05/23 P a p e r i l i i t t o Tulta päin Tulta päin Mari Särkelä löysi VPK:sta suunnan myös työelämään. Häntä ja muita vapaapalokuntalaisia yhdistää halu auttaa. Sunilan tehdas Toimilla on tuettava jokaista. Metsäalan tulevaisuus Tutkimus ennustaa suuria muutoksia Suomen tehtaille. Uusi laki Työntekijöiden yksilölliset erot otettava huomioon paremmin. Paperi_01.indd 1 Paperi_01.indd 1 29.8.2023 10.41.20 29.8.2023 10.41.20
on tapahtunut sen jälkeen, kun Paperiliitto ja Helsingin Tarmoa edustava Sam Morovati ryhtyivät yhteistyöhön. Paperiliiton tuen ansiosta Morovati on edennyt taidoissaan ja tähtää nyt ammattilaisuralle. Vasenkätiselle iskijälle on tullut useita kutsuja eri Euroopan maista harjoitteluvastustajaksi. Sam Morovati valittiin viime vuonna Suomen parhaaksi miesnyrkkeilijäksi. Tänä vuonna tavoitteena on saavuttaa seitsemäs suomenmestaruus. – Viime syksynä ottelin seitsemässä viikossa yhdeksän ottelua ja lisäksi osallistuin kahdelle huippuleirille, joista toinen oli maajoukkueleiri. Urheilu stressaa ihan riittävästi ja Paperiliiton tuen ansiosta on yksi huoli pois eli se, miten urheilun maksaa. Treenaamisen rinnalla Morovati käy töissä isänsä lisäravinteita myyvässä yrityksessä. Hän on opiskellut Omniassa merkonomiksi ja suorittaa nyt ajoneuvoalan perustutkintoa. – Paljon ehtii, kun tietää, mitä tekee ja mitä haluaa saavuttaa. Mielellään liikaa kuin liian vähän lautaselle, vai miten sitä sanotaan. Tarmon salin seinällä on valokuva ?? nyrkkeilijästä. Heidät kaikki Marko Metz on valmentanut suomenmestareiksi. He ovat tuoneet yhteensä ?? suomenmestaruutta. Metzin ansiot on tunnustettu valinnalla vuoden valmentajaksi. Metz ei unohda ensimmäistä tapaamista Sam Morovatin kanssa: Rocky-elokuvan innoittama nuori mies tuli nyrkkeilysalin ovien sulkemisaikaan kysymään, voisiko hän aloittaa lajin. Metz huomasi pian, että pojalla muutakin kuin intoa: lahjakkuutta ei voinut sivuuttaa. – Samille on tullut kysyntää ulkomailta, siellä halutaan vasuri vastustajaksi. Amatöörisarjan rankingissa hän on nyt ??:ntenä, Metz myhäilee. Morovati painottaa, kuinka ”kaikki” vaikuttaa siihen, miten yksilöurheilija menestyy: valmentaja, seura, treenikaverit, perhe, ystävät. Nyrkkeily myös yhdistää monenlaisia henkilöitä. – Tarmossa on hyvät vibat, täältä salilta voi löytää uusia kavereita ja hyvinkin erilaisista taustoista, täällä saa olla millainen on. Se yhdistää, että on valmis tekemään duunia tämän lajin eteen. • »Paljon ehtii, kun tietää, mitä tekee ja mitä haluaa saavuttaa.» Sam Morovati, ??, on kiinnostava nopea vasuri. Paperiliiton kanssa tehty yhteistyösopimus tuo liitolle näkyvyyttä ja mahdollistaa urheilijalle keskittymisen harjoitteluun. Paperiliiton yhteistyösopimus Sam Morovatin kanssa on nyt puolivälissä. Tavoitteena ammattilaisuus 2 / Paperi_3_sisis.indd 2 Paperi_3_sisis.indd 2 28.8.2023 15.24.55 28.8.2023 15.24.55
P a p e r i l i i t t o 5 / 2 2 3 8 . 9 . 2 2 3 T o i m i t u k s e lt a S i s ä lt ö K u o r i m o H i o m o T a u k o t i l a PaPeriliittolaisista työpaikoista osa pyörii kiivasta tahtia, osalla jatkuvat lomautukset. Puupulaa helpottaakseen metsäyhtiöt oivalsivat: sellun valmistamiseen saadaan korjattua lisää kuitupuuta, kun minimiläpimittaa lasketaan kuudesta viiteen senttimetriin. Näin vähemmän tuottaa enemmän ja varmistaa tuotantoa. Maan hallitusohjelmassa on toisin: vähemmän on vieläkin vähemmän. Vuorotteluvapaan sijaiseksi ja siitä työelämään ei enää pääse, kuten Antti Ahokas (s. 27), jos vuorotteluvapaajärjestelmä lopetetaan. Työttömyysturvan porrastus tarkoittaa äskettäin irtisanotuille raflatacilaisille tai työttömyysuhan alla oleville sunilalaisille vähemmän ansioturvaa tai rutkasti enemmän työmatkaa, sillä oman alan avoimet työpaikat sijaitsevat nyt ihan toisaalla. Jos hallitusohjelma antaa sinulle nykyistä vähemmän, tiedät enemmän, kun seuraat tunnusta #PainavaSyy. • Vähemmästä enemmän 65. vuosikerta Julkaisija Paperiliitto r.y. www.paperiliitto.fi Päätoimittaja Eija Valkonen Toimittaja Eeva Eloranta-Jokela Taitto Reima Kangas Aineistot tiedotus@paperiliitto.fi Osoite Hakaniemenranta 1 A, 7. krs., PL 326, 00531 Helsinki Puhelin 010 289 7700 Sähköposti etunimi. sukunimi@paperiliitto.fi Kaupalliset ilmoitukset MikaMainos Oy, p. 02 235 1371, info@mikamainos.fi Osoitteen muutokset jasenrekisteri@ paperiliitto.fi ISSN 0356-0708 Paino PunaMusta Paperi Galerie Fine Silk 70 g/m 2 , Sappi Kirkniemi 04 Ihmisten henkilökohtaiset tilanteet täytyy huomioida Sunilassa 06 Kesätyö vahvisti uravalintaa. 06 Puheenjohtajalta: Hallitus on täyttämässä työnantajien toiveet. 08 Kunnosta voi huolehtia töissäkin. 09 Onneksi huijattavia riittää jonoksi asti. 20 Golf yhdistää pomot ja alaiset. 22 Huippuporukka omassa vuorossa. 24 Jäsenrekisteri tiedottaa 24 Vuoden parhaissa bileissä mukana Mikko Töyssy ja Urmas Viilunk. 26 Työttömyyskassa tiedottaa. 27 Antti Ahokas iloitsee pitkästä määräaikasesta sopimuksesta. 28 Sanaristikko ratkottavaksi. 29 Heidi Lindholmin unelmien paikka on sienimetsässä. 30 Ajatus kymmenen vuoden takaa: Ei kahta naista samaan työpariin. 31 Hindin kielessä ei ole kiirettä. 34 Kolumnisti Jose Ahonen: Hokemastriimillä rahoiksi. 16? Tutkimus arvioi, että metsäalalle tulee suuria muutoksia jo vuoteen 2040 mennessä. Jopa tehtaiden energiantuotanto voi mennä uusiksi puupulan takia. 18 Uuden lain mukaan työntekijöiden yksilölliset edellytykset on otettava huomioon aiempaa paremmin. Mika Harala haluaisi kokeilla erilaisia työaikoja. 32 Jesse Ahde lopetti lomansa mielellään. Takana on mahtava kesä, sillä vuosia sitten Pälkäneellä alkanut ravintolailta jatkuu yhä, ja nyt tytär aloitti eskarin. Painotuotteet 1234 5678 Y M PÄ RISTÖMER KK I MIL JÖMÄRK T Painotuotteet 4041-0619 Mauri helenius Juha sinisalo Jani Kautto Paperiliiton yhteistyösopimus Sam Morovatin kanssa on nyt puolivälissä. Paperi_3_sisis.indd 3 Paperi_3_sisis.indd 3 30.8.2023 18.31.14 30.8.2023 18.31.14
5 / k u o r i m o 4?PaPeriliit to?05 / 2023 SUnilan henkilöstö oli keskellä kesäkuuhun sumputettuja lomiaan, kun työnantaja julkaisi suunnitelman lopettaa tehtaan selluntuotannon ja ligniinin erottamisen pysyvästi. Hetkestä jäi ikävä maku: joku näki tiedon uutisvirrasta, toinen kuuli kaverilta ja kolmannelle sen huikkasi puoliso kesken ruohonleikkuun. – Tilanne lähti liikkeelle aivan väärällä jalalla. Tämä tulee selväksi, kun Sunilan ammattiosasto 48:n hallituksella ja osastonluottamusmiehillä on tapaaminen TE-toimiston muutosturva-asiantuntijan kanssa. On elokuun 15. päivä ja tulevaa on ehditty pureskella pari kuukautta. Henkilöstö yhteistyössä Ammattiosasto laittoi koneistonsa liikkeelle luomalla aikataulun hallituksen ja luottamusmiesten tapaamisille muutosneuvottelujen lomassa. Jäsenille on lisäksi pidetty iso infotilaisuus ja illanvietto. ”Päivystys” on auki säännöllisesti osaston toimitilassa Vesivallinaukiolla. Osaston puheenjohtaja ja varapääluottamusmies Marko Kaitasuo kertoo, että alkujärkytyksen jälkeen työntekijät, toimihenkilöt ja ylemmät toimihenkilöt yhdistivät rivinsä ja tekivät kelloon katsomatta laskelmia muutosneuvotteluihin. – Kaiken voitavan olemme tehneet, ei ainakaan voi sanoa, ettei ole yritetty, Kaitasuo toteaa. Mihin se riittää, ei vielä tiedetä, sillä muutosneuvottelut ovat lehden mennessä painoon päättyneet, mutta päätöstä työnantaja ei vielä julkistanut. Tukea ihmiseltä ihmiselle Sunilassa varaudutaan jo toista kertaa siihen, että sellu tehdas suljetaan. Jos niin käy, ammattiosastolle on tärkeää, että ihminen tulee ensin ja saa avun yhdeltä luukulta. TE-toimisto on myös työssä oleva varten Toimitilalla on koolla osaston hallituksen ja luottamusmiesten kanssa muutosturva-asiantuntija Leena-Maria Sevón Kaakkois-Suomen TE-palveluista. Yhteistyö luottamushenkilöiden kanssa on tärkeää tiedonkulun kannalta. Yhdessä myös mietitään etukäteen, mikä auttaa parhaiten työntekijää, jos edessä on irtisanominen ja tehtaan lopettaminen. Sevón jakoi saman tilanteen vuonna 2009, kun tehtaalla koettiin edellinen uhka sulkemisesta. Sevón haluaa hälventää käsitystä, että TE-toimisto olisi se ”viimeinen” paikka, jossa ihminen joutuu asioimaan hakiessaan työttömyysturvaa. – TE-toimiston palvelut ovat myös työsuhteessa oleville, ei vain työttömille. Jos siis suunnittelee uusia tehtäviä tai kokonaan uutta uraa, ammatinvalintapsykologit sekä kokeiluja valmennuspalvelut ovat käytössä. Sevón muistuttaa, että työvoimaja elinkeinotoimiston muutosturvapalvelu on lakisääteistä työnantajalle ja se kulkee käsikädessä TE-toimiston palveluiden kanssa. Niillä tuetaan muutoksessa sekä työntekijää että työnantajaa. – Eri palveluntuottajat tarjoavat palveluita muutosturvan nimellä. Hienointa on, jos nämä ja TE-toimiston palvelut saadaan yhdessä tukemaan asiakkaan tilannetta eteenpäin, Sevón sanoo ja lisää että harmittavan usein näin ei ole. Myös pääluottamusmies Markku Kraut suk toivoo, että muutosturvaa voi»Kaiken voitavan olemme tehneet, ei ainakaan voi sanoa, ettei ole yritetty.» teksti ja kuva? Eeva Eloranta-Jokela Paperi_04-5.indd 4 Paperi_04-5.indd 4 29.8.2023 13.22.55 29.8.2023 13.22.55
PaPeriliit to?05 / 2023?5 taisiin rakentaa ihmistä varten, ei niputtaa ihmisiä muutosturvan toteuttamista varten. – Siinä pitäisi ottaa yksilö huomioon, mieluiten yhdellä luukun palvelulla, ja auttaa, että ihminen pääsee tilanteesta eteenpäin, Krautsuk painottaa. Parhaassa tapauksessa irtisanotun sijoittumista seurattaisiin pitemmälle, ei vain taitekohtaan. Paalun paikka sopivan lähelle Sunilan työntekijöiden keski-ikä on 47 vuotta. Krautsuk tunnistaa huolen, jota etenkin päälle viisikymppisillä on tulevaisuudestaan. Krautsuk on ajatellut, että hän 53-vuotiaana voi pärjätä työnhakijana, kuten on pärjännyt tähänkin saakka. Hän kannustaa olemaan vaihtoehtojen suhteen aktiivinen. Ensimmäinen vastaus työtä tai opiskelupaikkaa hakevalle ei aina ole se ainoa vaihtoehto. – Olen myös sanonut ihmisille, että ottakaa tulevan miettimisessä paalu vähän lähemmäs, ei sinne 12 vuoden päähän, eläkeikään. Muuten tulee pitkä aika murehtia, lopun työuran mittainen, sanoo Krautsuk. Stora Enson suljetulta Veitsiluodon tehtaalta siirtyi Sunilaan kuusi henkilöä. Parhaillaan Stora Ensolle Ouluun ollaan rekrytoimassa kymmeniä henkilöitä muunnostöiden alla olevalle kartonkikoneelle. Ura metsäteollisuudessa voi jatkua samassakin yhtiössä, jos työssäkäynti muualla on mahdollista. Stora Enso aikoo jatkaa kovahiilipohjaisen akkumateriaalin pilottilaitoksen toimintaa Sunilassa, vaikka sellutehdas suljettaisiin. Sulkeminen koskisi arviolta 250 työntekijää, joista paperiliittolaisissa tehtävissä on noin 170 henkilöä.?• Markku Krautsuk (vas.), Joni Hämäläinen, Erno Tanhuala, Marko Kaitasuo, Kimmo Ihalainen ja Jari Dufva toimivat Sunilan tehtaalla luottamustehtävissä. Paperi_04-5.indd 5 Paperi_04-5.indd 5 29.8.2023 13.22.55 29.8.2023 13.22.55
5 / k u o r i m o 6?PaPeriliit to?05 / 2023 Hanna Hämäläinen on yksi Tetra Pak Productionsin tämän lomakauden kuu desta lomittajasta Imatralla. Hän aloitti tehtaalla helmikuun lopulla opintoihinsa liittyvässä työharjoittelussa ja sai sille jatkoksi määräaikaisen työsopimuksen. – Olen iloinen, että tulin tänne harjoit teluun. Täällä on hyvä tiimi ja hyvät opas tajat. Sain hyvän alun ja riittävän oppiajan. Aina tulee eteen uutta ja osaan kysyä, jos en tiedä. Nuorempana se oli vaikeampaa, mutta nyt tiedän, että kannattaa aina kysyä – myös niitä tyhmiä kysymyksiä. Tetra Pak valmistaa kartongista neste pakkausaihioita. Hämäläinen toimii ope raattorina sivusaumaajalla. Saumauksen jälkeen kartonkiaihiot pakataan lähetet täväksi asiakkaille. Vauhtia riittää: kone kulkee yli 600 metriä minuutissa. Yhden 12 tunnin työvuoron aikana valmistetaan reilu miljoona aihiota. Metsäteollisuusyrityksissä oli tänä vuonna hieman yli 2500 kesätyöntekijää. Määrä on Metsäteollisuus ry:n mukaan samalla tasolla kuin viime vuosina. – Tämä on minulle jo kolmas ammatti. Tässä työssä on hyötyä moniosaamisesta, kertoo Hämäläinen. Hän opiskeli suoraan peruskoulusta laborantiksi ja teki töitä eri teollisuuden aloilla aloittaen metsäteollisuudesta. Kun perhe asui Brysselissä ja kasvoi, Hämä läinen toimi ohessa matkaoppaana. Koti seudulle palattuaan Hämäläinen päätti suorittaa prosessiteollisuuden perustut kinnon, joka on tarkoitus saada valmiiksi tänä vuonna. Tutkinto tuntui sopivalta jatkumolta laborantin työlle. Syyskuussa jatkuvat opinnot Saimaan ammattiopisto Sampossa. Perustut kinnon rinnalla Hämäläinen aikoo suo rittaa vähintään 30 opintopisteen verran MOTARIopintoja, minkä jälkeen hän voi hakea LABammattikorkeakoulun tutkin toopiskelijaksi erillishaussa suuntana puutekniikka. Seuraavaksi hän toivoo harjoittelua sellutehtaalla. Kodin vieressä sijaitseva Joutsenon Metsä Fibre olisi siihen luontevin. – Tästä en vaihda alaa, vaan yritän pysyä metsäteollisuudessa, sillä mikään muu ei kiinnosta yhtä paljon, napauttaa Hämäläinen.?•?EEva Eloranta-JokEla Kesätyö vahvisti, että Hanna Hämäläinen haluaa jatkaa työuraa metsäteollisuudessa. Uravalinta vahvistui kesätyössä Minusta täällä on aivan huippu työilmapiiri. Kaikenlaista pääsee tekemään ja oppimaan monipuolisesti, sanoo Hanna Hämäläinen kokemuksestaan Tetra Pakilla Imatralla. Mikko NikkiNeN Paperi_06-7.indd 6 Paperi_06-7.indd 6 30.8.2023 11.46.05 30.8.2023 11.46.05
5 / k u o r i m o PaPeriliit to?05 / 2023?7 Raflatacin muutos neuvottelut ohi uPM Raflatac vähentää Tampereen tehtaaltaan 26 henkilöä, joista 20 on työn tekijätehtävissä. Yhden tuotantolinjan lakkautta mista ja henkilöstövähen nyksiä koskevat muu tosneuvottelut alkoivat juhannuksen jälkeen ja päättyivät elokuussa. Työntekijöiden edus tajille neuvottelut olivat seitsemännet vähennys neuvottelut pääluotta mushenkilö Pertti Niemen uralla. Edellisen kerran vähennyksiä toteutui kaksi ja puoli vuotta sitten. Tuotannollistaloudel lisia syitä ei muutosneu votteluissa voitu kiistää ja ne johtuivat mm. Venäjän kaupan tyrehtymisestä. – Porukalla oli har tiat aika alhaalla, sillä tiedossa oli, että ”arpa” voi osua kehen tahansa, kun vähennettävänä on pelkkiä ammattilaisia, Niemi kuvaa. Vähennysten toteutu minen muuttaa työteh täviä. Tuotannon tehtäviin jää noin 80 henkilöä ja tehtaalle kaikkiaan vajaat 220 henkilöä. – Organisaatiouudis tuksessa on tehty monia uusia työjärjestelyjä. Se lisää psykososiaalista kuormitusta, arvelee Niemi.?• Kirkniemi hyödyntää biopoltto aineita loHjalla toimiva Sappi Kirkniemen paperitehdas on siirtynyt energiantuo tannossaan laajamittai seen biopolttoaineiden käyttöön. Kokonaisinves tointi muutokseen on tänä vuonna 16,5 miljoonaa euroa. Tehtaan voimalai toksen monipolttoaine kattilassa on alkukesästä siirrytty kivihiilestä biopolttoaineisiin. Uudet vastaanotto, varastointi ja käsittelylaitteistot biopolttoaineille, kuten kuorelle ja metsähak keelle, vihittiin käyttöön 31. elokuuta. Kuori tulee suomalaisesta saha teollisuudesta ja teh taan omalta kuorimolta. Metsähake tulee pääosin kotimaisilta toimittajilta. Tehtaan kolmella paperikonelinjalla tarvi taan vuositasolla poltto ainetta höyryn valmistuk seen ja kuivaukseen 1050 gigawattituntia. Inves toinnin myötä tehtaan suorat kasvihuonekaasu päästöt laskevat lähes 90 prosenttia eli noin 230 000 hiilidioksiditonnia vuodessa. Tuotteiden hii lijalanjälki alenee yhtiön mukaan 40 prosenttia. Kirkniemi on maailman suurin päällystettyjä aikakauslehtipapereita tuottava tehdas.?• K un Paperiliiton viime tes-neuvottelukierroksella neu votteluja käytiin liiton ja työnantajien välillä, on nyt isoa roolia työmarkkinapöydässä ottamassa maan uusi hallitus. Työministeri Arto Satosen johdolla hallituksen työelämätavoitteet ovat sen verran kovat, että siihen verrattuna Sipilän hallituksen toimet olivat partiolaisten touhua. Heti alkuun hallitus rajoittaisi lakko-oikeutta. Jos lailla rajataan poliittisia lakkoja, kansalaiset eivät voisi lakkoilla hallitusta vastaan. Rajaamalla tukilakkoja hallitus estäisi toisen alan liittoja antamasta tukeaan vaikkapa meille paperiliittolaisille. Liiton sisälläkin tuen antaminen toiselle yhtiölle voitaisiin kieltää. Lakkosakot ulotettaisiin lakossa oleviin henkilökohtaisesti. Tämän kaiken hallitus haluaa saada voimaan ensi kevääksi. Paikallisen sopimisen hallitus haluaa laajentaa sellaiseksi, että sopia voi kaikesta ja vaikka alle työehtosopimusmääräysten. Yleissitovuus joutaisi siten romukoppaan – kuten paperiteollisuuden työehtosopimukselle jo kävi. Esimerkiksi määräaikaiset sopimukset voisi tehdä vuodeksi ilman mitään perustetta. Samoista aiheista myös UPM:n työntekijät taistelivat 112 päivää. Ei ole yllätys, että nämä tavoitteet ovat pöydässä ja kohdistuvat nyt yhtä alaa paljon laajemmalle, sillä työministeri Satosen ryhmässä on mukana asiantuntijoita Metsäteollisuus ry:stä. Jos kaikki edellä mainittu toteutuu, voi työnantajapuoli todeta, että Lotossa oli 13 oikein, vaikka numeroita arvottiin vain 7. Vaikka moni Paperiliiton jäsen äänestikin nykyisiä hallituspuolueita, en usko, että se ääni oli tarkoitettu näin suoraan ja suoranaisesti työelämän romuttamiseen. Suomalainen työmarkkinapolitiikka on rikkoutumassa ennennäkemättömällä tavalla. Toivon, että yritykset ymmärtäisivät tämän, sillä vuoropuhelun särkyminen ei ole työnantajienkaan edun mukaista. Puhukaa näistä asioista työpaikoilla ja viekää viestiä eteenpäin siitä, mitä nämä muutokset tarkoittavat ja kuinka merkittäviä ne ovat. Seuratkaa myös liiton viestintää lakimuutosten vaiheista ja toimista, joilla näihin hallitusohjelman mukaisiin tavoitteisiin halutaan vaikuttaa ja vastata. ?• Hallitus ottamassa kovat otteet Petri Vanhala Paperiliiton puheenjohtaja »Lakkosakot ulotettaisiin lakossa oleviin henkilökohtaisesti.» Raflatac tuottaa tarralaminaatteja. Paperi_06-7.indd 7 Paperi_06-7.indd 7 30.8.2023 11.46.05 30.8.2023 11.46.05
8 / huolehtia tukija liikuntaelimistön kunnosta työvuorojen aikana? Siinäpä pulma, sillä kuten Joutsenon Metsä Fibrellä työskentelevä Juha Korpinen sanoo, valvomon tuoli imaisee puoleensa. – Se oli minulle alussa aikamoinen järkytyskin, kun olin työskennellyt ?? vuotta mekaanisessa kunnossapidossa, jossa ollaan koko työpäivä liikkeessä. Korpinen käyttää hissin sijaan portaita, kun mahdollista. Valvomossa on myös taukojumppavälineitä, kuten jumppakeppejä, kuminauhoja, tasapainolautoja ja -tuoleja sekä leuanvetorekki, joilla kroppaa voi vetreyttää. Korpinen tarttuu välineisiin, kun tuntuu, että jokin paikka on jumissa. – Aika satunnaista se on. Pitäisi saada aikaiseksi rutiini – ja siinä se haaste onkin. on myrkkyä tukija liikuntaelimistölle. Istuessa selkä pyöristyy, pää työntyy eteen, alaselkä ja pakarat jumittuvat ja lonkankoukistajat kiristyvät. Jo pelkkä seisomaan nouseminen ja liikuskelu auttaa, mutta vielä parempi on, jos vetreyttää kroppaa jumppaamalla. Joillakin työpaikoilla on työkaluja tules-vaivojen ennaltaehkäisyyn. Jumppavälineiden lisäksi käytössä voi olla vaikkapa kuntosali ja digitaalisia taukoliikuntaohjelmia, kuten Break Pro. Välineet eivät kuitenkaan auta, jos ei niitä käytä. Yhdessä voidaan keksiä myös haasteita, jotka liikuttavat. Esimerkiksi Korpisen työpaikalla voimalaitoksella työntekijät järjestivät keväällä leuanvetohaasteen, jossa jokaisen vuoron piti vetää viisikymmentä leukaa. – Se jatkui kahden kuukauden ajan. Ideana oli saada istumisesta laiskistunut selkä kesäkuntoon. ?? tunnin työvuorokierto asettaa haasteita kehon hyvinvoinnille, sillä aamuvuoroissa vapaa-ajalla tapahtuva liikunta jää käytännössä pois. Työnantajankin kannattaa huomioida tämä ja järjestää tauko liikuntamahdollisuuksia työpaikalle. Joutsenon Metsä Fibrelle on tulossa ??-tuntisen kokeilu. – Siksi meillä kävi täällä työfysioterapeutti. Juttelimme, että olisikohan mahdollista saada kuntopyörä valvomoon. Onhan se työnantajankin etu, että jengi vähän liikkuisi, Korpinen miettii. • »olisikohan mahdollista saada kuntopyörä valvomoon.» Juha Korpinen työskenteli aiemmin kunnossapidossa, ja siinä riitti liikettä. Valvo motyössä tuoli pitää tiukasti otteessaan. 5 / k u o r i m o Parasta tukija liikuntaelimistön kremppojen ennaltaehkäisyä on liike, ja sitä voi tehdä myös työpäivän aikana. Juha Korpinen tarttuu jumppakemppiin, kun jossain jumittaa. Peppu penkistä Paperi_08-9.indd 8 Paperi_08-9.indd 8 29.8.2023 10.39.38 29.8.2023 10.39.38
/ 9 5 / k u o r i m o V vuosikymmenen alkupuolella katseeni kiinnittyi torin laidalla istuvaan vanhaan lähes hampaattomaan mieheen, joka siirteli pienellä pöydällä kolmea mukia ja sijoitti niistä yhden alle keltaisen pallon. Sitten hän alkoi siirrellä hypnoottisen hitaasti mukeja edestakaisin. Vanha mies huomasi pian, että älykkäänä miehenä pystyin helposti näyttämään, minkä mukin alla pallo kulloinkin oli. Vanha mies tiedusteli hetken kuluttua, olisinko halunnut pelata rahasta. Koska en voinut hävitä pelissä missään olosuhteissa, istuin pöydän ääreen rahojeni kanssa. Varttitunnin mukien siirtelyn jälkeen huomasin, että myös kaikki rahani olivat siirtyneet vanhan miehen taskuun. 2015 äänestettiin maahan Sipilän hallitus, joka lupasi laittaa maan kuntoon, ja että taloustalkoisiin osallistuisivat kaikki tasapuolisesti. Tätä tasapuolisuuden huipentumaa juhlittiin nyrkkitervehdyksin alkuvuodesta 2016 Keskustan Sipilän, Kokoomuksen Stubbin ja Perussuomalaisten Lindströmin toimesta. Tuolloin toteutettu eläkeja työttömyysvakuutusmaksujen siirto yrityksiltä työntekijöille maksaa edelleen yksittäiselle 50 000 euroa vuodessa tienaavalle työntekijälle tuhatlappusen vuodessa. Maamme johtajat sen sijaan ilmoittivat, että he eivät talkoisiin mukaan ehtisi. Edes siksi 24 tunniksi. Tapasin vanhan miehen sattumalta samalla paikalla 2022 kesällä. Hän kysyi, haluaisinko istua pöytään. Voittaisin helposti rahani takaisin, koska hänen reuman vaivaamat sormensa eivät liikuttaisi kippoja edes entiseen tahtiinsa, mies vakuutteli. Istuin pöytään ja hävisin rahani. ”Uskomatonta, että näin kävi jälleen”, vanha mies totesi anteeksipyytävästi noustessani pöydästä. 2023 laitettiin taas maata kuntoon. Työntekijöiltä ja köyhimmiltä ei leikattaisi, vakuuteltiin. Hallitusohjelmansa työelämää koskevaa osiota Kokoomus, Perussuomalaiset, RKP ja Kristilliset pyysivät laatimaan miehensä Metsäteollisuudesta. 112 päivän lakosta viisastuneina nämä miehet päätyivät valmistelemaan lakko-oikeuden, erityisesti tukilakkojen, rajoittamista. Jotta kokonaisuudesta saataisiin tasapuolinen, päätettiin valmistella myös irtisanomisten helpottamista, ensimmäisen sairauspäivän karenssia ja määräaikaisten työsopimusten käyttöä ilman perusteita. Palasin torille vielä tänä kesänä. Silminnähden vanhentunut mies vaikutti yllättyneeltä, kun lähestyin hänen pöytäänsä. ”Haluaisinko voittaa rahani takaisin?” mies kysyi ja näin himmeän valon syttyvän hänen kaihisiin silmiinsä. ”En”, totesin. Kolmatta kertaa en enää seireenin lauluun lankeaisi ja aloin kääntyä pois. ”Ei se mitään”, totesi mies hiljaisella äänellä ja jatkoi: ”Onneksi teitä riittää aina jonoksi asti”. • P u l p p e r o i t u a Näin se on. Äreän duunarin suusta purkautuu asian ydin. Pomo tuli viereen istumaan ja sanoi, että suhun tuo lakiin tuleva mielenilmaisukielto ei vaikuta. Sähän urputat eläkeikään saakka, pomo pohti. Niin, vastasin. Onneksi työelämässä on edes jotakin pysyvää ja jotakin, mitä ei voi äänestyskopissa antaa pois. »Mies kysyi, haluaisinko voittaa rahani takaisin, ja himmeä valo syttyi hänen kaihisiin silmiinsä.» Juha Koivisto Paperiliiton lakimies. Auttaa avaamaan umpisolmuja paperiliittolaisten arjessa. Järjen asiamies, usko tai älä. Paperi_08-9.indd 9 Paperi_08-9.indd 9 29.8.2023 10.39.39 29.8.2023 10.39.39
10?PaPeriliit to?05 / 2023 teKSti Mari Schildt KUVat Nina Susi, Jukka Koskinen Mikä saa vuorotyötä tekevän ihmisen lähtemään auttamaan muita ihmisiä milloin tahansa, ilman palkkaa, vaikka kesken tarpeellisten unien, arjen tai juhlan? Vapaapalokunnissa toimivat Markku Nieminen, Mika Jonsson ja Mari Särkelä vastaavat. vapaaehtoiset Auttajat Paperi_10-15.indd 10 Paperi_10-15.indd 10 25.8.2023 13.59.20 25.8.2023 13.59.20
PaPeriliit to?05 / 2023?11 Toiminnan fyysisyys on aina kiehtonut Mari Särkelää VPK:ssa. Hän pärjää tehtävissä siinä missä miehetkin. Paperi_10-15.indd 11 Paperi_10-15.indd 11 25.8.2023 13.59.21 25.8.2023 13.59.21
12?PaPeriliit to?05 / 2023 M erituuli pöllyttää hiuksia, kun Mari Särkelä viettää kesälomaansa kotiseudullaan Kemissä. Veitsiluodon tehtaan horisontti jäi häneltä taakse pari vuotta sitten. Tehtaan lopettamisen takia hän kiskaisi juuret maasta ja muutti työn perässä Imatralle. Kotiseudulla vieraillessaan Kemin VPK on se paikka, jossa hän tahtoo käydä. Se toi hänelle elinikäisen harrastuksen, ystäviä, puolison ja viitoitti tien työelämään. – Minulla on ollut lapsesta saakka haaveena, että olisin pelastaja. Aina jos näki jossain paloautoja, siellä oli käytävä katsomassa, hän hymyilee. Kun hän aloitti yläkoulussa, ajatus oli kypsynyt siihen asti, että hän hakeutui VPK:hon. – Minua kiinnosti aivan kaikki, kunhan vain pääsi tekemään. Se että tehtiin fyysisesti jotain, se oli itselle kiva juttu, koska olen aina ollut urheilullinen, hän kertoo. VPK:ssa on samat fyysiset vaatimukset miehille ja naisille. – Olen sellainen persoona, että minä teen, eikä tarvitsisi hirveästi auttaa, vaikka yhdessähän näitä hommia tehdään. Eräänkin kerran, kun joku kysyi, että tarvitsenko apua, joku huusi vieressä, että ei tartte auttaa! Siitä tuli VPK:ssa vitsi, jolle naureskelimme, hän hymyilee. Pohjoisessa pelastajilla on omanlaisensa haasteet. Välimatkat ovat pitkiä, eikä se maastopalo yleensä roihua ystävällisesti tien vieressä. Kovassa pakkasessa on tenkkapoo, jos letkut pääsevät jäätymään. – Siinä pitää vähän soveltaa, että vesi pysyy virtaavana. Usein on vain vaihdettava uudet letkut tilalle, sillä niitä ei paljon sulatella. Jos se on jäässä, se on, Särkelä sanoo. Särkelä on suorittanut VPK:ssa kymmenkunta kurssia, joista viimeisimpänä pintapelastuskurssin. Pintapelastus on kovassa merenkäynnissä mitä totisinta työtä. On osattava mennä turvallisesti myös pinnan alle, vaikka vesi olisi viittä vaille jäässä. VPK-innostus teki sen, että Särkelä suoritti yläkoulun jälkeen kaksoistutkinnon, jonka toinen puoli oli turvallisuusalan perustutkinto. Työharjoittelun hän suoritti pelastuslaitoksella. Töihin hän kuitenkin päätyi suojeluvalvojaksi Veitsiluodon tehtaaseen, josta siirtyi edelleen Stora Enson Imatran tehtaille turvallisuusvalvojaksi. Hän sanoo, että vaikka palomiehen ura ja pelastajatutkinnon suorittaminen on ollut hänelle ikuinen unelma, hänen työnsä Imatran tehtailla on osoittautunut niin kiinnostavaksi, ettei hän haikaile minnekään muualle. Imatralla turvallisuustyö ja tehdaspalokuntatoiminta on kenties pisimmälle kehittynyttä Suomessa. – Nykyinen työ on monipuolisempaa, kuin mitä pelastuslaitoksella olisi, ja vapaa-ajalla Tainionkosken VPK:ssa pääsen tekemään palomieshommia. Ehkä olenkin jo huomaamattani toteuttanut haaveeni, hän hymyilee. VPK-harrastus jatkuu Imatrallakin Tainionkosken VPK:n hälytysosastossa yhdessä puolison kanssa. Särkelä miettii, että perimmäinen syy ja motivaatio VPK-harrastukseen on halu auttaa. – VPK:t ovat tukena alueellisille pelastuslaitoksille. Ne tekevät turvallisuusviestintää ja käyvät esittelemässä toimintaa kouluilla ja tapahtumissa. Siten se on myös koko yhteiskunnan auttamista, hän sanoo. »Ei tällaista hommaa kukaan tekisi, jollei olisi vetoa auttamiseen.» inkeroisten VPK:n palokunnan päällikkö Markku Nieminen kertoo, että nimenomaan halu auttaa on se juttu, joka vetää jopa 33 000 suomalaista yli 700:aan vapaaehtoiseen palokuntaan. – Ei tällaista hommaa muuten kukaan tekisi, jollei olisi vetoa auttamiseen, hän sanoo. Paperi_10-15.indd 12 Paperi_10-15.indd 12 25.8.2023 13.59.21 25.8.2023 13.59.21
PaPeriliit to?05 / 2023?13 Nieminen miettii, että VPK:laisilla auttaminen on usein niin verissä, että he auttavat muutenkin, kuin vain palokuntahommissa. Nieminen tunnistaa sen itsessäänkin. – Jos näen, että joku tarvitsee apua, menen ja kysyn. VPKtausta tekee sen, että uskallan mennä tilanteeseen, ja olen harjaantunut sellaisissa tilanteissa puhumaan, hän miettii. Pikkupoikana alkanut VPK:laisuus on hänen kohdallaan vaiheessa, jossa hän vastaa Inkeroisten VPK:n hälytysosastosta ja sen toiminnasta. Hän suunnittelee toimintaa ja koulutuksia sekä pitää kalustoa kunnossa. Vaikka VPK-toiminta vaikuttaa olevan voimissaan, Niemistä tulevaisuus huolestuttaa. Ikäpolvet pienenevät, maaseutu ikääntyy, ja lasten ja nuorten ajasta kilpailevat monenlaiset viihdytyslaitteet ja harrasteet. Savusukeltajia tarvittaisiin muutama Inkeroisiinkin lisää joka vuosi. – Monasti pidetään itsestäänselvyytenä, että palokunta, poliisi ja ambulanssi tulevat. Mutta ei se ole niin, että kaikki tämä tulee automaattisesti. Se vaatii, että ihmiset hakeutuvat näihin tehtäviin. Tarvitaan sellaisia hulluja, jotka ovat valmiita lähtemään mihin vuorokauden aikaan tahansa, Nieminen sanoo. Toisaalta VPK:lla on tarjota nuorelle ihmiselle vastineeksi arvokkaita asioita. – Sosiaaliset taidot ovat kaikkein tärkeimmät tässä elämässä. Ne ehkäisevät syrjäytymistä. VPK ei ole vain suorittamista, vaan myös kaveritoimintaa ja sitä, että otetaan muut huomioon. Yhteisöllisyys on uskomaton voima, hän miettii. Nykyään, kun ihmisten määrä työpaikoilla on kuristettu minimiin, kaikki työnantajat eivät laske työntekijöitään hälytystehtäviin kesken työpäivän. Operaattorina Stora Enson Anjalankosken tehtailla työskentelevä Nieminen ei ole itsekään koskaan päässyt tehtaan ulkopuoliseen hälytykseen töissä ollessaan. Markku Nieminen vastaa palokunnan päällikkönä Inkeroisten VPK:n hä lytysosastosta ja sen toiminnasta. Taustalla Jarno Lauren (vas), Riku Harju ja Ilkka Levander. Paperi_10-15.indd 13 Paperi_10-15.indd 13 25.8.2023 13.59.22 25.8.2023 13.59.22
14?PaPeriliit to?05 / 2023 – Meitä on vain yksi valvomossa, eikä siitä pysty lähtemään. Onneksi muutamat työnantajat päästävät. Työntekijät tekevät sitten vähän pitempää päivää toisesta päästä, hän kertoo. Nieminen on itse malliesimerkki siitä, miten VPK:ssa saa virtaa. Inkeroisten VPK:lle tulee hälytys laskennallisesti noin joka kolmas päivä. Nieminen osallistuu niistä 70 prosenttiin. Lisäksi hän on mukana työpaikkansa tehdaspalokunnan toiminnassa. Ja jottei menisi liian helpoksi, tehtaan vuorotyön lisäksi hän viljelee sukutilallaan kauraa ja ohraa – ja urheilee. – Eilenkin poljettiin palokunnan poikien kanssa pyörällä Kouvolaan 24 kilometriä ja käytiin vetämässä hyppyrimäen portaat ylös alas seitsemän kertaa, ja pyörällä takaisin. Lämpöä oli 29 astetta, hän nauraa. Toimeliaisuus kulkee veren perintönä. Niemisen vanhemmat olivat VPK-laisia ja hänen 8ja 11-vuotiaat lapsensakin ovat aktiivisesti mukana. Vaimo suunnittelee sairaanhoitajana osallistuvansa ensivasteeseen, kun lapset ovat vähän vanhempia. Nieminen kertoo, että monta kertaa on ostoskärry jäänyt ruokakauppaan ja ruoka ravintolan lautaselle, kun kutsu on käynyt. Onneksi Inkeroisissa hänet tunnetaan, ja arvataan kyllä, mihin se Nieminen taas säntää. AnJAlAn VPK:n paloasemalla vietettiin iloisia juhlia toukokuun lopussa, kun joukkue toi hopeisen Jehumaljan kotiin jo 11:ttä kertaa. Anjalan VPK on voittoineen ja useine mitalisijoineen Suomen tiettävästi parhaiten kilpailuissa menestynyt palokunta. – Kylällä kyllä huomattiin, että taas on voitettu, naurahtaa Mika Jonsson. Käynnissäpitäjänä Kotka Millsillä työskentelevä Jonsson oli tänäkin vuonna mukana voittajajoukkueessa. Taitokilpailussa Voittajan on helppo hymyillä. Mika Jonsson oli mukana Anjalan VPK:n joukkueessa, joka toi jälleen tänä vuonna Jehumaljan kotiin. Paperi_10-15.indd 14 Paperi_10-15.indd 14 25.8.2023 13.59.24 25.8.2023 13.59.24
PaPeriliit to?05 / 2023?15 Ura VPK:ssa urkeni, kun Jonsson oli seitsemänvuotias pojannassikka. VPK on lapsille siitä poikkeuksellinen harrastus, että vaikka joka viikko on ohjelmaa, se on perheille ilmaista. – Kaikki kylän lapset olivat jollain tavalla sidoksissa VPK:hon joko vanhempien tai sisarusten kautta. Minä lähdin kaverien mukaan, koska asia kiinnosti. Siitä lähtien olen ollut mukana. Tällä hetkellä Jonsson on Anjalan palokunnassa hallituksen jäsen ja rahastonhoitaja sekä yksi hälytysryhmän ryhmänjohtajista. Anjalan lisäksi hän toimii myös Liikkalan VPK:ssa, koska muutti 15 kilometrin päähän Liikkalaan runsas vuosi sitten. Ryhmänjohtajana hän vetää harjoituksia ja toimii pelastustehtävässä ryhmän esimiehenä ja linkkinä pelastuslaitokseen. – Kun en ole ensimmäisenä paloasemalla paloauton lähtiessä, niin voi olla että siellä on joku toinen kavereista ryhmänjohtajana. Sitten menen takapenkille, laitan työhaalarit niskaan ja mennään tekemään työt, tai jään paloasemalle seuraamaan tilannetta. Ei se ole niin, että olen automaattisesti määräämässä ja vastaamassa muiden turvallisuudesta, Jonsson kertoo. Harjoittelun tavoitteena on tehdä taidoista niin automaattisia, ettei tiukan paikan tullen tarvitse miettiä. – Ei siinä tilanteessa koskaan tule ajateltua, mitä se potilas tai omainen siinä ajattelee. Hoidan omaa tonttiani ja teen työtäni. Myöhemmin saatan kotona miettiä, ja tulee fl ashbackkejä. Meillä on sellainen tyyli, että vakavamman hälytystehtävän jälkeen keskustellaan se heti porukalla läpi: mitä olisimme voineet tehdä toisin, onko joku asia jäänyt askarruttamaan? On myös mahdollisuus saada defusingeli tilanteen purkuapua pelastuslaitokselta, jos asia on jäänyt ahdistamaan, hän kertoo. Jonssonille lapsia ja nuoria kohdannet onnettomuudet ovat sellaisia, joista hän haluaa itse jälkikäteen keskustella. – Kun tietää ja tuntee oman porukan, ryhmänjohtajana haluan varmistaa, että kaikki ovat ok rankemmankin jutun jälkeen. Kun olemme paljon muutenkin tekemisissä, siinä oppii tuntemaan ihmiset. Kun tiedän, että joku saattaa reagoida koettuun tilanteeseen, pyrin hänen kanssaan johdattelemaan keskustelua sen mukaan. Ryhmänjohtajilta vaaditaan aika paljon sitä, että osataan lukea ja tulkita ihmistä oikein, hän sanoo. Hyvä yhteishenki auttaa tiukassakin paikassa. – Vanhemmat äijät ovat opettaneet, että kun ollaan vakavampaan tilanteeseen menossa, niin siinä aletaan vitsailla jo mennessä, ettei aleta liikaa miettimään tulevaa ja sitä, mitä siellä voi olla vastassa. Lähdetään tekemään hyvää suoritetta. Se auttaa monissa tilanteissa, Jonsson sanoo. Kolmekymppisenä hän kokee, että oma VPK harrastus on ajan kanssa muuttunut, ja hyvä niin. – Nykyisin ei ehkä ole enää niin kiire ja pakko olla ensimmäisenä ja itse joka paikassa tekemässä. Tavallaan olen rauhoittunut ja oppinut arvostamaan nuorempianikin. Kaverit ovat ”omaa kädenjälkeä”, kun olen ollut heitä itse kouluttamassa ja tiedän, mihin he pystyvät, hän miettii. VPK on Jonssonin mukaan elämäntapa, joka vaatii perheiltä ymmärtämystä. Hän kiittelee, että puolisolla on sitä riittänyt. – Joskus jää perhejuhla väliin, tai joutuu irtautumaan jouluaaton lahjojenjaosta. Ei se oikeastaan edes harmita, koska kun tarvitsee mennä, niin siellä on jollain hätä. Kukaan ei minua pakota lähtemään, vaan teen lähtöpäätöksen itse. Koska haluan auttaa, lähden vapaaehtoisesti. ? »Kaikki kylän lapset olivat jollain tavalla sidoksissa VPK:hon.» joukkue sijoittui kolmanneksi ja kalustoradalla viidenneksi. Voiton ratkaisi kuitenkin se, että Anjala voitti tietokilpailun. – Ennen kilpailuja kuukausi vietettiin nenä kirjassa. Vapaapäivinä useampi tunti on tullut luettua aineistoa, jota oli 1500 sivua, Jonsson kertoo. Paperi_10-15.indd 15 Paperi_10-15.indd 15 25.8.2023 13.59.25 25.8.2023 13.59.25
16 / S Enso ja Metsä Group ilmoittivat vastikään, että ne pienentävät hankkimansa kuitupuun minimiläpimitan kuudesta senttimetristä viiteen. Näin hakkuista saadaan kuitupuuta muutama prosentti nykyistä enemmän. Tämän pienen muutoksen voi nähdä oireena siitä, että puusta on jos ei pulaa, niin ainakin aiempaa kovempaa kilpailua. Elinkeinoelämän tutkimuslaitos Etlan ja Euroopan Metsäinstituutin (EFI) tutkimuksen mukaan puuraaka-aineen riittävyys on iso huolenaihe tulevaisuudessa, ja se voi jopa rajoittaa metsä teollisuuden tuotantoa Suomessa. Tutkimuksessa olennaisena kysymyksenä oli, miten tulevaisuuden suuret trendit ja kansainväliset markkinavoimat muokkaavat Suomen metsäsektorin kehitystä. Skenaarioissa hahmoteltiin kolme mahdollista maailmanlaajuista tulevaisuu den näkymää vuoteen 2040 asti ja sitä, miten niiden toteutuminen vaikuttaisi Suomen metsäsektoriin. Arvio on, että mikä tahansa ennakoiduista vaihtoehdoista toteutuukin, sellun ja biotuotteiden kysyntä kasvaa. Esimerkiksi puupohjaiset tekstiilit, pakkaustuotteet ja metsäteollisuuden sivuvirroista eristetyt kemikaalit näyttävät tulevaisuudessa nousevan merkittävään rooliin. – Samalla on kovasti toivetta, että sellusta saataisiin jäämään enemmän rahaa kotimaahan, ettei kaikki menisi Kiinaan liukoselluna. Suomessa olisi esimerkiksi mahdollista muuntaa entisiä paperitehtaita tekstiilintuotantoon. Kuitujen kokonaistarve joka tapauksessa lisääntyy ja selluteollisuudella on paineita kasvattaa tuotantoa, sanoo tutkimusryhmän jäsen metsätieteiden tutkijatohtori Janni Kunttu. Samaan aikaan kilpailu metsien käytöstä kasvaa. Suomi tavoit telee omavaraisuutta energian tuotannossa, ja puun käyttö on yksi ratkaisu. Metsiin pitäisi myös jättää nykyistä enemmän puuta. Metsille on asetettu suuri rooli ilmasto sopimusten täyttämisessä, ja myös monimuotoisuuden lisäämiseen on yhteiskunnallista painetta. Puuta ei välttämättä riitä kaikkeen. – Yksi ajatus on, että ilmastonmuutos ja metsien hyvä hoito lisäisivät kasvua ja mahdollistaisivat lisääntyvän puunkäytön. Me tutkijat oletamme kuitenkin, että hakkuisiin tulee rajoituksia, sanoo Kunttu. Hän toteaa, että menestyäkseen metsäalan olisikin vähennettävä neitseellisen puun käyttöä ja pyrittävä jalostamaan puupohjaisista sivuvirroista ja jätteistä arvokkaita tuotteita. Vähemmästä raakamateriaalista on saatava enemmän irti. Metsäteollisuuden sivuvirrat muodostuvat muun muassa kuoresta, sahanpurusta, hakkeesta ja mustalipeästä. Nykyään sivuvirtoina energiaksi päätyy peräti puolet Suomen metsäteollisuuden prosessoimasta puusta. Kunttu toteaa, että jos tehtaita sähköistettäisiin, raaka-aineita vapautuisi arvokkaampaan poltto seis Tutkimus ennakoi, että suomalainen sellu käy tulevaisuudessa kaupaksi niin paljon kuin sitä pystytään tekemään. Jotta puuraakaaine riittää, muutoksia pitäisi ruveta valmistelemaan jo nyt. Reima Kangas Paperi_16-17.indd 16 Paperi_16-17.indd 16 30.8.2023 20.02.26 30.8.2023 20.02.26
/ 17 »jos tehtaita sähköistettäisiin, raaka-aineita vapautuisi arvokkaampaan käyttöön.» käyttöön. Tämä lisäisi metsä teollisuuden tuotannon kokonaisarvoa ja työllisyyttä. Muutokseen valmistautuminen pitäisi aloittaa käytännössä heti. Samaan suuntaan ajaa myös kansainvälinen paine. Esimerkiksi Euroopan Unionissa on ollut pitkään halua rajoittaa puun käyttöä energiantuotannossa. ilmoitti huhtikuussa, että se ottaa tänä vuonna käyttöön sähkökattilat kahdeksan paperitehtaan lämmönja höyryntuotannossa Suomessa ja Saksassa. Suomessa näistä on Rauman tehdas. UPM Tervasaaren paperitehtaalla oli jo aiemmin otettu käyttöön Kaipolasta siirretty 50 MW:n sähkökattila. UPM pyrkii sähkökattiloilla vähentämään fossiilisten polttoaineiden käytöstä aiheutuvia hiilidioksidipäästöjä ja Saksassa myös parantamaan toimintavarmuutta. – Alkaa siis näkyä jo täälläkin sähköistymisen trendi, toteaa Kunttu. Jos Suomen metsäteollisuus luopuisi kokonaan puun energiakäytöstä, energiaa pitäisi tuottaa muilla keinoin jopa 3–5 ydinvoimalan verran. Sähköistäminen vaatisi suuria investointeja ja uutta teknologiaa, eikä ole itsestäänselvyys, että se onnistuisi tutkimuksen ennakoimaan vuoteen 2040 mennessä. – Enitenhän odotetaan noita vetyteknologioita, sekä BECCS-integraatioita (hiilen talteenotto ja biopolttoaineen tuotanto), mutta näyttäisi että niissä vielä menee tovi, toteaa Janni Kunttu. Kiinnostus vihreän energian tuotantoon ja jakeluun on jättimäinen. Suomessa on yritysten investointiaikeita 140 miljardin euron verran, näyttää Elinkeinoelämän Keskusliiton seuranta. Jotain odotuksista kertoo myös teräsyhtiö SSAB:n hallituksen linjaus, että Raahen ja Luulajan terästehtaat toimisivat vihreällä sähköllä vuonna 2030. Tehtaat kuluttavat valtavasti energiaa. SSAB:n mukaan ne tuottavat tällä hetkellä 7 prosenttia koko Suomen ja 10 prosenttia koko Ruotsin hiilidioksidipäästöistä. Jotta metsäyhtiöt uskaltaisivat investoida laajasti uuteen energiamuotoon, niillä pitäisi ainakin olla varmuus kohtuuhintaisesta sähköstä. Silti tuotantokustannukset todennäköisesti nousisivat. Oletuksena on, että myös tuotannon arvo nousisi kalliimpien ja pidemmälle jalostettujen tuotteiden ansiosta. Tämä tekisi investoinneista kannattavia. Halpojen käyttötarvikkeiden, kuten hygieniatuotteiden ja tekstiilien osalta tosin olisi vaara, että valmistusta siirtyisi ulkomaille. • ? xxxxxx. Suomen metsäteollisuuden käsittelemien puuvirtojen jakautuminen vuonna ????. Mihin puu käytetään? Energia ?? % Sahatuotteet ?? % Sellu ja liukosellu ?? % Mekaaninen ja puolikemiallinen massa ? % Panelituotanto, liimapuutuotteet ? % Nestemäisten biopolttoaineiden, biokemikaalien ja sekoitekomposiittien osuus on niin pieni, että se on käytännössä ? %. Energiaksi päätyvät prosessoinnin sivuvirrat, kuten kuori ja sahanpuru. Raahen terästehtaan on ilmoitettu siirtyvän hiilenpoltosta sähköenergiaan vuoteen ???? mennessä. Tutkimus ennakoi, että metsäteollisuuden on myös sähköistettävä tehtaitaan, jotta puuta riittää tuontantoon. Lä hd e: ET LA -r ap or tt i Paperi_16-17.indd 17 Paperi_16-17.indd 17 30.8.2023 20.02.29 30.8.2023 20.02.29
18?PaPeriliit to?05 / 2023 N äyttöpäätetyöskentelyssä tarvitsee silmälasit, yövuoroista ei toivu enää samalla tavalla kuin aiemmin ja liika ylityö on myrkkyä. Näin listaa 56-vuotias Metsä Groupin Rauman sellutehtaan voimalaitoksella työskentelevä Mika Harala asioita, joita ikääntyminen on tuonut tullessaan. Fyysisiä rajoitteita Harala ei ole huomannut. Krempoilta välttyy, kun tekee hommat rauhallisesti ja miettien. Jotta Haralan kaltaiset plus 55-vuotiaat pysyisivät töissä edelleenkin, on työturvallisuuslakia uudistettu kolmikannassa. Kesäkuussa voimaan astuneiden uudistusten tavoitteena on lisätä työssäjaksamista, ehkäistä varhaista työelämästä poistumista, ylläpitää työkykyä ja pidentää työuria. – Uudistuksessa on kyse täsmennyksistä, jotka helpottavat lain soveltamista työpaikoilla, sanoo Työterveyslaitoksen johtava tutkija Pia Perttula. Yksilöllisyys edellä Työnantajan yleinen huolehtimisvelvoite -pykälää on täsmennetty muun muassa niin, että työnantajan on otettava huomioon työntekijän henkilökohtaiset edellytykset. – Tämä voi tarkoittaa vaikkapa sitä, että toinen on nopeampi ja toinen hitaampi tekemään. Tai sitä, että työntekijällä on jokin oppimisrajoite, Perttula mainitsee. Työn vaarojen selvittäminen ja arviointi -pykälään on lisätty ikääntyminen. Jo aiemmin on pitänyt huomioida työntekijän ikä, sukupuoli, ammattitaito ja henkilökohtaiset edellytykset. – Työpaikoilla pitäisi pohtia, mitä ikääntyminen tuo mukanaan – yksilölliset erot huomioiden. Ikääntymisen muutoksia voivat olla esimerkiksi muutokset työkyvyssä, näkökyvyssä sekä kognitiivisessa toimintakyvyssä, kuten uuden oppimisessa ja mieleenpainamisessa. Lisäksi laissa tarkennetaan, että kuormitustekijöillä tarkoitetaan sekä fyysisiä että psykososiaalisia tekijöitä. Perttula mainitsee, että kuormitustekijöiden arviointiin voidaan käyttää esimerkiksi turvallisuuskävelyjä, työtyytyväisyyskyselyjä, työpaikkaselvityksiä yhdessä työterveyshuollon kanssa sekä säännöllisiä keskusteluja esihenkilöiden ja työntekijöiden välillä. Työnantajan velvollisuus antaa työntekijälle opetusta ja ohjausta -pykälää täsmennettiin puolestaan niin, että perehdytyksessä on otettava jatkossa huomioon työntekijän henkilökohtaiset ominaisuudet kuten kielitaito ja ikä. Lisäksi raskaussuojan perussäännöstä on selvennetty koskemaan myös imettäviä ja äsken synnyttäneitä työntekijöitä. – Keskeinen ajatus täsmennyksissä on, että samat työsuojelutoimet eivät välttämättä riitä kaikille. Perehdytyksessä petrattavaa Sekä Harala että Rauman sellutehtaan työsuojeluvaltuutettu Petri Salminen pitävät hyvänä, että työturvallisuuslakia kehitetään. Molemmat huomauttavat, että työturvallisuuskysymyksissä vastuu on myös työntekijällä. – Tämä on yhteispeliä, korostaa Salminen. Harala lisää, että kaikkia asioita ei voi lailla turvata, vaan ne on oikeasti opeteltava ja opetettava. Tästä päästäänkin perehdytykseen, joka on Salmisen mukaan hoitunut tehtaalla viime aikoina heikommin kuin aiemmin. – Itselläni on näkemys, että vaaratilanteita sattuu enenevässä määrin, varsinkin kesäisin. Tuntuu siltä, että nykyään yhden kesän töissä ollutta kohdellaan kuin hän olisi ollut töissä jo kymmenen vuotta. Tässä on kaikilla peiliin katsomisen paikka. Salminen korostaa, että vaikka tes määrittelee tietyn perehdytysajan, on perehdytystä jatkettava niin kauan kuin tarve vaatii. On otettava huomioon henkilön edellytykset oppia ja omaksua. Tarvitaan useita ratkaisuja Jos halutaan parantaa +55-vuotiaiden työssäjaksamista, on erilaisia ratkaisuja mietittävä riittävän ajoissa, sanoo Salminen. Hän on pohtinut mallia, jossa osa-aikaiselle työeläkkeelle jäävän pariksi ei etsittäisi toista puolikasta työaikaa tekevää, vaan tilalle tulisi uusi työntekijä, joka tekisi sataprosenttista työaikaa. Tällaisella työpariparityöskentelyllä saataisiin monta kärpästä yhdellä iskulla: parempaa perehdytystä, jaksamista ja työturvallisuutta. Jaksamista tukee myös Metsä Groupilla alkanut uusi yksilöllinen työaikamalli. Vuorotyötä tekevillä on mahdollisuus esittää yksilöllisiä toiveita työajan suhteen. Lyhyttä kiertoa tekevää Haralaa kiinnostaisi kokeilla sekä 12-tuntista että päivävuoroa. – Odotan mielenkiinnolla, milloin 55 vuotta täyttäneille päivätyöläiselle järjestetään samanlainen kysely, Salminen huomauttaa. ? yksilöt huomioon Uuden työturvallisuuslain mukaan työnantajan on otettava työn tekijöiden yksilölliset erot huomioon aiempaa enemmän. Lain yhtenä tavoitteena on edistää yli 55vuotiaiden työssäjaksamista. »työturvallisuus kysymyksissä vastuu on myös työntekijällä.» teksti ? Tiina Suomalainen ?kuva? Juha Sinisalo Paperi_18-19.indd 18 Paperi_18-19.indd 18 28.8.2023 11.21.23 28.8.2023 11.21.23
PaPeriliit to?05 / 2023?19 Yövuoro alkamassa. Mika Haralaa kiinnostaisi kokeilla sekä 12-tuntista että päivävuoroa, sillä ainakin lyhyessä kierrossa valvomisesta on vaikeampi toipua kuin nuorena. Paperi_18-19.indd 19 Paperi_18-19.indd 19 28.8.2023 11.21.25 28.8.2023 11.21.25
20?PaPeriliit to?05 / 2023 teksti ja kuva Reima Kangas Kello on 11.40. Eläkkeellä oleva paperintekijä Matti Ulvinen on jo jonkin aikaa odottanut parkkipaikalla. Hetken päästä tulevat lähes yhtä aikaa vuoromestari Oskari Välimaa ja johdon assistentti Kirsi Skyttä. Laborantti Niina Rummukaista ei vielä kuulu. Tapaamis ajaksi on määritelty klo 11.30–12. – Niina tulee viime tipassa, mutta ajoissa, toteaa Ulvinen kokemuksen tuomalla asiantuntemuksella. He olivat tehtaalla pitkään samassa vuorossa. Varmuuden vuoksi Ulvinen kuitenkin soittaa. Ehkä siinä on jotain sellaista vastuunkantoa. Ulvinen oli työpaikalla pitkään luottamustehtävissä, eikä halua jättää asioita epäselväksi, jos ne voi selvittää. Rummukainen vastaa puhelimeen muutaman kilometrin päässä. Kohta hän kääntyy parkkipaikalle ja nousee autosta. – Ihan ajoissa, kello on kahta minuuttia vaille, Rummukainen sanoo nauraen. Sappi Kirkniemen tehtaalla on kymmenkunta eri liikuntalajien harrastekerhoa, joita työnantaja tukee. Golfkerho perustettiin viisi vuotta sitten. Siinä on yli 30 jäsentä: työntekijöitä, esimiehiä, konttorin väkeä. – Se on yksi iso anti itselleni. Kun ei kaikkien kanssa tee töitä yhdessä, kerhot antavat mahdollisuuden tutustua, sanoo Skyttä. Ulvisen mielestäkin on mukavaa, kun tapaa ihmisiä eri ammattiryhmistä. Rummukainen toteaa, ettei edes osaa ajatella työkavereita tittelin perusteella. – He ovat minun ystäviäni. Oli sitten toimihenkilöitä tai esimiehiä, tehtaan portin ulkopuolella ollaan ihan tavallisia ihmisiä, vaikka ollaan me portin sisälläkin. Joillekin se titteli ehkä on tärkeä, sanoo Rummukainen. Oskari Välimaa on esimiehenä samassa vuorossa kuin Rummukainen. Välimaa toteaa, että nykyään ei juuri ole porrasta esimiesten ja työntekijöiden välillä, varsinkaan vapaa-ajalla. – Meillä rokkaa Oskarin kanssa oikein hyvin. Ainakin viimeiset neljä kuukautta on mennyt hienosti, nauraa Rummukainen. Hän on juuri ollut neljä kuukautta vuorotteluvapaalla. Tittelit pois Sappi Kirkniemen harrastekerhoissa ei katsella ihmisten työtehtävää. Golf on pikkuhiljaa tullut suosituksi lajiksi. »Ehkä välillä hieman opetan, miten töitä pitäisi johtaa.» M i n u n p o r u k k a n i Golfkerhon lähti liikkeelle Rummukaisen aloitteesta. Skyttä on ollut mukana alusta asti. Ulvinen liittyi joukkoon pari vuotta sitten. Välimaa on heistä uusin harrastaja. Rummukainen on pelannut golfia kuutisentoista vuotta ja on käynyt Golfliiton ohjaajakursseilla. On luontevaa, että hän antaa toisille ohjausta. Hän vakuuttaa, että myös Välimaan kohdalla neuvot suuntautuvat golfin pelaamisen. – Ehkä välillä hieman opetan, miten töitä pitäisi johtaa, hän nauraa. Paperi_20-21.indd 20 Paperi_20-21.indd 20 31.8.2023 10.06.50 31.8.2023 10.06.50
PaPeriliit to?05 / 2023?21 Kirsi Skyttä (vas.), Oskari Välimaa, Matti Ulvinen ja Niina Rummukainen viihtyvät porukassa golfkentällä. Ulvinen jäi työuraeläkkeelle viime joulukuun alusta. Työuraeläkkeelle voi hakea, jos takana on vähintään 38 vuoden pituinen työura rasittuneisuutta ja kuluneisuutta aiheuttavassa työssä ja työkyky on jonkin verran heikentynyt. Ulvinen nauttii eläkkeellä olemisesta ja suosittelee samaa ratkaisua kaikille, joilla on siihen mahdollisuus. – Minulle oli koko ajan selvää, että lähden heti kun voin. Ei tarvitse valvoa öitänsä eikä lähteä kellon perään. Saa tehdä mitä huvittaa ja tekemistä riittää. Se antaa elämälle niin paljon enemmän, Ulvinen sanoo. Hän arvelee, että monet pelkäävät jäädä eläkkeelle ja samalla ehkä yksin jäämistä. – Minäkin tiedän ihmisiä jotka eivät tiedä, mitä tekisivät. Eivät harrasta mitään, eikä heillä ole kontakteja. Se on aika heikkoa. Siinä rupeaa tulemaan masennustila, sanoo Ulvinen. Hän korostaa, että on tärkeää luoda verkostoja jo työelämän aikana, mutta viimeistään eläkkeelle jäädessä. – Täytyy vain kehittää itselleen menoa. Jos on vanhoja työkavereita ja perhetuttavia, ei muuta kun yhteyttä ottamaan, liikkumaan ja harrastamaan, kehottaa Ulvinen. Hän pitää yhteyttä entisiin työkavereihin, ja ystäviä on muualtakin. Golfkerho on yksi tärkeä sosiaalinen areena. Ulvinen kertoo, että golf on myös erittäin hyvä kuntoilulaji nivelvaivoista kärsivälle. Täysi 18 reiän kierros harjoituslyönteineen vie helposti neljä ja puoli tuntia. – Siinä ehtii jutellla kaikenlaista samalla, kun kävelee pehmeällä nurmella 10–12 kilometriä, sanoo Ulvinen. – Se kävelymatka riippuu kyllä vähän siitäkin minne palloa lyö. Minusta se kävelymatka on 7–9 kilometriä, kiusoittelee Niina Rummukainen.?• Paperi_20-21.indd 21 Paperi_20-21.indd 21 31.8.2023 10.06.51 31.8.2023 10.06.51
22?PaPeriliit to?05 / 2023 l a a d u s t a t i n k i m ä t t ä »Tulin ensimmäisen kerran Kyrolle kesätöihin lamavuonna 1995. Tein vuosia kesätöitä ja pitempiäkin pätkiä. Luin välillä tietotekniikkamekaanikoksi ja tulin tänne harjoitteluun tietotekniikkapuolelle. Valitsin kuitenkin lopulta tuotannon. Hain koulutukseen konsernin omaan metsäinstituutti Silvaan. Vuonna 2003 sain vakipaikan. Kahdeksan vuotta siinä meni. Minulla on kolmen vakanssin kierto: sylinterihenkilö, massahenkilö ja koneenhoitaja. Jos tekisin vain yhtä tai kahta vakanssia, niin se voisi käydä tylsäksi. Sylinterihenkilö työskentelee prosessin loppupäässä. Hän vastaa kartongin kuivaamisesta, kaliiperin eli paksuuden säätämisestä, sekä visuaalisesta laadusta yhdessä päällystäjän kanssa. Massamiehen ja koneenhoitajan tonttia on kartonkikoneen alkupää eli märkä pää. Massahenkilö vastaa massoista, kemikaali annosteluista ja massojen jauhatuksesta. Meillä hän vastaa myös kartongin runkokerroksen pohjanmuodostuksesta, että siitä saadaan mahdollisimman tasaista ja lujuudeltaan haluttua. Kun massa tulee perälaatikosta viiralle, vesi alkaa erottua massasta, ja kartonki lähtee muodostumaan. Jotta päästään hyvään laatuun, tarkkaillaan lujuusarvoja, joihin vaikuttavat massakemikaalit ja jauhatus. Lisäksi tarkkaillaan värisävyjä. Koneenhoitaja vastaa ajettavasta tuotteesta eniten. Ajo-ohjelmasta näkee, mitä ajetaan, ja koneenhoitaja laittaa koneen ajamaan haluttua laatua. Hän määrittelee kartongin neliöpainon ja koneen nopeuden. Meidän tehtaallamme koneenhoitaja hoitaa myös kartongin pintaja selkäkerrosten rainanmuodostuksen. Koneenhoitaja ja massamies tekevät yhteistyötä, joka määrittyy joka vuorossa hiukan eri tavalla. On tärkeää, että he osaavat toimia saumattomasti yhteen. Työssä pyritään ensisijaisesti tekemään laadukasta kartonkia. Kun se on varmistettu, koneenhoitaja pyrkii tekemään sitä mahdollisimman nopeasti. Laatu menee kuitenkin aina edelle. Kun tulee vika tai laadullinen ongelma, ja löydän siihen ratkaisun, se tuntuu palkitsevalta. Vuosien varrella olen oppinut reagoimaan muutoksiin parissa sekunnissa, vaikka pitkään aikaan ei olisi tapahtunut mitään poikkeavaa. Moodin osaa vaihtaa hetkessä passiivisesta tarkkailusta täyteen toimintaan. Prosessityön yhtä aikaa hyvä ja huono puoli on se, että milloin tahansa on oltava valmis radikaaleihinkin toimenpiteisiin: Valmis ampaisemaan kuin olisi tulipalo käsillä. Uusi työntekijä ei välttämättä tiedä, mikä tilanne vaatii täyttä toimintaa, mutta sen näkee kyllä vanhojen työntekijöiden reaktioista. Jos kukaan ei paljoa liikahda, silloin tilanne pystytään hoitamaan rauhallisesti. Ammattilainen saattaa näyttää siltä, että tuo vain tuossa istuu, kun todellisuudessa hän on ennakoinut tilanteen ja siten ehkäissyt ongelman syntymisen. Työ on aika pitkälti tilanteiden ennakointia. Kun joku keskusvalvomossa huomaa jotain poikkeavaa, hän ilmoittaa heti koko tiimille. Se on tärkeää, koska tämä on ennen kaikkea tiimityötä. Työporukka näyttelee tosi isoa osaa, ja me olemme myös kavereita keskenämme. Meillä on kaikilla oma roolimme yhteisössä, ja työn sisältö joustaa henkilön mukaan: Tiedetään, että tämä henkilö tekee näitä asioita, vaikka ne eivät tarkalleen ottaen tehtäviin kuuluisikaan. Vuosien kuluessa tehtävät ovat muotoutuneet ihmisten mukaan, ja tiimi on hitsautunut yhteen. Minun onneni on, että tällainen porukka on sattunut omaan vuorooni. Niin sen itse koen. Tämä on kuin joukkueurheilua: On yhteinen tavoite, jota kohti pyritään. Sitä tukee meillä vilkas vapaa-ajan toiminta. Käymme yhdessä omatoimisilla vuororeissuilla, esimerkiksi laivalla, katsomassa stand up:ia, syömässä tai viettämässä saunailtaa. Porukkaan tutustutaan nimenomaan vapaa-ajalla. Työ ei ole vain kartonkikoneen ympärillä pyörimistä. Omalla työporukallani on suurin vaikutus siihen, että tykkään työstäni.»?• Työ kuin joukkueurheilua TeksTi ?Mari Schildt?kuva?Mirjami Liimatainen Kartonkikoneellakin tehdään töitä ennen kaikkea ihmisten kanssa. Tomi Matikainen arvostaa korkealle vuosia yhteen hioutunutta ammattilaisten yhteisöään. »saattaa näyttää siltä, että tuo vain tuossa istuu. todellisuudessa hän on ennakoinut tilanteen ja ehkäissyt ongelman syntymisen.» Paperi_22-23.indd 22 Paperi_22-23.indd 22 23.8.2023 16.16.41 23.8.2023 16.16.41
PaPeriliit to?03 / 2023 ?23 L a a d u s t a t i n k i m ä t t ä Tomi Matikainen on operaattori Metsä Board Kyron kartonki tehtaalla Kyrös koskella. Paperi_22-23.indd 23 Paperi_22-23.indd 23 23.8.2023 16.16.41 23.8.2023 16.16.41
24 / j ä s e n r e k i s t e r i Kesätyöt ohi – ilmoita muutoksesta YHTEYSTIEDOT PAPERILIITON JÄSENREKISTERI Jäsenmaksut, maksuvapautukset, yhteystietojen muutokset, jäsenkortti, hautausavustus. HUOM. Jäsenrekisteri palvelee puhelimitse ma–pe kello 9–12. Puhelin: 010 289 7700. Puheluhinnat: kotimaan kiinteän verkon liittymistä ja matkapuhelimista 8,35 snt/puhelu + 16,69 snt/min, ulkomailta soitettaessa käytetyn paikallisen operaattorin puhelumaksu Suomeen soitetuista puheluista. Hinnat sisältävät arvonlisäveron 24 %. Sähköposti: jasenrekisteri@paperiliitto.? , Osoite: Paperiliitto r.y. / Jäsen rekisteri, PL 326, 00531 Helsinki. Kätevimmin ilmoitat muutoksista sähköisesti eAsioinnissa tai olemalla yhteydessä jäsenrekisteriin sähköpostitse jasen rekisteri@paperiliitto.? . ILMOITA AINA JÄSENREKISTERIIN… … jos olet työtön Jos jäät työttömäksi, ilmoita työsuhteen päättymisestä eAsioinnissa (Jäsentiedot rullaa työsuhdetietoon ja paina Poista, mikäli työsuhdetieto on vielä voimassa). Työttömyyspäivä rahasta ei peritä jäsenmaksua. Jos olet työttömyyspäivärahan saajana, työttömyyskassa merkitsee sinulle maksuvapautuksen jäsenmaksuista. Muussa tapauksessa ilmoita työttömyydestä 3–6 kuukauden välein eAsioinnissa (Jäsenmaksutiedot Syötä palkaton jakso), jotta jäsenyytesi pysyy voimassa. Työttömyyttä voi ilmoittaa vain takautuvasti. … aloitat tai jatkat opiskelua Jos olet varsinainen jäsen ja työskentelet opiskeluaikana, palkkatulosta on maksettava jäsenmaksu. Aina kun aloitat uuden työn, tee jäsenmaksun perinnästä uusi perintäsopimus tai paperialan ulkopuolella työskennellessäsi maksa jäsenmaksut itse eAsioinnissa (Jäsenmaksutiedot Jäsenmaksulaskuri). Mikäli et saa opiskelusi aikana palkkatuloja, ilmoita opiskelusta eAsioinnissa saadaksesi opintojen ajalle maksuvapautuksen (Jäsenmaksutiedot Syötä palkaton jakso). Jos opiskelet paperialaa ja olet liiton oppilasjäsen, sinun ei tarvitse maksaa jäsenmaksua tai ilmoittaa maksuvapautukseen oikeuttavasta syystä. Oppilasjäsenyys on voimassa opiskeluajan. Kun siirryt alan töihin ja alat maksaa liitolle jäsenmaksua, liityt varsinaiseksi jäseneksi. Kesätyön aikana varsinaiseksi jäseneksi liityttyäsi toimit varsinaisen jäsenen ohjeen mukaisesti. … jäät perhevapaalle Jäädessäsi perhevapaalle, jonka ajalta ei makseta palkkatuloja, tee eAsioinnissa jäsenmaksuvapautusilmoitus (Jäsenmaksutiedot Syötä palkaton jakso), jotta jäsenyytesi pysyy voimassa. … palkattomalla sairauslomalla tai varusmiespalveluksessa Vapaudut jäsenmaksuista, jos olet palkattomalla sairauslomalla tai varusmiespalveluksessa. Jos tiedät maksuvapautuksen keston, ilmoita sen alkamisja päättymisaika eAsioinnissa (Jäsenmaksutiedot Syötä palkaton jakso). Jos et ole varma päättymisajasta, käy päivittämässä tilanteesi esimerkiksi 3–6 kuukauden välein. … jos ryhdyt yrittäjäksi Jos aloitat yritystoiminnan, sinulla on oikeus säilyttää jäse nyys 18 kuukauden ajan. Ota yhteys jäsenrekisteriin jäsen maksuohjeiden saamiseksi. Jäsenmaksu maksetaan työttömyysturvalain työssäoloehtoon vaaditusta vähimmäistyötulosta. Varsinaisia yritystoiminnan tuloja ei tällöin huomioida. Jäsenyyden vaihdoksesta ja siinä huomioon otettavista asioista saat tarkempia tietoja yrittäjien työttömyyskassasta. … jos vaihdat alaa Jos siirryt pysyvästi pois paperiteollisuuden ammatista tai työalalta, liity oman alasi liittoon ja työttömyyskassaan viimeistään vuoden kuluttua. Kun liityt toisen liiton jäseneksi kuukauden kuluessa edellisestä liitosta erottuasi, siirryt ns. vanhana jäsenenä ja edellisen liiton jäsenyysaika ja työssäolo lasketaan hyväksesi. Pysyvää alanvaihtoa on se, jos aloitat pysyvästi tai yli vuoden kestävän määräaikaisen työsuhteen muulla alalla. Lyhyiden työsuhteiden vuoksi liittojen välillä ei ole tarpeellista tehdä vaihtoja. … muutat ulkomaille Jos työskentelet lähetettynä työntekijänä suomalaiselle työnantajalle, jäsenmaksu maksetaan normaalisti ansiotulosta. Vapautus jäsenmaksusta voidaan myöntää, jos työskentelet Euroopan Unionin tai ETA-sopimuksen piiriin kuuluvassa maassa. Maksuvapautus voi jatkua enintään vuoden. Edellytyksenä on, että työttömyysvakuutus hankitaan työskentelymaasta. Suomeen palatessasi todistat vakuutusja työskentelykaudet työskentelymaan vakuutuslaitokselta saatavalla lomakkeella. Ota tällaisessa tilanteessa yhteys jäsenrekisteriin. Paperi_24-25.indd 24 Paperi_24-25.indd 24 31.8.2023 10.05.12 31.8.2023 10.05.12
1 / k u o r i m o 1 / k u o r i m o tarjoaa tapahtuman ohjelman ja purtavaa. Katso osoitteesta paperiliitto.? tarkemmat lisätiedot tapahtumasta ja myös se, tukeeko oma ammattiosastosi osallistumistasi korvaamalla majoitustai matkakulujasi. – Nuorten tapahtumassa on hienon ohjelmakattauksen lisäksi loistava mahdollisuus kohtaamiseen muiden paperiliittolaisten nuorten kanssa. Yhteistä asiaa löytyy varmasti paljon ja myös liiton toimintaan, sekä ajankohtaisiin asioihin pääsee sopivasti kurkistamaan yhteisen hauskanpidon ohessa, kiteyttää Paperiliiton järjestöasiantuntija Annika Maunula. Nyt kannattaa olla nopea, sillä tämän vuotisiin vuoden parhaisiin bilei siin mahtuu mukaan enintään ??? osallistujaa. Tämä on tärkeää: jos ilmoittautumisen jälkeen sinulle tulee este osallistua, ilmoitathan asiasta heti, niin saamme seuraavan jonosta mukaan tapahtumaan. Paperiliiton bileissä lavalle nousevat seremoniamestari Mikko Töyssy, viihdesarja Putouksesta tuttu Urmas Viilunk sekä Duo Töyssy & Tervaniemi. Mikä näissä rooleissasi viehättää, Mikko Töyssy? – Luultavasti se, että saa viihdytettyä yleisöä. Olen pohjimmiltani kuitenkin viihdyttäjä, joten keinot on monet, mitä käytetään. Olet viihteen moniosaaja, jolla on juuret paitsi Valkeakoskella, myös sen paperiliittolaisilla työpaikoilla. Missä tehtaissa? – Entisen Lotilan ammattikoulun oppilaana menin ensin Valkeakosken Walkille ja sittemmin UPM Tervasaaren paperitehtaaseen töihin. PK? lopetettiin ???? ja siitä sitten lähdin kohti muita juttuja. Mitä opit ja mitä et unohda noilta työvuosiltasi? – ”Istu aina, kun voit”. Ei vais, tää oli oikeasti näyttelijä Ilmari Saarelaiselta opittu, mutta sopi täydellisesti myös paperiteollisuuden hektiseen leikkurisällin työhön. Sitä en unohda koskaan, kuinka vaikeaa oli herätä aamuvuoroon. Mitä ajattelit ammattiliiton jäsenyydestä, kun liityit Paperiliittoon? – Olin nuori, vasta ??, kun Paperiliittoon liityin. Silloin en tietenkään ymmärtänyt liiton roolista juuri mitään. Sittemmin asiat selkeytyivät ja ymmärsin, kuinka hienoa ja tärkeää oli ja on, että meillä on liitto, joka ajaa työntekijän asioita ja oikeuksia. Mitä illan aikana on luvassa osaltasi? – Hyvää musiikkia sekä huumoria. Molempia löytyy sekä duon että sketsihahmon esityksistä. Jos edellä mainittu sisältö kiinnostaa, niin tervetuloa juhliin! Nääs ny, Tampereella tavataan! • Vuoden parhaat bileet Tampereella Tillikassa lauantaina 11.11. Sinulle Paperiliiton ??–??-vuotias jäsen: 5 / H i o m o – Entisen Lotilan ammattikoulun oppilaana menin ensin Valkeakosken Walkille ja sittemmin UPM Tervasaaren paperitehtaaseen töihin. PK? lopetettiin ???? ja siitä sitten lähdin kohti Mitä opit ja mitä et unohda – ”Istu aina, kun voit”. Ei vais, tää Ilmari Saareasioita ja oikeuksia. Mitä illan aikana on luvassa osaltasi? – Hyvää musiikkia sekä huumoria. Molempia löytyy sekä duon että sketsihahmon esityksistä. Jos edellä mainittu sisältö kiinnostaa, niin tervetuloa juhliin! Nääs ny, Tampereella tavataan! • »ilmoittautuminen alkaa 8. syyskuuta. kannattaa olla nopea, sillä tämän vuotisiin vuoden parhaisiin bilei siin mahtuu mukaan enintään 150 osallistujaa.» / 25 Paperi_24-25.indd 25 Paperi_24-25.indd 25 31.8.2023 10.05.16 31.8.2023 10.05.16
26?PaPeriliit to?01 / 2023 T y ö t t ö m y y s k a s s a t i e d o t t a a T y ö t t ö m y y s k a s s a t i e d o t t a a YHTEYSTIEDOT PAPERITYÖVÄEN TYÖTTÖMYYSKASSA Työttömyysturva-asiat: työttömyys, ansiopäiväraha, päivärahan hakeminen, lomautus, soviteltu päiväraha, vuorotteluvapaa, liikkuvuusavustus. Jäsenten yhteydentotot: Puhelin 020 690 429, ma–to klo 09.00–12.00. Sähköinen asiointi www.paperikassa.fi –> eAsiointi –> viestit. Osoite: Paperityöväen Työttömyyskassa, PL 349, 00531 HELSINKI Tunnetko työttömyyskassan maksamat etuudet? Tunnetuin etuus useimmille on ansiosidonnainen päiväraha, jota työttömyyskassa voi maksaa työttömyyden tai lomautuksen ajalta maksatuksen edellytysten täyttyessä. Vuorottelukorvausta voit hakea jäädessäsi vuorotteluvapaalle työstäsi korkeintaan puoleksi vuodeksi. Vuorottelukorvauksen suuruus on 70 % siitä työttömyyspäivärahasta, johon sinulla olisi oikeus työttömänä ollessasi. Vuorotteluvapaalle jääminen edellyttää, että olet tehnyt kokoaikatyötä ja olet tehnyt työnantajan kanssa sopimuksen vuorotteluvapaalle siirtymisestä. Työnantajasi palkkaa vuorotteluvapaan ajaksi TE-toimistossa työttömänä työnhakijana olevan henkilön. Työsuhteesi samaan työnantajaan tulee olla kestänyt yhtäjaksoisesti vähintään 13 kuukautta ennen vuorotteluvapaan alkamista ja sinulla on ennen vuorotteluvapaan alkamista ollut työhistoriaa vähintään 20 vuotta. Tämä 13 kuukauden jakso saa sisältää palkatonta aikaa enintään 30 päivää. Vuorotteluvapaalle jääville on yläikäraja. Vuorotteluvapaa on aloitettava vähintään kolme vuotta ennen työntekijän eläkelain mukaisen vanhuuseläkkeen alaikärajan täyttymistä. Yläikäraja ei kuitenkaan koske ennen vuotta 1957 syntyneitä. Liikkuvuusavustus korvaa työmatkaja muuttokuluja silloin, kun vastaanotat työttömänä työn, joka sijaitsee kaukana nykyisestä asuinpaikastasi. Voit saada liikkuvuusavustusta jo ennen varsinaisen työn alkua, jos aloitat vähintään kaksi kuukautta kestävään työsuhteeseen liittyvän koulutuksen. Liikkuvuusavustusta maksetaan, jos saat päivärahaa juuri ennen työn tai koulutuksen alkua ja edestakainen työmatkasi on kokoaikatyössä yli kolme tuntia päivässä ja osa-aikatyössä yli kaksi tuntia päivässä. Lisäksi työn tulee kestää vähintään kaksi kuukautta. Uusin työttömyyskassojen maksamista etuuksista on muutosturvaraha. Muutosturvakokonaisuuteen kuuluu muutosturvakoulutus, sekä työttömyyskassan tai Kelan maksama muutosturvaraha, joka vastaa kuukauden palkkaa. Muutosturvan piiriin kuuluminen edellyttää, että henkilö on irtisanottu tuotannollisilla ja taloudellisilla syillä 1.1.2023 tai sen jälkeen, täyttänyt 55 vuotta irtisanomiseen mennessä, ollut irtisanomiseen mennessä saman työnantajan palveluksessa vähintään 5 vuotta ja 60 päivän kuluessa irtisanomisesta ilmoittautunut työnhakijaksi TE-toimistoon. Irtisanomisen ajankohdalla tarkoitetaan päivää, jona irtisanomisilmoitus on annettu. Jos irtisanomisaika on pitkä, TE-toimistoon on siis ilmoittauduttava jo ennen työttömyyden alkua. Muutosturvaraha haetaan omasta työttömyyskassasta kolmen kuukauden kuluessa. Jos henkilö ei kuulu työttömyyskassaan, muutosturvaraha haetaan Kelasta. Muutosturvan suuruus on sama riippumatta siitä, maksaako etuuden työttömyyskassa vai Kela. Muutosturvaraha maksetaan työttömyyskassasta, vaikka jäsenyys kassassa olisi alkanut juuri ennen irtisanomista eikä henkilö ole ollut jäsen riittävän kauan saadakseen työttömyyskassasta ansiopäivärahaa. Muutosturvaraha ei vaikuta työttömyysturvaan tai muihin etuuksiin lukuun ottamatta toimeentulotukea. Se ei myöskään edellytä työttömyyttä. Raha maksetaan, vaikka henkilö työllistyisi välittömästi uudelleen toiselle työnantajalle. Muutosturvakoulutuksen hankkii TE-toimisto tai ELY-keskus. Muutosturvakoulutukseen osallistuminen on vapaaehtoista ja siitä voi kieltäytyä ilman työttömyysturvan menetystä. TYÖTTÖMYYSKASSAT MAKSAVAT ANSIOSIDONNAISEN PÄIVÄRAHAN LISÄKSI LIIKKUVUUSAVUSTUSTA, VUOROTTELUKORVAUSTA JA MUUTOSTURVARAHAA. Paperi_26-27.indd 26 Paperi_26-27.indd 26 29.8.2023 18.24.56 29.8.2023 18.24.56
PaPeriliit to?05 / 2023?27 5 / h i o m o A r j e s s a S i l p p u a m u i s t o k i r j o i t u s vetelee viimeisiään, jos uuden hallituksen suunnitelmat toteutuvat. 22-vuotias Antti Ahokas ehti kuitenkin vielä hyötyä siitä: hän aloitti viime huhtikuussa Stora Enson Heinolan ? utingtehtaalla vuorotteluvapaan sijaisuuden, joka jatkuu tämän vuoden loppuun asti. Ahokas työskentelee pakkaamossa – En odottanut, että olisin tullut valituksi, sillä nämä ovat aika haluttuja paikkoja ja hakijoita varmasti oli. Minulla oli kuitenkin kokemusta trukin ajosta, koska olin ollut Lahden Stora Ensolla kesätöissä, joten sillä oli varmasti merkitystä, kertoo Ahokas, jolta oli huhtikuussa juuri loppunut työrupeama Versowoodin liimapuupalkkitehtaalla. Ahokas on viihtynyt työssään, sillä pakkaamossa on monia erilaisia työtehtäviä, eikä tylsää hetkeä ole. Perehdytystäkin hän kehuu. – Se oli tosi hyvä. Alkuun oli noin puolentoista kuukauden oppiaika ja opastaja katsoi, että kaikki työvaiheet sujuvat. Vasta kun minusta itsestä tuntui, että pärjään, aloin tehdä itsenäisesti. Yksin ei jätetty. Lisäksi meillä on työpuhelimet, joilla voin soittaa työkavereille pituusleikkurin puolelle, jos tulee tenkkapoo. Ahokkaasta plussaa oli myös se, että häntä perehdytti useampi eri työntekijä. Näin hän näki erilaisia työtapoja ja pystyi nappaamaan ne itselleen sopivimmat. Yläasteen jälkeen Ahokas lähti opiskelemaan rakennusalaa. Hän huomauttaa, ettei siinä vaiheessa tiennyt vielä yhtään, mitä haluaa tehdä isona. – Nyt se on selvinnyt, että kyllä tällainen teollisuusja tuotantotyö on minun juttuni. Omena ei kauas putoa, sillä Ahokkaan isä työskentelee Stora Enson Lahden tehtaalla. Hän siirtyi sinne, kun Stora Enso Packaging lopetti Heinolassa. Pitkät määräaikaisuudet olisivat Ahokkaasta ihan parasta tässä vaiheessa elämää, mutta tähtäimessä hänellä on tietysti vakituinen työpaikka. Opiskelukaan ei ole poissuljettu. – Prosessiteollisuuden perustutkinnon suorittaminen kiinnostaa. Olisi parempi, kun olisi joku alan tutkinto pohjalla. Työssä viihtymistä lisää 12 tunnin työvuorojärjestelmä. – Se on tosi kiva. Tässä jää aikaa myös huilia ja pystyy suunnittelemaan omiakin menoja. Vietän aikaa ystävien ja avopuolison kanssa. Koiran kanssa tulee myös touhuttua paljon.?•?tiiNa SUoMalaiNeN Antti Ahokas iloitsee pitkästä määräaikaisuudesta Liiton Perhetapahtuma järjestetään ensi kesäkuussa PowerParkissa. Osasto ??:n Antti Ahokas työskentelee Stora Enso Heinolan ? utingtehtaalla pakkaamossa. Jäsentapahtumia vuonna ???? suosittu perhetapahtuma järjestetään lauantaina 8. kesäkuuta 2024 huvipuisto PowerParkissa Härmässä. Tarkempia tietoja tapahtumasta ja siihen ilmoittautumisesta on luvassa alkukeväästä. Tapahtuma kannattaa merkitä kalenteriin jo nyt ja seurata liiton viestintäkanavista lisäinfoa. Motoristit kokoontuvat Himokselle Jämsään 14.–16. kesäkuuta 2024. Ensi vuonna järjestetään myös turnauksia tuttuun tapaan. Näistä tapahtumista on tulossa lisätietoja sitä mukaa, kun ajat ja paikat varmistuvat. Seuraa siis liiton uutiskirjeitä, nettisivuja, somekanavia ja Paperiliitto-lehteä ja vinkkaa tapahtumista myös työkaverillesi.?• 1 k y s y m y s t ä 1. Mistä kaupungista Apulanta yhtye on kotoisin? 2. Mikä on varsta? 3. Mitä on friteeraus? 4. Mikä on rautaseiska? 5. Mitä tarkoittaa sivistyssana originelli? 6. Minkä urheilulajin menestyjä on Topi Raitanen? 7. Kuka lauloi levylle Jäähyväiset aseille? 8. Minä vuonna Jussi Pesonen valittiin UPM:n toimitusjohtajaksi? 9. Mikä on Tra? com? 10. Missä Jaakko Tepon laulussa sanotaan "Kylän pohatta laiska ja kiero? Vastaukset sivulla 35. Paperi_26-27.indd 27 Paperi_26-27.indd 27 29.8.2023 18.24.57 29.8.2023 18.24.57
28?PaPeriliit to?05 / 2023 5 / T a u k o t i l a s a n a r i s t i k k o Täytä ristikko ja voita lahjakortti! Nimi Osoite Puhelin Ristikon palkintona arvotaan 30 euron S-ryhmän lahjakortti. Palauta ristikko 20.9. mennessä. ?Osoite: Paperiliitto-lehti, PL 326, 00531 Helsinki. Kirjoita kuoreen tunnus ”Ristikko 5”. Ristikon 4 palkinnon sai Jukka Tapani Keskinen, Rauma. ari Kiviharju TAUS TAUS S A L A V U S T ? ? ? T I L H I E N ? H E R K U T A L A A N I T A L O I T E ? ? ? M A R J O J A ? T U L L U T A V A U T U A A S L A R 3,14 3,14 3,14 3,14 ? 8. ? A ST IA OSAKKEILLE ? 8. ? A ST IA P A T A OSAKKEILLE V/J T A U L A E P E L I T A A L A T R A A T I S E L A I N N U T A M I T U M A SURULLISIA SURULLISIA I L O T T O M A T J P K O T K A T I L K I U U N I A P A J A O S T O o S I U N A T U T A U T A R E o M kahva K I T U A kahva O T I N A J O S P I T S I minä 20 20 1. 1. E K minä L A A J U U S 20 20 E 1. 1. O N I K S I S A U N A T I T T E L I T ? GREY ? A I T T A R A T T O GREY I K O K A ? ? A P S I ? S O R B U S ? A U C U P A R I A R Y A N E L I A E S I T E T A O S > SYLVI > A H A L S I S A L T L SYLVI H R T Ä T I R O T I A P A R I S T O T ? A U LA KUIN ? A U LA T I L A KUIN A L L A K K A I T A A L I P E R A T K I A T E L O P I V A T LOITOTA LOITOTA U L O T A U K K O L A T I L M A V A T T T U U T O S T A I T T T T T E E T O T I T SIAN RASVOJA ÄHTÄRIN NAAPURI TYTTÖJÄ PYSYVÄT ILMASSA luovuttaa VOI SOTA HELPOTTAA KULKUA balettitanssijalla SIAN RASVOJA ÄHTÄRIN NAAPURI TYTTÖJÄ PYSYVÄT ILMASSA luovuttaa VOI SOTA HELPOTTAA KULKUA balettitanssijalla RUMPALIEN TAKOMIA FABIAN LEMUAVAA PUHELIMILLA TEHTYJÄ PAKKAUS RUMPALIEN TAKOMIA FABIAN LEMUAVAA PUHELIMILLA TEHTYJÄ PAKKAUS ratsumiehiä ESITYS ratsumiehiä ESITYS VOI OVI MATTI erittyviä VOI OVI MATTI erittyviä ILKIKURINEN metallisia KESTÄVÄ tottumus SYTYKE ROSKIA ILKIKURINEN metallisia KESTÄVÄ tottumus SYTYKE ROSKIA VALUUTTAA HAKU JÄSENIN pieni osa VALUUTTAA HAKU JÄSENIN pieni osa TIETOKONEOHJELMA TOISET kaupaksi t:llä aloittelija solun osa TIETOKONEOHJELMA TOISET kaupaksi t:llä aloittelija solun osa K A LA S T A JA N P A IK K A puu tai pensas siivin Lampi K A LA S T A JA N P A IK K A puu tai pensas siivin Lampi ENNEN VALTAA liedessä hanke ISIÄ ENNEN VALTAA liedessä hanke ISIÄ VARJELUSTA SAANEET ILOISELTA KUULTU kelloista vedin uutta! VARJELUSTA SAANEET ILOISELTA KUULTU kelloista vedin uutta! KÄRSIÄ paise ÄMÄT nyplätty KÄRSIÄ paise ÄMÄT nyplätty PIRKAN KONSTI TAITEILIJA TAPPER AVARUUS VAATEKIN vedet usein JÄLLEEN PIRKAN KONSTI TAITEILIJA TAPPER AVARUUS VAATEKIN vedet usein JÄLLEEN lavoin tyhmä arvot RAHA lavoin tyhmä arvot RAHA PELOKKAITA suoja ovelle! HUPI mauste pistein kortein PELOKKAITA suoja ovelle! HUPI mauste pistein kortein JUOTU JUOTU Adams € profeetta haudoille SEPÄN MAINOKSESSA Adams € profeetta haudoille SEPÄN MAINOKSESSA RANTALA KAIMOINEEN koneistoa köyttä tukissa PÄÄRME tunnustuksia VIRTA JOKINEN X2 RANTALA KAIMOINEEN koneistoa köyttä tukissa PÄÄRME tunnustuksia VIRTA JOKINEN X2 ÄIDIN SISKO ALLE heinille LUETTU! virtalähteitä PAPUKAIJOJA ÄIDIN SISKO ALLE heinille LUETTU! virtalähteitä PAPUKAIJOJA HECTORIN LAULUSSA KAIMOINEEN kansalainen HECTORIN LAULUSSA KAIMOINEEN kansalainen AUTOJA johti Nokiaa PILKAT AUTOJA johti Nokiaa PILKAT Pertin suku kuohkea Pertin suku kuohkea SEKAVA SOUTU idän kansa onkijoilla SEKAVA SOUTU idän kansa onkijoilla Paperi_28-29_ristikko_ihan.indd 28 Paperi_28-29_ristikko_ihan.indd 28 30.8.2023 11.40.52 30.8.2023 11.40.52
PaPeriliit to?03 / 2023?29 5 / T a u k o t i l a i h a n t a v a l l i s e n a p ä i v ä n ä Tänne on päästävä Heidi Lindholm on taas. Metsässä. Ympärillä ovat puut, tuulet, aluskasvillisuus ja tuoksut. Täällä kaikki on hyvin. Muu maailma jää taaemmas ja katse kiinnittyy tähän hetkeen. Ja sieniin. Mustikka-aika alkaa olla ohi ja puolukoita saa vielä hetken odottaa, mutta sieniä riittää. Lindholm kertoo, että kantarellivuosi on ollut loistava ja mustaa torvisientäkin löytyy paljon. – En muista, että viimeisen kymme nen vuoden aikana olisi ollut tällaista, hän sanoo. Lindholm lähtee marjastamaan tai sienestämään lähes joka päivä, kun siihen on mahdollisuus. Työpäivän jälkeen sankollinen mustikoita on se vakiomäärä. Sen ehtii hyvin puhdistaa illalla. – Marjaja sienipaikat ovat niin lähellä, ettei tarvitse kerätä kovin paljon kerralla, hän sanoo. Lindholm täyttää ensin omat ja lähisukulaisten varastot. Sitten osansa saavat myös työkaverit. – En kehtaa aina ihan kaikilta kysyäkään ja tyrkyttää, mutta kyllähän ne yleensä otetaan mielellään vastaan. Huomenna Kuopiossa Mondi Powerfluten laboratoriossa Lindholm sulkee sopivan hetken tullen silmänsä. Työpaikka katoaa, ja mielen täyttävät marjapuskat ja sienet. Metsään olisi päästävä ja nopeasti. Siellä odotetaan. • teKSti: reiMa KaNGaS, Kuva: MatiaS hoNKaMaa Onnea on, kun marjaja sienipaikat tavoittaa melkein kotiovelta. Korin pohja peittyy nopeasti kantarelleista. Heidi Lindholmin innostus on peräisin äidiltä ja vanhemmalta siskolta. Paperi_28-29_ristikko_ihan.indd 29 Paperi_28-29_ristikko_ihan.indd 29 30.8.2023 11.40.54 30.8.2023 11.40.54
30?PaPeriliit to?05 / 2023 koneenhoitAJAt Pia Suoniemi ja Marjo-Riitta Näppä työskentelevät molemmin puolin Marumatsu-stanssikonetta Nummelan DS Smith Packaging Finlandilla. Yhdessä he ovat tehneet töitä vuodesta 2011 lähtien. Sitä ennen työnjohto oli ollut sitä mieltä, ettei kahta naista kannata laittaa samaan vuoroon työpariksi. – Ajattelivat varmaan, ettei työstä tulisi mitään: Puhuisivat vain lastenhoidosta, käsitöistä ja puutarhahommista. Kone seisoisi, eikä tavaraa tulisi läpi, Suoniemi nauraa. Toki he puhuvatkin, mutta samalla syntyy pahvisia tuotetelineitä ja pakkauslaatikoiden sisärakenteita tiukkaa vauhtia. Näppä muistaa, että työnjohtoa arvelutti sekin, kannattaako tehonaisia keskittää yhteen vuoroon, kun he voisivat kirittää kumpaakin vuoroa työskennellessään erikseen. Naiset itse kuitenkin halusivat työskennellä yhdessä. – Ei miestyöparin kanssa tule juteltua ihan kaikesta. Kaksi naistyöntekijää ymmärtää toisiaan huomattavasti paremmin, Suoniemi miettii. Yhteistyö on vuosien varrella hioutunut niin saumattomaksi, että kun yksi tekee noin, toinen jo tekee näin. Välissä ei sanoja välttämättä edes tarvita. Näppä kuvailee työpariaan energiseksi, aikaansaavaksi, tehokkaaksi ja sosiaaliseksi. – Hän on antanut minullekin rohkeutta ja tehnyt suvaitsevaiseksi. Jos taas hän on ollut epävarma, niin olen rohkaissut ja tsempannut, Näppä sanoo. Suoniemi sanoo, että hänen työparinsa on taitava organisoimaan, keskittymään ja perehtymään asioihin. – Olen oppinut häneltä sinnikkyyttä: Kokeillaan niin pitkään, että nähdään, toimiiko. Minä olen antanut hänelle ehkä avoimuutta ja tukenut vuorovaikutusta: Kerrotaan mielipiteet sen sijaan, että jätettäisiin kertomatta, Suoniemi miettii. Tietotaidot yhdistämällä työpari on enemmän, kuin osiensa summa. – Yhdessä osaamme ratkoa ongelmia itsekin. Jakoavain pysyy meilläkin kädessä, jos jotain tarvitsee kiristää, Näppä sanoo. Suoniemi kokee jo nyt haikeutta siitä, että työpari jää jo muutaman vuoden päästä eläkkeelle. – Mitä minä sitten teen? Olen varmaan ihan hukassa. Se vähän jännittää, hän myöntää.? • Esimiesportaassa aikanaan epäröitiin, kannattaako kahta naista laittaa työpariksi. Saumatonta yhteisymmärrystä »Kerrotaan mielipiteet sen sijaan, että jätettäisiin kertomatta.» t y ö p a r i – Sehän on niin, että jos työparin kanssa sujuu hyvin, niin työtkin sujuvat hyvin, sanoo Marjo-Riitta Näppä (vas.). Vuosien aikana yhteistyö Pia Suoniemen kanssa on hioutunut saumattomaksi. 5 / t a u k o t i l a reiMa kanGas Paperi_30-31.indd 30 Paperi_30-31.indd 30 28.8.2023 19.45.03 28.8.2023 19.45.03
PaPeriliit to?05 / 2023?31 5 / T a u k o t i l a m a a i l m a lt a p ä i v ä n s a n k a r i Koti Koskissa, suku Savossa AsuinpAikkA:?Valkeakoski syntynyt: 8.9.1973 Vesannolla perhe: puoliso, kaksi lasta ja kaksi puolison lasta työ: paperikoneen tiiminvetäjänä UPM Tervasaaressa terveiset: ”Kaikille, jotka olen paperinvalmistuksen mystisessä maailmassa kohdannut.” syntymäpäivänään: kahvittaa sukulaisia ja tuttavia Arto Limpi Arto Limpi oli iältään kahdeksan kuukautta, kun hän muutti Savosta Valkeakoskelle. Vanhemmat tulivat työn perässä Säterin tehtaalle. Limpille nykyinen työpaikka on vasta toinen: hän aloitti vuonna 1989 Lotilan teollisuusoppilaitoksessa ja sitä kautta Tervasaaressa. Lomalla on tärkeää levätä. – Ollaan käyty Savossa ja puolison mökillä Porin suunnalla. Aika pitkälle riittää, jos voi ottaa loman levon kannalta ja olla töistä pois. Kotikaupungin ympäristöstä löytyy sopivan kiinnostavia kohteita, kun lomasta on vielä puolet jäljellä. – Parolan panssarimuseossa näkisi saksalaisen Kuningastiikeri-tankin. Ahveniston Historic Racessa vanhojen autojen kisailu kiinnostaa enemmän kuin totinen kilpa-ajaminen. • eeva elorantaJokela S uomessa kesällä vieraillessani kaikilla tuttavillani oli loman kynnyksellä kiire. Puhuttiin lomastressistä ja kalentereista. Tapaamishetkiä ei löytynyt monella kuin vasta viikkojen päästä. Se sai minut pohtimaan intialaisten kiirekäsitystä. Tai oikeastaan sen puutetta. On toki olemassa hindinkielinen sana jaldi joka lähinnä on käskysana ja jota käytetään, kun pyydetään toista tekemään tai ajamaan nopeammin. Vastaavaa elämänhallintaan ja aikataluttamiseen liittyvää kiire-sanaa kuin Suomessa käytetään ei ole olemassa. Intiassa huominenkin on jo aika mahdoton käsite, saati sitten ensi viikko. Ihmiset elävät jotenkin tässä hetkessä paljon enemmän. Uskon sen johtuvan siitä, että Intia on arvaamaton paikka, jossa mitään on vaikeaa ennustaa. Tuli mieleen Gurugramin kaupungissa tapahtuneet mellakat, jossa ottivat yhteen hindut ja muslimit. Muslimien perjantairukousten aikaan alkaneissa mellakoissa kuoli kuusi ihmistä ja kaupunki joutui sulkemaan koulunsa, toimistonsa ja kauppansa useamman päivän ajaksi. Gurugram on vähän niin kuin meidän Espoo, joten oli vaikea ennustaa Intian yritysmaailman keskuksessa tapahtuvan vastaavanlaisia väkivaltaisuuksia ja talojen polttamista. Niin vaan kävi. Intiassa on totuttu arvaamattomuuteen. Setelirahat voidaan poistaa käytöstä muutaman tunnin varoitusajalla, sulkea kokonaisia kaupunkeja päiväkausiksi uskonnollisen johtajan kuoleman takia tai koulut voivat romahtaa rankkasateiden takia. Suunnittele siinä ensi kuulle Teams-kokouksia, kun naapuritalo on ilmiliekeissä kaasuräjähdyksen takia. Spontaanius on länsimaiseen ajatteluun tottuneelle sekä kiehtovaa että turhauttavaa. Sosiaaliset tapaamiset järjestetään Intiassa aina muutaman tunnin varoitusajalla. Työhaastattelut, kokoukset, lääkärinajat tapahtuvat samana päivänä. Länsimaalainen voi kokea suunnittelemattomuuden ahdistavana. Me haluamme tietää, että menemme zumba -tunnille ensi viikon tiistaina kello 9. Perimmiltään intialaisten arkea ohjaa tietenkin uskonto. Jos jumala on jotain päättänyt, ei asialle voi tehdä yhtään mitään, vaan se on hyväksyttävä. • lä hd e: ir uo ka vi ra st o lä hd e: ti la st ok es ku s Mustikan kauppaantulomäärät Adoptioiden määrä 10 9 8 7 6 5 4 3 2 1 600 500 400 300 200 100 1990 1990 2000 2000 2010 2010 2022 2021 Miljoonaa kiloa Tuomioistuimen vahvistamat adoptiopäätökset t i l a s t o p a r i »Hindin kielessä ei ole olemassa aikataluttamiseen liittyvää sanaa kiire.» Pia Heikkilä Kirjoittaja on New Delhissä Intiassa asuva vapaa toimittaja. Paperi_30-31.indd 31 Paperi_30-31.indd 31 28.8.2023 19.45.04 28.8.2023 19.45.04
PaPeriliit to?05 / 2023?33 P a r a s t a e l ä m ä s s ä L oma loppuu tänään ja mulla on hyvä mieli. Tytär aloittaa eskarin! Saatiin touhuta kotona pari viik koa, ja sitä ennen reissattiin pari viikkoa. Muumi maailmaan lähettiin heti viimesen yövuoron jäl keen. Sen reissun jälkeen mökkeiltiin Posiolla, siellä päästettiin arjesta irti ihan täysin. Oli hetkiä, joista ei puuttunut mitään. Järvi oli ihan tyyni kun saunottiin. Ei puheltu erikoisia vaimon kanssa, katseltiin vaan, kun tytär kastelee laiturilla jalkojaan iltaau ringon paisteessa. Ei soinut kännykkä eikä tarvinnut postata someen. Se on kyllä hieno paikka, vaimoni vanhempien mökki. Ikkunasta näkee usein porotokkia kun herää, ja Kkaupassa kylillä ei ole kenelläkään kiire. Mun rooli meidän perheessä on ehkä vähän samanlainen, rauhoittava. Yritän pitää kiireen ja stressin pois tyttären elämästä, teen ehkä vähän enemmän kodin askareita kuin useimmat miehet. Vaimoni on poliitikko, mikä tarkoittaa paljon kokouksia ja velvollisuuksia. Minä en ole tippaakaan poliittinen, ollaan siinä hyvin eri laisia. Joskus hän kysyy, miltä joku asia minun korviini kuu lostaa. Vastaan, että sanoisitko saman niin, että tavallinenkin ihminen ymmärtää, ja tarkoitan silloin vain itseäni. Tapasin hänet 26vuotiaana Pälkäneellä ravintola Liekissä. Oltiin menossa Aitoon kirkastusjuhlille. Siitä tuli kyllä hyvä reissu, kun jatkuu vieläkin; muutettiin opiskelijaasuntoon Lappeenrantaan, ostettiin omakotitalo, mentiin naimisiin, saatiin tytär, valmistuttiin kouluista, saatiin hyvät työpaikat. Olen Kouvolasta kotoisin tavallisesta lapsuudesta, samat kesäreissut ja risteilyt kuin kaikilla. Välineitä löyty harrastuksiin, kun isä oli entinen yleisurheilija. Pesäpallo sieltä jäi elämään, pelaan sitä edelleen sekajoukkueessa tosissaan, mutta ei vaka vissaan. Pesis on mahtavaa! Lapsuudenkaveri soitti nyt lomilla. Vietettiin parikymppisenä mahtavia kesiä Tykkimäellä, otettiin laitteilla aurinkoo saman possen kanssa ilman huolen häivää. Hän kertoi nähneensä toisen kaverin leikkipuistossa lapsensa kanssa. Olivat siinä todenneet että no niin, tätä se sitten nykyään on. Musta juuri se on hienoa. Yhtäkkiä vaan huomaa että hei, musta on tullut aikuinen. ? Lappeenrannassa tapahtui tänä kesänä ihme. Paperimies lopetti lomansa mielellään, vaikka se oli mahtava. teksti ?Ilkka Palmu?kuva?Jani Kautto »Oli hetkiä, joista ei puuttunut mitään.» Paperi_32-33.indd 33 Paperi_32-33.indd 33 29.8.2023 13.21.07 29.8.2023 13.21.07
34?PaPeriliit to?05 / 2023 »Asiat olivat yksinkertaisempia ja selkeitä, ja työ oli juuri sitä miltä se kuulosti.» Jose Ahonen Ammattimentalisti, kouluttaja ja konsultti. Hän nauttii pitkistä keskusteluista hyvän käsityöoluen äärellä ja herkistyy vanhoista koirista. K uljeskelin vanhan hautausmaan polkuja. Hautojen kivissä kerrottiin menehtyneen ammatti: lasimestari, pehtoori, vouti, kestikievari, nahkuri, notaari. Nykyään menehtyneen ammattia ei kaiverreta hautakiveen. On niin monenlaista työtä, että listalle voisi päätyä vaikka mitä: kokemusasiantuntija, somevaikuttaja, Counter Strike -ammattilainen, mentalisti. Pohdin päivän mittaan entisaikojen ammatteja. Ne tuntuivat jotenkin arvokkailta. Nyt tuntuu siltä, että kaikki on pilalla; ammatitkaan eivät tunnu enää ”oikeilta”. Illalla selailen Tik Tokia sängyssäni, unitutkijoiden suosituksista piittaamatta. Eteeni tulee livestriimi, jossa nainen toistaa samoja eleitä ja fraaseja: ”Gang gang, gang gang, gang gang. Strong woman! Strong Woman! Mmmm, nice rose. Mmmm, nice rose”. Olen ymmälläni. Huomaan lähetyksen nimen: ”NPC livestream”. Katson liven kuvausta: ”NPC livestream”. Mysteeri on pakko selvittää, joten googlaan aiheen. Kyseessä on someilmiö, viraalitrendi. Liven tekijä esittää NPC-hahmoa, joka tarkoittaa ”non-player characteria” eli tietokonepeleissä esiintyviä sivuhahmoja. He ovat hahmoja, joiden dialogit ja liikeradat ovat rajoitettuja. Striimaaja on luonut itselleen tietyt hokemat ja eleet, joita hän sitten toistaa, kun katsojat lähettävät hänelle TikTokin maksullisia emojia. Ja tässä tulee homman pihvi: jokainen emoji tuottaa tuloa. Halvimmat maksavat muutamia senttejä, kalleimmat satoja euroja. NPC Livestream -trendin uranuurtaja, nimimerkillä Pinkydoll esiintyvä kanadalainen nainen, tienaa livestriimeillään noin 10 000 dollaria päivässä. Ajattelin aluksi, että kännykälläni huojuva ja samoja asioita hokeva nainen on seonnut, mutta seonneita olivatkin liven katsojat. Tutkittuani aihetta, TikTokin algoritmit tarjoavat minulle yhä enemmän NPC-livestriimejä. Näen suomalaisen nuoren miehen. Kukaan ei lähetä hänelle emojeja, joten hän vain toistelee mantraansa: ”Send emojis to get my reaction”. Kommenttikentässä kehotetaan häntä ”menemään töihin”. Kirjoitan käsikirjoitusta syksyn kiertueelleni. Esityksen sisältö on täysin uutta, joten hommaa riittää. Käsikirjoitus, valot, musiikki, lavalla olevat esineet, temput, esiintymisasu, markkinointi… Kun kaverini kysyy oluelle, kerron etten ehdi, teen töitä. Mutta teenkö? Ei tästä kukaan minulle suoranaisesti mitään maksa. Rahaa näkee vasta kiertueen jälkeen, kun lipputulot on selvitetty, teattereille maksettu vuokrat ja tuottajille heidän osuutensa. Olen viihdyttäjä. Saan palkkani siitä, että ihmiset voivat hetkeksi unohtaa arjen murheet ja työnsä. Taiteilijoiden ja viihdyttäjien työ ei välttämättä sijoitu yhteiskunnan tärkeysasteikolla ylimmäksi. Kulttuuria nautitaan useimmiten, kun perustarpeet on tyydytetty. Kuitenkin pandemia-aikana näimme, että vaikka liveviihteen tarjoaminen ja nauttiminen kävi haasteelliseksi, se ei kadonnut kokonaan. Mentalismi sekä taikuuskin mukautuivat ja siirtyivät virtuaalisiin ympäristöihin kuten Zoomiin, Teamsiin ja Meetsiin. Jotain arvoa siis viihdyttäjän työlläkin on. Vanhat ammatit tuntuvat jollakin tavalla aidommilta ja perinteikkäimmiltä. Mutta voikohan tässä olla kyse vain nostalgisesta tunteesta, kaipuusta johonkin ”vanhaan hyvään aikaan”? Aikaan, jolloin asiat olivat yksinkertaisempia ja selkeitä, ja työ oli juuri sitä miltä se kuulosti – ilman nykyajan monimutkaisuuksia ja venkoilua. ”Gang gang, gang gang, gang gang. Strong woman! Too spicy! Roses, for me? Roses, for me?”, hokee NPC livestriimaaja ruudullani ja mietin, kuinka jokainen reaktio kilauttaa pienen summan hänen tililleen. Mitä nämä katsojat tästä saavat? Miksi he haluavat maksaa siitä, että esiintyjä lausuu tietyn hokeman? Miksi minä katson tätä? Vaikka aluksi livestriimajaa vaikutti oudolta ja jopa säälittävältä, alan nyt ymmärtää, että hän itse asiassa on mainio yrittäjä, jopa nerokas. Hän löysi asian, jota muut eivät tee, mutta josta suuri yleisö on valmis maksamaan. Tuhannet seurasivat perässä ja yrittävät päästä apajille. Kenties sadan vuoden päästä hautakivessä lukee: ”Tässä lepää NPC Livestriimaaja, rauha hänen sielulleen. Muistamme ikuisesti hänen reaktioitaan lahjoittamiimme emojeihin.” ? »Ajattelin aluksi, että kännykälläni huojuva nainen on seonnut, mutta seonneita olivatkin liven katsojat.» 5 / T a u k o t i l a k o l u m n i Ka rr i Ha rj u Paperi_34-35.indd 34 Paperi_34-35.indd 34 29.8.2023 18.34.58 29.8.2023 18.34.58
PaPeriliit to?05 / 2023?35 5 / i l m o i t u s t a u l u P a p e r i l i i t t o l e h d e n a i k a t a u l u Nro 6 Aineistopäivä ...........................27.9. Ilmestyy .................................13.10. Nro 7 Aineistopäivä ...........................1.11. Ilmestyy ................................17.11. Nro 8 Aineistopäivä ...........................5.12. Ilmestyy ................................22.12. 1 v a s t a u s t a 1. Heinolasta? 2. Entisajan viljanpuimisväline? 3. Uppopaistamista rasvassa? 4. Golfmaila? 5. Omaperäinen, omalaatuinen? 6. Yleisurheilu, 3000 metrin estejuoksun? 7. Liisa Tavi v. 1981? 8. Tammikuussa 2004? 9. Liikenneja Viestintävirasto? 10. Pilkillä Alueelliset tilaisuudet, ilmoittaudu mukaan Tule kuulemaan, mitä hallitusohjelman kirjaukset työntekijän ja työelämän kannalta käytännössä tarkoittavat. Paikalla SAK:n ja liittojen johtoa, sekä SAK:n asiantuntijoita. Paneelikeskusteluissa myös hallitusja oppositiopuolueiden kansanedustajia. Tilaisuudet ovat maksuttomia ja tarkoitettu SAK:n jäsenliittojen jäsenille ja aktiiveille. Missä ja milloin? 9.9. klo 12–15 Turku: Turun Messukeskus, Messukentänkatu 9–13 Oulu: Radisson Blu, Hallituskatu 1 16.9. klo 12–15 Järvenpää: Järvenpää-talo, Hallintokatu 4 Kuopio: Hotelli Iso-Valkeinen, Majaniementie 2 16.9. klo 13–16 Tampere: Tuulensuun Palatsi, Hämeenkatu 30 Lounastarjoilu alkaa tuntia ennen tilaisuuksien alkua ja päätteeksi kokoonnutaan cocktail-tarjoilun äärelle. Ilmoittaudu mahdollisimman pian: sak.? /painavasyy Samalla voit ilmoittautua maksuttomiin yhteiskuljetuksiin. Ilmoittautuneille SAK lähettää tarkemman ohjelman. 05/23 P a p e r i l i i t t o Tulta päin Tulta päin Mari Särkelä löysi VPK:sta suunnan myös työelämään. Häntä ja muita vapaapalokuntalaisia yhdistää halu auttaa. Sunilan tehdas Toimilla on tuettava jokaista. Metsäalan tulevaisuus Tutkimus ennustaa suuria muutoksia Suomen tehtaille. Uusi laki Työntekijöiden yksilölliset erot otettava huomioon paremmin. Paperi_01.indd 1 Paperi_01.indd 1 29.8.2023 10.41.20 29.8.2023 10.41.20 Paperi_34-35.indd 35 Paperi_34-35.indd 35 29.8.2023 18.35.01 29.8.2023 18.35.01
Vuoden parhaat bileet 18-35vuotiaille paperiliiton jäsenille bileet 11.11.2023 Tillikka, Tampere Ilmoittautuminen alkaa 8. syyskuuta. Katso lisätiedot osoitteesta paperiliitto. ja ilmoittaudu mukaan! Tarkista myös tukeeko oma ammattiosastosi osallistumistasi korvaamalla majoitustai matkakulujasi. Mukana Mikko Töyssy alias Urmas Viilunk sekä Duo Töyssy & Tervaniemi Paperi_01.indd 2 Paperi_01.indd 2 31.8.2023 10.04.17 31.8.2023 10.04.17