Vuorosta toiseen Nro 8/2015 30.10.2015 57. vuosikerta "Ihan pienistä ei tule valitettua." Taru Jahn, s. 24 Työttömille takkiin, s. 4 | Kone sammuu Valkeakoskella, s. 8 | Valitse oikeat työasennot, s 16 PAPERI Li it to toiseen Tatu Mellin elää yövuoroviikoilla omimman rytminsä mukaan. 01_kansi.indd 1 16.1.2017 14.40.47
K-PLUSSAA IFIN VAKUUTUKSISTA Hanki nyt lapsellesi turvapaketti, joka on voimassa aina ja kaikkialla maailmassa. Vakuutus kattaa kaiken vapaa-ajan ja myös kilpaurheilun, aina ilman omavastuuta. Saat vakuutuksen I? stä, tai vielä 10 % edullisemmin osoitteesta lapsenturva.? Vakuutuksen myöntää Keskinäinen Vakuutusyhtiö Kaleva. 010 19 19 19 Järjestös äsene na LAPSEN TAPATURMAVAKUUTUS NOIN 3 €/kk Kats uink –> MERTARANTA KANNUSTAA LAPSIA LIIKKUMAAN 02-3_sisis.indd 2 16.1.2017 14.43.53
Valvomo 4 Pääkirjoitus 4-9 Kuorimo 4 Työttömyysturvaa ollaan leikkaamassa. 6 Äänekoskella muurattiin biotuotetehtaan kivijalka. 8 BillerudKorsnäs lakkauttaa toiminnan Valkeakoskella. 10-15 Reportaasi Työaikamuoto vaikuttaa siihen, kuinka hyvin töissä jaksaa. 16 Katso missä asennossa töitäsi teet. 20 Leijalautailu käy urheilusta. 24 Taru Jahnin perhe on selvinnyt monesta. 26-29 Hiomo 26 Naisten työhyvinvointikurssilla verkostouduttiin. 28 Hyvä kiertää ammattiosastojenkin toimesta. 30 Vuorotteluvapaaseen muutoksia. 31-35 Taukotila 31 Ratkaise ristikko ja voita! 32 Joutsenon BMS:llä herkutellaan joka kahvitauolla. 34 Kolumnissa soi syksyinen sävel. 10-15 Reportaasi Vuorot töissä Työaikamuodolla on väliä. Sen mukaan rakennetaan rytmi elämälle. Tatu Mellin valvoisi kyllä mielellään öisin, mutta aikaisiin aamuihin on vaikea sopeutua. SISÄLTÖ Paperiliitto ?/???? | ? Paperiliitto Julkaisija Paperiliitto r.y. Päätoimittaja Petri Vanhala Toimitussihteeri Eija Valkonen Toimittaja Eeva Eloranta-Jokela Ulkoasu ja taitto Reima Kangas, Taitengra? a ky Lehden aineistot: tiedotus@paperiliitto.? Osoite Paasivuorenkatu 4-6 A, 6. krs., PL 326, 00531 Helsinki Puhelin 010 289 7700, Fax 09-701 2279 Sähköposti etunimi.sukunimi@paperiliitto.? Internet www.paperiliitto.? Kaupalliset ilmoitukset MikaMainos Oy, p. 02 235 1371, info@mikamainos.? Tilaushinta (10 numeroa) 20 euroa Osoitteenmuutokset jasenrekisteri@paperiliitto.? ISSN 0356-0708 Paino Forssa Print Paperi Novapress Silk 70 g / m 2 , Stora Enson Veitsiluodon tehdas. 26 ?Riikka Niemi oli verkostoitumassa naisten työhyvinvointikurssilla. 20 ?Aarne Hämäläinen toivoo vapaahetkilleen kovia tuulia, leijalautailuharrastus on vienyt miehen mennessään. 8 ?Jukka Lehtolan ja Matti Hakalan työt päättyvät Valkeakosken BillerudKorsnäsin tehtaalla ensi syksynä. 28 ?Kaipolan ammattiosasto lahjoitti leikkimökin Eemilin päiväkotiin. Jukka Koskinen Terho Vuorinen Miisa Kaartinen Päivi Ketolainen Pä iv i Ke to la in en ?Aarne Hämäläinen toivoo vapaahetkilleen kovia tuulia, leijalautailuharrastus on vienyt miehen ?Kaipolan ammattiosasto lahjoitti leikkimökin Eemilin päiväkotiin. Pä iv i Ke to la in en K-PLUSSAA IFIN VAKUUTUKSISTA Hanki nyt lapsellesi turvapaketti, joka on voimassa aina ja kaikkialla maailmassa. Vakuutus kattaa kaiken vapaa-ajan ja myös kilpaurheilun, aina ilman omavastuuta. Saat vakuutuksen I? stä, tai vielä 10 % edullisemmin osoitteesta lapsenturva.? Vakuutuksen myöntää Keskinäinen Vakuutusyhtiö Kaleva. 010 19 19 19 Järjestös äsene na LAPSEN TAPATURMAVAKUUTUS NOIN 3 €/kk Kats uink –> MERTARANTA KANNUSTAA LAPSIA LIIKKUMAAN 02-3_sisis.indd 3 16.1.2017 14.43.53
4 | Paperiliitto 8/2015 KUORIMO Teksti Eeva Eloranta-Jokela Kuva Markku Ulander / Lehtikuva J os olet alle 58-vuotias ja jäät työttömäksi ensi vuoden jälkeen, saat ansiosidonnaista työttömyyspäivärahaa sata päivää eli yli neljä kuukautta vähemmän kuin nykyisin. Paperityöväen työttömyyskassan jäsenistä oli syyskuun lopussa työttömyyspäivärahalla 1836 henkilöä ja työttömyysprosentti 12,1. Koko maassa on lähes 347 000 työtöntä. Ansiosidonnaisen päivärahan leikkaaminen ei lisää työpaikkoja. Nykyisessä taloustilanteessa on todennäköistä, että ansioturvan leikkaus pienentää suomalaisten sosiaaliturvaa. – Hallituksen esittämä raju leikkaus ansiosidonnaiseen työttömyysturvaan heikentää työttömien toimeentuloa ja uhkaa ajaa osan työttömistä toimeentulotuen piiriin, SAK:n työelämäasioiden johtaja Saana Siekkinen painottaa. Kysyä sopii, paljonko lopulta säästetään, jos työtön siirtyy luukulta toiselle tullakseen toimeen. Eikä uutta työtä synny itsekseen, vaikka valtiovarainministeriö on arvioinut, että ansioturvan leikkausten työllisyysvaikutus olisi noin 10 000 henkilötyövuotta. Vaihtoehtoa tarjottiin Työmarkkinajärjestöt ovat syksyn kuluessa etsineet vaihtoehtoja hallituksen leikkauksille ja esityksille pakottavasta lainsäädännöstä. Myös SAK antoi oman vastaehdotuksens, mutta sen keinot eivät hallituksen mielestä kuitenkaan riitä tavoitellun 5 prosentin kilpailukykyhypyn saavuttamiseen. SAK on korostanut, ettei se hyväksy ansioturvaan kohdistuvaa heikennystä. SAK Ansioturvaan iso lovi Kesto lyheni, korvaustaso säilyi. Hallitus jatkaa kovia toimiaan. EU :n tuomioistuin antoi 12.2.2015 tuomionsa Olkiluodon ydinvoimalan puolalaisia sähkömiehiä koskevassa asiassa. Sähköliitto, joka juttua ajoi työntekijöiden puolesta, lähti siitä, että suomalaisen työehtosopimuksen palkkamääräyksiä tuli soveltaa puolalaisiin työntekijöihin aivan samalla tavalla kuin suomalaisiin yrityksiin ja työntekijöihin. Vain näin voitiin varmistaa yritysten välinen reilu kilpailu sekä työntekijöiden oikeudet. Hallitusohjelmassa sitouduttiin edistämään paikallista sopimista. Selvitysmies Harri Hietala jätti oman esityksensä hallitukselle 15.10. Selvitys sisältää muun ohella paikallisen sopimisen sallimisen palkkojen osalta, hallitusohjelmassa edellytetyllä tavalla, työehtosopimuksen alittavalla tavalla. Toteutuessaan hallituksen tavoite merkitsee paluuta alipalkattuihin ulkomaisiin työntekijöihin, joilla on ”oikeus” sopia työehtosopimukset alittavista muutaman euron tuntipalkoistaan ”paikallisesti” oman työnantajansa kanssa. Suomi kun kuuluu niihin maihin, joissa minimipalkan säätämistä ei ole pidetty tarpeellisena, kun palkoista ei ole voitu sopia työehtosopimuksia heikommin. Tähän saakka. Kotimaisella hintatasolla suomalaisen työntekijän on turha kuvitella pystyvänsä kilpaile-maan köyhimmistä maista lähetettyjen työntekijöiden kanssa. Suomalaista työtä on juhla-puheissa luvattu suojella, mutta jokainen meistä tietää paljonko näille puheille voidaan antaa painoarvoa. Tämän päivän suomalaisessa yhteiskunnassa jylläävät kovat arvot ja ylimpänä kuuluu työnantajan ääni. Ja sille äänelle on yhdentekevää kuka työn tekee, kunhan se on halpaa. ? P Puolalaisen (alipalkatun) sähkömiehen paluu PÄÄKIRJOITUS Yhteiskunnassa jylläävät kovat arvot. VASTARANNAN SUPI Ensi puraisu maistuu aina parhaalta. 04-5_Kuorimo.indd 4 16.1.2017 14.44.47
Paperiliitto 8/2015 | 5 KUORIMO tarjoutui omassa työmarkkinaesityksessään pienentämään työnantajien maksukuormaa siten, että palkansaajien osuus ansioturvan rahoituksesta kasvaisi. Koska tämä ei hallitukselle käynyt, hallitus päätyi 200 miljoonan euron säästötavoitteen saavuttamiseksi lyhentämään ansiosidonnaisen työttömyysturvan kestoa 100 päivällä ja pidentämään työttömän omavastuuaikaa kahdella päivällä. Lisäksi leikataan myös korotusosaa, jota on maksettu työllistymistä edistäviin palveluihin osallistuneille. Pitkän työuran tuoma 90 päivän korotus poistuu ansioturvasta. Muilta osin ansioturvan taso säilyy. Ansioturvaan iso lovi ? Palkansaajien mielenilmauksessa Helsingin Rautatientorilla 18.9. osoitettiin mieltä pakkolakeja ja leikkauksia vastaan. Päivärahan leikkaaminen ei lisää työpaikkoja. Uutta kohti Järjestäytymällä parempi Uusi keskusjärjestö -hanke etenee suunnitelman mukaisesti. Tavoitteena on, että uusi keskusjärjestö aloittaa toimintansa vuoden 2017 alusta. H ankkeelle luotiin strategia viime keväänä. Kuluvan syksyn aikana viidessä työryhmässä on luotu ehdotukset järjestön toiminnan sisällöistä. Työryhmien ehdotukset valmistuvat lokamarraskuun vaihteessa ja ne käsitellään 30.11. kokouksessa, johon osallistuvat selvitysvaiheessa mukana olevien 49 ammattiliiton edustajat. Tämän jälkeen hanketta esitellään seitsemällä paikkakunnalla marras-joulukuun aikana. Perustamista koskevat päätökset voidaan tehdä hankkeen liittojen kokouksissa kevään aikana niin, järjestö perustettaisiin kesäkuun aikana. Lisätietoja hankkeen etenemisestä, strategiasta ja aikataulusta voi lukea nettisivulta uusikeskusjarjesto.fi. ? P Televisiossa, elokuvateattereissa ja sosiaalisessa mediassa näkyy loka–marraskuussa palkansaajajärjestöjen ”Mikä fiilis?”-imagoja järjestäytymiskampanja Kampanjan avulla yli kahta miljoonaa palkansaajaa edustavat SAK, Akava ja STTK muistuttavat, että kuulumalla ammattiliittoon voimme vaikuttaa tulevaisuuden työelämään. Kampanjan ensimmäinen vaihe nosti esiin palkkatasa-arvon, työpaikkakiusaamisen, nollatuntisopimukset ja korvauksettomat ylityöt. Kakkosvaiheeseen aiheet on valittu viime keväänä toteutetun tutkimuksen perusteella. Huolen työelämän heikennyksistä toivat esiin erityisesti 20–35-vuotiaat järjestäytymättömät palkansaajat. Nuoria palkansaajia mietityttivät muun muassa oikeudenmukainen palkkaus, lomaoikeus, riittävä vapaa-aika, perhevapaat sekä irtisanomissuoja. ? P Hallituksen tarkempi esitys ansioturvan muutoksista valmistuu keväällä 2016. Muutosten on tarkoitus tulla voimaan vuoden 2017 alusta. ? P 100 päivää miinusta V uoden 2017 alusta lähtien ansioturvan enimmäiskestot: ?300 päivää, jos työhistoriaa alle 3 vuotta ?400 päivää, jos työhistoriaa vähintään 3 vuotta ?500 päivää 58 vuotta täyttäneille Palkka ennen työttömyyttä, €/kk 1500 2500 3500 4500 100 päivän keston lyhennyksen vaikutus yhteensä, €* 1529 3533 5264 6154 Omavastuuajan 2 päivän pidennyksen vaikutus yhteensä per alkava työttömyysjakso, €** 96,18 136,26 170,88 188,68 Pitkän työuran korotusosan poiston vaikutus koko 90 päivän aikana, € 397,80 918 1458,90 2060,10 Esimerkkilaskelmat Lähde: SAK, www.sak.fi * Keston 100 päivän lyhennyksen vaikutus enimmillään, kun nykyisen ansioturvan viimeisen 100 päivän ajalta maksettaisiin työmarkkinatukea. ** Omavastuuaika työttömyyden alussa pitenisi nykyisestä 5 päivästä 7 päivään eli työttömäksi joutuva menettäisi kahden päivän päivärahat. 04-5_Kuorimo.indd 5 16.1.2017 14.44.47
6 | Paperiliitto 8/2015 KUORIMO SILPPUA SAK: Luottamus vähentää sairauspoissaoloja Sairauslomat: Paperiteollisuudessa työntekijät ovat vuodesta 2008 lähtien voineet pitää sairauslomaa korkeintaan kolme päivää ilman lääkärintodistusta. Tutkimukset osoittavat alan sairauspoissaolojen laskeneen sen jälkeen huomattavasti. Myös Paperiliiton tänä vuonna tehdyn työsuojelukyselyn perusteella sairauspoissaoloja on vähemmän työpaikoilla, joissa on toimiva käytäntö ilmoittaa sairauspoissaoloista. – Monilla työpaikoilla on huomattu, että lääkäri saattaa kirjoittaa saman tien vaikkapa flunssaan kolmen päivän sairausloman. Siirtyminen työntekijän oma ilmoitus -käytäntöön lyhentää näitä poissaoloja, SAK:n työelämäasioiden johtaja Saana Siekkinen vahvistaa. Maan hallitus vähentäisi sairauspoissaoloja muuttamalla ensimmäisen sairauspäivän palkattomaksi ja alentamalla sitä seuraavista sairauspäivistä maksettavaa palkkaa. Siekkinen ihmettelee hallituksen ehdotuksen sisältämää oletusta, että ihmiset olisivat pois töistä ilman todellista syytä. Ongelmallista on päinvastoin se, että esimerkiksi SAK:laisista työntekijöistä yli 40 prosenttia kertoo työskennelleensä sairaana. Työsuojelun valinnat edessä Valinnat: Työsuojeluhenkilöiden toimikausi päättyy 31. joulukuuta. Valinnat uudelle 1. tammikuuta 2016 alkavalle toimikaudelle järjestetään marras– joulukuussa. Työpaikkaan, jossa säännöllisesti työskentelee vähintään kymmenen työntekijää, työntekijät valitsevat työsuojeluvaltuutetun ja kaksi varavaltuutettua. Valinta voidaan toteuttaa myös pienemmillä työpaikoilla työpaikkakohtaisesti asiasta sopien. Ohjeet työsuojeluvaalin järjestämisestä ovat saatavilla osoitteessa www.paperiliitto.fi kohdasta Edunvalvonta > Työsuojelu > Työsuojeluvaaliohjeet. ” Tämä on hyvä osoitus metsäteollisuuden elinvoimasta sekä kyvystä uudistua.” Teksti Eeva Eloranta-Jokela Kuva Metsä Fibre S uomen metsäteollisuuden tähänastisista suurimman investoinnin syntyyn vaikutti myös paikallinen sopimus työehdoista. Työnantaja edellytti, että sopimus on valmis ennen investointipäätöksen tekemistä. Paperiteollisuuden työehtosopimuksella voidaan sopia paikallisesti toisin monista asioista. Metsä Fibren Äänekosken tehtaan pääluottamusmiehelle tärkeää on, ettei paikallisella sopimisella heikennetä valtakunnallisen työehtosopimuksen tasoa. – Meille tärkeää oli, että nykyisten työntekijöiden ei tarvinnut hakea biotuotetehtaalle töihin vaan teimme sopimuksen, miten nykyiset työntekijät koulutetaan ja opetetaan uusiin tehtäviin, pääluottamusmies Jorma Paajanen kertoo. Elinvoiman osoitus Sellua, muita biotuotteita ja bioenergiaa valmistavan biotuotetehtaan rakennustyöt käynnistyivät huhtikuussa 2015, ja tehdas aloittaa toimintansa vuoden 2017 kolmannella neljänneksellä. Tehtaan peruskivi muurattiin lokakuussa. – Äänekosken biotuotetehtaassa yhdistyy monta tulevaisuuden megatrendiä, erityisesti kiertotalous, vähähiilisyys, energiatehokPaikallisesti sovittu Metsä Groupin Äänekosken biotuotetehtaan työehdoista on sovittu paikallisesti. kuus sekä teollinen symbioosi ja kyky uudistua. Hanke vaikuttaa myönteisesti luottamukseen ja osoittaa, että Suomessa on tarvittavaa kykyä katsoa tulevaisuuteen ja nähdä uusia mahdollisuuksia, sanoi EU:n komission varapuheenjohtaja Jyrki Katainen peruskiven muuraustilaisuudessa. Metsä Groupin pääjohtaja Kari Jordanin mielestä biotuotetehdas on yhtiön kilpailukyvyn kannalta merkittävä investointi, joka parantaa kannattavuutta pitkällä aikavälillä. LAINATUT S elvitysmies Harri Hietala luovutti ehdotuksensa työpaikkojen paikallisen sopimisen kehittämisestä oikeusja työministeri Jari Lindströmille 15. lokakuuta. Seuraavan päivän lehtien kommenteista ohessa värikäs otos. ”Järjestäytymättömien työntekijöiden joukko kärsisi kaikista dramaattisimmin paikallisen sopimisen laajentamisen seurauksista. Työehtosopimusten ulkopuolella on noin 10 prosenttia työvoimasta eli yli 200 000 suomalaista. Työnantaja ja työntekijä voisivat sopia kasvokkain viiden euron tuntipalkasta. Työntekijöiden asema täytyisi turvata lainsäädännöllisesti ainakin palkan osalta.” Kari-Pekka Tiitinen, Helsingin yliopisto/työoikeus, Iltalehti ”Haluaisin, että välillä voitaisiin tehdä pitempää työpäivää, ilman että tulee ylityökorvauksia.” Ari Jonasson, Jonasson Oy:n toimitusjohtaja, Aamulehti ”Viime kädessä totta kai arvioidaan kokonaisuutta, mutta kyllä tällä tavalla tessit alittava järjestelmä on vastenmielinen.” ”Voidaan sopia, että erillisiä lisä ei makseta, vain kokonaispalkkaa, ja että kriisitilanteessa voidaan väliaikaisesti alentaa palkkaa.” Markus Äimälä, Elinkeino elämän keskusliitto EK Kauppalehti Sopimuksen paikka Metsä Groupin biotuotetehtaan rakennustöiden edistymistä voi seurata web-kamerasta. Kuvakaappaus osoitteesta biotuotetehdas.fi. Matti Tukiainen, SAK, Aamulehti 06-7_Kuorimo.indd 6 16.1.2017 14.45.53
Paperiliitto 8/2015 | 7 KUORIMO Työikäisten kuntoutus jatkuu Hallitus ensin vei ja sitten palautti Kelalle kuntoutusrahoja. Myös Paperiliiton oma TYK-kuntoutus jatkuu. Teksti Eeva Eloranta-Jokela T yöikäisten kuntoutus jatkuu vuonna 2016 ja sen jälkeenkin, sillä kuntoutus on Kelan lakisääteinen palvelu. Kela joutui kuitenkin lakkauttamaan kaikki tämän vuoden elokuun jälkeen alkaviksi tarkoitetut harkinnanvaraiset TYK-kuntoutuspalvelut. Paperiliitto käynnistää vuoden 2016 alusta vielä yhden oman alan TYKkuntoutusjakson yhteistyössä Kelan ja Verve Mikkelin kanssa. Seuraa lehden ilmoittelua sekä Paperiliiton nettija Facebooksivuja. Myöhemmin keväällä TYK-kuntoutusjärjestelmän tulee korvaamaan uusi Kiila-kuntoutus. Jos työntekijällä on kuntoutuksen tarvetta, kuntoutukseen voi siis hakea myös tulevaisuudessa. Loppuvuoden ASLAKit toteutuvat Kela käynnistää uudelleen myös elokuun lopun jälkeen perutut ASLAK-kurssit, sillä Kela on saamassa vuoden 2016 talousarvioesityksessä harkinnanvaraiseen kuntoutukseen lisärahoitusta. Kela arvioi, että työkykyä ylläpitävään ja parantavaan valmennukseen osallistuvien TYK-kuntoutujien määrän lisääntyy lähes viidenneksellä kuluvana vuonna. Vuonna 2014 Kelan TYK-kuntoutukseen osallistui 2 768 kuntoutujaa. Vuoden 2015 loppuun mennessä TYK-kuntoutuksen saajien määrän arvioidaan kasvavan yli 3 300 kuntoutujaan. TYK -kuntoutukseen osallistuu työntekijöitä ja yrittäjiä laajasti eri toimialoilta. Keskeiset syyt kuntoutukseen hakeutumiseen ovat tukija liikuntaelinten sairaudet sekä mielenterveyden häiriöistä pääasiassa masennus tai ahdistuneisuushäiriöt. ? P – Tehdas vahvistaa asemaamme pohjoisen havusellun markkinoilla maailmanlaajuisesti. Tämä on hyvä osoitus Metsä Groupin ja suomalaisen metsäteollisuuden elinvoimasta sekä kyvystä uudistua, Jordan painotti. Aikataulussa ollaan Rakennusprojekti on edennyt aikataulun mukaisesti maanrakennusja perustustyövaiheeseen. Nykyisen sellutehtaan viereen noin 40 hehtaarin tontille rakennettavan biotuotetehtaan työmaalla työskentelee syksyn aikana noin 250 henkilöä pääasiassa paalutus-, ruoppaus-, siltaja ratatöissä. Vuoden lopussa tehdas alkaa nousta ripeästi maanpinnan yläpuolelle elementtirakentamisvaiheessa, jolloin työmaalla työskentelee noin 500 henkilöä. Ensi vuoden alussa alkavat laiteasennukset, mikä nostaa työhön osallistuvien määrän enimmillään 2 500 henkilöön. ? P Nirri pois V almensin aikanaan pikkujunnuja useamman vuoden talkoilla ja viitenä päivänä viikossa. Jossain vaiheessa huomasin, että sähköisesti annettu palaute milloin mistäkin asiasta alkoi käymään uhkaavaksi. Jos kysymyksessä olisivat olleet useaan kertaan tuomitut rikolliset, olisi hommaa ollut ehkä helpompi ymmärtää. Näin ei kai kuitenkaan ollut. Koska viisaampi väistää, niin hyppäsin sivuun ja ajatKun viisaampi väistää, niin hyppäsin sivuun. SUORAA PUHETTA telin, että nämä viestit ovat omalta osaltani historiaa. Eivät ole. Nykyään ihan tavalliset ihmiset kirjoittavat mitä käsittämättömintä sontaa mistä tahansa yhteiskunnallisesta aiheesta ja lopussa todetaan, että tätä suojaa sananvapaus. Vaikka sitä tappouhkausta sinulle ja perheellesi. Isoisäni sanoi aikanaan, että jos ei ole mitään järjellistä sanottavaa, on parempi pitää turpansa kiinni. Juuri näin. ? P Juha Koivisto Vastaava lakimies Paperiteollisuuden oma kuntoutus Kaikki alkavat ASLAK-kurssit näkyvät Kelan verkkosivuilla www.kela.fi/kuntoutuskurssihaku. Valtakunnallinen paperiteollisuuden työntekijöiden ASLAK-kurssi 57609 ?hakeminen: hakemukset vastaanottaa Kela, hae kurssille lomakkeella KU132 ?kokonaispituus yhteensä 22 vuorokautta, jaksot 5-6 vuorokautta (16.–21.11.2015, 7.–12.3.2016, 1.8.–5. 8.2016, 14.11.–18.11.2016 ?paikka: Saarijärven Kylpylä Oy/Rauhalahti (Solaris-Lomat ry) Metsä Fibren Äänekosken biotuotetehdas ?noin 1,2 miljardia euroa maksava tehdas on metsäteollisuuden historian suurin investointi Suomessa ?tuotantokapasiteetti 1,3 miljoonaa tonnia havuja lehtipuusellua vuodessa kartongin, pehmoja painopaperin sekä erikoistuotteiden raaka-aineeksi. ?käyttää vuosittain yhteensä 6,5 miljoonaa kuutiometriä pääasiassa suomalaista puuta ?työllistävä vaikutus rakennusaikana on yli 6 000 henkilötyövuotta ja tehtaan valmistuttua koko arvoketjussa Suomessa yli 2 500 työpaikkaa, pääasiassa puunkorjuussa ja kuljetuksissa ?tuottaa sellun lisäksi muita biotuotteita ja tuottaa bioenergiaa yli oman tarpeen 06-7_Kuorimo.indd 7 16.1.2017 14.45.53
8 | Paperiliitto 8/2015 KUORIMO Teksti Eeva Eloranta-Jokela Kuvat Miisa Kaartinen V uoden kuluttua syksyllä paperikone sylintereineen täyttää 30 vuotta. Silloin kone saattaa olla kuitenkin jo osina ja valmiina siirrettäväksi Ruotsiin yhtiön Skärblackan tehtaalle. BillerudKorsnäs tutkii koneen siirron mahdollisuutta ja päättää asiasta viimeistään kesäkuussa 2016. – Tänä päivänä 160 tonnia painavan sylinterin nosto ja kuljetus kyllä onnistuu, siitä siirto ei ole kiinni, sanoo tehtaan pääluottamusmies Eero Sillanpää. Tehtaan henkilöstölle on edellispäivänä kerrottu työnantajan päätös sulkea tehdas. Sulkemista koskeva yt-menettely alkoi elokuussa, ja nyt saatiin asiasta varmuus. Irtisanottavista noin kymmenelle on mahdollista jäädä niin sanottuun eläkeputkeen ja kolme jää eläkkeelle. Samaan aikaan on maan hallitus päättänyt, että alle 58-vuotiaiden ansioturvan kesto lyhenee 500 päivästä 400:aan vuoden 2017 alusta. – En olisi kaivannut tähän hetkeen hallitukselta enää tuollaista hölmöilyä, Sillanpää toteaa. Työntekijöitä on kuultu Valvomossa on vakava tunnelma, mutta kukaan vuorossa ei moiti työnantajaa hölmöilystä, vaikka edessä on työsopimusten päättäminen. Ikkunan takana voimapaperia valmistava MG-kone on yksi lajinsa suurimmista, mutta enempää ei tällä puolella pöytää voida tehdä, kun ostosellun hinta painaa kannattavuutta. Kolmen viime vuoden ajan asiat ovat rullanneet. On ollut mukava – tai ei ainakaan ole pänninyt – tulla töihin. Työntekijät ovat tunteneet tulevansa kuulluksi ja huomioonotetuiksi päätöksenteossa, kuten 12-tuntisesta vuorojärjestelmästä sopimisessa. Arvostus on säilynyt, vaikka nyt saadaankin kenkää. – Yt-neuvotteluissakin työnantaja kuunteli, mitä haluamme ja tarkisti laskelmat antamastamme vaihtoehdosta. Lopulta ratkaisuissa ja aikatauluissa otettiin hyvin huomioon meidän toiveet, Eero Sillanpää kuvailee. Kun päätöksestä oli tiedotettu, oli koneella pesupäivä ja tuplamiehitys. Tavallista isompi porukka oli siis koolla ja mietti hetken aikaa, miten reagoida. Yhdessä päätettiin jatkaa töitä, ei muuta. – Täällä syy ei ole ihmisissä vaan bisneksessä. Ei ole pahaa sanottavaa työnantajasta, vaikka saadaan nyt lopputilit. Kohtelu on BillerudKorsnäsillä aivan toista kuin aiemmin, sanoo Timo Mäkipää. Kun BillerudKorsnäs osti paperikoneen UPM:ltä vuonna 2012, Mäkipää oli opintovapaalla. Johtamiskulttuurien ero oli suuri, kun Mäkipää palasi töihin uuden työnantajan leipiin. Vaikka uusi kulttuuri ei auttanut säilyttämään työpaikkoja, se ehti luomaan luottamusta kunkin osaamiseen ja vastuuntuntoa työn tekemiseen. Töihin muille tehtaille Tervasaaren PK7:lla työt päättyvät vuoden sisällä, mutta mahdollisesti joku porukasta jatkaa töitä samalla koneella myöhemmin. – Ruotsista on tullut selkokielinen viesti, että tervetuloa heille töihin, ammattitaitoisia työntekijöitä tarvitaan, Sillanpää sanoo. Myös BillerudKorsnäsin Pietarsaaren tehtaalta eläkkeelle jäävien tilalle aiotaan ensisijaisesti palkata Tervasaaresta irtisanottavia. Tällä hetkellä avoimia työpaikkoja ei siellä ole. Toisen ja kolmannen polven tervasaarelaiset Matti Hakala ja Markku Rantanen voisivat harkita muuttoa Ruotsiin. Molempien perheissä on alle kouluikäisiä lapsia. Vaikka työpaikan kohtalo on vasta varmistunut, on tulevaa jo vähän mietitty. – Ei Ruotsiin muuttaminen ihan mahdoton ajatus ole. Aika kertoo, tuleeko lähdettyä, miettii Rantanen. Hakalan ajatuksissa on pysyä kotimaassa ja opiskella uusi ammatti. – Ei lähtö Ruotsiin silti ole poissuljettu BillerudKorsnäs lopettaa Tervasaaressa Tervasaaren voimapaperikoneen jenkkisylinteri hiljenee syyskuun 2016 loppuun mennessä. Työtä vaille jää 56 henkilöä, kun BillerudKorsnäs sulkee ovensa Valkeakoskella. Timo Mäkipää (vas.), Petri Ruutana, Eero Sillanpää, Matti Hakala, Jukka Lehtola ja Markku Rantanen asettuivat kuvattaviksi mahdollisesti Ruotsiin siirrettävän paperikoneen viereen. 08-9_Kuorimo.indd 8 16.1.2017 14.46.37
Paperiliitto 8/2015 | 9 KUORIMO A ikana, jolloin kaipaa aikuista ja älykästä keskustelua, joutuu päivittäin tyytymään ulostuloihin, joiden älyllinen taso vastaa nälkäisenä huutavan alakoululaisen ajattelua. Esimerkkinä tästä: Ongelma: Kansanedustaja Eerola kertoi saaneensa unessa näyn, jolla sairauskarenssin aiheuttamista ongelmista päästäisiin, jos ammattiliittojen jäsenet maksaisivat jäsenmaksuillaan tuon päivän palkan menetyksen itselleen. Ratkaisu: Miksi tyytyä tähän? Ammattiliittojen jäsenethän voisivat maksaa myös omat peruspalkkansakin jäsenmaksutuloillaan. Ikiliikkujahan poistaisi kaikki työllistämisen esteet. Työntekijä saisi myös itse päättää minkälaista palkkaa omilla rahoillaan itselleen maksaa. Ongelma: Suomen (Yli)Yrittäjien mukaan työnantajaliittoon kuulumattomien ongelmana on se, että he eivät voi käyttää hyväkseen täysimääräisesti työnantajaliittoon kuuluvien yrittäjien ja yritysten neuvottelemia ja kustantamia työehtosopimuksia. Ratkaisu: Säädetään laki, jonka mukaan on oikein, että kaikilla on oikeus nauttia muiden kustantamista työn hedelmistä. Paskoakin tulee voida naapurin puuceehen, kun se on paljon siistimpi ja naapuri tykkää sen tyhjentämisestä. Ongelma: Sari Sairaanhoitaja sai liian suuret palkankorotukset, kun Kokoomus keksi olevansa työväenpuolue. Ratkaisu: Palkataan Kokoomuksen tuolloiset päästrategit Jyri Häkämies ja Ilkka Oksala Elinkeinoelämän keskusliittoon syyttämään (paikkansapitämättömästi) kansaa kilpailukyvyn tuhoamisesta. Toisin kuin julkisuudessa väitetään, suomalaiset pystyvät ratkaisemaan ongelmia. Viimeinen ongelmakin on jo ratkaistu. Takit kääntyvät, paidan värit vaihtuvat, mutta leikkikehässä väännetään tyytyväisensä vaippaan lisää sitä itseään. Jostain syystä tulee ikävä ala-asteen yhteiskuntaopin nukuttuja tunteja. Yhteiskuntaoppia PITUUSLEIKKURI TILATSTO Suomi on EU:n suurin puun tuoja Venäjältä. Vuonna 2014 peräti 87 prosenttia kaikesta Venäjältä EU:n alueelle tuodusta puusta tuotiin Suomeen. Ruotsiin puuta tuodaan pääosin Latviasta ja Virosta. Koivukuitupuun tuonti on lisääntynyt voimassa olevista talous pakotteista huolimatta. TILASTO vaihtoehto. Sairaanhoitajana työskentelevä avovaimokin todennäköisesti saisi sieltä töitä, arvelee Hakala. Tilaisuuden tullen Hakalan ja Rantasen kanssa samassa vuorossa työskentelevä Jukka Lehtola luonnehtii itseään väliinputoajaksi. Työvuosia on enemmän takana kuin edessä, mutta eläkeputkeen vielä muutama vuosi. Ensisijaisesti tavoitteena on saada uusi työpaikka. – Jos vaikka paperinjalostuksen puolelta löytyisi. Katsotaan ne kortit ensin, Lehtola sanoo. Palkka juoksee työntekijöille syyskuun 2016 loppuun. – Oleellinen vastaantulo muutosturvassa on se, että töistä voi vapautua jo aiemmin menettämättä irtisanomisajan palkkaa, jos henkilö saa toisen työpaikan, opiskelupaikan tai siirtyy yrittäjäksi. Näin ihmisiä yritetään saada liikkeelle, jos sopiva tilaisuus tulee eteen aiemmin, Sillanpää sanoo. Palvelusopimus jää pois BillerudKorsnäsillä on sopimus UPM:n kanssa laboratorio-, paperivarasto-, siivous-, pakkaus-, pulpperi-, käyttökunnossapitoja sisäisten kuljetusten toiminnoista. Näissä tehtävissä työskentelee noin 30 henkeä. UPM Tervasaaren pääluottamusmiestä Tomi Eerolaa huolettaa, miten BillerudKorsnäsin lähtö vaikuttaa UPM:n henkilöstön määrään – kahdella vai useammalla kymmenellä. – Jostain ne kiinteät kustannukset on kuitattava, Eerola toteaa. Vaikka Tervasaaren piiput Valkeakosken maisemassa madaltuvat ja yksi paperikone sammuu vuoden sisällä, jatkuvat työt UPM:n kahdella paperikoneella. Tarran taustapapereilla menee lujaa. ? P ”On ollut mukava – tai ei ainakaan ole pänninyt – tulla töihin.” BillerudKorsnäs lopettaa Tervasaaressa Puun tuonti Suomeen Venäjältä ?3 kuukauden liukuva keskiarvo, 1000 m 3 , 2009–15 450 400 350 300 250 200 150 100 50 01/09 Koivukuitupuu Hake Havupuut yhteensä 01/10 01/11 01/12 01/13 01/14 01/15 Tällä palstalla Väistyhän vähän -mies tökkii ilmiöitä ja raatelee epäkohtia. 06/15 Ensi vuonna 110 vuotta täyttävän ammattiosasto 45:n talouteen BillerudKorsnäsin vähennys tuo ison loven. Pääluottamusmies Tomi Eerolan ja osaston puheenjohtajan Harri Honkalan mukaan tähän on osastossa jo alettu varautua. 08-9_Kuorimo.indd 9 16.1.2017 14.46.37
10 | Paperiliitto 8/2015 TyöaikamuodoT Ei niin pahaa ettei jotain hyvääkin Työaikamuodolla voi olla suuri merkitys siihen, kuinka hyvin töissä jaksaa. Paljolti työajoista riippuu myös se, minkälaisen elämänrytmin voi itselleen rakentaa. TAM 37 ly hyttä kiertoa tekevä Tero Lehtisalo pyhittää vapaansa Kallepojal leen. Teksti Susanna Chazalmartin Kuvat Susanna Chazalmartin, Jukka Koskinen 10-15_pääjuttu2.indd 10 21.10.2015 18.52
Paperiliitto 8/2015 | 11 TyöaikamuodoT TAM 35 tekevä Tatu Mellin kokee työvuoro jen väliset rytmin kääntämiset vaikeiksi. 10-15_pääjuttu2.indd 11 21.10.2015 18.52
12 | Paperiliitto 8/2015 TyöaikamuodoT O n kello kaksitoista lokakuisena perjantaipäivänä. Hepolahden päiväkodissa Kemin reunamilla käy vilske. Eskarilaisten päivä on pulkassa ja osa pääsee lähtemään kotiin. 6-vuotias Kalle roiskii käsilleen vettä kylpyhuoneessa. Hirveä kiire tuntuu painavan pikkumiehen mielessä. Isi Tero Lehtisalo odottaa jo ovenraossa ulkohaalari ja pipo kädessään. Nyt lähdetään retkelle metsään! Kalle on viettänyt viimeiset kolme päivää isin luona, sillä isillä on päällä neljän päivän vapaat. Illalla Tero vie pojan takaisin äitinsä luo ja alkaa valmistautua huomiseen aamuvuoroon. Silloin kello pärähtää klo 4.45. Mutta vielä on aikaa nauttia vapaista. Lisää energiaa Tero aloitti työt Kemin Veitsiluodon tehtaalla viitisen vuotta sitten. Ennen töiden aloittamista Terolla ei ollut kokemusta vuorotyöstä. Ensimmäiset neljä vuotta hän teki 37-vuoroa ja pitkää kiertoa. Neljän vuoron jälkeen oli välivapaa ja kahden viikon välein kuuden päivän vapaa. Tämän vuoden alusta työpaikalla otettiin kokeiluun lyhyt kierto, jolloin välivapaat jäivät pois ja pitkä vapaa lyheni neljään päivään. Toisaalta aamuja, iltoja ja öitä on vain kaksi peräkkäin. Alussa nopeampaan rytmiin tottuminen oli rauhalliselle miehelle vaikeaa. – Olen tällainen tasainen luonne. Pitkä kierto sujui rauhallisen tasaiseen tahtiinsa ja se sopi minulle. Mutta nyt tästäkin on oppinut jo löytämään ne hyvät puolet. Parasta omassa työaikamuodossa on se, että energiaa riittää entistä paremmin. Yövuorojenkin jälkeen rytmin saa käännettyä normaaliksi, kun takana on vain kaksi valvottua yötä. – Vaikeimpia minulle ovat aamut. En edelleenkään pidä aikaisista herätyksistä. Alan heräillä kunnolla vasta töissä, muutaman kahvikupillisen jälkeen. Mutta ne menevät kun tietää, että kohta vuoro taas vaihtuu. Väsymyksestä selviää parhaiten nukkumalla. Aamuvuorojen jälkeen Tero saattaa joskus ottaa pienet päiväunet. Niinä päivinä on kuitenkin hoidettava myös juoksevat asiat ja tehtävä kotityöt. Iltaja yövuoropäivinä päivät menevät usein hissukseen. Yövuoron jälkeisenä päivänä unet loppuvat usein jo ennen puoltapäivää ja loppupäivä menee pienessä horroksessa. Salilla ja ulkoilemassa Tero pyrkii kuitenkin käymään säännöllisesti. – Liikunta auttaa jaksamaan ja unikin tulee paremmin, kun vähän rasittaa itseään. Vapaat Tero pyhittää Kallelle. – Se on sellaista tavallista arkea, kaupan kautta kotiin ja ruokaa laittamaan. Vuorotyö sopii minulle hyvin, koska pojan äiti ei ole tällä hetkellä työelämässä. Jos hänkin kävisi töissä, Kalle pitäisi laittaa vuoropäiväkotiin. Nyt pystymme järjestämään vaihdot minun vapaitteni mukaan. Viikonloppuvapaat ovat luksusta Samaan aikaan kun Tero ja Kalle virittelevät tulta laavupaikalla, haminalainen Tatu Mellin valmistautuu iltavuoroon lähtöön. Hän on herännyt aikaisin, sillä aamupäivä on sujunut oman firman töissä valvontakameroiden asennuksessa. Työ jää kuitenkin kesken, niin kuin usein iltavuoroviikoilla. Tatun työpaikka on arkkileikkurin koneenhoitajana Paperallin tehtaalla. Koko kuuden vuoden uran ajan työaika on pysynyt samana: viikko yötä, viikko iltaa ja viikko aamua. Viikonloput ovat vapaita. Työajat eivät ole nuorelle miehelle mieluisimmat, mutta palkan eteen tekee mitä pyydetään. Hän on jo ostanut oman asunnon ja sijoittanut yritykseensä ja soittoharrastukseen. Jonain päivänä yrittäjyys on ehkä hänen pääasiallinen tulon lähteensä. Mutta nyt on käännettävä auton nokka kohti tehdasta. Autoradiossa soi Radio Rock, niin kuin aina työmatkoilla. Musiikin avulla Tatu rentoutuu. Kuulokkeet ovat töissäkin korvilla koko ajan. Viikon viimeisen iltavuoron jaksaa, kun tietää, että huomenna saa nukkua pitkään ja sen jälkeen pääsee treenaamaan bändikavereiden kanssa. Rumpujen soittaminen hard rock -bändissä on hyvää vastapainoa työlle. – Viikonloppuvapaat ovat siitä hyviä, että silloin ehtii nähdä kavereita ja harrastaa soittohommia. Toisaalta joskus harmittaa, että ne ovat ne ainoat vapaat. Toisin kuin monelle, Tatulle yövuorot ovat ne helpoimmat. Yövuoroviikolla hän elää eniten oman rytminsä mukaan. – Valvominen ei ole ongelma. Ongelma on siinä, että rytmi muuttuu koko ajan. Siinä missä Tero heräilee yövuoron jälkeen muutaman tunnin unilta, voisi Tatu nukkua iltaan asti. Hän kuitenkin pyrkii heräämään iltapäivällä, ja hoitamaan kotihommat ja mahdolliset bänditreenit alta pois. Hankalinta on sopeutua aikaisiin herätyksiin. Kun kello viideltä soi, on takana usein katkonainen yö. – Olen aina ollut aamu-uninen. Pyrin kyllä nukkumaan öisin, mutta rytmin kääntäminen on usein mahdotonta. Joskus tuntuu, että viiden päivän takia ei edes kannata yrittää. Väsyneenäkin työpäivä on silti pakko hoitaa. Jotenkin päivät sujuvat ja työt tulevat kunnialla hoidetuksi. ? Isän työ vuorot mää räävät Tero Lehtisalon ja Kallen yhtei sen elämän rytmin. Tero Lehtisalo, 30 Asuu: Kemissä Työ: Stora Enso Veitsiluoto, paperivarastonhoitaja Perhe: sinkku, 6-vuotias poika Työaikamuoto: 37-vuoro, lyhyt kierto. Työtehon kannalta iltavuoro on helpoin, mutta vapaa-aikaa ei silloin jää. Tatu Mellin, 25 Asuu: Haminassa Työpaikka: Paperall Oy Kotkassa, arkkileikkurin koneenhoitaja Perhe: sinkku Työaikamuoto: 35-vuoro. Yövuoroja helpottaa se, että voi pitää vuorovapaan viikon viimeisenä yönä. Minna Turma, 45 Asuu: Jämsässä Perhe: mies ja kolme kouluikäistä lasta Työaikamuoto: päivävuoro klo 7–15. Töissä jaksaa hyvin, kun yöunet ovat säännölliset ja vapaa-ajalla ehtii liikkua. Pasi Peippo, 47 Asuu: Simpeleessä Perhe: vaimo ja kaksi aikuista lasta Työpaikka: Metsä Group Simpele, arkittamon pakkaaja Työaikamuoto: 12-tuntinen. 8 tunnin jälkeen voi tuntua raskaalta, että edessä on vielä 4 tuntia. Vapaat tsemppaavat jaksamaan. Jos Tatu saisi päättää, hän tekisi todennäköisesti päivävuoroa tai 12-tuntista vuoroa. – Päivävuorossa rytmin saisi pidettyä järkevänä. Silloin aamuherätyksetkin varmasti sujuisivat ilman ongelmia. Yhteistä perheaikaa Jämsäläinen Minna Turma, 45, tuntee aamuherätykset. Hänellä on niistä 26 vuoden kokemus. Työvuoro UPM:n Kaipolan tehtaan laboratoriossa alkaa aamuseitsemältä. Tosin Minna polkaisee kilometrin matkan töihin niin ripeästi, että on yleensä työtakki päällä jo puolta tuntia aiemmin. – Meillä on käytössä liukuva työaika, joten voin sitten tarvittaessa nipistää puoli tuntia pois iltapäivästä. Kuten jokaisena arkipäivänä, Minnan aamu on tänäänkin alkanut herätyskellon pirinällä klo 5.25. Siitä eteenpäin työvuoroon valmistautuminen on sujunut lähes minuutin tarkkuudella. Aamupesujen jälkeen vaatteet niskaan ja kahvinkeitin päälle. Keittimen poristessa Minna on ehtinyt harjata hiukset ja meikata. Sitten hän on hörpännyt kupin höyryävää kahvia ja tekaissut lohisalaatin evääksi muovirasiaan. ” Pyrin kyllä nukku maan öisin, mut ta rytmin kääntä minen on usein mahdotonta.” P aperiliittolehden kyselyyn vastanneiden työaikamuodot 3 -vuorotyö (myös 4tai 5-vuorotyö) 548 S äännöllinen päivätyö 231 S äännöllinen ilta-, yötai aamutyö 35 2 -vuorotyö 48 M uu 21 10-15_pääjuttu2.indd 12 21.10.2015 18.52
14 | Paperiliitto 8/2015 TyöaikamuodoT Kouluikäiset lapset ovat jääneet yläkertaan nukkumaan, kun äiti ja isä ovat lähteneet työmaalle samalla ovenaukaisulla. Näin iltapäivällä Minnan perheen puutalossa on rauhallinen tunnelma. Minna on saapunut kotiin lähes yhtä aikaa koululaisten kanssa, ja valmistanut ruuan. Kokkauksen välissä hän on auttanut kutosluokkalaista äidinkielen läksyssä ja kysellyt kuulumiset. Nyt koko perhe on valmis istumaan yhteisen ruokapöydän ääreen, kuten joka päivä. On aikaa keskustella päivän tapahtumista ja käydä läpi illan ohjelma. Ruuan jälkeen perheenjäsenet hajaantuvat harrastuksiinsa. Säännöllinen rytmi on Minnan listalla tärkein asia, kun mietitään työaikamuodon hyviä puolia. Kun nukkumaan menee ajoissa – viimeistään kymmeneltä – on unen määrä riittävä aikaisesta herätyksestä huolimatta. Minna uskookin, että päivävuorossa väsyy vuorotyötä vähemmän. – Pidän myös siitä, että meillä on paljon yhteistä aikaa perheen kesken. Nyt, kun mieskin tekee päivävuoroa, elämme kaikki samassa rytmissä. Sillä on ihan hirveän suuri merkitys meidän arjessa. Säännöllisen työrytmin ansiosta Minna on voinut myös valita itselleen treenipäivät, jolloin käy kuntosalilla jumpissa. Viikko-ohjelmaan kuuluu kuntojumppaa, kehonhuoltoa ja tyttären kanssa yhteinen tanssitunti. Niiden lisäksi Minna ulkoilee mahdollisimman paljon. Minna osaa arvostaa myös yhtäaikaisia viikonloppuvapaita. Perhe touhuaa paljon yhdessä ja viikonloppuna saatetaan päättää lähteä vaikka veneretkelle. – Mieheni teki aiemmin vuorotyötä ja silloin saattoi mennä monta viikkoa ennen kuin vapaat osuivat viikonlopulle. Nyt voimme suunnitella yhteisiä reissuja ja menoja ilman, että täytyy kytätä kalenteria. Ainoa huono puoli, mitä Minna päivävuorosta keksii on raha: vuorotöissä tienaisi enemmän. Mutta kun ikää tulee ja perhe kasvaa, asioiden tärkeysjärjestys muuttuu. – Kyllä minä pistän oman jaksamisen rahan edelle, ehdottomasti. Ruhtinaalliset vapaat Jaksamista arvostaa simpeleläinen Pasi Peippokin, 47. Hän on ollut töissä Metsä Boardin Simpeleen tehtaalla kohta 30 vuotta, tällä hetkellä arkittamolla pakkaajana. Kolme vuotta sitten työpaikalla siirryttiin tekemään 12-tuntista päivää entisen 37-vuoron sijaan. Kahden päivävuoron jälkeen on kaksi yöhukia ja niiden jälkeen kuuden päivän vapaa. Yhteensä vapaita on vuodessa 70 enemmän kuin entisessä työaikamuodossa. Niiden eteen on valmis pinnistelemään pitkiltä tuntuvat vuorot. – En kyllä missään nimessä haluaisi enää vaihtaa takaisin. Voin tehdä tätä vaikka eläkeikään, mikäli vain kunto kestää, Pasi toteaa. Tänään Pasilla on menossa kolmas vapaa. Ensimmäinen on mennyt yövuorosta toipuessa, mutta jo illasta mies on ollut pihalla puutöissä. Jäljellä on vielä kolme kokonaista päivää tehdä rästiin jääneitä kotihommia, ulkoilla ja liikkua. – Sen tietää jo etukäteen, että työpäivinä ei ehdi mitään muuta. Varsinkin nyt, kun illat pimenevät, ei päivävuoron jälkeen edes viitsi lähteä kuin korkeintaan pienelle lenkille. Mutta eipä tässä ole sellaista hommaa, mikä ei paria päivää odottaisi. Ehdottomasti parasta uudessa työajassa on se, ettei yövuoroja ole kuin kaksi. Toisena yönä tuppaa väsyttämään, mutta se menee vapaita suunnitellessa. Eikä se ole mitään sen rinnalla, mitä Pasi koki entisessä vuorossa. Silloin rytmi ehHyvää ja huonoa Paperiliittolehden kyselyyn vastanneiden mielipiteitä TAM 37 (79 vastaajaa) Hyvää: Nopea vuorokierto 27, pitkät vapaat 15, arkivapaat 9, jaksaminen 6 Vaihtelevat työajat 4 Palkka 2 Vaihteleva työaika 2 Säännöllisyys 1 Huonoa: Lyhyet vapaat 30, vuorotyön raskaus 8, aamuherätykset 6, perhe-elämä ja sosiaalinen toiminta vaikeutuu 8, yövuorot raskaita 7, lyhyt vuosiloma 6, ei juuri mitään, vuororytmin vaihtaminen 4, liian pitkä vuorokierto 4, liian lyhyt vuorokierto 3, yövuoroista palautuminen 3 TAM 15 (21 vastaajaa) Hyvää: Säännöllisyys 13, vapaat viikonloput 14, vapaat illat 5, perheen kanssa sama rytmi 1 Huonoa: Ei juuri mitään 7, ei arkivapaita 5, palkka 3, vähän vapaapäiviä 3, säännöllisyys 2, kukaan ei jatka töitä 1 TAM 25 ja 27 (15 vastaajaa) Hyvää: Ei yötyötä 6, viikonloppuna vapaata 3, ei aina aikaista herätystä 1, vapaata myös arkena 1 Huonoa: Iltavuorot 3, aamut 3, joka toinen viikko ulkona riennoista 2, viisi yötä 1, palkka 1, viikkorytmin säännöllisyys 1 TAM 35 (6 vastaajaa) Hyvää: Vapaat viikonloput 4, Ei mitään1 , kolme vuoroa on parempi kuin kaksi 1 Huonoa: Erittäin raskas 6, Viisi yötä eikä pitkiä vapaita 5 12tuntinen (9 vastaajaa) Hyvää: Tiivis työputki ja pitkä vapaa 6, Nopea palautuminen työstä 5, Aamut alkavat seitsemältä 1 Huonoa: Ei juuri ole 7, työpäivinä ei vapaa-aikaa 2 ti neljän yövuoron jälkeen mennä niin sekaisin, ettei uni enää tullut silloinkaan, kun olisi saanut nukkua. Ja univelan kasvaessa väsymys kroonistui. Oli mikä vuoro tahansa, aina haukotutti, eikä energiaa riittänyt ylimääräiseen. Siihen vielä päälle vaimon vuorotyö ja kaksi lasta, ja paketti oli valmis. – Mielikin synkkenee, kun jatkuvasti väsyttää. Nyt on olo kuin eri miehellä. Jaksaa taas käydä hiihtämässä ja pyöräilemässä. Lapset ovat muuttaneet jo omilleen, joten vapailla Pasilla on todella aikaa. Vaimo saa omassa työssään sovittua vapaita Pasin kanssa samaan aikaan, joten pariskunnalla on nyt mahdollista lähteä pidemmillekin reissuille asuntoautollaan. – Työpäivät tuntuvat tietysti pitkiltä, mutta kyllä tämä vapaiden määrä korvaa sen pienen ylimääräisen pinnistelyn. Kemissä Tero ja Kalle ovat jo palaamassa takaisin kotiin. Edessä on vielä muutama tunti yhteistä aikaa. Kalle tenttaa isiä Mazdan maksiminopeuksista ja kertaa papan punaisen Volvo Amazonin ominaisuuksia. Hän käyttää jokaisen yhteisen tunnin hyväkseen, sillä pian edessä on jälleen kuuden päivän ero isistä ennen seuraavia neljän päivän vapaita. ? P ” Voimme suun nitella yhteisiä meno ja ilman, että täytyy kytätä kalenteria.” ? Tero ja Kalle Lehti salo käyvät neljän päi vän yhteisil lä vapaillaan usein laavul la retkeile mässä. ? Tatu Mellin elää yövuoro viikolla eniten oman rytminsä mukaan. 10-15_pääjuttu2.indd 14 21.10.2015 18.52
16 | Paperiliitto 8/2015 ?Sappin Kirkniemen tehtaan päivämiehellä Jani Nuolimolla on ainakin kaksi vaihtoehtoa, miten suhtautua työasentoihin. Muista kun nostat: ? Älä nosta yksin liian painavaa taakkaa. ? Mitä kauempana taakan painopiste on vartalosta, sitä suurempi on tapaturmariski. ? Väsymys heikentää lihassuoritusta ja altistaa vahingoille. ? Nestemäisten aineiden käsittelyssä taakan painopiste muuttuu koko ajan. ? Tukeva ote on tärkeä, tartuntakahvoista saa lisäapua. ? Etsi paras tapa nostaa ahtaassa tilassa. ? Nostajan oma paino voi olla merkittävä ”taakka” nostossa. ? Kuormitus lisääntyy, kun nostaa nykäisemällä. ? Hyvä lihaskunto parantaa nostojen turvallisuutta ja vähentää nostotyön riskejä. Lähde: Työturvallisuuskeskus. TYÖSUOJELU 16-19_työasento.indd 16 19.10.2015 13:09:07
Paperiliitto 8/2015 | 17 Teksti Mari Schildt Kuvat Vesa-Matti Väärä I so mies vääntäytyy ottamaan hylsyä kärryn alimmalta hyllyltä. Jalat ovat suorassa ja selkä kaarella. Tällä kertaa näin ei tehdä silkasta tottumuksesta, vaan tahallaan. – Tämä on varmaan väärin, kun sattuu niin saatanasti, kuuluu tukahtunut ääni läheltä lattiaa. Sappin Kirkniemen tehtaan päivämies Jani Nuolimo on silmin nähden huojentunut, kun saa luvan oikaista selkänsä. Parimetrinen mies on kovilla pitkin päivää, kun hän pääsee itse kokeilemaan ja vertailemaan oikeita ja vääriä työasentoja. – Kun joutui kuvausta varten olemaan pitkään väärässä asennossa, niin takareisivamma teki sen, että oli aidosti kipua. Mutta niin se tekee silloinkin, jos tekee saman työasennon toistuvasti väärin, hän miettii. Onneksi Nuolimo oli sattumalta varannut hierojan työpäivän päälle. Väärien asentojen jälkeen se tuli todella tarpeeseen, ja kolotukset katosivat hierontapöydälle. Pitemmät vaikutukset jäivät kuitenkin korvien väliin. – Tämä laittaa miettimään parempaa työskentelyasentoa seuraavan kerran, kun tarttuu työhön. Kyllä herätti, hän sanoo. Asennot nousivat kärkeen kyselyssä Paperiliitto tekee vuosittain työsuojelukyselyn työsuojeluvaltuutetuille. Tänä vuonPitäisikö opetella uusia työasentoja, vai antaa mennä tuurilla, kuten tähänkin asti? Työasennot ovat nousseet paperiliittolaisten suurimmaksi työsuojeluongelmaksi. Kahden tulen välissä ?Naisten nostovoima on keskimäärin noin 60 prosenttia miesten vastaavasta – naisesta riippuen. Laborantti Heidi Hottinen näyttää mallia päivämies Jani Nuolimolle. TYÖSUOJELU 16-19_työasento.indd 17 19.10.2015 13:09:10
18 | Paperiliitto 8/2015 na työasennot nousivat ensimmäistä kertaa työsuojelun ongelmalistan ykköseksi. Syitä on monia: ikärakenne on vanhentunut, ylipaino on lisääntynyt ja liikunta työssä ja vapaa-ajalla vähentynyt. – Tukija liikuntaelimistön kivuista johtuvia sairauspoissaoloja on kaikista sairauspoissaolosta noin kolmannes. Se on trendi kaikkialla. Se on meidän kansantautejamme sydänja verisuonitautien ja mielenterveysongelmien lisäksi, sanoo Kirkniemen tehtaan työfysioterapeutti Eva StenbäckWejberg. Hän sanoo, että ylipainoa on selvästi enemmän, kuin vielä 10-20 vuotta sitten. Liikunta, joka pitäisi aineenvaihduntaa yllä, on vähentynyt niin työssä kuin vapaa-ajalla. Pelkästään istumasta seisomaan nouseminen lisää aineenvaihduntaa 13 prosenttia. – Työergonomia ei tarkoita, että ei saisi koskaan nostaa kättä yli hartialinjan, kumartua tai kiertyä. Ranka tarvitsee liikettä. Haitta tulee siitä, jos liike toistuu jatkuvasti samanlaisena. Liikettä ja ääriasentojakin tarvitaan, Stenbäck-Wejberg, sanoo. Videokuva ei valehtele Kirkniemen tehtaalla on tehty paljon uraauurtavaa työtä työturvallisuuden parantamiseksi. Kun 550 työntekijän työpäivät lasketaan yhteen, niistä oli sairaspäiviä vain 4,7 prosenttia. Lukuun sisältyy kaikki, myös kausi? unssat. Ilmaiseksi hyvä tilanne ei ole tullut. Vaaratilanteet tehtaalla on kartoitettu, ja tehtaan oma fysioterapeutti on käynyt läpi työasennot. Stenbäck-Wejberg käyttää työasennoista puhuessaan hyväkseen videota. Siitä työntekijä näkee itse, missä asennossa hän työtään tekee, ja vääriä asentoja päästään korjaamaan. – Minusta keinojen pitää olla hyvin konkreettisia: näin tapahtuu juuri tässä työpisteessä, tässä tehtävässä. Ei mitään kalvosulkeisia, Stenbäck-Wejberg sanoo. Jokaisella työntekijällä on myös vihkonen, jonka avulla voi arvioida työn vaaroja ennen aloittamista. Tuumaa tovi –kortti kulkee taskussa ja muistuttaa asiasta pähkinänkuoressa. Vuoden käytössä ollutta vihkoa ryhdytään seuraavaksi kehittämään siten, että se ottaisi paremmin huomioon myös oikeat työasennot. Tärkeintä on luottamus Kirkniemen työsuojeluvaltuutettu Taisto Nieminen kertoo, että tärkeintä on luottamus. Suhtautuminen työn turvallisuuteen riippuu siitä, kokevatko ihmiset, että heidän sanomisillaan on merkitystä. Luottamus toimii paitsi siten, että ihmiset tekevät ilmoituksia, koska tietävät niistä olevan hyötyä, mutta myös siten, että ihmiset uskaltavat tehdä ilmoituksia, koska eivät joudu siitä ”tikun nokkaan”. – Meilläkin voi olla vuodessa 800 ilmoitusta. Ennen 95 prosenttia niistä kohdistui koneisiin ja laitteisiin. Nyt sama määrä kohdistuu ihmisten itsensä tekemisiin: minulle sattui näin, varokaa sitä, Nieminen kertoo. Toinen oleellinen asia on rutiini, ja sen myötä asenteet. Rutiini on ystävä monessa paikassa, mutta se muuttuu viholliseksi, kun se elättää itselle vahingollisia tapoja. Nieminen kertoo esimerkin. – Se joka istuu valvomossa jalat pöydällä ”Se joka istuu valvomossa jalat pöydällä on todellinen ammattilainen.” TYÖSUOJELU Be gloved TEGERA ® -käsineet ovat turvallisia, laadukkaita ja kestäviä. Välitämme sinusta, siksi haluamme tarjota sinulle vain parasta. TEGERA ® on Ejendals AB:n tuotemerkki. Lisätietoja www.ejendals.com #beglovedbytegera www.beglovedbytegera.com Osallistu kilpailuun ja voita jalkapallom atka Englantiin ! ?Puolessavälissä istuinta rötköttämällä saa ryhdin pian pilalle. ?Kun seisoo jalkaterät päin kuljetinta ja vääntää yläkroppaa kurkottamalla oikealle, selkä ennen pitkää väsyy ja paukahtaa. ?Ristiselkä huutaa hoosiannaa, kun kumartelee painon kanssa koukistamatta polvia. ?Istu tuolin perällä niin, että alaselkä on tuettu, ja selässä on terve kaari. Niska on keskiasennossa, ja tuoli oikealla korkeudella. ?Malta ja odota, että pölli on lähellä ennen tarttumista. Oikea jalkaterä ja keho kääntyvät puiden tulosuuntaan. ?Kumartele käyntiasennossa siten, että toinen jalka on edessä ja polvet kunnolla koukistuvat. Selkä pysyy suorana. on se todellinen ammattilainen, hän hymyilee ja iskee silmää. Oikeaa asentoa ei kannata unohtaa Mitä siitä sitten seuraa, jos jatkuvasti unohtaa hyvän työasennon? Eva Stenbäck-Wejberg vastaa, että ensin selkä tai raaja väsyy. Jos väsymystä aiheuttava asento vain jatkuu, alkaa särky, joka tuntuu töissä, mutta häviää vapaalla. Seuraavaksi kipu vaivaa jo levossakin, ja haittaa esimerkiksi nukkumista. – Elämä on sitten yhtä kärsimystä, hän sanoo. Hän kehottaa huolehtimaan siitä, että lihaskireyksiä tai –heikkouksia ei pääsisi missään vaiheessa muodostumaan. Se on ankaraa viitsimistä, mutta se kannattaa. – Sanon aina, että huolla kehoasi kuin autoasi, koska keho on tärkein työkalusi, Stenbäck-Wejberg sanoo. P 16-19_työasento.indd 18 19.10.2015 13:09:22
Be gloved TEGERA ® -käsineet ovat turvallisia, laadukkaita ja kestäviä. Välitämme sinusta, siksi haluamme tarjota sinulle vain parasta. TEGERA ® on Ejendals AB:n tuotemerkki. Lisätietoja www.ejendals.com #beglovedbytegera www.beglovedbytegera.com Osallistu kilpailuun ja voita jalkapallom atka Englantiin ! 16-19_työasento.indd 19 19.10.2015 13:09:23
Paperiliitto 8/2015 | 21 Tuulten vietävänä Leijalautailu tarjoaa vapautta ja vauhtia – ja pitää Aarne Hämäläisen hyvässä kunnossa. HARRASTUS Leijalautailu on laji, jota ei tyynellä säällä harrasteta. Valiomyrsky sai leijalau tailija Aarne Hämäläisen liikkeelle. 20-23_Leijalautailu.indd 21 19.10.2015 12:53:48
22 | Paperiliitto 8/2015 Teksti Terho Vuorinen kuvat Terho Vuorinen ja Timo Koski M itä miettii paperimies, kun vapaapäivien putki häämöttää? Joku ostaa pikaloman kylpylään, toinen tutkii kotikulmien kulttuuritarjontaa, kolmas lähtee metsälle ja neljäs katsoo parhaaksi lepäillä sohvalla. 51-vuotias Aarne Hämäläinen on eri maata. Hän alkaa kaivella netin uumenista sääkarttoja. Jos vain jossain päin tuulisi. Ja jos tuulta on luvassa, niin nokka ei kauaa tuhise. Kun Äänekosken tehtaiden portti sulkeutuu, on Hämäläinen tarvittaessa saman tien tien päällä. Kohti tuulia – vauhtia ja vapautta. Kuin pöntöille puhuisi Hämäläisen rakkaus – vaimon lisäksi – on leijalautailu. Tai sen talvinen versio, eli leijahiihto. Ei mikään kovin yleinen harrastus perinteisessä tehdaskaupungissa. Metsä Fibren voimalaitoksen talteenotossa työskentelevä Hämäläinen tietää olevansa outo lintu. – Ei ole työkaverit juuri lähteneet kokeilemaan. Yhden olen sentään saanut opastettua talvileijailun pariin. En jaksa tästä harrastuksesta kovin enää mesoa. Ihan kuin linnunpöntöille puhuisi, ”koko ikänsä” Paperiliittoon kuulunut Hämäläinen nauraa. Teini-iässä perinteisen surffauksen aloittanut harrastanut Hämäläinen ehti jo vaihtaa lajin noin kolmekymppisenä golfiin. – Siinä oli kymmenisen vuotta välissä ennen kuin kiinnostus heräsi uudestaan. Muistan, kun kerran olin pelaamassa golfia ja katsoin, kuinka puut heiluivat kovassa tuulessa. Mietin, että nyt olisi hienoa olla vesillä. Suunta tuli selväksi, kun Hämäläinen näki leijan livenä Yyterissä vuonna 2005. Sähköt poikki Lohtajalla Nuoruuden surffauskokemukset auttoivat uuteen lajiin sopeutumisessa kuten tuulten tunnistamisessa. Mutta leijan kanssa tekeminen piti opetella nollasta. – Vauhti ei haittaa – paitsi jos kaatuu. Alussa temppuja treenatessa menin muutaman kerran selälleni. Sen jälkeen nojattiin aina viisi minuuttia polviin, kun ei saanut happea sisään. – Lajissa on vaaransa, sillä leijan vetovoima on kova. Siinä tekee vahinkoa itselleen, toisille ja kalustolle, jos ei tiedä, mitä tekee. Jos leijan 25-metrinen naru katkeaa, ollaan jännän äärellä. Ainoa vaihtoehto on irrottaa leija hätälaukaisulla. ? Lantioon kiinnitet tävä valjas eli trapetsi yhdistävät leijan ja lautailijan. ? Leijalau tailu käy urheilusta, tietää ää nekoskelai nen Aarne Hämäläi nen. ”Ei ole työkaverit juuri lähte neet kokei lemaan.” HARRASTUS 20-23_Leijalautailu.indd 22 19.10.2015 12:53:50
Paperiliitto 8/2015 | 23 HARRASTUS – Kerran Lohtajalla naru lensi sähköjohtoihin. Kuului hirveä räsäys ja paukahdus, mutta onneksi sähköt eivät menneet kylältä. – Mutta olihan ne leijat jo lapsena sähkölangoissa! Väsy pois asuntoautossa Parhaat vauhdit saa tietysti merellä. Siksi Hämäläinen suuntaa matkansa usein Lohtajan ohella Storsandiin, Hailuotoon, Yyteriin tai Kalajoelle. Mutta Keski-Suomen lähijärvilläkin pääsee kovilla tuulilla harrastamaan vaikka työpäivän päätteeksi. Sisämaan järvet soveltuvat etenkin talviseen surffaukseen. Tuulta on oltava vähintään viisi metriä sekunnissa. Yli 25 sekuntimetrin myrskyihin ei ole enää järkeä mennä lautailemaan. Vielä kovempiinkin lukemiin päästiin puuskissa myös sisävesillä taannoisen Valio-myrskyn aikaan. Hämäläinen uskaltautui kokeilemaan Valion vauhtia Muuramen Muuratjärvelle noin kymmenen muun harrastajan kanssa. – Olihan se melkoista hengissäselviytymistä. Yksi kaveri joutui hätälaukaisemaan leijan, joka paiskautui kovaa veden pintaan ja tyhjentyi. Ilman hätälaukaisua olisi voinut käydä huonosti. – Katson tuuliennusteita joka päivä. Asuntoautossani on aina välineet valmiina, jos tulee mahdollisuus lähteä. Asuntoauto on siitäkin hyvä, että jos surffaat merellä neljästä kuuteen tuntia, niin paluumatkalla on aika mukava nukkua joku tunti. Lautailukertoja Hämäläiselle kertyy vuodessa reilut 30. Temppuilu tuulessa on fyysisesti raskasta, mutta samalla se pitää hyvässä kunnossa. Lajin Hämäläinen yhdistää myös toiseen harrastukseensa, rautupilkkiin. – Otan välineet mukaan, kun lähden Norjan tuntureille onkimaan. Kerran menin varttitunnissa matkan, johon olisi mennyt hiihtämällä puolitoista tuntia. Yli 30 vuotta aikaa kehittyä Leijalautailun voi aloittaa vaikka kymmenvuotiaana – eikä yläikärajaa tunneta. – Suomessa on yli 70-vuotiaitakin erittäin taitavia lautailijoita. Ja Teneriffalla olen nähnyt yli 80-vuotiaitakin laudan päällä. Että on mulla tässä vielä 30 vuotta aikaa kehittyä. Mitä nyt työ sotkee harrastuksia, keskeytymätöntä lyhyttä kiertoa prosessinhoitajana tekevä Hämäläinen myhäilee. – Mutta harrastus ei ainakaan sotke työtä. Kun on mukava harrastus, niin töiden tekeminen on mielekkäämpää. Vuorotyöläisen näkökulmasta leijalautailu on sikäli mainio harrastus, että sitä voi harrastaa viikonpäivästä riippumatta läpi vuoden. Ja ympäri maailmaa. Hämäläinen suunnittelee parhaillaan neljättä tai viidettä reissua leijalautailemaan Teneriffalle. Kotimaanreissuilla on usein mukana vaimo ja perheen kaksi koiraa, harrastuksen mukaan Pyryksi ja Pärskyksi nimetyt. Hämäläisen arki on juhlaa, kun tuulee ja leija nousee korkeuksiin. Mutta mitäs sitten tehdään, kun ei tuule? – Sitten mennään golfaamaan. Yleensä heinäkuussa, sillä silloin harvoin tuulee. ? P ??? Leija ja mies ovat surffaus kunnossa noin puoli tuntia sen jälkeen, kun asuntoauto on saapunut rannalle. ?? Suu rimpien normaalisti käytettävi en leijojen pintaala on noin 12 ne liömetriä. ? Aallokko sisävesillä on usein haastavam pi kuin me rellä. ”Ihan kuin peruna pellossa menisi”, Hämäläinen kertoo. Leijalautailu ? Tunnetaan myös leijasurffauksena. Talvista lautailua kutsutaan leijahiihdoksi ? Leijan vetämänä voi tehdä pitkiäkin vaelluksia vaikkapa luistimilla ? Fuusio viidestä lajista: lumilautailusta, purjelautailusta, wakeboardingista, lainelautailusta ja varjoliidosta ? Leijan vetämänä voi saavuttaa jopa yli sadan kilometrin tuntinopeuden ? Hypyt voivat olla yli kymmenen metrin korkuisia ? Perusvälineet leija ja trapetsi (eli valjaat) ja lauta ? Kesäisin tarvitaan lisäksi lämpötilasta riippuen märkätai kuivapuku, tossut, huppu ja hanskat sekä kelluntaliivit ja kypärä ? Olennainen turvaväline on hätälaukaisin, jolla leijasta saa tarvittaessa tehon pois ? Talvisin tarvitaan lasketteluvarusteet; laudan voi korvata suksilla ? Alkuun pääsee parin, kolmen tunnin koulutuksella ja vuokravälineillä. Käytettyjen leijojen hinnat alkavat noin 300 eurosta; uusien hinnat normaalisti 800–2000 euroa ? Lajijärjestönä Suomessa toimii Suomen Purjelautaliiton Kite-jaos: www.purjelautaliitto.fi/uutiset/leijalautailu/ ? Lajissa voi kilpailla sekä SMettä MM-tasolla, kilpailumuotoina muun muassa slalom, nopeussurffaus ja freestyle 20-23_Leijalautailu.indd 23 19.10.2015 12:53:51
24 | Paperiliitto 8/2015 PAPERIDUUNARIN MAAILMA Väkiluku: noin 90 miljoonaa, pääkaupunki Kairo noin 20 miljoonaa. Työelämässä noin 47 prosenttia työikäisistä (ja vain 24 % työikäisistä naisista) Minimipalkka 1 200 puntaa, noin 141 euroa, periaatteessa mutta ei aina käytännössä voimassa valtion viroissa, ei yksityissektorilla. Egypti tuottaa noin 200 000 tonnia paperia vuodessa, mikä on puolet maan paperintarpeesta. Teollisuuden palveluksessa on noin 24 prosenttia Egyptin työvoimasta. Egyptissä on 24 rekisteröityä ammattiliittoa, joiden kuutta miljoonaa jäsentä edustaa vuonna 1957 perustettu Egyptian Trade Union Federation (ETUF). Ammattiyhdistystoimintaan osallistumisesta ja etenkin lakoista on Egyptin tammikuun 2011 vallankumouksen jälkeen tullut riskialtista sillä nykyisin jopa rauhallisten mielenosoitusten ja lakkojen järjestämisestä voi olla seurauksena vankeustuomio. Ay-toiminta on riskialtista Egypti Teksti ja kuva Päivi Arvonen M ustafa Kamel aloitti työuransa 17-vuotiaana Kairon esikaupunkialueella Globe Pack -paperitehtaassa kymmenen vuotta sitten. Hän on suorittanut teknisen opiston tutkinnon, joka pätevöittää myös toimistotöihin. Kamel toivoo pian pääsevänsä kartonginleikkaajan tehtävistä tehtaan toimistoon. – Olen tyytyväinen työhöni ja työnantajaani. Palkkakin on Egyptin tilanteeseen nähden hyvä, Kamel sanoo. Hyvät edut lisäävät tyytyväisyyttä Kamel työskentelee kuutena päivänä viikossa noin kahdeksan tuntia. Työtä tehdään kahdessa vuorossa ja palkallisia ylitöitäkin on tarjolla halukkaille riittävästi. Työntekijän alkupalkka on noin 1000 Egyptin puntaa eli noin 117 euroa. Palkankorotusta saa lähes automaattisesti 10 prosenttia vuodessa. – Lisäksi maksetaan hyvän työntekijän lisää. Ylitöillä ja bonuspalkalla tienaan nyt hiukan yli 2000 puntaa (235 euroa). Lisäksi saan monia etuja kuten terveysvakuutuksen, työmatkakorvauksen ja vuokratukea, Kamel kertoo. Hän asuu vaimonsa ja yksivuotiaan poikansa kanssa noin 20 kilometrin päässä tehtaasta vuokra-asunnossa Kairon Mohandessiinin kaupunginosassa. Työnantaja tarjoaisi asunnon asuinalueelta tehtaan läheltä. – Asumme mieluummin lähempänä sukuamme. Työmatkani tosin on välillä jopa yli tunnin suuntaansa. Kamel kulkee työmatkansa mikrobussiksi kutsutulla pikkubussilla. Työnantaja maksaa matkakulut ja noin 1000 puntaa vuokratukea. Kesälomaa Kamelilla on 10 työvuoden jälkeen kuukausi. Lisäksi uskonnollisina juhlapäivinä on vapaata useampi päivä ja kahtena uskonnollisena juhlapäivänä työnantaja muistaa työntekijöitä noin 1000 punnan rahalahjalla ja ruokalahjoituksilla. – Ammattiyhdistystoimintaa tehtaalla ei ole, mutta mielestäni sitä ei tarvita, koska isompia epäkohtia ei ole, Kamel sanoo. Eläkeikään 55-vuotiaaksi on aikaa. Eläke on noin 75 prosenttia viimeisimmästä palkasta. – Egyptin tehtaat tarvitsevat työntekijöitä. Minulla on luottavainen olo tulevaisuuden suhteen, Kamel sanoo. ? P Vahva usko alaan Egyptiläinen paperityöntekijä saa palkan lisäksi työmatkaja asumistukea. Hedelmänmyyjä Gomaa on Kamelin naapuri. Vallankumouksen jälkeen Egyptin liput ovat suosittu koriste kaikkialla. 141 euroa/kk 200 000 t/v Minimipalkka valtion viroissa Paperintuotanto Kairo ” Ammattiyhdistystoimintaa tehtaalla ei ole” 24-25_paperiduunari.indd 24 16.1.2017 14.51.43
Paperiliitto 8/2015 | 25 Teksti Tiina Suomalainen Kuva Miisa Kaartinen V uonna 2004 aivoistani löytyi hyvänlaatuinen kasvain, joka leikattiin helmikuun 13. päivä perjantaina. Onneksi kaikki meni hyvin. Puolentoista kuukauden sairausloman jälkeen olin jo takaisin töissä. Tapahtuma muutti asennoitumistani elämään. Ihan pienistä ei tule valitettua. Marraskuussa 2011 tapahtui kuitenkin jotakin, joka vei koko elämältä pohjan. Kuopuksemme, 21vuotias poika, kuoli autoonnettomuudessa. Alussa ajattelin, että muserrun suruun. Oli kuitenkin pakko jaksaa eteenpäin muiden lastemme, kahden tyttären, vuoksi. Suruun ei voinut jäädä vellomaan. Mieheni kanssa tukeuduimme paljon toisiimme. Hän on töissä samassa tehtaassa tuotannon puolella. Myös ystävät ja työkaverit olivat suurena tukena. Eihän oman lapsen menettämisestä koskaan täysin selviä, vaan se kulkee aina mukana. Onneksi aika tekee tehtävänsä. Poika on edelleen mielessä lähes päivittäin. Olen kuitenkin sellainen ihminen, etten näytä surua päällepäin. Hymyilen ja nauran. Hyvää mieltä ammennan villasukkien kutomisesta. Se on minulle rentoutumista. On kiva istua illalla television edessä ja kutoa. Hurahdin villasukkiin muutama vuosi sitten, kun mummoista ei enää ollut tekijöiksi. Olen aina ollut käsityöihminen, mutta nyt vasta tuli opeteltua kantapään teko. Osaan sen vaikka unissani. Facebookin villasukkaryhmästä saan hienoja ideoita ja ohjeita. Nyt molemmat tyttäret ovat tilanneet minulta polven yli ulottuvat pitsineulesukat. Kyllä minä ne kirjoneulesukatkin vielä joskus teen. Koen, että olen vastoinkäymisten jälkeen saanut uuden elämän. Olemme koko perhe selviytyjiä. ? P Taru Jahn kutoo villasukkiin elämän ilot ja surut. Selviytyjä Sarjassa lukijat kertovat itsestään. Taru Jahn, 55, on laborantti Walki Oy:llä Valkeakoskella. Tunnetko paperiliittolaisen, jonka tarinan haluaisit lukea tällä palstalla? Ilmianna hänet meille: tiedotus@paperiliitto.fi. PARASTA ELÄMÄSSÄ Taru Jahn rentoutuu sukkia kutomalla. 24-25_paperiduunari.indd 25 16.1.2017 14.51.43
26 | Paperiliitto 8/2015 HIOMO Teksti Tiina Suomalainen E n tiedä pystyykö työsuojeluvaltuutettu vaikuttamaan budjettiin, mutta jos työturvallisuudesta on kyse, rahaa tuntuu löytyvän, vastaa oululaisen Akzo Nobelin työsuojeluvaltuutettu Juha Kärkkäinen pääluottamusmies Juha Säkkilän kysymykseen. Akzo Nobelilla on viimeiset kaksi vuotta satsattu työturvallisuuden parantamiseen BBS-menetelmällä. Se perustuu ajatukseen, että suuri osa tapaturmista johtuu ihmisten käyttäytymisestä. Vaaranpaikat löydetään työntekijöitä havainnoimalla. Aamuvuoroihin on palkattu yksi työntekijä turvaamaan prosessi havainnoinnin ajan. – Koko henkilökunta on koulutettu tekemään havaintoja. Meitä kiinnostaa muun muassa, onko työntekijän katse tehtävässä tai miten hän kulkee portaissa. Havainnot turvallisesta ja riskikäyttäytymisestä kootaan järjestelmään. Samalla selviää laitteisiin tai ympäristöön liittyviä riskejä. – Olen ollut prosessiteollisuudessa 22 vuotta, ja minusta BBS on ehdottomasti tehokkain tapa parantaa työturvallisuutta, Kärkkäinen huomauttaa. Kärkkäisen syyskuinen maanantai meni ”ees taas kulkiessa”. Aamupalaverin jälkeen Kärkkäinen alkoi touhuta. – Kerran kuukaudessa käyn läpi kaikki hätäsuihkut, silmänhuuhtelupisteet, ihonneutralointinesteet ja ensiapukaapit ja kirjaan puutteet. Siihen vierähti puoli päivää. Kirjasin myös viikonlopun aikana tulleet BBS-havainnot ja järjestelin uusia varo liukasta lattiaa -kylttejä. Ruokatauon jälkeen Kärkkäinen hörppäsi kahvit Stora Enson työsuojeluvaltuutetun kanssa. Stora Enson lisäksi tehdasalueella on viisi pientä firmaa, ja yhteistyö on tiivistä. – Pyrin myös istuskelemaan hetken ohjaamossa ja kuuntelemaan herkällä korvalla. Työsuojeluvaltuutettuna olen yhteysmies työntekijöiden ja työnantajan välillä. Kärkkäisen kysymys seuraavalle haastateltavalle: – Millainen ilmapiiri teillä on työnantajan ja työntekijöiden välillä? Onko se muuttunut viime vuosina?? P ” Pyrin kuuntelemaan herkällä korvalla.” Syynissä Palsta kertoo luottamushenkilöiden työpäivästä LUOTTAMUKSELLA Juha Kärkkäinen ? Työsuojeluvaltuutettu Akzo Nobel Oulun tehtaalla ? Prosessinhoitaja ? Tsv-aikaa 8 tuntia viikossa ? Työntekijöitä noin 30 Teksti Tiina Suomalainen Kuvat Mikko Nikkinen T anssicocktail-tunnilla liikkuvat vierekkäin nuoret ja vanhat. Koko porukan nuorin on 23-vuotias Riikka Niemi, siistijä UPM:n Valkeakosken tehtaalta. Niemen edessä pinkissä paidassaan tanssii hänen kollegansa, kaksikymmentä vuotta vanhempi Tuija Suojoki. Saimaan rannalle Lappeenrantaan, Holiday Clubin kylpylään, on kokoontunut viitisenkymmentä 23–60-vuotiasta naista Paperiliiton naisten työhyvinvointikurssille. Yhdessä nuoret ja vanhat Niemi istahtaa tanssin jälkeen ikkunalle. Suojoki vetää henkeä lattialla. Mitä untuvikot voisivat opettaa konkareille? – Somen käyttöä, nauraa Niemi. Hetken miettimisen jälkeen hänelle tulee mieleen, että nuoret voivat keksiä uusia tapoja tehdä vanhoja asioita. Esimerkiksi käsipaperi kannattaakin laittaa näin eikä noin päin telineeseen, jotta se irtoaa paremmin. Suojoki miettii, että nuoret ovat paljon vapautuneempia, eivätkä niin työkeskeisiä. – Sellainenhan sitä itsekin oli nuorempana, ei ollut huolen häivää. Meiltä konkareilta nuoret voisivat oppia työn kunnioittamista. Että olisivat kiinnostuneita siitä, mitä työpaikalla tapahtuu. Ajatusta jatkaa tanssisaliin astuva Elsi Kallio, 60. – Me iäkkäämmät olemme tunnollisia, liiankin tunnollisia. Nuorilla on rohkeutta ja huolettomuutta. Toisaalta, nuoret voisivat oppia meiltä konkareilta vähän vastuunkantoa. Sitä, että kannettaisiin kaikki kortemme yhteiseen kekoon. Verkostoidutaan! Simpsakat Siskot Saimaalla -kurssilla pohdittiin muun muassa sitä, miten naiset voisivat aktivoitua ammattiosastojen toimintaan ja sitä kautta nousta vaikuttamaan. Virallisen reitin lisäksi epävirallisempikin verkostoituminen voisi vahvistaa naisten asiaa. – Kyllä naisten pitäisi pitää yhtä ja olla avoimia toisiaan kohtaan, koska olemme vähemmistönä, pohtii 39-vuotias Jenni Valli, joka työskentelee Metsä Boardin Kyrön tehtaalla kemikaaliosaston prosessinhoitajana. Valli on huomannut, että naisten yhteinen toiminta on vähäistä. – Meidän pitäisi tutustua toisiimme ja puhua toisillemme enemmän. Ehkä se onnistuisi esimerkiksi osastotasolla jonkin yhteisen toiminnan kautta. Työaikana ei tuJuha Kärkkäisen työpaikalla satsataan turvallisuuteen. Letkeä musiikki soi, ohjaaja näyttää edessä liikkeitä, ja naiset seuraavat perässä. Hauskaa on, ja hiki puskee pintaan. Ja samalla luodaan naisten välisiä verkostoja. Hyvät siskot 26-27_hiomo.indd 26 19.10.2015 13:31:30
Paperiliitto 8/2015 | 27 HIOMO xxx tustumiseen juuri aikaa jää. Vallin mielestä tarvittaisiin sosiaalisia organisaattoreita, jotka järjestäisivät ja vetäisivät muita mukaan. Miehistä mallia Kaikki eivät kuitenkaan innostu, vaikka toimintaa olisi tarjollakin. Monet haluavat hoitaa työn työnä ja seurustella vapaalla muiden kuin työkavereiden kanssa. Senkin ymmärtää. – Meiltä on vain kaksi naista täällä, vaikka työpaikallamme työskentelee paljon naisia, huomauttaa Elsi Kallio, joka on tuotekäsittelijänä Coveris Rigid Finlandilla Hämeenlinnassa. Kallio pohtii, että miehet ovat naisia parempia verkostoitujia. Miehille on luontevaa kokoontua vaikkapa pelaamaan sählyä ja vaihtamaan ajatuksia pelin lomassa. – Minusta tuntuu, että miehet tekevät enemmän yhteistyötä ja puhuvat suoraan. Naisilla on sellaista keskinäistä kyräilyä ja kateutta. Jos naiset puuhaisivat yhdessä enemmän, luottamuskin vahvistuisi. Vallin mielestä myös sukupuolirajat ylittävä toiminta on arvokasta. – Naiset voisivat oppia miehiltä yhdessä tekemistä ja yhteen hiileen puhaltamista. Naisenergiaa Ryhmä naisia lepuuttaa kyynärpäitä polvien päällä isännän asennossa ja hengittää syvään. Qigong-tunnilla paneudutaan harjoituksiin, joilla voi edistää sekä kehon että mielen terveyttä. Hetkeä aiemmin ohjaaja on evästänyt, että ihmisen koko hyvinvointi perustuu hengittämiseen. Naisilla on kuitenkin tapana hengittää vain pintahengitystä, ettei maha pullota. Kohta jo paukutellaan nyrkeillä napaa, munuaisia ja olkapäitä, jotta saadaan energiat liikkeelle. Varmasti kurssilla saatiin liikkeelle myös sitä kuuluisaa naisenergiaa. – Ihania naisia kaikki, joku totesi.? P Jukka Koskinen P alasin uusin innoin ties monennenko kerran laulutunneille. Onko paluussa samojen harrasteiden äärelle aina uudelleen kyse rakkaudesta lajiin? Rakkautta on monenlaista – se tiedetään. Jonkinlaista rakkautta lienee sekin, kun pyritään julkkikseksi kaikenlaisten idolssien, x-faktoreiden ja talenttien kautta. Osa on oikeassa paikassa tuomassa lahjakkuuttaan julki, joskus katsoja voi vain tuntea myötähäpeää. Itse olen saanut oppitunteja rakkaudesta laulamista kohtaan ”Rakastan elämää” -laulun myötä. Ihan ei ole mennyt putkeen. Milloin kurkku on liian kireä korkeimmissa äänissä ja milloin laulu ei resonoi oikein. Huh. Ehkä laulun aloituspäivä oli väärä, jo alkuun piiptutusta ilmassa. Kuuntele siinä sitten, kun opettaja opettaa: – Oikein tulkitaksesi sinun täytyy miettiä, rakastatko elämää ja jos, niin miten. Koville otti. Melkein tokaisin, että piipt miä mitää elämää rakasta. Tuo opettajan opetus elämän rakastamisesta kolahti pidempään mietintään. Elämän rakastaminen kärsimyksineen on vaikea rasti, mutta positiivinen asenne helpottaa jaksamaan, myös tätä kaamosta kohti kääntyvää vuodenaikaa. Jos vaikka kokeilisi hokea jotain mantraa. Kun oikein piiptuttaa, toistaisin sanoja ”rakastan elämää”, esimerkiksi aina herätessä. Toimii tai ei. Laulu on edelleen työn alla ja meinaan klaarata sen. Idolssit ja muut lahjakkuusohjelmat kyllä jätän suosiolla muille. Piiptun rakas TARKKAILIJA Käytöntarkkailija ja ammattiosasto 19:n sihteeri Anri Mäkynen työskentelee Kymillä Kuusanniemessä. Tällä palstalla Mäkynen on tietävinään mistä kirjoittaa. Laulu on työn alla. en päällä isännän asennossa ja hengittää syvään. Qigong-tunnilla paneudutaan harjoituksiin, joilla voi edistää sekä kehon että mielen terveyttä. Hetkeä aiemmin ohjaaja on evästänyt, että ihmisen koko hyvinvointi perustuu hengittämiseen. Naisilla on kuitenkin tapana hengittää vain pintahengitystä, ettei maha pullota. Kohta jo paukutellaan nyrkeillä napaa, munuaisia ja olkapäitä, jotta saadaan energiat liikkeelle. Varmasti kurssilla saatiin liikkeelle myös sitä kuuluisaa naisenergiaa. ?Tuija Suojoki pinkissä paidassa ja ryhmä muita naisia antautuivat musiikin ja rytmin vietäviksi. ?Elsi Kallio (vas.) ja Jenni Valli vapauttivat energiaa qigongtunnilla. 26-27_hiomo.indd 27 19.10.2015 13:31:34
28 | Paperiliitto 8/2015 HIOMO Teksti ja kuvat Päivi Ketolainen A amu alkaa riemukkaasti uudessa Jokivarren päiväkodissa Jämsässä. Haalariväki vilistää pitkin pihaa, kun paikalle astelevat Kaipolan paperiosaston puheenjohtaja Esa Kehusmaa ja pääluottamusmies Tuomo Alanen. He ruuvaavat pihalla seisovan leikkimökin seinään laatan, jossa kerrotaan mökin taustatiedot. Lapset katselevat uteliaina. Monen pikkunappulan äiti, isä, mummu tai vaari työskentelee tehtaalla. – Mökki on lahjoitettu tänne päiväkotiin niillä varoilla, jotka yhdistyksemme sai synttärilahjana, kertovat miehet. Pian mökin kuisti täyttyy lapsista, mutta sisälle mökkiin he eivät vielä pääse. Keltainen mökki tulee olemaan hiekaton tupa, jonne on lupa mennä vain sukkasillaan. Eskarilaiset Eemil Ruokostenpohja ja Weeti Kähkönen ovat jo päättäneet, mitä mökissä leikitään sitten, kun sinne pääsee. – Tytöt leikkii kotia. Me pojat leikitään ravintolaa. päättyy SaiPan kotiotteluun. – Ennen peliä veikataan ottelutuloksesta viiden euron panoksilla, kertoo Kimmo Ruokoniemi Lauritsalan osastosta. Rahaa veikkauksesta kertyy kerrallaan noin 150 euroa. Potin turvin apua ovat saaneet Unicefin kotimaan työ, SOS-Lapsikylä ja viimeksi Uusi Lastensairaala 2017 -hanke. Äänekoskella osasto 77 lahjoittaa perinteisesti joulun alla 300 euroa joko paikalliselle Huiman urheiluseuralle tai jollekin TUL:n urheiluseuralle juniorityöhön. – Lisäksi jaamme anomusten perusteella 300 euroa johonkin muuhun kohteeseen, kertoo osaston puheenjohtaja Jaakko Kekki. Mäntässä osasto muistaa joulun alla vähävaraisia perheitä. Jämsänkoskella paperiosasto tarjoaa Saariniemen lomapaikan muutamaksi kesäpäiväksi lastenleirien käyttöön paikalliselle Pelastakaa Lapset ry:lle. Palkkana hyvä mieli Oulussa asuu Lauri Santaniemi, jonka sydän sykkii solidaariselle toiminnalle. Lauri on eläkkeellä, mutta aikanaan hän toimi aktiivisesti Oulun osasto 43:n riveissä käyden usein Venäjällä avustusmatkoilla. Apua lähti Karjalaan sekä vaatetavarana että rahana. Iso tahto auttaa Maailmalla tuulee ja Suomessa myös, mutta epävarmat ajat eivät hillitse ihmisten halua auttaa lähimmäisiään. Päinvastoin. Mielessä voi piipahtaa ajatus, että minä itsekin saatan olla joku päivä avun tarpeessa. Moni paperiliittolainen tekeekin vapaaehtoistyötä avustusjärjestöissä, kuten SPR:ssä tai lastensuojeluyhdistyksissä. Hyvän tekemistä harrastavat myös paperiosastot. Osastojen avustuskohteet vaihtelevat kaukaisista kummilapsista omien kylien junnu-urheiluun. Usein tuen kohteena ovat juuri lapset ja nuoret. Välillä avun saajia ovat vammaiset ja vanhukset. Avustuksen tavat vaihtelevat. Moni osasto lahjoittaa säännöllisen summan valittuun kohteeseen. Toinen tapa on, että lahjoitetaan pyöreiden vuosien lahjarahat. Niin tekivät kaipolalaiset. – Päätimme vuosi sitten, kun osastomme täytti 60 vuotta, että päiväkoti on luonteva avunsaaja. Onhan työntekijöidemme lapsiakin siellä hoidossa, kertoo Kehusmaa. Lapset etusijalla Paperiliiton Saimaan piirin talvikokous pidetään aina Lappeenrannassa. Miitinki Mitä hyvää tänään tehtäisiin? Kummilapsi, leikkimökki, katukeittiö. Osastojen käsi on karttuisa. ? Kaipolan osaston lahjoittama leikkimökki herätti innostusta Jokivarren päiväkodin pihalla. 28_29_hiomo.indd 28 19.10.2015 13:32:52
Paperiliitto 8/2015 | 29 HIOMO Palsta kertoo vanhan kuvan herättämiä tarinoita. Paperiliitto-lehti alkoi ilmestyä vuonna 1959 VANHA KUVA KERTOO 54 VUOTTA SITTEN Teksti Sari Kangas J uankosken kartonkitehtaan nelosvuoro kokoontui valokuvaan ennen koneiden uusimisesta johtuvia korjaustöitä. 34 vuotta tehtaalla työskennellyt Raimo Hiltunen muistelee, että kuva otettiin aivan 1960-luvun lopulla. Kuvassa nelosvuorolaisten takana oleva arkkileikkuri poistui koneiden uusimisessa kokonaan. Uudet koneet ja viirasysteemit toivat vauhtia tuotantoon, Hiltunen kertoo. Tuotanto vähintäänkin kolminkertaistui. Automatisointi muutti myös työntekoa. Hiltusen kohdalla aiempi koneiden äärellä juoksu vaihtui valvomossa istuskeluun. Kartonkitehdas kuului tuohon aikaan Kymin Osakeyhtiölle. Ennen uudistutöitä tehtaan ykköstuote oli olutpahvi. Muutostöiden jälkeen alettiin tuottaa korkealaatuista pakkauskartonkia sekä korttien ja kirjojen kansissa käytettävää kartonkia. Nyt 82-vuotias Hiltunen jäi eläkkeelle 1991. Tuolloin tehtaan omisti Stromsdal Oy. Hiltunen lähti eläkkeelle toisessa aallossa, kun tehtaan työntekijöitä vähennettiin. Tehtaan nykyinen omistaja on Premium Board. P Onko sinulla paperiliittolaisista tai -teollisuudesta kertova vanha kuva? Lähetä kuva ja sen tiedot. Muista laittaa myös yhteystietosi. Kartonkipuolen ja hiomon miehet sekä laboratorion naiset kerääntyivät arkkileikkurin eteen, kun koneiden uudistustöitä aloiteltiin. Hiltunen on eturivissä, toinen oikealta. Hyvästit vanhoille koneille ”Omakotirakennustoiminta on vilkasta ja tehdas tukee tonttien hankinnassa, rakennusten suunnittelussa ja tarvikkeiden hankinnassa.” Lokakuussa 1961 lehti kertoi Tampereen Lielahdessa toimineen Enqvistin sellutehtaan työntekijöiden asumisesta. Tehtaan myötävaikutuksella oli sodan jälkeen rakennettu 80 asevelitaloa. Tehdas lahjoitti tontit, puutavara myytiin rakentajille tukkeina ja sahattiin talkoovoimin. 60-luvun käytäntönä oli myydä tontti rakentajalle selvästi markkinahintoja halvemmalla. Maksuaikaa sai viisi vuotta. Puutavaran yhtiö myi 20 prosentin alennuksella. Koneiden ja laitteiden käytöstä maksettiin polttoaine ja kuljettajan palkka. Rakennuspiirustukset, soran, viemäriputket ja –renkaat sai ilmaiseksi. Noin 40 prosenttia työntekijöistä asui omakotitaloissa ja sama määrä yhtiön vuokraasunnoissa. P Omaan kotiin Mitä hyvää tänään tehtäisiin? – Avustimme lastenkoteja ja tuimme katukeittiön toimintaa Petroskoissa. Osasto on tehnyt paljon yhteistyötä eri toimijoiden kanssa niin Oulussa kuin Karjalassa. Karjalan matkoilla Lauri käy edelleen. Paikallisesti hän on ryhtynyt auttamaan maahanmuuttajia yksityishenkilönä. – Palkaksi tästä kaikesta saan hyvän mielen, hän kuittaa. Oulun naisjaostolla on puolestaan ollut kummilapsitoimintaa yli kymmenen vuoden ajan. Kohteena on lasten keskus Nicaraguassa Matagalpan kaupungissa. Myös vanhuksia on käyty tervehtimässä. – Olemme käyneet viiden naisen porukalla Tuiran palvelutalossa laulattamassa ikäihmisiä, kertoo naisjaoston sihteeri Kirsti Tuulasvirta-Haarala. Ahkerat hyväntekijät kannustavat jokaista kynnelle kykenevää tarttumaan toimeen. – Toista auttaessa omatkin silmät avautuvat, sanoo Lauri Santaniemi. P ”Tytöt leikkii kotia. Me pojat leikitään ravintolaa.” ? Eemil Ruokostenpohja ja Weeti Kähkönen aikovat perustaa leikkimökkiin ravintolan. Oululaisten kummilapset. 28_29_hiomo.indd 29 19.10.2015 13:32:53
?? | Paperiliitto ?/???? VUOROTTELUVAPAASEEN TIUKENNUKSIA HALLITUS ON ANTANUT ESITYKSEN VUOROTTELUVAPAALAIN MUUTTAMISESTA Esityksen mukaan vuorotteluvapaalle jääminen edellyttäisi jatkossa 20 vuoden työhistoriaa. Vuorotteluvapaan enimmäiskesto lyhenisi 180 päivään. Vuorottelukorvauksen suuruus olisi kaikilla vuorottelijoilla 70 prosenttia työttömyyspäivärahasta. Lisäksi poistettaisiin mahdollisuus pitää vuorotteluvapaa osissa. Hallitus esittää, että lakimuutos tulisi voimaan 1.1.2016. Muutokset eivät vaikuttaisi vuorotteluvapaan pitämiseen, jos vuorottelusopimus on tehty viimeistään 31.12.2015 ja vuorotteluvapaa aloitetaan viimeistään 31.3.2015. NYKYTILANNE Vuorotteluvapaalle voi nykyisin jäädä, kun työhistoriaa on kertynyt 16 vuotta. 360 päivän mittaisen vapaan voi pitää vähintään 100 päivän mittaisissa jaksoissa. Vuorotteluvapaan ajalta maksettavan vuorottelukorvauksen suuruus on 70 prosenttia siitä työttömyyspäivärahasta, johon henkilöllä olisi oikeus työttömäksi jäädessään. Jos työhistoriaa on kertynyt yli 25 vuotta, on korvauksen suuruus 80 prosenttia työttömyyspäivärahasta. NYKYTILANNE Vuorotteluvapaalle voi nykyisin jäädä, kun työhistoriaa on kertynyt 16 vuotta. 360 päivän mittaisen vapaan voi pitää vähintään 100 päivän mittaisissa jaksoissa. TYÖTTÖMYYSKASSA TIEDOTTAA Yhteystiedot Työttömyysturva-asiat Paperityöväen Työttömyyskassa ma–pe klo 9.00–12.00 Puhelin: 0800 07089 (soittajalle maksuton) Sähköposti: tyokassa@paperiliitto.fi Käytä henkilötietojen lähettämiseen suojattua sähköpostia. Linkki työttömyyskassan sivuilla www.paperiliitto.fi/tyottomyyskassa Faksi (09) 876 4095 Osoite: Paperityöväen Työttömyyskassa PL 349, 00531 Helsinki JÄSENASIAT Jäsenmaksut, maksuvapautukset, yhteystietojen muutokset, jäsenkortti, hautausavustus. Jäsenrekisteri ma–pe klo 8.30–15.45 Puhelin: 010 289 7700, Tuija Tirinen ja Leila Levosalo. Puheluhinnat: kotimaan kiinteän verkon liittymistä 8,35 snt/puhelu + 6,00 snt/min, matkapuhelimista 8,35 snt/puhelu + 17,17 snt/ min, ulkomailta soitettaessa käytetyn paikallisen operaattorin puhelumaksu Suomeen soitetuista puheluista. Hinnat sisältävät arvonlisäveron 24 %. Sähköposti: jasenrekisteri@paperiliitto.fi Faksi: (09) 701 2279 Osoite: Paperiliitto r.y./Jäsenrekisteri PL 326, 00531 Helsinki Muista sähköinen jäsenkortti ja www.paperiliitto.fi/ eAsiointipalvelu Levintie 1590, Levi 016 646 301 hotelli@hotellilevitunturi.fi www.hotellilevitunturi.fi/jasenedut TALVEN PARAS KYLPYLÄLOM A 194,40€ / 3 VRK KAHDEN HENGEN HUONEESSA Hinta/jäsen sisältäen majoituksen aamiaisella, Elämyskylpylä n, kuntosalin, kylpylän treeniohjelman ja sisäänpääsyn viihderavintola an. Lisäksi keilausta, savihoidon ja 30 minuutin hieronnan. Voimassa 21.12.2015 saakka. Jäsenhinta 11.1.-12.2.2016. 156 €. Vastaava hinta ilman jäsenalennusta 252 €. ENEMMÄN JÄSENETUA! Paperin jäsenelle 50 % alennusta 1.1.2016 lähtien. Alennus koskee myös samassa taloudessa asuvia 6-14 vuotiaita lapsia. 30-31_kassa-ristikko.indd 30 19.10.2015 12:53:47
Paperiliitto ?/???? | ?? TAUKOTILA Laatinut Pauli Vento RISTIKKO Voita lahjakortti! Ratkaisijan nimi:______________________________ Osoite: _______________________________________ ____________________________________________ Puhelin: ______________________________________ Ristikon palkintona arvotaan 20 euron S-ryhmän lahjakortti. Ristikon 7/2015 täyttäneistä palkinnon sai Jusu Viita, Tamperelta. Tee näin: Täytä ristikko. Lähetä se 11.11. mennessä. Osoite: Paperiliitto-lehti, PL 326, 00531 Helsinki. Muista: Kirjoita kuoreen myös tunnus ”Ristikko 8”. ? Laatinut Arto Inkala SUDOKU Vaikeusaste Vaikeusaste Ratkaisut sivulla 35 Vaikeusaste Ristikon 7/2015 ratkaisu TYÖTTÖMYYSKASSA TIEDOTTAA 30-31_kassa-ristikko.indd 31 19.10.2015 12:53:49
32 | Paperiliitto 8/2015 Teksti Sari Kangas A siatieto, virkistys ja kanava naisnäkökulmalle. Niiden tarjoaminen on naisjaoston tavoitteena Oulussa. Jaoston toiminta on tarkoitettu Nuottasaaren tehdasalueen naistyöntekijöille. – Koemme tärkeäksi naisten kokoamisen yhteen, sanoo Stora Enson prosessinhoitaja Kirsti Tuulasvirta-Haarala. Naisnäkökulma helposti katoaa miesvaltaisella alalla. Vähät naiset ovat hajautuneet eri tehtaille ja siellä eri osastoille. Oulussa yhteen kokoonnutaan yleensä jonkin toiminnan ääreen. Likkojen lenkki -juoksutapahtuma saunailtoineen ja hemmotteluhetket kosmetologikoululla saavat Tuulasvirta-Haaralan mukaan aina naisia liikkeelle. Vuosittain Oulun ammattiosasto 43:n naisjaosto järjestää myös Asiaa ja teatteria -tilaisuuden, johon kutsutaan asiantuntijoita puhumaan. Tämän syksyisenä aiheena oli uusi yhdenvertaisuuslaki ja tasa-arvolain muutokset. Tietoähkyä sulateltiin lopuksi Oulun kaupunginteatterin Viimeinen valssi -esityksessä. Naisia pitäisi kuitenkin saada aktivoitua paljon nykyistä enemmän ja useammilta tehtaiden osastoilta. – Silloin tieto kulkisi ja asiaa tulisi laajemmin esille, Tuulasvirta-Haarala toteaa. Myös ammattiosastoon liittyvä tieto tavoittaisi useampia. Aktivointi ei tunnu olevan helppoa. Tiedottamisen lisäksi osallistujia yritetään kosia monipuolistamalla toimintaa, josta jokaiselle löytyisi toivottavasti jotakin. Uusia kasvoja toi mukaan ainakin vanhusten palvelutalolla toteutettu laulutuokio. Siellä vanhat suomalaiset kipaleet raikuivat, kun naiset laulattivat palvelutalon asukkaita. Ensi syksylle on luvassa ohjaajan vetämä sieniretki. Se on hyvä esimerkki palautteen voimasta. Retkiehdotus tuli laboratoriotyöntekijöiltä. Tuulasvirta-Haaralan mielestä naisjaoston saama palaute kehittääkin ehkä parhaiten sen toimintaa. Kehittämisideoiden saamiseksi suunnitelmissa on ollut myös tutustumisretki jonkin toisen alueen naisjaostoon. Ouluun voisi sitten tulla vastavierailulle.? P Palsta etsii hyviä juttuja työja vapaa-aikaan. Ryhmävoimaa ELÄMÄÄN LAATUA ”Koemme tärkeäksi naisten kokoamisen yhteen.” Päivänpolttavia aiheita Hallituksen toimet, grillit ja kaksi Kimmoa värittävät Joutsenon BMS:n verstaan kahvitaukoa. Teksti Tiina Suomalainen Kuvat Mikko Nikkinen S einällä roikkuu työkaluja ja valokuvia vanhoista työkavereista. Pöydällä koreilee suklaaminikakkuja. Tässä kahvituvassa ei sellaista kahvikupillista hörpätäkään, etteikö sen kanssa olisi jotakin tarjottavaa. – Onpa nyt hienoja leivoksia. Miten tätä syödään? kyselee Timo Komppa. – Lusikalla kai, pohtii Lauri Tiimo. Joutsenon Botnia Mill Servicen asentajien tiivis seitsemän hengen kahviporukka kahvittelee verstaan perällä, entisessä hydraulihuoneessa. Tarjottavat haetaan paikallisesta leipomosta. – Olen ollut 23 vuotta töissä tässä talossa, mutten ole koskaan aikaisemmin juonut iltapäiväkahveja, ennen kuin tulin tähän porukkaan. Ovat pakottaneet minutkin kahville ja pullalle. Ja sen huomaa, Kimmo Virtanen toteaa ja taputtelee mahaansa. – Olen vielä koeajalla. Jos ei pulla maistu, joudun pois porukasta, hän lisää virnistellen. Hui hai hallitus Sumppia hörppiessä jutellaan kesämökeistä, grilleistä ja ajankohtaisista asioista, kuten hallituksen toimista. – On siihen onneksi tullut vähän lisää järkeä nyt, Virtanen huomauttaa. – Positiivista on se, että osapuolet neuvottelevat, Raimo Sepponen miettii. Yleensä kahvituvan Kimmot eli Karvinen ja Virtanen ovat eri mieltä kaikesta, mutta KAHVITAUKO TAUKOTILA Veera Turtiainen Oulun naisjaosto kaipaa lisää jäseniä. 32-33_Tauko.indd 32 20.10.2015 12:52:11
Paperiliitto 8/2015 | 33 Päivänpolttavia aiheita tästä he ovat samaa mieltä. – Ihmetyttää, miksi pitää duunarin rahat siirtää herrojen pussiin. Mihinkään muuhun nuo ratkaisut eivät vaikuta, eikä niillä Suomea pelasteta, Kimmo Karvinen manaa. Ensimmäisen sairauspäivän meneminen omaan piikkiin on Virtasen mukaan täysi huti. – Sillä halutaan kitkeä rokulipäivät, mutta ei sellaisia teollisuudessa enää edes ole. – Tästä seuraa se, että tullaan pienessä flunssassa töihin ja tartutetaan kaikki muut, Karvinen lisää. Hiili vai kaasu? Kahvituvan jokaisella miehellä on kesämökki Saimaalla. Mökkeilykausi jatkuu niin pitkälle syksyyn kuin mahdollista, joillakin läpi talven. – Alkuviikosta puhutaan siitä, mitä tehtiin mökillä. Loppuviikosta aletaan katsella säätiedotuksia ja puhua siitä, mitä tehdään mökillä, kertoo Tiimo. Grillikeskustelun ydin kiteytyy siihen, että Virtanen on kaasugrillimies ja Karvinen puolestaan hiiligrillimiehiä. – Vaikka pyrin helpottamaan mökkielämää uusilla ratkaisuilla – voin esimerkiksi säätää mökin lämpiämään kännykällä – kyllä minulla sen verran aikaa on, että paistan makkarat hiiligrillillä, Karvinen toteaa. – On tuo kaima vähän askeettinen. Minä olen nopeiden käänteiden mies – minä haluan makkarani heti, Virtanen huomauttaa.? P ”Minä olen nopeiden käänteiden mies” Timo Komppa Käynnissäpitoasentaja Porukan seniori Työuraa tehtaalla 40 v ”Helvetin kova työmies” Lauri Tiimo Koneasentaja Työuraa toistakymmentä vuotta ”Pätevä hommaansa ja täsmällinen” Kimmo Karvinen Sähköautomaatioasentaja Työuraa 40 vuotta ”Rautainen ammattilainen, osaa kansantajuistaa sähköasiat” Raimo Sepponen Käynnissäpitoasentaja Työuraa 14 vuotta ”Parkettien partaveitsi” Kimmo Virtanen Käynnissäpitoasentaja, neuvotteleva luottamusmies Työuraa 23 vuotta ”Jämäkkä, uskaltaa olla eri mieltä” Arttu Jussila Koneasentaja Porukan nuorin oli kertaamassa ?xxxx BOTNIA MILL SERVICES, JOUTSENO ? Aloittanut Joutsenossa 2001 ? Suomeen BMS perustettu 1997 ?Hoitaa kaikkien Metsä Fibren tehtaiden kunnossapidon ?Joutsenossa paperiliittolaisia työntekijöitä 25 Kahvinjuojat nokatusten: TAUKOTILA Teksti Sari Kangas A nna Härkösen elämässä tahtipuikkoa heiluttavat lapset. Vuoden ikäiselle Nuutille ja 4-vuotiaalle Lillille päivärutiinit ja tavallinen kotona puuhastelu on tärkeää. Vuorotyötä Härkönen ei voinut siksi ajatellakaan itselleen. Onneksi kesälle ja kuluvalle syksylle löytyi päivätöitä laboranttina. Lillille se tiesi jatkamista päiväkotiryhmässä, mutta Nuutti on saanut vielä nauttia hoidosta isovanhempien luona. –Vanhempani asuvat melkein naapurissa, joten sieltä hoitoapua saa helposti, Härkönen kertoo. Harrastuksiakin lapsille on kertynyt. Molemmat käyvät viikoittain muskarissa. Lisäksi tytär osallistuu jumppaan ja käy isänsä kanssa jäähallilla luistelemassa. Päiväkodissa luistelutaidosta tulikin jo viime talvena kehuja. Myös toiset isovanhemmat asuvat melko lähellä, ja kahdenkeskisiä hengähdyshetkiä Härköselle ja tämän miehelle on järjestynyt sopivasti. Härkösen syntymäpäivää he juhlistavat todennäköiHän täyttää vuosia lehden ilmestymispäivänä Lapsekasta SYNTTÄRISANKARI Anna Härkönen Syntynyt: 30.10.1986 Syntymäpaikka: Ummeljoki Perhe: Mies ja kaksi lasta Työpaikka: Kaslink Foods Oy Kouvolassa Työtehtävä: Laborantti Terveiset: Antti-veljelle ja Iidalle Lappeenrantaan! Härkösen perheessä lapset pitävät vauhdin yllä. Testaapa tietosi – ja kaverin myös 1. Mikä on pascal? 2. Mikä on kartelli? 3. Minkä kaupungin edustalla sijaitsee Suomenlinna? 4. Minkä maan kansalaisia oli Suomessa eniten v. 2014? 5. Kuinka monta edustajaa SDP:llä on nykyisessä eduskunnassa? 6. Kuka kirjoitti romaanin Henkireikä? 7. Missä kaupungissa muusikko Pave Maijanen on syntynyt? 8. Mistä kaupungista tulee jääkiekkoseura Hokki? 9. Mikä on alaskanmalamuutti? 10. Missä sauhuaa Enocellin sellutehdas? Vastaukset sivulla 34. MITÄS TIEDÄT? 32-33_Tauko.indd 33 20.10.2015 12:52:14
?? | Paperiliitto ?/???? TAUKOTILA M ikä aika on tämä, jolloin puhe puista on melkein rikos, koska siinä vaietaan niin monista rikoksista. Kristiina Halkolan terävä ääni soi mielessäni talsiessani miltei päivittäistä aamulenkkiäni Sunilan piipun maisemissa lehtiään varisuttavien puiden katveessa. Bertolt Brechtin säkenöivät säkeet runoon Minä elän synkkää aikaa jättävät nyt vääjäämättä varjoonsa kaiken sen, mikä viestii valoisammasta huomenesta. Joka on levollinen, ei vain tunnista toisen hätää. Kriisi seuraa toista, ja saa jatkokseen uuden ja ehkä entistäkin hankalamman ratkottavaksi. Syksyn ainoaksi valopilkuksi uhkaa jäädä voimiaan kasvattava sammaleläin. Se taistelee arktisilla vesillä voimaansa kasvattaen yhä pontevammin ilmastonmuutosta vastaan. Tarmoa puhkuvat myös kaduille kokoontuvat mielensä pahoittaneet kansalaiset. Mihin he sieltä matkaansa jatkavat, on toistaiseksi arvoitus. Kriisi synkistää ihmisen mielen. Puhe kovenee, sydän kylmenee. Turvaa meiltä hakeva asettelee nyt eteemme myötätunnolle ja yhteiselle vastuulle uuden mittarin, joka jakaa kansakuntia kahtia. Tämän jaon jälkeen löytää moni itsensä ehkä vieraalta tuntuvasta seurasta. Synkkyys on saanut rinnalleen ennakoimattomuuden, jollaisesta uuskeynesiläisyyden oppi-isä John Kenneth Galbraith ei olisi osannut nähdä edes painajaista kirjoittaessaan kirjaansa epävarmuuden ajasta 1970-luvun öljykriisien jälkimainingeissa. Milläpä suunnistaa, kun pohjaa päivälle antava aamun uutinen onkin jo iltapäivällä harhaa? S uomen laivaa kipparoidaan näinä aikoina kareja kolistellen ja väyliä hakien. Hallitus päättää yhdellä lailla, mutta on valmis päättämään ja kaiketi päättääkin taas huomenna toisella lailla. On se valmis ohjaamaan myös pakkolailla, vaan muuttaa se senkin, kun purren päällikkö kuulee kuin sattumalta lausunnon, joka kääntää hänen päänsä. Giljotiini välkehtii syysauringossa ja päät pysyvät mestauslavan pölkyillä. Mutta tänään ja ehkä taas huomenna päät vaihdetaan toisiin. Venäläinen rulettikin armahtaa ja on ennakoitavissa paremmin kuin suomalaisten lamatalkoot. Brecht tiesi tämänkin: Olen säästynyt sattumalta. Kun onni pettää, minä olen hukassa. P Syksyn sävel Giljotiini välkehtii auringossa. HAURIS | Piirtänyt Jarno Kiukas Teksti Sari Kangas Mitä: On ollut innostunut koneista, rakentelusta ja korjaamisesta pikkupojasta saakka. Miksi: On kiinnostavaa tutkia, miten laite toimii. Isot koneet eivät ole monimutkaisempia kuin pienet. Niissä kaikki on vain suuremmassa mittakaavassa. Kipinä: Kasvaminen maatilalla ohjasi näpräämisen pariin. Sähköalan koulutuksessa ja metsäkonetöissä pääsi jatkamaan itse tekemistä. Huoltomiehen odottelun sijaan on helpompi laittaa koneet kuntoon itse. Äskettäin valjennutta: Auton moottorin kasaaminen tuli eteen, kun Mäkisen serkun harrasteauton kone kärähti. Virheitä sattui, mutta tekemällä oppi. Kierrätys: Romut ovat harvoin vain romuja. Traktorin perälevyn tekemiseen löytyi sopiva putki roskalavalta. Ärsyttävää: Rempallaan oleviin asioihin ei tartuta. Kymmenen minuutin hitsaus ajoissa voi säästää arvokkaita laitteita ja työntekijän aikaa. Parasta: Onnistumisen elämykset! Kun pähkäilee pitkään, miten laitteen tai esineen saa toimivaksi, ja lopulta onnistuu. Korjailu Mikko Mäkinen Ikä: 36 Asuinpaikka: Vilppula Perhe: Yksineläjä Työpaikka: Mäntän Energia Oy Työtehtävä: Voimalaitoskäyttäjä JÄSEN HARRASTAA Mikko Mäkiselle romu on harvoin romu. MISTÄS TIESIT? . Paineen mittayksikkö . Sopimus keskinäisen kilpailun rajoittamisesta . Helsingin . Virolaisia ( ) . edustajaa . Kari Hotakainen . Lappeenrannassa . Kajaanista . Koirarotu . Uimaharjussa R E K A N K Y Y D IS SÄ taan. Tarmoa puhkuvat myös kaduille kokoontuvat mielensä pahoittaneet kansalaiset. Mihin he sieltä matkaansa jatkavat, on toistaiseksi arvoitus. Kriisi synkistää ihmisen mielen. Puhe kovenee, sydän kylmenee. Turvaa meiltä hakeva asettelee nyt eteemme myötätunnolle ja yhteiselle vastuulle uuden mittarin, joka jakaa kansakuntia kahtia. Tämän jaon jälkeen löytää moni itsensä ehkä vieraalta tuntuvasta seurasta. Synkkyys on saanut rinnalleen ennakoimattomuuden, jollaisesta uuskeynesiläisyyden oppi-isä nähdä edes painajaista kirjoittaessaan kirjaansa epävarmuuden ajasta 1970-luvun öljykriisien jälkimainingeissa. Milläpä suunnistaa, kun pohjaa päivälle antava aamun uutinen onkin jo iltapäivällä harhaa? S lailla. On se valmis ohjaamaan myös pakkolailla, vaan muuttaa se senkin, kun purren päällikkö kuulee kuin sattumalta lausunnon, joka kääntää hänen päänsä. Giljotiini välkehtii syysauringossa ja päät pysyvät mestauslavan pölkyillä. Mutta tänään ja ehkä taas huomenna päät vaihdetaan toisiin. Venäläinen rulettikin armahtaa ja on ennakoitavissa paremmin kuin suomalaisten lamatalkoot. Brecht tiesi tämänkin: Olen säästynyt sattumalta. Kun onni pettää, minä olen hukassa K Y Y D IS SÄ Reijo "Reka" Hämäläinen on 59-vuotias toimittaja Kotkasta. Takana on pitkä ura työmarkkina toimittajana ja Eteenpäin-lehden päätoimittajana. Hänet tunnetaan myös monen ay-historiikin tekijänä. reka.hamalainen@gmail.com Pa Pascal on paineen mittayksikkö. 34-35_Tauko.indd 34 21.10.2015 12:33:26
Paperiliitto ?/???? | ?? TAUKOTILA Sudokun ratkaisut Nro 9 Aineisto. .................. 11.11. Ilmestyy 27.11. Nro 10 Aineisto. ................... 2.12. Ilmestyy ................. 18.12. Paperiliittolehden aikataulu 2015 Tarjoukset voimassa 1.11.2015 30.11.2015 tai niin kauan kuin erää riittää. Tuotevalikoima saattaa vaihdella myymälöittäin. Osa tuotteista vain toimitusmyyntinä. fixus.fi Lisätiedot ja arvonnan säännöt: Fixus.fi Voita Skoda Citigo! Osallistu arvontaan Fixus-myymälöissä! FIXUSNET.FI -verkkokauppa on nyt avattu! H7 100-12972XV+S2 2860 Philips X-TremeVision -polttimot Markkinoiden kirkkain tieliikenteeseen hyväksytty ajovalopolttimo. Valoteho +130 % peruspolttimoon verrattuna. Led työvalot 1 x 10 W led. 12/24V, valovirta 900 lumenia. Hajavalo 375-SM6010-H Pistevalo 375-SM6010-P 2990 Halogen H1 kaukovalot Halkaisija 223 mm. 12/24V. 3100 3800 Ref. 17,5 375-270000 Ref. 42,5 375-280000 H4 100-12342XV+S2 2190 H1 100-12258XV+S2 2130 Huoltovapaat SMF-akut Huipputehoa nykyautojen yhä lisäntyneeseen virrantarpeeseen. 55 Ah 936-55559 62 Ah 936-56219 5450 6450 Led työvalot 5 x 3 W ledit. 12/24V, valovirta 1150 lumenia. Hajavalo 375-SM6151-H Pistevalo 375-SM6151-P 1850 Osta nyt, maksa ensi vuonna! Kulutonta ja korotonta maksuaikaa 1.1.2016 saakka. Tarkista palvelun saatavuus Fixus.fi. /pr /pr /pr Tarjoukset voimassa 1.11.2015 30.11.2015 tai niin kauan kuin erää riittää. Tuotevalikoima saattaa vaihdella myymälöittäin. Osa tuotteista vain toimitusmyyntinä. fixus.fi Lisätiedot ja arvonnan säännöt: Fixus.fi Voita Skoda Citigo! Osallistu arvontaan Fixus-myymälöissä! FIXUSNET.FI -verkkokauppa on nyt avattu! H7 100-12972XV+S2 28 60 Philips X-TremeVision -polttimot Markkinoiden kirkkain tieliikenteeseen hyväksytty ajovalopolttimo. Valoteho +130 % peruspolttimoon verrattuna. Led työvalot 1 x 10 W led. 12/24V, valovirta 900 lumenia. Hajavalo 375-SM6010-H Pistevalo 375-SM6010-P 29 90 Halogen H1 kaukovalot Halkaisija 223 mm. 12/24V. 31 00 38 00 Ref. 17,5 375-270000 Ref. 42,5 375-280000 H4 100-12342XV+S2 21 90 H1 100-12258XV+S2 21 30 Huoltovapaat SMF-akut Huipputehoa nykyautojen yhä lisäntyneeseen virrantarpeeseen. 55 Ah 936-55559 62 Ah 936-56219 54 50 64 50 Led työvalot 5 x 3 W ledit. 12/24V, valovirta 1150 lumenia. Hajavalo 375-SM6151-H Pistevalo 375-SM6151-P 18 50 Osta nyt, maksa ensi vuonna! Kulutonta ja korotonta maksuaikaa 1.1.2016 saakka. Tarkista palvelun saatavuus Fixus.fi. /pr /pr /pr Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK ry SAK:n kulttuuriapurahat 2016 SAK kulttuurirahasto julistaa vuoden 2016 apurahat haettaviksi. Apurahoja voivat hakea kaikki SAK:laisen ammattiyhdistysliikkeen yksityiset jäsenet tai harrastaja-ryhmät. Apurahoilla tuetaan ensisijaisesti taidepainotteisia kulttuuriharrastuksia. Hakusovellus ja ohjeet löytyvät 1.11.2015 alkaen Kansan Sivistysrahaston nettipalvelusta www.sivistysrahasto. . Netissä täytetty, tulostettu ja allekirjoitettu hakemusliitteineen toimitetaan 31.12.2015 mennessä Paperiliittoon Päivi Turtiaiselle, os. PL 326, 00531 Hki. SAK:n kulttuurirahasto toimii Kansan Sivistysrahaston yhteydessä erikoisrahastona. Jos hakijan ammattiliitolla on oma rahasto KSR:ssä, käsitellään hakemus myös sen apurahoja jaettaessa ilman eri hakemusta. Apurahojen saajien nimet julkaistaan SAK:n nettipalvelussa www.sak. huhtikuun 2016 puolessavälissä. Päätöksestä ilmoitetaan saajalle myös henkilökohtaisesti. Lisätietoja • Päivi Turtiainen, puh 0400 759 887 (paivi.turtiainen@paperiliitto. ) • Merja Lehmussaari, puh. 040 504 2152 (merja.lehmussaari@sak. ) 34-35_Tauko.indd 35 21.10.2015 12:33:27
Pohjois-Euroopan johtava turvaja ammattijalkinevalmistaja Sievin Jalkine Oy • Korhosenkatu 24, 85310 Sievi As. Puh. (08) 488 11 • Fax (08) 488 1200 • info@sievi.com • www.sievi.com Vesihöyry Nahka Vesipisarat GORE-TEX ® -kalvo Kangasvuori Sievi GORE-TEX ® Performance Comfort – mukavuutta kosteisiin olosuhteisiin S ta ti iv i GORE-TEX ® -vuori on edelleen markkinoilla ainutlaatuinen vuorimateriaali, joka antaa jalan hengittää, mutta pitää samalla kosteuden jalkineen ulkopuolella. Sievi GORE-TEX ® Performance Comfort -jalkineet sopivat erityisen hyvin vaihteleviin, kosteisiin olosuhteisiin. GT 7 S3 Koot: 36-38 Fe GT 2 S2 Koot: 35-39 Fe GT 2 XL S2 Koot: 39-47 Fe Sievi GT Roller+ S3 Koot: 36-47 CTC GT 7 XL+ S3 Koot: 39-47 CTC SUOMI_GORETEX_PAPERILIITTO_230x297+3_280915.indd 1 28.9.2015 15.20 01_kansi.indd 2 16.1.2017 14.42.12