05/20 P a p e r i l i i t t o Kesäilta täynnä tunnelmaa Kun pehmeä hämärä alkaa laskeutua, Virpi Lampinen laittaa ykkösen silmään. Minne tie vie, sitä ei tarvitsekaan tietää. Jäsentutkimus Paperiliitto saa hyvän arvosanan jäseniltään ravinto Parempi ruoka vei vaivoja, kiloja ja unettomuutta TAlous Sellu ja kartonki myyvät koronakriisissäkin Paperi_01 (Conflicted copy from REIMAR-PC on 2020-06-11).indd 1 Paperi_01 (Conflicted copy from REIMAR-PC on 2020-06-11).indd 1 12.6.2020 12:57:08 12.6.2020 12:57:08
18–35-vuotiaille paperiliittolaisille 31.10.2020 Apollo Live Club, Helsinki Seuraa ilmoittelua: paperiliitto. ja facebook.com/paperiliitto 18–35-vuotiaille paperiliittolaisille Vuoden 2020 parhaat bileet! Paperi_3_sisis.indd 2 Paperi_3_sisis.indd 2 12.6.2020 9.50.46 12.6.2020 9.50.46
P a p e r i l i i t t o 5 / 2 2 2 6 . 6 . 2 2 T o i m i t u k s e lt a S i s ä lt ö K u o r i m o H i o m o T a u k o t i l a – PaPeriliiton jäsenten halu suositella omaa liittoaan muille on aivan omaa luokkaansa, kertoo Erna Icen Taloustutkimuksesta, joka toteutti Paperiliiton jäsentutkimuksen. Perusteina jäsenten suositteluhalulle ovat liiton edunvalvontatyö sekä jäsenistön asioiden ajaminen, suuri järjestäytymisaste, liiton vahvuus sekä tarjolla olevat jäsenedut. Paperiliiton jäsenyys koetaan erittäin tärkeäksi nyt ja myös tulevaisuudessa. Liiton organisaatiossa jäsentutkimuksen tulokset käydään huolellisesti läpi. Hyvä palaute otetaan luonnollisesti iloisena vastaan, mutta varsinkin esiin tuleviin kehittämiskohteisiin perehdytään erityisen tarkasti. Jäsentutkimuksesta käy selvästi ilmi, että liitto koetaan tärkeänä turvan antajana nimenomaan mahdollisissa ongelmatilanteissa, mutta myös hyvänä edunvalvojana. Työntekijöiden etujen ajaminen tuskin muuttuu tulevaisuudessa ainakaan helpommaksi. Siitä huolimatta liitto pyrkii palvelemaan jäseniään yhä paremmin. Sillä kun kuulut, sinut kuullaan. • Annoitte kuulua: kannattaa kuulua 62. vuosikerta Julkaisija Paperiliitto r.y. www.paperiliitto.fi Päätoimittaja Petri Vanhala Toimitussihteeri Eija Valkonen Toimittaja Eeva Eloranta-Jokela Taitto Reima Kangas Aineistot tiedotus@paperiliitto.fi Osoite Hakaniemenranta 1 A, 7. krs., PL 326, 00531 Helsinki Puhelin 010 289 7700 Sähköposti etunimi.sukunimi@paperiliitto.fi Kaupalliset ilmoitukset MikaMainos Oy, p. 02 235 1371, info@mikamainos.fi Osoitteen muutokset jasenrekisteri@paperiliitto.fi ISSN 0356-0708 Paino PunaMusta Paperi Novapress Silk 70 g / m 2 , Stora Enso Veitsiluoto 04 Investoinnit auttaisivat koronakriisistä selviämiseen. 06 Kuumiin ilmoihin voi varautua. 08 Heikki Turtiainen haluaisi talvityöntekijäksi. 09 Tuupataanko nuoret ikäluokat jyrkänteeltä alas? 30 12-tuntisella jaksaa. 32 Ammattiosastot hyväntekijöinä. 33 Katso menovinkkejä kesäiseen Suomeen. 34 Työttömyyskassa tiedottaa: Ohjeita lomautetulle. 35 Harrastus auttaa hallituksessa. 36 Tehtäviä ja sanaristikko ratkottavaksi. 38 Encoren väki koronapotretissa. 39 Brittipuutarhassa saa teetä ja kakkua. 39 Parasta elämässä: Jarkko Friman kalastaa eikä tyhjiä höpise. 42 Kolumnisti Jose Ahonen: Kuuntele, niin teet vaikutuksen. 20 Jäsentutkimus kertoo, että jäsenet ovat hyvin tyytyväisiä Paperi liittoon. Parempaan silti pyritään. 24 Remontti ruokavalioon vei Jari Kettusen vatsavaivat, paransi unen laatua ja nosti vireystasoa. 28 Entiset amcorilaiset työllistyivät Lieksassa. Kauttualla on hankalampaa. Marko Paavola suunnittelee yritystä. PEFC/02-31-162 441 428 PAINOTUOTE Akseli MurAjA MArjAAnA MAlkAMäki sAnnA järvinen Vuoden 2020 parhaat bileet! Paperi_3_sisis.indd 3 Paperi_3_sisis.indd 3 15.6.2020 14:03:34 15.6.2020 14:03:34
5 / k u o r i m o 4?PaPeriliit to?05 / 2020 Poikkeuskevät on kohdellut metsäteollisuuden työpaikkoja sekä hyvin että huonosti. Ihmisten siirtyminen töistä ja kouluista koteihin toisaalta lisäsi kartonkija elintarvikepakkausten kysyntää, toisaalta vauhditti toimistoja vihkopaperien kysynnän laskua. Kesälomittajat ovat turvanneet käyntiä siellä, missä tuotanto käy täysillä. Metsäteollisuudessa lomautukset ovat jääneet monia muita aloja vähäisemmiksi. Paperityöväen Työttömyyskassan jäsenistä reilu 1100 oli lomautettuna kesäkuun alussa erimittaisille jaksoille. Osa lomautuksista oli ilmoitettu jo ennen koronasta johtuvia toimia. Paperiliiton kokoamien tietojen mukaan lomautukset kohdistuvat lähinnä hienopaperia valmistaville tehtaille ja ne ovat kestoltaan muutamista päivistä kuuteen viikkoon. Koronan aiheuttamista muutoksista markkinanäkymiin voit lukea tästä lehdestä sivuilta 18–19. Paperiliiton toimisto on maaliskuusta saakka tehnyt töitä etäyhteyksin. Palvelut ovat toimineet keskeytyksettä. Koronan vaikutuksia työpaikoilla on seurattu etäpalaverien avulla säännöllisesti. Pääluottamusmiesten ja työsuojeluvaltuutettujen yhteistyöryhmistä on saatu hyvää kokemusta myös jatkettavaksi myöhemmin. Koronaan sairastuneiden työssäkäyvien jäsenten määrä on Paperiliiton tietojen mukaan noin viisi. Maan hallitus antoi kesäkuun alussa lisätalousarvioesityksen, jossa oli varattuna yhteensä 156 miljoonaa euroa Metsä Investoinneista vetoapua teksti ?Eeva Eloranta-Jokela Miten metsäteollisuus selviää koronakriisistä? Paperiliitto toivoo vauhdittajaksi Kemiin suunniteltua biotuotetehdasta, josta odotetaan investointipäätöstä aikaisintaan syksyllä. Groupin biotuotetehtaan infrahankkeisiin, jos hanke toteutuu. Investointipäätös biotuotetehtaan rakentamisesta Kemiin tehdään yhtiön mukaan aikaisintaan syksyllä 2020. Paperiliiton puheenjohtaja Petri Vanhala on tyytyväinen, että hallitus pitää investointia metsäteollisuuteen tärkeänä ja otti sen lisätalousarviossa huomioon. – Suomi tarvitsee Kemin biotuotetehtaan kaltaisia investointeja, sillä metsäteollisuudella on laaja vaikutus talouteen. Alihankintaketjussa koneiden ja laitteiden kotimaisuusaste on korkea, Vanhala painottaa. Jos investointi Kemiin toteutuu, sen arvo olisi 1,5 miljardia euroa ja kyseessä on Suomen metsäteollisuuden historian suurin investointi. Metsä Groupin Äänekosken tehtaan arvo oli 1,2 miljardia euroa. – Suomella ei ole varaa sanoa tällaisille hankkeille ei. Äänekoski on ainoa kerta, kun metsäteollisuuden investoinnit ovat vuoden 2008 jälkeen ylittäneet poistojen määrän, sanoo Vanhala. koko suorassa arvoketjussa biotuotetehtaan arvioidaan työllistävän noin 2500 henkeä, mikä on 1500 henkeä lisää nykyiseen, lähinnä metsänkorjuuseen ja kuljetuksiin. Tehtaan rakennusvaiheen vaikutus on arvioitu lähes 10 000 henkilötyövuodeksi, josta yli puolet tehtäisiin Kemissä. Itse sellutehdas ei työllistäisi enempää kuin nykyisinkin, 250 henkilöä, mutta se turvaisi työpaikat tehtaan 30–40 vuotta kestävän elinkaaren ajaksi. »Suomella ei ole varaa sanoa tällaisille hankkeille ei.» Paperi_04-5.indd 4 Paperi_04-5.indd 4 12.6.2020 12:55:41 12.6.2020 12:55:41
5 / k u o r i m o PaPeriliit to?05 / 2020?5 Investoinnit toisivat nostetta maalle ja alalle. Metsä Groupin nykyiselle tehdasalueelle Kemiin rakennettavan biotuotetehtaan valmistelutyö on pitkällä, mutta investointipäätöstä ei odoteta ennen syksyä. Havainnekuva suunnitellusta tehtaasta. kuoPioon suunniteltu Finnpulpin sellutehdas kariutui alkuvuodesta ympäristölupaan. Paperiliitosta on esitetty mahdollisuutta tarkastella kielteistä lupapäätöstä uudelleen. – Kuopio yhdessä Kemin hankkeen kanssa toisi metsäteollisuuteen yli 3 miljardia euroa yksityistä investointirahaa. On sääli, että Kuopion hanke kaatui, se voi olla kohtalokasta pitkällä aikavälillä, Petri Vanhala sanoo. Myös puun riittävyyttä pitäisi investointien yhteydessä tarkastella uudelleen. – Saatavuuteen vaikuttaa myös se, että ajettaessa hienopaperituotantoa alas sen verran putoaa pois puuraaka-aineen tarvetta, Vanhala huomioi. Hän pitää tärkeänä, että maan hallitus on perillä siitä, mitkä ovat metsäteollisuuden tarpeet ja miten teollisuuden toimintaedellytyksiä voidaan tukea. Hän toivoo, että ymmärrys siitä, kuinka vastuullisesti metsäteollisuuden työnantajat ja työntekijät ovat yhdessä toimineet, kasvaa. – Ne, jotka ovat pystyneet käymään koronasta johtuvan poikkeusajan töissä, ovat pitäneet tämän maan pystyssä joko huolehtimalla sairastuneista, ruokahuollosta, palveluista ja koulutuksesta, mutta myös pitämään tärkeää vientiteollisuuden alaa käynnissä, Vanhala kiittää. • Metsä GrouP Paperi_04-5.indd 5 Paperi_04-5.indd 5 12.6.2020 12:55:42 12.6.2020 12:55:42
5 / k u o r i m o 6?PaPeriliit to?05 / 2020 Kuumuudesta on työpaikalla paljon haittaa usein tai lähes aina. Näin arvioi reilu kolmannes liiton työsuojelukyselyyn vastanneista työsuojeluvaltuutetuista. Joka toisen vastaajan mielestä korkea lämpötila vaivaa kohtalaisesti ja toisinaan. Tampereen keskustassa Metsä Board Takolla kuuma kesä on mielessä hyvissä ajoin. – Ilmastoinnin ennakkohuollot tehdään ennen kesäkautta, jotta saadaan varmasti viilennettyä ne tilat, mitä voidaan viilentää. Valvomoiden ulkopuolella olosuhteisiin ei oikein voi vaikuttaa. Tämä on vanha pytinki, jossa kuumuus helposti leviää muulloinkin, sanoo tehtaan työsuojeluvaltuutettu Ilkka Rosendahl. Korkeasta lämpötilasta johtuva kuormitus keholle vähenee, kun välillä voi olla viileässä. Työsuojeluhallinnon suosituksia tauoista ja vaatetuksen keventämisestä ei paperiteollisuudessa ole kuitenkaan helppoa noudattaa. Paikoin on pakko käyttää kypärää ja umpinaisia työkenkiä. myös tarkastaja Mikael Tschernov Etelä-Suomen aluehallintovirastosta tietää, ettei pitkiä hihoja voi aina vaihtaa lyhyisiin tai käyttää hengittävämpää materiaalia, jos se ei täytä palonkestovaatimuksia. Tschernov suosittelee pyrkimään tauotukseen. Lämpötilan ylittäessä 28 astetta tunnissa pitäisi pystyä pitämään 10 minuutin tauko. –Työnkierrosta voi olla apua tai tauottajista, mutta nykyisin tehtailla on niin vähän työntekijöitä, ettei erillisiä tauottajia pystytä käyttämään. Tschernov muistuttaa, että lämpöolojen merkitys on arvioitava tapauskohtaisesti esimerkiksi työterveyshuollon työpaikkaselvityksen yhteydessä. RasKaIN työ Takolla on Ilkka Rosendahlin mielestä siivoojilla, joiden työpäivästä suurin osa kuluu tuotantotiloissa. Nestetasapainosta huolehtiminen on tuttua muutenkin kuin kesäkuumalla. Kartonkikoneilla palautumisjuomaksi tarjotaan vichyä, jos häiriötai muu katkos kestää pitempään. – Toivotaan silti lämmintä kesää, sillä elämää on Takon ulkopuolellakin. Täällä työpaikalla pitää sopeutua ja on yritettävä pitää haitat minimissä. • Lisää aiheesta työsuojelu.fi > Lämpöolot ?•? eeva eloRaNta-JoKela Korkea lämpötila on työsuojelupulmien kärkikolmikossa. Kesän kuumuuteen voi varautua. Sopeutumista lämpöön Välillä on siedettävä hikiset olot. – Prosessityössä edetään prosessin ehdoilla: kun tampuuri on valmis, se vaihdetaan. Vaatetus on sen mukainen, mitä työnantaja määrää, sanoo työsuojeluvaltuutettu Ilkka Rosendahl. Jana Machackova-oey Paperi_06-7.indd 6 Paperi_06-7.indd 6 15.6.2020 12:39:25 15.6.2020 12:39:25
t e s t e s t i Tällä palstalla testataan, miten Paperiteollisuuden työehtosopimus toimii käytännössä. 5 / k u o r i m o PaPeriliit to?05 / 2020?7 Vertaistukea työtä vailla oleville oletKo työtön tai lomautettu? Työluuri tarjoaa vertaistukea. Voit keskustella sellaisen ihmisen kanssa, jolla on omakohtaista, ammatillista tai muuta kautta hankittua kokemusta työttömyydestä. Soittaminen on täysin luottamuksellista ja anonyymiä. Vastaajat ovat vapaaehtoisia, jotka tarjoavat keskustelutukea, vinkkejä ja rohkaisua kaikille, joita työn muuttuminen koskettaa. Palvelussa ei tarjota työjuridiikkaan tai talousapuun liittyvää tukea tai muuta ammattilaisuutta edellyttävää ohjausta. Työluurin puhelinnumero on 060110015 ja se päivystää maanantaista perjantaihin klo 13-16 sekä klo 17-20. Lauantaisin työluurissa vastataan klo 13-16. Puhelut maksavat 8,13 snt./minuutti. Työluuri on Feeniks-hankkeen, Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK:n, Työttömien Keskusjärjestön sekä ViisNollaTuki ry:n koordinoima palvelu.?• Vuosilomaajan pituus Paperiteollisuuden tessin mukaan tam 37:ssa vuosiloman pituus on lyhyessä kierrossa 24 kalenteripäivää ja pitkässä kierrossa 26 kalenteripäivää yhdenjaksoisena vapaana 18.5.-16.9. Miten työehtosopimuksen kohta toimii, onko nykyinen vuosiloma sopivan mittainen? Tähtiä 1=huonosti, 2=menettelee, 3=kohtalaisesti, 4=totuttu ja toimiva käytäntö, 5=oikein hyvin vastaus: ”Hyvä, että vuosiloman pituus on määritelty tessissä. Mahdollisuus pitkään yhdenjaksoiseen vapaaseen on tärkeä asia, jos sitä vaikka vertaa aloihin, joissa se on työaikalain mukaisesti vain kaksi viikkoa. Lomatoiveet on meillä toteutuneet vähintään kohtalaisesti ja halutessaan lomaansa on voinut myös pilkkoa.”?• Hannu Mentula pääluottamusmies UPM Kymin sellutehdas Työryhmä pohtii liiton tulevaisuutta PaPeRIlIItoN hallitus on perustanut tulevaisuuskomitean. Komitean tehtävänä on tehdä ohjelmapaperi liittokokoukselle Paperiliiton toiminnan kehittämisestä seuraavan liittokokouskauden 20212025 aikana. Työryhmän jäseniä ovat liiton hallituksen työvaliokunnan jäsenet Jouko Aitonurmi, Petri Salminen, Jorma Paajanen, OlliPekka Kaikkonen ja Pasi Untolahti sekä johtoryhmän jäsenet Petri Vanhala, Juhani Siira, Sami Laakso ja Markku Leppänen, työttömyyskassan johtaja Arto Turunen sekä liiton toimistosta Eija Valkonen ja Juha Koivisto. Kattavan pohjan komitean työlle tarjoaa liiton tänä keväänä toteuttama jäsentutkimus, johon paperiliittolaiset vastasivat varsin aktiivisesti. Jäsentutkimuksen tuloksista kerrotaan tässä lehdessä sivuilla 20–23. Tulevaisuuskomitean työn on tarkoitus olla valmis tammikuussa 2021.?• Rauman sahan rakentaminen alkoi metsä Fibren Rauman sahan maanrakennustyöt käynnistyivät toukokuun lopulla. Sahan perustusten teko päässee alkamaan heinäkuun lopulla. Uusi mäntysaha valmistuu Raumalla sijaitsevan Metsä Fibren sellutehtaan kanssa samaan integraattiin. Näin saadaan hyödynnettyä yhteistä energiantuotantoa, sivuvirtoja, logistiikkaa ja palveluita. Investoinnin arvo on noin 200 miljoonaa euroa. Sahasta tulee yhtiön mukaan maailman modernein ja pisimmälle automatisoitu saha. Sahaprosessin eri vaiheissa käytetään konenäköja tekoälyteknologiaa, jota ei vielä muualla sahateollisuudessa ole käytössä. Saha työllistää suoraan noin 100 henkilöä ja koko suorassa arvoketjussa noin 500 henkilöä. Rakennusvaiheessa työllisyysvaikutuksiksi on arvioitu noin 1500 henkilötyövuotta. Projektin kotimaisuusaste on 70 prosenttia. Vuosituotanto on noin 750 000 kuutiota mäntysahatavaraa. Tukkia saha käyttää vuosittain 1,5 miljoonaa kuutiota. Tuotanto myydään pääasiassa Eurooppaan ja Aasiaan.?• »talouden syöksy tekee Kemiin suunnitellusta biotuotetehtaasta entistä tärkeämmän.» Kalevan pääkirjoitus 27.5. Paperi_06-7.indd 7 Paperi_06-7.indd 7 15.6.2020 12:39:26 15.6.2020 12:39:26
8?PaPeriliit to?05 / 2020 5 / k u o r i m o 40 vuotta vuorotyötä syö miestä, sanoo UPM:n Kaukaan paperitehtaalla päällys tyskoneella työskentelevä Heikki Turtiainen. Lyhyttä kiertoa tekevä Turtiainen huomaa vuorotöistä aiheutuvan kuormi tuksen erityisesti unenlaadussa. Myös sosiaaliset suhteet ovat kutistuneet vähiin. – Kyllä se 40 vuotta vuorotyötä näkyy naamassakin, joka on kuin ajokoiralla, hän hymähtää. Turtiainen on itse pysynyt terveenä. Osa hänen työkavereistaan on kokenut monenlaiset vaivat ja sairaudet. Turtiainen olisi halukas päivätöihin, mutta se ei ole mahdollista. Hän toivoo jaksavansa eläkeikään asti. – Olen ehdottanut, että kun meille tulee nuoria kesätöihin, minusta voisi tehdä talvityöläisen. Voisin olla kesät vapaalla ja talvet töissä. Joustoista puhutaan, mutta olisipa työnantajakin valmis niihin. Monissa tutkimuksissa on todettu vuorotyön haitat. Erityisesti yövuorot ovat haitallisia, sillä ne sekoittavat elimistön säätelyjärjestelmiä ja unirytmiä. Yövuorot lisäävät univalvetilan häiriöitä, työtapa turmia, sydän ja verisuonisairauksien ja erilaisten syöpien riskiä. Vuorotyön vaikutukset pahenevat ikään tyessä. Etenkin yötyöhön on yhä vaikeampi sopeutua. Ikä myös heikentää yövuoron jälkeistä unta ja työstä palautumista. – Yli 50vuotiaat hyötyisivät eniten päi vätyöhön siirtymisestä sekä kuormitta vien vuoropiirteiden, kuten yövuorojen ja lyhyiden työvuorovälien vähentämisestä, huomauttaa tutkimusprofessori Mikko Härmä Työterveyslaitokselta. Tuoreen tutkimuksen mukaan hitaat kierrot, pitkät työajat ja runsaat yötyöt lisäävät pitkiä sairauspoissaoloja. Poissa olot korostuivat yli 50vuotiailla. – Asia olisi helposti hoidettavissa: yli viisikymppisille ei tarvitse laittaa useita yövuoroja peräkkäin, vaan niitä voi olla vaikka kaksi, Härmä huomauttaa. Ainakin UPM:n Kuusankosken ja Kaukaan tehtailla 60 vuotta täyttäneet voivat ostaa yövuoroja vapaaksi palve lusvuosikorvauksilla ja lomarahoilla. Helpotusta vuorotyöhön tuo myös uusi paperiteollisuuden tes: 55 vuotta täyttä neillä työntekijöillä, joilla on 20 vuoden yhtäjaksoinen työsuhde, on mahdollisuus vaihtaa palvelusvuosikorvausta kahden viikon vapaiksi vuosittain. – Aion ilmoittaa heti halukkuuteni sellaiseen, Turtiainen sanoo.?•?tiina Suomalainen Vuodet vuorotyössä kuluttavat. Heikki Turtiainen toivoo työnantajalta joustoja. Erityisesti yövuorot riski terveydelle »Olen ehdot tanut, että minusta voisi tehdä talvi työläisen.» Heikki Turtiainen haluaisi päivätyöhön, koska yövuorot ovat käyneet raskaiksi. mikko nikkinen Paperi_08-9.indd 8 Paperi_08-9.indd 8 11.6.2020 21:07:24 11.6.2020 21:07:24
PaPeriliit to?05 / 2020?9 5 / k u o r i m o Vuodet vuorotyössä kuluttavat. Heikki Turtiainen toivoo työnantajalta joustoja. K uuntelin tässä taannoin koronakävelylenkilläni EVAn mainiota webinaaria Maksavatko nuoret koronalaskun, joka talouden rajoitustoimista väistämättä maksettavaksi tulee. Esiintyjistä jäi erityisesti mieleen Sixten Korkman, joka inhorealistisesti vastasi, että kyllä maksavat. Mutta toisin oli ennen. Korkman viittasi kansantarinoihin, joiden mukaan pohjolassa oli aikanaan erityisiä surmanjyrkänteitä eli ättestupia. Ne olivat käteviä paikkoja, kun piti päästä eroon mussuttavista vanhuksista, joilla ei enää edes sokerinpala suussa sulanut. Jos Mauri oli työnsä tehnyt, niin Mauri sai mennä. Tai pikemminkin pudota. Korkealta ja kovaa. Uskoakseni valtaosa nykypäivänkin aktiivikansalaisista on jossain elämänsä vaiheessa mietiskellyt tuollaisen jyrkänteen käyttökelpoisuutta. Jos ei sitten muualla, niin pankin jonossa tai Prisman hyllyjen välissä. KorKmanin mukaan Suomi on nyt suoja-aidannut ättestupansa ja päättänyt antaa ikääntyneemmälle väestölleen lisävuosia sokerinpalan sulatteluun. Toisinkin oltaisiin voitu valita, kuten naapurimaan Ruotsin esimerkki osoittaa. Kaikki valinnat kuitenkin maksavat: ihmishenkiä ja rahaa. Kun epidemian ensimmäinen aalto nyt näyttää rauhoittuvan, on aika pohtia, kuinka tästä noustaan. Miten nuoremmat sukupolvet tämän viruslystin maksavat? Luontevaa olisi ensinnäkin pohtia jonkinlaista tulonsiirtoa hyvätuloisilta eläkeläisiltä nuoremmille sukupolville yhteiskunnan inhimillisen pääoman lisäämiseksi esimerkiksi yleisen koulutustason nostamisen kautta. Suomalaisen yhteiskunnan helmasynti on viime vuosikymmenet ollut se, että kun vihdoin viimein pääsimme ylös perunakuopasta, alkoi vimmattu kaipuu takaisin koulutusta laiminlyömällä. Paljon itketyn toisen asteen maksuttomuudenkin kustannukset näin epidemia-aikana alkavat näyttää naurettavan pieniltä. Saatikka, jos summaa verrataan hävittäjähankintoihin, joilla pahimmassa tapauksessa tultaisiin puolustamaan autioitunutta kirpputoriyhteiskuntaa. ongelmana tässä sukupolvien välillä toteutettavassa tulonsiirrossa nuoremmille ovat vain nuo epidemiasta talouden rajoitustoimien ansiosta selviävät harmaat pantterit. Kuten Korkman toteaa, ikääntyneet äänestävät, nuoremmat eivät. Tästä syystä ne ovatkin suuret ikäluokat, jotka vievät nuorempia ikäluokkia kuin pässiä narussa kohden tuota ättestupaa. Entä jos jaettaisiinkin tuska ilman, että kukaan tippuu? Haettaisiinkin kaikille hyväksyttävää ja yhtä kipeää kompromissia. Tukka lähtisi, mutta henki ei. Olkoon se sitten yhteiskuntasopimus tai tupo. Niin kuin ennen tehtiin, kun ei tyhmennytty iltapäivälehtiä lukemalla. • P u l p p e r o i t u a Näin se on. Äreän duunarin suusta purkautuu asian ydin. Mie omaishoidan vanhemmat, tuen omia mukuloita palkastani ja hoidan kesät lapsenlapsia. Mitäs jos mie eläköidyttyäni lyön rahahanat kiinni ja meen hoitolakkoon? Hä? »Entä jos jaettaisiinkin tuska ilman, että kukaan tippuu? Tukka lähtisi, mutta henki ei.» Juha Koivisto Paperiliiton vastaava lakimies. Auttaa avaamaan umpisolmuja paperiliittolaisten arjessa. Järjen asiamies, usko tai älä. te PP o Jä rv i Ja nn e m ar kk an en Paperi_08-9.indd 9 Paperi_08-9.indd 9 11.6.2020 21:07:25 11.6.2020 21:07:25
10?PaPeriliit to?05 / 2020 teksti ? Mari Schildt ?kuvat? Reima Kangas, Marjaana Malkamäki, Nina Susi Ihmisiä kesäillassa Paperi_10-17.indd 10 Paperi_10-17.indd 10 11.6.2020 15:36:38 11.6.2020 15:36:38
PaPeriliit to?05 / 2020?11 teksti ? Mari Schildt ?kuvat? Reima Kangas, Marjaana Malkamäki, Nina Susi Tero Kujanpää ja Kirsi Kekki nauttivat kesäillasta Ummeljoella. Myös Tampereella ja Kemissä pehmeä hämärä on täynnä odotusta ja lupausta tulevasta. Ollaan uuden edessä. Ihmisiä kesäillassa Paperi_10-17.indd 11 Paperi_10-17.indd 11 11.6.2020 15:36:41 11.6.2020 15:36:41
12?PaPeriliit to?05 / 2020 k un kesäillan sade ropisee matkailuvaunun kattoon, Tero Kujanpäätä alkaa raukeasti nukuttaa. Kirsi Kekki valvoo vielä hetken ja katsoo telkkaria. Toisella silmällä hän vilkaisee neuleohjetta vaunun sohvaryhmän pöydällä. Mustasta langasta on syntymässä pitsineulesukat. Ikkunasta näkyvät alkavan kesäyön värit: Taivaanrannassa hehkuu vielä hetken kalvakkaan keltaisena. Matkailuvaunu on Kujanpään ja Kekin rakkain kesäharrastus. Tavallisesti kesällä vaunun ovelta aukeaisi matkailuvaunujen ja -autojen täyttämä leirintäalue jossain päin Suomea. Ilma olisi sakeanaan lomalaisten ääniä, makkaranpaiston aromeja grillistä, musiikkia ja naurun pyrskähdyksiä. Nyt vaunun ovella rapistelee sisälle pyrkivä, oranssinvärinen Vili-kissa. Se haluaa tietää, miksi isäntäväki kököttää kesäillan hämärässä matkailuvaunussa kotipihassaan Ummeljoella Inkeroisissa. – Jos minnekään ei tänä kesänä päästä, sitten jäädään tänne, Kujanpää sanoo. Kekki komppaa, että onhan tämä koronatilanne otettava vakavasti. – Viitsiikö sitä ehdoin tahdoin turistirysiin lähteä. Mutta ei se meille ole ongelma, jos joudutaan olemaan kotona. Keksitään sitten muuta: nukutaan vaikka vaunussa, hän sanoo. Karavaanarikärpänen puri Inkeroisten Stora Enson kartonkitehtaalla prosessinhoitajana työskentelevää Kujanpäätä jo lapsena 1980-luvulla. Vanhemmat hankkivat matkailuvaunun, ja sillä lähdettiin tielle. Kujanpää pötkötteli takapenkillä pitkin pituuttaan ja katseli ikkunasta vilahtelevia puunlatvoja. Autoradiosta raikui Irwinin Rentun ruusu. Nyt hän harrastaa karavaanarimatkailua yhdessä puolisonsa kanssa. – Meillä on niin erilainen musiikkimaku, että pitää ensin hetki riidellä, että selviää, mitä kuunnellaan. Tero tykkää metallimusiikista ja rokista, minä taas suomalaisesta popista. Kyllä se yhteinen sävel aina lopulta löytyy, Kekki hymyilee. Kuten laulussakin sanotaan, karavaanari on kaikkien kaveri. Niin pitääkin olla, koska karavaanarius on Kekin ja Kujanpään mukaan ennen kaikkea sosiaalinen harrastus. Leirintäalueella on ympärillä elämän ääniä, ja naapuriksi voi sattua yllättäviäkin tuttavuuksia, kuten viimekesäinen minipossu, joka röhki tyytyväisenä emäntänsä sylissä vilttien sisällä lämpimässä. – Ihmisillä voi olla hassuja tapoja: joku voi iltaisin laulaa yksin vaunussaan karaokea. Ei pidä järkyttyä, Kekki sanoo. Karavaanareiden kirjoittamaton sääntö on, että kaikkia tervehditään, mutta toisen vaunuun ei väen vängällä tuppauduta. – Paperiliiton Puralassa on paljon tuttuja, ja joku saattaa koputella, että huolitko ahvenia, kun järvestä nousi, Kekki sanoo. – Tai lähdetäänkö jo saunaan, Kujanpää sanoo ja jatkaa: – Avoin mieli, toisten huomioiminen, ystävällisyys. Turha kyräily on syytä jättää pois. Ummeljoella kesäilta on hiljainen, mutta leirintäalueella se on hetki, jolloin keräännytään grillipaikalle juttelemaan ja grillaamaan. Sinne kaikki ovat tervetulleita, ja tyyli on rento. Vaunumerkkien vertailuun ei kannata kuitenkaan antautua, sillä jokaisella karavaanarilla on se paras merkki. »ollaan tässä mietitty, että jos johonkin lähde tään, niin ehkä puskaparkkiin.» Paperi_10-17.indd 12 Paperi_10-17.indd 12 11.6.2020 15:36:43 11.6.2020 15:36:43
PaPeriliit to?05 / 2020?13 Tästä kesästä odotetaan ennätyksellisen vilkasta karavaanarikesää – sikäli kun leirintäalueet avautuvat. – Kun loma on meille se aika, jolloin päästään yhdessä tien päälle, niin harmitus tuli, jos tänä kesänä ei pääsekään. Mutta ollaan tässä mietitty, että jos johonkin lähdetään, niin ehkä puskaparkkiin, Kekki sanoo. PusKaParKKi on karavaanaritermi, jolla tarkoitetaan muita yöpymispaikkoja kuin leirintäalueita. Kun ei rupea leiriytymään, niin tien varressa saa yöpyä, jos sitä ei ole erikseen kielletty. Kekki ja Kujanpää sanovat, että aloittavan harrastajan kannattaa muistaa perusasiat. Matkalla sattuu ja tapahtuu, ja silloin pitää löytyä joustoa sekä aikataulusta että matkabudjetista. Eräälläkin kerralla pariskunnan vaunussa oli juuri hankitut, uudet renkaat, mutta rengas hajosi silti vitostien varressa. Mukana oli tietysti vararengas, mutta se ei sopinutkaan paikalleen, koska pariskunta oli juuri vaihtanut uuteen matkailuvaunuun. Toisella kerralla Posiolla dieselauton tankki tuli täytettyä bensiinillä, kun polttoaineletkut olivat kaikki mustia. Siitäkin selvittiin, ystävällisten paikallisten avulla. Sekin kannattaa Kujanpään mukaan muistaa, että Suomi on pitkä maa. Vaikka etelässä olisi helle, pohjoisessa voi 10 astettakin olla tiukassa. Pariskunta miettii, että niin paljon nähtävää ja koettavaa tässä maassa riittää, ettei se ihan heti tule tutuksi. On Tuurin kyläkaupan majesteettisuutta, Lapin karua kauneutta, Kalajoen ja Yyterin hiekkadyynejä kuin ulkomailla ikään. Kotipihassa Ummeljoella kuu on jo noussut puitten latvojen Käy se näinkin. Jos karavaanarihommat menevät liian hankaliksi, Tero Kujanpää ja Kirsi Kekki katselevät kesäiltojen maisemaa vanhan piharakennuksen portaalta. Paperi_10-17.indd 13 Paperi_10-17.indd 13 11.6.2020 15:36:46 11.6.2020 15:36:46
14?PaPeriliit to?05 / 2020 ylle. Pariskunta katsoo toisiinsa ja kutimetkin hetkeksi pysähtyvät. Jospa kuitenkin lähdettäisiin? tamPereella hellepäivän lämpö viipyilee vielä pitkään kivitalojen seinissä, ja tasainen liikenteen humina on hiukan hiljentynyt. Virpi Lampinen muutti maaliskuussa kaupunkiin, samaan aikaan, kun se meni koronan takia käytännössä kiinni. Pehmeän aurinkoisessa kesäillassa uusi ja avautuva kotikaupunki näyttää kutsuvalta, ja ilmassa on lämpimän asvaltin ja vehreiden lehtipuiden tuoksun lisäksi odottavaa jännitystä ja lupausta ikimuistoisesta kesästä, joka on vasta alussa. Lampinen pudottaa pilottimalliset aurinkolasit päälaelta nenälle ja käynnistää auton: Ei minkä tahansa auton, vaan uunituoreen hankinnan, hopeanharmaan BMV:n. Kun auto hyrähtää vastaukseksi, Lampisen kasvoilla viivähtää hymy. Tästä hän haaveili pitkään. – Autoissa minua kiinnostaa ulkonäkö. Bemarissa miellyttää metallinkiilto ja hienot vanteet. Merkki liitetään tietynlaiseen elämäntyyliin: Määrätietoiset ihmiset ajelevat bemarilla, hän juttelee. Analyysi on totta myös Lampisen kohdalla. Hän aloitti maaliskuussa uudessa työpaikassa, oppisopimuskoulutuksessa UPM:n Tervasaaren tehtaalla Valkeakoskella. Parhaillaan hän on rullapakkaamossa, mutta syksyllä hän pääsee paperikoneelle. – Kyllä se on sitä, johon itse koen mielenkiintoa ja paloa. Kun on isoja koneita ja laitteita, niitä käytetään ja ohjataan, se kiehtoo. Kyllä tämä tuntui oikealta ratkaisulta itselle. Täältä tullaan Tampere. Uusi kotikaupunki on täynnä nähtävää ja koettavaa Virpi Lampiselle, jonka alla hyrrää uusi BMW. Paperi_10-17.indd 14 Paperi_10-17.indd 14 11.6.2020 15:36:47 11.6.2020 15:36:47
PaPeriliit to?05 / 2020?15 Viime keväänä hän sai päätökseen kolmevuotisen kaksoistutkinnon: ammattikoulusta hän sai prosessinhoitajan paperit ja lukiosta valkolakin. – Tiesin, että se töitä tulee vaatimaan, mutta minulla oli kunnianhimoiset tavoitteet. Olin kaksi vuotta koulussa ja lähdin sitten harjoitteluun Mänttään. Sain sieltä työpaikan, ja kävin koulua työn ohella. Oli aika mielenkiintoista, hän naurahtaa. Koronakeväänä piti olla hänen ensimmäinen vappunsa valkolakki päässä, mutta vappu meni töissä. – Oli aika laimee, hän myöntää. Kesästä on tulossa jotain muuta. Vauhdikkain kesäilta lähtee siitä, kun Lampinen istahtaa bemariin ja kääntää sen nokan ysitielle kohti Äänekoskea. Se on hänen opiskelukaupunkinsa, jossa eri kaupunkeihin hajautuneet ystävät edelleen tapaavat. Auto täyttyy nuorista naisista, naurusta ja bilemusiikista. Äänekoski otetaan haltuun, eikä anteeksi pyydellä. – Pyöritään kylillä, ja nähdään muitakin kavereita. Se on tyypillinen tapa aloittaa ilta, Lampinen hymyilee. Jossain vaiheessa parkkeerataan kaverin pihaan, ja ilta jatkuu menoveden merkeissä kaverin kotona. – Mitä naiset nyt tekee; juoruaa! Kavereiden miessuhteet puidaan, päivitetään työja koulukuviot. Voi olla, että kavereita tulee käymään lisääkin. Pissiksiä me emme ole, ei missään nimessä! Kaikki ovat aika määrätietoisia ja toimeen tarttuvia naisia. Kukaan ei jää odottelemaan, että joku muu tekisi asiat puolestamme, vaan teemme itse, Lampinen napauttaa. Jossain kohdin naiset päättävät, että nyt mennään baariin. Auto jää pihalle odottamaan, kun naiset suuntaavat kohti Äänekosken legendaarista, tummanpuhuvaa menomestaa, Hurmos-baaria. Siellä suunnistetaan ensin tiskille. Vakituinen juoma on perinteinen lonkero, ilman mausteita. Kun juomat on saatu, suunnistetaan terassille. – Varsinkin kesällä, kun aurinko paistaa, on yhtenkuuluvaisuuden fiilis ja hauskaa, voi heittää arjen hetkeksi nurkkaan. Voi olla, että illassa on viritystä kiinnostavien miestenkin suuntaan, mutta se ei ole se juttu. Lampinen kertoo, että 20-vuotiaita yhdistää tietynlainen epävarmuus siitä, mitä oikeasti haluttaisiin tehdä. – Kaikki me ajelehdimme omalla tavallamme. Ei kenelläkään ole hirveän selkeitä säveliä tulevaisuudesta, vaikka jonkinlainen suunnitelma onkin. Tulevaisuus näyttää kuitenkin siltä, että maailma on auki ja mahdollisuuksia riittää. Eikä sitä ihan varmaksi tarvitse tietääkään, mitä vaikka kymmenen vuoden kuluttua tehdään, hän pohtii. Tulevaisuudelta hän toivoo tasaista elämää. – Jossain kohdin olisi kiva, että olisi mies, lapsia ja hirsitalo järven rannalla. Siinä on tavoitetta, hän sanoo. Sopiva mies voisi olla hänen mukaansa mukava ja rento. Eikä haittaisi, jos olisi autoista kiinnostunut, tumma ja tulinen. – Ei ulkonäkö loppupeleissä ihan hirveästi merkkaa. Olisi hyvä, että tulisi juttuun ja olisi kivaa yhdessä. Kyllä se ihan riittää, hän miettii ja jatkaa, että jos mies ajaisi siihen baarin eteen Fiatilla, niin ei se ainakaan se auto olisi joka mielenkiintoa herättäisi, hän nauraa. Saattaa olla, että tänä kesänä Lampisen mielenkiintoa herättää lähinnä uusi työ Valkeakoskella. Ja mikäs on töitä »tulevaisuus näyttää siltä, että maailma on auki ja mahdollisuuksia riittää.» Paperi_10-17.indd 15 Paperi_10-17.indd 15 11.6.2020 15:36:47 11.6.2020 15:36:47
16?PaPeriliit to?05 / 2020 tehdessä, kun moni kesätapahtuma on peruttu. Napakka nainen viihtyy hyvin miesvaltaisella alalla. – Miesten kanssa on omanlaistaan tehdä töitä, mutta tykkään siitä kyllä. Se on suoraviivaista. Tehdastyö vaatii luonnetta, ja huumoria pitää löytyä. Tosikkona tuolla ei pärjää. Pitää pystyä nauramaan itselle ja muille. Sillä niistä yövuoroistakin jaksetaan läpi, hän juttelee. Ja kunhan vapaa koittaa, Lampinen laittaa bemarissaan ykkösen silmään ja lähtee tutkimaan kesäistä kotikaupunkiaan. Tyylillä. Perämeren rannalla Kemissä kesäilta on leppeä. Mika Ravander on tuonut koiransa Ladyn ja Sukan hiljenneelle Ajoksen hiekkarannalle. Hiekasta voi vielä heikosti tuntea päättyneen päivän lämpöä, mutta alkukesän hyytävä merivesi ei houkuttele koiranomistajaa kuutamouinnille. Silmien edessä avautuu ulappa, mutta jos katsoo toiseen suuntaan, siellä tupruttaa työpaikka, Kemin Veitsiluodon sellutehdas, jossa hän on kuitulinjalla prosessinhoitajana. Koirista vanhempi, nelivuotias Lady ottaa tottuneesti tuntumaa viileään meriveteen, mutta vuoden ikäinen Sukka on varovaisempi. Koirat eivät ole tulleet rantaan vain vilvoittelemaan. – Ensin kahlataan ja sitten katsellaan, mille aletaan. Ei niitä pakottaa voi. Muuten syksyllä, kun pitäisi uida, niin nehän eivät ui. Hirvi kun menee joen yli, niin koiran pitää osata mennä perässä. Jos ei koira ui, niin jahti jää siihen. Siksi on hyvä totuttaa uimaan, Ravander juttelee. Vannoutuneelle erämiehelle kesä on aikaa, jolloin valmistaudutaan syksyyn. Erilaisia riistanhoidollisia toimia saatetaan tehdä kymmenenkin kertaa kesässä. – Äskettäin käytiin laittamassa nuolukiviä metsään ja asennettiin riistakameroita. Nähdään, millaista elämää siellä on. Vielä kesäkuun alussa oli saapasverran luntakin maassa mäkisissä ja varjoisissa paikoissa, hän juttelee. Koiratkin pääsevät metsään, mutta silloin mennään vauhdilla, eikä jäädä hyttysille paistiksi. – Olin lähimetsässä koiraa treenaamassa, ja se haukkui hirveä. Kun menin haukun tuntumaan, niin alkoi sellainen ropina käymään. Sittenhän niitä kaiveltiin niskasta ja tukasta. Hirvikärpäset ovat tulleet tänne parin viime vuoden aikana. Viheliäisiä ovat, mutta niidenkin kanssa opitaan elämään, hän juttelee. Hän miettii, että nauttii oikeastaan enemmän syksystä kuin kesästä. – Pakkasaamuna aurinko kun nousee, lämpö alkaa hitaasti nousta, siitä minä tykkään. Kesäiltana olo ei ole niin mukava. Hyönteiskarkottimia tarvitaan. meren rannalla tuulee onneksi aina sen verran, että verenimijöiltä saa useimmiten olla melko rauhassa. Suolaisen tuulen tuoksu on tuttu jo lapsuudesta. – Silloin käytiin perheen kanssa saaressa telttailemassa, ehkä yö oltiin. Siitäkin on yli 30 vuotta aikaa. Nyt ne muistot ovat valokuvissa: kesät isän, äitimuorin ja siskon kanssa. Uitiin, kalastettiin ja makkaraa paistettiin, hän muistaa. Kun tukkeja uitettiin Veitsiluotoon, niitä saattoi löytää saaren »nyt olisi vähän aikaa nauttia sellaisesta nor maalista elämän rytmistä.» Paperi_10-17.indd 16 Paperi_10-17.indd 16 11.6.2020 15:36:48 11.6.2020 15:36:48
PaPeriliit to?05 / 2020?17 rannoilta. Vielä kun löytyi vähän styroksia, lauttamateriaalit olivat koossa. – Jos oikein muistan, niin yleensä kun saatiin lautta kasaan ja lähdettiin seilaamaan, niin ei taidettu kovin kauaksi rannasta päästä kun jo hätä tuli, että tämä uppoa. Sitten meni uimareissuksi, paranneltiin lauttaa ja kokeiltiin uudestaan. En muista, saatiinko koskaan ihan kunnon lauttaa aikaiseksi, hän nauraa. Hiljaisessa illassa Ravanderille alkaa upota sekin ajatus, että tässä ollaan nyt uuden edessä. Vuorotteluvapaa – ensimmäisen kerran sitten 25 vuoden vuorotyöputken – on juuri alkamassa. – Kyllä meinaan vaan puhaltaa ja olla rauhassa. Vuorotöitä kun tekee, niin jos nyt olisi vähän aikaa nauttia sellaisesta normaalista elämänrytmistä. Katson, mitä kroppa siitä alkaa sanomaan, jos vaikka unen laatu paranisi. Hän kertoo, että muutama ystävä on ollut vuorotteluvapaalla. – Heidän positiivisia kokemuksiaan olen kateellisena kuunnellut. Mietin, että kun on vielä mahdollisuus, niin itsekin sellaisen haluan kokeilla, hän kertoo. Metsämiehenä hän on kerännyt lomansa yleensä syksylle. Vain pari viikkoa hänellä on ollut tapana sovittaa yhteen vaimon kesälomien kanssa, että on päästy tekemään reissuja kotimaassa. Tänä kesänä on toisin. – Vaimo on jo kovasti hommia keksinyt vuorotteluvapaalle, mutta kyllä hänkin on sitä mieltä, että mies on paussin tarpeessa. Ja ehkä se rouvakin tykkää, kun töistä tulee, niin ruuat ovat kotona valmiina odottamassa, Ravander hymyilee. Siihen ajatukseen on hyvä päättää uimaretki. Kun päivä seuraavaksi nousee, se on vapaa. ? Mennäänkö syvemmälle vai ei? Jämtlanninpystykorvat Lady ja Sukka ottavat Mika Ravanderin kanssa tuntumaa meriveteen Kemin melkein yöttömässä yössä. Paperi_10-17.indd 17 Paperi_10-17.indd 17 11.6.2020 15:36:49 11.6.2020 15:36:49
18?PaPeriliit to?05 / 2020 S Suomen kemiallinen metsäteollisuus on osoittautunut kiitettävän kestäväksi koronakriisin aiheuttamassa maailmantalouden uusjaossa. Metsäteollisuutta seuraava analyytikko Antti Viljakainen analyysiyhtiö Inderesistä sanoo, että Suomen kolme suurta alan yhtiötä ovat olleet kirkkaasti vahvempia kohtaamaan tämän kriisin, kuin ne olivat runsas vuosikymmen sitten finanssikriisin aikaan. – Velkamäärät ovat vähäisiä, tai vähintäänkin erittäin hyvin hallinnassa, ja kustannusrakenteet ovat terveitä. Kaikki kolme ovat investointikykyisiä. 15 vuoden rakennemuutoksen jälkeen nämä eivät ole kriisissäkään potentiaalisia ongelmayhtiöitä, hän sanoo. Pellervon taloustutkimuksen vanhempi tutkija Emmi Haltia uskoo, että kokonaisuutena katsottuna Suomen metsäteollisuudella on kohtalaisen hyvät asemat. Tarkemmassa tarkastelussa löytyy eroja eri tuotteiden näkymien kesken. AnkArASti heittelehtinyt sellun hinta lähti Euroopassa keväällä hienoiseen nousuun, ja Haltian mukaan näkymä on nyt maltillisen positiivinen. Viljakainen näkee Suomen havusellun kysynnän kasvavan pitkässä juoksussa tasaista noin kahden prosentin vauhtia. – Suhteessa pääkilpailijoihin lähinnä Ruotsissa, Kanadassa ja USA:ssa Suomen selluteollisuuden kilpailukyky on ihan kohtuullinen. Täällä on järkevänikäistä kapasiteettia, suuria tehtaita, ja logistiikkaputki toimii. Toistaiseksi mikään ei viittaa siihen, että laadukkaita kartonki-, pehmopaperija erikoispaperituotteita pystyisi tekemään pelkästään edullisemmasta Etelä-Amerikan puuplantaasien lyhytkuidusta, hän sanoo. – Sellumarkkinaa tosin hämmentää kierrätyskuidun arvaamaton markkinatilanne. Sen saatavuus on jatkuva kysymysmerkki, joka saattaa vaikuttaa uusiokuidunkin asemaan suotuisasti etenkin pitkällä tähtäimellä. – Ennen kriisiä kierrätyskuidun hinta romahti johtuen muun muassa Kiinan tuontirajoituksista. Nyt koronakriisin takia sen hinta on lyhyellä tähtäimellä ampunut oleellisesti korkeammalle, kun kierrätyskuitua ei saatu kerättyä, Viljakainen kertoo. Stora Enson Sunilan havusellutehtaan pääluottamusmies Harri Helenius sanoo, että hyvä tilanne tuntuu tehtaalla siten, että lomautuksia ei ole ollut. Jos korona olisi iskenyt Sunilan sellua käyttävään teollisuuteen, tilanne olisi toinen. – Tietysti se tuntuu hyvältä, kun kysyntä on kahden prosentin nousussa, Helenius miettii. kierrätySkuitumArkkinAn epävakaus vaikuttaa oleellisesti myös kartonkimarkkinaan, varsinkin aaltopahvituotantoon. Viljakainen miettii, että aaltopahvissa on sitä parempi, mitä enemmän tuotannossa on joustovaraa erilaisten kuitujen käytön suhteen. Isossa kuvassa kartongin näkymät ovat kuitenkin suotuisat pitemmälle katsottaessa. Talouden jarrutusliike ja kasvanut kapasiteetti tekevät kuitenkin näkymistä jonkin verran sumuiset. – Kartongin kysyntä on kriisin alkuvaiheessa ollut erittäinkin hyvää, koska ruokaja lääkepakkauksiin on tarvittu kartonkia. Tilanne rauhoittunee, kun luksustuotteiden pakkaukset ottavat osumaa, ja kaikenlaiset kriisiin liittyneet varastovaikutukset rauhoittuvat, Viljakainen sanoo. Haltian mukaan pakkauskartonkien kysyntää on lisännyt vähittäiskaupan siirtyminen verkkoon ja etämyyntiin. Hän sanoo, että joissain markkina-arvioissa ensi vuoden menekki on arvioitu lupaavaksi. Markkinanäkymät menivät uusiksi Koronan jälkeen metsäteollisuudessa valtti näyttää olevan sellun ja kartongin tekijöillä, kun taas kierrätyskuitu on pakkaa hämmentävä jokeri. Mustapekka uhkaa jäädä käteen painopaperipuolella. teksti ? Mari Schildt Paperi_18-19.indd 18 Paperi_18-19.indd 18 11.6.2020 21:05:56 11.6.2020 21:05:56
% 10 -10 -20 Suomen paperiteollisuuden vienti, tammi-helmikuu 2020 Hintojen muutos Muutos vuodesta 2019 (%) ja arvo (€), suurimmat vientimaat Saksa Kiina Yhdysvallat Iso-Britannia Venäjä Belgia Ruotsi Italia Puola Espanja -35 -27 -42 -37 +15 -36 -13 -39 -34 -39 % € 186 116 87 75 69 58 56 53 47 46 % 50 -50 -100 Saldo 50 -50 -100 2006 2006 -07 -07 -08 -08 -09 -09 -10 -10 -11 -11 -12 -12 -13 -13 -14 -14 -15 -15 -16 -16 -17 -17 -18 -18 -19 -19 -20 -20 Tilaukset Viennin määrä, 12 kk:n muutos, % Kapasitetti, saldo (0 = sopiva) Vientitilauskanta, saldo (0=normaali) 105 100 95 90 85 2015 2016 2017 2018 2019 2020 Ruotsi Italia Saksa Ranska Suomi Paperiteollisuuden tuotanto 2015=100, kausitasattu indeksi = Tuotannon hinta Vientihinnat PaPeriliit to?05 / 2020?19 Markkinanäkymät menivät uusiksi »Kartongin kysyntä on kriisin alkuvaiheessa ollut erittäinkin hyvää.» – Kraftlinerin eli voimapaperin hinta on noussut jonkin verran. Se viestii, että kysyntää on. Hankaluudet liittyvät kartonkilaatuihin, joita käytetään luksustuotteiden pakkauksissa. Kun taloudellinen epävarmuus lisääntyy, sieltä säästetään, Haltia sanoo. Pääluottamusmies Eero Vekkeli Metsä Boardin Äänekosken kartonkitehtaalta sanoo, että Metsä Group on tehnyt isoja investonteja, ja tulevia investointihankkeita viedään eteenpäin koronakriisistä huolimatta. Kartonkipuolella tilauskanta on hänen mukaansa edelleen vahva, eivätkä koneet ole olleet pysähdyksissä. – Samalla lailla ihmiset syövät ja käyttävät lääkkeitä, ja ne pitää pakata, hän sanoo. Vekkelin mukaan oleellista on ollut myös se, että koko logistiikkaketju loppukäyttäjälle asti on pysynyt kunnossa. Esimerkiksi asiakkaiden käyttämät painotalot Eteläja Keski-Euroopassa ovat pysyneet toiminnassa, ja pakkauksia on maailmalle koko ajan tehty. Hän arvelee, että luksuspakkauksiin voi kohdistua ylitarjontaa jossain vaiheessa, mutta toistaiseksi markkina on niidenkin suhteen tasapainossa. PehmoPAPeri kohosi hamstrauksen myötä koronakriisin symboliksi. Haltian mukaan hamstraaminen kotiin oli kuitenkin pois muualta; työpaikkojen, ravintoloiden ja muiden julkisten tilojen pehmopaperinkulutuksesta. Viljakaisen mukaan pehmopaperien kysyntä on kasvanut maailmalla, varsinkin Aasiassa, 3–4 prosentin vuosivauhtia, eikä hän odota pitempään trendiin muutosta. Viljakainen arvelee, että Suomen pehmopaperiteollisuus ei täysin pääse ulosmittaamaan globaalin kasvun hyötyjä, sillä pehmopaperi tuotetaan tyypillisesti lähellä kuluttajia. Tosin selluteollisuutta saattaa Aasian pehmopaperibuumi jonkin verran siivittää, koska parempilaatuiseen pehmopaperiin tarvitaan jonkin verran pitkäkuituistakin sellua. AnAlyytikot ovat yhtä mieltä siitä, että painopaperille korona on ollut raskas isku. Näköpiirissä ei ole paperinkysynnän oleellista kasvua. – Paperin kysyntä on laskenut viime vuosina keskimäärin viisi prosenttia vuodessa, huonossa suhdanteessa enemmän ja hyvässä vähemmän. Jos tänä vuonna häviää 20 prosenttia, siinä häviää silloin karkeasti ottaen neljän vuoden kysyntä, Viljakainen sanoo. Haltia uskoo, että globaalissa mitassa kapasiteettia tullaan todennäköisesti jostain vähentämään. – Suomessa on paperikone sulkeutunut hiljattain Raumalla ja Oulussa. Meidän näkemyksemme on ollut, että vähään aikaan ei olisi kapasiteetin vähennystarvetta. Tosin viimeaikainen kehitys on vienyt heikompaan suuntaan, hän sanoo. Rauman UPM:n pääluottamusmies Jouko Aitonurmi huokaa, että analyysi kuvaa tilannetta paperituotannossa. Vuoden ensimmäinen kvartaali oli hänen mukaansa vielä ok, mutta pudotus on sen jälkeen ollut tuntuva. Se on tarkoittanut lomautuksia. – On tietysti vaikea ennustaa, paljonko ja milloin kysyntä koronan jälkeen palautuu. Paljon riippuu mainonnasta, hän sanoo. ? LÄHDE: ETLA Paperi_18-19.indd 19 Paperi_18-19.indd 19 11.6.2020 21:05:56 11.6.2020 21:05:56
20?PaPeriliit to?05 / 2020 Jäsenistö arvioi liiton 93 PROSENTTIA Paperiliiton jäsentutkimukseen vastanneista pitää liiton jäsenyyttä erittäin tai melko tärkeänä. Korkea luku kertoo siitä, että paperiliittolaiset arvostavat liittoaan ja sen palveluja. ”Hoitaa jäsentensä asioita eri tilanteissa. On ”joukkovoimaa” kun/jos sitä tarvitaan. Ainoa oikea liitto, kun työskennellään paperin parissa.” Arvostus on korkealla kaikissa ikäryhmissä. Tärkeintä jäsenyys on yli 50-vuotiaille jäsenille. Heistä vain 5 prosenttia vastasi, että jäsenyys on vain vähän tai ei ollenkaan tärkeää. Alle 25-vuotiaista jäsenistä näin vastaa joka viides. Liiton merkityksestä kertoo myös se, että Taloustutkimus Oy:n toteuttamaan tutkimukseen vastasi lähes joka neljäs vastaajaksi kutsutusta (2972 vastaajaa 12472:sta). Vastausprosentti oli 24, kun se Taloustutkimuksen vastaavissa kyselyissä on yleensä 10–15. Tutkimus toteutettiin sähköisesti maalis – huhtikuussa. – Iso kiitos kuuluu kaikille kyselyyn vastanneille jäsenille. Tuloksista saamme arvokasta tietoa liiton edunvalvonnan ja palveluiden kehittämiseen, toteaa liittosihteeri Juhani Siira. Hyvästä halutaan vielä parempaa Jäsenyyttä pidetään tärkeänä liiton tuoman työelämän turvan ja asiantuntemuksen takia. ”Ammattiliitolle kuuluu työntekijöiden edunvalvonta. Muu on mielestäni toissijaista toimintaa.” ”Vakaa työntekijän etua ajava ammattiliitto oikeasti. Luotettava turva työelämän pyörteissä.” ”Meidän liitto pitää huolta meistä.” ”Edunvalvonta, hyvä tiedotus, jäsenedut. Maltillinen neuvottelija, mikä hakee ratkaisuja ensisijaisesti sopimalla.” Jäsenet pitävät liiton jäsenyyttä tärkeänä paitsi nyt, myös tulevaisuudessa. ”Sais pidettyy alan työpaikat ja sais työntekijöille sovittuu parempii sopimuksii ja palkkoja.” Paperiliiton jäsenille ammatillinen järjestäytyminen on yleensäkin tärkeää ja he myös haluavat suositella liittonsa jäsenyyttä muille. – Paperiliiton jäsenten halu suositella omaa liittoaan muille on aivan omaa luokkaansa, luonnehtii Erna Icen Taloustutkimuksesta. Suomessa ja kansainvälisesti laajalti käytössä oleva suositteluhalukkuutta ilmaiseva NPS-luku on Paperiliitolle peräti 62, mikä on erinomainen tulos. Suomalaisissa yrityksissä ja organisaatioissa vastaava luku kaikissa Taloustutkimuksen toteuttamissa tutkimuksissa on keskimäärin 23. Paperiliitto kuuluu näin suositteluhalukkuudella mitattuna kärkijoukkoon, johon yltää vain 5 prosenttia näistä tutkituista yrityksistä ja organisaatioista. Perusteina suositteluhalulle ovat liiton edunvalvontatyö sekä jäsenistön asioiden ajaminen, suuri järjestäytymisaste, liiton suuruus ja vahvuus sekä tarjolla olevat jäsenedut. ”Ainakin vielä tunne että ainut liitto joka vielä pitää liittolaistensa puolta, eikä anna työnantajapuolelle tuosta nuin vaan myönnytyksiä.” Tärkeintä turva, ei edut Jäseneduista selvästi tärkein etu ovat työttömyyskassapalvelut. Myös oikeusaputoiminta ja liiton neuvontaja asiantuntijapalvelut koetaan tärkeiksi. Jäseneduista merkittävimpänä pidetään vakuutusturvaa. Vastaajat pitävät jäsenyydessä tärkeimpinä asioita, jotka tuovat taloudellista turvaa. Näitä ovat ansiosidonnainen työttömyysturva ja jäsenyyden tuoma turva pahan päivän varalle. Lähes 3000 jäsentä kertoi jäsentutkimuksessa ajatuksensa siitä, miten liitto palvelee ja voi edelleen kehittää toimintaansa. teksti ? Eeva Eloranta-Jokela ?kuva? Marjaana Malkamäki »Paperiliiton jäsenten halu suositella omaa liittoaan muille on aivan omaa luokkaansa.» Paperi_20-23.indd 20 Paperi_20-23.indd 20 15.6.2020 14:16:30 15.6.2020 14:16:30
Merkityksekäs liitto, johon kannattaa kuulua. Jäsentutkimuksen mukaan Paperiliiton jäsenyys on valtaosalle jäsenistä tärkeä tai erittäin tärkeä asia. Jäsenten halu suositella jäsenyyttä muille nousee tulosten perusteella tasolle, johon vain harva taho yltää. Kuvassa Emilia Astikainen Metsä Board Tako ja Manu Anttila, Ds Smith Tampere. PaPeriliit to?05 / 2020?21 Paperi_20-23.indd 21 Paperi_20-23.indd 21 15.6.2020 14:16:31 15.6.2020 14:16:31
Kuinka tärkeänä pidät jäsenyyttäsi Paperiliitossa? Kokonaistyytyväisyys Paperiliittoon Erittäin tärkeänä 62% Hyvin tyytyväinen 48 % Täysin tyytyväinen 19 % Melko tärkeänä 31% Tyytyväinen 27 Vain vähän tärkeänä 5% Vähemmän tyytyväinen 5% Ei ollenkaan tärkeänä 1% Tyytymätön 1% 22?PaPeriliit to?05 / 2020 Myös liiton osallistumista työehtosopimuksista neuvotteluun pidetään tärkeänä. ”Yleinen edunvalvonta on ollut onnistunutta hyvin pitkän ajan. Senhän näkee tilipussissa ja kyllä se näkyy työpaikallakin, että liitto on ollut tarpeeksi vahva puolustamaan työntekijöiden oikeuksia.” Edunvalvonta toimii Tyytyväisimpiä jäsenet ovat jäsenten edunvalvontaan, avun saamiseen työsuhteeseen liittyvissä ongelmatilanteissa ja osallistumiseen työehtosopimuksia koskeviin neuvotteluihin. Näihin seikkoihin vastaajat ovat täysin tai hyvin tyytyväisiä. Liiton palveluiden kokonaisuus herättää yhtä prosenttia lukuun ottamatta jonkinasteista tyytyväisyyttä kaikissa vastaajissa. ”Yli neljänkymmenen vuoden kokemuksella on hienoa nähdä Paperiliiton kyky kovassa paineessa uusiutua ja silti kyetä toimimaan perinteisesti yhteisen hyvän puolesta.” Tärkeytensä vuoksi edunvalvonta nousee myös kehityskohteeksi. Muita kehityskohteita ovat palveluiden kokonaisuus ja osallistuminen työehtosopimuksista neuvotteluihin. Aineksia kehittämiseen Edunvalvonnassa käytetyistä keinoista eniten tyytymättömyyttä herätti se, miten liitto vaikuttaa poliittisiin päätöksentekijöihin ja virkamiehiin, yleiseen mielipiteeseen tiedotusvälineiden kautta sekä paikalliseen sopimiseen. – Paperiliiton tavat vaikuttaa liittona eivät näy julkisuudessa samaan tapaan kuin takavuosina. Ja vaikuttamista tapahtuu myös järjestöjen, kuten SAK:n ja myös TP:n eli Teollisuuden Palkansaajien kanssa, sanoo Paperiliiton puheenjohtaja Petri Vanhala. Tämän ja viime vuoden aikana Paperiliitto on nostanut näkyvyyttään suurelle yleisölle brändikampanjalla ja kahdella videolla, joilla liitto haluaa kertoa metsäteollisuuden merkityksestä sekä ilmentää arvostusta jäsenten työlle. – Käymällä huolellisesti läpi jäsentutkimuksen tuloksia pystymme vielä paremmin palvelemaan ja viestimään jäsenille asioista, joita liitto tekee jäsenten eteen joka päivä, Vanhala lisää. Paperiliiton jäsentutkimuksen tuloksia hyödyntää ensimmäisenä liiton asettama tulevaisuuskomitea. Komitea tekee pohjatyötä ensi vuoden kesäkuussa pidettävää liittokokousta varten sekä sen jälkeisen nelivuotiskauden linjauksille. Jäsentutkimuksesta saatiin tietoa myös paperiliittolaisten työstä, sen innostavuudesta, kuormittavuudesta sekä paperiliittolaisten terveydentilasta ja työkyvystä. Näistä sekä Paperiliiton jäsenten arvoja koskevista tuloksista kerrotaan Paperiliitto-lehden seuraavissa numeroissa. ? Suorat lainaukset jäsentutkimuksen avovastauksista. »on hienoa nähdä liiton kyky kovassa paineessa uusiutua ja silti kyetä toimimaan perinteisesti yhteisen hyvän puolesta.» Paperi_20-23.indd 22 Paperi_20-23.indd 22 15.6.2020 14:16:31 15.6.2020 14:16:31
Kuinka tärkeänä pidät seuraavia Paperiliiton jäsenetuja ja palveluja? Vastaajajoukon rakenne Sukupuoli Talouden tilanne Ikä Kuulunut Paperiliittoon Työelämästatus Kahden vanhemman perhe/ uusperhe, jossa on alaikäisiä lapsia 34% Pariskunta, lapset jo muuttaneet kotoa 30 % Asuu yksin 17 % Lapseton pariskunta 11 % Yhden vanhemman perhe, jossa alaikäisiä lapsia 4 % Muu 3 % alle 25 2 % 4 % 25–34 8 % 13 % 35–49 37 % 35 % >_ 50 53 % 48% alle 10 v. 19 % 29% 10–19 v. 16 % 17 % 20–29 v. 28 % 24 % 20–29 v. 15 % 11 % >_ 35 v. 22 % 19 % Kokopäivätyössä 88 % Opiskelee päätoimisesti 1 % Osa-aikatyössä 2 % Työtön, työvoimakoulutuksessa tai lomautettuna 5 % Eläkkeellä 1 % Muu 2 % Kuinka tyytyväinen olet Paperiliittoon seuraavien seikkojen osaLta? työttömyyskassapalvelut oikeusaputoiminta liiton neuvontaja asiantuntijapalvelut liiton e-asiointi vakuutusturva liiton kotisivut erilaiset jäsenalennukset Paperiliitto-lehti lomatoiminta jäsenille suunnatut tapahtumat liiton sosiaalinen media jäsenten edunvalvonta avun saaminen työsuhteen ongelmatilanteissa osallistuminen työehtosopimuksissa neuvotteluun ammattikunnalleni tärkeiden asioiden pitäminen esillä palveluiden kokonaisuus avun saaminen työelämän siirtymätilanteissa tiedon saanti liiton toiminnasta ja linjauksista yht.kunnalliseen keskusteluun osallistuminen ammattikuntani asiantuntijana vaikuttaminen päättäjiin, lakeihin ja asetuksiin 3,83 3,52 3,45 3,42 3,36 3,21 2,97 2,87 2,80 2,76 2,46 63 % 61 % 60 % 56 % 55 % 53 % 50 % 48 % 42 % 4 erittäin tärkeänä 3 melko tärkeänä 2 vain vähän tärkeänä 1 en ollenkaan tärkeänä en osaa sanoa täysin tyytyväinen hyvin tyytyväinen tyytyväinen vähemmän tyytyväinen tyytymätön keskiarvo 10 10 20 20 30 30 40 40 50 50 60 60 70 70 80 80 90 90 100 100 täysin tai hyvin tyytyväisiä % % Kuinka tyytyväinen olet seuraaviin edunvalvontakeinoihin? erilaiset työtaistelu-uhat liittokohtaset neuvottelut neuvotteluyhteistyö muiden teollisuusliittojen kanssa paikallinen sopiminen yleiseen mielipiteeseen vaikuttaminen tiedotusvälineiden kautta poliittisiin päätöksentekijöihin ja virkamiehiin vaikuttaminen 46 % 45 % 37 % 33 % 32 % 30 % täysin tyytyväinen hyvin tyytyväinen tyytyväinen vähemmän tyytyväinen tyytymätön 10 20 30 40 50 60 70 80 90 100 täysin tai hyvin tyytyväisiä % 13 % 86 % vastaajat kaikki jäsenet PaPeriliit to?05 / 2020?23 Paperi_20-23.indd 23 Paperi_20-23.indd 23 15.6.2020 14:16:31 15.6.2020 14:16:31
24?PaPeriliit to?05 / 2020 Hyvinvointia lautaselta Hitaita hiilareita Jari Kettunen, 50, Mondi Powerflute, Kuopio »Kannoin mukanani vatsavaivoja kymmenisen vuotta. Vatsaani on tähystetty ja ultrattu ja verikokeita otettu. Mitään sairautta ei ole löytynyt, ei myöskään ärtyvän suolen oireyhtymää eikä keliakiaa. Kivut, turvotus ja vessassa ramppaaminen alkoivat erityisesti tärkkelyspitoisen aterian jälkeen. Turhauduin, kun en saanut apua vaivoihini. Ryhdyin itse perehtymään asiaan ja tutkimaan glykeemistä indeksiä eli sitä, miten paljon ruoassa on hiilihydraatteja ja millä nopeudella ne imeytyvät vereen. Päätin karsia ruokavaliosta kaiken sellaisen, mikä nostaa verensokeria nopeasti ja lisätä ruokia, jotka nostavat verensokeria hitaasti. Pois jäivät viljat, maitotuotteet ja sokeri. Tilalle tulivat muun muassa seesaminsiemenet, psyllium, mantelijauhe, avokado ja sitruuna. Syön myös paljon kasviksia kuten punakaalia, retiisiä, paprikaa, tomaattia, kesäkurpitsaa sekä kalaa ja luomutuotettua lihaa. En käytä eineksiä enkä prosessoituja ruokia ja rasvoja. Kaiken ruoan valmistan itse alusta alkaen. Vaikka olen jättänyt viljat, joskus on pakko saada ruiskuoreen tehtyä karjalanpiirakkaa. Olen nyt vuoden verran noudattanut tätä ruokavaliota, ja vatsavaivani ovat kadonneet. Lisäksi vireystilani on noussut, ja unenlaatuni parantunut. Paino on tullut hallitusti alas 7 kiloa. Kun työkaveri toteaa aterian jälkeen, että hohhoijaa, kohta alkaa nukuttaa, niin sanon, että ei sen tarvitsisi mennä noin. Mutta jos lautanen on kukkuroillaan nopeita hiilareita kuten ranskanperunoita, väsähdys tulee hetkellisen vireyspiikin jälkeen varmasti.» Oikein syömällä saat virtaa ja terveyttä elämääsi. Neljä paperiliittolaista kertoo omasta kuntoremontistaan. teksti ? Tiina Suomalainen ?kuvat? Akseli Muraja Paperi_24-27.indd 24 Paperi_24-27.indd 24 15.6.2020 8.37.30 15.6.2020 8.37.30
Jari Kettunen syö mässä aamupalaa yövuoron jälkeen. Pöydässä on hänen itse tekemäänsä leipää ja salaattia. PaPeriliit to?05 / 2020?25 Paperi_24-27.indd 25 Paperi_24-27.indd 25 15.6.2020 8.37.31 15.6.2020 8.37.31
26?PaPeriliit to?05 / 2020 Ruokapäiväkirjan avulla Matti Paakkinen, 39, Metsä Board, Joutseno »Läheisen poismeno vuosi sitten herätti minut siihen tosiasiaan, että minun on alettava pitää huolta itsestäni ja terveydestäni. Olen vuosikausia kärsinyt ylipainosta ja välillä jojo-laihduttanut. Ruokavalioni on ollut vähän mitä sattuu. Ryhdyin elämäntapamuutokseen omin avuin. Tutkiskelin tietoa netistä ja latasin ruokapäiväkirjan. En usko, että olisin onnistunut ilman sitä. Ruokapäiväkirja näyttää konkreettisesti, mitä syön ja miten monta kaloria kertyy. On havahduttavaa huomata vaikkapa, että yksi pulla vastaa kokonaista ateriaa. Lopetin myös tupakanpolton ja aloitin taas liikunnan, ensin kävelemällä ja sitten juoksemalla. Elämänmuutosta on turha yrittää tehdä pelkällä liikunnalla. Kyllä se keittiössä tehdään. Aiemmin söin harvemmin, mutta valtavia annoksia. Nykyään syön kuusi kertaa päivässä, mutta pienempiä määriä. Lisäsin kasviksia ja proteiineja, karsin hiilihydraatteja. Aamulla syön puuroa, välipalaksi hedelmiä tai proteiinipatukan, lounaaksi ja iltaruoaksi kasviksia, lihaa tai kalaa ja vähän riisiä, perunaa tai pastaa. Leivän puputtaminen jäi. Kun kokonaisuus on kunnossa, kerran viikossa voin pitää herkkupäivän. Aloittaessani elämäntapamuutoksen painoin 95 kiloa. Nyt olen ihannepainossa, 79 kilossa. Kolesterolilääkityksen jätin pois huhtikuussa. Lisäksi olen saanut roppakaupalla energiaa ja jaksamista. Unen laatu on parantunut ja vireystila noussut. Minusta on yllättäen kuoriutunut aamuihminen. Tänäkin aamuna heräsin jo kuudelta. Muutos tuntuu ja näkyy sekä kropassa että korvien välissä.» Hyvästi mössöruoka Kati Vekkeli, 41, Stora Enso, Inkeroinen »Aloitin kuntokuurin kevättalvella, kun tuttavani alkoi opiskella personal traineriksi ja tarvitsi harjoitusoppilaita. Ohjaukseen kuuluu kunto-ohjelma ja ruokavalio. Muutoksia on tapahtunut jo vajaan kolmen kuukauden aikana: Paino ei ole tippunut kuin muutaman kilon, mutta olen kiinteytynyt. Lantiolta, vyötäröltä ja reisistä on lähtenyt senttejä. Unet ovat parantuneet ja jaksamiseni kohentunut. Olen päässyt myös selkävaivoistani, kun keskivartalon lihakset ovat vahvistuneet. Ruokavaliosta jätin pois sokerit, karkit ja kaiken mössöruoan, kuten leivonnaiset ja valkoisen leivän. Muutenkin karsin leivänsyöntiä. Kasviksia, täysjyväviljaa ja oliiviöljyä lisäsin. Avokadokin tuli mukaan ruokavaliooni. Aamun aloitan tuorepuurolla. Jäätelöä syön joskus – muuten tulee kuittia työkavereilta. Kiireinen arki, johon kuuluu pieni lapsi ja vuorotyö, tekevät Kati Vekkeli muutti ruokava lionsa ja alkoi kuntoilla. Korona tilanne toi Timo Pullille mahdol lisuuden elä mänmuutokseen. Matti Paakkinen jätti kolesteroli lääkityksen. hanna varteva sini Paakkinen Paperi_24-27.indd 26 Paperi_24-27.indd 26 15.6.2020 8.37.31 15.6.2020 8.37.31
Näin syöt oikein • Syö jotain säännöllisesti, 3–5 tunnin välein. • Pääaterioita olisi hyvä olla 3: esimerkiksi aamupala, lounas ja illallinen. • Valitse terveellisiä välipaloja: hedelmiä, kasviksia, leipäpala päällisineen tai vaikkapa jogurtti. • Koosta ateriat hyvin. Jokaisella pääaterialla pitäisi olla • laadukkaita hiilihydraatteja (täysjyväviljaa, kasviksia, hedelmiä, marjoja) • laadukkaita proteiineja (lihaa, kalaa, kanaa, kasvisproteiineja, maitotuotteita) • hyviä rasvoja (kasviöljyä, siemeniä, pähkinöitä) • Panosta erityisesti aamupalaan ja lounaaseen. Niiden vaikutus vireystilaan ja kokonaisterveyteen on suurempi kuin illemmalla syötyjen aterioiden. • Yövuorossa: Syö aamupala herättyäsi, päivän pääateria ennen töihin menoa ja kevyempi ateria viimeistään puolilta öin. Aamuyön aikana syö vireystilan ylläpitämiseksi 1–2 terveellistä välipalaa. lähde: ravitsemusteraPeutti mikko rinta, terveystalo. PaPeriliit to?05 / 2020?27 kunto-ohjelman ja ruokavalion noudattamisesta joskus haastavaa. Nyt olisi kiva päästä kolesterolitesteihin. Kun edellisen kerran kävin tammikuussa, ne olivat hieman koholla.» Kokonaisuus kuntoon Timo Pulli, 45, CP Kelco, Äänekoski »Luottamusmiehen, suurperheen isän ja muutenkin aktiivisen miehen kalenteriin tuli kummasti tilaa koronavirusepidemian alkaessa. Minulla oli vihdoin mahdollisuus laittaa itseni kuntoon. Vaikka olen mukana VPK:ssa, harrastan ja treenaan, niin portaita noustessa olivat tehot ihan nollassa. Keuhkoni olivat kunnossa, mutta vaa´alla paljastui, että kiloja oli kertynyt vaivihkaa peräti kolmenumeroinen luku. Peilistä kun katsoin sivuprofiilia, ihmettelin, että voiko mieskin synnyttää. Kilojen kertyminen vyötärölle ei ollut mikään ihme. Minullahan oli tapana yölläkin herätessäni käydä syömässä suklaata tai tiikerikakkua. Onnekseni pääsin personal trainerin ohjaukseen. Hän teki minulle kunto-ohjelman ja ruokavalion. Proteiineja lisättiin, hiilihydraatteja ja kovia rasvoja vähennettiin. Oliiviöljyä aloin syödä joka välissä. Eihän autonkaan moottori kulje huonoilla öljyillä. Imelän syönti loppui liki kokonaan. Nyt leivon herkkuja vain perheelleni. Alussa ruokavalioon kuului peräti kolme lämmintä ateriaa ja kaksi välipalaa päivässä. Illallakin piti syödä viisi kananmunaa, osa ilman keltuaisia. Soitin PT:lle, että onko minun pakko syödä kaikki tämä? Minähän lihon entisestään! No, toisin kävi. Kymmenen kiloa on jo lähtenyt pois ja toisen kymmenen aion vielä hissukseen pudottaa. Nykyiseen ruokavaliooni kuuluu kaksi lämmintä ateriaa ja kolme välipalaa päivässä. Koronakevät antoi mahdollisuuden opetella kiireetöntä ja stressitöntä elämää ja ein sanomista. Käyn asian kanssa edelleen pään sisäistä taistelua, sillä suorittaminen on minussa syvällä. Stressitasojen ollessa korkealla saatoin herätä yössä 3–5 kertaan. Nyt en muista, milloin olisin viimeksi nukkunut näin hyvin. Kokonaisuus – ruokavalio, kunto-ohjelma ja kiireettömyys – ovat lisänneet hyvinvointiani ja jaksamistani. Saatan herätä jo kello kuusi aamulla ja mennä tekemään porrastreenin. Muutos tuli kreivin aikaan. Mitä enemmän ikää karttuu, sitä vaikeampaa on korjata elämäntapojaan ja päästä eroon vyötärölle kertyneestä sokeripussista.» ? »Unet ovat parantuneet ja jaksamiseni kohentunut. Olen päässyt myös selkävaivoistani.» Jari Kettusen mukaan elä mänmuutoksen salaisuus löytyy keittiöstä. Lii kunta ei yksin auta. Paperi_24-27.indd 27 Paperi_24-27.indd 27 15.6.2020 8.37.31 15.6.2020 8.37.31
28?PaPeriliit to?05 / 2020 K esäkuun 10. päivä Marko Paavola, 51, oli ensimmäistä kertaa elämässään virallisesti työtön. Työvelvoite Amcorin Kauttuan tehtaassa oli loppunut noin kuusi viikkoa aiemmin, ja palkanmaksu päättyi 9. kesäkuuta. Paavola suunnitteli lähtevänsä pojan kanssa pesemään venettä ja siirtämään sen pois talviteloilta. Hieno ilma houkutteli pienelle ajelullekin. – Harrastuksia riittää, aika ei käy pitkäksi. Raha on se mikä mietityttää, hän sanoo. Paavola ei ole vielä löytänyt uutta työpaikkaa. Hän ei ole vaipunut synkkyyteen, mutta myöntää, että tulevaisuus huolettaa ajoittain. Työikää on paljon jäljellä, ja jotain pitäisi keksiä. Suunnitelmiakin on. Paavola kävi alkuvuoden aikana yrittäjäkurssin. Suunnitteilla on ehkä perustaa yhden miehen yritys, joka perustuisi omiin kädentaitoihin. Paavola on aikoinaan käynyt puuseppäkoulutuksen. Sen jälkeen hän on ollut 20 vuotta metallialalla ja 13 vuotta Amcorilla. Käsillä tekeminen on aina ollut lähellä hänen sydäntään. Paavola on harrastanut puutöitä ja tehnyt omassa metallipajassaan pieniä taontahommia. Kun Eurassa toiminut kehystämö lopetti hiljattain toimintansa, Paavola osti sieltä tarvikkeita ja koneita. – Olen tehnyt vähän tilaakin itselle vanhaan piharakennukseen ja harjoitellut vanhojen valokuvien kehystämistä. Amcor päätti viime vuoden lopulla sulkea Kauttuan ja Lieksan tehtaansa. Lieksassa työskenteli 45 ja Kauttualla 53 paperiliittolaista. Lieksan tehtaan paperiliittolainen pääluottamusmies Aki Torvinen kertoo, että heiltä irtisanotut ovat työllistyneet yllättävän hyvin. Oikeastaan kaikki, jotka ovat aktiivisesti etsineet töitä ovat sitä myös löytäneet. – Vanhemmasta päästä osa on mennyt eläkeputkeen ja muuta sellaista. Tämä meni lopulta tosi hyvin, vaikka alussa näytti synkältä, sanoo Torvinen. Hän kertoo, että kunta ja viranomaistahot olivat aktiivisia, ja myös paikalliset yritykset tulivat hyvin tukemaan. –Ammattitaitoiselle väelle oli kysyntää. Käytännössä kaikki menivät eri alojen tehdastyöhön, sanoo Torvinen. Sekä Lieksassa että Kauttualla tuotanto loppui huhtikuussa. Sen jälkeen pieni määrä työntekijöitä on mm. purkanut koneita, joita on siirretty ja siirretään Amcorin muille tehtaille. kAuttuAn tehtaan paperiliittolainen pääluottamusmies Jarkko Lindroos ja Marko Paavola tietävät muutamia entisiä työtovereita, jotka ovat löytäneet töitä. Yksi onnekkaista on Paavolan avovaimo, joka työskenteli tehtaan toimistossa. Hän aloitti uudessa oman alansa työpaikassa kesäkuun alussa. Kauttualla amcorilaisten työllistymisen edistämiseksi oli suunnitteilla mm. koulutuksia työn ohessa sekä kunnan kanssa järjestettäviä tilaisuuksia. Ne peruuntuivat koronatilanteen takia. Korona on vaikeuttanut muutenkin työnsaantia. Lindroos itse on seurannut, millaisia työpaikkoja olisi tarjolla, muttei ole vielä varsinaisesti suunnitellut tulevaisuutta. Hänellä on taskussaan sähköasentajan paperit lähes kolmenkymmenen vuoden takaa. Samantyyppinen tilanne on monella muullakin irtisanotulla. Aikoinaan käyty ammattikoulutus on unohtunut pitkän tehdastyönjakson aikana. Vanhan osaamisen päivittäminen täydennyskoulutuksessa on yksi mahdollisuus. LIndroos menisi mieluiten oppisopimuskoulutukseen, jos mahdollisuus avautuisi. mArko Paavola viihtyi työssään Amcorilla varsinkin hyvien työtovereiden ansiosta. Häntä surettaa, ettei heitä enää tapaa samalla tavalla. Paavola myös tietää, että monelle irtisanominen oli paljon kovempi paikka kuin hänelle. Jotain hyvääkin Paavola näkee tilanteessa. Enää ei tarvitse haistella laminaattikoneella liuotinaineita ja miettiä niiden vaikutuksia. Hajuaistikin alkaa jo palautua. Oman yrityksen perustaminen on lähtökuopissa, mutta Paavola pohtii, milloin uskaltaa ottaa ratkaisevan askeleen. – Mietityttää vähän, kun radiosta tulee juttua syksyn synkästä lamasta. Toivon, että maailman tilanne muuttuisi sellaiseksi, että pääsen toteuttamaan omaa unelmaani, Paavola sanoo. ? oma yritys houkuttaa Amcor lopetti tehtaansa Kauttualla ja Lieksassa. Marko Paavola jäi ensimmäistä kertaa elämässään työttömäksi. »Tämä meni lopulta tosi hyvin, vaikka alussa näytti synkältä.» teksti ? Reima Kangas ?kuva? Sanna Järvinen Paperi_28-29.indd 28 Paperi_28-29.indd 28 12.6.2020 14:12:28 12.6.2020 14:12:28
PaPeriliit to?05 / 2020?29 Marko Paavola on valmistellut piharakennukseen tilaa ja laitteita yrityksen perustamista varten. Paperi_28-29.indd 29 Paperi_28-29.indd 29 12.6.2020 14:12:29 12.6.2020 14:12:29
30?PaPeriliit to?05 / 2020 l a a d u s t a t i n k i m ä t t ä »Olen ollut 37 vuotta firmassa, ja koneella 35 vuotta. Niin kauan tuota mankelia olen katsellut, että väkisinkin on näppituntuma kehittynyt, ja ongelmat pystyy aika pitkälle ennakoimaan. Hoidan kaikkea sitä, mikä tulee ennen kartonkikonetta. Joskus teen koneenhoitajankin hommia, mutta pääsääntöisesti hoidan massamiehen tonttia kartonkikoneen märässä päässä. Siihen kuuluu massan, kemikaalien ja lisäaineiden annostelu. Ensin massa, eli sellupaalit, pulpperoidaan. Sen jälkeen punttaan ne pulpperilinjoista jauhatuksen kautta kartonkikoneen säiliöihin. Siinä sellupuoli lyhyesti. Hioketta ja hylkymassaa menee kartongin runkokerrokseen. Hioke on hiomolla valmistettua kuusikuitua. Pintakerrokset ovat käytännössä koivusellua. Työssä on oleellista seurata, että lisäaineannostelut ja massojen jauhatusasteet pysyvät kohdillaan. Ne vaikuttavat lopputulokseen. Mittaukset eivät ole niin optimaalisia, etteikö tarvitsisi hereillä pysyä. Kun on tarpeeksi kauan tehnyt näitä töitä, alkaa jo hahmottaa, miten prosessissa näkyy, jos jossain kohdin tapahtuu jotain yllättävää. Kun näen hiomolinjalta tulevan heivauksen, niin pystyn kyllä heti ennakoimaan, mitä se aiheuttaa meidän prosessissamme. Sama, jos massatehtaalla tapahtuu jotain, tiedän, miten se vaikuttaa koneella. Säädöt tehdään aina tilanteen mukaan, miten tarvitaan. Pystyn kyllä aika paljon avittamaan, ettei mitään suurempaa sattuisi prosessille. Voin kyllä sanoa, että aika hyvin tämän koneen tunnen. Tosi harvoin se enää pääsee yllättämään. Tosin niin kävi viime yönä viimeksi, kun emme olleet vuorossa: Koko talo pimeni, kun sähköt hävisivät aamuyöllä. Taskulampun valossa saivat ihmetellä, mitä tapahtui. Valtakunnan verkko pimeni vähän laajemmalti, niin se pyyhkäisi läpi kaikki lähistön laitokset. Tuo on sellaista, jota ei mitenkään voi ennakoida. aMMattilaisen erottaa parhaiten tietynlaisesta rauhallisuudesta ja siitä, että turha sählääminen on tekemisestä pois. Ei niin, että ensin juostaan päin seinään, vaan katsotaan mitä tapahtuu. Siinä ammattimiehen mieli askartelee eri mahdollisuuksien kanssa. Jos ei pysähdy ajattelemaan, voi olla että homma vain pahenee. Työ onkin parhaimmillaan silloin, kun ei tapahdu yllättäviä. Kun yrittää pitää prosessin hallinnassa, siinä riittää näyttöjä ja informaatiota, mitä seurata. Ja aina voi lähteä katsomaan prosessista, mitä siellä oikeasti tapahtuu. Ammattiylpeyttä on se, että kaikki sujuu hyvin. Jos jotain tapahtuu, niin ei jätetä seuraavalle kaverille katastrofia. Siihen pyritään, että selvitetään suurimmat työnjäljet itse pois. Tässä työssä kaikki vaikuttaa kaikkeen. Vaikka sota ei yhtä miestä kaipaa, niin homman mielekkyyden kannalta työporukka ratkaisee. Hyvällä porukalla selvitään isoistakin ongelmista. Ja jos menee oikein vihkoon, niin loppu selvitään huumorilla. Työn ohessa olen sekaantunut kaikenlaisiin kehitysprojekteihin: joko parannetaan tuotteen laatua tai laitteiston toimivuutta. Ei se kehittäminen hullumpaa ole; kivaa puuhastelua. Kai se liittyy yleiseen mielenkiintoon sitä kohtaan, mihin suuntaan laitos on menossa. Jos hanke liittyy suoraan omaan työhön, siitä on hyvä tietää. Se on myös vaikuttamista: voi lapioida soraa rattaisiin, jos näyttää siltä, että on menossa aivan lepikkoon. tässä nykyisessä 12-tunnin vuorokierrossa työt sujuvat erittäin hyvin. Jos ihmisellä on muutakin elämää kuin tehdas, tämä on täydellinen tapa tehdä töitä. Joka viikko alkaa käytännössä viiden päivän vapaa. Vaikka vuorot ovat olevinaan pitkiä, ne menevät ihan heittäen. Meillä on kaksi päivävuoroa, välivapaa ja kaksi yövuoroa. Jokunen vuosi sitten teimme vuoden ajan lyhyttä kiertoa: kaksi aamua, kaksi iltaa ja kaksi yötä. Sen piti olla hyvä terveyden kannalta, mutta minulta meni varmaan vuosi nukkumatta. Se oli aivan karmeata. Se imi ukosta niin mehut, että ajattelin, että tämä ei ole ihmisen touhua. Ja työterveyshuolto väitti, että se olisi paras mahdollinen kierto. Jos tästä työstä eläkkeelle pääsen, niin aika murhaavan pitkä pätkä siinä on vuorotöitä. Jos niin käy, niin kyllä se on tämä 12 tunnin vuorokierto, jolla se onnistuu.»?• 12-tuntisella jaksaa parhaiten teksti?Mari Schildt?kuva?Reima Kangas Kari Valkonen päättelee, että jos vähän yli viisikymppinen eläkkeelle asti jaksaa, se johtuu 12-tuntisesta vuorokierrosta. Se on hänen mukaansa paras tapa järjestää vuorotyö. »mieli askartelee eri mahdollisuuksien kanssa.» Paperi_30-31.indd 30 Paperi_30-31.indd 30 8.6.2020 14.59.20 8.6.2020 14.59.20
PaPeriliit to?04 / 2020?31 L a a d u s t a t i n k i m ä t t ä Kari Valkonen työskentelee prosessinhoitajana Stora Enson Inkeroisten kartonkitehtaalla. Paperi_30-31.indd 31 Paperi_30-31.indd 31 8.6.2020 14.59.21 8.6.2020 14.59.21
32?PaPeriliit to?05 / 2020 5 / H i o m o Mitä voisimme tehdä ihmisten auttamiseksi? Tätä miettivät Lauritsalan ammattiosasto 44:n puheenjohtaja Sami Ravattinen ja hallituksen jäsen Kimmo Ruokoniemi, kun kävi ilmi, että koronaepidemian myötä moni perhe joutui taloudelliseen ahdinkoon. – Koskettihan se meitäkin, sillä tehtaalla alkoivat yt-neuvottelut ja lomautukset. Tiesimme kuitenkin, että monissa lappeenrantalaisperheissä oli tilanne työttömyyden takia todella vaikea, Ruokoniemi kertoo. Niinpä ammattiosastossa päätettiin, että halukkaat toimihenkilöt lahjoittaisivat merkittävän osan virkailijaja kokouspalkkioistaan hyväntekeväisyyteen. Summan suuruus oli 2000 euroa. – Ammattiosaston tehtävä on ensisijaisesti palvella jäsenistöään, ei tehdä hyväntekeväisyyttä. Mutta mielestäni tällaisessa poikkeustilanteessa jokaisen velvollisuus on auttaa, jos siihen vain on mahdollisuus. Ja meillä oli, Ravattinen toteaa. Yhteistyökumppaniksi löytyi seurakunnan diakoniatyö, jonne Ruokoniemellä oli kontakteja. – Avustuskohteeksemme valikoituivat lapsiperheet. Päätimme, että emme anna rahaa, vaan lahjoitamme 50 euron lahjakortteja ruokakauppaan. Näin voimme varmistaa, että apu menee varmasti perille. Myös Valkeakoskella osasto 45:ssä mietittiin, että jotain tarttis tehdä. Pääluottamusmies Tomi Eerola tiesi, että sairaalan ensiavussa hoitohenkilöstö työskenteli kovan paineen alla. Osaston hallituksessa heräsi ajatus osoittaa solidaarisuutta hoitajille. – Hoitajille oli jo lahjoitettu muun muassa kukkia. Me ajattelimme antaa jotain konkreettista ajatuksella hyvä ruoka, parempi mieli. Niinpä lahjoitimme ammattiosaston kassasta 1000 euron edestä ruokakuponkeja paikalliseen pikaruokaravintolaan. Eerolakin huomauttaa, että ammattiosaston ensisijainen tehtävä on palvella jäsenistöään. Hän näkee, että poikkeusaikoina ammattiosaston on tärkeä osoittaa myös yhteisvastuuta. – Valkeakoski on pieni kaupunki ja ammattiosasto yksi sen toimijoista. Ilman muuta autamme, jos voimme.?•? tiina suoMalainen Muutama Paperiliiton iso ammattiosasto ryhtyi hyväntekijäksi koronakeväänä. Apua korona-ahdinkoon »tällaisessa poikkeustilanteessa jokaisen velvollisuus on auttaa.» Lappeenrannan seurakuntayhtymän diakonissa Tuija Tiainen ja erityisdiakoni Ari Tuomikoski vastaanottivat Lauritsalan osaston Kimmo Ruokoniemen, Marko Ikosen, Antti Grenin ja Sami Ravattisen tuoman lahjoituksen. Mikko NikkiNeN Paperi_32-33.indd 32 Paperi_32-33.indd 32 17.6.2020 9:19:48 17.6.2020 9:19:48
PaPeriliit to?05 / 2020?33 5 / h i o m o Muutama Paperiliiton iso ammattiosasto ryhtyi hyväntekijäksi koronakeväänä. Selluportin takana, Serlachius-museo Gustaf, Mänttä – No se nyt oli aika tärkee, että sä sen keiton lopetit. Ja se kattottiin väristä, että koska se oli valmista se keitto, kertoo teksti museon seinällä. Näyttelyä varten on haastateltu 26 tehtaan entistä työntekijää. Mäntässä toimi vuosina 1913–1991 G. A. Serlachius Osakeyhtiön, myöhemmin Metsä-Serlan, sulfiittiselluloosatehdas. Henkilöstön omalla äänellä kerrotuista tarinoista syntyy kokonaiskuva sellun valmistuksesta, työtehtävistä prosessin eri vaiheissa ja varsinaista tuotantoa tukeneista tehtävistä. Runsas valokuvaja piirustusaineisto kertoo tehdasalueen ja tehdastyön muuttumisesta. Paikan päällä voi myös jakaa kirjoittamalla omia sellutehtaaseen liittyviä muistoja. Lisätiedot: serlachius.fi/ Verlan tehdasmuseo, Verla Unescon maailmanperintökohteeksi valittuun Verlan puuhiomon ja paperitehtaan ympäristö vie entisajan tunnelmaan. Suomen ensimmäinen tehdasmuseo kertoo puuhiomon ja pahvitehtaan vaiheista 1870-luvulta vuoteen 1964. Opastetulla kierroksella kerrotaan tarinoita tehtaalta vuosikymmenten takaa. Rannan katselupaikalta voi nähdä esihistorialliset kalliomaalaukset tai lähteä kiertämään metsään kahden kilometrin mittaiselle uusitulle metsäpolulle luomaan käsitystä kestävästä metsätaloudesta. Alueella on esillä myös metsäteollisuuden innovaatioista kertova UPM Biofore -näyttely. Lisätiedot: verla.fi Miehen työ – Suomen Metsämuseo Lusto, Punkaharju Lustossa voit tehdä nostalgiamatkan aikaan, jolloin maaseutu tyhjeni, lähiöt syntyivät ja suosituin tv-ohjelma oli Lauantaitanssit. Näyttelyyn voi tutustua sekä museossa verkkonäyttelyssä. Ne tarjoavat koskettavia ja pääosin ennen näkemättömiä valokuvia 1970-luvun metsätyöntekijöistä ja työn murroksesta. Työn arjen lisäksi näyttely tarjoaa pilkahduksia myös metsämiesten vapaa-ajasta sekä lämminhenkisiä kuvia puolisoista ja lapsista vaativan työn varjossa. Lisätiedot: lusto.fi Keurusharjulle kesäreissuun Paperiliiton jäsenet saavat majoittumisesta Keurusharjun lomamökkeihin 50 prosentin alennuksen. Varaukset tehdään uudelleen avatusta Hotelli Keurusselästä. Keuruulla sijaitsevissa paritalohuoneistoissa on oma sauna, lasitettu veranta, olohuone, keittiönurkkaus astioineen, jääkaappi, liesi ja uuni. Mökissä on tilaa 6 henkilölle. Tarkemmat tiedot Keurusharjun lomamökeistä näet paperiliitto.fi-sivuston kohdasta Jäsenedut. Varaukset tehdään Hotelli Keurusselän kautta. Hotelli avautui uudelleen 17.6. Varaukset: myynti@ hotelkeurusselka.fi tai numerosta 040 481 4980. Osoitteesta www.keurusharju. fi voit tehdä nettivarauksen ja maksaa majoittumisen etukäteen. Kampanjakoodilla Paperiliitto saa käyttöön alehinnan. Hotellin vastaanoton aukioloajat ja lisätietoja hotellin palveluista saa osoitteesta www.hotelkeurusselka.fi. • Metsäteollisuuden merkitys ja menneisyys avautuu Suomen suvessa useassa näyttelyssä. Menovinkkejä kesäiseen Suomeen Paperi_32-33.indd 33 Paperi_32-33.indd 33 17.6.2020 9:19:49 17.6.2020 9:19:49
34?PaPeriliit to?08 / 2019 T y ö t t ö m y y s k a s s a t i e d o t t a a Ohjeita lomautetulle Esimerkki 2: lomautus alkaa tiistaina 2.6.2020 ja päättyy kahden viikon päästä keskiviikkona 17.6.2020. Täytä työttömyyspäivärahahakemus ajalta 2.6.–17.6.2020. Merkitse lomautusjakson päiville ’työtön’ riippumatta työvuorokalenterisi päivistä. PÄIVÄRAHAHAKEMUKSEN LIITTEET: • Palkkatodistus työttömyyttä edeltäneen vähintään 26 viikon ajalta • Lomautusilmoitus • Palkkalaskelma ajalta, johon lomautus sijoittuu • Työsopimus, jos olet määräaikaisessa työsuhteessa PÄIVÄRAHAN HAKEMINEN Tee päivärahahakemus mieluiten sähköisesti eAsioinnin kautta, asiointiin pääset Paperiliiton nettisivuilta paperiliitto.fi > eAsiointi Jos sähköisen hakemuksen tekeminen ei ole mahdollista, lähetä paperihakemus osoitteeseen Paperityöväen Työttömyyskassa, PL 349 00531 Helsinki. Paperihakemuksen saat osoitteesta www.tyj. fi > lomakkeet. POIKKEUSAJAN LAKIMUUTOKSIA TYÖTTÖMYYSTURVASSA Työssäoloja jäsenyysehto voi täyttyä lyhyimmillään 13 viikon aikana. Lakia tavanomaista lyhyemmästä työssäoloehdosta voidaan soveltaa, jos jäsen on ollut työssä vähintään yhden työssäoloehtoa kerryttävän viikon 1.3.2020 jälkeen. Työssäoloehdon tulee täyttyä viimeistään 2.7.2020. Lakia sovelletaan 16.3.2020 alkaen. Päivärahaa voidaan maksaa omavastuuajan estämättä, jos ensimmäinen omavastuupäivä on ajalla 16.3.–6.7.2020. Lomautuksen perusteella maksettava ansiopäiväraha ei kerrytä työttömyyspäivärahan enimmäismaksuaikaa ajalla 16.3.–30.6.2020. Poikkeusaikana työttömyyskassa ei tutki määräaikaisen työsuhteen perusteita Ilmoittaudu työttömäksi työnhakijaksi viimeistään ensimmäisenä lomautuspäivänä TE-palvelun nettisivuilla. Pidä työnhaku voimassa kaikilla lomautusjaksoilla. Lomautus voidaan toteuttaa kokoaikaisena lomautuksena tai lyhennettynä työviikkona. LYHENNETTY TYÖVIIKKO Lyhennetty työviikko tarkoittaa sitä, että viikoittaista työaikaasi on lyhennetty yhdellä tai useammalla päivällä ja että lomautus ei yhtäjaksoisesti kestä täyttä kalenteriviikkoa (maanantai – sunnuntai). Esimerkki 1: Lomautusjakso alkaa tiistaina 2.6. ja päättyy torstaina 4.6.2020. Täytä työttömyyspäivärahahakemus koko kalenteriviikon ajalta 1.6.–7.6.2020. Merkitse lomautusjakson jokaiselle päivälle ’työtön’ riippumatta työvuorokalenterisi päivistä. Merkitse lomautusjakson ulkopuolisten päivien kohdalle ’työssä’ toteutuneiden työvuorojen (A, I, Y, V) mukaan ja tuntimäärä. Viivapäivän (-) kohdalle merkitään ’vapaa’. Esimerkki 2: Lomautusjakso alkaa tiistaina 2.6.2020 ja päättyy seuraavan kalenteriviikon torstaina 11.6.2020. Täytä työttömyyspäivärahahakemus kokonaisilta kalenteriviikoilta ajalta 1.6.–14.6.2020. Merkitse lomautusjakson jokaiselle päivälle ’työtön’ riippumatta työvuorokalenterisi päivistä. Merkitse lomautusjakson ulkopuolisien päivien kohdalle ’työssä’ toteutuneiden työvuorojen (A, I, Y, V) mukaan ja tuntimäärä. Viivapäivän (-) kohdalle merkitään ’vapaa’. KOKOAIKAINEN LOMAUTUS Olet kokonaan lomautettu, jos lomautus kestää vähintään kokonaisen kalenteriviikon (maanantai – sunnuntai). Esimerkki 1: Lomautusjakso on maanantai 1.6. – sunnuntai 7.6.2020. Täytä työttömyyspäivärahahakemus koko kalenteriviikon ajalta 1.6.–7.6.2020. Merkitse lomautusjakson päiville ’työtön’ riippumatta työvuorokalenterisi päivistä. YHTEYSTIEDOT PAPERITYÖVÄEN TYÖTTÖMYYSKASSA Työttömyysturva-asiat: Työttömyys, ansiopäiväraha, päivärahan hakeminen, lomautus, vuorotteluvapaa, soviteltu päiväraha. ma–pe klo 9.00–12.00. Puhelin: 020 690 429. Jäsenten yhteydenotot: eAsiointi > viestit. Viranomaislinja: tyokassa@paperiliitto.fi. Käytä henkilötietojen lähettämiseen suojattua sähköpostia. Linkki työttömyyskassan sivuilla www.paperiliitto.fi/tyottomyyskassa Faksi: (09) 876 4095. Osoite: Paperityöväen Työttömyyskassa, PL 349, 00531 Helsinki. JÄSENREKISTERI Jäsenmaksut, maksuvapautukset, yhteystietojen muutokset, jäsenkortti, hautausavustus. HUOM. Jäsenrekisteri palvelee puhelimitse ma–pe kello 9–12. Puhelin: 010 289 7700. Puheluhinnat: kotimaan kiinteän verkon liittymistä 8,35 snt/puhelu + 6,00 snt/min, matkapuhelimista 8,35 snt/puhelu + 17,17 snt / min, ulkomailta soitettaessa käytetyn paikallisen operaattorin puhelumaksu Suomeen soitetuista puheluista. Hinnat sisältävät arvonlisäveron 24 %. Sähköposti: jasenrekisteri@paperiliitto.fi, Osoite: Paperiliitto r.y. / Jäsen rekisteri, PL 326, 00531 Helsinki. Paperi_34-35.indd 34 Paperi_34-35.indd 34 11.6.2020 14:06:09 11.6.2020 14:06:09
PaPeriliit to?05 / 2020?35 5 / h i o m o A r j e s s a m u i s t o k i r j o i t u s Karijoella Etelä-Pohjanmaalla asuva 31-vuotias Reino Sahakangas vastaa puhelimeen keskellä matkavalmisteluja. Jokakesäinen mönkijätapahtuma Kemijärvellä saatiin koronaepidemiasta huolimatta järjestettyä, ja nyt pohjoinen kutsuu. Sahakangas on aktiivinen mönkijäharrastaja ja Suomen suurimman mönkijäkerhon West Coast ATV:n varapuheenjohtaja. Mönkijäharrastuksella on merkitystä, kun puhutaan Sahakankaan osallistumisesta ammattiyhdistystoimintaan. Hän nimittäin huomauttaa, että harrastusjärjestötoiminta on antanut rohkeutta, oppia ja eväitä myös ammattijärjestössä toimimiseen. Sahakangas lähti mukaan vaikuttamiseen noin vuosi sitten, kun hänestä tuli varaluottamusmies ja Kaskisen osasto 3 hallituksen jäsen. Kaskisen Metsä Boardilla hän on ehtinyt työskennellä seitsemän vuoden ajan. – Minulta kysyttiin, kiinnostaako, ja kyllähän minua kiinnosti. Haluan puuttua epäkohtiin ja auttaa mahdollisuuksien mukaan muita. Luottamusmieheksi ja hallituksen jäseneksi ryhtyminen ei jännittänyt Sahakangasta. Piirit ovat sen verran pieniä, että hallituksen jäsenet olivat kaikki tuttuja Sahakankaalle jo ennestään. – Monet nuoret saattavat jännittää ammattiosastotoimintaan osallistumista, koska he pelkäävät, että eivät osaa. Mutta ne ovat turhia pelkoja. Kyllä siellä neuvotaan, aina voi kysyä eikä ketään jätetä yksin, Sahakangas sanoo. Varaluottamusmiehenä olo ei ole toistaiseksi näkynyt Sahakankaan arjessa. Hän toivoisi, että näkyisi enemmän. – Meillä Kaskisissa vara ei tee yhtään mitään, toisin kuin monilla muilla tehtailla. Olen ollut mukana muutamassa palaverissa silloin, kun pääluottamus ei ole pääsyt paikalle. Olemme yrittäneet saada tähän asiaan muutosta, mutta kyllä se työnantajan puolelta on ollut kankeaa. Sahakangas toivoo, että jatkossa Kaskisissakin pääluottamusmies ja varaluottamusmies voisivat yhdessä hoitaa asioita ja jakaa vastuuta. – Olisi parempi, kun kaikki ei olisi yhden miehen varassa. Samalla saataisiin enemmän ja erilaisia näkemyksiä asioihin. ?•? tiina SuoMalainen Työsuojeluvaltuutettu Eero Viljanen eero Antero Kalevi Viljanen syntyi 20.12.1931 Ulvilassa. Yllättävä poismeno tapahtui 11.3.2020 Porissa. Eero valmistui Porin ammattikoulusta levysepäksi 1948. Porin Konepajasta hän siirtyi 1957 Rosenlewin paperitehtaalle, jossa hän kiinnostui ay-toiminnasta ja uuden lain myötä työsuojeluasioista. Hän oli tehtaan päätoiminen työsuojeluvaltuutettu 1974–1992 kunnes jäi eläkkeelle. Eero teki pitkän päivätyön ay-liikkeessä, TUL:n toiminnassa ja sosialidemokraattisessa työväenliikkeessä. Hän oli Porin osasto 10:n sihteeri 1970–84 ja puheenjohtaja 1985–92. Eero oli mukana Paperiliiton liittovaltuustossa ja toimi useasti liittokokouksen puheenjohtajana. Eero oli kova tekemään töitä ja auttamaan muita. Työhanskat olivat kädessä, jo ennen kuin edes pyydettiin. Hän suhtautui elämään positiivisesti ja totesi vaikeinakin aikoina: “Kaikki järjestyy”. Eero oli esimerkki talkoohengen perimmäisestä merkityksestä. Elämänkumppaninsa Helmin Eero tapasi nuorten tansseissa. He ehtivät olla naimisissa 68 vuotta. Puolison lisäksi Eeroa jäivät kaipaamaan 4 lasta, 9 lastenlasta ja 12 lastenlastenlasta sekä lukuisa joukko ammattiyhdistys-, urheiluja puolueväen ystäviä.?• Harrastus on antanut eväitä myös ammattiosastotoimintaan Reino Sahakangas työskentelee käynnissäpitooperaattorina Kaskisen Metsä Boardilla. Paperi_34-35.indd 35 Paperi_34-35.indd 35 11.6.2020 14:06:09 11.6.2020 14:06:09
36?PaPeriliit to?05 / 2020 5 / T a u k o t i l a a i v o j u m p p a I M S Ä U J R A H S S O C Y H Ä T S N W U L F F V M P L S W K E M P P A I N E N E I W K N E N A T N A R H L T U A A R L L N E N I K K Ä H N N Y S C Ä Ä E E V U F J A O E O Y V T P N R N V Ä N S R N J P I U N R I Ä L I N N V M I O R O V U H A T O U A A F Ä T I J J C M A M Y K H A L L K H W F W Ä M S H S O Ä L E O F E A C J J E E E J P Ä M N I K L Y Ä U K L L L O J E E Ä V C I R L M S A L O K I N R U K T V O E T O U F K N E N I V E I S Y P H ASELL FALCK HARJU HIRVI HÄKKINEN JOHANSON JÄRVI KANERVA KASVIO KEMPPAINEN KJÄLL KOLEHMAINEN LEHTINEN MÄKELÄ-NUMMELA NIEMELÄ PETÄJÄ PITKÄMÄKI POIKOLAINEN POTKONEN RANTANEN RÄTY SIEVINEN STEN WULFF YLI-HANNUKSELA Suomalaisia kesäolympiamitalisteja (c ) A rt o In ka la w w w .a is ud ok u. co m Vastaus: 5 = 13 = 11 = 6 2 2 2 2 3 2 5 + = 3 = 3 = 4 = ? Vastaus:5 : : = 6:3:1 ? x Vastaus:5 : : = 6:3:1 ? x Vastaus:5 : : = 6:3:1 ? x s a n a h a k u p u l m a t Vaaka. Laske montako hevosenkenkää tarvitaan, jotta viimeinen punnitus olisi tasapainossa. Siis mikä luku tulee alimpaan vaakaan kysymysmerkin tilalle? yhtälö. Onko alakoulun matematiikka hallussa? Laske vastaus alimman rivin yhtälöön. 1. Mihin Paperiliiton vuosien 1956–1978 puheenjohtajalla Veikko Ahtolalla (1918–1993) oli tapana merkitä muistiin työehtosopimuskierroksen tärkeimmät kysymykset? a) Lautasliinoihin. b) Ruokalistan reunaan. c) Tupakka-askin kanteen. d) Käsivartensa sisä puolelle. p a k k o t i e t ä ä Mihin Paperiliiton puheenjohtaja Veikko Ahtola teki tes-muistiinpanoja? Pelattiinko Kymin tehtaan liimakeittiössä korttia? 2. Kymin paperitehtaalla purettiin 1950-luvun loppupuoliskolla vanha laho puukoppi, joka oli hartsiliiman keittoon tarkoitetussa erillisessä keittiössä. Miksi liimankeittäjät ja apulaiset seurasivat purkamista alakuloisen oloisina? a) Kopissa keitettiin myös pontikkaa. b) Kopissa pelattiin korttia työaikana. c) Kopissa harrastettiin työpaikkaseksiä. d) Kopissa käytiin nukkumassa? s u d o k u t 1 k y s y m y s t ä 1. Missä Bundesliigan joukkueessa pelaa suomalainen Lukas Hradecky? 2. Missä yhtyessä soitti taiteilija Andy McCoy? 3. Kuinka monta tähteä on EU:n nykyisessä lipussa? 4. Mitä nopeutta pakettiautot saavat ajaa 1.6. 2020 alkaen? 5. Mikä on se väline, johon kalaverkko pujotetaan nostettaessa? 6. Mitä tarkoittaa lääketieteessä sana nekroosi? 7. Missä yhtyeessä Maija Vilkkumaa aloitti laulajana ? 8. Milloin käytiin Suomen talvisota? 9. Minkä maan kaupunki on Brno? 10. Minkä lajin ammattilainen on Leo Komarov? Vastaukset: verkkolehti.paperiliitto.fi/pulmat Vastaus: 5 = 13 = 11 = 6 2 2 2 2 3 2 5 + = 3 = 3 = 4 = ? Paperi_36-37_Tehtävät (Conflicted copy from DESKTOP-GDE3LD0 on 2020-06-04).indd 36 Paperi_36-37_Tehtävät (Conflicted copy from DESKTOP-GDE3LD0 on 2020-06-04).indd 36 10.6.2020 12:48:26 10.6.2020 12:48:26
PaPeriliit to?05 / 2020?37 5 / T a u k o t i l a s a n a r i s t i k k o Täytä ristikko ja voita lahjakortti! Nimi Osoite Puhelin Ristikon palkintona arvotaan 20 euron S-ryhmän lahjakortti. Palauta ristikko 10.8. mennessä. ?Osoite: Paperiliitto-lehti, PL 326, 00531 Helsinki. Kirjoita kuoreen tunnus ”Ristikko 5”. Ristikon 4 palkinnon sai Mirja Collin, Valkeakoski. ari Kiviharju Paperi_36-37_Tehtävät (Conflicted copy from DESKTOP-GDE3LD0 on 2020-06-04).indd 37 Paperi_36-37_Tehtävät (Conflicted copy from DESKTOP-GDE3LD0 on 2020-06-04).indd 37 10.6.2020 12:48:29 10.6.2020 12:48:29
38?PaPeriliit to?05 / 2020 Vielä askel sivulle päin. Encore Ympäristöpalvelujen työntekijät Kuusankoskella hakevat kuvaajan kehotuksesta paikkaa korona-ajan yhteiskuvassa, jossa turvavälit pidetään ohjeiden mukaisena. – Ajattelin mennä työkaverin selän taakse piiloon, mutta ei se onnistunut, nauraa varastotyöntekijä Tuija Ojala. Sinänsä korona ei ole suuresti vaikuttanut. Ojala sanoo, että voi olla, että pahvia ja pakkausjätettä on kertynyt jopa tavallista enemmän. Ihmiset ovat tilanneet ahkerasti kotiin tavaraa. Yrityksen perinteikäs Hyötypaperi-nimi jäi vuodenvaihteessa historiaan, kun emoyhtiö Encore Ympäristöpalvelut osti viime vuonna Hyötypaperin loputkin osakkeet omistukseensa. Työt yrityksessä ovat jatkuneet vanhaan tapaan. Autonkuljettaja Jarkko Antila on aloittanut aamuvuoron kirkkaassa ja aurinkoisessa säässä aamuviideltä. Hän kertoo, että on ollut puolitoista vuotta töissä kuljettamassa raskaalla kalustolla kierrätysja bioenergiamateriaaleja. – Nyt kun olen nähnyt minkä verran Suomen kokoisessa maassa jätettä ja roskaa on, niin se on kyllä ainakin meikäläisen silmät avannut. Olen alkanut kotonakin kierrättää, jos pystyisi asiaan pikkasenkin vaikuttamaan, Antila sanoo. Hän kertoo, että rahtarien suosikkikuppilat ovat toimineet koronan aikaan takeaway-periaatteella. Tosin vyötärössä alkaa nopeasti tuntua, jos vain niiden herkkujen varaan työpäivänä tukeutuu. Pääluottamusmies, autonkuljettaja Toni Kokkonen sanoo, että uusia rutiineja yrityksessä on käsidesin ahkera käyttö ja autojen ohjaamojen desinfiointi työvuoron lopussa. Taukotuvassakin yritetään olla eri aikaan. – Jos vaikka käyn tankkaamassa auton ja painelen tankkauspisteen nappuloita, sen jälkeen desinfioin kädet. Ja joissain yrityksissä, joissa käydään hakemassa tavaraa, ei ehkä mennä sisälle asti, sanoo autonkuljettaja, työsuojeluvaltuutettu Mika Mustonen. Aina ennen tuotantotyöntekijä Timo Puhjon nelihenkinen perhe on suunnistanut kesälomalla moottoriurheilutapahtumiin, ja matkailuauton perässä on kulkenut kilpuri. Nyt tapahtumat on peruttu. – Lapset ovat kulkeneet pienestä pitäen vanhempien harrastuksessa. Tänä kesänä voitaisiin kiertää lapsia kiinnostavia paikkoja.? • ? mari schildt Encore Ympäristöpalvelujen väki Kuusankoskelta asettautui korona-ajan yhteispotrettiin. Kierrätystaloutta ja lomamietteitä »se on kyllä ainakin meikäläisen silmät avannut.» Johannes Wiehn P o t r e t t i Encore Ympäristöpalvelun työntekijöiden potrettikuvaan kokoonnuttiin ajan hengen mukaisesti turvavälejä noudattaen. 5 / T a u k o t i l a Paperi_38-39.indd 38 Paperi_38-39.indd 38 10.6.2020 14:50:02 10.6.2020 14:50:02
PaPeriliit to?05 / 2020?39 5 / T a u k o t i l a e nglantilainen suhtautuu puutarhaharrastukseen samalla intohimolla kuin teen juontiin. Se ei ole vain mullassa möyrimistä, vaan siihen kuuluu olennaisena osana brittiläinen ilmiö: puutarhoissa vierailu. Yleisölle on avoinna lukemattomia julkisia ja yksityisiä puutarhoja, joissa useimmissa on myös taimimyymälä ja teehuone kakkuineen ja teeleipineen. Puutarhainnostukseen on monta selitystä: leudolla ja sateisella saarella kaikki kasvaa kohisten, myös eksoottiset lajit. Esimerkiksi täällä Cornwallissa alppiruusut kasvavat yli kaksikymmenmetrisiksi puiksi. Täkäläisiin kartanopuutarhoihin tuotiin 1700-luvulla mm. Englannin ensimmäiset kameliat. Viktorian aikana ylhäisö alkoi suosia luonnonmukaisia puutarhoja ja arvostaa myös kotimaisia lajeja. Puutarhamuoti levisi rahvaankin pariin. Työläismökkien takapihoilla on perinteisesti kasvatettu sekä hyötykasveja että kukkia – väririkkaasta cottage-gardenista onkin tullut brittien ihannepuutarha. Puutarhanhoidossa näkyy myös kilpailuhenkisyys, kun tarhurit yrittävät kasvattaa – joskus kepulikonsteja kaihtamatta – suurimman kesäkurpitsan tai upeimman ruusun. Sen, joka palkitaan puutarhayhdistyksen näyttelyssä syksyllä. Perinteinen Chelsean puutarhanäyttely, puutarhafriikkien Mekka, siirrettiin tänä vuonna nettiin. Covid-kevät sulki puutarhakaupat juuri parhaimman kasvukauden alussa, ja kasveja ja siemeniä sai vain marketeista ja netistä. Neuvokkaimmat myivät, vaihtoivat ja lahjoittivat omia taimiaan katujen varsilla. Viherpeukaloilla on ollut aikaa mullassa möyrimiseen, ja media on pursunut ideoita aloitteleville tarhureille. Puutarhan merkitys on korostunut karanteenikuukausina entisestään, kun liikkuminen on ollut rajoitettua. Myös kasvien istuttaminen parvekkeille ja niiden vaaliminen ikkunalaudoilla on toiminut henkireikänä ja tuonut rentouttavaa puuhastelua. Kasvun ja elämän ihme on antanut meille toivoa .? • m a a i l m a lt a p ä i v ä n s a n k a r i Koti mukana kotimaassa asuinPaikka?Tampere syntynyt 26.6.1990 Tampereella Perhe avopuoliso työ Metsä Board Kyro, voimalaitoksen prosessinhoitaja ja käynninvarmistaja terVeiset lehden lukijoille hyvää kesää koronasta huolimatta! syntymäPäiVänään nauttii hyvästä ruoasta ja juomasta kavereiden kanssa. Assar Laikola assar Laikolan suunnitelmat kunnon 30-vuotissynttäreistä siirtyvät koronan vuoksi loppuvuoteen. Kesällä juhlitaan pienimuotoisemmin kotona. Lomalla Assar vaihtaa maisemaa omalla asuntoautolla. Idea lähti liikkeelle eräässä iltavuorossa, kun työkaverit puhuivat asuntoautoistaan ja -vaunuistaan. – Minulle aukeni täysin uusi maailma. Asuntoautoista olen aina tykännyt. On hauskaa, kun on koti pyörillä mukana ja pystyy pysähtymään kiinnostaviin paikkoihin. Saksanpaimenkoira Lunalle tärkeää on uimapaikka. – Joskus se jää makaamaan rantahiekkaan ja katsoo, että voitaisko olla täällä vielä hetki. Ja pitäähän se keppi heittää vielä kerran. • ? eeVa eloranta-Jokela »Leudolla ja sateisella saarella kaikki kasvaa kohisten.» Kaarina Griffiths Kirjoittaja on Cornwallissa Englannin rannikolla asuva vapaa toimittaja ja kirjailija. Paperi_38-39.indd 39 Paperi_38-39.indd 39 10.6.2020 14:50:05 10.6.2020 14:50:05
Jarkko Friman on 40-vuotias operaattori Metsä Boardin Äänekosken tehtaassa. Paperi_40-41.indd 40 Paperi_40-41.indd 40 11.6.2020 10:25:14 11.6.2020 10:25:14
PaPeriliit to?05 / 2020?41 P a r a s t a e l ä m ä s s ä E lin lapsuuteni Lohikoskella työläisperheessä, oli paljon kavereita ja isät Kankaan tehtaalla töissä. Viereiseen Tuomiojärveen istutettiin kirjolohta. Pappa uisteli niitä, mutta ei ottanut mua veneeseen, kun en osannut kuusvuotiaana vielä uida. Ongin sitten rannalta. Kerran pyöräilin leirintäkeskuksen puulaiturille ja sain hirmuisen tärpin. Onki melkein katkesi, mutta lopulta sain kalan rantaan. Vanhat ukot tulivat ihmettelemään. Enhän minä tiennyt mikä lahna se on, mutta ne sanovat että lohi! Yksi ukko suolisti sen ja antoi muovikassin. Minä solmin kassin tangolle ja poljin kotiin. Muistan ikuisesti isän ja äitin ilmeet, kun he näkivät saaliin ja minua ihailivat. Sitä tunnetta kannan mukanani edelleen. Minulla on perhe, työ ja kalastus; 6ja 10-vuotiaat pojat ja omapäinen puoliso, joka pitää meillä perhepäiväkotia ja käy illat johtamassa kuoroa. Meidät hitsattiin yhteen kauan sitten, kun hän sai keskenmenoja ja epätoivoa. Siinä jäivät opinnotkin kesken, mutta me selvittiin. Niin, musta tällaisista asioista saa puhua. Onko kaikki hyvin – sellaseen pitää saada vastata, että ei ole. Ihminen vieressä pitää ottaa vakavasti, oli se sitten oma lapsi tai työkaveri. Minä otan kaiken vakavasti, varsinkin kalastuksen. Mulla on sille paljon aikaa, koska haluan niin. Kerran jätin lähtemättä pilkille, kun tuuli 16 metriä sekunnissa. Oli raskas työnkierto, kone mylläs, työ paskaa, ja kaiveli, ettei edes kalalle pääse. Niin lähdin kuitenkin. Tuuli puhalsi jäälle lumesta virran. Mä taistelin tietäni sitä vastaan, ja olin tajuttoman onnellinen siitä, että elän. Täällä pääsee kuitenkin niin pirun helpolla, että joka taistelusta pitäis oikeastaan kiittää. Joka asiasta. Arkena elämä on lasten kanssa olemista. Pyrin nykyään siihen, että olisin läsnä heille. Ennen olin että joo joo, selvä, mutta nykyään istun alas ja pyydän kertomaan lisää, vaikka työt keskeytyy. Joo, mä kuuntelen nyt. Muutuin tässä suhteessa, kun kroppa alkoi reistaamaan tosi pelottavalla tavalla. Syytä etsittiin, mutta sitä ei löytynyt. Jäin leijuvaan tilaan, epävarmuuteen. Aloin miettiä, miksi ylipäätään olen olemassa, jos en ole läsnä omassa elämässäni. Elämä on pieniä tärkeitä hetkiä joka päivä. Tarkoitus on se, ettei hukkaa niitä. ? Jarkko Friman muuttuu sisä tiloihin suljetuksi ajokoiraksi, jos hän joutuu puhumaan small talkia. Onneksi pääsee kalaan. teksti ?Ilkka Palmu?kuva?Jaakko Hekkilä »Täällä pääsee niin pirun helpolla, että joka taistelusta pitäisi kiittää.» Paperi_40-41.indd 41 Paperi_40-41.indd 41 11.6.2020 10:25:14 11.6.2020 10:25:14
42 / »Kuunteleminen on harvinaista, joten se on tehokas tapa luoda itsestään miellyttävä vaikutelma.» Jose Ahonen Ammattimentalisti, kouluttaja ja konsultti. Hän nauttii pitkistä keskusteluista hyvän käsityöoluen äärellä ja herkistyy vanhoista koirista. O kahvilla tutun tyypin kanssa. Luonnehdin henkilöä tutuksi, koska kaveruuteen tai ystävyyteen on vielä matkaa. Mies on ksu, mukava ja asiallinen, mutta jokin hänen olemuksessaan estää aidon yhteyden avautumista. En jostain syystä pysty täysin rentoutumaan hänen seurassaan. Emme vain ole samalla aaltopituudella. Kun myöhemmin mietin asiaa, tajusin hänen olevan vuorovaikutustavoiltaan hyvin aktiivinen ja jopa dominoiva. Dale Carnegie totesi legendaarisessa kirjassaan How to Win Friends and In uence People ihmisiin vaikuttamisesta: ”Ainoa keino vaikuttaa ihmisiin on puhua asioista joista toinen haluaa puhua”. Me puhumme liikaa itsestämme ja asioista jotka meitä kiinnostavat, emmekä kiinnitä tarpeeksi huomiota siihen mitä toinen sanoo. Koska aito kuunteleminen on harvinaista, se on tehokas tapa luoda itsestään kiinnostava ja miellyttävä vaikutelma. Yhteisymmärryksen ja hyvän ensivaikutelman luominen uusien ihmisten kanssa on yleensä vaivan arvoista. Niin bisnesneuvottelut, työyhteisön kemiat kuin tre tkin sujuvat paremmin, jos vaikutamme kiinnostavilta ja miellyttäviltä. Kun tehokkaimmilta myyjiltä kysytään heidän salaisuuttaan, on vastaukset usein saman suuntaisia: ”kuuntele asiakasta ja ole läsnä hänen kanssaan”. yhteys vuorovaikutuksessa rakentuu rentoudelle ja avoimuudelle. Viittaamalla keskustelussa aiheisiin, kuten nöyryys, yhteys, autenttisuus ja avoimuus, luot heti vuorovaikutustilanteeseen oikeanlaisen mielenlaadun. Esimerkiksi omien heikkouksien esiin tuominen on sekä kiinnostavaa että aseistariisuvaa, kun se tehdään kevyesti ja huumorin varjolla. Älä siis yritä olla täydellinen. Kaikki viehättyvät ihmisistä, jotka osaavat nauraa itselleen eivätkä ota itseään liian vakavasti. Kerro itsestäsi anekdootti, jolle muut voivat nauraa. Kun kuuntelet aidosti keskustelukumppaniasi kysyen tarkentavia kysymyksiä, luot välittömästi itsestäsi kiinnostavan kuvan. Kuunteluoppilaana ei kuitenkaan tarvitse loputtomiin olla. Kun hyvä yhteisymmärrys on rakennettu, voit siirtää omaa vuorovaikutustasi aktiivisemmaksi. Katso silmiin aina pidempään kuin toinen. Ihmiset ymmärtävät toisiaan paremmin, kun katsekontakti on normaalia pidempi. Yritä räpytellä rauhallisesti. Tutkimuksissa on havaittu, että keskeytymättömän katsekontaktin jälkeen ihmiset pitävät toisistaan huomattavasti aiempaa enemmän. Suora katsekontakti antaa ihmisestä kypsemmän, itsevarmemman ja tehokkaamman kuvan kuin vähäinen katsekontakti. kuuntelemiseen avautuvat myös ovet tehokkaammalle havainnoinnille. Iso osa kommunikaatiostamme on nonverbaalista. Viestimme ilmein, mikroilmein, kehonkielellä, äänenpainoilla ja sanavalinnoilla. Kaikesta tästä voit luoda kokonaisempaa kuvaa keskustelukumppanistasi, hänen toiveistaan, motiiveistaan ja peloistaan. Seuraa muutoksia kehonkielessä, kun keskustelussa nousee esiin tärkeitä asioita. Keskustelukumppanin nojaaminen sinua kohti kertoo jo hyvästä yhteisymmärryksestä. Katsopa esimerkiksi rakastavaisia tre eillä. He nojaavat toisiaan kohden, liikuttavat kehoaan samanaikaisesti ja ottavat siemaukset lasistaan miltei synkronoidusti. Toisaalta ihmiset, jotka eivät ole samalla aaltopituudella, osoittavat tämän myös kehonkielellään. Myös katseiden kohtaamisen kesto kertoo, kuinka paljon ihmiset pitävät toisistaan. Tehokas vaikuttaminen lähtee siis hyvästä yhteisymmärryksestä. Tilannetta kuvataan usein termillä ”samalla aaltopituudella”, joka loppujen lopuksi tarkoittaa ihmisten samankaltaisuutta. Pidämme samanlaisista ihmisistä kuin itse olemme tai ihmisistä, jotka ovat kiinnostuneita meistä ja asioistamme. Dale Carnegie kirjoitti kirjansa jo vuonna 1936, mutta paljoakaan ei ole yhteisymmärryksen rakentamisessa muuttunut. Carnegie tiivisti yhteisymmärryksen rakentamisen hienosti. ”Voit saada enemmän ystäviä kahdessa kuukaudessa olemalla kiinnostunut muista ihmisistä kuin kahdessa vuodessa yrittämällä saada muita kiinnostumaan sinusta”. »keskeytymättömän katsekontaktin jälkeen ihmiset pitävät toisistaan huomattavasti aiempaa enemmän.» 5 / T a u k o t i l a k o l u m n i Paperi_42-43.indd 42 Paperi_42-43.indd 42 8.6.2020 14.48.40 8.6.2020 14.48.40
KESÄTYÖNTEKIJÄ – KYSY NEUVOA ILMAISEKSI! Kesäduunari-info palvelee sinua toukokuusta elokuuhun kesätyösuhteeseen liittyvissä kysymyksissä. Kysy WhatsAppissa tai soita! MAKSUTTOMAN KESÄDUUNARI-INFON TARJOAVAT suomalaisia ammattiliittoja edustavat palkansaajien keskusjärjestöt. WhatsApp 0800 179 279 Kysy WhatsAppissa: Tai soita ma–pe klo 9–15: MUISTILISTA, USEIN KYSYTYT & LINKKIVINKIT: @kesaduunari www.kesaduunari.fi 040 747 1571 PaPeriliit to?05 / 2020?43 5 / i l m o i t u s t a u l u k e v ä t k o k o u k s i a Hämeenlinnan osasto 66: Vanajanparvi, Vanajantie 10 B, 5. kerros. Ruokailu kokouksen jälkeen. Ilmoittaudu kokoukseen viimeistään 3.7. p. 050 577 4053 / Arja. P a p e r i l i i t t o l e h d e n a i k ata u l u Nro 6 Ilm. 28.8. Aineistot viim. 12.8. Nro 7 Ilm. 25.9. Aineistot viim. 9.9. Nro 8 Ilm. 23.10. Aineistot viim. 7.10. Nro 9 Ilm. 20.11. Aineistot viim. 4.11. Nro 10 Ilm. 18.12. Aineistot viim. 2.12. Futisturnaus syyskuussa Paperiliiton jalkapallomestaruus ratkaistaan Mäntässä lauantaina 12.9. Mäntänvuoren tekonurmella. Järjestelyistä vastaa Mäntän osasto 5. Pelit pelataan puolikkaalla kentällä miehityksellä 1 + 6. Joukkueet: Osallistujajoukkueita enintään 2/ammattiosasto. Ilmoittautuminen: Sitovat ilmoittautumiset 2.8. mennessä osoitteeseen markku.lihavainen@ paperiliitto.fi, puh 0400 759 878. Osanottomaksu 200€/joukkue. Turnausohjelma: Ilmoittautumisen jälkeen tulee tarkempaa tietoa turnausaikataulusta sekä ruokailuista ja majoittumisesta. Majoitus ja iltaohjelma: Majoitus Keurusharjun 6 hengen lomamökeissä 87,50€/mökki. Majoitusvaraukset: puh. 0404814980 tai 034745900. Majoitusvaraukset 2.8. mennessä. Iltaohjelma ja illallinen Hotelli Keurusselässä. Lisätietoja turnauksesta: markku.lihavainen@paperiliitto.fi markku.saarinen@phpoint.fi Tutustu kurssi tarjontaan Työsuojelun peruskurssi 31.8.–4.9. Murikka-opisto, Hakaniemen luokka, Helsinki Katso tarkemmat hakuohjeet paperiliitto.fi/koulutus Nettisivuilta saat lisätietoa myös muista kevään ajalta siirtyneistä ja uusista alkavista kursseista. NUOTTASAAREN SAIRAUSKASSA TIEDOTTAA Sairauskassamme toimintapiiriin on tehty laajennus ja tämä mahdollistaa mm. vuosina 2018–2020 täydelle eläkkeelle jääneiden vanhojen jäsentemme hakea vapaaehtoista sairauskassan eläkeläisjäsenyyttä. Hakuaika päättyy 31.8.2020 . Jos olet kiinnostunut hakemaan eläkeläisjäsenyyttä, tutustu eläkeläisjäsenyyden ehtoihin ja tulosta ja täytä jäsenhakemus sairauskassan nettisivuilta: www.nuottasaarensairauskassa.fi KESÄTYÖNTEKIJÄ – KYSY NEUVOA ILMAISEKSI! Kesäduunari-info palvelee sinua toukokuusta elokuuhun kesätyösuhteeseen liittyvissä kysymyksissä. Kysy WhatsAppissa tai soita! MAKSUTTOMAN KESÄDUUNARI-INFON TARJOAVAT suomalaisia ammattiliittoja edustavat palkansaajien keskusjärjestöt. WhatsApp 0800 179 279 Kysy WhatsAppissa: Tai soita ma–pe klo 9–15: MUISTILISTA, USEIN KYSYTYT & LINKKIVINKIT: @kesaduunari www.kesaduunari.fi 040 747 1571 Paperi_42-43.indd 43 Paperi_42-43.indd 43 15.6.2020 12:45:15 15.6.2020 12:45:15
? Suomalainen puu ei kasva yksin. Tarvitaan multa, kylvö ja siemen. Tarvitaan se maittavin vesi ja kirkkain aurinko. Tarvitaan sinua ja minua. Tarvitaan meitä. Siinä missä puun työ on kasvaa, meidän on kannatella tätä maata ja toisiamme. Katso video: paperiliitto.fi Kiitos suomalaisesta työstä kaikille paperiliitolaisille! Hyvää kesää! Paperi_01 (Conflicted copy from REIMAR-PC on 2020-06-11).indd 2 Paperi_01 (Conflicted copy from REIMAR-PC on 2020-06-11).indd 2 12.6.2020 13:52:55 12.6.2020 13:52:55