Matias Stenmanin mieli vetää vesille, kun loma koittaa. Kesäisessä Suomessa riittää elämyksiä jaettavaksi asti. Oman maan aarteet Nro 5/2019 ? 28.6.2019 ? 61. vuosikerta PAPERI Li it to ”Sillä hetkellä minä rakastan itseäni, ja kaikki rakastavat minua. En haluaisi pois.” s. 35 Oulun Storalta sanotaan irti 365 henkilöä s. 4 | Paperiliittolaiset liikkuvat s. 22 | Kesän hauskin päivä PowerParkissa s. 28 1_kansi.indd 1 18.6.2019 21.04.25
Lomalle lähelle luontoa Paperiliiton lomakeskuksissa yövyt veden ja kauniin luonnon äärellä ympäri vuoden. Perustiedot: Hyväkuntoiset majoitus tilat. Modernit yhteiskeittiöt. Kalaja marjasaaliille on runsaasti säilytystilaa. Hyvät grillauspaikat. Karavaanareille ja telttailijoille hyvät palvelut. Soutuveneitä. Kalastuslupia saa paikan päältä. Langaton verkko. Ei kauppatai ravintola palveluja. Hinnat: Yöpyminen huoneistoissa 10 euroa perhekunnalta vuorokaudessa. Asuntovaunupaikka 10 euroa vuoro kaudessa. Varaukset: Puhelimitse arkisin klo 11–13. Karavaanarialueelle ei tarvita ennakkova rausta. YHTEYSTIEDOT Törmälä: Törmäläntie 16, 93999 Kuusamo. Puhelin: 050 566 6119. Alueen hoitajat: Maini Kovanen, maini.kovanen@paperiliitto.fi, Pekka Kovanen, pekka.kovanen@paperiliitto.fi Purala: Puralantie 131 A, 47850 Verla. Puhelin: 050 340 0127. Alueen hoitaja: Riku Valve, riku.valve@paperiliitto.fi Särkelä: Finnarintie 200, 25610 Ylönkylä. Puhelin: 050 373 9877. Alueen hoitajat: Osmo Koste, osmo.koste@paperiliitto.fi, Terhi Palin, terhi.palin@paperiliitto.fi. www.sarkela.net 2-3_sisis.indd 2 18.6.2019 13.23.56
4–9 Kuorimo 4 Pääkirjoitus 4 Vain joka kolmas saa jatkaa Oulun Stora Ensolla. 6 Kansiopalvelu ja Bong irtisanovat. 8 Optisesti hiotut suojalasit ovat kehittyneet huimasti. 9 Eikö köyhää kusetetakaan? 10–17 Reportaasi Suomen suvi tarjoaa monenlaisia elämyksiä. 18 Hylsytehtaan tunnelmia 22 Elämänmuutos, triathlon ja tanssi, liikunta kannattaa. 26 Paperiliiton naiset elpyivät hyvinvointikurssilla. 28 Liki 6000 paperiliittolaista vietti yhteistä kesäpäivää. 34 Mikä on parasta eronneen totisen paperimiehen elämässä? Hiomo 36 Tule kuulemaan suoraa puhetta syksyn sopimusneuvotteluista. Taukotila 39 Ristikko ja sudokut. 40 DS Smithillä mietitään Italiaa, koiria, pitsiä ja ylppäreitä. 42 Numerot, joilla elämässä pärjää. PEFC/02-31-162 441 428 PAINOTUOTE SISÄLTÖ Paperiliitto 5/2019 | 3 Reima Kangas 10–17 Kesäloma Paras kesäpaikka Markku Siivo, suuntaa kulkunsa lähes päivittäin – ja joskus montakin kertaa päivässä– läheiseen Suvipuotiin. Siellä maistuu kahvi ja jäätelö, mutta ennen kaikkea sieltä löytyy juttuseuraa ja ainutlaatuista tunnelmaa. Tervakosken Vähikkälässä asuvan Siivon mielestä Suvipuoti on paikkakunnan paras nähtävyys. Lue paperiliittolaisten lomavinkit sivuilta 10–17. Paperiliitto Julkaisija Paperiliitto r.y. ? Päätoimittaja Petri Vanhala ? Toimitussihteeri Eija Valkonen ? Toimittaja Eeva Eloranta-Jokela ? Ulkoasu ja taitto Reima Kangas, Taitengrafia ky ? Lehden aineistot: tiedotus@paperiliitto.fi ? Osoite Hakaniemenranta 1 A, 7. krs., PL 326, 00531 Helsinki ? Puhelin 010 289 7700, Fax 09 701 2279 ? Sähköposti etunimi.sukunimi@paperiliitto.fi ? Internet www.paperiliitto.fi ? Kaupalliset ilmoitukset MikaMainos Oy, p. 02 235 1371, info@mikamainos.fi ? Tilaushinta (10 numeroa) 20 euroa ? Osoitteenmuutokset jasenrekisteri@paperiliitto.fi ? ISSN 0356-0708 ? Paino Forssa Print ? Paperi Novapress Silk 70 g / m 2 , Stora Enson Veitsiluodon tehdas. Mikko Makkonen Päivi Karjalainen 22 Jarmo Turusen mielestä tanssi on ylivoimaisesti paras liikuntalaji. Hän köy kolmen tanssiseuran harjoituksissa, jotta jotkut harjoitukset sopisivat aina yhteen työvuorojen kanssa. Tanssipartnerina Tuusniemen Hojo-Hojo-lavalla Leena Tirkkonen. 18 ?Anders Silvfast jäi puolivahingossa töihin Topcoren hylsytehtaaseen 13 vuotta sitten . 28 ?Power Park ja Duudsonit vetivät lähes 6000 paperiliittolaista jäsentapahtumaan. 8 Työnäkymät kirkastuivat, kun Toni Kivero sai optisesti hiotut suojalasit. Reima Kangas Juha Sinisalo 2-3_sisis (Conflicted copy from DESKTOP-MK9STPA on 2019-06-18).indd 3 18.6.2019 17.32.44
4 | Paperiliitto 5/2019 E i päivääkään, että media ei puhuisi ilmastonmuutoksesta tai siitä, kuinka muovi pilaa maailman. Uusi tutkimus kertoo, että ihmisen elimistöön päätyy pankkikortin verran muovia viikossa. Saldoa toki tässä kortissa ei ole. Jos on, niin se on miinuksella. Muovin aiheuttamille ongelmille etsitään kiivaasti ratkaisuja. Se ei ole helppoa, mutta yksi ratkaisun avaimista on metsäteollisuus ja sen työntekijät. Sellu on tulevaisuuden superraaka-aine. Aine, johon nojaa myös iso osa Suomen viennin tulevaisuudesta. Ketkä tätä ihmettä tekevät? Ihmiset, jotka ovat töissä metsäteollisuudessa. Riikat ja Pekat. Kotkassa, Varkaudessa, Raumalla, paperi-, selluja kartonkitehtailla. Jotta maailmaa voidaan pelastaa, on syytä pitää huolta metsäteollisuuden tuotteiden tekijöistä. Nämä ihmiset ovat ylpeitä työstään ja siitä, mitä he tekevät. Arvostavatko osakkeenomistajat, työnantajat ja muu yhteiskunta näitä tekijöitä, ja jos arvostavat, niin miten se näkyy? Hyvä mittari alan arvostukselle on nuorten halukkuus hakeutua metsäteollisuuden pariin. Ala sijoittuu edelleen muiden teollisuuden alojen tapaan kiinnostuksen häntäpäähän. Tämän pitäisi huolestuttaa myös työnantajia. Metsäteollisuuden houkuttavuutta voidaan lisätä ajatuksella ”Tee työtä, jolla on merkitystä”. Ilmastonmuutoksen torjunta tarvitsee tekijät, ei vain osakkeenomistajia. Työnantajat voisivat aloittaa muuttamalla asenneilmastoaan. Tulevaisuuden tekijöinä duunarit ovat samalla puolella pöytää, eivät vain vastapuolena. Tuleva neuvottelukierros on hyvä paikka aloittaa ja näyttää, että tätä tärkeää alaa ja sen työntekijöitä arvostetaan. Ajatusta ”Tehdään työtä, jolla on merkitystä” saa käyttää.? P Asenneilmastonmuutos PÄÄKIRJOITUS VASTARANNAN SUPI KUORIMO Piirros Jarno Kiukas Teksti Eeva Eloranta-Jokela S tora Enso investoi noin 350 miljoonaa euroa Oulun paperitehtaan muuntamiseen pakkauskartonkitehtaaksi. Paperikone 7:n tuotantosuunta muuttuu kartongille ja paperikone 6 sekä arkittamo suljetaan. Päällystetyn hienopaperin valmistus loppuu Oulussa vuoden 2020 loppuun mennessä. Kartonkikoneen käynnistyttyä Oulun tehdas työllistää suoraan noin 180 henkilöä. Pääosa 365 henkilön irtisanomisista toteutetaan ensi vuoden loppuun mennessä. Yhtiön mukaan irtisanomisista korkeintaan viidennes voidaan eläkejärjestelyin. Nopeat syövät hitaat Työtä vaille jää kaksi kolmesta Oulun tehtaan storaensolaisesta. Oulun ammattiosasto 43:n puheenjohtajan Ari Itämiehen mukaan muutama työntekijä on jo vaihtanut työpaikkaa, jotta eivät jäisi työnhakuun yhtä aikaa 300 muun kanssa. – Monilla irtisanottavilla on pitkiä työuria ja heitä voi olla vaikeaa työllistää. Kyseessä on kokeneita ammattiosaajia 50 vuoOulun Stora Ensolta sanotaan irti 365 henkilöä. Vähennys ei toistaiseksi vaikuta alueen kemiantehtaisiin. Stora Enson ja sen kunnossapitoyhtiö Eforan lisäksi Nuottasaaren alueella Oulussa toimii kolme kemiantehdasta ja niiden kunnossapitoyhtiö. 365:n henkilön vähennys koskee pelkästään Stora Ensoa. Vain kolmasosa jatkaa Viimeisen päälle hiotut lomasimulaattorikakkulat. 4-5_kuorimo.indd 4 18.6.2019 18.26.54
KUORIMO Paperiliitto 5/2019 | 5 den iän kahta puolen, mikä tekee tilanteesta vielä karumman. Prosessiteollisuuden työpaikkoja ei monille Oulun seudulla riitä, Itämies pohtii. Irtisanomisilmoitukset on tarkoitus jakaa henkilöstölle syyskuun loppuun mennessä. – Pyrimme saamaan muutosturvatoimet ajoissa liikkeelle heti, kun tiedetään kenellä työt eivät jatku. Sen jälkeen jää aikaa kouluttautua uuteen. Keskusteluja mahdollisista muuntokoulutuksista on jo aloitettu. Toivottavasti muut metsäyhtiöt huomaisivat, että kohta olisi osaavaa työvoimaa tarjolla, sanoo Oulun Stora Enson ja kunnossapitoyhtiö Eforan pääluottamusmies Olli-Pekka Kaikkonen. Kaikkonen toivoo, että ihmiset näkisivät osaamisensa ja oivaltaisivat, että kokemus prosessiteollisuudesta on hyvä ammattitaitopohja myös toisen alan prosessien ohjaukseen. Näytön paikka arvoista Stora Enso kertoi tarjoavansa tukitoimia irtisanottaville työntekijöille. Paperiliitto vaatii yhtiötä toimimaan arvojensa mukaan. – Yhtiön on huolehdittava, että jokaisen irtisanottavan kanssa luodaan henkilökohtainen suunnitelma siitä, mitä tapahtuu irtisanomisen jälkeen, oli kyseessä sitten työtai koulutuspaikka, painottaa Paperiliiton puheenjohtaja Petri Vanhala. Vain kolmasosa jatkaa Stora Enson ja Eforan lisäksi Paperiliiton jäseniä on Nuottasaaren alueella töissä kolmessa kemiantehtaassa ja niiden kunnossapidossa. Pääluottamusmies Janne Sirviön työpaikalla Synthomer Finlandilla paperinvalmistuksen loppuminen vaikuttaa suoraan, sillä yrityksen valmistamia kemikaaleja käytetään paperinja kartongin päällystämisessä. Työntekijöitä on parisenkymmentä. Suuri osa tuotannosta menee nyt naapuritehtaalle, mutta kartonginvalmistuksen alkaessa päällystystä ei tarvita. – Toivottavasti löydetään tilalle uusia markkinoita ja uusia asiakkaita. Meillä on ensi vuoden syyskuun loppuun aikaa valmistautua, Sirviö sanoo. Kohti tulevia hankkeita Nouryon valmistaa valkaisussa käytettävää klooridioksidivettä. Tuotannossa työskentelee 23 henkeä. Pääluottamusmies Heikki Hanhela toivoo kloraatille uusia käyttäjiä. – Tällä hetkellä ei ole näköpiirissä vaikutuksia meidän tuotantoon. Stora Enson osuudelle etsitään aktiivisesti markkinoita. Kloraatin kiteyttämisestä tulee pullonkaula sen jälkeen, kun Oulussa ei enää valkaista. Kiteytyskapasiteetin laajentamisesta on jo olemassa suunnitelma, mutta ei vielä esitystä investoinnista, Hanhela kertoo. Nouryonilla on asiakkaana muitakin pohjoisia sellutehtaita Suomessa ja Venäjällä. Odotuksia on myös Kemiin suunnitellun biotuotetehtaan suuntaan. Sellunkeiton sivutuotteena syntyvä mäntyöljyä hyödynnetään Kraton Chemicalilla. Pääluottamusmies Marko Käpysen mukaan Stora Enson toimet eivät vaikuta heihin. Työntekijöitä on 46. – Tilanne on tosi vakava. Mehän kuitenkin kuulutaan samaan ammattiosastoon ja sairauskassaan, johon vaikutuksia voi tulla enemmän. Kemiantehtaiden kunnossapidosta vastaa Maintpartner. Pääluottamusmies Kari Niemelän mukaan tilanne muuttuu, jos kemiantehtaille tulee isoja muutoksia. – Näillä näkymin vaikutusta ei ole. Jos tehtailla on tuotantoa, meitä tarvitaan. Niemelä näkee, että eri työpaikat ovat tietyllä tavalla samaa porukkaa, koska ovat tiiviisti samalla alueella töissä. – Tämä on Nuottasaaren alueelle kova paikka.? P ”Yhtiön on huolehdittava, että jokaisen irtisanottavan kanssa luodaan henkilökohtainen suunnitelma.” Kraton Chemical Nouryon Stora Enso Oulu Synthomer Finland 4-5_kuorimo.indd 5 18.6.2019 18.26.55
KUORIMO Teksti Eeva Eloranta-Jokela E duskunta valitsi Antti Rinteen pääministeriksi täysistunnossa 6. kesäkuuta. Pääministeripuolue sosialidemokraattien kumppanina hallituksen muodostivat keskusta, vihreät, vasemmistoliitto ja ruotsalainen kansanpuolue. SAK:n hallitus kiitteli heti hallituksen muodostamisen jälkeen linjaa ottaa vakavasti työn muuttuminen. SAK:n hallitus ilmaisi myös tyytyväisyytensä siihen, ettei työttömyysturvaa leikkaavaa aktiivimallia myöhemmin aiota jatkaa. Maan hallitus myös kutsui järjestöjä yhteiseen työhön työllisyysasteen nostamiseksi. Aikataulu ja tavoite työllisyysasteen nostamisesta ovat kunnianhimoisia, vaikka järjestöillä onkin halua etsiä vaihtoehtoa viime vuosien leikkausja heikennyspolitiikalle. Yhteistä työtä pohjustettiin juhannusviikolla valtioneuvoston järjestämässä Kasvun ja luottamuksen seminaarissa. Siinä haluttiin luoda hyvän yhteistyön ja tuloshakuisuuden ilmapiiriä kolmikantaisten asioiden valmistelulle. Myös Paperiliitto oli mukana keskustelemassa kasvusta, työllisyydestä ja työmarkkinoista. ? P 6 | Paperiliitto 5/2019 Eläkeputkeen vai eläkkeelle? Eläkejärjestelyt: Viime Paperiliitto-lehdessä oli haas tateltu kahta työntekijää, jotka jäävät eläkkeelle Stora Ensolta Kaukopäästä. Toimitukseen otti yhteyttä lukija, joka toivoi eläköitymisasiaan tarkennusta. Näiden 59ja 61-vuotiaiden henkilöiden kohdalla ei ole kyse eläkeputkeen jäämisestä vaan yrityskohtaisesti poikkeavasta järjestelystä. Työpaikalla on aikoinaan ollut mahdollista sopia eläkkeelle jäämisestä 60-vuotiaana. Työttömyysputkeen tai eläkeputkeen pääsemisellä puolestaan tarkoitetaan sitä, että ikääntyvä työtön, joka on täyttänyt työssäoloehdon, voi saada tietyin edellytyksin päivärahakauteensa lisäpäiviä. Työttömyysturvan lisäpäiviä voidaan maksaa ehtojen täyttyessä siihen asti kunnes henkilö pääsee vanhuuseläkkeelle. Lisäpäivärahaa voi saada enintään sen kuukauden loppuun, jolloin täyttää 65 vuotta. Voimassa olevan lain mukaan, jos olet syntynyt vuonna 1957 tai aiemmin ja saanut työttömyyspäivärahaa 500 päivän jälkeen myös lisäpäiviltä, voit halutessasi hakea vanhuuseläkkeesi jo 62 vuoden iässä. Voit itse valita, haetko vanhuuseläkettä vai jatkatko työttömyyspäivärahalla 65-vuotiaaksi asti. Lisätietoa lisäpäivistä ja ikääntyvän työttömyysturvasta saat tämän lehden sivulta 38, liiton www-sivuilta ja Paperityöväen Työttömyyskassasta. Kemijärvelle ympäristölupa Tehdashanke: Boreal Bioref on saanut aluehallintovirastolta ympäristöluvan Kemijärven biojalostamon toimintaan. Ympäristölupa koskee myös käsiteltyjen jätevesien johtamista Kemijärven Termusniemeen, jäähdytysvesien johtamista Kemijärveen, siltojen alapuoliselle alueelle ja niihin liittyviä vesialueella tehtäviä ruoppausja rakentamistoimia. Yrityksellä ei vielä ole investointipäätöstä biojalostamon rakentamisesta. Valmis jalostamo tarjoaisi työtä 185 ihmiselle ja kaikkiaan Kemijärvelle syntyy yhtiön arvion mukaan yli 1100 pysyvää työpaikkaa biojalostamon ympärille. SILPPUA Työmarkkinajärjestöt pohtivat keinoja työllisyyden parantamiseksi. Työtä työllisyyden hyväksi Kansiopalvelun viisi työntekijää on irti sanottu Sysmässä. Bong lopettaa kirjekuoripainon Pirkkalassa. Tuotannot loppuvat Jari Nora (vasemmalla), Sami Siniranta, Sirpa Heinonen ja Teijo Leinonen on sanottu irti Sysmän Kansiopalvelusta. Antti Rinne on Suomen uusi pääministeri. 6-7_kuorimo.indd 6 18.6.2019 18.19.32
KUORIMO Paperiliitto 5/2019 | 7 Peruskouluun ja pidemmälle I tseäni vanhempi sukupolvi muistelee ei ehkä niin mielellään aikaa, kun köyhät saivat vapaaoppilaspaikkoja jatkaakseen oppikoulussa neljännen luokan jälkeen. Jos tuohon vielä lisättiin vaateapu, joka piti hakea katederilta muun luokan naureskellessa, ei ihme, että peruskoulua tervehdittiin ainakin osassa poliittista kenttää tervetulleena uudistuksena. Nyt toteutumassa olevaa oppivelvollisuusiän nostoa SUORAA PUHETTA on odotettu monessa pienituloisessa perheessä hartaasti kuin Markus-sedän lastentuntia aikoinaan. Velvollisuudessa kun on se hyvä puoli, että sen suorittamisesta ei voi periä maksua. Jos siinä samalla saadaan pelastettua osa syrjäytymisvaarassa olevista nuorista, niin aina parempi. Ja kuten peruskoulun kohdalla aikoinaan, entisessä sivistyspuolueessa pidetään uudistusta järjettömänä. Ajat muuttuvat, ihmiset eivät. ? P Juha Koivisto vastaava lakimies Teksti Eeva Eloranta-Jokela K apasiteettia vähennetään lopettamalla tuotanto kahdella konelinjalla. Linjoja ei suljeta kokonaan. Irtisanotut ovat työskennelleet eri puolilta tehdasta, eivät pelkästään hiljenevillä linjoilla. Huhtikuussa alkaneet yt-neuvottelut koskivat Walkin Pietarsaaren tehtaan koko henkilökuntaa eli noin 180 henkilöä. Miksei ensin lomautuksia? Pääluottamusmies Matti Hautala piti yt:n alkaessa outona sitä, ettei tilaustilanteeseen haluttu reagoida ensisijaisesti lomautuksilla. Walki-konserni valmistaa Pietarsaaressa teknisiä laminaatteja ja suojapakkausmateriaaleja. Konserni on erikoistunut valmistamaan eri käyttökohteisiin kuitupohjaisia monikerroslaminaatteja. Lisää ekologisia tuotteita Toukokuussa Walki Group Oy ilmoitti ostaneensa suomalaisen ekologisia pakkausmateriaaleja valmistavan Plastiroll Oy:n. Suomessa Plastirollilla on kaksi tuotantolaitosta Ylöjärvellä ja se työllistää noin 90 henkilöä. Yritysosto lisää Walkin tarjontaan biohajoavia pakkauskalvoja, pusseja ja kierrätettäviä kuitupohjaisia pakkausmateriaaleja. Plastiroll on Euroopassa merkittävä biohajoavien pakkauskalvojen ja pussien valmistaja. Yritys on kehittänyt ja valmistanut kompostoitavia materiaaleja yli 20 vuotta. Plastiroll valmistaa myös ekstruusiopäällystettyjä sekä kompostoituvia paperija kartonkipohjaisia pakkausmateriaaleja. Walkilla on tuotantoa Suomessa, Saksassa, Alankomaissa, Puolassa, Isossa-Britanniassa, Venäjällä ja Kiinassa. Yrityksellä on yhteensä noin 950 työntekijää. Konsernin liikevaihto oli 317 miljoonaa euroa vuonna 2018. Plastirollin liikevaihto viime vuonna oli 31 miljoonaa euroa, josta viennin osuus on noin 40 prosenttia. ? P Walki supistaa Pietarsaaresta Teksti Eeva Eloranta-Jokela Kuva Lauri Rotko S ysmässä toimiva Kansiopalvelu on sanonut irti kaikki viisi tuotannon työntekijää. Syyt ovat taloudelliset. – Kaksi ja puoli vuotta työnantaja on katsonut ja nyt tullut siihen tulokseen, ettei kansioiden valmistus enää kannata, kertoo pääluottamusmies Sami Siniranta. Työntekijät ovat tehneet oman osansa tuotannon jatkamiseksi tekemällä nelipäiväistä työviikkoa. Siinäkin on tultu tien päähän. Viimeiseen työpäivään 29. marraskuuta saakka tehdään kuitenkin viisipäiväistä viikkoa. Sinirannalla täyttyy silloin 22 vuotta ja 1 kuukausi töitä Kansiopalvelussa. Muiden työsuhteet ovat tätäkin pidemmät. Yrittäjä Orvo Kiesi perusti Kansiopalvelun vuonna1967 ja alkoi valmistaa pienessä verstaassa farkkukansioita. Perheyritys laajeni suunnittelemaan ja valmistamaan erilaisia räätälöityjä painotuotteita. Oma tuotanto loppuu Vielä 2000-luvun alussa, kun Sinirannasta tuli pääluottamusmies, Kansiopalvelussa oli yli 40 työntekijää. Vähitellen valmistus on siirretty tehtäväksi muualla. – Ajan mittaan painosmäärät ovat pienentyneet, kun arkistointi on vähentynyt ja muuttunut sähköiseksi. Jäljelle on jäänyt kansioiden valmistaminen. Painaminenkin ulkoistettiin jo muutama vuosi sitten. Siniranta ei vielä osaa sanoa, mitä hän aikoo tehdä töiden päätyttyä. – Varmaan jollekin muulle alalle suuntaan. Itselläni on painopuolen koulutus, mutta sen alan töihin tuskin palaan. Yksi viidestä Kansiopalvelun irtisanotusta jää joulukuussa eläkkeelle, mutta muilla työvuosia on edessä vaihteleva määrä. – Vaikka Sysmästä ei töitä löytyisi, en täältä muuttaisi pois. Tämä on hyvä paikka asua, palveluitakin on vielä jäljellä, Siniranta toteaa. Bong lopettaa kuoripainon Bong Suomen kirjekuoripaino lopettaa toimintansa Pirkkalassa. Tehtaan 14 tuotannon työntekijää sanotaan irti kesäkuun aikana. Työt päättyvät vuoden lopussa. Lakkautuksen syynä on yhtiön linjaus keskittää painotuotanto yhtiön kirjekuoria valmistaviin yksiköihin. Pirkkalasta työt siirtyvät Kristianstadiin Ruotsiin, missä sijaitsee myös konsernin pääkonttori. Suomeen Bongille jää pelkästään myyntitoimintaa. Pääluottamusmies Timo Tervon mukaan yt:n päätös oli kuin märkä rätti vasten kasvoja. Työntekijät esittivät Tervon mielestä järkeviä keinoja kannattavuuden parantamiseksi ja tuotannon jatkamiseksi Pirkkalassa. – Meidän ehdottamat toimet eivät olisi vieneet riittävästi plussan puolelle. Lisäksi työnantaja halusi pitää linjansa keskittämisestä, Tervo kertoo. Bongin konserni työllistää noin 1700 henkilöä 15 maassa Euroopassa.? P Entisessä sivistyspuolueessa pidetään ajatusta järjettömänä. Työntekijät esittivät Tervon mielestä järkeviä keinoja kannattavuuden parantamiseksi ja tuotannon jatkamiseksi. Walkin Pietarsaaren tehtaan tuotannon tehtävistä vähennetään 28 työntekijää. Eija Valkonen Walki on irtisanonut Pietarsaaren tehtaalta 28 tuotannon työntekijää. Syyt ovat yhtiön mukaan tuotannollis-taloudelliset. 6-7_kuorimo.indd 7 18.6.2019 18.19.33
KUORIMO 8 | Paperiliitto 5/2019 Sain vuoromestarin allekirjoittaman luvan, ja marssin optikolle. Eron huomasi heti, kertoo Rauman UPM:n tehtaalla hiertämössä työskentelevä Kivero. Hän käyttää samoja laseja myös valvomossa työskennellessään. Työnäköoptikko Tatu Järvenselkä korostaa, että näkö pitäisi tarkastuttaa vähintään kolmen vuoden välein ja alkavassa aikuisnäköiässä jopa vuoden välein, kuitenkin aina optikon tai silmälääkärin suosituksen mukaisesti. – Monella on pientä taittovirhettä tai hajataitteisuutta, jota ei edes itse huomaa. Ehkä silmät tuntuvat hieman väsyneiltä työvuoron jälkeen, mutta välttämättä ei tule ajatelleeksi, että väsymys saattaakin johtua Näkö pitäisi tarkastuttaa vähintään kolmen vuoden välein. Optisesti hiotut suojalasit ovat kehittyneet huimasti. Teksti Tiina Suomalainen Kuva Juha Sinisalo K un Toni Kivero menee töihin, hän vaihtaa silmälasinsa optisesti hiottuihin suojalaseihin. Vaikka Kiveron likitaitteisuus on melko lievää, näkymä kirkastuu kummasti lasien kanssa. – Hankin optisesti hiotut suojalasit, kun kauemmas katsoessa alkoi olla sumeaa. taittovirheestä. Järvenselän mukaan on erittäin tärkeää, että työnäkökyky on ajan tasalla. Se heijastuu työturvallisuuteen ja työssäjaksamiseen. – Pienikin taittovirhe tai hajataitteisuus voi töissä olla riski, sillä töissä on kyettävä havainnoimaan lähelle ja kauas. Jos on silmälasit käytössä, on niitä käytettävä myös töissä – vaikka kotona pärjäisikin ilman. Malleja ja kokoja riittää Kivero sai silmälasit kymmenisen vuotta sitten. Suojalaseja vahvuuksilla hän alkoi käyttää kolmisen vuotta myöhemmin. Alussa hän käytti töissä tavallisia suojalaseja. – Optisesti hiotut suojalasit ovat kehittyKUORIMO ?Toni Kivero kertoo, että optisesti hiottujen suojalasien istuvuus ja turvallisuus on parantunut viime vuosina selvästi. Työnäkö kuntoon 8-9_kuorimo.indd 8 17.6.2019 10.41.03
Tällä palstalla Väistyhän vähän -mies tökkii ilmiöitä ja raatelee epäkohtia. Han na Sak ara L ueskelin tulevan hallituksen hallitusohjelmaa päästäkseni pettymään siihen, minkälaisia työmarkkinauudistuksia haalarikansalle taas luvataan. Pettymään varauduin jo pelkästään siksi, että kaikista asioista kaiken tietävät Iltalehti ja Ilta-Sanomat lupasivat pikkuisen liioitellen tulevan hallituksen olevan historian huonoin, jos sitä edes kokoon saataisiin. Hallitusohjelmassa ensimmäisenä pisti silmään se, että paikallista sopimista edistetään nyt ”työja virkaehtosopimusjärjestelmän kautta”. Toisin sanoen yksittäisen työntekijän, olkoon sitten suomalainen tai moldovalainen, täytyy tästä eteenpäinkin tehdä Suomessa töitä suomalaisten työehtosopimusten mukaisilla työehdoilla. Alle ei saa sopia, vaikka kuinka haluaisi. Eli näyttää sille, että parhaimmillaan seuraavat neljä vuotta ollaan suojassa alipalkatulta ulkomaiselta työvoimalta, kunhan sääntöjen noudattamista valvotaan. Tämän valvonnan toteuttamiseksi hallitusohjelmaan on kirjattu ulkomaisen työvoiman valvonnan tehostaminen. Hyvä niin. Kaikki hyötyvät, jos köyhää ei kuseteta ja tuloista maksetaan verot. Mutta mitenkäs se valtion velka, kun Kokoomus ei ole enää hallituksessa, kysyvät talousviisaat. Ei hätää, sanon minä. Kokoomuksen 12 vuoden hallitustaipaleella Suomen valtionvelka nousi noin 56 miljardista 105 miljardiin euroon. Eli ei siis ihan kaksinkertaistunut. Tuolla taustalla uskon myös seuraavien hallitusten pääsevän samaan. Sen sijaan vanhasta Corollastani olen huolissani. Mitä jos sen käyttö oikeasti kielletään vuonna 2030. Se ei tavallisen ihmisen päähän mahdu. Ajatelkaa, jos lankapuhelimien käyttö olisi vuosituhannenvaihteessa kielletty kymmenen vuoden siirtymäajalla. Nyt kaikkien olisi pakko käyttää kännykkää ja kunnalliset sentraalisantrat olisivat muissa hommissa tai sitten eläkeputkessa. Eihän siitä mitään tulisi.? P Paperiliitto 5/2019 | 9 neet vuosien mittaan valtavasti. Kun ensimmäistä kertaa valitsin laseja, oli malleja tarjolla ehkä neljä. Nykyään malleja on tarjolla ainakin neljä salkullista. Jokainen löytää varmasti itselleen sopivat. Kiveron mukaan lasien kehittymisen myötä niiden istuvuus ja samalla turvallisuus on parantunut. Aikoinaan lasien sivuilla oli vain suojaavat sivuosat. Nykyään lasit kaartuvat käyttäjän kasvojen mukaan. Hiertämöllä lasit suojaavat ennen kaikkea roiskeilta. Järvenselkä muistuttaa, että optikon vastuulla on valita sellaiset lasit, jotka sopivat käyttäjän kasvoille. – Malleja ja kokoja on todella paljon. On erittäin tärkeää, että optisesti hiotut lasit istuvat hyvin. Lasien ja kasvojen väliin on jäätävä pienen pieni ilmarako. Huonosti istuvat lasit voivat olla turvallisuusriski. Huurtuminen ongelmana Rauman UPM:llä on paljon silmälasien käyttäjiä – niin likitaitteisuudesta, kaukotaitteisuudesta kuin aikuiseli ikänäöstäkin kärsiviä. Näyttöpäätteiden lisääntyessä on lisääntynyt myös näyttöpäätelasien tarve. Työsuojeluvaltuutettu Juha Viitala muistelee, että kun suojalasien käyttöpakko aikoinaan tuli tehtaalle, herättivät optisesti hiotut suojalasit paljon keskustelua laatuongelmien vuoksi. Varsinkin monitehola sien käyttäjillä oli ongelmia optiikan laadussa. Pinnoitteet ovat vuosien mittaan kehittyneet, ja lasien optinen laatu on parantunut. Nykyään keskustelua herättää lähinnä lasien huurtuminen. – Voimakkuudella oleviin suojalaseihin ei toistaiseksi löydy huurteenestopinnoitteita, jotka olisi sertifioitu suojalasilainsäädännön mukaisiksi, toteaa Järvenselkä. Ei kaksia laseja päällekkäin Työnantajan on tarjottava työntekijälle suojalasit vahvuuksilla, jos työkohteessa vaaditaan suojalasit. – Jos työnantaja käskee laittamaan suojalasit tavallisten silmälasien päälle, niin väärin toimitaan. Silloin tulee kaksi heijastavaa pintaa, mikä lisää työturvallisuusriskejä, Järvenselkä huomauttaa. 2000-luvun loppupuolella lainsäädäntöön tuli tiukennuksia, minkä jälkeen ainakin kaikki isot työnantajat ovat Järvenselän mukaan hoitaneet aiempaa paremmin korvausvelvoitteen suojalasien hankkimiseksi. Lyhyt soittokierros pienille jalostuksen työpaikoille kertoo, että pienilläkin työpaikoilla ollaan valveutuneita työnäköasioissa. Työsuojeluvaltuutettu Joonas Mäkinen Kauttuan Amcorilta mainitsee, että tehtaalla tuli vuoden alusta voimaan suojalasipakko, ja kaikki, jotka halusivat suojalasit vahvuuksilla, saivat ne. Viitala huomauttaa, että vaikka suojalasien huurtuminen tuottaa ongelmia – esimerkiksi nosturia ei voi ajaa huurtuvilla laseilla – on niiden käytöstä paljon hyötyjä. Muun muassa roiskeiden aiheuttamat silmävammat ovat UPM:n Rauman tehtaalla vähentyneet. ? P Hallitusohjelmaa PITUUSLEIKKURI Kaikki hyötyvät, jos köyhää ei kuseteta ja tuloista maksetaan verot. KUORIMO Työnäkö kuntoon Työnantajan on tarjottava työntekijälle suojalasit vahvuuksilla, jos työkohteessa vaaditaan suojalasit. 8-9_kuorimo.indd 9 17.6.2019 10.41.03
10 | Paperiliitto 5/2019 Kappale kauneinta Suomea LOMA-SUOMI Täällä Matias Stenmanin sielu lepää. Hän on lomaillut Mässkärin merellisissä maisemissa kahden viikon ikäisestä saakka. 10-17_pääjuttu.indd 10 18.6.2019 12.47.54
Paperiliitto 5/2019 | 11 LOMA-SUOMI Teksti Mari Schildt Kuvat Päivi Karjalainen, Veera Korhonen, Reima Kangas, Jaakko Heikkilä, Mikko Nikkinen Kun kesälomalla kääntää nokan kohti uusia seikkailuja, Suomesta löytyy vaikka mitä kiinnostavia paikkoja. Tässä paikallisten paperiliittolaisten vinkit ympäri Suomen. 10-17_pääjuttu.indd 11 18.6.2019 12.47.55
Turre mukaan dyyneille Mikä: Koiraranta, Pori. Koirien ja koiraihmisten oma, viisi kilometriä pitkä hiekkadyyniranta Selkämeren rannalla. Missä: Merisatamatie 13, Pori. Hyvä tietää: Vierailijoille on parkkipaikkalevennys Porin Sataman rakennusta vastapäätä, tien toisella puolella. Polku rannalle lähtee parkkilevennyksen vierestä. Kävelymatkan päässä ovat myös Yyterin leirintäalue ja Yyterin kylpylähotelli. Suosittelija: Tuula Härkönen, operaattori/käytöntarkkailija, Corenso United Oy Porin kartonkitehdas. T uula Härkönen kertoo, että hänen suosikkipaikkansa Porissa on Yyterin koiraranta. Se on kaartuva merenlahden pohjukka, jossa koirat saavat olla vapaina lähes viiden kilometrin pituisella hiekkarannalla. – Siinä avomeri liplattaa edessä, ja muutamia isompia kiviäkin näkyy. Se on luonnontilainen hiekkadyyniranta. Nykyäänhän tällainen luonnossa oleminenhan on hyvinkin in, Härkönen hymyilee. Hän sanoo, että koiraranta on kuin iso koirapuisto, vaikka aitoja ei olekaan. Kakkapussit, roskis ja toimintaohjeet löytyvät paikan päältä. – Koirarannalla näkyy perheitä istuskelemassa ja koiria uimassa. Sinne varsinaiselle Yyterin rannalle ei koiria saa viedä, Härkönen kertoo. Kesällä väkeä voi olla paljon, kuten kesällä rannalla yleensäkin. Tosin koiraihmiset käyvät usein uittamassa lemmikkinsä jo varhain aamulla tai myöhemmin illalla. -Hyvin sinne on aina mahtunut. Kylmäkassit ja systeemit mukaan, ja viltillä voi hyvin nököttää. Meri on välillä ylempänä ja välillä alempana, mutta rantaa riittää kuitenkin, hän kertoo. Härkösen kääpiösnautseri Nooan mielestä koiraranta on ihan paras. – Me olemme aamuvirkkuja. Silloin siellä on rauhallista, ja Nooa saa rallatella ja rällätellä sielunsa kyllyydestä. Ihmiset leikkivät siellä koiransa kanssa, ja koirat leikkivät myös keskenään. Muiden koirien kanssa yhteiselo on sujunut hyvin. Tietysti pelisilmää pitää olla oman koiran suhteen, Härkönen sanoo. ?Tuula Härkösen ja Nooan lempipaikka Porissa on Yyterin koiraranta. ?Vähikkälän Suvipuoti on Mika Siivon kesäkeidas. Jätskillä on tänään seurana puodin kauppias Sanna Valajärvi ja kesäapulainen, sisarentytär Helmi Pasonen. 12 | Paperiliitto 5/2019 LOMA-SUOMI Paras tapa tulla paikalle on oma auto, ja linja-autollakin pääsee Porin keskustasta. Ranta on Härkösen mukaan siisti. – Suurin osa ihmisistä osaa kerätä roskansa ja koirankakat pois. Ihan jees jengiä siellä käy, hän sanoo. Kahveelle hämäläisten kanssa Mikä: Vähikkälän Suvipuoti, Vähikkälän kylällä Janakkalassa. Vain kesäisin avoinna oleva elintavikekioski, kesäkahvila ja kylätoimisto. Missä: Vähikkäläntie 721, Vähikkälä. Hyvä tietää: Kesällä auki joka päivä klo 10–18. Suosittelija: Mika Siivo, jälkikäsittelijä, Delfortgroup AG, Tervakoski Oy 10-17_pääjuttu.indd 12 18.6.2019 12.47.55
M ika Siivon mansikkapaikka on Vähikkälän Suvipuoti Janakkalassa. Hänen mukaansa se on Vähikkälän kylän kesäkeidas. – Aamu kymmeneltä kun kauppa aukeaa, siinä on jo iso rimpsu autoja vartoomassa kahville. Ja niin on pitkin päivää. Kyllä se aamu kymmenen kahvi siellä tulee juotua, ja jäätelöllä käydään myös, hän kertoo. Kauppias Sanna Valajärvi paistaa joka aamu pullia, munkkeja ja pasteijoita, mutta Siivo epäilee, että kauppiaan lämpimät voileivät, eri viritelmillä, taitavat olla se suosituin eväs. Suvipuodissa myydään myös peruselintarvikkeita, sekä kaikenlaista lähellä tuotettua ruokaa: perunoita, vihanneksia, tomaatteja ja hunajaa. Paikan salaisuus liittyy kuitenkin johonkin muuhun. Siivo kertoo, että Suvipuodissa on tunnelmaa. Siitä on tullut kokoontumispaikka. – Siellä turistaan ja päivitetään kylän asioita, ja kaupunkilaiset tutustuvat paikallisiin. Siellä pääsee hämäläisten kanssa juttusille. Kyllä siellä vieraillekin jutellaan, ei tarvitse tuppisuuna kenenkään olla, Siivo sanoo. Hän kertoo, että paikalla käy varsinkin polkupyöräilijöitä, joiden reitille puoti osuu. Motoristejakin poikkeaa. Kuudelta puoti menee kiinni. Siivo tuumii, että kun kauppias sitä yksin pitää, niin pitäähän hänenkin saada myös omaa aikaa. Kyläläiset pysyvät joka tapauksessa uskollisena Suvipuodilleen, ja palaavat taas aamulla. – Moni ei kesäaikana juuri muualla käykään kaupassa, Siivo sanoo. Paperiliitto 5/2019 | 13 XX 10-17_pääjuttu.indd 13 18.6.2019 12.47.56
Kumiveneellä alas koskea Mikä: Kukkolankoski sijaitsee Suomen ja Ruotsin rajalla, Torniojoella. Koskenlaskun lisäksi paikka tunnetaan perinnekalastuksesta ja varrassiiasta. Missä: Koskitie 130, Kukkolankoski, Tornio. Torniosta 15 km Jokivarrentietä (E8) pohjoista kohti. Hyvä tietää: Koskenlaskun kesto on noin 1,5 tuntia, ja se edellyttää normaalia fyysistä kuntoa. Se soveltuu vähintään 15-vuotiaille. Alle 18-vuotiaat vain vanhempiensa seurassa. Ota mukaan vaihtovaatteita ja pyyhe. Osanottajia pyydetään tarkistamaan vakuutuksiensa voimassaolo koskenlaskussa. Sääolosuhteet ja vedenkorkeuden vaihtelut saattavat muuttaa laskureittejä ja aikatauluja tai estää koskenlaskun. Lisätietoja: www.pohjolansafarit.fi Suosittelija: Aluehuoltomies Kari Koskela, Caverion Suomi Oy, Kemi. K ari Koskela sanoo, että lomalla hän hyppää mieluiten moottoripyörän selkään ja painelee, minne nokka näyttää. Usein hän löytää tiensä Kukkolankoskelle, 15 kilometriä Torniosta pohjoiseen. – Siellä on ihan siistejä paikkoja, hän sanoo. Kukkolankoski on varsinkin kalastusharrastajien tuntema paikka, sillä siellä voi tutustua paikalliseen kalastuskulttuuriin, muun muassa varrassiian valmistukseen ja nahkiaisten pyyntiin. Koskela vinkkaa, että jos uskallusta vain riittää, kannattaa kiivetä kumiveneen kyytiin ja laskea Kukkolankoski. Hän on itse laskenut koskea työporukan kanssa. Koskela kertoo, että ennen kumiveneeseen menoa puetaan päälle suojapuku, liivit ja kypärä. Mitään istuskelua koskenlasku ei ole. – Siinä melotaan koko ajan. Kyllä siinä kyydissä pysyy, ihan hyvin. Vesi pärskyy kovasti, eikä kylmyyttä tunne, vaan päinvastoin lämmin siinä touhussa tulee. Se menee niin huumassa, ettei siinä kelloa hoksaa katsella, hän hymyilee. Ihan ominpäin ei kiviselle koskelle lasketa, vaan mukana seuraa paikallinen opas. Välillä käydään Ruotsinkin puolella, koska Tornionjoki on rajajoki. Jos kyydistä putoaa ja ui vahingossa naapurin puolelle, ei haittaa, kun passiakaan ei tarvita. – Ihan hieno olo siitä tulee, Koskela kehuu. LOMA-SUOMI 14 | Paperiliitto 5/2019 Historiallisen kanavan tunnelmaa Mikä: Taipaleen kanava on puoli kilometriä pitkä sulkukanava Varkaudessa, Unnukan ja Haukiveden Siitinselän välillä. Missä: Taipaleen kanava, Varkaus. Hyvä tietää: Kanavamuseo ja Vanhan Kanavan puoti ja kahvila ovat avoinna koko kesän päivittäin klo 10-18. Museoon on vapaa pääsy. Suosittelija: Henri Suhonen, voimalaitoskäyttäjä, Stora Enso Varkauden tehdas. J os olet matkalla Pohjois-Savon kauniiden järvimaisemien keskellä Joensuun ja Pieksamäen välissä, kannattaa pysähtyä Varkauteen Taipaleen kanavalle. ?– Kyllä täällä vieraillekin jutellaan. Ei tarvitse tuppisuuna kenenkään olla, Mika Siivo sanoo. ?Vesi pärskyy Kukkolankoskessa, mutta vilua ei ehdi Kari Koskelan mukaan meloessa tuntea. Kukkolankoskella voi tutustua myös paikalliseen kalastusperinteeseen. 10-17_pääjuttu.indd 14 18.6.2019 12.47.57
Vuonna 1840 valmistunut kanava oli Suomen ensimmäinen valtion sulkukanava. – Pyörillä käydään siinä monesti perheen kanssa, kun asumme siitä parin kilometrin päässä. Pehmikset tai jäätelöt syödään ja katsellaan ohimeneviä laivoja ja veneitä, Henri Suhonen kertoo. Hänen mukaansa lapsiakin kiinnostaa katsella, kun veneet odottelevat kanavan vedenpintojen korkeuseron tasoittumista. Korkeusero vaihtelee 4,60:sta metristä kuuteen metriin. Paikalta löytyy kahvio ja ilmainen museo, jossa kerrotaan paikan historiasta. Suhonen vinkkaa, että alueen ympäri pystyy kävelemään rantoja kiertelevää polkua pitkin. Järviä riittää molemmin puolin, ja alueella on myös Varkauden vierasvenesatama. – Siinä on parkkipaikalla aina autoja, koska onhan se hieno ja massiivinen kanavakokonaisuus. Valtatie 23 menee kanavan yli, eli sikäli tämä on hyvällä paikalla, ja moni käy paikkaa katsomassa, hän sanoo. Suhonen suosittelee kokeilemaan kanavaa myös veneellä. – Siinä kun on pohjalla, niin se vasta kokemus onkin, hän sanoo. ELÄMÄNASENNE Paperiliitto 5/2019 | 15 ”Jäätelöt syödään ja katsellaan ohimeneviä laivoja ja veneitä.” 10-17_pääjuttu.indd 15 18.6.2019 12.47.58
Saaristoluontoa bongaamaan Mikä: Mässkärin saarella Pietarsaaren edustalla pääsee ihailemaan jylhää Merenkurkun luontoa. Missä: Mässkärin koordinaatit ovat N63° 43,6´ja E22° 36,1´. Saari sijaitsee Pietarsaaren väylän varrella noin 5 nm:n päässä kaupungista ja noin 2 nm:n päässä Ådön kalasatamasta. Meripeninkulma vastaa vajaata kahta kilometriä. Hyvä tietää: M/s Mässkär liikennöi 29.6.-4.8.2019 joka päivä Mässkäriin Pietarsaaren Vanhasta satamasta klo 12. Paluu klo 16.00. Liput voi ostaa ennakkoon netistä. Laivalla voi myös syödä lounaan. Suosittelija: Matias Stenman, kattilalaitoksen kiertävä, UPM-Kymmene, Pietarsaari. M atias Stenman oli kahden viikon ikäinen, kun hän oli ensimmäistä kertaa merellä. Edelleen ainakin kerran kesässä hän rantautuu Mässkärin luotsituvan laituriin. – Yleensä käyn siellä kahvilla kesäkahvilassa ja kävelemässä luontopolulla saaren ympäri. Mässkärissä viehättää luonnonläheisyys ja meri, hän kertoo. Maankohoamisen seurauksena syntyneellä 35 hehtaarin saarella meri hallitsee näkymiä. Stenman kertoo, että maisema on kivisen luotomainen, vaikka saniaisten keskeltä nousee puustoakin. Vanhat kalamajat ovat muuttuneet kaupunkilaisten kesämökeiksi. Saarella on vielä joitakin kalastajia ja heiltä voi ostaa pyyntituoretta kalaa. Saari on erityisesti lintubongareiden suosiossa, koska Mässkärissä voi sesongin aikana nähdä yli 100 lintulajia, joista pesiviä 80. Saarella on vanha luotsiasema, jossa toimii nykyisin luontoasema, ja siellä voi myös yöpyä ja saunoa. Saarella voi tutustua entisajan luotsien elämään. Historiasta kertoo myös puinen pooki 1800-luvun puolivälistä. – Varsinaista uimapaikkaa siellä ei ole, rantaviiva on aika kivikkoista, Stenman kertoo. Hänen mielestään kiinnostavinta on vaeltelu luontopoluilla, koska kalastaminen ei häntä niinkään kiinnosta. – Purjehtiminen on minun juttuni, hän sanoo. LOMA-SUOMI 16 | Paperiliitto 5/2019 Ihmettele suurinta hiekkalinnaa Mikä: Lappeenrannan hiekkalinna –tapahtuma Lappeenrannan satamassa 8.6.–1.9. Missä: Satamatie 11, Lappeenranta. Hyvä tietää: Hiekkalinnan alueelta Lappeenrannan Linnoitusniemen kärjessä löytyy myös kahvila, jäätelökioski, huvilaitteita ja muita aktiviteettejä. Hiekkalinna on myös katujunan lähtöpaikka ja päätepysäkki. Suosittelija: Johanna Toivonen, laboratorion vuorotyöntekijä, Stora-Enso Kaukopää. J ohanna Toivonen sanoo, että hän tietää kyllä, minne Lappeenrannassa kannattaa suunnistaa. – Lappeenrannan satama on aivan ihana. Menisin ?Leppeänä kesäpäivänä Matias Stenman tarkkailee Mässkärin merilintuja lämpimässä kallionpoukamassa. ?– Lappeenrannan satamassa oleva maailman suurin hiekkalinna ei ole vain lapsia varten, vaan katsottavaa riittää aikuisillekin, Johanna Toivonen kertoo. 10-17_pääjuttu.indd 16 18.6.2019 12.47.59
sinne haistelemaan tunnelmaa, aivan ehdottomasti, hän sanoo. Kesäksi alueelle nousee Suomen suurin hiekkalinna. Sen tekemiseen tarvitaan runsaat kolme miljoonaa kiloa hiekkaa ja puuliimaseosta, joka tekee veistoksista säänkestäviä. Tänä kesänä teemana on 370-vuotiaan Lappeenrannan historia. – Hiekkaveistokset ovat suuria ja tosi mahtavia. Ne sopivat ihan aikuisillekin, ei vain lapsille, Toivonen vakuuttaa. Täydelliseen kokemukseen kuuluu hänen mukaansa lisäksi lounas läheisellä Wanhalla Kasinolla, joka on toiminut ravintolana jo tsaarin ajoista lähtien. Pitsihuvilaa muistuttava rakennus valmistui kylpylävieraiden seuraelämän keskukseksi vuonna 1896. – Siinä on ihana terassi ja kauniit maisemat. Se on kesäinen paikka, jossa on kiva tunnelma, hän sanoo. Hän vinkkaa, että alue jatkuu Myllysaaren uimarannalle, jossa on lapsillekin sopiva uimaranta. Sinne voi mennä vaikka piknikille. Samalla alueella on myös Lappeenrannan historiallinen linnoitus. Satamasta pääsee myös risteilemään Saimaan kanavalle. – Lappeenrannan satama on kyllä paikka, jossa kannattaa päivä viettää. On paljon nähtävää ja koettavaa, Toivonen sanoo. ? P ELÄMÄNASENNE Paperiliitto 5/2019 | 17 ”Lappeenrannan satama on ihana. Menisin sinne aivan ehdottomasti.” 10-17_pääjuttu.indd 17 18.6.2019 12.48.00
TYÖPAIKKA Anders Silfvast saa olla työssään valppaana, sillä hylsyistä on tehtävä laadukkaita. 18 | Paperiliitto 5/2019 18-21_topcore (Conflicted copy from DESKTOP-MK9STPA on 2019-06-18).indd 18 19.6.2019 8.51.58
TYÖPAIKKA Hylsy on kuin lenkki: sen on oltava kauttaaltaan yhtä laadukas ja vahva täyttääkseen tehtävänsä ketjussa. Topcorella Liljendahlissa liiman annostelu on taitolaji. Hyviä hylsyjä Paperiliitto 5/2019 | 19 H ylsykoneen ääressä kokemattoman työntekijän tunnistaa siitä, että hänellä on kiire. Anders Silfvastilla ei ole. Katse seuraa nauharatojen kulkua tarkasti ja käsi kääntää liimasuuttimen säädintä hätäilemättä. Tuntuu vähän hassulta, mutta tähän yksinkertaiseen liikkeeseen kiteytyy suuri osa hylsyn tekemisen ammattitaidosta. Hylsy valmistetaan liimaamalla. Pyörivän akselin ympärille syötetään viistossa kulmassa kartonkinauhoja, joiden pinnalle annostellaan liimaa suuttimien kautta. Kartonkia syötetään enimmillään 25 rullasta yhtä aikaa. Kartongit on tehty kierrätyskuidusta ja niiden laatu vaihtelee. Siksi liiman määräkään ei voi olla vakio. Sitä säädetään silmämääräisesti. Tämä on käsityötä eikä siinä mikään tieto yksin auta. – Se on taito, jota ei voi noin vain opetella, se tulee yrityksessä perintönä. Uudelta työntekijältä vie vuosia ennen kuin hän osaa työn kunnolla, toteaa Topcore Oy:n toimitusjohtaja Michael Reinholm. Silfvast kävelee rauhallisesti, kuin hiipien, vaihtamaan uuden nauharullan loppuun pyörineen tilalle. Työ joutuu, mutta hänellä ei näytä olevan mitään kiirettä. Samalla tavalla on hiipinyt aika. Sekunti kerrallaan, tunti, päivä ja vuosi toisensa perään. Topcoren tehtassa Liljendalissa on vierähtänyt kolmetoista vuotta, vaikka Silfvastin ei oikeastaan ollut tarkoitus jäädä sinne. Silfvast valmistui vuonna 2005 suurtalouskokiksi. Hän oli ollut monena vuonna Topcorella kesätöissä ja oli ennen armeijaan lähtöä vielä puolen vuoden pätkän. Kokin työ ei Teksti ja kuvat Reima Kangas 18-21_topcore (Conflicted copy from DESKTOP-MK9STPA on 2019-06-18).indd 19 19.6.2019 8.51.59
ELÄMÄNTILANNE tuntunut omalta ja armeijan jälkeen oli tarkoitus lähteä opiskelemaan jotain muuta. – Täällä oli kuitenkin töitä ja oli mahdollisuus jäädä. Sillä tiellä ollaan, kertoo Silfvast. Varsinainen ihanneammatti tämä ei ole, mutta Silfvast on viihtynyt kohtuullisesti. – Joka aamu sitä on tehtaaseen mennyt ja tehnyt työnsä mahdollisimman hyvin, hän sanoo. Työssä täytyy olla valppaana koko ajan. Hylsyillä on tiukat mittaja lujuusvaatimukset, jotta ne toimisivat moitteetta paperi-ja kartonkitehtaiden robottien käsittelyssä. Harvoin valituksia kuitenkaan tulee. – Johtaja on aina ollut tarkka ja vaativa, mutta niinhän se pitää ollakin, eihän siitä muuten tule mitään. Kun tekee hyvää tuotetta, saa maineenkin pidettyä hyvänä. Jos virheitä tulee, käydään ne läpi ja tehdään sitten paremmin, sanoo Silfvast. Ehkä joskus vielä opiskelemaan Joskus tuntuu, että kaverit ovat ehtineet tehdä vaikka mitä ja Silfvast miettii, olisiko itsellekin ollut työn suhteen jotain muuta tarjolla. – Mutta en tiedä. Nyt kun on naimisissa ja on kaksi lasta, niin enhän minä ajattele, että katuisin mitään. Ei opiskelu ole myöhäistä vieläkään, ja elämä opettaa muutenkin koko ajan uutta, Silfvast pohtii. Perheen pojat ovat yksija kolmivuotiaat, joten juuri nyt ammatinvaihto ei ole ajankohtaista. Yksi hyvä puoli nykyisessä on se, ettei tarvitse kantaa töitä kotiin. Työmatka kestää kymmenen minuuttia. Kun laittaa tehtaan oven kiinni voi keskittyä perhe-elämään ja harrastuksiin. Silfvast viihtyy maalla. Hän asuu synnyinkunnassaan Lapinjärvellä eikä siellä ole työpaikkoja liikoja tarjolla. Anders Silfvastin työparina on ollut kymmenisen vuotta Matti Ullgren. Silfvast on 33-vuotias ja Ullgren 23 vuotta vanhempi, mutta he ovat tulleet hyvin toimeen. – Kun on hyvä työkaveri, se auttaa jaksamaan. Matin kanssa voi puhua melkein kaikesta, ja tätä hommaa hän on tehnyt ikänsä. Olen oppinut Matilta paljon, Silfvast sanoo. Kelan kuntoutus tekee hyvää Matti Ullgrenilla on takana on 38 vuotta hylsytehtaan töitä. Syksyllä tulee täyteen 30. vuosi Topcoren leivissä. – Siitä on saanut leipänsä. Aina voisi saada parempaa liksaa tai muuta, mutta tällä on menty ja pärjätty. Ainakin on saanut olla töissä, Ullgren sanoo. Hän oli juuri ollut viikon kuntoutuksessa Karjalohjalla. – Selkä meni viime kesänä, sanoi työsopimuksensa irti. Siellä oli neljä pullistumaa, kulumaa ja rappeutumaa. Hän oli kolmisen kuukautta sairauslomalla ja kokeili sitten työhön paluuta kuukauden verran osa-aikaisena. Selkä kipeytyi kuitenkin uudestaan. – Työterveyshuollossa kysyivät, että olenko kiinnostunut kuntoutuksesta. Totta 20 | Paperiliitto 5/2019 ”Kun on hyvä työkaveri, se auttaa jaksamaan.” Liiman annostelu sujuu Matti Ullgrenilta lähes automaattisesti. Anders Silfvast etenee työssään rauhallisesti. Silti työ joutuu. 18-21_topcore (Conflicted copy from DESKTOP-MK9STPA on 2019-06-18).indd 20 19.6.2019 8.52.00
kai olen, että jaksan eläkeikään ja varsinkin sen jälkeen, Ullgren kertoo. Lääkäri kirjoitti b-lausunnon ja hakemus lähetettiin Kelalle. Myönteinen päätös tuli ilman ongelmia. Ullgrenilla on syksyllä vielä kaksi viikon kuntoutusjaksoa ja ensi helmikuussa kolmas. Ullgren on oikein tyytyväinen ensimmäiseen kuntoutusjaksoon. Sieltä sai hyviä vinkkejä siihen, miten selkää voi jumpata itse, tehdä lihashuoltoa ja muuta sellaista. Kun jaksolla oli muitakin samassa tilanteessa olevia kohtalotovereita, harjoituksia oli mukava tehdä. – Se on sitten itsestä kiinni jaksaako niitä tehdä ja noudattaa kotona. Alussahan niitä aina tekee, mutta kun saa hyvän olon, niin sehän tahtoo unohtua. Sitten kun tulee selkä kipeäksi, pitää taas kaivaa paperit esille, sellainenhan se on ihmisen mieli, Ullgren sanoo. Kaikki työntekijät neuvottelupöydässä Topcore Oy on perheyritys, jonka perusti Michael Reinholmin isä vuonna 1986. Yritys valmistaa 8000 tonnia kierrehylsyjä vuodessa. Liikevaihto 6,5 miljoonaa euroa. Tuotteet menevät pääasiassa Suomeen. – Tyhjää reikää ei kannata kuljettaa kovin kauas, Reinholm sanoo. Hänen mukaansa alalla on erittäin kova kilpailu. Topcoren vahvuutena on perheyrityksen joustavuus, josta Reinholm kiittää koko henkilöstöä, ja lyhyet toimitusajat. Tarpeen tullen toimitaan ”taksiaikataululla”. Toimitusjohtajan mielestä myös hinta-laatusuhde on kohdallaan. Nettisivuillaan yritys sanoo olevansa pohjoismaiden uudenaikaisin hylsytehdas. Topcoressa noudatetaan Paperinja pahvinjalostusalan työehtosopimusta, jota on sovellettu paikallisesti sopien. Luottamusmiestä ei ole. Kun uusi sopimus tulee, henkilökunta käy sen yhdessä läpi toimitusjohtajan kanssa saman pöydän ääressä. – Koko porukka on kasassa ja neuvotellaan. Ihan hyvin on mennyt. Ainahan on erimielisyyksiä ollut, mutta sopimalla ja neuvottelemalla niistä selviää. Kun kumpikin joustaa pikkuisen niin ainahan sitä juttuun tulee. Jos joku ei saa asiaansa sanottua, niin se on sitten oma murhe se, sanoo Matti Ullgren. Myös Anders Silfvastin mielestä järjestelmä on toiminut tähän asti hyvin, eikä luottamusmiestä ole näin pienessä tehtaassa tarvinnut. Tosin yrityksen työntekijämäärä TYÖPAIKKA on muutaman viime vuoden aikana kaksinkertaistunut ja on nyt 16. Vapaa-aika perheen kanssa Anders Silfvast viettää vapaa-aikansa mahdollisimman paljon perheen kanssa. Aiemmin hän on rakennellut ja kunnostanut vanhoja moottoripyöriä, mutta nyt harrastus on ollut koko lailla tauolla. Joskus, kun sopiva tilaisuus ilmaantuu, hän kuitenkin kävelee tallin puolelle puuhailemaan. – Se on hyvä tapa nollata pää arjen puuhista, Silfvast sanoo. Loviisasssa asuvan Matti Ullgrenin lapset ovat jo aikuisia. Kun tytöt vielä pelasivat jalkapalloa, hän oli kymmenisen vuotta valmentajana. Nyt harrastuksesta käy kahden Norfolkin terrierin kanssa puuhailu. Kesäaikaan ja usein talvellakin auton keula kääntyy perjantaisin Miehikkälän suuntaan mökille. – Siellä mieli lepää viikon jälkeen. Ensimmäisenä laitetaan sauna tulille. Sitten on pientä askaretta, mökin laittoa ja polttopuiden tekoa vastapainoksi työlle. Ullgrenin kesäloma alkoi juhannuksesta. Silfvastilla loma alkaa heinäkuussa. – Tykkään pitää loman myöhemmin, niin ei tule syksy niin pitkäksi, hän sanoo. ? P Paperiliitto 5/2019 | 21 ?Lukas Eriksson nostaa valmiit hylsyt leikkurilta pinoon. ?Benjamin Engård ja John-Erik Koskinen syövät lounasta. ?Robin Ekblom vaihtaa uuden kartonkinauhan. ?Topcore alkoi valmistaa kevythylsyjä vasemmalla näkyvässä pienessä rakennuksessa ja on vähitellen kasvattanut tuotantotilojaan. 18-21_topcore (Conflicted copy from DESKTOP-MK9STPA on 2019-06-18).indd 21 19.6.2019 8.52.00
LIIKUNTA Vuorotyötä tekevistä moni liikkuu huvikseen, mutta myös jaksaakseen töissä. Kolme paperiliittolaista kertoo, mikä heidät saa liikkumaan ja miten liikunta heijastuu työhön. Teksti Eeva Eloranta-Jokela Kuvat Veera Korhonen, Reima Kangas, Mikko Makkonen Omia rajoja rikkoen TERO MATIKKA, 41, KAUTTUA. Harjavallan Uimaseura saa triathlonin kuulostamaan helpolta: ”Alkuun päästäksesi tarvitset vain uikkarit, uimalasit, verkkarit ja lenkkarit.” Täysimittaisessa kisassa uidaan 3800 metriä, pyöräillään 180 kilometriä ja juostaan 42,2 kilometriä. Tero Matikka edusti Harjavallan Uimaseuraa täysimittaisessa kilpailussa ensimmäisen kerran viime lokakuussa Barcelonassa. Kipinä lajiin oli syttynyt jo 15 vuotta aiemmin, mutta Matikka alkoi treenata totisemmin vasta, kun lapset – nyt 6-, 16ja 18-vuotiaat –kasvoivat. Nuorempana Matikka hiihti kilpaa ja alkoi kaveriporukan mukana pelata vesipalloa. SM-tason vesipallouran jälkeen Matikka siirtyi juoksuun. Takana on useampi maraton. – Pyöräilyä olen tehnyt vähiten, joten sitä on tässä tahkottu. Täydelle matkalle on harjoiteltava, koska 180 kilometrillä syntyy paljon eroja. Matikan loppuaika Barcelonassa oli 10,02. Tavoite on alittaa seuraavassa kilpailussa 10 tuntia. – Kun vaan pysyy vaan terveenä ja pystyy treenaamaan 12–17 tuntia viikossa, Matikka pohtii. Triathlon-kisa testaa fyysisen kunnon lisäksi henkistä kestävyyttä. Tärkeintä on liike 22 | Paperiliitto 5/2019 22-25_liikunta.indd 22 18.6.2019 18.53.31
LIIKUNTA – Kavereista saa aina jonkun mukaan treenaamaan, jos haluaa, mutta yksinkin on kiva mennä, sanoo triathlonia harrastava Tero Matikka. Uinti ja juoksu ovat hänen vahvimmat lajinsa. – Kymmenen tunnin mittainen urheilusuoritus vaatii keskittymistä. Se on pääkopasta kiinni, kun kroppa sanoo, että pitää lopettaa tai kun tekee mieli luovuttaa, toteaa Matikka. Kauttualla Jujo Thermalilla päällystyskoneenhoitajana työskentelevä Matikka tekee työaikamuoto 37:aa lyhyessä kierrossa. Neljän päivän vapailla ehtii tekemään pidempiä harjoituksia ja palautumaan niistä. Urheileminen on vähentänyt Matikan unentarpeen kuuteen tuntiin ja nopeuttanut nukahtamista. Runsas liikkuminen auttaa Matikan työssä monin tavoin. – Hyvästä kunnosta on apua raskaissa työtehtävissä, kuten paperikoneen viiranvaihdossa. Varmaan stressaantuisin töissä herkemmin, jos en liikkuisi näin paljon. Matikalle liikkuminen tuo paremman olon. Vaikeiltakin tuntuvat tavoitteet on tullut saavutettua, kun huomaa, että pystyy rikkomaan rajojaan. – Ihminen pystyy, kun vaan harjoittelee. Ja on valmis elämään myös aika kurinalaista elämää. Elämänmuutos kannatti NIKO-VEIKKO LEPPÄNEN, 39, TERVAKOSKI. Kun Niko-Veikko Leppänen liikkuu luonnossa, hän samalla tarkastelee siPaperiliitto 5/2019 | 23 22-25_liikunta.indd 23 18.6.2019 18.53.32
LIIKUNTA 24 | Paperiliitto 5/2019 tä ja huomaa itsestään, kuinka keho rentoutuu ja mieli virkistyy. Hän ei pakota itseään liikkumaan, mutta halutessaan lähtee ulos säällä kuin säällä. Leppänen ajaa neljänä päivänä viikossa kotoaan Tervakoskelta 80 kilometrin matkan töihin Nummelaan Uudenmaan länsipuolelle. Perheeseen kuuluvat vaimo ja kaksi alakouluikäistä lasta. Leppäsen olemus on muuttunut sen jälkeen, kun hän viime syksynä aloitti DS Smithin tehtaalla rekrykoulutuksessa. – Töissä kertyy päivässä 8000–12 000 askelta eli noin 6–10 kilometriä kävelyä pelkästään tehtaan sisällä. Muutos valvomon istumatyöstä suorittavaan työhön oli iso. Elämänmuutos sai alkunsa, kun työ muovitehtaalla loppui tehtaan lakkauttamiseen. Leppänen alkoi pohtia, miten pärjää elämässä ja mistä palkka tulee. – Aloin miettiä valintojani uudestaan. Vanha koulukaveri aloitti sopivasti kuntosalilla uuden ”Tervan suurin pudottaja”-ryhmän ja päätin osallistua siihen. 10 viikon aikana menivät ruokailuja liikkumistottumukset uusiksi. Vireystaso alkoi nousta, vaikka liikuntaharjoitteet tuntuivat Leppäsestä aluksi tosi raskailta. Paino oli ylimmistä lukemista pudonnut, mutta vaaka näytti edelleen liikaa: 135 kiloa. – Porukan kannustus auttoi jatkamaan. Viiden viikon jälkeen alkoi tuntua, että pystyn tähän. Aloin kävellä enemmän, tein omia harjoitteita ja kävin uimassa. 10 viikkoa myöhemmin Leppänen voitti kisan: painosta oli pudonnut 10,7 prosenttia eli 13 kiloa. – Muutosta helpotti se, että siirryin samaan aikaan tekemään kolmivuorotyön sijasta kaksivuorotyötä. Kroppa sai levätä ja painonhallinta helpottui. Olen yhä 17 kiloa kevyempi kuin viime elokuussa. Omakotiasujan hyötyliikunnan lisäksi Leppänen käy kuntosalilla, ulkoilee energisten jackrusselinterrierien kanssa, pyöräilee ja toisinaan ui. Amerikkalaista jalkapalloa hän ei enää itse pelaa mutta toimii tuomarina. – Siinä saa olla oikeudenmukainen suosimatta ketään. Se, että osaan jakaa oppia pelaamisesta, antaa paljon itselleni. Elämänmuutos kannatti. – Siinä remontoitiin koko ukko, saatiin versio 2.0. Siinä mielessä olen ihan tyytyväinen. Parasta terveysliikuntaa JARMO TURUNEN, 55, LEHMO, KONTIOLAHTI. Terveysliikuntana tanssi on ylivoimaisesti paras laji. Tätä mieltä on kontiolahtelainen tanssin harrastaja Jarmo Turunen. Hän myös hiihtää ja käy kuntosalilla. – Tanssi vastaa teholtaan ripeää kävelyä, toimii palauttavana liikuntana, parantaa sokerija rasva-aineenvaihduntaa, parantaa tasapainoa ja keskivartalon hallintaa, luettelee Turunen. Tanssissa yhdistyy moni muukin hyvää tekevä asia ja se sopii kaikille ?Lenkillä kroppa liikkuu ja mieli lepää. Niko-Veikko Leppänen ulkoilee jackrusselinterrieri Daisyn kanssa. Omat liikuntatottumukset menivät uusiksi viime vuonna. ?Tanssi liikuttaa. Tuusniemen Hojo Hojo -lavalla Jarmo Turusen tanssipartnerina on Leena Tirkkonen. 22-25_liikunta.indd 24 18.6.2019 18.53.33
– Tanssiessa ei liikuta yksin, siinä tulee yhteinen liike, lisäksi on musiikki ja kosketus. Ne kaikki yhdessä aiheuttavat tanssin suuren hyödyn, Turunen kuvailee. Tanssimista Turunen on harrastanut parikymmentä vuotta ja viimeiset liki kymmenen vuotta ilman taukoja. Hän kuuluu kolmeen eri tanssiseuraan, jotta pystyisi työvuorojen välissä valitsemaan sopivan harjoitusajan ja tanssin. 12-tuntista työvuorojärjestelmää tekevä Turunen on prosessinhoitaja Stora Enson Enocellin tehtaassa Uimaharjussa. – Kesällä parhaimmillaan tanssin suunnilleen 6–8 tuntia, talviaikaan 8–12 tuntia viikossa. Mieluisin tanssi on hidas valssi. Vaikeinta siinä on, miten liikkua riittävän hitaasti. Turusen ikäluokassa liikkuminen tuli elämään jo lapsena pihaleikissä ja peleissä. – Lapset rymysivät metsissä ja puissa. Pimeys tai kylmyys ei haitannut, pakkanen poltti korvat ja posket valkoisiksi, kesällä uitiin huulet sinisiksi. Harrastuksiin menin omatoimisesti. Otin jääkiekkokamat pyörän selkään ja ajoin viiden kilometrin matkan harjoituksiin ja takaisin. Ensimmäiselle tanssitunnille Turunen meni työkaverin kanssa. Hänelle kävi kuten monelle muullekin, että tanssipiireistä löytyi myös seurustelukumppani. Muisto ensimmäisestä tunnista on edelleen mielessä. – Olin ulkona kuin lintulauta, mutta ajattelin, että tanssimisessa oli jotain, jota haluan lisää. Tuntui, etten ikinä opi tanssimaan siten, miten näytettiin. Mutta se oli vain harjoittelun puutetta. Tanssinopettelussa on minulle lapsekasta oppimisen riemua, joka tulee, kun oppii kuvion ja onnistuu. ? P LIIKUNTA Paperiliitto 5/2019 | 25 Paperiliittolaisten liikunnan määrä Yli vähimmäissuositusten 41 % Suositusten mukainen 46% alle vähimmäissuositusten 13% Liikkuvaa porukkaa K un Paperiliiton jäseniltä kysyttiin, kuinka paljon he liikkuvat, 87 prosenttia vastasi harrastavansa liikuntaa suositusten mukaan tai sen yli. Terveyssuositusten mukaan riittävä määrä liikuntaa viikossa on 2 tuntia 30 minuuttia tuntia reipasta kestävyysliikuntaa, kuten kävelyä tai muuta hyötyliikuntaa tai 1 tunti ja 15 minuuttia rasittavaa liikuntaa, kuten juoksua. Lisäksi suositellaan vähintään kaksi kertaa viikossa lihasvoimaa ylläpitävää tai lisäävää liikuntaa. Paperiliiton jäsenten liikunnan määrästä kysyttiin viime vuonna kyselyssä, johon vastasi 1138 Paperiliiton jäsentä. Kyselyn toteutti Paperiliiton sihteeri Sami Laakso ay-toimihenkilötutkinnon lopputyötään varten. Kyselytutkimuksen tulosten perusteella työaikajärjestelyillä on merkittävä vaikutus työntekijöiden hyvinvointiin. Myös liikunnan harrastamisesta kysyttiin, koska sillä on vaikutusta ihmisen hyvinvointiin ja jaksamiseen. Työaikamuodoilla on myös vaikutusta liikunnan harrastamisen määrään. Useamman vapaapäivän jaksot antavat mahdollisuuden tehdä myös pitkäkestoisia harjoitteita ja palautua niistä.? P 22-25_liikunta.indd 25 18.6.2019 18.53.35
NAISTEN TAPAHTUMA Teksti Kimmo Rauatmaa Kuvat Anu Kovalainen H iljaisuus on käsinkosketeltavaa Vuokatin Katinkullan kokoushuoneessa. Piirua vaille 70 Paperiliiton naista opettelee intialaista päänhierontaa. Puolet kurssilaisista istuu ja toinen puoli hieroo. Välillä hiljaisuuden katkaisee ohjaajan ääni. – Pitkät rauhalliset vedot tekevät hyvää ja rauhoittavat. Pitkän tukan läpi voi haravoida sormilla. Intialainen päänhieronta on yksi hyvinvointiviikonlopun harjoituksista. Naisena olemisen ja elämisen kokonaisuutta lähestytään pariharjoitusten lisäksi ryhmissä, jotka on nimetty Minna Canthin, Hertta Kuusisen ja Tarja Halosen mukaan. Kokoushuoneessa vaihdetaan puolia: hieroja saa asettua nyt tuoliin hierottavaksi. – Tämä on hoitomenetelmä, jonka voi kokoushuoneessa tai taukohuoneessa tehdä toiselle. Se auttaa alkavaan päänsärkyyn ja rentouttaa, Pipsa Härkönen vinkkaa. – Intialaiseen perhe-elämään kuuluu, että hoidetaan toisia, ja usein käytetään öljyjä. Tämä sopii hyvin myös kotosalle kumppanin kanssa. VIIKONLOPUN työhyvinvointija virkistyskurssi toukokuun puolivälissä Vuokatissa houkutteli varsinkin pohjoisessa ja itäisessä Suomessa työskenteleviä paperiliittolaisia. – Täällä pääsee hyvin arjesta irti. Kun töissä ja kotona on kiirettä niin mukava mennä valmiiseen pöytään, Minna Hiivala Oulusta kuvaa. Mielikuvaharjoitukset ja lempeän hitaat lenkit auttoivat Hiivalaa hengähtämään. – Kiire voi olla ihan omassa päässä. Huomasin, että olen liian suorit26 | Paperiliitto 5/2019 Virkistystä aisteille ja mielelle Työhyvinvointija virkistyskurssi tarjosi hemmottelua ja tietoa kymmenille Paperiliiton naisille. Anna Liisa Shemeikka tuli kurssille Mäntästä. Luonnossa voi herkistyä kuuntelemaan oman kehon viestejä. tajahenkinen. Pitäisi oppia rentoutumaan arjen keskellä. Ensimmäistä kertaa virkistyskurssille osallistunut Hiivala oli tyytyväinen. – Tosi mukavaa kokeilla vaikka joogaa täällä. Ei sitä tule kotona noin vain lähdettyä joogaan. OMAN HYVINVOINNIN arvo on korvaamaton. Kurssilla opeteltiin kuuntelemaan oman kehon viestejä. Kuten ohjaaja Pipsa Härkönen linjasi: on hyvä opetella kuuntelemaan kehon kuiskauksia, ettei sen tarvitse ruveta huutamaan. Jo ensimmäiselle naisten työhyvinvointija virkistyskurssille vuonna 2011 osallistunut Tiina Lifländer Imatralta pitää konseptia onnistuneena. – Naisia on ylipäätään vähän Paperiliiton toiminnassa mukana, joten on hienoa, että naisten omaan tapahtumaan löytyy niin hyvin väkeä. Pä iv i T ur tia in en 26-27_naiset.indd 26 18.6.2019 12.35.54
NAISTEN TAPAHTUMA Paperiliitto 5/2019 | 27 Avoin ja vastaanottava ilmapiiri on Lifländerin mielestä sen ansiota, että mukana on pelkästään naisia. – Toki hyvinvointija virkistys on tärkeää miehillekin, mutta nyt oli vähemmän jalkapalloa tai kisailua, kun me kaikki olimme naisia. Sekaporukalla ei ehkä olisi saatu samanlaista vapautunutta tunnelmaa. Lifländerin mielestä kurssiviikonlopun vahvuus on siinä, että mukana oli väkeä ympäri Suomea ja eri yrityksistä. – Kun tilaisuus oli niin vaihdoimme kokemuksia. Ehkä tällaiselle vuoropuhelulle voisi jatkossa varata enemmänkin aikaa? Yhteistä naisille oli myös ylpeys omasta työstään ja yrityksistään. Tuotteet ovat kierrätettäviä ja jopa korvaavat muovia. KUOPIOSSA SYNTYNYT, mutta Mäntässä työskentelevä Anna Liisa Shemeikka iloitsi, että viikonloppukurssi oli nimenomaan Vuokatissa. – On tosi hyvä, että paikka vaihtuu eli jokaiselle tulee välillä pidempi ja välillä lyhyempi matka. Vuokatti oli Shemeikalle tuttu paikka ihan omien lomienkin paikkakuntana. – Täällä on kaunista ja monenlaista tekemistä. Hyvinvoinnin lisäksi laulutaitoisen Anna Liisa Shemeikan ohjelmapaperiin oli alleviivattu lauantai-illan karaoke. – Jaakko Teppoa ainakin tulee laulettua. Tai sitten ei. Mikä on illalla fiilis, Shemeikka pohti savolaisittain. ?Tiina Lifländer Imatralta toivoi lisää vuoropuhelua ihan vaikka töistä. ?Minna Hiivalalla oli Oulusta Vuokattiin sopiva matka ??Lapoja auki jumppasalissa ?Naisten oma kurssi takasi avoimen ilmapiirin. ?Kurssilla harjoiteltiin yhteyttä sisäiseen lapseen. Shemeikka epäilee, että Paperiliiton punaisen laulukirjan kappaleita tuskin kukaan karaokessa esittää, vaikka liiton väkeä koolla onkin. KEMISTÄ KURSSILLE tullut Sini Heinonen päätti osallistua viikonlopun kurssille myös osin paikkakunnan vuoksi. – Olen syntynyt Kajaanissa, vaikka muutimme Kemiin kun olin yksivuotias. Oli mielenkiintoista käydä synnyinseuduillani. Kurssilta Heinonen odotti erityisesti luen toja ja rauhoittumista. – Tosi mielenkiintoisia luentojen aiheita ihan Paperiliiton kuulumisista naisena olemiseen. Kemistä kurssille osallistui yhteensä seitsemän naista. – Joku siinä ehdotti tätä kurssia ja niin porukalla sitten ilmoittauduttiin. Kurssi oli jo täynnä, mutta onneksi päästiin varasijoilta mukaan. ? P ”Tosi mielenkiintoisia luentojen aiheita Paperiliiton kuulumisista naisena olemiseen.” 26-27_naiset.indd 27 18.6.2019 12.35.55
JÄSENTAPAHTUMA 28 | Paperiliitto 5/2019 Huvittelua koko päivä Hauskanpito oli ylimmillään, kun lähes 6000-päinen porukka Paperiliiton jäseniä perheineen vietti yhteistä kesäpäivää PowerParkissa. Villin hurjapäistä menoa tarjosivat myös Duudsonit tempuillaan. Teksti Eeva Eloranta-Jokela Kuvat Päivi Karjalainen 28-33_Power.indd 28 18.6.2019 21.54.08
JÄSENTAPAHTUMA 30 | Paperiliitto 5/2019 Jännittää, sanoi Ronja Aho (oik.) ennen nousua isänsä Sami Ahon kanssa Boosterin kyytiin ja yli 40 metrin korkeuteen. Ylhäällä Ronja oli nauttinut maisemien katselusta. Kouvolan Inkeroisista tullut isän ja kahden tyttären kolmikko aikoi ehtiä käymään kaikki mahdolliset laitteet läpi. ??Maailman pohjoisin puinen vuoristorata Thunderbird on pietarsaarelaiselle Petri Rintaniemelle – istuu junan takaosassa ruutupaidassa – se ”must”-laite, jossa on joka huvipuistoreissulla käytävä. Kyydissä olivat myös vaimo ja tytär. Vauhdin hurmaa kestää lähes kilometrin matkalla. ? Raumalta hurvittelijoita saapui peräti kolmella linjaautolla, joista osa jatkoi matkaa huvipuistosta Vaasaan kylpylään. Ammattiosaston järjestämällä bussikyydillä paikalle tulivat myös Anu, Aatos, Juha ja Onni Vuorenmaa. Pojat olivat heti valmiita lähtöön, kun Juha-isä näytti lehdestä, että liiton perhetapahtumassa esiintyvät Duudsonit. Mieluista tekemistä löytyi veljeksille myös katetun hiekkakuopan laidalta kolikolla toimivista kauhakuormaajista. 28-33_Power.indd 30 18.6.2019 21.54.10
JÄSENTAPAHTUMA Paperiliitto 5/2019 | 31 1. Cobra-vuoristoradan kyydissä hurvittelivat etummaisessa vaunussa Mika ja Veera Niemelä Sunilasta. Veera (oik.) oli valmis menemään uudelleen: – Pahin kohta on se, kun vaunu nousee ylös ja tietää, että kohta se lähtee. Nelli-sisar jätti Cobran väliin. Huvipuistosta matkaa jatkettiin Kalajoen hiekkasärkille. 2. Vesivuoristorata vie läpi Kwai-joen maailman. Patrik, Jari, takanaan Waltter ja Rea Perkovuo IIttalasta valmistautuvat kastumaan 14 metrin loppupudotuksesta jälkeen. 3. Perhe Kristiinankaupungista poikkesi totutusta: lapset odottivat sen aikaa, kun vanhemmat Christer Sundell ja Maarit Juhala kieppuivat mustekalan lonkeroissa. 4. Velmuja liikkeellä. Jarno ”Jarppi” Leppälä ja Hannu-Pekka "HP" Parviainen jakoivat nimmarit Daniel, Emil ja Patrik Dunderille. 5. Ihan super-eläinfani Valentin Söderström, 4, Lohjalta ratsasti karusellissa leijonan selässä ja karjui riemusta. 6. Sisarukset Antti ja Hanna Vornanen tulivat perhetapahtumaanPietarsaaresta isovanhempien kanssa. Pahin kohta on se, kun tehdään volttia ja jäädään pää alaspäin, tuumi Antti palattuaan Boosterin kyydistä maan pinnalle. 7. Nyt tarvitaan vapaaehtoisia. Vilho Näivä Lappeenrannasta ilmoittautui kisaan ja juoksi päätään pyörälle otsa kiinni kepissä Duudsoneiden Jarpin ohjeiden mukaan. 8. Pietarsaarelaisen Olivia Hölsönmäen hymy vain leveni, kun villi pyöriminen oli takana ja oli aika seistä yhdellä jalalla ihmispatsaana. HP kannusti onnistumaan. 1 3 5 6 7 8 2 4 28-33_Power.indd 31 18.6.2019 21.54.10
JÄSENTAPAHTUMA 32 | Paperiliitto 5/2019 G-voimia ja korkeuksia. Kiljumiseen on aihetta, sillä Junker kiihdyttää matkustajat nollasta 100 km/t nopeuteen alle 2 sekunnissa. Laite nousee korkealle EteläPohjanmaan lakeuksien ylle, tekee silmukoita ja sukeltaa maan pinnan alapuolelle ja sieltä ylös. Innostuneimmat jaksoivat jonottaa kyytiin useamman kerran. ?? LIppalakkipäinen kolmikko isä Aki Särkelä (oikealla) vieressään Eetu ja Leo ajelivat huvipuistoon Oulusta päiväreissulle. Ilmeet olivat sitä innostuneemmat, mitä enemmän laitteita oli ehditty käydä. ? Jos vuoristorata eteenpäin tuntuu helpolta rastilta, kokeilepa samaa takaperin. Hurja määrä paperiliittolaisia sai koko perheen huvipuistopäivässä kokeilla, miten korkkiruuvit ja voltit sujuvat peruuttaen. 28-33_Power.indd 32 18.6.2019 21.54.11
JÄSENTAPAHTUMA Paperiliitto 5/2019 | 33 1–4. Ei ihan napatikka, mutta lähellä kuitenkin. Synttärisankari-Miska sai onnittelulaulun HP:ltä kieleen niitatun paperinipun säestyksellä. Jarppi hoiteli HP:n selkävaivan lekalla. 5. Jonot laitteisiin lyhenivät, kun yleisö pakkautui katsomaan Duudsonien hurjaakin hurjempia temppuja. 6. – Viime yönä kastuttiin teltassa ja nyt vesivuoristoradassa. Mutta ei haittaa yhtään, tuumivat tytär Helmi ja isä Jarmo Pöyskö Oulusta. 7. Jyväskyläläiset Irja ja Arvo Parviainen viettivät huvipuistossa Kanskaan tehtaalla työuransa tehneen Arvon 80-vuotissyntymäpäivää. 8. Raumalaiset Onni ja Aatos Vuorenmaa pysähtyivät tutkimaan, miltä he näyttäisivät valokuvassa etsintäkuulutettuina lännenmiehinä. 1 3 5 2 4 6 7 8 Iloisia ilmeitä ja onnellisia ihmisiä – paras kiitos, minkä Paperiliitto tapahtumasta sai. Katso kooste päivästä: www.paperiliitto.fi 28-33_Power.indd 33 18.6.2019 21.54.12
34 | Paperiliitto 5/2019 Keittelen kolmi vuoro työnä aamu kahveja ypö yksin, katselen ikkunasta näkyvää tehdasta ja räydyn. Ajatuksia ja ilmiöitä eri maista. MAAILMALTA T äytin tänä keväänä kansalaisvelvollisuuteni kaksi kertaa. Osallistuin historian ensimmäiseen eduskuntavaalien kirjeäänestykseen huhtikuussa. Se on hieno palvelu niille ulkosuomalaisille, jotka asuvat kaukana konsulaateista ja suurlähetystöistä. Täältä Cornwallin perukoilta on viiden tunnin junamatka Lontooseen, lähimmälle äänestyspaikalle. Toiset vaalini olivat eurovaalit täällä Britanniassa. Pääsin äänestämään ensimmäisen kerran nelivuotisen oleskeluni aikana. Vaalien osanotto oli laiska; vain 37 prosenttia äänioikeutetuista kävi uurnilla. Minä kävin kylän koululla ruksaamassa tukeni vihreille – se oli puhdas ilmastoääni. Kuusi viikkoa ennen vaaleja perustettu, EU-vastainen Brexit-puolue sai täällä murskavoiton. Sen perustaja, Nigel Farage (entinen oikeistopopulistisen Ukip-puolueen johtaja) on kerännyt lyhyessä ajassa miljoonia puntia uuden puolueen taakse. Hämmästyttää, että Britannian yritysjohtajat, jotka juuri vetosivat hallitukseen sopimuksettoman Brexitin estämiseksi, eivät ole ryhtyneet yhtä reippaaseen kampanjointiin uhkaavan talouskatastrofin estämiseksi. Myös Brexitiä vastustavat liberaalit ja vihreät pärjäsivät vaaleissa hyvin, kun taas kaksi pääpuoluetta, konservatiivinen Tory ja työväenpuolue Labour, kärsivät jymytappion. Tory, koska se ei ole pystynyt saamaan aikaan eroa EU:sta ja Labour, koska se ei osannut kertoa vaalien alla äänestäjille, kannattaako se Brexitiä vai Euroopassa pysymistä. On erikoinen tilanne, että europarlamentissa istuu jatkossa 29 Brexitpuolueen Eurooppa-vastaista edustajaa. Siis brittidraamaa on meille luvassa jatkossakin – ja turhautumista niille, jotka yrittävät työskennellä rakentavasti. Brexit jakoi kansan kolme vuotta sitten kahtia, ja eurovaalien tulos näyttää selvästi, että poliittinen kenttä on polarisoitunut lähtijöiden ja jääjien leireihin. llmapiiri on kiristynyt, ja ulkomaalaisiin kohdistuneet hyökkäykset lisääntyneet. Ihmiset pelkäävät toimeentulonsa puolesta. Brexit merkitsee meille ulkomaalaisille epävarmuutta, sillä tieto tulevista oleskelulupasäädöksistä on sekavaa, kuten kaikki muukin Brexitiin liittyvä. Sisäministeriö on kohdellut mielivaltaisesti ihmisiä, jotka ovat anoneet oleskelulupaa Brexitin varalta. Luvan asemasta jotkut heistä ovat saaneet kehotuksen poistua maasta. Kyseessä on viranomaisen virhe, mutta korjausta ei ole tullut ilman lakimiehen apua. Eurovaalitkaan eivät säästyneet Brexit-sähellykseltä, sillä satoja eurokansalaisia käännytettiin äänestyspaikoilta pois, vaikka he olivat rekisteröityneet äänestämään. Britannianhan ei ollut tarkoitus osallistua näihin vaaleihin lainkaan, koska sen piti olla jo aika päiviä sitten ulkona EU:sta. Soutamisen ja huopaamisen takia vaaleihin ei ehditty valmistautua kunnolla. Tai joku ehti – Nigel Farage. ? P Vaaleja ja sähellystä Brexit merkitsee meille ulkomaalaisille epävarmuutta, sillä tieto tulevista säädöksistä on sekavaa. Kaarina Griffiths Kirjoittaja on Cornwallissa, Englannin rannikolla asuva vapaa toimittaja ja kirjailija. 34-35_parasta elämässä.indd 34 18.6.2019 17.25.39
Paperiliitto 5/2019 | 35 Teksti Ilkka Palmu Kuva Reima Kangas O len ollut murhaaja, joka on kasvattanut lampaita ja pitänyt huoltoasemaa. Olen työskennellyt pappina, poliisina ja opettajana. Kykenen monenlaiseen puhdetyöhön, ja harmia aiheutan muille ihmisille tuskaksi asti. Siis teatterin lavalla. Kotona kerrostalokaksiossa keittelen kolmivuorotyönä aamukahveja ypöyksin, katselen ikkunasta näkyvää tehdasta ja räydyn. Olen keski-ikäinen paperimies, pikkuisen paino totiseen ja vakavaan, ilman minkäänlaista teatteria. Jos nyt sitten joku miekkonen pilven reunalla ei ole minua, neljännessä polvessa tehtaalla työskentelevää eronnutta miestä johonkin tragikomediaansa kirjoittanut. Ensimmäinen näytös tapahtuu onnellisessa pienessä tehdaskylässä. Ohjaaja osaa asiansa ja esittelee minut Kiljusen herrasväen ylpeänä Pulla-koirana, joka innostuu tavattomasti saadessaan karismaattisesti mellastaa. Kiinnitän kauniiden tyttöjen huomiota. Yhden kanssa menen naimisiin, saan lapsia ja ostan sen saman rintamamiestalon kuin kaikki muutkin. Kaikki muuttuu, kun saan opettajan roolin Onnellinen mies -näytelmästä – siis sen opettajan, jolta siltai nsinööri vie vaimon. Puhhh! – ja minulle käy kotona samalla tavoin! Toinen mies vie vaimoni. Miltäs sitten tuntuu näytellä jätettyä miestä Paasi linnan tyyliin huumorin kautta? Vaikealta. Roolin kautta saan kuitenkin etäisyyttä omaan murhenäytelmääni. Tulee uusien näytelmien vuoro, ja niistä jokaisessa on muille teatterilaisille kirjoitettu minua varten Auttajan rooli. Ihmekin tapahtuu. Eksä hankkii ensin yhden kääpiösnautserin ja sitten toisen. Se ilahduttaa entistä Pulla-koiraa suuresti! Ryhdyn ulkoiluttamaan Milliä ja Daisya, kun isäntäväki on poissa vanhasta kotitalostani. Minulla on avaimet. Teatterissa lavat vaihtuvat vuodenaikojen mukaan. Tulee ja menee ensi-iltoja, joissa aina jännittää niin pirusti, ja kun ensi-ilta on ohi, iskee jumalaton päänsärky ja selkäkipu, ja, uskokaa tai älkää, siitä kivusta minä nautin, koska se on upean elämän kipua. Sillä hetkellä minä rakastan itseäni, ja kaikki rakastavat minua. En haluaisi pois, mutta pois on mentävä. Siellä poissa juon kahvia, katselen tehdasta ja mietin tulevaa käsikirjoitusta, josta en tiedä mitään. Lähden koiria ulkoiluttamaan.? P Ari-Pekka Louhelainen on eronnut keski-ikäinen mies, jonka elämää näytelmät kuljettavat oudollakin tavalla. Onnellinen mies Paperiliittolaiset kertovat itsestään. Kerro, kenestä kirjoitamme: tiedotus@paperiliitto.fi. Ari-Pekka Louhelainen on 54-vuotias rulla pakkaaja Delfort Groupin Tervakosken paperitehtaalla. Hän esittää poliisia Miinan Montun kesäteatterissa Hausjärvellä Taivaan tulet -näytelmässä. PARASTA ELÄMÄSSÄ 34-35_parasta elämässä.indd 35 18.6.2019 17.25.40
Teksti Tiina Suomalainen P aperiliitto-lehden tämän vuoden kakkosnumerossa Arttu Tarkiainen, 19, kertoi kesätyösuunnitelmistaan. Prosessinhoitajaopintoja viimeistä vuotta opiskellut nuorimies oli laittanut työhakemuksen vain yhteen paikkaan – Joutsenon Metsä Boardille eli samalle tehtaalle, jossa hän työskenteli edellisenäkin kesänä. Hyvin kävi: Tarkiainen pääsi töihin ja aloitti kesätyöt toukokuun puolivälissä. Kaikkiaan Joutsenon Metsä Board otti kuusi kesätyöntekijää. Töihin Tarkiainen lähti hyvillä mielin, sillä hän oli ehtinyt jo lomailla riittävästi. Tuttuun työpaikkaan tuttujen työntekijöiden joukkoon oli helppo mennä. Hän työskentelee linjalastaajana kuten viime kesänä ja viime syksyn oppimisjaksolla. Tehtäväkuvaa on myös hieman laajennettu niin, että hän välillä hän työskentelee operaattorina kentällä. – Loppukesästä pääsen paalaamoon. On kiva, että työ on monipuolista. Mielenkiinto pysyy yllä, kun voi tehdä monia erilaisia tehtäviä. Perehdytys on Tarkiaisen mukaan toiminut hyvin. Toki monet tehtävät ovat hänelle jo tuttuja aiemmista työjaksoista. – Jos teen uusia työtehtäviä, ne käydään perin pohjin läpi oman vuoron työntekijöiden kanssa. Tarkiaisen työsopimus on tehty syyskuun alkuun asti. Tammikuussa hän aloittaa armeijan, joten jos työpaikalla on syksyllä vielä tarvetta sijaistajille, hän on käytettävissä. Keväällä päättyivät Tarkiaisen opinnot tällä erää. Hän teki kaksoistutkinnon, joka on melko raskas paketti suorittaa. Tarkiaiselle se ei kuitenkaan tuottanut vaikeuksia. Hän valmistui prosessinhoitajaksi maaliskuussa ja kesäkuun alussa oli aika juhlia valkolakkia. – Ylioppilaskirjoitukset menivät ihan hyvin, sillä sain C:n paperit.? P Kesäduunit alkuun Arttu Tarkiainen pääsi kesätöihin Joutsenon Metsä Boardin tehtaalle. HIOMO 36 | Paperiliitto 5/2019 Arttu Tarkiainen pääsi hake maansa kesätyöpaikkaan. Kokemuksen myötä työtehtävät ovat monipuolistuneet. Mikko Nikkinen Työelämäsi tilaisuus! Paperiliitto käy syksyllä neuvotteluja tulevista työehdoista. Tule kuulemaan suoraa puhetta sopimusneuvotteluista Ajan tasalla tilaisuuksiin. O dotukset työehtosopimusneuvotteluissa ovat usein korkealla molemmin puolin pöytää. Muuten ei sopimusta punnitessa päästä hyviin tuloksiin. Mitkä sitten ovat tämänkertaisen kierroksen kulmakiviä? Palkankorotukset pysyvät kestosuosikkina, mutta miten käy kikyn, joka pidensi vuotuista työaikaa läpi alojen 24 tunnilla? Paperiliiton jäsenillä on syys-lokakuussa ainutlaatuinen tilaisuus pysyä ajan hermolla tes-neuvottelujen kulusta. Kiertue toteutettiin viime sopimuskierroksella ensimmäistä kertaa ja yleisön pyynnöstä neuvottelijat lähtevät jälleen liikkeelle. Heidät voi tavata seitsemässä tilaisuudessa ? Lappeenranta ti 24.9. ? Tampere to 26.9. ? Turku ti 1.10. ? Jyväskylä to 3.10. ? Helsinki ti 15.10. ? Oulu to 17.10. ? Tampere la 9.11. (jalostus) Mitä on tarjolla? Syys-lokakuussa käsitellään ns. raskaan tessin ja marraskuussa jalostuksen neuvottelutilannetta. Ennen asiaosaa tarjotaan mutka36-37_hiomo.indd 36 18.6.2019 18.35.00
HIOMO Teksti Tiina Suomalainen K un Hannu Pulakka vaihtoi neljä vuotta sitten työpaikkaa ja ammattiliittoa, huomasi hän yhden asian: vaikka Paperiliitto oli pienempi, oli se hänen aiempaa liittoaan Metalliliittoa järjestäytyneempi ja aktiivisempi ja sai enemmän aikaan. – Kun ollaan työpaikassa, jonka järjestäytymisaste on sata prosenttia, niin se vaikuttaa kaikkeen. Hyvä järjestäytyminen oli minulle yksi keskeinen syy vaihtaa työpaikkaa Joutsenon Metsä Fibrelle, sanoo Pulakka, joka työskentelee Botnia Mill Servicen kunnossapitoasentajana. Noin vuosi sitten Pulakka lähti myös itse mukaan vaikuttamaan. Hänestä tuli ammattiosasto 23 hallituksen jäsen kesken kauden, kun eräs hallituksen jäsen vaihtoi työpaikkaa ja osastoa. – Ammattiosaston puheenjohtaja otti yhteyttä ja kysyi halukkuutta. Hän tiesi, että vastaan varmasti kyllä, koska olin jo aiemmin keskusteluissamme työpaikalla tuonut esiin sen, että edunvalvonta ja ammattiyhdistystoiminta kiinnostavat minua. Aiemmasta metallialan työpaikastaan Pulakalla oli kokemusta varavaltuutettuna toimimisesta. – Haluan olla mukana vaikuttamassa työehtoihin, kuten palkkausjärjestelyihin. Myös työturvallisuus on lähellä sydäntäni. Koen, että vaikuttaminen tuo mielekkyyttä työntekoon ja lisää sitä kautta myös työhyvinvointia. Ay-aktiivisuus sitouttaa minut tähän työhön. Ammattiosaston hallituksen jäsenyys ei Pulakan mukaan työllistä liikoja, sillä kokouksia on noin kerran kuukaudessa. Hän olisi valmis ottamaan myös jonkun vastuualueen hoitaakseen. – Osaston toiminnassa on aktiivijäseniä, jotka ovat olleet mukana vuosikausia. Ymmärrän, että neljä vuotta liiton jäsenyyttä on vielä hyvin lyhyt aika. Vastuuta saa kokemuksen myötä. Pulakka viihtyy hyvin paikallisessa, joutsenolaisessa työpaikassa, joka viettää 110-vuotisjuhlia loppukesästä. – Ei tämän parempaa työpaikkaa ja työkavereita voisi toivoakaan.? P Aktiivisuus sitouttaa Palsta kertoo luottamushenkilöiden työpäivästä ARJESSA Hannu Pulakka ? Joutsenon os. 23 hallituksen jäsen. ? Kunnossapitoasentaja BMS:lla. Hyvä järjestäytyminen oli Hannu Pulakalle yksi keskeinen syy vaihtaa työpaikkaa.. Paperiliitto 5/2019 | 37 Työelämäsi tilaisuus! tonta katuruokaa kaikille tilaisuuteen etukäteen ilmoittautuneille. Tes-vastaavien katsauksen jälkeen lavan ottaa haltuun Suomen menestynein dragartisti Marko Vainio Divet Showllaan ja lavalla nähdään puolessa tunnissa 20 tähden artistitykitys aina Kaija Koosta Jorma Uotiseen sekä Paula Koivuniemestä Antti Tuiskuun. Shown timantintarkka parodia, energisyys ja vaatteidenvaihtonopeus on yksinkertaisesti vain koettava livenä! Kenelle? Tilaisuuksiin ovat tervetulleita kaikki työmarkkinoiden käytettävissä olevat paperiliittolaiset. Pyydä mukaan työkaverisi, koko työtiimisi ja vaikka koko tehtaan paperiliittolainen väki! Kuinka pääset mukaan? Valitse ammattiosastollesi suunnattu tilaisuus ja ilmoittaudu mukaan hyvissä ajoin osoitteessa www.paperiliitto.fi. Ammattiosastosi ottaa sinuun yhteyttä ilmoittautumisajan päätyttyä, jos osasto järjestää yhteiskuljetuksen tilaisuuteen tai muuta sinulle tarkoitettua ohjelmaa samalla kertaa. ? P Mikko Nikkinen 36-37_hiomo.indd 37 18.6.2019 18.35.01
Yhteystiedot TYÖTTÖMYYSTURVA-ASIAT Työttömyys, ansiopäiväraha, päivärahan hakeminen, lomautus, vuorotteluvapaa, soviteltu päiväraha. Paperityöväen Työttömyyskassa ma–pe klo 9.00–12.00 Puhelin: 020 690 429 Sähköposti: tyokassa@paperiliitto.fi Käytä henkilötietojen lähettämiseen suojattua sähköpostia. Linkki työttömyyskassan sivuilla www.paperiliitto.fi/tyottomyyskassa Faksi: (09) 876 4095 Osoite: Paperityöväen Työttömyyskassa PL 349, 00531 Helsinki. JÄSENREKISTERI Jäsenmaksut, maksuvapautukset, yhteystietojen muutokset, jäsenkortti, hautausavustus. HUOM. Jäsenrekisteri palvelee puhelimitse ma–pe kello 9–14. Puhelin: 010 289 7700, Tuija Tirinen ja Päivi Pietikäinen. Puheluhinnat: kotimaan kiinteän verkon liittymistä 8,35 snt/puhelu + 6,00 snt/min, matkapuhelimista 8,35 snt/puhelu + 17,17 snt/min, ulkomailta soitettaessa käytetyn paikallisen operaattorin puhelumaksu Suomeen soitetuista puheluista. Hinnat sisältävät arvonlisäveron 24 %. Sähköposti: jasenrekisteri@paperiliitto.fi, Faksi: (09) 701 2279 Osoite: Paperiliitto r.y./ Jäsen rekisteri PL 326, 00531 Helsinki. Muista sähköinen jäsenkortti ja www.paperiliitto.fi/ eAsiointi 38 | Paperiliitto 5/2019 TYÖTTÖMYYSKASSA TIEDOTTAA Pitkäaikaistyötön saa vanhuuseläkkeen 62-vuotiaana. Työtön voi jäädä vanhuuseläkkeelle tietyin edellytyksin jo 62-vuotiaana. Jos olet syntynyt 1957 tai aiemmin ja työttömyyskassa on maksanut tai maksamassa sinulle työttömyyspäivärahaa 500 päivää ja sen jälkeen lisäpäiviä, voit halutessasi jäädä eläkkeelle 62-vuotiaana. Lisäpäiviä pitää olla maksettuna vähintään yksi. Kun vanhuuseläke myönnetään lisäpäivien perusteella, vanhuuseläkkeeseen ei tehdä varhennusvähennystä. Eläke alkaa eläkkeen hakemista seuraavan kalenterikuukauden alusta. Eläkettä ei myönnetä takautuvasti. Vuonna 1958 ja sen jälkeen syntyneiltä työttömiltä oikeus vanhuuseläkkeeseen 62-vuotiaana poistuu. ESIMERKKEJÄ Jos täytät 62 heinäkuussa 2019 ja haluat eläkkeen alkavan elokuun alusta, eläkehakemus pitää olla työeläkelaitoksessa tai Kelassa heinäkuun aikana. Jos täytät 62 heinäkuussa 2019, mutta 500 työttömyyspäivää täyttyy vasta syyskuussa, voit jäädä eläkkeelle aikaisintaan 1.10.2019. Työttömän oikeus vanhuuseläkkeeseen 62-vuotiaana poistuu vuonna 1958 ja sen jälkeen syntyneiltä. LISÄPÄIVÄTODISTUS Eläkehakemuksen liitteeksi pyydä työttömyyskassasta lisäpäivätodistus. Jos olet jo täyttänyt 62 vuotta, niin työttömyyskassa voi antaa lisäpäivätodistuksen vasta sen jälkeen, kun se on maksanut ensimmäisen lisäpäivän. Jos olet jo lisäpäivillä, työttömyyskassa voi antaa lisäpäivätodistuksen sen jälkeen, kun se on maksanut ainakin yhden päivän päivärahaa siltä kalenterikuukaudelta, jona täytät 62 vuotta. Jos haet eläkettä 1.8.2019 alkaen, työttömyyskassa voi antaa lisäpäivätodistuksen sen jälkeen, kun sinulle on maksettu päivärahaa heinäkuulta 2019 vähintään yhdeltä päivältä. Voit myös laittaa eläkehakemuksen vireille paria kuukautta ennen eläkkeen alkamista. Tällöin sinun pitää toimittaa lisäpäivätodistus Kelalle tai työeläkelaitokselle jälkikäteen. Lisätietoa lisäpäivätodistuksesta saat työttömyyskassasta. Hakemuslomakkeita ja lisätietoa eläkkeiden hakemisesta saat työeläkelaitoksista, Kelasta ja Eläketurvakeskuksesta (ETK) sekä verkosta www.tyoelake.fi ja www.kela.fi. Eläkehakemuksen voi tehdä sähköisesti työeläkelaitosten tai Kelan sivuilla. LISÄPÄIVÄOIKEUS Tällä hetkellä voimassa olevan lain mukaan sinulle voidaan maksaa työttömyys päivärahaa enimmäisajan (500 päivää) täyttymisen jälkeen, jos olet täyttänyt 61 vuotta ennen enimmäisajan täyttymistä. Lisäpäiväoikeuden saavuttamiseksi edellytetään lisäksi, että olet enimmäisajan täyttyessä ollut työssä vähintään 5 vuotta viimeisen 20 vuoden aikana. JÄSENREKISTERI TIEDOTTAA: PÄIVITÄ TIETOSI Tarkista eAsioinnissa, että puhelinnumerosi ja sähköpostiosoitteesi ovat tiedoissasi ajan tasalla. Päivittämällä viestit ammattiliittosi eduista ja tulevasta työmarkkinasyksystä tavoittavat sinut. Linkki eAsiointiin löytyy osoitteesta www.paperiliitto.fi ja mobiilijäsenkortista. Kirjautumiseen tarvitset jäsennumerosi. Jos et vielä ole ladannut jäsenkorttia mobiiliin, tilaa latauslinkki puhelimeesi eAsioinnista. Asiaa sinulle, 62-vuotias 38-39_kassa-ristikko.indd 38 12.6.2019 9.58.15
TAUKOTILA Laatinut Ari Kiviharju RISTIKKO Voita lahjakortti! Ratkaisijan nimi:______________________________ Osoite: _______________________________________ ____________________________________________ Puhelin: ______________________________________ Ristikon palkintona arvotaan 20 euron S-ryhmän lahjakortti. Ristikon 4/2019 täyttäneistä palkinnon sai Tuula Lindberg, Imatra. ?Tee näin: Täytä ristikko. Palauta se 8.8. mennessä. ?Osoite: Paperiliitto-lehti, PL 326, 00531 Helsinki. ?Muista: Kirjoita kuoreen myös tunnus ”Ristikko 5”. " Laatinut Arto Inkala SUDOKU Vaikeusaste ? Vaikeusaste ? ? ? ? ? Ratkaisut sivulla 42 Vaikeusaste ? ? ? Ristikon 4/2019 ratkaisu S ? ÄÄNIN ? N A T A MAAVÄRIT O K R A T V I E R A I L U T ASEEN KERA K A I S A A N S A I A T A LAULUN TYTTÖ LASTAT E R I K A T A T U T O U K K A I S E T PILLISTÄ V I H E L L Y S ASTIA OHJAA K A T T I L A ? T ? EUMAA I T A L I A K A K S I U OLUELLE P U L L O JUONIVIA ANKARA K O V A TYÖ SUU T E K O IDOLILLE I H A I L U R A T K O T U T REISSUT M A T K A T U T U I S U U S ALE TÄMÄ E T U I S A ? ANTAVAT ARMOA ? T ÄÄNNELLÄ OSATA U L I S T A L ERIN O S A M A K S U KORTEIN A R A S A LIMA SIELLÄ P E R U MATAA Y TALAAT V E N E V A J A T TYTTÖ P I M U HERÄTE E T A N A PINTOJA ASUT I H O T SIAT USEIN KUNTA JA TYTTÖ I N A R I T MUUT ARKOJA N MALMEJA ALUS+T K I I S U T Ä H I N Ä T PELLE! U J O T E ? T ? N VALAISEE O T S A L A M P P U A A P O ISOJA? I I T A T AUTERE A U E R I V A T VAELTAVA! S I E L U MISSINÄ L O L A T A T E ERONEN +T E L L A T EHTOO I L T A PELLOLTA S A T O T I U T T I I T VIRITETTY SIIVIN JAUHOT KIN? SAUMA VANHANEN KIVISTÄKIN TEHTYJÄ KYLÄILYT NAISBALETTITANSSIJOIDEN ASU REIMAN EIVÄT NÄE JALOIN OTETTU KASVAVA SOKKELI HYÖKKÄYS UHKINA PUUROON PALKITTU KYNÄILIJÄ KUKKASIAKIN KASVAVIA SUKSIN EDETTYÄ VOI SADE LÄHES SUKSEN POHJASSA BONUS AISTITTU RISTIKOT USEIN SAMEUTTA 2 PILKAT SHARON 20 20 PALLOJEN ALLE TULEHTUMA JALOILLE KERROTTU KÄTEEN METSIKKÖ PUUSKUTTELIJOILTA TAUSTAKIN LAULOIVAT KONEVELJESSARJASSA KOULUSTA SAATUA Paperiliitto 5/2019 | 39 38-39_kassa-ristikko.indd 39 12.6.2019 9.58.17
DS Smith Finlandin taukotuvassa matkustettiin, hoidettiin eläimiä ja puutarhaa sekä jännitettiin ylppäreitä. Teksti Mari Schildt Kuva Vesa-Matti Väärä K esäloma tuntuu vain lähenevän, kun sen oikein hyvin suunnittelee, mietittiin toukokuun lopulla DS Smith Finlandin taukotuvassa Nummelassa. Pääluottamusmies Juha Kosolalla on lomakammassa vain muutama piikki. Hän kertoo, että vaimo on tehnyt varaukset valmiiksi Italian Toscanaan. – Meillä on auto siellä vuokrattuna, että eiköhän me ajella ympäriinsä. Tukikohtana on suurta matkailuvaunua muistuttava huoneisto leirintäalueella. Meitä kiinnostavat varsinkin luontokohteet – ja tietysti ruoka, hän hymyilee. Kotilauman ehdoilla Päivän mittaiset reissut ovat automaattistanssin hoitajan Tuula Nurmiston mukaan aivan parhaita. Sen pitemmälle ei tee mieli mennä, koska kotona odottaa neljä koiraa ja kissa. Koiramäärä alkoi kasvaa, kun Tuula innostui rescue-toiminnasta, jossa annetaan koti kodittomalle. – Kaksi isompaa koiraa on adoptoitu Romaniasta. Nyt on lauma täysi, hän hymyilee. Rescue-koiran opettaminen ei hänen mukaansa ole aina helppoa, kun toinen ei välttämättä ole tottunut elämään kodissa. – Monta kertaa mennään kaksi askelta eteen ja kolme taakse. Välillä tuntuu, etLAKISÄÄTEINEN TAUKOTILA Alennusta majoituksesta Majoitusta on tarjolla jäsenetuhintaan Holiday Clubin lomakohteissa, Imatran kylpylässä, Levi Hotel Spassa, Keurusharjun lomaosakkeissa, Yyterin Virkistyshotellissa sekä hostelleissa ympäri maan. Suomi Camping myöntää jäsenalennusta Tampereella, Luumäellä, Porissa ja Heinolassa. Katso tarkemmat ehdot ja voimassaolot liiton nettisivuilta. Liiton lomakeskukset Paperiliitto omistaa kolme lomakeskusta eri puolilla maata. Ne sijaitsevat Turun itäisessä saaristossa Särkisalossa, järven rannalla Jaalan Verlassa ja erämaamaisemissa Kuusamossa. Niissä voit majoittua edullisesti huoneistoissa tai varaamalla vaunupaikan. Bensiini ja autonvuokraus Autolla liikkuva hyötyy sitä enemmän, mitä enemmän hän tankkaa Teboil-asemilla. Autovuokraamo Hertz tarjoaa erikoishinnat vapaa -ajan vuokrauksista Suomessa ja ulkomailla. Vapaa-ajan vakuutus Lomalaisen vapaa-ajan tapaturmien ja matkasairastumisten varalta jäsenyyteen kuuluu If:n liittovakuutus, joka on voimassa kaikilla jäsenillä eläkeläisja oppilasjäseniä lukuunottamatta. Laivamatkat ja hotellit Ulkomaille suuntaavat hyötyvät jäsenyydestä myös Eckerö Linen, Tallink Siljan ja Viking Linen matkassa. Pohjoismaihin ja Baltiaan suuntaaville yöpymisetuja tarjoaa Nordic Choice Hotels. Edullisia lomia ja hyvinvointijaksoja Tämän kaiken lisäksi Paperiliiton jäsenillä ja ja perheenjäsenillä on mahdollisuus käyttää erilaisia lomaetuja ja hyvinvointijaksoja liiton kautta. Lue lisää netistä Tarkempia tietoja jaksoista, hakemisesta sekä kaikista jäseneduistasi näet osoitteessa www.paperiliitto.? /jasenasiat/jasenedut.? P Käytä lomalla jäsenetujasi Lomailetko kotimaassa autoillen? Siinä tuli jo kolme syytä hyödyntää Paperiliiton jäsenille tarkoitetut alennukset ja edut majoituksesta ja polttoaineesta. 40 | Paperiliitto 5/2019 Kesäsuunnitelmia Nummelassa Adobe Stock 40-41_tauko.indd 40 19.6.2019 0.03.11
tä tästä ei tule mitään, mutta onnistumiset kannustavat. Luottamus ansaitaan pikkuhiljaa, ja lopulta lemmikit ovat kuin eivät olisi koskaan muuta olleetkaan kuin perhekoiria, hän juttelee. Pitsejä, puutarhoja ja ylppäreitä Lohjan OS47 puheenjohtaja Päivi Lumikumpu huudahtaa, että rakastaa puutarhoja. – Minua on ihan turha päästää minnekään puutarhalle, tulen kuitenkin sieltä pois joku kepakko mukana. Viimeksi tarttui mukaan aivan ihana magnolia ja luumupuu, hän hengähtää. Tänä kesänä hän suunnittelee retkeä Länsirannikolle. Kädentaitajana hän aikoo opetella nypläämään, ja on siksi menossa Rauman pitsiviikoille. Lisäksi häntä kiinnostavat vanhat, kauniit talot, joihin pääsee sisälle asti tutustumaan elokuussa Uudessakaupungissa ja Loviisassa. – Ne vanhanajan kivijalkaiset hirsitalot! Niiden ikkunatkin ovat aivan upeita, kerta kaikkiaan! Ei nykypäivänä enää sellaisia ikkunoita tehdäkään. Niissä näkyy käden jälki, hän sanoo. Kesätyöntekijä Tommi Tähtinen miettii uudenajan asioita. Kuun lopussa hän saa valkolakin Lohjan yhteislyseon lukiosta, ja kesällä on tiedossa mukavasti töitä DS Smith Finlandilla. Työn lomassa voi miettiä seuraavia askeleita. Kotona Tommin äiti puuhaa ylioppilasjuhlia ja tutkii voileipäkakun reseptejä. Valkolakki hankittiin viikko sitten viikonloppuna. – Ihan hyvältä se näyttää, Tommi hymyilee. ? P ?Kesätyöntekijä Tommi Tähtisen (vas.) ei tarvitse miettiä lomasuunnitelmia, Päivi Lumikumpu ja Tuula Nurmisto lomailevat lähiseudulla, Juha Kosola lähti Italianmatkalle. TAUKOTILA Teksti Eeva Eloranta-Jokela V iisi vuotta sitten Heidi Halttunen kertoi tällä palstalla viettävänsä kolmikymppisiään perheen ja lähimpien ystävien kesken. – Tälle syntymäpäivälle ei ole ihme suunnitelmia. Satun olemaan vapaalla, joten aika kuluu elukoitten kanssa. Heidi kertoo aina olleensa heppatyttö. Ensimmäisen hevosensa, Tammikan, hän hankki kuusi vuotta sitten. – Kun Tammikalle sattui tapaturma, eikä ollut varmuutta, selviääkö se, ostin itselleni myös varsan kasvamaan. Orelga, kutsumanimeltään Helmi, on nyt nelivuotias. Ratsastus on hyvä mielen harrastus. – Vanhemman rouvan kanssa käydään sienestämässä. Minä bongaan sienet ja katson, ettei Tammika tallo niitä. Se on niin malttamaton odottamaan, vaikka on jo 23-vuotias. Moni luulee nuoremmaksi. Molemmat hevoset tykkäävät uida. – Järveen voidaan mennä heti, kun jäät lähtevät ja viimeistään, kun itse tarkenen mennä.? P Hän täyttää vuosia lehden ilmestymispäivänä Uintia ja sieniä SYNTTÄRISANKARI Heidi Halttunen Asuinpaikka: Torsansalo Syntynyt: 28.6.1983 Syntymäpaikka: Pieksämäki Perhe: avopuoliso, koira, kissa ja 2 hevosta Työ: operaattori arkittamolla, Metsä Board Simpele Terveiset: työkavereille terkkuja! Kesähelteellä uimisesta nauttivat niin hevonen kuin ratsastajakin. Testaapa tietosi – ja kaverin myös 1. Missä kaupungissa ilmestyy Länsiväylä-lehti? 2. Mikä on Mira Potkosen urheilulaji? 3. Mihin maahan meni Euroviisujen voitto? 4. Mikä on kakapo? 5. Mikä on Paperi T:n oikea nimi? 6. Kuka esittää pääosaa elokuvassa Olen suomalainen? 7. Mikä nimellä Keskustapuolue tunnettiin ennen? 8. Mitä tarkoittaa sivistyssana klaustrofobia? 9. Missä vietetään Provinssi -festivaaleja? 10. Mikä on Suomen suurin ammattiliitto? Vastaukset sivulla 34. MITÄS TIEDÄT? Paperiliitto 5/2019 | 41 Kesäsuunnitelmia Nummelassa 40-41_tauko.indd 41 19.6.2019 0.03.12
42 | Paperiliitto 5/2019 TAUKOTILA HAURIS | Piirtänyt Jarno Kiukas MISTÄS TIESIT? Vastaukset sivun 41 kysymyksiin Matti Ristinen esittää Kari Tapiota. 1. Espoossa 2. Nyrkkeilyn 3. Hollanti 4. Papukaija 5. Henry Pulkkinen 6. Matti Ristinen 7. Maalaisliitto 8. Suljetun paikan kammo 9. Seinäjoella 10. PAM, Palvelualojen ammattiliitto, 232 000 jäsentä Keskeiset numerot LU K U N U R K K A Sami Turunen on viestintäyrittäjä, joka rakastaa sanoja, numeroita ja nippelitietoa. La ur i R ot ko V iimeinen Lukunurkka-kolumni kertoo työmarkkinoiden oleelliset numerot. Nämä osaamalla pärjää tilanteessa kuin tilanteessa. 10 – TYÖMARKKINAT ovat täynnä tarinoita, legendoja ja mystiikkaa, ja harva paikka peittoaa tässä suhteessa työnantajalinnaketta, Helsingin paraatipaikalla sijaitsevaa neuvottelupesäkettä, Eteläranta kymppiä. Monelle duunarille paikka edustaa pimeyden ydintä, mutta on pakko myöntää, että isäntien kokouskeskuksen herkulliset tarjoilut ovat maan parhaimmistoa. 9 – TYÖEHTOSOPIMUSNEUVOTTELUJEN alussa molemmat osapuolet lupaavat omille jäsenilleen yhdeksän hyvää ja kymmenen kaunista. Siperia yleensä opettaa, että kohtuus kannattaa – liian innokkaat, selkävoittoja hamuavat haukat ovat saaneet näissä karkeloissa aina siipeensä. 8 – KAHDEKSANTUNTINEN työpäivä. Kliseistä käytetyin, mutta silti ay-liikkeen kouriintuntuvin meriitti. 7 – RAAMATULLISET seitsemän kuolemansyntiä ovat tuttuja myös neuvottelupöydistä: ylpeys (ei anneta periksi vaikka mikä olisi), kateus (toiset saavat enemmän kuin me, ei käy), viha (vastapuolen demonisointi), laiskuus (onko pakko neuvotella yöllä?), ahneus (halutaan viedä tuhkatkin pesästä), ylensyönti (liikaa palaveripullaa) ja himo (pääsisipä jo kotiin puolison viereen). 6 – VANHEMPAINVAPAAN 6+6+6-mallissa yhden kuuden kuukauden jakson käyttäisi äiti ja toisen isä. Kolmannen jakson käytöstä vanhemmat voisivat sopia keskenään. Jos sen käyttää äiti, se on normaalia, jos isä, hän saa sankarin viitan ja ylenmääräistä taivastelua upeasta asenteestaan. 5 – VIISIPÄIVÄINEN työviikko. Suomalaisen työelämän perusjuttu – paitsi niille, jotka eivät tee viisipäiväistä viikkoa. 4 – EDUSKUNNAN nelivuotinen kausi. Vaikka työmarkkina-asiat pitäisi päättää työmarkkinapöydissä, on eduskunnalla ja varsinkin hallituksella aika ajoin hinkua puuttua asioihin, jotka niille eivät kuulu. Joskus onnistuu, yleensä ei – terveisin Sari Sairaanhoitaja. 3 – KOLMIKANTA on perinteinen työmarkkina-asioiden hoitamisen koordinoiva malli, jonka EK kuoppasi yksipuolisesti ja ihmettelee miksi asiat eivät enää pysy koordinoidusti hoidossa. 2 – TYÖMARKKINOILLA on kaksi osapuolta: työnantajat, jotka tarjoavat työtä ja tarvitsevat työntekijöitä sekä työntekijät, jotka tarvitsevat työtä ja tarjoavat osaamistaan. Silti kysynnän ja tarjonnan selkeä asetelma kriisiytyy joskus helvetilliseksi sopaksi ja selkkaukseksi. 1 –YLEISSITOVUUDEN ja muiden ammattiyhdistysliikkeelle pyhien asioiden viholliseksi numero yksi on ilmoittautunut – tahallaan tai tahtomattaan – Juhana Vartiainen. ? P Siperia yleensä opettaa, että kohtuus kannattaa. ”SE ON TOSI EPÄREILUA” KÖYHIEN LAPSET EI PÄÄSE KOULUUN. NIIDEN PITÄÄ MENNÄ TÖIHIN. SIKSI NE EI OPI JA NIISTÄKIN TULEE KÖYHIÄ. Lapsityö maailmassa vähenee, kun aikuisilla on kunnon palkat. Katkaise köyhyyden kierre. sask.fi/lahjoita Lehtimainos_vaaka.indd 1 10.6.2019 14.37 42-43_tauko.indd 42 18.6.2019 16.44.02
Paperiliitto 5/2019 | 43 Nro 6 Aineistopäivä ????????14?8? Ilmestyy ??????????????? 30?8? Nro 7 Aineistopäivä ?????????11?9? Ilmestyy ????????????????27?9? Nro 8 Aineistopäivä ????????9?10? Ilmestyy ?????????????? 25?10? Nro 9 Aineistopäivä ?????????6?11? Ilmestyy ???????????????22?11? NRO 10 Aineistopäivä ???????? 3?12? Ilmestyy ?????????????? 20?12? Paperiliittolehden aikataulu 2019 Sudokun ratkaisut sivulta 31 PAPERI Li it to ”SE ON TOSI EPÄREILUA” KÖYHIEN LAPSET EI PÄÄSE KOULUUN. NIIDEN PITÄÄ MENNÄ TÖIHIN. SIKSI NE EI OPI JA NIISTÄKIN TULEE KÖYHIÄ. Lapsityö maailmassa vähenee, kun aikuisilla on kunnon palkat. Katkaise köyhyyden kierre. sask.fi/lahjoita Lehtimainos_vaaka.indd 1 10.6.2019 14.37 Porin osasto 10 Eläkeläispäivää vietetään torstaina 4.7. klo 12.00 osaston huvilalla. Kuljetus kartonkitehtaan portilta klo 11.30 ja paluu noin klo 15.00. Hämeenlinnan osasto 66 Vanajavesi-risteily la 14.9. klo 16.30–19.30. Lähtö Rantakasinolta. Omavastuu eläkeläisiltä €/hlö, seuralainen 20 €/hlö (sis. risteily, kahvi/tee ja pulla). Sitovat ilmoittautumiset 11.8. mennessä Käen Mirjalle, puh. 040 5677 582. OSASTOT Hyvää ja turvallista kesää kaikille! 42-43_tauko.indd 43 18.6.2019 17.49.13
MENOS SA MUKAN A Ajan tasalla kiertue Paperiliitto käy syksyllä neuvotteluja tulevista työ ehdoista. Tule kuulemaan suoraa puhetta sopimusneuvotteluista Ajan tasalla -tilaisuuksiin! Lappeenranta ti 24.9. Tampere to 26.9. Turku ti 1.10. Jyväskylä to 3.10. Helsinki ti 15.10. Oulu to 17.10. Tampere la 9.11. (jalostus) Lue lisää ja ilmoittaudu mukaan osoitteessa www.paperiliitto.fi BY MARKO VAINIO 42-43_tauko.indd 44 18.6.2019 16.28.09