Nro 6/2014 ? 29.8.2014 ? 56. vuosikerta Ju kk a Ko sk in en PAPERI Li itt o ”Sotapaikkoihin tutustuminen on karistanut luuloja itsestä.” Matti Hietanen, s. 32 Riittävän pitkä Työuran pituus ja rasittavuus on otettava huomioon eläkeikää päätettäessä. –Olen osuuteni tehnyt, sanoo 60-vuotiaana eläköitynyt Anne Turtiainen. Hyviä uutisia: Uusiutuvan dieselin valmistus alkaa s. 4 Kuljetuksia vesillä Hinaajat olivat yhtiön työjuhtia s. 20 ”Hieno lomapaikka” Kummun perhe viihtyi Särkelässä. s. 28 ” Minä vaan en ole sellainen paikallaanistuja.” Mika Näsi s. 25
SYKSYN KOULUTUKSIA • Paperija kartonkitehtaan höyryja lauhdejärjestelmät 8.–9.10.2014, Tampere • Sellutehtaan kemikaalikierto 8.–9.10.2014, Helsinki • Kuitupuuseminaari 2014 8.–9.10.2014, Helsinki • Paperija kartonkikoneen märän pään toiminnot 28.–30.10.2014, Jyväskylä • Paperija kartonkikoneen kuivan pään toiminnot 19.–20.11.2014, Tampere • Paperija kartonkikoneen kemia 26.-27.11.2014, Lappenranta AEL:SSÄ VOIT SUORITTAA PAPERITEOLLISUUDEN TUTKINTOJA • Prosessiteollisuuden perustutkinto aloitus 15.9.2014 • Paperiteollisuuden ammattitutkinto aloitus 6.10.2014 • Paperiteollisuuden erikoisammattitutkinto aloitus 10.11.2014 Tutkintoon valmistava koulutus kestää noin 1?2 vuotta ja koostuu lähija etäopiskelusta sekä työssä oppimisesta omalla työpaikalla. Lisätietoja Sirkka Hyyhönen, koulutussihteeri puh. 044 722 4727, sirkka.hyyhonen@ael.fi ww.ael.fi/metsa KAARNATIE 4, 00410 HELSINKI PUHELIN 09 530 71 OPISKELE PAPERIALAA AEL:SSÄ ? saat osaamiseen varmuutta ja tarvittaessa virallisen tutkinnon KOULUTUSTA PAPERIALALLE! TUTKINNOISTA UUTTA POTKUA OSAAMISEEN! 69 00 Täyssynteettinen moottoriöljy 5W-40 API SN SM/CF, ACEA A3/B4. Kanisteri 5 litraa. 114-9540-5 Philips ColorVision + 60 % -polttimot 60 % enemmän tehoa vastaavaan tavalliseen H-polttimoon verrattuna. Väriefekti sininen, vihreä, violetti tai keltainen. Fixus-lasinpesunestepussi 3 l 114-T3LFP 19 90 3,98 /l 29 00 H4 /pr 35 90 H7 /pr Märkä-/kuivaimuri 1200 W 12 l Märkä/kuivasuodatin, voidaan käyttää märkäja kuivaimuroinnissa suodatinta vaihtamatta Puhallustoiminto Verkkojohto 4 m Ilmavirtaus 2400 l/min Alipaine 200/20 mbar/kPa Vakiovarusteet: imuletku (1,9 m Ø 36 mm) 2-osainen muoviputki lattiasuulake (harja ja kumilasta vaihtopäällä) rakosuulake suodatin pölypussi (paperi) 273-B12 Sulkaparin ostajalle 3 l lasinpesunestepussi kaupan päälle! UUTUUS fixus.fi Tarjoukset voimassa 30.9.2014 saakka tai niin kauan kuin erää riittää. Tuotevalikoima saattaa vaihdella myymälöittäin. Osa tuotteista vain toimitusmyyntinä. 02-3_sisältö.indd 2 14.8.2014 13:57:31
PEFC/02-31-162 441 428 PAINOTUOTE Jukka Koskinen Jaakko Heikkilä Jukka Koskinen Valvomo 4 Pääkirjoitus 4–9 Kuorimo 4 36 paperiliittolaista ryhtyy tekemään uusiutuvaa dieseliä syksyn aikana. 6 Mitkä vuoden 2015 talousarvioesityksen kohdista vaikuttavat paperiliittolaisen elämään? 8 Sunilassa on työsuojelu hyvällä mallilla. 10-15 Reportaasi Karkaako eläkeikä liian kauas? 18 Hyvä ilmapiiri on monen tekijän summa. 20 Hinaajat olivat korvaamattomia entisaikoina puun kuljetuksissa. 24 Paperiduunarin maailma: Espanjan työttömyysaste on 25 prosenttia. 25 Parasta elämässä: Mika Näsi nauttii vapaudentunteesta. 26–30 Hiomo 26 Vuoden luottamusmies on haussa, ilmoita suosikkisi mukaan! 28 Särkelän kesässä viihdyttiin. 30 Vuorotteluvapaalle? Huomioi siihen tulleet muutokset. 31-34 Taukotila 31 Ristikko ja sudokut. 32 Simpeleellä ujosteltiin kahvitauolla. 34 Varamies listaa asioiden eroavaisuuksia. 18 ?Rauno Säynäjänkankaan ja Johanna Pyykön työpaikalla luotetaan työntekijöiden osaamiseen. 8 ?Marko Kaitasuon työpaikalla Sunilassa otetaan kokeiluun 12-tuntinen työvuoro. 10–15 Reportaasi Milloin eläkkeelle? Suomalaisten eläkeikää ollaan nostamassa. Paperiteollisuudessa pitkiä työuria ja rankkoja vuoroja tekevistä se tuntuu kohtuuttomalta. Anne Turtiainen nauttii eläkepäivistään jäätyään eläkkeelle 60-vuotiaana. SISÄLTÖ 20 ?Laivamiehet Jämsänkoski 4:n kannella. Kuva otettiin Juuso Waldenin 50-vuotisalbumia varten. 25 ?Mika Näsi hakee vapaudentunnetta yläilmoissa liitelemällä. Paperiliitto 6/2013 | 3 Paperiliitto Julkaisija Paperiliitto r.y. ? Päätoimittaja Petri Vanhala ? Toimitussihteeri Eija Valkonen ? Toimittaja Eeva Eloranta-Jokela ? Ulkoasu ja taitto Reima Kangas ? Lehden aineistot: tiedotus@paperiliitto.fi ? Osoite Paasivuorenkatu 4-6 A, 6. krs., PL 326, 00531 Helsinki ? Puhelin 010 289 7700, Fax 09-701 2279 ? Sähköposti etunimi.sukunimi@paperiliitto.fi ? Internet www.paperiliitto.fi ? Kaupalliset ilmoitukset MikaMainos Oy, p. 02 235 1371, info@mikamainos.fi ? Tilaushinta (10 numeroa) 20 euroa ? Osoitteenmuutokset jasenrekisteri@paperiliitto.fi ? ISSN 0356-0708 ? Paino Forssa Print ? Paperi Novapress Silk 70 g / m 2 , Stora Enson Veitsiluodon tehdas. M iis a Ka ar tin en 27 ?Lähde syyslomalle Keurusharjun maisemiin.
4 | Paperiliitto 6/2014 J atketaan siitä, mihin keväällä jäätiin. Ayliike on varpaillaan YTK:n eli niin sanotun Loimaan kassan suhteen. Yhä useampi työssäkäyvä valitsee työttömyysturvansa takaajaksi YTK:n, vaikka ammattiliitot tarjoavat työttömyysturvan lisäksi turvaa myös työsuhteeseen. YTK on kasvanut niin isoksi, että se on ongelma ay-liikkeelle. Ongelma se tulee olemaan myös siihen kuuluville sekä työnantajille. Mikäli Loimaan kassa vähentää halua kuulua ammattiliittoon, se heikentää suoraan työntekijöiden edunvalvontaa, työsuhdeturvaa ja ansiotasoa. Myös työnantajat tulevat kohtaaman ongelmia, kun mahdollisuuksia keskusteluihin järjestäytyneen osapuolen kanssa ei enää ole. Mitä ammattiliittojen pitäisi tehdä toisin, jotta luottamus ay-liikkeen toimintaa kohtaan säilyy? Työttömyyskorvaushakemusten käsittelyä pitää nopeuttaa, tehdä yksinkertaisemmaksi ja kustannustehokkaammaksi. Sama pätee muuhunkin toimintaan. Myös luottamusmiesjärjestelmää pitää kehittää niin, että luottamusmiehillä ja -naisilla on aikaa ja mahdollisuuksia hoitaa tehtäväänsä. On muuten hyvä muistaa, että luottamusmies neuvottelee myös YTK:n jäsenten palkat. Moni mainitsee YTK:n eduksi sen hinnan, mutta entä sitten, kun tarvitaankin apua, kun kaikki ei mennekään niin kuin Strömsössä. Voi olla, että ay-jäsenmaksusäästöstä tuleekin kohtuuttoman kallis. Sillä siinä vaiheessa, kun on ongelmia, on turha soittaa Loimaalle ja kysyä apua.? P Turvista parhain PÄÄKIRJOITUS Luottamusmies neuvottelee myös YTK:n jäsenten palkat. VASTARANNAN SUPI Rapu on kuin pomoni: menee pers eellä ja saksii kaikkea. Teksti Tiina Suomalainen Kuvat Markku Repo / UPM B iojalostamon rakennustyöt on saatu päätökseen ja testausja käyttöönottoprosessit käynnistetty. Kaupallisen tuotannon pitäisi alkaa syksyn aikana. UPM:n Lappeenrannan biojalostamossa valmistetaan uusiutuvaa dieseliä mäntyöljystä, jota syntyy sellutuotannon tähteenä. Vetykäsittelymenetelmällä valmistettu uusiutuva diesel menee liikenteen polttoaineeksi. – Uusiutuvan dieselin suurin etu tavalliseen dieseliin verrattuna on se, että sen avulla voidaan vähentää kasvihuonekaasupäästöjä merkittävästi, toteaa UPM:n biopolttoaineiden liiketoiminnan johtaja Petri Kukkonen. Lappeenrannan biojalostamon uusiutuva diesel on niemeltään BioVerno. – BioVerno on kotimainen innovaatio, jonka raaka-aineesta myös suurin osa on kotimaista tuotantoa. Näin saadaan myös lisää työpaikkoja Suomeen, mainitsee Kukkonen. UPM puhuu nimenomaan uusiutuvasta dieselistä, ei biodieselistä. Ensimmäisen sukupolven tuotteita kutsutaan biodieseleiksi, mutta UPM:llä on toisen sukupolven tuote. Biodieselillä ja uusiutuvalla dieselillä on erilaiset raaka-aineet ja valmistusprosessit. Ei ilman haasteita Biojalostamon prosessi on Kukkosen mukaan ainutlaatuinen, ja suurelta osin UPM:n omaa tuotantoa. Uutta tekniikkaa on varsinkin mäntyöljyn vetykäsittelyssä. – Toki meillä on ollut pieniä haasteita, Kohta virtaa uusiutuva diesel Saimaan rannalla tapahtuu jotakin ainutlaatuista. UPM:n Lappeenrannan biojalostamo, lajissaan maailman ensim mäinen, käynnistyy syksyn aikana. KUORIMO
Paperiliitto 6/2014 | 5 joita on käyty läpi ja hoidettu kuntoon. Täytyy muistaa, että teemme teollisuushistoriaa, ja kyseessä on iso rakennusprojekti. Meillä on jo pelkkää putkistoa noin 50 kilometrin verran. Biojalostamon synnytystä on varjostanut patenttiriita. Kilpailija Neste Oil on vaatinut markkinaoikeutta kieltämään UPM:n uusiutuvan dieselin myynnin Suomessa patenttiriidan vuoksi. Oikeusprosessi on edelleen kesken. UPM suunnittelee myös toista, hakkuutähteitä hyödyntävää, biojalostamoa Kaukaan alueelle. Investointipäätöstä toisesta biojalostamosta ei ole kuitenkaan vielä tehty. 36 paperiliittolaista Biojalostamo työllistää kaiken kaikkiaan noin 50 työntekijää, joista paperiliittolaisia on 36. Heistä vuoro-operaattoreita on 30 ja päiväoperaattoreita 6. Määräaikaisia operaattoreista on 6 henkilöä, ja heillä työsuhteet ovat vuoden 2014 loppuun. – On petrokemian taustaa, laboratoriotaustaa ja paperiteollisuustaustaa, luettelee luottamusmies Raimo Kari. Hän itse työskenteli aiemmin Neste Oilin Haminan terminaalissa. Biojalostamon työntekijöiden järjestäytymisaste on sataprosenttinen. Paperiliiton uudet jäsenet ovat olleet Karin mukaan erityisen tyytyväisiä työehtosopimukseen ja siihen, miten se tukee työssäjaksamista. Kari kuvailee uuden laitoksen käynnistämistä yhdellä sanalla ”haastava”. – Työntekoa ovat helpottaneet mukavat työkaverit ja hyvä henki. Motivaation puutteesta homma ei ainakaan ole kiinni. Biojalostamolla työskennellään 12 tunnin vuoroissa. Karin mukaan aloite lähti työntekijöitä itseltään, ja ratkaisuun on oltu työhyvinvointikyselyn mukaan tyytyväisiä. Valtaosalle työntekijöistä 12 tunnin vuorojärjestelmä on jo ennestään tuttu petrokemianlaitoksilta. ? P Kohta virtaa uusiutuva diesel ?Lappeen rannan biojalosta mossa val mistetaan uusiutuvaa dieseliä mäntyöl jystä. ?Miika Aho kas, Jouni Verhelä ja Jarkko Töyry ovat valmistautu neet uuden tekniikan käyttöön. Tehdas käynnistyy syksyn aikana. ?UPM suunnittelee Kaukaan alueelle myös toista biojalosta moa. Inves tointipäätös tä ei ole vielä tehty. ” Työntekoa ovat helpottaneet mukavat työ kaverit ja hyvä henki.” UPM:n Lappeenran nan biojalostamo ? Maailman ensimmäinen kaupallisen mittakaavan mukainen puupohjaista uusiutuvaa dieseliä valmistava jalostamo. ? Päätuote BioVerno, jota valmistetaan sellutuotannon tähteestä, mäntyöljystä. ? Kapasiteetti 100 000 tonnia eli 120 miljoonaa litraa vuodessa. ? Jalostamo on 150 miljoonan euron investointi. ? Työllistää noin 50 työntekijää, joista 36 on paperiliittolaisia. KUORIMO KUORIMO
6 | Paperiliitto 6/2014 KUORIMO Tiukemmin vapaalle Työntekijän työssä jaksamista ja työttömän työnhakijan työllistymistä edistävän vuorotteluvapaalaki muuttuu 1.9.2014. Työhistorian nosto 16 vuoteen tuo säästöä, kun vuorotteluvapaalle jäävien määrä vähenee. Sen on arvioitu vähentävän vuorotteluvapaalle jäävien määrää ensi vuonna noin 1200 henkilöllä. Kun yhä harvempi jää vuorotteluvapaalle, yhä harvempi työllistyy sijaiseksi. 1200:lta tilaisuus työllistyä menee ohi. Uudella lailla ohjataan palkkaamaan sijaisiksi etenkin niitä, joilla on takana pidempiaikainen työttömyys. Aiemmin edellytetty yhden päivän työttömyys ei siis enää riitä. Sijaiselle asetettava 90 päivän työttömyysedellytys ei kuitenkaan koske alle 25– vuotiasta tai yli 55-vuotiasta taikka alle 30-vuotiasta vastavalmistunutta. Vuorotteluvapaalle jäämisen yläikäraja on sidottu vanhuuseläkkeeseen eli yläikäraja on tällä hetkellä 60 vuotta. Miksi tätä muutettiin, hallintoneuvos Tarja Kröger TEM:stä? – Aiemmin mahdollista oli, että henkilö siirtyy vuorotteluvapaalta suoraan vanhuuseläkkeelle. Tämä ei ollut lain alkuperäisen hengen mukaista. Tarkoitus on, että vuorotteluvapaa auttaisi pidentämään työuraa, antaisi lisää virtaa tuleville työvuosille. Lainmuutosten vaikutuksia arvioidaan kahden vuoden kuluttua lain voimaantulosta yhdessä työnantajaja työntekijäjärjestöjen kanssa. ? P PUOSHAKA SILPPUA Premium Board saneerausohjelmaan Yrityssaneeraus: Juankoskella toimivan Premium Board Finlandin yrityssaneerausohjelma vahvistettiin heinäkuun lopussa PohjoisSavon käräjäoikeudessa. Vahvistettu ohjelma tarkoittaa, että kartonkitehtaan veloista leikataan 90 prosenttia. Velkojista lähes 85 prosenttia hyväksyi ohjelman. Maakuntalehti Savon Sanomien mukaan yhtiöllä on velkaa 24,4 miljoonaa, joista 12 miljoonaa on vakuudettomia. Päällystyskoneella tehtiin kesällä koeajoja. Työntekijät ovat edelleen lomautettuina. Tarkempaa tietoa tehtaan mahdollisesta käynnistymisestä ei lehden painoon mennessä ollut. Teollisuus puoltaa kotimaista energiaa Vetoomus: Työmarkkinajärjestöt julkaisivat elokuussa yhteisen vetoomuksen kotimaisen energiantuotannon puolesta. Vetoomuksen ovat allekirjoittaneet 13 työntekijäja työnantajajärjestön puheenjohtajat, myös Paperiliiton puheenjohtaja Petri Vanhala. Järjestöt pitävät vakaata energiapolitiikkaa erityisen tärkeänä teollisuuden tulevaisuuden kannalta. Energiapolitiikalla voidaan myös vahvistaa työllisyyttä, lisätä ostovoimaa, alentaa asumiskustannuksia sekä edistää sosiaalista ja yhteiskunnallista tasa-arvoa. Ennustettava energiapolitiikka ja kotimaisen energiantuotannon kasvattaminen ovat erityisen tärkeää teollisuutemme tulevaisuutta ajatellen, vetoomuksessa todetaan. Ydinvoimalahanke Olkiluoto 4:lle haettua jatkoaikaa järjestöt pitävät perusteltuna sähkön toimitusvarmuuden ja energiaomavaraisuuden näkökulmasta. – Suomi tarvitsee lisää kotimaista sähköntuotantoa korvaamaan käytöstä poistuvia laitoksia ja kattamaan kasvavaa kysyntää sekä vähentämään riippuvuuttamme sähkön tuonnista, järjestöt muistuttavat. Lue vetoomus kokonaan www.paperiliitto.fi ENERGIA Windfalleli voimalaitosveron peruminen (50 me) ja sen korvaaminen ajoneuvoveron (30 me) ja sähköveroluokka 1 (20 me) korotuksilla Turpeen veronkorotuksen peruminen Uusiutuvan energian tuotantotukea lisätään Vähähiilisen talouden edistämiseen 25 % Euroopan aluekehitysrahaston rahoituksesta TYÖELÄMÄ Julkisten työvoimaja yrityspalveluiden määrärahan korotus Työvoiman palvelukeskusten vakinaistaminen ja laajentaminen koko maahan Palkkatuen ja työvoimapalveluiden kohdistaminen pitkäaikaistyöttömille TE-toimistoihin 100 henkilötyövuotta lisää (valtion tuottavuusohjelma toisaalta vähentää näitä työpaikkoja) KOULUTUS Ammattikorkeaja oppisopimuskoulutuksen rahoituksen vähenemisen kompensoiminen kuntarahoituksen kautta Aikuisten osaamisperusteiden vahvistaminen LIIKENNE JA KULJETUS Liikenteen ylläpidon rahoituksen leikkausten puolittaminen (50 me) Perusväylänpidon pieniin investointeihin Käynnissä olevien infrainvestointien määrärahoja korotetaan kulujen kohoamista vastaavaksi Aloitetaan 4 uutta infrainvestointia (Riihimäen kolmioraide, Helsinki-Riihimäki rataosuuden lisääminen, Savonlinnan syväväylä, VT 3 parantaminen MUUT TEKESin lainavaltuuksia lisätään Tutkimus-, kehitysja innovaatiotoiminnan menot 4 % BKT:stä Suomen Teollisuussijoitus Oy:n pääomittamisen lisääminen Miltä näyttää valtion ensi vuoden talousarvio paperiliiton jäsenen näkökulmasta? Näillä budjettiesityksestä poimituilla asioilla on vaikutusta muun muassa metsäteollisuuden kilpailukykyyn, työllisyyteen ja koulutukseen. Budjetin plussat ja miinukset PARANNUKSIA ” Tämä ei ollut lain alkuperäisen hengen mukaista.” ? Hallitus hyväksyy budjetin 15.9. Esityksen mukaan voimalaitosvero perutaan. 123rf Ruokapakkauksia ei vielä vähään aikaan tehdä Juankosken kartongista.
Paperiliitto 6/2014 | 7 KUORIMO KUORIMO Luottamuspääoma J oitakin vuosia sitten eräs kotimainen konserni korosti sulkiessaan tehtaansa valmiuttaan sijoittaa tehtaan työntekijöitä mahdollisuuksien mukaan yhtiörajoista välittämättä myös muihinkin konsernin yhtiöihin. Samalla yhtiö tietenkin sai valita ”parhaat” päältä. Kun muutamaa vuotta myöhemmin toiselta tehtaalta vähennettiin väkeä, oli laulu muuttunut. Minkäänlaista mahdollisuutta löytää uutta työtä ei näyttänyt oleLuottamuspääomaa kartutetaan tosielämän toimilla. Juha Koivisto Vastaava lakimies SUORAA PUHETTA van. Uudelleensijoittamisen yhteydessä luettiin työsopimuslakia, eikä juuri muuta. Jonain päivänä työnantajatkin saattavat havahtua siihen, että tällaisilla toimilla tehdään vuosien ajaksi tyhjiksi kaikki ”puhalletaan yhteen hiileen” ja ”samassa veneessähän tässä ollaan” – hengenkohotustalkoot. Luottamuspääomaa kartutetaan tosielämän toimilla tai sitten ei. Meillä Suomessa valitettavan usein osaamattomien ihmisten toimesta – ei.? P S euraavan kahden vuoden ajan Pappersin tärkein tavoite on työympäristön parantaminen. Valtion tuki työhön on kaksi miljoonaa euroa. – Kahden vuoden aikana on neljä paperityöntekijää menettänyt henkensä onnettomuuksissa jotka olisi voitu estää. SSAB Luleån tehtaalla kuoli kaksi työntekijää hukkumalla tervaan. Samassa paikassa jo kaksi vuotta aikaisemmin tapahtui yhden työntekijän kuolemaan johtanut onnettomuus ja toinen loukkaantui vakavasti. Listaa voidaan jatkaa ja jatkaa, Obbolan osasto 29:n työsuojeluvaltuutettu Gunnar Viklund kertoo. Varsinainen rämesuo – Työsuojeluvaltuutettujen on vaikea selvittää vastuukysymystä. Se on todellinen rämesuo. Työt teetään mielellään alihankkijoilla, jotka puolestaan käyttävät alihankkijoita. Aikataulut ovat tiukat ja työturvallisuudesta säästetään. Ympäristökysymyksistä ei myöskään välitetä. Kaikki syyttävät toisiaan, kun onnettomuus tapahtuu, Viklund sanoo. Poliisien resurssit eivät riitä tapausten tutkimiseen. – Kaikki haluavat olla pomoja, kun on kyse rahan tienaamisesta, mutta kukaan ei halua olla pomo, kun pitää ottaa vastuu onnettomuuksista, Viklund huokaa. Koulutusta talveksi Obbolan osasto 29:n vaati Pappersilta, että työsuojeluvaltuutettujen koulutus on laitettava kuntoon. Valtuutetut on pidettävä ajan tasalla mm. lakiuudistuksista. Hallituksen ja valtiopäivien on vastattava työympäristön haasteisiin pitkällä aikavälillä. Nykymenolla paperityöntekijät kuluttavat itsensä loppuun ennen eläkeikää, joten myös maan hallituksen olisi lisättävä resursseja työsuojeluun. Pappers on täysin panoksin mukana. Gunnar Viklund listaa miten: – Työsuojeluvaltuutetuille suunnitellaan koulutusta ensi talveksi. Törkeät ympäristörikokset eivät enää vanhene. Tämä on tärkeää, koska terveydelliset haitat eivät tule esiin päivässä tai kahdessa. Kolmas tärkeä kohta on yritysterveydenhoidon parantaminen, pääpaino toistuvissa terveystarkastuksissa. Mitään ei enää voida jättää, eikä jätetä, sattuman varaan. – Kansainvälisen työympäristöorganisaatio ILOn mukaan teollisuusmaissa pitäisi olla yksi työympäristötarkastaja 10 000 kohtaa. Meillä tämä luku on 0,62, joka on huonoin koko Pohjoismaissa. Ruotsi ei tässä suhteessa ole edistyksellinen mallimaa, olemme jälkivaunussa, Gunnar Viklund toteaa. ? P Pappers parantaa työympäristöä Ruotsin paperityöntekijät ovat kyllästyneet työtapaturmiin. Miltä näyttää valtion ensi vuoden talousarvio paperiliiton jäsenen näkökulmasta? Näillä budjettiesityksestä poimituilla asioilla on vaikutusta muun muassa metsäteollisuuden kilpailukykyyn, työllisyyteen ja koulutukseen. Budjetin plussat ja miinukset Gunnar Viklundin mielestä oli korkea aika ryhtyä toimiin. ” Vastuukysymyksen selvittäminen on todellinen rämesuo.” LIIKENNE JA KULJETUS Polttonesteiden veron korotus ENERGIA Lämmitys-, voimalaitosja työkonepolttoaineiden hiilidioksidiveron korotus Nestekaasu verotuksen piiriin 2016 Maakaasun verotuen poistaminen 2015 TYÖELÄMÄ Leikkauksia työttömyysturvaan ja indeksien heikennyksiä Vuorotteluvapaan sääntöjä kiristetään Kuntien rahoitusosuus nousee yli 300 päivää työttömänä olleille Työntekijöiden sairaanhoitovakuutuksen rahoitusosuus kohoaa Harkinnanvaraisen kuntoutuksen määrärahaa vähennetään Työmatkojen omavastuuosuuden k orotus KOULUTUS Ammattikorkeakoulujen rahoitus siirtyy valtiolle ja vähenee Oppisopimuskoulutuksen rahoitus vähenee Ammatillisen lisäkoulutuksen määräraha vähenee Ammatillisen tutkinnon suorittaneiden uudelleenkoulutukseen ei määrärahoja MUUT Lapsilisiä leikataan (8 %) TEKESin tutkimus-, kehitysja innovaatiotukien määrärahoja supistetaan HEIKENNYKSIÄ ?Lapsilisät pienenevät. PAPERILIITON TAVOITTEITA Aikuiskoulutuksen kehittäminen ja elinikäisen oppimisen edistäminen ja uuteen ammattiin kouluttautuminen työn ohessa Massaja paperituotteiden jatkojalostukseen erikoistuvien kasvuhakuisten pkyritysten toimintaedellytysten parantaminen Kestävästi tuotetun energian tuotantotuen lisääminen tasolle, jossa fossiilisten raaka-aineiden käyttö energiantuotantoon vähenee Alemman tieverkon kunnossapidon määrärahojen lisäys SAK:N TAVOITTEITA – Paperiliittolaisia koskevat Perusväylänpitoon tasokorotus Työnantajille rahoitusosuus sairaanhoitovakuutukseen
8 | Paperiliitto 6/2014 KUORIMO KUORIMO Teksti Eeva Eloranta-Jokela Kuva Jukka Koskinen J ohtaminen ja siihen liittyvät ongelmat ovat suurin yksittäinen ongelmakohta paperiliittolaisilla työpaikoilla. Tätä mieltä ovat työsuojelukyselyyn vastanneet työsuojeluvaltuutetut. Myös työilmapiiri ja melun vaikutus koetaan aiempaa useammin keskeiseksi työsuojeluongelmaksi. Tapaturmat, järjestys ja ahtaus aiheuttavat sen sijaan aiempaa harvemmin työsuojeluongelmia. Liian paljon liian pian Johtamiseen liittyvät ongelmat olivat lisäänMuutos voi myös kantaa Paperiliiton työpaikoilla työsuojelun kolme pahinta ongelmaa ovat kyselyn perusteella johtaminen, melu ja työilmapiiri. ” Melua ei loppuun asti voi poistaa, siltä voi vain suojautua, jos ei laitteita uusita.” SILPPUA Lomakorvaus oikein kesätöistä Kesätyöt: Myös kesätyöntekijälle kuuluu lomakorvaus pitämättömistä lomista työsuhteen päättyessä. – Viimeisestä palkkakuitista kannattaa tarkistaa, että lomakorvaus on maksettu oikein. Lomakorvaus on maksettava, vaikka työntekijälle ei ole ehtinyt kertyä lomaa tai hän ei ole vuosiloman ansainnan piirissä, Sini Siikström Kesäduunari-infosta neuvoo. Saamatta jääneitä lomakorvauksia tai muita palkkasaatavia voi hakea työsuhteen päätyttyäkin. Työnantajalle voi toimittaa laskelmat puuttuvista palkoista kirjallisesti. Palkkakuitit ja työvuorolistat kannattaa säilyttää, koska ne toimivat myöhemmin todisteena, jos ongelmia ilmenee. SAK:n, Akavan ja STTK:n Kesäduuni-info neuvoi myös menneenä kesänä puhelimitse ja Facebookissa kesäduunareita pulmatilanteissa. Vuorotteluvapaalle pääsy tiukentuu Lakimuutos: Syyskuun alusta lähtien vuorotteluvapaan työhistoriaperuste nousee 10:stä 16 vuoteen. Vuorotteluvapaan sijaisia koskevat ehdot tiukentuvat. Vuorotteluvapaan käyttö sidotaan työntekijän eläkelain mukaiseen vanhuuseläkeikään siten, että yläikäraja on vanhuuseläkkeen alaikäraja vähennettynä kolmella vuodella. Yläikäraja on tällä hetkellä 60 vuotta. Lue aiheesta lisää tämän lehden sivulta 30. Eläkeratkaisua haetaan tiiviisti Työura: Työmarkkinajärjestöt tiivistivät elokuun lopulla neuvotteluja työurien pidentämisestä ja työeläkejärjestelmästä. Neuvottelut on määrä saada maaliin syksyn aikana. Duunareista vain neljä kymmenestä on työelämässä 63-vuotiaana eli saavuttaa vanhuuseläkkeen nykyisen alarajan. Kuusi kymmenestä jää pois matkan varrella työkyvyttömyyden tai muun syyn takia. SAK:lle on keskeistä kohtuullisen eläkkeen takaaminen työelämään tuleville nuorille, eläkemaksujen riittävä taso ja osa-aikaeläkkeen säilyttäminen. SAK haluaa huolehtia myös siitä, että pitkän työuran tehneet pääsevät kunniallisesti eläkkeelle. Lue Paperiliittolaisten eläkkeelle jäämisestä sivuilta 10–15. tyneet erityisesti suurissa ja keskisuurissa yrityksissä. Kyselyyn saatujen avovastausten perusteella johtamisen ongelmat tulevat esiin esimerkiksi muutostilanteissa ja tiedonkulussa: ”Paljon muutosta pienessä ajassa. Liian paljon liian pian.” Johtaminen nähdään paikoin turhan yksipuolisena käskyttämisenä vailla keskustelumahdollisuutta. Osalla työpaikoista johtamisen ongelmiin on yritetty vaikuttaa koulutuksen avulla. Tapaturmien vähenemistä avovastauksissa kiitetään. Tapaturmia myös seurataan ja niistä tiedotetaan aiempaa paremmin. Sunilaa on koeteltu Kun tehtaalla on ensin päällä pitkä lomautus, sitten lopetusuhka ja lopulta yllättävä tieto käyntiinlähtemisestä, on työntekijöiden mieliä rassattu yläja alamäillä. Stora Enson Sunilan sellutehtaalla työilmapiiri on muutaman vuoden takaisesta epävarmuuden jälkeen hyvällä tolalla. Biojalostamon käyttöönotto on lipeänvalmistaja Marko Kaitasuon työuralla isoin muutos tähän mennessä.
– Johtajissakin on tapahtunut aikamoinen vaihdos. Silloin on mahdollista, että jotakin muuttuu, työsuojeluvaltuutettu Jarmo Haanpää sanoo. Haanpään mielestä johtaminen ei heillä ole työsuojelun kannalta ongelmallista. Ei, vaikka kahden vuoden sisällä tehtaalla on vaihtunut tehtaanjohtaja, henkilöstöpäällikkö ja viimeksi työsuojelupäällikkö tämän vuoden alusta. – Joltain osin asiat ovat myös parantuneet. Mutta viehän se aikaa, että uudet pääsevät sisälle tehtäviin, Haanpää toteaa kokemuksesta. Takana on 36 vuoden mittainen työura. Melu ei poistu Melu on tehtaalla työsuojelun kannalta ongelma siinä missä muuallakin paperiteollisuudessa. – Melua ei loppuun asti voi poistaa, siltä voi vain suojautua, jos ei laitteita uusita. Itse olen aina käyttänyt kuulonsuojaimia, ja siitä huolimatta on kuulonalenemaa – ainakin Paperiliitto 6/2014 | 9 KUORIMO Lauri Hetemäki Professori, Euroopan metsäinstituutti ja Itä-Suomen yliopisto aperiliitto-lehden numeron 4 otsikko Ihanaa, Äänekoski, ihanaa! kuvaili osuvasti paperiliittolaisten tuntemuksia biotuotetehdas investointisuunnitelmaan. Nykyisten työpaikkojen turvaaminen, uusia työpaikkoja, tuloja monille metsäsektorin toimijoille, uskoa alan tulevaisuuteen ja niin edelleen. Entä muut merkitykset ja mitä on odotettavissa pitemmällä aikavälillä? Tiede-lehden päätoimittaja esitti kriittisen näkemyksen kysymällä, mikä on biotuotetehdas. Vastaus: se on sellutehdas, jota ei kutsuta sellutehtaaksi. Vain Äänekosken tuotantosuunnitelmia tarkastelemalla tämä vaikutelma voikin syntyä, mutta asiaa pitää tarkastella laajemmasta perspektiivistä. Perinteisesti sellutehtaalla toimii yksi tuotantoa harjoittava yritys. Äänekoskella uutta on houkutella tehdasalueelle myös pk-yrityksiä jalostamaan biotuotteita. Sellu voi yhä olla Äänekosken suurin volyymituote, mutta sen raaka-aineja sivuvirroista voidaan tuottaa myös uusia energiaja kemiantuotteita, ei siis vain nykyisiä, kuten tärpättiä ja kaukolämpöä. Tähän halutaan pk-yrityksiä. Ne ovat tulevaisuudessa tärkeä osa biotuotetehdasta ja merkittäviä työpaikkojen tuojia. Tutkimus, kehitys ja koulutus seuraavat investointeja. Etelä Amerikan sellutehdasinvestointeja on seurannut siirtyminen osin Otaniemestä merten taa. Äänekoski ja vastaavat investoinnit auttavat teknologian kehittämisessä. Ilman niitä koko ala kuihtuisi Suomessa ennen pitkää. Pitkällä aikavälillä Suomessa ei ehkä pärjää kovinkaan moni pelkkä paperisellutehdas, mutta kenties useampikin biotuotetehdas.? P Ei vain sellutehdas TILATSTO NÄKYMÄ 100 200 300 400 500 600 700 Sellun merikuljetukset Paperin merikuljetukset Sellun maantiekuljetus Saimaan kanava Rautatiekuljetukset Maantiekuljetukset Tammikuu 2007 Huhtikuu 2014 Viennin arvo eri kuljetusmuodoissa Miljoonaa euroa Lä hd e: T ul li Muutos voi myös kantaa Paperinja kartongin merikuljetusten arvo oli tämän vuoden huhtikuussa samalla tasolla kuin viime vuonna ja lähes samalla tasolla kuin 2007–2014 keskimäärin. Kemiallista sellua vietiin nyt noin 10 prosenttia enemmän kuin vuotta aiemmin ja lähes puolet enemmän kuin vuosina 2007–2014 keskimäärin. vaimon mielestä. Ilman kypärää voi selviytyä vaikka koko työuran, mutta ilman kuulonsuojaimia kuulo vaurioituu. Sunilassa on henkilöstöä yhteensä noin 236, josta kunnossapitoyhtiö Empowerissa noin 60 henkeä. Kymmenessä vuodessa henkilöstömäärä on pudonnut yli 60:llä. Poikkeuksellista vähennyksessä on alan muihin työpaikkoihin verrattuna se, ettei vähennyksiä ole tehty yhteistoimintaneuvotteluiden kautta vaan lähinnä eläkejärjestelyillä. Työilmapiiri on Haanpään mielestä Sunilassa toimiva. Käyttöön 12-tuntinen Vuoden vaihteessa aloittavan biojalostamon muutostyöt etenevät hyvää vauhtia. Vuosi sitten julkistettu investointi ei luo juurikaan uusia työpaikkoja, mutta ainakin koulutusten ajaksi on palkattu viisi määräaikaista työntekijää, joilla ilmeisesti on mahdollisuuksia jäädä tehtaalle. – Investoinnin ohella ehostetaan myös vähän seiniä, mitä ei olla vuosiin tehty, kertoo Haanpää investoinnin positiivisista vaikutuksista. Uutta rakennetaan pääosin vanhan sisälle, joten muutosten ajan työympäristössä kulkee ulkopuolista työvoimaa ja säilytetään tavaraa. Työsuojeluun on muutoksessa kiinnitetty erityistä huomiota, kun työnteko on jatkunut haihduttamolla koko ajan. – Muutostöiden kanssa on eletty. Syyskuun puolivälissä alkaa koulutus uuteen, kertoo haihduttamon työntekijä Marko Kaitasuo. Vuodenvaihde tuo myös muutoksen työaikamuotoon, sillä tehtaalla otetaan käyttöön 12tuntinen työvuorojärjestelmä. Suurin osa työntekijöistä oli mielipidekyselyssä 12-tuntisen puolella. Vuoden mittaisen kokeilun jälkeen jatkosta päätetään äänestyksen jälkeen. Työsuojeluun huomiota Työsuojelun tilaa Jarmo Haanpää pitää työpaikallaan hyvänä. Riskit arvioidaan vuosittain ja suunnitelmat ovat ajan tasalla. Haanpään käsitys on, että myös biolaitoksen osalta työsuojelunäkökohdat on hoidettu viimeisen päälle. Vaikka moni asia saa Haanpäältä kiitosta, on parannettavien asioiden joukossa yksi liian vähälle huomiolle jäänyt. Se koskee ihmisen tapaa oppia ja omaksua esimerkiksi uusi työ tai työtehtävä. – Se mikä tepsii toiselle, ei samassa ajassa tepsi toiselle. Tämäkin voidaan ottaa huomioon, jos halua riittää. Toinen oppii asian nopeasti, toisella menee pitempään. Haittaako se, että toisella menee pitempään, jos työn kuitenkin oppii? Yksilölliset ominaisuudet kuten ikä ja terveydentila pitäisi ottaa huomioon opetettaessa, ei sitoa oppimista rajattuun aikaan. ? P TILASTO On uusi avaus houkutella tehdasalueelle myös pk-yrityksiä.
10 | Paperiliitto 6/2014 ELÄKEIKÄ –Tosi positiivinen juttu, että pääsin pois, sanoo 60-vuotiaana eläköitynyt Harri Viuhkonen. Pitkät työurat ja rankat vuorot vaativat veronsa. Teksti Tiina Suomalainen Kuvat Mikko Nikkinen ja Jukka Koskinen
Paperiliitto 6/2014 | 11 ELÄKEIKÄ Harri Viuhkonen jäi eläkkeelle 60 vuotiaana, omasta mielestä ei yhtään liian aikaisin. Työ oli raskasta, eikä tekijöitä ollut riittävästi.
12 | Paperiliitto 6/2014 ELÄKEIKÄ elto puskee koiranputkea, ja nuori koivikko suhisee tuulessa. Vehreä rinne viettää kohti sinistä Saimaata, jonka rannalla nököttää kesämökki. Mökin pihanurmea koristavat vuoden -88 Chevrolet, vuoden -65 Massey Ferguson ja saksalainen asuntovaunu. Rannassa lepää muutama moottorivene ja kaisloille heitettyjä katiskoja. Näissä maisemissa Harri Viuhkonen juoksenteli pikkupoikana, onki mato-ongella ahvenia ja ampui ritsoilla kaikkea liikkuvaa. Samoissa maisemissa hän viihtyy edelleen – ja entistä useammin nyt, kun elämän rytmiä ei määrää enää työ. Harri Viuhkonen jäi eläkkeelle Stora Enson Tainionkosken tehtaalta kaksi vuotta sitten. Korjausmiehenä työskennelleelle Viuhkoselle ehti kertyä 38 työvuotta paperimiehenä. Sitä ennen hän työskenteli neljä vuotta Ovakolla. Viuhkonen oli eläkkeelle jäädessään ”vain” 60-vuotias. Hän oli aikoinaan valinnut Stora Enson Eläkesäätiön niin sanotun tasa-arvoeläkkeen. Koska naiset saivat jäädä eläkkeelle 60-vuotiaina, miehet pystyivät valitsemaan eläköitymisiäksi joko 60 tai 65 vuotta. Viuhkonen miettii, että 60 vuotta ei ollut yhtään liian aikaisin. – Tosi positiivinen juttu, että pääsin pois. Kyllä se eläköityminen oli mielessä loppuaikoina. Työ oli raskasta, eikä tekijöitä ollut. Joskus hälyttivät yölläkin töihin, Viuhkonen muistelee. Viimeisen työpäivän tunnelmaa Viuhkonen kuvailee sekä haikeaksi että iloiseksi. Töitä hän ei tehnyt, vaan tarjosi kahvit työkavereille, järjesteli tavaroita ja kävi luovuttamassa avaimet. Puusouvia ja pappamopoja Viuhkonen ei kaipaa töihin eikä haikaile menetettyjen palkkapussien perään. – Tulotasoni säilyi yllättävän hyvänä. Eläkkeeni on suurin piirtein sama kuin peruspalkka. Nythän eläke vielä nousee hieman, kun täytän 63. Eläkkeen ensimmäiset puoli vuotta Viuhkonen nukkui pois väsymystään. – Kun tulin töistä iltapäivällä, Harri oli usein vasta herännyt, kertoo vaimo EevaLiisa Varjus, joka jäi vuoden vaihteessa osaaikaeläkkeelle perushoitajan työstään. Tutkimusten mukaan eläkkeelle jääneet kokevat usein terveydentilansa kohenevan. Parannus ei liity kuitenkaan fyysisiin sairauk siin, vaan henkiseen kuormitukseen. Hiljalleen Viuhkosenkin stressi helpotti, ja alkoivat leppoisat eläkepäivät. Tai no, leppoisat ja leppoisat. Tekemistä pitää olla. Sen myötä tulee elämälle merkitys. Lapsuuden maisemiin sijoittuva kesämökki on varsinainen puuhamaa. Mökin lisäksi pihapiiriin kuuluu Viuhkosen syntymäkoti vanhoine vilja-aittoineen ja riihineen. Aina on puusouvia, ruohonleikkaamista, nikkarointia ja maalaamista. Saimaasta nousee ahvenia, särkiä ja haukia. Usein mökille tulevat lapset ja lastenlapset, joita Viuhkosen ja Varjuksen uusperheessä riittää. Omakotitalo Imatralla vaatii sekin omat askareensa. – Minusta aika menee hurjan nopeasti. Viihdyn myös sohvalla – ratkon sanaristikoita ja katson Kyläsairaalaa, Viuhkonen kertoo. Talvisin hän uppoutuu intohimoonsa autotallissa. – Nikkaroin ja entisöin. Olen rakentanut muun muassa peräkärryn ja venetrailerin. Chevyn laitoin kuntoon ja pappamopoja olen entisöinyt viisi. Jos tekeminen uhkaa loppua, niin riihessä odottaa entisöimisprojekti: vuoden -55 Zetor, jonka Viuhkosen isä aikoinaan osti. Eläkkeen ensimmäiset puoli vuotta Viuhkonen nukkui pois väsymystään. ?Kesämökki on Harri Viuhkoselle mieluinen puuhamaa. ?Työelämän stressistä selvittyään Harri Viuhkonen nauttii eläkepäivistään. Tekemistä pitää silti olla, se antaa elämälle merkityksen. Vaimo Eeva-Liisa Varjus jäi vuodenvaihteessa osa-aikaeläkkeelle.
Paperiliitto 6/2014 | 13 ELÄKEIKÄ ?Anne Turtiainen tuntee itsensä vireäksi ja nauttii eläkepäivistään. Lapsenlapsi Veera Haukka on osa Annen vauhdikasta eläkeläisarkea. Silloin tällöin Viuhkosta pyydetään yhä työpaikalle konsultointiapua antamaan. – Kun porukkaa eläköityy, riskinä on, että vanhojen tekijöiden myötä häviää valtavasti ammattitaitoa, hän huomauttaa. Jaksaa, ei jaksa Suurten ikäluokkien eläköitymistahti vain kiihtyy jatkossa. Paperiliittolaisista noin kaksituhatta jäsentä saavuttaa eläkeiän lähivuosina. UPM esimerkiksi varautuu tulevaan oppisopimuskoulutusohjelmallaan, jonka tavoitteena on kouluttaa uusi työntekijäsukupolvi suurten ikäluokkien tilalle. Virallinen eläkeikä on tällä hetkellä 63 vuotta, mutta töitä voi jatkaa 68-ikäiseksi asti. Moni – ”’huolestuttavan moni” toteaa Paperiliiton vastaava työehtosihteeri Markku Häyrynen – ei kuitenkaan jatka viralliseen eläkeikään asti, vaan jää työkyvyttömyyseläkkeelle tai eläkeputkeen. Vuonna 2013 paperiliittolainen mies eläköityi keskimäärin 61,1 vuoden ikäisenä ja nainen 61,7 vuoden ikäisenä. Eläkeikä on vuosien mittaan noussut. Vuonna 2004 paperiliittolaisten miesten keskimääräinen eläköitymisikä oli 58,3 ja naisten 59,4. – Eläköitymisiän nousuun on vaikuttanut muun muassa työttömyyspäivärahoihin liittyvät lisäpäiväoikeuksien muutokset. Ikärajaahan on nostettu asteittain vuodesta 2005. Lisäksi työpaikoilla on ehkä panostettu enemmän ihmisten jaksamiseen ja hyvinvointiin, toteaa Häyrynen. Yli virallisen eläkeiän työskenteleviäkin tehtailla on. Esimerkiksi UPM:n tehtailla aktiivisessa työsuhteessa työskentelee 175 60–68-vuotiasta paperiliittolaista, joista kymmenkunta on ylittänyt 64–66 vuoden ikähaarukan. Lähtölaskenta on alkanut Eläköityminen on aina suuri elämänmuutos. Urakeskeinen ihminen voi kokea työn loppumisen kriisinä, mutta useimmille eläköityminen lienee myönteinen asia. Ja sitä myönteisempi, mitä kuormittavammaksi työnsä kokee. Kuormittavuuden kokemukseen vaikuttaa muun muassa terveydentila, mutta ennen kaikkea se, onko sananvaltaa omiin työaikoihinsa. – Kyllä se pääsemistä on, ei joutumista. Kuukausia jo lasken, tuumaa UPM:n Rauman tehtaalla kunnossapidon asentajana työskentelevä Matti Iso-Pärnä. Iso-Pärnä jää vanhuuseläkkeelle tammikuussa, kun hän täyttää 63 vuotta. Takana on 45 vuotta työtä paperimiehenä. Vuonna 1970 Iso-Pärnä meni Rauma-Repolan konepajakouluun, ja sitä myötä tehtaalle töihin. Vaikka firman nimi on vaihtunut muutaman kerran, Iso-Pärnän työpaikka on pysynyt. – Vuosiin mahtuu kaikenlaista. Olen muun muassa ollut mukana rakentamassa ja purkamassa paperikone kolmosta. Nyt olen päivätöissä, mutta olen tehnyt 20 vuotta myös vuoroja. Se jättää jälkensä. On aika antaa nuoremmille tilaa. Iso-Pärnä voi henkisesti ja fyysisesti hyvin, mutta kokee, että työelämä muuttuu hurjaa vauhtia. Tietotekniikan uudistuminen tuo haasteita. Tulevia eläkepäiviä IsoPärnä odottaa rauhallisin mielin. – En ole peloissani enkä innoissanikaan. Kai sitä jotakin täytyy alkaa harrastaa, tehdä pieniä viraabelihommia. Olen kuljettanut asiakkaiden veneitä traktorilla, sitä tulee Eläkkeen ensimmäiset puoli vuotta Viuhkonen nukkui pois väsymystään.
14 | Paperiliitto 6/2014 ELÄKEIKÄ varmaankin tehtyä eläkkeellä enemmän. Iso-Pärnä ei usko, että hänen sosiaaliset suhteensa mullistuvat eläköitymisen myötä. Suuri osa kavereistakin alkaa olla eläkeiässä. Jokasyksyiset vaellusreissut Lappiin kaveriporukan kanssa jatkuvat entiseen malliin. Putken päässä eläke Aina eläkepäiviin ei ehdi henkisesti varautua. Näin kävi kotkalaiselle Anne Turtiaiselle, jolle työn loppuminen tuli puskista. Oli pääsiäisen tienoo 2013 ja Turtiainen talvilomalla hoitamassa lapsenlastaan, kun puhelin soi. Esimies pyysi Turtiaista käymään tehtaalla. ”Miksi?” kysyi Turtiainen. ”Sinut irtisanotaan”, vastasi esimies. – Se oli koruton tilaisuus. Huoneessa tuoli ja pöytä, jonka ääressä allekirjoitin paperit. Paikalla luottamusmies ja pomot. Pitkin seiniä siinä katseltiin. Ei minua harmittanut töiden loppuminen, vaan se, miten tylysti homma hoidettiin. Vähän voisivat ajatella, Turtiainen puuskahtaa. Turtiainen jäi eläkeputkeen, ja alkoi täytellä liiton päiväraha-anomuksia netissä. Turtiaisella on Paperiliitossa vajaa 800 kohtalotoveria. Lisäpäivillä päivärahaa maksetaan sen kalenterikuukauden loppuun, jolloin täyttää 65 vuotta. Päivärahan sijasta voi ottaa 62-vuotiaana vanhuuseläkkeen, mutta sitä on hoksattava hakea itse. Turtiaisen ei tarvinnut odottaa eläkettään pitkään, sillä Harri Viuhkosen tavoin hänkin saa niin sanottua tasa-arvoeläkettä. Viime heinäkuussa Turtiainen täytti 60 vuotta, ja elokuussa alkoiva jo eläkepäivät. – Kaikki tapahtui lopulta hyvin yllättäen, vaikka olinkin edellisten vähennysten aikaan haaveillut eläkeputkeen pääsemisestä. Silloin luottamusmies kuitenkin totesi, että minulla ei olisi mahdollisuuksia. Turtiainen ehti työskennellä Enso Gutzeitilla, Stora Ensolla ja sittemmin Kotkamillsillä 38 vuotta, ensin siivouksessa ja sitten työkaluvaraston hoitajana. Hän olisi potkujen jälkeen voinut hakea takaisin töihin, mutta se ei ole tullut mieleenkään. – Taisin tokaista lähtiessäni, että turha pyytää takaisin. Olen osuuteni tehnyt. Turtiainen tuntee olonsa vireäksi ja nauttii eläkepäivistään. – Minulla on niin paljon ystäviä, ettei aika tahdo riittää. Lisäksi teen käsitöitä, liikun ulkona paljon enemmän kuin töissä ollessa ja hoidan lapsenlastani, joka aloitti koulun. Haastatteluhetkellä Turtiaisen luona on vierailulla entinen työkaveri – sydänystävä, joka jäi eläkkeelle runsas vuosi sitten. Osa-aikaeläkeneuvos Jotkut valitsevat joustavan siirtymisen ja jäävät ensin osa-aikaeläkkeelle. Näin teki Kirkniemen tehdaspalvelussa työskentelevä asentaja Antti Tulonen, joka on tammikuusta lähtien ollut eläkkeellä kaksi päivää viikossa, maanantaisin ja perjantaisin. – Jäin heti, kun se oli mahdollista eli seuraavan vuoden alusta, kun olin täyttänyt 60, kertoo Tulonen. Hänelle tulee elokuussa 42 vuotta työuraa paperiteollisuudessa täyteen. Tulonen halusi osa-aikaeläkkeelle, koska hänellä on paljon puuhaa työn ulkopuolella. Ykkösenä tulee Kangasniemellä Puulaveden rannassa sijaitseva kesämökki, jonne hän suuntaa mökkikautena joka viikonloppu. – Mökille on matkaa reilut kolmesataa kilometriä. Pidennetty viikonloppu antaa tilaisuuden saunoa rauhassa, aloittaa jonkin isomman projektin tai olla vain. Mökillä on parasta rauha, hiljaisuus ja mökkinaapurit. – Yllätys, yllätys. Yleensähän kuulee juttuja, miten mökkinaapureiden kanssa riidellään. Mutta meillä on niin mukavat naapurit, että niiden kanssa joutuu olemaan kaveri, Tulonen virnistää. Aikaa jää enemmän myös harrastuksiin. ?Anne Turtiaisen elämässä on paljon tekemistä. ?Anne Turtiainen kertoo liikkuvansa nykyään ulkona paljon enemmän kuin töissä ollessaan. Katariinan Meripuisto on mieluinen ulkoilumiljöö.
Paperiliitto 6/2014 | 15 ELÄKEIKÄ Tulonen muun muassa ohjaa pientä teatteriryhmää ja vetää yhteislaulukeikkoja avovaimonsa kanssa, joka on hänkin osa-aikaeläkkeellä. Lohjan Virkkalassa sijaitsevan omakotitalon hoitaminenkin vaatii osansa. Tulonen suosittelee tarttumaan osa-aikaeläkkeeseen, jos se vain on mahdollista. – Ansiotaso ei putoa niin paljon, etteikö vapaapäivistä voisi sen verran maksaa. Osaaikaeläkettä kannattaa harkita varsinkin, jos on työssäjaksamisen kanssa ongelmia. Tulonen tykkää työstään ”suunnattomasti”. Hän on kuitenkin väsynyt säätämiseen – siihen, että on täytettävä kaavakkeita ja istuttava palavereissa. – Tehtäisiin töitä! Tulonen puuskahtaa. – Kaikesta säätämisestä huolimatta minua hieman harmittaa se, että lopullinen eläköityminen koittaa jo kahden ja puolen vuoden kuluttua. Uskon kuitenkin, että vapaus voittaa. Sitä Tulonen hieman ihmettelee, että työnantaja ei tunnu olevan lainkaan kiinnostunut siitä, kuka jatkaa hänen työtään. Tulosen vastuulla on tehtaan paloilmoitusjärjestelmän automaatio ja konttorien ilmastoinnin säädöt, valvonta ja pienet vikakeikat. Tulosen eläkepäivien sijaisena ei ole ketään, vaan työt odottavat tekijäänsä. Tilaa nuoremmille Paperiteollisuudessa tehdään pitkiä työuria ja rankkoja vuoroja. Kuten sanottu, moni ei jaksa työssä 63-vuotiaaksi asti. Työmarkkinajärjestöt ovat lähtökohtaisesti sitoutuneet pidentämään työuria. Tavoitteena on nostaa keskimääräistä eläköitymisikää 62,4 vuoteen. Eri mieltä ollaan siitä, tarkoittaako keskimääräisen eläköitymisiän nosto eläköitymisiän alarajan nostoa. Eläkeneuvotteluja käydään parhaillaan ja ratkaisu on luvattu tänä syksynä. Uudistuksen olisi tarkoitus astua voimaan 2017. Paperiliitto vaatii, että tulevan eläkeiän määrittelyssä otetaan huomioon työuran pituus ja rasittavuus. Eläkkeelle pääsyn alaikärajan mekaanista nostoa liitto ei hyväksy. – Moni paperiliittolainen on tehnyt 60-vuotiaana jopa yli 40 vuoden työuran. Lisäksi noin 70 prosenttia Paperiliiton jäsenistä tekee raskasta kolmivuorotyötä, mainitsee työehtosihteeri Markku Häyrynen. Professori Mika Kivimäki Työterveyslaitokselta huomauttaa, että työurakeskustelussa puhutaan usein siitä, miten muutettaisiin ihmisten asennetta, jotta he jatkaisivat töissä pidempään. Olennaisempi kysymys on Kivimäen mukaan työn joustavuus: miten työtä ja työaikoja voisi muokata, jotta työntekijät jaksaisivat pidempään. Yksi esimerkki joustavuudesta on UPM:n Kaukaan ja Kymin tehtaiden ikäohjelma. Tehtaiden ja ammattiosastojen allekirjoittama sopimus tarkoittaa, että 60 vuotta täyttäneillä on mahdollisuus vaihtaa palveluvuosikorvaus ja lomallelähtöraha vapaaksi esimerkiksi niin, että yövuoroja ei tarvitse tehdä. Edellytyksenä on keskeytymätön vuorotyö ja oppisopimusharjoittelijan työskentely samassa työryhmässä. Kun tämä jutun haastatelluilta kysyy, pitäisikö eläkeikää nostaa, on vastaus yksiselitteinen: Ei missään nimessä. – Eläkeiän nosto herättää minussa aggressioita. Mitä järkeä on siinä, että töissä roikotetaan kehäraakkeja, kun oven takana odottaa ammattitaitoisia nuoria parijonossa, tiivistää tunnelmat Antti Tulonen. ? P Xxxx ” Taisin tokaista lähtiessäni, että turha pyytää takaisin. Olen osuuteni tehnyt.” ?–Tässä on osa lempiharrastuksistani, eli matkustaminen ja hyvät oluet. Vuonna 2012 olimme emännän kanssa pari vuorokautta Zakopanessa, kertoo Antti Tulonen. ?Harri Viukosen mielestä aika eläkkeellä kuluu hurjan nopeasti. Silloin tällöin hän käy vielä tehtaalla konsultointiapuna.
Pohjois-Euroopan johtava turvaja ammattijalkinevalmistaja Sievin Jalkine Oy • Korhosenkatu 24, 85310 Sievi As. • Puh. (08) 488 11 • Fax (08) 488 1200 • info@sievi.com • www.sievi.com Planar Sweet S3 4252181-302-92S 35-42 EN ISO 20345: S3 SRC Fe Planar 1 S3 4252131-302-92M 35-38 EN ISO 20345: S3 SRC 4252131-303-92M 39-48 EN ISO 20345: S3 SRC Fe Planar 2 S3 4252133-302-92M 35-38 EN ISO 20345: S3 SRC 4252133-303-92M 39-48 EN ISO 20345: S3 SRC Fe Planar Soft 4212132-102-92M 35-38 EN ISO 20347: O1 SRC FO 4212132-103-92M 39-48 EN ISO 20347: O1 SRC FO Planar 3 S3 4252135-302-93M 35-38 EN ISO 20345: S3 SRC 4252135-303-93M 39-48 EN ISO 20345: S3 SRC Fe S ta ti iv i Uusi turvajalkine Sievin Planar 3 on uuden ajan turvakenkä. Siinä on erittäin pitävä pohja, joka muotoilunsa ja pohjakuviointinsa ansiosta pitää jalat tukevasti maassa haastavillakin alustoilla. Tyylikäs ja persoonallinen Planar 3 on myös mukava ja tukeva muhkeiden pehmusteiden ja erinomaisen istuvuutensa ansiosta. Varrellinen Planar 3 laajentaa käyttömukavuuden uusiin ulottuvuuksiin memory foam -nilkkasuojansa ansiosta: yksilöllisesti jalan muotoja mukaileva memory foam tukee miellyttävästi jalkaa auttaen ehkäisemään nilkkavammoja. Tiivisrakenteinen memory foam tukee käyttäjän jalkaa ehkäisten nilkkavammoja ja pehmentäen ja vaimentaen ulkopuolisia iskuja. SIEVI_PLANAR3_PAPERILIITTO_310314.indd 1 31.3.2014 10.46
Paperiliitto 5/2014 | 35 Pohjois-Euroopan johtava turvaja ammattijalkinevalmistaja Sievin Jalkine Oy • Korhosenkatu 24, 85310 Sievi As. • Puh. (08) 488 11 • Fax (08) 488 1200 • info@sievi.com • www.sievi.com Planar Sweet S3 4252181-302-92S 35-42 EN ISO 20345: S3 SRC Fe Planar 1 S3 4252131-302-92M 35-38 EN ISO 20345: S3 SRC 4252131-303-92M 39-48 EN ISO 20345: S3 SRC Fe Planar 2 S3 4252133-302-92M 35-38 EN ISO 20345: S3 SRC 4252133-303-92M 39-48 EN ISO 20345: S3 SRC Fe Planar Soft 4212132-102-92M 35-38 EN ISO 20347: O1 SRC FO 4212132-103-92M 39-48 EN ISO 20347: O1 SRC FO Planar 3 S3 4252135-302-93M 35-38 EN ISO 20345: S3 SRC 4252135-303-93M 39-48 EN ISO 20345: S3 SRC Fe S ta ti iv i Uusi turvajalkine Sievin Planar 3 on uuden ajan turvakenkä. Siinä on erittäin pitävä pohja, joka muotoilunsa ja pohjakuviointinsa ansiosta pitää jalat tukevasti maassa haastavillakin alustoilla. Tyylikäs ja persoonallinen Planar 3 on myös mukava ja tukeva muhkeiden pehmusteiden ja erinomaisen istuvuutensa ansiosta. Varrellinen Planar 3 laajentaa käyttömukavuuden uusiin ulottuvuuksiin memory foam -nilkkasuojansa ansiosta: yksilöllisesti jalan muotoja mukaileva memory foam tukee miellyttävästi jalkaa auttaen ehkäisemään nilkkavammoja. Tiivisrakenteinen memory foam tukee käyttäjän jalkaa ehkäisten nilkkavammoja ja pehmentäen ja vaimentaen ulkopuolisia iskuja. SIEVI_PLANAR3_PAPERILIITTO_310314.indd 1 31.3.2014 10.46
18 | Paperiliitto 6/2014 TYÖILMAPIIRI
Paperiliitto 6/2014 | 19 TYÖILMAPIIRI Teksti Sari Kangas Kuva Jaakko Heikkilä 1 Työnteon sujuvuus Työssä on aina häiriötekijöitä. Nykyisin niitä pyritään myös korjaamaan tehokkaasti. – Paljon mietitään, miten asiat voi hoitaa fiksummin. On olemassa aloitetoimikunta, suunnittelu tiimeissä, keskustelut, Kemin Metsä Fibren prosessinhoitaja Rauno Säynäjäkangas listaa. Ja sitten ovat ikuisuuskysymykset. Kotkamills Tainionkoskella etenkin vanhat koneet ja heikko ilmastointi vaikeuttavat työtekoa. – Rahaa parannuksiin ei vain ole, operaattori Teemu Kallio toteaa. 2 Selkeät tavoitteet ja onnistumisten pohtiminen Säynäjäkangas tekee valvomossa tiimityötä, jossa tavoitteiden ja niiden saavuttamisen tarkastelu vuorottelevat päivittäin. Aamut alkavat häiriöiden ja tehtävien korjausten läpikäynnillä. Ennen päivän päättymistä vuoromestari käy läpi onnistumiset ja asiat, jotka voisivat sujua paremmin. Positiivinen palaute kannustaa, negatiivinen pakottaa ottamaan opiksi eli molempia tarvitaan. Toiminnanvarmistaja Tuija Suojoki on oppinut asettamaan realistiset tavoitteet siivoustyölleen UPM Tervasaaressa. – Tiedän mitä teen, enkä enempään pysty. Suojoen mielestä onnistumisien esille nostaminen ei sovi suomalaisille eivätkä he sitä odotakaan. Toisten hyväksynnän saaminen ja porukkaan kuuluminen riittää merkiksi siitä, että hoitaa tehtävänsä hyvin. 3 Hyvät johtamiskäytännöt Rauno Säynäjäkankaan mukaan johtamiskäytännöissä on harpattu eteenpäin 1980ja 90-lukujen mallista. Nyt esimiehet luottavat työntekijöiden osaamiseen. – Ennen pomo toi paperin eteen ja sanoi, että tee näin, Säynäjäkangas kuvailee. Nyt esimerkiksi kehittämistoimiin ja hankintoihin liittyviä asioita mietitään yhdessä, mielipiteitä kuunnellaan ja niitä kysytään. Näin työntekijät tuntevat itsensä tarpeellisiksi ja arvostetuiksi, yhdeksi porukaksi. 4 Stressin, kiireen ja työmäärän arviointi etenkin väen vähentyessä Työntekijöiden vähentäminen työmäärää muuttamatta on haasteellista. Suojoki on joutunut satsaamaan välttämättömimpiin hommiin. Muutosvaiheessa hän sai ohjeen siivota kevyemmin. Lattioiden vahaus ja ajaminen koneella on heidän tehtaallaan jäänyt, mikä tuntuu hullulta. – Lattiat menevät uusintakuntoon. Toisaalta miten jynssätä kevyemmin liasta mustaa pesuallasta? ihmettelee Suojoki. Säynäjäkankaan työssä tehoa haetaan etenkin koneitten kautta tuotantohäiriöitä vähentämällä. Työkaverin tukea ja apua, koneet eivät kuitenkaan voi korvata. 5 Tasa-arvoisuus ja tasapuolisuus Esimiehillä on suuri vaikutus tasa-arvon kokemiseen. Suojoki miettii, että jonkun suosiminen jo ylitöiden jakamisessa aiheuttaa eripuraa. – Ei tarvitse olla ihmeihminen, mutta jos yrittää olla reilu ja rehellinen, se riittää. Tainionkoskella pulmana on työtaakan epätasainen jakautuminen. Fyysisesti haastavin ja kiireisin paikka on pakkaamo. – Siellä ei meinaa ehtiä taukoja pitää, pituusleikkurinhoitaja Timo Jäppinen kertoo. Epäreiluja ovat myös tilanteet, joissa vuoron sisällä toinen ei ole yhtä innokas työskentelyssään kuin toinen. Tähän voi jokainen vaikuttaa peiliin katsomalla, mutta työmäärän tasaaminen on apua tarjoavien työkavereiden varassa. 6 Hyvät käytöstavat Hyvät käytöstavat viestivät toisen arvostamisesta ja huomioonottamisesta. Oma käytös vaikuttaa myös siihen, millaista kohtelua itse saa. – Jos naama on aina norsun v:nä, niin tympeitä sinullekin ollaan, sanoo Suojoki. Rauno Säynäjänkankaan avopuoliso Johanna Pyykkö on kemikaaliaseman hoitajana samalla tehtaalla. Hän myöntää olevansa jopa hiukan kateellinen Raunon työporukan hurtille, rennolle huumorille ja hyvää ilmapiiriä lujittaville yhteisille harrastuksille. 7 Huomaavaisuus, tilannetaju ja ammatillisuus Jo muutama perusnegatiivinen rapistaa Suojoen mielestä ilmapiiriä. Tahalliset väärinymmärrykset, huomiotta jättäminen ja arvostelu syöpyvät mieleen. – Ainakin siivoamisen suhteen huomaa, että toiset siitä piut paut välittävät. Oman ja toisten työn arvostaminen on kuitenkin lähtökohta hyvälle yhteishengelle. 8 Taito keskustella ja etenkin kuunnella Säynäjäkangas toteaa, että yhteistyö tuntuu helpolta ja luontevalta, kun työkaverit oppii tuntemaan. Hän on lähimpien työkavereidensa kanssa tekemisissä työn ulkopuolellakin. Yhteistyö vaatii myös joustamisen taitoa. – Meidän tiimissä annetaan tilaa toisten ajatuksille eikä vain pidetä omaa päätä. 9 Tunnereaktioiden hillitseminen Kiihtyminen harvoin edistää mitään. Jäppisen mielestä asioista ei saisi vaietakaan. Ristiriitatilanteita tulee eivätkä ne puhumatta selviä. Kallio muistuttaa, että moneen kertaan puituja epäkohtia voi käsitellä järjellä ja antaa olla. Tainionkosken olemattomalle ilmastoinnille työntekijä ei voi mitään. 10 Muutostilanteiden hoitaminen ja avoimuus tiedon jakamisessa Suojoki nostaa esille, että irtisanomiset vievät eniten pohjaa yhteishengeltä. Muutoksissa sopeutumisaika ja tieto tulevat aina tarpeeseen. Tainionkoskella osa kunnossapidon yleisimmistä korjaustehtävistä jaetaan syksyllä muille työntekijöille. Koulutusta tehtäviin on saatu, mutta saneltuna annettu aikataulu mietityttää. ? P Juttua varten on haastateltu myös Työturvallisuuskeskuksen työelämän kehittämisen asiantuntijaa Tarja Rätyä. Näistä syntyy hyvä ilmapiiri Työntekijöiden yhteistyö tuo onnistumisia. Mitä parempi ilmapiiri työpaikalla on, sitä parempaa on yhteistyö. Viisi työntekijää kommentoi oman työpaikkansa tilannetta. ? Samassa tehtaassa työskentelevät Johanna Pyykkö ja Rauno Säynäjänkangas lomalla kesäkeittiössään. – Yleensä tehtaan ilmapiiri on hyvä ja osastojen välinen yhteistyö toimii. Mutta ainahan on myös parantamisen varaa, Johanna tuumii. ?Teemu Kallio on huomannut, että rahaa työympäristön parantamiseen ei löydy. ” Ennen pomo toi paperin eteen ja sanoi, että tee näin.”
VANHAT HINAAJAT 20 | Paperiliitto 6/2014 Joella kulkivat hinaajat tukkilautat perässään. Toiseen suuntaan puksuttavat laivat veivät paperia ja sellua.
Paperiliitto 6/2014 | 21 VANHAT HINAAJAT Teksti Päivi Ketolainen Kuvat Päivi Ketolainen, Matti Heinosen arkisto akkanen paukkuu, mutta miehillä ja hevosilla on hiki. Saattue etenee hämärtyvässä illassa kohti Jämsänkosken paperitehdasta. Matkaan on lähdetty Mäntän takaa Vilppulan asemalta, koska sinne päättyvät rautatien kiskot. Reki on erityisen iso, sillä kuljetuskin on erikoinen. Reen kyydissä on paperikone osina ja siitä on tuleva Jämsänkosken uuden paperitehtaan ykköskone. Rekeä vetää kahdeksan hevosta. Eletään 1900-luvun alkua. Kolonnan ei tarvitse tarpoa umpihangessa. Talvitietä ovat tallanneet hevoset syksylumilta lähtien kuskaten Jämsänkosken sellua ja paperia junan kyytiin. Asemalle on Jämsänkoskelta matkaa yli 30 kilometriä ja paperia tavalliseen rekeen sopii yksi rulla kerrallaan. Aikaa reissuun kuluu kaksi päivää. Yökortteeri pitää etsiä matkan varrelta. – Toista se on kesällä, tuumivat miehet karvareuhkiansa tuuletellen. Kesällä kuljetus sujuu talvikelejä ketterämmin, sillä avoimet vedet mahdollistavat laivaliikenteen myös Jämsänkoskelle. Yläpuolisilta vesiltä saapuvat tukkilautat. Valmis sellu ja paperi lähtevät alavirtaan kohti Päijännettä ja isoa maailmaa. Vesireitti toimii kuin entinen piika. Se vie mennessään ja tuo tullessaan. Suvella paperikylä ei olekaan mikään perähikiä, vaan kulkureittien keskellä. Näin olivat asiat monella muullakin Sydän-Suomen teollisuuspaikkakunnalla sata vuotta sitten. Talvella ahkeroivat hevoset ja kesällä laivat. Kaikkiaan Suomen vesistöissä höyrysi kesällä satoja työlaivoja miehistöineen. Olisiko paperiteollisuutta syntynytkään ilman kattavaa sisävesilaivastoa ja myöhemmin rautatieverkostoa? Vilskettä vesillä Jämsäläinen prosessinhoitaja Matti Heinonen kantaa pöydälle kansion toisensa jälkeen. Ne ovat täynnä lehtileikkeitä, työpiirustuksia ja valokuvia. Suurin osa materiaalista käsittelee vanhoja Päijänteen työlaivoja ja vesikuljetusten historiaa. Hinaajat olivat vuosikymmenten ajan yhtiöiden työjuhtia. Nyt puu sekä paperi kulkevat pääosin pyörien päällä. ??Tukkinippujen nosto vaati voimaa. Satama ja laivat oli monelle pojalle ensimmäinen oikea työmaa. Taustalla Jämsänkosken tehdas. ?Jämsänkosken hinaajalaivue 1950-luvun alkupuolella. Puuta hinattiin aktiivisesti Päijänteen vesireitillä 1970-luvulle saakka. Metsistä maailmalle
22 | Paperiliitto 6/2014 VANHAT HINAAJAT – Ostin ensimmäisen laivanrungon lankomiehen kanssa 1979. Ensin kiinnostuin oman laivan historiasta ja pian yleensä laivojen tarinoista, Heinonen kertoo. Heinonen on kolunnut arkistoja ja jututtanut vanhoja laivamiehiä. Hänellä on kattava kokoelma Päijänteen höyrylaivojen ”sukuselvityksiä” – rakentamista, katsastamisaikoja, missä niitä on käytetty ja esimerkiksi nimenvaihdoksia. Heinosen koti sijaitsee lähellä Jämsänjoen rantaa. Nykyisin joella voi nähdä kesäpäivänä muutaman uistelijan ja veneilijän. – Ennen joki vilisi elämää. Joen päätepiste eli Jämsänkosken tehdasalue oli viime vuosisadan alkupuolella Päijänteen toiseksi vilkkain satama. Joella kulkivat hinaajat proomut ja lautat perässään. Etelän suuntaan puksuttavat laivat veivät paperia ja sellua Lahden ja Heinolan suuntaan. Takaisin tullessaan ne toivat tehtaalle kalkkikiveä, hiiltä ja polttopuuta ja kauppoihin tavaraa. Hornankattila höyrysi Päijänteen saaressa syntyi sotien jälkeen poika, jonka nimeksi pantiin Heikki Viren. Ensimmäisen työpaikkansa hän sai Johan Ingelinin laivasta. Ingelinin kipparikunen harva dieselkone. Viren vietti viisi nuoruuskesäänsä Päijänteellä ja Jämsänjoella. – Keväällä oli aina kauhea hinku laivoille. Tienestikin oli vesillä parempi kuin maissa. Metsäyhtiöt omistivat pääsääntöisesti työlaivat. Myös uittoyhtiöillä oli omia uittoihin erikoistuneita laivoja. Yksi hinaaja työllisti kuusi miestä. Lisäksi jokaisessa proomussa oli yksi mies. Miehet asuivat työvuorojen välit laivoissa, joten vapaa-aikakin kului enimmäkseen työmaalla. – Nukuttiin ja kalasteltiin. Haitarinsoittajaa meillä ei ollut. Ei se ihan sellaista ollut kuin mustavalkoisissa suomifilmeissä, mutta mukavaa aikaa se oli, hymyilee Viren. Koitti vuosi 1952. Jämsänkoskellekin valmistui rautatie ja paperi siirtyi proomuilta raiteille. Uittohommissa laivojakin vielä tarvittiin. Viimeinen Jämsänkoski-niminen höyrylaiva lopetti liikennöinnin työlaivana 1972. Tietokone tukkiautossa Kesä 2014. Pihka tuoksuu Jämsänkosken puukentän laidalla. Kuljetusyrittäjä Ari Kuljulle tuoksu on tuttua tutumpi. Toisen polven yrittäjänä hän on ajanut tehtaalle raakaainetta kymmenien vuosien ajan. suku johti Päijänteellä kolmen sukupolven ajan Yhtyneiden Paperitehtaiden laivastoa, johon kuului useita hinaajia ja kymmeniä proomuja. Viren oli laivoilla höyrykattilan lämmittäjä. Halkoja kului hornankattilassa motti tunnissa. – Yhtyneiden laivat olivat loppuun saakka höyrykäyttöisiä. Joukossa saattoi olla jo?Sellupaalien lastaajia Jämsänkosken satamassa 1920-luvulla. ?Heikki Viren aloitti työuransa hinaajilla. Matti Heinonen kerää tietoa vanhoista laivoista. ” Keväällä oli aina kauhea hinku laivoille.
Paperiliitto 6/2014 | 23 VANHAT HINAAJAT Merja Puhakka liikkuu paljon. – Neljätoistavuotiaana tein isälle kuormia. Jatkoimme isän jälkiä velipojan kanssa. Kuljun isä oli aloittanut puutavaraliikennöinnin 1940-luvun lopulla. Tuohon aikaan metsäautoteiden verkosto oli olematon. Kuormat lastattiin käsipelissä tai alkeellisilla vinsseillä. – Ennen autossa tarvittiin apumies, jopa kaksi. Nyt auton kanssa pärjää yksi mies. Tietokone ohjaa töitä. Toisaalta autotkin olivat ennen pienempiä eikä nykyisenlaisia tehokkuusvaatimuksia ollut. Moni yrittäjä osti uransa alkajaisiksi velkarahalla auton ja ryhtyi ajamaan. Nykyisin mies ja auto -parivaljakko ei toimi. Jotta alalla pärjää, tarvitaan enemmän kapasiteettia. Ylipäätään koko puun hankintaprosessi on ketjuuntunut takaamaan sen, että raaka-aine saapuu mahdollisimman tuoreena ja jouheasti metsästä tehtaalle. Logistiikka toimii Teemu Heinävaara työskentelee UPM:n Jokilaakson tehtaiden resurssien ja kaluston vastaavana prosessi-insinöörinä. Raaka-aineen vastaanotosta vastaa terminaalipäällikkö Lauri Merikallio. Heidän mielestään nykyinen kuljetuslogistiikka toimii hyvin. Raaka-aine saapuu tehtaille pääsääntöisesti autokuljetuksina. Suurin osa paperista lähtee maailmalle junakyydillä. Toki osa kuljetuksista hoituu toisinkin päin: juna tuo Jämsänkoskelle puuta ja autot vievät paperia kotimaan kohteisiin. – Ulkomaille lähtevä paperi lähtee aina junalla satamaan, josta se jatkaa laivalla matkaa, he kertovat. Entä ovatko uitot katoavaa kansanperinnettä? Lauri Merikallio kertoo, että viimeinen tukkilautta saapui Kaipolan tehtaan rantaan kolme kesää sitten. Nyt kuitupuu Päijänteen saarisavotoilta saapuu tehtaalle proomukyydillä. Päijänteellä tukkilauttoja ei enää näy. Uittoja Itä-Suomessa Vuoksen vesistössä eli Pielisellä, Saimaalla ja Kallavedellä uitot ovat yhä tätä päivää. Viime kauden uittomäärä oli 720 000 kuutiometriä. – Vuoksen vesistö on suuri vesialue ja pitkien matkojen vuoksi uitto on täällä taloudellisesti kannattavaa, sanoo Matti Purhonen Järvi-Suomen Uittoyhdistyksestä. Hinaaminen on ekologisesti kestävin kuljetusmuoto, sillä yksi hinaaja tekee kerralla 400 rekan työn raakapuun kuljettajana. Vielä vuosituhannen vaihteessa Saimaan kanava teki ennätystilastoja, kun raakapuuta tuli ja sellua meni Venäjän suunnalle. Kymmenen vuoden ajan laivakuljetukset kanavalla ovat vähentyneet, sillä itään kulkevat laivat reagoivat herkästi taloussuhdanteisiin. Terveisiä tielaitokselle Logistiikan asiantuntijat näkevät, ettei raaka-aineen tai valmiin tuotteen kuljetusmenetelmissä tapahdu lähivuosina suuria mullistuksia. Tieliikenteessä kuljetuskaluston maksimikapasiteettia on tänä keväänä nostettu niin, että autossa voi olla yhdeksän akselia. Yhdistelmä saa painaa 76 tonnia. Jos jotain, niin kuljetusalan väki toivoo perustiestön pitämistä kunnossa. – Kun 1960-luvulla kuorman suuruus oli 20 kehyskuutiometriä, nyt se on 60 kiintokuutiometriä, sanoo Ari Kulju. Kaikkein suurimmat yksittäiserät niin puuta kuin paperia kulkevat sisämaassa yhä raiteilla. Ari Kulju ei aja enää tukkiautoa. Hänen työmaansa on kotikonttorissa, josta käsin hän ohjaa kolmen osayrittäjänsä työtä ja liikennettä. Jotain alan vaativuudesta kertoo se, että tukkirekka maksaa noin 500 000 euroa. Auto kestää neljä vuotta lähes yhtämittaista ajoa. Laivat yhä huutelee Laine liplattaa ja aurinko paistaa entisen höyrylaivan kannelle. Matti Heinosen Jämsänkoski-laiva kantaa perinteikästä nimeä, vaikka laivaa viekin nykyisin eteenpäin dieselmoottori. – Alus on otettu käyttöön 1890-luvulla. Alun perin tämän nimi oli Jatko ja se työskenteli Keiteleellä. Näin on käynyt suurimmalle osalle entisajan sitkeistä työjuhdista. Ne jatkavat elämäänsä vapaa-ajan aluksina, ja käyttövoimaksi on vaihdettu dieselöljy. Mutta on niitäkin laivoja, jotka ovat pysyneet höyryvetoisina. Sisävesien höyrylaivaperintöä vaalii Suomen Höyrypursiseura, jonka rekisterissä on yli 80 höyryalusta. Suurin osa niistä on nimenomaan entisiä työlaivoja. Yleisöllä on mahdollisuus tutustua veteraanilaivojen huuteluun kesäisin niin Saimalla kuin Päijänteelläkin.? P ??Matti Heinonen ystävineen demonstroi vanhan ajan laivaelämää videofilmiä varten toissa kesänä Jämsänjoella. ?Ari Kulju aloitti rekkahommat isänsä apupoikana. Hän on ehtinyt ajaa tuhansia ja tuhansia tukkikuormia tehtaiden tarpeisiin.
24 | Paperiliitto 6/2014 PAPERIDUUNARIN MAAILMA ? Väkiluku: 45,8 miljoonaa ? Paperiteollisuudessa 42 700 työntekijää, joista 78 % miehiä ja 22 % naisia (2013). ? Vuosityöaika paperiteollisuudessa on keskimäärin 1 744 tuntia. Vuosipa ? Paperiteollisuuden myynti vuonna 2013 oli 11,6 miljoonaa euroa, noin 16 prosenttia Espanjan kemianteollisuuden kokonaismyynnistä. ? Kaksi merkittävää työntekijöiden keskusammattijärjestöä ovat sosialistinen UGT (Unión General de Trabajadores) ja kommunistinen CC OO (Comisiones Obreras). Ay-liikkeen ominaispaino on melko suuri, sillä työmarkkinasopimuksiin liittyy laaja yleissitovuus. Sopimusten piirissä on noin 90 prosenttia palkansaajista. Teksti Maria Markus Kuva Nuria Ayats E spanjan heikko työllisyysja taloustilanne näkyy teollisuudessa muun muassa siten, että tuotannon puolella työskentelee paljon korkeasti koulutettuja ihmisiä. Työttömyysaste on Eurostatin mukaan ollut tänä vuonna noin 25 prosenttia eli maailmanennätysluokkaa. – Ihmisille kelpaa nyt lähes mikä tahansa työ, eikä työvoimasta siis ole pula, vaikka paperialalla tarvitaan osaavaa ja kokenutta väkeä, vuoropäällikkönä Stora Enson Barcelonan-tehtaalla työskentelevä 31-vuotias Narcis Clotas toteaa ja lisää samaan hengenvetoon, että työ paperiteollisuudessa nähdään Espanjassa melko houkuttelevana. – Esimerkiksi palkkataso on hyvä ja olen ainakin itse tosi tyytyväinen saamaani palkkaan, hän kertoo. Siestaa ei pidetä Stora Enson Barcelonan-tehtaalla valmistetaan kartonkia keräyskuidusta. Koneita käytetään suomalaisittainkin tuttuun tapaan kolmessa kahdeksan tunnin vuorossa, seitsemänä päivänä viikossa. Barcelonassa ei valiteta Espanjan työttömyysaste on maailmanennätystasoa. Paperiteollisuudessa ansaitsee melko hyvin. ?Vuoropäällikkö Narcis Clotas (vas.) ja työntekijät Francisco Mendez, Pedro Aguilera ja Manuel Prieto Stora Enson Barcelonantehtaalla. Narcis on työskennellyt tehtaalla vasta kolme vuotta, mutta muilla on takanaan jo kaksi vuosikymmentä samalla tehtaalla. Siesta ei siis kuulu työntekijöiden päivärytmiin Espanjassakaan ja vuorotyö tuo omat haasteensa työntekijöiden arjen pyörittämiseen. – Teemme kuusi päivää töitä yhtä vuoroa, minkä jälkeen on kaksi päivää vapaata. Sitten vaihtuu vuoro. Koska vapaat osuvat muiden kanssa usein eri aikaan, yksityiselämä joskus vähän kärsii, Narcis Clotas kertoo. Hänellä ei ole lapsia, mutta hallinnollisia töitä tekevän avovaimon kanssa vapaa-aika jää joskus Narcisin mielestä harmittavan vähiin, sillä vuoroja tehtaalla ei ole juuri tapana vaihdella. Hyvänä puolena Narcis pitää sitä, että työvuorot kestävät vain kahdeksan tuntia ja varsinkin aamuvuoroviikkojen aikana on mukavaa, kun töistä pääsee kotiin ajoissa, jo kahdelta iltapäivällä. Silloin on hyvin aikaa mennä vaikka rannalle tai urheilemaan. Kesälomaa paperityöläisillä on kuukauden verran. Ne, jotka ovat töissä muiden viettäessä kesälomaa, tekevät Narcisin mukaan hommia tuolloin erityisen tiukkaan tahtiin, sillä silloin on paikattava lomalaisten jättämät aukot. Mutta Narcis ei valita, ja kertoo, että valitukset ovat melko vähissä tällä hetkellä noin 210 työntekijää työllistävällä tehtaalla muutenkin. – On hyvä, että on töitä. Tiukoissa paikoissa koko porukka tsemppaa, hän kertoo.? P Järjestäytyminen vähäistä Espanja 26 122 € 28 211 € TEOLLISUUDEN VUOSIPALKKA KESKIMÄÄRIN VUOSIPALKKA PAPERITEOLLISUUDESSA Barcelona Lähde Fitag, Eurostat, finlandia.es
Paperiliitto 6/2014 | 25 PARASTA ELÄMÄSSÄ Teksti Ilkka Palmu Kuva Miisa Kaartinen M inä olen 47-vuotias operaattori Kyröskosken tehtaan voimalaitokselta. Jo 16 vuotta samaa rauhallista ajoa. Talo tienaa eniten, kun paperimiehellä on jalat pöydällä ohjaamossa. Minä vaan en ole sellainen paikallaanistuja. Teen siviilissä sähkömiehen hommia, ettei pääse taidot ruostumaan. Firman nimiin olen tehnyt työhallin kotipihaan, se on melkein valmis. Remontoin emännän kotitaloa isommaksi, kun meille tuli perheenlisäystä 4 vuotta sitten. 5 vuotta sitten erosin. 3 lasta on edellisestä elämästä. Vanhin asuu siinä talossa, jonka rakensin Ikaalisiin 22 vuotta sitten. Nykyinen koti on emännän kotitalo. Terassilta katselen peltoja ja Mahnalanselkää, jos töiltä ennätän. En ole ajatellut lähteä pois enää. Perheen kanssa minä olen onnellisin, mutta yhteistä aikaa on harvoin. Tehdään kummatkin vuorotöitä. Viikko oltiin yhdessä kesälomalla Pärnussa ja talvella mennään viikoksi Lappiin hiihtämään. Se on emännän opettama harrastus. Moottoripyöriä minulla on pari kolme, mutta en minä niitä harrasta. Ei se ole vapautta. Kolme vuotta sitten näin ilmassa kaverin, joka lensi moottori selässä. Se näytti vapaudelta. Sen jälkeen olen opetellut varjoliitoa, enkä enää muuta tekisi. Ihan sama, vedetäänkö minut ilmaan veneellä tai moottorikelkalla tai mönkijällä — kun vetonaru irtoaa 500 metrissä, ihan sama. Ette tajua kuitenkaan, miten mahtavaa on olla oikeasti yksin. Siellä kuuluu hiljaista suhinaa. Aurinko laskee mettänrajaan, ilma punertuu ja minä katselen kaikkea yläpuolelta. Kaikki narut omissa käsissä.? P Mika Näsi haluaa pitää narut omissa käsissään. Onnen yläpuolella Sarjassa lukijat kertovat itsestään. Mika Näsi on hämeenkyröläinen prosessinhoitaja Metsä Board Kyron voimalaitoksella. Kun moottorivene vetää Mika Näsin ilmaan, hän on vapaa.
26 | Paperiliitto 6/2014 HIOMO E nsimmäinen SAK:n vuoden luottamusmies oli Harri "Hapi" Lindholm, joka on toiminut Sappin Kirkniemen paperitehtaan pääluottamusmiehenä vuodesta 2007 alkaen. Hapin valinnassa painoivat hänen tarmokas ja pyyteetön paneutumisensa työntekijöiden asioiden hoitoon. Samoin tärkeinä valintaperusteina pidettiin yhteistyökykyisyyttä, järjestöllistä aktiivisuutta ja oman ammattitaidon kehittämistä. Harri Lindholm, mikä on luottamusmiehen syvin olemus? – Heh, no se on jengin puolustaja. Siihen sisältyy ylipäänsä sopimusten kanssa touhuaminen: työehtosopimukset ja paikalliset sopimukset ja lait ja sen seuraaminen että niitä noudatetaan. Lindholmin mielestä on erittäin tärkeää, että pääluottamusmies toimii yhteistyössä osastojen luottamusmiesten kanssa. Nykyään työntekijöiden huolien kuuntelu on myös suuri osa luottamusmiestyötä. – Ihmiset purkautuvat luottamusmiehelle ja kertovat asioita, se on tärkeä asia, sanoo Lindholm. Hänen mukaansa tulevaisuudessa iso juttu tulee olemaan yhteistyö eri konsernien ja alojen luottamusmiesten kanssa. Löytyisikö Sinun työpaikaltasi seuraaja Hapille? Myös tänä vuonna painotetaan samoja ominaisuuksia kuin ensimmäisen SAKlaisen luottamusmiehen valinnassa. Haussa on luottamusmies, joka kokoaa ympärilleen yhteistyöverkoston, pitää yhteyttä jäseniin omalla työpaikallaan ja on yhteydessä myös ammattiosastoon sekä liittoon. Neuvottelutaito ja yhteistyökyky ovat hänen ominaisuuksiaan ja omien taitojen kehittäminen ja Ehdota vuoden luottamusmiestä! kouluttautuminen ovat hänelle tärkeitä. Hän on aktiivinen edunvalvoja ja oman työyhteisönsä kehittäjä. Jäsenhankintakaan ei ole hänelle vierasta, hän huolehtii tiedon leviämisestä ja kasvattaa uusia aktiiveja. Hän tukee muita jaksamisessa, mutta huolehtii myös siitä, että omat voimat eivät lopu. Onko työpaikallasi, ammattiosastossasi tai liitossasi luottamusmies, jolla on yllä kuvattuja ominaisuuksia? Olet seurannut hänen toimintaansa ja vakuuttunut, että juuri hän ansaitsee tulla ehdotetuksi vuoden luottamusmieheksi. Täydellisyyttä ei suinkaan odoteta, mutta vuoden luottamusmiehen tulee olla henkilö, jolla on sydän ja järki mukana toiminnassa. Stipendi, 1000 euroa, ojennetaan vuoden luottamusmieheksi valitulle SAK:n luottamusmieskonferenssissa Musiikkitapahtuma tarjosi elämyksiä Teksti Eeva Eloranta-Jokela T yöväen musiikkitapahtumassa Paperiliiton teltalla sai valokuvauttaa itsensä mukaan entisaikojen paperitehtaan miljööseen. Kuvattavaksi asettui niin paperiliittolaisia luottamushenkilöitä kuin puoluesihteereitä. Aikamatka menneeseen kiinnosti myös nuoria kävijöitä. Valokuvauksen toteutti Valkeakoskella pidetyssä tapahtumassa Paperiliiton toimiston väki, joka samalla tapasi paperiliittolaisia käviEntisajan tehdassalin tunnelmiin sulautui myös Walkin pääluottamusmies Jorma Pirttilä Valkeakoskelta. Tiina Suomalainen E mmi Reinikainen kiittelee opastajiaan. Heidän avullaan hän on saanut kesän aikana tankattua taas paljon uutta tietoa. – Opastajat ovat aidosti kiinnostuneita siitä, että oppi menee perille. He ovat kivoja ja heidän kanssaan tulee hyvin juttuun. UPM:n oppisopimuskoulutettavien opastajiksi valitaan halukkaita ja soveliaita työtekijöitä. Yleensä kyseessä ovat konkarit, jotka ovat jo vuosia opastaneet kesätyöntekijöitä ja omaa väkeä. Oppisopimuskoulutettavien opastamiseen heidät perehdytetään työpaikkaohjaaja -koulutuksella. Opastajille maksetaan tes:n mukainen korvaus. Hiljalleen Reinikainen alkaa hahmottaa isoa tehdasta ja ymmärtää, mitä missäkin tapahtuu. – Minulla ei ole kovin hyvä muisti. Asiat eivät jää mieleen, jos minulle vain kerrotaan, mitä pitää tehdä. On nähtävä ja tehtävä itse. Sillä tavalla opin parhaiten. Opittavaa piisaa, sillä Reinikaisesta tulee aikanaan käynninvarmistaja, joka työskentelee tuotantoprosessissa mutta osallistuu myös sähköautomaation kunnossapitotehtäviin käynnin ja seisokkien aikana. Työ auttaa suruun Syyskuussa Reinikaisella alkaa kolmen viikon teoriajakso. Se ei jännitä. – On vain keskityttävä, päntättävä, mietittävä ja kyseltävä. Reinikainen ei ole oikein ehtinyt nauttia helteisestä kesästä, vaan työ on vienyt mennessään. Hänellä oli viikon kesäloma, joka meni ratsastaessa ja mökkeillessä. Kesä jätti surullisen tunnelman, sillä Emmin ylläpitohevonen kuoli yllättäen heinäkuun lopussa. Samoihin aikoihin elämässä oli muutakin surua. Rakkaan hevosen kuolema iski niin kovasti, että Emmi alkaa vasta hiljalleen ymmärtää, mitä on tapahtunut. – Työnteosta on ollut paljon apua, sillä se vie ajatukset muualle.? P ” On nähtävä ja tehtävä itse.” Kiitos konkarit Palsta seuraa Emmi Reinikaisen oppisopimuskoulutusta. OPPISOPIMUKSESSA Mikko Nikkinen Emmi kertoo, että opastajien kanssa tulee hyvin juttuun. Emmi Reinikainen ? Ikä: 29 ? Asuinpaikka: Imatra ? Perhesuhteet: Avoliitossa ? Harrastaa: Koiria ja hevosia Essu ylle tai haalarit jalkaan. Festarivieras eläytyi eilispäivään.
Paperiliitto 6/2014 | 27 HIOMO Palsta kertoo vanhan kuvan herättämiä tarinoita. Paperiliitto-lehti alkoi ilmestyä vuonna 1959 VANHA KUVA KERTOO 54 VUOTTA SITTEN Reima Kangas S avon keskisen kihlakunnan manttaalikomissaari Brynolf Brunou sai 1746 Kuninkaalliselta Vuorikollegiolta luvan masuunin, kankirautavasaran ja kahden ahjon perustamisluvan Juankosken partaalle. Toimintansa aloitti Suomen ainoa Ruotsin vallan aikainen järvimalmimasuuni. Eri vaiheiden jälkeen vapaaherra Anton von Alfthan osti tehtaan vuonna 1904. Paroni von Alfthan sulki vanhan masuunin ja osan metalliteollisuudesta. Tehdas alkoi keskittyä puuja paperiteollisuuteen. Vuonna 1907 paroni rakennutti Juantehtaalle puuhiomon, ja vuonna 1913 tehdas alkoi tehdä kartonkia. Von Alftan kärsi kuitenkin pääoman puutteesta ja myi tehtaan Kymiyhtiölle vuonna 1915. Vuonna 1988 tehdas myytiin yksityiselle sijoittajaryhmälle. Myyntiä varten tehdas oli siirretty Stromsdal Oy -nimisen yhtiön omistukseen. Yhtiö jätti konkurssihakemuksen vuonna 2008. Vuonna 2011 tehtaan osti hollantilaisomisteinen Premium Board Oy. Uudelleen käynnistynyt kartongin tuotanto keskeytettiin marraskuussa 2012. Siitä lähtien tehdas on ollut käynnistymässä useita kertoja, mutta tuotanto seisoo yhä. Lue yhtiön viime vaiheista sivulta 6. ? P Onko sinulla paperiliittolaisista kertova vanha kuva? Lähetä tiedot tai kuvasi toimitukseen. Muista laittaa mukaan myös yhteystietosi. On vuosi 1946 ja Juantehtaan 200-vuotisjuhla. Juhlaväkeä kävelemässä juhlaportista köynnöksillä koristellulle sillalle, joka johti juhlapaikkaan, tehtaan kartonkisaliin. Juantehdas 200 vuotta ”Liekö kaipuu kaukomaihin saanut valtaansa nämäkin laivaa tähystelevät pienokaiset?” Herkän kansikuvan takana Paperiliitto-lehden sisältö oli heinä-elokuun 1960 numerossa varsin painavaa. Rotutaistelut olivat kärjistyneet Etelä-Afrikassa ja Yhdysvalloissa. Myös ay-liikkeen tuli edistää tasa-arvoisuutta kaikissa maissa rotuun ja poliittiseen orientoitumiseen katsomatta. Pidentyneen kesäloman toivottiin antavan voimia. Syksyllä olisi edessä työehtosopimuskierros, mutta myös laajoja sosiaalisia uudistuksia. SAK:n tavoitteensa oli palkansaajaväestön ansiotason kohottamisen lisäksi työajan lyhentäminen 40 tunniksi viikossa, lakisääteisen sairausvakuutuksen saavuttaminen, samapalkkaisuusperiaatteen toteuttaminen sekä työntekijöiden eläkekysymyksen eli työeläkkeen järjestäminen. ? P Kohti painavia päätöksiä Emil Vesterinen, Lusto, Suomen Metsäyhdistyksen kokoelma / Metsätaloudellinen Valistustoimisto Ehdota vuoden luottamusmiestä! Kiljavan Opistolla 11.10.2014. Ehdotuksien tulee olla SAK:ssa Tarja Kaukovaaralla (tarja.kaukovaara@sak.fi) viimeistään pe 12.9.2014. Ehdottajana voi olla yksityinen henkilö, työyhteisö, ammattiosasto tai liitto. Ehdotus on vapaamuotoinen. Sen tulee sisältää ainakin seuraavat tiedot; nimi, sähköposti, puhelinnumero, ikä, liitto, työpaikka, kauanko esitettävä henkilö on toiminut luottamusmiehenä sekä ehdotuksen perustelut. ? P Lisätietoja: Merja Lehmussaari, merja.lehmussaari@sak.fi, 040 504 2152 Tarja Kaukovaara, tarja.kaukovaara@sak.fi, 040 578 1208 Ensimmäisen vuoden luottamusmiehen mielipiteitä voit kuunnella osoitteesta www.youtube.com. Hae hakusanoilla ääniä Suomesta. – Luottamusmiehet tekevät tosi tärkeää duunia, joten iso kiitos siitä teille kaikille, sanoo Harri Lindholm. Sanni Halla-aho Musiikkitapahtuma tarjosi elämyksiä jöitä ja muita ohikulkijoita tapahtumatorilla. Historian havinaan ei ollut vaikea hypätä Valkeakosken kaupunginteatterin lainaamissa asuissa. Avaispäivänä festarikansa sai nauttia Heikki Silvennoisen ja Kalle Salosen esityksistä Paperibluesissa, Paperiliiton nimikkotapahtumassa. Kirjaslammen tanssilava houkutteli bluestaitureiden ystäviä kävijäennätykseen saakka kuumaan bluesiltaan. Paperitorilla esiintyi festivaalin aikana useita suomalaisen musiikkitaivaan tähtiä Eppu Normaalista Einiin. Heinäkuun lopulla pidetty festivaali järjestettiin tänä vuonna jo 43. kerran. Työväen Musiikkitapahtuma järjestetään seuraavan kerran 23.– 26.7.2015. ? P
28 | Paperiliitto 6/2014 HIOMO Jukka Koskinen E ntinen työkaveri ja ammattiosaston aktiivi kuoli heinäkuun alussa, nuorehkolla iällä. Suruviesti sai miettimään elämän käänteitä ja sitä, kuka kulkee vierellä, kun elämä murjoo. Ihmissuhteet ovat tärkeä asia. Kun tätä meidän toimialaa on melkoisesti riepoteltu, niin saman kokeneet ystävät ja kaverit ovat saattaneet nousta arvoon arvaamattomaan. Joskus sattuu virhearviointeja. Otin äskettäin sähköpostilla yhteyttä ihmiseen, jota olin pitänyt lähes ystävänäni. Hän ei ollut vastannut ”kuis menee” -tekstiviesteihini. Sain viimein vastauksen, joka jopa hivenen loukkasi. Hetken vähän itketti, mutta sitten niistin nenäni, ja ei kun eteenpäin. Tuon jälkeen tuli mietittyä ystävyyttä ja kaveruutta. Meillä kaikilla on ihmisiä, jotka ovat kulkeneet hetken rinnalla ja sitten menneet ohi. Ystäviä taitavat olla ne, jotka ovat pysyneet matkassa kauemmin. Jokaiselle ohikulkeneellekin on meillä muistoissa oma paikkansa. Toisille tärkeäkin. Tässä kohtaa facebook on hyödyllinen. Olen sieltä löytänyt muutaman kouluaikaisen ihmisen. On luonnollista, että työkavereista tulee iso osa elämää. Osa kulkee elämässä mukana, toiset haihtuvat kuin eetteriin, jos työelämä ei enää yhdistä. On valitettavaa, että ihmisiin, jotka olet kokenut tärkeiksi, ei tule oltua yhteyksissä. Kun ei koskaan tiedä, koska itsekin tarvitsee rinnalla kulkijaa. ? P Ystävä hädässä TARKKAILIJA Käytöntarkkailija ja ammattiosasto 19:n sihteeri Anri Mäkynen työskentelee Kymillä Kuusanniemessä. Tällä palstalla Mäkynen on tietävinään mistä kirjoittaa. Osa kulkee elämässä mukana, toiset haihtuvat eetteriin. Teksti Eeva Eloranta-Jokela Kuvat Terhi Palin ja Jarno Kummun kotialbumi K un kaipaat rauhalliseen, merelliseen ympäristöön, kalaan tai marjastamaan, suuntaa Särkelään. Se on Paperiliiton jäsenten lomapaikka Särkisalossa, Turun itäisessä saaristossa. Särkelässä on tänä kesänä käynyt monia ensikertalaisia. Kemiläinen Jarno Kummu oli useasti katsellut Paperiliiton lomapaikkoja nettisivuilta, mutta ei ollut käynyt yhdessäkään. Kun perheen elokuisella kesälomareissulla oli pari yötä vietetty asuntoautossa pääkaupunkiseudulla, välähti Kummuille mieleen vierailla Särkelässä. – Kannatti soittaa ja kysyä. Oltiin ensin yö asuntoautossa, mutta toiseksi yöksi siirryttiin taloon, koska sopiva huone oli vapaana. Tuntui mukavalta saada enemmän tilaa ympärille. Ainakin nuo 12ja 14-vuotiaat toivoivat jo enemmän omaa rauhaa. Nelivuotiaamme puolestaan tykkäsi tavata uusia ihmisiä ja puhella juttujaan, Kummu kertoo. Uusi käynti mielessä Stora Enson Veitsiluodon tehtaan PK 5:llä työskentelevä Jarno Kummu piti Särkelää hienona paikkana, jota aikoo varmasti käyttää vielä uudelleen. Seuraavalla kerralla hän aikoo tehdä varauksen etukäteen, eikä luottaa viime hetkeen. Majoituksen jäsenhintaa 10 euroa vuorokaudelta per aikuinen majoittuja Kummu pitää varsin sopivana. Myös vaunualueelle hinta on kohtuullinen, kun ottaa huomiSärkelä kutsuu Suolaista vai makeaa? Särkelässä pääset kummankin veden äärelle. ?Majoitustilat ovat korkeatasoiset. ?Särkelässä voi rentoutua saaristomaisemaa katsellen ja kalastaen tai kulkea vehmaassa metsämaastossa. ?Jarno ja Sari Kummun matkassa Särkelässä olivat tyttäret Jenni ja Roosa Montonen sekä Sanni Kummu. Jarno Kummu piti Särkelää hienona paikkana.
Paperiliitto 6/2014 | 29 HIOMO oon, että paikka on rauhallinen ja vain jäsenille tarkoitettu. Majoitustiloja on kahdessa talossa. Uudemmassa, 2008 valmistuneessa, on neljä neljän hengen ja neljä kuuden hengen huonetta. Vanhemmassa uudistetussa rakennuksessa, on puolestaan neljä huonetta, joissa jokaisessa viisi vuodepaikkaa. Tarvittaessa vanhemman rakennuksen parvelle on järjestettävissä nukkumapaikat jopa 30 vieraalle. Kaksi vaunualuetta Särkelässä on kaksi asuntovaunualuetta. Toinen sijaitsee meren rannalla ja toinen Makarlanjärven lähistöllä parin kilometrin päässä päärakennuksista. Meren rannan alue on käytössä ympärivuotisesti. Lohjalaiset Teija Turpeenoja ja Matti Laakso ovat käyneet Särkelässä alueen perustamisesta lähtien ja ympäri vuoden. Asuntoautolla on vierailtu myös liiton kahdessa muussa lomapaikassa Törmälässä ja Puralassa. Pariskunta käväisi viimeksi Särkelässä mustikassa tutulla porukalla. Vuorokausimaksun tultua voimaan he eivät käy alueella yhtä usein kuin ennen. Tutuilla marjastusja kalapaikoilla käynnin lomassa Särkelässä tavataan muita tuttuja kävijöitä. Yhteistä lomapuuhaa Särkelän lomapaikan hoitajat Terhi Palin ja Osmo Koste voivat herätä kirjaimellisesti kukonlaulun aikaan. Kanoilla on tänäkin kesänä riittänyt katsojia ja pystykorva Riinalla lenkkikavereita, sillä lapsiperheitä on ollut liikkeellä aiempaa enemmän. Varatuinta aikaa Särkelässä ovat juhlapyhät ja heinäkuu, mutta käydä kannattaa ympäri vuoden. Koulujen syyslomiksi on jo tehty varauksia. Isäntäpari saa kävijöiltä kiitosta siisteydestä ja paikkojen hyvästä hoidosta. Juhlapyhinä on lämminhenkistä yhteistä puuhaa, johon kävijät voivat halutessaan osallistua. Lomapaikanhoitajien toimenkuvaan on kesäkuun alusta lähtien kuulunut käyttömaksun tarkistus ja vastaanottaminen. Siirtymäkaudella on ollut etua siitä, että kävijämäärään tuli notkahdusta. Näin on jäänyt aikaa perehtyä rauhassa maksuohjelman käyttöön. Aiempaa useampi kävijä viipyy yön tai kaksi. – Jos kiinnostusta on jäädä varattua pitemmäksi aikaan, voi lisävuorokausia varata ja maksaa myös paikan päällä, vinkkaa Koste ja nousee traktoriin. Hänen tehtäviinsä kuuluu myös korjata elokuisen myrskyn kaatamia puita Särkelän mailta. ? P Näin varaat majoituksen Paperiliiton lomapaikoista 1. Tee varaus puhelimitse. Särkelä 050 373 9877, Purala 050 340 0127, Törmälä 050 566 6119. Varausaika on arkisin kello 11.00–13.00 2. Maksa majoitus etukäteen Paperiliiton tilille FI47 1521 3007 1036 01. Käytä seuraavia viitenumeroita sen mukaan, minne teet varauksen: Törmälä: 20182584 Purala: 20182568 Särkelä: 20182571 3. Näytä lomapaikassa kuitti maksusta ja voimassa oleva jäsenkortti. Maksun voi myös poikkeustapauksissa suorittaa lomapaikoissa pankkitai luottokortilla. Maksu suoritetaan tulopäivänä klo 12.00–14.00 tai seuraavana päivänä klo 12.00–14.00. Peruutustilanteet ? Varaus on sitova. Varauksen voi perua vain lääkärintodistusta vastaan tai muulla pätevällä syyllä. Lähetä maksujen palautusta varten liiton toimistoon vapaamuotoinen hakemus. Tarkemmat ohjeet: www.paperiliitto.fi > jäsenasiat > lomat ja hyvinvointi > liiton omat lomapaikat > varausohjeet. Tutustu netissä: sarkela.net tai www.facebook.com/ paperiliittosarkela OSASTOT Tampereen osasto 4 Osastomme eläkeläiset ja työttömät: tulkaa kahvittelemaan entisten työtovereiden kanssa kuukauden viimeisenä torstaina klo 12, ammattiosaston tiloissa, Näsilinnankatu 22 A, 5. kerros. Tapaamiset käynnistyvät 25. syyskuuta. Joutseno osasto 23 Onkikilpailut: Likosenlahden satama to 11.9. klo 17 alkaen. Hämeenlinnan os. 66 Osasto tarjoaa teatterinäytöksen eläkeläisille Hämeenlinnan kaupunginteatterissa, ”Havannan Kuu” la 25.10. klo 13. Lippuja on varattu 55 kpl. Sitovat ilmoittautumiset 3.10. mennessä Pirkko Aspholmille, puh. 050-5293002. Kahvitarjoilu väliajalla. Ilmoitathan Pirkolle myös mahdollisesta esteestä, ettei maksettu lippu jää käyttämättä. Holiday Club –alennus laajeni Lomat: Paperiliiton jäsenet saavat 30 prosentin alennuksen Holiday Clubin seitsemän kylpylähotellin majoitushinnasta. Alennus koskee Holiday Clubeista Tampereen Kylpylää, Saimaata, Katinkultaa, Kuusamon Tropiikkia, Sallaa, Saariselkää ja Ylläs Saagaa. Ylläkseltä alennuksen on saanut myös aiemmin. Varaukset tehdään osoitteessa www.holidayclub.fi ja alennukseen oikeuttava koodi on paperiliitto1. Varauskoodilla saat alennuksen päivän majoitushinnasta. Etu ei koske Holiday Club -loma-asuntoja. Holiday Clubin viikko-osakkeista ja niitä koskevista äkkilähdöistä lisää Paperiliiton nettisivuilla www.paperiliitto.fi. Keurusharjulla viihtyvät kaikki. K euruulla, keskisuomalaisessa honkaharjussa sijaitsee 30 Paperiliiton ja Pron omistamaa loma-asuntoa. Paperiliiton jäsenet ja mukana olevat perheenjäsenet saavat 50 prosentin alennuksen majoituksesta Keurusharjun lomaosakkeiden normaalihinnoista laskettuna. Keurusharjun avainpalvelusta sekä siivousja huoltopalveluista vastaa Mäntän Klubi 1.9.2014 alkaen. Varaa lomasi nyt! Yhteystiedot: info@klubin.fi, 03474 5900 ja www.keurusharju.fi ja www.klubin.fi Hotelnetin kautta varatessa anna kampanjakoodi Paperiliitto, niin saat jäsenedun -50% käyttöösi. Netissä varatessa maksu luottokortilla tai verkkopankissa. Hinnat: viikolla 125€/vrk ja pe-su 170€/vrk. Paperiliiton jäsenille -50 %. Muistathan ottaa jäsenkortin mukaan! Keurusharjun loma-asunnot ? Tilaa kuudelle hengelle (50 m 2 ). Asunnoissa on olohuone, takka, tv, sauna, suihku, wc, vaatteiden kuivauskaappi, keittiö astiastoineen, jääkaappi, liesi, mikroaaltouuni, kahvinkeitin, laajakaistayhteys, makuuhuone, makuuparvi, erillinen pieni makuusoppi ja lasitettu veranta. ? Joihinkin asuntoihin voi ottaa lemmikkieläimen mukaan lisämaksua vastaan. ? Loma-asuntoalueen keskeltä löytyy yhteinen pesutupa, suksien voiteluhuone ja grillikatos. Kesä jatkuu Keurusharjulla
30 | Paperiliitto 6/2014 HIOMO | Paperityöväen työttömyyskassa tiedottaa Vuorotteluvapaaseen muutoksia J os vuorottelija on kuitenkin tehnyt vuorottelusopimuksen ennen syyskuun alkua ja aloittaa vuorotteluvapaan vuoden 2014 loppuun mennessä, lakimuutokset eivät vaikuta vuorotteluvapaan pitämiseen. Eduskunta vahvisti uuden vuorotteluvapaalain elokuun alussa. Työhistoriaedellytys 16 vuoteen Vuorotteluvapaalle jääminen edellyttää jatkossa 16 vuoden työhistoriaa nykyisen 10 vuoden sijaan. Muussa EU/ETA-maassa tai Sveitsissä tehty työ otetaan huomioon laskettaessa työhistoriaedellytyksen täyttymistä. Sijaisen edellytykset tiukentuvat Vuorotteluvapaan sijaiseksi tulee palkata työtön työnhakija. Tähän asti edellytys on täyttynyt, jos sijainen on ollut työttömänä yhden päivän. Syyskuusta lähtien edellytetään, että sijainen on ollut työttömänä vähintään 90 päivää vapaata edeltävän 14 kuukauden aikana. Sijaiseksi palkattavan on lisäksi oltava työttömänä työnhakijana välittömästi ennen vuorotteluvapaan alkamista. Sijaiselle riittää kuitenkin yhden päivän työttömyys, jos hän on vuorotteluvapaan alkaessa alle 25-vuotias tai yli 55-vuotias, tai alle 30-vuotias ja suorittanut ammattitai korkeakoulututkinnon vuoden sisällä vapaan alkamisesta. Vuorotteluvapaalta ei voi enää siirtyä vanhuuseläkkeelle Vuorotteluvapaan käyttö sidotaan työntekijän eläkelain mukaiseen vanhuuseläkeikään siten, että yläikäraja on vanhuuseläkkeen alaikäraja vähennettynä kolmella vuodella. Yläikäraja on tällä hetkellä 60 vuotta. Muut muutokset Vuorotteluvapaan kesto muuttuu nykyisestä 90?359 kalenteripäivästä 100?360 kalenteripäivään. Työnantaja ja vuorottelija voivat vapaan alettua muuttaa joustavammin vuorotteluvapaasopimuksessa sovittujen jaksojen ajankohtia. Vuorotteluvapaan pidentämisestä on sovittava kaksi kuukautta ennen sovitun vuorotteluvapaan päättymistä. Vuorotteluvapaajakson ajankohtaa voidaan siirtää sopimalla uudesta ajankohdasta ennen jakson alkamista. ? P Vuorotteluvapaan työhistoriaedellytys nousee 16 vuoteen ja sijaista koskevat edellytykset tiukentuvat. Uudet säännökset tulevat voimaan 1. syyskuuta. Uudet vuorotteluvapaata koskevat säännökset tulevat voimaan syyskuun alussa. 123rf.com
Paperiliitto 6/2014 | 31 TAUKOTILA Laatinut Ari Kiviharju Laatinut Arto Inkala RISTIKKO SUDOKU Voita lahjakortti! Ratkaisijan nimi:______________________________ Osoite: _______________________________________ ____________________________________________ Puhelin: ______________________________________ Ristikon palkintona arvotaan 20 euron S-ryhmän lahjakortti. Ristikon 5/2014 täyttäneistä palkinnon sai Rauno Valli Porista. ?Tee näin: Täytä ristikko. Lähetä se 10.9. mennessä. ?Osoite: Paperiliitto-lehti, PL 326, 00531 Helsinki. ?Muista: Kirjoita kuoreen myös tunnus ”Ristikko 6”. Vaikeusaste ? Vaikeusaste ? ? ? ? ? Ratkaisut sivulla 35. Vaikeusaste ? ? ? Ristikon 5/2014 ratkaisu "
32 | Paperiliitto 6/2014 Teksti Sari Kangas K ylänraitilla on harmaita hirsitaloja, osassa ajan haalistamaa punaa. Aittoja, riihiä ja latoja nurkka vinksallaan. Aina löytyy myös kirkko ja koulu. –Itärajan takaiset kylät ovat hyppäys 40ja 50-lukujen maaseutu-Suomeen, Coveris Oy:n koneenhoitaja Matti Hietanen sanoo ihastuneena. Vanhat pellot ja evakkojen kotien rauniot ovat tosin jättiputkimeren alla. Palovammojen välttämiseksi Hietanen käy äitinsä kotipaikalla Salmin Kirkkojoella keväisin, jolloin kasvi on vielä pienempi. Karhumäki, Impilahti, Aunus, Syvärin ja Laatokan kiertäminen... Karjalan alueet vilahtelevat Hietasen puheessa. Huhtikuussa voimaan astuneella vuosiviisumilla reissuja on kertynyt viisi. Matkanteko on nostalgian lisäksi kuultujen kertomusten ja historian kuvittamista. Hietasen vanhemmat asettuivat Janakkalaan, jonne karjalaisia asutettiin runsaasti sodan jälkeen. Valtavasti paikannimiä painui jo nuoruudessa mieleen. Ihmiset kuvailivat, kuinka hienot metsät ja marjaja kala-alueet kotiseudulle jäi. –Eräs iäkäs mies hoki aina olevansa Uudeltakirkolta. Kesällä etsin sen kartasta ja kävin katsomassa. Asiat ovat konkretisoituneet todellisten paikkojen luona. Sotapaikkoihin tutustuminen on karistanut luuloja itsestä. –Siellä alkaa ymmärtää, mitä taistelleet miehet ovat antaneet itsestään ja koko joukosta, mukana paljon parikymppisiä nuorukaisia. Myös äidin ja mummon kotipaikan löytäminen herkisti, raunioiden äärelläkin. Hietasen äiti piirsi ennen kuolemaansa kartan, johon nimesi läheisiä taloja. Kylätien nimi oli Itä-Karjalalle tyypillisesti vielä ennallaan, ja paikallinen osasi heti opastaa perille. Venäjää Hietanen osaa vähän, mutta mummon aikanaan puhuma karjalan kieli auttaa monessa. Sen sanastossa on venäläisiä lainasanoja. Kesällä mummon muisto tuli muutenkin mieleen. – Mummon leipomat karjalanpiirakat olivat hyviä. En ole missään saanut samanmakuisia ennen kuin nyt Salmin baarissa. ? P TAUKOTILA Ujot Karjalan pojat Avaako kahvi kielen kannat Simpeleellä? Matti Hie tanen ihai lee vanhaa tykkiä, joka vartioi Äänisen rantaa. Palsta etsii hyviä juttuja työja vapaa-aikaan. Vanhan etsintää ELÄMÄÄN LAATUA Teksti ja kuvat Päivi Ketolainen aikalle piti tulla viisi miestä munkkikahville ja tarinoimaan. Piti tulla, mutta hiomon valvomossa istuu käynninturvaaja Janne Loikkanen yksinään. Missä kaikki muut ovat? –Työparini Santtu Vehkamaa on lomalla ja muita taitaa ujostuttaa, hän selittää. Ovesta astuu sisään kesävuoromestari Juho Vasara. Loikkanen vihjaa pomolleen, että käytäpä vaikutusvaltaasi ja käske miehet valvomoon. Näin tapahtuu, ja hetken kuluttua valvomo on väkeä täysi. Kahvinjuonti voi alkaa. – Työt piti tehdä ensin alta pois, perustelee Paavo Karjalainen ja pyyhkäisee hikeä otsaltaan. Ei ole tuiki tavallista, että näin iso joukko Simpeleen tehtaan miehiä istuisi kerrallaan nokatusten turisemassa. Monesti kahvia hörpitään töiden lomassa, sitä mukaa kuin työtehtävät antavat periksi. – Joskus kuitenkin pidetään kahvitaukoa ihan porukallakin, sanoo varapääluottamusmies ja arkkileikkurin hoitaja Paavo Löppönen. Urheilu, autot ja ilmat Tavallisesti keittimen tippumaan hän, jonka kahvihammasta eniten kolottaa. Janne Loikkanen sanoo olevansa pannun vakiolataaja. – Joku on joskus kehunut, että keitän hyvää kahvia. Siitäpä se kahvinkeittäjän virka sitten lankesi. Keskimääräinen kupposten määrä on miehillä kolmesta neljään työvuoron aikana. Ja ne jutut? – Urheilu, autot ja ilmat, luettelee Loikkanen. – Ja naiset, täydentävät toiset. Joskus tulee puhetta työasioistakin. – Jos ihan suoraan sanotaan, niin kyllä ne jutut on välillä ihan peen jauhantaa, nauraa Löppönen. ” Siellä alkaa ymmärtää, mitä taistelleet miehet ovat antaneet.” KAHVITAUKO
Teksti Sari Kangas uula Leskinen juhlii syntymäpäiväänsä yhtäaikaa tyttärensä kanssa. Merkkipäivät ovat kahden päivän sisällä. Leskisen lasten lisäksi tämän veljet perheineen ja pari ystävää piipahtavat kahvin ja mustikkapiirakan äärellä. Krääsälahjojen välttämiseksi on sovittu, että sixpack ja sukat tai kuohuviini ja kukat ovat vakiomuistamiset. – Ja juomat on yleensä nautittu vieraiden kanssa, Leskinen kertoo Uusiakin tuulia syksy tuo Leskisen elämään. Vahvimmalla sijalla on muutaman vuoden katkolla olleiden lähihoitajaopintojen jatkaminen. Paperialan töitä ei Kotkan kulmilta tunnu enää löytyvän. –Koulunpenkki ei tällä iällä varsinaisesti houkuta, mutta tutkinto lisäisi vaihtoehtoja työllistymisen suhteen, Leskinen miettii. Ensimmäisen vuoden lähihoitajaopintojen ahertaminen tuntui sekin aikoinaan tervanjuonnilta, mutta lopulta tulokset olivat hyviä. ? P Paperiliitto 6/2014| 33 TAUKOTILA Hän täyttää vuosia lehden ilmestymispäivänä Testaapa tietosi – ja kaverin myös 1. Mitä merkitsee sivistyssana absorptio? 2. Mikä on kamee? 3. Kuka pääministeri käytti puheessaan sanontaa ”nahkurin orsilla tavataan”? 4. Milloin syttyi ensimmäinen maailmansota? 5. Mistä ensimmäinen maailmansota käynnistyi? 6. Mikä on nuotta? 7. Missä Rukatunturi sijaitsee? 8. Mikä on Liettuan pääkaupunki? 9. Kuka ohjasi elokuvan riisuttu mies? 10. Kuinka pitkä matka on lentäen Helsingistä Tukholmaan? Vastaukset sivulla 34. Opinnot mielessä SYNTTÄRISANKARI MITÄS TIEDÄT? Tuula Leskinen Syntynyt: 29.8.1966 Syntymäpaikka: Elimäki Asuinpaikka: Kotka Perhe: Kaksi aikuista lasta Työpaikka: Tuleva opiskelija Terveiset: Entisille Paperix Oy:n työntekijöille! Vanha kurssikaveri mainosti, että toinen opiskelu vuosi on ensimmäis tä helpompi, sanoo Tuula Leskinen. Nyt on hiljaista. Miehet vihreissä paidoissaan mussuttavat munkkejaan vaisuina. Miten ujot karjalaispojat saadaan tarinavireeseen? Apua poikamiehille Katseet kääntyvät kohti Paavo Karjalaista, joka on joukon ikäveteraani. Hänellä on eniten tarinoita taskussaan. Kesälomittaja Sami Partanen on selkeästi tarkkailuasemissa, kun Karjalainen alkaa kertoa viimeisintä kalajuttua. – Kuusikiloinen hauki ja melkein puolikiloinen ahven. On hänellä pyöräkin, viisisataakuutioinen Kawasaki. Lisäksi on poni, joka nuorison lähdettyä maailmalle jäi Paavon vastuulle. – Heiniä sille on ennen syksyä tehtävä, hän suunnittelee. Simpeleen tehdasta ja taajamaa pitää suurelta osin pystyssä kartonkikone. Monen mullistuksen jälkeen rajakarjalainen kylä elää nyt tasaista ja seesteistä aikaa. Kenttämies Jari Parantainen on puolestaan Äänekoskelta Simpeleelle työn perässä kulkeutunut. Hänkin ajelee kesäisin moottoripyörällä. Hyvin yleinen puheenaihe täällä on Svetogorskissa käynti, sanovat miehet. Se tarkoittaa bensan hakua rajan takaa Venäjältä. Siksi monilla Simpeleen miehillä on vuosiviisumit. Entä ne naiset? – Ollaan etsitty kavereille sopivia kumppaneitakin kahvitauolla, he paljastavat. Toistaiseksi poikamiespankilla on ollut heikko menestys. Kun ei näille akattomille kelpaa mikkään, nauravat ukkomiehet. Kahvi auttoi. Kielenkannat aukenivat. ? P ” Kuusikiloinen hauki ja melkein puolikiloinen ahven. ” Kahvinjuojat nokatusten: Janne Loikkanen, 29 Käynninturvaaja. Luotettava monen työn osaaja. Paavo Karjalainen, 61 Kurottajatrukin kuljettaja. Kalastava hyväntuulinen puurtaja Jari Parantainen, 49 Massan kenttämies. Äänekosken lahja Simpeleen massaosastolle Sami Partanen, 23 Massan kenttämies/ lomittaja. Rauhallinen kesämies. Metsä Board Simpele ? R akennettu : M etsä Board Simpele ? Käynnistyi: vuonna 1906. ? Nykyisin: tehtaalla on kartonkikone ja arkittamo, jossa on kuusi arkkileikkuria. ? Kapasiteetti: on noin 300 000 tonnia vuodessa. ? Henkilöstöä: Simpeleellä on 300, josta työntekijöitä 250 ja toimihenkilöitä 50. ?Sami Partanen, Janne Loikkanen, Paavo Karja lainen ja Jari Parantainen kahvitauolla valvomon virkistäväs sä viiley dessä.
34 | Paperiliitto 6/2014 sioiden erot ja erilaisuudet eivät ole sama asia. Palkoissa voi olla eroja, mutta niistä voi lopputulokseksi koostua sama. Ihmiset ovat erilaisia, mutta kaikki ovat ihmisiä. Yhteiskunnissa on eroja sen jäsenten keskuudessa. Esimerkiksi parhaiten hankkivista miehistä viidennes elää peräti 12,5 vuotta kauemmin kuin se viidennes mikä hankkii vähiten. Naisilla ero on Terveyden ja hyvinvointilaitoksen mukaan 6,8 vuotta. Ennuste kertoo, että tämä eroavaisuus ei ole tällä menolla ainakaan kaventumassa. Rikkaat saavat siis elää maallista vaellustamme entistä kauemmin. Puolueiden muodostama maan hallitus tiedottaa ulospäin omaavansa vain vähän erilaisia painopisteitä hallitusohjelmassa. Hallituksen päätökset ovat kuitenkin olleet viime aikoina sellaisia, että ne tulevat kasvattamaan eroja ihmisten arkielämään liittyvissä asioissa. Että sellaisia painotuseroja ne ovat. O tetaan muutama esimerkki: lapsilisien, eläkeindeksin ja ansiosidonnaisen työttömyysturvan leikkaukset kertovat kuinka puolueet istuvat säästöjä etsivän tutkan edessä välittämättä seurauksista. Huomattava on, että säästöpäätökset ovat oikeistolaista ideologiaa. Ne ovat saavutetuista eduista luopumista. Tulossa on eläkeiän nosto, jonka nämä työstä vieraantuneet nuoret poliitikot päättävät. Nämä ovat asioita, joista voisi kysyä asiantuntemusta työmarkkinoilta ja ay-liikkeeltä, joka niistä jotain tietää. – Ok. Kyllä eläkeikää voidaan nostaa, kunhan työnantaja sitoutuu pitämään minut sinne haluamaansa ikävuoteen asti töissä eikä potki ennenaikaisesti pihalle, sanoo asiaan vihkiytynyt työntekijä. Eroavaisuuksia löytyy myös tiedonvälityksessä. Kun työntekijät ärsytetään äärimmäisen huonoon ilmapiiriin huonolla henkilöstöpolitiikalla, ja he päättävät viimeisenä keinona ryhtyä lakolla saamaan asioita kuntoon, niin johan syyllistämisen riemu nousee. Työnantajien taholta tiedotetaan välittömästi, että kyseessä on laiton lakko. Se saa vastaanottajissa negatiivisen sävyn työntekijöitä kohtaan, vaikka ei lakon ilmaisun sana laiton ole asialle aina oikeus ja kohtuus. Jos taas lakko tehdään ns. sopimuksettomassa tilassa, niin silloin se maksaa jo heti miljoonia ja tuotantoa jää juuri sen parhaan kilpailukyvyn verran tekemättä, että konkurssi on lähellä. Työntekijät ovat tästä toista mieltä ja tähän eroavaisuuteen heillä on oikeus. Työväenliike taisteli aikanaan pelon pois joukoiltaan eikä sitä takaisin tarvita. Siksi yhteiskunnallisia eroavaisuuksia kannattaa pohtia joskus vaikka yhteisissä kahvihetkissä siellä taukotiloissa.? P 1. Imeytymistä 2. Kohokuvioinen korukivi 3. Paavo Lipponen 4. Kesäkuussa 1914 5. Sarajevon laukauksista 6. Useista verkoista tehty kalastusväline 7. Kuusamossa 8. Vilna 9. Aku Louhimies 10. 396 km Teksti Sari Kangas Mitä: On harrastanut ratsastusta lapsesta saakka. Miksi: Kolehmainen pitää eläimistä ja niiden kanssa touhuamisesta. Kurssit, kilpaileminen ja kaverit olivat aikoinaan osa harrastusta. Nykyisin Kolehmainen tekee hevosensa kanssa lähinnä metsälenkkejä ja nauttii rauhallisesta menosta. Kuinka usein: Liian harvoin. Kolehmainen käy ratsastamassa kolme kertaa viikossa, ja jokaisella kerralla aikaa hurahtaa kolmisen tuntia. Koska lapset ovat vielä pieniä ei harrastukselle löydy enempää aikaa. Luksusta: Vanhin lapsi pärjää hevosen kanssa jo niin hyvin, että ratsastamisesta on tullut äidin ja tyttären yhteinen harrastus. Etenkin kesäaikaan he ehtivät monesti yhdessä tallille. Pienemmätkin ratsastavat, mutta hevosta on silloin talutettava. Hevonen: Asmeriina on Kolehmaisen kolmas hevonen. Hän löysi sen vanhojen hevosmiesten avulla. Kolehmainen etsi suomenhevosvarsaa, josta kasvaisi iso. Hevosmiesten silmä ei pettänyt. Kolehmaisen tamma on Suomen suurin suomenhevonen. Koko oli tärkeä, sillä Kolehmainen on itse pitkä. Parasta: Ratsastaminen on irtiotto arjesta ja nollaa ajatukset.? P Ajatusten nollaus LEEA KOLEH MAINEN Ikä: 37 Asuinpaikka: Ruokolahti Perhe: Mies ja 3-, 5ja 11-vuotiaat lapset Työpaikka: Stora Enso Kaukopää Työtehtävä: Laitoshuoltaja JÄSEN HARRASTAA MISTÄS TIESIT? HAURIS | Piirtänyt Jarno Kiukas TAUKOTILA Leea Kolehmainen ja Asmeriina. Gavrilo Princip ampui Sarajevon laukaukset. Eroavaisuuksia Kirjoittaja Keijo Martikainen on pitkän linjan ay-toimittaja ja tiedottaja, jonka toimenkuvaan kuuluu myös urheilusta kirjoittaminen. Ammattiosastojen historiat ovat myös mielenkiinnon kohteina. Takana on pitkä työura itäsuomalaisessa sellutehtaassa. keijo.martikainen@pp2.net.fi VA R A M IE S Työstä vieraantuneet nuoret poliitikot päättävät. Pi irr os La ur a Ta in io
Paperiliitto 6/2014 | 35 Nro 7 Aineistot ........................10.09. Ilmestyy .........................26.09. Nro 8 Aineistot .........................15.10. Ilmestyy ..........................31.10. Nro 9 Aineistot ......................... 12.11. Ilmestyy ..........................28.11. Nro 10 Aineistot .......................... 3.12. Ilmestyy ..........................19.12. Paperiliitto-lehden aikataulu Sudokun ratkaisut SYKSYN KYLPYLÄLOM ANEN 3 VRK 174,60 €/JÄSEN Patikointia, ruskamaisemie n ihailua Levin näköalahissistä , kisailua keilaten, Elämyskylpylä n altaissa rentoutumista ja illalla viihteelle nauttien Suomen kirkkaimmista iskelmätähdist ä! Majoitus aamiaisella, aamu-uinnit kuntoilualtaall a ti-su, päivittäinen sisäänpääsy Elämyskylpylä än, sisäänpääsy David Kuntokeskukse en ja sisäänpääsy viihderavintola an – joka ilta solisti (2.-27.9.) ja lisäksi Ruskan Päivätanssit & Joikun Karaokejatkot. Lisäksi kävelysauvat käyttöön, tunti keilausta, savihoito ja 30 minuutin hieronta. Syyskuun lomailijoille myös gondolikiertoaj elu tunturiin. Hinta/Paperin jäsen 2-hengen huoneessa 31.10. saakka. Vastaava hinta ilman alennusta 225 €. JARI SILLANPÄ Ä & MEN IN BLACK 5.9. Levintie 1590, Levi 016 646 301 hotelli@hotellilevitunturi.fi www.hotellilevitunturi.fi/jasenedut hotelli@hotellilevitunturi.fi SYKSYN Tehää Paperii Huomenkii! Paperintekijän patsas 25 vuotta! Kansanjuhla Inkeroisten torilla 13.9.2014 klo 13.00 15.00 • Paneeli paperiteollisuuden nykytilasta ja tulevaisuudesta • Paperimarkkinat • Juontajana Tuomas Enbuske Musiikkia, lohisoppaa, pullakahvit Tervetuloa! Nro 6/2014 ? 29.8.2014 ? 56. vuosikerta Ju kk a Ko sk in en PAPERI Li itt o ”Sotapaikkoihin tutustuminen on karistanut luuloja itsestä.” Matti Hietanen, s. 32 Riittävän pitkä Työuran pituus ja rasittavuus on otettava huomioon eläkeikää päätettäessä. –Olen osuuteni tehnyt, sanoo 60-vuotiaana eläköitynyt Anne Turtiainen. Hyviä uutisia: Uusiutuvan dieselin valmistus alkaa s. 4 Kuljetuksia vesillä Hinaajat olivat yhtiön työjuhtia s. 20 ”Hieno lomapaikka” Kummun perhe viihtyi Särkelässä. s. 28 ” Minä vaan en ole sellainen paikallaanistuja.” Mika Näsi s. 25
K-PLUSSAA IFIN VAKUUTUKSISTA Hanki nyt Ifistä lapsellesi turvapaketti, joka on voimassa aina ja kaikkialla maailmassa. Vakuutus kattaa kaiken vapaa-ajan ja myös harrastukset, aina ilman omavastuuta. Saat vakuutuksen lähimmästä Ifistä, tai vielä 10 % edullisemmin osoitteesta Lapse TAPATURMAVAKUUTUS lapsenturva.? Vakuutuksen myöntää Keskinäinen Vakuutusyhtiö Kaleva. 010 19 19 19 2€/kk V i