PAPERI PAPERI PAPERI Nro 4/2012 25.5.2012 54. vuosikerta Li itt o Kiinan teollisuus Nousuun suomalaisteknologialla? s.18 Esimiehet häviävät Jussi Sairasen vastuu kasvaa Eforassa s.8 M iis a Ka ar tin en ” Konttasin sinapinruskealla kokolattiamatolla” Eini Lehtoranta s.22 Lepo on tärkeintä Susanna Oksjoki ei tingi iltapäiväunista. Hänen työaikamuotonsa on uuvuttava kolmevitonen. Kymi investoi Pertti Harju ja 23 muuta saivat työtä s.4 ”Pyrin kaikessa niin lähelle täydellisyyttä kuin mahdollista.” Tuomo Kallijärvi, s.24 PAPERI PAPERI PAPERI Nro 4/2012 25.5.2012 54. vuosikerta Li itt o ” Konttasin sinapinruskealla kokolattiamatolla” Eini Lehtoranta s.22 01_etusivu.indd 1 22.8.2017 13.14.09
02-3_sisältö.indd 2 22.8.2017 13.15.25
Sisältö Valvomo 4 Pääkirjoitus: Kuvitteellinen puhelinkeskustelu – tosiasioista. 4–9 Kuorimo 4 Kymin arkittamo tuo työpaikkoja 6 Työkyky on koetuksella yli viisikymppisillä. 8 Efora karsii lähiesimiehiä. 10–17 Reportaasi Työajat ovat elämän lukujärjestys 18 Kiina kasvattaa paperija sellutuotantoaan. 22 Monipuolinen laminaatti valmistuu Kotkassa. 24 Parasta elämässä: Tuomo Kallijärvi järjesti aikaa vaimolle. 25 Maailman paperi: Vuoden toimitusjohtaja Venäjältä. 26–30 Hiomo 26 Hyvinvointia aikuisille ja lapsiperheille. 27 Liittovakuutus oli hyödyksi. 28 Alennusta Musareiden lipuista. 30 Työttömyysturvan korvaustasoja vähennetään. 31–34 Taukotila 31 Ratkaise sudokut ja ristikko. 32 Liidokkikisa: Pirkka otti vinkit kirjasta. Juha täyttää 50-vuotta! 33 Elämä(ä)n laatua: Lapset toivat sisältöä Juha Riuttamäen elämään. 34 Sivullinen: Voi miehet, puhukaa! 30 Apulanta villitsee Musareilla. Saat lipuista alennusta! 10–15 Käynnissäpitäjä Harri Vuorinen Rauman Metsä Fibren sellutehtaalta tekee vuorotyötä, kuten suurin osa Paperiliiton jäsenistä. 22 -Veikkaanpa, että ensimmäiset konttailuni ja askeleeni olen ottanut perinteisellä puulattialla, tuumii kotkalainen Mia Onni. Juha Sinisalo Ju kk a Ko sk in en Paperiliitto ?/???? ? Paperiliitto Julkaisija Paperiliitto r.y. Päätoimittaja Petri Vanhala Toimitussihteeri Eija Valkonen Toimittaja Eeva Eloranta-Jokela Ulkoasu ja taitto Reima Kangas Lehden aineistot: tiedotus@paperiliitto.? Osoite Paasivuorenkatu 4-6 A, 6. krs., PL 326, 00531 Helsinki Puhelin 010 289 7700, Fax 09-701 2279 Sähköposti etunimi.sukunimi@paperiliitto.? Internet www.paperiliitto.? Kaupalliset ilmoitukset MikaMainos Oy, p. 02 235 1371, info@mikamainos.? Tilaushinta (10 numeroa) 20 euroa Osoitteenmuutokset jasenrekisteri@paperiliitto.? ISSN 0356-0708 Paino Forssa Print Paperi Novapress Silk 70 g / m 2 , Stora Enson Veitsiluodon tehdas. 24 Nyt, kun vapaa-aikaa on tullut lisää, on välillä toimeton olo, sanoo Tuomo Kallijärvi. tuumii kotkalainen Mia Onni. Ju kk a Ko sk in en 8 10–17 Reportaasi Kallijärvi. Ja ak ko H ei kk ilä 02-3_sisältö.indd 3 22.8.2017 13.15.25
Valvomo Kuorimo kertoo uutiset Vastarannan supi Pääkirjoitus Paperiliitto 4/2012 ? Fiktiota faktoista – Paperiliitossa, toimitsija puhelimessa. – No, sielläkö sitä ollaan, eikä täällä kentällä, meitä jäseniä tapaamassa ja asioitamme hoitamassa? – Kyllä, tällä kertaa toimistolla. Miksi pitäisi juuri nyt olla siellä? – Ei teitä toimitsijoita näe koskaan. – Eikö? Olitko ammattiosaston kevättai syyskokouksessa? Meiltä on niissä aina toimitsija paikalla. – Ei tule lähdettyä, jos ei sovi aikatauluun. Kävisitte mieluummin työaikana työpaikalla morjenstamassa. – Kyllä me käymme myös tehtailla. Toimitsijoille kertyy vuodessa matkapäiviä noin kaksi kuukautta arkipäivissä mitattuna. Saitko tiedon, kun viimeksi kävimme teidän tehtaalla? Ehkä tieto ei tavoittanut, olit eri vuorossa tai vapaalla. Tarkoitus on kyllä työpaikoilla käydessä tavata teitä kaikkia, ei vain aktiiveja. – No ne aktiivit varmaan unohtavat, että muitakin voisi kiinnostaa liiton ihmisten tapaaminen. Vaikka ei niillä helppoa ole näinä aikoina, ymmärtäähän sen. Kyllä niiden kanssa muuten tulee puhuttua ja homma toimii. – Oletko muuten tulossa Linnanmäelle liiton kesätapahtumaan? Siellä ja muissakin tapahtumissamme meitä näkee ja juttelemaan saa rohkeasti tulla, siis ihan asiaakin. – Mutta tuohan on hieno homma. Meiltä onkin tulossa koko perhe. Raumalle kyllä ajellaan motoristitapahtumaan ilman ipanoita. – Uskotko, jos väitän, että missään muussa liitossa ei tavata jäsenistöä niin paljon kuin Paperiliitossa? Haasteelliseksi jäsenten tapaamisen tekee juuri se, että teistä suurin osa tekee vuorotyötä. Aina on joku vapaalla, nukkumassa tai muuten vaan ”väärässä paikassa”. – Enpä ole tullut ajatelleeksi asiaa tuolta kannalta. Tapaamisiin! P ...västäräkistä vähäsen, riippumatosta ei päivääkään. Uusia työpaikkoja paperitehtaalle Uutinen paperitehtaalta voi vaihteeksi olla myös iloinen. UPM Kymin tehdas Kuusankoskella investoi kahteen arkkileikkauslinjaan ja palkkaa 24 uutta työntekijää. Teksti Merja Ojansivu Kuvat Johannes Wiehn Yksi uutta uraa Kymin tehtaalla aloittelevista on myllykoskelainen Pertti Harju, 57. Hän työskenteli 33 vuotta paperikoneenhoitajana Myllykosken paperitehtaalla, kun tehdas meni alta. Irtisanominen olisi ollut edessä tulevana kesänä ellei UPM Kymin tehtaalla olisi avautunut uusia työpaikkoja. – Mylsan porukkaa, Harju esittelee itsensä hymyillen. Sillä nimellä uuden arkittamon porukka tullaan tuntemaan vielä kauan. Harjun mukaan heidät on otettu hyvin vastaan Kymin tehtaalla ja onnitteluja on sadellut uuden työpaikan johdosta. Työmatkakin pysyy kohtuullisena, kun Myllykoski on vain 25 kilometrin päässä Kuusankoskelta. Työntekijät valittiin 150 hakijan joukosta Lakisääteisen työhönottoja koulutusvelvoitteen vuoksi uudet työpaikat pantiin vain yhtiön sisäiseen hakuun. Hakuprosessi oli kuitenkin monivaiheinen ja tiimi seulottiin tarkasti kaikkiaan 150 hakijan joukosta. Harju laittoi hakemuksen sisään maaliskuun loppuun mennessä. – Olin silloin ATK-kurssilla aikuiskoulutuskeskuksessa ja mielessä pyörivät useat kin irtisanomisen jälkeiset vaihtoehtot. Harju pohti mahdollisia työvaihtoehtoja kaupan alalta. Ajatuksissa siinteli myös eläkeputken pää – ehkä määräaikaisen työn jälkeen. Hakuprosessi eteni rekrytointi? rma Psykon testeihin ja Kymin haastatteluihin. – Olin ihan oikeassa palikkatestissä, Harju nauraa. Hän arvelee, että rakennuspalikkatehtävällä testattiin yhteistyötaitoja. Valittavilta edellytettiin myös käyttökunnossapidon taitoja, sillä tietyt korjaustoimet hoidetaan koneen omalla porukalla. Palkatuista 24:stä kaikki kahta lukuun ottamatta ovat ”Mylsalaisia”. Koko tiimi koulitaan Saksan tehtaalla Harjun mielestä työpaikan saaminen 57-vuotiaana oli onnenpotku. Muutkaan arkittamolinjalle valitut eivät ole ihan eilisen teeren poikia. Tiimin keski-ikä on 42 vuotta. He ovat silti hiukan muita kymiläisiä nuorempia, sillä entuudestaan työntekijöiden keski-ikä on 47 vuotta. Pertti Harjun mukaan arkitus poikkeaa melkoisesti hänen entisestä paperikoneenhoitajan työstään. – Olen tehnyt paperia ja nyt alan työstää sitä eteenpäin arkeiksi. Leikkureilla päällystetystä hienopaperista leikataan erikokoisia arkkeja. TietojärjestelJuttelemaan saa tulla rohkeasti. 04-5_kuorimo.indd 4 22.8.2017 13.16.41
Silppua Paperiliitto 4/2012 ? Wipak Avans aikoo lopettaa Eurassa Yt-neuvottelut: Eurassa toimiva Wipak Avans Oy käy yhteistoimintaneuvotteluja yhtiön toiminnan lopettamisesta. Neuvottelut alkoivat huhtikuun lopulla. Pääluottamusmies Juha Armisen mukaan neuvottelujen aloittaminen tuli täytenä yllätyksenä, sillä töitä on riittänyt ja tilauskanta ollut hyvä. Yrityksessä ei ole Armisen mukaan ollut aiemmin henkilöstövähennyksiä tai edes lomautuksia. – Kyllä me neuvotteluissa haetaan toista ratkaisua mahdollista jatkoa varten, Arminen kertoo. Wipak Avansilla on henkilöstöä yhteensä 52, joista 36 on työntekijöitä. Yt-neuvottelut koskevat koko henkilöstöä. Eurassa valmistetaan joustopakkauksia elintarviketeollisuudelle. Wipak Avans perustelee lopettamissuunnitelmaa sillä, että pakkausliiketoiminnassa kilpailu on kiristynyt ja asiakkaat ovat muuttaneet toimintatapojaan. Wipak haluaa säilyttää vahvan markkina-asemansa ja turvata kilpailukykynsä. Yhtiö aikoo selvittää mahdollisuuksia erilaisiin työllistämistoimenpiteisiin ja tukipaketteihin sen varalta, että toiminnan lopettamiseen ja irtisanomisiin päädytään. Työnantaja on ilmoittanut mahdollisuuksiensa mukaan tukevansa työllistymistä eri tukiratkaisuilla, kuten selvittämällä työmahdollisuuksia muissa Wipak-ryhmän Suomen yhtiöissä. Lisäksi yritys aikoo auttaa uuden työn hankinnassa järjestämällä uudelleensijoittumisvalmennusta koko henkilöstölle. Wihuri-konserniin kuuluva Wipak valmistaa elintarvikeja terveydenhuoltoalan pakkausmateriaaleja sekä teknisiä kalvosovelluksia. Wipak-ryhmän 10 tuotantolaitoksesta 4 toimii Suomessa: Wipak Avans Eurassa, Biaxis Oy ltd Lahdessa sekä Wipak Oy Nastolassa ja Wipak Valkeakoski Oy Valkeakoskella. Muut tehtaat sijaitsevat Ranskassa, Saksassa, Hollannissa, Puolassa, Espanjassa ja IsossaBritanniassa. Uusia työpaikkoja paperitehtaalle mien hallinta ja turvallisuus ovat koulutuksessa keskeisiä asioita. Toukokuun puolivälissä koko arkituskoneille valittu joukko lähtee kahden kuukauden mittaiseen koulutukseen Saksan Dörpeniin UPM:n Nordland Papierin tehtaalle. Siellä työtä opiskellaan käytännössä. – Saksan tehtaalla on samanlaiset laitteet, jotka tännekin tulevat, Harju kertoo. Saksankielen hän arvelee tuovan omat haasteensa, mutta englanninkieli otetaan avuksi jos ei muu auta. ”Kiva kun ovet käyvät tähänkin suuntaan” Tuotanto kahdella arkkileikkauslinjalla alkaa 25. syysHyvä, kun ovet käyvät välillä tähänkin suuntaan, hymyilevät Pertti Harju ja Pasi Untolahti. UPM KYMI Sellun-, energianja paperintuotannon integraatti Kuusankoskella. Tehdas työllistää n. 600 henkilöä. UPM investoi Kymin paperitehtaalleen 16 miljoonaa euroa maksavan arkkisalin laajennuksen. Tuotantotavoite on 110 000 tonnin myynti vuodessa. Esimerkiksi aikakauslehdissä käytetyn päällystettyjen hienopapereiden arkkituotanto käynnistyy syksyllä 2012. Laajennus työllistää 24 uutta työntekijää. Laajennus sisältää uuden arkkileikkaus-, riisikäärintäja pallettipakkauslinjan sekä paperikone 8:n rullien käsittelyn tekniset muutokset. Uusi arkkileikkauslinja palvelee lähimarkkinoiden asiakkaita. kuuta. Leikatut arkit menevät lähimarkkinoille Venäjälle, Baltiaan ja Skandinaviaan. UPM Kymin paperitehtaan pääluottamusmies Pasi Untolahti toteaa, ettei uusia työpaikkoja ole tullut tehtaalle miesmuistiin. Investoinnit ovat yleensä merkinneet vain työpaikkojen leikkaamista. Kun lasketaan mukaan myös välilliset työpaikat, paperitehtaan uudet työpaikat voi kertoa kolmella. Untolahti muistaa edellisten uusien työpaikkojen tulleen päällystyskoneelle 2001. Muutoin työväki on vain vähentynyt 1970-luvulta lähtien. – Kun ovet käyvät nyt tähänkin suuntaan, se antaa uskoa jatkuvuuteen. Ettei olla heti pysäyttämässä tehdasta, Untolahti pohtii. – Kävimme viime vuoden lopulla yhteistoimintaneuvottelut, mutta ainakaan ennen kesää ei ole lomautuksia näköpiirissä. Yt:t käytiin ikään kuin varmuuden vuoksi ja lomautusvaroitus on voimassa tämän vuoden loppuun saakka. Arkittamolinjoilla noudatetaan aluksi työnantajan kanssa tehdyn paikallisen sopimuksen mukaan työaikajoustoa. Sen mukaan työaikamuoto on aluksi tam 35, mutta kysynnän kasvun mukaan työaika voidaan muuttaa tam 37:ksi. Sopimus työaikajoustosta on voimassa vuoden 2014 loppuun saakka. P Työpaikan saaminen 57-vuotiaana oli onnenpotku. U PM työntekijöitä. Yt-neuvottelut koskevat koko hen04-5_kuorimo.indd 5 22.8.2017 13.16.41
Kuorimo kertoo uutiset Silppua ? Puoshaka Paperiliitto 4/2012 Teksti Eeva Eloranta-Jokela Uskotko, että terveytesi puolesta pystyisit työskentelemään nykyisessä ammatissasi kahden vuoden kuluttua? En ole varma tai tuskin. Näin vastasivat 50–59-vuotiaista suomalaisista etenkin metsäteollisuuden työntekijät laajassa kyselytutkimuksessa. Tako Boardilla Tampereella työsuojeluvaltuutettu Ilkka Rosendahl ei ihmettele tulosta. – Nykyään kaikilta vaaditaan sama työpanos. Enää ei ole tehtäviä, joihin voidaan siirtää se, joka pystyy tekemään vain 97,5 prosenttia kun muut tekevät sadalla. Porttivahtien ja vastaavat tehtävät on ulkoistettu. Niihinhän takavuosina saattoi siirtyä, jos ikä alkoi painaa, Rosendahl sanoo. Ja siirtyminen sai työyhteisössä hiljaisen hyväksynnän. Myös moni alle neliKova työtahti ja vaatimukset rassaavat kymppinen arvioi tekevänsä töitä työkykynsä riskirajoilla, alasta riippumatta. Rosendahl arvelee tämän johtuvan osittain työn ulkopuolisista tekijöistä. – Paineita tulee myös muualta, on lapset tietyssä iässä, harrastuksia, velkaa. Takollakin työsuojelu on keskustellut työterveyshuollon kanssa 35-vuotiaiden varhaiskuntoutustarpeesta. Hyvinvointi tuo säästöä Suomalaisen työntekijän hyvinvointi -tutkimuksen mukaan työhyvinvointi on kohentunut. Epävarmuutta omasta työkyvystään kokevien työntekijöiden määrä on kolmessa vuodessa vähentynyt lähes kaikissa ikäryhmissä. Vain yli 60-vuotiaiden epävarmuus on kasvanut. Työeläkeyhtiö Varman mukaan eläkekustannuksissa saataisiin jopa 70 miljoonan euron laskennallinen säästö vuodessa, jos tutkimuksen osoittama muutos näkyisi työkyvyttömyyseläkkeiden alkamisluvuissa. Varman asiantuntijalääkärin Tanja Rokkasen mukaan työhyvinvointia voidaan parantaa tunnistamalla ongelmat mahdollisimman varhain. Viisikymppiset kokevat olevansa riskiryhmässä työkykynsä suhteen Kesätyöt hyvä porkkana alalle Tulevaisuus: Metsäteollisuusyritysten kesätyöpaikat ovat alan tulevaisuudelle tärkeitä. Eri puolilla maata yli 4000 nuorta työllistyy metsäteollisuuteen. Paperiliiton puheenjohtaja Petri Vanhala antaa arvon tehdaspaikkakunnille, joissa nuorille on tarjolla töitä paperitehtaissa. – Näin saadaan nuoria kiinnostumaan ja ehkä suuntautumaan alalle. Kun alalta vähenee jatkuvasti osaavaa työvoimaa, on varmistettava, että teollisen työn kokemus ja alan ammattitaito saa jatkuvuutta, Vanhala sanoo. Vanhala toivoo, ettei kokemus alasta jäisi vain läpikuluksi, vaan nuorille voitaisiin tarjota myös muita kuin määräaikaisia töitä. Metsäteollisuus ry:n mukaan tulevana kesänä työllistyvät 4000 nuorta toimivat vaihtelevasti hallinnollisista tehtävistä tuotantotöihin ja metsänhoitoon. Kesätöihin palkataan niin paikkakuntien omia nuoria kuin opiskelijoitakin, jotka suorittavat opintoihin kuuluvan työharjoittelun yrityksissä. Kesätyömahdollisuuksia tarjoaa lisäksi työmarkkinakeskusjärjestöjen yhteinen "Tutustu työelämään ja tienaa" -työharjoitteluohjelma, johon myös Metsäteollisuus ry ja alan palkansaajajärjestöt osallistuvat. Apua kesäduunareille Avuksi: Maksuton Kesäduunari-info auttaa nuoria työsuhteeseen liittyvissä kysymyksissä. Palvelu toimii numerossa 0800 179 279 tai sähköisen lomakkeen kautta osoitteessa www.kesaduunari.? . Palvelu löytyy nyt myös Facebookista osoitteesta www.facebook.com/kesaduunari. Puhelinpalvelu on avoinna 24. elokuuta asti maanantaista perjantaihin klo 9–15. Missä mielessä sana metsäteollisuus lausutaan eduskunnassa, eduskunnan puhemies Eero Heinäluoma? – Edelleenkin erittäin arvostavassa mielessä. Se on yksi meidän kolmesta tukijalasta metalliteollisuuden ja it-sektorin ohella. Tietysti on eroja puolueiden välillä. On niitäkin, jotka eivät kovasti aikaansa metsäteollisuuden asioille uhraa. Onko eduskunnassa tarpeeksi teollisuuden ja sen työntekijöiden puolestapuhujia? – Enemmän saisi olla, sillä taustalla on merkitys, kun ihmiset tekevät päätöksiä. Elämänkokemus, se näkyy päätöksissä. Toivoisin, että eduskuntaan tulisi nykyistä enemmän pitkän linjan ihmisiä. Vahvoille pääluottamusmiehille tarvitaan taustajoukkoja ajamaan heitä valtiollisiin tehtäviin, koska kysyntää työpaikkojen osaajille on. Pääluottamusmieskokemus on aikamoinen etu, kun lähtee kansanedustajan työtä tekemään. Tarvitseeko Suomi vahvemman teollisuuspoliittisen ohjelman? – Kyllä. Eri puolilla ja eri ministeriöissä tehdyt päätökset pitäisi saada sykkimään samaan suuntaan. Muuten on riski, että tehdään yksi hyvä ja toinen huono päätös. Pahin esimerkki on viime vaalikauden onneton rikkidirektiiviasia, joka uhkaa tuoda noin 800 miljoonan lisälaskun Suomen viennille ja sitä kautta heikentää meidän kilpailukykyämme. Kuin huomaamatta tehdään lähes miljardiluokan huteja. Lisätään kustannuksia ja sitten ihmetellään, kun tuotanto ei kannata Suomessa. P Puuttuuko eduskunnasta teollisuuden tuntijoita? Elämänkokemus näkyy päätöksissä, toteaa Eero Heinäluoma. Työn vaatimukset ja kova työtahti Työ ei ole kyllin palkitsevaa tai kiinnostavaa Työilmapiiri, esimiestyö Stressi Työilmapiiri, työkaverit Työpaikan fyysiset tekijät Oma osaaminen ei riitä Korkean työkykyriskin syyt työn osalta 50–59-vuotiailla Joka toisella liian kova työ 10 % % 20 % 30 % 40 % 50 % 06-7_kuorimo.indd 6 22.8.2017 13.17.08
Silppua ? Suoraa puhetta Nettikysymys Eeva Eloranta-Jokela Äänekoskelainen CP Kelco sai vastikään tunnustuksen Nolla tapaturmaa -foorumilta. Tapaturmattomia päiviä on kertynyt työntekijöille noin 600 ja sillä pääsee ykköstasolle, ”maailmanluokkaan”. Urakoitsijoiden osalta ehti toukokuussa täyttyä 702 päivää ennen kuin tapaturma nollasi päivät. – Meillä on kannustettu ja pidetty esillä työturvallisuusasioita. Niitä on tuotu lähemmäs työntekijöitä ja monesti se poikii tosi hyödyllisiä asioita, työsuojeluvaltuutettu Sami Metsälä kuvailee. Esimerkiksi läheltä piti eli vaaratilanneilmoituksen voi tehdä simppelisti. Kun taskussa on pieni lehtiö ja kynä, tilanteen saa kirjoitettua saman tien ja palauttaa lapulla. Työhyvinvointiakin pidettävä esillä Jos työturvallisuusasiat ovat kunnossa, jääkö työhyvinvoinnin edistäminen jalkoihin? Sami Metsälä pitää tärkeänä, että työhyvinvointia pidetään esillä. – Meilläkin oli vastikään yt:t, mutta silti on mietinnässä ja ajatuksia työhyvinvoinnin kehittämisestä, Metsälä kertoo. Vuoden 2011 tasoluokituksen sai Nolla tapaturmaa -foorumilta ennätykselliset 42 työpaikkaa. Näiden työpaikkojen joukossa on paperiliittolaisten työpaikoista työsuojeluvaltuutettu CP Kelcon lisäksi Amcor Flexibles Finland Oy:n Euran ja Lieksan tehtaat sekä Eka Chemicals Oy Oulusta. Työterveyslaitoksen koordinoima Nolla tapaturmaa -foorumi on suomalaisten työpaikkojen verkosto, jonka tavoitteena on nolla tapaturmaa -ajattelun edistäminen ja työturvallisuuden jatkuva kehittäminen. P Paperiliitto 4/2012 Kova työtahti ja vaatimukset rassaavat Tapaturmat nollilla – Yritykset käyttävät yhä enemmän varhaisen tuen malleja, joiden avulla pyritään tarttumaan työkykyä uhkaaviin ongelmiin mahdollisimman aikaisin ja estämään sairauspoissaolojen pitkittyminen ja tukemaan kuntoutumista. Mallien käyttö alkaa näkyä myös joillain toimialoilla korkeaan riskin ryhmään kuuluvien määrän putoamisena, kertoo Rokkanen. – Varhaisen tuen mallin toimintatavat eivät yksin riitä; tarvitaan myös yhä enemmän panostusta työn kehittämiseen, kiteyttää Tanja Rokkanen. Autetaan mäessä heti Tako Boardilla ei ole käytössä varsinaista varhaisen tuen mallia. Sairauspoissaoloja kyllä seurataan. Jos poissaolot keskittyvät erityisellä tavalla, tapauksia käydään työterveyshuollon kanssa läpi ja pohditaan, onko jotakin tehtävissä ja voisiko uudet tapaukset välttää. Varhainen puuttuminen on Metsä Boardilla otettu osaksi esimiesten koulutusta. – Tarkoitus on, että esimies osaisi kiinnittää alaisessa huomiota muihinkin muutoksen merkkeihin, ei pelkästään siihen, haiskahtaako henki. Autetaan miestä mäessä jo ensimmäisistä merkeistä, Rosendahl sanoo. Suurimmaksi uhkaksi työkyvylleen suomalaiset kokevat liian kovan työtahdin ja työn vaatimukset. P Tarvitaan panostusta työn kehittämiseen. Sami Metsälän työpaikalla CP Kelcolla ei ole ollut tapaturmia aikoihin. Työn ulkopuolisetkin tekijät luovat paineita, toteaa Ilkka Rosendahl. Uusi kysymys: Käytätkö sosiaalista mediaa? Vastaa osoitteessa www.paperiliitto.? Ei Riippuu tilanteesta 16 % 42 % 42 % Kyllä Sairaana töihin Viime lehden kysymys: Teetkö töitä sairaana? Paikallinen rahaerä pääosin jaettu Työehtosopimus: Suurin osa paikallisen rahaerän jaosta saatiin sovittua määräaikaan mennessä. Korotus sisältyy paperiteollisuuden uuteen työehtosopimukseen, joka tuli voimaan huhtikuun alussa. Paikallisen potin suuruus on tehtaan työntekijöiden lukumäärä 12.3.2012 kertaa 15 senttiä. Tämän potin jakamisesta päästiin valtaosassa työpaikoista sopimukseen ajallaan. Lehden painoon mennessä liittojen ratkaistavaksi oli alistettu neljä paikallisen rahaerän liittyvää erimielisyyttä. Lisäksi neuvottelut olivat kesken neljällä paikkakunnalla. Paikallisen rahaerän jakamiseen liittyviä erimielisyyksiä käsitellään liittojen johdon ja tes-neuvottelukuntien kesken kesäkuun alkupuolella. Paperiteollisuuden työehtosopimuksen mukaan työntekijöiden kausipalkkoihin tuli 9.4. alkavan palkanmaksukauden alusta 25 sentin suuruinen yleiskorotus. Erillinen paikallinen rahaerä tarkoitettiin käytettäväksi palkkausjärjestelmään ja sen kehittämiseen. Liittokokous lähestyy Kokous: Paperiliiton toimistossa on aloitettu liittokokousvalmistelut. Paperiliiton XXI liittokokous järjestetään 12.– 14.6.2013 Helsingissä Congress Paasitornissa. Liittokokous on Paperiliiton korkein päättävä elin, joka kokoontuu joka neljäs vuosi. Kokouksessa käsitellään muun muassa edellisten vuosien toimintakertomukset ja ammattiosastojen kokoukselle tekemät esitykset. Lisäksi suoritetaan henkilövalintoja, esimerkiksi valitaan liitolle liittovaltuusto, hallitus sekä puheenjohtaja. Ammattiosastot ovat oikeutettuja lähettämään liittokokoukseen yhden edustajan kutakin alkavaa kahtasataa jäsentä kohti. Kokousvalmistelujen aikataulut varmistuvat syksyn aikana. A lallamme on käyty yhä enemmän keskustelua erilaisista työaikamalleista. Tähän on vaikuttanut muun muassa työehtosopimuksessa sovitut vaihtoehdot. Paikallisen sopimisen kautta vaihtoehtoja on lisätty niin keskeytymättömän vuorotyön järjestämiseen, kuin myös muihinkin työaikamuotoihin. Työaikoja koskevaan nettikyselyyn tulleista vastauksista on luettavissa, että mikä käy toiselle, ei aina käy toiselle. Etenkin vuorotyössä tarpeet ja jaksaminen eivät välttämättä kohtaa. Vaikka pitkien vapaajaksojen ja rahalliset korvaukset ovat monelle tärkeitä, on vastauksista luettavissa myös työvuorojen aiheuttamat fyysiset rasitukset ja haitalliset vaikutukset perhe-elämään tai muuhun sosiaaliseen toimintaan. Nämä haittatekijät vaikuttavat varmasti myös työnantajan usein esille nostamaan tuottavuustekijään. En kuitenkaan ole vielä havainnut sitä, että työnantajatkin olisivat aidosti kiinnostuneita siitä kuinka työaikojen kehittäminen – työntekijöiden hyvinvointi huomioiden – voisi vaikuttaa tuottavuuteenkin. P Toiselle hyvä, toiselle huono Juhani Siira Liittosihteeri Uusi kysymys: mediaa? Vastaa osoitteessa 16 % 42 % henkilövalintoja, esimerkiksi liittojen ratkaistavaksi oli alistettu nelvat kesken neljältosopimuksen mukaan työntekijöita 25 sentin suuAri Korkala 06-7_kuorimo.indd 7 22.8.2017 13.17.09
Kuorimo kertoo liiton ja osastojen tapahtumista Paperiliitto 4/2012 ? Silppua Laatua&Hylkyä & Hylkyä & Hylkyä Kiusaaminen: ”Se oli vaan sellaista läppää.” Hylkyä vaan sellaista läpLaatua Siitepöly: Onneksi Suomesta saa tehokkaita allergialääkkeitä aivastelijoiden avuksi. Laatua Onneksi Suomesta saa tehokkaita allergialääkkeitä aiMikä muuttuu työpaikoilla 1.6.2012? Lainmuutos: Kesäkuun alussa voimaan astuvat sairausvakuutusja työterveyshuoltolain muutokset muuttavat työkyvyttömyydestä aiheutuvien sairaus poissaolojen käsittelyä työpaikoilla. Muutos pähkinänkuoressa Työterveyshuollon, työnantajan ja työntekijän sekä muun terveydenhuollon yhteistyö tiivistyy. Yhteistyö työkyvyn hallinnassa ja edistämisessä koskee kaikkia työntekijöitä työuran alusta lähtien. Työnantajan on ilmoitettava työntekijän sairauspoissaolosta työterveyshuoltoon viimeistään silloin, kun poissaolo on jatkunut joko yhtäjaksoisesti tai lyhyemmissä jaksoissa kuukauden. Työterveyshuolto laatii lausunnon työntekijän jäljellä olevasta työkyvystä ja mahdollisuuksista jatkaa työssä. Työntekijän on toimitettava lausunto Kelaan viimeistään silloin, kun sairauspäivärahaa on maksettu 90 päivältä. Sairauspäivärahan ja osasairauspäivärahan hakuaika lyhenee 2 kuukauteen. Aiheesta lisää osoitteissa: www.kela.? /takaisintyohon ja www.ttl.? /90paivaa. Teksti Eeva Eloranta-Jokela Kuva Elina Orpana Miten töitä voi tehdä ilman lähintä esimiestä? Tätä ei kunnossapitoasentaja Jussi Sairanen Imatran Eforalta pysty ymmärtämään. – 42 vuotta olen töissäni tottunut luottamaan lähimpään esimieheen. Työyhteisö on kuin pieni perhe. Miten käy, jos siitä lähtee lähin pomo pois? Sairanen ihmettelee. Tilalle ei tule ketään, vaan esimies on kauempana työyhteisöstä. Työntekijät jäävät Efora ilmoitti toukokuun puolivälissä karsivansa lähiesimiehiä ja jakamalla vastuuta työntekijöille eli käytännössä paperiliittolaisille kunnossapitäjille. Työntekijöiden määrään ei näissä yt-neuvotteluissa koskettu. Toimihenkilöiden määrä sen sijaan putoaa yhteensä 75:llä. Yt-neuvotteluiden aikana 25 henkilöä siirtyi muihin tehtäviin ja 8 aikoi jäädä eläkkeelle. Lopullinen vähennys on 42 henkilötyövuotta. Irtisanottavista 29 on toimihenkilöitä ja 13 ylempiä toimihenkilöitä. Eforalla on toimipisteitä Heinolassa, Helsingissä, Imatralla, Kemissä, Oulussa, Uimaharjussa ja Varkaudessa. Vastuu kasvaa Imatran Eforan osuus vähennyksistä on yhteensä 11 henkilöä, joista 9 on toimihenkilöitä ja 2 ylempiä toimihenkilöitä. Muutos tarkoittaa Imatrallakin sitä, että perinteiset työnjohtajat tulevat työpaikalta häviämään. Työnantaja haluaa, että toimihenkilöt keskittyvät työnsuunnitteluun, joka on uuden toimintamallin avainasioita. – Meidän kunnossapitoihmiset tulevat toimimaan kohteissa aiempaa itsenäisempinä ja omatoimisuus työssä lisääntyy. Tästedes paperiliittolaisten kunnossapitoasentajien esimiehet ovat pääosin insinööritasoa, kertoo Eforan Kaukopään pääluottamusmies Ilkka Nokelainen. Työnjohtotason puuttuminen on Kaukopäässä uusi asia, jota ei muissa toiminnoissa ole käytössä. Nokelaisen mukaan työtehtävät aletaan entistä enemmän ohjeistaa tietojärjestelmien kautta. Työntekijöille jaetaan tarkat vastuualueet. – Pitää kiinnittää huomiota työnsuunnitteluun ja ammattitaitoon. Pitää lisätä osaamista ja tietojärjestelmien tuntemusta. Vastuun kasvaminen pitää tietysti näkyä sitten myös ansioissa, Nokelainen summaa. Vuorohuolto huolena Jussi Sairasella on takanaan pitkä työura Imatralla Stora Enson Kaukopään tehtaalla. Kunnossapidossa hän on työskennellyt 42 vuotta. Ensin Enso-Gutzeitilla, sitten Stora Ensolla ja nyt kunnossapitoyhtiö Eforalla. Muutosta on pohjustettu koulutuksella, mutta sen riittävyys epäilyttää Sairasta. Tentit ovat takana, mutta uusi toimintamalli on käsillä aivan liian pian: 1. kesäkuuta alkaen. Siihen liittyen on luvasEfora karsii työn johtoa. Töihin ilman esimiestä EFORA OY Teollisuuden kunnossapitopalveluja tarjoava yritys ABB:n tytäryhtiö sekä ABB:n ja Stora Enson yhteisyritys Henkilökunta: yhteensä 1 136, joista 1 136 työntekijöitä (tilanne 31.12.2011). Toimipisteet Heinolassa, Helsingissä, Imatralla, Kemissä, Oulussa, Uimaharjussa ja Varkaudessa. Kunnossapitoasentaja Jussi Sairanen on yksi niistä, jotka menettävät lähiesimiehensä Eforassa tehtävien muutosten myötä. Lakimuutokset vaikuttavat sairauspoissaolojen käsittelyyn. 08-9_kuorimob.indd 8 22.8.2017 13.17.57
Silppua Näkymä Paperiliitto 4/2012 ? Tilasto Metsäteollisuuden asema Pohjolassa puhutti Työehtosopimusten korotukset, paperiteollisuuden palkkaerot ja uudet kansainväliset järjestöt puhuttivat Pohjolan paperiteollisuuden työntekijöiden PINin edustajien kokouksessa Helsingissä. Kevään palkankorotuksista isoimmat olivat Norjassa. 16 sentin yleiskorotuksen lisäksi jaettavaksi tulleen paikallisen erän kanssa vaikutus on noin 3 prosenttia. Ruotsin 14 kuukauden mittaisella sopimuksella palkkoja korotetaan vuodessa 2,6 prosenttia. Sopimus on voimassa 31.3.2013 saakka. Suomessa korotus on 2,1 ja sopimuskausi kaksivuotinen. Paperiteollisuuden toimihenkilöt saivat Ruotsissa lisää 3 prosenttia, josta 2,5 prosenttia on henkilökohtaista korotusta ja 0,5 prosenttia yleiskorotusta. Ruotsissa on noussut keskustelua tiedoista, joiden mukaan Suomen paperiteollisuuden palkkojen ero Ruotsiin verrattuna olisi jopa 40 prosenttia. Kokouksessa aiheesta keskusteltiin vilkkaasti. Paperiliitto on aloittanut aiheesta oman selvitystyön, miten tutkimusyhtiö on tulokseen voinut päätyä ja mikä selittäisi palkkaeron. Ruotsalaisyhtiö Billerud nähdään uudenlaisen toimintatavan luojana. Yhtiö alkaa tehdä paperia Suomessa kahdella UPM:n tehtaalla, joista se on ostanut paperikoneet. Pohjoismaiset edustajat arvioivat, että kokemusten kerryttyä sama malli saattaa yleistyä. Koko teollisuuden varastojen arvo oli vuoden 2011 viimeisellä neljänneksellä 13,7 prosenttia suurempi kuin vuotta aiemmin. Metsäteollisuuden ja puutuoteteollisuuden varastojen arvo oli noin neljä prosenttia suurempi kuin vuotta aiemmin. Alkuvuoden satoa , Y ritysten alkuvuoden tulokset ja lähiajan tulevaisuuden näkymät ennustanevat kohtalaisesti koko loppuvuoden kehitystä, vaikka Euroopan taloustilanne onkin epäselvä. Metsä Groupissa Gohrsmühlen ja Alizayn tehtaiden toiminnot lopetettiin ja Re? exin tehdas myytiin. Japanilainen Itochu Corporation hankkii 24,9 % omistuksen Metsä Fibrestä. Lisäksi Metsä Boardissa tehtiin 600 miljoonan euron lainojen uudelleenjärjestely. Kartongin ja sellun korkeammat myyntimäärät sekä parantuneet käyntiasteet paransivat liikevaihtoa ja tulosta. Metsä Boardissa 2005 aloitettu rakennemuutostyö ja paperiliiketoiminnan strateginen tarkastelu saatiin päätökseen. Stora Enso ilmoitti aloittavansa 1,6 miljoonan tonnin kuluttajapakkauskartonkija selluintegraatin suunnittelun Kiinaan Beihain kaupunkiin. SE aikoo myös jatkaa kiisteltyjä puukauppoja ja puupeltojen laajentamisia. Tärkeimmät investoinnit liittyvät aaltopahvikoneeseen Puolan Ostrolekassa sekä Skoghal lin puuvaraston uudistamiseen. Yhtiön toisen neljänneksen liikevaihto kasvanee hieman, mutta tulos jäänee alkuvuoden tasolle useiden huoltoseisokkien takia. UPM:n tulos parani aiemmasta. Paperiliiketoiminnan kehittynee oikeaan suuntaan, vaikka Euroopan paperiteollisuuden kannattavuus on yhä heikohko. Yritysjärjestelyt ja tehostamistoimet ovat UPM:n mukaan toimivin tapa parantaa alan kustannuskilpailukykyä. Markkinaolosuhteiden nähtiin vakaantuneen vuoden 2011 lopusta ja lähiajan kysynnän ja hintojen ennakoidaan pysyvän vuoden alun tasolla. Yhtiön mukaan vuoden alkupuolella myös Myllykoski-kaupan synergiaedut alkoivat jo näkyä tuloksessa. P Itochu ostaa 24,9 % Metsä Fibrestä Töihin ilman esimiestä sa infotilaisuuksia sekä koulutusta niin henkilökunnalle kuin asiakkaille. Kaukopäässä vuorohuollossa on tähän saakka työskennellyt yhdeksän ihmistä eli kahdeksan työntekijää ja työnjohtaja. Vuorohuollon kohtalo tuntuu olevan auki. – Entä miten pärjätään illat, viikonloput ja juhlapyhät? Mistä tavoitan silloin pomon? Sairanen kysyy. Miten käy laadun? Sairanen yrittää kuvitella, miten sujuu esimerkiksi asiointi varastossa. – Ennen me mentiin pyytämään työnjohtajalta, joka sitten haki, mitä tarvittiin. Yksi mies ei välttämättä riitä etsimään tai tilaamaan tavaraa, tarvitaan kaksi, ainakin aluksi. Etsimiseen kuluva aika on pois muualta, työn laatu kärsii. Sairanen on ajatellut pysyä työelämässä vielä jonkin aikaa, aina 65-vuotiaaksi. Omasta jaksamisestaan hän ei ole niin huolissaan kuin nuorempien, varsinkin niiden, joille tarjotaan vain määräaikaisuuksia. Sekin rasittaa, että työn luonne muuttuu sellaiseksi, että vain akuutit asiat hoidetaan. – Tehdasta on pakko pitää kunnossa, jos sen halutaan toimivan, Sairanen sanoo. P PINin eli Pappers i Nordenin edustajat pitivät toukokuussa kokouksen Helsingissä Paperiliiton toimistossa. Vasemmalta Jukka Hämäläinen, Petri Vanhala, Jan-Henrik Sandberg, Terje Johansen, Peter B.Andersen, Bengt Sjöholm, Sauli Kovanen, Torbjörn Olsson, Esa Kaitila ja Christer Larsson. Kunnossapitoasentaja Jussi Sairanen on yksi niistä, jotka menettävät lähiesimiehensä Eforassa tehtävien muutosten myötä. 08-9_kuorimob.indd 9 22.8.2017 13.17.58
Paperiliitto 4/2012 10 Kiinni tunneissa Teksti Eeva Eloranta-Jokela Kuvat Miisa Kaartinen, Juha Sinisalo T yöaikamuodosta viis, kunhan töitä on – kohtuudella. Pitkät vapaat, palkka ja lisät painavat vaakakupissa enemmän kuin työstä omaan arkeen aiheutuvat rasitteet. Ammatinvalintakysymys. Raskas, raskaampi, raskain. Työaikamuotojen kalkkiviivoilla ei ole voittajia, on vain erilaisia näkemyksiä siitä, mihin voi olla tyytyväinen, mihin ei. Näin paperiliittolaiset kokevat erilaiset työaikamuotonsa, kuten raskaaksi koetun 35:n ja niin monelle tutun 37:n. Talon hiljennyttävä aika ajoin 35 – työaikamuodoista kinkkisin? Tes-neuvotteluissa on useasti yritetty löytää helpotusta työaikamuodon rasitteisiin. Lempääläläinen Susanna Oksjoki kiteyttää ongelman ytimen. – Tahtoa ei ole, vedotaan helposti siihen, että näin on aina tehty. Omalla työpaikalla Walkilla Valkeakoskella ovat työntekijät aika ajoin pohtineet, miten systeemiin saisi helpotusta. Sellaista odotellessa elämä on vaan rytmitettävä työn mukaan. Työviikkoon Oksjoki varautuu sunnuntaina hyvissä ajoin. – Menen iltapäivällä nukkumaan. Ei ole niin tärkeää tekemistä, että se menisi ohi levon. Pyhäpäivä on pyhitetty ja perhe tietää sen. Kaverit ei tule silloin kylään, vaan on voitava olla hiljaa ja rauhassa. Yövuoron aloitus tuntuu koko perheen arjessa. Oksjoen mielestä hänen 13ja 15-vuotiaiden lastensa kaverit muistavat välillä rauhoittumisen tarpeen paremmin kuin oma Luoko valon työpersoonaasi aurinko vai kuu? Sujuuko työnteko sutjakammin päivällä vai yöllä? 126 paperiliittolaista vastasi Paperiliitto-lehden nettikyselyyn, mitä he pitävät työaikamuotonsa hyvinä ja huonoina puolina. ?Kesä lähestyy ja chilit kasvavat. Susanna Oksjoen keittiön ikkunalaudalla vihertää. Täplä-kissakin saa huomiota. 10-15_pääjuttu.indd 10 22.8.2017 13.18.55
Paperiliitto 4/2012 12 jälkikasvu. Tuttavaperheissä ei juuri pelkkää päivätyötä tehdä. Kaverit tietävät, että myös perjantai-iltapäivä ja ilta ovat herkkävireistä aikaa, jos äiti on ollut yövuorossa. – Kun pääsen aamulla töistä, nukun 4–5 tuntia. Lopun päivää ottaa päähän ja väsyttää. Jos lasten kaveriporukka tulee siinä sitten käymään, herkästi ääneni nousee, Oksjoki sanoo ja myöntää, että yövuoron jälkeinen väsymys näkyy siinä, että pinna on tavallista kireämmällä. Oksjoki on toiminut elintarvikelaminaattorikoneen pituusleikkurin hoitajana puolitoista vuotta ja sitä ennen kuusi vuotta konelinjalla tehden kaikkea mahdollista. Moniosaajuus on yksi osa työelämän muutosta. Muutos on myös tuonut epävarmuutta. – Nykypäivänä hiljainen hetki tilauksissa on huono asia ja heti aletaan puhua mahdollisista lomautuksista. Työnteko ei ole tasaista, ei saisi tulla rauhallista hetkeä. Epävarmuus kasvaa epäilyksi, että väkeä aiotaan potkia pihalle. Syntyy helposti myös kyräilyä, jos toisilla on enemmän töitä kuin toisilla. Aloitus tuntia myöhemmin sopisi Työasiat eivät kuitenkaan tule Susanna Oksjoen mukana kotiin Lempäälään, ne jäävät Valkeakoskelle tehtaan portin taakse ja unohtuvat parinkymmenen kilometrin ajomatkan aikana sopivasti. Työn vastapainoksi Oksjoki liikkuu paljon kävellen, pyörällä, uiden tai käymällä jumpassa. Television ääressä istuessa käsissä on yleensä kudin tai ristikko. Oksjoki toivoo, että työvuorojen alkua siirrettäisiin tunnilla eteenpäin. Aiemmassa työssään ? exopainossa kaksivuorotyö oli kello 7–15 ja 15–23. Nyt työaikamuodossa 35 työaika on aamu kello 5.45–13.45, ilta kello 13.45–21.45 ja yö kello 21.45–05.45. Myöhemmästä aloituksesta on keskusteltu oman koneen 12 hengen työporukan kanssa. Sopua asiasta ei syntynyt, joten asia sai tältä erää jäädä. Oksjoki toivoo, että kolmen vuoromestarin positiivinen kokemus tuntia myöhemmin alkavista vuoroista kannustaisi muutokseen muitakin. Toinen parannus sen sijaan on toteutunut: – Meillä on +/15 minuutin liukumat joka aamu-, iltaja yövuoron alussa eli työaikamme alkaa puolen ja tasan välillä. Liukumapankki on plus miinus 4 tuntia, joka on erinomainen asia. Walkilla tehdään parilla koneella myös kolmipäiväistä 12-tuntista työvuoroa. Vuorot kestävät klo 7–19 ja 19–7. Oksjoen mukaan senkin tekijät ovat tyytyväisiä vuoron aloitusaikaan. 36:ta ei moni tunne Katri Moisio Tampereelta saa selitellä oman työaikamuotonsa systeemiä usein, sillä tam 36 on monelle vieras. Aamu-, iltaja yövuo?Susanna Oksjoesta on hyvä, että vuoron alussa on plus miinus 15 minuutin liukuma. ?Kotona Harri Vuorisen huomion saavat kahdeksan kuukauden ikäinen Ilari ja bostoninterrieri Hippu. Oksjoki toivoo, että työvuorojen alkua siirrettäisiin tunnilla eteenpäin. 10-15_pääjuttu.indd 12 22.8.2017 13.18.56
Paperiliitto 4/2012 13 roja on kaksi peräkkäin ja välissä viikkovapaa. Sunnuntai on aina vapaa. – Maanantaina ja tiistaina olin yövuorossa, keskiviikko ja torstai oli nukkumavapaita. Perjantaina ja lauantaina on aamu ja sunnuntai vapaa. Yövuoroväsymyksen yritän nukkua pois jo viikkovapailla, ettei mene viikonloppu palautumiseen. Joka neljäs viikko on sekä lauantai että sunnuntai vapaat. Sen jälkeen tehdään 2 aamua, 2 iltaa ja 2 yötä, päälle on 3 vapaata. Moisio on työskennellyt neljä viime vuotta pakkausoperaattorina. Samaa työaikamuotoa hän on tehnyt UPM Raflatacilla kahdeksan vuotta. Kolmeseiskasta on kokemusta kolmentoista vuoden ajalta, välillä myös 35:stä. Kolmeseiskaa hän pitää parhaana, sillä työvuorojen ja vapaiden välillä ehti palautua paremmin. Siihen ei työpaikalla ilmeisesti kuitenkaan palata. Kesäisin Moisio työpaikalla on tehty 35:ta. Viiden peräkkäisen yövuoron tekemistä Moisio nimittää helvettiviikoksi. Se on voitu välttää pitämällä yksi yö pekkasena, mutta käytännöstä ei pidetä siinä mielessä, että työntekijä ei voi itse määrätä pekkasen ajankohtaa. – Yövuorojen putki tuntuu nyt raskaammalta, kun en enää osaa nukkua samalla tavoin kuin nuorempana, Moisio kertoo. Lyhyen jälkeen tottui pitkään Harri Vuorisen työpaikalla Metsä Fibren Rauman tehtaalla iltavuoron alku talteenJatkuu ?? Paperiteollisuuden työaikamuodot Paperiteollisuuden työehtosopimusta soveltavien teollisuuslaitoksien työaikamuodot ? Keskeytymätön vuorotyö tam 37 ? Päivätyö tam 15, 16 ? Jatkuva 1ja 2-vuorotyö tam 17, 27 ? Keskeytyvä 2-vuorotyö tam 25, 26 ? Keskeytyvä 3-vuorotyö tam 35, 36 Mitä asioita työtekijät pitävät omassa työaikamuodossaan hyvinä ja huonoina puolina: Pitkät vapaat 44 % Arkivapaat 22 % Vuorokierto sopiva 16 % Lyhyt vuorokierto 15 % Jää aikaa perheelle, Sosiaalisiin suhteisiin ja harrastuksiin 10 % Säännöllisyys 8 % Ei ole hyviä puolia 6 % Perhe, sosiaaliset suhteet tai harrastukset kärsivät 21 % Aamuvuorot, aikainen aamuherätys 17 % Lyhyt kierto, lyhyet vapaat 15 % Yötyö, yövuoro 14 % Ikä vaikuttaa palautumiseen ja uneen 13 % Ei ole huonoja puolia 13 % Univelka ja unettomuus 10 % Keskeytyvä tam 25 Iltavuoroviikolla saa nukkua pitempään Jatkuva tam 27 Ei yövuoroja, loma pääsääntöisesti silloin, kun haluaa Lyhyet välivapaat Keskeytyvä tam 35 Viikonloput vapaat, säännöllinen vuorotyö Meillä joka kolmas viikko perjantai vapaa Se, että on työpaikka Yövuoron päälle jääminen Aamuvuorossa väsymys Raskain työaikamuoto Viiden yön tekeminen erittäin raskasta Vain viikonloppu aikaa toipua yövuoron rasituksista Keskeytyvä tam 36 Viikkovapaat ja säännöllinen rytmi vapaineen Liian lyhyt palautuminen Keskeytymätön vuorotyö tam 37 Pitkät vapaat Arkivapaat Palkka, vuorolisät ym. Aamuvuorojen herätykset 10-15_pääjuttu.indd 13 22.8.2017 13.18.56
Paperiliitto 4/2012 14 otossa on tänään sujunut tavallista rauhallisemmin. Kesätyöntekijät ovat tulleet taloon ja perehtyvät tehtäviinsä, joten ainakin käsipareja on tavallista enemmän ennen toukokuun puolivälissä alkavaa kesälomakautta. Vuorinen on käynnissäpitäjä. Hän on tehnyt vuorotyötä talteenotossa muutamaa kuukautta vaille 10 vuotta. Tehdas on vaihtunut Kaskisista Raumalle ja asuinpaikka Eurajoelle. – Edellisellä tehtaalla tuli tehtyä muutama vuosi lyhyttäkiertoa, aaiiyy----. Minulle se sopi paremmin, mutta kaikki eivät siitä pitäneet. Mielestäni yövuoroissa unirytmi ei ehtinyt kääntyä päälaelleen. Nyt Vuorinen tekee pitkää kiertoa aaaaiiii-yyyy-----eli neljän aamu-, iltatai yövuoron jälkeen on vapaa ja viimeisen vuoron päälle kuusi vapaata. Työaikamuodon parhaana puolena Vuorinen pitää juuri pitkää vapaata ja sitä, että aamuvuorojen jälkeen on vielä päivää jäljellä. Huono puoli on palautuminen yövuorosta. – Ensimmäinen vapaa menee unirytmin ollessa sekaisin. Korvaus yötyöstä on mielestäni liian pieni, kun ottaa huomioon kaikki terveyshaitat. Lisäksi neljässä iltavuorossa vapaa-aika jää todella vähäiseksi, vaikka yrittää herätä aikaisin. Aamu täytyy olla hyvin suunniteltu, jos haluaa saada jotain aikaan. Kuudelta alkavien aamuvuorojenkin aikana univelkaa kerääntyy vähitellen, vaikka Vuorinen yrittää mennä ajoissa nukkumaan. Silti tämä on nyt se vuoro, jota pitää tehdä ja näin tehdään. – Tykkäsin lyhyestä kierrosta enemmän, mutta nyt tehdään pitkää. Se on ammatinvalintakysymys. Kun työaikamuodot vaihtelevat Vastaajien joukossa on niitäkin, jotka tekevät vähintään kahta työaikamuotoa. Eteläisessä Suomessa asuvan varamiehen työ edellyttää poukkoilua kolmen eri työaikamuodon välillä. Hän on ollut tehtävässä puolitoista vuotta. Nimellään varamies ei halua lehtijutussa esiintyä – Näin muutosten aikana ei uskalla omalla nimellä valittaa ja pitää olla tyytyväinen, kun töitä on. – Perustyöaikani on päivä, josta on vuoromiesten poissaolojen, lomantuurausten, koulutuksien tai muun syyn takia hypättävä vuoroon. Maanantaina saattaa olla päivä, tiistaina tam 27 aamu ja keskiviikkona tam 37 yö. Työnteko on jatkuvaa hyppimistä ilman mitään pitkiä vapaita, varamies kertoo. Joskus oman päivävuoron lisäksi ja jatkoksi on tehtävä ilta tai yö. Toinen varamies jäi tehtaan uudelleenjärjestelyissä pois muu? – Lenkkeily sopii vuorotyöntekijälle, se ei sido aikaan. Lisäksi käyn salilla ja työporukalla pelailmme jalkapalloa ja sählyä, Vuorinen sanoo. ?Vapailla Harri Vuorisella on myös aikaa hoidella Ilaria ja seurata pojan touhuja. ”Korvaus yötyöstä on mielestäni liian pieni, kun ottaa huomioon kaikki terveyshaitat.” 10-15_pääjuttu.indd 14 22.8.2017 13.18.56
Paperiliitto 4/2012 15 Kyselyyn vastanneiden kommentteja työvuoroista ” Olen ollut töissä hylsytehtaalla noin kaksi vuotta. Työaikamuotoni on ollut suureksi osaksi tam 15 ja silloin tällöin 25. Hylsytehtaalla on 25 vain pakkauskoneella. Viime vuonna oli noin kuukauden ajan myös yövuoro, kun oli paljon tilauksia. Siitä tykkäsin paljon, sain olla kaksi viikkoa yövuorossa putkeen. Pidän 25:sta tosi paljon: aamuviikoilla jää illat aikaa touhuta ja iltaviikoilla voi nukkua pidempään ja touhuta aamupäivälle omia hommia. Luulen, että 25 jakaa paljon mielipiteitä, mutta itse pidän siitä.” Janne Ahonen, lomittaja, Karhula ” Meillä tehdään neljä yötä peräkkäin, viides on pekkanen. Vastikään teimme ensimmäistä kertaa kiireiden takia viisi yötä peräkkäin. Joku kun keksisi, ettei yövuoro olisi edes neljää yötä peräkkäin, vaan olisi lyhyt lepo siinä välillä.” Pekka Rissanen, Tuusniemi, tam 35 ” Kun on vain 2 kutakin työvuoroa, ei jää yövuoro niin helposti päälle. Toisaalta, kun on vain 3 vapaata + 1 nukkumapäivä, välillä tuntuu, että on 6 päivää kiinni töissä. Ja liian lyhyt kesäloma tietenkin.” Nainen , Oulu, tam 37, lyhyt kierto ” Se, ettei ole yli 4 päivän työputkea auttaa jaksamaan, koska työni on osittain fyysisesti raskasta. Kuuden päivän vapaa auttaa pääsemään irti työstä, mitä pidän tärkeänä työssäjaksamisen kannalta. Huonoa on, että työntekijöiden enemmistön ehdotusta ei huomioitu työnantajan puolelta, koska haluamamme kierto ei ole kuulemma terveellinen. Selkeä enemmistö olisi halunnut IAY:n käyttöön. Usean tutkimuksen mukaan on kuitenkin tärkeää, että saamme itse vaikuttaa työvuoroihimme.” Mies , Jämsä, tam 37, pitkä kierto ” En vielä ole huomannut hyviä puolia ja olen tehnyt 32 vuotta vuorotyötä. Huonoja puolia on paljon. Yksi on se, että perhe-elämä kärsii, ei tarvi ihmetellä vuorotyöläisten suurta eroprosenttia. Yhteiskunta ei tee asian eteen mitään, olemme toisen luokan kansalaisia.” Mies, Oulun seutu Kyselyn voittaja arvottu Paperiliitto-lehden työaikamuotoja koskevaan nettikyselyyn vastanneet osallistuivat arvontaan. S-ryhmän 50 euron lahjakortin voitti Risto Hippinen Enosta. tama vuosi sitten. – Käsittääkseni työajassa noudatetaan kuitenkin tessiä. Siellähän ei ole erikseen otettu huomioon resurssihenkilöitä. Meitä hyppyvuoroja tekeviä alkaa varmasti olla runsaasti ja toivoisinkin että seuraavissa tesseissä otettaisiin huomioon meidänkin edut, sanoo varamies. Toiveissa on myös jonkinlainen kohtuullistamispykälä. Jos hyppy vuoroon tulee parin tunnin varoitusajalla, on esimerkiksi perheen ja harrastusten yhteensovittaminen usein hankalaa. – Hälytysraha tulisi saada aina, kun pyydetään ylitöihin. Nythän sitä ei saa, jos teen päivävuoroa ja päällikkö tulee pyytämään jatkamaan iltavuoroon. Hyppyvuoroista on vaikea kieltäytyä, koska sen jälkeen työnjohto mahdollisesti pyytää vuoromiehiä tekemään ylitöinä nuo paikattavat vuorot ja sehän vaikuttaa suoraan omiin ansioihin. Jos on valmius ja velvollisuus tehdä vuoroja, tulisi palkka tulla vuorosheeman mukaan, vaikka sitä ei tekisikään. Päivävuorolaista houkuttelee hankaliinkin tuurauksiin paremmat ansiot. Vain pari kertaa varamies on kieltäytynyt tarjotuista vuoroista, sillä ihan kaikkeen ei enää taivu ja kannata omaa suostumusta käyttää, ainakaan kuten nuorempana. – Ihmiset metsäteollisuudessa ikääntyvät ja loppuunpalavat tällä menolla. Mielellään näitä hommia tekisi, jos niitä on, kohtuudella. ? P 10-15_pääjuttu.indd 15 22.8.2017 13.18.56
Pohjois-Euroopan johtava turvaja ammattijalkinevalmistaja • Sievin Jalkine Oy • Korhosenkatu 24, 85310 Sievi As. Puh. (08) 488 11 • Fax (08) 488 1200 • E-mail: info@sievi.com www.sievi.com SIEVI ROLLER Sievi Roller High XL S3 49-52158-303-08M 39-47 EN ISO 20345: S3 Boa ® -kiristysmekanismilla varustettu Sievi Roller S3 on saanut ympärilleen tuoteperheen: Rolleria on nyt saatavana myös nilkkurikorkuinen Sievi Roller High XL S3 sekä GORE-TEX ® -vuorillinen Sievi GT Roller S3! Helppokäyttöinen ja kestävä, patentoitu Boa ® -kiristysmekanismi antaa uudenlaista mukavuutta turvajalkineiden käyttäjille: vain rullan pyöräytys ja saat säädettyä jalkineiden istuvuuden juuri sinun jaloillesi sopivaksi. Nilkkurikorkuinen Sievi Roller High XL S3 -malli sopii erittäin hyvin olosuhteisiin, joissa jalkineilta vaaditaan tukevuutta ja kestävyyttä. Tässä XL-lestillä varustetussa mallissa on parhaan pistosuojan antava teräksinen naulaanastumissuoja sekä kevyt, metalliton komposiittivarvassuoja. SIEVI ROLLER – LISÄÄ KÄYTTÖMUKAVUUTTA! Sievi Roller S3 43-52156-562-08M 36-38 EN ISO 20345: S3 43-52156-563-08M 39-47 EN ISO 20345: S3 Sievi GT Roller S3 43-52821-362-08M 36-38 EN ISO 20345: S3 43-52821-363-08M 39-47 EN ISO 20345: S3 KIRISTYSMEKANISMI • Nostamalla rullaa nauhoitus vapautuu • Painamalla rullan alas mekanismi lukittuu • Pyöräyttämällä rullaa mekanismi kiristyy S ta ti iv i • SIEVI_ROLLER_PAPERILIITTO_14022012.indd 1 14.2.2012 13.34 16-17_ mainos_Sievi.indd 16 22.8.2017 13.19.50
Pohjois-Euroopan johtava turvaja ammattijalkinevalmistaja • Sievin Jalkine Oy • Korhosenkatu 24, 85310 Sievi As. Puh. (08) 488 11 • Fax (08) 488 1200 • E-mail: info@sievi.com www.sievi.com SIEVI ROLLER Sievi Roller High XL S3 49-52158-303-08M 39-47 EN ISO 20345: S3 Boa ® -kiristysmekanismilla varustettu Sievi Roller S3 on saanut ympärilleen tuoteperheen: Rolleria on nyt saatavana myös nilkkurikorkuinen Sievi Roller High XL S3 sekä GORE-TEX ® -vuorillinen Sievi GT Roller S3! Helppokäyttöinen ja kestävä, patentoitu Boa ® -kiristysmekanismi antaa uudenlaista mukavuutta turvajalkineiden käyttäjille: vain rullan pyöräytys ja saat säädettyä jalkineiden istuvuuden juuri sinun jaloillesi sopivaksi. Nilkkurikorkuinen Sievi Roller High XL S3 -malli sopii erittäin hyvin olosuhteisiin, joissa jalkineilta vaaditaan tukevuutta ja kestävyyttä. Tässä XL-lestillä varustetussa mallissa on parhaan pistosuojan antava teräksinen naulaanastumissuoja sekä kevyt, metalliton komposiittivarvassuoja. SIEVI ROLLER – LISÄÄ KÄYTTÖMUKAVUUTTA! Sievi Roller S3 43-52156-562-08M 36-38 EN ISO 20345: S3 43-52156-563-08M 39-47 EN ISO 20345: S3 Sievi GT Roller S3 43-52821-362-08M 36-38 EN ISO 20345: S3 43-52821-363-08M 39-47 EN ISO 20345: S3 S ta ti iv i • SIEVI_ROLLER_PAPERILIITTO_14022012.indd 1 14.2.2012 13.34 16-17_ mainos_Sievi.indd 17 22.8.2017 13.19.50
Kiina nostaa tuotantoa Kiina haluaa lisätä paperija sellutuotantoaan 30 prosenttia ja pyytää suomalaisten apua. Pyyntöön ollaan innokkaasti vastaamassa. Pitäisikö ensin pohtia seurauksia? Kiina USA Japani Saksa Kanada Indonesia Ruotsi Suomi Etelä-Korea Brasilia 90 72 24 21 13 12 11 11 11 9 Saksa USA Ruotsi Suomi Kanada Kiina Ranska Itävalta Indonesia Italia 12,3 11,3 9,9 9,6 9,5 4,9 4,0 3,8 3,6 3,1 USA Saksa Iso-Britannia Ranska Kiina Italia Meksiko Espanja Belgia Hollanti 10,5 9,7 7,0 5,0 5,0 4,6 4,0 3,9 3,8 2,9 Paperin ja kartongin tuottajat Paperin ja kartongin viejät Paperin ja kartongin tuojat Maailman kymmenen suurinta Paperiliitto 4/2012 18 Kiina uudistaa voimakkaasti paperiteollisuuttaan. Kuva Asia Pacificin tehtaasta Shandongissa. Teksti Pekko-Joonas Rantamäki ” V aikutus voi olla dramaattinen – ei vain Suomelle, vaan koko Euroopalle”, toteaa Paperiliiton puheenjohtaja Petri Vanhala Kiinan suunnitelmasta lisätä paperija sellutuotantoaan 30 prosenttia seuraavan viiden vuoden aikana. Vanhala puhuu ylituotannon vaarasta Aasian markkinoilla. Paperin kokonaistuotanto Kiinassa oli viime vuonna noin 93 miljoonaa tonnia, ja suunniteltu lisäys on 20–30 miljoonaa tonnia. – Tuotannon lisäys on ajateltu Aasian markkinoille, mutta entä jos ne eivät vedäkään? Silloin paperia aletaan tuoda Eurooppaan, mikä voi sekoittaa täällä markkinat ja hinnoittelun kokonaan. Merkittävä syy Vanhalan huoleen on se, että Suomen osuus Kiinan tuotannonlisäyksessä on ratkaiseva. Finpro tiedotti huhtikuun puolivälissä, että Kiinan paperiyhdistys on pyytänyt suomalaisia kokoamaan selluja paperiteknologian osaamisensa yhdeksi kokonaisuudeksi. Valmiiksi räätälöidyllä osaamispaketilla Kiina sitten uudistaisi ja modernisoisi paperija sellutehtaidensa tuotantolinjoja. Esimerkiksi uusia paperikoneita tulee 30–50. Pelkästään toverillisesta avunpyynnöstä ei toki ole kyse. Kiinan viisivuotissuunnitelmassa kokonaisinvestointi on peräti 40 miljardia euroa. Siitä noin puolet koostuu tuontiteknologiasta, jota kiinalaiset Luvut tarkoittavat miljoonia tonneja. Tilastot ovat vuodelta 2009. Lähde : Metsäteollisuus 18-21_ juttu.indd 18 22.8.2017 13.20.43
AFP / Lehtikuva VIISIVUOTISSUUNNITELMAN MUKAAN ? Kiina uudistaa tammikuussa julkaistun valtion viisivuotissuunnitelman mukaan paperintuotantoaan ja lisää paperintuotantokapasiteet tiaan noin 30 miljoonaa tonnia. ? Kiinalaiset haluavat suomalaista teknologiaa, koska se on kansainvälisesti kehityksen kärjessä. ? Vuonna 2011 paperin kokonaistuotanto Kiinassa oli noin 93 miljoonaa tonnia. Suomen vuosituotanto on 12–15 miljoonaa tonnia. ? Kiinassa tuotetun sellun määrää lisätään viisivuotiskaudella 13,7 miljoonaa tonnia. Puusellun tuotanto kasvaa 3,7 ja kierrätyssellun tuotanto 10,7 miljoonaa tonnia. Samaan aikaan ruohosellun tuotanto laskee 0,7 miljoonaa tonnia. ? Kiinaan ei perusteta uusia tehtaita, vaan vanhoja modernisoidaan ja niihin rakennetaan uusia tuotantolinjoja. ? Paperin kulutuksen ennustetaan kasvavan Aasiassa. Pohjois-Amerikassa ja Euroopassa kulutus vähenee. ? Kiinassa on noin 3 700 paperiteollisuusyritystä. USA Brasilia Kanada Ruotsi Japani Suomi Venäjä Chile Indonesia Kiina 40,2 13,0 8,5 7,9 7,7 5,5 4,6 4,5 4,5 2,3 Brasilia USA Kanada Chile Ruotsi Indonesia Venäjä Suomi Portugali Saksa 8,2 5,9 5,0 4,3 2,9 2,6 1,6 1,4 1,1 1,0 Kiina USA Saksa Italia E-Korea Japani Meksiko Ranska Hollanti Espanja 12,0 4,1 4,0 2,9 2,2 1,3 1,2 1,1 0,9 0,9 Sellun tuottajat Sellun viejät Sellun tuojat E -Amerikka Ylempi luku kertoo paperin ja kartongin tuotantomäärän, miljoonaa tonnia vuonna 2009. Alempi luku on paperin kulutus henkeä kohti, kiloa vuonna 2009 162 43 A asia Paperin ja kartongin tuotanto 43 % Aasia 27 % Eurooppa 5 % Latinalainen Amerikka 1 % Afrikka 1 % Oseania 23 % PohjoisAmerikka Paperin tuotanto ja kulutus Aasia tuottaa eniten Paperiliitto 4/2012 19 Wang zhou bj AFP / Lehtikuva E urooppa 102 135 47 V enäjä 87 235 P -Amerikka 4 136 O seania A frikka 4 8 19 45 18-21_ juttu.indd 19 22.8.2017 13.20.43
Paperiliitto 4/2012 20 haluavat ostaa nimenomaan suomalaisilta. – Kiinan oman teknologian taso on alhainen, ja suomalaisten osaamista tarvitaan sen saattamiseen keskitasolle. Teknologia on Suomen ydinosaamisaluetta, selvittää metsäteollisuuden ja biotalouden toimialajohtaja Hannu Kivelä Finprosta. Miljardiprojekti pian käyntiin Finprossa ja Teknologiateollisuus ry:ssä tartuttiin heti toimeen ja tiedotettiin kiinalaisten toiveista alan suomalaistoimijoille. Huhtikuun lopulla pidetyssä tiedotustilaisuudessa oli mukana noin 70 yritystä ja organisaatiota. Kivelä kertoo, että ensimmäinen tavoite on saada suomalainen tarjonta kohtaamaan kiinalainen kysyntä. Mukaan sitoutuvista yrityksistä kootaan pienryhmiä, jotka markkinoivat Kiinan yrityksille suuria kokonaisuuksia. – Esimerkiksi paperikoneiden kohdalla selvitetään, millä ? rmalla on mitäkin osia ja minkä tasoisia ne ovat. Toukokuun ja kesäkuun työpajoissa käydään läpi myös se, mitä Kiinassa pitää saavuttaa, jotta suomalaisyrittäjät ovat tyytyväisiä. Koko projektin tavoitteena on hankkia suomalaisille selluja paperialan teknologiayrityksille 5–15 miljardin euron tilaukset Kiinasta seuraavan viiden vuoden aikana. Syksylle Kivelä kaavailee jo ensimmäisiä toteutuneita investointeja. Kiinan omat visiot eivät liiemmin aikataulua venytä. – Maassa on nelisentuhatta alan yritystä, joista hyvin suureen osaan tehdään modernisaatiota ja uusia linjoja. Näillä Kiinan viisivuotissuunnitelmilla on taipumus toteutua, ainakin suurimmaksi osin. Kivelä näkisi Kiinassa mielellään myös suomalaisyritysten välistä kilpailua, kunhan se ei ala vielä Helsinki-Vantaan lentoasemalla, vaan vasta perillä. – Markkina on siellä niin iso, että siitä riittää kaikille. Tärkeintä on, että saamme Kiinaan vahvan ja ison suomalaisen teknologian rintaman. Hyvää joukkuetta ei pidä myydä Suomalaisen osaamisen kysyntä ja arvostus on Paperiliiton Vanhalankin mielestä hyvä asia. Hän uskoo, että monelle pk-yritykselle Kiinaan investoiminen voi luoda paremmat toimintaedellytykset myös Suomessa. Vappupuheessaan Kouvolan Myllykoskella Vanhala vertasi Kiina-projektia aikoinaan epäonnistuneisiin suomalaisyritysten paperitehdasostoihin Amerikassa. – Tänään täällä Myllykoskellakin maksetaan hintaa suomalaiskonsernien pieleen menneestä maailmanvalloitusyrityksestä, hän sanoi tarkoittaen tehtaan alasajoa ja työpaikkansa menettäneitä ihmisiä. VTT julkaisi huhtikuun lopulla tiedotteen, jossa se kritisoi suomalaisten pk-yritysten investointeja halpatuotantomaihin liian kevein perustein. Sen mukaan virhearviointeja syntyy, kun aliarvioidaan tuotannonsiirtoihin liittyvät ongelmat ja samalla yliarvioidaan niiden ratkaisemiseen käytettävissä oleva osaaminen. – Yritykset ovat kohdanneet usein laatuongelmien lisäksi myös kannattavuusongelmia, ja nyt onkin nähtävissä merkkejä yhä useampien yritysten paluusta takaisin kotimaahan, totesi VTT:n pääjohtaja Erkki Leppävuori tiedotteessa. Petri Vanhala muistuttaa, että sijoituksia ulkomaille voi hyödyntää myös onnistuneesti. Näin Suomen valtio hänen mukaansa tekisi, jos se sijoittaisi Kiinan tuotot suomalaisen metsäteollisuuden toimintaympäristön kehittämiseen. Ennen kaikkea Vanhala toivoo, että Suomi ei luovu hyvästä selluja paperialan osaamisestaan. Sitä voi hänen mielestään verrata jalkapallojoukkueeseen. – Jos joukkue pelaa hyvin, ei sitä kannata yhtäkkiä myydä kokonaan pois. Kiinalaiset kuluttavat kartonkia Työnantajayhdistys Metsäteollisuus ry ei suostunut kommentoimaan projektia Paperiliitto-lehdelle. Sen sijaan Kiinassa jo toimivat alan suuret suomalaisyritykset puhuvat vahvasti investoin tien puolesta. Yritykset eivät tunnu pelkäävän paperin ylituotantoa Aasian markkinoilla. Kiinaan vahvasti suuntautuvan Stora Enson viestintäjohtaja Lauri Peltola toteaa, ettei investoinneissa ole kyse maan tuotannon kasvusta. – Tärkeintä on se, että Kiinassa on 1,4 miljardia kuluttajaa. Kiinalaisen keskiluokan ansiotaso nousee ja kulutustottumukset muuttuvat. Peltolan mukaan tilausta on nyt etenkin pakkauskartongille. – Elintason nousu on tutkitusti suorassa yhteydessä pakatun ruoan ostamiseen. Sen sijaan, että ruoka ja juoma ostettaisiin paikallisilta toreilta, se ostetaan marketeista kartonkiin pakattuna. Stora Ensossa uskotaan, että Kiinan kartonkituotanto vahvistaa toimintaa myös Suomen Imatran-tehtaalla. Peltola vakuuttaa, ettei yhtiö ole siirtämässä kokoonpanoaan Kiinaan. – Samat asiakkaat toimivat täällä ”Markkina on siellä niin iso, että siitä riittää kaikille.” A FP / Le ht ik uv a Kiinan tarkoitus on myös vähentää tehtaiden energianja veden kulutusta sekä päästöjä. Kuva paperitehtaasta Yuanjiangissa. 18-21_ juttu.indd 20 22.8.2017 13.20.43
Paperiliitto 4/2012 21 S tora Enson yhteiskuntavastuun toteutumista on epäilty ja arvosteltu kevään aikana mediassa. Helsingin Sanomat kertoi huhtikuun lopulla, että pienomistajat ovat huolissaan yhtiön maineesta, jos toiminta jatkuu samanlaisena. Kiinassa Stora Enso on hankkinut maata Guangxin sellutehtaansa eukalyptusviljelmiä varten, ja HS:n mukaan jotkut maanviljelijät ovat kokeneet menettäneensä kyläyhteisön maat yhtiölle korvauksetta. Paperiliitto on vaatinut selvitystä Stora Enson ja kiinalaisten maanomistajien välisistä sopimuksista. Yhteiskuntavastuun kysymykset tulevat Kiinassa entistä ajankohtaisemmiksi, kun tuotanto ja kulutus kasvavat. Markkinoille ei voi vain rynnätä suinpäin tekemään rahaa miettimättä vaikutuksia ympäristöön ja ihmisiin. Finpron toimialajohtajan Hannu Kivelän mukaan suomalaisen teknologiavalmistajan on vaikea edistää paperiteollisuuden yhteiskuntavastuuta Kiinassa. – Jos joku keksii siihen keinon, olen kiitollinen. Tuotannonlisäyksen ohella Kiinan tehtaiden uudistusten taustalla ovat kiristyvät vaatimukset energiatehokkuudesta, päästövähennyksistä ja vedenkulutuksesta. Kivelä kertoo, että maassa on vähennetty luonnonmetsien hakkuita ja lisätty istutusmetsien käyttöä. Finpron projektissa ei puututa suoraan kiinalaisten kuidun tuottamiseen, vaan myydään tekniikkaa ja sen modernisointia. – Kun on jo olemassa olevat koneet, vastuullisuuteen on hankala vaikuttaa. Ilman muuta pyritään tekemään se, mitä voidaan. ? P ?” Vastuullisuuden eteen tehdään mitä voidaan” ja Kiinassa. Siksi investointi ei missään tapauksessa ole Suomesta pois, vaan vahvistaa asiakassuhteitamme myös täällä. Suomalainen paperiteollisuuden ilmalaitetoimittaja TM Systems on toiminut Kiinassa vuodesta 1998. TM Systems Chinan toimitusjohtaja Riku Saari näkee maan jatkossakin alan suurimpana investointimarkkinana, vaikka paperinkulutuksenja tuotannon kasvuvauhti pieneneekin. – Viimeisen kymmenen vuoden aikana kysyntä on kasvanut vuodesta toiseen, poislukien talouskriisin aika. Saari ennakoi tilapäistä ylituotantoa juuri pakkauskartonkiin, mutta arvelee Kiinan sisäisen elintason nousun tasoittavan tilanteen. Finpron projektin myötä Kiinan markkinoille mahdollisesti tulevat uudet suomalaistoimijat Saari toivottaa tervetulleeksi. – Toivottavasti projekti poikii kauppaa suomalaisyrityksille. Suomalaisella teknologialla on varmasti mahdollisuuksia, mutta on hyvä pitää mielessä, että hintakilpailu Kiinan markkinoilla on kovaa. ? P Eukalyptusplantaasien läheisten kylien asukkaat arvostelivat Stora Enson toimintaa Mika Koskisen dokumenttielokuvassa Punaisen metsän hotelli. 18-21_ juttu.indd 21 22.8.2017 13.20.44
?? Paperiliitto ?/???? Teksti Stiina Kiiveri Kuvat Jukka Koskinen K otkassa riittää merta ja tehtaan varjoja. Kotkamillsin aurinkoiset naiset Eini Lehtoranta ja Mia Onni ovat aloittelemassa iltavuoroaan, mutta ensin he asettuvat rupattelemaan riemukkaan oranssin pöydän ääreen. Eini kertoo tekevänsä paperia, hän työskentelee paperikoneella ja leikkurilla. Hän on välillä rullamies, välillä sylinterimies. Mia työskentelee impregnointitehtaan puolella prosessimiehenä. Nimikkeiden perusteella liikutaan miehisellä alalla, mutta Eini ja Mia ovat vahvapintaisia naisia. Vahvapintaisia kuin laminaatti, jonka raaka-ainetta täällä valmistetaan. Vahvuus ei tarkoita kovuutta. Naiset vakuuttavat, että työpaikalla jokainen saa olla omanlaisensa: täällä voi olla naisellinen tai olla olematta. Monenlainen sakki on rikkaus. Laminaattipinnastakin on moneksi. Uppoudumme laminaatista valmistetun kukkapöydän äärellä laminaatin ihmeelliseen maailmaan. Laminaattia lattiaan Yksinkertaistettuna laminointimenetelmään kuuluu useiden pintojen yhteen liittäminen, puristuspaine, kuumennus ja mahdollisesti liimaus. Laminaatista tulee useimmille mieleen laminaattilattia. Mia: Veikkaanpa, että ensimmäiset konttailuni ja askeleeni olen ottanut perinteisellä puulattialla. Eini: Minä olen kokolattiamattokansaa. Konttasin sinapinruskealla kokolattiamatolla. Mia: Siinähän se meidän ikäero tuli heti selväksi. Olet siis kasari? Eini: Joo, olen syntynyt 80-luvulla ja täällä Kotkassa, joten en ole kauas ehtinyt. Muistan, että velipoika veti minua pitkin kokolattiamattoa. Se poltteli! Mia: Minä olen 67-syntynyt ja Vahvapintaisia naisia meille kuuluu muistoihin tikut. Asuimme Tampereella puutalossa, jossa oli puulattia. Sitten 1970-luvulla tuli muovin ihmeellinen maailma. Vuonna 1972 muutimme kerrostaloon, jossa oli muovilattiat. Niissä oli harmaa röpelöinen pinta. Eini: Milloin tutustuit laminaattiin? Mia: Anoppilassa 80-luvulla. Laminaattilattia oli kylmä ja tosi liukas. Kakarat olivat aina naamallaan. Lopulta appiukko kieltäytyi ottamasta poikaa sinne yksin hoitoon, kun pelkäsi, että taas mennään tikattavaksi. Eini: Laminaatti on silti hyvä ja Mia Onni (vas.) ja Eini Lehtoranta Kotkamillsiltä tähtäävät työssään hyvään laatuun. Mitä tulee mieleen seuraavista sanoista? Keittiönpöytä Eini: Puinen Mia: Laminaatti Remontti-Reiska Eini: Minä! Mia: Maikkarin Piisinen Pakettiauto Eini: Fiat Mia: Muutto Tanssisilattia Eini: Haapasaaren lava Mia: Riemuliiteri ja kahvinpurut : Muutto Tanssisilattia : Haapasaaren lava : Riemuliiteri ja kahvinpurut Laminaatista saa vaikka mitä. Värejäkin löytyy joka lähtöön. 22-23_laminaattijuttu.indd 22 22.8.2017 13.21.16
?? EINI LEHTORANTA Ammatti: prosessimies Lapsuus: ”Kotikaupunkini on aina ollut Kotka. Perheeseeni kuuluivat äidin ja veljen lisäksi isovanhemmat. Mummo ja vaari työskentelivät Sunilassa ja äiti Valmetilla paperikoneen osia suunnitellen. Työ: Tuli Kotkamillsille työharjoitteluun 2003 ja jäi töihin. Paperiliitto ?/???? meidänkin perheen valinta. Ei sekään silti kaikkea kestä. Olimme remontoineet rintamamiestaloa ja juuri muutettu, kun kolmevuotias poikani kaatoi siivousämpärillisen vettä lattialle. Lattia ei ollut ehtinyt monta päivää olla. Saumathan siinä meni auki ja vähän jäi kupruja. Eikä äiti voi syyttää kuin itseään, kun lapsi oli niin pieni. Mia: Olisi harmittanut vielä pari kertaa enemmän, jos olisi ollut parkettilattia. Eini: Laminaatti pitää parkettiin verrattuna aika hyvin vettä, vaikka väliin ei tule enää liimaa. Meillä on kahden lapsen lisäksi kaksi koiraa, joten kulutusta on. Mia: Laminaattilattia on liukas koirille. Eini: Etenkin kun koirat jahtaavat toisiaan! Mutta ei tule naarmuja lattiaan. Mia: Luulin muuten pitkään, että mulla on kotona laminaattilattia eikä parketti. Asia selvisi, kun kylpyhuoneen poistoputki pomppasi ja tuli vesivahinko. Pojan raksamieskaveri muistutti, että eikö hän ole viisi vuotta vakuuttanut lattian olevan parkettia. Lattia korkkasi tosi hienosti ja oli ihan veneinä. Olin aina ajatellut, että laminaatti on vaalea. Eini: Ensimmäiset mielikuvani ovat pyökkilaminaatista. Nyt on tarjolla ihan kaikkia värejä ja struktuureja. Meillä on sellainen, jossa näkyy ”puunsyyt”. Meillä on laminaattia keittiön kaapinovissa ja –rungoissa. LAMINAATIN TIE Kotkamills Oy on suomalainen metsäteollisuusyhtiö, joka on erikoistunut laminaattipaperin ja sen jatkojalosteiden, painopaperin ja puutuotteiden valmistukseen. Tuotemerkkejä ovat Absorbex, Imprex, Solaris ja Wood. Suurin osa tuotteista menee vientiin. Laminaatin käyttökohteina ovat muun muassa keittiö-, toimistoja oleskelutilojen kalusteet, kylpyhuoneet, seinälevyt ja lattiat. Laminaatti sietää hyvin mekaanista kulutusta, lämpöä, pakkasta ja kosteutta. Hygieenisyytensä vuoksi se käy esimerkiksi sairaaloihin ja laboratorioihin. Paloturvallisuuden vuoksi sitä käytetään esimerkiksi junissa. MIA ONNI Ammatti: Prosessimies Lapsuus: "Ensimmäiset 29 vuottani vietin Tampereella. Äitini oli baarissa töissä ja sorvaaja-isäni työskenteli Lokomossa kunnes perusti oman yrityksen. Työ: Aloitti Kotkamillsillä siivoojana 2001. Vuonna 2006 siirtyi impregnointitehtaaseen, jossa ammattinimike oli aluksi pakkaaja. Mia Onni (vas.) ja Eini Lehtoranta Kotkamillsiltä tähtäävät työssään hyvään laatuun. Myös keittiön ja kylpyhuoneen tasot on laminaattipinnoitettuja. Meillä on viisi vuotta tehty remonttia, eikä loppua näy. Rintamamiestalon remontointi on toinen työmaa tämän työn lisäksi. Kanaloista kengänpohjiin Hersyvästi rupattelevat naiset saavat käsiinsä värikkäistä paloista tehdyn palapelin. Palat käsissä voi muodostaa kokonaiskuvaa pinnoitekalvoilla pinnoitettujen vanerien mahdollisuuksista. Pinnoitekalvoja voidaan käyttää monipuolisesti rakennustyömailla ja kuljetusteollisuudessa. Mia: Tämä pala on kanalan seinästä! Tämä käy kaikkeen kovaan kulutukseen, tavallinen vaneri ei kestä vettä. Onko vesivaneri oikea termi? Tämä harmaa voisi olla pakettiauton lattiaa. Rakennuspuolella näitä käytetään tosi paljon. Eini: Kuten Kotkan toriparkin valuissa. Julkisissa tiloissa ja kauppakeskuksissa ei paljon puuta käytetä. Mia: Materiaali on kaunista. Tästä saa mitä vaan. Väritkin ovat kuin liikennevalot, joka väriä löytyy. Punaista, keltaista, vihreää ja vielä valkoista, sinistä, kastanjaa. Eini: Mikäs tämä pala on? Mia: Vihreää meni Baltiaan, mutta en tiedä, mitä siitä tehtiin. En muuten ole kauhean hyvä palapeleissä, mutta koetetaan. Tässä näkee, miten vähän me tiedetään, mihin tuote päättyy. Tämä meni mielestäni mikropiirilevyihin. Eini: Ei ole tietysti työn kannalta niin olennaista tietääkään, minne tuote menee. Maailmalle menee. Pääasia meille on, että tehdään hyvää laatua. Me muuten tehdään nyt tuotetta, joka päätyy kengänpohjien välimateriaaliksi. Sitä menee Italiaan. Siellä tehdään aika kivoja kenkiä, pitäisikö lähettää kengännumero ja pyytää lopputuotetta ihan laaduntarkkailun vuoksi. Laminaatti taipuu designiksi Nykyään laminaattia käytetään ja kehitellään paljon design-tuotteisiin kuten huonekaluihin. Mia: Designista tulee minulle mieleen Pallo-tuoli. Se on ihan helmi, aivan kuin pesä. En tiedä, onko sillä tosin laminaatin kanssa mitään tekemistä. Eini: Design-tuotteen väri on mielestäni valkoinen, vaikka myöhemmin tehtäisiin eri värejä. Laminaatissa on tyylikästä kerrosten luomat eri sävyt. Mia: Helmenvalkoisessa näkyy hienosti kaikki muodot. En silti voisi kuvitella, että oma kämppä olisi valkoinen. Eini: Juuri ostin valkoisen maton, mutta valitettavasti koirat eivät ole vielä oppineet pyyhkimään jalkojaan. Pölynimurin pölypussin reunuskin on muuten laminaattia. Mia: Niin tietysti. Ja näin siivottiin laminaatti. P 22-23_laminaattijuttu.indd 23 22.8.2017 13.21.16
24 Teksti Susanna Chazalmartin Kuva Jaakko Heikkilä O len sellainen ihminen, että tykkään tehdä täysillä sen mitä teen. Pyrin kaikessa niin lähelle täydellisyyttä kuin mahdollista. Muutama vuosi sitten valmensin vielä kilpapainijoita Kemin Innossa ja lähes kaikki vapaa-aika kului salilla tai reissussa. Minun aikana ehti olla parikymmentä SM-tason painijaa. Sitä ei enää voinut pitää harrastuksena, kyllä se oli kakkostyö. Mutta virtaa niistä hommista sai paljon. Nykyään toimin Kemin Innon painijaostossa sekä hätävarana painikoulussa, jossa ohjaamme painiuransa alussa olevia naperoita. Toimin myös silloin tällöin painikilpailuissa ottelujärjestäjänä. Järjestelen kuka painii kisoissa kenenkin kanssa ja sen sellaista. Hyvin onnistuneista kisoista tulee hyvä mieli. Tuntuu mukavalta saada kiitosta kilpailunjärjestäjiltä ja nähdä, että on onnistunut. Nyt, kun vapaa-aikaa on tullut lisää, on välillä ollut toimeton olo. Tänä talvena aloin tehdä aikani kuluksi pintaremonttia kotitalossa. Olihan se mukava katsella kättensä jälkeä, ja vaimoltakin tuli kiitosta. Vaimon kanssa olemme nyt ehtineet viettää oikein laatuaikaa. Yhdessä tässä kökötellään ja opetellaan olemaan ihan vain joutenkin. Aina kun mahdollista, yritämme pitää vapaita yhtä aikaa ja reissata ulkoja kotimaassa. Kesäaikaan laitamme asuntovaunun auton perään ja lähdemme katselemaan muita maisemia. Olen tällainen seurallinen puhemies, tykkään jutustella uusien ihmisten kanssa ja nähdä vähän muutakin kuin tätä kotiseutua. Tulevaisuudellekaan minulla ei ole mitään sen kummempia toiveita. Kaikki on elämässä nyt mukavasti, ei ole suuria suunnitelmia, muttei mitään suuria huoliakaan. Kunhan näin jatkuisi tulevaisuudessakin ? P Aikaa vaimollekin Paperiliitto 4/2012 Parasta elämässä Sarjassa lukijat kertovat elämästään. Tuomo Kallijärvi, 57, työskentelee prosessinhoitajana puunkäsittelyssä Metsä Fibrellä Kemissä. Kesällä Tuomo Kallijärvi kiinnittää asuntovaunun auton perään ja lähtee vaimon kanssa kiertämään. Tuomo Kallijärvi vähensi painia. Nyt on aikaa olla joutenkin. Aloin tehdä aikani kuluksi pintaremonttia. 24-25_parasta elämässä_maailman p.indd 30 22.8.2017 13.22.29
Maailman paperi Maailman paperi Koonnut Juhani Artto 25 Mayr-Melnhof sulkee Liverpoolissa tehtaan. [1] [³] [5] [4] [2] [6] Itävaltalainen kartonkija pakkausyhtiö MayrMelnhof ilmoitti maaliskuun lopulla, että se sulkee Liverpoolissa Britanniassa taivekartongista pakkauslaatikoita valmistavan tehtaansa. Sitä edelsivät neuvottelut, joissa työnantajan edustajat vaativat työntekijöitä suostumaan irtisanomiskorvausten heikennyksiin. Helmikuussa työntekijät lakkoilivat pehmittääkseen työnantajan asennetta. Painostus ei auttanut, vaan yritys määräsi työntekijät työsulkuun. Ammattiliitto Unite ei hyväksy tehtaan lakkauttamista ja pyrkii laajentamaan kamppailun tehtaan toiminnan jatkumisen puolesta kansainväliseksi. Uniten mielestä lakkautuspäätös vastaa työsulkua, joihin yritykset eivät ole turvautuneet Britanniassa vuosikymmeniin. Mayr-Melnho? n mukaan lopettamispäätös johtuu siitä, että yritykset parantaa tehtaan kannattavuutta eivät johtaneet toivottuihin tuloksiin. Tehtaan sulkeminen vie työpaikan 140 työntekijältä ja toimihenkilöltä. MayrMelnhof on Euroopan suurin taivekartonkilaatikoiden valmistaja. Sen palveluksessa oli viime vuoden lopulla lähes 9 000 työntekijää. [2] Sanomalehtien painokset pienenevät Saksassa sanomalehtien päivittäinen yhteispainos on pienentynyt 2000-luvulla yli 4 miljoonaa kappaletta. Britanniassa pudotus on ollut yhtä suuri. Koko Euroopassa sanomalehtien yhteispainos on supistunut 18 miljoonaa kappaletta. Lehtien sisällön ilmainen jakaminen netissä on ylläpitänyt laajaa lukijakuntaa, mutta tulot tilausten ja irtonumeroiden myynnistä ovat kärsineet siitä pahasti. [³] Petersonin linertehtaat konkurssiin Norjalaisen puunjalostusyrityksen Petersonin kaksi linertehdasta Norjassa on ajautunut konkurssiin. Ne horjuivat konkurssin partaalla jo vuonna 2010, mutta silloin velkojien mittavat myönnytykset mahdollistivat toiminnan jatkamisen. Svensk Papperstidning -lehden mukaan tällä kertaa linerlinjojen kohtaloksi koituivat 20 miljoonan euron velat Mossissa ja Ranheimissa toimineiden tehtaiden tavarantoimittajille. Konkurssin seurauksena 380 työntekijää ja toimihenkilöä menettää työpaikkansa. Kahden linertehtaan konkurssista huolimatta Petersonin jalostuslaitokset Norjassa, Ruotsissa ja Tanskassa jatkavat toimintaansa. [4] Nobel-kirjoja painetaan Munkenille Ruotsalainen Arctic Paper -yhtiö saattoi jälleen viime vuoden lopulla pro? loida itseään uusimman Nobelilla palkitun kirjailijan teosten painopaperin toimittajana. Kustannusyhtiö Bonnier tilasi Arctic Paperilta 120 tonnia laadukasta painopaperia Munkenia runoilija Tomas Tranströmerin teosten painamiseen. Kiireisinä lisätilauksina Arctic Paper on aiempina vuosina toimittanut painopaperia Günter Grassin ja Doris Lessingin töiden painamiseen heidän voitettuaan kirjallisuuden Nobelpalkinnon. Lakko, työsulku ja lopetus Paperiliitto 4/2012 Euroopassa sanomalehtien yhteispainos on supistunut 18 miljoonaa kappaletta. [5] Sakkoja lomittajan kuolonturmasta Ruotsissa Blekingen käräjäoikeus on tuominnut Cascadesin ja siihen kuuluvan Djupaforsin paperitehtaan entisen tuotantopäällikön sakkoihin 26-vuotiaan kesälomittajan kuolemaan johtaneesta työtapaturmasta. Onnettomuus sattui kesäkuussa 2009. Yhtiölle määrättiin 225 000 euron sakkorangaistus ja tuotantopäällikölle 5 400 euroa päiväsakkoja. Lisäksi yhtiö ja tuotantopäällikkö velvoitettiin maksamaan onnettomuuden uhrin vanhemmille ja siskolle yhteensä 13 500 euroa. Oikeuden päätöksen mukaan rullakoneella työskentely sisälsi onnettomuushetkellä vakavia tapaturmariskejä, joihin yritys ja tuotantopäällikkö olivat suhtautuneet välinpitämättömästi. Ay-julkaisu Dagens Arbeten tuoreen selvityksen mukaan ruotsalaisia teollisuusyrityksiä ja niiden vastuuhenkilöitä on viime vuosina tuomittu vain harvoin rangaistuksiin vakavista työtapaturmista. [6] Vuoden toimitusjohtaja Venäjältä Puunjalostusteollisuuden kansainvälinen ammattijulkaisu PPI on valinnut vuoden toimitusjohtajaksi Britanniassa 1949 syntyneen Paul Herbertin hänen ansioistaan venäläisen selluja paperiyhtymän Ilimin toimitusjohtajana. Useassa maassa alan yritysten johtotehtävissä työskennellyt Herbert aloitti Ilimin johdossa vuonna 2007. Hänen johtamanaan yhtymä on toteuttanut menestyksekkäästi Venäjän selluja paperiteollisuuden historian suurimman investointiohjelman.? P ron velat Mossissa ja töiden painamiseen ron velat Mossissa ja Ranheimissa toimineiden tehtaiden tavarantoimittajille. Konkurssin seurauksena 380 työntekijää ja toimihenkilöä menettää työpaikkansa. Kahtöiden painamiseen heidän voitettuaan kirjallisuuden Nobelpalkinnon. Alfred Nobel työllistää yhä ruotsalaisia laatupaperintekijöitä. Kuva MayrMelnhof 24-25_parasta elämässä_maailman p.indd 31 22.8.2017 13.22.29
Paperiliitto 4/2012 ?? Silppua Eeva Eloranta-Jokela E nsimmäisen kuukauden aikana uudessa työpaikassa ehtii tapahtua paljon. Tommi Harjuniemi aloitti huhtikuun alussa kesätyöt UPM:n Kaukaan tehtaalla. Pian Tervetuloa taloon -tilaisuuden jälkeen alkoi työturvallisuuskorttikoulutus ja myös nosturikurssi olisi edessä –vaikka nosturin ajamisesta Harjuniemellä on käytännön kokemusta 15 vuoden ajalta. Aluemiehenä Kaukaan Asunto järjestyi yllättäen Eija Valkonen Sarjassa sylinterimies Tommi Harjuniemi kertoo kuulumisia suljettavalta UPM Myllykosken tehtaalta ja sen ympäriltä. Uuden edessä PK1:llä ja PK2:lla työskentelevä Harjuniemi aikoi alun perin kulkea työmatkat Myllykoskelta Lappeenrantaan kotoa päivittäin. Ajomatka kestää tunnin ja viisitoista minuuttia. Kaksi entistä Myllykosken tehtaan työntekijää tarjosi kuitenkin Harjuniemelle vuokra-asuntonsa. Se vapautui, kun miehet aloittivat työt Kymin tehtaan uudella arkittamolla. Harjuniemi piti hyvänä vaihtoehtona ottaa sittenkin asunto Lappeenrannasta. Työmatka on viitisen kilometriä. – Päätöstä helpotti luonTommi päätyikin ottamaan asunnon työpaikan läheltä. On mukava tavata tuttuja, mutta viimeisen puolen vuoden kertaaminen ei tunnu helpolta. Jyväskylän osasto 12 Musikaali. Osaston jäsenillä on mahdollisuus päästä nauttimaan Tango-musikaalista perjantaina 29.6. klo 19.00 alkaen Laajavuoren kesäteatterissa. Sitovat ilmoittautumiset 31.5. mennessä Hannu Simonaholle p. 0400 935 917 Syyspatikointiretki Saariselälle to–su 23.–26.8. jäsenille + avecille (200€). Lähtö Harjunkadun tilausajolaiturista to 23.8. klo 6.00. Sitovat ilmoittautumiset su 29.7. mennessä Kari Forsmanille p. 050 520 1045 tai Viljo Hokkaselle p. 040 744 3900. Avecin osuus on maksettava viimeistään 29.7. mennessä ammattiosaston tilille nro 529095-24499. Lisäksi osasto järjestää mahdollisesti heinäkuussa pari Pohjois-Päijänne -risteilyä. Ilmoitamme niistä Suur-Jyväskylän Lehdessä. Turun osasto 24 Linnanmäelle. Hei Turun osaston jäsen, oletko tulossa Linnanmäelle Kesäkaruselliin? Osasto järjestää yhteiskuljetuksen linja-autolla. Soita Seijalle, saat lisää tietoa p. 050 465 9608. Ilmoita toukokuun loppuun mennessä, tuletko kyytiin. Kyröskosken osasto 38 Avoimet ovet. Arvoisat jäsenet, Pähkinäranta rakennuksineen on monilla vielä tutustumatta. Tervetuloa perheineen Avoimet ovet -kesätapahtumaan lauantaina 16.6. klo12.00 alkaen. Liiton karavaanareiden tapaaminen Kesätapaaminen. Liiton karavaanareiden tapaaminen järjestetään liiton lomapaikassa Törmälässä 29.6.–1.7. Ohjelmassa letunpaistoa, mölkkyä ja muuta mukavaa. Palkintojen ja järjestelykulujen kattamiseksi osallistujilta peritään pieni osallistumismaksu. Lisätietoja Markku Määräseltä p. 0400 423 378. Hanna-Kaisa Siimes P HT ry eli Palkansaajien Hyvinvointi ja Terveys ry välittää työikäisille aikuisille sekä lapsiperheille suunnattuja elämyksellisiä hyvinvointijaksoja, joiden tarkoituksena on rohkaista terveellisiin elämäntapoihin ja aktiiviseen ja liikunnalliseen elämään. Lapsiperheille 1askel lapsiperheille on koko perheelle suunnattu hyvinvointijakso. Jakson omavastuuhinta on aikuisilta 125 € / 5 vrk ja lapsilta 75 € / 5 vrk (0–6-vuotiaat lapset maksutta vanhempien mukana). Aikuisille 1askel aikuisille on suunnattu yli 18-vuotiaille. Jakson omavastuuhinta on 150 €/ 5 vrk. 1aksel aikuisille -jaksoihin sisältyy aina erillinen seurantajakso, josta tulee kutsu erikseen. Seurantajakson omavastuuhinta on 60 € / 2vrk. Hyvinvointia elämään! Kuntoremonttitoiminta on uudistunut Uusiutuneet hyvinvointijaksot tarjoavat laatua elämään sekä aikuisille että lapsiperheille. Jyväskylän osasto 12 Osaston jäsenillä on mahdollisuus päästä nauttimaan Tango-musikaalista perjantaina 29.6. en Laajavuoren kesäteatterissa. tautumiset 31.5. mennessä HanTangomusikkalissa esiintyy mm. Arja Koriseva. Hiomo kertoo liiton ja osastojen tapahtumista 26-29_hiomo_1-4.indd 26 22.8.2017 13.23.34
Paperiliitto 4/2012 ?? nollisesti se, että UPM maksaa koko vuokran, Harjuniemi perustelee. Tosin tuki on veronalaista tuloa, josta menee lähes puolet veroa. Kohtaamisia Olkkarissa Haastattelua Tommin kuulumisista tehdään Myllykoskella Olkkarissa. Olkkari toimii Myllykosken tehtaalta irtisanottujen kohtaamispaikkana. Tänään yläkerrassa tuunataan vanhoista kirjoista korurasioita. Aiemmin on muun muassa maalattu upeaa taidetta mehiläisvahalla. Harjuniemi istuu alakerrassa kahvilla. Hän on ottanut päivän vapaaksi, sillä tänään Olkkarin naapurissa seuratalolla esitetään ennakkoon dokumentti Myllykoski – viimeinen rulla. Monia muitakin tuttuja on tänään poikennut Olkkarissa tapaamassa Jari Kalliota, joka on Olkkarin toiminnan uusi vetäjä. Dokumentin esittämisen jälkeen tunnelma on vaitelias. On mukava tavata tuttuja tehtaalta, mutta viimeisen puolen vuoden kertaaminen ei tunnu helpolta. Vappuna televisiossakin esitetty Kari Pyrhösen ohjaama dokumentti koskettaa. Se kertoi kaikille suomalaisille mitä Myllykoskelle, ja tähän yhteiskuntaan, näinä päivinä kuuluu. P Tommi Harjuniemi on yksi UPM Myllykosken tehtaan irtisanotuista. Hän työskenteli PK 4:llä sylinterimiehenä ja rullamiehenä. Harjuniemi asuu Myllykoskella avovaimon ja 10ja 12-vuotiaiden tytärten kanssa. Osallistujat maksavat kaikille jaksoille matkakustannuksensa itse. Paperiliittolainen, hae näitä: 1askel aikuisille Ukkohalla 9.–14.9. Omavastuuhinta 150 € Sähköinen haku päättyy 26.7. Hotelli Levitunturi 23.–28.9. Omavastuuhinta 150 € Sähköinen haku päättyy 9.8. Yyterin Kylpylähotelli 8.–13.10. Omavastuuhinta 150€ Sähköinen haku päättyy 24.8. 1askel lapsiperheille Hotelli Peurunka 14.–19.10. Omavastuuhinta 125 € / aikuinen, 75 € / lapsi. Sähköinen haku päättyy 24.8. Hakuohjeet: Jaksoille haetaan ensisijaisesti Palkansaajien hyvinvointi ja Terveys ry:n nettisivuilta, ww.pht.? , löytyvällä sähköisellä lomakkeella. Muista täyttää kaikki pakolliset kentät. Kiinnitä erityistä huomiota hakemuksen perusteluihin. Ohjeita täyttämiseen löydät lomakkeesta. Sivulta saat myös lisätietoa kohteista ja jaksojen ohjelmasta. Hakulomakkeen voit saada myös paperiversiona liiton toimistosta tai tilaamalla PHT ry:n sivujen kautta. Täytä lomake tällöinkin huolellisesti ja postita se viimeistään 5 viikkoa ennen hyvinvointijakson alkua Paperiliiton toimistoon osoitteella: Paperiliitto ry, HannaKaisa Siimes, PL 326, 00531 Helsinki. P Palkansaajien hyvinvointi ja Terveys ry PHT löytyy osoitteesta: www.pht.? . Kylpylähotelli Levitunturi Teksti Eeva Eloranta-Jokela V iime elokuussa raumalainen Markku Kuniala urakoi omakotitaloonsa uutta maalipintaa. Yllättäen hän horjahti tikkailta ja putosi kolmen metrin korkeudesta maahan. – Otin pudotessa kädellä vastaan, koska muuten olisin lyönyt pääni, Kuniala kertoo. Käsi revähti putoamisessa. Ensiavussa se röntgenkuvattiin ja todettiin, ettei luita murtunut. Sairauslomaa määrättiin viikko. Jotakin oli yhä vialla ja vasta ultraäänikuvasta selvisi, että kädestä olkapäähän kiinnittyvä jänne oli mennyt poikki. – Aioin hakeutua yksityislääkärille Turkuun ja tuli mieleen tarkistaa liiton vakuutus. Soitin I? in ja sain ohjeet, miten toimia. Lähetin siihenastiset lääkärinlausunnot vakuutusyhtiöön. Kun sitten menin yksityisvastaanotolle Turkuun, sain jo seuraavana aamuna Ifstä päätöksen sähköpostilla, että käsi voidaan leikata. Aika leikkaukseenkin järjestyi pian ja jänne sidottiin titaanihakasilla. Toipumista helpotti se, että vakuutusasiointi sujui kätevästi, kun päätös oli käytössä. – Missään vaiheessa en itse maksanut käynneistäni. Vastaanotolta laskuttivat suoraan vakuutusyhtiötä, mikä oli kätevää. Kuniala vierasti ensin ajatusta, että korvausasioita pitäisi selvitellä puhelimitse eikä henkilökohtaisesti vakuutusyhtiön toimistolla. Asiointi sujui puhelinpalvelussa kuitenkin mutkattomasti alusta alkaen. Kuniala on todella tyytyväinen saamaansa hoitoon ja vakuutusyhtiön toimintaan. Puhelimessa asioita oli sittenkin kätevä hoitaa, sillä käsi oli leikkauksen jälkeen 6 viikkoa kantositeessä. Sairausloma kesti 5 kuukautta. Fysioterapeutilla Kuniala kävi alkuun kolmesti viikossa, myöhemmin kahdesti. Liittovakuutuksen tapaturmavakuutus korvasi niitäkin siihen saakka, että korvauksen yläraja täyttyi. – Käsi on jo hyvässä kunnossa. Työt sujuvat ja golfaamaankin pääsee, Kuniala hymyilee. P Jäsenetu Palstalla jäsenet kertovat, miten he hyötyvät Paperiliiton jäseneduista. Vakuutus korvasi Markku Kuniala loukkasi kätensä, vakuutus auttoi. ”Otin pudotessa kädellä vastaan kaiteesta.” Ukkohallassa järjestetään syyskuussa elämyksiä aikuisille. 26-29_hiomo_1-4.indd 27 22.8.2017 13.23.34
Silppua Paperiliitto 4/2012 ?? Karaokea laulamaan! Paperiliiton karaokemestaruus selviää heinäkuussa Jämsässä. Kilpailuun mahtuu mukaan 50 ensiksi ilmoittautunutta. Kilpailu käydään Jämsän Äijän aukiolla lauantaina 7. heinäkuuta kello 14–22. Finaali käydään tuomariston valitsemien 5 parhaan laulajan kesken noin kello 21 alkaen. Tapahtuma päättyy tansseihin elävän musiikin tahdissa. Pääpalkintona on 7 vuorokauden loma Holiday Clubin Paperiliiton kohteessa. Ilmoittaudu mukaan 12.6. mennessä jari.k.kallio@upm. com, p. 040 167 7622 tai timo. lainkari@upm.com, p. 040 540 7565. Lisätietoja myös www.paperi11.? . Liput 5 euroa, Paperiliiton jäsenet ilmaiseksi. Tapahtuman järjestävät osastot 11 ja 80. Tavataan Kesäkarusellissa! Paperiliiton Kesäkaruselliin ilmoittautui määräaikaan mennessä reilut 5 000 tulijaa. Sunnuntaina 17. kesäkuuta pidettävä jäsentapahtuma järjestetään Linnanmäellä Helsingissä. Linnanmäki on varattu paperiliittolaisille yksityiskäyttöön klo 10.–13.00. Tällöin kaikki Lintsin laitteet ovat ilmaiseksi käytössä. Jos hurvittelua haluaa jatkaa tämänkin jälkeen, voi Lintsin rannekkeita lunastaa puoleen hintaan klo 11.30–13.00 alueen lipputoimistosta. Alennushintaista ranneketta ei voi ostaa klo 13.00 jälkeen. Osallistujilla on mahdollisuus vierailla myös Merimaailma SEA LIFEssä puoleen hintaan koko päivän ajan. Sisäänkäynti alueelle tapahtuu Pääportista, Alppilan puolelta, Tivolikatu 1:stä. Lisätietoja: www.linnanmaki.? . Päivän ohjelmassa liiton tervehdys, taikuriesityksiä, arvontoja, kasvomaalauksia ja muuta mukavaa. Liiton tapahtumateltalla on jututettavana liiton ja työttömyyskassan henkilökuntaa ja yhteistyökumppaneita. Liiton Kesäkaruselliin on tulossa yli 5 000 ihmistä. Eija Valkonen V alkeakoskella 26.–29. heinäkuuta järjestettävä Työväen Musiikkitapahtuma juhlii 40-vuotistaipalettaan näyttävällä ohjelmistolla. Mukaan mahtuu jälleen sekä tähtiartisteja, että mielenkiintoisia uutuuksia, näyttelyitä, lastenja nuorten ohjelmaa, yöyhteislauluja, lavatansseja ja työväenmusiikin helmiä. Tapahtumaa vietetään viime kesien tapaan piippujen katveessa, Tervasaaren tehtaan alueella. Paperiliitto tukee jäsentensä osallistumista festivaaleille. Jäsen saa valitusta lipusta 10 euron alennuksen. Muista mainita jäsenyytesi lippua ostaessasi! Lisätietoja ja tapahtuman ohjelma löytyvät osoitteesta www.valmu.com. P Jäsenkortilla liput edullisesti Työväki juhlii heinäkuussa Tervasaaren tehdasalueella Katri-Helena on yksi Työväen Musiikkitapahtuman esiintyjistä. Kaapo Kamu T eboil korottaa Paperiliiton jäsenkortilla bensiinistä ja dieselöljystä saatavan alennuksen 2,2 senttiin/ litra 1.6.–31.8.2012 väliseksi ajaksi (normaalialennus 1,7 senttiä/litra). Teboililla on yli 300 huoltamoa ja automaattiasemaa, joista liiton jäsenkortilla saa alennusta heti mittarin hinnasta. Alennusta ei myönnetä nettohintapohjaisilta Teboil Express –automaattiasemilta. Alennuksen saa myös maksettaessa KPlussa-maksukorteilla, mutta tällöin ei kerry K-Plussapisteitä. Teboililta lisäalennus kesäksi Hiomo kertoo liiton ja osastojen tapahtumista 26-29_hiomo_1-4.indd 28 22.8.2017 13.23.35
Paperiliitto 4/2012 ?? P aperiliittolaisten SMjalkapalloturnaus II pelataan tänä vuonna Joutsenossa. Syyskuun 8. päivä pidettävän tapahtuman järjestelyistä vastaa Joutsenon osasto 23. Turnaus pelataan yksipäiväisenä. Turnaukseen mahtuu maksimissaan 16 joukkuetta. Pelit pelataan puolikkaalla jalkapallokentällä 6 + 1 miehityksellä Joutsenossa Raviradan nurmikentällä. Osallistumismaksu on 350 € / joukkue. Osallistumisilmoitukset 31.7. mennessä sähköpostilla petri.iivonen@ metsagroup.com. Vahvistuksen mukana tulee osaston tilinumero, jolle osallistumismaksu maksetaan. Iltatilaisuus on Hotelli Lappeessa ruokailuineen ja jälkipeleineen. Majoitus on myös varattu Hotelli Lappeeseen. Sitä voi tiedustella osoitteesta sales.lappee@sok. ? tai soittamalla p. 010 762 1020. Jokainen joukkue hoitaa majoitusvarauksensa itse 8.8. mennessä. Majoitustarjouksen saa tunnuksella Paperiliiton jalkapalloturnaus. Lisätietoja tapahtumasta saa Petri Iivoselta, p. 040 758 9031. P Eeva Eloranta-Jokela P aperiliiton toimistosta poistuu kevään aikana eläkkeelle kolme pitkän työrupeaman tehnyttä työntekijää. Toimistosihteeri Ulla Tantere, liittosihteerin assistentti Seija Raitio-Nokelainen ja palkkasihteeri Esko Viljanen ovat kukin tehneet pitkän uran liiton toimistossa. Heidän mukanaan toimistosta lähtee 87 vuotta työkokemusta Paperiliiton tehtävissä. Vaiheikkaisiin vuosiin on mahtunut niin alan kasvua kuin murrostakin. P Vuosikymmenten kokemus takana Ilmoittaudu liiton futisturnaukseen Yhteisen jäähyväisjuhlan edellä Esko Viljanen, Ulla Tantere ja Seija Raitio-Nokelainen muistelivat menneitä vuosia hymysuin. – Kuumaa hommaa, totesi Kimmo Surkka viime kesän turnauksessa. joukkuetta. Pelit pelataan puolikkaalla jalkapallokentällä 6 + 1 miehityksellä Joutsenossa Raviradan nurmikentällä. Heidän mukanaan toimisYhteisen jäähyväisjuhlan edellä Esko Viljanen, Ulla Tantere ja Seija Raitio-Nokelainen muis– Kuumaa hommaa, totesi Kimmo Surkka viime kesän turnauksessa. Eeva Eloranta-Jokela Katri-Helena on yksi Työväen Musiikkitapahtuman esiintyjistä. 26-29_hiomo_1-4.indd 29 22.8.2017 13.23.35
?? Paperiliitto 4/2012 Korvaustaso Työttömyysturvan korvaus tasoja vähennetään kahteen: perustaso ja aktiivitoimenpiteiden ajalta maksettava taso. Aktiivitoimenpiteiden ajalta maksettava päiväraha määräytyy nykyisen muutosturvan ansio-osan mukaisesti. Aktiivitoimenpiteillä tarkoitetaan työttömyysturvalain mukaisia työllistymistä edistäviä palveluita. Muutosturvan ansio-osaa maksetaan työttömyyden alussa enintään 90 päivältä työnhakijalle, jolla on ennen työn menettämistä työssäoloaikaa vähintään 20 vuotta. Työssäoloehto Työssäoloehto on kaikilla 6 kuukautta. Enimmäiskesto Ansiopäivärahan enimmäiskesto riippuu työhistorian pituudesta. Alle 3 vuoden työhistorialla enimmäiskesto on 400 päivää. Yli 3 vuoden työhistoriTyöuran pituus ikää ratkaisevampi Työurasopimus linjasi työttömyysturvaa Puolen vuoden työskentelyllä ei pääse ansiopäivärahan piiriin. 8 kuukauden työskentelyllä saa oikeuden kahden vuoden ansiopäivärahaan. Pitempi työhistoria ei lisää ansiopäivärahan kestoa. Jo puolen vuoden työskentelyllä pääsee päivärahan piiriin. Alle kolmen vuoden työhistorialla päivärahan enimmäiskesto on aktiivisilla työttömillä 400 päivää ja passiivisilla 300 päivää. Sen jälkeen työtön jää työmarkkinatuelle. Pidemmällä työhistorialla aktiiviset ovat oikeutettuja nykyiseen 500 päivään, passiiviset 400 päivään Työttömyy sturva ennen muutosta Muutoksen jälkeen Työssä alle 8 kk Työttömänä Työttömänä Työttömänä Työssä 6–36 kk Työssä yli 36 kuukautta Työssä yli 8 kk Työssä Pitkä työura Työmarkkinatuki Ansiopäiväraha Ansiopäiväraha Ansiopäiväraha 500 päivää Ansiopäiväraha 500 päivää Passiivisilla 300 päivää Passiivisilla 400 päivää Aktiivisilla 100 pv lisää Aktiivisilla 100 pv lisää ? ? ? ? ? aika aika aika aika aika Tulot Tulot Tulot Tulot Tulot A) A) B) B) C) alla enimmäiskesto on 500 päivää. Tarjotuista aktiivitoimenpiteistä kieltäytyminen lyhentää enimmäiskestoa molemmissa tapauksissa. Jos työtön työnhakija ei ole aloittanut vähintään 40 päivää kestävää työllistymissuunnitelman mukaista aktiivitoimenpidettä 250 ensimmäisen työttömyyspäivärahan aikana ja aloittamattomuus johtuu työnhakijasta, työttömyyspäivärahan enimmäiskesto lyhenee 100 päivää. Muutokset toteutetaan osana raamisopimuksessa sovittua työttömyysturvan kokonaisuudistusta. Muutokset tulevat voimaan 1.1.2014 ja niitä sovelletaan lain voimaantulon jälkeen alkaviin työttömyysjaksoihin. Aktiivitoimenpiteiden ajalta maksettava päiväraha määräytyy uusien säännösten mukaan 1.1.2014 tai sen jälkeen alkavan toimenpiteen osalta. Muutokset valmistellaan STM:n työryhmässä kolmikantaisesti. Lisäpäiväoikeuden ikäraja Lisäpäiväoikeuden ikärajaa nostetaan vuonna 1957 ja myöhemmin syntyneillä yhdellä vuodella 61 vuoteen. Muutos tulee käytännössä voimaan vuonna 2015. J äsentietojen ajan tasalla pitäminen on tärkeää. Voit itse päivittää omia tietojasi eAsiointipalvelussa. Palvelussa voit lisäksi katsella jäsenmaksutilannettasi ja syöttää jäsenmaksuvapautus -hakemuksen, esim. jäädessäsi äitiyslomalle tai vaikka lähtiessäsi armeijaan. Jäsenrekisteritietojen lisäksi näet palvelusta Paperityöväen Työttömyyskassaan lähettämiesi hakemusten, työvoimapoliittisten lausuntojen ja päätösten tilanteen. Samassa palvelussa täytetään myös työttömyysturvan jatkohakemus. Palveluun pääset liiton nettisivujen kautta, kohdasta Jäsenyys. Palveluun pääset kirjautumaan oman pankkisi tunnistuspalvelun avulla. P 60 vuotta täyttäneellä tai sitä vanhemmalla työttömällä työnhakijalla on oikeus ennen ansiopäivärahan enimmäiskeston täyttymistä saada työvoimaviranomaisen järjestämä tukityö tai muu aktiivitoimi niin pitkäksi ajaksi, että työssäoloehto uudelleen täyttyy. Päiväraha määräytyy näissä tapauksissa aiemman työsuhteen palkan perusteella. Ikääntyneille työnhakijoille tehdään työllistymissuunnitelman yhteydessä tarvittaessa työkykyarvio. Vuonna 1957 syntyneille taataan ylimenokautena ansiosidonnainen työttömyysturva 600 päivältä. Työnantajan omavastuuta lisäpäivistä muutetaan siten, että omavastuun enimmäismäärä korotetaan 80 prosentista 90 prosenttiin. Työttömyysturvan lisäpäivien omavastuun korottaminen koskee tilanteita, joissa työnantaja irtisanoo vuonna 1957 tai sen jälkeen syntyneen. P Muista pitää jäsentietosi ajan tasalla kesälläkin Muutokset tulevat voimaan 1.1.2014. Hiomo työttömyyskassa ja jäsenrekisteri tiedottavat 26-29_hiomo_1-4.indd 30 22.8.2017 13.23.35
Taukotila Tarjoaa tekemistä Paperiliitto ?/???? ?? Sudokut Ristikko Vaikeusaste Vaikeusaste Vaikeusaste Laatinut Arto Inkala Laatinut Ari Kiviharju Ristikon 3/2012 ratkaisu Ratkaisut sivulla 35. Ratkaisijan nimi:_____________________________________________ Osoite: __________________________________________________ ________________________________________________________ Puhelin: _________________________________________________ Voita lahjakortti! Ristikon palkintona arvotaan 20 euron S-ryhmän lahjakortti. Ristikon 03/2012 täyttäneistä palkinnon sai Tuula Alamaunu, Lautiosaari. Tee näin: Täytä ristikko. Lähetä se 4.6. mennessä. Osoite: Paperiliitto-lehti, PL 326, 00531 Helsinki. Muista: Kirjoita kuoreen myös tunnus ”Ristikko 4”. 26-29_hiomo_1-4.indd 31 22.8.2017 13.23.36
Palstalla haastattelemme jäsentä, joka täyttää vuosia lehden ilmestymispäivänä. Mitäs tiedät? ?? Paperiliitto ?/???? Hyvää syntymäpäivää! Taukotila Lennokkikisa Pirkka Kinnunen harjoitteli lennätystä lasten kanssa. ?. Kuka on Kataisen hallituksen liikenneministeri? ?. Mikä on Minestrone? ?. Mikä on jänkä ? ?. Mitkä meret yhdistävät Panaman kanava? ?. Mitä tarkoittaa paperialan sivistyssana makulatuuri? ?. Mikä on Syyrian pääkaupunki ? ?. Kuinka pitkä on Suomen ja Venäjän välinen maaraja? ?. Mikä on Suomen pohjoisin kaupunki ? ?. Mikä joki on Suomen pisin? ??. Kenen laulajan sooloalbumi on Yhdestä puusta? Vastaukset sivulla Mallia kirjasta Teksti ja kuvat Päivi Ketolainen P irkka Kinnunen aloittelee iltavuoroa. Hän tarkkailee retrohenkisten namikoiden, mittareiden ja piirtureiden rivistöä Arizona Chemicalin tehtaalla Oulussa. Kaikki näyttäisi olevan kunnossa. – Systeemi on peräisin 1970-luvulta, mutta toimii edelleen. Tosin tämä on seuraavaksi uusittava laitteisto meillä, hän kertoo. Tänäkin iltana mäntyöljy ja tärpätti jalostuvat Oulussa esimerkiksi rasvahapoiksi, hartseiksi tai kareeneiksi. Ne päätyvät puolestaan aivan arkisiin tuotteisiin: liimoihin, voiteluaineisiin, kosmetiikkaan tai vaikkapa vauvan vaippoihin. – Tykkään olla täällä töissä. Teen keskeytymätöntä kolmivuoroa, mikä sopii lapsiperheen isälle oikein hyvin. Teksti Päivi Ketolainen J uha Reinikan 50-vuotispäiviä ei pidetä pönäkästi. Juhlinnan sijaan hän aikoo vetää maastopuvun ylleen ja hilpaista Kainuuseen piilopirtille. Eräreissulle mukaan lähtee vain vaimo ja kaksi suomenpystykorvaa. Minä en tykkää juhlia. En ole viettänyt syntymäpäiviä sitten lapsuuden, sanoo Juha. Yksi syntymäpäivä on kuitenkin jäänyt mieleen. Täyttäessään 21 vuotta hän Juha maastoutuu Juha Reinikka Syntynyt: 25.5.1962 Asuinpaikka: Simo Perhe: Vaimo ja aikuinen poika Työpaikka: Stora Enso, Kemi Ammatti: Prosessinhoi taja Juha Reinikka vietti ikimuistoisimmat synttärit YK-sotilaana. palveli vuoden YK-joukoissa Syyrian ja Israelin rajalla. – Halu nähdä muita maisemia minut sinne vei. Eikä nuorta miestä pelottanut. Nyt saattaisi pelottaakin enemmän. Iän kertyminen ei tunnu Juhaa painavan. Vain peilin edessä hän joskus huomaa, että aika vierii. Hiusten väri on jostain syystä muuttunut. Juhaa ei sohvapottuilu kiinnosta. Hän on aina liikkunut mielellään, ja nuorena hän nyrkkeili tosimielessä. Selluntekijän vapaapäivät kuluvatkin pääosin kalastuksen ja metsästyksen parissa. – Vaikka olo on hyvävoimainen, enää ei passaa kuitenkaan revittää niin kuin nuorempana. Itseään pitää tässä iässä jo armahtaa. Entä ihmisen paras ikä, viisikymppisen näkökulmasta? – Se on se, mitä parhaillaan eletään! P Pirkan niksi Koska Arizona Chemical ei valmista paperia, löytyvät Pirkan lennokin tykötarpeet kopiopaperipakasta. Koneesta tulee tylppänokkainen ja melko lyhyt. Taittelun niksi löytyi askartelukirjasta, jota Pirkka on selaillut. – Kotona olen tehnyt samalla ohjeella useita koneita. Malli toimi hyvin, kun poikien kanssa heittelin. Vieressä työkaverit käyvät kurkkimassa koneen valmistumista. Lopuksi siipeen tulee koneen nimi, Pirkka. Limingassa asuva operaattori on työskennellyt paperialalla kymmenen vuotta. Kaikkiaan Oulun tehdas työllistää 85 henkeä eikä uhkakuvia näy. Mäntyöljyä Arizona Chemicalille tulee niin viereiseltä sellutehtaalta kuin ympäri maailmaa. – Kysyntää tehtaan tuotharjoitteli lennätystä Mallia kirjasta Pirkan niksi Koska Arizona Chemical ei Pirkka Kinnunen ylitti heitossaan tavoitteensa yli metrillä. 32-33_taukotila.indd 32 22.8.2017 13.24.07
Hauris ?? Paperiliitto ?/???? TULOKSET 2012 . Jussi Ahonen , . Hannu Reiman , . Pirkka Kinnunen , . Mika Lahtinen , teille riittää, mutta öljystä on jopa pulaa, kertoo varapääluottamusmies Jorma Niskanen. Hän toimii myös liidokkikisan mittamiehenä sitten, kun Pirkka saa koneensa valmiiksi. Puu ja piki tuoksuvat, kun pieni kisajoukkue saaHEITTÄJÄN TIEDOT Nimi: Pirkka Kinnunen. Työ: Operaattori 4 Arizona Chemicalin tehtaalla Oulussa. Heittokokemus: Lasten kanssa kotosalla. Tulostavoite: 15 metriä. Tulos: 16,40 metriä. Lennokkin paperi: Kopiopaperi Lyreco Talex 80g/m2. Kommentti: Olen kohtalaisen tyytyväinen. Venla, Juha ja Pinja pitävät liukumäestä. Teksti Sari Kangas Kuva Juha Sinisalo V aipanvaihtoa, ruuanlaittoa, vaatettamista, syöttämistä ja rikkonaisia yöunia, kahden pienen tytön isä Juha Riuttamäki luettelee päiväänsä kuuluvia asioita tyytyväisenä. Metsä Fibren Rauman tehtaalla työskentelevän Riuttamäen mukaan lapset Venla (3) ja Pinja (1) teettävät töitä, mutta tuovat elämään sisältöä. – Ennen vietin sellaista orvon elämää. Oma tehtävä ja paikka oli hakusessa. Päivät kuluivat tietokoneella oleiluun ja pitkiin yöuniin. Vuorotyöläisenä kavereidenkin näkeminen oli vähän niin ja näin, koska aikataulut osuivat harvoin yksiin. Nyt oma tehtävä on löytynyt. Arki muodostuu lasten päivärutiinien ympärille. Aamulla keitetään puuro, syönnin jälkeen mennään leikkipuiston liukumäkeen ja sitten kotiin ruokailemaan. Välissä nukutaan päiväunet ja taas syödään. – Säännöllisyys! Sen lisäksi se on niin hienoa, kun muksut repivät puntista ja haluavat toimintaa. He pitävät liikkeessä koko päivän. Kokopäiväinen koti-isä kuivaamon käynnissäpidosta huolehtiva Riuttamäki ei ole, mutta pysyttelee vapaillaan tiiviisti kotona. Luopuakin on täytynyt. Vielä ensimmäisen lapsen syntymän aikoihin hän pelasi kakkosdivarissa salibandyä Rauman Salbassa, mutta oli jo vuorotyönsä takia välillä harjoituksista pois. Joukkuepelissä oma poissaolo vaikuttaa toisten harjoitteluun, joten harrastus jäi, kun vapaa-aika väheni entisestään. – Tänä keväänä myin vielä moottoripyöräni, joten olen tehnyt itseni harrastuksettomaksi. Mutta kyllä sitä ehtii vielä, hän miettii. Tammikuun jälkeen aikaa on ollut enemmän. Silloin Riuttamäki sai myös oman paikkansa, sillä omakotitalon rakennusprojekti päättyi ja nelihenkinen perhe muutti uuteen kotiin. Rakentamisvaihetta ei ole ikävä. Työmaalla tuli oltua jatkuvasti eikä vapaapäiviä ollut monta. Nyt Riuttamäki nauttii valmiista ja odottelee nuoremman tyttärensä sanavaraston karttumista. – Pinjalla on myös kiipeilykausi hyvässä vauhdissa. Sohvalle pääseminen on tosi lähellä. P Elämä(ä)n laatua Sarja etsii laatua työja vapaa-aikaan. Ennen vietin orvon elämää. Perhe on paras puu heittohalliin. Oulun Nuottasaaren tehtailla havupuusta otetaan irti kaikki mahdollinen. Pirkka on ollut mukana koko prosessissa. – Ensimmäisen tehdaskesäni olin kuorimolla, sitten hakettamolla ja sellutehtaalla. Paperinvalmistuksessakin olen työskennellyt. Tavoite ylittyy Nyt Pirkka keskittyy ja kiskaisee liidokin ilmaan. Kone kaartaa hieman vasemmalle, mutta se pysyy sektorin sisällä. Jorma Niskanen mittaa lukemaksi 16,40 metriä. Se on yli metrin enemmän kuin Pirkan tavoite oli. Tulos ei parane enää seuraavilla kierroksilla. Heittojen jälkeen Pirkka palaa iltavuoroon käyttömieheksi. Tänä iltana hän hakee esimerkiksi näytteitä laboratorioon. Lastauksiakin on luvassa runsaasti. Myös muut iltavuoron miehet ovat nuorenpuoleista väkeä. – Tuotannossa on paljon nuoria ihmisiä ja vakinaistaminen tapahtuu meillä nopeasti. Se on mielestäni hyvä merkki näinä aikoina, toteaa Pirkka. P Vakinaistaminen tapahtuu meillä nopeasti. Se on hyvä merkki. 32-33_taukotila.indd 33 22.8.2017 13.24.07
Taukotila tää vain rahaa. Ahneus sanelee, että työntekijäkin on pelkkä kuluerä, josta olisi hyvä päästä eroon. Ajatus on ahdistava, sillä jokainen haluaa olla arvostettu työntekijä eikä mikään kuluerä. F ilmin teko antoi kuolevan tehtaan työntekijöille mahdollisuuden tehdä kollektiivista surutyötä. Entä, kun kamerat poistuivat ja siirtyivät muihin aiheisiin? Vastaus lie, että useimpien on surtava yksin. Uskon, että meillä naisilla on paremmat varustukset käsitellä ongelmia. Jo pikkutyttöinä leikimme kotia ja ihmissuhteita. Itkukin on sallittu. Mutta miehen tuska on arvaamaton. Pojilla jylläävät pikkupojasta lähtien lihakset ja adrenaliini. Tunteita on hankala puhumalla purkaa, kunnes pullo on niin täysi, että se poksahtaa. Mistä te miehet saisitte rohkeutta ottaa asiat puheeksi – pintaa syvemmältä ennen kuin poksahtaa ja pamahtaa? P S uomalainen mies voi pahoin. Tänä keväänä viikoittain joku onneton on murhannut läheisensä, itsensä tai jonkun tuntemattoman. Teot ovat niin karuja, että ulkopuolisenkin tunteet nousevat pintaan. Jos on pakko tuhota, eikö oma henki riitä? Miksi pitää tuhota muidenkin elämä? Oma paha olo tuntuu sumentavan alleen kaiken muun. Epätoivoiset teot ovat nostaneet esille yhteiskunnan voimattomuuden. Moni onneton on etsinyt apua, mutta ei ole saanut lähetettä, vastaanottoaikaa tai hoitopaikkaa. Vaikka meillä on pitkälle viety terveydenhuoltojärjestelmä, tosipaikan tullen ihminen jää vaille apua. Mielen tuhovoima kun ei noudata virka-aikaa. Pahimmat tuskat iskevät silloin, kun muilla tuntuu olevan kivaa. Jouluna, vappuna ja lauantaina. H iljattain esitettiin televisiodokumentti Myllykosken alasajosta, jossa paperitehtaan lopetuspeliä kuvattiin työntekijöiden kannalta. Myllykoskellakin oli paha olla. Yhdeksi johtolangaksi nousi työntekijöiden voimattomuus isompien voimien edessä. Muutaman kuukauden aikana joutuivat liipasimelle työ, koti, sosiaalinen verkosto ja elämänhistoria. Jotkut ovat valmiimpia muutokseen kuin toiset. Missä toinen kokee haasteen, toinen näkee uhan. Ketään ei voi kuitenkaan painostaa ottamaan työpaikan menetystä haasteena vastaan. Surulle on annettava tilaa. Myllykoskella(kin) työntekijät olivat ylpeitä sukupolvien osaamisesta. Tehdas oli osa elämää, yhteisöä ja kulttuuria. Ei vain duunia, josta sai kivasti liksaa. Julkisuus toimi tässä tapauksessa nykyaikaisena itkuvirren veisaajana. Omaan silmäänkin nousi suolaa, kun Myllykosken viimeinen paperirulla ilmestyi kuvaruudulle. Rahan ja Ahneuden jumala ei kuitenkaan tunne sääliä katoavia yhteisöjä kohtaan. Bisnes ymmärMurheellisten laulu Rahan ja Ahneuden jumala ei kuitenkaan tunne sääliä. Kirjoittaja Päivi Ketolainen on 49-vuotias free-toimittaja, joka asuu rintamamiestalossa Jämsässä. Hänellä on uusperhe, johon kuuluu 7 eri ikäistä lasta ja 2 lastenlasta. Työn alla on kertomus suomalaisista paperintekijöistä. paivi.ketolainen@pp.inet.? Vastaukset ?. Merja Kyllönen ?. Kasviskeitto ?. Lappilainen suotyyppi ?. Atlantin ja Tyynenmeren ?. Hylkypaperi, jätepaperi ?. Damaskos ?. 1269 kilometriä ?. Rovaniemi + mlk ?. Kemijoki, 483 kilometriä ??. Jukka Pojan Teksti Sari Kangas Mitä: Harrastaa ratsastamista. Kuinka usein: Vähintään kerran viikossa. Miksi: Pää tyhjenee ja keskittymiskyky paranee. Ratsastaessa ei voi miettiä työtai kotiasioita vaan on oltava koko ajan hetkessä kiinni, jotta saa 700-kiloisen eläimen tekemään, mitä haluaa. Haastavuus: Tunnin jälkeen paita on hiestä märkä. Kunto ja kehonhallinovat yksilöllisiä, eikä ole yksinkertaista päästä niiden pään sisään ja oppia tuntemaan niitä. Milloin aloitti: Alle 10-vuotiaana, koska kaveritkin ratsastivat. Ennen alkeiskurssia kävi tallilla hoitamassa hevosia ja katselemassa muiden ratsastusta. Uusi alku: Piti välillä taukoa parikymmentä vuotta. Vei tyttärensä tallille talutusratsastukseen tämän ollessa viisivuotias ja innostui itsekin harrastuksesta uudestaan. Eläimet: On eläinrakas. Kotona on tälläkin hetkellä koira. Pelkää silti kissoja, sillä ne eivät tunnu ihmisläheisiltä vaan erakkoluonteisilta. Kenen kanssa: Aloitti aikuisiällä ratsastamisen ystävänsä kanssa kymmenen vuotta sitten. Siitä asti käyneet tallilla melko säännöllisesti. P ARJA HAANPÄÄ Asuu: Hämeenlinnassa Ikä: 43 Perhe: Uusioperhe, jossa mies, kolme tytärtä (17, 10 ja 6) sekä poika (9) Työ: Pakkausosaston hoitaminen Luottamustoimi: Pääluottamusmies Ratsastaessa ei voi miettiä työtai koti asioita. Eläinrakas Kemijoki, 483 kilometriä Jukka Pojan ta paranevat, kun seuraa keinuvan eläimen liikkeitä sen selässä. Hevoset Yhdestä puusta on Jukka Pojan levy. ovat yksilöllisiä, eikä ole yksinkertaista päästä niiden pään sisään ja oppia tuntemaan niitä. Milloin aloitti: tiaana, koska kaveritkin ratsastivat. Ennen alkeiskurssia kävi tallilla hoitamassa hevosia ja katselemassa Pakkausosaston hoitaLuottamustoimi: Pääluottata paraneseuraa keinuvan eläimen liikkeitä sen selässä. Hevoset Paperiliitto ?/???? ?? Pi irr os La ur a Ta in io Sivullinen Sarja kertoo paperiliittolaisten harrastuksista. Mistäs tiesit? Sarja kertoo paperiliittolaisten harrastuksista. Ja nEr ik O lin Jäsen harrastaa 34-36_taukotila_sivullinen.indd 34 22.8.2017 13.25.26
Paperiliitto-lehden aikataulu Nro 5 Aineistot ..........................13.6. Ilmestyy ......................... 29.6. Nro 6 Aineistot ......................... 15.8. Ilmestyy ......................... 31.8. Nro 7 Aineistot ..........................12.9. Ilmestyy .........................28.9. Nro 8 Aineistot ........................10.10. Ilmestyy ....................... 26.10. Nro 9 Aineistot .......................... 7.11. Ilmestyy ........................ 23.11. Nro 10 Aineistot ..........................5.12. Ilmestyy ........................ 21.12. Ilmoita osastosi tulevista tapahtumista. Kerro, mitä olette tehneet. Lähetä valokuvia. Puh. 03-7625 775 Tilaa: www.vetouistelulehti.fi Helppo ja pyytävä VAAPPULITKA 1/12 ILMESTYNYT: NYT LEHTIPISTEISS Ä ? Tehoa kalastukseen houkutuslevyillä ? Viimeisintä tietoa tarjottiin lohikouluissa ? Elämysmatka: ensi kertaa Jäämerellä ? Vaapun henki syntyy vahingossa ? Vaelluskalojen kalastus muuttuu ? Ikaalisten Kyrösjärvi SM-uisteluesittelyssä ? Tunnista veneenrakentelun vaaranpaikat ? Hanna kesän kalanestorina ? Pelastuspukua pitää huoltaa ? Teko-ohje Tenon-välke -putkiperholle ? Naiset mukaan kalareissuille ? Kesän suurimmat uistelukisat ym. Mitä mieltä olet? Anna palautetta tästä lehdestä. Toimituksen sähköposti on tiedotus@paperiliitto.? . Palautetta voit lähettää myös postitse osoitteeseen Paperiliitto-lehti, PL 326, 00531 Helsinki. Paperiliitto ?/???? ?? Sudokun ratkaisut 34-36_taukotila_sivullinen.indd 35 22.8.2017 13.25.26