PAPERI PAPERI PAPERI Nro 1/2013 1.2.2013 55. vuosikerta Li itt o Mallia Harry Potterista Paperiseen lehteen liikkuvaa kuvaa? s.20 Sukupolvet kohtaavat Juhanilla luistaa juttu nuorempien kanssa s.18 20 13 Koulutus &Lomat Ota talteen! Tarvitset tätä esitettä koko vuoden. Kalle Nieminen opiskeli lakiasioita ”Tieto tuo varmuutta” Käytä jäsenetujasi – säästät selvää rahaa 10 tapaa viettää edullinen loma Koulutuskalenteri Muut jäsenedut To m i A ho järjestötoimintaa.indd 1 20.1.2013 11:34:08 Irtisanomiset seis! Teollisuus tarvitsee tekoja hallitukselta s.4 ”Elämä on sen verran lyhyt, että on tehtävä asioita joista tykkää.” Sauli TIala, s. 25 Ju kk a Ko sk in en PAPERI PAPERI PAPERI Nro 1/2013 1.2.2013 55. vuosikerta Li itt o 20 13 Lomat Ota talteen! Tarvitset tätä esitettä koko vuoden. Kalle Nieminen opiskeli lakiasioita ”Tieto tuo varmuutta” Käytä jäsenetujasi – säästät selvää rahaa 10 tapaa viettää edullinen loma Koulutuskalenteri Muut jäsenedut Terhi Palmu tekee työnsä tottuneesti, mutta häiriötilanteet koettelevat muistia. Pätkiikö muisti? Ota talteen! Lehden välissä on liite joka kertoo jäsenetusi 01_etusivu.indd 1 23.1.2013 19:11:12
18 Jussi Koivuranta kehottaa nuorempia kysymään neuvoa. 33 Leo Myllyaho viihtyy osa-aikaeläkkeellä. 10–15 4 Veli-Matti Jylhä yllättyi UMP:n aikeesta sulkea Rauman PK 3. Jukka Koskinen Kuvaaja 32 Leena Juomoja heitti liidokkia yli 12 metriä. Paperiliitto ?/???? ? Paperiliitto Julkaisija Paperiliitto r.y. Päätoimittaja Petri Vanhala Toimitussihteeri Eija Valkonen Toimittaja Eeva Eloranta-Jokela Ulkoasu ja taitto Reima Kangas Lehden aineistot: tiedotus@paperiliitto.? Osoite Paasivuorenkatu 4-6 A, 6. krs., PL 326, 00531 Helsinki Puhelin 010 289 7700, Fax 09-701 2279 Sähköposti etunimi.sukunimi@paperiliitto.? Internet www.paperiliitto.? Kaupalliset ilmoitukset MikaMainos Oy, p. 02 235 1371, info@mikamainos.? Tilaushinta (10 numeroa) 20 euroa Osoitteenmuutokset jasenrekisteri@paperiliitto.? ISSN 0356-0708 Paino Forssa Print Paperi Novapress Silk 70 g / m 2 , Stora Enson Veitsiluodon tehdas. Sisältö Valvomo 4 Pääkirjoitus 4–9 Kuorimo 4 UPM lakkauttaa paperikoneen Raumalla. 6 Vapaapäivien perusteista 7 Tes tutuksi: ylityön peruskäsitteet 8 Stora Ensolla vuosi 2013 alkoi irtisanomisilla. 18 Konkari ja vastavalmistunut tulevat juttuun. 22 Älypaperien mahdollisuudet ällistyttävät. 24 Maailman paperi: Saksassa UPM pyrki eroon tessistä. 25 Parasta elämässä: Sauli Tiala hurahti koiraharrastukseen. 26–30 Hiomo 26 Liittokokous 12.–14.6. 27 Varaa tasokas loma. 28 Taisto ja Kalle ovat tyytyväisiä jäsenetuihin. 30 Älä lähetä verokorttiasi työttömyyskassaan. 31–34 Taukotila 31 Sudokut ja ristikko 32 Lennokkikisassa vauhdikas vuoden alku. 33 Elämä(ä)n laatua: Leo Myllyaho on osa-aikaeläkkeellä. 34 Varamies ällistelee alepäiviä. Sari hakee energiaa kuntosalilta. 10–15 Reportaasi Pätkiikö muisti? Työ kuorittaa aivojamme yhä enemmän. Erilaiset työtehtävät tuntuvat moniosaaja Terhi Palmusta kuitenkin mukavalta vaihtelulta ja pitävät pääkopan vireänä. ? 18 Jussi Koivuranta kehottaa nuorempia kysymään neuvoa. 33 osa-aikaeläkkeellä. 4 UMP:n aikeesta sulkea Rauman PK 3. Lennokkikisassa vauhdiLeo Myllyaho viihtyy sulkea Rauman 12 metriä. Miisa Kaartinen Juha Sinisalo T uo m o Yl in är ä 02-3_sisältö.indd 3 23.1.2013 22:45:53
Valvomo Kuorimo kertoo uutiset Pääkirjoitus ? Vastarannan supi Paperiliitto 1/2013 UPM aikoo sulkea Rauman tehtaalta hienopaperikoneen ja sanoa irti noin 90 henkilöä. Teksti Eeva Eloranta-Jokela Kuva Juha Sinisalo Osastonluottamusmies VeliMatti Jylhän puhelin soi tavallista tiuhempaan torstaina 17. tammikuuta sen jälkeen, kun UPM julkisti aikeensa sulkea Raumalta PK 3:n. Maanantaina paperikoneella oli alkanut viikon mittainen lomautus, joten työntekijät sulattelivat UPM:n uutisia kotoa käsin. – Kaikenlaisia huhuja oli liikkeellä pitkin syksyä, mutta ei ihan tällaista osattu odottaa, Jylhä sanoo. Vähennys on isompi kuin koneen miehitys PK3 lakkauttaminen vähentää UPM:n mukaan henkilöstöä 90:llä, joista 80 on työntekijöitä. Jylhän mukaan paperikoneella työskenteleviä on 15. Jos mukaan lasketaan kalanterit ja leikkurit, nousee väkimäärä 45:een. Siitä, mistä loput vähennykset tehdään, ei työntekijöillä ollut ennen lehden painoon menoa tarkempaa tietoa. Ensimmäinen yt-kokous oli vasta edessä. Uutinen yllätti myös siksi, että tehtaalle palkattiin viime vuonna 30 oppisopimusharjoittelijaa. Tarkoitus on näin varmistaa ammattitaidon riittävyys tehtaalla, kun työntekijöitä jää eläkkeelle. Puhuminen helpottaa Veli-Matti Jylhä ennakoi, että edessä on raskas kevät. – Tavattiin PK3:n porukalla heti silloin torstaina paikallisessa kuppilassa. Oli hyvä, että päästiin puhumaan yhdessä tilanteesta. Keskusteleminen helpottaa vähän mielialaa, kun asia kuitenkin pyörii kaikilla mielessä, Jylhä kertoo. UPM:n ilmoitettua vähennyksistä koko Rauman tehdas seisahtui perjantaiaamusta lauantaiaamuun vastalauseena lakkautusja vähennyssuunnitelmille. Sulkemisia Saksassa ja Ranskassa UPM aikoo vähentää painopaperituotannostaan Euroopassa kaikkiaan 860 henkilöä, josta noin 450 on vielä kohdentamatta. Saksassa yhtiön tarkoitus on sulkea myös Ettringenin tehtaan PK 4:n. Lisäksi UPM myy tai muuten luopuu Ranskassa sijaitsevasta Docellesin tehtaasta. Kapasiteettia vähentää myös Ranskassa sijaitsevan Stracelin tehtaan sulkeminen. Sen henkilöstöneuvottelut päättyivät tammikuun alussa. UPM:n mukaan suljettaviksi suunnitellut paperikoOsaamista ei jätetä, eihän? K un metsäyhtiöt vähentävät väkeä, katoaa ammattiosaamista kahdesta suunnasta. Toisaalla osaavaa henkilökuntaa vähennetään ja toisaalla kukaan ei enää uskalla tai halua opiskella alalle. Suomalaista metsäteollisuutta uhkaa ammattitaidon katoaminen. Maassa, jossa on tähän saakka oltu edelläkävijöitä osaamisessa. Ammattitaitoa on vaalittava ja osaaminen taattava koulutuksella. Koulutettu ja ammattitaitoinen työntekijä haluaa ja jaksaa todennäköisesti tehdä myös sen paljon puhutun – ja vaaditun – pidemmän työuran. Osaava työntekijä on myös tuottavampi työnantajalle. Eikö tässä ole jo riittävästi perusteita sille, että työnantajat huolehtisivat suomalaisen paperimiehen osaamisesta? Osaaminen on iso kilpailutekijä. Metsäyhtiöt eivät nyt kanna riittävästi huolta osaamisen katoamisesta, koska ne eivät pysty kvartaaliajattelultaan näkemään markkinatilannetta tarpeeksi pitkälle eteenpäin. Yhtiöiden pitäisi kyetä suunnittelemaan tulevaisuutta pidemmälle ja ennakoida ajoissa, minkälaista osaamista ne tarvitsevat. Ilman osaamista suomalainen metsäteollisuus ei pysty säilyttämään kärkiasemaansa työn tuottavuudessa. P Suuret luvut hämmentävät No nyt on infoähky. Joko kohta syödään? Kalanterinhoitaja ja osastonluottamusmies Veli-Matti Jylhä on ollut Rauman tehtaalla ”nappulasta saakka” ja työskennellyt aina PK3:lla. Osaaminen on iso kilpailutekijä. 04-5_kuorimo.indd 4 24.1.2013 8:47:30
Silppua Paperiliitto 1/2013 ? Kloorivuoto toi oppia Onnettomuus: Oulun Nuottasaaressa toimivan Akzo Nobelin tehtaalta vuotaneen kloorikaasun takia kaksi työntekijää Stora Enson PK 7:n alueelta joutui sairaalahoitoon. Vuodolle altistuneita oli kaikkiaan kymmenen. Eniten altistui kaasua hengittänyt paperitehtaan välirullaimella työskennellyt tuotannon työntekijä ja toinen sairaalassa käynyt oli vuodon havainnut kunnossapidon työntekijä. Akzo Nobelilla oltiin käynnistämässä suolahapon valmistusprosessia, kun kloorikaasua pääsi laitehäiriön takia vapautumaan taivaalle. Tuuli vei päästön suoraan vieressä sijaitsevan paperitehtaan suuntaan ja sen ilmanvaihtoon. Akzo Nobelilla vuotoa ei havaittu, eikä asiasta siksi tehty hälytystä läheisyydessä oleville Stora Enson tuotantolaitoksille. Klooria joutui ilmanvaihdon mukana myös PK 7:n suojatilaan. Paperikoneen operaattorina oli tehtaan palokuntaan kuuluva kokenut teollisuuspaloesimies, joka ohjasi muut poistumaan PK 7 alueelta ja jäi ajamaan paperikoneen alas. Vuorossa olivat sattumalta samat henkilöt, jotka olivat töissä myös viime kesänä tapahtuneen kloorivuodon aikana. Sama operaattorina toiminut henkilö ajoi silloinkin paperikoneen alas paineilmalaitteita hyväksi käyttäen. Varotoimet aloitettiin tiedonkulun katkoksista huolimatta ripeästi. Onnettomuus toi Oulun tehtailla esiin useita tiedonkulkuun ja teknisiin ratkaisuihin liittyviä puutteita, jotka vaativat pikaisia parannustoimia. – Tapaus nosti esille myös oman tehdaspalokunnan ja koulutetun paloja pelastushenkilöstön tärkeyden alueella, jossa sijaitsee runsaasti myös kemian teollisuutta, sanoo työsuojeluvaltuutettu Lauri Santaniemi. Suuret luvut hämmentävät neet ovat joko teknisen käyttöikänsä loppuvaiheessa, niiden tuotepaletti on rajallinen tai niiden kannattavuus heikko. Rauman PK 3:lla tuotanto alkoi vuonna 1980. Siihen ei ole tehty investointeja, kuten tehtaan kolmeen muuhun paperikoneeseen. Silti lomautuksetkaan eivät aiheuttaneet vakavaa huolta koneen kohtalosta. Pääluottamusmies Jouko Aitonurmen mukaan PK3 on kuitenkin ollut kannattava kone. UPM perustelee vähennysaikeitaan ylikapasiteetilla ja kysynnän laskulla. Ilmoitetuilla toimilla painopaperikapasiteetti vähenee Euroopassa 580 000 tonnilla. Paperiliitto perää vastavuoroisuutta Tammikuussa kokoontunut Paperiliiton hallitus oli huolissaan suomalaisesta teollisuudesta. Maan hallituksen olisi nopeasti saatava aikaan näkyviä tekoja vientiteollisuuden kilpailukyvyn puolesta. – Kenenkään ministerin salkussa ei tällä hetkellä tunnu olevan teollisuuspoliittista ohjelmaa, sanoo puheenjohtaja Petri Vanhala. Myös teollisuuden työnantajien olisi Vanhalan mielestä tehtävä alalle myönteisiä päätöksiä, eikä jakaa vain kylmää kiitosta. – Paperiduunari kelpaa kyllä työnantajan kanssa yhteisiin pöytiin vaikuttamaan ja puhumaan vientiteollisuuden puolesta. Vastavuoroisuudesta ei näy merkkejäkään, Vanhala toteaa. Työn tuottavuus on Suomessa huippuluokkaa ja myös se pitäisi päätöksenteossa ottaa huomioon. Vanhala odottaa metsäyhtiöiltä rakennemuutoksen keskellä rohkeutta ja riskinkantokykyä, sillä suomalainen työvoima on tehokkaaksi todettu: – Suomalaisen paperiammattilaisen selkänahalla tätä alaa ei pelasteta. Tarvitaan poliittisia päätöksiä nopeasti ja pitkävaikutteisesti, jotta Suomen metsäteollisuuden kilpailukyky ei haihdu savuna ilmaan. P UPM:N VÄHENNYKSET Rauman tehdas valmistaa LWCja SC-papereita, vuosikapasiteetti 1 210 000 tonnia työllistää 710 henkilöä. perustamisvuosi: 1969 lakkautusuhka: PK 3 vuosikapasiteetti 245 000 tonnia SC-papereita työllistää 90 henkilöä Ettringen valmistaa päällystämättömiä aikakauslehtipapereita, vuosikapasiteetti 460 000 tonnia Etelä-Saksassa Baijerissa työllistää 391 henkilöä. perustamisvuosi: 1897 lakkautusuhka: PK 4 valmistaa 175 000 tonnia SC-papereita vuodessa työllistää 155 henkilöä Docelles valmistaa päällystämätöntä puuvapaata hienopaperia, vuosikapasiteetti 160 000 tonnia Koillis-Ranskassa työllistää 165 henkilöä perustamisvuosi: 1478 UPM Stracel valmisti päällystettyjä aikakauslehtipapereita 4.1.2013 asti, vuosikapasiteetti 270 000 tonnia Itä-Ranskassa työllisti 250 henkilöä Kalanterinhoitaja ja osastonluottamusmies Veli-Matti Jylhä on ollut Rauman tehtaalla ”nappulasta saakka” ja työskennellyt aina PK3:lla. Klooria joutui myös Stora Enson tuotantotiloihin. Stora Enso 04-5_kuorimo.indd 5 23.1.2013 19:55:07
Kuorimo kertoo uutiset Paperiliitto 1/2013 ? Puoshaka Teksti Eeva Eloranta-Jokela Milloin voi pitää vapaata ja onko se palkatonta? Paperiteollisuuden ja paperinjalostuksen työehtosopimukset ovat erityisvapaiden osalta yhtenevät. Kunnallisen luottamustoimen osalta työehtosopimuksissa on eroa. Paperiteollisuuden työehtosopimuksen mukaan työnantaja korvaa ansionmenetyksen, joka aiheutuu kunnallisen luottamustehtävän hoitamisesta työaikana. Työnantaja on velvollinen korvaamaan ansionmenetyksen vain niissä tapauksissa, joissa kunta tai kuntaliitto on kuntalain mukaan korvausvelvollinen. Pahvinja paperinjalostusalan työehtosopimuksen mukaan kunnallisessa luottamustoimessa oleva on oikeutettu palkattomaan vapaaseen. Tällöin kunta korvaa ansionmenetyksen. Erityisvapaiden pitämisestä on sovittava lähiesimiehen kanssa. Oheisessa listassa on lueteltu muut palkalliset ja palkattomat vapaat kuin lainmukaiset perhelomat, vuosilomat ja sairauslomat. P Vapaata palkalla tai ilman Häät tai syntymäpäivä tulossa. Saatko vapaata töistä? Naimisiinmeno kannattaa. Hääpäiväksi saa palkallisen vapaan. PALKKAA VAI EI? Vapaan perusteita Paperiteollisuus ja pahvinja paperinjalostusalalla 50ja 60 -vuotispäivät: palkallinen vapaa Oma vihkimispäivä: palkallinen vapaa Pakottava perhesyy kuten läheisen sairaus tai onnettomuus: palkaton vapaa Vaikeasti sairaan lapsen hoito: palkaton vapaa Perheenjäsenen sairastuminen (muu kuin alle 10 -vuotias lapsi) : palkaton vapaa Äkillisesti sairastuneen alle 10-vuotiaan lapsen tilapäinen hoito: palkallinen vapaa, enintään 4 päivää Lähiomaisen hautauspäivä: palkallinen vapaa Asevelvollisen kutsuntatilaisuus: palkallinen vapaa Reservin kertausharjoitus: palkan ja reserviläispalkan erotus (täysi palkka) Vanhat ajat Miten Rudolf ja Juuso Walden kantoivat johtajina huolta koko ympäröivästä yhteiskunnasta? Tätä tutki Kaj Raiskio Suomen historian väitöskirjassaan ”Henkilöstön johtaminen Valkeakosken tehdasyhteisössä Rudolf ja Juuso Waldenin aikakaudella 1924–1969”. Raiskio työskentelee Nokialla historian ja yhteiskuntaopin lehtorina. Mitä opittavaa nykyjohtajilla on patruunoiden ajasta, Kaj Raiskio? Mallia nykyjohtajille Rudolf Walden ymmärsi työntekijöiden arvon. – Henkilökunnan pysyvyyteen tulisi panostaa Waldenien tapaan. Yhtyneiden Paperitehtaiden sosiaalinen toiminta oli maankuulua. Johtajien olisi syytä tutustua työntekijöihinsä ja yhtiön osastoihin Juuso Waldenin esimerkin mukaan. Nykyisin yhtiöiden johto jää etäiseksi. Miksi näin kannattaisi tehdä? – Ammattitaitoinen ja yhtiöön sitoutunut työntekijä on arvokas voimavara. He takaavat tuotantoprosessin toimivuuden. Työntekijöille on arvokasta osoittaa, että heidän panostaan arvostetaan. Miten johtajat voisivat ottaa työntekijät paremmin huomioon irtisanomistilanteissa? – Irtisanomisten tulisi olla aina viimeinen keino. Waldenit ymmärsivät ammattitaitoisten työntekijöiden arvon. Laskusuhdannetta seuraa aina noususuhdanne, jolloin ammattilaisia jälleen tarvitaan. P Eeva Eloranta-Jokela Erimielisyys syntyi, kun työnantaja halusi vähentää luottamusmiesten määrää tuntuvasti Tervasaaren, Jämsänkosken ja Kaipolan tehtailla. Tervasaaressa luottamusmiesten määrä pysyy alkaneella luottamusmieskaudella ennallaan. Jämsänkosken ja Kaipolan luottamusmiesten määräksi sovittiin kuluvalla kaudella molemmille tehtaille kahdeksan. Lisäksi sovittiin, että kaikille kolmelle tehtaalle perustetaan työryhmä, johon paikallisten lisäksi tulee edustaja Paperiliitosta. Työryhmät tekevät ehdotukset luottamusmiesalueiden yhdistämisestä helmikuun 2014 loppuun mennessä. Sopimukset uusista alueista tulisivat voimaan seuraavan luottamusmieskauden alkaessa vuonna 2015. P Luottamusmiehiä koskenut riita ratkesi UPM:n kolmen tehtaan luottamusmiesalueita koskeneeseen riitaan saatiin paikalliset ratkaisut tammikuun alussa. Kiistasta kerrottiin joulukuun Paperiliitto-lehdessä. Paperiliitto-lehden otsikoita 40 vuotta sitten Naisten yötyö edelleen sallittua luvanvaraisesti Ammattiyhdistysliike tuomitsi Vietnamin pommitukset Hinnat nousevat – kankaat ja riisi nyt vuorossa Kauttualla keskusteltiin alkoholista työelämässä Kajaanissa taas omalaatuisia työsopimuksia Artturi Pennanen liiton toimitsijaksi Paperiliitto 1/2013 06-7_kuorimo.indd 6 24.1.2013 9:35:35
Paperiliitto 1/2013 ? Suoraa puhetta Vapaata palkalla tai ilman Vapaan peruste Paperiteollisuus ja pahvinja paperinjalostusala 50ja 60 -vuotispäivät Palkallinen vapaa Oma vihkimispäivä tai parisuhteen rekisteröintipäivä Palkallinen vapaa Pakottava perhesyy kuten läheisen sairaus tai onnettomuus Palkaton vapaa Vaikeasti sairaan lapsen hoito Palkaton vapaa Perheenjäsenen sairastuminen (muu kuin alle 10 -vuotias lapsi) Palkaton vapaa Äkillisesti sairastuneen alle 10-vuotiaan lapsen tilapäinen hoito Palkallinen vapaa, enintään 4 päivää Lähiomaisen hautauspäivä Palkallinen vapaa Asevelvollisen kutsuntatilaisuus Palkallinen vapaa Reservin kertausharjoitus Palkan ja reserviläispalkan erotus (täysi palkka) 123rf Konstit ovat monet S uomalainen paperija metsäteollisuus kamppailee rakennemuutoksessa. Kilpailu on kovaa ja teettää yhtiöillä koviakin päätöksiä. Liiketoiminnassa on havaittavissa jopa arveluttavia tapoja. Muun muassa ”kansainvälinen verosuunnittelu” on yrityksille keino välttää jopa miljoonien eurojen veromaksut Suomeen. Esimerkiksi, kun suomalaisen yhtiön toisessa EU-maassa sijaitseva tytäryhtiö ostaa EteJuhani Siira Liittosihteeri lä-Amerikasta omalta osakkuusyhtiöltä edullista sellua, se maksaa siitä matalat verot ja myy sen markkinahintaan suomalaiselle tehtaalle. Näin vältytään Suomeen maksettavilta veroilta. Samaan aikaan yhtiöt viestivät, kuinka veroja kustannusrakenteemme jäädyttävät investointeja ja kuinka tulossa olevat lisäkustannukset uhkaavat ohjata tuotantoa pois Suomesta. Ja vaativatpa yhtiöt vielä työmarkkinoilla työehtojen alentamistakin. Osan vaatimuksista ymmärtää. Mutta olisiko näillä yrityksillä vaatimusten lisäksi tarjota vastuunkantoa suomalaisen metsäteollisuuden elinvoimaisuuden turvaamiseksi ja kehittämiseksi? P Tes tutuksi Palsta käsittelee paperiteollisuuden keskeisiä työehtosopimusmääräyksiä ja niiden tulkintoja. P aperiteollisuuden työehtosopimukseen on sovittu erilaisia työaikamuotoja. Työskentelymallit tehtailla aiheuttavat tilanteita, jossa työaikoja ja työvuoroja vaihdellaan palkkakauden sisällä. Siksi erilaiset ylityömääräykset ja niiden soveltaminen ovat arkipäivää. Ylityön perusteet ja määräykset lähtevät työaikalain määräyksistä. Työehtosopimuksella on sovittu tarkennuksia ja täsmennyksiä siten, että ne soveltuvat paperiteollisuuden työaikamuotoihin ja työaikoihin. Ylityön perusmääritelmä on, että ylityö on työtä, joka tehdään oman säännöllisen työajan ulkopuolella, työnantajan aloitteesta ja työntekijän suostumuksella. Viikottainen ylityö on työ, joka ylittämättä säännöllistä vuorokautista työaikaa ylittää säännöllisen viikoittaisen työajan, eikä vapaapäivän siirtämisestä ole sovittu 6§:n 9.2 kohdan mukaisesti. Viikoittaisesta ylityöstä maksetaan kahdeksalta ensimmäiseltä tunnilta 50%:lla korotettu palkka ja seuraavilta tunneilta 100%:lla korotettu palkka. Tam 17, 27, 37 tehdystä sekä vapaavuorokausisääntöön perustuvasta viikoittaisesta ylityöstä maksetaan kuitenkin 100%:lla korotettu palkka. Kaikki ylityö maksetaan 8 viikoittaisen ylityötunnin jälkeen 100%:lla korotettuna. Esimerkiksi työaikamuoto 15 Päivä M T K T P L S Tvj P P P P P 40 h Tehty P P P P P 8 8 56 h Korvaus 50% 100% Vapaavuorokausisääntö Tam 17, 27 ja 37:ssa säännöllisen vapaavuorokauden aikana tehty työ on ylityötä, mikäli työntekijä jatkaa välittömästi työtään aikaisemmassa vuorossaan. (Tam 37 työvuorojärjestelmän viivapäivät) Tvj I I I I Y Y Tehty I I I I I Y Y Korvaus 100% Tvj V V V A Tehty V V V A A Korvaus 100% Vuorokautinen ylityö on työ, jota tehdään säännöllisen vuorokautisen työajan lisäksi. Kolmivuorotyössä yövuoron jälkeen välittömästi jatkuva työ katsotaan ylityöksi vaikka vuorokausi vaihtuukin. Vuorokautisesta ylityöstä maksetaan kahdelta ensimmäiseltä tunnilta 50 %:lla ja seuraavilta tunneilta 100 %:lla korotettu palkka. Esimerkki 1 Tvj P P P P P Tehty 8 8 8 12 8 = Vuorokautista ylityötä yhteensä 4 h joista maksetaan 2 h 50% korotettuna ja 2 h 100% korotettuna. Esimerkki 2 Tvj I I I I Y Y Tehty I I A+I I Y+A Y = Vuorokautinen ylityö 2 h 50% ja 6 h 100% Voi olla paikallisesti sovittu myös että 8 ensimmäisen tunnin jälkeen alkaa vuorokautinen ylityö. = Vuorokautinen ylityö vaikka vuorokausi vaihtuukin. Seuraavassa numerossa: keskeytymättömiä työaikamuotoja koskevat ylityömääräykset. Ylityön peruskäsitteet P 12 A A 06-7_kuorimo.indd 7 24.1.2013 9:35:40
Kuorimo kertoo uutiset ? Paperiliitto 1/2013 Silppua Kennotehdas aikoo lopettaa Varkaudessa Yt-neuvottelut: Hartmann-Varkaus Oy aloitti tammikuun puolivälissä yt-neuvottelut tehtaan lakkauttamisesta. Suomen ainoalla kananmunakennoja valmistavalla tehtaalla on henkilöstöä 50, joista reilut 40 on työntekijöitä. Hartmann aikoo lakkauttaa tuotannon Varkaudessa ja keskittää kennojen valmistuksen yhtiön tehtaalle Tanskaan. Työnantaja on kuitenkin ilmaissut halukkuutensa etsiä neuvotteluissa vaihtoehtoja. – Vankka aikomuksemme on löytää ratkaisuja siihen, että tuotanto Varkaudessa jatkuisi, sanoo pääluottamusmies Jarmo Impivaara. Lopettamisuhan syynä on Impivaaran mukaan Keski-Euroopan munakennovalmistajien kova kilpailu ja työnantajan tarve parantaa kustannustehokkuutta. Pääluottamusmiestä huolettaa, menettäisikö Hartman asemansa Suomesta kilpailijoille, jos Varkauden tehdas lopetetaan. – Kymmenen kertaa suurempi tehdas Tanskassa voi olla kustannustehokas, mutta riittääkö se? Suomeen tuotaviin tuotteisiin pitää parin vuoden kuluttua lisätä vielä rikkidirektiivin aiheuttamat kulut. Jos tuotanto Suomesta loppuu, on vaarana, että samalla menetetään markkinat Suomesta, Impivaara epäilee. Hartmann on Tanskassa 1917 perustettu yritys, jolla on tuotantoa Euroopan lisäksi Pohjois-Amerikassa. Henkilöstöä tehtailla on yhteensä noin 1500. Uudet luottamusmiehet puikoissa Luottamusmiesvalinnat: Paperiliittolaisilla työpaikoilla toimii 109 pääluottamusmiestä kaudella 2013–2014. Heistä 18 aloittaa tehtävässä uutena pääluottamusmiehenä. Paperiliittolainen luottamusmies tai yhteyshenkilö on valittu 121 työpaikalle. – Nyt pääsevät sitten työvoimaviranomaiset töihin ja ihmiset työnhakuun. Vaikka yt-neuvotteluissa laivan suuntaa ei pystytty muuttamaan, Ahosen mielestä työntekijäosapuoli teki sen minkä voi. – Porukka ja persoonat ovat täällä sen verran vahvoja, että olemme pärjänneet. Selväksi tuli sekin, että tehtaan alasajo on suunniteltu jo aiemmin, kun ei ajoissa etsitty uusia asiakkaita Nokian tilalle, Ahonen sanoo. Inkeroisten kartonkitehtaalta sanotaan irti 14 työntekijää. Neljälle irtisanottavaksi aiotulle työntekijälle löytyi lisäksi uusi sijoituspaikka. Työnantaja ilmoitti yt-neuvottelujen alussa vähennystarpeeksi 21. Pääluottamusmies Jari Punakiven mukaan vähennykset voidaan heillä toteuttaa ilman kovia Vuosi liikkeelle irtisanomisuutisilla Stora Enso kävi vuoden lopulla ytneuvotteluja neljällä paikkakunnalla. Teksti Eeva Eloranta-Jokela Irtisanomiset toteutuvat lähes suunnitellun suuruisina Porissa, Heinolassa ja Inkeroisissa. Ruoveden tehtaan sulkeminen siirtyi yhdellä kuukaudella. Koneenhoitaja Juha Jalonen työskentelee Stora Enson tytäryhtiössä Corenso Unitedilla Porissa hylsykartonkikoneella. Takana on 33 vuotta töitä samalla tehtaalla. Tammikuun alussa päättyneet yt-neuvottelut olivat jo toiset puolen vuoden sisällä. Kesällä tehtaalta sanottiin irti kahdeksan työntekijää, nyt kymmenen, joista kolmelle löytyi työttömyysputkitai eläkeratkaisu. Lisäksi toimihenkilöistä 2 ja ylemmistä toimihenkilöistä 2 sanotaan irti. Vähennysten jälkeen tehtaalle jää 72 henkilöä, joista työntekijöitä on 56. – Täystyöllistettyjä olemme tähänkin saakka olleet. Aika näyttää, jääkö osa töistä tekemättä. Uudet toimenkuvat ovat vasta kaavioita, mitä kukakin tästedes tekee, Jalonen pohtii. Hänellä työt jatkuvat, mutta jäljelle jää huoli, pystytäänkö työt tekemään turvallisesti. Valvomossa on useimmiten enää yksi työntekijä, mikä ei Jalosen mielestä etenkään häiriötilanteissa riitä. Ruovedelle ei saatu vaihtoehtoa Stora Enso Packagingin tehdas Ruovedellä suljetaan heinäkuun loppuun mennessä. Tehtaalta on sanottu irti koko henkilöstö eli 53 ihmistä. Työntekijät eivät luovuttaneet, vaan etsivät yt-neuvotteluissa vaihtoehtoja. – Saimme mielestämme realistisen esityksen aikaan, miten toimintaa olisi voitu jatkaa vielä kaksi vuotta. Työnantajan mielestä edellytyksiä sen toteuttamiseen ei kuitenkaan Suomen markkinoilla ollut. Työntekijät olivat valmiita henkilökohtaiseen panostukseenkin, mutta sillä ei ollut riittävästi painoarvoa, pääluottamusmies Pertti Ahonen kertoo. irtisanomisia eli irtisanotut siirtyvät suoraan tai työttömyyden jälkeen eläkkeelle. Epävarmuutta, kuka lähtee Heinolan Fluting-tehtaalla työntekijöistä sanotaan irti 18 ja toimihenkilöistä 2. Vähennyksestä puolet on pääluottamusmies Petri Kianderin mukaan perusteltavissa pakkaamon investoinnilla. Toiselle puolikkaalle Kiander ei näe taloudellisia ja tuotannollisia perusteita, sillä tehdas toimii kannattavasti ja tilauskanta on hyvä. Töitä on riittänyt nykyisillekin tekijöille. – Viime vuonna meillä tehtiin ylitöitä reilusti yli 10000 tuntia, Kiander sanoo. Kianderin mielestä työnantajan kaavailemalla henkilömäärällä tehdasta ei pystytä pyörittämään tehokkaasti ja turvallisesti. Hän myös ihmettelee työnantajan kantaa, ettei irtisanottavien nimiä aiota kertoa edes pääluottamusmiehelle. Ilmapiiri jännittyy ja irtisanottavien tukeminen vaikeutuu. – Nyt tullaan kuumeessakin töihin. Sairauslomalle ” Selväksi tuli sekin, että tehtaan alasajo on suunniteltu jo aiemmin.” lopettaa Varkaudessa Yt-neuvottelut: Hartmann-Varkaus Oy aloitti tammikuun puolivälissä yt-neuvottelut tehtaan lakSuomen ainoalla kananmunakennoja valmistavalla tehtaalla on henkilöstöä 50, joista reilut 40 on työntekiVarkaudessa on Suomen ainoa munakennoja valmistava tehdas. Inkeroisten kartonkitehtaalla irtisanomiset toteutuvat ns. pehmein keinoin. 08-9_kuorimoo.indd 8 23.1.2013 19:46:11
Paperiliitto 1/2013 ? Tilasto Näkymä Tärkeimmät paperija kartonkituotteiden vientimaat Lähde: Tulli Miljoonaa euroa Saksa Iso-Britannia USA Venäjä Belgia Viimeisen 2 vuoden aikana Suomesta on viety paperija kartonkituotteita 178 eri maahan. Kahdeksaan tärkeimpään vientimaahan viedään 63 % koko tuotannosta. Tärkeimmät vientimaat ovat Saksa (20 %), Iso-Britannia (11 %), Yhdysvallat (7 %) ja Venäjä (6 %). Muita tärkeitä vientimaita ovat Belgia, Puola, Espanja ja Ruotsi. Puuntuotanto yrittäjämäiseksi Erno Järvinen tutkimuspäällikkö MTK P uukaupan toimivuus on metsäalan kestopuheenaiheita. Puumarkkinat toimivat Suomessa kuitenkin niin kuin niiden nykyisellä markkinarakenteella voi olettaa toimivan. Puun ostajapuoli on Suomessa erittäin keskittynyt ja myyjiä on satojatuhansia. Puumarkkinat myös sopeutuvat lopputuotemarkkinoihin. Esimerkiksi viime vuonna puun hinta laski metsäteollisuustuotteiden vientihintoja enemmän. Paperiteollisuudessa käytetyn kotimaisen kuitupuun hinta on kansainvälisessä vertailussa hyvin kilpailukykyinen. Puukaupan toimivuus ei parane pakkokeinoilla. Määräaikaisten veroporkkanoiden teho puun tarjonnan lisäämiseksi on myös monta kertaa testattu huonolla menestyksellä. Sen sijaan markkinoiden toimivuutta pitää parantaa. Puumarkkinoiden toimivuus ja metsäalan toimintaedellytykset paranevat kehittämällä metsätaloutta yrittäjämäiseen suuntaan. Sen seurauksena metsätalousyrittäjien omatoimisuus metsätalouden harjoittamista kohtaan paranee, puumarkkina-aktiivisuus nousee ja niiden vaihtelut tasoittuvat. Metsänomistajien aktiivisuudessa ikä ja metsäpinta-ala ovat keskeiset selittäjät. Metsänomistajien keski-iän lasku 10 vuodella ja metsätilojen keskipinta-alan kasvu 10 hehtaarilla nykyisestä toisi kahdeksan miljoonaa kuutiometriä puuta vuosittain markkinoille. Metsätalous ja puun tuottaminen olisi tunnustettava yrittämiseksi muiden toimialojen tavoin. Valtiontaloudelliset vaikutukset olisivat lyhyellä aikavälillä positiiviset. Toivottavasti yrittäjämäisen metsätalouden toimintaedellytyksiä saadaan edistettyä myös hallitusohjelman välitarkistuksessa. Tässä on yhteistyön paikka. P Vuosi liikkeelle irtisanomisuutisilla jääminen pelottaa irtisanomisuhan takia. Kianderin mukaan irtisanomiset olisi voitu toteuttaa ilman kovia irtisanomisia. Ns. putki-ikäisiä tehtaalta löytyy, sillä heitä vähennettiin edellisen kerran vuonna 2006. Heinolan Flutingilla irtisanomiset on tarkoitus toteuttaa vuoden 2013 loppuun mennessä. P ? Metsäteollisuus sanoi irti toiseksi eniten Metsäteollisuuden yritykset sanoivat viime vuonna irti työntekijöitä toiseksi eniten teknologiateollisuuden toimialan jälkeen, käy ilmi SAK:n kokoamasta tilastosta. Paperiliittolaisten työpaikoilla sanottiin irti vuoden aikana 353 ihmistä. Suurimmat luvut olivat Paccorilla Hämeenlinnassa ja ABB:ltä UPM:lle siirtyneen Myllykosken tehtaan kunnossapidossa. Molemmissa sanottiin irti tilaston mukaan 92. Eurassa lopettaneelta Wipak Avansin mukana työpaikka meni 52 ihmiseltä. Eniten työntekijöitään irtisanoivat viime vuonna Nokia (yhteensä 3 700 työntekijää), Nokia Siemens Networks (624), Tieto (545) ja Finnair (480). Pörssiyhtiöiden osuus kaikista irtisanomisista oli noin 55 prosenttia. SAK:n kokoamat tilastot yt-neuvotteluista, irtisanomisista ja lomautuksista perustuvat pörssitiedotteisiin ja muihin julkisiin lähteisiin. Tilastot löytyvät SAK:n nettisivuilta osoitteesta www. sak.? /aineistot/ tilastot/yt-jairtisanomistilastot. P Juha Jalosta mietityttää, miten vähennykset vaikuttavat työturvallisuuteen. Viime vuonna puun hinta laski. Kysy vaan Kysy. Me vastaamme. Lähetä kysymyksesi osoitteella tiedotus@paperiliitto.? . Missä 12-tuntisen työvuorokalenteri? Miksei liiton nettisivuilla ole 12-tuntisen työaikamuodon työvuorokalenteria vuodelle 2013? Kotisivuiltamme (www.paperiliitto.? ) löytyvät perinteiset kahdeksan tunnin tam 37 työvuorojärjestelmät. Ne ovat vakiintuneet kalenteripäivineen ja samoine vuoronumeroineen paperiteollisuuden käyttöön. Uusi 12 tunnin tam 37 käyttöönotto tapahtuu paikallisesti sopien. Työvuorojärjestelmä voi tällöin perustua kolmeen eri vaihtoehtoon, pitkään tai kahteen erilaiseen lyhyeen kiertoon. Tällä hetkellä käytössä on sekä pitkää että lyhyttä kiertoa. Nyt käytössä olevat työvuorojärjestelmät kulkevat vielä paikkakunnittain eri tahdissa, eli samana päivänä ei ole sama vuoronumero esim. aamuvuorossa. Tästä syystä ja epäselvyyksien välttämiseksi emme ole laittaneet tam 37:n 12-tuntisia työvuorojärjestelmiä kotisivuille. Juhani Siira liittosihteeri Milloin palvelusvuosikorvausta? Kuuluuko palvelusvuosikorvausta maksaa osittaisella hoitovapaalla tai osa-aikaeläkkeellä olevalle työntekijälle? Paperiteollisuuden työehtosopimuksen liittojen yhteisen tulkintaohjeen mukaan palvelusvuosikorvaus maksetaan aina työsuhteessa olevalle henkilölle. Merkitystä ei ole sillä, osuuko palvelusvuosikorvauksen maksuajankohta aikaan, jolloin työntekijä ei ole työssä. Osittaisella hoitovapaalla tai osa-aikaeläkkeellä ollessaan työntekijä on osa-aikainen. Osa-aikaiselle työntekijälle maksetaan palvelusvuosikorvaus ositettuna siten, että otetaan huomioon työntekijän osa-aikainen keskimääräinen viikoittainen työaika suhteessa kokoaikaiseen työaikaan (40 tuntia). Esimerkiksi jos henkilö on osa-aikaeläkkeellä siten, että hän työskentelee joka toinen viikko 40 tuntia, henkilölle maksetaan puolet palvelusvuosikorvauksesta maksuajankohtana. Markku Häyrynen sopimussihteeri sen kerran vuonna 2006. Heinolan Flutingilla irtisanomiset on tarkoitus toteuttaa vuoden 2013 loppuun mennessä. P misista ja lomautuksista perustuvat pörssitiedotteisiin ja muihin julkisiin lähteisiin. Tilastot löytyvät SAK:n nettisivuilta osoitteesta www. sak.? /aineistot/ tilastot/yt-jairtisanomistilastot. PP Juha Jalosta mietityttää, miten vähennykset vaikuttavat työturvallisuuteen. Ju ss i Pa rt an en Pekka Sipola 08-9_kuorimoo.indd 9 23.1.2013 19:46:14
11 Paperiliitto 1/2013 Muistin varassa Moniosaajan on hallittava useita tehtäväkokonaisuuksia. Se kasvattaa muistikuormaa. Teksti Tiina Suomalainen Kuvat Jukka Koskinen Stora Enson Tainionkosken tehtaalla jälkikäsittelyssä työskentelevä Terhi Palmu kiertää neljässä eri työtehtävässä. Rutiinit ovat selkäytimessä. 10-15_pääjuttu.indd 11 22.1.2013 22:56:00
12 Paperiliitto 1/2013 Arkkileikkaamossa työskentelevän Riku Ahlbergin työ vaatii pääkopalta paljon, koska pitkällä linjalla on monta eri konetta. 10-15_pääjuttu.indd 12 22.1.2013 22:56:02
Paperiliitto 1/2013 13 T ampuurinnostin siirtää 32 tonnia painavaa nestepakkauskartonkirullaa pituusleikkuriin. Aamuvuoroon tullut Terhi Palmu, 36, pujottaa rullan pään koneeseen, heittää ensimmäiset hylsyt leikkuriin, teippaa leikkurinhoitajan kanssa kartongin pään hylsyihin ja jää odottamaan seuraavaa muuttoa. Työvaiheet ovat selkäytimessä, pää ja kädet toimivat automaattisesti. Stora Enson Tainionkosken tehtaalla uudistettiin toimintajärjestelmä 2000-luvun lopulla, ja työnkuvat laajenivat. Moniosaamisen myötä muistettavien asioiden määrä lisääntyi rutkasti. Aiemmin vain pakkaamossa työskennelleen Palmun työnkuvaan kuuluu nyt neljä eri tehtävää. Pakkaamon lisäksi hän työskentelee jälkikäsittelyssä leikkurinajurina, hylsynheittäjänä ja korkittajana. Jälkikäsittelyn työntekijät ovat päätyneet lyhyeen, yhden vuoron mittaiseen työkiertoon, koska se tuo työhön riittävästi vaihtelua. – Hommasta toiseen siirtyminen ei tuota minulle ongelmia, sillä tehtävät toistuvat päivästä toiseen ja ovat painuneet hyvin muistiin. Asia on toinen, jos sattuu jotakin, joka rikkoo rutiinin, Palmu huomauttaa. Mitä pitikään tehdä? Ongelmat koneiden kanssa, uudistukset ja keskeytykset haastavat muistia ja keskittymistä. Palmu joutuu kaivelemaan muistin komeroita etsiessään ratkaisua, kun vaikkapa pakkaamossa rullakäärintä ei toimikaan kuten pitäisi. Uusien kartonkilaatujen kanssa on tarkisteltava ajoparametreja ja leikkaussäätöjä, ennen kuin asiat painuvat mieleen. Ja kun Palmu hyppää auttamaan kuivapäähän, huomio suuntautuu toisaalle ja keskeytyksen jälkeen on hetki pähkäiltävä, mihin jäinkään. UPM:n Kymin tehtaalla arkkileikkaamossa työskentelevällä Riku Ahlbergilla, 42, on samanlaisia kokemuksia: – Jos homma toimii, ei muistia tarvitse pinnistellä. Koneet, joilla työskentelen, ovat kuitenkin hyvin häiriöherkkiä ja ongelmatilanteissa pitää miettiä säätöjä ja toimenpiteitä. Rutiineja rikkoo myös tilausten vaihtuminen: on muistettava muun muassa vaihtaa lavakoot ja tilausnumerot tulostimiin. Ahlberg työskentelee linjalla, jossa on ”hirveesti härveliä”: arkkileikkuri, käärimäkone, laatikkokone, lavaaja sekä ”rolle”, joka käärii A4-lavat muoviin. Pääpaikkansa lisäksi Ahlberg työskentelee tarvittaessa myös toisella leikkurilla, järjestelijänä ja kunnossapidossa. Palmu ja Ahlberg huomauttavat, että vaikka moniosaaminen lisää muistikuormaa, on siinä myös paljon hyvää. Yhden ja saman työn tekeminen voi olla hyvin puuduttavaa. Monet eri työtehtävät tarjoavat vaihtelua, pitävät pääkopan vireänä ja treenaavat samalla muistia. Kiire ja tietotekniikka kuormittavat Työ kuormittaa aivojamme yhä enemmän on työpaikkana sitten toimisto tai tehdas. Syynä tähän ovat muun muassa jatkuvasti muuttuvat työtehtävät ja -prosessit, töiden lisääntyminen ja pirstoutuminen, epäsäännölliset työajat, vuorotyö ja työn pakkotahtisuus. Teollisuudessa muistikuormaa kasvattavat myös turvallisuusmääräykset ja laatuvaatimukset. Kiire ja liiallinen stressi saavat muistin takkuamaan. Kiireessä myös unohtuu helposti jokin muuttunut turvallisuussääntö. – 1980-luvulla automaatio lisäsi työn tehokkuusvaatimuksia. Nyt myös ihmisiltä odotetaan aina vain enemmän. Entistä isommat tuotantomäärät hoidetaan entistä pienemmällä porukalla, tiivistää ajan hengen UPM:n Kymin tehtaan työsuojeluvaltuutettu Paavo Pesonen. Myös vuorotyön mukanaan tuoma väsymys sotkee ihmisen tiedonkäsittelyn toimintoja. Väsyneenä ajatus harhailee, ja ongelmatilanteissa ratkaisun hahmottumiseen menee enemmän aikaa. Palmu huomaa väsymyksen erityisesti yövuoroissa, Ahlberg aamuvuoroissa. Työterveyslaitoksen vanhempi tutkija Minna Huotilainen lisää, että tietotekniikkakin valitettavasti kuormittaa muistia, vaikka asian pitäisi olla toisinpäin. – Tietotekniikka prosessiteollisuudessa kehittyy vauhdilla, mutta vielä ollaan tilanteessa, että siitä aiheutuu myös aivan turhaa muistikuormaa ja sitä kautta virheitä. Pesosen tuntuma kentältä on sama: uudet tietojärjestelmät koetaan usein rasitteena, koska niiden oppiminen vie aikaa. Riku Ahlberg pohtii parhaillaan, miten kummassa oppii uuden, tehtaalla käyttöön otetun tietojärjestelmän, jota hän joutuu käyttämään järjestelijänä. – En ole vielä saanut perehdytystä, mutta vaikuttaa ihan mahdottomalta hommalta. Päätteen näpyttelyä tulee kolme kertaa enemmän kuin aiemmin, ja rinnakkain on vielä kaksi eri järjestelmää. Hyvin järjestetty, hyvin muistettu Muisti ja sen kuormittuminen tulee Pesosen mukaan puheeksi erityisesti tehtäväkokonaisuuksien laajentuessa. – Hyvin tavallinen on pelko siitä, että ei muista työtehtäviä, jos palaa niihin pitkän ajan kuluttua. – Tämä on myös työturvallisuuskysymys, ja siksi koulutuksen kertaamista pitäisi olla tarjolla. Olisi myös syytä pohtia, ovatko jotkut työtehtävät jo liian laajoja. Tai pitäisikö tehtäväkiertoa säännöllistää, miettii Pesonen. Ahlberg tietää, mistä Pesonen puhuu. – Jos on saanut kymmenen päivän perehdytyksen ja palaa työhön seuraavan kerran puolen vuoden kuluttua, on selviö, ettei muista mitään. Alussa sitä on sitten toisten holhottavana ennen kuin homma alkaa palautua mieleen. ” Jos homma toimii, ei muistia tarvitse pinnistellä.” Terhi Palmun ja Riku Ahlbergin mukaan muistia kysytään, kun tapahtuu jotakin yllättävää: kun koneeseen tulee häiriö, kun tilaukset vaihtuvat tai kun tulee jokin uusi tuote. Myös kiire ja alati lisääntyvä tietotekniikka kuormittavat muistia. 10-15_pääjuttu.indd 13 22.1.2013 22:56:03
14 Paperiliitto 1/2013 Terhi Palmu nauraa, että joskus muisti on kuin kananlento. Muistamisen tueksi voi käyttää eri tekniikoita. 10-15_pääjuttu.indd 14 22.1.2013 22:56:05
15 Paperiliitto 1/2013 Tainionkosken tehtaan työsuojeluvaltuutettu Jaakko Väärä pohtii, että työnkierrossa olisi löydettävä kultainen keskitie. Liian lyhytkin kierto voi johtaa siihen, että ammattitaito ei pysy yllä. – Muisti ei ole irrallinen, vaan se on sisällä työn tekemisessä, sen vaatimuksissa ja ammattitaidossa. Olisi mietittävä ja suunniteltava hyvin tarkkaan, millainen kiertojärjestelmä sopii millekin työpisteelle. Työn oikeanlaista järjestämistä korostaa myös tutkija Huotilainen. Työn järjestelyt ja työssä käytetyt välineet saattavat olla niin huonosti suunniteltuja, että ne kuormittavat muistia turhaan. – Jos esimerkiksi koneelta toiselle siirryttäessä täytyy muistaa neljä numeroa ja pari säätöä, muistimme ei yksinkertaisesti riitä. Mikseivät koneet voisi siirtää tarvittavat tiedot ja säädöt toisilleen? Älä vaadi muistilta liikaa Terhi Palmu on huomannut, että joskus muisti on kuin kananlento. Hän saattaa esimerkiksi alkaa korkittaa rullaa, vaikka leikkurinhoitaja on sekunti sitten huikannut, että tulossa on raakkirulla. Tyypilliset muistivirheet koskevat juuri työmuistia, jota kutsutaan myös lyhytkestoiseksi muistiksi. Työmuistissa säilytämme tärkeitä, äsken kuultuja ja muistettavia asioita. Työmuisti on tiedonkäsittelyn pullonkaula: Se on häiriöille – kuten melulle, keskeytyksille ja huolille – altis sekä hyvin rajallinen. Ihminen pystyy säilyttämään työmuistissa vain noin viisi asiaa kerrallaan. Minna Huotilainen sanookin, että usein yliarvioimme muistiamme. Emme kirjoita asiaa ylös vaan kuvittelemme muistavamme sen. Sitten ärsyynnymme, kun emme muistakaan. – Muistin käytön a ja o on oman muistin tunteminen. On tärkeää huomata, milloin tarvitsee apua. Muistin voi "ulkoistaa" vaikka paperilappuselle tai pieneen muistikirjaan. Työkoneen lähellä on hyvä pitää tilausta koskevaa lappua, josta asiat voi tarkistaa. Työmuistin lisäksi työpaikoilla esiintyy muistikuormitusta myös uusia toimintatapoja opittaessa. Oppiessa talletamme asian säilömuistiin eli pitkäkestoiseen muistiin, joka toimii pysyväluonteisena varastona. – Uusi työtehtävä ei kuitenkaan säily mielessä, jos sitä ei tarvitse pitkään aikaan. Jotta asia painuu säilömuistiin, on sitä käytettävä useita kertoja viikossa. Ihminen ei ole kone vaan tarvitsee uuden oppimiseen aikaa ja rauhaa, Huotilainen korostaa. Hyvässä perehdytyksessä huomioidaan se, että olemme erilaisia oppijoita. Yhdellä menee uuden omaksumiseen yksi vuoronkierto, toisella pidempään. Asiat painuvat paremmin mieleen, kun pääsee itse tekemään eikä vain katso vierestä. Pätkiikö? Niin muillakin Palmu ja Ahlberg selviävät työstään ilman muistilappuja ja -sääntöjä. Muistin pätkiminen on kuitenkin molemmille tuttua: avaimet ja tapaamiset saattavat unohtua, eikä nimi tai luku muistukaan mieleen. Ruuhkavuosia elävä Riku Ahlberg on huomannut, että vaikka työasiat pysyvätkin mielessä, kotiasiat eivät. Tuttuja juttuja monille perheenisille ja -äideille: aamuhässäkässä kahvi tulee keitettyä ilman kahvia, maitotölkki menee mikroon, ja kuopuksen talvikenkä löytyy etsintäoperaation jälkeen pannuhuoneesta. Pihalta startatessa pää lyö tyhjää: minne minä olinkaan menossa? Unohtelu ärsyttää ja voi nostaa pintaan huolen muistisairaudesta. Lähes viidesosa eli noin 400 000 suomalaista työntekijää parikymppisestä kuusikymppiseen kuvaa pitkäaikaisia tai toistuvia muistin tai keskittymisen vaikeuksia. Mistä voi tietää, onko muistivirheissä kyse jostakin vakavammasta? – Hetkellinen unohtelu kuuluu normaaliin elämään. Kun muistettavaa on paljon, työmuisti yksinkertaisesti kuohuu yli. Jos oma muistamattomuus kiusaa, mieti, oletko muistamaton myös silloin, kun muistettava asia kiinnostaa, kun olet nukkunut kunnolla ja kun et ole liian kiireinen. Jos vastaus on kyllä, kannattaa muistiongelmiin hakea apua ja selvittää, mistä ne johtuvat, Huotilainen neuvoo. Työikäisten muistivaikeuksien taustalta löytyy erittäin harvoin etenevää muistisairautta, sitäkin useammin työuupumusta, masennusta ja unihäiriöitä. ? P NäiN hoidat muistiasi ?Nuku riittävästi. Tarkista myös, että unesi on hyvälaatuista. Hanki tietoa unen laadun parantamiseen. ? Suojele aivojasi. Käytä kypärää, nauti alkoholia kohtuudella ja ole varovainen liuotinaineiden kanssa. Tarkista myös kolesterolisi. ? Vaali hyvää työilmapiiriä. Työssä viihtyvä myös muistaa ja oppii paremmin. Puhu pomolle ja hänen pomolleen. Vaikuta asioihin. ? Liiku. Lisää työpaikkaliikuntaa ja yritä löytää itsellesi liikuntaharrastus, jonka parissa viihdyt. ?Käytä muistitekniikoita. Muistilappuihin turvautuminen ei ole merkki muistiongelmista vaan realismista. muistiN avuksi ? Jos ei voi ympäröidä työpistettäsi post it -lappusilla, seuraavat asiat auttavat muistamaan työn touhussa: ? Sano muistettava asia ääneen muutaman kerran. ? Käytä muistisääntöjä. Kytke muistettava asia johonkin konkreettiseen. Esimerkiksi kolme ikkunaa, kolme muistettavaa asiaa. Voit myös painaa mieleesi muistettavien asioiden alkukirjaimet. ? Kokeile myös klassikkoa: sido langanpätkä sormeen. Tai pane työhanska käteen väärinpäin. Vinkit: TTL:n tutkija Minna Huotilainen ” Muistin käytön a ja o on oman muistin tunteminen.” Vuorotyöläisen kannattaa huolehtia hyvin jaksamisestaan. Riittävä uni on muistin kannalta tuiki tärkeää. Sen tietävät myös Terhi Palmu ja Riku Ahlberg. 10-15_pääjuttu.indd 15 22.1.2013 22:56:06
Paperiliitto 1/2013 16 Tommi Välitalo ja Juhani Koivuranta tekevät töitä samassa tahdissa. 16-19_ juttu.indd 16 23.1.2013 20:44:50
Paperiliitto 1/2013 17 Juhani Koivuranta ? Ikä: 56 ? Perhe: asuu yksin, kaksi aikuista lasta ? Harrastukset: lohen ja siian lippoaminen ? Koulutus: ammattikoulu tommi välitalo ? Ikä: 30 ? Perhe: avovaimo ? Harrastukset: musiikki ja liikunta ? Koulutus: yo-pohjainen ammattikoulu, oppisopimuskoulutus Teksti Susanna Chazalmartin Kuvat Tuomo Ylinärä M utta pitävätkö väitteet erilaisesta työkulttuurista paikkansa? Tommi Välitalo ja Juhani Koivuranta Kemistä vastaavat. Tommi Välitalo, 30: – Valmistuin juuri oppisopimuskoulutuksella kunnossapitoasentajaksi ja sain vakipaikan Eforalta. Teen töitä päivävuorossa työparina Jussin kanssa. Olen ollut tehtaalla kesätöissä kahdeksan vuoden ajan. Alkuaikoina täällä oli vielä sellaisia vanhan kansan miehiä, jotka eivät katsoneet meitä nuoria aina hyvällä. Nyt tuntuu, että kaikki kuuluvat porukkaan. Kahvihuoneessa meillä tosin on oma juniorinurkkaus. Siinä tulee juteltua musiikista ja sellaisista, mihin vanhemmat eivät välttämättä osallistu. Juhani ’Jussi’ Koivuranta, 56: –Tulin tehtaalle töihin heti ammattikoulusta valmistuttuani, vuonna 1975. Olin ensimmäisiä, joilta vaadittiin koulutus, mutta töihin pääsi suoraan, kun meni vanhemman miehen työpariksi. Välillä kävin vuoden rauhanturvatehtävissä, mutta muuten olen ollut samassa työpaikassa. Tommin kanssa olemme nyt olleet työparina kaksi vuotta ja tulleet juttuun oikein hyvin. Väite: Nuoret eivät osaa ja vanhat ovat laiskoja. Tommi: –Onhan se selvä, ettei nuori voi heti osata yhtä hyvin kuin konkari. Osaamistani ei kuitenkaan ole epäilty. Jussi on aina valmis auttamaan, jos joku homma ei vielä onnistu. Ja tietokonehommissa nuoremmat monesti neuvovat vanhempia. Juhanin perässä ei aina meinaa pysyä. Ehkä vanhemmat työmiehet antavat vaikutelman laiskasta, koska eivät samalla tavalla hötkyile menemään. Vuosien varrella turhat liikut ovat jääneet pois ja työ tehdään tarkasti. Juhani: –Nuorilla on todella hyvä pohjakoulutus ja oppisopimusmalSukupolvet kohtaavat Kun vastavalmistunut ja konkari päätyvät työpariksi, voi ennakkoluuloja löytyä puolin ja toisin. Työpari Kemin Eforalla 16-19_ juttu.indd 17 23.1.2013 20:44:54
Paperiliitto 1/2013 20 Harry Potter -kirjoista ja -elokuvista tuttu Daily Prophet -lehti sisältää ominaisuuksia, joita odotetaan tulevaisuuden älypapereilta. 20-23_sievi.indd 20 24.1.2013 9:17:12
Paperiliitto 1/2013 21 Paperilehden kuvat liikkuvat ja jutut päivittyvät. Harry Potter -kirjoista ja elokuvista tuttu maailma on lähivuosina täällä, kun äly tulee paperille. Vai onko? Äly tulee Reima Kangas P äivän profeetta (englanniksi Daily Prophet) on taikamaailman oma sanomalehti. Päivän profeetta toimitetaan tilaajilleen pöllöillä. Se ilmestyy myös iltapainoksena aamun lisäksi. Uutiset ilmestyvät lehdessä hyvin nopeasti niiden tapahtumisen jälkeen. Lehti on lumottu niin, että sen teksti voi vaihtua päivän aikana niin, että uudet tiedot päivittyvät lehteen. Lehdessä olevat kuvat ovat liikkuvia. Hetkinen! Tämä kuulostaa oudolta. Ei tämän jutun noin pitänyt alkaa vaan näin: Pakkaus, joka vastaa ääniin tai käteen sopiva paperinen näyttö perinteisen päivälehden sijaan voivat olla totta jo lähitulevaisuudessa. – Ostat netistä lehden eli printtaat paperille näyttöruudun, laitat lukulampun päälle, jotta näytön aurinkokennot saavat virtaa, alat pyörittää sivuja nappia painamalla ja lukea, funktionaalisten materiaalien huippuyksikön vetäjä Jarl B. Rosenholm kuvailee arkea, joka odottaa meitä ihan kulman takana. Fantasiaa vai tiedettä? Tämän jutun ensimmäinen kappale on lainaus Wikipedian artikkelista Harry Potter -sarjan käsitteet. Kaksi yllä olevaa kappaletta ovat puolestaan suoraa lainausta Tietysti.fi-nettisivujen kirjoituksesta, joka perustuu Jarl B. Rosenholmin haastatteluun. Harry Potter on brittiläisen lastenja nuortenkirjailijan J. K. Row20-23_sievi.indd 21 24.1.2013 9:17:14
Paperiliitto ?/???? ?? www.sievi.com UUSI KUVASTO 2013 Markkinoiden laajin kotimainen jalkinemallisto on jälleen uudistunut vastaamaan entistä paremmin käyttäjien tarpeita. Tilaa kuvasto 2013 ilmaiseksi! Lähetä kuponki postitse tai faksaa tilauspalveluumme (08) 488 1200. Kyllä kiitos! Lähettäkää minulle Sievi 2013 -kuvasto ilmaiseksi. Odotan yhteydenottoanne. Sievin Jalkine Oy Tunnus 5004828 85003 VASTAUSLÄHETYS Nimi Tehtävä yrityksessä Yritys Osoite Puh. Sähköposti Sievin Jalkine Oy maksaa postimaksun ? Pohjois-Euroopan johtava turvaja ammattijalkinevalmistaja Sievin Jalkine Oy Korhosenkatu 24, 85310 Sievi As. Puh. (08) 488 11 • Fax (08) 488 1200 info@sievi.com S TA T II V I SIEVI_KuvasKupon_PAPERILIITTO_201212.indd 1 20.12.2012 11.12 lingin kirjoittaman fantasiakirjasarjan hahmo. Rosenholm on kemian professori Åbo Akademissa, Turun ruotsinkielisessä yliopistossa. Tietysti.? on puolestaan Suomen Akatemian ylläpitämä internet-sivusto, joka kertoo tieteestä ja tutkimuksesta. Kaikilla edellämainituilla kuulostaa silti olevan samanlaiset jutut. Voisi kuvitella, että Harry Pottereissa puhutaan samasta asiasta kuin tiedesivustolla. Älypaperista. Kovat odotukset Kuvailuja älypaperin uskomattomista ominaisuuksista löytää helposti tiedotusvälineistä: Aivan lähitulevaisuudessa yhdelle paperiarkille – älypaperiarkille – voi painaa koko lehden eikä erillistä lukulaitetta tarvita. Sisältöä voi selailla samaan tapaan kuin nykyään tietokoneella. Kaikesta elektroniikasta huolimatta lehti ei maksa juuri sen enempää kuin nykyinen liikkumaton versio. Lukemisen jälkeen älypaperi heitetään paperinkierrätykseen. Ominaisuudet sopivat vaivaiset viisi sulmua maksavaan Päivän Profeettaan. Rosenholmin tutkimusryhmällä on vastavaan tuotteeseen vielä pitkä matka. Se on ymmärrettävää, sillä he ovat jästejä, siis henkilöitä, jotka eivät pysty taikomaan. Rosenholmin haastattelun mukaan tärkeimmät tekniset ongelmat on silti jo voitettu, kun tutkimusryhmä on onnistunut painamaan painokoneella paperille transistorin. Painokoneesta älyä Pakko turvautua taas Wikipediaan. Sen mukaan transistori on puolijohdekomponentti, joka voi toimia kytkimenä, vahvistimena tai muistin elementtinä. Monista transistoreista voi muodostaa mikropiirejä. Tyypillisiä mikropiirejä ovat erilaiset vahvistimet, suorittimet ja mikroprosessorit, elektroniset muistit sekä sovelluskohtaiset mikropiirit, jotka voivat olla vaikkapa kännykän keskeisiä osia. Mikropiirissä voi olla satoja miljoonia transistoreita. Kaikesta tästä voimme päätellä, että Rosenholmin tutkimusryhmä pystyy painamaan painokoneella paperiin vähäisiä tietokoneen tai prosessorin ominaisuuksia – siis niin sanottua älyä. Hyvin vähän vielä, mutta kuitenkin. Transistorin virtalähteeksi paperille voidaan painaa aurinkokennoja ja paristoja. Pakkaus kertoo pilaantumisesta Paperin äly voi perustua muuhunkin kuin elektroniikkaan. Älykkääseen paperiin on liitetty joitain ominaisuuksia, jotka saavat paperin reagoimaan tietyllä tavalla tietyissä tilanteissa. Esimerkiksi pakkauspaperia voidaan käsitellä kemiallisesti. Kun elintarvike alkaa pilaantua, siitä erittyy tiettyjä kaasuja. Kaasut saavat pakkaukseen lisätyt aineet muuttamaan pakkauksen väriä, ja siinä meillä on älykäs paperi yksinkertaisimmillaan. Se kertoo onko elintarvike kunnossa. Tuollaisia passiivisesti eri asioita tunnistavia älypapereita on käytössä. Esimerkiksi UPM esitteli jo vuonna 2007 pakkausvahdiksi kutsumansa tuotteen. Se toimii seuraavasti: Elintarvike on pakattu läpinäkyvään kalvoon, jonka sisällä on suojakaasua. Pakkausvahti on pakkauskalvon sisäpuolelle kiinnitetty tarra. Jos pakkaus rikkoutuu, sisälle tulee ilmaa, ja ilman happi saa tarran muuttumaan läpinäkyvästä siniseksi. Värimuutos perustuu laminaattikerrosten välissä olevan aineen kemialliseen reaktioon. Lääkepakkaus muistuttaa Stora Enso esitteli niin ikään jo vuonna 2007 älykkään lääkepakkauksen, jota se oli kehitellyt Imatran tehtailla. Pakkaus sai viime vuoden lopulla lisäjulkisuutta, kun Stora Enso teki ruotsalaisen yrityshautomon kanssa sopimuksen pakkauksen edelleen kehittämisestä. Älykäs lääkepakkaus pystyy rekisteröimään yksittäisten pillerien ottamisajankohdan. Se toimii niin, että pakkauskartongin sisälle on painettu ”älyä”, jonkinlaisia johtimia. Sen lisäksi lääkepakkaukseen laitetaan kiinni gsm-moduli. Kun potilas painaa pillerin irti pakkauksesta, pakkauskartonkiin tulee reikä ja kartongin sisällä oleva johdin katkeaa. Gsm-moduli rekisteröi tiedon. Se ”tietää”, mikä pilleri paketista on otettu ja mihin kellonaikaan. Jos lääke jää ottamatta määräaikana, gsm-moduli lähettää muistutuksen vaikkapa potilaan ja perheenjäsenen kännykkään. Utopistisia visioita Paperiteollisuuden näkökulmasta asiaa katsova Åbo Akademin paperitekniikan professori Martti Toivakka suhtautuu hieman epäillen hehkutukseen, joka älypaperiin kohdistuu. Hänen mukaansa mahdollisiin teknologian harppauksiin liittyy julkisuudessa usein ylimääräistä innostusta ja nostatusta. Tutkijat vielä mielellään korostavat odotettavissa olevia tuloksia varmistaakseen rahoitusta. Yleensä julkisuus hiljenee, kun menee muutamia vuosia ilman näkyviä tuloksia. Todellisia tuotteita alkaa sitten tulla pitkän hiljaisen kauden jälkeen. – Aika paljon on esitetty utopistisia visioita videoiden ynnä muiden näyttämisestä paperilla, perinteisen elektroniikan liittämistä paperiin. Se ei ole realistista, sanoo Toivakka. Hän ei niinkään epäile sitä, e tteikö se teknisesti joskus onnistuisi, vaan sitä ettei se kannata. Sitä ei pysty tekemään tarpeeksi pienin kustannuksin. Paperista on myös tehty koemielessä esimerkiksi aurinkokenno, jonka pystyy taittamaan. Se on sinänsä kiinnostavaa, mutta Toivakka miettii, miksi tehdä aurinkokenno paperista, eikä jostain kestävämmästä materiaalista. Paperi on hyvä alusta Lehtijuttujen perusteella lähivuosina älypaperi myös tunnistaa valon, sähkön, lämpötilan tai äänen, ja reagoi siihen. Älypaperit huolehtivat vanhuksista, ilmoittavat kännykkään matkalaukun kulusta, mittaavat potilaan senkan ja tutkivat virusinfektiot sylkinäytteestä. Älytapetit valaisevat huoneen, jossa älykkäät etiketit kertovat, onko herkkukurkku vielä hyvää. Älymaitopurkki vaihtaa väriä, kun maito on pilaantunut. Miten tuohon pitäisi suhtautua? – Jos halutaan tehdä paperi huomattavasti älykkäämmäksi esimerkiksi elektroniikan avulla, se vaatii kehittämistä, mutta on ihan mahdollista, sanoo Åbo Akademin fysiikan professori Ronald Österbacka. Österbacka uskoo, että nimenomaan paperin päälle kannattaa kehittää älykkyyttä. Paperia on joka paikassa, sitä on helppo käsitellä ja se on hyvin hajoavaa. Se on ihanteellinen materiaali lyhytikäisille älytuotteille. – Paperi on yksi parhaista alustoista. Jos sen päälle voidaan tehdä yksinkertaisia tunnistimia tai laittaa elektroniikkaa, se voi mullistaa asiat, sanoo Österbacka. Teollisuudelle vaikeaa Martti Toivakka hymähtää, että tulevaisuuden ennustaminen on vaikeaa. Ei ole helppo arvioida, kuka mitäkin tuotetta haluaa. Niinpä. Esimerkiksi UPM:n pakkausvahti on ollut jäissä, koska sille ei ole kysyntää. Vaikka hinta on halpa, sekin on liikaa. Ongelma voi olla myös se, että kauppa ei lainkaan halua tällaista vahtia, joka kertoo tuotteen laadun heikentymisestä. Älykäs lääkepakkaus maksaa kymmeniä euroja kappale. Vaikka se saattaisi tuoda säästöjä terveydenhoitoon, on eri asia, kuka tahtoo maksaa pakkaukset ja niiden vaatimat järjestelmät. Paperiteollisuuden kannalta älypaperit ovat on vaikeita. Tuotteet ovat sellaisia, ettei niitä pääse ajamaan suurilla koneilla suuria määriä. Toivakan mukaan ala kasvaa pienteollisuuden kautta. – Paperintekijöistä meidän tutkimuksistamme ovat eniten kiinnostuneita yritykset, jotka ovat tehneet aiemmin valokuvauspapereita tai muita sellaisia erikoistuotteita, sanoo Toivakka. Päivän Profeetan lukijatkin ehkä kelpuuttaisivat albumiinsa paperivalokuvia, joissa on liikettä. P ” Aika paljon on esitetty utopistisia visioita videoiden ynnä muiden näyttämisestä paperilla.” Älykkääseen lääkepakettiin kiinnitettävä gsm-moduli rekisteröi lääkkeiden ottamista. 20-23_sievi.indd 22 24.1.2013 9:29:43
www.sievi.com UUSI KUVASTO 2013 Markkinoiden laajin kotimainen jalkinemallisto on jälleen uudistunut vastaamaan entistä paremmin käyttäjien tarpeita. Tilaa kuvasto 2013 ilmaiseksi! Lähetä kuponki postitse tai faksaa tilauspalveluumme (08) 488 1200. Kyllä kiitos! Lähettäkää minulle Sievi 2013 -kuvasto ilmaiseksi. Odotan yhteydenottoanne. Sievin Jalkine Oy Tunnus 5004828 85003 VASTAUSLÄHETYS Nimi Tehtävä yrityksessä Yritys Osoite Puh. Sähköposti Sievin Jalkine Oy maksaa postimaksun ? Odotan yhteydenottoanne. Pohjois-Euroopan johtava turvaja ammattijalkinevalmistaja Sievin Jalkine Oy Korhosenkatu 24, 85310 Sievi As. Puh. (08) 488 11 • Fax (08) 488 1200 info@sievi.com S TA T II V I SIEVI_KuvasKupon_PAPERILIITTO_201212.indd 1 20.12.2012 11.12 20-23_sievi.indd 23 1/23/2013 10:39:30 AM
UPM pyrki eroon työehtosopimuksista 24 Yhtiö perääntyi aikeestaan irrota yleissitovasta työehtosopimuksesta Saksassa. Heikki Jokinen UPM ilmoitti juuri ennen joulua hakevansa työnantajaliitolta vuoden alusta saksalaisten säädösten mahdollistamaa OTeli Ohne Tarifbindung -asemaa. Tällöin yhtiö voi yhä kuulua työnantajaliittoon, mutta sen ei tarvitse noudattaa alan työehtosopimusta. UPM:n seitsemän tehdasta työllistävät Saksan paperija kartonkiteollisuuden 40 000:sta työntekijästä kymmenen prosenttia. Yleissitovat sopimukset kattavat ammattiliitto IG BCE:n mukaan erittäin suuren osan paperiteollisuudesta. Tammikuun lopulla IG BCE ja UPM julkistivat kuitenkin yhteistyötavoitteensa. Kahden UPM:n tehtaan sopimusneuvottelut siirrettiin myöhempään. Tavoitteena ovat yhtenäiset työehdot työehtosopimuksen pohjalta. Työntekijät vastustivat näkyvästi UPM:n aikeita. Joulun alla baijerilaisen UPM:n Plattlingin paperitehtaan työntekijöitä lakkoili puolustaakseen yleissitovaa sopimustaan. – (UPM:n aikomus) on kuin isku vasten kasvoja. En olisi uskonut tällaista koskaan mahdolliseksi, sanoi työntekijöiden yritysneuvoston puheenjohtaja Christian Wegele UPM Schongaun tehtaalta joulukuussa. – Työntekijät ovat hyväksyneet ulkoistamisia, lyhennettyjä työpäiviä, työvoiman vähennyksiä, työaikojen pidennyksiä, lomien siirtoja sekä useita muita työntekijöille epäedullisia toimia. Wegele näkikin, että UPM:n tavoitteena on työntekijöiden aseman pysyvä heikentäminen lyhyellä ja pitkällä aikavälillä. Tehtaan yritysneuvosto totesi, että konsernin johdon ehdottama linja on ehdottomasti väärä tie. Se ei ota huomioon sosiaalista rauhaa, ihmisiä eikä osapuolten perinteitä, joihin Schongaun tehtaalla on totuttu. – Irtautumalla paperialan sopimuksesta UPM asettaa työehtosopimukset ja työmarkkinaosapuolten yhteistyön perusteellisesti kyseenalaiseksi, sanoi IG BCE:n palkkapolitiikasta vastaava Peter Hausmann joulukuussa. – Yritykset tuhoavat oman järjestörakenteensa ja lopulta edessä on sopimusten tilkkutäkki. Yhteistyörakenteet häviävät, pitkäaikaiset kiistat ja vastakkainasettelut talosopimuksista ovat edessä. Tätä ei voi haluta kukaan, joka on vilpittömästi kiinnostunut paperiteollisuuden hyvästä taloudellisesta kehityksestä, sanoi Hausmann. Nyt hän on tyytyväinen UPM:n perääntymisen ja toteaa sen taloudellisen ja palkkapoliittisen järjen ilmaisuksi. ? P Tehtaiden järjestelyä Ruotsissa Ruotsalaisten pakkauspaperiyhtiöiden Billerudin ja Korsnäsin yhdistäminen BillerudKorsnäsiksi on nyt tehty. EU hyväksyi fuusion, koska yksi paperikone vähennettiin Gävlen tehtailta. Yhtiö investoi nyt 30 miljoonaa euroa Frövin tehtaan uuteen koneeseen. Uutta rahaa BillerudKorsnäs haki osakeannilla, jonka se ilmoitti tammikuussa tulleen kokonaan merkityksi. EU:n komissio myönsi lisäksi yhtiölle 31,4 miljonaa euroa ”vihreän öljyn” kehityshankkeeseen. Tavoite on kehittää energiaa metsähakkuiden jätteistä. Ruotsalainen SCA on viime aikoina järjestänyt uudelleen tuotantolaitoksiaan. Joulukuussa se ilmoitti myyvänsä Itävallassa sijaitsevan Laakirchenin painopaperitehtaansa sikäläiselle Heintzel Gruppelle, jotta se voi investoida tehokkaammin tehtaisiinsa Ruotsissa. Vaikeuksissa oleva Vida Paper päästi joulukuussa konkurssiin Lessebon paperitehtaansa. Paikkakunnalla on tehty paperia vuodesta 1693 ja tehtaan lakkautus jättää 230 työtöntä. Tehdas sai velkojilta luvan jatkaa tammikuun loppuun ja tuoreimmat uutiset kertovat toiminnan mahdollisesta ulkomaisesta ostajasta. Lisää pehmopaperia Kiinasta Suuryhtiö APP China harkitsee hankkivansa 42 uutta pehmopaperikonetta Kiinan tehtailleen. Ensimmäiset 26 konetta on jo tilattu ja ne valmistavat 60 000 tonnia paperia vuodessa. Vuoteen 2015 mennessä uudet koneet lisäävät APP Chinan tuotantoa kahdella miljoonalla tonnilla vuodessa. Yhtiöllä on nyt Kiinassa 20 000 työntekijää. Wegele näkikin, että UPM:n tavoitteena oli työntekijöiden aseman pysyvä heikentäminen. Maailman paperi Maailman paperi Paperiliitto 1/2013 UPM:llä on seitsemän tehdasta Saksassa. Kuvassa Nordlandin paperitehdas. UPM 24-25_parasta elämässä_maailman p.indd 24 22.1.2013 22:26:20
Paperiliitto 1/2013 Sauli Tiala harrastaa agilitya. Teksti Tiina Suomalainen Kuva Anne Yrjänä M eille syntyi itsenäisyyspäivänä seitsemän koiravauvaa. Nyt ilma on täynnä pennun tuoksua, ja tulokkaille pitäisi löytää hyvät kodit. Pentujen vanhemmat, pitkäkarvaiset hollanninpaimenkoirat Hertta ja Morris ovat sellaisia muotovalioita ja hyviä tyyppejä, että halusin tehdä pentueen. Hertta on erityisen ulospäin suuntautunut, hellyyttä rakastava ja nopea oppimaan. Ryhdyimme vaimoni Riitan kanssa koiraharrastajiksi, kun lapset alkoivat lentää pois pesästä. 27ja 23-vuotiaat tytöt elävät jo omillaan, kotona asuvat vielä 21ja 15-vuotiaat pojat. Lasten ollessa pienempiä talossa oli aina hälinää ja sitä mietti, eikö tämä koskaan lopu. Sitten kun se loppui, tuli tyhjyyden tunne. Yhä useammin makasimme emännän kanssa sohvalla telkkaria tuijottaen ja miettien, eikö meillä ole mitään tekemistä. Nyt puuhaa piisaa. Harrastamme agilitya ja kierrämme kilpailuja ja näyttelyjä ulkomaita myöten. Viime toukokuussa Hertta palkittiin Salzburgissa maailman voittajaksi rotunsa parhaana edustajana. Koiraharrastus on myös pakoa arjesta. On mukava tavata viikonloppuisin muita koiraihmisiä. Työsuojeluvaltuutettuna olen työssä kiinni 24/7, ja se alkaa syödä päätä, jos ei pääse irrottautumaan. Harrastan moottoripyöriäkin. Tallissa on 1600-kuutioinen Yamaha sekä itse rakentamani "venäläinen akantappaja", museorekisterissä oleva sivuvaunullinen Ural. Elämä on sen verran lyhyt, että on tehtävä asioita joista tykkää. Puolitoista vuotta sitten, 47-vuotiaana, sain ensimmäisen lapsenlapsen. Se oli kriisi, kun lapset alkoivat kutsua vaariksi. En kai minä nyt niin vanha ole! Nyt vaarisana kuulostaa hyvältä. ? P Sauli Tiala ryhtyi koiraharrastajaksi, kun lapset alkoivat lähteä. Koiriin hurahtanut 25 Parasta elämässä-sarjassa lukijat kertovat elämästään. Pietarsaarelainen Sauli Tiala toimii työsuojeluvaltuutettuna UPM:n Pietarsaaren tehtaalla. Alkaa syödä päätä, jos ei pääse irrottautumaan. 24-25_parasta elämässä_maailman p.indd 25 22.1.2013 22:26:20
Paperiliitto 1/2013 ?? Tapahtumia Entinen Lielahden osasto 6 Viro-matka: Matka Pärnuun Viikingkylpylään 23.–26.5. Sitovat ilmoittautumiset ja tiedustelut 2.4. mennessä, Kauko Järvinen p. 050 356 825. Joutsenon osasto 23 Pilkkikilpailut: La 9.3. klo 9 Koivikossa. Tarjolla kahvia ja makkaraa. Valkeakosken osasto 70 Teatteriin: Teatteriretki jäsenille 4.5. klo 14.00 Musiikkiteatteri Palatsissa esitettävään Finnhitz-showhun. Show koostuu legendaarisimmista Finnhits-klassikoista sekä sketseistä, jotka luonnollisesti liittyvät suomalaisuuteen ja Finnhitseyteen. Kaiken tämän kruunaa 60-,70-,80-luvun vaatetukset ja ”tyylikkäät” peruukit, meikit ja lisämausteet. Ja hei, mitkä nimet ja ammattilaiset tähdittävät tätä showta, ei ole epäilystäkään, etteikö tästä showsta tule hitti! Ihmiset kuulevat ja näkevät lavalla, Kirkaa, Dannyä, Katri Helenaa, Paula Koivuniemeä, Frederikiä ja monia muita legendaarisia Finnhits-hahmoja! Lippuja on rajoitettu määrä, lipun hinta on 10 euroa, max 2 lippua/jäsen. Lippuja voi lunastaa pääluottojen toimistoilta tai soittamalla Markku Salokivi 040 731 0197 tai Jorma Pirttilä 0400 943 104. Matkaan lähdemme Valkeakosken Liikenteen bussilla, joka lähtee klo 12.30 Liikenteen talleilta jatkaen reittiä: Sointulan ostoskeskuksen päätepysäkki Hakakatu Helletie Juhannusvuorentie Kaapelintie Sääksmäentie Ulvajankatu Valkeakoskenkatu Valtakatu Lempääläntie Kenraalintie Painontie Eerolantie Salomaantie – Kaakonojantie Seminmutka Tampere, sekä samaa reittiä käänteisessä järjestyksessä takaisin. Motoristit elokuussa Lohjalle Kokoontumisjo: Paperiliittolaisten motoristien kokoontumisajot järjestetään 2.–4.8. Lohjan Päiväkummussa. Ilmoittautuminen on käynnissä. Asiasta enemmän liiton nettisivuilla. Ay-hirvenhiihto Hirvenhiihto: Hirvenhiihdon ay-mestaruuskisat järjestetään 16.3.2013 klo 11 alkaen Kainuun Prikaatin Hoikanportin ampumaradalla. Hiihtomatka on 7–9 km perinteisellä tyylillä. Ilmoittautuminen 1.3. mennessä. Lue lisää liiton nettisivuilta. Ay-lentopallon SM-kisat Lentopallo: Ammattiosastotai työpaikkajoukkueille järjestetään ay-lentopallon SM-kisat Kotkassa 27.–28.4. Joukkue voi koostua saman ammattiosaston tai saman työpaikan pelaajista, johon voi kuulua useammankin ammattiliiton jäseniä. Ilmoittautuminen 31.3. mennessä. Lue lisää liiton nettisivuilta. 63 osastoa, 131 edustajaa Helsingissä ensi kesänä pidettävään liittokokoukseen osallistuu 131 edustajaa 63 osastosta. Kokous on tärkeä paikka vaikuttaa. P aperiliiton entinen tiedotussihteeri ja monialainen toimittaja Matti Ojala on poissa. Hän menehtyi joulukuun 15. päivänä Outokummussa. Matin osaksi elämässä tuli siltojen rakentaminen erilaisten ajatusmaailmojen välille politiikassa, maanpuolustuksessa ja elämässä yleensä. Matti syntyi rautatievirkamiesperheeseen Lappilassa. Isänsä työ vei hänet varttumaan Alapitkän asemalle Pohjois-Savoon ja myöhemmin Heinolaan Päijät-Hämeeseen. Matti kirjoitti ylioppilaaksi Heinolan yhteislyseosta. Matti hakeutui lukiovuosinaan töihin paperitehtaalle. Hän tunsi heti olonsa kotoisaksi tehtaan työmiesten parissa. Rehdistä työmiehestä tulikin hänelle se miehenmalli, jota hän arvosti koko elämänsä. Matti Ojala teki päätyönsä Paperiliiton tiedotussihteerinä 70ja 80luvuilla. Paperiliitossa Matin vastuualueena oli sisäisen ja ulkoisen tiedottamisen lisäksi sosialidemokraattisen politiikan vaaliminen Länsi-Suomen tehtailla. Eläkevuosinaan Matti toimi freelancertoimittajana. Aluksi Yleisradion Kuopion ja Joensuun aluetoimituksissa, ja myöhemmin hän kirjoitti juttuja ProjektiUutisiin ja avusti myös TeollisuusNyt –lehteä. Karjalaisen avustajaksi Matti ryhtyi 90-luvun loppuvuosina. Tässä työssään hän sai toteuttaa elinkeinoelämän tuntemustaan ja taitoaan kohdata ihminen. Matti piti erityisesti teollisuuden alan jutuista, mutta myös henkilöhaastatteluista, joissa hän pääsi ihmistä lähelle. Mattia jäivät kaipaamaan puoliso ja lapset perheineen. Irene ja Jyri Ojala Kirjoittajat ovat vainajan puoliso ja poika In memoriam Toimittaja ja ay-mies Matti Aulis Ojala 27.5.1945 – 15.12.2012 02 Nokia 249 2 03 Kaskinen 170 1 04 Tampere 342 2 05 Mänttä 527 3 07 Kauttua 457 3 08 Rauma 136 1 10 Pori 149 1 11 Jämsänkoski 643 4 12 Jyväskylä 162 1 13 Äänekoski 656 4 14 Varkaus 532 3 15 Inkeroinen 747 4 16 Karhula 110 1 17 Kotka 349 2 18 Summa 164 1 19 Kuusankoski 665 4 21 Kaukopää 1166 6 22 Tainionkoski 227 2 23 Joutseno 239 2 24 Turku 89 1 25 Simpele 357 2 26 Kaavi 46 1 27 Sysmä 23 1 30 Pankakoski 191 1 32 Pyhtää 54 1 33 Kemi 404 3 35 Myllykoski 551 3 37 Kotka 43 1 38 Kyröskoski 299 2 39 Loviisa 49 1 41 Veitsiluoto 925 5 42 Rauma 714 4 43 Oulu 922 5 44 Lauritsala 768 4 45 Valkeakoski 483 3 46 Helsinki 84 1 47 Lohja 195 1 48 Sunila 192 1 49 Helsinki 32 1 50 Tampere 209 2 51 Kajaani 341 2 52 Pietarsaari 687 4 54 Tervakoski 281 2 55 Kuopio 172 1 57 Juankoski 165 1 59 Valkeakoski 110 1 62 Tampere 94 1 66 Hämeenlinna 457 3 70 Valkeakoski 373 2 73 Karhula 128 1 75 Lempäälä 94 1 76 Ruovesi 92 1 77 Äänekoski 207 2 78 Lieksa 98 1 80 Kaipola 535 3 81 Heinola 375 2 83 Toukola 45 1 84 Kemijärvi 57 1 85 Kuusanniemi-Voikkaa 359 2 86 Lahti 249 2 87 Kirkniemi 534 3 88 Uimaharju 230 2 89 Tiukka 44 1 Taulukossa on osaston nimen jälkeen jäsenmäärä ja osaston edustajien määrä liittokokouksessa. Hiomo kertoo liiton ja osastojen tapahtumista 26-27_hiomo_1-2.indd 26 1/23/2013 10:32:50 AM
Paperiliitto 1/2013 ?? Tampereen kylpylä on yksi HC:n lomakohteista. Varaa tasokas lomaviikko On aika tarkistaa loppuvuoden lomakalenteri ja varata edullinen Holiday Clubin lomaviikko. M aaliskuun alusta starttaa Holiday Clubin lomaosakkeiden viikkojen 23–52/2013 hakuaika. Paperiliittolaisilla on mahdollisuus lomailla jäsenhinnoin Katinkullassa, Punkaharjulla, Saariselällä, Saimaalla ja Tampereella. Lomahuoneistojen hinnat vaihtelevat kohteesta ja ajankohdasta riippuen. Huoneistot jaetaan hakemusten saapumisjärjestyksessä. Hakuaika näille viikoille on 1.–26.3. Varauspalveluun pääsee osoitteesta www.holidayclub.? /yrityspalvelu. Kirjaudu sisään käyttäjätunnuksella: paperiliitto ja salasanalla: lomavaraus. Varattavat viikot löytyvät nettisivujen kohdasta Viikkojen 23-52 varaaminen. Samalla kertaa voi hakea vain yhdellä hakulomakkeella ja enintään kolmea eri viikkoa. Jos samalle viikolle on useampia hakijoita, valitaan viikon saaja arpomalla. Arvonta suoritetaan 27.3. Holiday Club ottaa yhteyttä kaikkiin lomaviikkoja hakeneisiin. Lomaoikeus jäsenellä Lomaoikeus Holiday Clubin viidessä Hankook-akku 62 Ah Luotettava ja tehokas akku. 936-56219 Bosch S5 100 Ah Energiapakkaus korkean varustetason autoihin. 0092S50130 Exide AGM 92 Ah Ensiasennuslaatua ja teknologiaa. Myös start/stop-autoihin. EK920 75 00 *Alk. hinta tuotteelle: 150 AMP, 10 mm 2 , 2,5 m Tuotekoodi: 944-10K Akkuja joka lähtöön! – Varmat startit pakkasiin Apukäynnistinkaapelit Valmistettu joustavasta kumista, johdin 100 % kuparia. 15 90 /srj Alkaen 245 00 Keepower Small -automaattivaraaja Kaikki akkutyypit. Myös kylmälatausohjelma. 1/4 A, 12 V. 297-90-S 78 00 Exide AGM – kun tavallinen akku ei riitä! 159 00 Keepower-mallistosta akkuvaraajat aina 600 Ah asti! fixus.fi Maan laajin varaosaketju! Tarjoukset voimassa 31.1.2013 saakka tai niin kauan kuin erää riittää. Tuotevalikoima saattaa vaihdella myymälöittäin. Osa tuotteista vain toimitusmyyntinä. Autojen varaosien, tarvikkeiden, lisävarusteiden, työkalujen ja autonhoitotuotteiden jakeluun ja asennukseen erikoistunut, itsenäisten yrittäjien Fixus-ketju on palveluksessasi kautta maan. 01/13 Merkillisen reilu. Bosch S5 100 Ah Apukäynnistinkaapelit Bosch S5 100 Ah Bosch S5 100 Ah Apukäynnistinkaapelit 00 kohteessa kuuluu kaikille Paperiliiton jäsenille. Huoneiston avain luovutetaan vain varauksen tehneelle henkilölle, jolla on voimassaoleva jäsenkortti mukana. Henkilön tulee olla paikan päällä lomapaikassa lomavarauksen keston ajan. Lisätietoja kohteista, hinnoista ja hakemisesta saat osoitteesta: www. holidayclub.? /yrityspalvelu. Puhelinpalvelua numerossa 0306 870 400. P Seuraa myös muita vapaita lomaviikkoja ja mahdollisia äkkilähtötarjouksia liiton nettisivuilla. Holiday Club 26-27_hiomo_1-2.indd 27 23.1.2013 20:58:32
Paperiliitto 1/2013 ?? Hae Paperiliiton kulttuuriapurahaa Apuraha: Vuoden 2013 kulttuuriapurahat ovat haettavana. Paperiliitto jakaa vuosittain apurahaa jäsenistön ja ammattiosastojen kulttuuritoiminnan tukemiseen. Apurahaa voivat hakea kaikki Paperiliiton ammattiosastojen yksityiset jäsenet tai harrastajaryhmät. Liiton hallitus päättää apurahojen saajista huhtikuussa 2013. Hakulomakkeen voi tulostaa Paperiliiton nettisivuilta. Hakemus mahdollisine liitteineen tulee toimittaa 28.3. mennessä liiton toimistoon. Apurahojen saajien nimet julkaistaan Paperiliiton nettisivuilla sekä toukokuussa 2013 ilmestyvässä Paperiliitto-lehdessä. Päätös apurahasta ilmoitetaan saajalle myös henkilökohtaisesti. Liiton keilamestaruus 2013 Keilauskisa: Paperiliiton keilamestaruuskisat 2013 järjestetään Keuruulla 11.3.–21.4. 6 sarjaa EU, suoraan loppukilpailuna. Sarjat: Miehet, Naiset, pari, nelijoukkue. Tasoitukset: M = 0, A = 5, B = 10, C = 15, D = 25. Pari/nelijoukkueen EI tarvitse heittää samaan aikaan, ensimmäinen heittäjä nimeää joukkueen Kilpailumaksu: 30 euroa, sisältää erikoiskilpailumaksun. Kilpailuvuorot: Tiistai klo 11.00–13.00 Keskiviikko klo 19.20–21.20 Perjantai klo 17.20–19.20 Lauantai klo 11.00–13.00 Sunnuntai klo 12.00–14.00 Muut ajat sopimuksen mukaan. Viimeinen vuoro sunnuntaina 21.4. klo 12.00–14.00. Täydellinen radanhoito ennen jokaista kilpailuvuoroa. Kilpailun järjestää Kaipolan osasto 80. Kilpailun johtaja on Timo Lapakko. Lisätietoja: timo.lapakko1@pp.inet.? ja timo.lapakko@upm.com, p. 040 754 6292. Kilpailuvuorojen varaukset: Keuruun Keilakeskus, p. 0400 260 322. Majoitus: Keilaaja, majoitu Keuruulla Keurusharjun lomaosakkeissa. Paperiliiton jäsenet ja mukana olevat perheenjäsenet -50% majoituksen normaalihinnoista. Varaukset: Hotelli Keurusselkä, puh. 014-75100 tai myynti@keurusselka.com Silppua Keilaajat voivat majoittua mukavasti ja edullisesti Keurusharjulla. Mahtava viikko Taisto Hirvonen on todella tyytyväinen Hyvinvointijaksoon Levillä. Teksti Reima Kangas Kuva Miisa Kaartinen T aisto Hirvonen vietti 5 vuorokauden hyvinvointijakson Levillä 150 euron hintaan – täysihoidolla. Kalle Nieminen puolestaan kävi Kiljavan opistolla viiden päivän työoikeuden kurssin. Sekä Hirvonen että Nieminen ovat hyvin tyytyväisiä siihen, että käyttivät jäsenetujaan tällä tavalla. Hirvosen lomajakso onnistui täydellisesti, ja Nieminen oppi kurssilla enemmän kuin oli odottanut. Hirvonen osallistui viime syyskuussa Palkansaajien hyvinvointi ja terveys ry:n 1.askel aikuiselle -hyvinvointijaksolle. Hän näki ilmoituksen Paperiliitto-lehdessä ja päätti heti hakea. – Kysyin työkaveriltani Tuomisen Matilta, oliko hänellä syksyksi ohjelmaa, ja mitä jos minä järjestän. Laitoimme hakemukset vetämään ja satuimme molemmat pääsemään, kertoo Hirvonen. Liikunta auttaa jaksamaan Hirvonen on työskennellyt seitsemän vuotta paperiteollisuudessa ja koko ajan keskeytyvässä vuorotyössä Amcor Flexiblesin Kauttuan tehtaalla. Työaikamuoto tarkoittaa kolmivuorotyötä, jossa viikonloput ovat vapaita. Yövuorot ovat Hirvoselle rankkoja. Viikonloput menevät usein pilalle, kun yöllä ei saa nukutuksi. – Alkuvuosina sain paremmin unesta kiinni. Nyt tuntuu, että tämä menee vaan hullummaksi koko ajan, Taisto Hirvonen viihtyi Lapissa. Hiomo kertoo liiton ja osastojen tapahtumista 26-31_hiomo2_1-4.indd 28 1/23/2013 10:34:23 AM
Paperiliitto 1/2013 ?? Hiihtolomalle Ylläs Saagaan Paperiliiton jäsenenä lomailet huippuedullisesti Ylläksellä. Nauti Lapin hiljaisesta luonnosta ja tunnelmallisen kylpylähotellin palveluista kuten haluat. Kylpylähotelli norm. alk. 59 €/hlö Loma-asunto 4:lle norm. alk. 170 €/vrk Paperiliiton jäsenille 30 % alennus. Kylpylälomaan sis. majoitus 2 hh, aamiaiset ja kylpylän vapaa käyttö. Loma-asuntoihin sis. pyyhkeet, vuodevaatteet ja loppusiivous. Minimiviipymä on 3 vrk. Varaa suoraan netistä holidayclub.fi Saat 30 % alennuksen vain kampanjakoodilla: paperiliitto1 puh. 030 686 00 Kylpyjä kuten haluat sanoo Hirvonen. Hän on aina liikkunut melko paljon. Työssä jaksamisen pohtiminen antaa vielä lisäpontta. – En tiedä, miten pärjäisin, jos en liikkuisi. Ja jos aikoo vielä parikymmentä vuotta painaa töitä, ei auta jäädä sohvalle makaamaan, sanoo Hirvonen. Ei mihinkään tätä halvemmalla Hirvosen hyvinvointiviikko pidettiin Kylpylähotelli Levitunturissa Kittilässä. Hän on reissuun todella tyytyväinen. – Suosittelen lämpimästi kaikille, ei muuta kun hakemukset vetämään. Nämä ovat tosi hienoja kursseja. Ja vajaan viikon täysihoito maksoi 150 euroa, ei sen halvemmalla pääse mihinkään, sanoo Hirvonen. Hirvosta kiinnosti aluksi etenkin se, että loma oli pohjoisessa, jossa hän ei ole juuri käynyt. Myös erilaisten liikuntalajien kokeilu kiehtoi. Joka päivä oli 6–7 tuntia ohjattua toimintaa. Iltaisin lisäliikuntaa sai esimerkiksi tanssilattialla. Kuntotestit osoittivat Hirvosen olevan keskiarvoa paremmassa kunnossa. Nyt helmikuussa Hirvosella ja Tuomisella on kahden päivän seurantajakso. Siellä katsotaan, miten kunto on kehittynyt syksyn jälkeen. Miehet pitävät talviloman samalla kertaa ja ovat Levillä koko viikon. – Se olisi ollut muuten niin lyhyt aika. Mietimme, että ilman muuta hiihdämme sen alkuviikon siellä, sanoo Hirvonen. Lisää tietoa itselle Mäntän paperitehtaalla voimalaitoskäyttäjänä työskentelevä Kalle Nieminen toimii myös työsuojeluvaltuutettuna. Hän lähti Kiljavan opiston työoikeuden kurssille hakemaan itselleen lisää tietoa. Kyseessä oli sopimuskurssi, joissa koulutusajalta saa normaalin palkan. Työantaja maksaa myös osan kurssikustannuksista. Paperiliitto maksaa sopimuskursseista loput kurssimaksuista, oppimateriaalin ja matkat. Liitto ja osastot tukevat mukavasti osallistumista myös muille kuin sopimuskursseille. Rivijäsenenkin kannattaa osallistua esimerkiksi tietokoneen, erilaisten ohjelmien ja internetin käyttökursseille. P Kaikki Paperiliitton jäsenet eivät tiedä, mitä etuja he ja heidän perheensä saavat jäsenyyden myötä. Monille on yllätys, että he ja heidän perheensä voivat esimerkiksi päästä lomajaksoille tasokkaisiin lomakeskuksiin hyvin edullisesti. Suuri osa jäseneduista liittyy koulutukseen ja lomiin, mutta muutakin rahanarvoisia löytyy. Tämän lehden välissä on Paperiliiton Koulutus&Lomat-liite, joka kertoo jäsenien saamista palveluista ja eduista. Liitteeseen kannattaa tutustua huolellisesti ja laittaa se talteen loppuvuodeksi. Jos lehtesi välissä ei näy liitettä, voit tilata sen liitosta Anna Paloniemeltä p. 010 289 7754 tai anna.paloniemi@paperiliitto.? . 20 13 Koulutus &Lomat Ota talteen! Tarvitset tätä esitettä koko vuoden. Kalle Nieminen opiskeli lakiasioita ”Tieto tuo varmuutta” Käytä jäsenetujasi – säästät selvää rahaa 10 tapaa viettää edullinen loma Koulutuskalenteri Muut jäsenedut To m i A ho järjestötoimintaa.indd 1 20.1.2013 11:34:08 ” Suosittelen lämpimästi kaikille. Ei muuta kuin hakemukset vetämään.” ? Katso jäsenetusi tämän lehden välissä olevasta liitteestä Koulutus&Lomat-liitteen kansikuvassa oleva Kalle Nieminen kävi työoikeuden kurssin Kiljavan opistolla. 26-31_hiomo2_1-4.indd 29 1/23/2013 10:34:25 AM
?? Paperiliitto 1/2013 VERKKOSAARENKATU 2, 00580 HELSINKI TEL 09 701 7673 WWW,HOTBIKE.FI Muista kastella kasvit P itkäaikaistyötön voi saada vanhuuseläkkeen 62-vuotiaana ilman varhennusvähennystä. Vanhuuseläke voi koostua työeläkkeestä ja kansaneläkkeestä. Kansaneläkettä maksetaan, jos työeläkkeen määrä jää pieneksi. Kenellä on oikeus? Oikeus vanhuuseläkkeeseen koskee työtöntä, joka täyttää kaikki alla mainitut ehdot. Hän on syntynyt vuonna 1950 tai sen jälkeen täyttänyt 62 vuotta saanut ansiopäivärahaa tai peruspäivärahaa lisäpäiviltä eläkkeen alkamista edeltävän kuukauden aikana vähintään yhdeltä päivältä. Eläkkeen hakeminen ja alkaminen Vanhuuseläkettä on haettava. Hakemuslomakkeen saa työeläkelaitoksesta, Kelasta, Eläketurvakeskuksesta sekä näiden internet-sivuilta. Hakemuksen voi jättää työeläkelaitokseen, Kelaan tai Eläketurvakeskukseen. Eläkkeenhakijan on lisäksi pyydettävä työttömyyskassalta tai Kelalta todistus työttömyyspäivärahan saamisesta lisäpäiviltä. Todistus tulee toimittaa eläkehakemuksen käsittelevälle työeläkelaitokselle tai Kelalle. Eläke voi alkaa hakemista seuraavan kalenterikuukauden alusta. Sitä ei saa takautuen. Jos esimerkiksi työtön täyttää 62 vuotta helmikuussa 2013 ja hän haluaa eläkkeen alkavan maaliskuun alusta, hänen eläkehakemuksensa on oltava työeläkelaitoksessa, Kelassa tai Eläketurvakeskuksessa helmikuun loppuun mennessä. Lisätietoa Lisätietoja vanhuuseläkkeestä voi kysyä työeläkkeen osalta omasta työeläkelaitoksesta tai Eläketurvakeskuksesta ja kansaneläkkeen osalta Kelasta. Työttömyyspäivärahasta ja lisäpäivätodistuksesta saa tietoa päivärahan maksajalta eli työttöTyötön voi päästä vanhuuseläkkeelle 62-vuotiaana TYÖTTÖMYYSKASSALLE EI LÄHETETÄ VEROKORTTIA Vuoden 2013 verokortit tulevat voimaan 1.2.2013. Työttömyyskassa saa ennakonpidätystiedot verottajalta suorasiirtona. Älä siis lähetä kotiin tullutta perusverokorttia työttömyyskassaan, koska sitä ei voida käyttää työttömyysetuuden verotukseen. Suorasiirtona saadun työttömyyspäivärahan ennakonpidätys on kaksi prosenttiyksikköä korkeampi kuin, mitä se on perusverokortissa. Korotettua ansio-osaa tai muutosturvan ansio-osaa saavilla ennakonpidätyksen korotus on neljä prosenttiyksikköä. Suorasiirtona saatu ennakonpidätysprosentti on vähintään 20 prosenttia. myyskassasta. Pitkäaikaistyöttömän oikeus vanhuuseläkkeeseen 62-vuotiaana poistuu vuonna 1958 ja sen jälkeen syntyneiltä Eduskunta on hyväksynyt lakimuutoksen (EV 113/2012), jonka mukaan työttömyysturvan lisäpäivillä olevan henkilön oikeus varhennettuun vanhuuseläkkeeseen 62-vuotiaana ilman varhennusvähennystä poistuu vuonna 1958 ja sen jälkeen syntyneiltä. Ennen vuotta 1958 syntyneet voivat edelleen jäädä lisäpäiviltä vähentämättömälle vanhuuseläkkeelle täyttäessään 62 vuotta. Tämä edellyttää, että henkilö on syntynyt vuonna 1950 tai sen jälkeen ja saanut ansiopäivärahaa tai peruspäivärahaa lisäpäiviltä eläkkeen alkamista edeltävän kuukauden aikana vähintään yhdeltä päivältä. P Hiomo työttömyyskassa tiedottaa 26-31_hiomo2_1-4.indd 30 1/23/2013 10:35:01 AM
Taukotila Tarjoaa tekemistä ?? Sudoku Ristikko Paperiliitto 1/2013 Ristikko Voita lahjakortti! Ratkaisijan nimi:_____________________________________________ Osoite: __________________________________________________ ________________________________________________________ Puhelin: _________________________________________________ Sudoku Ristikon palkintona arvotaan 20 euron S-ryhmän lahjakortti. Ristikon 10/2012 täyttäneistä palkinnon sai Pertti Romsi, Loue. Tee näin: Täytä ristikko. Lähetä se 15.2. mennessä. Osoite: Paperiliitto-lehti, PL 326, 00531 Helsinki. Muista: Kirjoita kuoreen myös tunnus ”Ristikko 1”. Vaikeusaste Vaikeusaste Vaikeusaste Ristikon 10/2012 ratkaisu Ratkaisut sivulla 35. Laatinut Pauli Vento Laatinut Arto Inkala 26-31_hiomo2_1-4.indd 31 1/23/2013 10:35:05 AM
?? Paperiliitto ?/???? Taukotila tarjoaa viihdettä Hyvää syntymäpäivää! Mitäs tiedät? Palstalla haastattelemme jäsentä, joka täyttää vuosia lehden ilmestymispäivänä. Teksti Sanna Sevänen Kuvat Miisa Kaartinen S inikuorisen tehdashallin uumenissa on rauhallista. Koneet pitävät ääntä, mutta aluksi yhtään ihmistä ei näy missään. Sitten koneiden välistä pilkistää Leena Juomojan ruskeahiuksinen pää, ja pääluottamusmies Irene Limola lähtee tuuraamaan häntä heittosuorituksen ajaksi. – Täällä on vähennetty paljon väkeä sinä aikana, kun olen ollut täällä töissä. Aiemmin meitä oli vuorossa neljä ihmistä, nyt enää vain kaksi, Juomoja kertoo. Henkilöstöä on lähtenyt tuotannollisista syistä, ja koneita on tullut lisää. Parhaimmillaan Juomojan tehtäviin kuuluu käyttää ja val?. Minkä alan lehti on Mondo? ?. Mikä osa puusta erotetaan jotta saadaan selluloosaa? ?. Mitähän tarkoittaa sivistyssana koordinaatio? ?. Mikä on jouluaattona syntyneen horoskooppimerkki? ?. Kuka kirjoitti romaanin Karkkipäivä? ?. Minkä urheilulajin menijä on Kyllönen? ?. Mitä erikoista oli piispa Irja Askolan valinnassa? ?. Milloin Suomessa aloitettiin Lotto-arvonta? ?. Ketkä omistavat osakeenemmistön telakkayhtiö STX Corporationista? ??. Kuka taruhahmo ryösti rikkailta ja antoi köyhille? Vastaukset sivulla Teksti Sari Kangas K oska 55 vuotta ei Hannu Pesosen mielestä ole erikoinen ikä, hän viettää syntymäpäiväänsä kahvitellen kotona lasten ja lastenlasten kanssa. Elämä on mallillaan: työt Lohjan paperitehtaalla maistuvat, terveys ei pahemmin reistaile ja mikä parasta, papan viran hoitaminen alkoi pari vuotta sitten. Kaikki kolme lastenlasta vielä asuvat kilometrin säteellä kotoa. Tulevaisuuskin on selvä. Lapsena Leena Juomoja sai veljeltään tiukkaa kritiikkiä siitä, miten huonosti hän taitteli lennokkeja. Pääasia, että on töitä Leena Juomoja tuli työharjoitteluun ja jäi. Lennokkikisa Lennokkikisa Pappaa tarvitaan Hannu Pesonen Syntynyt: 1.2.1958 Heinävesi Perhe: avovaimo, kolme lasta ja kolme lastenlasta Työpaikka: Sappi Kirkniemi Ammatti: Ykköskiertävä, sähköasentaja Terveiset: Hyville työkavereille! Muutama vuosi töitä, sitten jälkikasvun touhujen seuraamista, mökkeilyä ja kalastusta. Kalastus on verissä. Se alkoi 4-vuotiaana, yli puoli vuosisataa sitten, kun isä otti hänet mukaansa onkimaan ja verkoille. Kesät kuluivat saaressa Savonrannassa ja sisarusten kanssa veneessä. – Hulluimpina aikoina laskimme 40 verkkoa illalla ja kävimme aamulla nostamassa. Opimme tietämään, missä kala liikkuu ja milloin. Ja hyvä niin, sillä nykyisin Pesosella on mökki vanhalla kotiseudullaan. Ruokakalat Saimaa tarjoaa aina. –Pyydystämisen päälle kokkaan itse. Avopuolison mukaan niin tulee parasta jälkeä, ruodotonta ja hyvää. P Hannu Pesonen viettää syntymäpäivää kahvitellen. voa yhdeksää konetta yhtä aikaa. Koneet vaihtuvat päittäin toisen vuorossa olijan kanssa kerran kahdessa tunnissa. – Kiireisempää on kuin aiemmin. Sanotaan, että töitä on vähemmän, mutta minä en ole sellaista huomannut. Komeat alkulukemat Juomojan lennokki on nopeasti taiteltu, vaikka hän arveleekin tuotostaan siipirikoksi. Sopiva heittorata löytyy muottivaraston tyhjiltä käytäviltä, missä on heittoviivatkin sopivasti valmiiksi lattiassa. – Joko saa heittää? En mä kumminkaan aio mitään vauhtia ottaa, Juomoja ilmoittaa taktiikakseen. Ensimmäisen heiton tulos hämmästyttää JuomoLeena taitteli liidokin kevytkartongista. 32-33_taukotila.indd 32 23.1.2013 21:13:03
?? Paperiliitto ?/???? Hauris Tekijä Jarno Kiukas Lapsena Leena Juomoja sai veljeltään tiukkaa kritiikkiä siitä, miten huonosti hän taitteli lennokkeja. AHONEN OLI VIIME VUODEN YKKÖNEN! Lennokkikisa alkaa puhtaalta pöydältä vuoden vaihtuessa. Vuoden voittaja oli Jussi Ahonen Delfortgroupin Tervakosken tehtaalta tuloksella , metriä. TULOKSET 2013 . Leena Juomoja 12,65 HEITTÄJÄN TIEDOT Nimi : Leena Juomoja Työ : Muovikoneen hoitaja ja laatuvastaava Piiplast Oy:llä Akaan Toijalassa. Heittokokemus : ”Olen heittänyt lennokkia viimeksi lapsena pikkuveljen kanssa.” Tulostavoite : Puoli toista metriä. Tulos : 12,65 metriä. Lennokin paperi: Kraftwerk-kevytkartonki. Kommentti : ”Olen yllättynyt, että liidokki lensi noin pitkälle. Taisi olla suotuisat ilmavirtaukset.” Teksti Sari Kangas P rosessinhoitaja Leo Myllyaho tekee töitä kaksi viikkoa, viettää sitten nelisen viikkoa vapaata ja palaa taas töihin kahdeksi viikoksi. Työrytmi on ollut tällainen pian kaksi ja puoli vuotta eli siitä asti, kun Myllyaho täytti 58 vuotta. – En epäröinyt hetkeäkään, kun henkilöstöpäällikkö ehdotti osa-aikaeläkettä. Vuosityömäärä tipahti muutoksessa kahdestasadasta päivästä sataan, ja vuorotyön kuormitus enemmän kuin puolittui. Aiempi raskas olo on poissa, sillä pitkät vapaat piristävät. – Yövuorosta palautuminen vie pari päivää ja sen jälkeen on vielä yli kolme viikkoa vapaata. Muutoksessa myös palkka puolittui, mutta lisänä tilille tipahtaa kuitenkin eläke. Koska tämä eläkeosuus kartuttaa myös varsinaista eläkettä, järjestely tuntuu taloudellisestikin sopivalta. Kilometrejä kertyy Lisääntynyt vapaa-aika ei ole ongelma. Viime vuonna hänelle kertyi pyöräilykilometrejä 2000 ja hiihtokilometrejä yli 500. Kalastusta tulee harrastettua Päijänteellä ja Keurusselällä vuoden ympäri ja kotimaanmatkailuakin säännöllisesti. Yleensä suuntana on Lappi, jossa Myllyaho perheineen kävi viimeksi jouluna. – Harrastukset on eläkettä ajatellen hyvin viritetty. Monihan sanoo, että eläkkeellä on koko ajan kiire. Paperikoneella Myllyaholla on vastaparina toinen osa-aikaeläkkeellä oleva prosessinhoitaja. Yhdessä he tekevät yhden työntekijän työmäärän. Vastaparin ansiosta osa-aikaisuus järjestyi kitkatta. Ennen osa-aikaeläkettä Myllyaho ehti tehdä yli 40 vuotta keskeytymätöntä kolmivuorotyötä Metsä Tissuen paperitehtaalla Mäntässä. Koska vuorotyö syö ihmistä, Myllyaho harmittelee, että osa-aikaeläkeikää nostetaan jatkuvasti. Tämän vuoden alusta se on jo 61. Ikärajan nostaminen vähentää suosiota, vaikka osaaikaeläke voisi edistää työssäjaksamista. Uudessa mallissa varsinainen eläkeikä on jo muutenkin käsillä ja työhön on ehditty väsyä, joten osa-aikaisuus ei ole kiinnostava vaihtoehto. P ” Vastaparin ansiosta osaaikaisuus järjestyi kitkatta.” Elämä(ä)n laatua Sarja etsii laatua työja vapaa-aikaan. Kyllä jaksaa Leo Myllyaho osa-aikaeläkkeellä. tei hyllyjen alle, mutta tulokseksi syntyy uudelle vuodelle komeat aloituslukemat. Kireä ilmapiiri Juomoja päätyi Piiplastin tehtaalle töihin seitsemän vuotta sitten jäätyään työttömäksi ompelijan työstä. Hän tuli Piiplastiin työharjoitteluun ja jäi sille tielleen. – Meillä on ollut lomautuksia ja yt-varoituksia, jotka kiristävät ilmapiiriä. Jatkuvasti saa miettiä, onko töitä vai ei, ja miksi sitten pitää tehdä niin hirveästi, jos niitä kerran ei ole. Olen silti tyytyväinen, kun töitä on riittänyt. Tehtaalla valmistetaan erilaisia muovituotteita ja –osia muun muassa paperiteollisuuteen. Viereisessä hallissa sisaryhtiö Pakkaus Piippo jalostaa paperia, ja sen vuoksi kaikki työntekijät kuuluvat Paperiliittoon. – Ihmettelin aluksi, miten on mahdollista, että kuulun Paperiliittoon, mutta olen ollut hyvin tyytyväinen siihen, miten liitto ajaa asioita. P jaa eikä hän usko seuraavien kantavan yhtä pitkälle. Heittokäteen tulee kuitenkin varmuutta ja jokaisella kerralla ruskea liidokki kaartaa aina vähän pidemmälle. Kolmas heitto kaartaa hieman vasemmalle, mil” En mä kumminkaan aio mitään vauhtia ottaa.” Jussi Ahonen 32-33_taukotila.indd 33 23.1.2013 21:13:12
SARI PEURA Ikä: 41 Asuinpaikka: Jyväskylä Perhe: Mies, 14-vuotias tyttö ja 19-vuotias poika Työpaikka: Karto Oy Jyväskylä Työtehtävä: Lähettämötyöntekijä Taukotila Tarjoaa viihdettä lu on mahdotonta ja väärin tehdyt liikkeet tullaan korjaamaan heti. Ajankohtaista: Peura on vaihtamassa kuntosalia. Työpaikalta ei ole enää vuoteen saanut liikuntaseteleitä, joten edessä on siirtyminen edullisemmalle salille. Ohjattuja tunteja siellä ei järjestetä, mutta harrastusta voi kuitenkin jatkaa. P säpalkkaa. Eikös näillä esityksillä oltaisi silloin samalla viivalla tässä sopimuksen alkuaskeleiden propagandasodassa? T yönantajapuolta näyttää kismittävän raamisopimuksen sisältö. Erotetun toimitusjohtaja Mikko Pukkisen mukaan raami oli kuitenkin ihan järkevä juttu. Pukkinen oli hallituksen linjoilla, mutta EK:n uudelle johdolle tämä ei sopinut. Pukkinen sai lähteä EK:sta. T asavallan presidentin heitto omasta palkkionalennuksesta sai suorastaan huutoon perässä veisaavien laulukuorot. Onneksi ay-johto pysyi jalat maassa ja he huomasivat jujun. EK ja Häkämies kai halusivat, että presidentin oman palkkion pudotuksesta tehdään valtakunnallinen käytäntö, jossa päänavaajana olisivat olleet ministerit ja kansanedustajat. Voihan härregud – sanoo Varamies. P E linkeinoelämän Keskusliitto EK on pitänyt vuodenvaihteen kahta puolta yllä sellaisia ale-päiviä, joita voisi nimittää erään kauppaketjun mainostamiksi Hulluiksi Päiviksi. Julkisuuteen tulee viikoittain sellaisia esityksiä Suomen pelastamiseksi, että hui hui. Esityksillä on syyllistetty duunariporukkaa milloin palkankorotuksista, työajoista, juhlapyhien siirroista, leskeneläkkeistä ja sairastamisista. Ja eiköhän ne vielä päälle päätteeksi voisi tehdä pari vuotta vaikka talkoilla hommia, jotta rakas Suomi pelastuisi tästä lamasta. P alkansaajapuoli on seurannut järkevästi näitä päiviä, eikä ole lähtenyt kilpalaulantaan mukaan. Joskin se voisi sen tehdä. Puheenjohtaja Riku Aalto tarjosikin vastapainoksi Metallinsa liittokokouksen päätöstä, eli vuosiloman pidentämistä viikolla. Toteutus toisi uusia työpaikkoja. Tosin lyhyemmällä jänteellä ajattelevat tuomitsivat esityksen heti Suomen tuhoksi. Palkansaajaväki voisikin laittaa EK:lle vastapainoksi omina esityksinään mm. työntekijästä riippumattoman irtisanomisen hinnaksi kolmen vuoden palkan ja määräaikaisen työntekijän vakinaistamisen kahden määräaikaisen jakson jälkeen. Ja koska työnantajat haluavat jatkaa työssäoloaikaa, niin heidät tulisi sitouttaa pitämään myös työntekijä sinne asti työssä. Ja esityksenä voisi olla myös lääkäripalvelujen kustantaminen kuolemaan asti, eläkeiän pudottaminen vuorotyötä tekeville 55 vuoteen ja vielä pitkästä työsuhteesta parin vuoden liKirjoittaja Keijo Martikainen on pitkän linjan ay-toimittaja ja tiedottaja, jonka toimenkuvaan kuuluu myös urheilusta kirjoittaminen. Ammattiosastojen historiat ovat myös mielenkiinnon kohteina. Takana on pitkä työura itäsuomalaisessa sellutehtaassa. keijo.martikainen@pp2.net.? EK:n Hullut Päivät Presidentin heitto omasta palkkionalennuksesta sai suorastaan huutoon perässä veisaavien laulukuorot. Teksti Sari Kangas Mitä: Käy kuntosalilla kolme kertaa viikossa tekemässä tunnin harjoituksen. Miksi: Tärkeintä on kunnon ylläpito ja siitä tuleva mielihyvä. Energinen olo säilyy harjoituksen jälkeisenkin päivän. Harrastus auttaa lisäksi ihannepainon säilyttämisessä. Miten aloitti: Harrastus alkoi kahdeksan vuotta sitten. Korttien pakkaaminen käKuntosalilta saa energiaa siteippikoneella ja painavien laatikoiden nostelu saivat niskan ja hartian seudun jatkuvasti jumiin, joten jotain oli tehtävä. Työpaikalta saadut liikuntasetelit innostivat Peuran lähtemään ystävänsä mukaan kuntosalille. Tulokset: Hartiat ovat nykyisin melko vetreät ja kestävät paremmin työn rasitusta. Säännöllinen harjoittelu kiinteyttää paikkoja ja kasvattaa lihaksia. Eniten itsestä saa irti ohjatuilla tunneilla. Kun joku seuraa harjoitusta vieressä, laiskotteMies, 14-vuotias tyttö ja 19-vuotias poika Karto Oy jaamaan heti. Ajankohtaista: on vaihtamassa kuntosalia. Työpaikalta ei ole enää vuoteen saanut liikuntaseteleitä, joten edessä on siirtyminen edullisemmalle salille. Ohjattuja tunteja siellä ei järjestetä, mutta harrastusta voi Energinen olo säilyy harjoituksen jälkeisenkin päivän. Paperiliitto ?/???? ?? Pi irr os La ur a Ta in io Varamies Vastaukset ?. Matkailualan ?. Ligniini ?. Yhteensovittamista ?. Kauris ?. Markus Nummi ?. Hiihtäjä ?. Hän oli ensimmäinen naispiispa ?. Vuonna 1971 ?. Eteläkorealaiset ??. Robin Hood Russell Crowe näytteli Robin Hoodia 2010 valmistuneessa elokuvassa. Sarja kertoo paperiliittolaisten harrastuksista. Jäsen harrastaa Mistäs tiesit? 34-36_taukotila_Varamies2.indd 34 1/22/2013 9:56:10 AM
Sudokun ratkaisut LEVINTIE 1590 99130 SIRKKA PUHELIN (016) 646 301 hotelli@hotellilevitunturi.fi LEVIN HANGILLE JÄSENHINTA AN 380 € / 5 VRK KAHDEN HENGEN HUONEESSA Hinta sisältää aamiaiset ja päivälliset herkkubuffasta , aamu-uinnit, päivittäisen sisäänpääsyn Elämyskylpylä än, kuntosalin käytön sekä sisäänpääsyn tanssiravintola an – joka ilta elävää musiikkia. Hinta/henkilö Paperin jäsenille 17.2.-10.3. Vastaava hinta ilman jäsenalennusta 500 €. Mukaan jäsenkortti ja kuvallinen henkilöllisyys kortti. Paperiliitto ?/???? ?? Paperiliiton jäsen, kun pidät yhteystietosi ajan tasalla, ammattiliittosi tavoittaa sinut. Vaikka sinulla ei juuri nyt olisikaan asiaa meille, voi meillä olla tärkeää asiaa tai etuja tarjottavana sinulle. Oikea puhelinnumerosi ja sähköpostiosoitteesi varmistavat viestiemme perilletulon. Päivitä jäsentietosi jäsentietosi Päivitä Voita lahjakortti! Päivitä yhteystietosi sähköisesti pankkitunnuksillasi eAsiointipalvelussa www.paperiliitto.fi > Jäsenyys Maaliskuun 31. päivään mennessä tietonsa päivittäneet osallistuvat S-ryhmän 200 euron lahjakortin arvontaan. Nro 2 Aineistot ...................20.2. Ilmestyy ..................... 8.3. Nro 3 Aineistot .................... 3.4. Ilmestyy ....................19.4. Nro 4 Aineistot .....................7.5. Ilmestyy ....................24.5. Nro 5 Aineistot ...................10.6. Ilmestyy ................... 28.6. Nro 6 Aineistot ...................14.8. Ilmestyy ................... 30.8. Nro 7 Aineistot ................... 11.9. Ilmestyy ....................27.9. Nro 8 Aineistot ...................2.10. Ilmestyy .................. 18.10. Nro 9 Aineistot ................... 6.11. Ilmestyy ...................22.11. Nro 10 ............................... Aineistot ................... 3.12. Ilmestyy ..................20.12. Paperiliitto-lehden aikataulu 2013 Ilmoita osastosi tulevista tapahtumista. Kerro, mitä olette tehneet. Lähetä valokuvia. Anna juttuvinkkejä ja palautetta. Toimituksen sähköposti on tiedotus@paperiliitto.? . Palautetta voit lähettää myös postitse osoitteeseen Paperiliitto-lehti, PL 326, 00531 Helsinki. 34-36_taukotila_Varamies2.indd 35 1/22/2013 6:43:45 PM
Holiday Club -lomaetu jäsenille Hae nyt upeaa Paperiliiton jäsenille räätälöityä loma-etua, haettavissa olevat viikot 23–52/2013. Hakuaika on 1.–26.3.2013. Arvonta suoritetaan 27.3.2013. Valitse oma viikkosi Holiday Club Katinkulta Golfharju, 1mh, 2+2, 62m 2 Katinkultaniemi, 1 mh , 4+2, 52m 2 , 2 mh, 6+2, 67m 2 Katinkullan kiinteistöt ,1 mh, 2+2, 43,5m 2 , 1 mh, 2+2, 52,5m 2 Katinkullan kiinteistöt ,2 mh, 6+2, 82,5m 2 Holiday Club Saimaa Anttilankaari 68 m 2 , 4+2 Holiday Club Saariselkä Tirrolampi 40 m 2 , 3+2, suositus 3:lle Holiday Club Tampere Kimallus 2mh, 4:lle Holiday Club Punkaharju Hiekkaharju 58 m 2 , 1mh, 2+2 Lisätietoja kohteista, hinnoista ja hakemisesta löydät www.holidayclub.fi/yrityspalvelu Kirjaudu käyttäjätunnuksella: paperiliitto ja salasanalla: lomavaraus Holiday Club Yrityspalvelu puh. 030 687 0400 (arkisin klo 9–16) yrityspalvelu@holidayclub.fi, www.holidayclub.fi/yrityspalvelu Loma kuten haluat Paperiliittolehti 230x250.indd 1 16.1.2013 9.11