08/21 P a p e r i l i i t t o Työehtosopimus Stora Ensolle yli kaksivuotinen sopimus. kaksivuotinen sopimus. Työsuojelu Turvallisuus ja työhyvinvointi rakennetaan yhdessä. rakennetaan yhdessä. edullisesti lomalle Hyvinvointilomat ja Holiday Clubin lomaviikot haettavana. Aktiivista aikaa Joku paperiliittolainen on aina töissä, oli kellonaika mikä tahansa. Johan Granlund purkaa sydänyöllä sellukuormaa Pietarsaaren satamassa, kun Turussa, Äänekoskella ja Imatralla vielä nukutaan. Paperi_01.indd 1 Paperi_01.indd 1 11.10.2021 17.20.40 11.10.2021 17.20.40
Varaa Paperiliiton Holiday Club -loma Hyödynnä nyt Paperiliiton jäsenille räätälöityä lomaetua ja varaa oma lomasi viikoilta 1–22/2022. Viikkojen 1–22/2022 varaukset alkavat 3.11.2021 klo 10. Lomat varataan suoraan varausjärjestyksessä. Valitse oma viikkosi Holiday Club Katinkulta Golfharju 62 m 2 , 1 mh, 2+2:lle vkot 1, 8–17 475 €/vko vkot 2–7, 18, 20-22 375 €/vko Katinkultaniemi 52 m 2 , 1 mh, 4+2:lle vko 3, 20–22 350 €/vko Katinkullan Kiinteistöt 43,5–52,5 m 2, 1 mh, 2+2:lle vkot 2, 4, 7, 18 300 €/vko Katinkullan Kiinteistöt 82,5 m 2 , 2 mh, 6+2:lle vko 20 400 €/vko Holiday Club Punkaharju Hiekkaharju 58 m 2 , 1 mh, 2+2:lle vkot 3–6 300 €/vko vkot 8–10 400 €/vk Holiday Club Saariselkä Tirrolampi 40 m 2 , 1 mh, 3+2:lle, suositus 3:lle vko 1 400 €/vko vkot 5–7, 20, 33 300 €/vko Holiday Club Saimaa Anttilankaari 68 m 2 , 2 mh, 4+2:lle vkot 1, 8–10 475 €/vko vkot 2–7, 11–22 375 €/vko Holiday Club Tampere Kimallus 76–80 m 2 , 2 mh, 4:lle vkot 2–7 350 €/vkonloppu pe–ma (3 vrk) (varaus joko viikonloppu pe–ma 3 vrk 300 €/arkiloma ma-pe tai arkiloma ma-pe 4 vrk) Lisätietoja haettavista kohteista, varaamisesta ja muista lomaeduista löydät holidayclub.fi/yrityspalvelu Kirjaudu käyttäjätunnuksella: paperiliitto ja salasanalla: paperiliittoloma Holiday Club Yrityspalvelu puh. 0300 870 903 (arkisin klo 9–15) yrityspalvelu@holidayclub.fi Ihan Suomessa. Paperi_3_sisis.indd 2 Paperi_3_sisis.indd 2 5.10.2021 10.52.09 5.10.2021 10.52.09
P a p e r i l i i t t o 8 / 2 2 1 2 2 .1 . 2 2 1 T o i m i t u k s e lt a S i s ä lt ö K u o r i m o H i o m o T a u k o t i l a eivät halua sopia työehdoistaan ilman sopimisen ammattilaisten eli ammattiliittojen ja luottamusmiesten tukea. Tämä käy ilmi SAK:n teettämästä kyselystä. Kyselyyn vastanneista 72 prosenttia pitää tärkeänä, että ammattiliitot sopivat asioista työntekijöiden puolesta myös silloin, kun niistä sovitaan paikallisesti. Paperiliiton jäsenistä 93 prosenttia on jokseenkin tai täysin samaa mieltä siitä, että liitto sopii työntekijöiden puolesta työehdot. Työehdoista sopiminen on myös 83 prosentille tärkein syy olla liiton jäsen. Ammattisopimisen tarve ei kyselytulosten valossa näytä kadonneen minnekään. Kun Paperiliitto vastapuolen yksipuolisen vetäytymisen takia neuvottelee paperiteollisuuden työehdoista yrityskohtaisesti, liitto tekee parhaansa lunastaakseen kykyihinsä ja sopijataitoihinsa kohdistetut odotukset. Liitto on jäseniään varten. • Ammattisopimisen puolesta 63. vuosikerta Julkaisija Paperiliitto r.y. www.paperiliitto.? Päätoimittaja Eija Valkonen Toimittaja Eeva Eloranta-Jokela Taitto Reima Kangas Aineistot tiedotus@paperiliitto.? Osoite Hakaniemenranta 1 A, 7. krs., PL 326, 00531 Helsinki Puhelin 010 289 7700 Sähköposti etunimi. sukunimi@paperiliitto.? Kaupalliset ilmoitukset MikaMainos Oy, p. 02 235 1371, info@mikamainos.? Osoitteen muutokset jasenrekisteri@ paperiliitto.? ISSN 0356-0708 Paino PunaMusta Paperi Galerie Fine Silk 70 g/m 2 , Sappi Kirkniemi 04 Hyvä henki vei sopimukseen Stora Enson kanssa. 06 Veitsiluodon PK? sulkeutui. 08 Lepo, liikunta ja ravinto muodostavat hyvinvoinnin kolmijalan. 09 Hamsteri voittaa sijoittajat, eikä työntekijää naurata. 22 Laadusta tinkimättä: Harri Haikala tekee parhaansa, ettei tarvitse katua. 25 Holiday Clubin alkuvuoden lomaviikot tulevat myyntiin. Käytä jäsenetujasi. 26 Työttömyyskassa tiedottaa. Työttömyysturvan poikkeukset. Yritystulo. 27 Manu Anttila nostaa työhyvinvointia. 28 Tehtäviä ja sanaristikko ratkottavaksi. 30 Työpari: Oulussa takana neljä vuotta myllerrystä. 31 Maailmalta: Intian sairaaloissa huippuhoitoa ja sänkypulaa. 34 Kolumnisti Jose Ahonen: Savolainen fakiiri ja sammakoita vatsasta. 16 Kuopion Mondi Power? ute investoi lisätuotantoon. Se piristää Markku Alismaan viimeisiä työvuosia. Atte Virransalo vielä oppii uutta työtään. 18 Piia Aavajoen mielestä työsuojelu on mielenkiintoista, mutta vaatii lehmän hermoja. – Saan hyvän mielen, kun voin auttaa toisia, Aavajoki sanoo. 32 Lauri Ivano? lähti Helsinkiin opiskelemaan, mutta korpikulttuuri veti takaisin Lieksaan. Siellä elämä kallistuu vahvasti duurin puolelle. Painotuotteet 1234 5678 Y M PÄ RISTÖMER KK I MIL JÖMÄRK T Painotuotteet 4041-0619 Varaa Paperiliiton Holiday Club -loma Hyödynnä nyt Paperiliiton jäsenille räätälöityä lomaetua ja varaa oma lomasi viikoilta 1–22/2022. Viikkojen 1–22/2022 varaukset alkavat 3.11.2021 klo 10. Lomat varataan suoraan varausjärjestyksessä. Valitse oma viikkosi Holiday Club Katinkulta Golfharju 62 m 2 , 1 mh, 2+2:lle vkot 1, 8–17 475 €/vko vkot 2–7, 18, 20-22 375 €/vko Katinkultaniemi 52 m 2 , 1 mh, 4+2:lle vko 3, 20–22 350 €/vko Katinkullan Kiinteistöt 43,5–52,5 m 2, 1 mh, 2+2:lle vkot 2, 4, 7, 18 300 €/vko Katinkullan Kiinteistöt 82,5 m 2 , 2 mh, 6+2:lle vko 20 400 €/vko Holiday Club Punkaharju Hiekkaharju 58 m 2 , 1 mh, 2+2:lle vkot 3–6 300 €/vko vkot 8–10 400 €/vk Holiday Club Saariselkä Tirrolampi 40 m 2 , 1 mh, 3+2:lle, suositus 3:lle vko 1 400 €/vko vkot 5–7, 20, 33 300 €/vko Holiday Club Saimaa Anttilankaari 68 m 2 , 2 mh, 4+2:lle vkot 1, 8–10 475 €/vko vkot 2–7, 11–22 375 €/vko Holiday Club Tampere Kimallus 76–80 m 2 , 2 mh, 4:lle vkot 2–7 350 €/vkonloppu pe–ma (3 vrk) (varaus joko viikonloppu pe–ma 3 vrk 300 €/arkiloma ma-pe tai arkiloma ma-pe 4 vrk) Lisätietoja haettavista kohteista, varaamisesta ja muista lomaeduista löydät holidayclub.fi/yrityspalvelu Kirjaudu käyttäjätunnuksella: paperiliitto ja salasanalla: paperiliittoloma Holiday Club Yrityspalvelu puh. 0300 870 903 (arkisin klo 9–15) yrityspalvelu@holidayclub.fi Ihan Suomessa. Paperi_3_sisis.indd 3 Paperi_3_sisis.indd 3 11.10.2021 19.01.28 11.10.2021 19.01.28
8 / k u o r i m o 4?PaPeriliit to?08 / 2021 PaPeriliiton hallitus hyväksyi liiton ja Stora Enson välille sovitun yrityskohtaisen työehtosopimuksen 6. lokakuuta. Sopimuskausi kestää reilut kaksi vuotta. Paperiliiton neuvottelijoille oli tärkeää, että yksi isoimmista uusista sopimuksista pohjaa keskeisiltä osin nykyiseen paperiteollisuuden työehtosopimukseen. – Päädyimme tulokseen, jossa voitiin käyttää hyväksi nykyisen sopimuksen runkoa ja toiminnallisuutta, luonnehti Paperiliiton puheenjohtaja Petri Vanhala esitellessään neuvottelutulosta. Kun Metsäteollisuus viime vuoden lopulla irtaantui työehtosopimisesta, Paperiliitto joutui tahtomattaan tilanteeseen, jossa työehdot sovitaan yrityskohtaisesti. Paperiliitto otti lähtökohdakseen sen, että liitto sopii työehdot jäsentensä puolesta ja että jäsenten työehdot ovat pitkälle yhtenevät myös yrityskohtaisissa sopimuksissa. – Aivan alussa muutamilla vastaneuvottelijoilla on ollut ajatuksena rakentaa yrityskohtainen työehtosopimus alusta uusiksi tai että pääluottamusmiehet voisivat osallistua neuvotteluun sopimuksesta, jonka toteutumista he myöhemmin työpaikoilla valvovat. Näistä lähtökohdista on lopulta edetty varsin lähelle nykyisen työehtosopimuksen ajattelua ja ymmärretty, miksi liitto on tes-osapuolena, Vanhala sanoo. Neuvottelut jatkuvat teksti ?Eeva Eloranta-Jokela?kuva?Eija Valkonen Paperiliitto jatkaa paperiteollisuuden työehtosopimus neuvotteluja yritysten kanssa. Paperiliiton ja Stora Enson sopimuksen tavoin jokainen uusi yrityskohtainen sopimus ei nouse uutiseksi. VanHala kiittikin Stora Enson neuvottelijoita ammattimaisesta asenteesta ja hyvästä hengestä neuvottelujen kuluessa. – On tärkeää, että yhtiö tunnustaa ay-liikkeen ja sen sopimusoikeuden. Stora Enson mukaan neuvottelut yhdessä Paperiliiton kanssa sujuivat alusta alkaen rakentavasti ja hyvässä hengessä. – Nyt tehty sopimus on tärkeä askel suomalaisen työelämän kehittämisessä ja uudenlaisen sopimuskulttuurin luomisessa. Yrityskohtaisella työehtosopimuksella voidaan vastata paremmin eri liiketoimintojen haasteisiin huomioimalla eri toimialojen ja yksiköiden erityispiirteet, sanoi Stora Enson Suomen maajohtaja, talousjohtaja Seppo Parvi tiedotteessa. Stora Enson ja Paperiliiton välillä sovittu työehtosopimus on voimassa 1.1.2022– 30.4.2024. Sopimus korottaa palkkoja 17 sentin yleiskorotuksella ja 18 sentin paikalliserällä 28.2.2022 lähtien ja uusi samansuuruinen korotus tulee 27.2.2023. Viimeisenä sopimusvuonna 15.1.2024 voimaan tuleva yleiskorotus ja paikalliserä ovat molemmat 9 senttiä. Stora Enso avasi sopimuksen sisältöä lähinnä perhe-elämää koskevien määräysten osalta. Uusi sopimus täydentää yhtiön mukaan heidän toimintatapaansa selkeiden työaikajärjestelyjen, sairaus»On tärkeää, että yhtiö tunnustaa ay-liikkeen ja sen sopimusoikeuden.» Paperi_04-5.indd 4 Paperi_04-5.indd 4 12.10.2021 15.03.02 12.10.2021 15.03.02
8 / k u o r i m o PaPeriliit to?08 / 2021?5 Paperiliiton hallitus koolla. Liiton ja Stora Enson neuvottelijoiden välillä saatu neuvottelutulos hyväksyttiin yrityskohtaiseksi työehtosopimukseksi. ajan pidennetyn palkanmaksun sekä aiempaa pidempien isyysja äitiyslomajaksojen ansiosta. SoPiMUKSen sisällöstä osapuolet tiedottivat niukasti, koska kumpikin jatkaa tahoillaan neuvotteluja uusista sopimuksista. Paperiliiton tavoite on saada yrityskohtaiset neuvottelut käytyä marraskuun loppuun mennessä eli kuukausi ennen paperiteollisuuden työehtosopimusten umpeutumista. Myös Stora Enson tavoitteena on tehdä sopimuksia muiden ammattiliittojen kanssa hyvissä ajoin ennen sopimuskausien päättymistä. Ensimmäinen ison metsäyhtiön tekemä yrityskohtainen työehtosopimus nousi näkyviin myös mediassa. Suurin osa sopimuksista neuvotellaan ilman julkisuutta. Paperiliitolla on neuvottelukumppaneina kymmeniä yrityksiä. Nämä sopimukset eivät ole samalla tapaa julkisia kuin yleissitova paperiteollisuuden työehtosopimus, joka jää viimeiseksi ja on voimassa tämän vuoden loppuun. – Siitä, mitä yrityskohtaisesta sopimuksesta voidaan kertoa muille kuin yrityksen työntekijöille, sovitaan yrityksen kanssa neuvottelujen yhteydessä. Kaikilla ei ole halua tai tarvetta julkistaa sopimustensa sisältöä, kuten Stora Enso teki, perustelee Paperiliiton liittosihteeri Juhani Siira. Paperiliitto viestii uusien sopimusten sisällöstä ensi vaiheessa kyseisen yrityksen pääluottamusmiehelle tai pääluottamusmiehille, jos heitä on useita. Jäsenet saavat tietoa sopimuksen sisällöstä myöhemmin yrityskohtaisesti.?• Paperi_04-5.indd 5 Paperi_04-5.indd 5 12.10.2021 15.03.02 12.10.2021 15.03.02
8 / k u o r i m o 6 / tehdas täyttää ensi vuonna sata vuotta, Veitsiluodossa pyörii enää saha. Se työllistää noin ?? ihmistä. Lisäksi palvelukeskuksessa, voimalaitoksella ja vartioinnissa jatkaa töissä noin ?? ihmistä. Sellutehtaalta, kolmelta paperikoneelta ja arkittamolta on sanottu irti ??? ihmistä. Heistä paperiliittolaisten osuus on ??? Stora Ensolta ja ?? kunnossapitoyhtiö Eforalta. Paperiliittolaisia on lisäksi työllistänyt kemikaalivalmistaja Omya, joka myös lopettaa Veitsiluodossa. Neljäsosa storaensolaisista ja yli kolmannes eforalaisista on syntynyt ???? tai aiemmin. Heidän työsuhteitaan työnantaja on pyrkinyt jatkamaan, jotta heidän olisi mahdollista jäädä työttömyysturvan lisäpäivien jälkeen eläkkeelle. Näillä ns. pehmeillä keinoilla työ loppuu yhteensä ??? ihmiseltä. Saman verran irtisanottuja on työllistynyt yhtiön sisällä, lähtenyt opiskelemaan tai työllistynyt muualle. – Liian paljon on niitä, joilla ei ole vielä mitään ratkaisua. Uusia reittejä pitää saada nykyistä useammalle, sanoo pääluottamusmies Mikko Alamommo. irtisanotuille on tarjolla eri aloilta metsätraktorin kuljettajasta ja logistiikasta tietotekniikkaan ja lähihoitajaksi. Vaihtoehtoina on lisäksi ollut bioanalytiikan ja kylmälaiteasentajan koulutuksia. Haku näihin on osin kesken. Myös erilaiset työturvallisuuden korttikoulutukset ovat olleet suosittuja. Uusien urien etsimistä on tarjottu Veitsiluodon tehtaan pääkonttorilla, jossa päivystävät ja antavat neuvontaa TE-toimisto, työnhakuvalmennusyritys Saranen Consulting sekä Lapin koulutuskeskus REDU ja ammattiopisto Lappia. Veitsiluodon ammattiosasto on järjestänyt TE-toimiston ja Paperityöväen Työttömyyskassan yhteisinfoja ja niitä järjestetään lisää. Osasto on myös huolehtinut, että porukka kokoontuu yhteen vapaa-ajallakin. Perinteisistä tapahtumista pidetään tarvittaessa uusintoja, jotta mahdollisimman moni pääsisi mukaan. Stora Enson päätöksistä riippuu pitkälle se, miten ripeästi Veitsiluotoon on mahdollista syntyä uusia työpaikkoja. – Irtisanotuista yli sata on täyttänyt ?? vuotta mutta ovat liian nuoria lisäpäiväoikeuteen. Siksi olisi hyvä saada nopealla aikavälillä tilalle jotakin prosessityötä tai vastaavaa toimintaa. Itsellä on vahva uskomus, että tähän jotain tilalle tulee, Alamommo arvioi. • Maailman pohjoisimman paperitehtaan viimeinen paperikone sulkeutui syyskuun lopussa. Viimeinen rulla Stora Enson Veitsiluodon PK?:n viimeinen konerulla valmistui Suomen uusimmasta paperikoneesta ??.?.???? klo ?.?? Paperi_06-7.indd 6 Paperi_06-7.indd 6 11.10.2021 17.00.24 11.10.2021 17.00.24
S o v i t t u a Näin paperiteollisuuden työehtosopimus toimii käytännössä. Osa 8/10 Palvelusvuosikorvaukset ja henkilöstön hyvinvointi maksaminen alkaa, kun työsuhde on kestänyt vähintään ? vuotta. Korvausta voidaan vaihtaa vapaaseen, kun henkilö on menettänyt osittain työkykyään eikä voi jatkaa entisessä työssään. Lisäehto on, että henkilö on täyttänyt ?? vuotta ja ollut yrityksessä yhtäjaksoisesti ?? vuotta. Työntekijöiden jaksamisen tueksi on sovittu ?? vuotta täyttäneille oikeus vaihtaa verotusvuosittain kaksi palvelusvuosikorvauserää vapaaksi. Vaihdosta on ilmoitettava työnantajalle ennen verotusvuoden vaihdetta ja sovittava vapaiden pitämisestä. Vapaat voi sopia pidettäväksi myös ennen vanhuuseläkkeelle siirtymistä. Palkka maksetaan työtuntijärjestelmän mukaisesti. Käytännössä työntekijä maksaa pitämänsä vapaaajan omasta palvelusvuosikorvauksestaan. Työehtosopimus antaa lisäksi työntekijälle ja työnantajalle vapaan oikeuden sopia myös toisin palvelusvuosikorvausten vaihtamisesta. Näin monissa työpaikoissa on tehtykin. • Markku Häyrynen vastaava sopimusasiantuntija 8 / k u o r i m o / 7 selvityksen mukaan verrokkimaissa henkilöstön edustajien asemaa turvataan paikallisessa sopimisessa laajemmin ja vahvemmin kuin Suomessa. Selvityksessä vertailtiin neljän EU-maan Ruotsin, Tanskan, Saksan ja Hollannin metallija paperiteollisuuden työntekijäosapuolen asemaa sekä paikallista sopimista. Henkilöstön asema on näissä maissa turvattu laajasti esimerkiksi myötämääräämisoikeuden, tulkintaetuoikeuden, tiedonsaannin ja hallintoedustuksen kautta. Henkilöstön asema on näistä johtuen vahva, ja houkutus sopia asioista paikallisesti siksi suurempi. – Suomesta puuttuu verrokkimaissa käytössä olevaa lainsäädäntöä ja rakenteita. Täällä keskustelua paikallisen sopimisen edistämisestä käydäänkin lähinnä yritysten taloudellinen etu edellä, selvityksen tehnyt työelämäkonsultti Jyrki Raina toteaa. Selvityksen tilasivat Paperiliitto, Teollisuusliitto, YTN ja Ammattiliitto Pro. Paikallinen sopiminen on laajentunut selvityksen kohteena olevissa maissa toimialakohtaisten työehtosopimusten puitteissa. Työntekijäja työnantajaliitot ovat säilyttäneet merkittävän aseman niin sopijaosapuolina kuin asiantuntijoina ja järjestelmän toimivuuden valvojina. – Suomessa teknologiateollisuuden ja metsäteollisuuden työnantajat kulkevat päinvastaiseen suuntaan. Tätä muutosta ei voida perustella ainakaan viittaamalla Suomen keskeisiin kilpailijamaihin, sillä niissä kyseisten toimialojen työehtosopimukset ovat toimialakohtaisia, aivan kuten Suomessa tähän sopimuskierrokseen asti, Raina sanoo. Paperiliiton puheenjohtajan Petri Vanhalan mukaan selvityksen johtopäätökset ovat selkeät. – Paikallinen sopiminen edistyy parhaiten silloin, kun henkilöstön edustajien asema on vahva. Suomessa olisi syytä kirjata luottamusmiehen asema suoraan lakiin. Kaikki vastaavat luottamusta lisäävät rakenteet lisäävät samalla paikallisen sopimisen menestymisen mahdollisuuksia, Petri Vanhala toteaa. Jyrki Raina teki selvityksen Henkilöstön edustajien asema paikallisessa sopimisessa asiantuntijahaastatteluiden sekä lakien, työehtosopimusten ja muiden kirjallisten lähteiden avulla. • Yleissitovuus saa vahvan tuen : teettämässä kyselyssä suomalaisista ?? prosenttia on sitä mieltä, että työehtosopimusten yleissitovuus on säilytettävä. Tätä mieltä on selvä enemmistö kaikissa ikäryhmissä. Enemmistö vastanneista ei myöskään halua, että paikallisesti voisi sopia työehtosopimuksia heikommista työehdoista. Kyselyyn vastanneista ?? prosenttia pitää tärkeänä, että ammattiliitot sopivat asioista työntekijöiden puolesta myös silloin, kun niistä sovitaan paikallisesti. Kyselyn vastaajista selvä enemmistö (?? %) torjuu ajatuksen siitä, että paikallisesti työehdoista pitäisi voida sopia huonommin kuin mitä työehtosopimuksiin on kirjattu. Kaksi kolmesta (?? %) epäilee, että työnantajapuoli pyrkii paikallisen sopimisen avulla horjuttamaan ammattiyhdistysliikkeen asemaa Suomessa. Tutkimuksen aineiston keräsi SAK:n toimeksiannosta TNS Kantar. Kyselyyn vastasi ? ??? henkilöä, jotka edustavat Suomen ??–??-vuotiasta väestöä. • Sopimisesta puuttuu lain turvaa Raina toteaa. Selvityksen ?? % Paperi_06-7.indd 7 Paperi_06-7.indd 7 11.10.2021 17.00.24 11.10.2021 17.00.24
8 / 8 / k u o r i m o , perhe ja tavoitteellinen harrastus. UPM:n Rauman tehtaalla prosessityöntekijänä työskentelevällä Heikki Isorannalla, ??, on paljon lautasella. Isoranta harrastaa pitkän matkan hiihtoa, myös kilpatasolla, ja treenaa kuutena päivänä viikossa. Harjoitukset kestävät tunnista neljään tuntiin. Aikaa jää kuitenkin myös kotitöille, perheelle ja oleiluun. Se vaatii arjen hyvää organisointia ja sitä, että Isoranta lähtee lenkille vaikka ennen aamuvuoroa. Isoranta saa treenaamisesta henkistä ja fyysistä hyvinvointia. Ne tuovat jaksamista myös töihin. – Kun menen rankan treenin jälkeen töihin, kroppa saattaa olla väsynyt, mutta silti olen vireä ja energinen. Jos töissä on fyysisesti raskaita päiviä, jaksan nekin paremmin hyväkuntoisena. Lyhyttä kiertoa tekevä Isoranta sanoo olevansa onnekas, sillä hän pystyy vuorossa kuin vuorossa nukkumaan ?–? tunnin unet. Hän tietää, että iän myötä unen laatu usein heikkenee. – Laitan edelleen yövuoroissa itselleni herätyksen iltapäivään. Monet työkaverit kertovat heräävänsä kello ??, eikä uni sen jälkeen enää tule. Vaikka Isorannan arki on ruuhkaista ja treenaaminen vie siitä ison osan, liikunta on hänelle elämäntapa, jota ilman hän ei voi olla. Siksi siihen löytyy aina myös aikaa. – Jos joskus stressaa, liikunta on siihenkin paras lääke. hyvinvointivalmentaja Erno Polus listaa jaksamisen aakkosia, hän nostaa ensimmäiseksi unen ja palautumisen. – Erityisesti vuorotyöläisten pitäisi ottaa uniasiat fokukseen. Jos herätessä tuntuu usein siltä kuin olisi kaislaa potkurissa, kertoo se, että uniasioissa on parantamisen paikka – joko määrällisesti tai laadullisesti. Jos lepo on hyvinvoinnin A, liikunta on B. Polus korostaa, että meidät on luotu liikkumaan ja siksi jokaisella pitäisi olla jokin liikuntaharrastus. Kannattaa valita laji, joka tuntuu hauskalta. Silloin sille löytyy myös helpommin aikaa. – Liikunnan pitäisi olla vastapainoa työlle. Fyysisesti raskas työ vaatii kevyempää liikuntaa, kuten kehonhuoltoa ja pitkiä kävelylenkkejä. Istumatyö taas vaikkapa lihaskuntoharjoittelua. C on ruokavalio. – Syökää niitä rehuja – kasviksia, marjoja ja hedelmiä. Kasvispainotteinen ruokavalio tuo energiaa ja auttaa painonhallinnan lisäksi pitämään verensokerin tasapainossa ja suoliston toiminnassa. • Treenaaminen tuo energiaa Heikki Isorannan työpäiviin. Jaksamista arkeen »Jos lepo on hyvinvoinnin A, liikunta on B.» Paljon ja tavoitteellisesti treenaavan Heikki Isorannan elämässä kuormitus ja palautuminen pysyvät tasapainossa. Paperi_08-9.indd 8 Paperi_08-9.indd 8 8.10.2021 10.56.36 8.10.2021 10.56.36
/ 9 8 / k u o r i m o Treenaaminen tuo energiaa Heikki Isorannan työpäiviin. A välillä kuulostaa siltä, että tavallisten ihmisten mitta alkaa tulla täyteen. Entistä nuorempienkin. Nykypäivän työelämässä parikymppiset painavat etätyöläisten lounastunnille hampurilaisateriaa niin kiivaasti, ettei edes pissatauolle ehditä ja päivän päätteeksi johto kysyy, voisiko työntekijä viedä viimeiset ruuat asiakkaille kotiin mennessään, kun samalla suunnalla kumminkin asuvat. Työn arvostus on nollassa ja siksi pientäkään palkkaa ei haluttaisi maksaa. Vaikka säälliseen palkkaan ei varaa olisikaan, niin humpuukiin sitä on aina riittänyt ja siitä on palkittu. Moni muistaa vielä 90-luvun puolesta välistä, kun sammakkoprofessori Heikkinen hieroi kurnuttajan selkää Karpon ohjelmassa ja kertoi tulevan kesän sään. Näitä ennustuksia sitten toreilla päiviteltiin viikkotolkulla, vaikka taatusti paremman arvion olisi saanut illan säätiedotuksesta. Nykypäivänä sammakon virkaa hoitaa herra Goxx -niminen hamsteri, joka on ilmiömäinen sijoittaja kryptovaluuttojen maailmassa, kertoi Helsingin Sanomat. Ostettavat ja myytävät valuutat se päättää satunnaisesti juoksupyörässä juostessaan, eikä poloinen edes tiedä tekevänsä kauppaa. Mutta tietämättömyydestään huolimatta (tai juuri siksi) se tekee ilmiömäistä tulosta. Alkuhaparoinnin jälkeen herra Goxx on peitonnut mennen tullen Dow Jones -indeksin eli tosiasiassa pyyhkinyt pöytää ammattisijoittajilla, joiden tuo homma pitäisi oikeasti osata, ja joille siitä maksetaan tähtitieteellisiä summia. Hupaisinta tässä luomassamme järjestelmässä on se, että nämä kovat sijoittajat jättävät usein vain savuavat rauniot taakseen. Muistellaan vaikka 90-luvun alun pankkikriisiä, joka maksoi veronmaksajille noin 50 miljardia markkaa, vuosituhannen vaihteen Soneran umts-huutokauppaa, jossa ostettiin saksalaista ilmaa neljällä miljardilla eurolla tai vaikka 2008 puhjennutta nanssikriisiä, josta luojan kiitos kärsi meidän lisäksemme koko maailma, koska hintalappu oli tähtitieteellinen. Miljardööri Bu ettia vapaasti lainaten voisi todeta, että olemme luoneet maailman, jossa tavallinen työntekijä palkitaan työnantajan kiitoskortilla tai parhaassa tapauksessa aurinkorasvalla, mutta miljardeja hukkaavat tietotyöläiset kullalla ja mirhamilla. Ei ihme, että päivästä toiseen yhteiskuntaa lähityössä pystyssä pitäviä tarjoilijoita, sairaanhoitajia ja paperityöntekijöitä ei aina naurata. Hamsteria kun on kiva katsella juoksupyörässään, mutta yhteiskuntaa se ei kykene pystyssä pitämään. • P u l p p e r o i t u a Näin se on. Äreän duunarin suusta purkautuu asian ydin. Lapset tulee vielä silloin tällöin kotona käymään ja kehuu, kuinka hyvä isä olin heille lapsena. Jos ne vielä pörröttää tukkaa, niin tiedän kaivaa lompakon taskusta jo heti valmiiksi. »Vaikka säälliseen palkkaan ei varaa olisikaan, niin humpuukiin sitä on aina riittänyt.» Juha Koivisto Paperiliiton lakimies. Auttaa avaamaan umpisolmuja paperiliittolaisten arjessa. Järjen asiamies, usko tai älä. Paperi_08-9.indd 9 Paperi_08-9.indd 9 8.10.2021 10.56.37 8.10.2021 10.56.37
10?PaPeriliit to?08 / 2021 10?PaPeriliit to?08 / 2021 teKSti Mari Schildt KUVat Päivi Karjalainen, Max Steffansson, MIkko Makkonen, Vesa-Matti väärä Sydänyöllä ahtaajat ovat jo menneet nukkumaan, eikä Pietarsaaren satamassa näy muita ihmisiä kuin Johan Granlund sellurekkoineen. Paperi_10-15.indd 10 Paperi_10-15.indd 10 11.10.2021 11.23.35 11.10.2021 11.23.35
PaPeriliit to?08 / 2021?11 Syyskuun lopun maanantaina paperiliittolaiset elävät täyttä elämää eri puolilla maata. On töitä, harrastuksia ja eräs pohjoisella taivaankannella näkyvä, erikoinen valoilmiö, joka saa kuljettajan pysäyttämään sellurekkansa. Syyskuun lopun maanantaina paperiliittolaiset Kellon ympäri Paperi_10-15.indd 11 Paperi_10-15.indd 11 11.10.2021 11.23.37 11.10.2021 11.23.37
»Ne sanoo, että Jockilla on aina niitä juttuja.» 12?PaPeriliit to?08 / 2021 Klo 00–06 Pietarsaari P uolenyön jälkeen UPM:n tehtaan sellukuski Johan Granlund näkee jotain poikkeuksellista. Se näkyy ehkä 20 sekuntia pohjoisella yötaivaalla. – Se oli kirkas valoilmiö: kuin pallo, joka meni kovaa vauhtia eteenpäin, ja sillä oli valohäntä perässään. Se näytti, kuin se olisi mennyt alaspäin, mutta tiesin kyllä, ettei se mihinkään Rovaniemeen ole törmäämässä, hän kertoo. Granlund on ehtinyt sellurekallaan sataman porttien sisäpuolelle, mutta päättää kuitenkin sammuttaa auton ja astua ulos kuuntelemaan. Vain merituuli humisee ja tehdas murisee kauempana. Yön pimeydessä näkyvät sataman valot ja mustana vellova meri. Mitä oikein tapahtui? Onneksi kännykässä on netti. Aftonbladet kertoo, että Yhdysvallat oli illalla laukaissut Atlas 5 -kantoraketin. Raketti kiersi maapalloa jo toiseen kertaan polttoainepilvi perässään. Käydessään sellutehtaalla kahvilla kolmen aikaan, Granlund ei viitsi suuremmin jutella merkillisestä havainnostaan. – Ne sanoo, että Jockilla on aina niitä juttuja, mitä hän on nähnyt satamassa, hän hymähtää. Mutta totta se on: sydänyönä näkyy peuroja, hirviä ja lintuja merikotkasta lähtien. Kolme tai neljä vuotta sitten Granlund oli lähdössä satamasta takaisin tehtaalle, kun silmiin osui jonkinlainen otus. Se oli iso ketuksi, liian iso. – En puhunut tehtaalla mitään, vaikka arvelin, että susi se oli. Olisivat vaan epäilleet, että onkohan Jocki ihan selvin päin. Seuraavana aamuna oli kaupungin vanhassa satamassa melkoinen operaatio, kun virkavalta ja metsästäjät jahtasivat sutta. Satamassa Granlund on yksin. Työvuoron aikana hän ajaa puolentoista kilometrin matkaa sellutehtaalta satamaan ja takaisin kerrasta kahteen kertaa tunnissa. Hän nostelee rekkaan ja sieltä sataman varastoon kahdeksan tonnin sellupaaleja. Granlund kertoo, ettei yksinäisyys satamassa pelota. Vanhojen ahtaajien haamutkin kummittelevat mieluummin jossain muualla. Vartija autoineen saattaa pyörähtää. Granlund myöntää, että joskus käy mielessä, että mitä sitten, jos jotain sattuisi. – 15 vuotta sitten työkaveri, joka teki samaa työtä kuin minä, kuoli tänne satamaan. Hän oli ollut pari tuntia kuolleena, kun tehtaalla huomattiin, ettei tavara lähde liikkeelle, vaan varasto senkun täyttyy, Granlund sanoo vakavana. Kun kuljettajaa lähdettiin etsimään, hänet löydettiin satamasta maasta makaamasta. Pakkasta oli 35 astetta. Aortan repeämä, kerrottiin kriisipalaverissa. Kuolema oli tullut välittömästi. Lääkärin mukaan tuskaa ei ollut. Se ajatus vähän lohdutti. Sen jälkeen yhtiössä mietittiin hätänappia autoon, mutta kännykän varassa silti ollaan. Granlund sanoo, että on parempi on soittaa vuoromestarille kuin 112:een, koska tehtaalla osataan aavistaa, missä kuljettaja saattaa olla. Kun Granlund pysäyttää rekan tehtaalle vähän ennen kuutta, syysilmassa on vain viisi astetta lämpöä. – Suzukilla pääsee kyllä kotiin, mutta Harrikka jättäisi tehtaalle, hän virnistää. Klo 6–12 Uimaharju, Joensuu Pikkupakkanen tuntuu ilmassa, kun varastotyöntekijä Harri Mykkänen hipsii autolleen Joensuun keskustassa varttia vaille kuusi. Automatka Uimaharjun Stora Enson Enocellin tehtaalle kestää noin kolme varttia. Talvirenkaat eivät vielä ole tarpeen, koska rekkaliikenne Simpeleen suuntaan pitää päätien sulana. Tänä aamuna koko matka taittuu yhden ja saman rekan takana. – Niin kiire ei ole, että lähtisin joka välliin ohittelemaan. Mykkänen arvelee, että on saanut vaikutteita työpaikan turvallisuusvaatimuksista. Kotona ja harrastuksissakin sitä pohtii asioita tarkemmin, ettei sattuisi vahinkoa. Paperi_10-15.indd 12 Paperi_10-15.indd 12 11.10.2021 11.23.37 11.10.2021 11.23.37
PaPeriliit to?08 / 2021?13 – It’s my life, alleviivaa Doctor Alban autoradiossa. – Olen kova ysärifani, Mykkänen hymyilee. Sellutehtaalla hän vetäisee työvaatteet päälle ja kurkkaa, onko joku ehtinyt keittää varaston taukopaikalla kahvit. Kyllä! Kuppi katoaa sisuksiin ennen kuin hän hyppää tehdasalueautoon ja hurauttaa sahalle. Mykkänen viettää kaksi viikkoa kerrallaan joko sellutehtaan tai sahan varastoissa. Pienessä toimistotilassaan hän napauttaa tietokoneen henkiin ja selaa työsähköposteja, syöttää järjestelmään tavaramääriä ja tekee laskuntarkistuksia. Tavaratilauksista hän pyytää tarjouksia ja valitsee niistä halvimman tai sen, jonka saa nopeimmin hyllyyn. Joskus harvoin sattuu, että hyllystä on haettu kiireessä puuttuva osa ilman, että on muistettu kirjata se järjestelmään. Seuraavalla kerralla ollaankin ihmeissään. – Siinä hikikarpalot pukkaa otsalle! Sehän vasta maksaa, kun joudutaan nyrkin kokoista laakeria kuljettamaan taksilla Helsingistä tai lentokoneella ulkomailta. Mutta verrattuna siihen, että linja seisoo, se on monisatakertaisesti halvempaa, Mykkänen juttelee. Asentaja kurkkaa ovelta ja kysyy, mistä löytyisi tietynlainen suodatin. Ruokatauolla sellutehtaan varaston taukotilassa työkavereiden mielestä on hauska kuunnella, mitä Mykkäselle on sattunut ja tapahtunut viikonloppuna. – Tyttöystävän kanssa oltiin hyvän ystävän syntymäpäivillä ja pelattiin lautapelejä, Mykkänen summaa. Rekkakuski soittaa, että olisi pääportilla tulossa. Lastina on 11 metriä pitkät ja 3000 kiloa painavat ruuvit. Ennen niiden nostoa Mykkänen käy mielessään läpi tehtävää. – Täällä puhutaan hengähdystauosta ennen työtä, jonka aikana tilannetta arvioidaan ja mietitään, miten se tehdään turvallisesti. Säästytään sekä tavaraettä henkilövahingoilta. Iltapäivällä Pekka-heppa pitää huolen, että Karita Tammelan ajatus ei harhaile kauaksi hevostallilta. Vanhempien välissä on ekaluokkalaisen Ewertin turvallista pyöräillä iltaharrastuksiin. Kristiina ja Mario Kanasaar pitävät silmällä. Harri Mykkänen lastaa lähteviä tavaroita Enocellin sellutehtalla Uimaharjussa. Paperi_10-15.indd 13 Paperi_10-15.indd 13 11.10.2021 11.23.38 11.10.2021 11.23.38
14?PaPeriliit to?08 / 2021 Esimies Juha-Matti Saarinen tulee katsomaan, miten työ onnistuu. Hän nyökyttelee, että näppärästi hoidettu homma. Kun kello lähestyy puoltapäivää, Mykkänen on tyytyväinen. – Siitä tuli kiva fi ilis, kun sai hyvää palautetta. Klo 12–18 Äänekoski Viisivuotiaan Oonan mielestä lämpimästi pukeutuminen ei ole itsestäänselvyys. Eikä sekään, että prinsessarimpsut eivät jostain syystä olisi passeli vaatetus hevostallille. – Muistatko miten kävi viime kerralla, kun ei ollut hanskoja, ja sormia alkoi paleltaa, äiti Karita Tammela kysyy. Matkaan kuitenkin päästään. Viiden kilometrin päässä on hyvä astua autosta, keskipäivän kirkkaaseen ulkoilmaan, leimuavan ruskan keskelle. Käynninvarmistajan yövuoro Metsä Groupin Äänekosken biotuotetehtaalla alkaa vasta illalla. Tammela lähtee hakemaan suomenhevosruuna Pekkaa, joka viettää aikaa heppakavereidensa kanssa laitumella. Päiväheinät on juuri annettu, mutta Tammela ottaa niitä mukaan, ettei Pekan tarvitse lähteä tyhjin vatsoin. Äiti ja tytär ryhtyvät harjaamaan Pekkaa. Ensin poistetaan mudat vähän karkeammalla harjalla, ja sen jälkeen kiillotetaan pölyharjalla. Tänään Pekka pääsee kahlaamaan. – Se on hevoselle tosi hyvää lihastreeniä. Se on kuin vesijuoksua ihmiselle, Tammela juttelee. Kun äiti treenaa Pekkaa kentällä, Oona ratsastaa omalla keppihevosellaan ja rakentelee taidokkaita hiekkakakkuja. Hän löytää ainakin kymmenen leppäkerttua. – Äiti kato, hän riemastuu. Hevosen selässä Tammela katsoo, että eläin liikkuu tasapainoisesti, eikä väistele asioita, joita ratsastaja siltä pyytää. Itse hän keskittyy olemaan läsnä ja rauhallinen. – Jos minä olen jännittynyt, äkäinen tai tiukka, hevosesta Kanasaarilla syödään iltapalaa kahdeksan maissa illalla. Harri Mykkänen seuraa varastotilannetta ja tekee tilauksia pienessä toimistossaan. Paperi_10-15.indd 14 Paperi_10-15.indd 14 11.10.2021 11.23.39 11.10.2021 11.23.39
»Pyörä on meille kuin auto.» PaPeriliit to?08 / 2021?15 Klo 18–24 Turku Iltakuudelta tuotantotyöntekijä Mario Kanasaar polkee vaimonsa Kristiinan ja ekaluokkalaisen Ewertin kanssa kohti pojan telinevoimistelutreenejä Turussa. Matkaan kuluu puolisen tuntia. – Me olemme autoton perhe, ja lähes joka ilta pyöräilemme lasten harrastuksiin. Siitä asti, kun tulin Suomeen vuonna 1991, olen kaikki neljä lasta vienyt ja hakenut päiväkodista polkupyörällä. Parhaimmillaan minulla oli pyörässä kaksi lastenistuinta. Pyörä on meille kuin auto, Kanasaar juttelee. Kaksi lapsista ovat jo aikuisia. Heillä on omat asunnot ja elämät. Kanasaarista tuli vaarikin puolitoista vuotta sitten. Töihin Encore Ympäristöpalvelujen Turun toimipisteeseen Kanasaar pyöräilee muutamassa minuutissa, talvella nastarenkailla. Kalenteri täyttyy viikolla niin, että omiin harrastuksiin ei tahdo jäädä aikaa. – Kun menin Encorelle töihin kuusi vuotta sitten, niin totesin, että omat urheiluharrastukset saavat jäädä. Pienten lasten kanssa tarvitaan kaksi aikuista kotona. Arjen pyörittäminen on aika työlästä, ja vaimolla työt jatkuvat joskus iltaisinkin lasten mentyä nukkumaan, Kanasaar sanoo. Kun pienet telinevoimistelijat ovat viipottaneet liikuntasaliin, vanhemmat lähtevät kävelylle läheisen omakotitaloalueen kaduille ja kujille. On hetki aikaa jutella ja kuunnella, mitä toisen mielessä liikkuu. Yleinen lasten hyvinvointi koronasulun jälkeen huolestuttaa. – Ewert on kertonut, että viidesluokkalainen saattaa tulla ja tönäistä. Vaikka nämä asiat ovat nykyään tapetilla, niin on kummallista, että tällaista edelleen tapahtuu. Itselle ei olisi kyllä tullut mieleenkään viidesluokkalaisena mennä tönimään ekaluokkalaista, Kanasaar miettii. Vanhemmat juttelevat, että korona-aikainen harrastusten puute ja tylsistyminen saattaa olla yksi syy lasten pahoinvointiin. – Toisaalta tekemistä riittää ulkonakin, eikä aina tarvita maksullisia harrastuksia. Meillä on talon edessä pieni koriskenttä ja jalkapallomaalit. Pihan poikien kanssa on potkittu palloa. Jos rupeaa tyhmyyksiä miettimään, on liikaa aikaa, hän muistaa. Kävelyllä vanhemmat poikkeavat kivijalkakauppaan hakemaan Ewertille ja nelosluokkalaiselle Lilialle iltapalaa: croissantteja, banaania ja mandariineja. Niiden kyytipoikana on kotona tarjolla kahdeksan aikaan lasten herkkua, kylmää kaakaota. Vanhemmat katsovat lasten seuraavan päivän vaatteet valmiiksi samalla, kun Lilia ja Ewert pakkaavat koulureppunsa. Kun lapset ovat yhdeksään mennessä sängyssä, Eewertin kanssa katsotaan vielä Aku Ankkaa, ja Lilia on saanut valita oman kirjan, jota äiti lukee iltasaduksi. Usein se on Harry Potter. Lasten nukahdettua vanhemmat katsovat vielä suoratoistopalvelusta brittien Suurmestaria, Task Masteria, mutta perheen isällä eivät silmät tahdo pysyä auki. – Minä herään jo puoli viideltä aamulla töihin. Työkin on aika fyysistä. Kun käsillä ja jaloilla tekee, ja välillä on hyvinkin kiireistä, niin illalla kyllä jo väsyttää, hän haukottelee. Kun kello hiipii kohti puoltayötä, Kanasaarilla nukutaan rauhallisesti. Ulkona on syyskuun lopun lämmin, pilvetön yö. Pohjoisella taivaankannella viilettää yksinäinen raketti. ? riippumattomista syistä, se huomaa sen heti ja toimii kuin peili. Kolmen aikaan äiti ja tytär palaavat kotiin, ja makaroonilaatikko sujahtaa uuniin. Kun kolmasluokkalainen isoveli Eemilkin on tullut koulusta, on hyvä hetki viedä koirat lenkille. Eemilin jalkapalloharkat alkavat viideltä. Sitä ennen haetaan Eemilin kaveri Elmo mukaan. Äänekosken Huiman P-12 poikien treenit kestävät tunnin, jona aikana äiti ja tytär käyvät lenkillä. – Takakontissa on pyörä Oonalle. Hän saa pyöräillä ja minä kävelen. Joskus käydään samalla ruokakaupassa. Kello tulee kuusi. Tammela kerää kaksi kuraista mutta onnellista poikaa ja yhden tytön pyörineen kyytiin. Ajetaan kotiin. Ewertin voimistelutreenien aikana Kristiina ja Mario Kanasaar ehtivät hetkeksi kävelylle ja juttelemaan. Paperi_10-15.indd 15 Paperi_10-15.indd 15 11.10.2021 11.23.40 11.10.2021 11.23.40
16?PaPeriliit to?08 / 2021 M ondi Powerfluten tehtaan massaosastorakennuksen vieressä tekeillä on uuteen investointiin liittyviä perustustöitä. – Alkavat tähän nykyisen massatehtaan viereen uutta säiliötä kasaamaan. Syksyllä 2023 on käytössä uudet laitteet. Väkiseltään tulee uutta opittavaa, sanoo massanvalmistaja Markku Alismaa vilkaistessaan ulos valvomon takahuoneen ikkunasta. Uuden säiliön paikalle asennetaan teräspalkkien päälle ensimmäisiä peltilevyjä. Massaosaston laajennus on osa 125 miljoonan euron investointia, jolla aallotuskartongin vuosituotantokapasiteettia lisätään 270 000 tonnista ympäristöluvan sallimalle maksimitasolle 330 000 tonniin. Pääluottamusmies Marko Tirronen kertoo, että investointi on suurin tehtaan perustamisen jälkeen ja sellaisena tervetullut. Hankkeeseen kuuluu puunkäsittelyn, kuitulinjan, haihduttamon sekä kartonkikoneen päivitys. Yhtiö vastaa sillä hedelmien ja pakkausten valmistamiseen käytetyn pakkausmateriaalin kasvavaan kysyntään sekä parantaa tuotteiden laatua ja ympäristötehokkuutta. Muutosta on Alismaan työuralla tullut ennenkin, mutta nyt on edessä täydellinen muutos ja laitteet ovat uutta kokoluokkaa. – Onhan investointi siinä mielessä hieno asia ja pitää olla mielissään, että nuoremmille riittää työtä, hän toteaa. Kuusikymppinen Alismaa sanoo, että hän itse joutaisi jo vaikka eläkkeelle. Toisaalta työuran loppuvuosiin osuva uusi vire antaa virtaa itsellekin, kun takana on yli 37 vuoden ura Kuopion Sorsasalossa. Kuorimon kesätöistä alkanut työsuhde on ollut vakituinen vuodesta 1984. Nykyisellä osastolla massatehtaalla hän on tehnyt töitä 17 vuotta. Työura on tuonut matkassaan myös muutosta parempaan työhyvinvointiin. Powerflutella otettiin työaikamuoto 37:n 12-tuntinen työvuorojärjestelmä kokeiluun heti seuraavana vuonna 2012, kun mahdollisuus 12-tuntiseen paikallisesti sopien oli saatu mukaan paperiteollisuuden työehtosopimukseen. – Kyllä itselläkin yövuoroista palautuminen on ollut paljon helpompaa, kun kuitenkin tehdään vaan kaksi yövuoroa peräkkäin ja rytmin kääntäminen onnistuu paremmin. Tietysti pitää ottaa huomioon, että ikä alkaa jossain vaiheessa vaikuttaa niin, että päivällä nukkuminen on pätkimistä. Mutta yöuni on sitä oikeaa unta, ei mitään koiran unta, kuten päivällä. KUnnonVALVoJA Atte Virransalo on päivätöissä. Hän aloitti nykyisessä tehtävässään syksyllä 2020. Tehtaalle hän tuli koneasentajaopintojen työharjoitteluvaiheessa tammikuussa 2018. – Tykkään työstäni tosi paljon. Meitä on kaksi kunnonvalvojaa. Tehdään laakerivärinämittauksia ja etsitään täällä pyörivistä laitteista laakerivikoja. Enimmäkseen työ on vianetsintää ja ennaltaehkäisyä, laakerien voitelua ja vikojen korjaamista. Mahdollisista vioista raportoimme aina eteenpäin ja suunnittelemme jatkotoimia koneen korjaamista varten. Vuodessa Virransalo arvioi oppineensa ja sisäistäneensä perusteet laitteiden mittauksesta. – Mutta analysoinnissa riittää loppuiäksi opiskeltavaa, että pääsee kaikista oireista jyvälle. Alku on ollut ainakin opettajan mielestä hyvä, hän sanoo ja työpari vieressä nyökkää hyväksyvästi. Virransalo haluaa kehittyä kunnonvalvonnan ammattilaiseksi. – Työ on kohtalaisen vaativaa, eikä sitä hetkessä pysty oppimaan. Koko ajan tulee uutta opittavaa. Sepäksi ei tässä tule edes muutamassa vuodessa ja valmiiksi tuskin koskaan. Aina tulee yllätyksiä vastaan. Työ on myös liikkuvaa, sillä mittauksia tehdään säännöllisin välein tehtaan eri osastoilla. Se tarkoittaa, että tuleva investointi vaikuttaa Virransalon työhön kauttaaltaan. – Kun kuitenkin kierretään tehtaan kaikki laitteet ja pitää paneutua aikanaan uusien laitteiden mittaamiseen, Virransalo arvioi. SYYSKUUn lopulla kotimaan uutisissa on esillä koko maata koskevia muutoksia kokoontumisrajoituksissa ja maskisuosituksissa. Tehdasta ei ole voinut etänä ajaa, joten koronavarotoimet ovat olleet arkipäivää tehtaalla koko poikkeustilan ajan. – Puhelimella on paljon selvitetty asioita, eikä ole ollut vierailuita tehtaalle. Toisella osastolla ei ole saanut käydä eli ne rupattelut ovat jääneet, Markku Alismaa luettelee vaikutuksia omaan työhön. Yksi tärkeä asia pääsi pannasta viime viikolla, kun saunat avattiin pitkästä aikaa. – Kyllä se tästä aukeaa. Parempaan suuntaan ollaan menossa, sanoo Alismaa. ? Muutosta mondilla Kuopiossa aallotuskartongin tuotantoa nostetaan lähes viidenneksellä. Investointi tuo muutosta useille osastoille. »Työuran loppuvuosiin osuva uusi vire antaa virtaa itsellekin.» teksti ? Eeva Eloranta-Jokela kuva? Akseli Muraja Paperi_16-17.indd 16 Paperi_16-17.indd 16 8.10.2021 15.50.05 8.10.2021 15.50.05
PaPeriliit to?07 / 2021?17 Uutta tulossa. Kunnonvalvoja Atte Virransalo (vas.) ja massaosastonhoitaja Markku Alismaa kuvattiiin uuden massatornin rakennustyömaan ääressä. Paperi_16-17.indd 17 Paperi_16-17.indd 17 8.10.2021 15.50.07 8.10.2021 15.50.07
18?PaPeriliit to?08 / 2021 Ihmisten ja asioiden kanssa 18?PaPeriliit to?08 / 2021 Aivoihin vipinää Pia aavaJOKi PYrollPaCK lemPÄÄlÄ, 33 edustettavaa Työsuojelussa on parasta se, että se panee aivot liikkeelle. Näin kiteyttää yhden kauden työsuojeluvaltuutettuna ollut Pia Aavajoki. – Minusta työsuojelu on hauskaa ja mielenkiintoista. On mietittävä, tutkittava, opiskeltava ja vielä hoidettavakin ne hommat. Tämä myös haastaa, sillä valtuutetun on pysyttävä jatkuvasti ajan tasalla työsuojelun saralla olevista asioista. Välillä voi toki mennä hermo, kun joutuu etsimään ja kaivamaan tietoa. Aavajoelle työturvallisuus ja työhyvinvointi ovat yhtä tärkeitä ja ne kulkevat käsi kädessä: kun on turvallista tehdä töitä, myös työhyvinvointi kasvaa. Viime aikoina tehtaalla on kiinnitetty paljon huomiota siisteyteen. Käyttöön on otettu 5S, ja työntekijöiltä tullut palaute on ollut positiivista. Aavajoki pitää siitä, että hän pääsee työsuojeluvaltuutettuna auttamaan muita. Hänestä on kiva jutella työkavereiden kanssa ja viedä asioita eteenpäin. – Saan hyvän mielen, kun voin auttaa toisia. Minulle on pääasia, että muilla on hyvin – itsestä ei niin väliä, hän sanoo nauraen. Työsuojeluvaltuutetulta vaaditaan Aavajoen mukaan epäitsekkyyttä, hyviä kuuntelutaitoja sekä lehmän hermoja ja pitkäjänteisyyttä. – Ei saa hermostua, jos ei saa heti ensimmäisellä kerralla asiaa edistettyä. Tarvitaan diplomatiataitoja, sillä on ymmärrettävä myös vastapuolta. Onneksi meillä on hyvä pomo, jonka kanssa asiat luistavat. Aavajoki toivoo, että työsuojeluun saataisiin mukaan myös nuoria. – Tämä on arvokasta työtä. Asioita ei tarvitse heti osata, vaan tarjolla on hyviä koulutuksia. Sosiaalisen tyypin pesti SePPO JÄntti stora enso KauKoPÄÄ, noin 600 edustettavaa Vuonna 2008 Stora Enson Kaukopään tehtaan työsuojeluvaltuutettuna aloittanut Seppo Jäntti jää ensi vuonna eläkkeelle ja jättää taakseen sekä tehtaan että työsuojelutyöt. Vuosiin sta se, että se panee aivot liikkeelle. Näin kiteyttää yhden kauden työsuojeluvaltuutettuna ollut – Minusta työsuojelu on hauskaa ja mielenkiintoista. On mietittävä, tutkittava, opiskeltava ja vielä hoidettavakin ne hommat. Tämä myös haastaa, sillä valtuutetun on pysyttävä jatkuvasti ajan tasalla työsuojelun saralla olevista asioista. Välillä voi toki mennä hermo, kun joutuu etsimään ja kaivamaan tietoa. Aavajoelle työturvallisuus ja työhyvinvointi ovat yhtä tärkeitä ja ne kulkevat käsi kädessä: kun on turvallista tehdä töitä, myös työhyvinvointi kasvaa. Viime aikoina tehtaalla on kiinnitetty paljon huomiota siisteyteen. Käyttöön on otettu 5S, Aavajoki pitää siitä, että hän pääsee työsuojeluvaltuutettuna auttamaan muita. Hänestä on kiva jutella työkavereiden kanssa – Saan hyvän mielen, kun voin auttaa toisia. Minulle on pääasia, että muilla on hyvin – itsestä ei niin väliä, hän sanoo Työsuojeluvaltuutetulta vaaditaan Aavajoen mukaan epäitsekkyyttä, hyviä kuuntelutaitoja sekä lehmän hermoja ja – Ei saa hermostua, jos ei saa heti ensimmäisellä kerralla asiaa edistettyä. Tarvitaan diplomatiataitoja, sillä on ymmärrettävä myös vastapuolta. Onneksi meillä on hyvä pomo, jonka Aavajoki toivoo, että työsuojeluun saataisiin mukaan myös – Tämä on arvokasta työtä. Asioita ei tarvitse heti osata, stora enso KauKoPÄÄ, noin 600 edustettavaa Vuonna 2008 Stora Enson Kaukopään tehtaan työsuojeluvaltuutettuna aloittanut Seppo Jäntti jää ensi vuonna eläkkeelle ja jättää taakseen sekä tehtaan että työsuojelutyöt. Vuosiin mahtuu monenlaista. Raskaimpia kokemuksia ovat Jäntin mukaan olleet yt-kuviot sekä vakavat loukkaantumiset ja niiden selvittelyt. Yksi hienoimmista kokemuksista oli päästä mukaan konsernin Suomen henkilösuojaintyöryhmään, jossa on valittu, testattu ja myös kehitetty suojaimia. Jäntti linjaa, että työsuojeluvaltuutetun työ sopii sosiaalisille luonteelle, joka ottaa huomioon muut ja tulee helposti toimeen erilaisten ihmisten kanssa. – Työsuojeluvaltuutetun työ on ihmisten kanssa olemista – keskustelua, kuuntelemista, vuorovaikutusta. Kaiken muun pystyy oppimaan, mutta jos on luonteeltaan omissa oloissa viihtyvä, ei ehkä kannata asettua ehdokkaaksi. Luottamus tulee Jäntin mukaan siitä, että tekee niin kuin puhuu ja vie kentältä tulevia asioita eteenpäin – viestintää unohtamatta. – Viestintä molempiin suuntiin on hurjan olennaista. Viestintä on vaikea laji, ja olisi hyvä, jos luottamushenkilöt saisivat siihen enemmän koulutusta. Jäntti hymähtää, että joskus välimaastossa luovivalle työsuojeluvaltuutetulle saattaa tulla hieman kaksijakoinen olo, sillä tietoon tulee asioita, joista ei voi aina joka paikassa kertoa. – On tiedostettava se, mitä puhuu, missä ja kenelle. Vaarana on, että muuttuu liian varovaiseksi. Joskus onkin kokeiltava kepillä jäätä. Kyllä työnantaja sitten selkeästi ilmaisee, jos raja on ylitetty. Haastajat tervetulleita JUHa HUttUnen uPm KauKas, noin 600 edustettavaa Kolmannelle kaudelle ehdolle asettunut Juha Huttunen tietää, että jotkut työsuojeluvaltuutetut närkästyvät siitä, jos heitä lähdetään haastamaan. Huttunen on päinvastaista mieltä. – Kun ehdokkaita on enemmän kuin yksi, työntekijöillä on aito mahdollisuus valita. Jos ollaan sitä mieltä, että ei tuo Juha ole onnistunut, niin vaihtoon vain. Luottamuksen eteen on ponnisteltava. teKsti Tiina Suomalainen Kuvat Reima Kangas Kolme ehdolla olevaa ja yksi väistyvä työsuojeluvaltuutettu kertovat, miksi työsuojeluvaaliin kannattaa lähteä mukaan. Entä millaisille ihmisille valtuutetun pesti sopii? Paperi_18-21.indd 18 Paperi_18-21.indd 18 11.10.2021 16.13.43 11.10.2021 16.13.43
Lempäälän Pyroll packin työsuojeluval tuutettu Pia Aavajoki kertoo, että kaikista tilanteista on päästy ratkaisuun puhumalla. PaPeriliit to?08 / 2021?19 Paperi_18-21.indd 19 Paperi_18-21.indd 19 11.10.2021 16.13.44 11.10.2021 16.13.44
20?PaPeriliit to?08 / 2021 Kahdessa kaudessa ei vielä paljon ehdi saada aikaiseksi, sillä ensimmäinen kausi menee opetellessa ja tutustuessa organisaatioon ja henkilöstöön. Toisella kaudella Huttunen on päässyt edistämään asioita. Korona on tosin varjostanut viime vuosia: tehtaalla ei ole päässyt kiertelemään totuttuun tapaan ja jatkuvat palaverit ovat kuormittaneet henkisesti. – Kyllä se on ollut sellaista päätteen ääressä istumista. Huttunen kokee, että työsuojeluvaltuutetun työssä yhdistyy sekä ihmisettä asialähtöisyys. Asiat pitää pystyä ottamaan asioina, mutta samalla on muistettava, että ihmisten kokemukset ovat erilaisia. – Työsuojeluvaltuutetun tehtävä ei ole priorisoida työntekijöiltä tulevia syötteitä. Jokainen asia, joka henkilöstöltä tulee, on tärkeä, ja valtuutetun velvollisuus on viedä sitä eteenpäin. Huttunen on vasta työsuojeluvaltuutetun uran alkutaipaleella. Hän suhtautuu kuitenkin kriittisesti siihen, että sama henkilö jatkaisi pestissä vuosikausia. – Kun alkaa olla yli kymmenen vuotta takana, voi olla riskinä, että työnantajan edustajista alkaa tulla liian hyviä kavereita. Läheiset välit voivat tehdä sen, että arkailee ottaa esille asioita. Matalan kynnyksen kontakti maarit valtanen fredman oPerations, laPPi, 42 edustettavaa Maarit Valtanen toivoo voivansa olla se, jolle työkaverit voisivat matalalla kynnyksellä kertoa työturvallisuuteen ja työhyvinvointiin liittyvistä asioista. Valtanen on toiminut yhden kauden varavaltuutettuna ja on halukas jatkamaan. – Uskon, että työkaveria voi olla helpompi lähestyä kuin varsinaista työsuojeluvaltuutettua tai pääluottamusmiestä. Monesti naisten on myös helpompi jutella toiselle naiselle. Valtasesta tuli varavaltuutettu kaksi vuotta sitten, kun paikka vapautui ja hänen kiinnostustaan kysyttiin. Joskus työuransa alussa Valtanen sai yllättäen äänen työsuojeluvaalissa, vaikkei ollut edes ehdolla. – Se tuli silloin ihan puskista. Nyt kun työkokemusta on kertynyt kymmenen vuotta, kiinnostukseni on herännyt. Ymmärrän asioita ihan eri tavalla. Kokemuksen myötä Valtaselle on selvinnyt se, miten laaja alue työsuojelu on. Hän on myös oivaltanut, että työturvallisuutta ja työhyvinvointia rakennetaan yhteistyössä. – Ei se ole niin, että vain työnantajan pitää tehdä asioita. Myös työntekijöillä on vastuunsa. Murikka-opiston työsuojelukurssia hän kiittelee, sillä se auttoi asioiden haltuunotossa. – Suosittelen kurssittautumista. Se avartaa näkemyksiä. Valtasen mielestä varavaltuutettuna on helppo aloittaa ja saada käsitystä tehtävistä. Tulevaisuudessa häntä saattaa kiinnostaa myös varsinaisena valtuutettuna toimiminen. Hän on parhaillaan perhevapaalla 1ja 4-vuotiaiden lastensa kanssa. Vaikka arki täyttyy lasten hoitamisesta ja kotitöistä, työpaikan asiat eivät pääse unohtumaan. Valtanen kuulee tuoreimmat uutiset siskoltaan, joka on töissä samalla tehtaalla. ? Kun haluat turvata rakkaimpasi Suomen edullisimmalla henkivakuutuksella * , olemme rinnallasi. Järjestöjäsenen etuhinta koskee sekä sinua että puolisoasi. Laske hinta helposti netissä. Saat vakuutuksen voimaan heti. Vakuutuksen myöntää Keskinäinen Vakuutusyhtiö Kaleva. *Suomen edullisimman henkivakuutuksen hintavertailu, Innolink 11/2020. if.fi/henkivakuutus Piia Aavajoki ei tykkäisi pahaa, jos hänelle ilmaan tuisi haastaja – varsinkaan, jos se olisi joku nuori. Paperiliittolaisilla työpaikoilla vali taan loppuvuoden aikana työsuojelu organisaatiot kau delle 2022–2023. Paperi_18-21.indd 20 Paperi_18-21.indd 20 11.10.2021 16.13.44 11.10.2021 16.13.44
PaPeriliit to?08 / 2021?21 Kun haluat turvata rakkaimpasi Suomen edullisimmalla henkivakuutuksella * , olemme rinnallasi. Järjestöjäsenen etuhinta koskee sekä sinua että puolisoasi. Laske hinta helposti netissä. Saat vakuutuksen voimaan heti. Vakuutuksen myöntää Keskinäinen Vakuutusyhtiö Kaleva. *Suomen edullisimman henkivakuutuksen hintavertailu, Innolink 11/2020. if.fi/henkivakuutus Paperi_18-21.indd 21 Paperi_18-21.indd 21 11.10.2021 16.13.44 11.10.2021 16.13.44
22?PaPeriliit to?08 / 2021 l a a d u s t a t i n k i m ä t t ä »Painajaksi minut tänne palkattiin vajaat kymmenen vuotta sitten, ja painajana olen töitä tehnyt, yhteensä noin 30 vuotta. Työni on kartonkipakkausten valmistamista: kolmioleipäkoteloita, erilaisia vuokia. Eniten on mennyt 7,5 desilitran kartonkivuokia: Korona-aikana ravintolat ja kaupungin keskusruokalat ovat tilanneet niitä valmiita annoksiaan varten. Kelmu päälle vain ja eteenpäin. Tahti meillä on kiihtynyt aika reippaasti, ja vientiinkin menee näppärästi. Kun rupean tekemään painokoneen kuntoon laittoa, niin siinä on noin 50 erilaista vaihetta. Pelkästään se, että saadaan kone käyntivalmiiksi, sen rakentaminen alusta loppuun, on noin kolmen tunnin tauoton projekti. Vasta sitten voi alkaa ajamaan. Käsityötä riittää kyllä paljon. Onnistuminen vaatii opiskelua ja sen miettimistä, mitä tekee. Siinä on niin paljon asioita, joita pitää ottaa huomioon, kuten kohdistamiset, pellin asentaminen magneettisylinterille. On erikseen urosja naarasnuuttipellit, jotka täytyy kohdistaa leveysja pituussuunnassa oikein. Vuosien varrella olen oppinut, että tarkkuus on kaiken a ja o. Kun olet työsi äärellä, ole tarkkana koko ajan. Seuraa, mitä koneella tapahtuu, ja katso aihioita, joita tulee koneen toiseen päähän. Vaikka siellä on apulainen, joka ottaa aihiot vastaan ja laittaa ne lavalle, minun tehtäväni on kuitenkin koko ajan kulkea koneella, tutkia aihioita, katsoa, mitä niissä tapahtuu. Jos näen, että jotain erikoista tapahtuu, silloin täytyy reagoida heti. Olen hiukan sen tyyppinen ihminen, että jos minulla menee työ pieleen, tulee joku virhe, sellainen jää vaivaamaan. Siksi olen mieluummin tarkka kuin sählä. En halua sellaista tilannetta, että ei hitto vie, olen ajanut huonoa tavaraa. Siksi teen parhaani sillä hetkellä ja niillä materiaaleilla, joita on käytettävissä. Kaikista tarkinta on nuutin teko. Nuutti on kohopainokuvio, joka tulee kartonkiastian rypytettyihin reunoihin. Jos nuutti ei ole ollut muotissa täysin kohdallaan, vuoka menee helposti rikki. Tai jos laittaa kolmioleipäkoteloon sentin verran väärän kokoisen ikkunayksikön, niin olet äkkiä ajanut ison kasan roskaa. Ne ovat tarkkoja asioita, eivätkä anna anteeksi. Virhe jää harmittamaan, eikä ketään muuta voisi syyttää, kuin itseään. Silloin ei ole ollut tilanteen tasalla, kun on laittanut konetta kuntoon. siitä, kuinka hermot kestävät, näkee aika hyvin onko sopiva tälle alalle. Jos pääkoppa ei kestä, niin sitten ei kannata jatkaa. Tämä on viimekädessä niin vaikeaa hommaa, että ajatus pitää olla koko ajan mukana. On loputtomasti huomioitavia pikkuasioita, jotka eivät lopu koskaan. Heti, kun havaitsee virheen, pitää reagoida saman tien. Vuosien varrella olen oppinut näkemään koneen vierelle tulevista kartonkija laminointirullista, miten ne tulevat toimimaan koneessa. Tiedän, onko tulossa pitkä vai helppo päivä. Kun koneen äänistä alkaa kuulua tietynlaista krahinaa, niin aavistan, että jossain on jotain erikoista. Sitten jo alankin liikkumaan koneella edes takaisin ja kuuntelemaan, onko vaikka laakeri hajoamassa. Oikein hieno tilanne on sellainen, että pystyy hetkeksi istahtamaan, hengähtämään ja katsomaan vierestä, kuinka nätisti kone toimii. Siinä tietää, että nyt on jotenkin onnistunut työssään hyvin. Mutta aina on olemassa pieni pelko, että mikä se lopputulos kuitenkin on. Aina sattuu ja tapahtuu, kaikennäköistä. Paras työpäivä on sellainen, että tulen aamulla töihin, saan olla sen kahdeksan tuntia aika rauhassa, on rento ja hyvä mieli koko ajan. Mikä siinä on ollessa. Jos on stressaantunut, kaikki vähän kiukuttaa, ja tuntuu, ettei mikään suju, niin mennään ruokalaan, juodaan kuppi kahvia ja mietitään hetki. Sitten mennään jatkamaan tilannetta, katsotaan asiaa uudestaan. Vähemmän siinä tulee tehtyä vahinkoa. On ihan turhaa väen vängällä painia, koska silloin se menee yleensä vielä huonompaan suuntaan. Laatu tarkoittaa, että materiaali, jonka olen painokoneella valmistanut, on kauttaaltaan siisti, hyvän näköinen ja puhdas. Se miellyttää asiakkaan silmää. Kun hän menee kauppaan, hän katsoo tuotetta sillä mielellä, että näyttääpä hyvältä, ostan sen heti. Painokoneen apulaiselle kuuluu myös kiitos hyvästä lopputuloksesta. Epäkuranttia ei käsistäni saa lähteä. Ei niin, että joudun sitä jälkikäteen miettimään. Laatu on oltava sellaista, että kun se minun näpeistäni eteenpäin lähtee, niin tiedän, että se on hyvä.»?• Tarkkuus on A ja O teksti?Mari Schildt?kuva?Jussi Partanen Jos työssä tapahtuisi virhe, sellainen jäisi Harri Haikalaa vaivaamaan. Siksi hän on mieluummin juuri niin tarkka, kuin flexopainajan työ vaatii. »On loputto masti huomioi tavia pikku asioita.» Paperi_22-23.indd 22 Paperi_22-23.indd 22 29.9.2021 13.28.46 29.9.2021 13.28.46
PaPeriliit to?08 / 2021?23 L a a d u s t a t i n k i m ä t t ä Harri Haikala on flexopainaja Fredman Groupissa Rauman Lapissa. Paperi_22-23.indd 23 Paperi_22-23.indd 23 29.9.2021 13.28.47 29.9.2021 13.28.47
24 / tradeka.fi/liity Osuuskunta Tradeka on moderni omistajaosuuskunta, joka tuottaa yhteistä hyvää. Tarjoamme jäsenillemme tuntuvia taloudellisia etuja ja palautamme tuloksestamme vähintään 10% yhteiskunnalle – niille, jotka sitä eniten tarvitsevat. Johtoajatuksenamme on merkityksellinen omistajuus ja inhimillisemmän markkinatalouden toteuttaminen. Lunasta avaimesi yhteiseen hyvään: Lukuisia tuntuvan taloudellisia etuja Tradekan jäsenille. -20% Koko perhe yhdessä syömään Etuovemme yhteiseen hyvään PS. Tradekan edustajiston vaalit järjestetään keväällä 2022. Vaaleissa äänioikeus on kaikilla 31.12.2021 mennessä jäseneksi liittyneellä. Edustajiston vaaleissa voi asettua ehdolle 31.10.2021 mennessä jäseneksi liittyneet. Paperi_24-25.indd 24 Paperi_24-25.indd 24 5.10.2021 10.55.37 5.10.2021 10.55.37
/ 25 8 / H i o m o omistaa Holiday Club lomaosakkeita Vuokatissa, Saariselällä, Saimaalla, Punkaharjulla ja Tampereella. Ensi vuoden lomaviikot ?–?? tulevat varattaviksi ?.??. klo ??. Lomaviikot myydään varausjärjestyksessä. Lisätietoja haettavista kohteista, hinnoista ja hakemisesta: www.holidayclub. ? /yrityspalvelu. Kirjaudu sisään käyttäjätunnuksella: paperiliitto ja salasanalla paperiliittoloma. Ensimmäisellä käyttökerralla sinun tulee rekisteröityä käyttäjäksi. Käyttäjätunnuksesi on oma jäsennumerosi. Hinnat vaihtelevat kohteesta ja ajankohdasta riippuen. Varattavat viikot löytyvät sivustolta kohdasta Vapaat viikot. HUOM! Huoneiston avain luovutetaan ainoastaan varauksen tehneelle henkilölle, jolla on voimassa oleva jäsenkortti mukana. Henkilön tulee olla paikan päällä lomapaikassa lomavarauksen keston ajan. Lisätietoja kohteista, hinnoista ja hakemisesta: www.holidayclub.? /yrityspalvelu, yrityspalvelu@holidayclub.? tai puh. ???? ??? ??? (ma–pe ?–??). Lomakohteet ja hinnat löydät myös tämän lehden sivulta ?. Muut Holiday Clubin edut Paperiliiton jäsenet saavat Holiday Clubin omien lomahuoneistojen normaalihinnoista ?? % alennuksen. Minimivaraus ? vrk. Loma-asuntojen varaukset puhelimitse Holiday Clubin asiakaspalvelusta puh. ???? ??? ??? (ma–pe ?–??, la ??–??), lisätietoja kohteista www.holidayclub.? . Mainitse soittaessa olevasi Paperiliiton jäsen ja haluavasi tiedustella majoitusta jäsenille kuuluvalla ?? % alennuksella. Paperiliiton jäsenet ovat lisäksi oikeutettuja alennuksiin Holiday Club -kylpylähotellien ja Villas-huoneistojen majoituksesta: • ?? % alennus Holiday Clubin kylpylähotellien hotellimajoituksista. Etu on voimassa ??.?.???? asti. Minimivaraus hotellissa ? vrk. Hotellivaraukset verkkokaupasta www.holidayclub.? kampanjakoodilla: paperiliitto? • ?? % alennus Villas-huoneistojen hinnasta. Etu on voimassa ??.??.???? asti. Minimivaraus huoneistoissa ? vrk. Villas-huoneistojen varaukset verkkokaupasta www.holidayclub.? kampanjakoodilla: Paperiliitto??. • Alkuvuoden lomaviikot tarjolla 3.11. alkaen. Ole nopea, ne myydään varausjärjestyksessä. Katse kohti vuoden ???? lomia Yhdistä lomaasi paikallisia elämyksiä ja tee lomastasi ikimuistoinen. Ideoita suunnitteluun löydät paikallisilta matkailusivuilta. Miltä kuulostaisi esimerkiksi karhunkatseluretki Vuokatissa? Sinne! Kuva: Kimmo Ohtonen, Karhuperheen ensikevät. tradeka.fi/liity Osuuskunta Tradeka on moderni omistajaosuuskunta, joka tuottaa yhteistä hyvää. Tarjoamme jäsenillemme tuntuvia taloudellisia etuja ja palautamme tuloksestamme vähintään 10% yhteiskunnalle – niille, jotka sitä eniten tarvitsevat. Johtoajatuksenamme on merkityksellinen omistajuus ja inhimillisemmän markkinatalouden toteuttaminen. Lunasta avaimesi yhteiseen hyvään: Lukuisia tuntuvan taloudellisia etuja Tradekan jäsenille. -20% Koko perhe yhdessä syömään Etuovemme yhteiseen hyvään PS. Tradekan edustajiston vaalit järjestetään keväällä 2022. Vaaleissa äänioikeus on kaikilla 31.12.2021 mennessä jäseneksi liittyneellä. Edustajiston vaaleissa voi asettua ehdolle 31.10.2021 mennessä jäseneksi liittyneet. Paperi_24-25.indd 25 Paperi_24-25.indd 25 8.10.2021 10.47.25 8.10.2021 10.47.25
26?PaPeriliit to?08 / 2021 T y ö t t ö m y y s k a s s a t i e d o t t a a Työttömyysturvan väliaikaisille poikkeuksille jatkoa Eduskunta on hyväksynyt lakimuutoksen, jonka myötä työttömyysturvan suojaosan korotus ja liikkuvuusavustuksen ehtojen kevennys jatkuvat marraskuun loppuun asti. Suojaosan korotus tarkoittaa, että ansiopäivärahan saaja voi ansaita kuukaudessa työtuloa 500 euroa ilman, että palkka vaikuttaa päivärahaan. 500 euron ylimenevältä osalta työtulo sovitellaan päivärahaa maksettaessa. Ylimenevästä työtulosta puolet vähentää hakijalle maksettavaa työttömyysetuutta. Ilman nyt voimassa olevaa poikkeussäännöstä suojaosan suuruus on 300 euroa kuukaudessa. Lakimuutoksen myötä tämä 500 euron suojaosa on voimassa silloin, kun hakujakso alkaa viimeistään 30.11.2021. Suojaosa on Kassan vastaava etuuskäsittelijä Nina Vainio on siirtynyt eläkkeelle 1.10.2021 lukien. Vainio aloitti työuransa Paperityöväen Työttömyyskassassa jo vuonna 1984, joten hän on työskennellyt Paperityöväen Työttömyyskassassa käytännössä koko sen ajan, kun ansiopäivärahaa on työttömyysturvalain perusteella maksettu. Vainio on nähnyt työvuosiensa aikana aitiopaikalta monet lakimuutokset, järjestelmien kehityksen ja työelämän monenlaiset murrokset. TyöttömyyskasYHTEYSTIEDOT PAPERITYÖVÄEN TYÖTTÖMYYSKASSA Työttömyysturva-asiat: työttömyys, ansiopäiväraha, päivärahan hakeminen, lomautus, soviteltu päiväraha, vuorotteluvapaa, liikkuvuusavustus. Jäsenten yhteydentotot: Puhelin 020 690 429, ma–to klo 09.00–12.00. Sähköinen asiointi www.paperikassa.fi-> eAsiointi-> viestit. Osoite: Paperityöväen Työttömyyskassa, PL 349, 00531 HELSINKI PAPERILIITON JÄSENREKISTERI Jäsenmaksut, maksuvapautukset, yhteystietojen muutokset, jäsenkortti, hautausavustus. HUOM. Jäsenrekisteri palvelee puhelimitse ma–pe kello 9–12. Puhelin: 010 289 7700. Puheluhinnat: kotimaan kiinteän verkon liittymistä 8,35 snt/puhelu + 6,00 snt/min, matkapuhelimista 8,35 snt/puhelu + 17,17 snt / min, ulkomailta soitettaessa käytetyn paikallisen operaattorin puhelumaksu Suomeen soitetuista puheluista. Hinnat sisältävät arvonlisäveron 24 %. Sähköposti: jasenrekisteri@paperiliitto.fi, Osoite: Paperiliitto r.y. / Jäsen rekisteri, PL 326, 00531 Helsinki. 300 euroa 1.12.2021 ja sen jälkeen alkavien hakujaksojen kohdalla. Liikkuvuusavustusta voi saada silloin, kun vastaanottaa työttömänä työn, joka sijaitsee kaukana nykyisestä asuinpaikasta. Liikkuvuusavusta voi saada enintään kahden kuukauden ajalta. Liikkuvuusavustuksen edestakaista työmatkaedellytystä on väliaikaisella lakimuutoksella lyhennetty kokoaikatyössä kolmesta tunnista kahteen tuntiin. Osa-aikatyön kohdalla tämä kahden tunnin työmatkaedellytys on ollut voimassa jo aiemmin. Lakimuutoksen myötä liikkuvuusavustusta voi saada kokoaikatyöhön yli kahden tunnin työmatkan perusteella silloin, kun työsuhde alkaa viimeistään 30.11.2021. Jos kokoaikatyön työsuhde alkaa 1.12.2021 tai sen jälkeen, työmatkaedellytys on jälleen kolme tuntia. san hallitus ja henkilökunta toivottavat Ninalle hyviä ja ansaittuja eläkepäiviä. Etuuspäälliköksi Paperityöväen Työttömyyskassaan on nimitetty 1.10.2021 alkaen Mimma Sopanen. Sopanen on työskennellyt eri työttömyyskassoissa sekä ammattiliitossa vuodesta 2003 lähtien. Paperityöväen Työttömyyskassaan hän siirtyi lokakuussa 2020. Sopanen on koulutukseltaan liiketoiminnan merkonomi, ja hän on suorittanut lähiesimiestyön ammattitutkinnon. Henkilöstömuutoksia Työttömyyskassassa Päivi Äijälä Työttömyyskassa tarvitsee työttömyyspäivärahan hakijalta verotuspäätöksen, jos hän harjoittaa yritystoimintaa tai omistaa maatai metsätilan. Vuoden 2020 verotus valmistuu lokakuun loppuun mennessä, joten työttömyyskassa käyttää 1.11.2021 alkaen hakijan yritystoiminnan tulojen selvittämiseksi vuoden 2020 verotuspäätöstä. Verotuspäätös pitää lähettää kassalle päivärahahakemuksen liitteeksi. Milloin kassa tarvitsee verotuspäätöksen? Toimita työttömyyskassalle henkilökohtainen verotuspäätös erittelyosineen vuodelta 2020 • jos olet työttömyyspäivärahan hakijana ja omistat maatai metsätilan • jos olet työttömyyspäivärahan hakijana ja harjoitat yritystoimintaa eli olet osakkaana ja/tai hallituksen jäsenenä yrityksessä, toimit itsenäisenä yrittäjänä tai ammatinharjoittajana tai olet jäsenenä osuuskunnassa. Saatko tuloa yrityksestä, viljelystä tai metsästä? Nina Vainio ja Mimma Sopanen Päivi Äijälä Paperi_26-27.indd 26 Paperi_26-27.indd 26 11.10.2021 11.21.56 11.10.2021 11.21.56
PaPeriliit to?08 / 2021?27 8 / h i o m o A r j e s s a DS Smithillä työskentelevä Manu Anttila, 30, on ehtinyt mukaan jo moneen. Pari vuotta sitten hänestä tuli ammattiosasto 4 hallituksen jäsen ja sitten oman työosastonsa eli lähetyksen työsuojeluasiamies ja luottamusmies. – Olen aina ollut kiinnostunut vaikuttamisesta eikä minua ole tarvinnut sen kummemmilla markkinointipuheilla houkutella osallistumaan. Osaston hallitukseen hän lähti kollegan innoittamana. Osasto 4:ssa mietitään samaa, mitä muuallakin: miten saisi nuoria innostumaan mukaan toimintaan. – Aiomme panostaa somevaikuttamiseen. Kannustan nuoria mukaan. Kaikkien saavutusten eteen on jouduttu tekemään kovasti töitä – ja joudutaan vastakin. Työsuojeluasiamiehen ja luottamusmiehen töihin Anttila sai perehtyä varahenkilönä vuoden päivät ennen kuin hänen edeltäjänsä jäi eläkkeelle. Kiinnostus työsuojeluasioihin tulee jo verenperintönä, sillä Anttilan isä teki pitkän uran Kyrolla ja toimi tehtaalla myös työsuojeluvaltuutettuna. – Erityisesti työssäjaksaminen ja työhyvinvointi ovat sydäntäni lähellä ja niitä haluan pitää esillä. Työn lisäksi aikaa ja energiaa pitäisi riittää myös perheelle ja vapaa-ajalle. Anttilalla on itsellään kaksi lasta, nuorempi on vasta kahdeksankuinen vauva ja esikoinen kolmevuotias. 12-tuntisen työvuoron ansiosta vapaapäiviä on paljon, mutta toisaalta töissä käydessä aikaa ei oikeastaan jää mihinkään muuhun. – On se aika rankka rutistus. Se kuitenkin sopii minulle, sillä työmatkani on 35 kilometriä. Töihin lähtöjä tulee vähemmän, ja vaimokin saa auton käyttöönsä useammin. Paperiala oli aina tuntunut Anttilasta luontevalta valinnalta. Hämeenkyröä hallitsee iso Kyron tehdas, jossa työskentelee hänen sukulaisiaan, myös sisko. Kuitenkin silloin, kun Anttila pääsi peruskoulusta, paperiala eli murrosvuosiaan ja tehtaita suljettiin paljon. Niinpä hän valitsi koneja metallialan opinnot. Armeijan jälkeen Anttila työskenteli SCA:lla ja Kyrolla ja opiskeli siinä sivussa paperiprosessiopinnot suurelta osin näyttöinä. Kun tapettikone Kyrolla suljettiin, Anttila pääsi töihin DS Smithille. – Olen viihtynyt. Parasta ovat työkaverit, joiden kanssa heitetään hurttia huumoria. ?•?tiiNa SUoMalaiNeN Lomalle tuetusti ry:n lomajaksot ovat kaikille avoimesti haettavina olevia tuettuja lomia, joilla on täysihoito ja teemanmukaista monipuolista ohjelmaa. Majoitus on kahden hengen huoneissa. Lomat toteutetaan Sosiaalija Terveysministeriön (STEA) tuella Veikkauksen tuotoista. Lomia haetaan ensisijaisesti sähköisesti. Sähköinen hakulinkki löytyy liiton nettisivuilta paperiliitto.? > jäsenedut > tuetut lomat ???? Lomalaiset valitaan sosiaalisin ja taloudellisin perustein. Muistathan perustella hakemuksesi hyvin. Eläkeläisille Hyvänmielen loma Hotelli Kivitippu www.kivitippu.? ?.?.–?.?.???? Omavastuu 100 €/ 5 vrk Hakuaika: 1.11.–30.11.2021 Työttömille ja lomautetuilla Työttömien loma Hotelli Nuuksio www.hotellinuuksio.? ??.?.–??.?.???? Omavastuu 50 € / 5 vrk Paperiliitto maksaa omien työttömien jäsentensä omavastuuosuuden. Hakuaika: 1.11.–30.11.2021?• Manu Anttila haluaa pitää esillä työssäjaksamista ja työhyvinvointia Osasto ? hallituksen jäsen Manu Anttila on myös DS Smithin lähetyksen työsuojeluasiamies ja luottamusmies. Hyvinvointilomat ry:n lomajaksot ovat osallistujille erittäin edullisia tai jopa ilmaisia. Paperi_26-27.indd 27 Paperi_26-27.indd 27 11.10.2021 11.21.57 11.10.2021 11.21.57
28?PaPeriliit to?08 / 2021 8 / T a u k o t i l a a i v o j u m p p a P H S T I V E J I S K E L A W X N S J R M C K W Z B G X B R E N A I P A U L U Y E N A E H N Z R Y B J N N Y M E T M W H A W G B K W V S R B A I G A W I S H I G U R O T O D P N S D J P C O E T Z E E R I A I N M G I V B T A Y C O S Ö L S O W N N A L Y D N G R K L M S S D I T T O C L A W E A O S E I A X E C M Z M O N N D K K L R Ö K R I C A Ö I P I H D O L R Z R G R R Z L Ä A C N G H T O S U Ö A L E Ä N Z A W J B C M G L S E J G O O H N C M I T S V ALEKSIJEVITSH COETZEE DYLAN GORDIMER GRASS HANDKE HEANEY ISHIGURO JELINEK LESSING MODIANO MORRISON MUNRO NAIPAUL PAMUK PAZ PINTER SARAMAGO SILLANPÄÄ SZYMBORSKA TOKARCZUK TRANSTRÖMER WALCOTT XINGJIAN YAN Nobel-kirjailijoita (c ) A rt o In ka la w w w .a is u d ok u .c om Vastaus: 3 = 6 = 15 = 9 + 2 2 + 2 3 +3 -2 = 3 = 6 = 3 = ? Vastaus: 5 : : = 8:7:6 ? x Vastaus: 5 : : = 8:7:6 ? x Vastaus: 5 : : = 8:7:6 ? x s a n a h a k u p u l m a t VAAKA. Laske montako koeputkea tarvitaan, jotta viimeinen punnitus olisi tasapainossa. Siis mikä luku tulee alimpaan vaakaan kysymysmerkin tilalle? YHTÄLÖ. Onko alakoulun matematiikka hallussa? Laske vastaus alimman rivin yhtälöön. 1. Yhdysvaltalainen Lloyd Olsen teurasti kananpoikia vuonna 1945 lyömällä niiltä pään poikki. Yksi kananpojista pysyi hengissä, koska sen aivorunko jäi ehjäksi ja veritulppa esti verenvuodon. Mitä kananpojalle tapahtui? A) Se pelästytti muut eläimet ja kuoli lehmien jalkoihin. B) Se virkosi kynittynä ja päättömänä kaupan lihatiskillä ja alkoi kävellä. C) Se juoksenteli ilman päätä ja eli vielä 18 kuukautta. D) Se käveli naapuriin, jonka kauhistunut isäntä ampui sen. p a k k o t i e t ä ä Mitä kanan pojalle tapahtui, kun sen kaula oli katkaistu? Saivatko Trabantit neloisvoiton? 2. Hankasalmen raviradalla järjestettiin Jyväskylän Suurajojen erikoiskoe vuonna 1960. Mitä tapahtui? A) Yhdeksän kuskia jakoi voiton. B) Trabant-ajajat saavuttivat neloisvoiton. C) Tulokset perustuivat koulupoikien ajanottoon. D) Vauhkoontunut hevonen juoksi nopeammin kuin puolet autoista. s u d o k u t 1 k y s y m y s t ä 1. Mikä on Kaija Koon sukunimi? 2. Mikä on Suomen toiseksi suurin kaupunki? 3. Mikä on Viron toiseksi suurin kaupunki? 4. Mistä kaupungista tulee jääkiekkojoukkue Hokki? 5. Milloin Suomeen säädettiin ensimmäinen työsopimuslaki? 6. Mikä on Suomen vanhin ammattiyhdistys? 7. Mitä tarkoittaa sivistyssana heterogeeninen? 8. Minkä alan huippuhenkilö on Markku Kanerva? 9. Mikä muu sulkava on kuin kunta Suomessa? 10. Mitä tarkoittaa lyhenne AMK? Vastaukset: verkkolehti.paperiliitto.? /pulmat Vastaus: 3 = 6 = 15 = 9 + 2 2 + 2 3 +3 -2 = 3 = 6 = 3 = ? aDoBe StoCK Paperi_28-29_Tehtävät.indd 28 Paperi_28-29_Tehtävät.indd 28 11.10.2021 11.26.48 11.10.2021 11.26.48
PaPeriliit to?08 / 2021?29 8 / T a u k o t i l a s a n a r i s t i k k o Täytä ristikko ja voita lahjakortti! Nimi Osoite Puhelin Ristikon palkintona arvotaan 20 euron S-ryhmän lahjakortti. Palauta ristikko 8.11. mennessä. ?Osoite: Paperiliitto-lehti, PL 326, 00531 Helsinki. Kirjoita kuoreen tunnus ”Ristikko 8”. Ristikon 7 palkinnon sai Hilkka Heimola, Kotka. ari Kiviharju Paperi_28-29_Tehtävät.indd 29 Paperi_28-29_Tehtävät.indd 29 11.10.2021 11.26.48 11.10.2021 11.26.48
30 / 8 / t a u k o t i l a Heikkisellä ja Tommi Lehtosaarella on takanaan rauhallinen työpäivä Oulun Stora Enson tehtaalla. – Olemme puineet tulevaa syysseisakkia ja spekuloineet mahdollisella uudella investoinnilla, Lehtosaari sanoo. Työntekijät ovat arvelleet, että tehtaalla nähdään kohta taas muutoksia. Yksi paperikone on muutettu kartonkikoneeksi, mutta toinen seisoo tyhjän panttina, vaikka täysin kunnossa. Todennäköiseltä tuntuisi, että sekin muutettaisiin kartonkikoneeksi, mutta varsinaista tietoa ei kenelläkään Oulussa tunnu olevan. – Nämä asiat päätetään Kehä kolmosen sisäpuolella, Heikkinen sanoo. Tehtaalla on päätetty, että marraskuussa palataan normaaliin – mitä se sitten tarkoittaakin. Viimeiset neljä vuotta ovat olleet yhtä myllerrystä. On koettu yt:t ja irtisanomiset, tehtaan muuttaminen paperinvalmistajasta kartonkitehtaaksi ja kirsikkana kakun päällä koronaeristys. – Kaikki nämä muutokset, kyllä ne näkyvät työntekijöissä, sanoo Heikkinen. Marraskuussa olisi tarkoitus muuttaa yhteisvalvomoihin. Tuttu työyhteisö on menossa uusiksi. Samaan tilaan ja yhteiskeittiöön on tulossa kunnossapidon väkeä ja toimihenkilöitä sekä uusia työntekijöitä. – Uusia ei ole nähnyt kuin vilaukselta. Keskusteltu ei ole ollenkaan, Lehtosaari kertoo. Miehet miettivät, että täysipainoiseen työhön tarvitaan sekä mahdollisuutta sosiaaliseen kanssakäymiseen, että rauhaa, kun prosessi niin vaatii. – Meillä on sovittu systeemi niin, että se joka ajaa, hän saa käskeä porukan hiljaiseksi. Saa sanoa päin naamaa, että nyt mölyt mahaan. Sen kyllä kaikki tiedostavat, eivätkä ota siitä itseensä, Lehtosaari sanoo. Töitä Heikkinen ja Lehtosaari ovat tehneet yhdessä yli vuosikymmenen. Yhteistyö ja avunanto toimii kumminkin päin. – Jos meille nyt tulee ??-tuntinen vuoro, olemme Tommin kanssa jutelleet, että vaihdamme töitä puolivälissä vuoroa. Ei kummankaan tarvitse istua ja katsoa prosessikaavioita ?? tuntia peräkanaa. Tulee siten vähän vaihtelua työpäivään, Heikkinen kertoo. Miehet miettivät, että kun uusi, koronan jälkeinen aika tehtaalla alkaa, jotenkin sitä voisi juhlistaa. Ainakin pullapitko hankitaan kahvin kyytipojaksi. • Stora Ensolla uudet kuviot askarruttavat mieliä, kun takana on jo neljä vuotta myllerryksiä. Muuttuvia tekijöitä Oulussa »Tuttu työyhteisö on menossa uusiksi.» t y ö p a r i Tehtaan kuntosalilla. – Tommi on luotettava kaveri. Meillä on samanlainen tapa tehdä työtä, Pasi Heikkinen sanoo. – Pasi on reilu, avoin ja sosiaalinen, Tommi Lehtosaari sanoo. Paperi_30-31.indd 30 Paperi_30-31.indd 30 9.10.2021 8.06.21 9.10.2021 8.06.21
/ 31 8 / T a u k o t i l a m a a i l m a lt a p ä i v ä n s a n k a r i Puralan antimia Jaala Jaalassa 22.10.1976 kuuluu Viiru-kissa lomapaikanhoitajana Paperiliiton Puralassa menevät kaikille liiton jäsenille ja Puralassa käyneille viettää kotona muutaman ystävän kanssa Riku Valve Valve on käynyt sienessä pikkupojasta saakka. – Tänä vuonna suppilovahveroita on valtavasti. Niistä tulee jokin pieni kastike ja suurin osa talteen pakkaseen. Puralan lomakeskusta ympäröivät metsät ovat Rikulle läpikotaisin tuttuja, koska koti on aina ollut Puralassa. Hän käy myös lintumetsällä ja kalastaa paljon. – Muikkujakin tulee nyt hyvin ja muikkuaika on parhaimmillaan. Moni täällä lomailevista käy verkoilla. Syksyn tullen lomakeskus hiljenee. Etenkin vaunuilijoita mutta myös päärakennuksessa majoittuvia riittää silti ympäri vuoden. Saunojia käy Puralassa päiväseltään. – Kesä on pantu pakettiin, penkit ja keinut peitelty sateensuojaan, aitat suljettu, sisätiloissa lämmitystä lisätty. Vaikka syksyn lehtiä maassa vielä riittää, kalastajat ja avantouimarit odottavat jo järven jäätymistä. • K silmälääkärissä huippumodernissa silmäsairaalassa, jossa lattiat ja seinät kiilsivät puhtauttaan. Tiloihin oli asennettu koronan varalta ilmasta mikrobeja puhdistavat laitteet. Työntekijät olivat kaikki pukeutuneet suojapukuihin ja minulle annettiin puettavaksi täysi suoja-arsenaali. Silmän tarkastus ja näkötutkimus kesti reilun tunnin. Koko hoito maksoi noin 15 euroa. Intiassa terveydenhoito lisää tunnetusti eriarvoisuuden kuilua. Julkinen terveydenhuolto on heikkoa, sairaaloissa on pulaa kaikesta. Toisaalta taas rahalla saa Aasian mittapuussa huippuhoitoa ja ihmiset matkustavat kaukaa, jopa ulkomailta hoitoihin Intiaan. Hallitus toki yrittää tsempata asiassa. Maan pääministeri Narendra Modi lanseerasi hiljattain koko kansalle tarkoitetun PM Digital Health Mission – terveyssysteemin. Sen tavoitteena on digitalisoida maan terveydenhuolto: ihmiset voivat kännykän avulla tallentaa, käyttää ja jakaa terveystietojaan lääkäreille ja muille terveydenhoitoalan ammattilaisille. Pääministeri Modi on innokas teknologian puolestapuhuja ja lanseeraa mielellään uusia teknologioita suurin elkein. Mutta usein se tapahtuu pyssy ohimolla -meiningillä ja pakolla. Näin kävi esimerkiksi koronarokotteen kanssa, ja ilman Cowin -sovellusta on vaikeaa saada rokotusta. Monimutkaiset sovellukset ovat vaikeita jopa lukutaitoisille, saati sitten täysin kouluttamattomalle, joka osaa juuri ja juuri numerot. Uudet teknologiat ovat lähtökohtaisesti tasa-arvoistaneet ihmisiä ympäri maailmaa. Intian tapauksessa olisi ollut ehkä parempi usein aloittaa asioiden parantaminen ruohonjuuritasolta, ihan vaikka sairaalasängyistä. Teknologiataitojen puutetta suurempi ongelma on itse laitteiden puute. Intiassa vasta alle puolella kansalaisilla on älypuhelin. Meille suomalaisille niin tuttu, mutta jo historiallinen Nokian karvalakkipuhelin on vielä toistaiseksi maan suosituin puhelin. Ehkä suomalaiset insinöörit voisivat suunnitella Intiaan terveydenhoitojärjestelmiä, jotka pelittävät niin peruspuhelimissa kuin älylaitteissa? • Pia Heikkilä Kirjoittaja on New Delhissä Intiassa asuva vapaa toimittaja. »Sairaaloissa on pulaa kaikesta, mutta rahalla saa huippuhoitoa.» Paperi_30-31.indd 31 Paperi_30-31.indd 31 9.10.2021 8.06.22 9.10.2021 8.06.22
Lauri Ivano? on 35-vuotias lieksalainen jauhaja Pankakoski Millin kartonkitehtaalta. Paperi_32-33.indd 32 Paperi_32-33.indd 32 11.10.2021 9.07.30 11.10.2021 9.07.30
PaPeriliit to?08 / 2021?33 P a r a s t a e l ä m ä s s ä S tressistä paljon puhutaan. Mulla ei oikein ole sellaista. Työasiat jää täysin taakse kun menee portti kiinni, ei niitä vatvota vappaa-ajalla kalastellessa tai metsästellessä. Se auttaa, että Lieksassa ei ole elämä millään tavalla mollivoittoista. Eikä ole yhtään huonoja puolia siinä, että tunnetaan kaikki toisemme, ainakin kasvoloista. Helsinkiä kävin kerran kokkeilemassa, kun opiskelin autonasentajaksi, mutta pitkävetteisyys vappaa-ajalla sai tulemaan maitojunalla kotiin. Ei siellä ollut tekemistä mulle, kun olen oppinut korpikulttuuriin. Pakkasessa pittää olla aina hirvenlihhaa, ja jäniksen ja vesilinnun. Onhan sitä metsää muuallakin, mutta täällä se on meissä ihmisissä. Ei olla puolustusvoimia hällyyttämässä, jos karhu kävelee keskustassa. Korvasieniä kun kävin keväällä kerräämässä, ei yhtään reissua ollut ettei olis karhua nähnyt. Tänä syksynä niitä varten saatiin 52 yhteislupaa, ja kaikki oli ammuttu kahessa viikossa. Me asutaan Sallan ja lasten kanssa omakotitalossa 4000 neliön tontilla puoltoista kilometriä keskustasta. Koirat kulukee ovesta pihalle vappaasti niin kuin myökin, onhan ne perheenjäseniä. 70 000 euroa tällanen koti täällä maksaa. Oman erän metsästysmaille ajaa 10 minuuttia. Tehtaalle kulen useimmiten rullaluistimilla, matkaa tulee 7 kilometriä. Vanhemman pojan kanssa tulloo syksyisin pidettyä verkkoja, ja iskukoukkuloilla pyydetään jäiltä talvihaukee. Ruunaankoskilla perhostellaan, siellä on osaston mökkikin. Koko perheen juttu meillä on vaellus. Sillon mennään ajan kanssa. Kun tulee puroja vastaan, lasten pitää antaa pitää leikkinsä välillä. Vaikka kun käytiin kuuden kilometrin Ritojärven kierros. Oli lakka-aikaa, saatiin niitä poimia, ihailtiin luonnon kauneuksia mitä vastaan tuli, isoja keloja. Nuorin poika oli nelivuotias silloin, hän sai sytyttää laavulla nuotion, veisti puukolla tuohukset. Isä neuvoi mutta ei auttanut. Sillä tavallahan se oppii. Samalla tavalla olen ite oppinut, isältä. Sehän se parasta tässä elämässä on, siirtää eteenpäin sitä hyvää mitä ite on saanut. Ei voi paremmin aikaa käyttää. ? Mitä lieksalainen paperimies tekee, kun näkee karhun metsässä? Jatkaa korvasienten poimimista. teksti ?Ilkka Palmu?kuva?Mikko Makkonen »Pakkasessa pittää olla aina hirvenlihhaa, ja jäniksen ja vesilinnun.» Paperi_32-33.indd 33 Paperi_32-33.indd 33 11.10.2021 9.07.30 11.10.2021 9.07.30
34?PaPeriliit to?08 / 2021 »Epämukavuusalueilla voi nähdä, kuinka äärimmäisyyksiin ihmis mielen tai kehon voi viedä.» Jose Ahonen Ammattimentalisti, kouluttaja ja konsultti. Hän nauttii pitkistä keskusteluista hyvän käsityöoluen äärellä ja herkistyy vanhoista koirista. K atselen takahuoneessa kauttaaltaan tatuoitua miestä, jonka selästä valuu verta. Hetki sitten sides howesiintyjä Lassi Sidoro roikkui selkänahkaansa kiinnitetyistä lihakoukouista, työnsi neuloja pos kensa ja hauiksensa läpi sekä roikotti oluttynnyriä kehon kohdasta, jota en tässä edes kehtaa kertoa. Olen pitänyt omaa alaani hiukan kummallisena, mutta tämän kokemuksen jälkeen oma työni tuntuu jopa suhteellisen normaalilta. Tunnen paljon erikoisia esiintyjiä. Niin sanotun friikkisir kuksen tekijät ovat kenties heistä oudoimpia. Esimerkiksi legen daarisessa nykysirkuksessa, Cirque Du Soleilissakin esiintynyt miekannielijätär Lucky Hellin ammatti on melko kaukana perinteisestä toimistotyöstä. Lucky on elättänyt itsensä vuosia kiertämällä maailmaa niellen miekkoja ja esitellen halkaistua kieltään. Miekannielijän ammatissa turhauttavin puoli on, etteivät monet katsojista usko miekkojen olevan aitoja. Voin vakuuttaa, ne ovat. Yhdysvaltalainen fakiiri ja taikuri Brett Loudermilk kertoi oppineensa miekannielemisen salat neljä toistavuotiaana puhelimitse vanhemmalta tekijältä. Vanhemmat, seuratkaa lastenne harrastuksia! Savolainen fakiiri Jari Tapanainen esitti järjestämässäni tilaisuudessa fakiiridemonstraation, jossa hän työnsi sukka puikon kämmenensä lävitse. Aiemmin kyseisen demonstraation videolla nähneenä mietin epäuskoisena, millainen mahtaa olla tunnetila, kun työntää ensimmäistä kertaa neulaa kämmenen lävitse. Kysyin asiaa Tapanaiselta keikan jälkeen. “No mie olin lukenu liäkärikirjoista miten nuo hermot mennee ja olin niin varma ettei siinä mittään käy, joten painoin sitten vaan sen neulan tuosta käjestä läpitte.” Asia kunnossa. Yhdysvaltalainen taikuri David Blaine on viime vuosina tehnyt temppua, jossa hän nielee eläviä sammakoita ja myö hemmin sylkee sammakot vesilasiin. Blaine on kertonut, että ennen temppua hänen täytyy olla syömättä pari vuorokautta ja juoda litroittain vettä, jotta temppu on turvallinen sam makoille. Jos sammakoiden suusta päästäminen kiinnostaa, löydät YouTubesta videon, jossa Blaine esittää demonstraation kanadalaismuusikko Drakelle. Stevie Starr on kehittänyt elämän mittaisen uran esineiden nielemisestä. Starr vieraili Suomessakin niellen muun muassa biljardipalloja, kolikoita ja kultakaloja. Jollain ihmeellä hän pystyi myös nielemään eriarvoisia kolikoita siten, että pyy dettäessä hän pystyi sylkäisemään vaikkapa kahden euron kolikon esiin. Vaaran elementti on ollut taikuudessa läsnä vahvasti jo Harry Houdinin ajoista. Houdini esiintyi vuosia tavallisena taikurina suurta suosiota tavoittamatta. Kun unkarilaissyntyinen Hou dini lisäsi ohjelmaansa erilaisia vaarallisia demonstraatioita, kuten maitotonkasta pakenemisen tai neulojen nielemisen, tuli hänestä maailmanlaajuinen julkkis, jonka nimi muistetaan yhä. Suomessa aikoinaan taikurina tunnettu Iiro Seppänen taas hylkäsi koko taikuriuransa keskittyäkseen vaarallisiin basehyppyihin. Itsensä ylittäminen kiehtoo lajissa kuin lajissa. Epämuka vuusalueilla on mahdollista nähdä, kuinka äärimmäisyyksiin ihmismielen tai kehon voi viedä. Lassi Sidoro sanoo, että ultra maratonien harrastajat tietävät kivusta huomattavasti enemmän kuin hän. Kaikki on kai suhteellista. Huipputason urheiluun liittyy aina kipu ja kehon rajojen koetteleminen. Viihdekentällä itsensä ja kehonsa rääkkäämisessä on kyse kuitenkin jostain muusta, ehkä erilaisuuden tavoittelemisesta ja sen todistami sesta, mutta toki myös kiinnostuksesta katsoa kuinka pitkälle asioita voi kroppansa kanssa viedä. Dudesons ja The Jackass ohjelmien valtava suosio kertoo, että jokin itsensä satuttamisessa ihmisiä kiehtoo. Kenties kivun myötäeläminen turvallisessa ympäristössä tökkii jotain alku kantaista reseptoria aivoissamme. Jännityksen täytyy myös purkautua ja useimmiten se purkautuu helpottavaan nauruun. Friikkisirkusartisti Sidoron esityksessä nauretaan, mutta salista myös paetaan pahoinvoiden. Lopulta artisti ei ole ainoa joka rajojaan koettelee. ? »olin niin varma ettei siinä mittään käy, joten painoin sitten vaan sen puikon tuosta käjestä läpitte.» 8 / T a u k o t i l a k o l u m n i Paperi_34-35.indd 34 Paperi_34-35.indd 34 5.10.2021 10.36.39 5.10.2021 10.36.39
/ 35 8 / i l m o i t u s t a u l u P a p e r i l i i t t o l e h d e n a i k a t a u l u Nro 9 Aineistot viimeistään 3.11. Ilmestyy 19.11. Nro 10 Aineistot viimeistään 1.12. Ilmestyy 17.12. O s a s t o t Jyväskylän osasto 12: Jäsenille perinteeksi tullutta jouluruokailua ei järjestetä vallitsevan tilanteen (korona) vuoksi. S y y s k o k o u k s e t 2 2 1 Kokouksessa käsitellään sääntömuutoksia, jotka perustuvat liittokokouksen päätöksiin. Pirkanmaan piiri: Valkeakosken osasto 45: to 4.11. klo 16.00, Hakapirtti Valkeakosken osasto 70: ke 24.11. klo 16.00, Toimitalo, Antinniementie 5 Länsi-Suomen piiri: Porin osasto 10: ke 27.10. klo 16.00, osaston toimitila Gallen-Kallelankatu 16 Keski-Suomen piiri: Jyväskylän osasto 12: ma 8.11. klo 11.00, Palokan ABC:n kokoustila Äänekosken osasto 13: ke 10.11. klo 17.00, Majakka, Torikatu 6, 44100 Äänekoski Kaipolan osasto 80: ke 24.11. klo 16.00, Ahjonsali Saimaan piiri: Kaukopään osasto 21: to 18.11. klo 19.00, Vuoksenniskan Työväentalon kahvio Tainionkosken osasto 22: ke 17.11. klo 17.00, Ks. tarkemmin paikallislehti ja osaston muut tiedotuskanavat. Joutsenon osasto 23: ma 29.11. klo 17.00, Joutsenon Työväentalo Lauritsalan osasto 44: ke 24.11. klo 17.00, Kotapirtti, Mikonsaarentie 180 Kymen piiri: Pyhtään osasto 32: la 11.12. klo 17.00, O'jes kokoustila, Runeberginkatu 15 Kotkan osasto 37: la 20.11. klo 16.00, osaston mökki, Karhuniementie 149, Hamina Pohjois-Karjalan piiri: Kajaanin osasto 51: ke 24.11. klo 11.00, Ravintola Fors. Aluksi lounas. Päätetään osaston jatkosta Kuopion osasto 55: ti 16.11. klo 17.00, Hotelli IsoValkeinen, Majaniementie 2, Kuopio Pohjois-Suomen piiri: Pietarsaaren osasto 52: ti 30.11. klo 17.30, Työväentalo Kolmonen Etelä-Suomen piiri: Tervakosken osasto 54: ke 10.11. klo 16.00, Mäkitupa Osastojen nettisivujen päivitykseen koulutusta tieto ja ovatko ammattiosastonne nettisivut ajan tasalla? Paperiliitto järjestää jälleen koulutusta Sivuviidakon julkaisujärjestelmän käyttöön. Etänä toteutettava koulutus on osastoille maksuton ja se on tarkoitettu osastojen sivuja päivittäville Tiistaina ?.??. klo ?-?? koulutus nykyisen sivuston käyttöön. Keskiviikkona ??.??. klo ?-?? koulutus vanhasta uuteen siirtyville. Huomaa, että vanhojen sivujen tuki lakkaa ja sivut poistuvat käytöstä vuoden vaihteessa, joten koulutukseen kannattaa nyt osallistua. Ilmoittautua voi Paperiliiton nettisivujen kautta. Alennusta Joulumusareiden lipusta Joulumusarit järjestetään 10.–11.12. Wareenassa Valkeakoskella. Huippuesiintyjinä mm. Popeda, Muska, Tuure Kilpeläinen & Kaihon Karavaani ja Jukka Poika. Lisäksi tarjolla joulutori ja yhteisöllistä joulutunnelmaa. Joulumusarit on samalla Työväen Musiikkitapahtuman lähtölaukaus festivaalin 50-vuotisjuhlavuoteen. Paperiliiton jäsenet saavat 10 euron alennuksen lipuista. Lisätietoa: www.valmu.com. Liput: www.tiketti. LATAA NYT MOBIILIJÄSENKORTTI Voit lähettää latauslinkin puhelimeesi eAsioinnissa. Jos et voi käyttää eAsiointia, pyydä liiton jäsenrekisteriä (jasenrekisteri@paperiliitto.? ) lähettämään linkin puhelimeesi. Mobiilijäsenkortissa on suorat linkit eAsiointiin, jäsenuutisiin, jäsenetuihin ja liiton toimiston yhteystietoihin. Kortista näet liittovakuutuksen voimassaolon sekä puhelinnumerot, joista saat vakuutusta koskevia lisätietoja. Jäsenkortti aina mukana Paperi_34-35.indd 35 Paperi_34-35.indd 35 11.10.2021 17.01.33 11.10.2021 17.01.33
MGuard RollerH XL+ S3 HRO MGuard Roller on tehty vaativiin olosuhteisiin. Integroitu Metashield-jalkapöydänsuoja vaimentaa jalkapöytään kohdistuvia iskuja jopa 90 %. FlexEnergy-joustoelementti sitoo syntyvää liikeenergiaa ja yli 55 % energiasta palautuu askellukseen. TractionPro-pohja varmistaa maksimaalisen pidon ja käyttömukavuutta lisää Dual Comfort -pohjallinen, BOA® Fit System -kiinnitysmekanismi sekä XL-lesti. Pohjois-Euroopan suurin jalkinevalmistaja • sievi.com Metashield Technology ® Al Paperi_01.indd 2 Paperi_01.indd 2 5.10.2021 10.47.28 5.10.2021 10.47.28