NRO 26 1 3 . M A A L I S K U U T A 2 2 4 Paikallinen kevään merkki. BIITSILLE VARISTOON Suomen suurin sisäranta kutsuu. s. 18 OLLAAN VAAN JA DIPPAILLAAN Michelinit kävi West Side Storyssä. s. 20 Myyrmäen kirkko sen sijaan on remontissa ainakin syksyyn asti. s. 10 PÄIVÄKOTI PINTEESSÄ Joki siellä, melualue täällä. s. 12 KOHTI VALOA
2 PAREMPI ELÄMÄ MYYRMÄESSÄ ON MAHDOLLISTA – JOS SIIHEN PANOSTETAAN PÄ Ä K I R J O I T U S PÄÄTOIMITTAJA Ari Martinaho ari@myrtsi.fi TOIMITUSPÄÄLLIKKÖ Elina Iijalainen TOIMITUS Sirkka Inkinen Suve Pääsukene Ohto Pietinen Sini Salo Urpo Vainio KIELENHUOLTO Suve Pääsukene TAITTO Topias Dean JULKAISEMINEN Myyr York Media Oy Y-tunnus: 3089791-2 JAKELU Suomen suoramainonta Oy PAINAMINEN Lehtisepät Oy, Tuusula ISSN 2489-8465 Juttuvinkit, tiedotteet ja yhteistyökuviot toimitus@ myyryorktimes.fi Mainosta, sponsoroi tai kustanna? ilmoitusmyynti@ myyryorktimes.fi KANSIKUVA Elina Iijalainen VAPAAEHTOISEKSI? Etsimme aina toimittajia, kuvaajia, editoijia, avustajia ja muita osaavia tekijöitä pieneen joukkoomme.Otahan siis yhteyttä osoitteeseen toimitus@myyryorktimes.fi mikäli lehden teko tavalla tai toisella kiinnostaa. facebook.com/ myyryorktimes instagram.com/ myyryorktimes Myyr York Times Myyräncolo, Lokero 15 Jönsaksentie 6 01600 VANTAA www.myyryorktimes.fi MYYRMÄESSÄ ei ole yhtään omakotitaloa. Asuntokannasta lähes 100 % on kerrostaloja. Ylästö erottuu Vantaalla hyvätuloisten pientaloalueena. Ylästössä on vain 7 pienkerrostaloa (joista yksi vuodelta 1809), ja loput omakoti-, paritai rivitaloja. Myyrmäessä neliökilometrillä asuu noin 6500 ihmistä, Ylästössä noin 600. Siellä jää paljon maata parkkipaikoille, trampoliineille, suurjännitelinjoille ja pelloille. Asuintilaa on silti keskimääräisesti käytössä yhtä paljon, Ylästössä nelisen neliömetriä Myyrmäkeä enemmän. Ylästössä korkeimpaan tuloluokkaan kuuluu 31 % tulonsaajista, Myyrmäessä 8 %. Mutta koska Myyrmäessä asuu enemmän ihmisiä, on täällä yhtä paljon yli 60 000 euroa vuodessa ansaitsevia kuin Ylästössä, eli noin 1100 henkilöä. Kaikki heistä eivät olekaan muuttaneet Ylästöön. TIIVISTYVÄN Vantaan ei tulisi luottaa vain pientaloalueiden vetovoimaan hyvätuloisia asukkaita houkutellessaan. Kerrostaloasuminen voi olla muutakin kuin pakollinen paha. Ei Töölössäkään asuta omakotitaloissa. Mutta ei Myyrmäkeä kannata verrata Helsingin vanhoihin, arvostettuihin asuinalueisiin. Täällä on mahdollista luoda jotain uutta, asumisen ja elämisen tapa, jollaista ei ole missään muualla. Myyrmäkeen on tulossa opistotalo ja kaupunkikulttuuritalo, josta toivotaan uutta Oodia. Mutta se on jo tehty. Miten näkisimme Oodin ohi, miten kehittäisimme jotain vielä tuoreempaa? Kaupunkitilaa tulisi kokonaisuutena tarkastella niin, etteivät ainoat oleskelupaikat liity kaupallisuuteen. Mikä voisi olla keskustassa asuvan takapiha ja autotalli? VASTAKKAINASETTELUUN on turha ryhtyä. Ei ole yhtä oikeaa asumismuotoa, perhekokoa tai käytettävissä olevien ajoneuvojen määrää. Mutta asuinalueiden eriytymistä on estettävä, ja siksi on hyväksyttävä myös se, että Ylästö on osa ongelmaa. Siellä on vain marginaalisesti vuokratai asumisoikeusasuntoja. Asuntojen keskikoko on yli sata neliötä. Ei siinä ole hirveästi vaihtoehtoja esimerkiksi MYYR YORK TIMESIN TOIMITUS T Ä S T Ä L Ä H T E E pienituloiselle yksinasuvalle. Eriytymisen ehkäisemiseksi tulee tehdä rohkeita toimenpiteitä. Kerrostalovaltaista kaupunginosaamme voi muuttaa vielä hieman tiivistämällä, tai purkamalla ja uudelleen rakentamalla. Menestyksen avaimet löytynevät kuitenkin muualta kuin asemakaavoituksesta. MYYRMÄESSÄ on jo nyt paljon hyvää, josta voisimme viestiä vahvemmin. Meillä on iso urheilupuisto, Metropolian kampus, erinomaiset joukkoliikenneyhteydet, taidemuseo. Vanhemmasta asuntokannasta löytyy onneksi myös isoja perhekoteja. Alueelle rakennetaan päiväkoteja, Varian tontille tulee myös koulu. Keskustaan on avautumassa uusia ravintoloita ja Myyrmannissakin on tehty investointeja. Jatkossakin on pidettävä huolta siitä, että Myyrmäessä palvelut paranevat, koulut kukoistavat ja harrastamiseen on kaikilla mahdollisuus. Monimuotoisuus on sekin rikkaus, niin luonnon kuin työpaikkojenkin. Pitää miettiä, voisiko kulttuuriyrittäjyys olla Myyrmäen käyntikortti, ja edelleen miten itsensä ja muiden työllistämiseen kannustetaan konkreettisesti. Ei Vantaata tarvitse rakentaa täyteen kerrostaloja. Mutta jos hyvätuloisten vetovoimatekijöinä toimivat pientaloalueet, kaksi autopaikkaa ja huonot julkiset kulkuyhteydet, ne tulisi päivittää. Ei siksi, etteikö sitä saisi haluta. Kehitykselle on vain nähtävä muitakin suuntia, ja hyväksyttävä se, että joku pahoittaa aina mielensä, kun muutoksia tehdään. KAUPUNGIN kehittämisessä on mukana ammattilaisia, joilla on sellaista tietotaitoa, jota on vaikea edes kuvitella. Silti soisi ajatusten saavan vielä vahvemmin siivet, että uskallettaisiin suunnitella suuria. Vaikka siitä toteutettaisiin vain kymmenesosa, se voisi olla juuri se riittävä lisä, jolla Myyrmäen maine kääntyy nousuun. Ja toisaalta, hitot maineesta. Meitä asuu täällä joka tapauksessa yli 17 000 ihmistä. Me ansaitsemme myös hyvän elämän. Meihin on uskallettava panostaa. ”Täällä on mahdollista luoda jotain uutta, asumisen ja elämisen tapa, jollaista ei ole missään muualla.”
3 VARIAN PAIKALLE PERUSKOULU TOIVEIKKAAT TUULET PUHALTAVAT MYYRMANNISSA MITÄ KUULUU KAUPUNKIKULTTUURITALOLLE? KO U L U S TA KO U L U K S I K U U L U M I S I A K A U P PA K E S K U K S E S TA S U U R H A N K E O D O T U T TA A KINO MYYRI // SKENESALI VUFF.FI VUFF VANTAAN URBAANI FILMIFESTIVAALI 21–24/3/2024 KAUPUNKI rakentaa Ojahaantielle uuden peruskoulun, jonka on tarkoitus valmistua vuonna 2028. Varian tontti vapautuu, kun oppilaitos saa uudet tilat Vehkalasta. NYT kaupunki kysyy alueen koulujen henkilökunnalta ja oppilaiden vanhemmilta näkemyksiä uuden koulun tiloista. Uomarinteen, Kaivokselan ja Kilterin koulun oppilaat pääsevät myös osallistumaan tähän kouluissa järjestettävissä työpajoissa. KAUPUNGIN nettisivuilla on lyhyt kysely, jolla selvitetään vastaajien mielipiteitä mm. siitä, millaiset tilat tukevat oppimista, millainen piha tukee liikunnallista aktiivisuutta ja mitkä tilat lisäävät vastaajien mielestä yhteisöllisyyttä, sosiaalisuutta ja kaverisuhteita. ”KAUPPA se on, joka kannattaa” oli aikanaan lentävä lause, vaan onko enää? Monessa kauppakeskuksessa on jouduttu miettimään asioita uusiksi, kun kaupan alan muutosten ohella maailma löi lisää kapuloita rattaisiin: ensin iski pandemia, sitten Venäjä hyökkäsi Ukrainaan – ja nyt koko maailma vaikuttaa keikkuvan geopoliittisessa epävakaudessa. VIIME syksyn aikana Myyrmannissa tehtiin suuria muutoksia. Rakennettiin uusia myymälöitä, vaihdettiin sijainteja, uusittiin pysäköintitiloja, lisättiin levähdyspaikkoja ja raikastettiin ilmettä. Myös asiakkaille vähemmän näkyvää energiatehokkuutta edistettiin muuan muassa lauhdelämmön talteenotolla. 30-vuotismerkkipäiväänsä valmistautuva kauppakeskus sai jopa uuden ”ehostuksen”, eli yleisöäänestyksellä valitut muraalit. Ne suunnitteli ja toteutti taiteilija RIIKA ANUNDI. NYT kun pöly Myyrmannissa on laskeutunut ja vuosi 2024 laukkaa hyvää vauhtia eteenpäin, kysyimme Cityconin Myyrmannin keskuspäällikkö HEIDI SVARTSJÖN tunnelmia: ”Viimeisen 10 vuoden aikana kaupan ala on KAUPUNKI järjesti vuodenvaihteessa kaupunkikulttuuritalosta verkkoaivoriihen, jossa toteutettuun kyselyyn tuli 478 vastausta. Osallisuuskoordinaattori KAISA KUTILAISEN mukaan kysely tavoitti erityisesti suomenkielisen väestön. Kyselyyn tuli suomenkielisten vastausten lisäksi vain muutama ruotsinkielinen ja paU U T I S E H K O T Kyselyyn pääsee skannaamalla oheisen QR-koodin. Vastausaika kyselyyn päättyy 22.3. rikymmentä englanninkielistä vastausta. HANKE on saanut nyt uuden hankepäällikön. KIRA HAVELA aloitti maaliskuun alussa. Hänen tehtäviinsä kuuluvat sekä Myyrmäen kaupunkikulttuuritalon edistäminen että Kuusijärven asiat. mullistunut useastakin syystä ja moni ketju on tarkastellut liikkeidensä kannattavuutta ja sijaintia. Varmistuaksemme Myyrmannin elinvoimaisuudesta ja toteuttamalla Cityconin strategiaa, jossa ytimessä ovat päivittäistavaravetoiset keskukset liikenteen solmukohdissa, onnistuimme saamaan saman katon alle Prisman ja Lidlin K-Citymarketin lisäksi.” RAVINTOLA-ALA otti myös osumaa monin paikoin, mutta uuttakin on tulossa. ”Ravintolamaailmaan avaa lähiviikkoina uusi toimija Osaka Teppanyaki, ja ravintolamaailman pienemmät WC-tilat valmistuvat”, toteaa keskuspäällikkö. ENTÄ miten syksyn suuret myllerrykset ovat vaikuttaneet kauppakeskuksen asiakkaisiin? Heidi Svartsjö vaikuttaa tyytyväiseltä tilanteeseen: ”Asiakasvirta kasvoi reippaasti heti marraskuussa, ja helmikuun kävijämäärä oli keskuksen historian paras helmikuu. Myyrmannissa tullaan varmasti jatkossakin näkemään uusia kävijäennätyksiä!”
4 OSALLISTUVAN BUDJETOINNIN EHDOTUKSISTA ÄÄNESTETÄÄN HUHTIKUUSSA EDELLISESSÄ numerossamme kerroimme Vantaan osallistuvasta budjetoinnista, ”osbusta”, jossa asukkaat pääsevät päättämään, mihin 1,2 miljoonaa euroa Vantaalla käytetään. Myyrmäen potti on tästä suurin, 300 000 euroa, ja Kivistön 90 000 on suuralueiden summista pienin. Osbu on edennyt siihen vaiheeseen, että asukkaiden ideat on kerätty, ja äänestys niistä avautuu huhtikuun ensimmäisenä päivänä. ERILAISIA ehdotuksia rahan käytölle on tullut kaupungin osallisuuskoordinaattori KAISA KUTILAISEN mukaan todella paljon, Myyrmäen suuralueelle kaikkiaan 336 kappaletta. ”Eniten tuli liikuntapaikkoja koskevia ehdotuksia, ne tuntuvat olevan todella vantaalaisten sydäntä lähellä. Osa ehdotuksista liittyi kaupalliseen toimintaan. Alueelle haluttaisiin mm. lisää kahviloita, pankkeja ja apteekkeja.” Osallistuvalla budjetoinnilla ei kuitenkaan rahoiteta kaupallisia toimijoita. “Tuntuu, että kysely toimi myös jonkinlaisena palautekanavana”, sanoo Kutilainen. “Mutta kyllä sinne tuli paljon myös ideoita, jotka etenevät äänestykseen. Näitä on nyt käsitelty kaupungilla, ja keskenään samantyyppisiä ideoita on yhdistelty, jotta ne eivät suotta kilpailisi keskenään.” IDEOISTA on muodostettu ehdotuksia, joista kaupunkilaiset pääsevät äänestämään. Niille laaditaan myös kustannusarviot. ValitettavasT E K S T I S U V E PÄ Ä S U K E N E T O U H U T O N N E JA K A U P U N G I N KO H E N TA M I S E E N ti osa ideoista karsiutuu äänestyksestä pelkästään kokonsa vuoksi. “Tässä osallistuvassa budjetoinnissa yksittäisen hankkeen budjetin yläraja on 100 000 euroa, ja hankkeet pitäisi toteuttaa kahden vuoden aikana”, toteaa Kaisa Kutilainen. “Jonkin verran tuli ehdotuksia, jotka sinänsä kuuluisivat kaupungin toteutettavaksi, mutta jotka olisivat niin suuria, että tällä budjetilla ja aikataululla niitä olisi mahdoton toteuttaa.” Esimerkkeinä näistä Kutilainen mainitsee maauimalat ja uimahallit. “Silti meille on tulossa aika kiva kokoelma ehdotuksia”, hän sanoo ja arvioi, että joka suuralueella on lopulta äänestyksessä 40–60 ehdotusta. “Siellä on asukkailla paljon valinnanvaraa, mihin haluavat rahaa käytettävän. Ihan kunnon äänestys tästä tulee”, iloitsee Kaisa Kutilainen. EHDOTUKSET menevät kaupungin johtoryhmään vahvistettaviksi 18.3. Pian sen jälkeen ne julkaistaan, joten niihin pääsee todennäköisesti tutustumaan jo ennen äänestyksen alkua. Vaikka kaikki ideat eivät yllä äänestykseen, ne kuitenkin julkaistaan. Lisäksi perustellaan se, miksi idea on joutunut hylättyjen listalle. Äänestys alkaa siis 1.4. ja päättyy 21.4. Kaikilla yli 13-vuotiailla vantaalaisilla on äänioikeus. Kun äänestystulos on selvillä, kaupunki kutsuu asukkaita jatkokehittämään hankkeita mm. työpajoihin. Hankkeet toteutetaan vuosien 2024–2025 aikana. Äänestys tapahtuu vantaa.fi/osbu -palvelussa. Äänestää voi myös paperilomakkeella kirjastossa. U U T I S E H K O T OJAHAANTIELLE SUUNNITELLAAN ASUNTORAKENTAMISTA MAMIA COMPANYN KYMMENVUOTISTEOS TUTKII SURUN KOKEMUSTA P Y T I N K I Ä P U K K A A K A U N I S T R A G E D I A ASUNTO Oy Myyrinkaarre hakee Ojahaantie 8:n tontille asuntorakentamista. Tontilla on ennestään 2 viisikerroksista asuintaloa vuodelta 1974. Niiden alimmat kerrokset ovat kellareita, jotka lasketaan nykyisin kerroksiksi. Tontilla on myös myymäläsiipi, joka on tarkoitus purkaa. Uusi kerrostalo rakennettaisiin myymäläsiiven paikalle omalle tontilleen. Kerroksia tulisi 7–8. Asuntoja taloon tulisi 46 kappaletta. Katutasoon tulisi liiketai yhteistiloja. KAAVATILAISUUS pidetään Uomarinteen koulun ruokalassa maanantaina 8.4.2023 klo 17.00–18.30. Mielipiteet pyydetään 22.4.2024 mennessä. MYYRMÄKELÄINEN nykytanssiteatteri Mamia Company täyttää 10 vuotta. Juhlateoksena nähdään Kulttuuritalo Martinuksessa ensi-iltansa saava teos SURUSSA. Se käsittelee surua monimuotoisena kehollisena ja henkisenä kokemuksena sekä osoittaa sen mahdollisen voimaannuttavan potentiaalin yhteiskunnassa. ”Teos on saanut lähtökohtansa perhettämme kohdanneesta surullisesta tapahtumasta. Esityksessä yksityinen kokemus laventuu yleiseen näyttäen surun monet kasvot, sen haikeuden ja jopa julman kauneuden”, kertoo teoksen koreografiasta vastaava NINA MAMIA. Lavalla nähdään kaksi ammattitanssijaa sekä kahdeksan tanssin aktiiviharrastajaa. SURUSSA saa ensi-iltansa Vantaa 50v. ohjelmistossa Kulttuuritalo Martinuksessa pe 17.5. klo 19. K U V A : K A S P E R I N O R D M A N
5 SIR ELWOOD DUO SKENESALISSA – TUNTEIKAS PALUU JUURILLE MONILLE myyryorkilaisille tuttu Sir Elwoodin hiljaiset värit on yhtye, joka on pysynyt koossa jo vuosikymmeniä. Nuoret miehet, silloin täynnä tuulta, keskiolutjatsia ja kapinaa, lähtivät matkalle yhdessä jo kolmekymmentäviisi vuotta sitten. Bändin pitkäikäisyys selittyy tietenkin halusta tehdä musiikkia yhdessä, mutta myös siitä, että kaikille annetaan tilaa olla muutakin kuin muusikkoja. Osa jäsenistä on töissä muualla kuin yhtyeessä, osalla on lapsia ja perhe-elämää, ja kokoonpanokin on kuin elävä solu. On olemassa Sir Elwoodin Vieraskirja, jossa Juha Lehti ja Jussi Virtanen tulkitsevat Ilpo Tiihosen runoja musiikiksi ja on myös Skenesalissa esiintyvä SIR ELWOOD DUO, jossa JUHA LEHTI ja JUNNU SAARESAHO luovat tunnelmia leirinuotiosta. YHTYE on tunnettu ”vähemmän on enemmän” -tyyppisistä sovituksistaan, joten odotettavissa on entistä intiimimpi tunnelma. ”On uskallettava tehdä se versio, jossa biisin ydin kuuluu. Tarina tulee pinnalle ja sen pitää kestää”, kuvailee Juha Lehti duon tavoitetta. Takaisin Myyr Yorkiin JUHA Lehti ja Junnu Saaresaho kohtasivat nuoriso-ohjaajina Myyrmäen nuorisotalolla vuonna 1988 ja astuivat nyt heti perään Skenesalin lavalle Kevätretki-kiertueellaan 7. päivä maaliskuuta vuonna 2024. ”Junnun kanssa on mukava lähteä”, kertoo Juha. ”Tuntuu kuin meillä olisi oma, pieni salaisuus. Luemme toisiamme ilmeistä ja eleistä. On hienoa palata Myyrmäkeen, alkulähteelle.” Kevätretki käynnistyi helmikuun alussa ja sosiaalisessa mediassa on näkynyt kommentteja lämpimistä ja tunteikkaista kohtaamisista. Kaksikko tuo tarjolle harvemmin kuultuja biisejään, joista vuonna 2010 julkaistu Punatiilitalo on yksi. KIRJOITTAESSAAN Punatiilitaloa Juha oli ehkä lievästi sarkastinen, koska hän oli pitkään sitä mieltä, ettei erikoismies ollut valmis viettämään perinteistä perhe-elämää. Jonkin aikaa Kaipuun vuosirenkaita -albumin ilmestymisen jälkeen äänityksiin tuli ”hiihtolomaksi” kutsuttu tauko, jonka aikana Juha matkusteli. ”Piti saada sielunmaisema kondikseen ja vähän muutakin. Ei tässä enää mitään parikymppisiä teräsvartaloita olla”, mies hymähtää. Mutta kuinkas sitten myöhemmin kävikään? ”Jossain vaiheessa tuli mieleen, että minähän asun nyt punatiilitalossa. On pihanurmet, perunamaat, vaimo ja lapsi”, nauraa Juha. Skenesali laulaa SIR Elwood Duon keikka saattoi tirauttaa kyyneleen silmäkulmaan monelle uskolliselle fanille. Sen takaa jo Juhan ainutlaatuinen kyky sanoittaa tarinoitaan niin, että ne näkyvät kuulijallekin muistoina. Skenesalin keikalla yleisö lauloi yhdessä duon kanssa monta tuttua kappaletta ja keikan kruunasi Juhan ja Junnun jalkautuminen yleisön joukkoon laulamaan Kaduilla Kallion. Itsehän nyyhkin jo Tuulen Poika (Martsari -77) -biisin kohdalla. KARISMAA ei ehkä kuule levyiltä, mutta se takuulla näkyi ja kuului livekeikalla! Olipa hieno ilta. T E K S T I S I R K K A I N K I N E N K U VA S T E FA N B R E M E R K E I K K A R E P O R T A A S I H Y VÄ Ä K A N N AT TA A O D O T TA A Junnu ja Juha leirinuotiotunnelmissa. ”Tuntuu kuin meillä olisi oma, pieni salaisuus. Luemme toisiamme ilmeistä ja eleistä. On hienoa palata Myyrmäkeen, alkulähteelle.” ”Piti saada sielunmaisema kondikseen ja vähän muutakin. Ei tässä enää mitään parikymppisiä teräsvartaloita olla.”
6 U U T I S E H K O J A J A U R H E I L U L L I S T A SUOMEN PALLOLIITTO järjestää turnauksen yhteistyössä VJS:n ja IF Gnistanin kanssa. Myyrmäen lisäksi myös Oulunkylässä pelattavassa EM-karsintalohkossa ovat mukana Suomi, Hollanti, Belgia ja Italia. EM-jatkokarsintojen lohkovoittajat (8) sekä seitsemän parasta lohkokakkosta etenevät Kyproksella järjestettävään EM-lopputurnaukseen. MINIHUUHKAJIEN päävalmentaja ERKKA V. LEHTOLA on arvioinut oman lohkomme jälleen kovaksi. ”Hollanti on Euroopan ykkönen uusimmassa U17-rankingissa, Italia kolmas ja Belgia seiska. Saimme toista vuotta putkeen äärimmäisen kovan lohkon. Peleistä tulee opettavaisia ja toivottavasti myönteisiä kokemuksia koko joukkueelle. Pääsemme pelaamaan kotimaassa ja suomalaisyleisön edessä, mikä on myös hieno juttu. Katsojat saavat mahdollisuuden nähdä ikäluokan kärkipelaajia omin silmin”, ennakoi Lehtola. JOUKKUEESEEN nimettiin kaksi maalivahtia ja 18 kenttäpelaajaa ja kilpailu pelipaikoista oli tiukka. Valtaosa pelaajista pelaa jo näinkin nuorena ulkomailla, joten kotiyleisöllekin on paljon nähtävää. Pelipäivät Myyrmäessä KE 20.3. Klo 13.00, Myyrmäki: Hollanti–Italia Klo 18.30, Myyrmäki: Suomi–Belgia LA 23.3. Klo 13.00, Myyrmäki: Belgia–Italia Klo 18.30, Myyrmäki: Hollanti–Suomi TI 26.3. Klo 13.00, Myyrmäki: Italia–Suomi Klo 13.00, Oulunkylä: Belgia–Hollanti Lippuja voi ostaa ottelutapahtumasta portilta, sillä otteluissa on käytössä numeroimattomat paikat Myyrmäen jalkapallostadionilla (käteinen ja korttimaksu). Hinnat ovat aikuisilta 8 € ja alennusryhmiltä (lapsi 6–17, eläkeläinen, työtön, varusmies, opiskelija) 4 €. Alle 6-vuotiaat ilmaiseksi. MINIHUUHKAJAT MYYRMÄESSÄ VANTAAN kaupungin liikuntagaala järjestettiin kutsuvierastilaisuutena keskiviikkona 14.2. kulttuuritalo Martinuksessa. Gaalassa palkittiin vuonna 2023 ansioituneita vantaalaisia urheilijoita ja liikuntatoimijoita. Vantaan vuoden urheilijaksi valittiin Vantaan Hiihtoseuran maastohiihtäjä JASMI JOENSUU. Hänet on palkittu Vantaan vuoden urheilijana myös vuonna 2022. MUUT Vantaan liikuntagaalassa palkitut olivat: Vuoden liikuttaja: Vantaan jalkapalloseura Vuoden tulokas: Jimi Noioso, Ylä-Tikkurilan Kipinä (nyrkkeily) Vuoden joukkue: Kiekko-Vantaan U18-jääkiekkojoukkue, Kiekko-Vantaan Juniorit Vuoden valmentaja: Ville Kainulainen, Ylä-Tikkurilan Kipinä (kreikkalais-roomalainen paini) Vuoden vammaisurheilupalkinto: Pentti Viinikainen ja Liisa Mäkelä, Vantaan Invalidit Vuoden seuratoimija: Antti Pelkonen, Variston tennis Elämäntyöpalkinto: Marita Kokkonen, Tikkurilan Judokat sekä Arvo Karhapää, Vantaan Hiihtoseura Urheilijan urapalkinto: Anna Vlasoff (jalkapallo) VUODEN urheilutapahtumaksi Vantaan Sanomien lukijat äänestivät joukkuevoimistelun EM-kilpailut (Sport Club Vantaa). VANTAAN kaupunki julkisti gaalassa myös kumppaniurheilijat vuodelle 2024. Kumppaniurheilijoina jatkavat karateka Aaro Tuominen, purjelautailija Aleksandra Blinnikka, painija Matti Elias Kuosmanen, yleisurheilija Hilla Uusimäki, sulkapalloilija Joonas Korhonen, uimahyppääjä Juho Junttila, yleisurheilija Riku Illukka, seiväshyppääjä Saga Andersson, rantalentopalloilija Taru Lahti-Liukkonen, pöytätenniksen pelaaja Timo Averjanov, golffaaja Ursula Wikström. Uusina kumppaniurheilijoina aloittavat skeet-ampuja Timi Vallioniemi, taitouimari Sini Tuuli ja golfaaja Matias Rantala. KAUPUNKI PALKITSI URHEILIJOITA U R H E I L U N J U H L A A PUHU Junioreiden toiminnanjohtajan tehtävää kesäkuusta 2021 alkaen hoitanut JANNE STUDE jää pois seuran johtotehtävistä vaiheittain kevään ja kesän 2024 aikana. Seura on jo käynnistänyt uuden toiminnanjohtajan rekrytoinnin. KORISJUNNUJEN JOHTAJA JÄÄ SIVUUN H U K K A KO P E R I ? MYYRMÄEN oluttarjonta tuplaantuu, kun Pikkulinnun viereen aukeaa hieman tuoreempi, Kivistöstä tuttu kilpailija. Myyrmäenraitin varrelle on myös ilmestynyt Basilios-logo, joka voisi viitata välimerelliseen ravintolaan. Saman tornitalon pohjoispuolelle avautunee aasialaisvivahteinen ravintola. Kahvilaksi muuttunut Domu taas saa naapuriinsa ruokaravintolan – mutta tyhjästä tilasta UUSIA RAVINTOLOITA MYRTSIN KIVIJALKAAN? P I K K U L I N N U T L A U L A A A I K A I N E N L I N T U N A P PA A PA L L O N MINIHUUHKAJAT pelasi vuoden ensimmäiset maaottelunsa tammikuussa, jolloin joukkue haki Portugalista tasapelin ja komean voiton. Helmikuun lopussa Suomi kärsi tappion Islannille Eerikkilässä, mutta näissä valmistavissa maaotteluissa oli vain osa runkopelaajista. PÄÄVALMENTAJA toivoo ja odottaa saavansa kotiyleisön tuen. ”Tämä on suomalaisille jalkapalloihmisille harvinaista herkkua, kun U17-ikäluokan Euroopan huippupelaajat pelaavat Suomessa. Meidän joukkueemme on pärjännyt tosi hyvin isojakin maita vastaan, ja on mielenkiintoista nähdä, kuinka onnistumme haastamaan vastustajamme.” TAPAHTUMIEN järjestelyihin osallistetaan vahvasti myös paikallisia nuoria, sillä VJS:n PU16– PU17 -joukkueet ovat mukana Myyrmäen tapahtumien järjestelyissä. Jalkapallostadionilla on siis tiedossa todellisia juhlapäiviä, joihin odotetaan paikalle sankoin joukoin erityisesti juniorijoukkueita kannustamaan Suomea ja imemään samalla oppia ikäluokan huippupelaajilta. T E K S T I S I R K K A I N K I N E N K U V IT U S : T O P I A S D E A N Suomen U17-poikien jalkapallomaajoukkue eli Minihuuhkajat pelaa maaliskuun lopulla Myyrmäen jalkapallostadionilla pääsystä ikäluokan EM-lopputurnaukseen.
7 (hyvinvointi) Vastaukset. Eipä kurkita! Nyt on niin kovaa pähkinää että epipenit esille vaan. Oik ea riv i 1b, 2a, 3c, 4a, 5b, 6a, 7b, 8c, 9b ja 10a 1. Myyrmäen ainoa pientalo (omakotitai paritalo) löytyy a) Virtapolulta b) Louhelantieltä c) Kilterinkulmasta? 2. Skenesalissa maaliskuun alussa keikkaillut Sir Elwoodin Juha Lehti lauloi Martsarin kallioista, jotka sijaitsevat a) Laajavuorella b) Raappavuorella c) Kivimäessä? 3. Myyrmäen yksi lempinimi Myyr York on syntynyt a) 2010-luvulla b) 1990-luvulla c) 1970-luvulla? 4. Mosaiikki on a) kaupunkikulttuurikeskus Kivistössä b) askartelutarvikeliike Petikossa c) seurakuntakeskus Kaivokselassa? 5. Kaivokselan jätevedet käsiteltiin alun perin a) laskemalla mereen Vanhankaupungin lahdella b) ohjaamalla ne Kaivokselan ja Louhelan välissä sijainneelle jätevedenpuhdistamolle c) laskemalla ne Vantaanjokeen? 6. Suomen eurovisioedustaja Henri Piispanen on Vaskivuoren lukion alumni, mutta mikä muu yhdistää häntä Myyrmäkeen? Hän... a) dubbaa Ylellä nähtävän Ryhmä Haun Vainun roolin Myyräncololla b) opettaa Vantaan musiikkiopistossa c) asuu Ojahaantiellä. 7. Vantaan opaskartoissa esiintyi 1970-luvun alussa Hopeapolku-niminen rakentamaton tie. Sen piti tulla a) Kaivokselan vesitornin länsipuolelle b) Vaskivuorelle c) Raappavuorelle? 8. Kuka seuraavista ei ole toiminut Vantaankosken seurakunnan kirkkoherrana? a) Hannu Pöntinen b) Juhani Kopposela c) Jukka Nevala 9. Elokuvaohjaaja Matti Kassila asui useammassa osoitteessa Länsi-Vantaalla, mutta missä hän ei asunut? a) Kaivokselassa b) Martinlaaksossa c) Rajatorpassa 10. Kuinka monta asuinrakennusta Myyrmäestä löytyi vuoden 2021 lopussa? a) 385 b) 452 c) 269 N O N I I N PA I K A L L I S N Ö R T I T, S E O N TA A S Paikallisesti vaikuttavaa mainontaa. ilmoitusmyynti@myyryorktimes.fi
8 MOSAIIKIN kädentaitotila on nimeltään Värkkäämö. Se on kaikille avoin tekemisen ja kokeilemisen tila, jossa ihmiset voivat oppia uutta, jakaa muille omaa osaamistaan, kokeilla ja innostua. Värkkäämössä järjestetään myös noin kerran kuussa erilaisia teemallisia tapahtumia keskittyen aina johonkin tiettyyn käsityötekniikkaan. Kevään 2024 avoimet pajat järjestetään torstaisin klo 17–19.30. ENSIMMÄISEN työpajan teemana oli ristipistot: Radikaalit ristipistot – mitä jos huoneentaulussa ei olisikaan korulauseita ja kukkasia, vaan se, mitä olet aina halunnut huutaa ääneen koko maailmalle? Tule inspiroitumaan radikaaleista ristipistoista ja kokeilemaan erilaisia kirjontatekniikoita. Kirjasto tarjoaa kaikki tarvittavat materiaalit ja tarvikkeet. VÄRKKÄÄMÖN laitteistossa on kaksi saumuria, ompelukone, teollisuusompelukone, vinyylileikkuri, 3d-tulostin sekä vyyhdinpuut ja kerijälaite. Lisäksi käytössä on monenlaisia ompelutarvikkeita, kuten kaavapaperia, tilkkutyövälineet, räätälinliitua ja kangasklipsejä. Tilasta löytyy myös silitysrauta ja -lauta sekä vaatehöyrystin sekä käsityömateriaalien kierrätyspiste. Kaikkia laitteita voi varata käyttöönsä Timmi -tilavarauspalvelun kautta tai Mosaiikin kirjaston asiakaspalvelutiskiltä. Laitteiden käyttöön tarvitset kirjastokortin. MOSAIIKIN kirjastossa on alkanut tänä keväänä myös vapaaehtoisten pitämä Novellikoukku, jossa voi tehdä omaa käsityötä ja kuunnella samalla ääneen luettuja novelleja. Kaikkien pääkaupunkiseudun kirjastojen tapahtumat ja aikataulut löytyvät osoitteesta www.helmet.fi AJAN henki on sellainen, että monet ihmiset hakevat työlleen vastapainoa käsillä tekemisestä. Harrastuksia löytyy origamista ja perinteisistä käsitöistä omassa sepänpajassaan takomiseen ja perinnerakentamiseen. On siirtolapuutarhapalstoja ja henkiin herätettyjä viljalaatuja ja vanhoja yrttejä, joten omaa mielenrauhaansa voi edistää monin tavoin. Harrastusten yhteisöllisyys on myös noussut arvoonsa. LANGANPESÄ on lankoihin ja neulontatarvikkeisiin erikoistunut perheyritys. Se on toiminut nykyisissä tiloissa syksystä 2022 alkaen ja tarjoaa neulonnan, virkkauksen ja makrameesolmeilun tarvikkeiden lisäksi kokoontumispaikan. Keskiviikkoisin liikkeessä kokoontuu kerho jonka jäsene suunnittelevat projektejaan, ratkovat omia ja toistensa ongelmia ja oppivat toisiltaan. ”Viimeksi paikalla oli 12 ihmistä. Meillä käy aktiivista porukkaa, he ovat perustaneet jopa oman whatsapp-ryhmänsä”, kehuu Langanpesän JUUSO LAAKSO asiakkaitaan. MOSAIIKIN KIRJASTO KIVISTÖSSÄ ILAHDUTTAA KÄDENTAIDOISTA KIINNOSTUNEITA LANGAPESÄSSÄ RATKOTAAN PEHMEITÄ ONGELMIA YHDESSÄ K Ä S I T Ö I D E N K I V I S T Ö Y H T E I S Ö L A N G O I L L A WEST SIDE STORY ON KUIN PENKKIURHEILIJAN TOINEN OLOHUONE M A R T S A R I N G A S T R O P U B I TÄMÄ ei ole Leonard Bernsteinin sävellys, eikä 90-luvun biiffi räppäreiden välillä, vaan tuore tulokas Länsi-Vantaan ravintolatoimintaan. Martinlaakson Ostarilla loppuvuodesta aloittanut gastropub on nopeasti saanut jalansijaa myös musiikista ja urheilusta kiinnostuneiden olohuoneen jatkeena. Ravintolapäällikkö TATU MOISIO, joka on työskennellyt alalla jo kolmisenkymmentä vuotta, on alkuperäiseltä ammatiltaan kokki. ”Käyn ruokalistat läpi ja osallistun menun suunnitteluun. Olen työskennellyt ketjuravintoloissa, kuten Sports Academy, ja ollut myös itse yrittäjänä”, nykyään Westiksen isäntänä toimiva Tatu valaisee taustojaan. BAARITISKILLÄ komeilee monta kiiltävää hanaa, joista vaikuttavin on erään tunnetun tsekkimerkin valmistajan oma hana. Niitä ei kuulemma ole montaa Suomessa. Pienpanimot ja alkoholittomat oluet ovat myös hyvin edustettuina. Valikoima vaihtelee myös vuodenaikojen mukaan. ”Nyt mukana on tummempaa, kuten stout, ja kesäaikaan taas vaaleampaa, kevyempää laatua”, Tatu kertoo. KUNNOLLISEEN pubiin kuuluu aina myös visailu. Maanantaisin kokoonnutaan Baaripähkinän äärelle, jolloin paikalle saattaa saapua pari-kolmekymmentä tietoviisasta kamppailemaan perinteiseen Pub Quiz -tyyliin muodostamillaan joukkueilla. Viikonloppuisin on tarjolla live-musiikkia. Helmikuun viimeisenä viikonloppuna saatiin nauttia huippunimekkään kokoonpanon soittamasta Neil Youngin Harvest Moon -tribuutista. T E K S T I & K U VA S I R K K A I N K I N E N URHEILU on myös merkittävä osa yhteisöllisyyttä ja tunnelmaa. ”Meillä on kattava tarjonta urheilutapahtumista ja voimme näyttää jopa viittä samanaikaista lajitapahtumaa eri osissa ravintolaa. Lisäksi 10 hengen kabinetti voidaan sulkea, jos tarvitaan hiljaista ympäristöä”, Tatu viittoilee ympärilleen. ”Suuremmat tapahtumat, kuten jääkiekon MM-kisat, ovat perinteisesti vetäneet hyvin jengiä.” Itsekin muistan nyyhkineeni onnesta Suomen voittaessa ensimmäisen maailmanmestaruutensa keväällä 1995 nyt jo edesmenneessä Moukarissa. PELKÄSTÄÄN penkkiurheilua ei täälläkään tarvitse harrastaa, vaan dartsin taitajille löytyy oma soppi ja bilispöytä huokuu hiljaista arvokkuutta kutsuen vihreän veran ääreen niitä, jotka ovat valmiita maksamaan kympin tunnista. ”Se onkin ainoa maksullinen”, nauraa Tatu ja kertoo että sisäänpääsymaksua ei muuten ole, edes livemusiikin iltoina. Se mitä alussa ei vielä ollut, on nyt olemassa: lounaslista. ”Moni kävijä oli toivonut lounasta, joten lisäsimme sen palveluumme. Lista ei ole pitkä, mutta toimiva neljän lajin valikoima”, Tatu kertoo. ”Suosikkiannoksia muina aikoina ovat Westis wings ja hampurilaiset.” JOUSTAVA ja hyvä palvelu sekä viihtyisä ja ilmava tila ovat niitä tekijöitä, joita kaipaisin omaankin olohuoneeseeni. West Side Storyn tarina ei tähän lopu: Michelinien arvostelu sivulla 20. L I S Ä Ä U U T I S E H K O J A Kabinetissa saa kilistellä rauhassa.
9 Luota alueesi ammattilaiseen! KOTIIN liittyy paljon tunnetason elementtejä. Se voi symboloida paitsi fyysistä suojaa ja turvaa myös perhettä, yhteenkuuluvuutta, rakkautta ja muistoja. Koti voi liittyä vahvasti myös kulttuurisiin ja henkilökohtaisiin perinteisiin. Artsin näyttelyssä käsite “koti” määritellään henkilökohtaisten kokemusten ja näkemysten kautta, ja se voi olla moniulotteinen ja tunteisiin liittyvä käsite. NÄYTTELYN teosten teemoina ovat muun muassa siirtolaisuus ja pakolaisuus, perhesuhteet sekä kodin tila ja esineistö. Näyttely herättää pohtimaan, mitä kodilla tarkoitetaan ja mitkä tekijät muodostavat kodin. Näyttely on osa Vantaan kaupungin 50-juhlavuoden ohjelmistoa ja näyttely on koottu pääosin Vantaan kaupungin taidekokoelmasta. Kokoelmateosten lisäksi näyttelyn teemaa täydentää muutama kutsuttu taiteilija, joista nostettakoon ukrainalainen multimediataiteilija SPARTAK KHACHANOV sekä Turkissa syntynyt BARAN CAGINLI. Khachanov kertoo teoksissaan kokemuksesta, kun vastaanottokeskuksesta tuli koti. ARTSIN NÄYTTELY HERÄTTÄÄ POHTIMAAN KODIN KÄSITETTÄ K A U K A N A KO T I K U T O I S E S TA T E K S T I S I N I S A L O K U VAT S O N JA H Y Y T I Ä I N E N Caginlin puolestaan tutkii kodittomuutta. Teoksen pohjana on elokuvasta Ihmemaa Oz tuttu lause “There is no place like home”. Osana näyttelyä ja niin ikään kutsuttuina taiteilijoina koetaan myös IDA SOFIA FLEMINGIN ja JOONAS OUTAKOSKEN performanssi Koti ei ole siellä missä minäkin. Näyttelyssä on esillä Flemingin näyttävä ruostutetuista metallilevyistä tehty veistos, johon performanssi tuo mukaan äänen ja kehollisuuden. Performanssia taustoittaa Flemingin teksti Mahdollisia piilopaikkoja kotona. Turvattomuuden ja turvallisuuden ristiriitaa pohtiva veistos, liike, ääni sekä tekstisisältö luo loppuun asti hiotun monitaiteisen kokonaisuuden. Performanssit: To 11.4. klo 16–19 Ke 15.5. klo 14.30–17.30 Su 1.9. klo 12–15 Näyttelyjohdannot: Kaikille avoimet yleisöopastukset toimivat johdantona näyttelyyn. Opastukset pidetään torstaisin klo 17. Kotini jossain -näyttely 1.9.2024 asti. Onko koti aina konkreettinen paikka, vai voiko se olla myös mielentila? Kodin käsite yhdistetään usein myös turvallisuuteen ja rauhaan, mutta kotiin voi liittyä myös turvattomuuden tunteita. Artsin näyttely Kotini jossain esittelee, että koti voi tarkoittaa monille eri ihmisille erilaisia asioita, ja sen merkitys voi olla hyvinkin henkilökohtainen. K O T I T A I D E T T A
1 M Y R T S I N K I R K O N R E M P P A VANTAANKOSKEN seurakunnan pääkirkko Myyrmäessä on seissyt ilman käyttöä Louhelan aseman vieressä vuodesta 2019. On ollut sääli pitää kaunis, tarpeellinen rakennus tyhjillään. Kirkko suljettiin sisäilmaongelmien takia ja korjaustarvetta oli paljon. Työn suunnitteluun ja rahoituksen järjestämiseen kului aikaa. Korjaukselle saatiin rakennuslupa maaliskuussa 2023. Nyt työt ovat hyvässä vauhdissa ja kirkko saadaan kuntoon syksyyn mennessä. Kirkon toimintaa on jatkettu väistötiloissa Myyrmannin viereisessä Virtatalossa. Sinne on ollut siirrettynä myös kirkkoherranvirasto ja henkilökunta kirkkoherraa myöten. Tilapäisestä kirkosta on käytetty nimeä Virtakirkko. KIRKKOREMONTTI oli tammikuussa harjannostajaisvaiheessa, mikä tarkoittaa tässä työssä sitä, että purkavasta rakentamisesta on siirrytty uuden rakentamiseen. Peruskorjauksen projektipäällikkö JUHA PAUKKERI kertoo, että talotekniikan uusiminen on loppuvaiheessa ja sisäpintojen rakentaminen ja kalusteasennukset ovat hyvässä vauhdissa. Myös pihatyöt jatkuvat ja hulevesille tehdään viivytyskenttä. Kirkosta tehdään terve ja turvallinen PAUKKERI toteaa, että kirkossa oli paljon sairaita rakenteita, jotka aiheuttivat kosteusongelmia ja sisäilman pilaantumisen. Perustusten ja alapohjan kuivatus toimi puutteellisesti eikä vesieristeitä ollut riittävästi. Kirkossa on paljon tyypillisiä 80-luvun rakenteita, jotka myöhemmin on havaittu virheellisiksi. Kirkon itäseinä ja alapohja on jouduttu pääosin uusimaan. Salaojat ja hulevesijärjestelmä ovat vaatineet paljon korjauksia. Myös ilmanvaihtojärjestelmä on kokonaan uusittu. Alttarin puurakenteet osoittautuivat todella huonokuntoisiksi ja alttarirakenteen korjaaminen oli vaikea ja vaativa tehtävä. Kirkon tiilijulkisivuja ei tässä vaiheessa kannattanut uusia, koska niillä on käyttöikää 10–15 vuotta jäljellä. Myös katolle riittivät tässä vaiheessa osittaiset korjaukset. Parannustyön yhteydessä tehdään myös toiminnallisia muutoksia ja esteettömyyttä parannetaan. TAVOITTEENA on käytännöllinen, viihtyisä ja terveellinen rakennus. Työ tehdään kirkon arkkitehtonisia arvoja kunnioittaen. Kirkon MYYRMÄEN KIRKKO KUNTOON SYKSYKSI VO I J Ö S S E S E T TÄ K E S T I K I N T E K S T I U R P O VA I N I O KUVA: URPO VAINIO Myyrmäen kirkolla vietettiin harjakaisia tammikuussa. Kattava peruskorjaus valmistunee syksyllä 2024. Kirkko on ollut suljettuna vuodesta 2019. Väistötilat Virtakirkossa eivät ole korvanneet Valon kirkkoa, jonne palaamista odotetaan seurakunnassa innolla.
1 1 ulkoasu ja kirkkosali säilyvät suunnilleen samannäköisinä kuin aikaisemmin. Vantaan kaupunginmuseon ja rakennusvalvonnan kanssa pidetään kuukausittain museopalaveri. YHTEISTYÖ projektinjohtourakoitsijan NCC:n ja pääsuunnittelija Arco:n kanssa on sujunut hyvin. Suunnittelussa on tarvittu myös geologian ja akustiikan asiantuntijoita. ”Noin 15 miljoonan euron tavoitehinnasta jouduttaneen hieman tinkimään erityisesti alkuperäisiä suunnitelmia laajempien korjausten vuoksi, kuten alttarialueen ja maanvaraisen alapohjan uusimisen vuoksi”, Paukkeri toteaa. HANS TUOMINEN aloitti Vantaankosken seurakunnan kirkkoherrana viime vuoden maaliskuun alusta. Tuominen tuli kesäteologiksi Vantaankosken seurakunnan palvelukseen v. 1993. Hän on toiminut mm. viisi vuotta nuorisopappina Vantaankoskella ja 12 vuotta kirkkoherrana Hakunilassa. Länsi-Vantaalla hän on asunut 30 vuotta ja tuntee seudun hyvin. lassa ja muissa kokoontumistiloissa tapahtuu muutoksia ja toiminnallisia parannuksia. Ylimpään kerrokseen entisen asunnon tilalle tulee perheneuvonnan vastaanotto. Kaikki toimintatilat nykyaikaistetaan. Se tarkoittaa mm. äänentoistolaitteita ja screenejä. Kirkon alakertaan valmistuvalle monitoimitilalle on annettu nimikilpailun perusteella nimi Loiste. Jokaiselle kokoontumistilalle ja monitoimitilalle on tarkoitus antaa valoaiheinen nimi, koska Myyrmäen kirkkoa on aina kutsuttu Valon kirkoksi. TUOMINEN kertoo, että kirkossa tulee olemaan toimintaa aamusta iltaan. Tarkoitus on, että tiloja pidetään mahdollisimman paljon avoinna myös satunnaisille kävijöille. Syyskuun 22. päivänä järjestetään juhlamessu, jonka aiheita ovat kirkon käyttöönotto ja kirkkorakennuksen 40-vuotisjuhla. Samalla juhlitaan myös 50 vuotta täyttävää Vantaan kaupunkia. Alkusyksystä ollaan kirkkoon järjestämässä useita tasokkaita konsertteja. Toinen sesonkiaika on adventti ja joulu, jolloin Myyrmäen kirkossa on kymmeniä eri tilaisuuksia. Kirkon valmistumisesta järjestetään kevätkaudella vielä infotapahtuma Virtatalolla 22.5. klo 17. ”Valon kirkko” on huippuarkkitehtuuria MYYRMÄEN kirkko tunnetaan korkeatasoisesta arkkitehtuuristaan. Se on valittu Suomen modernin arkkitehtuurin kohdevalikoimaan ainoana kohteena Vantaalla. Kirkon suunnittelusta järjestettiin v. 1980 kilpailu, jonka voitti yksimielisesti ehdotus Päivänsäde. Tekijäksi paljastui arkkitehti JUHA LEIVISKÄ, jonka tuotannon huipputeoksena Myyrmäen kirkkoa usein pidetään. Leiviskä kuoli 87-vuotiaana 9.11.2023. Hän oli toivonut, että hänet siunattaisiin viimeiselle matkalleen Myyrmäen kirkossa. Toive ei – surullista kyllä – toteutunut Myyrmäen kirkon peruskorjauksen ollessa vielä kesken. MYYRMÄEN kirkolle varattu tontti asetti suunnittelijalle haasteita. Tontti oli pitkä ja kapea, sen länsipuolella kohosi ratapenger ja itäpuolella kulki Louhelantie. Leiviskä sommitteli kirkkotiloista pitkän vaalean ketjun rautatien suuntaisesti ja säilytti kirkon eteläja itäpuolella kauniin koivikon. Kun astuu sisään Myyrmäen kirkkoon, ymmärtää hyvin, miksi sitä kutsutaan Valon kirkoksi. ”Myyrmäen kirkossa matalien aulatilojen kautta saavutaan asteittain valossa kylpevään kirkkosaliin, joka on kaiken kohokohta”, on Leiviskä itse kuvannut asiaa Helsinki Design Weeklyn haastattelussa 2019. Valo siivilöityy lasisten kattoja seinäpintojen välistä ja muodostaa kirkon sisälle muuttuvia heijastumia. Vaikutelmaa on kutsuttu katedraalimaiseksi. Ei ihme, että kirkko on arvostettu ja se koetaan tärkeäksi Länsi-Vantaalla. Korjauksen valmistumista odotetaan innolla TAPAAN kirkkoherran Virtatalossa, ja hän kertoo, että Virtakirkko toimii väistötilana yllättävän hyvin. Aikaisempi kirkkoherra HANNU PÖNTINEN siirrätti Virtakirkkoon Myyrmäen kirkon alttarikalusteet ja Kristiina Nyrhisen suunnittelemat tekstiilit, joten uusissa tiloissa on ollut myös jotakin tuttua ja turvallista. Toimistotilaa Virtakirkossa on jopa enemmän kuin vanhassa kirkossa. Myyrmäen kirkon korjaustyön valmistumista odotellaan kuitenkin innolla. Virtakirkkoa ei ole suunniteltu kirkkorakennukseksi eikä sen tunnelma vastaa oikeaa kirkkoa. Tuominen kertoo, että myös seurakuntalaiset odottavat kovasti korjaustyön valmistumista ja kyselevät yhtenään sen aikataulusta. Myyrmäen kirkko on myös Tuomiselle erittäin tärkeä ja läheinen rakennus. KIRKKOSALI ja seurakuntasali säilyvät paikoillaan, mutta nuorisotilassa, lasten tiK U V A : S A N N A V IH E R V Ä S Vasemmalla kirkon peruskorjauksen projektipäällikkö Juha Paukkeri, oikealla kirkkoherra Hans Tuominen. K U V A : U R P O V A IN IO Kirkon edustalla on iso banderolli, jossa on teksti ”Henki kulkee taas 2024”. Tekstin voi käsittää useammalla tavalla, mutta ainakin se kertoo siitä, että korjaustyön onnistumiseen luotetaan. Paukkeri kertoo, että korjatun kirkon rakenteiden tulee olla ehdottomasti terveitä ja että kirkon sisäilman tulee olla turvallinen kaikille käyttäjille.
1 2 KAUPUNKI KAAVAILEE PÄIVÄKOTIA LOUNANIITTYYN B E T W E E N A J O K I A N D A M E L UA L U E T E K S T I & VA L O K U VAT S U V E PÄ Ä S U K E N E G R A F I I K K A T O P I A S D E A N, S N A Z Z Y M A P S P Ä I V Ä K O T I S U U N N I T E L M A V Ä L I T I L A S S A asukastilaisuuteen osallistui paljon asukkaita, joista suurin osa oli Viherkummusta ja Viherkummun siirtolapuutarhan mökkien omistajia. Suurimmat huolenaiheet olivat päiväkodille johtava liikenne ja joen rannan läheisyys, ihan kuten aiemminkin. Arvion mukaan liikenteen määrä lisääntyisi alueella merkittävästi. Yksi syy liikenteen määrän lisääntymiseen on se, että julkisen liikenteen reitit ovat melko kaukana suunnitellusta päiväkodista, mikä oletettavasti lisäisi henkilöautoliikennettä päiväkodille. Todennäköisesti autolla lapsiaan päiväkotiin tuovat jatkaisivat matkaansa työpaikalle edelleen autolla julkisten sijaan, mikä ei olisi ympäristön kannalta suotuisaa. Haluaako ja aikooko Vantaan kaupunki vaikuttaa siihen, että bussilinjat tulisivat nykyistä lähemmäs kaavailtua päiväkodin paikkaa? ”Bussiliikenteen suunnittelee HSL”, toteaa aluearkkitehti. KYSYTÄÄNPÄ tätä myös Vantaan varhaiskasvatuksen johtajalta MIKKO MÄKELÄLTÄ – joka on muuten pitkän linjan myyrmäkeläinen. ”Kyllä meillä on halua”, hän vastaa. ”Meidän kannaltamme olisi hyvä, että kulkuyhteydet olisivat mahdollisimman hyvät.” Hän toteaa kuitenkin, että vaikuttaminen voi olla sangen vaikeaa. Kenties olisi tehokkaampaa, jos alueen asukkaat pyrkisivät vaikuttamaan suoraan HSL:n poliitikkoihin – siis HSL:n hallituksen jäseniin? Myös Mäkelä nostaa esille nykymääräykset. ”Meidän näkökulmastamme tärkeintä on saada alueelle tarvittavat varhaiskasvatuspaikat. On valitettava tosiasia, ettei nykyisen päiväkodin tilalle ole enää mahdollista jatkossa rakentaa päiväkotia. Tämähän on sinänsä tuttu ilmiö, kun osittain määräykset esimerkiksi melusta VANTAANLAAKSON päiväkoti on huonossa kunnossa ja se on liian pieni alueen lapsimäärälle. Nykyisessä päiväkodissa on 5 lapsiryhmää, joissa on yhteensä 93 lasta. Vantaanlaaksossa on kuitenkin tällä hetkellä 200 varhaiskasvatusikäistä lasta, joten tarvetta on suuremmalle päiväkodille. Nyt onkin esillä kaavaehdotus, jossa nykyisen päiväkodin korvaisi Lounaniittyyn rakennettava uusi, suurempi päiväkoti. 1980-luvulla rakennettu Vantaanlaakson päiväkoti on huonokuntoinen ja liian pieni, ja sen tontilla on kaupungin mukaan myös liikaa tieja lentomelua sekä pienhiukkasia, joten se ei sovellu uuden päiväkodin paikaksi. Rakennusmääräykset ovat tuosta ajasta muuttuneet. Kaupungin aluearkkitehti TIMO KALLALUOTO toteaa, että rakentamisessa tulee noudattaa aina sillä hetkellä voimassa olevia normeja ja määräyksiä. ”Valtioneuvoston päätös melutasoista on annettu vuonna 1992, ja päiväkotia koskevat asumista tiukemmat normit. Melutason tulee olla alle 55 dB.” Uusi päiväkoti ei Kallaluodon mukaan myöskään mahtuisi vanhalle tontille. ”Nykyinen päiväkoti on tarkoitettu 85 lapselle, mutta siellä on tällä hetkellä 93 lasta. Vantaanlaaksossa on 200 päiväkoti-ikäistä lasta. Uusi päiväkoti rakennetaan 160–192 lapselle, ja myöhemmin laajennettuna 224 lapselle.” LOUNANIITYN päiväkodin ensimmäinen kaavaehdotus oli nähtävillä jo vuonna 2021. Alueen asukkaat eivät silloin pitäneet ajatuksesta ja lähettivät kaavasta mielipiteitä, joissa vastustettiin päiväkodille kulkua Auertien kautta ja oltiin huolestuneita mm. joen rannan läheisyydestä. Nyt kaavaehdotusta on jonkin verran muutettu. Päiväkoti sijoittuisi pohjoisemmaksi, ja kulku päiväkodille ohjattaisiin pääosin Usvatien kautta, jolle rakennettaisiin jalkakäytävä. Päiväkodin lounaispuolelle Auertien päähän on lisäksi kaavoitettu kaksi omakotitonttia. “Liikennettä liikaa, joki liian lähellä” KAAVA on jälleen herättänyt vastustusta. Tammikuussa pidettyyn ja pienhiukkasista ovat tiukentuneet ja myös liikennemäärät kasvaneet.” Mäkelä ymmärtää asukkaiden huolen päiväkodin suunnitellusta sijainnista Lounaniityllä, mutta toteaa, että alueella on äärimmäisen vähän riittävän isoja vapaita tontteja, ja että oikeastaan hänen toimialansa ei voi valita mieluisiaan paikkoja päiväkodeille. ”Tontteihin ja rakentamiseen liittyvät ratkaisut tehdään maankäytön ja ympäristön toimialalla. Me varhaiskasvatuksessa lähinnä toivomme saavamme sopivia tiloja tarvetta vastaavasti kullekin alueelle.” Melua ja liito-oravia ALUEEN asukkaat ja jotkut yhdistykset ovat ehdottaneet vaihtoehtoiseksi sijoituspaikaksi päiväkodille mm. Vetokannaksen aluetta. Sekä Kallaluoto että Mäkelä näkevät kuitenkin tämän toteuttamiskelvottomana. ”Alue on ekologinen käytävä ja siellä TIEMELUALUE 2021, PÄIVÄLLÄ (YLI 55dB) Lähde: Vantaan kaupunki Vantaanjoki ja sen jyrkät penkat koetaan riskitekijöiksi päiväkodin välittömässä läheisyydessä.
1 3 55 desibelin alueella. Ei siis näytä hyvältä. ENTÄPÄ Ylästöntien varressa oleva tontti? Kiinteistötiedosta selviää, että sitä ei omista kaupunki, vaan Vantaankosken seurakunta. Tiemelukin näyttäisi olevan sallituissa rajoissa. Otan uudestaan yhteyden aluearkkitehti Kallaluotoon ja kysyn, voisiko olla edes teoriassa mahdollista, että kaupunki vuokraisi tai ostaisi tontin päiväkotia varten. Kallaluoto vastaa viestiini salamannopeasti. Hitaudesta häntä ei voi ainakaan syyttää. Hän ei kuitenkaan vastaa varsinaiseen kysymykseeni, joka itse asiassa osoittautuu turhaksi, sillä olen kaivellut tältä alueelta vain tiemelutietoja. ”Ylästöntien eteläpuolella lentomelutaso ylittää 55 dB eikä paikka siten tule kyseeseen päiväkodille”, hän vastaa. MIELIPITEITÄ kaavamuutosluonnokseen tuli Timo Kalla“Aikapommi ja riskitekijä” VIHERKUMMUN Omakotiyhdistyksen puheenjohtaja KRZYSZTOF DOROTA kertoo keskustelleensa usean varhaiskasvatuksen ammattilaisen kanssa, joita heidän yhdistyksessäänkin on. ”Sijoitus on katastrofaalinen lasten turvallisuuden kannalta”, hän sanoo. ”Joki on aikapommi ja riskitekijä. On vain ajan kysymys, milloin joku unohtaa portin auki, ja joki on vastustamaton houkutus. Penkka on niin jyrkkä, että aikuisenkin on vaikea nousta sitä ylös.” Dorota ihmettelee myös sitä, moniko varhaiskasvatuksen ammattilainen suostuisi työskentelemään päiväkodissa, josta on vain 50 metrin matka joelle. VIHERKUMMUN omakotiyhdistys vastustaa kaavamuutosehdotusta kokonaisuudessaan, vaikka myöntääkin, että tarve päiväkodille on todellinen. Se on jättänyt kaupungille 11-sivuisen mielipiteen kaavasta ja ehdottaa sen hylkäämistä kokonaisuudessaan. ”Alueen arvokkaaseen maisemalliseen ympäristöön kajoaminen on vastoin jopa kaupungin omia linjauksia”, sanoo Dorota ja jatkaa, että 1980-luvulla rakennettua aluetta ei missään vaiheessa ole suunniteltu kestämään toistasataa autoa ja huoltoliikennettä käsittävää liikennekuormaa, ”Hidastetöyssytkin jouduttiin poistamaan, kun lähitalojen ikkunat helisivät aina, kun vähänkin suurempi auto kulki niiden yli.” Dorota kertoo myös, että koko kylä on joen uomassa savipatjan päällä, eikä monissa taloissa ole paalutuksia. ”Jos rakennetaan massiivinen rakennus, se vaatii myös massiivisia paalutuksia, jotka taas aiheuttavat riskin täällä jo oleville rakennuksille.” Vaihtoehtoja? VIHERKUMPULAISTEN pitkässä ja perusteellisessa asiakirjassa ei pelkästään tuomita kaavaehdotusta. Siinä esitetään useita vaihtoehtoja päiväkodin paikaksi. Vetokannaksen lisäksi ehdotuksia ovat Hämeenlinnanväylän ja Vantaankoskentien välissä oleva tontti sekä Ylästöntien varressa, maatalousmuseon vieressä sijaitseva tontti. Tarkistetaanpa, mitä Vantaan kaupungin karttapalvelusta näistä paikoista selviää. Kahdessa edellä mainitussa tiemelu näyttää ylittävän 60 dB. Päiväkodin pitää sijaita alle kulkee liito-oravan reitti”, toteaa Kallaluoto ja lisää, että vaikka se ei ole lentomelualuetta, tiemelu ylittää sallitut desibelit. Mäkelän mielestä paikassa on samankaltaisia ongelmia kuin nyt suunnitellussa ratkaisussa. Osa vastustuksesta on perustunut siihen, että päiväkoti sijaitsisi kaukana Vantaanlaakson pohjoisosista. ”Vetokannas on vielä kauempana”, muistuttaa Mäkelä. ”Ympäristöarvot ja joen läheisyys ovat myös samanlaisia”, hän lisää. ”Uskoakseni tässä on ihan vakavasti yritetty etsiä parasta mahdollista ratkaisua.” ASUKASTILAISUUDESSA esitettiin vakava huoli lasten turvallisuudesta – missään muualla ei asukkaiden mukaan ole julkista rakennusta niin lähellä jokea kuin tässä suunnitelmassa olisi. Aluearkkitehdin mukaan piha tietenkin aidataan, jotta joelle ei sieltä pääse. ”Lapsille tarjotaan riittävä ja monipuolinen piha”, toteaa Kallaluoto. LOUNANIITYN PÄIVÄKODIN SUUNNITELTU SIJAINTI LENTOMELUVYÖHYKE 2 (YLI 55dB) Alueelle ei saa sijoittaa uusia asuinaluieita eikä melulle herkkiä toimintoja. Lähde: Vantaan kaupunki luodon mukaan 34 kappaletta. ”Niissä nousivat esille erityisesti kulkuyhteydet päiväkodille, liikennemäärät, joen läheisyys sekä luontoja maisema-arvot. Vastaukset mielipiteisiin annetaan aikanaan kaavaselostuksessa, kun asia on valmisteltu.” Kaavaehdotusta valmistellaan nyt. Seuraavaksi sen käsittelee kaupunkiympäristölautakunta, joka päättää kaavan asettamisesta nähtäville. Nähtävilläolo kuulutetaan kaupungin verkkosivuilla, ja se on nähtävillä 30 päivää, jona aikana siitä on mahdollista tehdä muistutus. Sen jälkeen kaupunki pyytää tarvittavat lausunnot, ja antaa myös vastineet sekä muistutuksiin että lausuntoihin. Kaavan hyväksyy lopulta kaupunginvaltuusto, ja kaavan voimaantulo kuulutetaan kaupungin verkkosivuilla. Päiväkodin rakentaminen alkaisi Timo Kallaluodon mukaan vuonna 2029, ja sen olisi tarkoitus valmistua vuonna 2030. Usvatie kapenee entisestään, kun siihen tulee jalkakäytävä. Asukasyhdistyksen mukaan kaavamuutos räjäyttäisi päivittäisen liikenteen sellaisiin mittoihin, jota ei ole koskaan suunniteltu alueelle: ”Kahdensadan asiakkaan vienti ja nouto aamuin illoin plus päiväkodin henkilökuntaja huoltoliikenne 5 m leveää Usvatietä pitkin ei ole tätä päivää missään turvallista liikennettä tavoittelevassa maassa.” Tältä Lounaniitty näyttää nyt.
1 4 ALEPAN ovi käy tiuhaan tahtiin jo hämärtyvänä, tiistaisena alkuiltana. Vanhassa ostoskeskuksessa sijaitsevan kaupan rautaista ulko-ovea temmotaan metallisesta kahvasta auki – hieman nykyajasta poiketen liukuovista ei ole tietoakaan. Kaupan vieressä toimi pitkään hieman rähjäisen näköinen krouvi. Sen tilalle hiljattain avautunut Taste of India -ravintola on vaikuttanut olevan viime viikkoina tilapäisesti suljettuna. Myös samassa kiinteistössä sijaitseva Ipon Pizza -ravintola on avoinna, kuten myös kaksi parturi-kampaamoa. Niiden vieressä toimi pitkään myös ATT-talonrakennus, mutta sen suurehko liiketila on nyt tyhjillään. NUIJATIETÄ, Rajatorpan pääkatua, reunustavat vaihtelevan korkuiset kerrostalot sekä matala ostoskeskus. Vaikka vaikutelma on melko betoninen, rakennusten ilmava sijoittelu on jättänyt tilaa korkeille puille ja viheralueille. Kolmisenkymmentä elementtikerrostaloa rakennettiin Råtorp-tilan vanhoille laidunmaille vuosina 1969–1974 kaupungistumisaallon aiheuttaman asunnontarpeen ollessa suurta. Melko ruutukaavamainen asemakaava alueelle tehtiin tätä ennen vuonna 1968, ja kaikki rakennukset suunnitteli arkkitehtitoimisto Hyvärinen & Harlo. Matalammat, kolme kerrosta käsittävät asuintalot sijoitettiin alemmas rinteeseen lähemmäs Rajatorpantietä. Niitä korkeammat talot sijoitettiin lähemmäksi Nuijatietä ja Vapaalaa, ylempänä olevalle maalle. Arkkitehtonisesti yhtenäiseltä vaikuttava Rajatorppa on kokenut melko vähän muutoksia puolen vuosisadan aikana, mutta tähän on tulossa merkittäviä muutoksia. Vuonna 1972 valmistunut Rajatorpan RAJIKSEN VANHA OSTARI TULOSSA TIENSÄ PÄÄHÄN T U O M I O PÄ I VÄ Ä O D O T E L L E S S A T E K S T I & K U VAT O H T O P I E T I N E N ostoskeskus on yksikerroksinen, kuusi liiketilaa käsittävä rakennus. Lisäksi viereisessä, vuonna 1974 valmistuneessa kerrostalossa on lisää liiketiloja. Tämä seitsenkerroksinen talo on yksi lähiön korkeimmista. Sen pohjakerroksen yhdessä liiketilassa toimii Pub Kärry, ja toisen melko suuren liiketilan ikkunoihin on teipattu “Rajiksen Kirppiskahvila” – se tosin vaikuttaa lopettaneen jo kauan sitten. Varsinaisen ostoskeskuksen purkamisesta on puhuttu jo reilun vuosikymmenen ajan, sillä nykyään jo yli 50-vuotias rakennus nähdään mataluuden vuoksi tehottomana ja yleisesti huonokuntoisena. Pääomistaja HOK-Elannon mukaan rakennuksen lämmityskulut ovat suuret ja kaupalliset edellytykset huonot. Sitä ei ole peruskorjattu valmistumisen jälkeen. PURKUSUUNNITELMAT nytkähtivät eteenpäin viime vuoden lopulla, kun tilalle kaavoitettiin uusi asuinja liiketalo. Uudisrakennuksen havainnekuvissa näkyy kaksi korkeintaan seitsemään kerrokseen kurkottavaa tornia, joihin on suunniteltu asuntoja. Tornien pohjakerroksiin ja niitä yhdistävään matalaan osaan on suunniteltu liiketiloja – uudisrakennuksen palvelukeskittymästä on suunniteltu “englantilaistyyppistä ostoskatua”. Rajatorpan asukkaat ovat vuosien varrella toivoneet laajasti, ettei uudisrakentamisen myötä päivittäistavarakauppa katoaisi paikalta. OSTOSKESKUKSEN uudisrakennuksen lisäksi myös Nuijatien toiselle puolelle ollaan rakentamassa uutta kerrostaloa. Vantaan Krios -nimellä kulkevan rakennuksen arvioitu valmistumisaika on kesällä 2025. Vielä toistaiseksi tontilla on vain ryteikköä ja kyltti kertomassa mahdollisuudesta varata asuntoja ennakkoon. Krios tulee näyttämään Rajatorpassa poikkeavalta, sillä vanhat rakennukset on sijoitettu ylhäältä päin katsottuna autoteihin ja toisiinsa nähden suoraan tai 90 asteen kulmaan. Uusi asuinkerrostalo nousee havainnekuvien mukaan tontille tästä poikkeavasti, hieman vinossa Nuijatiehen nähden. Uudisrakennushankkeet ovat merkittäviä, sillä Rajatorppa on näihin päiviin saakka säilynyt lähes alkuperäisessä asussaan. Nukkumalähiöksikin tituleeratun alueen kuitenkin uskotaan virkistyvän uusien rakennusten myötä. Vanhan ostoskeskuksen ympäristö on Rajatorpan asukkaille tehtyjen kyselyiden mukaan saatettu kokea epäsiistinä ja jopa turvattomana paikkana. Ostoskeskuksen rakennus on arvioitu arkkitehtonisesti melko vaatimattomaksi, eikä purkamiselle vaikuta olevan esteitä. LÄHIÖIDEN rakentamisen aikaan 1960ja 1970 -luvuilla rakennetut ostoskeskukset kuitenkin vähentyvät jatkuvasti Vantaalla, joten Rajatorpan ostoskeskuksen purkamista voidaan pitää jonkinasteisena menetyksenä. On mielenkiintoista ja hienoa, että uusi Taste of India -ravintola on vielä avannut ostoskeskuksella, vaikka rakennuksen tuomiopäivä lähestyy – lienee kaikille tarkoituksenmukaista, että purkamiseen saakka palvelut ostoskeskuksella ovat mahdollisimman monipuoliset. Toki ravintolan nopea sulkeutuminen sen avautumisen jälkeen on erikoista. Syyt ainakin tilapäiseen sulkeutumiseen voivat kuitenkin olla muuallakin kuin liikepaikassa – tuskin ravintola olisi avannut ostoskeskuksella, mikäli liiketila tai liikepaikka olisi arvioitu huonoksi. Muut yrittäjät ja Alepa jatkanevat paikalla purkamiseen saakka. O S T A R I A S I A A Alepa pitää vanhan ostoskeskuksen elinvoimaisena. Rajatorpan asukkaat toivovat, ettei lähikauppa katoa. Tämä Sininauhasäätiön omistama kerrostalo on Rajatorpan ainoa julkisivultaan täysin alkuperäisenä säilynyt — puuikkunoita ja niiden väriä myöten.
1 5 “KIVIKSESSÄ on parasta se, ettei tarvitse lähteä aina Myyrmäkeen taikka Jumboon hoitaakseen asioita. Siellä löytyy niin kirjasto, kahvila, kukkakauppa, Alko ja suuremmat ruokakaupat, Musti&Mirri sekä Normal. Ehdoton suosikki on Jungle juice bar. Vielä kun saataisiin Hypermarket tason kauppa, josta saa laajemman ruokavalikoiman lisäksi paremmin kotiin liittyviä asioita eli kodin käyttötavaroita. Myös urheiluvälineliike ois mahtava lisä palvelutarjomaan. Pari kertaa viikossa käyn Kiviksessä.” – Jenni, 49 v. “KIVIS on sopivan pieni ostari jossa voi piipahtaa nopeasti asioilla autolla. Kivistön keskusta-alueella kun ei ole juurikaan parkkipaikkoja, on todella hyvä että Kiviksessä niitä riittää. Käytän erityisesti kirjastoa ja postipalveluita, mutta myös ravintoloita. Parkkihallista ulos ajettaessa olisi hyvä nähdä jäikö pysäköinnistä maksettavaa ja toimiko rekisterikilven tunnistava automatiikka ylipäätään. Olisi kiva jos paikalla olisi myös myöhempään auki olevia illallisravintoloita. Käyn Kiviksessä noin kerran viikossa.” – Marko, 44 v. “Monipuolinen palvelutarjonta tukee myönteistä alueen kehittymistä ja nostaa entisestään Kivistön houkuttelevuutta toimivana ja palvelevana asuinalueena. Kivis kokoaa yhteen saman katon alle niin kaupalliset palvelut aina ruokakaupoista erikoisliikkeisiin kuin kaupunginkin järjestämät kattavat asukaspalvelut viihtyisine tiloineen”, muistuttaa Niskanen. KIVIS on saavuttanut myös LEED V4 Gold -ympäristöluokituksen. Ympäristöluokitus kertoo siitä, että kiinteistön hiilijalanjälki on tavanomaista liikerakennusta pienempi, mikä perustuu rakennuksen materiaalivalintoihin ja hyvään energiatehokkuuteen. Kiinteistön energialuokka on A ja lämmitysmuotona toimii maalämpö, jonka lisäksi keskus hyödyntää aurinkoenergiaa. Entä mitä sanovat itse kivistöläiset? “KIVIS on ihanan pieni, ja juuri sopivalla paikalla. Muutin Kivistöön ihan Kiviksen takia, koska liikuntavammaisena en pysty kävelemään pitkiä matkoja. Parhaat paikat ovat Lidl ja S-market. Muut paikat aukeavat liian myöhään. Käyn Kiviksessä voi sanoa lähes päivittäin. Edullisempi kahvila olisi ollut kanssa kiva. – Mirja, 65 v. Kysytäänpäs ensin kauppakeskuspäällikö Veera Niskaselta. KIVIKSEN kauppakeskuksen päävuokralaisina ovat Vantaan ja Keravan hyvinvointialueen Kivistön terveysasema sekä päivittäistavarakaupat Lidl, S-Market ja Alko sekä Vantaan kaupungin kaupunkikulttuurin Mosaiikin tilat. ”Kivis on liikeja palvelukokoonpanoltaan monipuolinen lähipalvelukeskus, joka pystyy aidosti palvelemaan kaikenikäisiä alueen asukkaita. Kivis tarjoaa hienot tilat ajanviettoon, harrastamiseen ja ystävien kanssa kokoontumiseen turvallisessa ympäristössä”, kertoo kauppakeskuspäällikkö Niskanen. KESKUKSEN ensimmäiset kuukaudet ovat sujuneet myynnillisesti sekä kävijämäärältään odotusten mukaisesti. Ensimmäisten kolmen kuukauden aikana keskuksessa vieraili lähes 600 000 kävijää. Niskanen kertoo, että alueen asukkaat ovat ottaneet uuden kauppakeskuksen lämpimästi vastaan ja tulevaisuudennäkymät ovat myös valoisat. Asutusalueen vilkas väkiluvun kasvu sekä edelleen lisääntyvät palvelut tukevat toisiaan ja vaikuttavat myös keskuksen toimintaan positiivisesti. Kivistön väkiluku onkin noussut vuosina 2018–2022 jopa 40 prosentilla. Väestö jatkaa kasvuaan edelleen. KAUPPAKESKUS KIVIS TOI KIVISTÖLÄISILLE KAUAN KAIVATTUJA PALVELUITA K U I S V I E R I I K I V I S ? T E K S T I S I N I S A L O Epätoivoisestikin kaivatulle keskukselle kasaantui paljon odotuksia. Onnistuuko lopputulos lunastamaan ne? KUVA : S IN I S A L O KUVA: M I RJA N Y ST ÄV Ä K UV A: M A R K O K U VA : JE N N I
1 6 K U V A : S IR K K A IN K IN E N Mikä ihmeen big band? PERINTEISELLÄ big band -termillä tarkoitetaan kokoonpanoa, jossa on rytmisektio, 13 puhallinta ja mahdollisesti laulusolisti tai -solisteja. Rytmisektiossa (piano, rummut, basso ja kitara) voi lisäksi olla myös perkussionisti, jolla voi olla rytmisoitinten lisäksi myös melodisia soittimia, kuten vibrafoni. Big bandien kulta-aika Suomessa alkoi 1960/70-lukujen taitteessa ja yhtenä tunnetuimmista toimi Martin Brushane Big Band. Aikaisemmin musiikki ravintolassa oli yleensä hillittyä. Joissain paikoissa saattoi olla pianisti, joka soitti sen ajan ’hissimusiikkia’, ettei asiakkaiden ruokailu häiriinny. Mutta 1960-luvun lopulla suuresta maailmasta rantautui ”Floor Show” -konsepti, joka oli täysin uutta. Yhtäkkiä ihmiset halusivatkin sekä syödä että kuulla tai katsoa esitystä! Helsingin ykkösravintolat buukkasivat kilpaa esityksiä, joissa oli viihteellinen käsikirjoitus, huippuartisteja ja suuria orkestereita. Martin Brushane Big Bandissa aloittivat nuorella iällä myös Martinin pikkusisko Annika ja poika Mika muusikon uransa. Siihen rinnalle ANNIKA BRUSHANE-VIITALA perusti ensin vuonna 1988 oman Society Fox Orchestransa ja vuonna 1993 naisorkesteri Ladies First Big Bandin, joka viime vuonna vietti 30-vuotisjuhliaan Savoy-teatterin konserttilavalla. Mikä rekrytointi? LFBB:N kosketinsoittaja PIIA SOILAMAA ilmaantuu suoraan Roll FM:n aamulähetyksestä tapaamiseemme. Ystävänpäivän keikka Skenesalissa on Piialle mieluinen tapahtuma, koska bändiläiset ovat ystäviä ja ilmapiiri on sekä hyvä että hauska. Piia on ollut kokoonpanossa mukana lähes alusta asti eli vuodesta 1994. ”Minut pyydystettiin Joensuun konservatoriosta Ogelin kautta mukaan”, nauraa Piia bändirekryään. 30 vuotta hyvää tuulta ja torvisoittoa! on Piian slogan. Sitten seuraan liittyy MIKA BRUSHANE, joka taitaakin olla nykyään Myyr Yorkin poikia. Hän muistelee asiantuntemuksella Myyrmannin entisiä kahviloita, ja lisäksi sekä koti että studio sijaitsevat Vapaalassa. Mikan rekry bändiin tapahtui viekkaudella ja vääryydellä, parhaaseen kiristysja uhkailutyyliin vuonna 1999. ”Vaimon työpaikalla (Nokia) oli tuloillaan isompi tapahtuma, johon tarvittiin bändi. Soitin Annikalle ja sanoin, että voin järkätä keikan, mutta vain jos pääsen itse mukaan soittamaan”, nauraa Mika. Nyt on paikalla myös Annika, joka jatkaa juttua bändin omintakeisista rekryprosesseista. Tai ehkä ”prosessi” on väärä sana? ”Olimme erään lakifirman pikkujoulukeikalla, jossa meiltä kysyttiin keikan lopuksi, saisiko firman sisäisen Idols-kilpailun voittaja laulaa teidän kanssanne.” Tässä vaiheessa toimittajaan hiipi kaamea epäilys. Värväävätkö nämä kaikki tapaamansa ihmiset? Ei kai bändistä puutu nyt ketään? En mitenkään haluaisi laulaa. Annika kertoo lisää: ”Tämäntyyppisistä tilanteista ei yleensä jää kerrottavaa, mutta kun kaveri halusi laulaa Robbie Williamsin ”Let Me Entertain You”, arvelin että tästä saattaisi jäädäkin.” Ja niin kesämieheksi tituleerattu, alun perin kesän kiertuetta varten palkattu toinen solisti, TATU OIKARINEN, oli rekrytoitu. EIKÄ tässä vielä kaikki! Seuraava vuorossa on SINI HEINILÄ (taustalaulu). Annika aloittaa: ”Päävokalistimme Rose ( ROSE-MARIE BACKSTRÖM ) oli sillä kertaa estynyt, ja korvaajaksi otettu Sini oli ehtinyt keikkapaikalle ennen meitä muita.” Mika innostuu ja jatkaa: ”Mutta keikkapaikalla ei huomattu vaihtoa! Koska… yllättävä yhdennäköisyys!”. Annika komppaa ja selvittää, että asiasta keikkajärjestäjälle kyllä sitten kerrottiin. YSTÄVÄNPÄIVÄN BILEET N A I S E T E N S I N , VA I K K A T O RV I S E K T I O O N T E K S T I S I R K K A I N K I N E N Annika Brushane-Viitalan vuonna 1993 perustama big band on 30-vuotisen olemassaolonsa aikana laajentanut reviiriään sekä musiikillisesti että kokoonpanonsa suhteen; lavalla saatetaan nähdä nykyään myös miehiä. Mika Brushane, Piia Soilamaa ja Annika Brushane-Viitala tapasivat toimittajamme Myyrmannin Vihreässä vuohessa. Skenesalin lavalla nähtiin ystävänpäivänä melkoinen spektaakkeli, kun keikalle pelmahti 22-henkinen Ladies First Big Band. Harvemmin näillä nurkilla nähty kokoonpano on nimensä mukaisesti iso ja naisvoittoinen. V Ä H Ä N I S O M P A A M U S I I K K I A
1 7 Se raffimpi hiusstudio Myyrmäessä. Studiowest.fi Ruukkupolku 14 Puh.050 557 5157 IG @studiowest_14 Westissä teitä palvelee Katja, Minna, Mika, Sari, Mona, Veera ja Sanni. -10% Hiustenleikkuu * Ku p o n k i v o i m a s s a ke s ä k u u n 2 2 4 l o p p u u n a s t i . tällä kupongilla.* Aukioloaikamme ovat uudistuneet! Ma-Pe 9-18 La 9-17 Su 10-16 + koko pääsiäisen 10-16! UOMARINNE 2 040 0577 477 WWW.TULIKUKKA.FI KUVA: JARI KOSKELA Sini muisteli puhelinkeskustelussa olleensa ensimmäisellä big band -keikallaan ikinä ja kun järjestäjätaho kertoi katsoneensa hänen videoitaan bändin kanssa, Sini lähes mykistyi. ”Kehuttiin kovasti, joten päätin vain hämmentyneenä hymyillä”, nauraa Sini. ”Mutta jatkoa seurasi bändissä ja Espan keikan jälkeen ymmärsin, että minut oli rekrytoitu.” JOS ovat rekryt olleet erikoisia, niin sitä ovat olleet esiintymispaikatkin. ”Olemme esiintyneet yleisurheilun EM-kisoissa, viikinkiasuisina jokilaivalla, puutarhanäyttelyssä, golfkentällä sekä rallin erikoiskokeella rekan lavalla”, raportoi Annika. ”Viikinkiasuissa seilasimme Ylöjärveä edestakaisin pukeutuneina viikinkikypäriin, vaaleisiin lettiperuukkeihin ja lakanoihin, jotka oli sidottu sinisellä muoviköydellä. Odottelimme yritysvieraiden saapumista keikkapaikalle ja rantautumiskutsua. Ymmärrettävästi tämä askarrutti rantojen kesämökkiläisiä, jotka huolestuneina hamuilivat kättä pitempää, kun ohitimme heidät kolmatta kertaa.” Mikä Big Band Live Disco & Roll FM Radio Live? TÄMÄ bilebändi, tanssibändi ja frendibändi on parhaimmillaan tanssivan yleisön edessä. ”Haluamme saada ihmiset liikkumaan”, painottaa Annika. Ohjelmisto onkin sitä varten suunniteltu, ja siihen voi kuulua Kool & the Gangia, Gloria Gaynoria, Donna Summeria, Tina Turneria, Aretha Franklinia, ABBA-hittejä tai vaikka Bruno Marsia. Bändin omat koreografiat lavalla saattavat olla mitä tahansa uimaliikkeistä Travoltan muuveihin. Ainutlaatuisen tästä ystävänpäivän keikasta teki Myyrmäessä toimiva radioasema ROLL FM, sillä se lähetti Live Disco -keikan suorana lähetyksenä alkaen klo 19. Mikan suositus keikalle oli: ”Meillä on huonoja juttuja ja hyviä biisejä!” ja Roll FM:n suositus oli: ”Pääset tanssimaan livenä radiossa!” Parempi on tarkistaa itse. Skannaa koodi ja kuuntele keikka Roll FM:n MixCloudissa.
1 8 VARISTON ”RANTA” M I E L U U M M I N R A N TA PA L L O K U I N R Ä N TÄ PA L L O T E K S T I S I R K K A I N K I N E N K U VAT H I E K K A B E AC H S A N N A L L E , S A T O I T A I P A I S T O I Jos ikuinen vappu tuntuu liian rankalta, niin kävisikö ikuinen kesä? SUOMEN suurin sisäranta sijaitsee Vantaan Varistossa. Paikassa on kuusi beach volley -kenttää, tyylikäs ja tunnelmallinen saunaosasto sekä rento rantabaari virvokkeineen niin arkena kuin viikonloppunakin. Ympärivuotinen kesä ja eksoottinen ympäristö tarjoaa mahdollisuuden ties minkälaisille teematapahtumille, ja ehkä kokouskin voisi olla viihtyisämpi palmujen katveessa. Puikoissa häärii Suomen menestynein miespuolinen rantalentopallopelaaja JYRKI NURMINEN. Jyrki Nurminen Beach Volley eli JNBV Oy perustettiin vuonna 2018 tukemaan Jyrkin ja hänen peliparinsa peliuraa. Jyrki on kulloisenkin peliparinsa kanssa voittanut rantalentopallon Suomen mestaruuden peräti yhdeksän kertaa vuosina 2012 ja 2016–2023. Kaikkiaan hän on voittanut ennätykselliset kolmetoista SM-mitalia. ”Oma biitsihalli oli haaveissa monta vuotta, mutta sopivaa saumaa ei auennut”, kertoo Jyrki. ”Kesällä 2023 kuitenkin ilmaantui mahdollisuus osakkuuteen Antti Annalan ja Juha Nyrhilän luotsaamassa Hiekka Beachspot Oy:ssä, joka oli avaamassa uutta, korkealaatuista kuuden kentän Hiekka Beach Volley Clubia Vantaan Varistoon vuoden 2024 alussa.” Uusi halli on otettu hyvin vastaan. ”Hyvin on käynyt porukkaa ja paljon sellaisia, joilla on säännölliset vuorot”, kertoo Jyrki tyytyväisenä. Rantalentopallo, beach volley vai biitsi? RAKKAALLA lapsella on monta nimeä. Laji on kansainvälisesti ottaen nuori ja Suomessa vielä nuorempi. Harrastuksena sitä on pelattu vuosikymmeniä, mutta lajistatus kehittyi vasta 1980-luvulla ja sai kruununsa vuonna 1996, kun siitä tuli olympialaji. Aluksi rantalentopalloa harrastivat lentopalloilijat, jotka ottivat sen oman kautensa ulkopuolella kesäharjoitteluna. Suomen kaltaisessa maassa sitä voitiin pelata sään suosiessa 2–4 kuukautta. Lajin levinneisyyden mahdollistivat lopulta sisähallit, joita löytyy suurimmista kaupungeista. Nykyään Suomen mestaruuksista pelataan jopa C-junioritasolla. Talvella treenataan kesän kilpailukautta varten oikeissa olosuhteissa.
1 9 Jyrkin urapolku NURMISEN tie pelaajaksi, omaan yritykseen ja nyt myös halliin, alkoi Ristijärveltä. Pieni paikkakunta tarjosi lapsuuden urheilullisen veljessarjan nuorimpana. Se kasvatti sitkeyttä, päättäväisyyttä ja voitonhalua. Monipuolisen ympäristön kilpailemiselle loivat isän tekemät jalkapalloja lentiskentät, koripallopaikka ja lätkämaali. Kun tuli aika siirtyä ohjattuihin treeneihin, oli paikkakunnalla vaihtoehtoja tasan kaksi – lentopallo tai hiihto. Isoveli aloitti lentopallon ja perässä meni 6-vuotias Jyrki. Teinivuodet päristeltiin mopolla. Muuttaminen lukioikäisenä Kajaaniin sinne perustettavan lentopallojoukkueen perässä ja myöhemmin armeija-aikana Ouluun pelaamaan liigatasolla ei huimannut. Jos ei resursseja ollut, mies hoiti ne itse. Ensimmäinen kausi Oulussa meni juniorisopimuksella, ilman palkkaa. Jyrki käveli työvoimatoimistoon ja sai puolen vuoden harjoittelupaikan Tuiran S-marketista. LENTOPALLON rinnalla kulki myös beach volley, ja jo ensimmäinen osallistuminen biitsin SM-kiertueelle vuonna 2011 toi hopeiset mitalit. Lajin valmentajat olivat harvassa, joten Jyrki veti peliparinsa kanssa biitsileirin Oulussa. Seuraavaksi oli vuorossa pääkaupunkiseutu. Helsingistä löytyi paitsi pelipari SIRÉN, myös beach volley -sisähalli sekä juuri perustettu beach volleyn ammattilaistalli. Lentopallo jäi kokonaan syksyllä 2013 ja keskittyminen beach volleyn pelaamiseen alkoi. Peliuran lähtiessä kiitoon oli taustalla pyörinyt koko ajan päämäärä toiminnan kehittämisestä niin, että siitä tulisi sekä ammatti että elinkeino. ”Olen nyt 33-vuotias ja minulla on yhä sama palo harrastaa kilpaurheilua kuin lapsena”, hymyilee Jyrki. ”Myöhäinen lajiin keskittyminen ja monipuolinen pallopelija mopoilutausta ei ole ainakaan ollut haitaksi. Päinvastoin se on auttanut pitämään sitä paloa ja kiinnostusta yllä”. Energiaa riittää JYRKI suoritti ammattivalmentajan tutkinnon 2016–2018 pelaajauransa ohella. Osallistuessaan kansainvälisiin turnauksiin Jyrki havaitsi, ettei Suomen Lentopalloliitto enää rahoita miesten beach volleyta. Piti keksiä omalle peliuralle rahoitus ja sponsorit. Kun miehelle tarjoutui mahdollisuus pyörittää Beach volley -kiertuetta, se mietitytti. Erityisesti kiertueen mukanaan tuoma työmäärä askarrutti kesän kuumimman kansainvälisen turnaussesongin ja samalla oman pelisesongin aikaan. Mutta se tehtiin. Syntyi Jyrki Nurminen Beach Tour (JNBT). Ja kun käytäntö osoitti, etteivät kaikki pelaajat mahdu mukaan kiertueelle, piti kehittää Pro-tason haastajille omansa. Oli vuoro rykäistä ilmoille Jyrki Nurminen Challenger Tour (JNCT). LISÄKSI Jyrki vetää biitsileirejä, biitsiklinikoita, valmennuksia ja vielä pitäisi hoitaa omakin harjoittelu. On hengästyttävää edes ajatella tätä! ”Harjoittelen täysipäiväisesti lajia ja myös valmennan”, myöntää Jyrki, eikä ole yhtään hengästynyt. ”Minulla on neljä nuorta valmennettavaa Talents-ohjelmassa, koska suhtaudun intohimoisesti tavoitteellisten junioriryhmien, lajin tuotteiden ja kannattavuuden kehittämiseen.” Vuonna 2021 lanseerattiin Suomen ensimmäinen beach volleyn yläkouluohjelma, joka sai nimekseen Jyrki Nurminen Beach Talents. Kesällä 2022 seitsemän Talents-pelaajaa pääsi oman ikäluokkansa SM-finaaleihin ja toi saavutuksenaan U16ja U18sarjoista kaksi kultaa, yhden hopean ja yhden neljännen sijan. Tavoitteena 2024 olympialaiset Vuoden 2024 Pariisin olympiakisojen karsinta lähtee liikkeelle Nations Cup -turnauksilla, joiden lohkovoittajat etenevät olympiakarsintojen seuraavalle kierrokselle. ”Tie olympialaisiin ei ole helpoin, mutta mahdollinen. Karsintojen finaalit pelataan juhannuksen tienoilla. Vuoden 2022 EM-kisat toivat jo motivaatiota, kun päästiin 32 parhaan joukkoon”, Jyrki iloitsee. Pidetään ikuisen kesän energiselle isännälle peukkuja! Jyrki Nurminen “leijonapaidassa”. Rantabaarin huojumattomat palmut. Variston rannalle mahtuu hyvin.
2 WEST SIDE STORY – DIPPAAMO! D I P P I K AY E E J N E . N Y T S I T Ä M Ä T T Ö Ö Ö Ö Ö Ö Ö ONKO Martinlaakso Myyr Yorkin Manhattan Valley, jos sieltä lötyyy West Side Story? Ostarille on avattu uusi paikka Michelinit aikoinaan hurmanneen Jyväsen tilalle. Tiedossa on, että se on enemmän kaljaa ja purtavaa -henkinen kuin varsinainen ruokaravintola. Mutta joskus sellainenkin napostelee. Anteron mielestä miljöötä on uusittu runsaasti. Nykyinen ulkoasu tuntuu jopa kliinisemmältä kuin aiemmin. Musiikki on juottoloiden tyyliin kovemmalla, mutta onneksi rokki miellyttää. Urheilua tulvii paitsi televisioista, ravintolassa on tarjolla myös biljardia ja dartsia. RUOAT tilataan kassalta ja maksetaan tilatessa. Lista on pubihenkinen. Burgerit hylätään heti, nyt ollaan etsimässä erikoisempaa. Sakari miettii Martsarin keisari -kanasalaatin ja tuunattujen ranskalaisten perunoiden välillä. Sakarin valinta on lopulta Tuunaa sun ranet jerk-kanalla (14 €) ja kukkakaaliwingsit bbq-bearnaisedipillä (8 €). Antero “Dippaa itsensä mukavaks” (15 €) niin ikään vegewingsien kera. Aikamoista sormiruokailua. Lounaslistalta löytyisi ravintolamaisempia annoksia, kuten paneroitua possunleikettä. Koska gastropub, olutvalikoima ei sinänsä yllätä, mutta vaikuttaa tutustumisen arvoiselta. Palvelu on ystävällistä. Ruoat tuodaan nopeasti pöytään. SAKARIN tuunatut ranet ovat oikea valinta! Ranskalaisia, cheddar-kastiketta, jalapenoja, jerk-kanaa ja kuivattua sipulia. Jättimäinen annos ei saavu lautasella vaan suoraan tarjottimella, ja voisi riittää etenkin oluen kylkiäisenä kahdellekin syöjälle. Tuunattuihin raneihin ei kuulu dippiä, vaikka kannattaisi. Toki on mahdollista ja suotavaakin vierailla kaverin dippikipolla. Bearnaise-bbq-majoneesi ei ole niin Sakarin mieleen. Anteron chipotle-ranchmajoneesi kerää kiitosta molemmilta, ja kuluu nopeiten. ANTERON aiolidippi on sekin onnistunutta. Kukkakaaliwingsit ovat mehukkaita, mutta eivät välttämättä valikoituisi lautaselle toista kertaa. Dippejä on paljon, mutta kun Myyr Yorkin Michelinit ovat rehtejä, Kaivokselassa kasvaneita, raavaita miehiä, jotka arvostavat riittävän suuria annoksia, mutta myös hyvää makua ja asiallista palvelua. Miehet liikkuvat välillä yksin, usein kaksin tai kolmin, joskus jopa perheen kanssa. Sakarin annoksessa on kieltämättä kokoa, mutta näky ei ole kaunein. Pitäisiköhän MYT:kin painaa voipaperille? Näiden eväiden jälkeen ei “innovatiivisesti” nimetyille “Wautsi mitkä munkit” ja “Jäiset boltsit” jälkiruoka-annoksille tilaa jäänyt.
2 1 WEST SIDE STORY – DIPPAAMO! T E K S T I & K U VAT M Y Y R YO R K I N M I C H E L I N I T ronskisti ottaa niin ne myös kuluvat ja toimivatkin parhaiten tällaiseen konstailemattomaan syömiseen. Antero ei ihan saa dipattua itseään mukavaksi. Annos sisältää piimämarinoitua ja paneroitua broilerin fileetä, sinihomejuustonugetteja, sipulirenkaita ja tsatsikia. Kana on hyvää, sopivan runsaita paloja ja hyvin uppopaistettuja. Nugetit eivät ole Anteron makuun, eivätkä oikein jää mieleen. Mutta mitäpä kunnon dippi ei peittäisi. Sipulirenkaat ovat hyvää perustasoa. Tsatsiki on sekin ihan okei ja sopii dipattavien kanssa, mutta kaipaisi ehkä hieman potkua. Annos on selkeästi suunniteltu seurustelemisen ohessa nautittavaksi. ILMAN erilaisia yhdistelmiä annosten maku voisi etenkin määrään suhteutettuna käydä nopeasti liian geneeriseksi. Parilla erilaisella dipillä ja annoksella tulee kuitenkin riittävästi vaihtelua ja parhaat combot löytyvät joukosta. Jälkiruoista Sakarille olisi maistunut munkit, mutta ei vain mahdu. MICHELINIEN mielestä on mukavaa syödä välillä vähän eri tavalla. Isommalla porukalla erilaisia yhdistelmiä voisi löytyä vieläkin enemmän, juomapuolta myöten. Ravintolahenkisempää ruokailua voisi tavoittaa lounasaikaan tai listan salaattija burgeripuolella. Plussaa myös siitä, että jo Jyväsen aikana hieman kummastuttanut yhteisvessa kauppakeskuksen kanssa on remontoitu. Ihanhan vasta eilen siellä käytiin. Jyväsen arvostelu lehdessä nro 14 – 1/2020 RUOKA PALVELU VIIHTYISYYS
2 2 Dave! VUFF! Bileet! MEN KS! M a a l i s k u u TO 14.3. KLO 9.00–9.30 Musiikkia vauvoille, Myyrmäen kirjasto, Myyrmäkitalo, Paalutori 3 TO 14.3. KLO 9.00 Lastennäytelmä Konna ja Konstaapeli Kettu. Mosaiikki, Kivis, Vantaankoskentie 69 TO 14.3. KLO 10.00–12.00 Liikuntaja hyvinvointikiertue. Myyrmäen asukastila, Myyrmäkitalo, Paalutori 3 TO 14.3. KLO 10.00–12.00 Luetaan yhdessä – Suomen kielen opintoryhmä. Martinlaakson kirjasto, Laajaniityntie 3 LA 16.3. KLO 12.00 Elokuva Rikos on minun. Kino Myyri, Myyrmäkitalo, Kinorinne 6 LA 16.3. KLO 19.00 Shiraz Lane + Darkness is My Canvas, Injured. Myyräncolo, Skenesali, Jönsaksentie 6 LA 16.3 KLO 21.00–23.55 Kaisa’s Machine & Kaima. Lobby Myyrmäki, Jönsaksentie 6 SU 17.3. KLO 14.00–14.45 Mamia Company: Sammakkolammikko. Vuorovaikutteinen tanssisatu. Jönsaksentie 6 A, 3. kerros. KE 20.3. KLO 12.00 Elokuva Rikos on minun. Kino Myyri, Myyrmäkitalo, Kinorinne 6 KE 20.3 KLO 14.30–15.30 Tomi Pulkkinen Trio: Vantaa-aiheisia lauluja. Myyrmäen kirjasto, Paalutori 3 KE 20.3 KLO 18.30–23.00 Keskiviikko Klubi: Viimeinen Syksy, Batham, As I As You. Ilmainen sisäänpääsy (eteispalvelumaksu 2€). Myyräncolo, Skenesali, Jönsaksentie 6 TO 21.3. SU 24.3. VUFF. Järjestyksessään toinen Vantaan urbaani filmifestivaali esittää elokuvia Kino Myyrissä ja Skenesalissa. Tulossa myös Koirakino. Kino Myyri, Myyrmäkitalo, Kinorinne 6 / Skenesali, Jönsaksentie 6 TO 21.3. KLO 10.00–12.00 Luetaan yhdessä – Suomen kielen opintoryhmä. Martinlaakson kirjasto, Laajaniityntie 3 PE 22.3 KLO 21:00 23:00 A U R A L (levyjulkkari). Lobby Myyrmäki, Jönsaksentie 6 LA 23.3. & SU 24.3 KLO 20.00 Josén Pimeä Puoli, Alexander K. Lobby Myyrmäki, Jönsaksentie 6 SU 24.3. KLO 12.00 Elokuva Andra akten Toinen näytös. Kino Myyri, Myyrmäkitalo, Kinorinne 6 MA 25.3. KLO 17.30–18.30 Kotiseutuneuvos Jukka Hakon esitelmä ”Miten Vantaasta kasvoi kaupunki. Eli Vantaan tarina rannikon emäpitäjästä sykkiväksi lentokenttäkaupungiksi.” Luennon jälkeen Vantaa-Seuran sääntömääräinen kevätkokous. Skenesali, Myyräncolo, Jönsaksentie 6 TO 28.3. KLO 10.00–12.00 Luetaan yhdessä – Suomen kielen opintoryhmä, Martinlaakson kirjasto, Laajaniityntie 3 LA 30.3 KLO 19.00 GTR-Tour 2024: Jartse Tuominen, Doug Blair, Dave Lindholm. Myyräncolo, Skenesali, Jönsaksentie 6 H u h t i k u u PE 5.4. KLO 19.00 Paleface. Myyräncolo, Skenesali, Jönsaksentie 6 PE 5.4. KLO 19.00 Peela, Advanced Settings. Lobby Myyrmäki, Jönsaksentie 6 LA 6.4. KLO 12.00 Elokuva Kuolleet lehdet, tekstitys englanniksi. Kino Myyri, Myyrmäkitalo, Kinorinne 6 LA 6.4 KLO 19.00 HELLA KLUBI VIII: Melrose, Devil Dog Road. Myyräncolo, Skenesali, Jönsaksentie 6 SU 7.4. KLO 11.00–11.45 Mamia Company: Kisu Pikkulaisen uniunelmat 6-12kk. Vuorovaikutteinen tanssisatu. Jönsaksentie 6 A, 3. kerros. KE 10.4. KLO 12.00 Elokuva Kuolleet lehdet, tekstitys englanniksi. Kino Myyri, Myyrmäkitalo, Kinorinne 6 TO 11.4. KLO 10.00–12.00 Luetaan yhdessä – Suomen kielen opintoryhmä. Martinlaakson kirjasto, Laajaniityntie 3 TO 11.4 KLO 16.00–19.00 Ida Sofia Flemingin ja Joonas Outakosken performanssi. Vantaan taidemuseo Artsi, Myyrmäkitalo PE 12.4. KLO 17:00–17:45 Mamia Company: Kisu Pikkulaisen uniunelmat 6–12kk. Vuorovaikutteinen tanssisatu. Jönsaksentie 6 A, 3. kerros. PE 12.4. KLO 19.00 F (levyjulkkarit) + Valma, Rehtori. Myyräncolo, Skenesali, Jönsaksentie 6 LA 13.4. KLO 12.00 Elokuva Lapua 1976. Kino Myyri, Myyrmäkitalo, Kinorinne 6 LA 13.4. KLO 18.30 MINNA RECORDS 1V-SYNTTÄRIT. Myyräncolo, Skenesali, Jönsaksentie 6 SU 14.4. KLO 11.00–11.45 Mamia Company: Kisu Pikkulaisen uniunelmat 12-18kk. Vuorovaikutteinen tanssisatu. Jönsaksentie 6 A, 3. kerros. SU 14.4 KLO 11.00–15.00 Nuorten Harrastemessut. Kilterin koulu, Iskostie 8 KE 17.4. KLO 12.00 Elokuva Lapua 1976. Kino Myyri, Myyrmäkitalo, Kinorinne 6 KE 17.4. KLO 18.30–20.30 Futsalin MM-jatkokarsintaottelu: Suomi–Hollanti. Energia Areena TO 18.4. KLO 10.00–12.00 Luetaan yhdessä – Suomen kielen opintoryhmä. Martinlaakson kirjasto, Laajaniityntie 3 TO 18.4. KLO 18.00 Vaskiklubi Vaskivuoren lukiolla. Vapaa pääsy. Vaskivuoren lukion aula, Virtatie 4 PE 19.4. KLO 19 Stepa, Are & Kriso. Myyräncolo, Skenesali, Jönsaksentie 6 LA 20.4. & KE 24.4. KLO 12.00 Elokuva Viimeinen vuoro. Kino Myyri, Myyrmäkitalo, Kinorinne 6 TO 25.4. KLO 10.00–12.00 Luetaan yhdessä – Suomen kielen opintoryhmä. Martinlaakson kirjasto, Laajaniityntie 3 T o u k o k u u TO 2.5. KLO 10.00–12.00 Luetaan yhdessä – Suomen kielen opintoryhmä. Martinlaakson kirjasto, Laajaniityntie 3 LA 4.5. KLO 12.00 Elokuva Mummola. Tekstitys englanniksi. Kino Myyri, Myyrmäkitalo, Kinorinne 6 MA 13.5. KLO 17.30–19.00 Kestikievareista Kehärataan – joukkoliikennettä 1800-luvulta nykypäivään Martinlaakson-Myyrmäen seudulla (FM Jussi Iltanen). Osa Vantaa 50 -luentosarjaa, järjestäjinä Vantaa-Seura ja Vantaan aikuisopisto. Myyrinki, Liesitori KE 15.5. KLO 14.30–17.30 Ida Sofia Flemingin ja Joonas Outakosken performanssi. Vantaan taidemuseo Artsi, Myyrmäkitalo TI 14.5. SU 19.5. KLO 18.30 Pikku naisia. Vaskivuoren lukion kevään 2024 näytelmä. Ohjaus Leena Gardiner. Ensi-ilta tiistaina 14.5. Esitykset klo 18.30, paitsi la 17.5. myös klo 13, su 19.5. vain klo 13. Liput alkaen 15 €. Vaskivuoren lukion auditorio, Virtatie 4 PE 17.5. KLO 19 Mamia Companyn 10v-vuotisjuhlavuoden teos SURUSSA. Ensiesitys. Kulttuuritalo Martinus, Martinlaaksontie 36 K A M O O N L E S G O U !
Koe kaikki kiinnostavimmat urheilutapahtumat West Side Storyssa! Koe kaikki kiinnostavimmat urheilutapahtumat West Side Storyssa! Upgreidaa kisakatsomosi & Upgreidaa kisakatsomosi &
Jönsaksentie 6 • 01601 VANTAA • Q 020 7191 782 • skenesali@myyrancolo.fi www.skenesali.club Livemusaklubi Myrtsin aseman naapurissa KEVÄÄN 2024 KEIKAT La 16.3. klo 19 16,50€/18€ Shiraz Lane, Darkness Is My Canvas La 30.3. klo 19 28€/30€ GTR-Tour: Douglas Blair, Jartse Tuominen ja Dave LIndholm Pe 5.4. klo 19 20€/22€ Paleface La 6.4. klo 19 19,50€/22€ HELLA-klubi VIII: Melrose, Devil Dog Road Pe 12.4. klo 19 20€/22€ F (levyjulkkarit), Valma, Rehtori La 13.4. klo 19 25€/20€ Minna Records 1 v-synttärit Pe 19.4. klo 19 15€/20€/30€ Stepa, Are & Kriso La 20.4. klo 19 20€/22€ Teleks Pe 26.4. klo 19 26,50€/28€ Clifters La 27.4. klo 19 14,50€/16€ Southern Rock: Muddy Moonshine The Breeazy Bird Band, Southern Fruits Pe 3.5. klo 19 30€/32€ Peer Günt & I.F.A. La 4.5. klo 19 19,50€/22€ HELLA klubi IX: Hearthill, Rebound Pe 10.5. klo 20 10€/12€ Gayrovision La 11.5. klo 19 20€/22€ Dyecrest, Deathropy & Levian Pe 17.5. klo 19 20€/22€ Jaakko Laitinen & Väärä Raha La 18.5. klo 19 29,50€/31€ Arppa Pe 24.5. klo 19 23€/25€ Guitar Slingers La 24.5. klo 19 20€/22 € Lyttä & Tohtori Getto, Nicce ja Toge Rosonen Pe 15.3. klo 19 Mikko Vaismaa Stand Up 20€ La 16.3. klo 21 Kaisa´s Machine, Kaima 22,50€ Pe 22.3. klo 21 Aural (levynjulkkari) 22,50€ La 23.3. klo 20 Josén Pimeä Puoli, Aleksander K 20€ Pe 5.4. klo 19 Peela, Advanced Settings 20€ La 6.4. klo 20 Sami Pitkämö & Reunion Big Band 20€ Ke 24.4. klo 19 Heikki Vilja Stand Up 20€ La 27.4 klo 20 Jepa Lambert goes Whitney Houston 24,50€ + kuohuviinitasting yht 52,50€ Ti 30.4. klo 21 Wappu Special: Duo Pimperot / DJ Hesselhoff 12,50€ La 4.5. klo 21 Olli Virtanen Group / William Suvanne Trio 20€ Pe 10.5. klo 21 Tsuumi Sound System 20€ 16.5, 17.5, 18.5. ja 24.5. klo 19 Ali Jahangiri Stand Up 15€ Lobby Myyrmäki Jönsaksentie 6 A 2 kerros www.lobbymyyrmaki.fi Liput Skenesaliin ja Lobbyyn ovelta tai ennakkoon Tiketistä vaikka tällä QR-koodilla: Skenesali ja Lobby Myyrmäki ovat anniskeluravintoloita, joissa ikäraja on 18 vuotta mikäli tapahtuman yhteydessä ei muuta kerrota. K-18 16.3. Shiraz Lane 30.3. GTR Tour 5.4. Paleface 12.4. F 19.4. Stepa 6.4. Melrose 20.4. Teleks 3.5. Peer Günt 24.5. Guitar Slingers 18.5. Arppa 26.4. Clifters