Arvoitus Premium Boardin tuotanto ei tunnu alkavan eikä toiminta loppuvan. Mitä Juankosken tehtaassa oikein tapahtuu? Nro 5/2016 ? 1.7.2016 ? 58. vuosikerta ”Sanoin meijä flikal, et on se outo tyyppi, et ko pyytää tanssima.” s. 24 Kiky toi 24 lisätuntia s. 4 | Investointi Imatralle s. 6 | Jäsentapahtumasa lähes 6000 kävijää s. 28 PAPERI Li it to 1_kansi.indd 1 21.6.2016 16:26:55
KAIKKI MITÄ ET OLE KOSKAAN HALUNNUT TIETÄÄ KUOLEMASTA löy y hdestä aikast . henkivakuutuskuntoon.? Vakuutuksen myöntää Keskinäinen Vakuutusyhtiö Kaleva. Puolet suomalaisista ei ole varautunut mitenkään omaan kuolemaansa. Aihe herättää paljon kysymyksiä, joihin on vaikea löytää vastauksia. Kokosimme hyödyllistä tietoa ja kiinnostavia artikkeleita yhteen paikkaan. Hyödynnä järjestösi jäsenetu ja laita henkivakuutuksesi kuntoon. Samalla saat neuvoja esimerkiksi testamentin laatimiseen ja muuhun varautumiseen, jolla voit keventää lähimmäistesi taakkaa, jos pahin tapahtuu. Kats KUINKA VOIT VARAUTUA 2-3_sisis.indd 2 21.6.2016 13:16:14
36 ?Jani Yletyinen rentoutuu rakentamalla pienoismalleja. 11 ?Reijo Suominen ja Nelli Niemi ovat töissä UPM Ra? atacilla. 22 ?Jarkko Elo ran taa huolettaa hallituksen toiminta työelämäasioissa. 11 minen ja Nelli Niemi ovat töissä UPM Ra? atacilla. 22 Elo ran taa huolettaa hallituksen toiminta työelämäasiPEFC/02-31-162 441 428 PAINOTUOTE Valvomo 4 Pääkirjoitus 4–9 Kuorimo 4 Työaika pitenee. 6 Imatralle suuri investointi. 8 Työntekijä kuoli Kaipolassa. 10 Työilmapiiri tehtiin paremmaksi Ra? atacilla. 12–19 Reportaasi Juankosken tehtaan kummalliset vaiheet. 20 Luottamusmiehet pääsivät esiin sotien jälkeen. 22 SAK:n puheenjohtaja Jarkko Eloranta huolissaan ay-liikkeen nakertamisesta. 24 Simo ja Eija Juuruskorpi tukevat toisiaan. 28 Liiton jäsentapahtuma veti 5794 osallistujaa. 32 Maailmalta. Olutmaan elämää. 32 Kortti ja huuli lentävät Ilari Niinimäen kesäpaikassa. 34–38 Hiomo 34 Motoristit kokoontuivat Valkeakoskella. 36 Pienoismallien teko vie Jani Yletyisen mukanaan. 39–42 Taukotila 40 Tulipalo kiusasi Tainionkosken yökyöpeleitä. 42 Ärsyke. Satakieli, ilves ja minä. 12–19 Reportaasi Salaperäinen tehdas Premium Boardin tehtaan Juankoskella omistaa ukrainalainen liikemies Valeriy Samoriz ja johtajana on ruotsalainen kunnallispoliitikko, joka ei tiettävästi ole koskaan käynyt Juankoskella. Yritys on vuosien varrella usein luvannut avata tehtaan muutaman viikon kuluessa – ja taas syönyt sanansa. Nyt varatoimitusjohtaja sanoo, että kartongin päällystäminen alkaa syksyllä. Kuinka moni uskoo vielä? SISÄLTÖ Paperiliitto ?/???? | ? Paperiliitto Julkaisija Paperiliitto r.y. Päätoimittaja Petri Vanhala Toimitussihteeri Eija Valkonen Toimittaja Eeva Eloranta-Jokela Ulkoasu ja taitto Reima Kangas, Taitengra? a ky Lehden aineistot: tiedotus@paperiliitto.? Osoite Hakaniemenranta 1 A, 7. krs., PL 326, 00531 Helsinki Puhelin 010 289 7700, Fax 09-701 2279 Sähköposti etunimi.sukunimi@paperiliitto.? Internet www.paperiliitto.? Kaupalliset ilmoitukset MikaMainos Oy, p. 02 235 1371, info@mikamainos.? Tilaushinta (10 numeroa) 20 euroa Osoitteenmuutokset jasenrekisteri@paperiliitto.? ISSN 0356-0708 Paino Forssa Print Paperi Novapress Silk 70 g / m 2 , Stora Enson Veitsiluodon tehdas. Aake Roininen 28 ?Kohta peilistä katsoo pupu. Kaksivuotias Jarno Skoas malttoi odottaa kasvomaalauksen valmistumista vaihe vaiheelta Paperiliiton jäsentapahtumassa Tykkimäellä. 24 ?? Simo ja Eija Juuruskorpi luottavat puhumisen voimaan. KAIKKI MITÄ ET OLE KOSKAAN HALUNNUT TIETÄÄ KUOLEMASTA löy y hdestä aikast . henkivakuutuskuntoon.? Vakuutuksen myöntää Keskinäinen Vakuutusyhtiö Kaleva. Puolet suomalaisista ei ole varautunut mitenkään omaan kuolemaansa. Aihe herättää paljon kysymyksiä, joihin on vaikea löytää vastauksia. Kokosimme hyödyllistä tietoa ja kiinnostavia artikkeleita yhteen paikkaan. Hyödynnä järjestösi jäsenetu ja laita henkivakuutuksesi kuntoon. Samalla saat neuvoja esimerkiksi testamentin laatimiseen ja muuhun varautumiseen, jolla voit keventää lähimmäistesi taakkaa, jos pahin tapahtuu. Kats KUINKA VOIT VARAUTUA Eija Valkonen Eija Valkonen Jussi Partanen M au ri H el en iu s Vesa-Matti Väärä 2-3_sisis.indd 3 21.6.2016 16:18:14
4 | Paperiliitto 5/2016 KUORIMO Teksti Eeva Eloranta-Jokela Y li vuoden kestäneiden neuvottelujen jälkeen työmarkkinoiden keskusjärjestöt saivat allekirjoitetuksi kilpailukykysopimuksen. Sopimuksen kattavuus saatiin riittäväksi sopimuksen syntymiseen, kun Palvelualojen ammattiliitto PAM ja Metalliliitto tahoillaan hyväksyivät neuvottelutuloksensa kesäkuun alussa. Paperiteollisuuteen neuvottelutulos saatiin sovittua 23. toukokuuta. Paperiliiton valtuusto hyväksyi sen sekä paperinjalostukseen saadut neuvottelutulokset 31. toukokuuta. Paperiteollisuuden uusi työehtosopimus hyväksyttiin valtuustossa äänestyksen jälkeen äänin 31–10. Paperinja pahvinjalostuksen työehtosopimus sekä Huhtamäki Foodservicen talokohtainen työehtosopimus hyväksyttiin yksimielisesti. Uusi työehtosopimus on voimassa Paperiliiton ja Metsäteollisuus ry:n välillä 1.10.2016–30.9.2017. Paperinjalostuksen sopimukset ovat voimassa 1.2.2017–31.1.2018. Pidennyksestä sovitaan paikallisesti Paperiteollisuuden uuden työehtosopimuksen mukaan työaika pitenee yhteensä kolmen työpäivän verran. Sopimuksen piirissä on noin 13 000 työntekijää. – Ei tätä voi hyväksi sanoa, koska nyt pidennetään työaikaa eivätkä palkat nouse, luonnehti Paperiliiton puheenjohtaja Petri Vanhala neuvottelutuloksen jälkeen. Neuvottelut Paperiliiton ja Metsäteollisuus ry:n välillä olivat alkaneet nihkeästi, mutta lopulta tulos syntyi kaikista järjestöis24 tuntia Kilpailukykysopimus määritti 24 tunnin työajan pidennyksen vuodessa. Työajan pidennyksen ei tarvitse olla kokonaisia työpäiviä. S e syntyi sittenkin vaikka synnytys meni pitkäksi. Odotusaika kesti yli 12 kuukautta. Kyseessä on tietenkin Kilpailukykysopimus. Odotuksen aikana lapsen nimikin ehti vaihtua. Kutsumanimekseen sopimus sai Kiky:n. Kun se lopulta syntyi, kukaan ei kuitenkaan poksautellut pulloja, eikä kuulunut hurraahuutoja. Työntekijäpuolella syynä juhlinnalta pidättäytymiseen oli pettymys sopimuksen yksipuolisuuteen. Työnantajapuolella taas odotukset sopimuksen sisällöstä olivat olleet paljon saatua suuremmat. Heidän mielestä sopimuksesta jäivät puuttumaan maan hallituksen lupaamat pakkolait, työehtosopimuksen yleissitovuuden romuttaminen, työajan lisääminen sadalla tunnilla, sairauskarenssit, työnjohto-oikeuden lisääminen, lomarahojen leikkaukset, jne. On muistettava, että syntyneen sopimuksen juuret ovat syvällä eduskuntavaaleissa 2015. Vaalivoiton saaneet puolueet halusivat jyrätä ay-liikkeen, ja oikein huolella. Tämä ajatus sai kannatusta myös työnantajapuolella. Työntekijöiden lähtökohta neuvotteluihin oli karu. Kyse oli lähinnä siitä, miten torjutaan suurimmat uhkat ja estetään toteutumasta niitä toiveita, joita maan hallituksella oli ay-liikettä kohtaan. Ikävä kyllä ne toiveet ovat vieläkin olemassa hallituspuolueiden tavoitteissa. Niihin palataan jossain vaiheessa. Tässä torjuntataistelussa kuitenkin onnistuttiin sen arvoisesti, että sopimus kannatti tehdä. Sopimus ei syntynyt yksimielisesti monessakaan liitossa, mikä kuvaa sitä, kuinka vaikeasta asiasta on kyse. Ja tahot, jotka sopimusta vastustivat, katsoivat vain syntynyttä paperia, ei sitä, mitä sen ympärillä on. Tällä sopimuksella ay-liike säilytti sopimusoikeuden ja hillitsi kovimman oikeistosiiven hyökkäyksen.? P Se syntyi sittenkin PÄÄKIRJOITUS Torjuntataistelussa kuitenkin onnistuttiin ja sopimus kannatti tehdä. VASTARANNAN SUPI ALOHA!! Kesälomaterveiset täältä Havannasta 4-5_kuorimo.indd 4 21.6.2016 16:27:42
Paperiliitto 5/2016 | 5 KUORIMO tä ensimmäisten joukossa. Koko neuvotteluprosessin ajan keskiössä oli, miten työaikaa pidennetään keskimäärin 24 tuntia vuodessa muuttamatta ansiotasoa. Tuntimäärä oli naulattu kiinni kilpailukykysopimuksessa, joten soveltamisneuvotteluissa voitiin ratkaista ainoastaan se, miten lisäys toteutetaan. Työehtosopimuksen mukaan työajan pidentäminen toteutetaan ensisijaisesti paikallisesti sovitulla tavalla muuttamalla joko päivittäistä tai viikoittaista työaikaa. Pidennyksen ei tarvitse olla kokonaisia työpäiviä. Lisäksi työaikaa voidaan sopia vuorovapaapäiville. – Sopimalla asioista paikallisesti kehitetään samalla paikallisen sopimisen kulttuuria, Vanhala näkee. Jos työajan pidentämisestä ei päästä paikalliseen sopimukseen lokakuun loppuun mennessä, otetaan käyttöön 24 tuntia ”Ei tätä voi hyväksi sanoa, koska nyt pidennetään työaikaa eivätkä palkat nouse.” perälauta sovituin keinoin. Paperiliitto tekee lokakuun lopulla työpaikoille kyselyn, jolla selvitetään työajan pidennykseen käytetyt keinot. Jalostuksessa toisin keinoin Pahvinja paperinjalostuksen sekä Huhtamäki Foodservice Nordicin työehtosopimuksissa vuosittaista työaikaa pidennetään 24 tunnilla muuttamalla vuorovapaataulukoita. Paikallista sopimista edistetään lisäämällä työehtosopimuksiin asiaa koskevia määräyksiä. Työaikapankkia varten on luotu omat pelisäännöt. Molempiin jalostuksen sopimuksiin tuli selviytymislauseke koskemaan tilanteita, jossa yritys on poikkeuksellisen vaikeassa taloustilanteessa. Keinoina voidaan käyttää työehtosopimuksessa sovittuja paikallisen sopimisen mahdollisuuksia. Paperiteollisuuden tessiin selviytymislauseketta ei sisälly. ? P 24 tuntia lisää ? Vuosittaisen säännöllisen työajan pidentäminen toteutetaan ensisijaisesti paikallisesti sovitulla tavalla joko muuttamalla päivittäistä tai viikoittaista työaikaa, tai sijoittamalla työajan pidennys vuorovapaapäivälle. Tällöin noudatetaan työehtosopimuksen nro 47 vuorovapaataulukoita. ? Paikallinen sopiminen työajan pidentämisestä tulee tehdä vuosittain lokakuun loppuun mennessä. ? Vuorotöissä päivittäistä työaikaa voidaan pidentää vuoronvaihtoajalla, jolloin peräkkäisten vuorojen työntekijät ovat samanaikaisesti työssä. Päivittäisen työajan lisäys on mahdollista toteuttaa myös liukuvaa työaikaa käytettäessä. ? Jos paikallisesesti sovittaisiin päivittäisen työajan pidentämisestä, se merkitsisi työpäivän pituuden jatkumista noin 7 10 minuuttia työaikamuodosta riippuen. ? Jos pidennys toteutetaan viikottain, työaika pitenee noin puoli tuntia eli tarkalleen ottaen 30 minuuttia 38 sekuntia viikossa. ? Käytettäessä työaikapankkia voidaan sopia ns. miinussaldosta, jolloin työntekijällä on vuoden alussa järjestelmässä 24 tuntia velkaa. Työntekijä tekee paikallisesti sovitun työaikapankkisopimuksen mukaisesti miinussaldot pois. ? Paikallisesti on mahdollista sopia mallista, jolla ylityökorvausten perusosia ei makseta tiettyyn tuntimäärään saakka. ? Päivätöissä ja keskeytyvissä työaikamuoidoissa voidaan arkipyhät helatorstai ja loppiainen muuttaa säännölliseksi työajaksi jalostustehtailla ja jalostusosastoilla. Myös tätä voidaan hyödyntää työajan pidentämisessä. ? Työajan pidentämisestä tehtävä paikallinen sopimus voidaan tehdä toistaiseksi voimassa olevaksi tai vaihtoehtoisesti työajan pidentämistä tarkastellaan vuosittain. ? Jos pidennystä ei saada sovittua, noudatetaan työehtosopimukseen määritettyä niin sanottua perälautamallia. Kirjattu on myös se, ettei työajan pidennyspäivien sijoittamisesta saa aiheutua työntekijälle kohtuutonta haittaa. Lyhyen kokeilu ei jatku ? Työehtosopimuksessa ei enää ole voimassa lyhyen vuorokierron kokeilu työnantajan päätöksellä. Tämä oli mukana viime työehtosopimuksessa. M ik ko N ik kin en M ik ko N ik ki ne n 4-5_kuorimo.indd 5 21.6.2016 16:27:43
KUORIMO 6 | Paperiliitto 5/2016 Teksti Reima Kangas S tora Enso jatkaa satsauksiaan elintarvikepakkauskartongin tuotantoon Imatralla. Yhtiö investoi noin 70 miljoonaa euroa uuteen polyeteenipäällystyslinjaan ja automatisoituun rullavarastoon Imatran tehtaille. Investointi lisää huomattavasti Kaukopään päällystyskapasitettia, muttei juuri työntekijämäärää. Uuden linjan pyörittäminen tulee tehtaan nykyisten työntekijöiden harteille. Nykyisin tehtaalla on kolme PElinjaa, joiden yhteiskapasiteetti on 275 000 tonnia. Uuden neljännen linjan kapasitetti on 140 000 tonnia. Suunnitelmien mukaan uusi linja käynnistyy lokakuussa 2017. –PE-päällystyksen lisäkapasiteetti mahdollistaa myös muun muassa innovatiivisten uuden sukupolven biopäällysteiden tuotekehityksen, todetaan yhtiön tiedotteessa. Stora Enso pyrkii monen muun yrityksen tavoin kehittämään uusia biopohjaisia eristekalvoja, biomateriaaleja ja biokomposiitteja, joilla pyritään korvaamaan muovia. Osa niistä perustuu nanoselluun. Nanosellun käyttö etenee Kun esimerkiksi UPM on halunnut keskittyä nanosellun kanssa suhteellisen pienissä erissä myytäviin, mutta kohtalaisen kalliisiin tuotteisiin, Stora Enso on pyrkinyt käyttämään nanosellua myös bulkkituotteissa, kuten kartongissa. Stora Enso aloitti nanosellun eli mikrokuitusellun tuotannon pienimuotoisesStora Enson investointi Kaukopäähän lisää reilusti tehtaan päällystyskapasiteettia. Se voi myös vauhdittaa nanosellun ja muiden uusien biopohjaisten tuotteiden läpimurtoa. ti koelaitoksellaan Kaukopäässä vuonna 2011. Nyt tavoite on osittain täyttynyt. Alkuvuodesta Stora Enso ilmoitti, että pakkausvalmistaja Elopak on käyttänyt sen valmistamaa nanoselluun pohjautuvaa kartonkia yli sadan miljoonan nestetölkin valmisValta vaihtui SAK:ssa Eeva Eloranta-Jokela S AK:ta seitsemän vuotta johtanut Lauri Lyly piti viimeisen linjapuheensa järjestön edustajakokouksessa Tampereella. Hän kaipasi talouskasvua vauhdittavia investointeja. – Se mikä puuttuu, on uskallus ja toimintaympäristön näkymä, joka mahdollistaisi hankkeiden liikkeellelähdön. Lyly uskoo, että uudeksi puheenjohtajaksi valittu Jarkko Eloranta tulee uudistamaan SAK:ta. Lyly painotti, että SAK on aina ollut yhteiskuntaa eteenpäin vievä voima ja uuden kehittäjä. Tätä järjestön on oltava myös tulevaisuudessa. – Muutos ei silti ole itsetarkoitus. Meillä on oltava uskallusta ja voimaa puolustaa säilyttämisen arvoisia asioita. Silloin kun hallitus tai työnantajat ajavat Suomea väärään suuntaan, on oltava rohkeutta painaa myös jarrua. Tämä ei kuitenkaan riitä. Meidän on aina löydettävä tapa kääntää kurssi oikeaan suuntaan ja painaa silloin puolestamme jalka kaasulle. Eläkkeelle jäävä Lyly jätti tuleville neuvottelijoille vinkin: – Pitäkää sopimisen kynä aina mukana! ? P ”Pitäkää sopimisen kynä aina mukana.” UK-hanke ei jatku Järjestöt: Uuden palkansaajakeskusjärjestön selvitystyö on päättynyt. Hankkeessa mukana olleiden liittojen kokous totesi kesäkuussa, että uutta keskusjärjestöä ei kyetä perustamaan suunnitellussa aikataulussa ja laajuudessa. Puheenvuoroissa todettiin, että syyt ja tarpeet palkansaajien yhteistyön tiivistämiseksi ovat kuitenkin edelleen olemassa. Vaikka SAK ja STTK jatkavat toimintaansa itsenäisinä järjestöinä, palkansaajien yhteistyön tiivistäminen ja toiminnan kehittäminen on tulevaisuudessa entistäkin tärkeämpää. Tämän saman ajatuksen kannalla oli myös Paperiliiton liittovaltuusto. Liittojen kokous linjasi, että selvitysmateriaalit ja linjaukset uusista yhteistyömuodoista tullaan hyödyntämään, sillä tarve keskusjärjestörajat ylittävälle yhteistyölle on yhä olemassa. Neljä liittoa yhdeksi Liittofuusio: Paperiliiton ja kolmen muun liiton yhdistyminen sai vihreää valoa Metallin liittokokouksessa. Metalli päätti jatkaa neljän teollisuusliiton valmistelutyötä yhden suurliiton perustamiseksi. Yhdistymishankkeessa ovat mukana Paperiliitto, Metalliliitto, Puuliitto ja Teollisuusalojen ammattiliitto TEAM. Neuvoja kesätöihin Neuvonta: Kesätyöntekijät ja työnantajat saavat neuvoja maksuttomasti Kesäduunari-infosta 2. syyskuuta saakka. SAK:n, Akavan ja STTK:n yhteinen Kesäduunari-info auttaa joka kesä satoja kesätyöntekijöitä puhelimitse ja netin kautta. Kesäduunarineuvoja Sini Tervolta voi kysyä neuvoa esimerkiksi palkkoihin, työvuoroihin tai työsopimuksen laatimiseen liittyviin asioihin. Kesäduunari-infon puhelinnumero on 0800 179 279. Puhelinpalvelu vastaa maanantaista perjantaihin kello 9–15. Neuvontaa saa suomeksi, ruotsiksi ja englanniksi. Palveluun voi soittaa nimettömänä. Info toimii myös Facebookissa www.facebook. com/kesaduunari ja Twitterissä twitter.com/kesaduunari. Työelämätietoa lisäksi www.kesaduunari.fi SILPPUA Investointi Imatralle ?Kaukopään tehtaan PEpäällystyksen kapasiteetti nousee noin 50 prosenttia uuden linjan valmistuttua. Lauri Lyly toimi SAK:n puheenjohtajana vuodesta 2009. Markku Ulander / Lehtikuva 6-7_kuorimo.indd 6 21.6.2016 17:58:09
KUORIMO Paperiliitto 5/2016 | 7 tamiseen Itä-Euroopan markkinoille. Tänä vuonna Elopak aikoo kokeilla tuotetta myös Länsi-Euroopassa. – Nämä pakkaukset tarvitsevat vähemmän raaka-ainetta ja ovat kevyempiä. Kuluttajien on parempi käyttää niitä ja ne säästävät kuljetuskustannuksia, kehaisi Stora Enson toimitusjohtaja Karl-Henrik Sundström Kauppalehdessä viime tammikuussa. Elopakin kohdalla on kuitenkin kysymys vielä kokeilusta. Ongelmia on vielä ratkaistavana ennen suurta menestystä. Eroista K eskusteltiin nuorimmaisen kanssa Tykkimäen vaatetuksesta. Oltiin eri mieltä. Äänestykseen jouduttiin. Nuorimmainen hävisi 4-1, kun muut lapset tulivat yllättäen tueksi. ”Mä eroon tästä perheestä”, paukautti hävinnyt. Tätä kuulee nykyään paitsi lapsilta myös aikuisilta, kun asiat eivät mene mieleisellä tavalla. Välillä uhataan erolla lapsen joukkueesta, metsästysseurasta tai joskus jopa liitosta. Enää ei välttämättä jakseEroista tykkäävät vain työnantaja ja appiukko. SUORAA PUHETTA TILASTO ta ottaa selvää faktoista saatikka liata käsiä kentän reunalla huoltotehtävissä. Paukautetaan vain oma mielipide keskustelunavauksena ja samalla sen lopetuksena. Tähän tulee muiden mukautua, kun minä tämän asian paremmin ymmärrän. Voi pitää joskus paikkansakin, mutta erot ovat aina sotkuisia, eikä niihin välttämättä kannata kevyin perustein pyrkiä. Eroista tykkäävät vain työnantaja ja appiukko.? P Juha Koivisto vastaava lakimies Elopak on käyttänyt nanoselluun pohjautuvaa kartonkia yli sadan miljoonan nestetölkin valmistamiseen. – Teknisesti tuotanto on täysin mahdollista, mutta kustannuspuoli rajoittaa, sanoo tekniikan tohtori Henrikki Liimatainen Oulun yliopistosta. Kartongin valmistus nanosellusta suuressa mittakaavassa on yksinkertaisesti vielä liian kallista. Tilanne muuttunee ajan myötä. Kartongin rungon lisäksi nanosellua pyritään vielä joskus käyttämään myös päällystemateriaalina läpäisemättömyyttä vaativissa kohteissa. Esimerkiksi elintarvikkeisiin ei tarvittaisi enää muovikalvoa, koska uusi sellusta tehty pintamateriaali suojaisi tuotteita mikrobeja ja kaasuja vastaan. Uusi päällystyslinja antaa mahdollisuuden tavoitella tällaisiakin tuloksia. ? P ?Tehdasalueelle rakennetaan kokonaan uusi rakennus vanhan varaston paikalle. St or a En so / M ik ko N ik ki ne n Stora Enso 160 000 Metsäteollisuuden Suomessa suoraan ja välillisesti työllistämät henkilöt 2014. 588 miljoonaa euroa Metsäteollisuuden yhteenlasketut tutkimusja kehittämistoiminnan menot Suomessa 2009-2014 (sahatavara, paperi ja painaminen) 3,6 miljardia euroa Metsäteollisuuden investoinnit Suomessa 2009–2014 11,7 miljardia euroa Metsäteollisuuden viennin arvo vuonna 2015 Lä hd e M et sä te ol lis uu s/ T ila st ok es ku s ja T ul li 6-7_kuorimo.indd 7 21.6.2016 17:58:10
? | Paperiliitto ?/???? KUORIMO SILPPUA Metsäteollisuuden ero EK:sta yllätti Eeva Eloranta-Jokela Metsäteollisuus aikoo irrottautua Elinkeinoelämän Keskusliiton eli EK:n jäsenyydestä. Järjestö päättää asiasta ylimääräisessä kokouksessa 30. kesäkuuta. Paperiliitossa ei osattu odottaa eroaikeita – Vaikka pitkin sopimusneuvottelukautta Metsäteollisuus on osoittanut olevansa pettynyt liian neuvottelevaan keskusjärjestöön, tuli ilmoitus yllätyksenä, sanoo Paperiliiton puheenjohtaja Petri Vanhala. Metsäteollisuus ry sanoo edelleen olevansa vahvasti sitoutunut vientiteollisuuden yhteistyöhön. Irtiotolla Metsäteollisuus haluaa lisätä vaikutustaan elinkeinopolitiikassa ja ottaa samalla jäsenyritykset huomioon entistä paremmin. Vanhalaa kuitenkin epäilyttää, miten Metsäteollisuuden irtiotto vaikuttaa niin sanotun Suomen mallin toteuttamiseen. Suomen mallissa eri alojen palkankorotukset sidottaisiin vientiteollisuuden linjaan. – Tämän mallin rakentaminen saattaa nyt vaarantua, mikä ei ole ainakaan metsäteollisuuden etu, pohtii Vanhala. Eron takana koventunut asenne Metsäteollisuus ry:n puheenjohtaja Jussi Pesonen ei usko, että tuleva päätös vaikuttaisi mitenkään palkansaajiin. Petri Vanhala näkee asian toisin. – Paperiliiton jäsenten edunvalvontaan tämä vaikuttaa, kun vastedes kaikki neuvottelut käydään suoraan osapuolten välillä. Kuviosta katoaa sillanrakentaja, kun EK jää ulkopuolelle, Vanhala pohtii. Metsäteollisuuden ero EK:sta heijastaa Vanhalan mielestä työnantajien koventunutta asennetta työmarkkinoilla. Kilpailukykysopimuksen toteutumiseen tulevalla päätöksellä ei ole vaikutusta, sillä Paperiliiton ja Metsäteollisuuden välinen neuvotteluratkaisu on vahvistettu paperiteollisuuden työehtosopimuksiksi. Jos Metsäteollisuus päättää erota, sen jäsenyys EK:ssa päättyy 1.1.2017. teessa ne nousevat automaattisesti ns. takaasentoon. Yövuoro havaitsi paperirataa päälle laitettaessa kytypalon koneen käyttöpuolella. Onnettomuuden sattuessa noin kello 2.45 työntekijä oli hoitotasolla sammuttamassa paloa vesiletkulla. Työntekijä pyysi radiopuhelimen välityksellä toista operaattoria katkaisemaan paperiradan, että hän näkisi palon ja saisi sen sammutettua paremmin. Paperirataa katkaistaessa katkoautomatiikka siirsi infrakuivaimen ns. taka-asentoon. Työntekijä jäi infrakuivaimen ja runkopalkkien väliin ja menehtyi. Tilanne, jossa onnettomuus tapahtui, ei Tilanne jossa onnettomuus tapahtui, ei ollut sinänsä poikkeuksellinen. Työntekijä menehtyi Kaipolassa Samanlaisia vaaranpaikkoja löytyy muistakin tehtaista. Teksti Reima Kangas Kuva Henry Moilanen U PM:n Jokilaakson tehtailla Kaipolassa sattui kuolemaan johtanut onnettomuus 17. toukokuuta. Onnettomuudessa menehtyi paperiradan ns. kytypaloa sammuttanut 57-vuotias työntekijä. Kaipolan paperikone 6:lla paperirainan kuivatus tehdään muun muassa infrakuivaimilla. Kuivaimien ollessa ajoasennossa ovat ne lähes kiinni paperiradassa. KatkotilanKaipolan tehtaan työsuojeluvaltuutettu Mika Huhtala oli kesäkuussa menossa onnettomuutta selvittelevän työryhmän kokoukseen. 8-9_kuorimo.indd 8 21.6.2016 17:34:16
Paperiliitto ?/???? | ? KUORIMO K ansalaisten huomion keskittyessä muihin asioihin, kuten kikyjen saattamiseen maaliinsa, on hallituksella ollut oiva tilaisuus antaa huomaamatta esityksensä työsopimuslain heikentämisestä. Yhtenä elementtinä tässä hankkeessa on takaisinottovelvollisuuden lyhentäminen. Velvollisuushan on pitänyt sisällään kiellon palkata uusia työntekijöitä, jos työnantaja on irtisanonut vanhoja työntekijöitä tuotannollisin ja taloudellisin irtisanomisperustein edeltävän yhdeksän kuukauden aikana. Nyt hallitus esittää tämän ajan lyhentämistä osin jopa neljään kuukauteen. Miksi? Hallituksen mukaan sen vuoksi, että ”Takaisinottovelvollisuuden ollessa voimassa työnantaja ei ole voinut palkata määräaikaisena työskennellyttä työntekijää, vaan sillä on ollut takaisinottovelvollisuuden nimissä velvollisuus palkata vakituisesta työstä irtisanottu työntekijä.” Edellä siteeratusta ilmeneekin koko hallituksen esityksen logiikan nurinkurisuus. Takaisinottovelvoite on suojannut vakituisessa työsuhteessa olevaa työntekijää mahdollisuudelta tulla korvatuksi määräaikaisella työntekijällä tilanteessa, jossa tarvetta työvoiman vähentämiselle ei ole todellisuudessa ollutkaan. Kun velvoite on toiminut tarkoitetulla tavalla, tulee se hallituksen mielestä poistaa. Hallituksen älykköjen mukaan ”Lakimuutos vahvistaakin tältä osin määräaikaisten asemaa ja helpottaa siirtymistä määräaikaisesta työstä vakituiseen.” Niin…siihen vakituiseen työhön, josta edellinen on irtisanottu. Tälläkin tempulla syntyy varmaan uusia työpaikkoja tuhansittain. Mutta kyllä hallituksen tekstiä lukiessa hävettää. Varmaan tekijöitäkin. P Temppu, ja kuinka se tehdään PITUUSLEIKKURI Mutta kyllä hallituksen tekstiä lukiessa hävettää. Varmaan tekijöitäkin. sinänsä ollut poikkeuksellinen. Kaipolan tehtaan työsuojeluvaltuutetun Mika Huhtalan mukaan pienet kytypalot ovat päällystävillä koneilla suhteellisen yleisiä. – Ei voi sanoa, että se on normaali tilanne. Ei niitä satu päivittäin tai viikottain mutta kuitenkin sattuu silloin tällöin, kertoo Huhtala. Vastaavat vaarapaikat poistettava Onnettomuuden jälkeen paperikone ajettiin alas. Vielä samana yönä sekä seuraavana yönä paikalle tuli Jyväskylän Seudun Mielenterveysseuran Kriisikeskus Mobilen työntekijöitä. – Kaikilla halukkailla on myös ollut mahdollisuus mennä juttelemaan psykologin kanssa. Jokainen käsittelee asiaa omalla tavallaan, osa haluaa puhua ja toiset eivät, sanoo Mika Huhtala. Poliisin mukaan onnettomuudesta ei ole tullut ilmi tietoja, jonka vuoksi pitäisi käynnistää esitutkinta. Tutkinta jatkuu normaalina kuoleman syyn tutkintana. Yleensä tutkinta kestää kuukausia. Vastaavanlaisia kuin Kaipolassa tai muita ratakatkoautomatiikan aiheuttamia vaaranpaikkoja on monilla tehtailla. Paperiliiton työsuojelusihteeri Hannu Ulenius toivoo, että työntekijät tunnistavat ne ja työsuojeluvaltuutetut vaativat välittömästi niiden poistamista. P Työntekijä menehtyi Kaipolassa Tällä palstalla Väistyhän vähän -mies tökkii ilmiöitä ja raatelee epäkohtia. Tällä palstalla Väistyhän vähän -mies tökkii ilmiöitä ja raatelee epäkohtia. 8-9_kuorimo.indd 9 21.6.2016 17:34:16
10 | Paperiliitto 5/2016 Tulehduksesta eroon Vääränlaiset ”tumput” on saatu riisuttua myös työpaikan ilmapiiristä. – Henki on nyt huomattavasti parempi. Tilanne ehti olla aika surullinen jonkin aikaa, luonnehtii Jari Lehtinen. Vajaat kaksi vuotta sitten työilmapiiri oli pääluottamusmies Pertti Niemen mukaan suorastaan tulehtunut. Tilanne kärjistyi, kun vuonna 2014 aloitettiin yhteistoimintaneuvottelut vähennyksistä. Yksi tuotantolinja lopetettiin Valkeakoskelta ja ajoja Tampereelta siirrettiin tuolloin Puolaan. Vaikeuksien juuret olivat syvällä ja luottamushenkilöiden mielestä oli korkea aika tehdä jotakin, putsata pöytä. Ja kuten Niemi asian kiteyttää, munakasta ei voi tehdä rikkomatta ensin munia. – Työnantajan korva suureni sen jälkeen, kun yt-päätökset tulivat ja johtivat mielenilmaukseen. Sitä ei tehty piruuttaan tai pelkästään vastalauseena vähennyksille. Oli pakko tehdä jotain, mikä auttaisi parantamaan luottamusta ja arvostusta ”Paikan päällä kuulee heti, mitä mieltä väki on ja mitä he ajattelevat.” Kohti sujuvampaa työilmapiiriä Työilmapiiriin saatiin muutos ja uusi ote UPM Ra? atacilla Tampereella. UPM Rafl atac UPM:n tytäryhtiö 11 tehdasta 40 eri maassa, joissa yhteensä 2900 työntekijää Toiseksi suurin tarralaminaattien valmistaja maailmassa Liikevaihto 1,4 miljardia euroa ? Ari Koskinen myöntää, hämeenkyröläiset voivat olla härkäpäitä. Teksti Eeva Eloranta-Jokela Kuvat Eija Valkonen K eskellä kerrostaloaluetta Tampereen Tesomalla on kaikkiaan 400 ihmisen työpaikka, UPM Ra? atac. Paperiliittolaisia on töissä noin 150. Samalla paikalla on valmistettu vuosien saatossa muun muassa lautasliinoja ja hyllypapereita. Nykyisin tuotanto on keskittynyt pelkästään erikoistuotteisiin, tarralaminaatteihin, joiden neliöhinta on moninkertainen painopaperiin verrattuna. Tehtaalla valmistettua etikettipaperia päätyy niin laatuviskin pulloon kuin arkipäivän tuotteisiin. Seuraava päällystyskoneella valmistettava tarra päätyy todennäköisesti sampoopullon kylkeen. Team Leader Jari Lehtinen valmistelee koneella ajoa tekemällä rullaan karvin lentävää vaihtoa varten. Lehtinen riisuu viime vaiheessa viiltosuojakäsineet. – Ihan kaikkea ei pysty tumput kädessä tekemään, Lehtinen selittää. TYÖPAIKKA Vääränlaiset ”tumput” on saatu riisuttua – Henki on nyt huomattavasti parempi. Tilanne ehti olla aika surullinen jonkin Vajaat kaksi vuotta sitten työilmapiiPertti Niemen mukaan suorastaan tulehtunut. Tilanne kärjistyi, kun vuonna 2014 aloitettiin yhteistoimintaneuvottelut vähennyksistä. Yksi tuotantolinja lopetettiin Valkeakoskelta ja ajoja Tampereelta siirrettiin tuolVaikeuksien juuret olivat syvällä ja luottamushenkilöiden mielestä oli korkea aika tehdä jotakin, putsata pöytä. Ja kuten Niemi asian kiteyttää, munakasta ei voi tehdä ni sen jälkeen, kun yt-päätökset tulivat ja johtivat mielenilmaukseen. Sitä ei tehty piruuttaan tai pelkästään vastalauseena vähennyksille. Oli pakko tehdä jotain, mikä auttaisi parantamaan luottamusta ja arvostusta ”Paikan mieltä väki on ja mitä he ajattelevat.” UPM Rafl atac UPM:n tytäryhtiö 11 tehdasta 40 eri maassa, joissa yhteensä 2900 työntekijää Toiseksi suurin tarralaminaattien valmistaja maailmassa Liikevaihto 1,4 miljardia euroa ? Ari Koskinen myöntää, hämeenkyröläiset voivat olla härkäpäitä. 10-11_kuorimo.indd 10 20.6.2016 22.21.50
Paperiliitto 5/2016 | 11 TYÖPAIKKA työnantajan ja työntekijöiden välillä, Niemi luonnehtii. Niemi ja työsuojeluvaltuutettu Ari Koskinen sekä työntekijöiden edustajat olivat valmiita muutokseen avoimin mielin. Se ei ole aivan yksinkertaista, etenkään, jos omistaa hämeenkyröläiset juuret. – Aikamoisia härkäpäitä ollaan, miehet sanovat. Helpon tuntuisesti Niemi silti myöntää, että oma asenne on muuttunut. – En heti ensimmäiseksi sano työnantajan esityksille ”ei”, vaan ”ehkä”. Kissa puhtaalle pöydälle Kissan nostaminen pöydälle auttoi pääsemään yt-neuvotteluissa siedettävämpään tulokseen. – Neuvottelujen kuluessa saatiin 24 henkilön vähennystarve pienennettyä 17 henkilöön, heistäkin valtaosa joko suoraan tai putken kautta eläkkeelle, kovia irtisanomisia oli kolme, luettelee Niemi. Niemi on tyytyväinen ratkaisuun, ettei irtisanottaville jäänyt työvelvoitetta. – Heidän ei tarvinnut jäädä töihin ilman niin sanottua työmotivaatiota. Työnantaja tuli asiassa avoimin mielin vastaan ja myös TE-keskuksen kanssa saatiin sovittua joustavat järjestelyt, Niemi kertoo. Tietoa aikaisessa vaiheessa Mistä ilmapiirin ongelmat sitten johtuivat? Tiedonpuute lienee yksi syy. Niemi sanoo keskustelevansa nykyisen tehtaanjohtajan Arto Tuomen kanssa parikin tuntia viikossa. Ja mieluummin mahdollisimman pian asian tultua esiin, jos tehtaanjohtajan kalenteri näyttää vihreää. Pääluottamusmiehen ja valtuutetun työhuoneeseen on helppo poiketa, sillä se sijaitsee matkalla huoltolasta ulos. Huone on kuitenkin usein tyhjä. – Käymme ihmisten luona, iholla. Paikan päällä kuulee heti, mitä mieltä väki on ja mitä he ajattelevat, Ari Koskinen täsmentää. Vastauksia pyritään saamaan ja antamaan heti alkumetreillä, ettei asia kasva mittaansa suuremmaksi. Keskusteluyhtey destä hyötyvät sekä työntekijät että työnantaja. Luottamuksen palautusta Arvostusta ja luottamusta on saatu palautettua eri tavoin. Työ tehdään tiimeissä, josKohti sujuvampaa työilmapiiriä ? Vilkas trukkiliikenne ylitetään turvallisesti siltaa pitkin. ?Jari Lehtinen valmistelee ajoa päällystyskoneella. ? Pertti Niemi ja Joni Orenius toiv ovat, että muutos parempaan jatkuu. ? Opiskelija Nelli Niemi on Raflatacilla kolmatta kertaa kesätöissä. sa koneella työskentelevä porukka miettii keskenään, miten työ parhaiten tehdään ja miten esimerkiksi työturvallisuus nivotaan osaksi omaa työtä. Päällystyskone 7:n luottamusmies ja team leader Joni ”Onni” Orenius pitää toimivana tapaa antaa tekijöiden suunnitella työnsä. – Arvostan sitä, että saadaan itse touhuta. Myös ilmapiiri näyttää nyt valoisammalta, henki on hyvä, Orenius sanoo. Pelko loppuunkulumisesta Mielenilmaus eli poistuminen työpaikalta oli työntekijöiden hätähuuto tilanteessa, jossa mikään muu ei tuntunut tehoavan. – Mietittiin Arin kanssa, että kulutetaan itsemme loppuun, jos jotain ei tehdä. Itsellä käänne tapahtui kotona, kun vaimo herätti painajaisesta ja pyysi, että hoitaisin työasiat mieluummin työpaikalla kuin unissani, Niemi kuvailee. Vaikka tulehtunut tilanne laukaistiin Raflatacilla mielenilmaisulla, vastedes sellainen on äärimmäinen keino. – Kumpikin puoli häviää, jos tilanteet kärjistyvät työtaisteluun saakka, Niemi sanoo. Työrauhan puolesta on tehty paljon töitä. Työntekijöiden keski-ikä on 44 vuotta ja suurimmalla osalla työura tehtaalla on vienyt puolet elämästä ja ylikin. Muutosvastarinta, epävarmuus ja pelot ovat herkkiä sytykkeitä ristiriidoille. – Itselläkin välillä suuta kuivaa, kun neljän vuoron kanssa käy puhumassa. Siinä saa itsensä laittaa peliin, mikä on ihan ok, kun vaan itsellä riittää potkua, Niemi sanoo. – Näissä tehtävissä jokainen päivä erilainen. Aina tulee jotain pientä, kun portista astuu sisään, täydentää Koskinen. Myyntimiehiä ja tulkkeja Niemi on toista kautta pääluottamusmiehenä. Vuorotyötä hän on tehnyt 27 vuotta seitsemässä eri työaikamuodossa. Kun puhutaan Raflatacin raskaiden työaikamuotojen 35 ja 36 haitoista, Niemi tietää kokemuksesta, mistä puhutaan. – Pääluottamusmies saa olla milloin lääkäri, psykologi tai pappi. Sen olen sanonut, että avioliittoneuvojaksi en ryhdy, Niemi summaa. Pääluottamusmies ja työsuojeluvaltuutettu vertaavat työtään myös myyntimiehen rooliin. Asiallista ja kohteliasta käytöstä täydentää sopiva annos huumoria ja hymyyn vastataan hymyllä. – Tässä toimii vähän kuin tulkkina duunarikielelle ja myös toisin päin, duunarin puhetta on vietävä työnantajalle. Lääkkeet ilmapiirin parantamiseen näyttävät löytyneen. Miltä näyttää tulevaisuus? – Puolessatoista vuodessa muutos on ollut iso. Kestääkö se, se on toinen juttu, pohtii Pertti Niemi. – Olen varovaisen toiveikas, arvioi Joni Orenius. ? P 10-11_kuorimo.indd 11 20.6.2016 22.21.51
12 | Paperiliitto 5/2016 JUANKOSKEN TEHDAS Juankosken mysteeri Juankosken kartonkitehtaalla piti alkaa uusi uljas tulevaisuus viisi vuotta sitten. Se antaa edelleen odottaa itseään. Teksti Mari Schildt Kuvat Aake Roininen 12-19_pääjuttu.indd 12 21.6.2016 17:35:29
Paperiliitto 5/2016 | 13 JUANKOSKEN TEHDAS Tuttu näky Premium Boardilla. Työntekijät on lomautettu ja tehdas tyhjillään. 12-19_pääjuttu.indd 13 21.6.2016 17:35:30
14 | Paperiliitto 5/2016 JUANKOSKEN TEHDAS J uankoskelaiset hieraisivat huhti-toukokuussa silmiään: Premium Board Finlandin kartonkitehtaalla oli kone käynnissä. – Nyt on siitä harvinainen tilanne, että on koeajo menossa. Toiselle yritykselle päällystetään muutama rulla, kertoo pääluottamusmies Seppo Parviainen. Hän korostaa, että tuotannollisesta työstä ei ole kyse. Ei ainakaan vielä. – Koeajo on taas pieni pätkä, ja todennäköisesti sitten huilataan taas, hän sanoo. Päällystyskonetta pyörittää muutaman viikon 22 työntekijää, sitten lomautus jatkuu. Kartonkikonekin on, mutta pakkasten jäljiltä sen kunto on kysymysmerkki. Kaikkiaan noin puolentoista sadan työntekijän yrityksestä noin sata on irtisanoutunut ja hankkiutunut muualle töihin. Juankosken uljas, 270-vuotinen teollisuushistoria näyttää kuivahtaneen kasaan. Miten tässä näin kävi? Itäiset rahamiehet kilpasilla Vuonna 2011 Juankoskella oli tunnelma katossa. Kolme vuotta aikaisemmin konkurssiin pysähtynyt kartonkitehdas kiinnosti nyt jopa kilpailuksi saakka. Liikkeellä oli varsinkin itäistä rahaa, parinkin ostajakandidaatin salkussa. Myös Savon Sellun patruunan, irlantilaisen sijoittajan Dermot Smurfitin huhuttiin olevan kiinnostunut. Julkisuudessa spekuloitiin ennen kauppaa, että tehdas irtoaisi 4–5 miljoonalla eurolla. Kauppa ei olisi hullumpi, koska tehtaaseen ja biolämpölaitokseen oli investoitu vuosikymmenen aikana noin 50 miljoonaa euroa, ja koneet ja laitteet olivat hyvässä kunnossa. Tehtaan saisi halvalla, minkä jälkeen voisi alkaa vuolemaan vihreää kultaa. Lopulta itäisten jäsenten väliseksi menneen ottelun voitti Alankomaiden kansalaisuuden saanut ukrainalainen Valeriy Samoriz, jota metsäteollisuuden johtava tietopalvelu Risi nimittää sijoittajaryhmän johtajaksi tai edustajaksi. Hän ei ollut aikaisemmin herättänyt juurikaan huomiota. Samorizilla oli varastotoimintaa Hangossa ja passiivisia pöytälaatikkofirmoja. Huhut kertovat miehen tehneen kuin sattumalta rahaa öljybisneksessä. Tai jossain. Kuitenkin keväällä 2011 Samoriz istui Juankosken kaupungintalolla kashmirvillapaidassaan ja kirjoitti nimensä kauppakirjoihin. Kartonki hävisi maailmalle. Rahojen kohtalosta ei Juankoskella tiedetä. ?Valvomo 8. kesä kuuta kello 8.24. ?Harva asia Premium Boardissa on mennyt hyvin. 12-19_pääjuttu.indd 14 21.6.2016 17:35:30
Paperiliitto 5/2016 | 15 JUANKOSKEN TEHDAS tehdas jätti kroonisesti maksuja maksamatta. Lopulta se sai raaka-aineita vain maksamalla etukäteen. Yhtiön johto valitteli, että asiakkaat vaativat kolmen kuukauden maksuajan, mutta heidän piti maksaa heti. Yritys putkahti protestilistalle. Sähkölaskuun Samoriz ruinasi rahaa jopa Paperiliitolta, mutta turhaan. – Eräskin sähkölasku maksettiin kuulemma puolta tuntia ennen sähköjen katkaisemista käteisellä helsinkiläiseen pankkiin, muistelee Paperiliiton Häyrynen. Jos tehdas pääsi lähelle puolen vuoden tuotantokapasiteettia, valmistuneen kartongin arvo oli vähintään runsaat 20 miljoonaa euroa. Kartonki hävisi maailmalle. Rahojen kohtalosta ei Juankoskella tiedetä. Työt loppuivat tuen loppumiseen Kun valtion palkkatuki päättyi, tehtaalla aloitettiin yt-neuvottelut, ja alkoi lomautusten aika. Välillä tehtiin vähän kartonkiakin, mutTehdas pystyyn, vaikka väkisin Tahtotila kaupungissa oli valtava. Tätä tilaisuutta ei hukattaisi, vaan tehdas olisi saatava pyörimään vaikka väkisin. Karvaat muistot Stromsdalin konkurssin jälkeisistä vuosista lisäsivät päättäväisyyttä: Kaupungin työttömyysaste nousi silloin 10,2 prosentista 15,9 prosenttiin ja kunnallisverotuotto laski 2,4 miljoonaa euroa. Premium Board Finland Oy:n oli tarkoitus lähteä pyörimään 18,5 miljoonan euron rahoituksella, josta kuusi miljoonaa olisi omaa osakepääomaa ja loput vierasta pääomaa, eli lainaa. Finnveralta oli irtoamassa 6,25 miljoonan euron laina, jota kaupunki lähti takaamaan viiden miljoonan euron edestä. Takuuksi kaupunki kelpuutti Samorizin toisen yrityksen Faroconin omistaman varastohallin Hangossa. Paikallinen ELY-keskus lupasi noin puolen vuoden mittaisen rekrytointija koulutustuen. Työntekijät lupasivat tehdä työtä aluksi ilman palkkaa, vain ELY-keskuksen koulutustuen varassa. – Miehet saivat 36 euroa päivässä koulutustukea. Ammattimiehet, jotka olivat tehneet työtä jopa 30 vuotta, puhisee Paperiliiton vastaava työehtosihteeri Markku Häyrynen. Henki oli sellainen, että haluttiin tulla vastaan, kunhan tehdas vain alkaisi taas takoa elantoa työttömyydestä kärsivään kuntaan. Ihmiset lähtivät jopa varmoista työpaikoistaan takaisin kartonkitehtaalle. Tästä alkaisi uusi nousu. Kartonkia yötä päivää Puolen vuoden koulutustuen ajan tehdas toimi neljässä vuorossa yötä päivää. – Tuotanto pyöri täysillä, niin paljon kuin voi, muistaa pääluottamusmies Parviainen. Tehtaan kokonaistuotannoksi oli ennakoitu 70 tonnia kartonkia. Aivan siihen tahtiin ei ylletty, sillä melko pian alkoivat vaikeudet tavarantoimittajien kanssa. Kartonki?Työsuojeluvaltuutettu Seppo Vinni myöntää, että toiminta tehtaassa on ottanut ammattiylpeyden päälle. ?Vuoden 2011 jälkeen tehdas on pyörinyt puoli vuotta täydellä teholla. 12-19_pääjuttu.indd 15 21.6.2016 17:35:31
JUANKOSKEN TEHDAS 16 | Paperiliitto 5/2016 ta etupäässä koneilla pyöritettiin lyhyitä koeajoja. Pisin seisokki kesti noin 200 päivää. Tehtaan energiansaannista huolehtinut uudenkarhea biovoimala pysähtyi myös. Se haki syksyllä 2013 yrityssaneeraukseen yli 900 000 euron velkoineen – ja pääsi. Samorizin yritykset omistavat biovoimalasta valtaosan. Vajaa viidennes omistuksesta on Juankosken kaupungilla. Kaksi vuotta yrityskaupan jälkeen Premium Board Finlandin omat pääomat oli syöty ja maksuhäiriömerkintöjä kertynyt. Puolen vuoden tuotantopyräyksellään toukokuun 2012 loppuun mennessä päättyneellä vajaan 18 kuukauden tilikaudella yhtiö teki 22 miljoonan euron liikevaihdolla 11 miljoonaa euroa tappiota. Pääluottamusmies ja työsuojeluvaltuutettu pyysivät lupaa saada lomauttaa itse itsensä, koska yhtiö ei maksanut palkkoja. Tänä keväänä poliisi ryhtyi selvittämään, onko Juankosken kaupungin johto ylittänyt valtuutensa, kun se maksoi kaksi Premium Boardin lainanlyhennystä. Kaupunginjohtaja Petri Kangasperko on kiistänyt epäilyt. Johtoon ruotsalainen poliitikko Syksyllä 2013 Premium Board Finland valmistautui hakemaan velkasaneerausta. Sitä varten Samoriz väistyi toimitusjohtajan paikalta ja tilalle ilmestyi uusi nimi Sven Moosberg. Hän on 70-vuotias ruotsalaismies, jonka yritys Sven Moosberg Aktiebolag toimii polttoaineiden tukkukaupassa. Moosberg on tunnettu kunnallispoliitikko kotikaupungissaan Strömstadissa, Lounais-Ruotsissa, lähellä Norjan rajaa. Ehkä öljybisneksessä, ehkä jossain muussa yhteydessä hän on tullut tutustuneeksi Samoriziin, koska on suostunut nimellisesti sekä Premium Board Finlandin että Samorizin Hangon varastohalliyrityksen Faroconin toimitusjohtajaksi. Kartonkitehtaan pääluottamusmies ei ole koskaan tavannut toimitusjohtaja Moosbergiä, eikä tiedä, että tämä olisi koskaan kartonkitehtaalla käynytkään. – Mahtaako tuo tietää, missä Juankoski on, Parviainen miettii. Käytännön työnjohtotyötä on tehnyt varatoimitusjohtajan tittelillä mainittu Krister Björkqvist. Hän ei kuitenkaan ole Premium Board Finlandin palkkalistoilla, vaan toimii kartonkitehtaalla oman yrityksensä kautta. – Olen konsulttina, hän sanoo ja jatkaa, että oli mukana ryhmässä, joka haki tehtaalxxxx ?Laitteissa näkyvät käyttämättömyyden jäljet. ?Yksinäinen huoltomies vilahtaa tyhjäksi lomautetussa tehtaassa. Pääluottamusmies ei ole koskaan tavannut tehtaan toimitusjohtajaa. 12-19_pääjuttu.indd 16 21.6.2016 17:35:31
JUANKOSKEN TEHDAS Paperiliitto 5/2016 | 17 le jatkajaa Stromsdalin konkurssin jälkeen. – Vuonna 2010 tapasin Samorizin ensimmäistä kertaa, Björkqvist sanoo. Melkein kaikki velat anteeksi Premium Board Finland haki velkasaneeraukseen syksyllä 2013. Velkasaneerausta vastusti muun muassa Finnvera, jolla oli saatavia tehtaalta 6,5 miljoonaa euroa. Vastustajia olivat myös Handelsbanken ja Keskinäinen työeläkevakuutusyhtiö Varma. Kalkkiviivoilla Handelsbanken ja Varma muuttivat mieltään, ja tammikuussa 2014 Premium Board Finland pääsi velkasaneeraukseen. Se leikkasi liki 90 prosenttia yhtiön yli 20 miljoonan euron veloista. Premium Board Finlandin kirjanpidossa keväällä 2014 vajaat 19,8 miljoonaa euroa entisiä velkoja käänsivät yhtiön tuloksen voitolliseksi. Kun velkasaneeraukseen oli päästy, yhtiö lupasi käynnistää tehtaan parin kuukauden sisällä. Koeajoja lukuun ottamatta kartonkitehdas ei tuota kartonkia vieläkään. Sen sijaan Samorizin toinen yritys Visand Holding tarjoaa mahdollisuutta kolmansilta osapuolilta hankittujen kartonkierien päällystämiseen asiakkaan omilla päällysteillä. Yrityksen nettisivujen mukaan työ tehdään yhtiön toisessa liiketoimintayksikössä. – Me olemme myyneet työtä, summaa kartonkitehtaan työsuojeluvaltuutettu Seppo Vinni, ja jatkaa, että sen verran on myyty muutakin, että koekäytöistä jääneitä hylkyjä on voitu myydä kierrätykseen Kuopioon. Kun alihankintapuolella on ollut hiljaista, koneita on yritetty talviaikaan pitää sulana lämpöpuhaltimilla. – Eihän kukaan voinut uskoa, että tällaista tapahtuu. Kun on kuitenkin ammattiylpeyttä, niin kyllä tämä syö miestä, Vinni sanoo. Saneeraus pyörii, tehdas ei Yrityssaneerauksen maksuohjelmaa valvovan asianajajan Lassi Nyyssösen mukaan ?Muistilappu. ??Kartonkikone aiotaan käynnistää parin vuoden sisällä. Odit, volupta dolore dellibus quisqui audi conet voluptium rectia cum estibea quibus. ”Päällystys alkaa syksyllä” Oma kartonkituotantokin on varatoimitusjohtajan mukaan yhä tavoitteena. P remium Board Finlandin varatoimitusjohtaja Krister Björkqvist sanoo, että tehdas aloittaa kartongin päällystämisen syksyllä. – Tässä on tehty testejä eri firmoille. Näyttää siltä, että menee syyskuuhun ennen kuin päästään kunnon tuotantoon. Kesä menee siihen, että ajetaan silloin tällöin, hän sanoo. Palautteet testiajoista ovat hänen mukaansa olleet positiivisia. – Olemme aika luottavaisin mielin, että syksyllä alkaa, mutta milloin syksyllä? Kaikki ennusteet, joita olemme tehneet, eivät ole pitäneet ollenkaan paikkaansa. Testeihin ja lupiin on mennyt paljon enemmän aikaa, mitä alun perin suunniteltiin, Björkqvist miettii. Saneerausohjelman mukaan omaa kartonkia alettaisiin tehdä vuonna 2017. – Mutta onko se sitten 2017 vai 2018? Päällystystoiminta olisi pitänyt jo tänä päivänä olla täydessä tuotannossa. Se on lykkääntynyt. Mutta kyllä me tulemme starttaamaan kartonkikoneen, hän sanoo. Björkqvistin mukaan se on huomattu, että olisi paljon helpompaa ja kustannustehokkaampaa, jos tehtaalla tehtäisiin omaa kartonkia. Se vain vaatii enemmän käyttöpääomaa. Siksi tuotannon aloittaminen tehdään kahdessa osassa. – Päällystyskone käynnistetään ensin, että saadaan liiketoimintaa ja käyttöpääomaa. Sen jälkeen vasta kartonkikone. Asiakaskuntaa löytyy Björkqvistin mukaan Euroopasta ja Pohjois-Amerikasta. ? P ?? 12-19_pääjuttu.indd 17 21.6.2016 17:35:32
18 | Paperiliitto 5/2016 JUANKOSKEN TEHDAS Premium Board Finland on pysynyt maksuohjelmassa. – Se on kyllä ollut selvää, että liiketoimintaa ei ole saatu käynnistettyä, hän sanoo. Vaikka velkasaneerauksessa annetaan yritykselle maksuohjelman lisäksi muitakin määräyksiä, jotka liittyvät esimerkiksi hallituksen kokoonpanoon, käytännössä velkasaneerauksesta selviää maksamalla. – Vaatii kyllä erikoisen sijoittajan, joka maksaisi kiinteistön ylläpitämisen, vakuutukset, muun juoksevan kulurakenteen plus saneerausohjelman mukaiset maksut. Kyllä vuosien maksuohjelman loppuunsaattaminen edellyttää, että toiminta pitää saada pyörimään ja kannattavaksi, Nyyssönen sanoo. Hänen mukaansa velkasaneerausmenettelyn alussa yrityksen liiketoiminta oli käytännössä ajettu alas jo paljon aiemmin. Koska kartonkitehdasta aikaisemmin pyörittäneen Stromsdalin konkurssi vuodelta 2008 oli vielä tuoreessa muistissa, tiedettiin mitä velkojille oli konkurssitilanteessa odotettavissa: Kiinteistö ja koneet, jotka olisivat hyvin vaikeasti muutettavissa rahaksi. Siksi velkojia kiinnosti hakea muuta ratkaisua. Noin 90 prosentin leikkaus velkoihin oli erittäin poikkeuksellinen päätös. – Kun saneerausohjelmaa laadittiin, tiedettiin, että (Premium Board Finland) tulee olemaan ikään kuin uusi yritys, joka lähtee käynnistämään toimintaansa. Sen takia leikkausprosenttikin oli äärettömän korkea. Eipä siinä muita vaihtoehtoja olisi ollut kuin konkurssi, Nyyssönen sanoo. Hänen mukaansa on selvä, että koeajoilla, tai muille yrityksille alihankintana tehtävillä projekteilla ei saneerausohjelmaa pääse loppuun saakka. Tavoite on edelleenkin kokomittainen toiminta. – Tiedän, että taustalla tehdään kovasti töitä, että tavoite toiminnan aloittamisesta toteutuisi, Nyyssönen sanoo. Maat laitettu rahoiksi Vuonna 2013 Samoriz myi tehdasalueelta Ruukinpatruunan kartanon ja kymmenen hehtaarin maa-alueet miljoonalla eurolla vanhalle yhteistyökumppanilleen, Mika Lehdon ja Heikki Niemelän omistamalle kiinteistösijoitusyhtiö Revestorille. Lehto ja Niemelä pyörittävät myös Maltalla toimivaa Nemea-pankkia, jolla on ensisijainen kiinnitys varastohalliin, joka on Juankosken kaupungin Premium Board Finlandin takauksen vakuutena. Tilintarkastusyhteisö PwC on määrätty ottamaan valvontaansa Nemean varat. Maltan pankkiviranomaiset ja Euroopan keskuspankki ilmoittivat huhtikuun lopussa, että paikan päällä tehdyn pankkitarkastuksen mukaan Nemea-pankista löytyi lukuisia ja vakavia puutteita sääntöjen noudattamisissa. Lehdon ja Niemelän historiassa on konkurssiin ajautunut Sofi-pankki ja toimintansa keskeyttänyt, islantilainen Kaupting-pankki. Nyt Juankosken kaupunki ja kiinteistösijoitusyhtiö Revestor markkinoivat yhdessä idyllisen ruukkialueen rakennuksia edes johonkin käyttötarkoitukseen. Tehdasrakennus ei ole tarjolla, koska se ja tehtaan toiminnot ovat edelleen Premium Board Finlandin omistuksessa. Monen juankoskelaisen mielestä suurin ongelma on juuri siinä.? P Mari Schildt M itä kartonkitehtaan vaiheista pitäisi päätellä? Sitä on miettinyt moni, ja moni on asiasta ymmällään. Onko kyse siitä, että Stromsdalin jälkeen myyntiorganisaatio ehti hajota, eikä uusilla omistajilla ollutkaan taitoa kartongin myymiseen? Vai oliko kyse suuren luokan puhalluksesta, jossa veronmaksajien rahoilla tehtiin puoli vuotta kartonkia, jonka myynnistä sijoittajat saivat kulujen jälkeen voittoakin? Näitä villimpiäkin teorioita riittää, mutta yhteistä niille on se, että ne ovat täyttä spekulaatiota. Se tiedetään, että omistajat jatkavat rahan syöttämistä tehtaaseen, joka ei edelleenkään tuota juuri mitään. Siitä voi päätellä ainoastaan sen, että jotain on tulossa: vähintään uusi kappale kartonkitehtaan kiharaiseen tarinaan. Kaiken hämmennyksen keskellä yksi piirre yhdistää kaikkia kertomuksia Juankosken kartonkitehtaan viime vuosista: Toistuvat lupaukset tuotannon aloittamisesta muutaman viikon tai kuukauden sisällä. On syytä kysyä, onko meille vain annettu ymmärtää, mutta ei ymmärretty antaa: kerrottu, mitä olemme halunneet kuulla? Oli syy mikä tahansa, on selvää, että suomalaiseen kulttuuriin sopii tavattoman huonosti sanojen syöminen. ? P ?Käynnistyy, ei käynnisty... Premium Boardin toiminta on tarjonnut paikallisille lehdille uutisaiheita. Toimittajalta Teorioita riittää Noin 90 prosentin leikkaus velkoihin oli erittäin poikkeuksellinen päätös. 12-19_pääjuttu.indd 18 21.6.2016 17:35:33
Paperiliitto 5/2016 | 19 JUANKOSKEN TEHDAS Teksti Mari Schildt Kuva Aake Roininen H yvä työpaikka lähellä kotia. Sitä Juankosken kartonkitehdas voisi olla Jenna Rossiselle, 32. Hän aloitti kartonkitehtaalla kesätyöläisenä vuonna 2003, jäi työttömäksi Stromsdalin konkurssista ja meni taas töihin Premium Board Finlandiin vuonna 2011. Kahden vuoden työttömyyden jälkeen Rossinen lähti opiskelemaan uutta ammattia. Kemiantekniikkaan perehdyttävä prosessiteollisuuden perustutkinto valmistuu syksyllä. Hän on toista kesää töissä Yaran apatiittirikastamolla, 42 kilometrin päässä Juankosken kotipihasta. – Lomautettuna kun olin useampia vuosia, niin oli pakko alkaa keksimään, että millähän minä yksinhuoltajana tämän talonikin lainat maksan. Maksuvapaata oli pakko ottaa ja miettiä, että mitä oikeasti teen, jos tehdas ei pyörikään, Rossinen miettii. Toivoa ja epätoivoa Elämä Premium Board Finlandin kanssa on ollut tempomista toivon ja epätoivon välillä. Premium Board Finlandissa Rossinen pääsi mieluisiin tehtäviin: tuotannon raportointitehtäviin ja suunnitteluun. – Kyllä niitä tilauksiakin oli. Olisiko ollut, että nykyisiä omistajia ei enää kiinnostanut, vai mikä siinä oli. En tiedä, hän sanoo. Ihan pienistä ei tehtaalla hätkähdetty, eikä vähän isommistakaan. – Ainahan noin pienessä tehtaassa oli ollut ihmeellisiä ratkaisuja ja ongelmia, mutta aina niistä oli kuitenkin selvitty jollain lailla. Jotenkin sitä vain kuvitteli ja toivoi, että kaikki menee kuten pitääkin, Rossinen miettii. Asiat järjestyvät kun järjestetään Tehtaan hiljaiselo tuntuu Juankoskella monin tavoin. Palvelut ovat kutistuneet, ja monet yrittäjätkin ovat ahtaalla. Ravintolaa kun on vaikea pitää, kun tehtaan työäntekijät eivät enää käy lounaalla. – Moni tehtaalainen, joka ei ole saanut töitä, on aika tiukilla, kun liiton rahat ovat loppuneet. Ollaan oikeasti lirissä, millä maksaa talonsa. Minulla on hyvä tilanne, koska olen opiskelun kautta saanut töitä. Se oli pakkorako, Rossinen sanoo. Hän päätti, että asiat järjestyvät, kun ne laittaa järjestymään. Hän ei halunnut muuttaa pois unelmakodistaan järven rannalta, joka on koti myös hänen tyttärilleen, kuusivuotiaalle Minjalle ja seitsenvuotiaalle Venlalle, ja viidelle koiralle. Kun Rossinen on Yaralla yötöissä, hänen äitinsä viettää yön lastenvahtina. Tytöt eivät enää muista aikaa, kun äiti oli lähellä kartonkitehtaassa töissä. Jos tehdas käynnistyisi uudelleen, pelkän toivon varaan Rossinen ei enää heittäytyisi. – Kyllä katselisin jonkin aikaa sivusta, ollaanko tässä tosissaan. ? P Usko ei palaudu aivan heti Jenna Rossinen voisi kuvitella palaavansa kartonkitehtaalle, jos sen toiminta vakuuttaisi hänet. Mutta ihan pian niin ei tule käymään. ?Jenna Rossinen opiskeli uuden ammatin, kun Premium Boardin lomautukset alkoivat jatkua liian pitkään. 12-19_pääjuttu.indd 19 21.6.2016 17:35:33
20 | Paperiliitto 5/2016 PAPERILIITTO 110 VUOTTA Luottamusmiesten esiinmarssi Teksti Marita Viinamäki P aperityöläisten mahdollisuudet neuvotella palkoista ja muista työehdoista olivat vielä 1920ja 1930-luvuilla olleet jokseenkin olemattomat. Työntekijöiden järjestäytyminen oli ollut myrkkyä työnantajille, joista jotkut olivat aktiivisestikin pyrkineet sitä estämään. Hieman paremmalla palkalla oli esimerkiksi houkuteltu olemaan liittymättä ammattiosastoon eikä ammattiosastoihin liittyneitä suinkaan palkattu ensimmäisten joukossa. Tämänkaltaisessa ilmapiirissä ei ammattiosastojen edustajille ollut jäänyt juurikaan tilaa toimia tehtailla. Luottamusmiehiä oli kyllä ollut työpaikoilla jo 1800-luvulta alkaen, mutta työnantajien ei ollut tarvinnut huomioida heitä mitenkään. Sota-aika toi muutoksen tuulet mukanaan työnantajapiirien alkaessa nähdä työehtosopimukset väistämättöminä työrauhan turvaamiseksi. Esimerkiksi ministeriksi noussut Yhtyneiden Paperitehtaiden entinen patruuna Rudolf Walden puhui asian puolesta. SAK:n ja STK:n yhdessä vuonna 1940 antama, tammikuun kihlauksena tunnettu julkilausuma kertoi keskusjärjestöjen neuvotteluyhteyden syntyneen ja työnantajajärjestöjen olevan valmis keskustelemaan ammattiliittojen kanssa ja tekemään työehtosopimuksia. Myös paperiteollisuuden alalla Suomen Paperiteollisuudentyöntekijäin Liiton (nyk. Paperiliitto) ja Puunjalostusteollisuuden työnantajaliiton suhteet kohenivat, neuvotteluihin päästiin, ja joulukuussa 1945 voitiin allekirjoittaa alan ensimmäinen valtakunnallinen työehtosopimus. Ensimmäiset luottamusmiehet Luottamusmiehet alkoivat näkyä työpaikoilla heti työehtosopimuksen syntymisen jälkeen. Sopimuksen mukaan paikallisella paperityöläisten ammattiosastolla oli oikeus asettaa tehtaiden eri osastoille omat, kyseisen tehdasosaston työntekijäin keskuudesta valitut luottamusmiehensä valvomaan sopimuksen noudattamista. Lisäksi tehtaalle valittiin pääluottamusmies, jonka tehtävä oli Sotien jälkeen tehtaille ilmestyivät luottamusmiehet. Työpaikoille kehittyi neuvottelukulttuuri, joka muutti työnantajien ja työntekijöiden välistä kanssakäymistä. 20-21_historia.indd 20 21.6.2016 16:14:00
Paperiliitto 5/2016 | 21 PAPERILIITTO 110 VUOTTA Luottamusmiesten esiinmarssi neuvotella työntekijöiden puolesta työnantajan kanssa. Ensimmäisten työnantajapuolen tunnustamien luottamusmiesten toiminta tehtailla oli vaikeaa. Opettelua sopimisen kulttuuriin oli yhtä lailla työntekijöillä kuin työnantajapuolen edustajilla. Monet luottamusmiehiksi valitut päätyivät tehtävään kylmiltään. Heidän oli aloitettava pikainen perehtyminen työehtosopimuksen sisältöön, erilaisiin määräyksiin ja asetuksiin, tehtaan palkkausja palkkiosysteemeihin ja työtapoihin. Halu lähteä neuvottelemaan työehdoista ja korjaamaan epäkohtia oli suurta, sillä elettiin paperityöläisten innokkaan järjestäytymisen aikaa. Luottamusmiehet saivat hoitaa luottamustehtävään liittyviä asioita työpaikalla, ellei se häirinnyt tehtaan työskentelyä. Se oli kuitenkin tehtävä omalla ajalla, ja asioiden hoito jatkui yleensä vielä kotona. Vähitellen joissakin tehtaissa järjestyi pääluottamusmiehelle oma vastaanottokoppi tai ainakin papereiden säilytyskaappi. Tehtaiden pääluottamusmiehet nousivat nyt merkittävään asemaan tehtailla, kun neuvoteltiin eri työntekijäryhmien palkkauksesta, työolosuhteista tai riitatilanteessa vaikkapa jonkun työntekijän kyseenalaisesta erottamisesta. Luottamusmiesten painostusta Tasavertaisen neuvotteluaseman myöntäminen työntekijöille työehtosopimuksen mukaisesti oli työnantajille aluksi hyvin vaikeaa. Esimerkiksi Varkauden osasto vaati vuonna 1952 ammattiliitolta toimenpiteitä luottamustehtävissä toimivien työntekijäin edelleen ilmenevän painostuksen lopettamiseksi. Luottamusmiehiä oli osaston mukaan siirretty huonommin palkattuihin töihin tai erotettu ilman syytä. Painostus oli tuttua myös muualla, varsinkin jos luottamusmiehet tunnettiin esimerkiksi tiukan linjan kommunisteina. Takon tehtaalla Tampereella luottamusmiehillä oli 1950-luvulla kireät suhteet työnantajaan ja jotkut heistä, kuten pääluottamusmiehenä toiminut Vilho Hassinen, kokivat, että heitä koetetaan kaikin keinoin savustaa ulos tehtaalta. Työnjohdon puolella etsittiin aiheita, joiden perusteella olisi voitu antaa varoituksia ja saada lopulta syy erottaa ongelmallisena pidetty henkilö. Hassinen muisteli myöhemmin, että hänen ajankäyttöään ja jutteluaan ihmisten kanssa seurattiin tarkkaan ja yhteenlasketusta jutteluajasta sitten laskettiin palkanalennusta. Uuden ajan henkilöstösuhteisiin Luottamusmiesten lisäksi toinen uusi asia tehtailla sotien jälkeen olivat tuotantokomiteat, joiden perustamisesta maan teollisuuslaitoksiin säädettiin laki kesällä 1946. Työnantajien ja työntekijöiden yhteistoiminnalla tuotantokomiteoissa pyrittiin saamaan tuotantoa kasvuun ja työsuhteita paranemaan. Sekä luottamusmiesten tulo että tuotantokomiteat merkitsivät työnantajien ja työntekijöiden välisten suhteiden muuttumista. Tähän asti monissa tehtaissa oli vallinnut patriarkaalinen henki, jolloin työnjohdon suhtautuminen alaisiin oli ollut parhaimmillaan etäistä ja huonoimmillaan hyvinkin alistavaa. Osa työnantajista koetti vielä sotien jälkeenkin jatkaa vanhaan malliin 1920ja 1930-lukujen asenteella, toisissa tehtaissa päästiin nopeammin parempiin, tasavertaisempiin henkilöstösuhteisiin. ? P ?Tehtaan eri osastoille valittiin omat luottamusmiehet. Kuvassa paperikoneen märän pään työntekijöitä Tervasaaren paperitehtaalla 1950-luvulla. Pa pe ril iit on ar ki st o Vapriikin kuva-arkisto Paperiduunarit näkyville ?Paperiliitto täyttää tänä vuonna 110 vuotta. Juhlavuotta vietetään Työväen museo Werstaalla Tampereella, Frenckellin vanhan paperitehtaan naapurissa Finlaysonilla. ?Paperityöläisten historiasta kertova näyttely ”Paperiduunarit” avautuu yleisölle 21.10.2016 ja museoon on yleisöllä vapaa pääsy. ?Paperiliitto-lehdessä ilmestyy koko vuoden kestävä juttusarja liiton vaiheista. Tämä on sarjan viides osa. ?Luottamusmiehinä ja tuotantokomiteoiden työläisjäseninä toimi usein samoja henkilöitä. Kuvassa Nokian puunjalostuksen ensimmäisen tuotantokomitean työläisjäsenet vuonna 1947, vasemmalta Paavo Ketola, Kalle Niemi, Onni Mäkelä, Mikko Lintunen ja Väinö Nenonen. Kalle Niemi oli tuolloin myös tehtaan pääluottamusmies, missä tehtävässä hän toimi kymmenisen vuotta. Nenonen oli puolestaan tuolloin oman työosastonsa luottamusmies. Yhteenlasketusta jutteluajasta sitten laskettiin palkanalennusta. 20-21_historia.indd 21 21.6.2016 18:08:03
?? | Paperiliitto ?/???? SAK SAK:n uusi puheenjohtaja Jarkko Eloranta toivoo ay-liikkeen peiton toimivan myös pirstaloituvilla työmarkkinoilla. Peittoa paremmaksi Teksti Eeva Eloranta-Jokela Kuvat Mauri Helenius M itä yhteistä on ay-liikkeellä ja rokotuksella? Molemmissa on tehoa, jos niillä saadaan riittävä peitto populaatioon. SAK:n tuore puheenjohtaja Jarkko Eloranta käyttää tätä vertausta. Se kertoo asian ytimen: ay-liikkeellä on jatkuvuutta, jos sen toiminta tunnetaan. Mitä useampi jää sen ulkopuolelle, sitä harvempi siitä on kiinnostunut. Jos mukana on vapaamatkustajia, he vaarantavat myös sen rokotetun porukan. Valintansa jälkeen pitämässään kiitospuheessa Jarkko Eloranta painotti, että ammattiyhdistysliikkeen tulee olla kehittyvä kansanliike. – Sen voima ja virta on intohimoisissa ja sitoutuneissa ihmisissä. Niissä, jotka haluavat olla mukana rakentamassa parempaa työelämää ja tasa-arvoisempaa yhteiskuntaa. Aika haipakkaa maaliin saakka Lähes viisi vuotta Julkisten ja hyvinvointialojen liiton puheenjohtajana toiminut Eloranta valittiin Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestön SAK:n puheenjohtajaksi edustajakokouksessa 7. kesäkuuta. – Valinta tuli aika rivakasti kaikille syliin. En ehtinyt liittoja, maakuntia ja aktiiveja kiertää, sitä on tehtävä nyt jälkeenpäin, Eloranta sanoo. Takana on poikkeuksellinen neuvottelurupeama. – Aikamoista haipakkaa on kevät ollut ja monta palloa ilmassa kaiken kaikkiaan. Suurin piirtein kaikki on saatu maaliin. Se, mikä ei toiveiden vastaisesti päätynyt maaliin oli Uusi keskusjärjestö-hanke. Eloranta toimi hankkeen ohjausryhmän puheenjohtajana. Mukana olleet 49 ammattiliittoa totesivat kesäkuun alussa, että hanke päättyy ja että SAK ja STTK jatkavat erillisinä keskusjärjestöinä. Koska uutta järjestöä ei syntynyt, myös SAK:n oli valittava seuraaja eläkkeelle jäävälle puheenjohtaja Lauri Lylylle eikä siis vetäjää uudelle järjestölle. Hankkeen anti hyödyksi UK-hankkeen kirjainyhdistelmä muuntui Jarkko Elorannan suussa: uudesta tuli uuvahtanut keskusjärjestö. Sanaleikistä huolimatta hän antaa suuren arvon hankkeessa tehdylle työlle. – Tuskin koskaan on tehty yhtä laajaa keskusjärjestön tarkastelua. Prosessin aikana kymmeniä liittojen asiantuntijoita pohti eri kulmista keskusjärjestön olemusta, miten sitä pitäisi tehdä ja miten liittojen ja keskusjärjestöjen välinen yhteistyö tulevaisuudessa järjestetään. Työtä ei kannata heittää hukkaan, Eloranta painottaa. Tämä tarkoittaa, että SAK:n toimistossa ja hallinnossa aiotaan hyödyntää saatuja tuloksia, mutta omista lähtökohdista. – On palasia, joissa on enemmän SAK:laista twistiä. Ei tarvitse miettiä kompromisseja tai pehmikkeitä, vaan voimme jatkaa juuri sen näköisesti kuin itse haluamme, Eloranta sanoo. Kuultavan rooli ei riitä Viikko puheenjohtajaksi valinnan jälkeen Jarkko Eloranta allekirjoitti muiden työmarkkinapuheenjohtajien kanssa nimet kilpailukykysopimukseen. – Toivotaan, että sovitut asiat menevät eteenpäin. Se huolettaa, miten hallitus aikoo työttömyysturvaja työelämäasioissa edetä. Ja että hallituksen lupaukset pitävät tämän hallituskauden, ettei niissä lähdetä lipsumaan, Eloranta painottaa. – Keskeisten ministerien pitäisi ymmärtää, että palkansaajaliikkeestä saa yhteistyökumppanin, mutta siitä saa myös vastustajan. Kannattaa miettiä, kumman niistä haluaa. Kolmikantaa toivottavasti edelleen käytetään aitona toimijana, ei niin, että meitä vain kuullaan. Elorannan mukaan keskustelu palkkaneuvotteluiden uudesta Suomen mallista vauhdittuu lomakauden päätyttyä. – On hyvä olla siinäkin etunojassa. Se on mielenkiintoinen muutos, johon liittyy myös epävarmuustekijöitä ja kysymyksiä, mitä me oikeasti olemme valmiita tekemään yksittäisinä liittoina ja toisaalta yhtenä SAK:laisena liikkeenä. Arvot tulevat puntariin tekojen kautta. Nakertamista vastaan Jarkko Elorantaa huolettaa yhteiskunnan ilmapiirissä sekä työnantajapuolen että tiettyjen poliittisten liikkeiden halu riisua suomalaista työelämää ay-liikkeelle tärkeistä ja työntekijälle suojaa tuovista asioista. Heikko taloustilanne antaa tälle ilmapiirille entistä enemmän pontta. – Jatkuvasti pitää varautua siihen, että ” Ay-liikkeen roolia ja vaikutusvaltaa pyritään nakertamaan.” 22-23_eloranta.indd 22 20.6.2016 22.13.54
Paperiliitto ?/???? | ?? SAK Jarkko Eloranta pitää ay-liikkeen palveluiden tuomista digitaaliseen aikaan tärkeänä. – Jäsenet ovat tottuneet asioimaan verkossa, eikä yksi tärkeä toimija voi jäädä ulkopuolelle. Jarkko Eloranta Syntynyt Naantalissa 1966 Valtiotieteiden maisteri, pääaineina kansainvälinen politiikka ja kansantalous Julkisten ja hyvinvointialojen liiton JHL:n puheenjohtaja vuodesta 2011 ja sitä ennen eri tehtävissä JHL:ssä ja Kunta-alan ammattiliitto KTV:ssä vuodesta 1994 lähtien. Naimisissa, kaksi täysiikäistä poikaa Harrastaa mökkeilyä, melontaa, hiihtoa. Mökillä käytössä ajokuntoinen traktori vuodelta 1958. ” Elämäni tärkeät paperit” Valokuvapaperi tietysti, valokuvissa on tärkeitä kuvia vuosien varrelta. Sanomalehtipaperi, se perinteinen käyttöliittymä pitää olla aamulla käytössä. Kirjallisuus, erilaiset kirjat kuluvat käsissä hyvinkin paljon. Paperille ne tärkeimmät asiat kuitenkin pannaan ylös, vaikka sähköpostikin kulkee. Jos on oikein tärkeää asiaa, vielä saatan ihan kirjeenkin kirjoittaa. ay-liikkeen roolia ja vaikutusvaltaa pyritään nakertamaan ja myös heikentämään työntekijöiden suojaa. Edelleen suuri keskustelu jatkuu paikallisesta sopimisesta ja ay-liikkeen roolista siinä. Toinen keskustelu liittyy yleissitovuuden tulevaisuuteen. Häiritsevää Elorannan mielestä on se, että nämä asiat verhotaan tavoitteisiin saada joustavuutta, ketteryyttä, kilpailukykyä ja parempaa tulosta. – Silti edelleen taustalla tavoite on saada näillä toimilla heikennettyä ay-liikkeen asemaa ja sovittua työntekijöille heikommista eduista, tiivistää Eloranta. Monimutkaisuus haastaa Ammattiyhdistysliikkeen kuva Suomessa on edelleen hyvä ja järjestäytymisaste suhteellisen korkea. – Jos miettii eurooppalaista tasoa, Suomi on ihan kärkikolmikossa. Täällä on kyetty asemat säilyttämään osittain siksi, että on tehty kipeitä päätöksiä, kuten nyt tämä kilpailukykysopimus. Sopimisella säilytetään jäsenten luottamus mutta myös yhteiskunnallinen asema, Eloranta perustelee. Uusiin ilmiöihin on kuitenkin reagoitava uudella tavalla. Maailma monimutkaistuu vauhdilla, eikä tätä ole ay-liikkeessä täysin kyetty ottamaan huomioon. – Pystytäänkö me silti näkymään ja kuulumaan työpaikoilla, kuulemaan ihmisten arkisia, työelämään kuuluvia asioita, kun työelämä pirstaloituu eikä lähellä toimikaan perinteistä luottamusmiestä tai ammattiosastoa? Kun tähän lisätään työnantajan mahdollisesti ay-vastainen asenne, ihmiset eivät uskalla liittyä liiton jäseneksi tai kertoa sitä avoimesti saati ottaa luottamustehtävän vastaan, huolehtii Eloranta. – Isoillakin työpaikoilla saatetaan joutua perustelemaan, kertomaan ja kannustamaan, että tämä on hyödyllistä. Enää ayhengen ja yhteisöllisyyden rakentaminen ei olekaan helppoa. Elorannan mielestä ay-liikkeen pitäisi vahvistaa omaa rooliaan neuvottelijana ja tukea sitä, etteivät asiat ole vain työnantajan hyvän tahdon tai yksilön oman aloitteellisuuden varassa. Työelämä on vienyt Jarkko Elorantaa eteenpäin omalla painollaan. – En oikeastaan koskaan ole mihinkään hommaan pyrkinyt, aina on tullut uusia mielenkiintoisia haasteita eteen. Siihen pitää luottaa, että kun tekee oman työnsä niin hyvin kuin mahdollista niin työelämä ja elämä kantaa eteenpäin. P Ensimmäinen vierailukutsu paperitehtaalle on esitetty. Jarkko Eloranta aikoo käydä työpaikoilla, kun kutsu käy ja kalenteri sallii. 22-23_eloranta.indd 23 20.6.2016 22.13.56
24 | Paperiliitto 5/2016 PARISUHDE Kannatellen Rakkaus ja toveruus kannattelevat raumalaisia Eija ja Simo Juuruskorpea hyvinäkin päivinä. Teksti Mari Schildt Kuvat Vesa-Matti Väärä 24-27_parisuhde_juurus.indd 24 21.6.2016 16:30:12
26 | Paperiliitto 5/2016 M uuan tuttu vihjaisi Simolle eronneesta Eijasta, joka myös tykkäsi tanssimisesta. Simo päätti heittäytyä ja katsoa, mitä tuleman piti. Hän tarttui puhelimeen ja kysyi Eijalta, lähtisikö tämä sadan kilometrin päähän Merikarvialle tanssimaan. Eija oli hämmästynyt. – Sanoin meijä flikal, et on se outo tyyppi, et ko pyytää tanssima. Me oltiin vaan semmosi hei-tuttui tehtaalt. Mää sanoi et emmää lähde. Tytär sanos et lähdet sää. Totkai sää lähdet, Eija muistaa. – Se oli semmone päähänpisto. Kyllä olen siit tyytyväinen, ei voi muuta sanno. Ei ihmisen ol hyvä yksin olla, Simo sanoo. Nyt Eija ja Simo Juuruskorvella on mittarissa 19 vuotta yhteiseloa ja 17 vuotta avioliittoa. Nuorgamista Hankoon Simolla, 59, on takana 41 vuotta saman firman palveluksessa Raumalla. Nykyisin työnantajan nimi on UPM, ja työtehtävä on toimia prosessimiehenä paperitehtaan kuorimolla. Eija, 60, teki 40 vuoden putken saman tehtaan laboratoriossa. Viime yt-kierroksella hän pyrki ja pääsi eläkeputkeen. Aika ei ole käynyt pitkäksi. – Ainaha me ollaa menos, Eija sanoo. – Se on ollu yhteinen halu kummallaki nähdä muutakin kun tätä kotinurkkaa, Simo komppaa. Yhdessä on treenattu ja suoritettu maratoneja: neljä hölkäten, yksi sauvakävellen ja kolme rullaluistellen. Matkailuvaunun kanssa on kierretty Eurooppa pariin otteeseen. – Kerran vietiin polkupyörät junaha ja mentii Rovaniemel, ja linja-autol Utsjoen Nuorgamii. Lähdetti siält alamäkke Hankoho. Kaks viikkoo. Lapset ei kyl ymmärtäny meijä kesäloma, Simo naureskelee. – Vet sato joka armas päivä. Kaik kuvat o semmosi, ku mökki on täyn roikkuva pyykki, Eija jatkaa. – Lapset kyl sano, et me olla vähä vitipäissi, Simo virnistää. Ikimuistoiset viisikymppiset Kun Eija täytti 50 vuotta, pariskunta kiipesi Tansanian Kilimanjarolle. – Se oli yks mun päähänpinttymä. Kyl hän sit lähti mun kans sin. Se ol nii upee, ko aurinko nousi. Kuu ol tois pualel. Jääseinämä kimalteli, Eija kertoo. – Viikko kiivetti, Simo kertoo. – Ja koko ajan sai peljät, ettei vuoristotauti iske. Ei meil ollu mittä mittareit. Kyl ne katto vaa silmi ja kysys et tiädäksä mikä päivä tänä o. Ko päivän tiäs, ni taas menti, Eija sanoo. Viimeinen nousu oli raskas. – Mää sanosi, et jos mää joudun keskeyttämä ja Simo pääsee huipul, mä en toivu siit koskaa. Kun päästi huipul, oli nii pirun kylmäki, et kaikki kuvat o iha pilal menny, ko kädet hakkas, Eija muistaa. – Opas katto Eijan naamaa ja sanos, et jaaha, nyt lähdetti alas. Suunympäryst oli hapenpuutteest valkone, Simo muistelee. – Olen sanonu, et jos mä joskus rupe ehdottama, et mennään taas, niin älä vaan suastu! Mut kyl mä nyt voisin lähtee. Kyl mää nii hullu olen, Eija hymyilee. Kun Simo täytti 50, vuorelle ei voitu kiivetä. – Olti Kenias suursafaril, ko Eijan jalka ei toipunu leikkauksest nii äkki. Bongattii siält kaik nämä isot eläimet. Se oli yks upeimmist reissuist, Simo muistelee. Puuttuva palanen Kun pariskunta halusi viikoksi Inariin mePARISUHDE Simo ja Eija Juuruskorpi luottavat keskustelun voimaan. Tiukat paikat kohdataan yhdessä. 24-27_parisuhde_juurus.indd 26 21.6.2016 16:30:14
Paperiliitto 5/2016 | 27 lomaan, melontaretken vetäjät olivat kauhuissaan. – Heil oli ollu sellanen pariskunta, et ku he lähtivä rannasta, ni siit asti ne tappeli, koko viikon, Simo muistaa. – Puales viikos he uskals sanno, et kyl he pelkäs et mitä täst tule. Jos taas o semmone pariskunta ko taistele kajakis koko aika, Eija hymyilee. Sellainen ei kuitenkaan ole Simolla ja Eijalla tapana. He vain tykkäävät tehdä yhdessä asioita. Kun Simolla on tiedossa työporukan risteily, hän haluaa ottaa Eijan mukaan. – Ku tiätää, et toinenki haluais lähte tanssima risteilyl, ni okei, mikä estä? – Kyl me ylens yhdes lähdetä. Ei se ol sitä, ettei toinen päästäis, Eija sanoo. – Onk siit sit aikaa myäte vaa tullu joku semmone, et siit puuttuis se toine palane, Simo miettii. – Kai se o sitä, et ottaa toise huamio. Ettei se o itsestäänselvyys, Eija miettii. Juuruskorvilla neuvotellaan, joskus tiukastikin. – Tottaha meilläki erimiälisyksi tule, ja keskustella, minä keskustelen, kovaa. Ne mene sit vaa ohi. Se on mum miälest iha turha kenenkä väittä, et meil ei koska riideltäis. Toine o alistettu, jos ei riidellä, Eija sanoo. Niin hyvinä kuin huonoina päivinä Juuruskorvet luottavat keskustelun voimaan. Eijalla ja Simolla ei ole sellaista asiaa, josta ei yhdessä keskusteltaisi ja yhdessä kohdattaisi. Kun tulee kova paikka, puoliso kannattelee. Simoa ovat painaneet toistuvat yt-kierrokset työpaikalla. – Siin o monta kertaa tilanteit, että no nyt teijä osastolt ja meijä osaltolt. Puhella vähennyksist. Ei tiä lainka, mitä tulevaisuus tua tullessaa. Niist ruveta puhuma paljo aikasemmi ku ne edes tapahtuu. – Lähestulkoo jaetaa jo lopputilejä, et kuka sen sit saa ja milp perusteel. Nyt meil on se etu pualel, et ikä pelasta, Eija sanoo ja jatkaa: – On se kumminki, ainane pelko. Kannattelua tarvittiin, kun Eijan veli hukkui, isä kuoli ja vanhimman tyttären esikoispojalla todettiin kuusivuotiaana vaikea, etenevä, geneettinen sairaus. Nyt 16-vuotiaan pojan sairauden ennuste on pahin kaikista. Eijan silmät täyttyvät kyynelistä, ja hetkeen on vaikea puhua. – Hän on paljon opettanut meitä. Hän on valtavan positiivinen, Simo kuiskaa. Eija sanoo, että lapsenlapsen sairaus on opettanut heitä nauttimaan elämän pienistä asioista, arkisista hetkistä yhdessä lapsenlapsen kanssa. Yhdessä on käyty kalastelemassa Kuusamossa, ja eletty muuten vain. – Hän on hurmaava nuorimies, Eija hymyilee, kyynelten läpi. Eija tietää tarkalleen sen hetken, jolloin heidän elämänsä muuttui. Se oli silloin, kun Eijan veli opiskeli eräoppaaksi, mutta hukkui Pyhäjärveen, josta löytyi vasta talven jälkeen. Eija kertoo, että veljellä oli tynnyri, johon hän säästi rahaa. Kun hän täyttäisi 40 vuotta, hän lähtisi Kanadaan vaeltamaan. – Ei hän sinne Kanadaan koskaan päässyt. Silloin me lakattiin elämästä sitku-elämää. Me tehdään nyt kaikki.? P ”Kyl ne katto vaa silmi ja kysys et tiädäksä mikä päivä tänä o. Ko päivän tiäs, ni taas menti.” PARISUHDE Läheisten kohtalo on opettanut Simon ja Eijan nauttimaan pienistä asioista. 24-27_parisuhde_juurus.indd 27 21.6.2016 16:30:14
28 | Paperiliitto 5 /2016 Paperiliittolaiset täyttivät Tykkimäen huvipuiston. Hieno päivä! Kuvat Eija Valkonen, Reima Kangas P aperiliiton perhetapahtuma tarjosi hauskanpitoa ennätyssuurelle yleisölle. Tykkimäen huvipuistoon saapui 5794 osallistujaa eri puolilta maata omilla tai ammattiosastojen järjestämillä bussikyydeillä. Tapahtuma on osallistujamäärältään Paperiliiton 110-vuotiaan historian isoimpia. . JÄSENTAPAHTUMA Maarit (vas) ja Emma Karhunen olivat tulleet Kuopiosta iloisin mielin. – Meidän pienin tätä reissua on kyllä eniten odottanut, Maarit sanoi. Tämä taisikin olla kesän ainoa matka. – Loma menee talon peruskorjauksessa, kertoi pienempien lasten kanssa odottanut perheen isä Juha. 28-31_tykkimäki.indd 28 21.6.2016 16:12:37
Paperiliitto 5/2016 | 29 Seitsenvuotiaan Peppi Lehtisen poskeen lennähti kasvomaalauspisteessä perhonen, ehkä kotiin Mänttään saakka. JÄSENTAPAHTUMA 28-31_tykkimäki.indd 29 21.6.2016 16:12:38
30 | Paperiliitto 5/2015 Tervakoskelta tulleet Laura ja Atte Salonen valitsevat lakua. Atte aikoi mennä seuraavaksi kummitusjunaan. – Sanoin, että voi laittaa silmät kiinni, jos pelottaa, kertoi Laura. – Laita sä vaan, jos sua pelottaa, mua ei pelota, Atte uhosi. ? Heli Sinisalon mielestä tapahtuma oli hyvin järjestetty. – Mukana on mies ja kolme lastenlasta sekä oma 15-vuotias, hän kertoi. Viivi keskittyi ajamiseen. ??Markus Fröjdlund ja Jenni Mäkeläinen sekä lapset Altti, Eeti ja Aake olivat aloittamassa lomamatkaansa. – Liput on varattu Siljalle, sanoi Markus. JÄSENTAPAHTUMA 28-31_tykkimäki.indd 30 21.6.2016 16:12:42
Paperiliitto 5/2016 | 31 ?xxxx ?Tainionkosken tehtaan pääluottamusmies Ari Liirus oli tullut vaimonsa Hennan, lapsenlastensa Severin ja Neean sekä tyttärensä Ninnin kanssa. Henna työskentelee Stora Enson tutkimuskeskuksessa Imatralla – Ajattelimme, että ilman muuta tullaan, kun on tällainen tilaisuus, ei tämän hienompaa voi olla, Ari sanoi. ?Tykkimäen Kerttu-maskotti viihdytti pienimpiä jäsentapahtuman osallistujia. ?Tampereelta päin tulleet Merja Miettinen, Vilma Ukkonen ja Riku Mäkelä olivat ensimmäistä kertaa Tykkimäellä. – Hyvältä näyttää, Riku totesi ja tutki opaskartasta seuraavia laitteita. Vilma ja Riku olivat toissa kesänä mukana myös Powerparkin jäsentapahtumassa perheen isän Markku Mäkelän kanssa. ?Pertti ja Anu Miettinen olivat mukana kahden lapsensa, neljän lapsenlapsensa ja miniänsä kanssa. – Minä olen se toinen lapsi, nauroi Suvi Pelkonen. Anu on töissä Loviisan Corensolla, ja siellä oli aiemmin myös Pertti. – Muksut ovat odottaneet tätä hirveästi, sanoi Anu. ?–Vähintään kerran kesässä täällä on käytävä. Nyt oli hyvä tilaisuus, kertoi imatralainen Jani Wenell. Jaana kertoi, että lapset ovat laskeneet kaksi viikkoa päiviä Tykkimäelle lähtöön. Jäsentapahtuman jälkeen perhe suuntasi Karstulaan, jossa Jani osallistui Rokkiralliin erikoislaatuisella Volvollaan. ?Lauritsalan osaston vapaa-aikajaoston puheenjohtaja Sari Ylänen kertoi, että he saivat helposti bussilastillisen jäsentapahtumaan tulijoita. Sarin mukana olivat myös lapsenlapset Kaapo ja Aada Toura. ?Haminalaiset Markus ja Heta Lesonen viihtyivät kiipeilypaikalla. Markusta hieman harmitti, että kesäloma täytyi pitää jo keväällä. Kesä on oltava töissä, kun Kotka Millsillä käynnistellään konetta investoinnin jälkeen. ?Osaston 44 bussilla tulleet Eemi Björn (vas) sekä Eetu, Jani ja Arttu Kaljunen odottivat ensimmäisinä portilla. – Hieno päivä, sanoi Jani Kaljunen. JÄSENTAPAHTUMA 28-31_tykkimäki.indd 31 21.6.2016 16:12:44
32 | Paperiliitto 5/2016 Teksti Mari Schildt Kuva VesaMatti Väärä A ina kun tullaan tänne maaseudulle Mietoisiin, laitetaan vaimon siskon ja hänen miehensä kanssa seurapelit käyntiin. Tänäänkin aamupäivällä heiteltiin pari tuntia mölkkyä. Tuli vähän tihkusadetta, mutta ei se haitannut. Välillä pelataan petankkia ja illalla korttia. Korttipeleissä saattaa mennä kahdeksankin tuntia putkeen, kun oikein innostutaan. Pelaamme seiskaa, viimeistä tikkiä, viimeistä tikkiä laistona ja peliä, jonka nimi on Kun Ilari Niini mäki lähtee maalle, tärkeintä on hauskanpito tuttujen ja vähemmänkin tuttujen kanssa. Nauru raikaa seurapeleissä Ilari Niinimäki pelaamassa mölkkyä vaimonsa Elina Niinimäen ja kälynsä Hem mo Järvisen kanssa. Niini mäki, 52, on o? setpainaja nelivärikoneella InterMail Suomi Oy:ssä Turussa. S aksalainen ruokakulttuuri ei kuulu maailman arvostetuimpiin, mutta yksi kulinaristinen helmi maasta löytyy: olut. Se on hyvää, halpaa, sitä on paljon. Saksassa on noin 1300 panimoa, jotka panevat yhteensä noin 5000:ta eri olutta. Voisin viettää yli 13,5 vuotta maistelemalla joka päivä yhden eri oluen. Prost! Tänä vuonna saksalaisella oluella on juhlavuosi, sillä tasan 500 vuotta sitten Baijerissa julistettiin Reinheitsgebot, ”puhtauslaki”, jonka mukaan oluen panossa saa käyttää vain vettä, ohraa ja humalaa. Tuo puhtaus on saksalaisen olutkulttuurin suuri ylpeys, vaikka näin meidän kesken paljastettakoon, että nykyisen oluenpanolain mukaan myös monet sokerilisät, tiivisteet ja tietysti hiiva, jota vuonna 1516 ei vielä edes tunnettu, ovat myös sallittuja ainesosia. Puhtauslain syntymisen aikaan keskiajalla olut oli todellakin germaanien arkijuoma, sitä juotiin enemmän kuin vettä. Nykysaksalainen ei enää juo olutta joka aterialla, mutta melkein... Lounaalla voidaan ottaa olut, iltasella juodaan Feierabendbier eli vapaaillan olut, jota monet psykologitkin suosittelevat työstressistä eroon pääsemiseksi. Tuttu näky täällä ovat iltapäivisin bussissa tai paikallisjunassa istuvat, töistä kotiin palaavat miehet, joilla on olutpullo kädessä. Ja kyllä töitä tehdessäkin voi oluen juoda. Käyn urheilutoimittajana jalkapallo-otteluissa ja joka stadionin lehdistöhuoneessa on olutta tarjolla, nykyään tosin myös alkoholitonta. Olut on myös suosittu janojuoma. Kesähelteillä saksalaiset tuunaavat sen usein Radleriksi tai Alsteriksi, eli sekoittavat joukkoon sitruunatai appelsiinilimonadia. Oikein virkistävää! Suomalaisesta olutkulttuurista Saksassa ei juuri tiedetä, mutta sana kippis on yllättävän monelle tuttu. Kippiksen alkuperä lieneekin saksalainen, sillä sanan oletetaan syntyneen, kun suomalaiset kohtasivat keskiajalla hansakauppiaita, jotka kippasivat juomansa huutaen ”Kipp es!” eli ”Kumoa se!” Viime aikoina saksalaiset kaverini ovat yllättäen ottaneet esille myös toisen suomalaisen juomakulttuurisanan: kalsarikännit. Tämä käsite hauskoine selityksineen kiertää sosiaalisessa mediassa, se huvittaa saksalaisia, joiden vienoon kulttuurin ei sovi puhua kalsareista tai kännistä. Vaikka – näin meidän kesken – kyllä ne saksalaisetkin istuvat joskus kalsareissa sohvalla ja maistelevat useamman oluen. Bierkultur on monivivahteista.? P Ajatuksia ja ilmiöitä eri maista. Elämää Bierlandissa MAAILMALTA Johanna Nordling Kirjoittaja on Krefeldissä Saksassa asuva vapaa toimittaja. Sana kippis on yllättävän monelle tuttu. Paperiliittolaiset kertovat itsestään. Kerro, kenestä kirjoitamme: tiedotus@paperiliitto.fi . PARASTA ELÄMÄSSÄ 32-33_parasta.indd 32 21.6.2016 17:09:15
Paperiliitto 5/2016 | 33 räväytys. Kortinpeluu on sellaista yhdessäoloa. Siinä sitä juttua piisaa: kerrotaan mitä on sattunut ja tapahtunut. Juhannuksena täällä on perinteinen juhannuspäivän petankkiturnaus. Silloin meitä on kolmisenkymmentä henkeä pelaamassa Matkavirvoke-nimisen baarin viereisillä kentillä. Baari on auki ja juhannusta saa viettää, mutta pelialueelle ei alkoholijuomia tuoda. Juuri muisteltiin, että yhtenä vuonna eräällä kaverilla oli ollut railakas juhannus. Hän pyöritteli kuulaa kädessään ja nosti sen ylös. Kun käsi laskeutui heittämiseen, siinä ei enää ollutkaan kuulaa. Se putosi suoraan päähän. Kaveri oli sen verran humalassa, ettei edes huomannut. Pieni haava siitä tuli. Ei sitä tule enää käytyä kylässäkään sellaisten tykönä, joiden luona vain istutaan, katsotaan telkkaria ja juodaan. Täällä maalla aika kuluu mukavasti, kun on tekemistä. Pieni kilpailu on aina päällä, se on mukavaa. Kun porukassa pelataan, tärkeintä ei ole voitto, vaan osallistuminen ja hauskanpito. Suurin osa pelikavereista on puolituttuja, mutta silti heidän kanssaan tulee aikaa vietettyä. Hauskaa on aina, ja nauru raikaa. ? P Nauru raikaa seurapeleissä Teksti Marjaana Lehtinen L aiteasennukset maamme metsäteollisuushistorian isoimmassa investoinnissa huitelevat omassa luokassaan. Asennustavaraa tuodaan Äänekoskelle noin 5 000 rekkakuormaa. Massatornien tilavuus on 15 000 kuutiometriä. Soodakattilan osia nostaa paikoilleen Pohjoismaiden suurin telaketjunosturi, jonka kuljettamiseen tarvittiin yli 60 rekkaa. – Kesällä ovat käynnissä muun muassa säiliöiden, massatornien, keittimien ja soodakattilan painelaitteiden asennukset, kertoo biotuotetehtaan asennuspäällikkö Timo-Pekka Aaltonen. Mies pitää asennustöiden langat tiukasti käsissään; rautaista kokemusta on kertynyt noin 40 erikokoisesta metsäteollisuuden rakennusprojektista ympäri maailmaa 30 vuoden ajalta. Nykyisen pestinsä hän nostaa niistä kaikkein haastavimmaksi sekä aikataulullisesti että teknisesti. Laitehankinnoilla korkea kotimaisuusaste Asennushenkilöstön määrä kasvaa koko ajan. Kesäkuun lopulla noin 700 työntekijää ahersi päälaitteiden kimpussa yli 40 urakoitsijan leivissä. Joukossa on niin suomalaisia kuin ulkomaalaisia lähinnä Itä-Euroopan maista. Yksi vaativimmista töistä on massiivisen, yli 80 metriä korkean soodakattilan asennus. Kiihkein päälaitteiden asennusvaihe koittaa loka–marraskuussa, ja valtava turbiini tulee joulukuussa. – Työmaalla mennään turvallisuus edellä, sillä ihmisiä on paljon ja he työskentelevät korkeissa paikoissa. Myös laatua valvotaan tarkasti. Esimerkiksi hitsaustyön laatu varmistetaan röntgenja ultraäänikuvauksilla, Aaltonen kertoo. Laitehankintojen kotimaisuusaste on korkea: 70 prosenttia. Valmet toimittaa soodakattilan, kuivauslinjan, meesauunin, kuoren kaasutuslaitteet ja automaatiojärjestelmät. Andritzilta tulee kuitulinja, puunkäsittely, haihduttamo ja kaustisointi. ? P Suomi hiljenee lomakaudeksi, mutta Metsä Groupin biotuote tehtaalla tahti kiihtyy. Asennuksia Suomen metsäteollisuuden historian suurimman investoinnin vaiheita. TEHDAS NOUSEE Näkymä Äänekosken tehtaalta kartonki tehtaan katolta 19.6. biotuotetehdas.fi Paperiliittolaiset kertovat itsestään. Kerro, kenestä kirjoitamme: tiedotus@paperiliitto.fi. 32-33_parasta.indd 33 21.6.2016 17:09:16
34 | Paperiliitto 5/2016 HIOMO Teksti Eeva Eloranta-Jokela Kuvat Miisa Kaartinen P ysähdys, tuore munkki, kahvimukillinen ja menopelejä vuosikymmenten varrelta. Mitä muuta motoristi voi kesäreissultaan toivoa? Sadekaan ei nykyisillä varusteilla haitannut, kun paperiliittolaiset motoristit kokoontuivat viikonlopuksi Valkeakoskelle. Isäntänä toimi Valkeakosken osasto 45. Yhteisajo kiersi vesireitin Mallasvedeltä Roineelle. Kangasalla Vehoniemen harjulla oli pysähdyspaikkana automuseo, jossa kahvittelun lisäksi ehdittiin tutustua museoajoneuvonäyttelyyn. Paluumatka kulki Pälkäneen halki takaisin Valkeakoskelle. Tapahtumassa palkittiin perinteiseen tapaan osallistujia. Pisimmän ajomatkan eli 689 kilometrin takaa saapui Juhani Suomalainen, Kemin osastosta 33. Komein pyörä oli Harley Davidson Red Cat chopper -04, jonka omistaja on Jorma Salakari Kirkniemen osastosta 87.? P Motoristien ajo kiersi Valkeakoskelta Vehoniemen harjulle. Tihkusta viis Teksti Tiina Suomalainen P ääluottamusmies Timo Kauppisen työkenttä on poikkeuksellinen. Kauppinen on Paperinkeräys Oy:n pääluottamusmies – laitoksia on 18 ympäri maata ja työntekijöitä yhteensä 40. Kauppinen työskentelee itse tuotannon työntekijänä Tampereella. Hänellä on luottamusmiesaikaa kahdeksan tuntia viikossa, jota hän ottaa tarvittaessa. – Usein käy niin, että kahdeksan tuntia ei riitä, Kauppinen sanoo. Tuoreimpia tehtäviä ovat olleet muun muassa ytneuvottelujen hoitaminen Riihimäellä, vuokratyöntekijän asia Helsingissä ja määräaikaisen työntekijän asia Turussa. – Neuvottelut työpaikoilla voivat olla vaikeita. Työnantajan tulkinnat työehtosopimuksesta tuottavat haasteita, sillä usein he tulkitsevat pykäliä eri tavalla kuin minä. Haastatteluhetkellä Kauppinen oli tutkimassa kilpailukykyesitystä, joka tarttui mukaan edellisen päivän liittovaltuuston kokouksesta Helsingistä. – Yritän selkeyttää asiaa itselleni. Kauppinen on ollut luottamusmiehenä jo 20 vuotta. Hän naurahtaa, että usein vapaa-aika menee lakia ja asetuksia lukiessa. – Olen äidinmaidossa saanut vankan oikeudenmukaisuuden tunteen. Saan kiksejä siitä, että asiat menevät tasapuolisesti ja oikein. Edellisessä lehdessä työsuojeluvaltuutettu Johanna Toivonen halusi tietää, miten Kauppinen pitää huolta työssäjaksamisestaan. – Urheilen monipuolisesti. Lenkkeilen, käyn spinningissä ja kahvakuulassa. Liikunta on tehokasta pään nollausta. Kauppisen kysymys seuraavalle haastateltavalle: Oletko kokenut syrjintää tai painostusta työsuojeluasioissa? ? P ”Työnantajan tulkinnat työehtosopimuksesta tuottavat haasteita.” Ristiin rastiin Palsta kertoo luottamushenkilöiden työpäivästä LUOTTAMUKSELLA Timo Kauppinen ? Pääluottamusmies Paperinkeräys Oy:ssä ? Tuotannon työntekijä ? Luottamusmiesaikaa 8 tuntia viikossa ? Alueeseen kuuluu 40 työntekijää Timo Kauppiselle kertyy ajokilometrejä muutenkin kuin trukin ratissa. Luottamusmiehen roolissa hän ajaa eniten Turkuun, Kuopioon, Riihimäelle ja Helsinkiin. Osasto 45:n puheenjohtaja Harri Honkala kokosi harjulla letkan taakseen. Raumalaisten Päivi ja Jukka Järvisen matka jatkuu automuseolta takaisin Valkeakoskelle. 34-35_hiomo.indd 34 21.6.2016 17:22:43
Paperiliitto 5/2016 | 35 HIOMO xxx ? Museon First Lady Leila Suutarinen kertoi motoristeille, että Vehoniemen näyttelyautot ovat kaikki ajokuntoisia. ? Ajoa kaksipyöräisillä kertyy tässä porukassa melkein jokaisella noin 10 000 kilometriä vuodessa. Kari Puolakka, Timo Laakso, Reijo Taskinen ja Jani Eskelinen tulivat mukaan Heinolasta, kuten monena aikaisempanakin vuonna. ? Eurasta mukaan päräyttivät Päivi Tuominen ja Veijo Keskimäki. Motoristitapahtuma innoitti suunnittelemaan kesäksi päivän aikana kierrettäviä reittejä. Vehoniemen harju automuseoineen oli uusi tuttavuus. ?Yhteishenki saa liikkeelle, kertoivat Matias Hämäläinen ja Jani Kumpulainen Äänekoskelta. Ensi vuonna motoristit kokoontuvat kotikulmilla. ? Arja Holapasta ja Esa Pajusesta kokoontumisajot on hauska tapahtuma. – Tarvii päästä mukaan. Paljon on tuttuja kasvoja sanoo Pajunen. ?? Valkeakoskelaisella Ismo Kaukosella oli lyhyt matka tapahtumaan. Tampereen Tesomalla paperitehtaan portilla työskentelevä Kaukonen osallistui kokoontumisajoihin ensimmäistä kertaa. 34-35_hiomo.indd 35 21.6.2016 17:22:46
?? | Paperiliitto ?/???? HIOMO Paperiliitto-lehti alkoi ilmestyä vuonna 1959 ?? VUOTTA Lohjan osasto 47 Lohjan vanhimman ammattiosaston 110-vuotisjuhla lauantaina 8.10. klo 17–24 Lohjan työväentalolla. Ilmoittautuminen 15.9. mennessä Kompassissa aukioloaikana ti 12–16, ke 12-16 tai to 8-16. Osallistumismaksu 10 e/jäsen/avec. Lisätiedot 0456711494/Sami ja www.osasto47.net. Porin osasto 10 Eläkeläispäivä järjestetään torstaina 7.7. klo 12–15 osaston huvilalla. Linja-auto lähtee asemalta laiturista 9 klo 11.30 ja palaa klo 15.30. Joutsenon osasto 23 Kesäongintakilpailut Likosenlahden satamassa ma 9.8. klo 17–19. Makkaratarjoilu. Hämeenlinnan osasto 66 Eläkeläisristeily Vanajavedelle lauantaina 13.8 klo 15– 18. Sisältää risteilyn Hopealinjalla ja ruokailun laivalla. Laiva lähtee Rantakasinon rannasta. Omavastuuhinta 20 e muille jäsenille ja eläkeläisten puolisoille. Ilmoittautumiset viimeistään 25.7. Pirkko Aspholmille p. 050 529 3002 tai Arja Saariselle p. 050 577 4053. Mäntän osasto 5 Vietti kolmet juhlat osaston 110. toimintavuoden kunniaksi. Juhliin osallistui kaikkiaan 480 henkilöä. Osasto kiittää OSASTOT HIOMO Vesiohenteisin maalein Paperiliitolta saamansa kulttuuriapurahan Jani käytti pienoismallien tekemisessä kuluvien uusien maalien ja tarvikkeiden hankintaan. Lakkabensiiniohenteiset emalimaalit vaihtuivat vesiohenteisiin akryylimaaleihin, joita Jani pitää lapsiperheessä parempana vaihtoehtona. Kolmen kuukauden ikäinen kuopus on vielä autuaan tietämätön, mitä kaikkea pientä ja kiinnostavaa isä pöytänsä ääressä näpertää. Elokuussa kolme vuotta täyttävä esikoinen puolestaan tietää, että isin työhuoneeseen ei ole asiaa, ei ainakaan ihan vielä. Mielikuvasta maisemaksi Työpöydällä on tekeillä panssariauto ja sen sijoittaminen talvimaisemaan. – Teen dioraamaa ensimmäistä kertaa. Toteutan sitä pikku hiljaa oman mielikuvan pohjalta. Mallina ei ole tietty olemassa oleva tapahtuma tai paikka, vaan oma visio. Myös talven tekeminen on minulle uutta, Jani sanoo. Pienoismallien loppusilaus tule pienistä vaurioista, kuten ruosteesta. Kaikessa rauhassa Pienoismallin rakentaminen vie Jani Yletyisen ajatukset täysillä tekeillä olevaan malliin. ”Pääsen irti arjesta, kun keskityn, enkä ajattele mitään muuta.” Teksti Eeva Eloranta-Jokela Kuvat Jussi Partanen P orilaisen Jani Yletyisen työhuone omakotitalon yläkerrassa on aina valmiina siltä varalta, että vuorotyössä käyvältä perheenisältä liikenee aikaa pienoismallien tekemiseen. Taustalla soi musiikki ja Jani pohtii, miten mallin saisi näyttämään entistä paremmalta. – Pienoismallin rakentaminen on pitkä ja hidas prosessi. Pääsen irti arjesta, kun keskityn, enkä ajattele mitään muuta, Jani kertoo. Ensimmäisen lentokoneen Jani kokosi kuusivuotiaana. Koottavien tekemiseen innosti oma isä, jonka kotona Haminassa Janin tekemä ensimmäinen kone, Messerschmitt BF 109, ja moni muu valmiiksi koottu rakennussarja ovat edelleen tallessa. – Vuosien varrella on ollut ajanjaksoja, ettei pienoismallien teko ole kiinnostanut, mutta kyllä harrastus on silti elämän varrella mukana kulkenut, Jani luonnehtii. Yletyinen on töissä vuorottajana erikoispapereita valmistavalla Jujo Thermalilla Eurassa. Arvovaltainen kokous Kesän 1962 liittokokousta pidettiin lehdessä tuoreeltaan kaikkien aikojen arvovaltaisimpana. Liitto oli osoittanut ulkopuolisille, että yhteisistä asioista voidaan päättää poliittisista muotivirtauksista riippumattomana. Liittokokoukseen ei ollut ”sisältynyt kolmijakoisen työväenliikkeen haittatekijöitä”. Myönteistä oli myös liiton järjestöllisen aseman vahvistuminen. Jäsenmäärä lähenteli 22000:a. Kiitosta saivat myös liittokokousedustajat, jotka olivat valmistautuneet tehtäväänsä huolella ja perusteellisemmin kuin koskaan aikaisemmin. Työpöydällä on tekeillä panssariauto ja sen sijoittaminen talvimaisemaan. – Teen dioraamaa ensimmäistä kertaa. Toteutan sitä pikku hiljaa oman mielikuvan pohjalta. Mallina ei ole tietty olemassa oleva tapahtuma tai paikka, vaan oma Myös talven tekeminen on minulle uutta, Jani sanoo. Rakentajan pyhättö. Heti kun aikaa liikenee, Jani Yletyinen nousee yläkerran työhuoneeseen. 36-37_hiomo.indd 36 21.6.2016 15:38:31
Paperiliitto ?/???? | ?? HIOMO ? xxx HIOMO ?xxx ? xx Pienoismallin rakenteluun kuuluu olennaisena osana taustatietojen ja kuvien hankkiminen. Jos kyseessä on esimerkiksi sotakone, muovimalli muokataan vastaamaan aitoa esikuvaa mahdollisimman tarkoin. Loppusilaus tulee pienistä yksityiskohdista kuten rungon vaurioista, ruosteesta, kulumista ja kurasta. Omat suosikit pienoismallien joukosta ovat löytyneet tekemisen kautta. Lentokoneet ja laivat ovat saaneet jäädä, nykyisin kiinnostavat sotakalustot ja autot. – Mallailu on minulle intohimo ja rentoutumiskeino työn ja arjen vastapainoksi, Jani kiteyttää. P Kulttuuriapurahan saajat 2016 Kulttuuriapurahahakemuksia tuli Paperiliittoon tänä vuonna 29 kappaletta. Rahaa jaettiin yhteensä 8000 euroa. Musiikkiin Hautala Matti, Järvinen Mika, Kivi Petri, Kyllönen Sami, Partala Elsa, Rautiainen Sinikka. Valokuvaukseen Hallikainen Merja, Holopainen Raimo, Kaarna Petri, Paananen Ilpo, Rantanen Lotta, Temonen Vesa, Virta Miika. Kuvataiteeseen Haurinen Pirjo. Kädentaitoihin Eteläinen Helena, Helminen Sirpa, Vallius Sanna, Yletyinen Jani. Näyttämötaiteeseen Hytti Raimo. elämyksiä yhdessäoloa liikunnaniloa PeRHEIDEn 1.asKel-HyVINVOinTIJAKSOT 2016 Palkansaajien hyvinvointi ja terveys PHT ry Lintulahdenkatu 10 00500 Helsinki www.pht.fi asiakaspalvelu@pht.fi Puhelin 020 144 1310 Liikunnallisilla perheiden 1.askel-hyvinvointijaksoilla ollaan aktiivisesti yhdessä, liikutaan, syödään terveellisesti, levätään ja virkistytään! Yhdessäoloa ja elämyksiä perheen arkeen mukavalla tavalla. Eväitä arjessa jaksamiseen sekä työn ja perheen yhteensovittamiseen lapsiystävällisissä ja luonnonläheisissä kohteissa ympäri Suomen. • Hauskat lajikokeilut • Ohjattua toimintaa lapsille ja aikuisille yhdessä ja erikseen • Vinkkejä perheiden hyvään oloon • Uusia kokemuksia • Onnistumisen iloa • Yhdessäoloa • Uusia ystäviä • HiNnAt Aikuinen: 125 € /5 vrk Lapsi 6-16-v: 75 € /5 vrk Lapsi alle 6-v: maksutta Työtön/lomautettu aikuinen: 62,50 € /5 vrk HiNtAan sisältyy ohjelma, perhemajoitus sekä täysihoito. ota ensimmäInEn askel pErheeSi HyvinVOinTiIN . täRKEä tieTää Jaksot on tarkoitettu perheille, joilla on yksi/useampi alle 17-vuotias perheeseen kuuluva lapsi. Mikäli perheesssä on 0-16 -vuotiaiden lasten lisäksi 17-18 -vuotiaita, he pääsevät mukaan aikuisen hinnalla. KaTso lISätiEdot ja HaE jakSOllE: www.pHT.fI den hyvään oloon • Uusia kokemuksia • Onnistumisen iloa • Yhdessäoloa • Uusia ystäviä • Nro 6 Aineisto. 16.8. Ilmestyy 31.8. Nro 7 Aineisto. 14.9. Ilmestyy 30.9. Nro 8 Aineisto. 12.10. Ilmestyy 28.10. Nro 9 Aineisto. 9.11. Ilmestyy 25.11. Nro 10 Aineisto. 7.12. Ilmestyy 23.12. Paperiliitto-lehden aikataulu 2016 Sudokun ratkaisut sivulta 39 36-37_hiomo.indd 37 21.6.2016 15:38:31
38 | Paperiliitto 5/2016 Muista sähköinen jäsenkortti ja www.paperiliitto.fi/ eAsiointipalvelu JÄSENREKISTERI TIEDOTTAA PIDÄ TIETOSI AJAN TASALLA Jos työtilanteesi muuttuu, vaihdat alaa tai alat opiskella, muista pitää myös ammattiliittosi ajan tasalla. Kätevimmin ilmoitat muutoksista liiton nettisivuilla www.paperiliitto.fi. Sivujen linkistä voit kirjautua eAsiointipalveluun ja muuttaa osoitetai muita yhteystietojasi, hakea ansiopäivärahaa tai tarkistaa aiemmin tehdyn hakemuksesi käsittelyvaiheen. Olet oikeutettu vapautukseen jäsenmaksusta, jos lähdet opiskelemaan, saat äitiys-, isyystai vanhempainpäivärahaa, jos lähdet varusmiespalvelukseen, jäät vuorotteluvapaalle tai muulle palkattomalle vapaalle tai olet sairaana niin, ettei työantaja maksa palkkaa tai jos jäät eläkkeelle. Jäsenmaksua ei peritä työttömyyspäivärahasta. Jos haluat henkilökohtaista palvelua jäsenasioissa, ole yhteydessä liiton jäsenrekisteriin. Jäsenrekisteri neuvoo jäsenyyteen ja jäsenmaksuihin liittyvissä asioissa. Työttömyysturvaa koskevissa asioissa ole yhteydessä Paperityöväen työttömyyskassaan. TYÖTÖN SAA SAMAT JÄSENEDUT Kun jäsenyytesi on kunnossa, voit hyödyntää Paperiliiton erilaisia jäsenetuja. Kesällä kannattaa pitää liiton jäsenkortti mukana ja tuntea edut, sillä tarjolla on edulliseen hintaan majoitusta liiton omistamissa kolmessa lomapaikassa ja jäsenetuja valituissa majoituskohteissa. Tutustu jäsenetuihin liiton nettisivuilla tai jäsenkortin mukana saamastasi esitteestä. Ajankohtaisia tarjouksia julkaistaan myös Paperiliitto-lehdessä. Oheiseen taulukkoon on koottu tärkeimmät jäsenedut ja tiedot, keitä ne koskevat. Huomaa, että jäädessäsi työttömäksi, jäsenetusi säilyvät edelleen. ALOITA TYÖNHAKU VERKOSTA Kun aloitat työnhaun, tee se ensisijaisesti TE-palvelujen Oma asiointi –verkkopalvelussa. Työnhakijaksi ilmoittaudut Oma työnhaku –palvelulla. Työnhaun voimassaolo on edellytys työttömyysetuuden saamiselle. TE-toimistossa työnhaun voi aloittaa silloin, kun verkkopalvelun käyttö ei onnistu. Oma asiointi –verkkopalveluun kirjaudutaan verkkopankkitunnuksilla tai sähköisellä henkilökortilla osoitteessa asiointi.mol.fi/omaasiointi Jäseneduksi rinnastettava Hautausavustus (170 euroa) maksetaan jäsenen omaiselle jäsenen kuoltua. Haetaan jäsenen oman ammattiosaston kautta. Liittovakuutus on voimassa sen vuoden loppuun, jolloin jäsen jää eläkkeelle. * Oikeusapua annetaan työsuhteeseen liittyvissä asioissa. ** Perhevapaa= äitiys-, isyysja vanhempainvapaa NÄMÄ JÄSENEDUT OVAT KÄYTETTÄVISSÄSI ERI ELÄMÄNTILANTEISSA Työssäkäyvä x x x x x x x x x Työtön x x x x x x x x x Lomautettu x x x x x x x x x Perhevapaalla** x x x x x x x x x Vuorotteluvapaalla x x x x x x x x x Muulla palkattomalla vapaalla x x x x x x x x x Palkattomalla sairauslomalla x x x x x x x x x Asepalveluksessa x x x x x x x x x Opiskelijana x x x x x x x x x Oppilasjäsenenä x x x x x x x Eläkeläinen x x x x x x x x Pap erili itto -leh ti Leh tise teli Tue tut lom at Liit on lom apa ika t Lom aed ut Polt toa ine ale nnu s Teb oilil la Oik eus apu * Liit tov aku utu s Jäseneduista enemmän: www.paperiliitto.fi Kes kitt äm isale nnu s (If, Tur va) JÄSENREKISTERIN YHTEYSTIEDOT Jäsenmaksut, maksuvapautukset, yhteystietojen muutokset, jäsenkortti, hautausavustus. ma–pe klo 8.30–15.45 Puhelin: 010 289 7700, Tuija Tirinen ja Leila Levosalo. Puheluhinnat: kotimaan kiinteän verkon liittymistä 8,35 snt/puhelu + 6,00 snt/min, matkapuhelimista 8,35 snt/puhelu + 17,17 snt/min, ulkomailta soitettaessa käytetyn paikallisen operaattorin puhelumaksu Suomeen soitetuista puheluista. Hinnat sisältävät arvonlisäveron 24 %. Sähköposti: jasenrekisteri@paperiliitto.fi, Faksi: (09) 701 2279 Osoite: Paperiliitto r.y./Jäsenrekisteri PL 326, 00531 Helsinki TyöttömyysKASSAN YHTEYSTIEDOT Paperityöväen Työttömyyskassa ma–pe klo 9.00–12.00 Puhelin: 0800 07089 (soittajalle maksuton) Sähköposti: tyokassa@paperiliitto.fi Käytä henkilötietojen lähettämiseen suojattua sähköpostia. Linkki työttömyyskassan sivuilla www.paperiliitto.fi/tyottomyyskassa Faksi (09) 876 4095 Osoite: Paperityöväen Työttömyyskassa PL 349, 00531 Helsinki. TYÖTTÖMYYSKASSA TIEDOTTAA Kaikkien aikojen tapahtuma jalkapalloon hurahtaneille! Vielä ehtii ilmoittautua. T ulkaa taistelemaan paperiliittolaisten jalkapallomestaruudesta. Syyskuun 3. järjestettävän turnauksen taistot käydään Helsingissä KäPa:n valmennuskeskuksessa laadukkaalla keinonurmikentällä. Pelit pelataan puolikkaalla kentällä miehityksellä 6+1. Turnauksen isännöi Paperiliiton 110-vuotisjuhlavuoden kunniaksi Paperiliiton toimisto. Osallistumismaksu on 200 euroa/joukkue. Hintaan sisältyy lounas pelipaikalla sekä hauska illallistapahtuma. Ilmoittautumiset 18.7. mennessä osoitteessa www. paperiliitto.? . Liiton nettisivuilla on myös lisätietoja majoituksesta ja muusta tapahtumaan liittyvästä ohjelmasta. P Kokoa joukkue liiton futiskisoihin 38-39_kassa-ristikko.indd 38 21.6.2016 17:40:53
Paperiliitto 5/2016 | 39 TAUKOTILA Laatinut Ari Kiviharju RISTIKKO Voita lahjakortti! Ratkaisijan nimi:______________________________ Osoite: _______________________________________ ____________________________________________ Puhelin: ______________________________________ Ristikon palkintona arvotaan 20 euron S-ryhmän lahjakortti. Ristikon 4/2016 täyttäneistä palkinnon sai Tuula Sillanpää Alastarosta. ?Tee näin: Täytä ristikko. Lähetä se 5.8. mennessä. ?Osoite: Paperiliitto-lehti, PL 326, 00531 Helsinki. ?Muista: Kirjoita kuoreen myös tunnus ”Ristikko 5”. " Laatinut Arto Inkala SUDOKU Vaikeusaste ? Vaikeusaste ? ? ? ? ? Ratkaisut sivulla 37 Vaikeusaste ? ? ? Ristikon 4/2016 ratkaisu 38-39_kassa-ristikko.indd 39 21.6.2016 17:40:54
40 | Paperiliitto 5/2016 Teksti Sari Kangas L appeenrantalaisen Veikko Nikkisen pihalla kasvava omenapuu osaa väistellä jalkapalloa. Tämä on ainoa selitys sille, että 1980-luvulla istutettu Valkea kuulas on yhä hengissä. Tuolloin Nikkisten puutarha muovattiin perheen neljän pojan pelikentäksi. Pallot viuhuivat, kun kylän lapset kerääntyivät vasta valmistuneen omakotitalon pihamaalle. Nikkiselle omakotitaloon muutto avasi uuden maailman: oman puutarhan, jota sai muokata toiveittensa mukaan. Kerrostaloasukkaana käsillä olivat olleet vain äidin kesäiset parvekekukat. Niistä ei jaksanut innostua, vaikka kasvit ja biologia kiinnostivat jo kouluaikoina. Nykyisin Nikkisen puutarhassa kukoistavat yrtit. Suosikkeja ovat mintut, sitruunaverbena sekä lakritsin makuinen saksankirveli, josta tulee maukasta teetä. Jalkapalloajoista muistuttaa Valkea kuulas ja pala nurmikkoa. – Niin, piha on muuttunut elämäntilanteiden mukaan, samoin puutarhaharrastus, Kaukaan paperitehtaan entinen superkalanterinhoitaja pohtii. Etenkin kanssakäyminen muiden viherpeukaloiden kanssa on harrastuksen rikkaus. Keskustelut ja kierrokset ystävien pihoilla, retket arboretumeihin ja erilaiset kurssit pitävät tietotasonkin korkealla. Kukkaron päälle harrastus ei käy, sillä kiinnostavia kasveja löytyy etenkin tuttavien pihoilta. Eikä kirjaviisauksiakaan pidä liikaa kumartaa. Ystävän puutarhasta siirretty nauhus rehottaa loistavasti aurinkoisessa nurkkauksessa, vaikka sitä pidetään varjoisan kasvina. Nikkiselle puutarha on etenkin paikka luovuudelle ja kokeiluille. Kun siperianhernepensas muutama vuosi sitten lumimyräkässä kaatui, syntyi jäänteistä ja turveharkoista pihalle kohopenkki. Sen Nikkinen muotoili kasvien avulla purjeveneeksi. Tänä vuonna avomaankurkut ovat kasvaneet amppelissa – ja amppelitomaatit isona pensaana ruukussa. Ideat lähtevät liikkeelle käsillä olevista raaka-aineista ja tilanteista. Joka vuosi puutarhaseuralaiset saavat ihastella pihallani jotain uutta, Nikkinen hehkuttaa. ? P Palsta etsii hyviä juttuja työja vapaa-aikaan. Vihreä mies ELÄMÄÄN LAATUA ”Kanssakäyminen muiden viherpeukaloiden kanssa on harrastuksen rikkaus. ” Tehdas palaa Tainionkoskella yövuorolaiset pääsivät töihin sen jälkeen, kun tehdaspalokunta oli sammuttanut lieskat kartonkikoneelta. Eikä siinä vielä kaikki. Teksti Mari Schildt Kuvat Mikko Nikkinen S tora Enson Tainionkosken kartonkitehtaalla Imatralla yövuoro alkaa turhankin jännittävissä merkeissä. Edeltävä iltavuoro on joutunut kutsumaan hätiin tehdaspalokunnan, kun lieskat ovat syöneet kartonkia. Vaikka tilanne on ohi ja kartonkirata on taas päällä, ilmassa leijuu edelleen savun hajua. – Kymmentä vaille kahdeksan oli mennyt jälkipäässä poikki. Tuli tulipalo ja palokunta. Vieläkin savu haisee aika voimakkaasti konesalissa ja valvomossa. Jälkisiivouksia tässä tehdään, sanoo prosessihenkilö 1, operaattori Sami Orava. Palo sattui hankalaan paikkaan kartonkikoneella. – Siellä hehkuu punaisena kaasuja sähköinfroja. Ne sytyttävät hetkessä, jos kartonki siihen pysähtyy. Siellä se oli nytkin syttynyt ja ajautunut konepulperin luiskaan. Oli kuulemma vähän isompaa liekkiä, Orava kertoo. Yövuorossakin virkut aistit Vaikka tulipalo on sammutettu, se tuntuu vielä hetken ajan työnteossa. – Kun palaa, voi olla, että tuhkaa esiintyy kartongissa. Sen puoleen ollaan nyt ekstratarkkoja, että tuleeko tuhkaa ja minkä verran. Toivottavasti on saatu kaikki tuhkat pestyä vedellä koneesta. Tällä hetkellä ei näytä siltä että tuhkaa esiintyisi. Mitään ylimääräistä ei kartongissa saisi olla, sanoo prosessihenkilö 1, kunnossapitäjä Petri Suikkanen. Tulipaloja sattuu Tainionkoskella kerran parissa kuukaudessa. Koneen päällystysosa YÖKYÖPELIT TAUKOTILA Veikko Nikkinen virittelee purjeveneeksi muotoilemaansa kohopenkkiä kesäkuntoon. 40-41_tauko.indd 40 20.6.2016 22.25.17
Paperiliitto 5/2016 | 41 Tehdas palaa on alakerrassa ja kuivapää yläkerrassa, joten tulipalo tietää juoksuaskelia rappusissa. – Yövuorossa tällaisessa tilanteessa on enemmän säpsäyttävää, kun aistit eivät ole samalla tavalla valppaina, kuin aamuja iltavuorossa. Kroppa on eri tilassa. Täällä on niin paljon erilaisia vaaratekijöitä, että pitää aina olla hereillä, kun mennään koneen kupeelle, Suikkanen miettii. – Näitä sattuu silloin tällöin, eikä se ole millään lailla pelottavaa. Ei edes yöllä. Ollaan veistelty, että töitä tehdään savun hälvetessä, nauraa prosessihenkilö 2 Jaana Saarelainen ja miettii, että toivottavasti yö menee rauhallisissa merkeissä. Taas tulipalon vaara päällä Kunnes taas tapahtuu. – Se siitä rauhallisesta yönjatkumosta, Orava huokaa. Tulipalovaara on taas käsillä, koska päällystysosan paperiohjaustelan hihna on menossa poikki. Kartonkirata on jälleen vaarassa katketa. Kone saadaan kuin saadaankin juuri ajoissa ajettua hallitusti alas. Hihnan rippeet pitää poistaa, ja sitä varten yövuorolaiset turvallistavat alueen ja lukitsevat moottorin turvakytkimen. Käyttökunnossapitäjä Sakari Kietäväinen kiinnittää itsensä turvavaljaisiin ja häviää nosturin avulla koneen uumeniin noin viiden metrin korkeuteen. Hän poistaa vanhan hihnan ja asentaa uuden. Valvomon kello näyttää puolta kahta, kun päävientiin päästään, ja kahdelta rata on jälleen päällä. Josko nyt rauhoittuisi? ? P ” Kroppa on eri tilassa. Täällä on niin paljon erilaisia vaaratekijöitä.” xxx ”xxx” Prosessihenkilö 1 Petri Suikkanen (edessä vas), vuoromestari Ville Parkkonen, prosessihenkilö 2 Jaana Saarelainen ja operaattori Sami Orava saivat ylimääräistä puuhaa tulipalon jälkisiivouksesta. xxx TAUKOTILA Teksti Sari Kangas S eija Vierimaan seuraavat syntymäpäiväjuhlat ovat 9 vuoden kuluttua. – Juhlin vain tasakymppejä eli nyt saan olla aivan rauhassa, hän selittää iloisesti. Vierimaa on isosta perheestä ja samoin oli aviomieskin. Aikoinaan hän tottui siihen, että joka kuukausi oli useammat syntymäpäivät. Vaikka mitta tuli tuolloin täyteen, kymmenen vuoden välein juhlat ovat paikallaan. Silloin juhlitaankin kunnolla. Viime vuonna Vierimaan puutarha täyttyi sukulaisista ja ystävistä. Laulu raikasi aamukuuteen. – Olemme laulavaista perhettä. Ja kyllä iloliemi saa ujommankin kielen kannat irtoamaan. Karaoken lisäksi säestystä tarjosi Vierimaan tytär, kuten tällä on juhlissa tapana. Iltanuotiolla rallateltiin yhteislauluja tyttären kitaran tahdissa. Vieraita oli vauvasta vaariin, mutta porukka pysytteli iskelmän puolella. ? P Hän täyttää vuosia lehden ilmestymispäivänä Laulu soi SYNTTÄRISANKARI Seija Vierimaa Syntynyt: 1.7.1955 Kemissä Asuinpaikka: Kemi Perhe: Neljä lasta ja seitsemän lastenlasta Työ: Odottaa eläkkeelle pääsyä. Työskenteli Kemin Metsä-Botnialla 37 vuotta. Terveiset: Sähköja koneosaston pojille entiseen työpaikkaan! – Saa nähdä, vieläkö jaksaa seuraavissa juhlissa valvoa koko yön, Seija Vierimaa miettii. Testaapa tietosi – ja kaverin myös 1. Mikä on Kaija Koon oikea nimi? 2. Minä vuonna naiset saivat Suomessa äänioikeuden? 3. Kenen kirjoittama pienoisromaani on Toveri älä petä? 4. Kumpi on pohjoisempi kaupunki Pori vai Jyväskylä? 5. Missä kaupungissa sijaitsee Louvren taidekeskus? 6. Mikä on jalankulkijan toinen nimi? 7. Kuka lauloi menestysiskelmän Satulinna? 8. Kuka valittiin hiljakkoin SAK:n uudeksi puheenjohtajaksi? 9. Missä on Punainen tori? 10. Minkä lehden satuhahmoihin kuuluu Veli Ponteva? Vastaukset sivulla 42. MITÄS TIEDÄT? xxx ? xxxx 40-41_tauko.indd 41 20.6.2016 22.25.18
?? | Paperiliitto ?/???? TAUKOTILA S atakieli asuu ojapöheikössä Pirkkalan ja Tampereen rajalla. Se viheltelee nokastaan viiltoja, jotka kietoutuvat tihkusateeseen ja kiipeävät ylöspäin pisaroiden kutomia lankoja pitkin. Kun satakieli puhuu, ilma pyöristyy sen kurkunpäässä helmiksi, jotka vierivät pajunoksien alle. Piisami siellä katselee, miten helmet pulpahtelevat rikki vedenrajassa. Etsin pöheikön reunalta salaojaputkien sinisiä tulppia, vaikka tiedän ettei niitä siellä ole. Olen piilossa työltä, hieltä ja kuralta – ihan vähän aikaa tauolla paikassa, jossa haluan olla. Sähkäri ja pikkumestari puhuivat äsken, että tähänkin tulee talot. Kaksi kerrostaloa pöheikköön. Talot tehdään ihan tiehen kiinni. Ei edes rantapuistoa, koska sitä ei ole kaavassa määrätty. I lves nappaa jäniksen propsinippujen välistä tehtaan puuvarikolta ja heittää saaliinsa kolmelle pojalleen. Pojat repivät jänön kappaleiksi ja pistävät palat poskeensa. Jämsänkosken tehtaalla käyminen on kuin katiskoja kokisi. Jänikset menevät paniikkiin kun verkkoaita tulee vastaan. Ne ovat helppo saalis. Pakkaslunta sataa, isoja hiutaleita. Ilves katselee propsinippuja. Ne ovat metsästä. Siellä joutuu vähän jahtaamaankin. Ilves tappaa vielä pari tyhmää jänistä pojilleen. Kun mahat ovat täynnä, se johdattaa poikansa pääportille ja siitä ulos, kotia kohti ja nukkumaan. Valvomon vahti hieraisee silmiään. Näky tallentuu järjestelmään. Kuva julkaistaan seuraavassa paikallislehdessä todisteena siitä, että Jämsänkosken ilvekset kykenevät edelleen sankaritekoihin. Tai, no, syömään nakkeja katiskasta. M inä ajan töistä kotiin. Kärsimykseni on ohi. Ostan matkalta kaljaa, taas. Mutta mitä helvettiä muuta muka jaksaisin kotiin tultua tehdä? Käydä kylässä? Siivota autotallia? Just joo. Käyn suihkussa, syön, katson telkkaria, menen faceen ja sitten nukkumaan. Ulos en astu, koska en polta, ja huomenna olen 65-vuotias ja eläkkeellä enkä muista mitä minulle tapahtui. Että miksi elin paikassa, jossa en halunnut elää. Että miksi otin helpon rahan vastaan ja söin itseni ähkyksi? Kuka tuhosi minun lehtoni ja rakensi tilalle vankilan? Minäkö? P Satakieli, ilves ja minä Kirjoittaja Ilkka Palmu on 44-vuotias tamperelainen maanrakentaja, jolla on 4 lasta ja vilpitön mieli. Kuka tuhosi minun lehtoni ja rakensi tilalle vankilan? Ä R SY K E HAURIS | Piirtänyt Jarno Kiukas Teksti Sari Kangas Mitä: On pyöräillyt aktiivisesti yli kolmekymmentä vuotta. Miksi: Pyöräilyyn liittyy vapauden tunne: vauhti on kova ja maisemat vaihtuvat. Kuinka usein: Pyöräilee päivittäin noin 30 kilometrin lenkkejä talvea lukuun ottamatta. Silloin tilalle tulee lenkkeily. Miten aloitti: Löysi lajin 14-vuotiaana. Tuolloin pyöräily oli Kouvolassa kovassa huudossa, pyöräilijöitä oli paljon ja pyöräilyseuroja useita. Kilpaileminen: Alusta asti Konttinen kilpaili maantiepyöräilyssä ja ratapyöräilyssä. Ne ovat edelleen hänen suosikkejaan. Kun maastopyöräily rantautui Suomeen, sekin tuli kisaohjelmaan. Noina aikoina treeniohjelmassa oli lähinnä 50–80 kilometrin raskaita lenkkejä. Valmennus: Konttinen lopetti kilpailemisen kymmenen vuotta sitten. Silloin hän ei enää pärjännyt omalle tyttärelleen kilpailuissa. Tyttären valmentajana hän jatkaa edelleen. Saavutus: PM-kisojen kuudes sija maastopyöräilyssä ja SM-hopeat ja pronssit maantieajosta sekä cyklokrossista, maastopyöräilyn edeltäjästä, nousevat mieleen ensimmäisenä. Parasta: Lenkin jälkeen on rento ja hyvä olo. Nykyisin pyöräillessä ehtii myös ihailla luontoa ja maisemia. P Lenkille pyörällä Pirjo Konttinen Ikä: 47 Asuinpaikka: Voikkaa Perhe: Puoliso ja kaksi lasta Työ: Aluemies, Solvay Chemicals, Kouvola JÄSEN HARRASTAA Pirjo Konttinen ajoi kilpaa yli 20 vuotta. MISTÄS TIESIT? . Kaija Kokkola . Vuonna . Elvi Sinervon . Jyväskylä . Pariisissa . Kävelijä . Jari Sillanpää . Jarkko Eloranta . Moskovan . Aku Ankan Moskovan Aku Ankan ? Jari Sillanpää lauloi Satulinnan. ja ris illa np aa .c om Ä R SY K E 42-43_tauko.indd 42 20.6.2016 22.29.53
Paperiliitto 5/2016 | 43 TAUKOTILA FESTARIMEININKIÄ AIKUISEEN MAKUUN! ILMAINEN FESTARILIPPU. HYVÄÄ OHJELMAA. JA HODAREITA JA SYNTTÄRIKAKKUA. Paperiliitto tarjoaa 110-vuotisjuhlavuoden kunniaksi jäsenilleen ilmaisen festarilipun Työväen Musiikkitapahtumaan Valkeakoskelle 30. heinäkuuta. Tarjoamme myös vain paperiliittolaisille tarkoitettua erikoisohjelmaa! Synttärikemuissa klo 12–14 esiintyvät mm. mentalisti Pete Poskiparta ja Annala&Saikkonen Duo (Mokoma). Tilaisuuden juontaa Eppu Salminen. Tarjolla hodareita ja synttärikakkua. Alueella on A-oikeudet. Kemujen jälkeen voit vapaasti nauttia festivaalien ohjelmasta pitkälle yöhön. Esiintymässä mm. Antti Tuisku, Kaija Koo ja Mokoma. Katso koko ohjelma: www.valmu.com Paperiliiton jäsenet saavat tapahtuman lauantaipäivälle ilmaisen rannekkeen tai vastaavasti 22 euron alennuksen koko tapahtuman kattavasta rannekkeesta. Täysi-ikäisten perheenjäsenten on ostettava ranneke itse. Rannekkeen ostaneet ja alaikäiset perheenjäsenet ovat tervetulleita myös paperiliittolaisten omaan jäsentapahtumaan klo 12–14. Tilaa liput: www.lippu.fi tai liput@valmu.com / p. 040 525 7177. Varaudu kertomaan jäsennumerosi lippua tilatessasi. Sähköinen lippu vaihdetaan festarirannekkeeseen portilla. KAIJA KOO ANTTI TUISKU ANNALA& SAIKKONEN DUO 42-43_tauko.indd 43 21.6.2016 17:52:41
ww Jäs en nu m ero ??? ?? JA AK KO JÄ SE N Osa sto ?? Liitt ym isa ika ?.?.? ?? ? Jä se nk or tti ?? ?? –? ? w w w.p ap eril iitto .? jäse nko rtti_ 201 4_2 015 .ind d 1 20.3 .201 5 8:27 :41 42-43_tauko.indd 44 20.6.2016 22.32.52