2 Näin kollegoiden kesken Edessäsi on ensimmäinen yritysasiakaslehtemme Kollega – toivottavasti viihdyt sen parissa yhtä hyvin kuin me sitä tehdessä. Kollega on tehty OP Lounaismaan toimialueen yrittäjille ja yrityksille. Haluamme tuoda esiin paikallista osaamista, nostaa yritysten ja yrittämisen arvostusta sekä kertoa ajankohtaista ja hyödyllistä asiaa ? nanssisektorilta. Lehti sai nimensä ajatuksesta, että me pankkina kuljemme mukana yritysten elämässä hyvinä ja huonoina päivinä auttaen, sparraten ja kannustaen – aivan kuten hyvä ja luotettava kollega. Ja mikä muu kollegoille on yhteistä, niin tietenkin tavoite menestyä. Meidän toimialueemme tarvitsee menestyäkseen yrityksiä ja yrittäjiä. Se on elinvoiman säilymisen ja vahvistumisen elinehto. Maailmantalouden tilanne ei näytä juuri nyt parhaimmalta, kuten viereisellä sivulla kerrotaan. Emme voi ummistaa silmiämme tosiasioilta, mutta yhdessä voimme varautua paremmin tulevaan. Toimialueellamme on nähtävissä paljon positiivisia merkkejä, paljon monenlaista uutta ja piristävää haastavien aikojen jälkeen. On siis syytä olla myös positiivisesti iloinen ja luottavainen. Pitää uskaltaa yrittää ja uskoa tulevaan – ja ennen kaikkea tarttua rohkeasti tilaisuuksiin. Kuulemme mielellämme palautetta lehdestä ja OP Lounaismaan Yrityspankin palveluista yleensä, joten olethan yhteydessä. Minun ja kaikkien muiden yrityspankkilaisten yhteystiedot löydät takakannesta. Eeva Vainio Pankinjohtaja Yrityspankki Julkaisija: Lounaismaan Osuuspankki Turuntie 7 24100 Salo Puh. 0100 0500 www.op.? /lounaismaa www.facebook.com/OP.lounaismaa www.twitter.com/OPLounaismaa lounaismaan@op.? Toimitusneuvosto: Jouni Hautala Jukka Tuominen Tarja Heino Eeva Vainio Lauri Kaivonen Toimitus, kuvat ja taitto: Johanna Talikainen, Johanna Hento, Jamina Satamo & Taija Piikkilä, Mainossatama Oy Paino: Hansaprint Oy Painosmäärä 5 000 Kannen kuvassa: Iina Komeri, K-Market Tammela
3 Korkosuojaajan unelma-aika Maailman talousnäkymät ovat heikentyneet muun muassa pitkittyneistä kauppasuhteista johtuvan epävarmuuden seurauksena. Toisaalta kotimarkkinat vetävät ja kasvavat edelleen. Epävarmuus näkyy myös koroissa, jotka ovat olleet ennätysmatalalla pitkään. Rahoituskustannusten näkökulmasta aika investointien tekemiseen on mitä parhain. Rahoitusta on saatavilla hyvillä ehdoilla ja korkoriskiltä suojautuminen on erityisen edullista. Kun korkokustannukset ovat lukittu, se mahdollistaa myös tarkemmat investointilaskelmat ja helpottaa rahoituskulujen budjetointia. – Jokaisen yrityksen tulisi tunnistaa korkoriskit ja pohtia niiden vaikutuksia yrityksen liiketoimintaan. Korkoriskeiltä suojautuminen on puhtaasti riskienhallintaa, eikä spekulointia tulevasta korkokehityksestä, toteaa OP:n korkoasiantuntija Janne Kauria. Katto ja putki OP tarjoaa kahta tuotetta, korkoputkea ja korkokattoa, yritysluottojen suojaamiseen. Korkoputkella yritys voi lukita luoton vaihtuvan viitekoron kiinteäksi tai asettaa sille vaihteluvälin. Korkokatolla taas yritys saa turvan siitä, ettei lainan viitekorko nouse yli sovitun rajan. Lainan viitekoron ollessa alle sovitun kattotason laina käyttäytyy normaalin vaihtuvakorkoisen lainan tavoin, jolloin asiakas hyötyy vallitsevasta korkotasosta sekä mahdollisesta korkojen laskusta. – Pyrimme aina tarjoamaan asiakkaalle parasta ratkaisua yrityksen liiketoiminnan luonteen ja markkinatilanteen mukaan. Nykyinen korkotaso mahdollistaakin sen, että luotolle on mahdollista saada todella kilpailukykyinen kiinteä korko, jopa kymmenelle vuodelle eteenpäin, Janne Kauria toteaa. Korkosuojaus soveltuu yhtä hyvin niin uuteen kuin vanhaankin luottoon. Korot ovat olleet historiallisen alhaalla jo pitkään. Se tekee luottojen korkosuojauksesta ajankohtaisen. Eikä vain siksi, että nyt se on todella halpaa, vaan siksi että suojautuminen korkojen nousulta on tärkeää riskienhallintaa. Talouden tulevaisuuden kristallipalloa kun ei ole vielä keksitty. Esimerkissä on laskettu 100 000 euron seitsemän vuoden tasalyhenteinen luotto. Sille saa tällä hetkellä kiinteän koron tasolle 0,29% (ei sisällä marginaalia). Suojauksen vuosittainen kustannus on 294 euroa. Jos korot normalisoituvat 3% tasolle, kustannus suojaamattomassa luotossa on 3.042 euroa vuodessa, mikä on yli kymmenkertainen suojattuun verrattuna. Teksti Johanna Talikainen
”Sanon aina, että ilman tavoitteita ei saavuta mitään. Pitää olla myös rohkea ja luottaa itseensä.”
5 Investoinneilla vauhtia kasvuun Keskellä Perttelin peltomaisemaa sijaitseva teollisuushalli kiinnittää huomion jo kaukaa. Valtava yli 20 000 neliön rakennus on yksi Stremet Oy:n viimeisimmistä investoinneista. – Lisätilan lisäksi saimme hallikauppojen myötä myös tunnettuutta. Harva tiesi missä tehtaamme aiemmin sijaitsi, mutta nyt kun sanomme toimivamme Hellan vanhoissa tiloissa, kaikki osaavat paikantaa meidät, Stremet Oy:n toimitusjohtaja Hans Strömberg kertoo. Uusissa tiloissa Stremetillä riittää tilaa kasvaa, mutta myös palvella asiakkaitaan entistä paremmin. – Levyvarastomme on nyt entistä kattavampi ja tilaa laajentumiselle riittää. Pystymme reagoimaan asiakkaiden toiveisiin nopeasti ja aloittamaan isommankin tilauksen vain muutamassa päivässä. Nopeus on ollut vuonna 1995 perustetun Stremetin vahvuuksia alusta lähtien. – Jos jotain luvataan, se pidetään. Ja jos asiakas tarvitsee tilauksen nopealla aikataululla, me juoksemme. Ei ole yksi tai kaksi viikonloppua, kun olen ollut täällä muiden mukana työstämässä tilausta valmiiksi. Meillä on hyviä asiakkaita ja haluamme pitää heistä kiinni. Rahoitus kuntoon vartissa Stremetin kasvuvauhdista kertoo se, että yritys on viimeisten viiden vuoden aikana tuplannut liikevaihtonsa. Investointien myötä yrityksen tavoitteena on nostaa liikevaihto tämän vuoden aikana 6,2 miljoonasta kahdeksaan miljoonaan euroon. – Sanon aina, että ilman tavoitteita ei saavuta mitään. Pitää olla myös rohkea ja luottaa itseensä, sillä ainakaan meidän alallamme kasvua on vaikea saada ilman investointeja. Strömberg sanoo. Kasvun tueksi tarvitaan myös oikeat ihmiset ja yhteistyökumppanit. Stremetin tapauksessa hallikaupat olisivat voineet jäädä toteutumatta ilman paikallista pankkia. – Asetin hallin myyjälle tiukan takarajan, milloin haluan tiedon päätöksestä. Tilanne kääntyi lopulta niin, että tarvitsin itse muutamassa tunnissa pankista varmistuksen rahoitukselle. Stremet on ollut OP Lounaismaan asiakas jo pitkään, joten päätös pystyttiin antamaan lähes saman tien. – Otin yhteyttä pankkiin itsenäisyyspäivän jälkeisenä perjantaina kello kolmen jälkeen ja mietin, miten tässä mahtaa käydä. Vartin päästä pankista soitettiin ja näytettiin vihreää valoa. Tiedän, että näin nopea reagointi ei olisi mahdollista, jos olisin hakenut rahoitusta muualta, Strömberg kiittelee. Työntekijä on ykkönen Isoja investointejakin tärkeämpänä Strömberg pitää osaavaa henkilökuntaa. – Työntekijöitä pitää arvostaa. Ilman hyviä tekijöitä ? rma on arvoton, vaikka sillä olisi millaiset koneet hallissa seisomassa, Strömberg sanoo. – Sanon aina, että viisas yrittäjä palkkaa itseään ? ksumpia ihmisiä. Meillä on töissä ammattitaitoista porukkaa enkä häpeä myöntää, että jokainen heistä osaa oman hommansa paremmin kuin minä. Stremetillä on tällä hetkellä hieman yli 50 vakituista työntekijää. Tulevaisuudessa Strömbergin tavoitteena on työllistää yli sata henkeä. – Mietimme yrityksen tulevaisuutta vähintään kymmenen vuoden jaksoissa. Lyhyemmän aikavälin tavoitteeni on rikkoa kymmenen miljoonan liikevaihto vuoteen 2021 mennessä, jolloin täytän 50, Strömberg sanoo. Salolaisen alihankintakonepajan Stremet Oy:n omistajan Hans Strömbergin mukaan kasvua ei synny ilman investointeja. Eikä kehittymistä tapahdu ilman selkeitä suunnitelmia. Hansilla on monia tavoitteita, joista yksi on rikkoa 10 miljoonan liikevaihto ennen kuin hän täyttää 50 vuotta. Siksi yrityksessä on tehty viime aikoina suuria investointeja. Teksti Johanna Hento Kuva Taija Piikkilä
6 Ensin hyvät uutiset. Suomalaiset yritykset ovat heränneet huomaamaan, miten konkreettisesti ilmastonmuutos vaikuttaa niiden liiketoimintaan. Ympäristön mullistuessa myös liiketoimintaympäristö muuttuu entistä arvaamattomammaksi. Yritykset ymmärtävät entistä paremmin, että toimitusketjut mullistuvat ja sään ääri-ilmiöt synnyttävät haasteita lähes kaikille toimialoille liikenteestä maatalouteen ja pankkitoiminnasta rakennusteollisuuteen. Hyvä uutinen on sekin, että yrityksiin on palkattu vastuullisuustiimejä ja kestävän kehityksen ammattilaisia. Yhä useammin vastuullisuusjohtajat istuvat myös yritysten johtoryhmissä. Ilmastokriisiin suhtaudutaan siis yrityksissä vakavin mielin. Sitten huonot uutiset. Tämä ei riitä. Vastuullisuustiimit eivät pysty kääntämään yritysten suuntaa. Vastuullisuusjohtajien tehtävänä on useimmiten ilmastokriisin aiheuttamien ongelmien minimointi, ei kokonaan uuden liiketoiminnan synnyttäminen. Ilmastokriisi on pelkkä uhka, jos sitä ei nähdä samalla myös mahdollisuutena. On aika ymmärtää, että yritysten, kansatalouksien ja koko yhteiskunnan rakentaminen uudelleen kestävän kehityksen periaatteiden pohjalta tarjoaa ongelmien lisäksi myös mahdollisuuksia ratkaisuihin ja kustannusten lisäksi myös mahdollisuuksia uudenlaiseen liiketoimintaan. Vastuullinen liiketoiminta voi olla jopa kilpailuetu suomalaisille yrityksille. Tähän ei pystytä pelkkien vastuullisuustiimien voimin. Vastuullisuusammattilaiset tekevät tärkeää työtä, mutta yritystoiminnassa mahdollisuuksien hyödyntäminen edellyttää sitä, että mukana on koko yritys – aivan ylimmästä johdosta lähtien. Suurten strategisten muutosten käynnistämiseen tarvitaan hallitustason päätöksiä. Toteutuksen täytyy olla johtoryhmän vastuulla. Käytännön työhön tarvitaan puolestaan organisaation joka ikistä työntekijää. Yrityksen tai organisaation johtamisjärjestelmien ja sisäisen viestinnän tulee varmistaa, että jokainen työntekijä toimitusjohtajasta siivoojaan ymmärtää roolinsa uuden, kestävän liiketoiminnan rakentamisessa. Amerikassa kerrotaan usein tarinaa Yhdysvaltain presidentti John F. Kennedyn vierailusta maansa avaruusohjelmaan NASA:n avaruuskeskuksessa. Vierailunsa aikana Kennedy pysähtyi juttelemaan siivoojan kanssa ja kysyi häneltä, mitä tämä teki työkseen. ”Herra presidentti, minä autan lähettämään ihmisen kuuhun”, siivooja vastasi. Meillä on nyt edessämme uusi kuulento. Senkin toteuttamiseen tarvitaan meitä kaikkia. Ahdistuminen ja tappiomieliala ei auta ketään. Päästöjen vähentäminen on täysin mahdollista, usein suorastaan helppoa. On aika kääriä hihat ja ryhtyä yhdessä töihin! Kestävä kehitys on koko yrityksen asia Pasi Rinne on Salossa asuva kestävän kehityksen lähettiläs, joka on tehnyt yli 20 vuotta yhteistyötä kansainvälisten organisaatioiden, valtioiden hallitusten ja erilaisten korporaatioiden kanssa puhtaamman ja terveemmän maailman puolesta. Hän on konsulttiyhtiö Gaian perustaja ja hallituksen puheenjohtaja. Vieraileva kolumnisti
7 Tiesitkö, että voit hoitaa yrityksesi pankkiasiat mutkattomasti mobiilisovelluksella? OP-yritysmobiilin kautta onnistuu kätevästi kaikki peruspankkipalvelut aina tilien seuraamisesta, laskujen maksamiseen, laskutukseen sekä kirjanpidon aineiston koostamiseen. Sovellus on saanut yritysasiakkailtamme kiitosta etenkin kirjanpitoon liittyen. Yhdellä napin painalluksella saa koostettua esimerkiksi koko kuukauden laskut joko itselle tarkastettavaksi tai kirjanpitäjälle lähetettäväksi. Näppärää, eikö? OP-yritysmobiili on ensisijaisesti pienyrittäjille markkinoitu mobiilisovellus, mutta se sopii jokaiselle yrittäjälle yrityksen koosta riippumatta. Sovelluksen avulla yrittäjä pystyy seuraamaan tilien tapahtumia ja saldoja reaaliaikaisesti. Säästä aikaa ja vaivaa OP-yritysmobiilissa tärkeimmät palvelut kulkevat koko ajan yrittäjän mukana. Tällöin yrittäjä voi hyödyntää hukkahetket ja hoitaa juoksevia asioita missä ja milloin tahansa. Esimerkiksi rantatuolista käsin. OP-yritysmobiilista yrittäjä näkee myös pelkistetyn version omien henkilökohtaisten pankkitiliensä tapahtumista. Yksillä tunnuksilla voi siis hoitaa sekä omia pankkiasioita että yrityksen taloutta. Sovellus on loistava palvelu myös urheiluseurojen ja yhdistysten raha-asioiden hallinnointiin. Sovellusta voi käyttää älypuhelimella ja tabletilla. Jotta kirjautuminen olisi mahdollisimman helppoa, sen voi tehdä joko sormenjäljellä tai kasvojentunnistuksella. Käytössäsi on myös turvallinen Mobiiliavain, jolloin sinun ei tarvitse kantaa avainlukulistaa mukanasi. OP-yritysmobiilissa voi kirjoittaa laskun heti kotikäynnin yhteydessä. Lasku on mahdollista saada joko e-laskuna tai suoraan sähköpostiin. Tarvittaessa laskun voi ohjata tulostuspalveluun, jolloin siitä saa myös paperiversion. OP-yritysmobiili iso apu pienille yrittäjille Suomalaisista yrittäjistä yli puolet on yksinyrittäjiä. Yrittäminen on siis usein yksinäistä ja aikaa vievää puuhaa. OP-yritysmobiili on kiireisen arjen paras työkalu. Teksti Johanna Hento Kaikki yrityksesi tarvitsemat pankkipalvelut aina mukanasi Parempaa taloudenhallintaa ajasta ja paikasta riippumatta Asioi turvallisesti ja helposti
9 Enemmän kuin ruokakauppa Iloinen jutustelu ja nauru raikaavat Tammelan K-Marketissa. Kassatyöntekijä vinkkaa, että kauppias löytyy ääntä seuraamalla. – Ai hei, te tulitte jo! Odotatteko hetken niin puhumme tämän asian loppuun. Ja jos teitä ei haittaa, niin hoidan leipätilauksen vielä nopeasti, Tammelan K-Marketin kauppias Iina Komeri huikkaa. Innostus huokuu Iinan koko olemuksesta ja kun hän viimein ennättää istua alas, ei jää epäselväksi, etteikö tuore kauppias nauttisi työstään ihmisten parissa. – Asiakaspalvelu on ehdottomasti parasta työssäni. Tykkään olla ihmisten kanssa ja en voisi enää kuvitella istuvani koko päivää toimistossa. Sitäkin olen ehtinyt kokeilemaan. Iinan ura kaupanalalla alkoi jo vuonna 2007, kun hän matkailualan opintojen ohella hakeutui töihin läheiseen K-kauppaan. – Valmistuttuani huomasin, että matkailuala ei ole minua varten. Muutaman mutkan kautta löysin itseni taas kaupasta töistä ja tajusin, että tämä on se minun juttuni. Tätä minä haluan tehdä. Meidän kauppias Kesäkuussa Tammelan K-Marketin kauppiaana aloittanut Iina kertoo nauttivansa erityisesti pienessä kaupassa työskentelystä. – Haluan tehdä myös käytännön töitä, kuten hyllyttämistä ja palvella asiakkaita kassalla. On kiva huomata, miten olen kesän aikana oppinut tuntemaan jo monia vakiokävijöitä, Iina sanoo. Tunne ei ole yksipuolinen, sillä myös kaupan asiakkaat ovat tykästyneet uuteen kauppiaaseen. – Jännitin todella paljon, miten minut otetaan vastaan. Vanha kauppias oli pidetty ja tiesin astuvani isoihin saappaisiin. Todella moni on kuitenkin tullut sanomaan, että onpa ihanaa, kun kylälle saatiin uusi kauppias ja K-Market pysyy Tammelassa. Päivittäistavarapalveluiden lisäksi Tammelan K-Marketista löytyy Posti, Matkahuollon ja Veikkauksen pisteet sekä pieni kahvila. – Kesä on mennyt todella nopeasti. Nyt kun mökkiläiset rupeavat lähtemään, on aika ryhtyä kehittämään kauppaa. Haluan tehdä kahvilasta entistä viihtyisämmän sekä päivittää hedelmäja vihannesosastoa. Meille saa esittää myös toiveita valikoiman suhteen. Toteutamme niitä parhaamme mukaan. Hyvä, parempi, paikallinen Uutena yrittäjänä Iina on ilahtunut siitä, miten hyvin myös paikalliset yrittäjät ovat ottaneet nuoren tekijän vastaan. – Tammelassa on todella hyvä henki yrittäjien kesken. Täällä kaikki puhaltavat yhteen hiileen ja haluan tehdä osani yhteisön hyväksi. Otankin enemmän kuin mielelläni paikallisia tuotteita myyntiin, Iina vinkkaa. Tammelaan ja sen ihmisiin ihastunut Iina haluaa kehua myös paikallista pankkia. – Olen vieläkin ihan häkeltynyt siitä, miten hyvää palvelua olen saanut OP Lounaismaalta. He ovat olleet korvaamaton tuki alusta lähtien. Tammelan K-Market on minulle ja monille kyläläisille paljon enemmän kuin vain ruokakauppa. On hienoa, että täällä on paikallinen pankki, joka ymmärtää sen. Kun Iina Komerille tarjottiin paikkaa Tammelan K-Marketin kauppiaana, hän mietti tarkkaan yrittäjäksi ryhtymistä. Pienessä kaupassa pluspuolia ja mahdollisuuksia tuntui riittävän, joten myöntävä päätös syntyi nopeasti. Eikä Iina ole katunut päivääkään – päinvastoin. Teksti Johanna Hento Kuva Taija Piikkilä Tammelalainen Irma Larpi ja Aapo Hieperi poikkesivat ostamaan herkkuja Aapon hippokisamenestyksen kunniaksi. Kauppias Iina Komeri onnitteli Aapoa hienosta suorituksesta.
10 Pari askelta edellä Digitalisaatio, kehittyvä teknologia ja uudistuva työelämä. Yrittäjillä on paljon mietittävää nopeasti muuttuvassa maailmassa, mutta onneksi kaikesta ei tarvitse selvitä yksin. – Ajattelen, että pankki ei enää myy pelkkiä tuotteita tai palveluita. Haluamme olla nykyaikainen ja kokonaisvaltainen kumppani paikallisille yrittäjille ja auttaa heitä löytämään parhaat mahdolliset ratkaisut, jotka tukevat heidän liiketoimintaansa, Lounaismaan Osuuspankin myyntijohtaja Lauri Kaivonen sanoo. Työelämän muuttuessa yhä hektisemmäksi, OP Lounaismaa aikoo olla entistä aktiivisemmin mukana yritysasiakkaidensa arjessa. – Palvelut ja teknologia kehittyvät niin nopeasti, että yrittäjät eivät välttämättä edes tiedä, mitä kaikkea voimme heille tarjota. Meidän tehtävämme on olla ajan tasalla asiakkaidemme tilanteesta ja olla pari askelta edellä heitä. – Tämä edellyttää sitä, että tutustumme asiakkaisiimme entistä paremmin ja kartoitamme heidän tilannettaan jatkuvasti. Ei siis kannata ihmetellä, jos soittelemme tulevaisuudessa totuttua useammin, Kaivonen naurahtaa. Yhdessä vahvempia Muutoksen tuulissa Kaivoselle on tärkeää pitää huolta myös siitä, että hänen tiimillään on parhaat mahdollisuudet ja edellytykset hoitaa asiakkaiden etuja menestyksekkäästi. – Meillä työntekijät päivittävät osaamistaan ja ottavat uusia työkaluja käyttöön jatkuvasti. Toisilta tämä käy helpommin kuin toisilta, mutta yhdessä tekemällä huolehdimme, että kaikki pysyvät mukana, Kaivonen sanoo. – Meillä on töissä hyvä porukka, jotka ovat aidosti kiinnostuneita asiakkaistamme. Minun tehtäväni on varmistaa, että he ovat sitä jatkossakin. Ja niinhän se menee, että kun huolehtii työntekijöistä, he pitävät huolen asiakkaista. Paljasjalkaiseksi salolaiseksi tunnustautuva Lauri arvostaa sitä, että pankki on myös mukana luomassa elinvoimaa toimialueellaan. – Mietimme esimerkiksi asiakkaidemme investointeja monelta näkökannalta. Toisinaan joku hanke ei näytä välttämättä rahoittajan näkökulmasta yksinään niin hyvältä, mutta sen kokonaisvaikutukset voivat olla kuitenkin moninkertaiset. Nykyaikana asioita ei voi enää ajatella mustavalkoisesti, vaan pitää pystyä hahmottamaan kokonaiskuva. Maailma muuttuu ja pankki sen mukana. Lounaismaan Osuuspankin myyntijohtajaksi keväällä nimitetty Lauri Kaivonen kertoo, miten pankki aikoo olla yritysasiakkaidensa tukena nyt ja tulevaisuudessa. Teksti Johanna Hento Kuva Taija Piikkilä
11 Yrityskiihdyttämö Forzan tilat sijaitsevat Hämeen ammattikorkeakoulun Forssan kampuksella. Forza toimii yhteisöllisenä työtilana, josta yritykset ja erityisesti yksinyrittäjät voivat vuokrata työtiloja – omia huoneita tai pöydänkulmia. – Forzan idea perustuu yhteisöllisyyteen. Toiminnallisessa työtilassa syntyy luontevasti yhteistyötä yritysten sekä yritysten ja oppilaiden kesken. Järjestämme lisäksi paljon erilaisia tapahtumia, joilla saamme enemmän yrityksiä ja toimijoita paikalle, kertoo Forzan yhteisömanageri Heidi Loukiainen. Forzan toiminta käynnistyi virallisesti elokuussa ja opiskelijat aloittivat lukuvuoden syyskuun alussa. – Tunnettuus kasvaa koko ajan aktiivisen viestinnän ja tapahtumien avulla. Me olemme myös osa Crazy Town -verkostoa, mikä tuo meille näkyvyyttä ympäri maan. Kaikilla crazytownlaisilla kun on mahdollisuus käydä työskentelemässä missä tahansa verkoston paikoissa. Toivottavasti saamme tänne siis myös paljon yrittäjiä muilta paikkakunnilta, Loukiainen toteaa. OP Lounaismaa lahjoitti Forzan toiminnan käynnistämiseen 10 000 euroa. Lounaismaan yrityspankin asiakkuusjohtajat Timo Lahti ja Jaana Sava ovat mielellään mukana luomassa uutta ja tekemässä kasvua. – Pankki on mielellään mukana kaikessa sellaisessa, joka lisää elinvoimaa seudulla. Kun seutu menestyy, niin pankkikin menestyy. Kunnon tavoite Forzalla on tavoite saada aikaan 100 uutta start upia vuoden 2021 loppuun mennessä. Tavoite on kunnianhimoinen, mutta ei mahdoton. Niin pankissa kuin Forzan toimijoiden keskuudessa ajatellaan, että tavoitteissa pitää tähdätä korkealle. Ja kun puhutaan start upeista tai yrityksistä ylipäätänsä, niin pankki on tärkeimpiä yhteistyökumppaneita asiantuntijana ja rahoittajana. – Pankilla on iso rooli yritystoiminnan käynnistämisvaiheessa ja myös kasvun hakemisessa. On tärkeää olla mukana menossa ja tulla tutuksi. Kynnys ottaa yhteyttä on aina helpompi, kun on joskus tavannut, toteaa Timo Lahti. Esimerkiksi lokakuun alussa Forzassa striimataan kaksi päivää Nordic Business Forumia. Striimausten yhteyteen järjestetään erilaisia työpajoja, joissa myös pankin asiantuntemusta tarvitaan. – Yhteisöllisyys toimii molempiin suuntiin. Me tiedämme, mitä kaupunkiseudulla tapahtuu ja meillä on mahdollisuus kertoa monipuolisesti omista palveluistamme. Uskon, että hyviä törmäyksiä tapahtuu täällä Forzassa kuin luonnostaan, Jaana Sava hymyilee. Tutustu Forzan toimintaan ja tapahtumiin www.fyk.? /forza Forssan kaupunkiseutu kiihdytyskaistalla Forssan kaupunkiseudun elinvoimaa kiihdytetään Forzassa, jonka tavoitteena on törmäyttää yritykset ja opiskelijat ja saada siitä syntymään uutta liiketoimintaa. Elinvoimaisuuden kasvattaminen on myös OP Lounaismaan tavoite. Teksti Johanna Talikainen Kuva Taija Piikkilä
12 Leipä pellosta Paijan tilan isäntä Antero Paija antaa ovella käsipäivää ja kertoo juuri tulleensa pellolta. Vaimo Anna on vielä suihkussa. Hän on ollut leipomassa kello neljästä aamulla, toisin sanoen tähän mennessä kellon ympäri. Ja päivä leipomolla jatkuu vielä haastattelun jälkeenkin. – Vielä ei olla siinä tilanteessa, että voisimme itse jalostaa kaiken viljan. Mutta kaikkia viljelemiämme viljoja löytyy myös leivistämme, on kauraa, ruista, vehnää ja härkäpapua, isäntäpari kertoo. Paijan tilaleipomo syntyi omassa keittiössä, jossa Anteron mamma opetti ruisleivän leipomisen taidon. Pikkuhiljaa itselle, sukulaisille, naapureille ja myyjäisiin leivottujen leipien suosio kasvoi ja kaksi vuotta sitten rakennettiin oma leipomo vanhaan konehalliin. Nyt tuotteita on kymmenkunta ja markkinat ympäri Etelä-Suomea. Leivät myydään suoramyyntinä Reko-lähiruokaringeissä ja Eggspress-auton kyydissä. – Leipominen oli aluksi niin kivaa, että vuoteen ei tehty muuta kuin leivottiin yötä päivää. Me olemme myös niin kriittisiä tuotekehittäjiä, että uuden tuotteen tuominen markkinoille kestää ikuisuuksia. Mutta me haluamme vain todella hyvää, Anna sanoo. Luonnollinen valinta Antero ja Anna Paija muuttivat tilalle vuonna 2010. Sukupolvenvaihdos tehtiin kaksi vuotta myöhemmin ja silloin tilalla siirryttiin myös luomuviljelyyn. – Luomu oli minulle jotenkin itsestäänselvyys. En halunnut levittää myrkkyä pelloille. Tuntui, että niiden ajelujen jälkeen koko kroppa kutisi pelkästä ajatuksesta, Antero sanoo. Luomu on vaatinut paljon työtä, opettelua ja kokeiluja. Mutta kiinnostus ja halu on pistänyt ottamaan selvää. Luomulla on myös yhä enemmän kysyntää, kuluttajat ovat valveutuneita ja haluavat syödä hyvin. – Kaurabuumi on osaltaan tehnyt hyvää kysynnälle, Talouden suhdanteet ovat aina arvaamattomia. Mutta viljan viljelijällä on vastassa vielä jotain armottomampaa. Etukäteen ei voi tietää tuleeko kuiva, märkä vai se toivottu sopiva kesä. Ainoa keino on tehdä työtä peltojen parantamiseksi, jotta sato ei olisi niin säiden armolla. Teksti Johanna Talikainen Kuva Taija Piikkilä ”Ulkopuolinen näkökulma on aina tervetullut ja välittäminen on mielestäni tärkeintä asiantuntemusta.”
13 mutta myös tuottajahinnoille. Uusi viljelykasvi meillä on härkäpapu, jonka sato tänä kesänä tulee valitettavasti olemaan huono. Kuiva kesä lopetti kasvun heinäkuussa. Paijan tilan viljat kasvat 100 hehtaarin alueella. Niistä puolet on omia peltoja ja toiset puolet vuokralla. Ennen sukupolvenvaihdosta tilan peltoala oli vain 15 hehtaaria. – Aloin painostaa isääni hyvissä ajoin ennen sukupolvenvaihdosta maan hankkimiseen. Toki maan ostamisessakin on rajansa. Se on niin hyvin hinnoiteltua, että on vaikea saada tuottamaan suuria määriä lainalla ostettuja peltoja. Ansainta pellosta OP Lounaismaa on ollut mukana Paijan tilan kasvussa omistajanvaihdoksesta lähtien. Anteron mukaan lainaa on saanut aina kun on hakenut, mutta sitä on edeltänyt perusteelliset keskustelut. – Kun pankki haastaa miettimään kannattavuutta, se tuo oikeanlaista luottamusta puolin ja toisin. Ulkopuolinen näkökulma on muutenkin aina tervetullut ja välittäminen on mielestäni tärkeintä asiantuntemusta. Antero on koulutukseltaan sähköinsinööri ja tekee edelleen sähköurakointia toisena työnään. Tavoitteena on kuitenkin saada ansainta pellolta ja omien tuotteiden jatkojalostamisesta. – Sivutoiminen viljely ei toimi. Jos aikoo saada pellot hyvään kuntoon ja kehittää tekemistä, niin kyllä se vaatii myös siihen keskittymistä. Tila pitää saada kannattamaan itsellään. Sanojensa vakuudeksi Antero laittaa voita vastaleivotun ruisleivän päälle ja ottaa ison haukkauksen. Myös perheen neljästä lapsesta kaksi tulee pöytään nappaamaan oman osansa. – Leipä on se, joka pitää tämän perheen leivässä ja liikkeessä. Kirjaimellisesti, Anna nauraa.
14 Varaudu tietoturvauhkiin kybervakuutuksella Hyvinvoiva henkilöstö tekee paremman tuloksen. On siis sanomattakin selvää, että työhyvinvointiin kannattaa panostaa suunnitelmallisesti. Tässä meidän seitsemän vinkkiämme työhyvinvoinnin kehittämiseen. 1 2 3 4 5 6 7 Työhyvinvointi on tavallista arkea ja arkijohtamista. Kiinnitä huomiota linjauksiin, toimintatapoihin, viestintään ja työn organisointiin. Ota henkilöstö mukaan vaikuttamaan! Työhyvinvointiin kannattaa sijoittaa, koska se ei tuo vain kustannussäästöjä vaan on samalla tuotantopanos. Sillä on yhteys sairaspoissaoloihin ja ennenaikaiseen eläköitymiseen, tuottavuuteen, asiakastyytyväisyyteen ja luovuuteen – eli käytännössä yrityksen tulokseen. Lähiesimiehen työ on haasteellista. Anna ongelmatilanteille aikaa ja tue esimiestyötä. Joustaminen kannattaa – puoleen ja toiseen! Yrittäkää yhdessä irti vanhasta. Aina ei voi jatkaa kuten ennen. Etsi oman yrityksesi tavat kehittää työhyvinvointia. Kaikki ei sovi kaikille. Kokeile ja kysy henkilöstöltä palautetta. Hanki tukiverkosto. Aloita eläkeja vahinkovakuutusyhtiöistä sekä työterveyshuollosta. Mitä jos ? rman asiakastietoja joutuu vääriin käsiin? Tai mitä jos palvelunestohyökkäys pysäyttää liiketoimintasi? Entistä digitaalisemmassa maailmassa tietoturvauhat koskettavat tavalla tai toisella meitä kaikkia. Nopea reagointi on avain vahinkojen minimoimiseen, olipa kyseessä sitten yrityksen verkkosivut ja ajanvarauksen lamauttava palvelunestohyökkäys, tietokonevirus tai asiakastietojen joutuminen vääriin käsiin. Kybervakuutuksen avulla saat esimerkiksi Nopeaa asiantuntija-apua vahinkojen minimointiin ja tilanteen korjaamiseen, kuten tiedostojen palauttamiseen. Korvauksia taloudellisista menetyksistä yritystoimintasi keskeytyessä. Korvauksia vahingonkorvausvastuusta sen selvittämisestä johtuvista kuluista. Haittaohjelma tai palvelunestohyökkäys voi pysäyttää liiketoimintasi. Kybervakuutus korvaa taloudelliset menetykset ja tuo asiantuntijat puhelinsoiton päähän. Ota yhteyttä, niin katsotaan juuri sinun yrityksesi tarpeisiin soveltuva kokonaisuus! Seitsemän vinkkiä työhyvinvoinnin kehittämiseen
15 OP Kassa – tee kauppaa siellä missä asiakkaasi ovat Terveysneuvontaa chatissa ja puhelimitse SuoraTyö.? -palvelu hoitaa työantajan velvoitteet puolestasi OP Kassa on helppokäyttöinen kassajärjestelmä yrityksesi tarpeisiin. OP Kassan avulla voit vastaanottaa maksuja käteisellä, korteilla tai lounasja kulttuuriseteleillä. Palvelu toimii kivijalassa, mobiilisti ja sen voi yhdistää myös verkkokauppaan. Tämä ja muutkin ratkaisut räätälöidään aina yrittäjän tarpeiden mukaan. OP Kassan ominaisuudet Kassasovellus Android-puhelimille ja iPad-tableteille Maksupääte. Kauppias voi valita itselleen parhaiten sopivan Langaton Miura-maksupääte sopii erityisesti liikkuvaan myyntiin tai pienelle korttivolyymille. Pääte toimii Bluetooth-yhteydellä ja on akkukäyttöinen. Yomani-maksupääte sopii erityisesti myymälään ja suurelle korttivolyymille. Pääte toimii 3Gtai Ethernet-yhteydellä. Selainpohjainen hallintapaneeli tuotehallintaan ja myynninseurantaan Valmiit integraatiot yleisimpiin verkkokauppa-alustoihin Kassalipas, kuittitulostin ja viivakoodinlukija Kotimainen ja kattava asiakaspalvelu Terveysmestarimme palvelevat Pohjola Sairaalan ja Pohjola Vakuutuksen asiakkaita puhelimitse ja uudessa sovelluksessa. Jos terveyshuolet painavat mieltäsi, lataa Pohjola Sairaala -sovellus tai soita 0100 5225. Näin terveysmestarimme auttavat: Saat selkeät ohjeet ja arvion, kannattaako lähteä lääkäriin. Jos lääkärikäynti on tarpeen, terveysmestari ohjaa sinut etälääkärille tai sopivan ammattilaisen vastaanotolle. Terveysmestari tarkistaa maksullisten lääkäripalveluiden yhteydessä, mitä Pohjola Vakuutuksen vakuutusturva kattaa. Voit myös saada korvausratkaisun jo asioinnin aikana. Näe sovelluksesta aiempien käyntiesi tiedot, tutkimustulokset, rokotukset, reseptit ja lähetteet. Voit myös varata ajan tai uusia reseptejä sovelluksessa. SuoraTyö.? -palvelussa hoidat helposti ja turvallisesti kaikki työnantajan velvoitteet. Yhdessä palvelussa voit rekrytoida työntekijöitä, tehdä työsopimukset, ottaa työtapaturmavakuutuksen ja työeläkevakuutuksen sekä maksaa palkat. SuoraTyö.? -palvelu huolehtii puolestasi myös kaikki maksut ja ilmoitukset Pohjola Vakuutukselle, Ilmariselle, Verohallintoon ja Työttömyysvakuutusrahastoon. Suoratyö.? -palvelun kautta saat otettua työntekijällesi myös lakisääteisen Työtapaturmaja ammattitautivakuutuksen. SuoraTyö.? -palvelussa maksat ainoastaan pienen palvelumaksun palkanmaksun yhteydessä. Palvelun käyttömaksuun kuuluu useita eri palveluita ja vakuutuksia. Yrityksille palkanmaksun hinta on ainoastaan 8,75€ (+ alv 24%) per maksettu palkka. Palvelumaksu veloitetaan automaationa palkanmaksun yhteydessä ja on yritykselle vähennyskelpoinen kulu.
Timo Lahti Asiakkuusjohtaja, Forssa 010 256 1363 050 364 2580 OP Lounaismaan yritystiimi Eeva Vainio Pankinjohtaja 044 731 7284 Eero Kaskela Asiakkuusjohtaja, Salo 010 256 1014 0400 299 147 Juho Pettersson Asiakkuusjohtaja, Somero 010 256 1279 050 593 9120 Jaana Sava Asiakkuusjohtaja, Forssa 010 256 1326 050 343 4761 Tuija Björkqvist Asiakkuusneuvoja, Salo 010 256 1117 Olli Saaristo Asiakkuusasiantuntija, Salo & Forssa 050 521 0148 Heli Hyväkkä-Virtanen Asiakkuusasiantuntija, Salo 010 256 1126 Siiri Erjala Yritysasiakasneuvoja, Salo 010 256 1207 Kirsi Vuorinen Asiakkuusneuvoja, Salo & Somero 010 256 1095 Jouni Nurmiluoto Luottojohtaja 010 256 1015 040 560 8782 Heli Toivonen Asiakkuusneuvoja, Salo 010 256 1055 Teuvo Rantanen Asiakkuusasiantuntija, Salo 010 256 1017 044 770 1217 Jaakko Junnila Asiakkuusjohtaja, Perniö 010 256 1078 044 770 1478 Heli Seppälä Asiakkuusneuvoja, Forssa 010 256 1338 Riitta Raivo Asiakkuusneuvoja, Somero 010 256 1274 Jaana Kesäniemi Asiakkuusneuvoja, Salo 010 256 1242 Lauri Kaivonen Myyntijohtaja 010 256 1120 040 350 9420