Päätoimittajalta Ajatuksia valmistumisen kynnyksellä. Ajankohtaista Hurmos tulee, oletko valmis? Päähenkiö Historian opiskelija Hilpi-Kaisla Tuononen haluaa purkaa stereotypioita neuroepätyypillisistä nuorista. Tilaa kasvaa, yhdessä Mitä tutkijayhteisön pahoinvoinnille voisi tehdä? Kaukana kotoa Viime lukuvuonna vaihdossa olleet Meri Jurvansuu ja Jian Lee kertovat kokemuksiaan vaihto-opinnoista. Kolumni Jenna Suutari muistelee korkeakoulumatkaansa ja yllätyksiä sen varrelta. Vastakkainasettelua ja vaikuttamista Medialukutaidon merkitys korostuu sosiaalisen median aikakaudella. TÄSSÄ NUMEROSSA 2 22 18 12 8 4 3 24 32 37 38 40 47 Hyvä renki, huono isäntä Tekoäly muuttaa niin yhteiskuntaa kuin akateemista maailmaa. Kolumni Maria Karuvuori kannustaa käyttämään ääntä luennoilla. Kulttuuria kampuksella Hurmoksessa esiintyvä Sagastrophe pitää kaikki langat omissa käsissään. In English The dangers of juxtaposition and influencing to consider when scrolling social media. Research in Oulu University A researcher from Oulu University tells about her journey.
3/2023 30.8.2023 63. vuosikerta Oulun ylioppilaslehti on journalistisesti riippumaton. Vuonna 1961 perustettu lehti ilmestyy painettuna vuonna 2023 neljä kertaa. Matka jatkuu verkossa osoitteessa www.oulunylioppilaslehti.fi Löydät meidät myös mobiilisovellus Tuudosta! PÄÄTOIMITTAJA Tuuli Heikura paatoimittaja@oyy.fi 040 526 7821 TÄMÄN LEHDEN TEKIVÄT Jere Laitinen, Jenna Pakonen, Nita Mäenpää, Siru Tirronen, Toni Keränen, Francisca Prieto Fernández, Jenna Suutari, Pete Huttunen, Maria Karuvuori, Eevasisko Mehtätalo, Henna Kaaresto ja Mari Kivioja KANNEN KUVA Siru Tirronen TOIMITUKSEN YHTEYSTIEDOT Erkki Koiso-Kanttilan katu 1 2Tovi , 1 krs. 90570 Oulu toimitus@oyy.fi JULKAISIJA JA KUSTANTAJA Oulun yliopiston ylioppilaskunta PAINO PunaMusta Oyj MAINOSMYYNTI Adaptipalvelut 0400 663 885 paula.manner@adaptipalvelut.fi PAINOS 4000 kpl ISSN 0355-9238 (painettu) ISSN 1798-9922 (verkko) ISSN-L 0355-9238 SEURAA MEITÄ SOMESSA Oulun Ylioppilaslehti @oulun_ylioppilaslehti @ylkkari Oulun ylioppilaslehden podcast 3 PÄÄKIRJOITUS H ain yliopistoon osittain silkasta uhmasta ja osittain tylsistymisen tunteesta. Päätös hakea kuitenkin osoittautui yhdeksi elämäni parhaista. 10 vuotta sitten saadessani viestin opiskelupaikasta Oulun ammattikorkeakoulussa eräs silloinen tuttuni sanoi, että jos otan tuon opiskelupaikan vastaan menen siitä, mistä aita on matalin enkä tule koskaan saamaan maisterin tutkintoa. Löimme vetoakin asiasta. En ole tuon vuoden jälkeen edes ollut tekemisissä kyseisen henkilön kanssa, mutta silti sanat jäivät kaikumaan. Nyt valmistumisen kynnyksellä voin pikkumaisesti osoittaa taas yhden minua epäröineen luulot vääriksi. Onneksi tutkinnosta jää käteen hieman muutakin. Matkani ekonomiksi ei ollut se kaikista suoraviivaisin. Valmistuin Oulun ammattikorkeasta tradenomiksi ja välissä pohdin medianomi-opintoja. Kun haku Oulun yliopiston kauppakorkeakoulun maisteriohjelmiin aukesi, hain hetken mielijohteesta tylsistyneenä pelkkään työntekoon ajatellen, että eihän minun tarvitse ottaa paikkaa vastaan, jos se ei siinä vaiheessa tunnukaan enää hyvältä idealta. Kävi ilmi, että päätös opiskelusta Oulun yliopistossa toikin minut juuri siihen pisteeseen, mihin pyrin pohtiessani medianomi-opintoja. En missään vaiheessa kokenut välttämättä tarvitsevani ekonomin papereita. Uudet opinnot avasivat kuitenkin lopulta maailmankuvaani suunnattomasti. Jo pian minulle alkoi selkeytyä, millaiset urapolut minulle ovatkaan mahdollisia. Liityin Oulun ylioppilaslehden avustajajoukkoon testatakseni siipiä luovalla alalla. Ilmeisesti siivet kantoivat, sillä kahdeksan kuukautta myöhemmin olin kirjoittamassa työsopimusta päätoimittajaksi. Vuosi 2021 oli myös ensimmäinen vuosi, kun tein töitä arkisin toimistoaikoina enkä öisin ja viikonloppuisin. Arkirytmin muutos avasi huomattavasti enemmän mahdollisuuksia sosiaaliseen elämään, kun elin samaan tahtiin valtaväestön kanssa. Löysin rinnalleni joukon vahvoja naisia, joista jokainen on laajentanut maailmankatsomustani, auttanut vaikean elämäntilanteen yli ja opettanut uskomaan itseeni, vaikkakin välillä ratakiskosta vääntäen. He auttoivat minua näkemään, mikä elämässä on hyvää, kokemisen arvoista ja nautinnollista. Ammattikorkeakoulu oli minulle aikanaan opintoja aloittaessa juuri se oikea vaihtoehto ja koen saaneeni ne opit, joita tarvitsin markkinoinnin alan töiden harjoittamiseen. Mutta maisteriohjelmassa pääsin sukeltamaan syvälle tieteeseen ja teoreettiseen puoleen. Se toi uutta puhtia alaa kohtaan. Kuitenkin merkittävimpinä tekijöinä koulutus kasvatti ammatillista itseluottamusta, omien rajojen tunnistamista, henkistä kanttia sekä monia työelämässä arvokkaita taitoja, joita en jaksa alkaa tässä listaamaan kuulette ne kyllä kursseilla. Vaikka yliopistoon hakeudutaan tutkinnon perässä, kasvattaa se kuitenkin eniten henkisesti. Syyskuussa Oulun yliopistosta astelee ulos maisterin paperit kädessä täysin eri ihminen, kuin millaisena saavuin tänne kolme vuotta sitten. Ja ehkä myös 200 euroa rikkaampi. Siperia opettaa ja yliopisto kasvattaa PÄÄTOIMITTAJALTA| Itsetutkiskelua valmistumisen kynnyksellä.
AJANKOHTAISTA TEKSTI Tuuli Heikura KUVA Olli Laitinen
5 O ulun korkeakouluyhteisön lukuvuoden avajaistapahtuma Hurmos kerää oululaiset korkeakouluopiskelijat kaksipäiväiseen festivaalitunnelmaan Linnanmaan kampukselle, Oulun keskustaan sekä tapahtumapuisto Kuusisaareen 7.–8.syyskuuta. Torstaina 7.syyskuuta Linnanmaan kampuksella järjestetään päivätapahtuma Väylällä, jossa opiskelijat pääsevät tutustumaan niin eri järjestöihin kuin alueen yrityksiin messutyyppisesti eri rastiaktiviteettien ohessa. Torstai-illan etkot järjestetään yhteistyössä Finanssi ry:n Poikkareiden kanssa Viihdemaailma Ilonassa. Tapahtuma huipentuu perjantaina 8.syyskuuta tapahtumapuisto Kuusisaareen Hurmoksen festivaalinomaiseen iltatapahtumaan, jonne on kiinnitetty artisteiksi Maija Vilkkumaa ja Benjamin. Opiskelijakulttuuria juhlivassa tapahtumassa nähdään myös jälleen useita opiskelijaesiintyjiä musiikin ja muun esittävän taiteen muodossa, kun lavalle nousevat yhtyeet Sagastrophe, Ricin ja HeLa, DJ Luminary sekä tanssiryhmä Arctic Showdancers. OYY:n tapahtumatuottaja Katri Jämsä on tyytyväinen, että ohjelmistoon saatiin tänä vuonna muitakin kuin musiikkiesityksiä. ”Haluamme tuoda esiin opiskelijoiden osaamista, minkä vuoksi esiintyjähaussa painotettiin monipuolisuutta”, hän kommentoi. Iltatapahtuma päättyy Kuusisaaressa kello 23, jonka jälkeen Hurmoksen jatkot on jaettu suuren osallistujamäärän vuoksi neljään yökerhoon. Rannekkeella on ilmainen sisäänpääsy tapahtuman virallisiin jatkopaikkoihin 45 Specialiin, Heidi’s Bier Bariin, Ravintola Kaarlenholviin ja Mangoon. O’Diako liittyy järjestäviin tahoihin Aiemmin Oulun yliopiston ylioppilaskunnan OYY:n ja Oulun ammattikorkeakoulun opiskelijakunnan OSAKO:n yhteistyössä järjestämä tapahtuma saa tänä vuonna lisää resursseja, kun Diakonia-ammattikorkeakoulun opiskelijakunta O’Diako liittyy mukaan tapahtuman järjestämiseen. ”Näin saamme kaikki Oulun korkeakouluopiskelijat mukaan tapahtumaan”, Jämsä iloitsee O’Diakon mukaantulosta. Samalla tavoiteltu kävijämäärä nousee 8000 opiskelijaan, kun myytävien lippujen määrässä on huomioitu Diakin Oulun kampuksen 500 opiskelijaa. O’Diakon hallituksen puheenjohtaja Jere Höyhtyä kertoo, että he kokivat mukaantulon tärkeäksi Oulun Diakonia-ammattikorkeakoulun opiskelijoiden kannalta. ”Diakilla on kampus myös Oulussa ja meille on tärkeää, että opiskelijamme pystyvät tuntemaan itsensä osaksi oululaista korkeakouluyhteisöä”, hän kommentoi. O’Diakon hallituksessa koetaan, että heidät on otettu lämpimästi vastaan osaksi järjestäviä tahoja. ”Olemme kiitollisia, että meidät on otettu näin hyvin vastaan. Tämä on meille merkittävää verkostoitumista muihin sidosryhmiin”, Höyhtyä kertoo. • Hurmos tulee, oletko valmis? Hurmos avaa opiskelijoiden uuden lukuvuoden tapahtumakauden 7.–8.9. Linnanmaan kampuksella ja Kuusisaaressa. Kolmatta vuotta järjestettävään tapahtumaan odotetaan 8000 kävijää. TUOTTAJAN TÄRPIT ONNISTUNEESEEN FESTIVAALI-ILTAAN VARMISTA ENNEN LIPUN OSTOA , että sinulla on voimassaolevat opiskelijatunnukset. VAIHDA RANNEKE AJOISSA. Tuiran puoleisesta sisäänkäynnistä on kulku vain rannekkeella. MUISTA JUODA VETTÄ JA SYÖDÄ. Alueella on vesipisteet juomapuollon täyttämiseen sekä useita ruokakojuja. Alueelle saa myös tuoda 0,5 litran avaamattoman virvoitusjuomapullon sekä eväitä suljetuissa kaupan pakkauksissa. PUKEUDU LÄMPIMÄSTI. Syyskuussa illat ovat jo kylmiä, varaa siis riittävästi vaatetta mukaan. NOUDATA JÄRJESTYSSÄÄNTÖJÄ JA KUNNIOITA KANSSAJUHLIJOITA. Hurmoksessa noudatetaan turvallisen tilan periaatteita. Alueella on myös häirintäyhdyshenkilöt, jotka auttavat häirintätilanteissa. TARKISTA FESTIVAALIALUEEN KARTASTA ennakkoon pyöräparkit, saapuminen alueelle ja sisäänkäyntien sijainnit. Kartasta löydät myös kaikki merkittävät sijainnit festivaalialueen sisäpuolella. JÄTÄ KÄNKKÄRÄNKKÄ KOTIIN. Tule juhlimaan hyvällä festarifiiliksellä ja huomioi muut kanssajuhlijat!
6 AJANKOHTAISTA UNIC sai merkittävän jatkorahoituksen Eurooppalainen korkeakouluverkosto UNIC on saanut Euroopan komissiolta 14,4 miljoonan euron rahoituksen. Neljäksi vuodeksi saatu jatkorahoitus mahdollistaa kymmenen yliopiston yhteistyön jatkumisen. Uusi rahoituskausi alkaa lokakuussa 2023. Tuolloin jäsenyliopistot aloittavat uuden vaiheen, jossa ne tiivistävät kaupunkiyhteistyötä sekä jatkavat koulutussekä tutkimusyhteistyön kehittämistä. UNIC-verkoston tavoitteena on edistää koulutusyhteistyötä sekä ratkoa jälkiteollisten jäsenkaupunkien haasteita. Oulun yliopisto on ollut mukana UNIC-verkostossa vuodesta 2020 lähtien. ”UNIC on sitoutunut rakentamaan tulevaisuuden eurooppalaista yliopistoa, ja olemme iloisia saadessamme Euroopan komissiolta tukea seuraavaan vaiheeseen”, toteaa kehittämispäällikkö ja Oulun yliopiston UNIC-projektipäällikkö Henna Määttä. Lukuvuoden 2023-2024 avajaisjuhla järjestetään 4.9.2023 Saalastinsalissa Oulun yliopiston lukuvuoden 2023-2024 avajaisviikon pääjuhla järjestetään maanantaina 4.9. klo 15.15. alkaen Linnanmaan kampuksella Saalastinsalissa. Tapahtumaan ovat tervetulleita henkilöstö, opiskelijat, alumnit ja yliopiston ystävät. Avajaisjuhlassa on porofessorikulkue, jonka lisäksi kuullaan puheita, kurkistetaan kolmeen Oulun yliopistossa käynnissä olevaan tutkimukseen sekä palkitaan yliopistoyhteisössä ansioituneita henkilöitä. Tapahtumaan tulee ilmoittautua ennakkoon. Oulu ensimmäisenä kaupunkina Suomesta osaksi Fab City-verkostoa Oulun kaupunki liittyi kansainväliseen Fab City -verkostoon ensimmäisenä kaupunkina Suomesta. Verkoston tavoitteena on kestävämmän ja innovatiivisemman yrittäjyyden saavuttaminen, kiertotalouden kehittäminen, elinikäisen oppimisen mahdollisuus kaikille kansalaisryhmille sekä hiilineutraali tulevaisuus. Fab City verkostossa on nyt mukana 52 kaupunkia, aluetta tai maata. Verkosto tarjoaa jäsenilleen kumppanuuksia, työkaluja, koulutusohjelmia, resursseja ja näkyvyyttä globaalisti. Oulun kaupungin mukaantulo tarjoaa Oulun yliopistolle uuden merkittävän tutkimusja kehitysalueen tulevaisuuden yhteiskunnan luomiseksi. Kaupungeissa toiminnan keskipisteenä ovat FabLabi, jotka ovat digitaalisen valmistuksen työskentelytiloja ja prototyyppilaboratorioita. Käytettävissä on esimerkiksi laserja vinyylileikkureita, 3D-tulostimia, jyrsimiä ja ompelukoneita. Yksi Oulun FabLabeista sijaitsee Oulun yliopiston Linnanmaan kampuksella. Hae UniOulu-lähettilääksi 5.9. mennessä Oulun yliopisto hakee jälleen UniOulu-opiskelijalähettiläitä lukuvuodelle 2023–2024. Opiskelijalähettiläiden haku on avoinna 5.9. asti. Toimintaan voivat hakea mukaan kaikkien Oulun yliopiston opiskelualojen tutkinto-opiskelijat. UniOulu-lähettiläät jakavat kokemuksiaan yliopisto-opiskelusta ja opiskelijaelämästä Oulussa oppilaitosvierailuilla, messuilla ja sosiaalisessa mediassa. Opiskelijalähettiläänä pääsee verkostoitumaan muiden opiskelijoiden ja yliopiston henkilökunnan kanssa sekä jakamaan tietoa opiskelusta Oulun yliopistossa. Lähettiläänsä toimimisesta eri tehtävissä maksetaan palkkio. Lähettiläät sitoutuvat tiimiin yhdeksi lukuvuodeksi kerrallaan. Tehtäviin perehdytetään ja lähettiläille järjestetään syyskuun aikana kaksi koko päivän koulutusta sekä erillisiä tehtäväkohtaisia perehdytyksiä. Haku lähettilääksi tapahtuu Oulun yliopiston verkkosivulta löytyvän linkin kautta.
Koko perheen tapahtuma Tutkijoiden yö valtaa Linnanmaan kampuksen 29.9. Kuudetta kertaa järjestettävä Tutkijoiden yö -tiedetapahtuma järjestetään Linnanmaan kampuksella perjantaina 29.syyskuuta kello 17-21. Tutkijoiden yö on koko perheem monitieteinen tapahtuma, jossa esitellään tutkijoita ja heidän työtään sekä tieteen merkitystä arjessa. Oulun yliopiston Tutkijoiden yössä pääsee tutustumaan tieteeseen ja Oulun yliopiston tutkijoihin erilaisten työpajojen ja näyttelyiden kautta. Lisäksi illassa on luvassa yleistajuisia esityksiä tieteestä. Suomen suurin tiedetapahtuma on tarkoitettu kaikenikäisille ja tapahtumaan on vapaa pääsy. OYY:n toimiston laajennetut aukioloajat voimassa 28.8.–29.9. OYY:n toimisto on avoinna lukuvuoden alussa 28.8.–29.9. laajennetuilla aukioloajoilla. Toimiston palvelupisteeltä voi noutaa tilattuja opiskelijakortteja sekä jäsentarroja. Palvelupisteeltä voi myös ostaa Elokuvateatteri Starin elokuvalippuja jäsenhintaan 9,5 eurolla. Toimisto on avoinna 28.8.–29.9. maanantaista torstaihin kello 10-16 ja perjantaisin kello 10-14. Toimisto on suljettu joka päivä klo 11-11.30. Opiskelijalipulla matkustat edullisesti joukkoliikenteessä oulunseudunliikenne.fi Oulun seudun liikenteen alueella asuva päätoiminen opiskelija voi ostaa kausilippuja nuoren hinnalla. Jos olet 17–24-vuotias, saat ostettua lipun helposti verkkokaupasta tunnistautumalla kaupassa vahvasti. Jos olet 25 vuotta täyttänyt, saat edullisen lipun päivittämällä matkakorttiisi verkkokaupassa opiskelijastatuksen Oman opintopolun kautta. Vaihto-opiskelijat voivat ostaa ale-hintaisen lipun Oulu10-palvelupisteestä. Toisen asteen opiskelijoiden koulumatkatuesta (Kela) on lisätietoja verkkosivuillamme. osl.fi > liput ja hinnat > liput opiskelijoille
8 PÄÄHENKILÖ TU RPA TUKKOO N , täältä mä tuun!
9 TU RPA TUKKOO N , H istorian opiskelija Hilpi-Kaisla Tuononen on autismin kirjolla. Hänellä on Aspergerin oireyhtymä ja ADHD. Tuononen harrastaa Park Run -lenkkeilyä, taulujen maalaamista, klassisen musiikin kuuntelua ja kuorolaulua. Hän kuvailee itseään puheliaaksi ja hyvällä tavalla lapselliseksi, sillä se on hänen mielestään hauska piirre. Puheliaisuutensa takia hän päätyy mielenkiintoisiin tilanteisiin. ”Kerran Park Runin jälkeen päätin näyttää australialaisille viiden tunnin ajan pääkaupunkiseutua ja Helsingin nähtävyyksiä. Kävimme syömässä ja he lisäsivät minut Facebook-kaveriksi. Nyt minulla on ilmainen majoitus Ausseista, jos joskus pääsen matkustamaan sinne”, kertoo Tuononen. Autismiliiton mukaan noin yksi sadasta ihmisestä on Tuonosen tapaan autismin kirjolla. Autistien tai neuroepätyypillisten opiskelijoiden määrää ei ole tilastoitu tai tutkittu Suomen korkeakouluissa, mutta Autismiliiton mukaan Iso-Britanniassa ja Alankomaissa 0,3–0,4 % korkeakouluopiskelijoista ilmoittaa olevansa autismin kirjolla. NEUROEPÄTYYPILLINEN HYPERFOKUS VAUHDITTAA ESSEIDEN VALMISTUMISTA Tuononen vietti kesän Vantaalla kesätöiden ja harrastusten parissa. Hän kertoo kandidaatin tutkielmansa olevan kesken ja odottavansa opiskeluinspiraatiota, jotta saisi edistettyä työtä. Inspiraation odottaminen on Tuonoselle tyypillistä, sillä hänen opiskeluarkensa ei ole aikataulutettua. On viikkoja, ettei hän saa mitään aikaiseksi ja viikkoja, jolloin hyperfokuksen kytkeytyessä päälle hän voi tehdä puolen vuoden suoritukset kahdessa ja puolessa viikossa. Hänelle kaikki opiskelupäivät ovat erilaisia. Pääsääntöisesti etänä opiskellut Tuononen ei toisena päivänä opiskele ollenkaan ja toisena esseiden ja muiden töiden parissa menee 14 tuntia. Vaikka hän ei itse voi vaikuttaa hyperfokuksen tulemiseen, niin esimerkiksi opiskeluaiheeseen liittyvät tilat tai inspiroivat ympäristöt helpottavat opiskeluinspiraation saamista. Historian opiskelijan mielestä autistina opiskellessa juuri neuroepätyypillinen hyperfokus auttaa eniten opintojen etenemisessä. Hän on myös huomannut, että häntä kiinnostavat asiat helpottavat opiskelua. ”Kun joku aihe kiinnostaa, niin se sitten oikeasti kiinnostaa ja imen tietoa kuin sieni. Olen myös erittäin hyvä muistamaan yksityiskohtia ja huomaan ne yksityiskohdat, joihin neurotyypilliset eivät kiinnitä huomiota. Minulla on eri näkökulma asioihin”, Tuononen kertoo neuroepätyypillisistä piirteistään, jotka auttavat häntä opinnoissa. OPISKELIJAN TUKIPALVELUILTA PUUTTUU YMMÄRRYS AUTISMIN KIRJOSTA Ajankäyttö ja sen hallinta ovat suurin haaste Tuonosen elämässä. Hänelle on erittäin vaikea hahmottaa, kuinka kauan mikäkin tehtävä vie aikaa. Lisäksi aikatauluttaminen ja ajankäytön suunnittelu on haastavaa. ”Olen käynyt toimintaterapiassakin, jotta saisin apua ajan hahmottamiseen. Minun on vaikea käyttää kalenteria, koska toimin siten, että kun idea tulee mieleen, niin teen sen heti enkä kalenteroi sille erikseen aikaa”, kertoo Tuononen. Tuonosen opiskelua vaikeuttaa oletus siitä, että kaikki opiskelijat kykenevät itsenäisesti luomaan opiskeluaikataulun ja pitämään siitä kiinni. Korkeakouluopinnoissa suurin haaste on, että opiskelijan pitää ottaa vastuuta itse niin paljon. Tuonosen mukaan autisteja auttaisi opiskelussa se, että joku toinen asettaisi rutiinit ja aikataulut, joita noudattaa. Myös arjen pyörittäminen ja kotityöt vievät Tuonoselta enemmän energiaa kuin neurotyypillisiltä. Päällepäin saattaa näyttää siltä, että elämä on järjestyksessä, mutta oikeasti asunto on kuin pommin jäljiltä. Kuten muillekin autisteille on tavanomaista, niin myös Tuonosen on vaikea ylläpitää säännöllistä unirytmiä. Hän on yrittänyt hakea apua haasteisiinsa luennoitsijoilta, opintopsykologilta ja YTHS:ltä, mutta ei ole onnistunut saamaan hänelle sopivaa tukea. Luennoitsijat eivät ole ymmärtäneet hänen erityistarpeitaan eivätkä ole vastanneet niihin. ”Luennoitsijoiden puolelta olen saanut negatiivista kohtelua. Esimerkiksi, jos olen pyytänyt saada luentomuistiinpanoja tai muuta tukea opiskeluun, niin sitä en ole kaikilta luennoitsijoilta saanut”, kertoo Tuononen kokemuksistaan. Valitettavasti Tuonosella on negatiivisia kokemuksia myös opintopsykologin ja YTHS:n palveluista. Historian opiskelija Hilpi-Kaisla Tuononen ei häpeä autismiaan, vaan haluaa purkaa stereotyypioita neuroepätyypillisistä nuorista. Vaikka hänen neuroepätyypillisyytensä aiheuttaa haasteita niin opiskeluun kuin arjenhallintaan, niin hän ei haluaisi elää ilman Aspergeria ja ADHD:ta. TEKSTI Eevasisko Mehtätalo KUVAT Ruben Airas
10 Opintopsykologi on neuvonut tekemään itse aikataulun ja menemään aina samaan aikaan nukkumaan, eikä näistä neuvoista ole ollut hänelle apua. Opintopsykologit ovat järjestäneet ryhmiä ADHD-opiskelijoille, mutta Asperger on todella erilainen kuin ADHD, joten hän ei ole kokenut näiden ryhmien auttavan häntä. Tuononen on pyytänyt YTHS:ltä pääsyä toiminnallisempaan terapiaan, mutta YTHS:ltä on ohjattu julkiselle ja julkiselta takaisin YTHS:lle. Tuonosen mukaan tällä hetkellä YTHS:llä ei riitä ammattitaito käsitellä autismin kirjon asioita. ”Olen harkinnut hakevani Kelan Oma väylä -kuntoutukseen, sillä se on suunnattu juuri autisteille ja Asperger-tyypeille”, päättää Tuononen. Neuroepätyypillisenä opiskelijana hän on saanut yliopistolta luvan yksilöllisiin järjestelyihin liittyen opintoihin, mutta ei ole kokenut sitä hyödylliseksi, sillä hänen opinnoissaan suurin osa tehtävistä ja tenteistä ovat olleet sähköisiä tai omaan tahtiin etänä tehtäviä. NEUROTYYPILLISISTÄ ASKELEEN PÄÄSSÄ Aspergerin piirteet ovat haitanneet myös sosiaalisia suhteita. Koska Tuonosella ei ole puheessaan filtteriä, on sosiaalisissa tilanteissa isompi riski sille, että menee sukset ristiin tai tulee väärinymmärretyksi muiden opiskelijoiden tai opettajien kanssa toimiessa. Neuroepätyypillisellä opiskelijalla on ollut haasteita kokea kuuluvansa yliopistoyhteisöön. Hän kokee, ettei häntä ole täysin hyväksytty omana itsenään ja hänelle on tullut siitä ulkopuolinen olo. Tuonosella on onneksi oma kaveriporukka, joka on hyväksynyt hänet sellaisena kuin hän on. ”Kaikista kipeintä on olla niin sanottu korkean toimintakyvyn autisti. Tuntuu kuin olisin neurotyypillisistä askeleen päässä, mutta en saa heitä koskaan kiinni”, Tuononen summaa kokemustaan autistina nenteille suunnitellussa yhteiskunnassa ja yliopistomaailmassa. PERIKSIANTAMATTOMUUDELLA PITKÄLLE Tuonosen koulutaival ja pääsy yliopistoon ei ollut itsestään selvää. Jo päiväkodissa varhaiskasvattajat sanoivat hänelle, ettei hänestä koskaan tule mitään. Kasvattajien sanat eivät lannistaneet vaan antoivat voimaa ja päättäväisyyttä.”Turpa tukkoon, täältä mä tuun!”, ajatteli Tuononen. Jo silloin hän päätti osoittaa epäilykset vääriksi ja opiskella omaan tahtiin. Asenne onkin kantanut pitkälle ja hän on rohkeasti kohdannut heikkoutensa. Hänellä meinasi jäädä ylioppilastodistus saamatta huonon englannin arvosanan takia. Parantaakseen englannin kielen osaamista hän päätti pitää lukion jälkeen välivuoden au pairina Englannissa. Vuosi Briteissä kannatti ja tällä hetkellä hän käyttää arjessaan enemmän englantia kuin suomea. Tuonosta ovat pienestä asti kiinnostanut uutiset ja yhteiskunnalliset asiat. Kun muut lapset lukivat satuja, hän tarttui tietokirjaan. Yliopistoon hakeminen au pair -vuoden jälkeen tuntui sopivalta vaihtoehdolta, koska hänen tiedonjanonsa on pohjaton ja häntä kiinnostaa tutkia asioita. ”En oikein tiennyt mitä muutakaan opiskelisi. Minua on aina kiinnostanut historia ja yhteiskunta. Tulen korkeasti koulutetusta suvusta ja sukuni on täynnä maistereita, joten minulle ei tullut mieleen mitään muutakaan alaa, mitä lähteä opiskelemaan. Valitsin yliopistot sen perusteella, että niissä oli pääsykoepäivät eri aikaan”, kuvailee Tuononen opiskelemaan hakemista. Opiskelupaikan saatuaan Tuononen tunsi itsensä vastuuntuntoiseksi aikuiseksi. Hän odotti, että joutuisi opiskelemaan paljon ja opinnoissa olisi paljon uusia asioita. Totuus olikin toinen, sillä opinnoissa oli paljon tuttuja sisältöjä kuten sellaisia historian tapahtumia, joita hän oli oppinut jo 10-vuotiaana uutisista. Tämä teki motivaation ylläpidosta hankalaa. Tuononen kokee suurimmaksi saavutuksekseen sen, että vaikka hän oli peruskoulussa potentiaalinen koulupudokas, niin hän on silti päässyt opiskelemaan yliopistoon, pystyy elämään itsenäistä elämää ja käymään töissä. Kaikille muille autisteille tai neuroepätyypillisille Tuononen haluaa muistuttaa, että kaikkea ei tarvitse tehdä yhteiskunnan odotusten mukaan, vaan pitää löytää oma tahti. Elämässä pitää olla oma itsensä, sillä on olemassa paljon asioita, joita kouluarvosanat eivät mittaa. Asiat järjestyvät ja kun tekee parhaansa, niin se riittää. • ALLISTI : Ihminen, joka ei ole autisti. AUTISMI : Ominaisuus tai piirre, joka johtuu aivojen erilaisesta kehityksestä. Autismi ilmenee ihmisen tavassa aistia ja kokea ympäröivää maailmaa sekä kommunikoida muiden ihmisten kanssa. AUTISMIKIRJO : Ei ole olemassa vain yhdenlaista autismia, vaan autismi on spektri, jossa jokaisen autistin piirteet, oireet ja toimintakyky ovat erilaisia. AUTISTI : Henkilö, joka on autismin kirjolla. NENTTI : neurotyypillinen ihminen eli ihminen, jolla ei ole neurologista poikkeavuutta. NEPSY : neuroepätyypillinen ihminen eli henkilö, jolla on neuropsykiatrisia haasteita. Nepsyjä ovat henkilöt, joilla on esimerkiksi autismin kirjon, ADHD tai Touretten syndrooman diagnoosi. Nepsy voi olla myös lyhenne neuropsykiatriasta. SANASTOA
KAIKISTA KIPEINTÄ ON OLLA NIIN SANOTTU KORKEAN TOIMINTAKYVYN AUTISTI. TUNTUU KUIN OLISIN NEUROTYYPILLISISTÄ ASKELEEN PÄÄSSÄ, MUTTA EN SAA HEITÄ KOSKAAN KIINNI. ”
12 12 TILAA KASVAA, YHDESSÄ
13 M oni haaveilee tutkijan työstä, johon liitetään jopa romantisoituja mielikuvia. Niissä akateemisesta vapaudesta nauttiva tutkija syventyy ihmiskunnan suuriin kysymyksiin ja ratkoo niitä älyn sekä tutkitun tiedon voimin. Tutkija voittaa hänen ja tiedon väliin asettuvat esteet kovalla työllä ja intohimolla. Mielikuvissa työ on vapaata, luovaa ja täynnä onnistumisen elämyksiä. Pois jäävät alan varjopuolet, joista on viime vuosina puhuttu yhä enemmän ja useammin: toistuvat määräaikaisuudet, huono vapaa-ajan ja työn välinen suhde ja julkaisupainotteisuuden luoma kilpailuhenkinen ilmapiiri. Vaikka tutkiminen on monille enemmän kuin pelkkä työ, intohimolla ei saa elätettyä itseään. Akateeminen maailma kaipaa muutosta. Millainen on tilanne maailmalla ja Oulun yliopistossa? Mitä asialle voisi tehdä? Oulun ylioppilaslehti pohti asiaa yhdessä yliopistonlehtori Mervi Heikkisen kanssa. TUTKIJAT VOIVAT PAHOIN YMPÄRI MAAILMAA Tiedetoimittaja Shannon Hall kirjoittaa Nature-lehdessä 2023 julkaistussa uutisartikkelissaan ”A mental-health crisis is gripping science – toxic research culture is to blame” tiedemaailmaa runtelevasta pahoinvoinnin kulttuurista. Nuoret tutkijat lähtevät pois alalta. Tilanne on huolestuttava, sillä yliopistot tarvitsevat nuoria väitöskirjatutkijoita ja post doc -tutkijoita jatkuvuuden ja uusien näkemysten takaamiseksi. Hallin artikkelista hahmottuu kuva pitkäaikaisesta ongelmasta, joka kärjistyi koronavuosien eristäytymisen aikana. Jo ennen koronaa tilanne oli hälyttävä. Biolääketieteen kehityksen tutkijan Teresa Evansin tekemän kyselytutkimuksen perusteella ahdistus ja masennus ovat tutkijoiden keskuudessa kuusi kertaa yleisempiä kuin muutoin väestön keskuudessa. Evansin tutkimukseen vastasi 2279 henkilöä yhteensä 234 organisaatiosta. Akateeminen pahoinvointi on ilmiönä niin alitutkittu, että Evansin tekemä kysely on yksi laajimpia tutkimuksia aiheesta. Tutkijoiden pahoinvoinnin syyt löytyvät akateemisesta työkulttuurista. Hall nostaa esiin kiusaamisen ja seksuaalisen häirinnän, jonka kohteeksi joutuu yleensä naissukupuolen perusteella. Myös etnisen taustan, sosioekonomisen statuksen ja iän kaltaiset tekijät altistavat kiusaamiselle. Samasta aiheesta on Suomessa kirjoittanut esimerkiksi Anna-Elena Pääkkölä otsikolla ”Akateeminen kiusaaminen ja toksinen akateeminen kulttuuri”. Hänen mukaansa kilpailuun perustuva työyhteisö johtaa helposti kiusaamiseen. Kateus toisten menestyksestä, oli sitten kyse apurahoista, julkaisemisesta tai uudesta työpaikasta, saa myrkyn leviämään yhteisössä. Vaikka kiusaamista ei työpaikalla esiintyisikään, horjuttavat jatkuva kilpailu lisärahoituksesta, työn vaativuuden lisääntyminen, akateemisen kulttuurin muuttuminen yritysmäiseksi sekä määräaikaisuuksien ketjuttaminen tutkijoiden hyvinvointia. Näin ei kuitenkaan tarvitse olla, sillä tutkijan työ ei stereotypioista huolimatta ole yksinäistä kamppailua muita vastaan. TUTKIJA-OPETTAJUUS ANTAA JA OTTAA Oulun yliopiston Opettajat, opettaminen ja kasvatusyhteisöt -tutkimusyksikössä työskentelevä dosentti, yliopistonlehtori Mervi Heikkinen on ollut osa Oulun yliopistoyhteisöä yhteensä 30 vuoden ajan. Hän on seurannut yliopiston elämää niin opiskelijan, tutkijan kuin opettajan asemista. Heikkisen mukaan tutkijan työtä tämänhetkisessä yliopistoyhteisössä voi lähestyä monesta näkökulmasta. Usein akateemikon työ on tutkija-opettajan kaksoisroolissa toimimista. ”Tutkijan täytyy taipua moneksi. Hän tutkii, opettaa sekä kehittää opetusta ja tutkimusta. Tutkimusperustainen opetus vaatii tutkimuksen tekemistä, koska sieltä saa sitä sisältöä siihen opetukseen. Toisaalta opetuksesta saa palautetta tutkimuksesta ja vuorovaikutusta muiden kanssa”, Heikkinen avaa tutkijan ja opettajan välistä yhteyttä. Opettaminen voi olla tutkimuksen kannalta hyödyllistä ja tarjota tutkijalle uusia näkökulmia omaan aiheeseen. Samalla opetus kuitenkin vie aikaa tutkijan päätyöltä, mitattavien asioiden tuottamiselta. Heikkisen mukaan tutkijan tulee kirjoittaa lukuisia korkeatasoisia tieteellisiä julkaisuja, raportoida jatkuvasti sekä TEKSTI Nita Mäenpää KUVAT Tuuli Heikura Yliopiston toiminta perustuu tutkimukseen ja jatkuvaan kehitykseen. Akateemisen maailman paine, kilpailuhenkinen kulttuuri ja huonot työolot ajavat kuitenkin nuoria tutkijoita pois alalta, jonka toimintaedellytys on tuoreen tiedon kehittäminen ja jakaminen. Mitä pahoinvoinnille voisi tehdä?
14 hakea ulkopuolista lisärahoitusta. Kilpailu lisärahoituksista on kovaa, sillä monissa säätiöiden ja rahastojen hauissa alle 10 prosenttia hakijoista saa myönteisen rahoituspäätöksen. Harvaa tutkijaa kuitenkaan motivoivat pelkät ulkoiset tulokset, sillä lähtökohtana on uuden löytäminen ja uuden tiedon tuottaminen. ”Onko riittävästi aikaa siihen tutkimukseen ja kirjoittamiseen, se on varmaan sellainen ikuisuuskysymys. Kaikkien yliopistossa työskentelevien tulisi saada tehdä sitä tutkimustyötä. Myös opetustyötä tekevillä pitäisi olla opetukseton jakso aina välillä.” Ajoittain haastavan kaksoisroolin sekä rahoitushakujen lisäksi yliopiston tutkijoita rasittavat määräaikaiset työsuhteet. Heikkisen mukaan valtaosa Oulun yliopiston tutkijoista on määräaikaisissa työsuhteissa, mikä tekee tulevaisuuden suunnittelusta lyhytjänteistä. Ongelma tiedostetaan nykyään paremmin, mutta kokonaisvaltaista, ratkaisevaa muutosta ei ole vielä saavutettu. YHTEISÖLLISYYS ON TIETEENTEKEMISEN YTIMESSÄ Akateeminen maailma vaikuttaa raskaalta ja kilpailuhenkiseltä, mutta Heikkisen mukaan lääke siihen on kilpailun vastakohdassa – yhteistyössä. Keskinäinen kannustaminen, yhdessä tekeminen ja avun pyytäminen muilta luovat yhteyksiä ja auttavat jaksamaan. ”Monesti saatetaan ajatella, että tutkijan työ on yksinäistä puurtamista, mutta tutkimushan on sellaista kollektiivista työskentelyä”, Heikkinen toteaa. Koronasulkujen päättymisen jälkeen yliopistolla on järjestetty paljon erilaisia seminaareja ja tapahtumia, joihin osallistuminen luo uusia tuttavuuksia ja yhteistyömahdollisuuksia. Positiiviset kohtaamiset kannustavat jatkamaan eteenpäin. Erityisen tärkeänä Heikkinen pitää eri tieteenalojen välistä vuorovaikutusta. Kun työtä tehdään monitieteisesti, kielteinen kilpailuhenkisyys vähenee ja huomio keskittyy enemmän uusiin tieteellisiin keskustelunavauksiin. Yhteisöllisyys on tieteentekemisen ytimessä. ”Voi olla yhdessä rohkeampi, kun nähdään tällaiset positiiviset yhteistyöulottuvuudet. Uskalletaan lähteä rakentamaan jotain suurta hanketta, mennä konferenssiin tai lähteä mukaan kirjaan. Yhteisöllisyys vie eteenpäin.” MONITIETEELLISEN LISÄKSI KANSAINVÄLISTÄ YHTEISTYÖTÄ Oulun yliopisto on kunnostautunut etenkin arktisessa yhteistyössä. Yliopisto on mukana Arctic Five -kumppanuudessa, johon kuuluvat lisäksi Luulajan teknillinen yliopisto, Norjan arktinen yliopisto UIT, Uumajan yliopisto ja Lapin yliopisto. Viiden kimpan tavoitteena on kehittää ja jakaa tietoa sekä kouluttaa ja keksiä ratkaisuja arktisen alueen tarpeisiin. Oulun yliopisto on myös osa University of Arctic -yhteistyöverkostoa. Yliopiston arktisesta suuntautumisesta kertoo vuoden 2023 alussa julkaistu arktinen strategia, joka painottaa monitieteistä alueen tutkimusta. Tällä hetkellä tutkijaryhmä kirjoittaa strategian pohjalta toimeenpanosuunnitelmaa. ”Me löydetään kumppanuuksia tästä aivan meidän lähiympäristöstä. Tämä on todella merkityksellistä.” Arktisen alueen tutkimuksen tiivistymä on kesällä 2024 järjestettävä, kolmesta konferenssista yhdistetty Arctic Congress. Kongressi käsittelee ajankohtaisia ympäristön, ilmaston, kestävän taloudellisen kehityksen ja ihmisyhteisöjen muutoksen kaltaisia teemoja. YHTEISTYÖ VAIKUTTAA TIETEELLISEN TIEDON LAATUUN Viime vuodesta lähtien Arctic Fiven piirissä on työskennellyt 15 eri osa-alueiden tutkijaa, joiden tavoitteena on yhdessä työryhmän kanssa kehittää laajoja temaattisia tutkimusalueita kumppanuusyliopistojen alueella. Mervi Heikkinen toimii Feminisms, Epistemes and Techno-Sciences-projektin tutkijana. Projektin tavoitteena on selvittää intersektionaalisen tasa-arvonäkemyksen ja tieteellisen tiedontuotannon välisiä yhteyksiä arktisella alueella. Heikkinen kokee Arctic Fiven vahvuudeksi juuri tutkimusryhmien monipuolisuuden niin tieteenalojen kuin erilaisten näkökulmien puolesta. ”Jos ajatellaan arktista tutkimusta, meillä on siellä mukana ympäristönäkökulma ja kestävän kehityksen näkökulma. Mukana on myös alkuperäisväestöjen edustajia. Meillä on tarve ratkaista ongelmat yhdessä. AJOITTAIN HAASTAVAN KAKSOISROOLIN SEKÄ RAHOITUSHAKUJEN LISÄKSI YLIOPISTON TUTKIJOITA RASITTAVAT MÄÄRÄAIKAISET TYÖSUHTEET. ”
Se, että me ollaan tällaisissa monitieteisissä ja moninaisissa verkostoissa ja pohditaan yhdessä näitä kysymyksiä on tärkeää.” Tutkimustiimien moninaisuus vaikuttaa tiedontuotantoon aina tutkimussuunnitelmien laatimisesta julkaisujen kirjoittamiseen saakka. Heikkinen nostaa esille, että kun Euroopan komission julkaisuja on tutkittu, niistä vain alle kaksi prosenttia on tiedostanut sukupuolen vaikutuksen tuloksiin. Tieto on sukupuolisokeaa. Sukupuolisokea tieto antaa päätöksenteon tueksi virheellistä tietoa, joka ei päde kaikkiin ihmisiin samalla tavalla. ”Tieteellisen maailman eettisyys liittyy tutkijoiden keskinäiseen vuorovaikutukseen. Palkkaukseen, työoloihin ja rekrytointiin, mutta myös tiedon tarkkaan ja huolelliseen tuottamiseen.” MONINAISUUDESTA TUKEA AKATEEMISELLE URALLA Yhteistyö yliopiston sisällä ja sen ulkopuolella auttaa jaksamaan ja keksimään erilaisia lähestymistapoja monimutkaisiin kysymyksiin. Rahoitukseen ja työllistymiseen liittyviin ongelmiinkin voi löytyä helpotusta yhteistyön avulla. ”Moninaisuus on tärkeää, se, että me osattaisiin miettiä monia rahoitusmahdollisuuksia tutkimuksen tukipalveluiden, verkostojen ja yritysten kanssa. Monet muutkin tahot kuin ne perinteiset rahoittavat”, Heikkinen sanoo. Heikkisen mukaan Arctic Five -kumppanuuden puitteissa olisi mahdollista parantaa pohjoisissa yliopistoissa työskentelevien tutkijoiden työllistymismahdollisuuksia viiden yliopiston sisällä. Se on jopa elintärkeää arktisten yliopistojen kukoistamisen kannalta. ”Täällä syntyneiden ja täällä työskentelyyn tottuneiden ihmisten pitäminen pohjoisessa olisi tärkeää. Meidän pitäisi miettiä, miten me mahdollistetaan näitä työllistymismahdollisuuksia. Yhteistyötä voitaisiin ajatella poolina, jossa näistä paikoista voitaisiin tiedottaa ja tutkijoita rekrytoida.” Heikkisen mielestä Suomessa tulisi ylipäätään lisätä tohtoreiden työmahdollisuuksia. Suomella on kovia tavoitteita korkeakoulutettujen määrän nostamisesta, mutta asiantuntemusta ei silti hyödynnetä siinä laajuudessa kuin se olisi mahdollista. •
Yliopistopastori Ari Savuoja 040 524 5919, ari.savuoja@evl.fi Oppilaitosdiakoni, international Salla Havukainen-Junno 040 574 7132, salla.havukainen-junno@evl.fi Oppilaitospastori Katariina Pitkänen 050 386 8677, katariina.pitkanen@evl.fi Oppilaitospastori Jenni Siljander 044 316 1450, jenni.siljander@evl.fi Onnittelut opiskelupaikasta Oulun yliopistossa! Tervetuloa uuden lukuvuoden avajaisten ekumeeniseen jumalanpalvelukseen ma 4.9. klo 13.30–14.30 Pyhän Luukkaan kappeliin (Linnanmaalla yliopiston vieressä). Me kirkon työntekijät kampuksella halutaan tukea sua ja kaikkia muitakin opiskelijoita opinnoissa ja elämässä eteenpäin. Tuu juttelemaan! Meidän erityisalaa on elämän yllättävät surut ja kriisit, ihmissuhdeongelmat sekä maailmankatsomukset ja kaikki uskonnot. Soita tai lähetä viesti. Yhteystiedot ovat tässä:
Pakkaa muuttoon mukaan kotivakuutus – nyt -30% LähiTapiola Pohjoinen on pohjoisja keskipohjalaisten oma paikallinen elämänturvayhtiö. Asiakaspalvelu puh. 08 814 2500 | lahitapiola.fi | pohjoinen@lahitapiola.fi Oma koti on aina parhaan vakuutuksen arvoinen. Kotivakuutuksen avulla voit varmistaa, että arki jatkuu huolettomasti myös vahingon jälkeen. Lue lisää: lahitapiola.fi/koti Saat nyt kodin irtaimistovakuutuksesta 30 % alennuksen vuodeksi. Alennuksen saat 26.6.30.9.2023. Palveluntarjoaja: LähiTapiola alueyhtiöt. Opiskelijan budjetti Plussan puolelle. plussa.fi/opiskelija
18 KOKEMUKSIA MAAILMALTA Kaukana kotoa Vaihto-opintoja markkinoidaan yhtenä parhaista tavoista hankkia kansainvälistä kokemusta. Oulun yliopistossa on valittavana useita eri vaihto-ohjelmia sekä satoja eri korkeakouluja niin Euroopassa, Pohjoisja Etelä-Amerikassa, Aasiassa kuin Oseaniassa. Millainen kokemus vaihtojakso oikeasti on? Kysyimme asiaa kahdelta viime lukuvuonna vaihdossa olleelta opiskelijalta. TEKSTI & KUVAT Tuuli Heikura O ulun yliopistossa luokanopettajaksi opiskeleva Meri Jurvansuu oli 12-vuotias, kun hänen ystävänsä sisko oli palannut Australiasta ja kertoi kokemuksistaan upeasta ilmastosta, työskentelystä farmilla ja yleisesti vuodestaan maassa. Seitsemännellä luokalla nuori ilmoitti, että hän menee yliopistoon ja lähtee vaihtoon Australiaan. Helmikuussa 2023 tuo unelma toteutui, kun Jurvansuu laskeutui Melbourneen ja aloitti puolen vuoden vaihtojakson Melbournen yliopistossa. “Kaukovaihtoihin pitää hakea todella aikaisin, joten tiesin lähdöstä jo vuotta ennen itse vaihdon alkamista”, Jurvansuu kertoo. Kaukokohteisiin hakuprosessi on muutenkin erilainen kuin esimerkiksi Erasmus-vaihtoon. Valintakriteereinä käytetään akateemisia perusteluita vaihtoon hakeutumiselle, motivaatiota, opintomenestystä ja kielitaitoa. SoleMove-hakemuksen lisäksi valintaprosessiin kuuluu ryhmähaastattelu. “Hakuprosessi oli aika raskas, mutta se todellakin kannatti”, Jurvansuu palaa muistelemaan epävarmaa hakuaikaa. Jurvansuu palasi Australiasta heinäkuussa ja aloittaa nyt viimeisen vuoden opintojaan Oulun yliopistossa. Vajaan puolen vuoden vaihtojakso hidasti opintoja hieman, sillä hän ei pystynyt suorittamaan toista sivuainetta loppuun viime keväänä Australiasta. “Nyt minulla on vain hieman kirittävää tänä vuonna. Kyllä tässä joutuu töitä tekemään.” Valmistuminen ajallaan on kuitenkin edelleen mahdollista. “Ei minulla toisaalta ole myöskään kiire valmistua, jos työmäärä tuntuu liian suurelta”, hän lisää. Vaihto-opiskelu on eittämättä rikastava ja arvokas kokemus ihan vain jo kansainvälistymisen näkökulmasta. Jurvansuun mielestä kuitenkaan ainakaan hänen tutkinto-ohjelmassaan mahdollisuudesta ei kerrota tarpeeksi. Ystäviensä kanssa keskustellessa hän on huomannut, että tutkinto-ohjelmien välillä on huomattavasti eroja, kuinka paljon vaihtoon lähtemiseen kannustetaan. Hän toivoisi, että vaihto-opiskelun mahdollisuutta painotettaisiin enemmän heti opintojen alusta. Kulttuurikokemuksia Vaikka Jurvansuu ei kokenut suurta kulttuurishokkia muuttaessaan yli 15 000 kilometrin päähän, oli esimerkiksi opiskelijan arki hyvin erilaista Melbournessa. “Opiskelu oli hyvin itsenäistä, kävin yliopistolla vain kahtena päivänä viikossa ja muut päivät tein itsekseni tehtäviä.” Myös opiskelijakulttuuri oli erilainen, esimerkiksi haalareita ei opiskelijoilla näe Australiassa. Yleensä opiskelijayhteisön tapahtumat olivat päiväsaikaan tapahtuvia, kuten piknikkejä tai kampuksella olevia tapahtumia, ja alkoholittomia.
19 Melbournea pidetään Australian kulttuurin ja taiteen keskuksena, eikä turhaan. “Melbournessa tapahtuu aina jotain. Usein lähdin vain kävelemään päämäärättömästi ja aina tuli jotain tapahtumia, kuten katutaidetta tai konsertteja eteen. Kaupungissa on myös paljon ilmaisia museoita.” Ilmaiset elämykset olivat opiskelijalle iso plussa, koska kaupunki on muuten melko kallis ja erityisesti asuminen on kallista Melbournessa. “Säästöjä kannattaa olla, jos lähtee Australiaan.” Vaihto-opiskelussa toiseen kulttuuriin soluttautuessa altistuu vääjäämättä itselle uusille asioille, ja ainakin Jurvansuun oman kokemuksen mukaan se laajentaa maailmankatsomusta ja tietämystä kulttuureista. “Meille muodostui tiivis vaihtareista koostunut porukka, jossa hoksasimme, että meillä kaikilla oli eri uskonto. Opin enemmän uskonnoista tuona aikana kuin ikinä koulussa”, hän kertoo esimerkkinä. Oppeja ja itsevarmuutta Vaihto-opintoihin asti sosiaalinen ja muiden seurasta nauttiva Jurvansuu oli vältellyt yksinoloa. Vaihdossa hänen täytyi opetella olemaan myös yksin. “En ole koskaan ollut noin paljon itsekseni kuin Melbournessa. Opin nauttimaan omasta seurastani ja yksin asioiden tekemisestä.” Hän kuitenkin kertoo, että tunsi olonsa välillä yksinäiseksi ja jos nyt saisi päättää, hän olisi valinnut ajalle kimppakämpän. “Ajattelin silloin, että minulla olisi epämukava olo asua tuntemattomien kanssa. Olisi kuitenkin ollut kiva, jos olisi ollut aina joku, jolle jutella.” Vaihtoaika opettikin arvostamaan läheisiä entistä enemmän. Hän lähes herkistyy puhuessaan, kuinka perheen ja ystävien merkitys korostui ja erossa vietetty aika sai tajuamaan, kuinka rakkaita ihmisiä hänellä on ympärillään. Alkuun Jurvansuu myös koki, että omaa persoonaa oli vaikea tuoda esille englanniksi. Puhelias ja sarkastiseen huumoriin tottunut huomasi, että vaikka hän puhui hyvin englantia, hän ei pystynyt reagoimaan keskusteluissa yhtä nopeasti ja nokkelasti kuin omalla äidinkielellään. “Aluksi ajattelin, että nyt kaikki luulevat, että olen ihan tylsä. Englanti kuitenkin parani todella paljon ja nopeasti, ja tämäkin helpottui vaihdon myötä”, Jurvansuu muistelee. Vaikka tuleva luokanopettaja ei lähtenyt vaihtoon niinkään akateemisen puolen vuoksi, merkittävimpiä asioita, joita hän otti vaihtovuodesta mukaansa, olivat akateemisten taitojen kehittyminen ja opintoihin panostaminen. Jurvansuu kertoo, että Australian korkeaan tasoon pyrkivä opiskelukulttuuri vaikutti häneen positiivisesti ja kannusti panostamaan kurssisuorituksiin. “Opin kirjoittamaan todella hyviä esseitä”, hän yksilöi. Vaihtoaika vahvisti Jurvansuun tahtoa hakeutua valmistumisen jälkeen vapaaehtoistöihin. Hän kokee, että uuteen hyppääminen ja toiselle puolelle muuttaminen toi rohkeutta ja varmuutta omasta identiteetistä. “Tuli varmuutta, että kyllä mä pärjään ja pystyn. Nyt kynnys lähteä uuteen ja tuntemattomaan on matalampi.” Jurvansuu kannustaa kaikkia lähtemään vaihtoon. “Se on niin rikastuttava kokemus tulevaisuuden, kielitaidon ja itsevarmuuden kannalta.” Hän myös muistuttaa, kuinka ainutlaatuinen mahdollisuus se on kokea uutta. “Ei samankaltaista mahdollisuutta välttämättä ikinä myöhemmin elämässä tule, se kannattaa todellakin hyödyntää.”
20 W hen Jian Lee, 32, decided to spend a year in France she had only one goal getting a degree. Jian had come to Finland to get her Master’s in Marketing just under a year ago when she moved again to study the second part of her degree in Bourdeaux, France. The arrangement was included in her Master’s studies as a double degree program student. Double degree programs are available in Oulu Business School for a limited amount of students. In the program a student receives a Master’s degree from two universities having studied in both for one year. Lee knew the year in France would not be about getting experiences, travelling or other traditionally associated activities during one’s exchange year but fullon studying. “I wrote my thesis remotely and went to courses in France, it was quite hectic”, Lee explains. She would be completing her degree in Oulu Business School simultaneously with another tuition in France. But she didn’t mind. Finland was already the international experience she had longed for. This was about education. Lee felt that the more European degrees she can get the better for employment. Now graduated Master of Science plans to stay in Finland and going to France was a milestone for achieving this goal. “I felt that having various degrees in European countries it might be easier to get a job. Some people may feel like they want to get the foreign experience but in my case it was different because I was already a foreigner in Finland. I needed a degree, a diploma.” Even though Lee went to Bordeaux with one sole purpose in mind, in time she realized there was more to take away from the journey. “I was really busy and swamped, but I tried to find small windows of periods of time to go out in the city. I enjoyed the small stuff.” She mentions the good food and wineries of Bordeaux. It’s not all sunshine and roses Being in a melting pot of people with different backgrounds made Lee aware of the diversity issues she was confronted with on a daily basis. “Diversity was just a textbook concept for me, but after experiencing the negative and positive things I learned how to deal with and manage issues with diversity”, she explains. Having to meet new people from all over the world was also the greatest gift. “I made many international friends.The study program offers a lot of opportunities to be mixed with people from different backgrounds from all over the world.” She also feels that being around people from different cultures expands one’s perspective. “The more I experience different cultures the more I can think about the person instead of the culture”, Lee says. During that year she learned to focus on the people she meets instead of the culture they represent. Once she opened her mind it helped her to grow as a global citizen of the world. This lesson has stayed with her after returning to Finland. “I proved many stereotypes to be wrong.” For anyone thinking about going to exchange or preparing to leave, Lee has two pieces of advice. “First, set a purpose for why you are going there. It will help you keep yourself uplifted in times of doubt. Second, be open. Don’t have too many stereotypes. Learning about the culture beforehand is wise, but too much prevents you from having smooth experiences.” •
Akku Työkone vaihtoon? MacBook Air. Älä ota sitä kevyesti. Hanki MacBook Air M2 edullisesti Atealta alkaen hintaan 1040€* Mac on yhteensopiva yleisimpien korkeakouluissa käytettävien ohjelmistojen kanssa. Näihin kuuluvat Microsoft 365, Adobe Creative Cloud, Canvas LMS, MATLAB, Mathematica ja Google Workspace. Riippumatta siitä, minkä Mac-kannettavan valitset, Applen sirun uskomattoman energiatehokkuuden ansiosta laitteen akku kestää työpäivän ajan.** Tietoturva Suunnittelemme kaikki Macit ja iPadit – ja kaikki muutkin Applen tuotteet – suojaamaan yksityisyyttäsi ja antamaan sinulle hallinnan omiin tietoihisi. Yhteensopivuus Työkone vaihtoon? MacBook!Air. Älä ota sitä kevyesti. ! Sopiiko se valitsemalleni pääaineelle? Mac on yhteensopiva yleisimpien korkeakouluissa käytettävien ohjelmistojen kanssa. Näihin kuuluvat Microsoft 365, Adobe Creative Cloud, Canvas LMS, MATLAB, Mathematica ja Google Workspace. Kestääkö akku koulupäivän läpi iltaan asti? Riippumatta siitä, minkä Mac-kannettavan valitset, Applen sirun " uskomattoman energiatehokkuuden ansiosta laitteen akku " kestää aamukahdeksan luennosta illan opintoryhmään asti.* Ovatko henkilötietoni turvassa? Suunnittelemme kaikki Macit ja iPadit – ja kaikki muutkin Applen tuotteet – suojaamaan yksityisyyttäsi ja antamaan sinulle hallinnan omiin tietoihisi. Uusiksi suunnitellun MacBook!Airin huipputehojen takana on uuden sukupolven M2-siru. Sen uskomattoman ohuessa alumiinirungossa yhdistyvät huima suorituskyky ja jopa 18!tunnin akunkesto. MacBook Air M2 Atealta / a!ordability tms asia / CTA *Atea on yliopistosi henkilöstön Apple-laitteiden sopimustoimittaja. Tarkista yliopistosi hankintayksiköstä sopimushinnoittelu. Hinta on alv 0%. **Akun kesto vaihtelee käytön ja kokoonpanon mukaan. Lisätietoja on osoitteessa apple.com/fi/batteries.
22 KOLUMNI Korkeakoulumatka on tunteiden vuoristorata, mutta hyvä sellainen KOLUMNI | Kolumnistimme Jennan ajatuksia korkeakouluopintojen ajalta vastavalmistuneena. T ämä juttu on vastavalmistuneen vuodatus havainnoista korkeakouluopintojen ajalta. Se tulee olemaan vähintäänkin yhtä sekava, kuin nämä neljä opintovuotta olivat. Valmistaudu siis erikoisiin havaintoihin. Korkeakouluopintojen aloittaminen on iso askel. Nykyisen oppivelvollisuuden mukaan olemme velvollisia käymään opintiellä aina toiselle asteelle saakka, joten korkeakoulu tuntuu entistä vapaaehtoisemmalta askeleelta. Orientaatioviikon jälkeen tulet olemaan väsynyt. Tiedon määrä ja sosiaalisten tapahtumien rumba ovat silloin kovimmillaan. Mutta älä huoli, sinun ei tarvitse muistaa kaikkea sitä tietoa, joka sinulle kerrotaan sen viikon aikana. Eikä jokaisiin bileisiin ole pakko osallistua. Opintojeni alussa minut yllätti se sovellusten, tunnusten ja WhatsApp-ryhmien määrä, mikä puhelimeen tulvi. Varaudu siis siihen, että puhelimessasi on tilaa. Suosittelen myös mykistämään kaikki ryhmät, joihin joudut liittymään, muuten päivystät viestejä yötä päivää. Vanha vitsi etenkin OAMKissa on lukujärjestyksen odottelu. Lukkareiden pitäisi tulla kaikille ajoissa, mutta saattaapa käydä niin että saat sen silloin, kun tunnilla pitäisi jo olla. Tästä syystä omien opintojen suunnittelu on myös yllättävän haastavaa. Tuorein ajatukseni siitä, mitä olisin halunnut tietää ennen tämän matkan aloittamista on se, että valmistuminen tulee yhtäkkiä ja yllättäen. Valmistuin eräänä torstaiaamuna istuessani toimistossani tietokoneen ääressä töitä tehden. Sain sähköpostin puhelimeeni, missä kerrottiin, että todistukseni on allekirjoitettu. Siinäpä ne juhlallisuudet. Tuntui jotenkin todella oudolta, että todistuksia ei jaeta, vaan juhlallisuudet suoritetaan siinä hetkessä, jossa kukin sattuu olemaan, kun sähköposti kilahtaa virtuaaliseen postiluukkuun. Juhlallisuuksien puutteen lisäksi yllätyin opintojeni aikana siitä, ettei opiskelu todellakaan ole ilmaista. Vaikka kuinka yrittäisit päästä halvalla, viimeistään Kela perii sinulta maksun palvelusta, jota et välttämättä koskaan edes käytä. Varsinkaan tämänhetkisten jonojen ja ruuhkaisuuden takia et sinne välttämättä pääse vaikka haluaisit. Yleinen harhaluulo on, että peruskoulun ja toisen asteen koulutuksen aikainen teinidraama loppuisi, kun astut korkeakoulun ovista sisään. Ei se lopu, aikuisetkin osaavat olla outoja. Tämän vuodatuksen myötä kehotan jokaista lähtemään opintoihinsa aktiivisella ja uteliaalla mielellä. Pyri osallistumaan mahdollisimman paljon erilaisiin aktiviteetteihin ja projekteihin. Oman kokemukseni mukaan opintoja voi kustomoida monipuolisesti itselleen mielekkäiksi ja kehittäviksi, ja se ehdottomasti kannattaa. Minä viihdyin opiskelijaelämän pyörityksessä neljä vuotta, ja siitä neljä kuukautta vietin Kanadassa. Se kokemus olisi ihan toinen tarina, mutta siitä puheen ollen, lähde vaihto-opiskelemaan! Sekin kannattaa. Kaiken tämän jälkeen tekisi vielä mieli opiskella, mutta saa nähdä vievätkö työelämä ja säännölliset tulot mennessään. Jos sinusta tuntuu nyt oudolta ajatella, että aloitat korkeakouluopinnot, niin voin kertoa sen tuntuvan vielä oudommalta, kun olet opiskellut esikoulun ensimmäisestä päivästä saakka aina korkeakoulusta valmistumiseen asti pysähtymättä hetkeksikään ja yllättäen se loppuu. Tämän vuoden syksyllä ei alakaan koulu, mitäs nyt sitten? Kaikista haasteista ja tunteiden vuoristoradasta huolimatta tämä matka oli erittäin opettavainen. Opin uutta itsestäni, sekä minua ympäröivästä yhteiskunnasta. Lisäksi sain monipuoliset opit työelämään ja oivalsin, mitä haluan elämälläni tehdä! Toivottavasti sinä saat matkastasi irti vähintään yhtä paljon Kirjoittaja on vastavalmistunut medianomi, jolle inspiraatiota arkeen tuo urheilu ja sen ympärillä pyörivä maailma sekä omat intohimoprojektit. Alavalintaan nähden aikaa kuluu yllättävän vähän omassa työhuoneessa, mutta silti suurin mielihyvä tulee produktiivisista arkipäivistä.
Tuu ensin Likelle. Limingantullin Kierrätyskeskus Avoinna ma–pe 9–18, la 10–15 Jääsalontie 16–18, 90400 Oulu likke.fi Sinä senkin maailmanpelastaja Huoletonta vuokra-asumista. jookodit.?
24 ILMIÖT
Jos käytät sosiaalista mediaa, mielipiteisiisi on yritetty vaikuttaa todennäköisesti enemmän kuin koskaan aiemmin internet-aikakaudella. Lukijalta vaaditaan taitoa tunnistaa niin yksinkertaisia valheita kuin myös monimutkaista totuutta. Vastakkainasettelua ja vaikuttamista TEKSTI Toni Keränen KUVITUS Siru Tirronen
I hmisten medialukutaito on joutunut kovaan testiin koronapandemian sekä Ukrainan sodan värittämien vuosien aikana. Poliittisin näkökulmin toteutettua, Suomeen kohdistuvaa disinformaatiokampanjointia on kiihdyttänyt erityisesti maamme päätös liittyä puolustusliitto Natoon. Disinformaatiovaikuttamisen päämääränä on luoda vastakkainasettelua kansan keskuudessa sekä epäluottamusta maan poliittista päätäntävaltaa vastaan. “Yhteiskunnallisen ilmapiirin tulehduttaminen”, kuten Ulkopoliittisen instituutin johtaja Mika Aaltola sen kiteytti. Disinformaation levittäminen on joissain määrin kokoaikaista, mutta hiljalleen kylvetty vaikuttaminen ulosmitataan levittäjän kannalta otolliseen aikaan, kuten vaalien tai tärkeiden päätösten hetkellä. Disinformaation levittämisen kohteena voivat olla tavalliset kansalaiset, mutta erityisesti se pyritään kohdistamaan valitulle kohdeyleisölle, johon sanoman oletetaan uppoavan. Sosiaalisen median alustoja pidetään oleellisina väylinä, joiden avulla valeuutisia ja disinformaatiota saadaan syötettyä laajemmalle yleisölle. Maanpuolustuskorkeakoulun vuonna 2021 julkaistussa tutkimuksessa selvitettiin nuorten luottamusta sosiaalisessa mediassa leviävään informaatioon. Tutkimukseen osallistui yhteensä 800 suomalaista 15–19-vuotiasta nuorta. Osallistuneista nuorista 91,8 prosenttia uskoi erottavansa luotettavan uutisen ja valeuutisen toisistaan. Tutkimuksen yksi merkittävistä havainnoista oli sosiaalisen median päivittäisen selaamisen yhteys luottamukseen. Nuoret, jotka kertoivat selaavansa sosiaalista mediaa päivittäin tai useammin luottivat enemmän siellä jaettuun sisältöön kuin harvemmin sosiaalista mediaa käyttävät nuoret. Perinteisen median uutissisältöihin luottavat nuoret luottivat enemmän myös sosiaalisen median uutissisältöihin. Medianlukutaitoa ei testata pelkästään sillä, kuinka hyvin lukija tunnistaa päivänselvän valeuutisen oikeasta uutisesta. Nopeassa sisältövirrassa lukijoita haastetaan kyseenalaistamaan kaikki, mitä näyttöpäätteelle aukeaa. Monimutkaisista aiheista uutisoiminen voi sisältää paitsi virheitä, mutta myös sanavalintoja tai näkökulmia, joiden määritelmiä tai todenperäisyyttä maallikko ei välttämättä kykene tunnistamaan. MISINFORMAATIO – TAHATONTA, MUTTA VAARALLISTA Disinformaatio ja misinformaatio. Pohjimmiltaan molemmissa on kyse samasta asiasta: osittain tai täysin keksityn tiedon levittämisestä. Termien erona on levittämisen tahallisuus. Valheellisen uutisen tietämättään totuutta jakanut henkilö ”syyllistyy” misinformaation levittämiseen, ja on usein todellisen ja tarkoitusperäisen disinformaation uhri. Toukokuussa 2023 Iltalehti päätyi poikkeukselliseen ratkaisuun, kun se poisti yhteensä 33 avustajan kirjoittamaa artikkelia. Iltalehden vastaavan päätoimittajan Perttu Kauppisen mukaan kaikki jutut päädyttiin poistamaan, kun sisäisessä selvityksessä kävi ilmi, että osa avustajan Iltalehdelle toimittamista kuvista ei ollut hänen itsensä ottamia eikä sieltä, mistä hän väitti niiden olevan. Iltalehden pitkäaikaisena Ukrainaan liittyvissä uutisaiheissa avustanut henkilö oli valehdellut työnantajalleen useampaan otteeseen. Iltalehden lisäksi saksalainen Die Welt -sanomalehti oli käyttänyt saman avustajan toimittamaa aineistoa uutisoinnissaan. Vaikka juttujen poistamisen syynä oli ensisijaisesti vain harhaanjohtavat kuvat, tilanne merkitsi Kauppisen mukaan myös sitä, ettei tekstin todenperäisyyttä voitu tarkastaa. Juttujen poistaminen lukijoiden saatavilta ei noudata sanatarkasti Journalistin ohjeisiin kirjattuja toimintatapoja. Ratkaisua ovat kritisoineet etenkin useat kilpailevat lehtitalot ja heidän toimittajansa. Myös Iltalehden avustajan kirjoittamat jutut itsessään saivat toimittajapiireissä aikaan vahvoja reaktioita. 26 Medialukutaitoa ei testata pelkästään sillä, kuinka hyvin lukija tunnistaa päivänselvän valeuutisen oikeasta uutisesta. Nopeassa sisältövirrassa lukijoita haastetaan kyseenalaistamaan kaikki, mitä näyttöpäätteelle aukeaa. ”
27 ”Sanotaan suoraan: Iltalehden avustajan jutut olivat täysin poskettomia. Niissä oli epäuskottavia käänteitä, ilmiselvän fiktiivistä dialogia ja mauttomia kuvauksia”, Long Playn toimituspäällikkö Anu Silfverberg linjasi. Toukokuun 29. päivä Venäjän valtiontelevision ykköskanavalla esitettiin erikoisohjelma ex-pääministeri Sanna Marinista. Ohjelman sisältö totteli kunniakkaasti venäläiseen informaatiovaikuttamisen pääväittämiä. ”Sateenkaari-Sanna, tai Mannerheimin irvikuva”-niminen ohjelma iski hampaansa erityisesti siihen, että hän on kahden naisen kasvattama. Venäjältä kerrotaan usein, kuinka ”länsimaat ovat seksuaalivähemmistöjä ihailevan ideologian sokaisemia”. Konservatiivisten perhearvojen puolesta puhuminen on Venäjällä edelleen kovassa huudossa, eikä poikkeavuuksille löydy paljoa ymmärrystä. Ohjelmassa radikaalein sanankääntein esitetyt väitteet ja pilkkalauseet Marinista kuulostivat tutuilta suomalaista mediaa ja sosiaalisen median keskusteluja seuranneelle. Kaupan kassalta pääministeriksi, ”jauhojengi”-videoilla revittely ja nuorten naisten poliittisen vallan vähätteleminen. Venäläisen propagandan lisäksi ne ovat olleet myös monien sanomalehtien päätoimittajien kolumnien aiheita, mutta sitäkin enemmän esillä sosiaalisessa mediassa suomalaisten kesken. Onko venäläisten lyömäaseinaan käyttämät väitteet poimittu itänaapuriin suomalaisilta alustoilta, vai ovatko ne lähtöisin Venäjältä? Mariniin ja hänen hallitukseensa kohdistunut mustamaalaaminen ja disinformaatiokampanja on ollut Venäjän selkein ja onnistunein vaikuttamisoperaatio tähän mennessä. Pääosin siksi, että suomalaiset ovat luoneet sen sisällön itse. Tai siksi, että se on saatu näyttämään siltä. Luontevana jatkumona Marinin hallituksen saamalle kritiikille kesän aikana uuden hallituksen kokoonpanoa on myllätty eri alustoilla rankoin kääntein. Orpon hallituksen kohtaamien natsija rasismikohujen yhteydessä on muistettava, että Venäjän aloittamaa sotaa Ukrainaa vastaan on perusteltu sillä, että Ukraina pitää “denatsifikoida”. Vastaaviin väitteisiin on tarjottu polttoainetta riittämiin. Suomen oikeistolaisinta hallitusta hyödynnetty surutta myös propagandan keinona. Hallitusta riepotelleet kohut ovat vaarallisia aseita disinformaation levittämisen apuna, sillä totuuspohja kantaa myös virallisessa mediassa. Värikynää lisäämällä totuudesta saadaan muokattua uskottavaa ja painavaa disinformaatiota.
28 VASTAKKAINASETTELUA NARRATIIVIEN KAUTTA Suomalainen lehdistö on ottanut selkeän linjan, kuinka esimerkiksi Ukrainan sodasta viestitään yleisölle. Oulun yliopiston informaatiotutkimuksen ja viestinnän professorin Erkki Karvosen mukaan iltapäivälehdillä on kuitenkin taipumus kertoa kansalle sellaista sanomaa, jota kansa haluaa kuulla. ”Vihaamme kuulla Venäjän menestymisestä ja tykkäämme kovasti, kun roistoksi heittäytynyt Putin kärsii jotenkin tai mahdollisesti sairastaa jotakin. Tällainen myy hyvin irtonumeroita.” Karvosen mukaan ilmiö rinnastuu esimerkiksi urheilukilpailuihin, joissa kannatamme tunteella omaa puolta tai jännityselokuviin, joissa vihaamme törkeää ja vastenmielistä päähenkilön arkkivihollista. ”Läntisin silmin Putin on hyvin helppo tulkita elokuvien arkkikonnaksi, jolle voi toivoa vain tuhoa”, Karvonen kuvailee. Sankarin roolia mediassa näyttelee Ukraina sekä maan presidentti Volodymyr Zelenskyi. Venäjällä on oma narratiivinsa Ukrainan tapahtumista. Venäjällä kerrotaan, kuinka maan olemassaoloa uhkaava Nato valmisteli hyökkäystä ja Venäjä on nimenomaan uhri, jota kiusataan. Nyt Venäjä puolustautuu Ukrainassa urheasti Natoa ja natseja vastaan. ”Uskomattoman paksua propagandaa sanomme, mutta Venäjällä tämä käy todesta.” Karvosen mukaan narratiivit ovat tulkintakehyksiä, joilla voidaan esittää hyvinkin valikoiva kertomus historiasta, ottaen mukaan jotain ja jättäen pois toisia seikkoja.”Puhutaan myös ”valikoivasta traditiosta”. Konflikteissa omassa narratiivissa voidaan aina kertoa, että eihän me tätä aloitettu, mutta kun vastapuoli aloitti, niin oli pakko vastata”, Karvonen avaa. K a r v o s e n mielestä on periaatteessa ongelmallista, että media kertoo ihmisille sitä, mitä he haluavat ja toivovat kuulevansa, eikä ”lahjomattoman kaikuluotaimen” tapaan kerro vain faktoja. Toimittajat ilman rajoja ry:n vuonna 2022 julkaiseman maailman lehdistönvapausindeksin yhteydessä järjestön pääsihteeri Christophe Deloire varoitti yhdysvaltalaiseen lehdistöön viittaavasta ”Fox News-mallista”, jossa media houkuttelee yleisöä jyrkillä mielipiteillä. Järjestö koki median polarisoitumisen merkittävästi lehdistönvapautta uhkaavana tekijänä. ”Yhdysvalloissa media on jakautunut niin, että republikaanilehdistö kertoo republikaaneja miellyttäviä asioita ja demokraattinen omiaan miellyttäviä asioita. Ei tarvitse valehdella, vaan valikointi ja painotukset riittävät”, Karvonen selostaa. Järjestön tuoreimmassa vuoden 2023 lehdistönvapausindeksissä Suomi sijoittui toistamiseen viidenneksi maailmassa. Koko maailman mittakaavassa indeksin suunta on huono. Pohjoisja Etelä-Amerikassa sekä Afrikassa tilanne on heikentynyt merkittävästi valeuutisoinnin takia. TEKOÄLY DISINFORMAATIOSODAN MOLEMPINA OSAPUOLINA Tekoälysovellukset on kuluvan vuoden aikana lanseerattu vahvasti kuluttajien saataville.
29 Kuvien ja videoiden muokkaamisesta tekoälyn avulla on tehty äärimmäisen helppoa, puhetta voidaan muokata uudelleen ja erilaiset tekstiä tuottavat palvelut toimivat kelvolla tavalla myös pienten kielialueiden kielillä. Onko tekoälyn kehittyminen kuluttajatuotteeksi uhka disinformaation levittämisen kannalta? Vastausta kysymykseen oli syytä kysyä myös tekoälyltä itseltään. Kuluttajatason sovelluksista ylivoimaisesti suosituin, Open AI:n kehittämä ChatGPT-sovellus, tunnisti kehittyvän tekoälyn tuovan mukanaan niin mahdollisuuksia kuin myös riskejä. ”Vaikka tekoälysovellukset voivat tarjota hyödyllisiä ja innovatiivisia toimintoja, kuten kuvien ja videoiden muokkaamista ja puheen generointia, niiden käytön lisääntyminen voi myös edistää disinformaation leviämistä.” Tekoäly listaa kriittisimmät disinformaation levittämiseen käytettävät tekniikat ja työkalut: deepfake-videot, tekoälypohjaiset tekstintuottamissovellukset sekä synteettisen äänen luominen. Vasta kehitysvaiheessa olevilla tekoälypohjaisilla sovelluksilla voidaan olemassa olevaa materiaalia muokata tai väärentää, tai vaihtoehtoisesti luoda sitä täysin tyhjästä. Vasta kehitysvaiheessa olevilla tekoälypohjaisilla sovelluksilla voidaan olemassa olevaa materiaalia muokata tai väärentää, tai vaihtoehtoisesti luoda sitä täysin tyhjästä. Toistaiseksi muualta maailmasta Suomeen levitettävän informaatiovaikuttamisen ongelmana on ollut suomen kielen vaikeus. Käytettävissä olevien käännösohjelmien kielimallit eivät ole tunnistaneet uskottavan hyvin eri sanojen asiayhteyksiä tai kieliopillisesti oikeita sanamuotoja. Tekoälyn kehittyessä sekä viimeistään nyt, kun Suomi on noussut yhdenvertaiseksi Nato-maaksi muiden joukkoon, räikeimmät virheet ovat siirtymässä historiaan. Tietoturva-asiantuntija Benjamin Särkän mukaan ne organisaatiot, jotka ovat aiemmin kohdistaneet vaikuttamisyrityksiä Nato-maihin, ovat nyt ottaneet listalleen myös Suomen. Organisaatiot ovat palkanneet suomen kielen ja kulttuurin osaajia, joiden avulla pystytään rakentamaan profiilia Suomen haavoittuvuuksista.”Meidän uhkaprofiilimme on noussut merkittävästi korkeammaksi kuin aikaisemmin ollut. En ole ihan vakuuttunut siitä, että suomalaiset olisivat ymmärtäneet mitä se tarkoittaa. Tulemme ymmärtämään sen aika pian”, Särkkä kertoi toukokuussa 2023 julkaistussa suositun Aikalisä -podcastin jaksossa. Puolustuksen puheenvuorona tekoälyllä varustettu keskustelukumppani toteaa, että tekoälyn avulla on myös mahdollista torjua disinformaatiota. Keinoäly voidaan opettaa tunnistamaan luotettavia lähteitä sekä havaitsemaan disinformaation tunnusmerkkejä. Kuluttajien saatavilla olevia tekoälysovelluksia on rajattu – sekä tullaan varmasti entisestään rajoittamaan niin, että ne toimivat eettisten suuntaviivojen mukaisesti. Lokakuussa 2022 käynnistettiin 17 eurooppalaisen organisaation yhteishanke FERMI (Fake nEws Risk MItigator), jonka tavoitteena on kehittää keinoälypohjainen ratkaisu disinformaation ja valeuutisten havaitsemiseen muun muassa sosiaalisessa mediassa. Suomesta kolmivuotiseen hankkeeseen osallistuvat Poliisiammattikorkeakoulu sekä sisäministeriö. Kehitettävällä teknisellä työkalulla pyrittäisiin tunnistamaan valeuutisen aihe sekä sen todennäköinen alkuperä. Hankkeen tavoitteena on auttaa EU:n poliisiviranomaisia valvomaan sekä torjumaan disinformaation leviämistä. ”Tärkeintä tulee kuitenkin olemaan se, kuinka työkalun avulla pystytään ennakoimaan disinformaation ja valeuutisten vaikutuksia muihin rikoksiin tietoverkossa ja reaalimaailmassa”, Poliisiammattikorkeakoulun tutkija Jenita Rauta kertoo. Hankkeessa kehitettävää tekoälyä koulutetaan tunnistamaan erityisesti äärivasemmistolaista ja äärioikeistolaista sekä terveysviranomaisiin liittyvää disinformaatiota ja valeuutisointia. Työkalua tullaan testaamaan hankkeessa mukana olevien poliisiviranomaisten toimesta. Myös Suomen poliisi testaa työkalua ja arvioi testauksen ja koulutuksen jälkeen, soveltuuko työkalu heidän käyttöönsä. Informaatiovaikuttamisen kautta tavallista lukijaa, sosiaaliseen median kuluttajaa, nuoria, eli meitä, yritetään värvätä vastakkainasettelun osapuolten riveihin. ”
30 VAIHTOEHTOISESTA TOTUUDESTA SALALIITTOTEORIOIHIN Viime eduskuntakauden aikana Perussuomalaisista eronneen Ano Turtiaisen Valta kuuluu kansalle -puolue värväsi ehdokaslistoilleen avoimesti venäjämielisiä ehdokkaita, kuten dosentti Johan Bäckmanin. Puolueen jäsenet ovat avoimesti ylläpitäneet helmikuussa 2022 alkaneen laajamittaisen Venäjän hyökkäyksen jälkeen venäjämyönteistä näkökulmaa sodasta. Keväällä 2023 järjestetyssä Ylen pienpuolueiden vaalitentissä VKK:n puoluesihteeri Marko Hiltunen kiisti väitteen siitä, että Venäjä tukisi puolueen toimintaa taloudellisesti. Venäjämyönteisyys oli yksi juurisyistä sille, miksi puolue hajosi useampiin osiin ennen keväällä käytyjä eduskuntavaaleja. Pääasiassa koronapandemiaan liittyvien salaliittoteorioiden myötä yhdistynyt pieni, mutta tiivis ryhmittymä oli ehtinyt rakoilla useaan otteeseen jo ennen vaalikampanjoiden alkua. Eduskuntavaaleissa kovan kolauksen kokenut, vain 631 ääntä kerännyt Turtiainen (vkk.) aloitti vaalien jälkipyykin käsittelyn myöntämällä tappionsa. Vain hetkeä myöhemmin hän vetosi Venäjään, jonka olisi hänen mukaansa syytä puuttua rikokseen, joka vaaleissa on tapahtunut. Hyvin pian Turtiaisen omilla sosiaalisen median alustoilla jaetussa sisällössä sukellettiin entistä syvemmälle salaliittoteorioiden maailmaan. Veteraanikansanedustajaksi itseään tituleeraava Turtiainen on kertonut videoillaan esimerkiksi maan olevan litteä ja ettei avaruutta ole olemassa. Litteän maan teoria lienee yksi tunnetuimmista salaliittoteorioista maailmanlaajuisesti, mutta uskottavuutensa kannalta myös yksi eniten tieteellisesti vääräksi todistetuista teorioista. Varsinainen motiivi ylläpitää antiikin aikoina ensimmäistä kertaa kumottua väittämää, etenkin länsimaisen koulutuksen saaneen entisen kansanedustajan toimesta, on hämärän peitossa. Salaliittoteorioiden sanansaattajilla on usein hyvin häilyvä raja todellisen vaikuttamisen sekä puhtaan trollauksen välillä. Yksi ainoista järkeen käyvistä selityksistä löytyy disinformaation levittämisen ytimestä, jossa pyritään etsimään levitettävälle disinformaatiosisällölle sopivaa kohderyhmää. Vannoutuneesti järjettömiin salaliittoteorioihin uskovat ihmiset ovat otollinen ryhmä myös oman harhaanjohtavan viestin levittämiseen. Onpahan salaliittopiireissä nähty myös pohjoissuomalaisia suunnannäyttäjiä, kun niin sanottuihin “tunnelisotiin” sekä muihin absurdeilta kuulostaviin teorioihin sisältöään pohjanneet veljekset Mikko ja Marko Vapa sekä Anne Oikarinen vangittiin huhtikuussa 2023 epäiltyinä maanpetoksesta. Mikko ja Anne olivat eduskuntavaaleissa ehdolla kristallipuolueen listoilla Oulun vaalipiiristä. Marko sen sijaan oli Valta kuuluu kansalle-puolueen ehdokkaana Lapin vaalipiirissä. Kolmikko ylläpiti muunmuassa salaliittoteoreetikkojen suosimalla Tokentube-alustalla lähetyksiä, joissa kerrottiin Suomenkin alla olevista tunneleista, joissa käydään sotaa “globalistien” toimesta. Salaliittoteorioista polveutuva aktivismi on jalkautunut ajoittain myös kaduille. Niistä selkein esimerkki on muun muassa koronatoimia ja polttoaineen hintoja kritisoinut, helmikuussa 2022 järjestetty Convoy Finland 2022 -mielenilmaus. Oulussa on järjestetty pienimuotoisempia mielenilmauksia, joissa on vaadittu muun muassa vangittuja poliittisia hahmoja vapaaksi. VASTAKKAINASETTELUN AIKAKAUSI Lähivuosina valtaviin mittoihin kasvanut vastakkainasettelun trendi on tehnyt erityisesti sosiaalisesta mediasta hallitsemattoman tiedonvälittäjän. Yksittäisten ihmisten tai niiden ryhmittymien lisäksi perinteinen media laittaa oman lusikkansa soppaan. Olemme nähneet lukuisia asetelmia: itä vastaan länsi, vasemmisto vastaan oikeisto, rokote vai ei. Jokainen osapuoli pyrkii saamaan toistaiseksi puolueettomat puolelleen. Samalla yritetään tukahduttaa vastapuolen näkemykset. Vastakkainasettelun ristitulessa oleva sosiaalisen median kuluttaja valitsee luotettavana pitämänsä tiedon usein tunnepohjalta. Se tarkoittaa harvemmin valeuutisiin tai ääri-ilmiöihin uskomista. Informaatiovaikuttamisen kautta tavallista lukijaa, sosiaaliseen median kuluttajaa, nuoria, eli meitä, yritetään värvätä vastakkainasettelun osapuolten riveihin. •
Pohjolan OP – kumppanisi opiskelujesi rinnalla! Opintolainaa elämäsi tueksi Opintolaina on joustava rahoitusmuoto ja voit käyttää opintolainasi haluamallasi tavalla. Osuuspankin omistaja-asiakkaana saat opintolainan ilman toimitusmaksua, kun haet opintolainaa op.fi-palvelussa. Opintolaina kerryttää myös OP-bonuksia. Luottokortti opiskelijalle Voit hakea luottokorttia 2 000 euron luotto– rajalla vaikka heti opiskelupaikan saatuasi. Osuuspankin omistaja-asiakkaana saat OP:n luottokortin debittai credit-ominaisuudella maksamillesi tuotteille Tuoteturvavakuutuksen rikkoutumisen tai varkauden varalle. Opiskelijan vakuutukset 18-27-vuotiaana vakuutusasiakkaana voit saada yhteensä 24 %:n alennuksen useimmista vakuutuksistasi, kun olet sekä osuuspankin omistaja-asiakas että Pohjola Vakuutuksen etuasiakas. Opiskelijaelämän varrelle mahtuu niin arkea ja juhlaa kuin onnistumisia ja kompastuskiviä. Pohjolan OP on auttamassa opiskelijan arjen raha-asioissa, kuten säästämisessä, sijoittamisessa ja opiskeluarjen rahoittamisessa. Pankkija vakuutusasioiden ollessa kunnossa voit rauhassa keskittyä opiskelijaelämään. € Säästämällä kohti unelmia ASP-tili on helppo tapa säästää ensiasuntoa varten. Voit myös ottaa digitaalisen sijoitusneuvojan OP Sijoituskumppanin käyttöön OP-mobiilissa. OP Sijoituskumppani auttaa ja kannustaa sinua sijoitustavoitteesi saavuttamisessa. Maksuttomat pankkipalvelut Alle 26-vuotiaille OP:n asiakkaille yksi kortti ja päivittäiset pankkipalvelut ovat maksuttomia. Jos olet OP:n omistajaasiakas, saat kortin ja päivittäispalvelut maksutta 29-vuotiaaksi asti. Seuraa meitä somessa @pohjolan_op Pohjolan OP palvelee sinua puolen Suomen alueella. Meille saa soittaa! Kaikkien asiantuntijoidemme yhteystiedot löydät osoitteesta op.fi/pohjolan/soitasuoraan. Omasta OP-mobiilistasi löydät paikalliset ja valtakunnalliset omistaja-asiakkaan edut. Enontekiö Utsjoki Tornio Rovaniemi Koskikatu Ranua Haukipudas Oulu Ideapark Oulu Rusko Oulu Isokatu Pyhäntä Muhos Kempele Zeppelin Ii Pello Sodankylä Kittilä Muonio Savukoski Kemijärvi Ivalo Kolari
32 HYVÄ RENKI, HUONO ISÄNTÄ Pitkään tulemistaan tehnyt tekoäly on suoranaisesti räjähtänyt uusien edistysaskelten myötä. Keskusteluissa sitä verrataan sähköön mullistuksiensa vuoksi. Tekoälyn pelätään vievän työpaikat, mutta samalla se tuo myös paljon helpotusta elämään. TEKSTI Jere Laitinen & Tuuli Heikura KUVITUS Jenna Pakonen
33 T ekoälyn kehityksen mullistukset ovat kiehtoneet aina Alan Turingin havainnoista tekoälystä 1950-luvulla. Nykyään tekoälystä puhuminen voi herättää mielikuvia täysin itsenäisesti ajattelevasta, autonomisesta robotista, joka vähitellen yleistyy julkisten palveluiden yhteydessä. Vaikka tämä visio tuntuu kaukaiselta, viimeaikaiset edistykset voivat tuoda näkymän todelliseksi odotettua nopeammin. Tekoälyn kehitystä tutkineet ja sitä ansiokkaasti yleistajuistaneet Oulun yliopiston professori Olli Silvén ja emeritusprofessori Matti Pietikäinen mainitsevat kuitenkin uudessa teoksessaan Miten tekoäly vaikuttaa elämäämme 2050-luvulla? uskovansa tekoälyn olevan ihmisen avustaja ei hallitsija. Nykyään OpenAI:n ja muiden tekoäly-yhtiöiden kehittämiä tekoälymalleja voidaan soveltaa ihmisten tekemiin töihin koodaamisesta opetukseen, tiedonhakuun, markkinointiin ja luovaan kirjoittamiseen. Etenkin viraalisuosiota saavuttanut ChatGPT on aktiivisesti puhuttanut sen tarjoamista mahdollisuuksista. Tekoälyn mahdollisuuksia on laajasti, mutta samalla kasvaa huoli sen lisääntyvästä läsnäolosta arjessa. Myös opetuksessa on jo laajalti tunnustettu tekoälyn läsnäolo ja vaikutukset. Oulun yliopistossa otetaan tänä syksynä käyttöön linjaus tekoälyn käytöstä opetuksessa. Yhteisestä linjauksesta huolimatta tekoälyn tuomat mahdollisuudet haastavat opettajia tarkastelemaan kurssikäytäntöjä uudella tavalla ja linjaus jättää pelivaraa opettajille määritellä opintojajaksojen toimintakäytänteitä oman harkinnan mukaan. Tuottavan tekoälyn eettisyys Marraskuussa 2022 yhdysvaltalaisen OpenAI:n julkaisema ChatGPT (Generative Pre-trained Transformer) on tekoälypohjainen kielimalli, joka pystyy keskustelemaan käyttäjänsä kanssa asiantuntijatasolla. Siltä voi esimerkiksi kysyä vastauksia kouluesseekysymyksiin, pyytää aloitusta omaan tarinaan sille annetun aiheen perusteella, avata ongelmia kirjoitetusta koodista tai selittää yksinkertaisemmin kvanttifysiikan käsitteitä. Kyseinen tekoäly on ollut olemassa jo vuodesta 2018 lähtien, jonka myötä siitä on kehitetty uudempia ja älykkäämpiä versioita. Maaliskuussa 2023 julkaistu GPT-4, GPT-kielimallin neljäs versio, suoriutuu jo parhaimpien joukossa ihmisille suunnatuissa kokeissa. Uutena ominaisuutena se myös pystyy tulkitsemaan kuvia sanallisesti ja on käytettävissä laajemmin muillakin kielillä englannin lisäksi, kuten suomeksi. Näiden edistysten myötä ChatGPT on erityisesti puhuttanut sen sopivuudesta käytettäväksi opiskelun yhteydessä. Esseetekstistä ei voi helposti erottaa onko sen on kirjoittanut opiskelija vai ChatGPT. Italiassa ChatGPT:n käyttö jo kiellettiin täysin maaliskuussa, ja maan valvontaviranomaisen mukaan sen käyttö nähdään ”altistavan alaikäiset täysin sopimattomille vastauksille heidän kehitystasoonsa ja tietoisuuteensa nähden”. On myös kyseenalaista, noudattaako ChatGPT EU:n yleistä tietosuoja-asetusta. Myös Suomessa korkeakouluissa ollaan reagoitu tekoälyn läsnäoloon opiskelijoiden arjessa. Oulun yliopiston elokuussa 2023 käyttöön otetussa tekoälylinjauksessa tunnustetaan tekoälyn väistämätön vaikutus niin yhteiskuntaan kuin akateemiseen maailmaan. Linjauksella pyritään antamaan ohjenuoria tekoälyyn suhtautumiseen opetuksen näkökulmasta. Linjauksessa määritellään esimerkiksi, että opettaja päättää tekoälyn käytön sallimisesta opintojaksolla. Tämä tarkoittaa, että opettaja voi linjausten puitteissa sallia, rajoittaa tai kieltää tekoälyn käytön sen perusteella, mikä on pedagogisesti tarkoituksenmukaista suhteessa oppimistavoitteisiin. Opettaja itse voi hyödyntää tekoälyä esimerkiksi opintojakson suunnittelussa, tehtävien koostamisessa ja arvioinnissa. Linjauksessa painotetaan, että tärkeää on jaettu käsitys sallitusta ja kielletystä. Opiskelijoiden edunvalvonnasta huolehtiva OYY on ollut mukana linjauksen valmistelussa. OYY:n hallituksen varapuheenjohtaja Mikko Hakoniemi tiivistää keväällä 2023 rakentuneen tekoälylinjauksen sanoihin yhdenvertaisuus ja läpinäkyvyys. ”Monialaisessa yliopistossa tekoälyn rooli tulee olemaan moninainen. Suoran kiellon tai sallimisen sijaan linjaus ohjaa avoimeen keskusteluun kursseilla ja siihen, että tietämystä uusista työkaluista ja niiden mahdollisuuksista lisätään kaikille yhteisön jäsenille”, Hakoniemi kertoo. Vaikka tekoälyn hyödyntäminen on Oulussakin jakanut mielipiteitä sen eettisyydestä, ei tekoäly vielä ainakaan korvaa opiskelijan omaa ajattelua tai pysty suorittamaan tutkintoa opiskelijan puolesta. Tekstejä pitää silti tarkistaa asiavirheiden varalta eikä tekoäly tarjoa lähdeviitteitä. Oulun yliopiston linjaus tekoälyn käytöstä opinnoissa muistuttaa opiskelijan olevan aina itse vastuussa palauttamastaan tuotoksesta, eikä tekoälyn tuottamaa tekstiä tai muuta tuotosta saa esittää omanaan tai lähteenä. Linjauksessa painotetaan myös, että tekoäly ei korvaa omaa oppimista, ajattelua, tiedonkäsittelyä ja harjoittelua. Tekoälyn käytön vastuullisuus kiteytyy Oulun yliopiston linjauksessa yhdenvertaisuuteen ja eettisten periaatteiden noudattamiseen. Mikäli opintojaksolla käytetään tekoälyä, tulee siihen jokaisella opiskelijalla olla yhtäläiset mahdollisuudet. Käytännössä tämä tarkoittaa, että tehtävissä ei voi edellyttää maksullisten sovellusten käyttöä. Eettisyys pohjautuu edelleen hyvän tieteellisen tavan noudattamiseen ja samaan vilpin määritelmään kuin aiemminkin, jossa vilppiä on toiminta, jossa opiskelija antaa väärän kuvan omasta osaamisestaan.
34 Tekoälyä voidaan sen sijaan käyttää esimerkiksi opettajien toimesta tenttikysymysten laatimisessa. “Opettajat syöttävät sivustolle ideansa, jonka ChatGPT osaa muotoilla paremmaksi kysymykseksi ja mahdollisesti antaa myös uusia näkökulmia. Aika monet tutkijoista ja opettajista jo ymmärtävät, että heidän kysymystensä täytyy olla vaativia ja monipuolisia, jotta väärinkäytökset eivät olisi mahdollisia”, Oulun yliopiston tietoja sähkötekniikan tiedekunnan tutkimusjohtaja Susanna Pirttikangas kertoi Ylen haastattelussa tammikuussa 2023. Nimenomaan väärinkäytön takia on tärkeä luoda eettisiä ohjeita ja valvontamekanismeja, ettei tekoälyä käytetä ilkivaltaan, väärän tiedon levittämiseen tai manipulointiin. Tekoälyn tuottamaa tietoa on tärkeää pystyä tunnistamaan. Vaikka tekoäly pystyy vastaamaan vaativiinkin lähtötasokokeisiin sijoittuen parhaimpien joukkoon, sen kirjoittamassa asiasisällössä esiintyy vielä usein epätarkkuuksia. “Koulutuksen kehittämisen kannalta on tärkeää, että tarkastelemme monipuolisesti ja analyyttisesti tekoälyä ja siihen liittyviä mahdollisuuksia ja uhkakuvia. Tekoälyn ja sen soveltamistapojen kehitys on nopeaa, ja tässä kehityksessä myös koulutuksen on hyvä pysyä mukana”, Oulun yliopiston Noste-hankkeen ohjelmapäällikkö Elina Niemitalo-Haapola kuvailee. Myös Oulun yliopiston tekoälylinjausta tullaan päivittämään tarpeen mukaan, mutta vähintään kerran lukuvuodessa. Tekoälyn tilanne taiteessa Tekoäly suoriutuu tavallisten tekstien lisäksi soveltavista projekteista. Annetun sanan tai lähtökohdan perusteella tekoälyt pystyvät luonnostelemaan tarinoita, runoja, kuvituskuvia ja jopa taideteoksia. Työ tulee myös sekuntien kuluessa näkyville verrattuna ihmisen pidempään työhön. Esimerkiksi taiteessa tekoäly on tuonut esiin uusia keinoja ajatella, mitä taide on. Taidetta tekevät tekoälyt ovat yleistyneet etenkin vuonna 2022, joita ovat muun muassa DALL-E 2, Midjourney ja Stable Diffusion. Samana vuonna Colorado State Fairin vuosittaisessa taidekilpailussa palkittiin ensimmäistä kertaa ikinä tekoälytaideteos Théâtre D’opéra Spatial . Kyseisen teoksen tehnyt taiteilija Jason M. Allen sai paljon kritiikkiä tästä, vaikka hän oli avoimesti ilmoittanut hyödyntäneensä Midjourney-tekoälyä taideteoksen luomisessa. Teos on valmistunut osana tekoälyn mielikuvia tutkivaa Tampereen yliopiston tutkimushanketta. Suomessa Tampereen yliopistossa on tutkittu tekoälyn tuomia mielikuvia taiteessa ja yhteiskunnassa UrbanAI -hankkeessa. Osana hanketta Oulun yliopiston näytöt täyttyivät tekoälyllä tuotetuista taideteoksista maaliskuussa 2023. Tekoäly loi muutaman sekunnin välein uuden taideteoksen yhdistelemällä ennalta ohjelmoituja ominaisuuksia keskenään. Tällä tavoin on teoriassa mahdollista luoda rajaton määrä ainutlaatuisia kuvia käytössä olevan materiaalin avulla. “Teoksen kautta nousee esiin kysymyksiä muun muassa siitä, mitä taide on ja mihin taiteilijaa tarvitaan”, Urban AI Art -projektin kuvataiteilija Jussi Lahtinen totesi Ylelle maaliskuussa 2023 projektista. Esityksessä koettiin tärkeäksi tarkkailla sitä, miten ihmiset reagoivat tekoälyn luomaan taiteeseen. Tekoälyn ja robottien läsnäolo ihmisten arjessa usein lisää ahdistusta ja vähentää kuuluvuuden tunnetta. Tekoälyn luoma taide edustaa uudenlaista suuntausta taiteelle ja perinteisten taiteilijoiden roolille, mikäli taiteilija tai hänen käyttämänsä tekoäly luo taidetta. “Taiteilijat ovat aina käyttäneet erilaisia apuvälineitä ja teknologioita taustalla. Taiteen tekeminen on myös ollut kollektiivista ja ehkä tekoäly purkaa osaltaan sellaista taiteilijamyyttiä, jossa vain yksi tekijä tuottaisi uutta”, sosiaalipsykologian professori Atte Oksanen kertoi Ylelle maaliskuussa 2023. Oksanen johtaa UrbanAI-hanketta Tampereen yliopistossa.
35 Uhkakuvistaan huolimatta taiteen tekeminen tällä tavoin tarjoaa uusia mahdollisuuksia. Tekoälyä voi sinänsä verrata valokuvakameraan, jonka aikanaan koettiin vievän kuvittajien ja piirtäjien työt sen kyvystä ottaa tarkkoja kuvia. “Keskeisintä on aina se idea ja se ajatus, mitä sä yrität taiteilijana sanoa. Käytät niitä välineitä, mitkä sulla on. Onhan huikeaa, että taiteilijat voivat käyttää oppivaa tekoälyä, koska parhaimmillaan syntyy semmoista vuorovaikutusta, joka ruokkii tekoälyä ja myös taiteilijaa”, Arja Miller kertoi Ylen Kulttuuricocktail Livessä syksyllä 2022. Viekö tekoäly tulevaisuuden työt? Nopean ja innovatiivisen kehityksensä myötä tekoäly on herättänyt yhtä lailla kysymyksiä sen keinoista muuttaa nyky-yhteiskuntaa. Huolestuttavaa on etenkin se, viekö tekoäly perinteisesti ihmisten tekemät työt ja vaikeuttaako se tarjolla olevien töiden määrää toimialakohtaisesti. Teoriassa ihmisten tarve vähenisi tietyillä sektoreilla, jos tekoäly pystyisi hoitamaan vastaavanlaiset tehtävät tehokkaammin ja ilman ihmisen käyttämää aikaa teksteihin ja luoviin teoksiin. Eniten vaikutusta tekoälyllä Yhdysvaltojen yliopistojen tekemän tutkimuksen mukaan olisi koulutettujen asiantuntijoiden töihin, kuten lakitoimistoihin. Helsingin Sanomissa kirjoitettiin maaliskuussa 2023, että Amerikkalaisen Goldman Sachs -pankin raportin mukaan tekoäly saattaisi “korvata neljänneksen nykyisistä työtehtävistä Euroopassa ja Yhdysvalloissa”. Toisaalta saman raportin mukaan generatiivisten tekoälyjen ja ChatGPT:n laajempi käyttöönotto “kasvattaisi vuosittaista maailman bruttokansantuotetta seitsemän prosenttia kymmenessä vuodessa”. Tekoälyt automatisoisivat tiettyjä yksinkertaisia töitä, joka vapauttaisi niistä työntekijöitä muihin, tuottavampiin tehtäviin. Uusia työpaikkoja tekoäly ei kuitenkaan raportin mukaan loisi. Tekoälyyn ei ole viisasta luottaa täysin itsenäisessä työnteossa. Se ei itse pysty niin sanotusti älykkääseen ajatteluun, vaan on riippuvainen ihmisen asettamista tietokannoista ja rajoitteista. Tästä syystä se sopii paremmin esimerkiksi käsitteiden määrittelyyn ja yksinkertaistamaan hankalia käsitteitä. Jottei tekoälystä tulisi liian vaikutusvaltainen ja uhkaava tekijä, sitä varten on toistaiseksi omaksuttu tiettyjä rajoituskeinoja. Esimerkiksi valvontamekanismien riittävä kehitys ja ChatGPT:n pitäminen maksullisena ovat hillinneet sen leviämistä toistaiseksi, mutta nämäkin toimenpiteet ovat väliaikaisia ratkaisuja. Tällä hetkellä Euroopan ihmisoikeusneuvosto ja Euroopan unioni valmistelevat omaa lainsäädäntöä tekoälyn käytölle, jossa keskiössä ovat ihmisoikeuskysymykset. Helsingin yliopiston kognitiotieteen yliopistonlehtori ja filosofi Anna-Mari Rusanen huomauttaa, ettei tekoälyn käyttöönotto ole kaikkiin tilanteisiin samanarvoisesti sovitettavissa. “Huoli hypen takana on se, ettei vain käy niin, että koneistamme kaiken. Ja samaan aikaan emme huomaa sitä, että tuomme samalla sellaisen ideologian, jota emme oikeastaan haluaisi”, Rusanen kommentoi Ylelle helmikuussa 2023. Rusasen mielestä algoritmien toiminnan ymmärtämisestä olisi tulossa vähitellen kansalaistaito. Tieteessä tekoälyn vaikutukset viehättävät paljon ja sitä varten on korkeita odotuksia, mutta samalla on hyvä muistaa sen vaikutukset edelleen levitessään. On erittäin tärkeää pitää tekoälyn kehitys hallittuna, etteivät median usein esittämät mahdolliset kauhukuvat itseään ajavista autoista ja robottien vallankumouksista tulisi toteen katastrofaalisesti hallitsemattomina. • * Tämän artikkelin kuvituksen on tuottanut ihkaoikea ihminen.
Olemme koonneet opiskelijoiden ohjeet, uutiset ja tapahtumat yhteen paikkaan: oulu.fi/opiskelijalle Löydät uutiset ja tapahtumat myös Tuudosta. Lisäksi saat sähköpostiisi uutiskatsauksen kerran kuukaudessa. We have compiled the instructions, news and events for students in one place: oulu.fi/forstudents You will find news and events also on Tuudo. We will send a news review to your email once a month. opiskelija-alennus -10% vapaakaupantuotteista linnanmaanapteekki.fi Palvelemme: ma-pe 8-20 | la 9-17 | su 11-17 Kauppalinnankuja 1-3, 90570 OULU ELÄMÄNMITTAISTA HUOLENPITOA
37 Kysy pois! KOLUMNI KOLUMNI | Kolumnistimme Maria Karuvuori rohkaisee avaamaan suun luennoilla. Kirjoittaja on kulttuuriantropologian opiskelija, joka on koukussa uuden oppimiseen. Hän pitää uimisesta, hyvin ja välittäen kirjoitetusta tekstistä, pienistä taloista ja suurista ajatuksista, kasveista ja eläimistä, kapakoista ja koti-illoista sekä toisinaan eläväisistä keskusteluista. T eininä saatoin lähteä yksin ulkomaille tuosta noin vain, mutta esitelmän pitäminen teki minusta tärisevän mössön. Äidinkieli ja vieraat kielet olivat lukiossa ainoat tunnit, joilla viittasin vapaaehtoisesti. Tilanteissa, joissa oli yleinen kommenttikierros, odotin omaa vuoroani kuin lähestyvää teloituskomppaniaa ja kavahdin esiintymistä vielä parikymppisenä opiskelut aloitettuani. Minulla on kaltaisilleni julkista puhumista jännittäville hyviä ja huonoja uutisia. Ensin hyvät: samaa sattuu niin sanotusti paremmissakin piireissä. Esimerkiksi latinalaisamerikkalaisen kirjallisuuden keulakuva, Nobel-voittaja Gabriel Garcia Marquez pahoitteli Venezuelassa vuonna 1970 pitämänsä puheen alussa, että joutuu istumaan, koska seistessä hän saattaisi lyyhistyä pelosta. Marquez oli yrittänyt luistaa tilaisuudesta muun muassa käymällä parturissa jospa partaveitsi lipsahtaisi ja viiltäisi häneltä kurkun auki. Mutta mikään ei auttanut. Puhe oli pidettävä. Sitten huonot uutiset uusille opiskelijoille. Yliopistossa esitelmien pitämistä odotetaan alusta alkaen, eikä luentoaktiivisuuskaan pahasta ole. On helppoa kuvitella seuraava tilanne: luennoitsija lopettaa esityksensä sanomalla “Kysyttävää?”, ja suurin osa luokkahuoneesta liimaa katseensa tiiviisti muistiinpanoihinsa, ulko-oveen, vieruskaverin kenkiin… Keskustelun ylläpitäminen on muutaman vakipuhujan vastuulla. Heille ollaan samaan aikaan kiitollisia ja hiukan naureskellaan. Luin kesän alussa nuoren naisopiskelijan pohdintaa siitä, kuinka luennoilla aktiivisesti puhuvat opiskelijat saavat helposti hiukan naurettavan maineen. Kirjoittajan mukaan sosiaalinen paine ja jännitys johtavat helposti siihen, että luennoilla ovat edelleen eniten äänessä miehet. Tutkimukset tukevat havaintoa. Gender & Societyssä vuonna 2021 julkaistussa artikkelissa todetaan, että aineiston perusteella miehet puhuvat yliopiston luennoilla keskimäärin 1,6 kertaa useammin kuin naiset. Muunsukupuolisia ei tutkimuksessa eritelty. Miehet ovat myös herkempiä keskeyttämään ja heidän puheenvuoronsa kestävät pidempään kuin naisopiskelijoiden. Edelleen, vaikka naiset muuten menestyisivät opinnoissa miehiä paremmin. Luokkahuoneissa on edistytty 80-luvusta, jolloin saman tyyppisissä tutkimuksissa todettiin, että opettajat antavat toistuvasti herkemmin puheenvuoroja miehille ja keskeyttävät naisopiskelijoita. Mutta silti vielä 2020-luvulla, naiset puhuvat vähemmän ja ikään kuin anteeksi pyydellen. Ei myöskään ollut tavatonta, että yksi tai kaksi miestä dominoivat keskustelua luennoista toiseen. Se, millä tavalla sukupuolta yliopistossa performoidaan, luo miehiksi identifioituville etulyöntiaseman. Tutkimus toteutettiin amerikkalaisessa eliittiyliopistossa, eivätkä tulokset ole sellaisenaan yleistettävissä. Rohkaistumisesta ja aktiivisuudesta on kuitenkin hyötyä myös suomalaisille opiskelijoille, ihan kaikille sukupuolille. Keskusteluun osallistuvat opiskelijat jäävät henkilökunnan mieleen, ja joskus he voivat pelastaa luennoitsijan päivän. Minulla oli tohtorikoulutettava ystävä, jolla oli usko koetuksella, kun hän piti ensimmäistä luentokurssiaan. Miksi ne eivät sano mitään, eikö niitä kiinnosta?! Itse ratkaisin ongelman hakemalla 28-vuotiaana, vuonna 2011, uudelleen yliopistoon lukemaan journalistiikkaa. Toimittajan työ on hyvää shokkihoitoa jännitykseen. Esimerkiksi tiedotustilaisuudessa omaa lukijakuntaa tai levikkialuetta kiinnostava kysymys on pakko kysyä, koska lehti pitää saada painoon. Julkinen puhuminen, kuten kaikki muutkin asiat maailmassa, on taito, joka helpottuu toiston myötä. Valitettavasti oikotietä ei ole, mutta yliopiston luentosalit ovat hyvä harjoitusympäristö. Pidämmehän siis ilmapiirin kannustavana?
38 Hurmoksessa esiintyvä Sagastrophe pitää kaikki langat omissa käsissään TEKSTI Pete Huttunen KUVA Mari Kivioja S agastrophen tarina sai alkunsa , kun laulaja-pianisti Saga Sutela ja rumpali Teemu Kangas kohtasivat ranskan tunnilla Oulun yliopistossa keväällä 2019. Multi-instrumentalisti Juuso Sippola lähti pian mukaan, ja bändi esiinyi triona muun muassa Tubassa, Valveella ja legendaarisessa Liiterirockissa. Sagastrophe täydentyi hiljattain, kun Jere Taskila liittyi bändiin basistiksi. Yhtyeen ensimmäinen albumi Strange Dreams julkaistiin 2021 omakustanteena. Kesäkuussa julkaistiin EP Nevertales . Bändin kesä on kulunut touhukkaasti musiikin parissa. “Esiinnyimme Varjo-festivaaleilla ja Koiteli elää! -festareilla. Olemme myös äänittäneet uusia biisejä ja viimeisin sinkku Kalifornia on juuri julkaistu”, Saga kertoo. “Albumikin on tekeillä, mutta olemme hyviä pistämään suunnitelmia uusiksi. Uusia julkaistavia biisejä tulee aina siihen väliin”, Jere sanoo. “Uuden albumin piti ilmestyä jo viime vuoden marraskuussa. Sitten julkaisimmekin EP:n ja nyt tehtiin Kaliforniaa ja sen jälkeen Varjakkaa ja muuta suomenkielistä musiikkia”, Saga lisää. Bändi kertoo, että tarkoituksena on tulevaisuudessa tehdä nimenomaan eheä albumikokonaisuus. “Nyt olemme menneet kuitenkin markkinoiden ehdoilla ja julkaisseet singlejä. ”Vaikka kymmenen yksittäisen sinkun julkaisulla tuntuukin saavan enemmän huomiota kuin yhdellä albumilla, emme kuitenkaan halua missään nimessä luopua yhteneväisien pitkäsoittojen tekemistä”, Teemu sanoo. Uusi sinkku Kalifornia on suomenkielinen ja vähän rockimpi aiempaan maalailevaan saundiin verrattuna. Bändi on kuitenkin soittanut suomenkielisiä biisejä jo ensimmäisistä keikoista lähtien. Sagastrophen biisit ja sanoitukset ovat pääosin Sagan käsialaa. Suomeksi kirjoittaminen on alkanut innostaa Sagaa yhä enemmän, ja sitäkin on tulevaisuudessa tiedossa. “Myös Teemu, Juuso ja Jere ovat kirjoittaneet biisejä, ja niitä on tulossa myös seuraavalle albumille. Diktatuuri taitaa olla väistymässä”, Saga nauraa. KULTTUURIA KAMPUKSELLA
39 Oma saundi syntyy yhdessä Bändi kertoo, että biisien muoto syntyy usein luonnostaan, miltei itsestään. Joskus he kuitenkin huomaavat nauhoituksissa, ettei biisi toimi ollenkaan ja valmis kappale muotoutuu ihan erilaiseksi. Sovituksia saatetaan hieroa kauankin. “Jos jossain biisissä kuulet tuplabasarin, siitä on väännetty pitkään”, Teemu heittää väliin nauraen. Bändin musiikki on kaunista ja keinuvaa indietä. Kappaleet ovat intiimejä ja salaperäisiä. Musiikki pakenee kaikkia määrittelyjä. “Me ei kuuluta mihinkään sceneen. Siitä olisi kyllä hyötyä, jos halutaan päästä soittamaan paikkoihin. Toisaalta haluamme säilyttää vapauden ja olla lokeroimatta itseämme”, Teemu pohtii. “Kuulijat kysyvät usein, mikä meidän genre on. Se on vaikeasti jäljitettävissä. Sagastrophen saundi on syntynyt, kun olemme vain alkaneet soittaa. Meillä kaikilla on omat musiikilliset taustat ja idolit. Jokainen tuo jotakin omaa musiikkiin”, Saga lisää. Erilaiset taustat ovat vahvuus Saga on kuunnellut paljon omintakeisia naisartisteja, kuten Lana del Reytä, Joni Mitchelliä ja Susanne Vegaa. Tori Amos innosti hänet tekemään ja esittämään omaa musiikkia. “Kotona kuunneltiin tosi erilasta musiikkia, esimerkiksi Johnny Cashia. Myös kantrivaikutteet varmasti kuuluvat musiikissa”, Saga valaisee. Saga on soittanut ja laulanut pienestä pitäen. Yliopiston alkuaikoina hän alkoi kirjoittaa omia biisejä. Hän nautti musisoinnista kotona ja esiintyi julkisesti vain pakotettuna sukujuhlissa. “Samoihin aikoihin tapasin Teemun yliopistolla ja pistettiin bändi pystyyn. Se oli ensimmäinen kokemus soittamisesta muiden kanssa ja lähti heti luontevasti liikkeelle. Bändin myötä olen nyt päässyt esittämään ja julkaisemaan musiikkia”, Saga kertoo. Teemulle Black Sabbath ja Asia ovat olleet tärkeitä bändejä. Lapsena hän kuunteli Ultra Brata. “Olisinkohan ollut 12, kun sain rummut. Iskän kanssa soitettiin Black Sabbathia, ja minä hakkasin rumpuja. Sitä ennen olin soittanut kitaraa. Olen aina elätellyt rockunelmaa. Minulla on ehkä enemmän intoa kuin taitoa”, Teemu nauraa. Teemun rummut olivat välillä tauolla autotallissa, mutta hän innostui uudestaan soittamisesta, kun bändi pistettiin pystyyn. Hänelle oli iloinen yllätys, että oikea porukka musiikin tekemiseen löytyi. “Black Sabbathia ei ehkä vielä kuule Sagastrophen musiikissa, mutta se on tulossa”, Teemu kertoo pilke silmäkulmassa. Juuson sydäntä lähellä on englanniksi laulettu rockmusiikki, esimerkiksi Bruce Springsteen ja HIM. “Nuorena minulla oli eksklusiivinen hevivaihe. Jos ei ollut särökitaraa ja tuplabasareita, sitä ei voinut kuunnella”, Juuso kertoo. Juuso on opiskellut Pop & Jazz Konservatoriossa. Hänen pääinstrumenttinsa on piano ja hän laulaa sekä soittaa kitaraa ja syntikkaa. Hänen työhuoneensa toimii myös studiona, jossa hän miksaa ja masteroi yhtyeen musiikkia. Bändin uusin jäsen Jere on soittanut bassoa 13-vuotiaasta saakka. Hän alkoi tekemään omaa musaa jo ennen kuin osasi soittaa mitään. “Minulla on pitkä bänditausta raskaamman musiikin puolelta. Heviä olen kuunnellut paljon, mutta olen musiikin suhteen kaikkiruokainen. Sanotaanko, että Kaija Koosta Nirvanaan ja Children of Bodomista Ultra Brahan.” “On tärkeää, että olen päässyt tekemään omaa musaa. Bändihommat on ollut elämässäni iso juttu”, Jere kertoo. Kaikki langat omissa käsissä Sagastrophessa kaikki tehdään itse videoita ja kansitaidetta myöten. Saga ja Jere ovat perehtyneet visuaalisuuteen. “On mahtavaa, että saa luoda musiikille myös visuaalisen maailman. Suunnitella, valokuvata ja piirtää tai maalata. On myös hienoa ideoida musiikkivideota ja lähteä sitten kuvaamaan ja editoimaan.” “Olen huomannut, että jos vain on idea ja visio, ei videoidenkaan toteuttaminen vaadi suurta budjettia. Toisaalta suurellakin budjetilla lopputulos voi olla mitäänsanomaton”, Saga pohtii. “Meiltä muiltakin kysytään mielipiteitä visuaalisuudesta, mutta ikinä niitä ei kuunnella”, Teemu sanoo nauraen. Kysymys ulkopuolisesta levy-yhtiöstä ei ole Sagastrophelle elinehto. “Emme sulje ovia ja eristäydy komeroon, mutta tällä hetkellä taiteellinen valta ja vapaus tuntuu tärkeimmältä. Koko homman juju on taiteellinen sisältö, se kaikki mitä tehdään”, Saga tiivistää. “On meille tarjottu sopimuksia, mutta ne eivät ole menneet lakiosastolta läpi”, Juuso lisää pilke silmäkulmassa. Tunnelma bändissä on lämmin ja innostunut. Kaikesta huokuu, että muusikkojen kemiat ovat kohdanneet usealla tasolla. Taito, tyylitaju ja hyvä henki välittyvät varmasti myös yleisöön. “Joka kerta, kun joku tulee keikan jälkeen kiittämään musiikista tai kertomaan, että joku biisi kosketti, se tuntuu ihanalta ja palkitsevalta. Talletan sen syvälle sydämeen”, Saga sanoo. ”Hurmokseen lähdemme nostattamaan tunnelmallista festarifiilistä. Toivomme, että keikalla on paljon ihmisiä, jotka löytävät biiseistä itselleen uusia merkityksiä.” • PERUSTETTU vuonna 2019 JÄSENINÄ Saga Sutela, Teemu Kangas, Juuso Sippola ja Jere Taskila JULKAISUT: Strange Dreams (2021), EP: Nevertales (2023) MUSIIKKIVIDEOT: Dreamer Kids, Rabbit Hole, Firewood ESIINTYY Hurmoksessa 8.9. kello 17.30. SEURAA YHTYETTÄ SAGASTROPHE @sagastrophe Sagastrophe sagastrophe.com
40 ALUMNILTA OPPIA IN ENGLISH
41 If you use social media, there have likely been more attempts to influence your opinions than ever before in the internet era. Readers are required to identify simple lies as well as complicated truths. Juxtaposition and influencing TEXT Toni Keränen TRANSLATION Henna Kaaresto ILLUSTRATION Siru Tirronen
42 T he years affected by the coronavirus pandemic and the war in Ukraine have put people’s media literacy to a test. The politically motivated disinformation campaign targeting Finland has been accelerated in particular by our country’s decision to join the security alliance Nato. Disinformation influencing aims to create juxtaposition among the population and distrust in the country’s political authority. “Damaging the social environment”, as director of the Finnish Institute of International Affairs Mika Aaltola sums it up. Spreading of disinformation is full-time to a degree, but gradual influencing is executed at a time that’s opportune to the spreader, such as during elections or when important decisions are being made. Spreading of disinformation may target ordinary citizens, but especially selected audiences assumed to take the message to heart. Social media platforms are considered significant channels to spread fake news and disinformation to an even wider audience. In a study published in 2021 by the National Defence University, young people’s trust in information spread on social media was examined. Over 800 young Finnish people of ages 15-19 took part in the study. Out of all participants, 91,8 % deemed themselves able to distinguish between reliable news and fake news. One major finding of the study was the connection between daily browsing of social media and trust. Those young people who stated that they browse social media daily or more expressed more trust in the content shared there than those who use social media less frequently. Those who trust the news content on traditional media also had more trust in news content on social media. Media literacy is not tested only based on the reader’s ability to distinguish obvious fake news from legitimate news. Rapid content flow challenges readers to question everything that pops up on their screens. News coverage of complex topics may contain not only errors, but also word choices or points of view with definitions too challenging for an ordinary reader to decipher. MISINFORMATION – UNINTENTIONAL YET DANGEROUS Disinformation and misinformation. At their core, both mean the same thing: spreading of partly or fully fabricated information. The terms are differentiated based on the intent of the act of spreading. A person who spreads false news unaware of the truth is “guilty” of spreading misinformation and is often a victim of real and deliberate disinformation. In May 2023, Iltalehti came to an unusual solution by deleting over 33 articles written by a freelance reporter. According to Iltalehti ’s editor-in-chief Perttu Kauppinen, the decision to delete all the articles was made after an internal review in which it was found that some of the images provided to Iltalehti by the assistant were neither photographed by them nor obtained from initially stated sources. The person who had worked as a long-time freelancer for Iltalehti ’s news coverage related to Ukraine had lied to their employer on several occasions. In addition to Iltalehti, the German newspaper Die Welt had also utilised materials provided by the same reporter in their news coverage. Although the primary reason for deleting the articles was misleading images, according to Kauppinen this also rendered Iltalehti unable to verify the legitimacy of the text. Deleting articles to make them inaccessible to readers doesn’t follow journalistic guidelines verbatim. The solution has been criticised by several competing newspaper publishing houses and their journalists. The articles themselves inflicted strong reactions in journalistic circles. “I’ll be frank: The articles written by Iltalehti’s assistant were completely ridiculous. They contained implausible turns of events, obviously fictitious dialogue and vulgar descriptions”, Long Play ’s managing editor Anu Silfverberg stated. Media literacy is not tested only based on the reader’s ability to distinguish obvious fake news from legimiate news. Rapid content flow challenges readers to question everything that pops up on their screens. ”
43 On May 29th, on channel one of Russia’s state television, a special broadcast about former prime minister Sanna Marin was aired. The contents of the programme honourably followed the main arguments of Russian information influencing. The programme entitled “Rainbow-Sanna, or travesty of Mannerheim” particularly scrutinised the fact that Marin has been raised by two women. In Russia, it is often proclaimed how “western countries have been blinded by pro-sexual minority ideology”. It is still en vogue in Russia to speak out in support of conservative family values, and there is not much understanding of anomalies. The programme’s arguments and mocking phrases towards Marin presented in radical wording sounded familiar to those who have been following the Finnish media and discussions on social media. From store clerk to prime minister, mocking the “flour gang”-video and diminishing the political influence of young women. In addition to Russian propaganda, those topics have also been used for many newspaper columns written by editors-in-chief, but even more so on social media among Finnish people. Have these arguments weaponised by Russians been picked up from Finnish platforms or do they originate from Russia? The smear and disinformation campaign targeting Marin and her cabinet has been Russia’s clearest and most successful influencing operation thus far. This is mainly due to the content having been created by Finns themselves. Or due to it seeming that way. In a natural continuum to the criticism received by the Marin cabinet, the new cabinet has been scrutinised heavily on different platforms over the summer. In the midst of the Petteri Orpo’s cabinet’s controversies related to nazism and racism, it is important to remember that Russia’s war in Ukraine has been justified as “denazification”. Such arguments have been fueled aggressively. Finland’s most right-wing government has also been used as a propaganda tool. The cabinet’s controversies are dangerous weapons in spreading disinformation as the truth base is also solid in official media. A little embellishment can turn truth into believable and solid disinformation.
44 JUXTAPOSITION THROUGH NARRATIVES The Finnish press has adopted a clear policy when it comes to covering for example the war in Ukraine. According to professor of information and communication studies from the University of Oulu Erkki Karvonen, evening newspapers tend to communicate what people want to hear. “We hate hearing about Russia’s success and we love it when the crook Putin suffers in some way or possibly suffers from an illness. This is a great way to sell single issues.” Karvonen compares the phenomenon to for example sports competitions in which we emotionally root for our own, or thriller films in which we hate the disgraceful and repulsive arch enemy of the protagonist. “For western eyes, it’s very easy to see Putin as a movie villain whom you can only hope to be destroyed”, Karvonen describes. The hero role in the media is played by Ukraine and the country’s president Volodymyr Zelenskyi. Russia has its own narrative of the events in Ukraine. In Russia, you hear about how Nato threatening the country’s existence prepared an attack and Russia is a persecuted victim. Now Russia is courageously standing up to Nato and Nazis in Ukraine. “Unbelievably brazen propaganda, but in Russia it’s considered truthful.” According to Karvonen, the narratives are frames of interpretation used to present a highly selective version of history, while including some facts and excluding others. “It’s called “selective tradition”. In the midst of conflicts, your own narrative can always state that you didn’t start it, but the opposing side did, and you needed to respond”, Karvonen explains. K a r v o n e n considers it p r o b l e m a t i c that the media tends to tell people what they want to hear instead of simply stating facts as an “uncompromising echo”. Along with the 2022 World Press Freedom Index published by Reporters Without Borders, the organisation’s secretary general Christopher Deloire issued a warning of “Fox News-isation”, referring to the press in the United States, as in the media manipulating the audience with extreme opinions. The organisation considered the polarisation of the media a great threat to freedom of press. “In the United States, the media has been divided in a way that the republican press reports things appealing to republicans and the democratic media to their own. There’s no need to lie. Selectiveness and emphasis is enough”, Karvonen explains. In the organisation’s most recent World Press Freedom Index in 2023, Finland is once again ranked as the fifth of the world. On a world scale the direction of the index is poor. In North and South America and Africa the situation has declined considerably due to fake news coverage. ARTIFICIAL INTELLIGENCE ON BOTH SIDES OF THE DISINFORMATION WAR Over the past year, artificial intelligence applications have been increasingly launched to consumers.
45 It has been made extremely easy to edit images and videos with the help of artificial intelligence, speech can be re-edited, and different text-generators work decently even with languages from small linguistic regions. Can artificial intelligence as a consumer product pose a threat in regards to spreading disinformation? Artificial intelligence itself should be answering this question. The most popular one of the consumer applications, ChatGPT developed by Open AI, recognised that developing artificial intelligence provides opportunities as well as poses risks. “Although artificial intelligence applications can provide useful and innovative tools, such as image and video editing and speech-generators, using those applications can also contribute to spreading disinformation.” Artificial intelligence lists the most critical technologies and tools used to spread disinformation: deepfake-videos, text-generating applications powered by artificial intelligence, and synthetic sound generators. Artificial intelligence applications still in the development phase can be used to edit or falsify existing materials, or alternatively create them out of nothing. So far the difficulty of the Finnish language has caused problems for information influencing from abroad to Finland. The translation applications available have failed to sufficiently and believably identify contexts or grammatically correct phrasings. As artificial intelligence develops and now that Finland has become an equal member of Nato, the most glaring errors are becoming a thing of the past. According to data security expert Benjamin Särkkä, those organisations with previous influencing attempts towards Nato-countries have now added Finland to the list. The organisations have recruited experts of Finnish language and culture in order to build a profile on Finland’s vulnerabilities. “Our threat profile has raised to a considerably higher level than before. I’m not completely convinced that Finnish people fully understand what it means. We will find out soon enough”, Särkkä stated in an episode of the popular Aikalisä -podcast in May 2023. As a defence, a conversation partner powered by artificial intelligence states that artificial intelligence can also help prevent disinformation. Artificial intelligence can be trained to identify legitimate sources and detect signs of disinformation. Artificial intelligence applications available to consumers have been limited – and will certainly be limited even more to ensure ethical use. In October 2022, a collaborative initiative of 17 European organisations called FERMI (Fake nEws Risk MItigator) was launched with the aim to develop an artificially intelligent solution to detect disinformation and fake news for example on social media. From Finland, the Police University College and the Ministry of the Interior are taking part in the threeyear initiative. The technological tool being developed would be used to identify the subject matter of the piece of fake news and its probable source. The aim of the initiative is to assist the EU’s law enforcement in supervising and preventing the spread of disinformation. “The most important thing will be to figure out how the tool can be used to predict the effects of disinformation and fake news on other crimes in data networks and the real world”, researcher from the Police University College Jenita Rauta states. The artificial intelligence application being developed in the initiative is trained to identify in particular far-left and far-right disinformation, as well as disinformation and fake news coverage related to health officials. The tool will be tested by the law enforcement officials involved in the initiative. The Finnish Police will also be testing the tool and determining whether it is suitable for permanent use following testing and training. FROM ALTERNATIVE FACTS TO CONSPIRACY THEORIES The ‘Valta kuuluu kansalle’ -party led by Ano Turtiainen, who during the last parliamentary session resigned from the Finns Party, recruited several openly Russian-minded candidates to its list, such as docent Johan Bäckman. Through information influencing, they are trying to recruit ordinary readers, social media consumers, young people, us, to be part of the juxtaposition. ”
46 Since Russia launched its large-scale attack in February 2022, the members of the party have maintained an openly pro-Russia standpoint of the war. In Yle’s campaign debate for small parties in the spring of 2023, the party secretary of VKK Marko Hiltunen denied claims of the party being financially supported by Russia. Russian-mindedness was one of the core reasons why the party was divided into multiple parts prior to the spring’s parliamentary election. The small, but solid group mainly formed through conspiracy theories related to the coronavirus pandemic had suffered several cracks already prior to the start of campaigning. In the aftermath of the parliamentary election, Turtiainen (vkk.), who had suffered a heavy loss with only 631 votes, admitted defeat. Only moments later he appealed to Russia to intervene in what he thought was a crime that had occurred in the election. Soon after, the content shared on Turtiainen’s social media platforms dived deeper and deeper into the world of conspiracy theories. In his videos Turtiainen, who refers to himself as a veteran member of parliament, has for example claimed that the Earth is flat and that space doesn’t exist. The flat Earth theory is probably one of the bestknown conspiracy theories in the world, but also one of the most frequently scientifically debunked ones. It is unclear what the motive is to uphold said claim which was first debunked in the ancient times, particularly by a former member of parliament who received a western education. Those spreading conspiracy theories often walk a very fine line between real influencing and pure trolling. One of the most plausible explanations can be found at the core of the spreading of disinformation where the aim is to find the most suitable target audience to the disinformation being spread. Those devoted to believing senseless conspiracy theories are an opportune target group to spread also one’s own misleading message to. Northern Finland has also been represented in the conspiracy theorist circles, as brothers Mikko and Marko Vapa and Anne Oikarinen, who had been publishing content based on so-called “tunnelling” and other seemingly absurd theories, were imprisoned in April 2023 on suspicion of treason. Mikko and Anne were candidates in the parliamentary election for the Crystal Party from the Oulu electoral district. Marko was a candidate for the ‘Valta kuuluu kansalle’ -party from the Lapland electoral district. The trio used the Tokentube-platform, popular among conspiracy theorists, to air broadcasts discussing tunnels running below Finland used as warzones for “globalists”. Activism motivated by conspiracy theories has occasionally prompted people to take to the streets, the clearest example being the Convoy Finland 2022 -protest held in February 2022, criticising for example the corona restrictions and prices of gasoline. In Oulu, smaller-scale protests have been held for example demanding imprisoned political figures to be freed. THE ERA OF JUXTAPOSITION The trend of juxtaposition, which in recent years has grown to massive proportions, has turned particularly social media into an uncontrollable transmitter of information. In addition to individuals and groups, the traditional media also gets involved. We have seen multiple set-ups: east vs. west, leftwing vs. right-wing, vaccine or no vaccine. All parties aim to win over the neutral ones, while simultaneously attempting to silence the opposition. In the crossfire of the juxtaposition, the social media consumer chooses which information they deem legitimate often based on emotion. It seldom means believing in fake news or extreme phenomena. Through information influencing, they are trying to recruit ordinary readers, social media consumers, young people, us, to be part of the juxtaposition. •
47 For her doctoral thesis, Anna studied how wine is made as a co aboration between people and other entities, such as yeasts. Nowadays she works as an associate professor in the Biodiverse Anthropocenes progra e. Her research includes: human-soil relations, the co-production of soil knowledge between science and society, and the role of local f d systems in achieving socio-environmental justice. INTERDISCIPLINARITY One tip she gives to students: remember the importance of “Make friends from other disciplines. Reality is made up of different perspectives.” Why soil ma ers? Soil should not be seen as a dead ma er, but as a living organism, an ecosystem. Soil is a network that bring us humans, microbes and other organisms a together. Anna moved to Oulu last year. Since a very young age, she was a racted to the nature and curious about how people interact with it. As an undergraduate student, she was interested in integrating environmental knowledge with social sciences. “We humans are not alone in this world. We are always interacting with other creatures and powers.” “When I was a kid I used to spend a lot of time in the forest. I could be l king to the moss for hours.” THE LIFE WE CANNOT SEE In this section, researchers wi guide you to the world of tiny life. You can contact Anna by email: anna.krzywoszynska@oulu.? This time, is the turn of Anna Krzywoszynska. RESEARCH IN OULU UNIVERSITY Francisca Prieto Fernández is a PhD researcher and scientific communication enthusiast. She prefers doing the dishes if there is reggaeton in the background.