Metsä liikkuu Juha Siltala purkaa rekkakuormia Kymin tehtaalla. Seurasimme, miten puu kaatuu metsässä ja siirtyy teitä pitkin kuorimolle. Nro 3/2015 ? 2.4.2015 ? 57. vuosikerta ”Kasaan autoa 40 tuntia viikossa.” Ari Koskinen, s. 25 Kotkamillsille uusi omistaja s. 4 | Ylityötä vai hätätyötä? s. 8 | Käytä ääntäsi eduskuntavaaleissa s. 16 PaPeri Li it to 01_etusivu.indd 1 24.3.2015 16:54:37
The nexT sTep now wiTh The power of boa ® in safeTy fooTwear. now wiTh The power of boa JALAS ® on Ejendals AB:n tuotemerkki. Lisätietoja info@ejendals.fi | www.ejendals.com Jalas ® 9538 SUOJALUOKKA s1p srC hro Jalas ® 9548 SUOJALUOKKA s3 srC hro Jalas ® Exalter 2 EasyRoll on turvajalkineiden seuraava askel. Ne ovat hyvännäköiset, turvalliset ja mukavat. Exalter –tuoteperheen viimeisin kehitysaskel on Boa ® Closure system – kiinnitysmekanismi, joka tarjoaa optimaalisen istuvuuden ilman puristusta. www.exalter2.com?|?www.jalas.com 02-3_sisältö.indd 2 22.3.2015 17:31:08
24 ?Joao Carlos Santos toimii hitsaajana Brasiliassa sellutehtaalla. PEFC/02-31-162 441 428 PAINOTUOTE Valvomo 4 Pääkirjoitus 4–9 Kuorimo 4 Kotkamillsille kotimainen omistaja ja uudet tuulet. 6 Investoinnit lisäävät hakkuutarvetta. 8 Hätätyöt hämmentävät Kaukopäässä. 10-15 Reportaasi Puun matka metsästä kuorimolle. 16 Eduskuntavaalit tulee, muista äänestää. 20 Aasiassa vaurautta ei voida mitata paperilla. 24 Brasilia on sellun suurtuottajamaa. 25 Ari Koskinen on ylpeä pojastaan. 26–30 Hiomo 26 Etsimme tarinoita yksinäisyydestä. 28 Hae kuntoutukseen, jaksat paremmin. 30 Nopeuta käsittelyä, hae työttymyysturvaa oikeaan aikaan. 31-34 Taukotila 31 Ristikko ja sudokut. 32 Veitsiluodossa hymyilyttää pitkästä aikaa. 34 Varamies muistelee isän perintöä. 10–15 Reportaasi Täältä se lähtee Suomessa puun autokuljetusten keskipituus metsästä tehtaalle on noin sata kilometriä. Yksin UPM:n käyttämä yrittäjäverkosto työllistää noin 2000 henkilöä. Loppilaisen Metsäorava Oy:n kuljettaja Marko Savoni on yksi heistä. Kuvassa Savoni kuljettaa kuusitukkeja ja pöllejä metsäautotien varteen. Miten puun hakkuut ja siirto tehtaille on organisoitu? SISÄLTÖ Paperiliitto ?/???? | ? Paperiliitto Julkaisija Paperiliitto r.y. Päätoimittaja Petri Vanhala Toimitussihteeri Eija Valkonen Toimittaja Eeva Eloranta-Jokela Ulkoasu ja taitto Reima Kangas, Taitengra? a ky Lehden aineistot: tiedotus@paperiliitto.? Osoite Paasivuorenkatu 4-6 A, 6. krs., PL 326, 00531 Helsinki Puhelin 010 289 7700, Fax 09-701 2279 Sähköposti etunimi.sukunimi@paperiliitto.? Internet www.paperiliitto.? Kaupalliset ilmoitukset MikaMainos Oy, p. 02 235 1371, info@mikamainos.? Tilaushinta (10 numeroa) 20 euroa Osoitteenmuutokset jasenrekisteri@paperiliitto.? ISSN 0356-0708 Paino Forssa Print Paperi Novapress Silk 70 g / m 2 , Stora Enson Veitsiluodon tehdas. The nexT sTep now wiTh The power of boa ® in safeTy fooTwear. JALAS ® on Ejendals AB:n tuotemerkki. Lisätietoja info@ejendals.fi | www.ejendals.com Jalas ® 9538 SUOJALUOKKA s1p srC hro Jalas ® 9548 SUOJALUOKKA s3 srC hro Jalas ® Exalter 2 EasyRoll on turvajalkineiden seuraava askel. Ne ovat hyvännäköiset, turvalliset ja mukavat. Exalter –tuoteperheen viimeisin kehitysaskel on Boa ® Closure system – kiinnitysmekanismi, joka tarjoaa optimaalisen istuvuuden ilman puristusta. www.exalter2.com?|?www.jalas.com Miisa Kaartinen Reima Kangas 4 ?Pekka Kuhanen on tyytyväinen, kun Kotkamills siirtyy suomalaisomistukseen. 20 ?Aasialaiset kuluttajat siirtyvät lehtien paperiversioista suoraan digitaalisiin. 25 Janne ja Ari Koskinen harrastavat rallia yhdessä. Paitsi ettei Ari aja. Jukka Koskinen 02-3_sisältö.indd 3 24.3.2015 16:53:10
4 | Paperiliitto 3/2015 Kuorimo K enelle antaisin ääneni? Tottakai haluan sen käyttää. Kuka ajaa minulle tärkeitä asioita, kenen sanaan voin luottaa? Eduskuntavaalit lähenevät ja äänestäjät miettivät, kenelle äänensä antaisivat. Poliittiset puolueet etsivät asemia joilla saisivat parhaan kannatuksen. Esille on tuotu erilaisia leikkauslistoja, keinoja millä voidaan säästää, saada kulut kuriin. Kaikki puolueet ovat noin hehtaarilleen yhtä mieltä siitä, että Suomella menee huonosti, ainakin talouden mittareilla mitattuna. Neuvoa ahdingosta selviämiseen on nyt kysytty ihan Ruotsista saakka. Ruotsin entinen valtiovarainministeri Anders Borg lupasi tehdä raportin, jonka avulla maa saadaan nousuun. Mukana tässä operaatiossa oli Juhana Vartiainen, Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen ylijohtaja. Raportissa oli tuttuja elementtejä, kolmikantaa on jatkettava, palkkamalttia on jatkettava ja niin edelleen.Raportin suurimmaksi kliimaksiksi taisi kuitenkin jäädä se, että Demari-Juhanasta tuli Kokoomuksen Juhana. Suomeen tarvitaan investointeja. Miksi näin ei haluta tehdä, se pitäisi selvittää ja toimia sen edistämiseksi. Yhtiöillä on kyllä rahaa, mutta ei tahtoa ja uskallusta käyttää sitä rohkeasti Suomen hyväksi. Tällä hetkellä pääomaa siirretään ulkomaille ja jaetaan ulos osinkoina. Se on todella huolestuttavaa. Lisäksi tarvitaan konkreettisia tekoja ja päätöksiä viennin kehittämiseksi. Vientiteollisuus on suomalaisen yhteiskunnan kivijalka, jonka siivellä pärjäävät muutkin paremmin. Uuteen nousuun päästäksemme tarvitsemme strategian, jolla teollisuus saatetaan jälleen arvoiselleen paikalle yhteiskunnassamme. Sen arvo pitää ymmärtää! Katso siis tarkkaan, kenelle äänesi annat. Anna äänesi sille, joka pitää huolta suomalaisesta vientiteollisuudesta. Vaadi vientilupaus ehdokkaaltasi. ? P Vaali ja investoi pääKirjoitus Katso siis tarkkaan, kenelle äänesi annat. vastarannan supi Teksti Tiina Suomalainen Kuvat Jukka Koskinen P ositiivinen juttu varmasti kaikille kotkalaisille ja tehtaan työntekijöille. Tämä antaa toivoa varsinkin nuorelle työntekijäpolvelle – töitä pitäisi riittää jatkossakin, kommentoi Kotkamillsin kierrätysmassalaitoksen päivämies Pekka Kuhanen uutisia Kotkamillsin omistajanvaihdoksesta. Maaliskuun alkupuolella suomalainen Eagle Industries kertoi ostavansa Kotkamillsin amerikkalaiselta OpenGate Capital -yhtiöltä. Eagle Industriesin taustalta löytyvät Työeläkevakuutusyhtiö Elo, Nordic Mezzazine, Suomen Teollisuussijoitus sekä enemmistöomistaja MB Rahastot Oy. Uusi omistaja lupaa investoida Kotkamills palaa kotimaiselle omistajalle MB Rahastot Oy:lle, jos kilpailuviranomaiset hyväksyvät kaupan. Tehtaalla uutinen otettiin varovaisen iloisesti vastaan. Kaupat tehdään, kun kilpailuviranomaiset hyväksyvät kaupan. Eagle Industries kertoi myös tekevänsä tehtaalla merkittäviä investointeja. – Eihän kukaan investoisi, jos olisi lopettamassa konelinjoja, Kuhanen pohtii. Investoinneista tietoa myöhemmin MB Rahastot -yhtiön toimitusjohtaja ja Eagle Industriesin hallituksen puheenjohtaja Hannu Puhakka arvelee, että kaupat toteutuvat huhtikuun loppuun mennessä. Mitä ne investoinnit sitten ovat? Niistä Puhakka on vaitonainen. Kun kaupoista uutisoitiin, liikkui julkisuudessa tietoja, että uusi omistaja olisi mahdollisesti muuttamassa aikakauslehtipaperia valmistavaa konetta taivekartonkikoneeksi. Puhakka kuittaa puheet spekulaatioksi. – Mitään konkreettista emme ole vielä päättäneet. Kevään aikana kerromme lisää investoinneista, kun suunnitelmat varmistuvat. Joulukuussa Kotkamills kertoi, että aikoo Nikkaroin nukkuville äänestäjille oman punkalla varustellun kopin. 4-5_kuorimo.indd 4 23.3.2015 16:10:18
Paperiliitto 3/2015 | 5 Kuorimo Kuorimo Uusi omistaja lupaa investoida silppua Lupauksia viennin hyväksi Kampanja: Teollisuuden palkansaajat TP on koonnut eduskuntavaaliehdokkailta ja puolueilta konkreettisia ehdotuksia ja tekoja viennin edistämiseksi. #Vientilupaus-kampanjan tavoite on yksinkertainen: puolueet ja eduskuntavaaliehdokkaat kertovat konkreettisia linjauksia siitä, miten he sitoutuvat parantamaan vientiteollisuuden asemaa. TP painottaa, että yritykset ja työmarkkinajärjestöt eivät voi yksin ja omilla päätöksillään muuttaa Suomen suuntaa. Teollisen pohjan vahvistaminen ja vientiteollisuuden toimintaedellytysten parantaminen vaatii myös poliittista sitoutumista. Ehdokkaiden vientilupauksia julkaistaan kampanjan Facebook-sivulla ja Twitterissä @vientilupaus. Järjestöhanke sai puheenjohtajat Keskusjärjestö: Uutta keskusjärjestöä valmistelevan ohjausryhmän puheenjohtajat on valittu. Projektipäällikkö hankkeelle valitaan viimeistään huhtikuussa. Ryhmän puheenjohtaja on Julkisten ja hyvinvointialojen liiton JHL:n puheenjohtaja Jarkko Eloranta ? sekä varapuheenjohtajia Vakuutusväen Liiton VvL:n puheenjohtaja Liisa Halme ja Insinööriliiton puheenjohtaja Pertti Porokari. Uuden keskusjärjestön edunvalvonnan yksi keskeisistä tavoitteista on taata laadukkaan koulutuksen saatavuus kaikille palkansaajaryhmille koulutuksen kaikilla tasolla. Nuorten ja aikuisten ammatillisesta koulutuksesta leikkaaminen puolestaan johtaa ennen pitkää pulaan osaavasta työvoimasta. Kaikissa ammateissa ja tehtävissä tarvitaan muutoksiin vastaavaa lisäja uudelleenkoulutusta, ryhmä painottaa. Uuden keskusjärjestön selvitystyöhön on tähän mennessä ilmoittautunut 48 liittoa, jotka edustavat 1,7 miljoonaa palkansaajaa eri toimialoilta. Tavoitteena on, että uusi järjestö aloittaa toimintansa vuoden 2017 alussa. investoida 13 miljoonaa euroa laminaattipapereiden jalostukseen. Ensimmäisessä vaiheessa investointi kohdistuu yhtiön Malesian tehtaalle. Toisen vaiheen suunnitelma koskee Kotkan tehdasta. Kotkamills Oy:n toimitusjohtaja Tuija Suur-Hamarin mukaan kauppojen varmistuttua yhtiö tarkastelee kaikkia investointisuunnitelmia kokonaisuudessa uuden omistajan kanssa. Tuleeko taas vähennyksiä? Pääluottamusmies Ville Ropponen kertoo, että uutinen omistajanvaihdoksesta tuli kohtuullisen yllättäen. – Vaikka onhan se tiedossa, että eivät pääomasijoittajat ikuisuuksia pidä omistuksiaan. Tiedotustilaisuudessa henkilöstölle kerrottiin, että uusi omistaja sitoutuu kehittämään tehdasta useiksi vuosiksi eteenpäin. Ropponen toppuuttelee, että uutta Hans Gutzeitia ei ole taloon saatu, mutta myönteisiä tunnelmia kaupasta kieltämättä syntyi. – Tuntuuhan se hyvältä, että joku taho luottaa meihin ja haluaa panostaa tehtaaseen. Se, että uusi omistaja on suomalainen, ei ole Ropposen mukaan käänteentekevää. – Teot ovat aina tärkeämpiä kuin omistajan kansallisuus. Toki se helpottaa yhteyksien ylläpitoa, kun voi keskustella suomeksi. Ropponen veikkailee, että uusia yt-neuvotteluja on kaikesta huolimatta tulossa. – Kun on viimeiset kymmenen vuotta saanut istua yt-pöydässä, luulen, että neuvotteluja on myös tulevaisuudessa. Meillä ei ole kuitenkaan tehostamiseen enää varaa. Suorittava porukka on jo nyt vedetty niin alas kuin mahdollista. Pekka Kuhanenkin pohtii, että vähennyksiä on todennäköisesti tulossa – sijoitusyhtiöstä kun on kyse. – Minua muutokset eivät enää suuremmin hetkauta, sillä työnantajan kanssa on sovittu, että jään kolmen vuoden kuluttua eläkkeelle. Se suunnitelma toivottavasti pitää. Olen silloin 60 vuotta ja tehnyt 40 vuoden mittaisen työrupeaman täällä. ? P ? – Positiivinen juttu, kommentoi Pekka Kuhanen Kotkamillsin omistajanvaihdosuutista. Kotkamills ? Kotkamills työllistää noin 500 henkeä ? Tuotantoa on Kotkassa, Imatralla ja Malesiassa ? Valmistaa laminaattija painopaperia sekä puutuotteita 4-5_kuorimo.indd 5 23.3.2015 16:10:20
6 | Paperiliitto 3/2015 Kuorimo Teksti Eeva Eloranta-Jokela S ellutehdassuunnitelmien toteuttaminen lisäisi havukuitupuun käyttöä arvioiden mukaan jopa 14 miljoonaa kuutiometriä vuodessa vuoteen 2025 mennessä. Luonnonvarakeskuksen laskelmien mukaan kotimaisia hakkuita voidaan lisätä uutta kysyntää vastaavasti. Metsäteollisuus käytti vuosina 2011–13 kotimaista ainespuun eli tukkija kuitupuun mitat täyttävää raakapuuta keskimäärin 53 miljoonaa kuutiometriä. Tuoreimpien mittausten mukaan puuston määrä on 2,4 miljardia kuutiometriä ja vuotuinen kasvu 105,5 miljoonaa kuutiometriä. Luvut on saatu Suomen metsien 11. inventoinnista. Mäntytukkia nykyistä enemmän Puuntuotannon metsämaalle laskettu suurin kestävä ainesja energiapuun kertymän runkotilavuus on tällä hetkellä noin 81 miljoonaa kuutiometriä vuodessa. Sen ennakoidaan ylittävän 86 miljoonaa kuutiometriä vuodessa jo vuosina 2021–30. Kansallisen metsästrategian tavoite 80 miljoonan kuutiometrin runkopuun hakkuista vuonna 2025 on siis puuntuotannollisesti kestävä. Luonnonvarakeskuksen laskelmien mukaan kotimaisia hakkuita voidaan lisätä uutInvestoinnit lisäävät hakkuutarvetta Laskelmien mukaan puuta metsissä riittää, jos sellutehdasinvestoinnit toteutuvat. ta kysyntää vastaavasti, mutta Etelä-Suomessa havukuitupuun lisäyksestä osa olisi kuusikuitua. Todennäköistä on, että mäntykuidun kysynnän tyydyttämiseksi joudutaan hakkaamaan metsistä myös nykyistä enemmän mäntytukkia. Vuoteen 2020 asetettu metsähakkeen 13,5 miljoonan kuutiometrin käyttötavoite lämmönja energiantuotannossa on myös mahdollista toteuttaa samanaikaisesti kasvavan ainespuun käytön kanssa, jos energiapuusta noin puolet korjataan hakkuutähteinä ja kantoina. Metsät varttuneet aiemmasta Metsien ikärakenne ja täysimääräinen puusto mahdollistavat kasvun hyvän tason. Edelliseen inventointiin verrattuna metsät ovat varttuneet – nuoria harvennusmetsiä on siirtynyt varttuneempiin kehitysvaiheisiin enemmän kuin viime vuosien hakkuiden tasolla on syntynyt nuoria metsiä. Metsän monimuotoisuuden kannalta tärkeän lahopuuston määrä on kasvanut Etelä-Suomessa, mutta näyttäisi vähentyneen Pohjois-Suomessa viimeisen runsaan 10 vuoden aikana. Lahopuuston määrää on mitattu vasta 1990-luvun lopulta lähtien, kun metsien monimuotoisuudesta huolehtiminen nousi metsänhoidon tavoitteisiin. Vähintään polttopuuksi kelpaavan kuolleen puun määrää on Suomessa seurattu 1920-luvulta lähtien. Sen määrä on nyt sekä Eteläettä Pohjois-Suomessa suurempi kuin 1960-luvulla, jolloin kuollut puusto kerättiin metsistä hyvin tarkasti.? P siLppua Palkkaero kuroutuu liian hitaasti Tasa-arvo: SAK on tyytyväinen hallituksen ja työmarkkinajärjestöjen samapalkkaohjelman jatkumiseen. SAK toivoo, että uusi ohjelma onnistuu paremmin tavoitteissaan kuin nyt päättynyt samapalkkaohjelma. – Sukupuolten välinen palkkaero on pienentynyt liian hitaasti. Samapalkkaohjelma on onnistunut kuromaan eroa umpeen vuosina 2006–2014 vain 3–4 prosenttiyksikköä, kommentoi SAK:n tasa-arvovastaava Tapio Bergholm. Samapalkkaohjelman päätavoitteena on ollut kaventaa naisten ja miesten välinen palkkaero 15 prosenttiin vuoteen 2015 mennessä. Nyt keskimääräinen säännöllisen tuntityön perusteella laskettu ero on noin 17 prosenttia. Bergholm muistuttaa, että vuoden alussa voimaan tullut uudistettu tasa-arvolaki mahdollistaa aiempaa tehokkaamman puuttumisen ongelmiin työpaikan palkkatasa-arvossa. Riippuvuus voi viedä työkyvyn Tutkimus: Alkoholiriippuvaisilla ja alkoholinkäytön lopettaneilla on moninkertainen riski siirtyä työkyvyttömyyseläkkeelle erityisesti mielenterveyden häiriön perusteella verrattuna alkoholin kohtuukäyttäjiin. Tulokset ovat Työterveyslaitoksen ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tutkimuksesta. Alkoholiriippuvaisilla oli nelinkertainen ja alkoholinkäytön lopettaneilla lähes kolminkertainen riski siirtyä työkyvyttömyyseläkkeelle mielenterveyden häiriön perusteella verrattuna alkoholia vähän käyttäviin. Koko elämän kestänyt raittius tai kohtuullinen alkoholinkulutus eivät ole yhteydessä työkyvyttömyyseläkkeelle siirtymiseen. Tutkittavista 69 % käytti alkoholia kohtuullisesti, 7 % käytti sitä yli viikoittaiselle kulutukselle asetetun riskirajan ja 6 %:lla oli alkoholiriippuvuus. Koko elämänsä raittiina olleita oli 7 % ja alkoholin käytön oli lopettanut 11 %. Tutkimukseen kuului 3 621 työvoimaan kuuluvaa 30?55-vuotiasta henkilöä. alkoholia kohtuullisesti, 7 % käytti sitä yli viikoittaiselle kulutukselle asetetun riskirajan ja 6 %:lla oli alkoholiriippuvuus. Koko elämänsä raittiina olleita oli 7 % ja alkoholin käytön oli lopettanut 11 %. ku Riippuvuus ja mielenterveyden häiriöt liittyvät yhteen. ”Suomi on osoittanut, että jos se asettaa jonkin asian prioriteetiksi, se voi saavuttaa hyviä tuloksia hyvin nopeasti.” OECDn koulutusosaston johtaja Andreas Schleicher, Kauppalehti 16.3. ”Olemme nyt luoneet riittävät aineelliset edellytykset sille, että voisimme alkaa opetella, mitä merkitsee elämä, jossa on mieli ja tarkoitus. Hyvinvointi ei tule siitä, että aina saa kaiken mitä sattuu haluamaan. Se tulee siitä, että pystyy kunnioittamaan. Siksi pitäisi jo ruveta puhumaan ihmisvelvollisuuksista eikä aina pelkästään ihmisoikeuksista.” Kirjailija Tommy Hellsten vastaa kysymykseen Mitä sinulle merkitsee hyvinvointiyhteiskunta? Tatsi 1/2015. ”Järkevä elvytyspolitiikka edellyttäisi Suomelta myös uudenlaista huolettomuutta, johon ei ole meillä eikä muualla totuttu. Meillä olo tulisi syntiseksi ja muualla epäluuloiseksi. Järkevä elvyttäminen vaatisi siis poliittisen itsemurhan tekemistä ilman ylevää hurmosta. Typerä elvyttäminen onnistuu helpommin.” Etlan tutkimusjohtaja, taloustieteen professoriMika Maliranta, Talouselämä 11.3. "Esimerkiksi häiriöt ja kiire vaikeuttavat olennaisten asioiden huomaamista, muistamista ja työtehtävään keskittymistä. Väsymys ja vireystilan lasku vaikeuttavat puolestaan tilanteiden ja oman toiminnan arviointia ja altistavat virhearvioinneille. ” Tutkimusinsinööri Henriikka Ratilainen, Työterveyslaitos Duunitohtori 12.3. ” Arki on sitä vaikeinta huippua ja kovinta extremeä, josta moni parisuhde, perhe tai yksilö ei tahdo selvitä.” Psykoterapeutti, tietokirjailija Maaret Kallio, Lujasti lempeäblogi 23.3. LaiNatut ”Olemme nyt luoneet riittävät aineelliset edellytykset sille, että voisimme alkaa opetella, mitä merkitsee elämä, jossa on mieli ja tarkoitus. Hyvinvointi ei tule siitä, että aina Psykoterapeutti, tietokirjailija Maaret Kallio, Lujasti lempeäblogi 23.3. 6-7_kuorimo.indd 6 24.3.2015 15:16:15
Paperiliitto 3/2015 | 7 Kuorimo Yksi ääni P ohdiskelin lähestyviä eduskuntavaaleja ja mietin, mihin ääneni sijoittaisin. Vaihtoehtoja olisi kai vastustaa erilaisten kielten opetusta koulussa, kun eivät lapset mitään kuitenkaan opi. Tai vastustaa kaikkea kansainvälistä yhteistyötä, koska ulkomailta tulee vain tauteja ja heinäsirkkaparvia. Naapureistakin pitäisi päästä eroon, kun niiden toiminta vaan muuten ärsyttää joka päivä. Eivät lapset mitään kuitenkaan opi. Juha Koivisto Vastaava lakimies suoraa puhetta Päätin kuitenkin olla kerrankin itsekäs. Ajattelin, että kaiken vihaamisen sijaan minulle itselleni kaikkein tärkeintä on varmistaa työelämän pelisääntöjen säilyttäminen edes nykytasollaan. Huolehtikoon kilpailukyvystä ne, jotka tähän asti ovat rahoineen istuneet katsomossa lompakkojensa päällä. Vihatkoon ne, joilla on päivät pitkät aikaa roikkua somessa, kun kansa tekee töitä. ? P Vuokratyövoiman käyttöä saa rajoittaa Vuokratyövoiman käytön rajoittaminen työehtosopimuksella on Euroopan unionin tuomioistuimen mukaan hyväksyttävää. Teksti Eeva Eloranta-Jokela T uomio tarkoittaa, ettei Paperiteollisuuden työehtosopimusta ole asiaa koskevin osin tarvetta muuttaa, kertoo Paperiliiton vastaava lakimies Juha Koivisto. Päätöksen taustalla on AKT:n työtuomioistuimessa nostama kanne Shell Aviation Finlandin vuokratyövoiman käytöstä. AKT:n mukaan SAF oli käyttänyt työehtosopimuksen vastaisesti vuodesta 2008 lähtien jatkuvasti ja keskeytyksittä vuokratyövoimaa tekemään täysin samoja työtehtäviä kuin sen omat työntekijät. Vastaajien näkemyksen mukaan kansallisten tuomioistuinten tuli jättää soveltamatta työehtosopimuksen niin sanotun vuokratyödirektiivin vastaiset vuokratyön käyttöä koskevat rajoitukset EUT:n tuomion mukaan yleissitovan työehtosopimuksen kielto käyttää vuokratyövoimaa pysyväisluonteisesti vakituisen henkilökunnan rinnalla ei ole EU:n vuokratyödirektiivin vastainen. Merkitystä koko Euroopalle SAK:n ja ammattiliittojen EU-edunvalvontaprojektin lakimies Jari Hellsten pitää ratkaisua merkittävänä koko Euroopan kannalta. – Tuomio merkitsee, ettei EU:n perusoikeuksiin kuuluvaa työmarkkinaosapuolten neuvotteluoikeutta voi rajoittaa vuokratyödirektiivillä, Autoja Kuljetusalan Työntekijäliittoa AKT:tä EU-tuomioistuimessa edustanut Jari Hellsten toteaa. – Tuomion mukaan kansallisella tuomioistuimella ei ole velvollisuutta jättää soveltamatta kansallisen oikeuden säännöksiä ja määräyksiä, vaikka ne sisältäisivät direktiivin vastaisia vuokratyön käytön kieltoja tai rajoituksia. Siten esimerkiksi suomalaisen tuomioistuimen on perustettava päätöksensä sitovaan työehtosopimukseen, vaikka se sisältäisi vuokratyötä koskevia rajoituksia. EU-tuomioistuin linjaa vuokratyödirektiivin koskevan ainoastaan jäsenvaltioiden toimivaltaisia viranomaisia, joita Suomessa ovat eduskunta ja hallitus. Vain näillä on tarkasteluvelvoite sen varmistamiseksi, että mahdolliset vuokratyön käyttöön liittyvät kiellot ja rajoitukset ovat perusteltuja. Mitä ratkaisu käytännössä tarkoittaa yksittäisen jäsenen kannalta? – Sitä, että tämän tuomion myötä elämä tehtailla ei iloineen ja suruineen muutu miksikään. Kuten Kilpailuvirasto päätöksessään 8.10.2010 totesi, ulkopuolisen työvoiman käyttöä koskevat soveltamisohjeet ”on otettu työehtosopimukseen vahvan ammattiliiton vaatimuksesta sen jäsenistön aseman suojaamiseksi”. Tähän ei liene mitään lisättävää, kiteyttää Juha Koivisto. ? P EU-tuomioistuimen päätös tarkoittaa, että elämä paperitehtailla jatkuu ennallaan. Suurimman kestävän ja toteutuneiden hakkuiden ero 2011–2020, miljoonaa kuutiometriä vuodessa Reima Kangas 2,57 2,21 1.68 1,66 1,65 1,95 1,99 2,02 1,99 0,98 1,02 0,48 0,90 0,82 6-7_kuorimo.indd 7 24.3.2015 15:16:17
8 | Paperiliitto 3/2015 Kuorimo Silppua Haluja päivittää työaikalakia Työaika: Suomalaisten päivittäistä työaikaa, korvauksia ja lomia määrittävät useat eri lait ja sopimukset. Osa sääntelystä soveltuu huonosti uuteen työelämään, jossa työn tekeminen ei ole kiinteästi sidoksissa tiettyyn aikaan tai paikkaan. Jukka Ahtelan Sitralle tekemä Kello raksuttaa mennyttä aikaa -selvitys tarkastelee työaikakysymyksiä työntekijän suojelun, joustojen, uuden teknologian ja työllisyysvaikutusten näkökulmasta. Tutkimusten mukaan vaikutusmahdollisuus omiin työaikoihin vähentää sairaus poissaoloja ja lisää työmotivaatiota. Työnantajan näkökulmasta työajan joustot ovat mahdollisuus sovittaa työtä tuotannon tai asiakastarpeiden mukaan. Jos molempien osapuolien näkökulmat onnistutaan nivomaan hyvin yhteen, sekä työhyvinvointi että tuottavuus todennäköisesti lisääntyvät. – Työaikajoustoissa Suomea pidetään eurooppalaisittain edelläkävijänä, mutta niiden koko potentiaali ei ole vielä käytössä. Siirrymme yhä enemmän ympärivuorokautiseen palveluyhteiskuntaan, jossa todellista joustavuutta olisi mahdollisuus sovittaa työaikaa palvelujen kysynnän ja tuotantoprosessien vaihteluun, Ahtela toteaa. Paikallisia ratkaisuja Työehtosopimukset mahdollistavat jo nyt monenlaisia työaikaratkaisuja. Esimerkiksi paperiteollisuudessa työaikakokeilut ovat arkipäivää, mutta joillakin aloilla paikallisen sopimisen mahdollisuuksia ei juurikaan hyödynnetä. Paperiteollisuudessa on paikallisesti sovittu esimerkiksi 12 tunnin vuoroihin perustuvasta työaikamallista. SAK kannattaa paikallista sopimista työajoista. SAK:n kehittämispäällikkö Juha Antila odottaa kuitenkin lisää tasapuolisuutta työaikajärjestelyihin. Joustavista työajoista hyötyvät nyt selvästi enemmän työnantajat kuin palkansaajat. – Työnantajien armoilla ovat varsinkin nollatyösopimuksella työskentelevät, joiden viikkotyöaika voi loputtomasti vaihdella nollasta vaikka 40 tuntiin. Teksti Eeva Eloranta-Jokela T yötuomioistuin hylkäsi tammikuussa työnantajan nostaman kanteen, koska sen mielestä työntekijöiden kieltäytyminen ylitöistä oli ollut jokaisen henkilökohtainen ratkaisu. Tämä kävi ilmi oikeudessa kuultujen todistajien kertomuksesta. Ratkaisussa todettiin, että voimalaitoksen ylityöhalukkuus oli laskenut sen jälkeen, kun työnantaja ei enää ollut halukas korvaamaan ylitöitä vapaana. Myös työnantajapuolen todistajien kertomusten mukaan juuri mahdollisuus saada ylityöstä korvaus vapaana oli ollut keskeinen motiivi ylityöhalukkuudelle. Työnantaja perusteli kannetta sillä, että ammattiosasto olisi tehnyt päätöksen ylityökiellosta tai että työntekijät olisivat yksissä tuumin kieltäytyneet ylitöistä tarkoituksenaan painostaa työnantajaa asiassa. Työtuomioistuimen mielestä kysymyksessä ei kuitenkaan ollut työtaistelutoimenpide ja kanne hylättiin. Metsäteollisuus ry velvoitettiin korvaamaan asiassa Paperiliiton ja Kaukopään ammattiosaston oikeudenkäyntikulut 6 200 eurolla. Käytäntö muuttui Imatran tehtaiden voimalaitoksen toiminta ja erityisesti sen käynninturvaaminen on perustunut keskeisesti ylitöiden teettämiseen. Tähän ovat vaikuttaneet vuonna 2009 toteutetut henkilöstövähennykset ja keväällä 2014 niin sanottuun käyttäjäkunnossapitomalliin siirtyminen. Ylitöitä oli vakiintuneen käytännön mukaan korvattu siten, että työntekijöillä oli mahdollisuus halutessaan saada ylitöiden perusosa vastaavana vapaana. Tämä työnantajan aloittama järjestely sopi myös työntekijöille. – Työntekijöiden jaksamisen kannalta ” Tiedossani ei ole, että tämänkaltaista työnantajan menettelyä olisi ratkaistu rikosoikeudelliselta kannalta.” Ylityökiista ratkesi osittain ? Kun Kaukopäässä ei enää löytynyt vapaaehtoisia ylitöihin, työnantaja turvautui hätätyömääräyksiin. Ylityöhaluun vaikutti eniten se, ettei ylitöiden perusosaa enää korvattu vapaana. Voimalaitoksen ylitöistä syntyi kiista Kaukopäässä, kun työnantaja lakkasi korvaamasta ylityöt vapaana. Kieltäytyminen ylitöistä Stora Enson Imatran tehtailla ei ollut työtaistelutoimi. 8-9_kuorimo.indd 8 24.3.2015 12:05:52
Paperiliitto 3/2015 | 9 Kuorimo S ain muutamia hetkiä sitten käsiini Antti Eerolan vastailmestyneen Suomen jalkapallomaajoukkueen historiaa läpikäyvän kirjan. Kirjan takakannen perusteella maajoukkueemme historia ei ole ollut pelkkää riemumarssia Uralille. Tosin tämänhän jokainen suomalaiseen urheiluun perehtynyt kanssakärsijä on tiennyt jo kehdosta saakka. Kuten kirjailija Tuomas Kyrö (Gary Linekeriä mukaellen) toteaa: ”Jalkapallo on peli, jota pelataan 90 minuuttia ja lopussa Suomi häviää.” Samankaltainen suhtautuminen tuntuu olevan joskus, kun väännetään työelämän oikeuksia koskevia otteluita. Häviöihin valmistaudutaan jo ennen alkulämmittelyä ja voittoon tähtäävä työ jää tekemättä, kun murehditaan vastustajan paremmalta näyttäviä jalkapallokenkiä ja oletettuja hyviä suhteita tuomaristoon. Tosiasiassa meillä on kuitenkin ottelun ratkaisun kannalta tärkein tuki käytettävissämme, se joka vastustajalta puuttuu. Se kuuluisa 12 pelaaja eli kotikatsomo, työkaverit, joiden kanssa ja joiden eteen tätä työtä tehdään. Kuten viimeksi vuokratyödirektiiviä tai Olkiluodon työehtoja koskevasta ratkaisusta on nähtävissä, kotimaisin voimin voidaan pärjätä myös eurokentillä. Täytyy kuitenkin muistaa, että menestys ei tule itsestään. Aina ei riitä, että pärjää kentällä. Täytyy myös osallistua pelin sääntöihin vaikuttamiseen. Pitkä ja voimakas joukkuekin häviää todennäköisemmin, jos taklaukset kielletään tai niistä pitää ilmoittaa vastustajalle jo minuutteja etukäteen. Pidetään mielessä, että seuraava maaottelu meidän alallamme tulee vastaan jo ensi vuoden puolella. Aletaanko tunnustaa väriä? ? P Raitapaita tilatSto pituuSleiKKuri 0,0 0,5 1,0 1,5 2,0 2,5 3,0 3,5 2013 2000 Metsäteollisuus satsaa vähän tutkimukseen Tutkimusja kehittämistoiminnan menojen osuus liikevaihdosta 2010 2005 Lähde: Tilastokeskus/ Metla: Metsätilastollinen vuosikirja 2014 Puutuoteteollisuus Massaja paperiteollisuus Koko tehdasteollisuus Massaja paperiteollisuuden tutkimus ja kehittämismenot yritysten liikevaihdosta ovat olleet koko 2000-luvun selvästi alle teollisuuden keskimääräisen tason. Keskimäärin massaja paperiteollisuudessa tutkimusja kehittämispanostukset ovat olleet noin 0,6 prosenttia Koko teollisuudessa vastaavat panostukset ovat olleet noin 2,6 prosenttia. tilaSto Pitkä ja voimakas joukkuekin häviää jos taklaukset kielletään. on ollut tärkeää, että ylitöitä on halutessaan voinut pitää vapaana, sanoo pääluottamusmies Ilkka Nokelainen. Viime vuoden lopulta lähtien ylitöitä tekevien ei enää ollut mahdollista saada korvausta osittainkaan vapaana vaan yksinomaan rahana. Ylitöihin suostuvia oli tästä syystä aiempaa vähemmän. Hätätyöt tutkittavina Kun vapaaehtoisia ei enää työnantajan uuden korvauskäytännön takia ylitöihin löytynyt, työnantaja turvautui hätätyömääräyksiin. Työaikalain perusteella työntekijällä ei ole mahdollisuutta kieltäytyä hätätyöstä, oli hätätyölle sitten lain edellyttämään perustetta tai ei. Etelä-Suomen Aluehallintovirasto antoi tammikuussa hätätyöratkaisun, jossa se totesi, että hätätyömääräyksille ei ollut työaikalaissa tarkoitettuja edellytyksiä. Silti työnantaja jatkoi hätätyömääräysten kirjoittamista vielä helmikuussa. Kaukopään tehtaan työsuojeluvaltuutettu Seppo Jäntti odottaa aluehallintovirastolta eli avilta lausuntoja lopuille hätätyömääräyksille. – Se, miten aluehallintovirasto toimii jatkon suhteen herättää kovaa kiinnostusta Imatran tehtailla, toteaa Jäntti. Avin jatkotoimet ja mahdollinen poliisitutkinta kiinnostaa myös Paperiliiton vastaavaa lakimiestä Juha Koivistoa. – Kysymyksessähän on tapaus, jossa ylitöistä ei ollut kieltäydytty systemaattisesti, vaan työntekijöillä oli valmiutta ylitöihin, mikäli saisivat vanhan käytännön mukaan ylityön perusosan vapaana. Työnantaja on avin ratkaisun jälkeenkin halunnut käyttää hätätyömääräyksiä eli käytännössä pakottaa työntekijät jäämään ylitöihin tahtonsa vastaisesti. Tiedossani ei ole, että tämänkaltaista työnantajan menettelyä olisi toistaiseksi ratkaistu rikosoikeudelliselta kannalta, Koivisto sanoo. ? P Stora Enso Tällä palstalla Väistyhän vähän -mies tökkii ilmiöitä ja raatelee epäkohtia. R ei m a Ka ng as 8-9_kuorimo.indd 9 24.3.2015 12:05:53
Puun kuljetus Paperiliitto 3/2015 | 11 Puun kuljetus Metsästä tehtaalle UPM:n tehtaille Suomessa kuljetetaan tuhat auto kuormallista puita vuorokaudessa. Seurasimme puun matkaa pystymetsästä tehtaalle. Teksti Reima Kangas Kuvat Mauri Helenius ja Reima Kangas 10-15_pääjuttu.indd 11 24.3.2015 17:41:15
12 | Paperiliitto 3/2015 Puun kuljetus J uha Siltala istuu kuorimon valvomossa kahvipöydän ääressä, vaikka työskentelypiste on nosturissa rakennuksen takana. Pöydässä on avattu keksipaketti, suklaavohvelipussi ja mustikkapitko. On Siltalan kesätyön ensimmäinen päivä UPM:n Kymin tehtaassa Kuusankoskella, Kouvolassa. Kuorimohallissa kuorintarumpu, kuljetin ja haketin ryskäävät 95 desibelin voimalla. Poikkeuksellista on, että kymmenen metrin korkeudessa heijaa suuri nelipyöräinen nosturi. Rakennusmiehet siirtävät sitä sopivaan paikkaan. Sellutehtaaseen tulee uusi kuivauslinja, ja havukuitulinja uudistetaan. Lisäksi nykyisen kuorimolinjan viereen tehdään toinen, jossa ajetaan koivua. Vanha kuorimolinja jää havupuulle. Nykyään havua ajetaan päivät, koivua illat ja yöt. Marko Kammela juttelee Siltalan kanssa ja seuraa monitoreja. Rumpu kolisuttaa hihnalle suomalaista pölliä. – Venäjältä tulee paksumpaa jöötiä. Sen ajamisen kanssa on tarkempaa kuin ohuen kotimaisen, Kammela sanoo. Investointi nostaa sellutehtaan kapasiteettia 170 000 tonnia vuodessa, 700 000 tonniin. Uusi linja lisää puun kulutusta neljänneksen. Se tietää uutta vipinää puunkorjuuseen ja kuljetuksiin. Kouvolan itäpuolella ovat Imatran ja Lappeenrannan suuret tehtaat. Kymin tehtaiden puunhankinta suuntautuu länteen ja pohjoiseen. Puita tuodaan Jyväskylän pohjoispuolelta saakka. Lännessä hankinta-alueen rajalla on Riihimäen naapurikunta Loppi. Rasvaa koneeseen – Joku siinä on, kun se on rissannu niin pitkään, Marko Savoni sanoo. Loppilaisen Metsäorava Oy:n kuljettaja Savoni pähkäilee Ponssen ajokoneen vieressä. Rasva ei kulje prässistä koneen automaattisäiliöön. Hän kiertää Veli Oravan kanssa mutterit auki ja miehet nostavat koneen sivupellin maahan. Iltapäivän auringonpaiste nostaa vesihöyryä märän eturenkaan kyljestä. Se ennakoi rospuuttokauden alkua. Orava omistaa yrityksen yhdessä veljensä kanssa. He ovat tällä hetkellä UPM:n sopimusurakoitsijoita. Metsäoravalla on kolme kaatokonetta, motoa, ja yksi ajokone. Töissä on omistajien lisäksi neljä palkkakuskia. Veljen vaimo hoitaa toimistoa. Yritys käyttää myös aliurakoitsijoita. Kymmenen minuutin raplaamisen jälkeen Savoni painaa rasvaprässin vipua. Toimii. Miehet kiinnittävät sivupellin paikalleen. Orava pyyhkii vaseliinin sotkemia työvaatteitaan. – Ei ollut hyötyä laittaa puhdasta takkia. Ja housutkin oli just koneesta otettu, hän manaa. – Olisi pitänyt viitata koulussa vähän enemmän, niin olisi päässyt parempiin hommiin, viisastelee Savoni. Kolmenkymmenen metrin päässä Ponssesta surisee polttoainepumppu Oravan auton peräkärryssä. Kristian Sohlman on lopettelemassa työvuoroaan ja täyttää moton tankkia. Neljäsataa litraa riittää pariin työvuoroon. Tankattuaan Sohlman lähtee kotiin. Veli Orava lorottelee John Deeren renkaan juureen ja kiipeää hyttiin. Käynnissä on järeän kuusimetsän uudistushakkuu. Käytännössä liki kaikki palstan puut kaadetaan. Orava arvioi, että leimikosta kertyy noin 1 500 mottia. Hakkuu vie 4–5 päivää, kun koneet käyvät kahdessa vuorossa. Viikonloppuisin ei yleensä töitä tehdä. Tuhat kuormaa päivässä Palsta alkaa metsäautotien reunasta. Pikitielle on puoli kilometriä. Savoni rupeaa kuljettamaan tukkeja ja kuitupuuta pinoihin. Orava kaataa kauempana aukon reunassa lisää. Tällä kertaa Orava hakkaa UPM:n omaa metsää. Tavallisesti homma lähtee liikkeelle ” Olisi pitänyt viitata koulussa vähän enemmän.” Aimo Nieminen on kolmannen polven rekkamies. 10-15_pääjuttu.indd 12 24.3.2015 17:41:18
Paperiliitto 3/2015 | 13 Puun kuljetus siitä, että metsänomistajan kanssa tehdään puukaupat. Ennen koneiden tuloa leimikko on suunniteltu korjuuvalmiiksi. Se tarkoittaa, että UPM:n työntekijät merkitsevät palstan rajaukset ja tallentavat puun varastopaikat tietojärjestelmiin. Kaikilla sopimusurakoitsijoilla on käytössään UPM:n tietokonesovellukset, joista tiedot näkyvät. UPM lähettää järjestelmän kautta yrittäjille myös ohjeet, kuinka paljon ja millaisia puita on hakattava esimerkiksi seuraavan viikon aikana. Määrät perustuvat yhtiön tehtaiden ja sahojen tarpeisiin. UPM:lle työskentelee noin 370 korjuu-, kuljetusja metsäpalveluyrittäjän verkosto, joka työllistää noin 2 000 henkilöä. Keskimäärin UPM:n tehtaille kuljetetaan noin 900–1000 autokuormallista puita vuorokaudessa. Puun hankintaa ja kuljetuksia eri tehtaille ohjaa keskitetysti UPM Metsä. Stora Ensolla ja Metsä Groupilla on omat vastaavat organisaationsa. Veli Orava hankki ensimmäisen motonsa parikymmentä vuotta sitten. Kokemus näkyy. Hänen kätensä ohjaavat kaatokouraa lähes automaattisesti. Koura tarttuu puun alaosasta ja terä leikkaa rungon poikki. Liki satavuotias kuusi kaatuu hallitusti. Puun runko juoksee kouran läpi ja oksat karsiutuvat. Samalla moton tietokone mittaa rungon pituutta ja paksuutta. Hetken kuluttua runko kulkee kourassa vähän matkaa toiseen suuntaan, ja terä katkaisee tukin tietokoneen laskemasta optimaalisesta kohdasta. Ohuesta latvapäästä tehdään kuitupuupöllejä. Koneen kuljettaja päättää, mitkä puut jäävät pystyyn ja valvoo kaadettavan puutavaran laatua. Hän puuttuu katkaisemiseen vain, kun rungosta täytyy poistaa laho pätkä tai tukista suuremmat mutkat. Hosuminen pois Kaksi viikkoa myöhemmin Aimo Nieminen ajaa rekallaan kuuttakymppiä tiellä 54. Kuormana on Veli Oravan katkomia tukkeja matkalla Versowoodin sahalle Riihimäelle. Matkan tekoa on jonkin aikaa jarruttanut traktori. Ohituskaistan lähestyessä Nieminen kiihdyttää. Kilometriä myöhemmin rekan nopeus on noussut seitsemäänkymppiin ja hitaasti traktori jää taakse. Pian auto kulkee tasaisesti muun liikenteen tahdissa. – Tässä hommassa on mentävä täysin muiden mukana. Stressi ja hosuminen ovat ensimmäiset asiat, jotka pitää jättää pois. Sen ovat vuodet opettaneet, hyväntuulinen Nieminen sanoo. Myös Kuljetusliike A. Nieminen on perheyritys. Sillä on kolme rekka-autoa, joita ajavat Aimo, hänen veljensä ja veljen poika. Sisko hoitaa konttoria. Yrityksen historia alkaa vuodesta 1947, jolloin Aimon isän isä hankki ensimmäisen autonsa. Aimo on ollut pikkupojasta huoltohommissa trasselipoikana ja myöhemmin auton apupoikana. Viidentoista ikäisenä hän saattoi ajaa siirtoja metsäteillä. Nieminen muistelee miten Kytäjärven ?Kuljetin kolisee ja pöllit kulkevat. Kalevi Eskola, Juha Siltala, Jorma Timonen ja Marko Kammela kuorimon valvomossa. ?Kristian Sohlman tankkaa moton. ?Veli Orava raplaa ajokoneen rasvaletkua kuntoon ja siirtyy sitten moton ohjaimiin kaatamaan metsää. 10-15_pääjuttu.indd 13 24.3.2015 17:41:21
14 | Paperiliitto 3/2015 Puun kuljetus jää jäädytettiin talvella kantavaksi ja sen päälle ajettiin valtavat määrät puutavaraa. Keväällä puut kasattiin lautaksi ja ne olivat kesän järvessä tuholaisilta suojassa. Elokuussa puuta alettiin ajaa tehtaisiin. Aina ei viedä lähimmälle tehtaalle Kun Veli Orava kaataa puita, moton tietokone laskee sahatun puutavaran kappalemäärät ja tilavuuden. Metsän myyjälle maksetaan puusta kuutioiden mukaan. Marko Savonin asetellessa viimeisiä pöllejä pinoon tien varteen Orava on jo syöttänyt leimikon tiedot UPM:n järjestelmään. Hakkuuyrittäjien tietojen perusteella UPM Metsä tekee kuljetusohjelmat. Aimo Nieminen ja muut kuljetusyrittäjät vievät puut UPM:n osoittamaan paikkaan varastojen ikäjärjestyksessä. Kuljetusohjelma sisältää vuorokausikohtaiset ajo-ohjelmat, vastaanottoajat sekä tehtaiden määrätarpeet. – Ohjelma päivitetään aina torstaina, ja silloin saan tietää seuraavan viikon kuljetukset, kertoo Nieminen. UPM Metsän suunnittelijat optimoivat kuljetuksia matemaattisten mallien ja satelliittipaikannukseen perustuvan karttajärjestelmän avulla. Aina puuta ei viedä lähimmälle tehtaalle, koska pyrkimyksenä on tehdä kokonaisuuden kannalta paras järjestely. Esimerkiksi paluukuljetuksien ajamista tyhjänä vältetään, jos se on mahdollista. Yhtiöt myös vaihtavat puita keskenään, kun se on kuljetuksen kannalta järkevää. Siksi Nieminenkin vie UPM:n tukkeja Versowoodille. Jossain toisaalla kulkee vastaava määrä Versowoodin tukkeja UPM:n sahalle. Kuorman purkaja syö Versowoodilla kuorman purkajat ovat ruokatunnilla. Nieminen saa odottaa, ja auto on tyhjä vasta vajaan tunnin kuluttua. Laki rajoittaa kuljetusyrittäjän viikottaista ja päivittäistä työaikaa. Siksi odottelu turhauttaa Niemistä – mutta vain vähän, sillä ei siitäkään kannata stressiä kerätä. Nieminen tutkii tietokonettaan. Hän aikoo viedä vielä yhden kuorman, kuitupuuta tehtaaseen samasta laanista. – Siellä on 220 mottia on jäljellä, 14 päivän ikäistä, Niemisen lukee koneeltaan. Päivä on puolessa. Nieminen on käynnistänyt Volvonsa tavalliseen aikaan puoli kuudelta aamulla. Ennen ei nukuttu niin pitkään. – Isä tapasi sanoa, että lähdetäänkö aamusta vai vasta viideltä. Nieminen työskentelee arkisin noin 12 tuntia ja pitää viikonloput vapaata. Isä ajoi viikon jokaisena päivänä. Ennen vanhaan puunkuljettajilla oli kyllä pitkät kesälomat. Yhden aikaan Nieminen on taas Laanilla. Hän täyttää rekan varmoin ottein 25 minuutissa ja siirtyy pikitien laitaan pysäkille kiinnittämään liinat. Ennen ajoon lähtöä Nieminen näpyttelee kuorman tiedot tietokoneelle. Yhteensä 41,9 tonnia, sen on punninnut rekan kourassa oleva vaaka. Tiedot lähtevät UPM:n järjestelmään. Samalla järjestelmä päivittää laanille jääneiden pöllien määrän. Tehtaalla Nieminen pysäyttää auton mitta-aseman vaa’alle ja näyttää lukulaitteelle tunnistenappiaan. Kuorman tiedot tallentuvat tietojärjestelmään. Nieminen ajaa purkupaikalle, jossa ei onneksi ole jonoa. Liinat irti, rekka kuormaajan viereen, auto tyhjäksi ja punnituksen kautta kotimatkalle. Vaa'an kautta sisään ja ulos Kymin tehtaan mitta-asema on tehdasalueen ulkopuolella. Sellutehtaan luottamusmies Jorma Timonen kertoo, että asema suunniteltiin Voikkaan ja Kymin tehtaiden väliin, jota se voisi palvella molempia. Voikkaan tehdas ehdittiin kuitenkin lopettaa ennen kuin mitta-asema valmistui. Alakerrassa operaattori Janne Viinikainen seuloo näytteitä tehtaan ulkopuolelta tuoduista hakekuormista ja tekee niistä laatuarvioita. Valmista haketta menee sekä teh” Lähdetäänkö aamusta vai vasta viideltä.” Kohta lähdetään. Aimo Nieminen sitoo kuorman. 10-15_pääjuttu.indd 14 24.3.2015 17:41:22
Paperiliitto 3/2015 | 15 Puun kuljetus taaseen että tehdasalueella olevaan Kymin Voimaan. Ennen uuden kuorimolinjan valmistumista sellutehdas ei edes pyörisi ilman ulkopuolelta tuotavaa valmista haketta. UPM Metsä antaa kuljetusyrityksille muutaman tunnin tarkkudella aikataulun, jonka mukaan autot ajavat tehtaisiin. Kymin tehtaalla on lisäksi rajoitus, että havupuuta tuodaan aamuvuoron aikana, muulloin koivua. Puun kuljetuksesta maksetaan painon mukaan, mutta myös tavaran tilavuus tarvitaan tehtaan tilastointia varten. Tilavuus lasketaan koemittauksista saatavan kertoimen avulla. Vanhat puut kiinnostavat variksia Juha Siltalan kesäpesti on kuorman purkupaikalla nosturissa, jossa juuri nyt Jouni Martikainen nostaa pöllejä kuljetushihnan alkupäähän sulille. Siltalan työ kestää syyskuun loppuun. Hän on kesäpojaksi vanha konkari, joka ehti olla jo Voikkaalla 18 vuotta. Sieltä hän tuli Kymille ja teki vuosia määräaikaisia töitä. Viime vuoden huhtikuusta lokakuuhun Siltala oli Simpeleen tehtaalla. – Vähän mietin, kun sieltä tarjottiin töitä vuoden loppuun saakka, mutta matka ratkaisi. Minulla on tähän kymmenen kilometriä kotoa, kun Simpeleelle on 170 kilometriä suuntaansa, sanoo Siltala. Hän on aiemmin ollut voimalaitoksilla, joten koneenkuljettajan pesti on uusi kokemus. Kymmeniä tonneja painavan koneen ohjaaminen on yksinäistä ja tarkkaa työtä, varsinkin nyt, kun viereen rakennetaan uutta kuorimolinjaa. Varisparvi istuu koneen liikkeistä välittämättä pöllien päälle purkupaikalla. Purettavana on varikolta tuotavaa vanhaa puuta. Sieltä löytyy toukkia syötäväksi. – Varikset vartovat aina, että Joutjärven Ripa tuo uuden lastin, sanoo Jorma Timonen. Tehtaan alueelle kertynyttä vanhaa varastoa ajetaan pienemmäksi. Sen takia junakuljetuksiakin on nyt vähennetty. Koivusta tulee junalla noin puolet ja havupuusta noin kolmasosa. Rekka tyhjenee kahdeksassa minuutissa. Seuraava kuorma tulee tehtaan ulkopuolelta. Varikset lennähtävät kauemmaksi odottamaan. Tuore puu ei kiinnosta. Ketjukuljetin nostaa pöllejä kuorimoon ja pudottaa lunta ja kiviä matkasta. Hallissa kuorintarumpu, kuljetin ja haketin ryskäävät. Tavoitteena on hakettaa 6 500 kuutiota puuta vuorokaudessa. Vaikka kaikki Metsäorava Oy:n yhden koneen viikon aikana kaatamat puut olisi ajettu haketettavaksi, ne eivät olisi riittäneet edes yhden vuoron ajaksi. Juha Siltalan vuoro on lopussa. Hän valvoo monitoreita, kun Marko Kammela jo vaihtaa vaatteita. Jossain Lopen suunnalla Veli Orava hakkaa uutta leimikkoa. Aimo Niemisen kuormassa on reilut 50 kuutiota pölliä matkalla Kirkniemen paperitehtaalle. Puunvaihtoa. Lohjan suunnalla aurinko paistaa. ? P ?Kuormauskoneen ohjaaminen on tarkkaa puuhaa. Ohjaimissa Jouni Martikainen. ?Puukuorma vaa'alla. ?Juha Siltalan ensimmäinen työpäivä on sujunut lupsakasti. Juttukaverina Marko Kammela. ??Havupuuhake ropisee tasaiseen tahtiin. 10-15_pääjuttu.indd 15 24.3.2015 17:41:23
?? | Paperiliitto ?/???? EDUSKUNTAVAALIT Teksti Eeva Eloranta-Jokela T yöpaikat säilykööt Suomessa. Paperiliiton mielestä ei ole perusteltua siirtää metsäteollisuuden tuotantoa ulkomaille, sillä suomalaisten työntekijöiden työn tuottavuus sekä yksikkötyökustannukset massaja paperiteollisuudessa ovat selvästi paremmalla tasolla kuin esimerkiksi Ruotsissa tai Saksassa. Lisäksi työvoimakustannusten osuus kaikista alan kustannuksista on jatkuvasti pienentynyt. Tulevaisuudessa tarvitaan yhä enemmän yksilöidympää ja laadukkaampaa koulutusta metsäteollisuudessa myös jo tällä hetkellä työskenteleville, jotka ovat jo tottuneet työskentelemään alan vaativissa vuorotyöaikamuodoissa. Yhdenmukaista työsuojelua Työsuojelutarkastusten määrässä ja laadussa on Paperiliiton mielestä parannettavaa. Tarkastuksia on lisättävä ja kohdennettava aikaisempaa paremmin. Sosiaalija terveysministeriön arvion mukaan työsuojelutarkastajat käyttävät vain 13 prosenttia koko työajastaan työpaikoilla tehtäviin tarkastuksiin. Työsuojeluviranomaisten resurssien pitää vastata todellista tarvetta. Lisäksi liiton mielestä nykyiset viisi työsuojelun vastuualuetta tulee säilyttää, mutta käytännöt ja hallinnointi tulee saattaa yhdenmukaiseksi. Näin työntekijät ja yritykset saisivat samanlaista kohtelua asuinja sijaintipaikasta riippuen. Teollisuudelle jalansija Yli hallituskauden ulottuvan teollisuuspoliittisen linjauksen varassa teollisuus pystyy ennakoimaan toimintaansa. Paperiliitto haluaa maahan teollisuusministeriön, joka keskittyisi erityisesti teollisuuden toimintaedellytyksiin. Biotaloussektorin arvoketju on lähes kokonaan kotimainen ja raaka-aine kestävää ja kierrätettävää. Metsäteollisuutta koskevia valtionomistuksia tulee ylläpitää ja lisätä pitkäjänteisellä strategialla. Biotaloussektori tulee nostaa strategiseksi valtion omistajuuden lähtökohdaksi, Paperiliitto korostaa. Yrityksille tukea kotimaassa Paperiliiton mielestä Suomessa on erinomaiset mahdollisuudet lisätä metsäteollisuuden tuotantoa hyvin ja kestävästi hoidettujen metsävarojen takia. Pelkkä selluntuotanto ei riitä, vaan on määrätietoisesti kehitettävä etenkin sellua jalostavan teollisuuden liiketoimintamahdollisuuksia. Alan menestys ja biotalous pohjaavat tulevaisuudessa moniin pieniin ja keskisuuriin yritykseen. Liitto pitää tarpeellisena biotalousalan pk-yritysten kansainvälistymiseen ja markkinointiin luotavaa erityistä kehittämisohjelmaa. Lisäksi yritysten yhteistyötä, laadunvarmistusta ja serti? kaattien saamista on tuet tava. Puuta tarjolle Biomassan kysynnän ennakoidaan kasvavan 30 prosenttia vuoteen 2020 mennessä. Puuaineksen saatavuus ja kohtuullinen hinta teollisuudelle tulee varmistaa parantamalla erityisesti alemman tieverkon ja siltojen kuntoa, lisäämällä metsien yhteisomistusta ja tilojen metsävaratietojen saatavuutta sekä poistamalla ulkomaisen puun tuonnin esteitä Teollisuuden perusenergian saanti ja kohtuullinen hinta tulee turvata lisäämällä esimerkiksi siirtoverkkojen kapasiteettia sekä integroitava tuotannoltaan vaihteleva sähköntuotanto nykyiseen sähköjärjestelmään. Puun energiakäytön tukea on ohjattava energiantuotantoon, jolla ei vaaranneta ainespuun ohjautumista korkeamman jalostusasteen tuotantoon. P Osaaminen ja työpaikat kunniaan Paperiliitto tavoittelee seuraavaan hallitusohjelmaan laatua työpaikoille, tehoa työsuojeluun ja keinoja alan yritystoiminnalle sekä esittää perustettavaksi teollisuusministeriötä. Paperiliiton hallitusohjelmatavoitteet pähkinänkuoressa Varmuus laadukkaista työpaikoista Monipuolista koulutusta työntekijöille Työsuojeluviranomaisten resurssit vastaamaan todellista tarvetta Työsuojelua hallinnoitava yhdestä virastosta Keskittyminen teollisuuden toimintaedellytyksiin Valtion omistajuuden suuntaaminen biotaloussektorille Sellun lisäämisen ohella korkean jalostusasteen tuotantoa Suomeen Alan pk-yritysten rahoituksen ja viennin tukeminen Yritysten yhteistyön edellytykset kuntoon Puuraaka-aineen saatavuus varmistettava metsäteollisuudelle Energiaomavaraisuuden lisääminen kehittämällä erilaisten kotimaisten energiamuotojen toimintaedellytyksiä 16-19_eduskunta.indd 16 24.3.2015 13:49:30
Paperiliitto ?/???? | ?? EDUSKUNTAVAALIT MARKKU EILOLA JOKIVIRTA Prosessityöntekijä, erikoisosaaja Vaalipiiri: Oulu, nro 132 Puolue: Vasemmistoliitto Ikä: 44 Asuinpaikka: Oulu Perhesuhteet: vaimo ja kaksi lasta Harrastukset: pyöräily, geokätköily, ulkoilu, ay-aktiivi 1. Työntekijän puolella. Suomalaisille on saatava työtä investoimalla enemmän Suomeen. Luottamusmiesten ja työsuojeluvaltuutettujen aseman parantaminen, lakko-oikeuden säilyttäminen. Työntekijöiden oikeuksia heikentämällä ei luoda lisää työpaikkoja. Metsävarannot kasvavat koko ajan, puu pitää saada kiertämään tehtaille jalostettavaksi. Valtion on turvattava suomalainen metsäteollisuus takaamalla raaka-aineiden saanti ja toimintaympäristö. Metsäteollisuus on merkittävä uusiutuvan energian tuottaja. 2. Olen kasvanut piipun varjossa. Kokemusta kunnossapidon puolelta 14 vuotta jonka jälkeen siirryin erikoisosaajaksi prosessitehtäviin. Näkemystä ja kokemusta paperiteollisuudesta. Suomi elää edelleen metsästä. HARRI HELMINEN Projektityöntekijä, työsuojeluasiat Vaalipiiri: KaakkoisSuomi, nro 85 Puolue: SDP Nimi: Harri Helminen Ikä: 59 Asuinpaikka: Kouvolan Inkeroinen Perhesuhteet: parisuhteessa, yksi aikuinen lapsi Harrastukset: yhteiskunnallinen toiminta, penkkiurheilu, lukeminen ja kuntoilu 1. Suomen vientiteollisuus on saatava vetämään. Maahan on luotava teollisuuspoliittinen ohjelma, pelkällä säästämisellä ei kasvua saada aikaan. Kasvun sekä työn kautta nuorten usko Suomeen säilyy ja hyvinvointivaltio turvataan. Teollisuuspoliittinen ohjelma tulee laatia valtion ja työmarkkinajärjestöjen yhteistyöllä. Ohjelman keskipisteeksi on nostettava vientiteollisuus. Olemassa olevat työpaikat on säilytettävä ja luotava uusia työpaikkoja innovaatioita kehittämällä. Metsäteollisuuden toimintaedellytysten turvaaminen on vientiteollisuutemme kulmakiviä, metsäteollisuudessa tulee rohkeasti keskittyä uusien tuotteiden kehittämiseen. 2. Uskon, että pitkä kokemus ja rohkea asenne yhteisten asioiden hoidossa antaa minulle hyvät valmiudet kansanedustajan tehtävään. Lukuisat luottamustehtävät ammattiosastossa ja Paperiliitossa ovat avanneet näkemyksen työntekijöiden arjen ongelmiin. Kaakkois-Suomi tarvitsee vahvan metsäteollisuustaustaisen kansanedustajan. JUHO KAUTTO Työehtosihteeri Vaalipiiri: Keski-Suomi, nro 103 Puolue: Vasemmistoliitto Ikä: 43 vuotta Asuinpaikka: Järvenpää/Äänekoski Perhesuhteet: naimisissa, kaksi tytärtä Harrastukset: kaikenlainen kuntoilu, lähinnä ikämiesjalkapallo, kuntosali ja kahden koiran kanssa metsässä lenkkeily sekä mehiläistarhaus, sienestys ja marjastus 1. Haluan muuttaa politiikan suuntaa. Leikkauspolitiikan tulee loppua ja tulee luoda työtä elvytyksellä. Meidän tulee laittaa tieja rautatieverkosto kuntoon, sekä korjata julkiset homehtuneet rakennukset. Tämä on sekä säästöä että elvytystä alentuneiden työttömyysja sairaskulujen kautta, sekä lisääntyneiden verotulojen ja ostovoiman kautta. Biotalous luo uutta työtä KeskiSuomeen ja siihen tulee panostaa. Haluan turvata, ettei työntekijöiden oikeuksia heikennetä, vaan päinvastoin parannetaan. Haluan turvata, ettei kaikista heikompituloisten, kuten eläkeläisten ja työttömien asemaa heikennetä, kuten on tehty. 2. Olen kokenut työntekijöiden edunvalvoja, jolla on valmiina suhteet poliittisiin päättäjiin ja työmarkkinajärjestöihin. Tiedän paperityöntekijöiden arjen oman tehdaskokemukseni kautta ja ammattiliiton palveluksessa olevana. Minut tuntevat tietävät, etten tingi niistä asioista, mitkä koen oikeiksi. JARI LINDSTRÖM Kansanedustaja Vaalipiiri: KaakkoisSuomi, nro 112 Puolue: Perussuomalaiset Ikä: 49 Asuinpaikka: Kouvola/ Kuusankoski Perhesuhteet: naimisissa Harrastukset: kuntosali, lukeminen 1. Haluan omalta osaltani puolustaa edelleen suomalaista teollisuutta ja sen toimintamahdollisuuksia Suomessa. Tämä on yksi keskeisimmistä teemoistani tulevissa vaaleissa. Haluan olla mukana uudistamassa suomalaista energiapolitiikkaa kohti vahvempaa kotimaisuusastetta ja sitä kautta parempaa työllisyyttä ja taloutta. Lisäksi turhan sääntelyn karsiminen on Suomelle tärkeää tulevaisuudessa, jotta saamme investoinnit liikkeelle. Omaan jalkaan ampumisen on loputtava! 2. Olen entinen paperimies (yli 23 vuoden ajalta) ja entinen luottamusmies. Uskon tuntevani paperityöntekijän ”sielunmaiseman” melko hyvin. Tiedän mitä on jatkuva kolmivuorotyö. TIMO MYKRÄ Konduktööri Vaalipiiri: KaakkoisSuomi, nro 66 Puolue: Vasemmistoliitto Ikä: 54 Asuinpaikka: Imatra Perhesuhteet: avoliitto Harrastukset: moottoripyöräily, musiikki, lukeminen ja erilainen järjestötoiminta 1. Syrjäytyneiden ja köyhien asiat on lähellä sydäntä. Työttömien ja syrjäytyneiden puolestapuhujana aion toimia myös tulevaisuudessa. Yhteiskunnan heikko-osaisten puolesta ei puhuta kuin juhlapuheissa. Omakohtaisen työttömyyden kohtaaminen avasi silmät, millaisessa todellisuudessa elämme. Myös kaikkien irtisanottujen paperityöntekijöiden puolella olen, elän samassa todellisuudessa tänä päivänä. Metsäteollisuuden työnantajia en varmasti tule ainakaan kehumaan, työnantajien teot ovat osoittaneet sen, että ihmistä voidaan nöyryyttää rajattomasti. 2. Paperiteollisuudessa olen työskennellyt vuodesta -79 alkaen, aina vuoden -13 marraskuuhun, jolloin minut irtisanottiin tuotannollisista ja taloudellisista syistä. Tämän jälkeen olen tehnyt kaksi pätkäsopimusta samalle työnantajalle ja samaan työhön josta irtisanominen tapahtui. Teot puhukoon puolestaan. Yhteiskunnallisten epäkohtien julkituominen ja niiden avoin kritiikki, keskustelevassa hengessä, on tavoitteenani myös vaalien jälkeen. MIKKO NURMO Pääluottamusmies Vaalipiiri: Pirkanmaa, nro 127 Puolue: Perussuomalaiset Ikä: 37 Asuinpaikka: Valkeakoski Perhesuhteet: avopuoliso Harrastukset: metsästys, kalastus, yhteiskunnallinen vaikuttaminen 1. On aika olla itsekäs, kaikessa päätöksenteossa pitää ottaa huomioon Suomen ja suomalaisten etu. Teollisuuden kilpailukyky palautettava. Turhaa byrokratiaa ja sääntelyä karsittava. Energiaveroja alennettava. Tuulivoiman tukeminen verovaroin lopetettava. Yleissitovuus säilytettävä. Nollasopimukset kiellettävä. Eläkeiän määrittämisessä huomioitava paremmin työuran pituus ja työn kuormittavuus. Suomi ei tarvitse työperäistä maahanmuuttoa. Oikeudenmukainen verokohtelu niin eläkeläiselle kuin palkansaajallekin. Indeksikorotukset tehtävä täysimääräisinä. Pakkoruotsi poisPaperiliittolaiset vaaliehdokkaat Paperiteollisuuden arjen hyvin tuntevia ehdokkaita on tulevissa eduskuntavaaleissa 11. Useimmat heistä ovat myös omien vaalipiiriensä vaikuttajia. Tutustu ehdokkaiden ajatuksiin siitä, miten he aikovat viedä paperiteollisuuden näkökulmaa päätöksentekoon. Kysymykset 1 Mihin asioihin haluat ensisijaisesti vaikuttaa? 2 Kerro miksi paperimiehen tai -naisen kannattaa äänestää juuri sinua. 16-19_eduskunta.indd 17 24.3.2015 13:49:32
?? | Paperiliitto ?/???? tettava. Itsenäinen yleiseen asevelvollisuuteen perustuva maanpuolustus säilytettävä. Ei NATO:lle. EU:lle rooli vain talousja vapaakauppa-alueena. EMU-maiden keskinäiset lainatakuujärjestelyt estettävä. Turkin EU-jäsenyys torjuttava. Kehitysavun ja maahanmuuton kustannuksista karsittava. Alkoholiverotusta kevennettävä viinarallin hillitsemiseksi. 2. Suomi tarvitsee nyt vientiteollisuuden ja keskiluokan puolustajaa. Tunnen duunarin arjen, myös työttömyyden. Takaan, että Helsingin humussa ei työmiehen asia unohdu, eikä takki käänny. JUHA PIKKARAINEN Valvomonhoitaja, kunnallisneuvos Vaalipiiri: Lappi, nro 24 Puolue: Vasemmistoliitto Ikä: 61 v Asuinpaikka: Kemijärvi Perhesuhteet: vaimo, 3 tytärtä ja 6 lastenlasta 1. Kurjuudesta ei selvitä leikkauksilla vaan tarvitaan työtä ja uusia työpaikkoja. Lapin kasvavat metsät auttavat. Pitää rakentaa entistä ehompi sellutehdas Kemijärvelle jalostamaan Lapin kuitupuuta. Lappi ei saa olla luonnonvarojen reservi vaan Lapin puu pitää jalostaa täällä. Olen toiminut palveluneuvojana sekä äitini omaishoitajana ja cpvammaisen veljeni asioiden hoitajana. Vanhusten ja vammaisten asumista omissa kodeissaan on tuettava yhteisin varoin ja toimenpitein. Vastuu asiassa pitää olla kunnilla ja niiden viranomaisilla. Yksityisten yritysten ja rahan tuleminen hoitoalalle voittoja keräämään on estettävä lainsäädännöllä. Ihmisten hädällä ja sosiaalisilla tarpeilla ei saa kääriä voittoja. Kaikilla ihmisillä, myös huono-osaisilla, tulee olla oikeus hyvään elämään ja inhimilliseen vanhuuteen. 2. Olen pitkään Itä-Lapissa vaikuttanut kunnallismies. Minua kannattaa äänestää, koska eduskuntaan tarvitaan myös metsäteollisuuden ammattilaisia ajamaan paperiliittolaisten asioita. Sellaisia ei edellisessä eduskunnassa ollut ja jälki on ollut kylmää. TIMO PULLI Pääluottamusmies Vaalipiiri: Keski-Suomi, nro 85 Puolue: SDP Ikä: 40 Asuinpaikka: Äänekoski, Mämmenkylä Perhesuhteet: vaimo ja 7 lasta Harrastukset: VPK, jääkiekkotuomarointi ja -pelaaminen, metsästys ja kalastus, salibandy ja muu urheilu, leivonta ja kuntapolitiikka 1. Nollatuntisopimukset kiellettävä lailla. Valtiovallan tulee omalta osaltaan edistää mahdollisuuksia tehdä jatkossakin kolmikantaisia työmarkkinasopimuksia. Työtaisteluoikeuksia ei saa kaventaa eikä lakkosanktioita kiristää, luottamustehtävissä toimivien henkilökohtaisia rangaistuksia ei tule säätää. Ammattiliiton jäsenmaksun verovähennysoikeus on säilytettävä, järjestäytyneet työntekijät takaavat parhaimman työrauhan. Yhteistyöllä voimme rakentaa maatamme niin, että täällä on hyvä elää ja asua. 2. Työkaverini ovat luottaneet minuun ja olen toiminut heidän pääluottamusmiehenään useita vuosia, olen vakuuttunut siitä, että minulla on kykyä ottaa vastuuta koko kansan asioista kansanedustajana. Suurperheellisenä tiedän työssäkäyvän vanhemman vaikeuksista sovittaa työja perhe elämä, osaan nähdä asioita siten kuin kanssaihmisetkin ne kokevat. PETRI SALMINEN Työsuojeluvaltuutettu Vaalipiiri: Satakunta, nro 72 Puolue: Vasemmistoliitto Ikä: 51 vuotta Asuinpaikka: Eura Perhesuhteet: naimisissa, 2 aikuista lasta Harrastukset: Avantouinti, sienestys, kaukalopallo, jalkapallo, mökkeily 1. Työllisyyden kasvattamiseen luomalla uusia työpaikkoja elvytysohjelman mukaisesti esimerkiksi kunnostamalla teitä, siltoja ja ratoja sekä rakentamalla uusia edullisia vuokra-asuntoja. Työllistämistavoitetta tuettaisiin työtakuulla ja aktiivisella työllistämisja uudelleenkoulutusohjelmalla. Nämä tukisivat myös teollisten työpaikkojen säilymistä Suomessa. Elvytysohjelma maksaisi itsensä takaisin parissa kolmessa vuodessa. Veroparatiisipakoilun ja harmaan talouden poistamiseen lainsäädännöllisin keinoin ja tähän liittyen pelkästään lainsäädäntöä muuttamalla valtion tilinpäätös positiiviseksi. Kokonaistulojen yhdenvertaiseen verotusmalliin siirtyminen, jossa verotetaan niin palkka-, osinkosekä muita vastaavia tuloja tasapuolisesti progressiivisen verotaulukon mukaisesti. Kokonaisverotusta ei kuitenkaan kiristettäisi taantuman olosuhteissa, vaan lähtökohtana olisi elvytys. Pitämällä Suomi sotilaallisesti liittoutumattomana jatkamalla puolueetonta rauhansovittelijan roolia maailman kriisipesäkkeissä, kuten tähänkin asti. 2. Olen suoraselkäinen päätöksentekijä, joka kertoo asiat niin kuin ne ovat. TIMO SUHONEN Työsuojeluvaltuutettu Vaalipiiri: Savo-Karjala, nro 51 Puolue: SDP Ikä: 40 Asuinpaikka: Varkaus Perhesuhteet: naimisissa, perheessä 3 lasta Harrastukset: kuntoilu, yhteiskunnallinen vaikuttaminen 1. Työntekijän työsuhdeturvaa tulee parantaa. Yhteistoimintalakia tulee muuttaa siten, ettei voittoa tekevällä yrityksellä ole oikeutta irtisanoa työntekijöitä taloudellisin perustein. Työsopimukset, jotka mahdollistavat työn ilman minimituntimäärää, tulee kieltää lailla. Viikkotuntimäärä tulee olla vähintään18 tuntia viikossa. Vaikeuksien uhan alla olevia lapsiperheitä tulee tukea ennakoivasti, ennakoiva avunsaanti pelastaa monta perhettä. Ikääntyneiden sosiaalisesta turvasta tulee huolehtia. Pieneläkkeiden tasoa tulee korottaa. Ikääntyneiden kotihoidon saatavuus on turvattava, vanhuksia ei saa haudata koteihinsa. 2. Olen työskennellyt paperiteollisuudessa lähes koko työurani, ymmärrän teollisten työpaikkojen tärkeyden. Teollisuuden toimintaedellytykset on turvattava. Poliittisilla päätöksillä ei tule vaikeuttaa teollisuuden asemaa. Erilaisissa luottamustehtävissä toimiessani olen tottunut hoitamaan ihmisten asioita, olen valmis ottamaan kansanedustajan työn haasteellisena vastaan. VEIKKO TANSKANEN Paperityöntekijä, massanvalmistaja Vaalipiiri: Uusimaa, nro 186 Puolue: Vasemmistoliitto Ikä: 56 Asuinpaikka: Siuntio Perhesuhteet: avoliitto Harrastukset: kalastus, politiikka, mökkeily 1. Työsuhdeturva paremmaksi, pätkätyöt ja nollasopimukset kuriin, YT-laki uudistettava. Työnantajalle sakko sopimuksien rikkomisesta, ja työlainsäädösten muuttaminen enemmän ihmisen huomioon ottavaksi. Työperäisen maahanmuuton rajoittaminen ja samalla halpatyövoimamarkkinoiden valvonnan kiristäminen ja rikkomuksista tuntuva sakko rikkojalle. Veronkierron ja veroparatiisien käytön estäminen. Ylisuurten eläkkeiden leikkaus. 2. Kaikkien jotka ajattelevat, että nyt riittää tämä pelottelu ja etujen karsiminen tavallisilta ihmisiltä ja yrityksien tukeminen muka työllisyyden takaamiseksi. Tosiasia on kuitenkin se, että yhteisöveron alentaminen noin miljardilla ei tuonut työpaikkoja. Valtion kassa on entistä tyhjempi. Politiikan suunta on käännettävä EK:n linjasta ja suurteollisuuden linjasta, jonka tuloksena on rikkaitten rikastuminen, köyhien köyhtyminen ja työttömyyden lisääntyminen. Suunta on käännettävä ihmisten ja inhimillisten arvojen suuntaan. P Jokaisella on oikeus hyvään elämään ja työhön. Äänestä hyvän työelämän puolesta . ja ammattiliitot Ennakkoäänestys 8.–14.4.2015 Eduskuntavaalit 19.4.2015 www.sak.fi/hyväätyötäSuomi #hyväätyötäSuomi Kysymykset 1 Mihin asioihin haluat ensisijaisesti vaikuttaa? 2 Kerro miksi paperimiehen tai –naisen kannattaa äänestää juuri sinua. EDUSKUNTAVAALIT Paperiliittolaiset vaaliehdokkaat 16-19_eduskunta.indd 18 24.3.2015 13:49:39
Jokaisella on oikeus hyvään elämään ja työhön. Äänestä hyvän työelämän puolesta . ja ammattiliitot Ennakkoäänestys 8.–14.4.2015 Eduskuntavaalit 19.4.2015 www.sak.fi/hyväätyötäSuomi #hyväätyötäSuomi 16-19_eduskunta.indd 19 24.3.2015 13:49:42
20 | Paperiliitto 3/2015 AAsiA Paperi ei ole vaurauden mitta Kumpi kertoo enemmän maan elintasosta: sanomalehtien lukeminen vai vessapaperin käyttö? Aasiassa ei välttämättä kumpikaan. Teksti Esa Kaitila Kuvat 123rf ja Pia Virtanen A asiassa keskimääräinen paperinkulutus henkeä kohden on tällä hetkellä noin 35 kiloa, kun vastaava kulutus on esimerkiksi Afrikassa 7 kiloa, Suomessa 194 kiloa ja Yhdysvalloissa lähes 300 kiloa. Potentiaalisia paperiteollisuuden asiakkaita siis löytyisi kulutukseltaan vähäisistä maista, ja tästä syystä myös monet eurooppalaiset paperintuottajat ovatkin suunnanneet katseensa Aasian kehittyville ja laajeneville markkinoille. . Eräs merkittävä kysymys yritysten konsulttien on kuitenkin selvitettävä, ennen kuin uusia investointipäätöksiä luodaan: hyppäävätkö aasialaiset kuluttajat lehtien lukemisessa yhden kehitysaskeleen yli ja siirtyvät suoraan digitaalisten palveluiden käyttäjäksi? Siis aivan toisin kuin tapahtui Euroopassa ja Pohjois-Amerikassa yhteiskuntien ja kansalaisten vaurastuessa 1950-luvulta lähtien. Yhdestä asiasta voidaan tilastojen ja kulutustrendien mukaan olla yhtä mieltä: pakkauskartonkien tuotanto ja kulutus on Aasian maissa lisääntynyt vakaasti ja sen ennustetaan edelleen lisääntyvän selvästi kohoavan elintason ja lisääntyvän verkkokaupan takia. Arvaamattomat tottumukset Pöyry Oyj:n tilastoista voidaan huomata, että painopaperin tuotantoa on sekä Euroopassa että Suomessa vähennetty selvästi 2000-luvulla. Tästä trendistä poiketen ovat tuotantomäärät Saksassa kuitenkin myös näissä laaduissa pysyneet kohtalaisen vakaina. Lukijatutkimusten mukaan länsimaiset kuluttajat haluaisivat printtimedialta yhä personoidumpia ja räätälöidympiä, älyäkin sisältäviä lehtiä luettavakseen, jotta heidän muuttuneet tiedon ja viihtymisen tarpeensa täyttyisivät. Lukutottumusten on huomattu kehittyneen aiemmasta ja elämäntapojen monipuolistuneen ja muuttukiina.psd kiina.psd kiina.psd 20-23_aasia.indd 20 23.3.2015 16:54:03
Paperiliitto 3/2015 | 21 AAsiA Kiinassa sanomalehtien lukeminen voi näkyä katukuvassa, mutta muissa Aasian maissa tottumukset poikkeavat toisistaan. Mobiiliviestintä on maasta riippuen varsin edistyksellistä. kiina.psd kiina.psd kiina.psd 20-23_aasia.indd 21 23.3.2015 16:54:05
22 | Paperiliitto 3/2015 AAsiA neen etenkin yhteiskunnan digitalisaation seurauksena. Mutta vastaavatko painotalot ja myös paperintuottajat heidän huutoonsa? Tästä on monenlaisia näkemyksiä. Juuri ilmestyneessä Suomen pahimmat bisnesmokat kirjassa, mm. Stora Enson Yhdysvaltojen valloitus ja Metsäliiton ylihintainen yritysosto Ruotsista olivat päätyneet pahimpien bisnesmokien listalle. Konsulttien analyysejä uskoneiden yritysjohtajien menneitä ja myös tulevia päätöksiä onkin tämän kirjan mukaan syytä haastaa ja kritisoida. Reissaajan havaintoja Satunnainen reppureissaaja päätti selvittää aasialaisia paperinkäytön muotoja tavallisen matkailijan näkökulmasta. Matka suuntautui yhdeksään Aasian maahan. Näkyisikö viitteitä siitä, että vaatimattomasta paperinkulutuksesta siirryttäisiin suoraan digitaaliseen maailmaan ja unohdettaisiin printtilehtien tilaaminen kotisohvalle? Entä voiko pehmopapereiden käyttöä sittenkään lisätä? Paperinkulutuksen ohella huomio kiinnittyi matkalla myös maiden kulttuurija elintasoeroihin, joiden takia elintavat ja elämisen rytmi näyttivät vaihtelevan huomattavasti. Etelä-Koreassa elintaso on keskimääräisellä eurooppalaisella tasolla ja näyttäytyi suurkaupunkien, kuten Seoulin, uusina pilvenpiirtäjinä, Samsungin mainoksina ja uudehkoina länsimaisina autoina. Toisaalta kaupunkien laitamilla näkymät olivat jokseenkin arkiset ja jopa likaiset, kadut täynnä erilaisia pieniä yksityisiä yrityksiä. Länsimaisesta elintasosta huolimatta sanomatai aikakauslehtiä ei liiemmin näkynyt katukuvassa. Hotelleista löytyi yleensä hyvin heikkolaatuisia pehmopapereita, mutta yhdessä hotellissa vastaan tuli niin sanottu täyden palvelun wc-istuin suihkuineen ja kuivatuksineen. Toisin kuin monessa muussa Aasian maassa, Etelä-Koreassa ei kuitenkaan näkynyt kylttejä, joissa wc-papereiden huuhtominen alas olisi ollut kiellettyä. Vessapaperisakko Filippiineillä Vastakohta Etelä-Korean elintasolle ja myös paperinkulutukselle löytyi nopeasti seuraavasta kohdemaasta Filippiineiltä. Filippiinien ostovoimakorjattu bruttokansantuote henkeä kohden on alle viidesosa Suomeen verrattuna. Tämä näkyi myös suurkaupunkien, kuten Cebun katukuvassa. Kaoottinen liikenne ja lähes kantakaupunkiin asti ulottuvat hökkelikylät olivat silmiinpistäviä. Vain muutamia uusia hotelleja tai kauppakeskuksia oli rakenteilla. Aurinkorantoja kehitettiin hitaanlaisesti ja vuonna 2013 alueella riehuneen Yolanda-taifuunin jälkiä oli edelleen korjaamatta. Vesien syvyyksissä olleet korallit eivät näyttäneet vielä toipuneen katastrofista, sen sijaan kalojen ja muiden merenelävien määrä ja kirjavuus olivat henkeäsalpaavat. Filippiineillä paperinkulutusta ei näkynyt nimeksikään. Sanomalehtiä luettiin harvakseltaan ja wc-käytännöissä tutuksi tulivat käsisuihkut ja kieltotaulut, joissa sakon uhalla varoitettiin paperin heittämisestä pönttöön. Langattomien verkkojen laadussa ja nopeudessa oli toivomisen varaa ja usein sai pettyä yhteyksien heikkouteen. Taiten kadun yli Matkamme jatkui Vietnamiin ja Kamputseaan, joissa henkeä kohti laskettu bruttokansantuote on vain noin kymmenesosa Suomeen verrattuna. Vietnamin Saigon oli matkakohteistamme kaikkein kaoottisin ja sekavin. Erään matkaoppaan mukaan kadun ylittäminen Saigonissa on taidetta. Ajatuksen voi hyvin allekirjoittaa, kun ylittää viisikaistaista, täynnä skoottereita olevaa pääkatua. Kaupunkien pääkulkuvälineitä olivat erilaiset skootterit ja tuk-tukit, bussit olivat pääosin vanhoja. Länsimaisia kauppoja ei näkynyt ja jo Filippiineiltä tutuksi tulleet sähköjohtokaaokset teiden varsilla saivat ajattelemaan infraosaamisen vientimahdollisuuksia Suomesta. Vietnamissa ja Kamputseassa oli edelleen vahvasti läsnä verinen historia. Maat olivat sotineet useita eri ulkovaltoja vastaan ja lisäksi käyneet julman sisällissodan punakhmerien kukistamiseksi. Kummassakaan maassa ei vielä näkynyt selviä merkkejä vaurastumisesta, vaikka Kamputseassa luostarit ja buddhalaiset kirkot olivatkin silmäähiveleviä ja loistokkaita. Sama suuntaus myös paperinkulutuksessa ja niiden käyttötavoissa näytti jatkuvan myös näissä maissa. Edes pääkaupungeissa Saigonissa tai Phenom Phenissä ei sanomatai aikakauslehtiä liiemmin tullut vastaan. Samoin toilettikäytännöt jatkuivat yhtä askeettisina kuin Filippiineillä. Thaimaa ei tuhlaa esitteisiin Thaimaan Krabissa turisteihin näytettiin suhtautuvan jo hieman kyllästyneesti ja arkipäiväisesti. Turistit näyttivät keskittyvän jokapäiväiseen lomailuun ja turistipaikkojen koluamiseen, ja paikalliset sen mahdollistamiseen. Karttoja tai painettuja info-lehtisiä ei juurikaan löytynyt. Sanomalehtiä näkyi myös hyvin harvoin ja kuvaavaa paperin kulutuksessa oli se, ettei käymässämme kansallispuistossa ollut lainkaan saatavilla Esa Kaitilan matkareitti: 1. Etelä-Korea 2. Filippiinit 3. Vietnam 4. Kamputsea 5. Thaimaa 6. Malesia 7. Kiina 8. Taiwan 9. Hong Kong 10. Macao Kiina Suomi Taiwan Etelä-Korea Malesia Filippiinit Thaimaa Vietnam Suomen ja eräiden Aasian maiden osuus koko maailman kapasiteetista 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 Kiina on paperiteollisuuden jättiläinen Paperikoneiden lukumäärä Paperi ja kartonki Sellu Pehmopaperi 0,8 % 30,9 % 2,6 % 26 % 4,9 % 11 % 0,4 % 23,1 % 20-23_aasia.indd 22 23.3.2015 16:54:05
Paperiliitto 3/2015 | 23 AAsiA painettuja karttoja opasteina. Thaimaasta matkamme jatkui Malesian Kuala Lumpuriin, joka oli taas selvästi vauraampi ja siistimpi kaupunki kuin Thaimaan turistisaaret. Oman mausteensa katuelämään loi ajoittain näkyvä muslimiuskonto hunnutettuine naisineen. Vaikka vauraus oli selkeästi näkyvää, se ei kuitenkaan ulottunut printtilehtiin asti. Lehtiä näkyi hieman enemmän kuin Thaimaassa, muttei lainkaan länsimaisessa mittakaavassa. Kaupungin rakentamisen ohella silmiin osui joitain uusia, digitaalisia innovaatioita ja rannekkeita pääsymaksuihin liittyen. Langattomat yhteydet olivat täällä hieman yleisempiä ja paremmin toimivia kuin Thaimaassa, Kamputseassa tai Vietnamissa. Viimeinen osa reppureissusta sujui Kiinan maaperällä, Taiwanissa, Hong Kongissa ja Macaossa. Ne poikkesivat selvästi toisistaan, joten niitä voi kutakin pitää omana maanaan. Luotijuna kavealuetta Taiwanissa ulkomaisia turisteja ei juurikaan näkynyt, jonka takia matkailija sai erityiskohtelua eksoottisuutensa takia. Taiwanissa haastetta loi paikallisten ihmisten vähäinen englanninkielen taito, vaikka ihmiset muuten vaikuttivatkin ystävällisiltä ja avuliailta. Kirjakaupoista ei löytynyt juurikaan englanninkielisiä lehtiä tai karttoja, vaan kaikki oli tehty paikallisille kuluttajille. Paperisia tuotteita ei Taiwanissa kovin usein muutenkaan tullut vastaan, vaikka maa onkin pystynyt vaurastumaan manner-Kiinan vanavedessä. Pehmopaperit sentään pystyi heittämään vessaan. Taiwanissa elämänmeno, autokanta ja kulkuyhteydet vaikuttivat länsimaisilta. Langattomia verkkoja löytyi useasta hotellista ja ravintolasta. Luotijuniin asti yhteydet eivät sentään olleet ehtineet. Macao ja etenkin Hong Kong olivat hyvin länsimaisia. Lisäksi Hong Kongissa lähes jokainen vastaantulija puhui hyvää englantia. Länsimainen kulttuuri ja kulutuskäyttäytyminen olivat silmiin pistäviä ja maailman tiheimmin asutulla alueella hotellihuoneiden pienuudesta johtuva käytännöllisyys oli viety huippuunsa. Myös sanomalehtien sekä erityisesti aikakauslehtien kirjo ja erikoistuneisuus oli täällä selvästi suurempaa kuin muissa taakse jääneissä maissa. Digitaalisuus oli myös vahvasti läsnä kaikkialla. Toinen toistaan loistokkaampia rakennuksia ja kohteita ihmetellessä huomasi, että erilaisten elämäntyylien kirjo oli laajempaa kuin Suomessa. Paperituotteita ei katukuvassa juurikaan näkynyt, mutta kuitenkin selvästi enemmän paperisia mainoslehtisiä ja lisäksi esimerkiksi yhteen tiettyyn urheilumuotoon keskittyneitä, tiettyyn elämäntyyliin personoituja aikakauslehtiä. Hätkähdyttäviä eroja Matkan tarkoitus oli saada jonkinlainen käsitys paperituotteiden käytöstä ja toisaalta digitaalisuuden levinneisyydestä eri Aasian maissa. Lopputuloksena voisi sanoa, että maat erosivat toisistaan sekä varallisuutensa että elämisen hektisyyden osalta. Erot Kamputsean likaisen joen varren nuorten kalastajien, Kuala Lumpurin ja Hong Kongin muotiliikkeiden myyjien tai pankkien kalliisti pukeutuneiden työntekijöiden välillä näyttivät hätkähdyttäviltä. Vaikutti siltä, että varallisuuden lisääntyminen näkyy kyllä myös paperituotteiden lisääntyvänä tarjontana, mutta toisaalta turistikohteissa ei ollut erityisen näkyvästi tarjolla muotilehtien tai sanomalehtien laajaa kirjoa. Digitaalisuutta hyödynnettiin selvästi eniten tiheästi asutussa Hong Kongissa, mutta myös monessa kehittyvän maan hotellissa tai ravintolassa oli tarjolla langaton yhteys. Yhteyksien tasossa ja luotettavuudessa oli selviä eroja. Matkan aikana Vietnamissa olivat nettiyhteydet täysin poikki, koska merenalainen kaapeli oli vioittunut. Thaimaan tai Filippiinien turistikohteissa oli hyvin heikot yhteydet ja paras nopeus tiedonsiirtoon löytyi usein internet-kahviloista. Matkan jälkeen jäi tunne, että nähdyissä maissa printtipaperin kulutus on tuskin kasvamassa länsimaiselle tasolle, vaikka talouskehitys näissä maissa onkin suurempaa kuin Euroopassa. Sen sijaan digitaalisuus ja erilaiset paperia syrjäyttävät digitaaliset sovellutukset olivat etenkin vauraammissa maissa jo edistyksellisempiä kuin kotoSuomessamme.? P Siirtyykö Aasia suoraan digimaailmaan? ? Kamputsealaiset kalastajat poseerasivat ohikulkumatkalla Angkorin maailmanperintökohteeseen. ?Tiheään asutussa Hong Kongissa löytyy lukijoita myös painetuille lehdille. ?Mainos kohoaa korkeuksiin keskellä asuinaluetta Ho Chí Minhissä eli entisessä Saigonissa Vietnamissa. 20-23_aasia.indd 23 23.3.2015 16:54:06
24 | Paperiliitto 3/2015 PaPerIDUUNarIN maaIlma ? Väkiluku noin 202 miljoonaa ? Minimipalkkaa nostettiin vuoden 2015 alussa ja se on tällä hetkellä noin 230 euroa/kk (788 Brasilian realia) ? Puolet työpaikoista ovat keskittyneet KaakkoisBrasiliaan ? Paperialan ammattiyhdistysten kansallinen kattojärjestö SINAP (Sindicato Nacional dos Papeleiros) perustettiin vuonna 2002 ? Brasilia on maailman neljänneksi suurin selluloosan tuottaja ja yhdeksänneksi suurin paperin tuottaja (2012) ? Vuonna 2010 Brasilian osuus maailman valkaistun lyhytkuituisen sellun tuotannosta oli 38 % ? Vuonna 2012 Brasilian osuus maailman paperintuotannosta oli 2,6% Lähde: 4° Congresso do SINAP, 2013 Sellun suurtuottajamaa Brasilia Teksti Anna Pöysä E n pystynyt suorittamaan yliopisto-opintojani loppuun, sillä opiskelu oli kallista eikä hallitus vielä tukenut opiskelijoita, João Carlos Santos kertoo. Hän tekee huoltotöitä hitsaajana Fíbriatehtaalla São Paulon osavaltiossa. Tehtaalla tuotetaan 1,1 miljoonaa tonnia valkaistua sellua vuodessa. Fíbria toimii ympäri vuorokauden jokaisena vuoden päivänä. Kutakin kahdeksan tunnin vuoroa tehdään kuuden päivän jaksoissa, joita seuraa neljä päivää kestävä vapaa. – Työntekijä pysyy yrityksen palveluksessa keskimäärin seitsemän vuotta. Se johtuu siitä, että työpaikka on vakaa ja ammattijärjestöjen työn myötä on saavutettu tärkeitä etuja, Santos kuvailee. Työnantaja on esimerkiksi järjestänyt työntekijöille bussikyydit työpaikalle. – Viime vuosina työväen ostovoima on kasvanut, joten monet kulkevat työmatkansa nyt omalla autolla. Järjestö on huolissaan, että yritys lopettaa bussikyydit. Järjestöaktiivin aika on kortilla Santos jakaa aikansa paikallisen ammattijärjestön johtamisen ja selluloosatehtaan työn välillä. Ammattijärjestötyö tarkoittaa hänelle työskentelyä sen eteen, että yhteiskunta olisi tasa-arvoisempi ja oikeudenmukaisempi kaikille, sukupuolesta, uskonnosta ja ihonväristä riippumatta. Vapaa-aikaansa João Carlos Santos viettää perheensä kanssa ja urheillen. Hän on ollut naimisissa 33 vuotta. – Tyttäreni on jo naimissa, hän on ensimmäisen lapsenlapseni äiti. Neljä vuotta sitten adoptoin tuolloin 4-vuotiaan Guilherme-pojan, jonka äiti ei pystynyt huolehtimaan hänestä, Santos kertoo perheestään. – Leikin Guilhermen ja tyttärenpoikani kanssa ja käymme usein uimassa. Vaimoni kanssa tykkään käydä tanssimassa sambaa. Jos aikaa olisi enemmän, Santos käyttäisi sen lukemiseen. ? P Samban maa João Carlos Santos on työskennellyt 25 vuotta brasilialaisella Fíbria Celulose -tehtaalla. Hän on hitsaaja ja Jacareín alueen paperialan ammattijärjestön puheenjohtaja. João Carlos Santosin ohjenuorana ovat ammattijärjestön arvot, niin työpaikalla kuin vapaa-ajallakin. 129 942 hlöä 25 % Paperiteollisuus työllistää Joista naisia Sao Paulo Työpaikka on vakaa ja ammattijärjestöjen työn myötä on saavutettu tärkeitä etuja 24-25_paperiduunari.indd 24 23.3.2015 15:30:43
Paperiliitto 3/2015 | 25 Teksti Ilkka Palmu Kuva Miisa Kaartinen P ojan kausi Lapualla SM-rallisprintissä alkoi surkeasti. Ensimmäisessä vedossa hajosi sisempi vetonivel ennen kuin poika pääsi edes lähtökuoppiin. No, sain minä sen akselin vaihdettua. Poika starttasi kylmiltään reitille – ja VOITTI luokkansa junioreissa! Oli yleisessä kolmas, nopein kaksivetoinen! Tämän jo kaikki meidän tehtaalla tietää, mutta nyt tiedätte tekin. Janne on 20, minä 50 ja meidän auto Opel Astra F GSi 16. Sillä me ajetaan, vaikka en minä aja. Se vaan tuntuu siltä, kun kisa on ohi ja puhelin soi pitkin iltaa. Siihen sauna päälle ja pari olutta, ja se tunne, että perkele se auto kesti! Minä asun tallissa. Töiden jälkeen tunnin päikkärit, ja sitten vapaa-ajalle. Kasaan autoa 40 tuntia viikossa. Raflatacilla käynti on minulle vain se pakonomainen juttu, josta saa rahaa. Kone maksaa kympin ja laatikko neljä tonnia. Talvirenkaat 440 euroa kappale, niitä menee 20 talvessa. Tehtaalta raakarunko. Kaaret toista tonnia. 25 000 euroa yhteensä. Viimeisen viikon paahdan aamuöitä myöten, ja sitten kisassa kärvistelen GPS kädessä, milloin se vaihdelaatikko taas hajoaa ja missä. Kaikki voi olla romua sekunnissa, Jannekin. Se veti Pöytyällä 1,5 vuotta sitten auton totaalisesti kasaan. Turvakaaretkin vinksahti. No, ne ei olleet minun tekemät. Pojan turvallisuus – se ei ole ylimitoitettua koskaan. Jos minä olen tehtaalla työsuojeluvaltuutettu niin kyllä kai nyt kotonakin. Huoltaja muutenkin kuin vain auton. Kun vaikka kuinka haluaisi, ralli ei ole ammatti. Olen siksi poikaa yrittänyt auttaa töiden kanssa. Nyt se aloitti Raflatacilla trukkikuskina, minä perehdytin. Me ollaan kaikki ylpeitä siitä. ? P Ari Koskinen rakentaa pojalleen sekä autoja että elämää. Isän kädet rasvassa Sarjassa lukijat kertovat itsestään. Ari Koskinen on hämeenkyröläinen työsuojeluvaltuutettu UPM Raflatacin Tampereen tehtaalta. Tunnetko paperiliittolaisen, jonka tarinan haluasit lukea tällä palstalla? Imianna hänet meille: tiedotus@paperiliitto.fi. ?Ari Koskinen on automies. Parasta elämässä 24-25_paperiduunari.indd 25 23.3.2015 15:30:44
?? | Paperiliitto ?/???? HIOMO Teksti Tiina Suomalainen E foran Uimaharjun työsuojeluvaltuutetun Joona Hämäläisen maaliskuisen maanantain rutiineja rikkoi yksi vaaratilanteen tutkinta. – Lipeää oli roiskunut ilmaan, mutta onneksi asentajat olivat hypänneet salamana pystyyn, eikä vaaratilanteesta ollut seurannut mitään vakavampaa. Selvittelimme, mistä lipeän roiskuminen olisi voinut johtua, jotta vastaava voitaisiin välttää jatkossa. Selvää syytä tapahtuneelle ei kuitenkaan löytynyt. Muuten päivä sujui tavanomaisesti. Turvallisuusilmoituksissa oli perusjuttuja: palaneita lamppuja ja liukkautta pihalla. Ensiapupakkausten parissa kului jokunen tovi. Eforan tapaturmapäivänä helmikuussa oli päätetty, että jokainen asentaja saa ensiapupakkauksen. Hämäläinen suunnitteli niiden jakoa yksikön päällikön kanssa. – Lisäksi laittelin ensiapupakkeja uusiin autoihin. Ensiapuasiat ovat lähellä Hämäläisen sydäntä, sillä hän toimii vapaa-ajallaan SPR:n ensiapupäivystäjänä. Uimaharjun oman turvavaljaiden tarkastajan kanssa Hämäläinen keskusteli turvavaljaista ja niistä löytyneistä vioista. Maanantait ovat Hämäläisen toimistopäiviä, mutta usein työsuojeluasioita joutuu selvittelemään pitkin viikkoa. – Joskus työsuojeluasioita on hoidettava omien töiden kustannuksella. Sähköasentajan hommissa on oltava tarkkana, ja työn jatkaminen katkon jälkeen vie aina hetken. Onneksi minulla on työparina entinen työsuojeluvaltuutettu, jonka ymmärtää tilanteen. Viime lehdessä haastateltu Amcorin pääluottamusmies Harri Nurminen halusi tietää, ovatko turvallisuusasiat kunnossa. – Hyvällä tolalla ovat, mutta aina voisivat olla paremmin. Turvallisuusasioiden eteen on tehtävä koko ajan töitä, ei passaa jäädä laakereille lepäämään, Hämäläinen vastaa. Joona Hämäläisen kysymys seuraavalle haastateltavalle: Onko tehtäväsi hoitamiseen annettu tarpeeksi aikaa? P ” Ei passaa levätä” Yksi poikkeus Palsta kertoo luottamushenkilöiden työpäivästä LUOTTAMUKSELLA Joona Hämäläinen selvitti vaaratilannetta. Joona Hämäläinen Työsuojeluvaltuutettu Efora Oy Uimaharjulla, jossa on 51 työntekijää Alueasentaja Viikossa 1 toimistopäivä Y ksinäisyydestä pitää puhua enemmän. Se on kolme kertaa pahempi terveyshaitta kuin ylipaino ja se on yhtä tuhoisaa kuin tupakointi. Yksinäisyyttä voivat kokea kaikenikäiset. Yksinäisyyttä voi hävetä. Se voi tuntua pelottavalta, eikä siitä välttämättä halua kertoa. Juuri sen takia siitä pitää puhua enemmän, se auttaa. Etsimme erilaisia tarinoita paperiliittolaisten yksinäisyydestä. Voit kertoa tarinasi meille luottamuksella. Yksinäisyytesi voi olla tilapäistä, pitkäaikaista, johonkin tilanteeseen liittyvää. Yksinäisyyteesi voi vaikuttaa muun muassa työttömyys, sairaus, ujous, uusi asuinympäristö, kiusaaminen ja perhesuhteissa tapahtuneet muutokset. Jokainen tarina on arvokas. Voit lähestyä meitä sähköpostitse osoitteella tiedotus@paperiliitto.? , postitse osoitteella Paperiliitto-lehti/toimitus, PL 326, 00531 Helsinki tai soittamalla 010 289 7703/Eeva Eloranta-Jokela. Käsittelemme kaikki yhteydenotot luottamuksella ja yhteystietosi jäävät vain toimituksen tietoon. P kiusaaminen ja perhesuhteissa tapahtuneet muutokset. Jokainen tarina on arvokas. Voit lähestyä meitä sähköpostitse osoitteella tiedotus@paperiliitto.? , postitse osoitteella Paperiliitto-lehti/toimitus, PL 326, 00531 Helsinki tai soittamalla 010 289 7703/Eeva Eloranta-Jokela. Käsittelemme kaikki yhteydenotot luottamuksella ja yhteystietosi jäävät vain toimituksen Enemmän puhetta yksinäisyydestä T ee hakemus ja tarkista tietoja silloin, kun itse haluat. Sähköinen asiointipalvelu on aina auki. Paperiliiton eAsiointipalvelussa voit hoitaa työttömyysturvaa ja jäsenmaksua koskevia asioita sähköisesti. Onnittelut voittajille Helmi-maaliskuussa tietonsa päivittäneiden kesken arvottiin 50 euron lahjakortit. Molemmat voitot osuivat pohjoiseen, Sami Angerialle Tornioon ja Juha Muhojoelle Kuivaniemelle. Sami Angerialle eAsiointipalvelun käyteAsiointipalvelu eAsiointipalvelu 26-27_hiomo.indd 26 24.3.2015 21:57:50
Paperiliitto ?/???? | ?? HIOMO KYLPYLÄ KAHDELLE 107,10€ /VRK KAHDEN HENGEN HUONEESSA HIIHTOA, LASKETTELU A, KEILAILU-KI SAILUA, ELÄMYSKYL PYLÄSSÄ RENTOUTUM ISTA JA ILLANVIETT OA VIIHDERAVI NTOLASSA! Hinta sisältäen majoituksen aamiaisella, aamu-uinnin kuntoilualtaall a ti-su, päivittäisen sisäänpääsyn Elämyskylpylään, kuntosalin käytön, kylpylän treeniohjelmaa n osallistumisen sekä sisäänpääsyn viihde-ravintol aan. Vastaava hinta ilman jäsenalennusta 126 €. Voimassa 12.-29.4.2015.M inimivaraus 3 vrk . Hinta voimassa kun toinen on Paperin jäsen. Levintie 1590, Levi 016 646 301 hotelli@hotellilevitunturi.fi www.hotellilevitunturi.fi/jasenedut hotelli@hotellilevitunturi.fi Sudokun ratkaisut Sivulta 31 Nro 4 Aineisto. ................ 28.04. Ilmestyy .................15.05. Nro 5 Aineisto. .................. 9.06. Ilmestyy ................ 26.06. Nro 6 Aineisto. .................12.08. Ilmestyy ................ 28.08. Nro 7 Aineisto. ................09.09. Ilmestyy ................ 25.09. Nro 8 Aineisto. ................. 14.10. Ilmestyy .................30.10. Nro 9 Aineisto. .................. 11.11. Ilmestyy. ..................27.11. Nro 10 Aineisto. ................... 2.12. Ilmestyy ................. 18.12. Paperiliittolehden aikataulu 2015 Metsä liikkuu Juha Siltala purkaa rekkakuormia Kymin tehtaalla. Seurasimme, miten puu kaatuu metsässä ja siirtyy teitä pitkin kuorimolle. Nro 3/2015 ? 2.4.2015 ? 57. vuosikerta ”Kasaan autoa 40 tuntia viikossa.” Ari Koskinen, s. 25 Kotkamillsille uusi omistaja s. 4 | Ylityötä vai hätätyötä? s. 8 | Käytä ääntäsi eduskuntavaaleissa s. 16 PaPeri Li it to 01_etusivu.indd 1 24.3.2015 16:54:37 P aperiliiton parhaat keilaajat löytyivät tänä vuonna Kemistä ja Äänekoskelta. Miesten kilpailun paras oli Jorma Soppela Kemistä. Toiseksi tuli Sami Metsälä ja kolmanneksi Jari Viinanen. Naisten sarjan voitti Nina Holappa Oulusta. Sekä joukkuekilpailun että parikilpailun parhaita olivat Äänekosken osasto 13:n osallistujat. Paperiliiton SM-keilailu järjestettiin tänä vuonna Kuopiossa. Kilpailun kaikki tulokset löytyvät Paperiliiton nettisivuilta www.paperiliitto.? . P Voitot Kemiin ja Äänekoskelle Äänekosken osasto 13:n keilajoukkueessa kilpailivat Erkki Blomberg, Rainer Blomberg, Sami Metsälä ja Mika Juntunen. www.paperiliitto.? > eAsiointipalvelu Tee ansiopäivärahahakemus, tarkista käsittelyn tila Ilmoita jäsenyyttä koskevista muutoksista Täydennä yhteystietojasi tö on tuttua, sillä määräaikaisten työsuhteiden välillä hän on välillä lyhyitä jaksoja työttömänä. – Palvelussa on kätevää tarkistaa päivärahahakemuksen tilanne, Angeria kertoo. Hakemuksen hän täyttää sähköisesti ja lähettää tarvittavat liitteet useimmiten postitse. Juho Muhojoki päivitti eAsiointipalvelussa jäsentietonsa. – Olen jäänyt eläkkeelle ja siksi ajattelin päivittää tietoni. Helppoa oli käyttää, Muhojoki kertoo. Jäsenkortti kännykkään Paperiliiton jäsenkortin saat myös sähköisenä kännykkääsi. Mobiilijäsenkortin voit tilata liiton nettisivujen eAsiointipalvelussa. Voit käyttää jäsenyytesi osoittamiseen joko perinteistä muovista jäsenkorttia tai mobiilikorttia tai molempia. Teboilin alennuksen saamiseksi tarvitset edelleen magneettijuovallisen muovisen kortin. Viime vuoden lopulla ja sen jälkeen toimitettu muovinen jäsenkortti on voimassa vielä vuoden 2015 loppuun. P ? eAsiointipalvelussa voit hoitaa asioitasi milloin vain. www.paperiliitto.? eAsiointipalvelu Tee ansiopäivärahahakemus, tarkista käsittelyn tila Ilmoita jäsenyyttä koskevista muutoksista Täydennä yhteystietojasi tö on tuttua, sillä määräaikaisten työsuhteiden välillä hän on välillä lyhyitä jaksoja työttömänä. – Palvelussa on kätevää tarkistaa päivärahahakemuksen tilanne, Angeria kertoo. Hakemuksen hän täyttää sähköisesti ja lähettää tarvittavat liitteet useimmiten postitse. Juho Muhojoki päivitti eAsiointipalvelussa jäsentietonsa. ajattelin päivittää tietoni. Helppoa oli käyttää, Muhojoki kertoo. Jäsenkortti kännykkään Paperiliiton jäsenkortin saat myös sähköise? eAsiointipalvelussa voit hoitaa asioitasi milloin vain. 26-27_hiomo.indd 27 24.3.2015 21:57:52
?? | Paperiliitto ?/???? Jukka Koskinen 12 3r f O n lottovoitto syntyä Suomeen. Hyvinhän se sanonta on pitänyt paikkansa. Nyt vaan on pistänyt vähän aatteluttaan. Ajelin tässä iltavuoroon töihin. Edessäni ajoi kaupungin logolla varustettu henkilöauto. Mietin, ajaako tuossa kotisairaanhoitaja katsomaan jo kuinka monetta kertaa sen päivän aikana jotain kotiutettua vanhusta, jolta on mennyt laitospaikka alta. Vilahti mieleen, millainen on oma tilanne sitten joskus. Se aika lähestyy aina vain vinhempaa vauhtia. Vauhdilla lähestyvät myös eduskuntavaalit. Nyt pitäisi löytyä varsinaiset ”houdinit” valtion päättäjiksi, jotka laittaisivat Suomen asiat edes vähän parempaan kondikseen. Kun löysin tuulilasista taas pärstäkuvan ja numeron, mietin, kuinka tosissaan ehdokkaat ovat. Luin kerran jonkun julkkiksen haastattelun, jossa hän kertoi eri puolueiden ottaneen yhteyttä ja ehdottaneen yrittämistä eduskuntaan just heidän puolueensa listoilta. No, onhan sitä ennenkin valittu Arkadianmäelle julkkiksia ja jotkut ovat jopa kohtalaisesti pärjänneetkin. Mutta, jos puolueet näin pyytävät ehdokkaiksi, niin arpapeliltä tuntuu. Aika moni meistä varmaan toivoo, että uusi eduskunta muuttaisi suunnan ja että Suomella alkaisi mennä paremmin. Ehkä myös ne arpapelilläkin ehdokkaaksi alkaneet ja valtiopäivämandaatin saaneet uudet kansanedustajat saisivat muutoksen aikaan. Arvotaanhan ne lottonumerotkin. P Lottovoitto TARKKAILIJA Käytöntarkkailija ja ammattiosasto 19:n sihteeri Anri Mäkynen työskentelee Kymillä Kuusanniemessä. Tällä palstalla Mäkynen on tietävinään mistä kirjoittaa. Kuinka tosissaan ehdokkaat ovat? HIOMO Kohderyhmä: pitkään työelämässä olleet sellu-, paperija paperinjalostusteollisuuden työntekijät, joilla on sellainen sairaus, joka heikentää työkykyä nyt tai jonka oletetaan heikentävän sitä lähivuosina. Kuntoutukseen pääsyssä huomioidaan myös hakijan kokonaistilanne (esim. hankala työtilanne tai muuten kuormittava työtilanne). Tavoite: mahdollistaa jatkaminen nykyisessä työssä. Kuntoutuksessa haetaan ratkaisuja työssä jaksamisen tukemiseksi ja tarkastellaan mitä työssä tapahtuu, mikä työssä on muuttunut ja kuinka muutokset vaikuttavat työn sujumiseen ja työssä jaksamiseen. Kesto: koostuu useista kurssijaksoista vuosien 2015–2017 aikana. Kuntoutuspäivät ovat: Selvitysjaksot: 2.–7.11.2015 ja 30.11.–5.12.2015 1. valmennusjakso: 9.–13.5.2016 2. valmennusjakso: 10.–14.10.2016, yhteistyöpäivä 13.10.2016 3. valmennusjakso: 13.–17.3.2017 4. valmennusjakso: 11.–15.9.2017 Kuntoutuspaikka: Verve Mikkeli, Anttola Hinta: Kuntoutus on osallistujalle maksutonta. Tyk-kuntoutusta varten voi hakea Kelan kuntoutusrahaa. Jos työnantaja maksaa palkkaa kuntoutuksen ajalta, maksetaan Kelan kuntoutusraha suoraan työnantajalle. Kuntoutustuen määrä on noin 75 % työtuloista. Kuntoutusrahan määrä voi perustua työntekijän viimeiseen vahvistettuun verotukseen tai kuntoutusta edeltävien kuuden kuukauden työtuloon. Kuntoutusrahaa maksetaan arkipäiviltä. Omavastuuaika on 1 päivä. Lisäksi voi hakea matkakorvausta. Näin haet kuntoutukseen: Ota yhteys omaan työterveyshuoltoosi. Työterveyshuolto ohjeistaa lomakkeisiin ja liitteisiin liittyvissä asioissa. Hakemus tulee toimittaa Kelaan viimeistään noin 10 viikkoa ennen kurssin alkua. Lisätietoja: www.paperiliitto.? > Jäsenasiat > Lomat ja hyvinvointi sekä Hanna-Kaisa Siimes, p. 010 289 7729, sähköposti hanna-kaisa.siimes@paperiliitto.? sekä www.verve.? ja www.kela.? Jaksa paremmin Paperiliitto, työterveyshuollot, Verve ja Kela järjestävät yhteistyössä Tyk-kuntoutusta. Kuntoutus on osallistujille ilmaista. 28-29_hiomo.indd 28 24.3.2015 14:56:02
Paperiliitto ?/???? | ?? HIOMO Palsta kertoo vanhan kuvan herättämiä tarinoita. Paperiliitto-lehti alkoi ilmestyä vuonna 1959 VANHA KUVA KERTOO ?? VUOTTA SITTEN Reima Kangas K uvan tiedoissa lukee lyhyesti: ”Mies kuorii propsia vuoluraudalla. Vieressä on pino valmiiksi kuorittuja puita. Vierumäki.” Paperipuun kuorinta alkoi siirtyä tehtaille sotien jälkeen, mutta kyllä vielä 1960-luvullakin koloraudat heiluivat. Aluksi kuorinta tehtiin savotoilla hakkuun yhteydessä, mutta vähitellen se siirrettiin kevääseen uittolaaneille ja tienvarsien lanssipaikoille. Esimerkiksi Etelä-Savon Kalvitsan kylän historiasta kertova Pitkospuilta kiskojen kolkkeeseen mainitsee, että kuorintapaikoille alkoi maaliskuussa ilmestyä paikallisten parkkaajien lisäksi lentojätkiä, jotka kortteerasivat kylän taloissa. Parkkuu oli usein nuorten ensimmäisiä metsätöitä. Öisin puun pinta saattoi jäätyä. Silloin työ aloitettiin aamulla karsimisella. Pöllejä ei yleensä karsittu kyllin sileiksi metsässä. Pöllit kuorittiin puolipuhtaaksi tai kokopuhtaaksi. Puolipuhtaaseen puuhun sai jäädä kuorenalusnilaa. Kokopuhtaasta piti viimeinen vuosikasvukin vuolla pois. Kuorittuja puita alettiin vierittää veteen uitettavaksi toukokuun alkupuolella, Lapissa lähes kuukautta myöhemmin. Onko sinulla paperiliittolaisista tai -teollisuudesta kertova vanha kuva? Lähetä tiedot tai kuvasiteolisuun. Muista laittaa myös yhteystietosi. Parkkuupukin päälle nostettu pölli kuorittiin parkkuuraudalla, jonka muita nimityksiä olivat ainakin Aatamin kylkiluu, nälkärauta, kolorauta ja vuolurauta. Paperin alkulähteillä Paperiliiton nuorten päivät pidettiin pääsiäisenä, huhtikuun alkupäivinä 1961. Kiljavalle oli kokoontunut 62 alle 25-vuotiasta liiton jäsentä. Nuoret halusivat hälventää sellaista ajattelua, että ay-toiminnasta huolehtiminen olisi vain vanhempien työtovereiden asia. He kannustivat kaikkia ikään katsomatta omalta osaltaan auttamaan ay-liikkeen toimintaa. Luonnollisesti oman viestinsä nuoret lähettivät muille nuorille: ”Osastosi piiristä löytyy Sinullekin mielenkiintoisia tehtäviä, joita vanhempia työtoveriesi rinnalla hoitaen kuljet kohti turvatumpaa tulevaisuutta.” Lehden kuvissa nähtiin myös Äänekosken Huiman verryttelypukuja, jotka lehden mukaan todisti ”urheilun ja reippailun sopivan erinomaisesti kunnon hankkimiseksi myös ay-tehtäviä varten”. P Nuoret jäsenet koolla Mauno Mannelin. Pielisen museon kokoelmat Kajaanin osasto 51 Pilkkikilpailut la 11.4. klo 9 alkaen Kattilajärvellä. Ilmoittautuminen paikan päällä. Valkeakosken osasto 70 Teatteriretki Pyynikin kesäteatteriin la 13.6. klo 18.00 Avioliittosimulaattori -komediaan. Lippuja on rajoitettu määrä, hinta 10 €, max. 2 lippua / jäsen. Lippuja voi lunastaa pääluottojen toimistoilta tai soittamalla Janne Pietilälle p. 0400 943 104 tai Markku Salokivelle p. 040 731 0197. Lisätietoa esityksestä www.pyynikinkesateatteri.? Valkeakosken Liikenteen bussi lähtee klo 16.30 Liikenteen talleilta. Reitin voit tarkistaa viime Paperiliitto-lehdessä olleesta ilmoituksesta tai ammattiosaston nettisivuilta. KEVÄTKOKOUKSET Sääntömääräisten asioiden lisäksi kevätkokouksissa käsitellään jäsenmaksujen tilitystä. Pirkanmaan piiri: Mäntän os. 5 : ma 13.4. klo 17.00, Mäntän Seudun koulutuskeskuksen ruokala. Valkeakosken os. 45: ti 21.4. klo 17.00, Hakapirtti. Tampereen os. 50: su 12.4. klo 15.00, ABC Kolmenkulman kokoustilat. Tampereen os. 62: la 25.4. klo14.00, ABC Lahdesjärvi. Länsi-Suomen piiri: Kauttuan os. 7: to 16.4. klo 16.00, Seiskala, Creutzintie 1A2. Turun os. 24: 22.4. klo 16.00, Veritas-stadionin Olé-ravintolan kabinetti. Rauman os. 42: 14.4. klo16.30, Rauman Cumulus, Aittakarinkatu 9. Etelä-Suomen piiri: Lohjan os. 47: ma 13.4. klo 17.00, LUSP kokoustila. Kirkniemen os. 87: ke 8.4. klo 17.00, Tietola, Virkkala. Kymen piiri: Kotkan os. 37: ma 27.4. klo 16.00, Suomen Kerta Oy:n kokoustila. Sunilan os. 48: ti 7.4. klo17.00, osaston toimitila, Vesivallinaukio 5 B. Saimaan piiri: Joutsenon os. 23: to 23.4. klo 17.00, Joutsenon Työväentalo. Lauritsala os. 44: ke 15.4. klo 17.00, Kotapirtti. Keski-Suomen piiri: Jämsankosken os.11: ma 13.4 klo 16.15. UPM keskuskonttori Rustholli. Jyväskylän os. 12: to 16.4. klo 10.00, Kivistön työväentalo. Äänekosken os. 13: to 16.4.klo. 17.00, Majakka. Pohjois-Karjalan piiri: Kajaanin os. 51: ma 27.4. klo 15.00, Hotelli Kajaani (Kuukkeli). Kuopion os. 55: ke 8.4. klo 18.00, Osuuspankin kerhohuone, Tulliportinkatu 38 A. Pohjois-Suomen piiri: Pietarsaaren os. 52: ti 21.4. klo 18.00, TT Halli. OSASTOT 28-29_hiomo.indd 29 24.3.2015 14:56:04
TYÖTTÖMYYSKASSA JA JÄSENREKISTERI TIEDOTTAVAT NOPEUTA KÄSITTELYÄ – HAE OIKEAAN AIKAAN Kun työttömyyspäivärahan hakeminen on uutta, on hyvä tietää muutama käytännön asia. Yksi tällainen on hakemusten hakurytmi. Jos sairastut työttömänä, voi sairauden ajalta saada sairauspäivärahaa. JATKOHAKEMUSTEN HAKURYTMI Työttömyyspäivärahan jatkohakemusten hakurytmi on neljä täyttä kalenteriviikkoa maanantaista sunnuntaihin tai kalenterikuukausi kuun ensimmäisestä päivästä kuun viimeiseen päivään. Ensimmäinen hakemus voi olla lyhyemmältä ajalta, mutta päätä hakemus kuitenkin aina sunnuntaihin tai kalenterikuukauden viimeiseen päivään. Valitse ensimmäistä hakemusta täyttäessäsi, haluatko jatkossa hakea päivärahaa neljän kalenteriviikon vai kalenterikuukauden jaksoissa. Esimerkiksi, jos jäät työttömäksi 12.3.2015 ja haluat jatkossa hakea päivärahaa kalenterikuukauden jaksoissa, täytä ensimmäinen hakemus ajalta 12.3. – 31.3. Jos haluat jatkossa hakea päivärahaa neljän kalenteriviikon jaksoissa, niin täytä ensimmäinen hakemus ajalta 12.3 – 29.3.2015. Työttömyyskassaan tulee työttömyyspäivärahan jatkohakemuksia liian lyhyiltä ajanjaksoilta. Työttömyyskassa ei voi niitä käsitellä, vaan joutuu odottamaan jatkohakemusta, jotta neljä viikkoa tai kalenterikuukausi täyttyy. Työttömyyskassa noudattaa ansiopäivärahan maksamisessa Valtioneuvoston asetusta työttömyysturvalain täytäntöönpanosta. Tämän mukaan ansiopäiväraha maksetaan päivärahakauden alkamisesta lukien jälkikäteen neljän viikon tai kuukauden maksukausittain, kuitenkin siten, että ensimmäinen maksukausi voi olla edellä mainittua lyhyempi. Työttömyysetuus voidaan maksaa neljää viikkoa tai kuukautta lyhyemmältä ajalta, jos työnhakija aloittaa työn maksukauden aikana. Näin määrittelee Valtioneuvoston asetus työttömyysturvalain täytäntöönpanosta 1 luku 1 § 2 ja 3 momentti. Työttömyyspäivärahaa haetaan aina takautuvasti. Sähköisessä eAsiointipalvelussa voit täyttää ja lähettää hakemuksen aikaisintaan viimeistä hakupäivää seuraavana päivänä. Esimerkiksi kalenterikuukauden hakujaksoissa voit täyttää hakemuksen aikaisintaan seuraavan kuun ensimmäisenä päivänä. Postissa lähetettävän paperisen hakemuslomakkeen allekirjoitusja postituspäivä saa olla aikaisintaan viimeinen hakupäivä. Työttömyyspäivärahaa tulee hakea viimeistään kolmen kuukauden kuluessa hakujakson alkamisesta. Oikein täytetty hakemus ja oikealta ajalta haettu työttömyyspäiväraha nopeuttaa päivärahasi maksua. JOS SAIRASTUT TYÖTTÖMÄNÄ Työttömyysturva on tarkoitettu työkykyiselle henkilölle, joka voi ottaa vastaan työtä. Sairauden ajalta henkilöllä on oikeus Kelan maksamaan sairauspäivärahaan. Sairauden ajalta ei työttömyyspäivärahaa näin ollen makseta. Jos henkilö on ollut työttömyyspäivärahansaajana välittömästi ennen sairastumistaan, jatketaan etuuden maksamista kuitenkin Kelan omavastuupäivien ajan. Sairauspäivärahan omavastuuaika on työkyvyttömyyden alkamispäivä ja sitä seuraavat yhdeksän arkipäivää. Jos sairaus jatkuu tämän jälkeen, työttömyyspäivärahan maksaminen päättyy, ja henkilö on oikeutettu ainoastaan Kelan maksamaan sairauspäivärahaan. Sairauspäivärahaa haetaan Kelasta. Päätös sairauspäivärahan maksamisesta lähetetään työttömyyskassalle. Työttömyyskassalle lähetettävään työttömyyspäivärahahakemukseen merkitään sairauden ajalle päiväsarakkeen kohdalle ”sairas”. Kelan omavastuupäivien jälkeiseltä ajalta, sairauden edelleen jatkuessa, työttömyyspäivärahahakemusta ei kassalle tarvitse lähettää. Sairastumisesta on itse ilmoitettava työja elinkeinotoimistoon. JOS SAIRAUS KESTÄÄ PITKÄÄN Jos sairaus jatkuu niin pitkään, että Kelan maksama enimmäismäärä (300 päivää) täyttyy, on työkyvyttömän henkilön mahdollista saada työttömyyspäivärahaa. Edellytyksenä on, että työja elinkeinotoimistossa työnhakijana olevan henkilön työkyvyttömyyseläkehakemus on vireillä tai se on hylätty. Tämän lisäksi henkilön on ennen sairastumistaan täytynyt olla oikeutettu työttömyyspäivärahaan. Työkyvyttömyyseläkkeen hakeminen ei siis estä työttömyyspäivärahan saamista. Yhteystiedot Työttömyysturva-asiat Paperityöväen Työttömyyskassa ma–pe klo 9.00–12.00 Puhelin: 0800 07089 (soittajalle maksuton) Sähköposti: tyokassa@paperiliitto.fi Käytä henkilötietojen lähettämiseen suojattua sähköpostia. Linkki työttömyyskassan sivuilla www. paperiliitto.fi/tyottomyyskassa Faksi (09) 876 4095 Osoite: Paperityöväen Työttömyyskassa PL 349, 00531 Helsinki JÄSENASIAT Jäsenmaksut, maksuvapautukset, yhteystietojen muutokset, jäsenkortti, hautausavustus. Jäsenrekisteri ma–pe klo 8.30–15.45 Puhelin: 010 289 7700, Tuija Tirinen ja Leila Levosalo. Puheluhinnat: kotimaan kiinteän verkon liittymistä 8,35 snt/puhelu + 6,00 snt/min, matkapuhelimista 8,35 snt/puhelu + 17,17 snt/min, ulkomailta soitettaessa käytetyn paikallisen operaattorin puhelumaksu Suomeen soitetuista puheluista. Hinnat sisältävät arvonlisäveron 24 %. Sähköposti: jasenrekisteri@paperiliitto.fi Faksi: (09) 701 2279 Osoite: Paperiliitto r.y./Jäsenrekisteri PL 326, 00531 Helsinki Muista sähköinen jäsenkortti ja www.paperiliitto.fi/ eAsiointipalvelu ?? | Paperiliitto ?/???? 30-31_ristikko.indd 30 22.3.2015 17:41:21
Paperiliitto ?/???? | ?? TYÖTTÖMYYSKASSA JA JÄSENREKISTERI TIEDOTTAVAT HIOMO TAUKOTILA Laatinut Ari Kiviharju Laatinut Arto Inkala RISTIKKO SUDOKU Voita lahjakortti! Ratkaisijan nimi:______________________________ Osoite: _______________________________________ ____________________________________________ Puhelin: ______________________________________ Ristikon palkintona arvotaan 20 euron S-ryhmän lahjakortti. Ristikon 2/2015 täyttäneistä palkinnon sai Matti Suikkanen, Lohilahti. Tee näin: Täytä ristikko. Lähetä se 24.4. mennessä. Osoite: Paperiliitto-lehti, PL 326, 00531 Helsinki. Muista: Kirjoita kuoreen myös tunnus ”Ristikko 3”. Vaikeusaste Vaikeusaste Ratkaisut sivulla 35. Vaikeusaste Ristikon 2/2015 ratkaisu ? 30-31_ristikko.indd 31 22.3.2015 17:41:24
32 | Paperiliitto 3/2015 TaukoTila Teksti Mari Schildt M uuta johtopäätöstä ei Jukka Kallonen voi vetää, kuin että jotain uutta ajassa on. Työ on muuttunut aina, mutta koskaan aikaisemmin hän ei ole itse päässyt sitä etukäteen suunnittelemaan. – Siinä on iso muutos entiseen, kun näin päin lähdetään liikenteeseen, Kallonen sanoo. Stora Enso kertoi viime vuoden puolella investoivansa Imatran tehtaiden kuluttajapakkauskartonkikone viitoseen 27 miljoonaa euroa. Kallonen työskentelee Tainionkosken tehtaalla prosessihenkilönä pituusleikkurilla ja pakkaamossa. Hänen työpaikallaan investointi tarkoittaa uutta pituusleikkuria, pakkaamoa, hylynkäsittelyjärjestelmää ja hylsysahaa. Kallonen osallistuu oman vuoronsa edustajana projektiin, jossa suunnitellaan uusilla koneilla tehtävää työtä. – Projektin edetessä meille on syntynyt siitä näkemys. Laadimme opetussuunnitelmat ja tehtäväkuvaukset, opettelemme työt ja opetamme seuraavat. Se tulee helpottamaan starttia, hän kertoo. Suunnittelu on piristysruiske Kallosen työpäiviin. – Mielenkiintoista aikaa eletään, kun joutuu opettelemaan uusia asioita ja on päästy itse pähkäilemaan, hän hymyilee. Kallonen kertoo, että verrattuna vanhaan pakkaamoon, uuden työturvallisuus tulee paranemaan ainakin ”tuhat prosenttia”. – Ja onhan se hyvä asia, että tulee investointeja tänne Suomeenkin, että eivät kaikki mene Kiinaan. Hän miettii, että se luo jatkuvuuden tunnetta. Samaan aikaan tunnelma on ristiriitainen. Lisääntyvä automaatio helpottaa fyysistä työntekoa, mutta myös syö työpaikkoja. – Meiltäkin vähenee yksi työntekijä per vuoro. Se närästää, hän sanoo. Jäljelle jääneille toivottavasti riittää työtä. – Ajattelisin, että jos tuollainen kasa rahaa laitetaan kiinni, niin ei siinä heti tehdasta suljeta. Pitää se raha jollain tavalla saada takaisin. Se luo nuorelle polvelle uskoa tulevaisuuteen. ? P Jukka Kallonen on päässyt mukaan suunnittelemaan, miten uudella pituusleikkurilla tehdään töitä. Palsta etsii hyviä juttuja työja vapaa-aikaan. Omaa työtä suunnittelemaan Elämään laaTua ” Mielenkiintoista aikaa eletään.” Veitsiluodossa hyvä pöhinä Viimekeväiset yyteet ovat hyvässä muistissa, mutta nyt näyttää valoisalta. Teksti ja kuvat Susanna Chazalmartin P K2:n ja PK3:n välisessä ohjaamossa Stora Enson Veitsiluodon tehtaalla tehdään tuplahommia. Prosessinhoitajat Esa Räihä, Tarja Raipalo, Tuija Juvonen ja Petri Nykänen vitsailevat olevansa niin ahkeria työntekijöitä, että huolehtivat kahdesta koneesta yhtä aikaa. Mutta niin kiire ei ole, etteikö ehtisi nauttimaan kahvikupillisen ja viinerin. Iloisista ilmeistä päätellen työpaikalla vallitsee hyvä ilmapiiri. Esa myöntää: PK3:n uusi pituusleikkuri on lähtenyt vetämään hyvin ja sen myötä tulevaisuuskin näyttää valoisammalta. – Viimeisen kymmenen vuoden aikana on tapahtunut masentavia asioita. Yyteet ovat rassanneet kaikkia eikä toivottua palkkakehitystä ole edelleenkään näkynyt. Mutta nyt tuntuu, että porukka on taas motivoitunut työntekoon uudella innolla. Vielä kun ahkeruus näkyisi palkkapussissakin. Vaikeiden aikojen yli on auttanut huumori – Huumori lentää tosiaan hyvin, Petri vahvistaa ja hörppää kahvia pahvimukista. – Mutta ilkeitä ei olla. Raja vedetään siihen, että henkilökohtaisiin ominaisuuksiin ei puututa, Esa linjaa. Miehen sanat saavat Tuijan ja Tarjan tikahtumaan viinereihinsä. He ovat tottuneet tekemään töitä miesvaltaisella alalla ja pitävätkin siitä, mutta: – Sanotaanko näin, että se on vaatinut sopeutumista. Ihan pienestä ei kannata vetää hernettä nenään. Esimerkiksi siitä jos sanotaan tuulen raiskaamaksi oljenkorreksi, Tarja hihittää. kahviTauko 32-33_taukotila.indd 32 23.3.2015 15:27:56
Paperiliitto 3/2015 | 33 TaukoTila Teksti Mari Schildt V eijo Kokko pakkaa kalastuskamppeita ja lähtee pian nostamaan perheelle kalaruoka-aineksia, jos kalat vain ovat syömäpäällä. Reissu käy samalla synttärien vietosta. – Harvoin minä synttäreitä vietän. Voi olla, että joutuu itse ne kahvitkin keittämään, hän naurahtaa. Koska itse juhlapäivä osuu vapaapäivälle, työkaverit voivat odottaa kakkua jo etukäteen. Se on Enocellilla tapana. Ajatukset ovat kuitenkin jo Nurmeksen Lokinlammella. Mökki on varattu tammikuussa. Miesporukalla mennään. – Ei sinne uskalla emäntää ottaa. Saa vielä enemmän kaloja kuin meikäläinen. Vuorokauden luvalla saa nostaa viisi 1–2 kilon kokoista kalaa, jos onnistuu. Kokko on käynyt tänä vuonna jo parikymmentä kertaa pilkillä. – Se on niin kivaa hommaa että! On vapaalla, ja jos aurinkokin paistaa, niin siinä ne pääasiat ovat, hän sanoo. ? P Hän täyttää vuosia lehden ilmestymispäivänä Kirjolohia narraamaan SynTTäriSankari Veijo Kokko Syntynyt: 2.4.1961 Asuinpaikka: Eno Syntymäpaikka: Eno Perhe: Vaimo, tytär ja kaksi kissaa Työpaikka: Enocell Työtehtävä: Prosessimies Terveiset: Kuivaamon työntekijöille terveiset! Veijo Kokko on kala miehiä. Veitsiluodossa hyvä pöhinä – Tai hieman matalan malliseksi, Tuija lisää. Esan mielestä porukassa on hyvä olla sekä naisia että miehiä. Liikaa toista sukupuolta saa jutut masentaviksi. – Joskus, kun käväisen niin sanotusti naisten hommissa, tuskastun, kun pitää alkaa keskustella siitä minkälaisia juomalaseja kenelläkin on, Tarja myöntää. Sotesoppa hyydyttää hymyt Päivän polttavat kysymykset kääntävät puheen kahvikuppien äärellä vakavammalle tasolle. Kuten nyt vaikka sote. Hallituksen touhu ei saa näiltä prosessinhoitajilta kiitosta. – Aika sekava soppa tuntuu olevan, Petri tuhahtaa. – Saa nähdä kuinka monta vuotta siinä vielä menee että tulee valmista. Pahalta näyttää, Tuijakin toteaa. Tehtaan oma terveydenhuolto onneksi pelaa. Esa kertoo lähtevänsä piakkoin selän kuntoutukseen Ouluun. Lähete tuli omalta työterveyslääkäriltä. Tuijakin on päässyt lääkärille aina kun on tarvinnut. – Jotain kremppaa pitää aina olla. Ei kai sitä tuntisi aamulla itseään edes eläväksi, jos ei jostain kolottaisi. Vasta vuoden valvomossa työskennellyt Tuija on kuitenkin niin tyytyväinen työhönsä, ettei enää palaisi entisiin töihinsä toimihenkilöpuolelle. – Olin ikionnellinen kun sain oikein vaatteetkin työnantajan puolesta. On taas yksi stressinaihe vähemmän, Tuija huikkaa ja nakkaa pahvimukinsa roskiin. Kahvitauko on päättynyt. ? P ” Ihan pienestä ei kannata vetää hernettä nenään. ” Esa Räihä ”Herrasmies, huumorintajuinen ja työteliäs.” Tarja Raipalo ”Reipas ja räväkkä. Ymmärtää huumoria ja on myös ahkera.” Tuija Juvonen ”Räväkkä ja mukava hänkin. Innokas oppimaan uutta.” Petri Nykänen ”Mukava ja ahkera työkaveri. Ei kauheasti räkytä.” ?Tarja Raipalo, Esa Räihä, Tuija Juvonen ja Petri Nykä nen. Stora Enso Paper Veitsiluodon tehdas ?Maailman pohjoisin paperitehdas ja Euroopan neljänneksi suurin paperitehdasintegraatti ?Paperintuotanto aloitettiin vuonna 1955 ?Kolmen paperikoneen yhteenlaskettu kapasiteetti on noin 850 000 tonnia vuodessa ?Henkilöstömäärä noin tuhat, heistä 600 Stora Enson ja 150 Eforan palkkalistoilla Kahvinjuojat nokatusten: Testaapa tietosi – ja kaverin myös 1. Mitä tarkoittaa www? 2. Minkä maalainen henkilö on Jens Stoltenberg? 3. Kuka on Suomen ulkoministeri? 4. Kenen kirjoittama romaani on Horna? 5. Missä on kaupunginosa Tainionkoski? 6. Mistä on kotoisin pääsarjan pallojoukkue Happee? 7. Kuinka monta naiskansanedustajaa oli työnsä päättäneessä eduskunnassa? 8. Kuka lauloi levylle kappaleen Risainen elämä? 9. Kuka näytteli naispääosaa elokuvassa Mies ilman menneisyyttä? 10. Mikä on paella? Vastaukset sivulla 34. miTäS TiEdäT? 32-33_taukotila.indd 33 23.3.2015 15:27:57
?? | Paperiliitto ?/???? Meitä muita sen sijaan saattaa kiinnostaa henkivakuutuksen tuoma turva, jos toinen jäisi yksin pitämään huolta kaikesta. Saat mielenrauhaa jo muutamalla eurolla kuussa, ja verkkokaupassa vakuutus on vielä 10 % edullisempi. Mitäpä jos hoitaisit asian kuntoon saman tien! JOS OLET KUOLEMATON v e t ukemise tähä . 010 19 19 19 K-PLUSSAA IFIN VAKUUTUKSISTA Katso hinta ja laita henkivakuutuskuntoon.? Suomen edullisimman henkivakuutuksen (Vakuutusja rahoitusneuvonta FINEn tekemä hintavertailu 11/2013) myöntää Keskinäinen Vakuutusyhtiö Kaleva. *Esimerkkihinta: 43-vuotias henkilö, Paperiliiton jäsen, 50 000 euron turva. 6 Esi . €/kk * TAUKOTILA Teksti Sari Kangas Mitä: On harrastanut lentopalloa kolmekymmentä vuotta, nykyporukallakin parikymmentä vuotta. Miksi: Jo pitkään tärkeintä on ollut kavereiden kanssa kokoontuminen ja pelailu. Kuinka usein: Käy harjoituksissa kolmisen kertaa viikossa Miten aloitti: Meni ystäviensä kanssa koulun lentopallokerhoon seitsemännellä luokalla. Monipuolinen laji vei mukanaan ja toi laajan ystäväpiirin. Kilpailu: Nykyisin harrastaminen on lähinnä nuorempien kiusaamista. Aikoinaan Notkolan joukkue pelasi parhaimmillaan kolmossarjatasolla. Parasta: Lentopallossa vaaditaan monen osa-alueen hallintaa, mikä tekee siitä haastavan ja kiinnostavan. On luettava vastustajan peliä, oltava yhtä ajatusta oman joukkueen kanssa ja pysyttävä mukana pelitempon vaihteluissa. Huoli: Juniorimäärät laskevat. Valkeakoskella ei enää pojista saa joukkuetta. Lentopalloilun aloittamiseen ei saa salama-alkua, sillä perusasioita on harjoiteltava pitkään. Pelikonsolit, salibandy ja jalkapallo houkuttelevat nuoria enemmän. P Tärkeintä on peli Juha Notkola Ikä: 48 Asuinpaikka: Valkeakoski Perhe: Vaimo ja kaksi lasta Työpaikka: UPM Tervasaari Työtehtävä: Trukkikuski JÄSEN HARRASTAA Juha Notkola rakastaa lentopalloa. K uplettilaulaja Jaakko Teppo sanoi saaneensa isältään perintönä 200 metriä etumatkaa. Kaverini vastasi saaneensa tyhjät taskut ja sammumattoman janon. No, vitsit vitsinä. Omaisuuksien tai tyhjien taskujen lisäksi veren perintönä voi olla myös henkinen perintö, joka onkin monesti paljon arvokkaampi. Oma isäukkoni oli sodan käynyt tavallinen sekatyömies. Pokasahametsuri ja tehtaan kuorimomies. Hänen kanssaan kokemistani asioista mieleen ovat jääneet lapsuuden ajan muistot, jotka liittyivät hänen työhönsä ja jollakin tavoin yhteiskuntaan. Politiikasta ei sinänsä juuri muuta puhuttu kuin mitä vaalien jälkeisen aamun kahvipöydässä kuulin ukon todenneen, että sosialistit joko voittivat tai hävisivät. Lapsuuteni aikaan useimmiten voittivat. Noilla sosialisteilla hän tarkoitti nykykielellä kaiketi demareita. Asenne hänellä oli pääosin sellainen, että oli herrojen ja rikkaiden asiat ja elämä, sekä työmiesten asiat ja elämä. Rikkaiden pöydissä oli lohta ja leivoksia, kun me taas syötiin perunaa ja jauhokastiketta. Oli selvät erot. Joskus isä totesi, että tulis joulu et sais yöllä syödä. Jäin pohtimaan sanonnan merkitystä. Yksi kokemus työelämästä oli, kun isä oli hinaajassa lämmittäjänä ja vei minut kerran mukaansa laivaan. Haettiin tukkilautta Pieliseltä Lappeenrantaan. Parin viikon reissu oli kiva kokemus. Kantelin konttilotjasta halkoja laivaan ja sain jopa ohjata hinaajaa suurella Saimaan selällä. Pidettiin tuulta ja saunottiin. Nähtiin norpankin moikkaavan meitä. Laivamiehet tekivät työtä kahdessa vuorossa kuuden tunnin vuoroina. Muistan, kun joku sanoi, että jos tää työ herkkua olisi, niin herrat sen tekis. Pikkupoikaa nauratti. Ymmärsin sitten myöhemmin. Yhdessä tekemisen voimaa ja henkeä tunsin, kun meille rakennettiin ensimmäinen pieni pihamökki. Sokkelinvalutalkoissa oli isän työkavereita ja muita kavereita. Käsin mätettiin hiekat ja kärrättiin betoni. Mutta henki oli hyvä. Oikein tunsin sisälläni sen arvon. Muistan myös sen, kun isä jonkun pitkän ja fyysisesti uuvuttavan työrupeaman, vaikka keväisen propsin kuorinnan jälkeen, sanoi, että tulis koneet ja tekis nää työt. Jotain siitäkin jäi mieleen. Ja niin ne koneet ja automaatio sitten tulivat työpaikoille. Tehtaissa, laivoissa eikä metsissä tarvittu enää niin paljon väkeä. Me saatiin ja saadaan syödä yöllä muulloinkin kun jouluna, jos halutaan. Ja lohtakin on pöydässä. Sellainen isän perintö minulle jäi. Muistan nuo perinnön henkiset arvot hänen veteraanihaudalla ja varsinkin silloin, kun menen äänestämään eduskuntavaaleissa. Perinne jatkuu ja kysymys kuuluu, että voittivatko vai hävisivätkö ne sosialistit? P Isän perintö Jos tää työ herkkua olisi, niin herrat sen tekis. HAURIS | Piirtänyt Jarno Kiukas ?. World Wide Web eli internet ?. Norjalainen ?. Erkki Tuomioja ?. Ilkka Remeksen ?. Imatran ?. Jyväskylästä ?. 85 kansanedustajaa ?. Juice Leskinen ?. Kati Outinen ??. Espanjalainen ruoka MISTÄS TIESIT? Espanjalainen Erkki Tuomioja on Suomen ulkoministeri. tu om io ja .o rg Kirjoittaja Keijo Martikainen on pitkän linjan ay-toimittaja ja tiedottaja, joka kirjoittaa myös urheilusta. Ammattiosastojen historiat ovat myös mielenkiinnon kohteina. Takana on pitkä työura itäsuomalaisessa sellutehtaassa. keijo.martikainen@pp2.net.? VA R A M IE S 34-35_taukotila.indd 34 23.3.2015 15:37:39
Meitä muita sen sijaan saattaa kiinnostaa henkivakuutuksen tuoma turva, jos toinen jäisi yksin pitämään huolta kaikesta. Saat mielenrauhaa jo muutamalla eurolla kuussa, ja verkkokaupassa vakuutus on vielä 10 % edullisempi. Mitäpä jos hoitaisit asian kuntoon saman tien! JOS OLET KUOLEMATON v e t ukemise tähä . 010 19 19 19 K-PLUSSAA IFIN VAKUUTUKSISTA Katso hinta ja laita henkivakuutuskuntoon.? Suomen edullisimman henkivakuutuksen (Vakuutusja rahoitusneuvonta FINEn tekemä hintavertailu 11/2013) myöntää Keskinäinen Vakuutusyhtiö Kaleva. *Esimerkkihinta: 43-vuotias henkilö, Paperiliiton jäsen, 50 000 euron turva. 6 Esi . €/kk * 34-35_taukotila.indd 35 22.3.2015 17:34:05
Pohjois-Euroopan johtava turvaja ammattijalkinevalmistaja Sievin Jalkine Oy • Korhosenkatu 24, 85310 Sievi As. Puh. (08) 488 11 • Fax (08) 488 1200 • info@sievi.com • www.sievi.com SIEVIVIPER UUTU US! S ta ti iv i Uusi dynaaminen Sievi Viper on vastaus tinkimättömään tarpeeseen turvallisuudesta ja designista. Lähes saumattoman rakenteensa ansioista virtaviivainen Sievi Viper on erittäin kestävä ja käytössä mukava, varma ammattilaisen valinta. Päällismateriaali on hengittävää ja vettä hylkivää mikrokuitua. Hengittävyyttä lisää ilmava 3D-dry-vuori. Sievi Viper on varustettu kevyellä komposiittitai alumiinivarvassuojalla. Saat sen myös teräksisellä naulaanastumissuojalla, joka antaa parhaan mahdollisen suojan teräviä esineitä vastaan. Kaksivärisellä ja kaksikerroksisella termoplastisella polyuretaanipohjalla varustettu Sievi Viper antaa parhaan mahdollisen mekaanisen kulutuskestävyyden ja joustourien ansiosta jalkine taipuu optimaalisesti tehden askeleesta rullaavan. Pohja on erinomaisen iskunvaimennuksen takaavaa FlexStep®-materiaalia. Askel nousee keveästi koko työpäivän ajan! AMMATTILAISEN TUNNISTAA VARUSTEISTAAN – LAATU RATKAISEE Sievi Viper 2+ S3 4352137-312-92M 35-38 EN ISO 20345: S3 SRC 4352137-313-92M 39-47 EN ISO 20345: S3 SRC CTC Sievi Viper 3 S3 4452171-302-92M 36-38 EN ISO 20345: S3 SRC 4452171-303-92M 39-47 EN ISO 20345: S3 SRC Al Sievi Viper High+ S3 4352121-312-92M 35-38 EN ISO 20345: S3 SRC 4352121-313-92M 39-47 EN ISO 20345: S3 SRC CTC CTC Sievi Viper 1+ S1 4352124-112-92M 35-38 EN ISO 20345: S1 SRC 4352124-113-92M 39-47 EN ISO 20345: S1 SRC SIEVI_VIPER_PAPERILIITTO_TAKAK_180215.indd 1 18.2.2015 11.00 01_etusivu.indd 2 22.3.2015 17:26:56