Uusi aika Investointien myötä Timo Pietiläisen työpaikalla siirryttiin uuteen turvallisuusajatteluun. Tapaturmille asetettiin nollatoleranssi. Nro 9/2015 ? 27.11.2015 ? 57. vuosikerta ”Nyt osaa jo hyväksyä, että ihmiset ovat erilaisia.” Risto Pääkkö, s. 24 Pakkolait rajoittavat sopimusoikeutta s. 4 | Rehti johtaminen motivoi s. 21 | Valinnoilla voit vaikuttaa elämääsi s. 26 PAPERI Li it to
Keskinäinen Vakuutusyhtiö Turva 01019 5110 www.turva.fi Keskinäinen vakuutusyhtiö etua yhdessä omistamisesta Saat ilmaisen turvantason tarkistuksen ja palovakuutustodistuksen. Etuja liittojen jäsenille Ammattiliiton jäsenenä saat meiltä parhaat edut. Pysyvästi edulliset hinnat Säästät heti selvää rahaa jopa 17 % vapaaehtoisten vakuutusten maksuista, kun kuulut liittoon (10 %) ja keskität meille vakuutuksesi (7 %). Vahinkoapuriturvasi tien päällä Vahinkoapurin avulla voit kätevästi ilmoittaa ajoneuvovahingosta heti paikan päällä. Lataa ilmainen Turvan mobiilisovellus älypuhelimeesi sovelluskaupasta. Kätevästi netissä Verkkopalvelumme on ilmainen ja käytössäsi joka päivä klo 7–23. Voit myös täydentää vakuutusturvaasi helposti verkkokaupasta. Kattava tuotevalikoima Meiltä saat elämän joka vaiheeseen itsellesi, perheellesi ja omaisuudellesi oikein mitoitetut vakuutukset. Joustava korvauspalvelu Ilmoita vahingosta sinulle sopivalla tavalla. Sähköisen korvauspalvelun kautta voit saada rahat tilillesi jopa päivässä. Omistajana saat etuja Vuonna 2014 jaoimme 9 miljoonaa euroa omistaja-asiakkaan etuina vakuutuksenottajille. Oletko omistaja? Jos Sinulla on vakuutus Turvassa, olet yksi keskinäisen vakuutusyhtiön omistajista. Lapsesi hyötyvät Lapsesi perivät omistaja-asiakasetusi. Olemme lähellä Pääkonttorimme sijaitsee Tampereella ja meillä on noin 50 toimipaikkaa ympäri Suomen. Langoillamme ei tarvitse roikkua Vastaamme puheluusi ripeästi ja saat reilua sekä suoraa palvelua. Tutkitusti parasta palvelua Kultaa jo neljästi peräkkäin. EPSI Rating Asiakastyytyväisyystutkimus vakuutusyhtiövertailussa 2011, 2012, 2013, 2014. Palvelua valitsemallasi tavalla Meille on tärkeää henkilökohtainen ja ystävällinen asiakaspalvelu, asioitpa kanssamme sähköisesti, puhelimitse tai kasvotusten. Voit vaikuttaa Sinulla on omistaja-asiakkaan vaikutusmahdollisuudet. Ota yhteyttä! Tarkistuta oma ja perheesi vakuutusturva. Voit soittaa, käydä ostoksilla verkkokaupassamme tai tulla käymään. Lähimmän Turvan toimipaikan löydät osoitteesta turva.fi. 230x297_Paperiliitto_KeskinaisyysIlmoitus_9.2015.indd 1 2.11.2015 15:24:56
PEFC/02-31-162 Valvomo 4 Pääkirjoitus 4–9 Kuorimo 4 Pakko ei maistu. 6 Paikallinen sopiminen on riittävää. 8 Imatran tehtaat täytti 80 vuotta 10–15 Reportaasi Kymillä on tavoitteena nollatoleranssi 16 Tapaturmalain muutokset. 20 Hyvä johtaja kuuntelee myös työntekijöitä. 24 Risto Pääkkö on sinut itsensä kanssa. 26–29 Hiomo 26 Arjen valinnoilla voi vaikuttaa hyvinvointiin. 28 Päivitä jäsentietosi ja voita lahjakortti. Koko perhe kesällä Tykkimäelle. 30 Työttömyyskassa tiedottaa. 31–35 Taukotila 31 Sudokusta aivojumppaa ja ristikolla voitto kotiin. 32 Paperikeräystä lentokentän kupeessa. 34 Varamies: Sunday, sunday... 10–15 Reportaasi Stop tapaturmille UPM:n Kymin tehtaan mittavan investointiprojektin tavoitteena oli nollatoleranssi tapaturmien suhteen. Työskentelyolosuhteet pyrittiin suunnittelemaan mahdollisimman turvallisiksi. Samalla haluttiin vaikuttaa työntekijöiden työturvallisuutta koskeviin asenteisiin. Tavoite on, että yhtään tapaturmaa ei tapahdu jatkossakaan. SISÄLTÖ Paperiliitto 9/2015 | 3 Paperiliitto Julkaisija Paperiliitto r.y. ? Päätoimittaja Petri Vanhala ? Toimitussihteeri Eija Valkonen ? Toimittaja Eeva Eloranta-Jokela ? Ulkoasu ja taitto Reima Kangas, Taitengrafia ky ? Lehden aineistot: tiedotus@paperiliitto.fi ? Osoite Paasivuorenkatu 4-6 A, 6. krs., PL 326, 00531 Helsinki ? Puhelin 010 289 7700, Fax 09-701 2279 ? Sähköposti etunimi.sukunimi@paperiliitto.fi ? Internet www.paperiliitto.fi ? Kaupalliset ilmoitukset MikaMainos Oy, p. 02 235 1371, info@mikamainos.fi ? Tilaushinta (10 numeroa) 20 euroa ? Osoitteenmuutokset jasenrekisteri@paperiliitto.fi ? ISSN 0356-0708 ? Paino Forssa Print ? Paperi Novapress Silk 70 g / m 2 , Stora Enson Veitsiluodon tehdas. Jukka Koskinen 28 ? Jä senta pahtuma koko perheelle Tykkimäellä. 16 ?Ilkka Mattila joutui tapa turmaan työmatkalla. 26 ?Elämä on täynnä arjen valintoja. 25 ?Risto Pääkkö on tyytyväi nen Reetta tytön isä. 20 ? Joh tami nen muuttuu hiljalleen myös teolli suudessa. Panu Rissanen Miisa Kaartinen V uo kk o Ke is ki El in a R aj al a
4 | Paperiliitto 9/2015 KUORIMO Teksti Eeva Eloranta-Jokela, Markku Häyrynen, Juha Koivisto ja Petri Vanhala F lunssa iskee ja jäät kotiin sairastamaan. Ensimmäinen sairauspäivä keventää palkkapussia 152 euroa ja seuraavat kaksi päivää 60,40 euroa. Kolme päivää podettu flunssa tekee tuloihin 212,40 euron loven, kun arviossa käytetään keskituntiansiona 19:ää euroa. Sairastaminen tulee kalliiksi, jos työja elinkeinoministeriön asettaman työryhmän lakiesitys toteutuu. Esityksen mukaan ensimmäinen työstä poissaolopäivä on palkaton ja sen jälkeisiltä kahdeksalta sairauspäivältä maksetaan 80 prosenttia normaalista sairausajan palkasta. Tämän jälkeen sairausajan palkka maksetaan työhön sovellettavan työehtosopimuksen mukaan. Johtaako lakiesitys läpi mennessään siihen, että ihmiset tulevat tulevaisuudessa sairaana töihin ja sairauslomien kestot pitenevät? Jos näin käy, on paperiteollisuudessa kuluneiden vuosien aikana tehty tuloksekas työ sairauspoissaolojen vähentämiseksi vaarassa katketa. Arkipyhiltä arkipäivän palkka Nyt lausunnolla olevista toimista helatorstain ja loppiaisen muuttaminen palkattomaksi vapaapäiväksi osuu kaikkiin tehtaalla työskenteleviin. Muutos tarkoittaa, että arkipyhän työstä maksetaan arkipäivän palkka ilman 100 prosentin korotusta. Aloilla, joilla työtä tehdään kaikkina päivinä viikossa, loppiainen ja helatorstai eivät enää oikeuttaisi sunnuntaityökorvaukseen, vaan niiltä työpäiviltä maksetaan yksinkertainen palkka. Muilla aloilla arkipyhät muutetaan palkattomiksi vapaapäiviksi vuosityöaikaa lyhentämättä. Jos työtä ei tehdä näinä päivinä, vastaavat tunnit voidaan tehdä muuna aikana, jolloin työ tulee korvatuksi tehdyn työn mukaan. Kahden pyhän muuttaminen arjeksi tarkoittaa periaatteessa kahden työpäivän eli 16 tunnin menetystä. Lomallelähtörahasta pois puolet Lomarahojen leikkaus kurittaa paperiteollisuuden työntekijöitä merkittävästi. Suunniteltu 30 prosentin vähennys lomarahoihin leikkaa käytännössä paperiteollisuudessa lomarahojen asemasta sovittua lomallelähtörahaa noin 50 prosentilla. Näin suuri vaikutus johtuu siitä, että työehtosopimukseen sovittu lomallelähtöraha on käytännössä tällä hetkellä 70 prosenttia työntekijän vuosilomapalkasta. Tämä tarkoittaa siis käytännössä 19 euron keskituntiansiolla työskentelevälle työntekijälle lähes 1500 euron vähennystä lomallelähtörahaan. Potti koossa Sairauskarenssi, lomarahojen leikkaus sekä loppiaisen ja helatorstain muuttaminen palS airauskarenssi, arkipyhien palkattomuus ja lomarahojen leikkaaminen ovat hallituksen valitsemia keinoja maan kustannuskilpailukyvyn parantamiseksi. Näillä toimin tavoitellaan kolmiloikan ensimmäistä viiden prosentin loikkaa. Lomarahaleikkauksilla, työajan pidentämisellä ja sairauskarenssilla ei vielä hallituksen kaavailuissa hiekkalaatikkoon asti päästä. Hallituksen suunnitelmien mukaan kilpailukykyä parannettaessa seuraava 5 prosentin erä, toinen loikka, otetaan valtakunnallisia työehtosopimuksia heikentämällä. Tämä tarkoittaa siis sitä, että Metsäteollisuus ry:n ja Paperiliiton pitäisi seuraavalla neuvottelukierroksella 2016 syksyllä päättää yhdessä näistä 5 prosentin verran yritysten kilpailukyvyn parantamiseen johtavista tekijöistä. Vasta näiden jälkeen voitaisiin keskittyä yhdessä viimeiseen venytykseen kohti pölisevää santakuoppaa. Viimeinen viisi prosenttia hallituksen kaavailuissa löydetään paikallisella tasolla, luottamushenkilöt yhdessä työnantajan kanssa. Ilmeisesti tältäkään osin ei ole päätetty tekniikasta mitään, ainoastaan alastulopaikka, jonka pitää jälleen olla miinus viiden prosentin kohdalla. Jos edellä kerrottuun lisättäisiin vielä Teknologiateollisuuden vaatima ylimääräinen 5 prosentin loikka, niin koossa olisivat yhteensä 20 prosentin säästöt, joilla hallituksenkin näkemyksen mukaan pystyttäisiin hyppäämään jo mittamiesten syliin. Työntekijöille tämä merkitsisi toisaalta paluuta 1900-luvun alun auvoisiin taksvärkkipäiviin, kun joutenoloa päästäisiin kerran viikossa paikkaamaan palkattomalla työpäivällä. ? P Torpparin taksvärkki PÄÄKIRJOITUS Työntekijöille tämä merkitsisi paluuta 1900-luvun alun taksvärkkipäiviin. VASTARANNAN SUPI Joka kuuseen kapsahtaa, se muistinsa menettää...vai miten se oli? Nykyhallitus on ottanut johtamisoppinsa Tuntemattoman sotilaan luutnantti Lammiolta. Käskyt annetaan ylhäältä eikä asioista neuvotella.
6 | Paperiliitto 9/2015 KUORIMO Suurin osa paikallisista sopimuksista perustuu työehtosopimusten kirjauksiin. Teksti Eeva Eloranta-Jokela P aperiliiton tuoreen jäsentutkimuksen mukaan vastaajista selvästi yli puolet on tyytyväisiä tehtyihin paikallisiin sopimuksiin. Tyytyväisimpiä ovat vanhimpaan ikäryhmään kuuluvat ja päivätöitä tekevät vastaajat. Keskisuurissa ja suurissa yrityksissä työskentelevät suhtautuvat positiivisemmin tehtyihin paikallisiin sopimuksiin kuin pienissä yrityksissä työskentelevät. Positiivisemmin suhtautuvat myös eniten ansaitsevat, päivätöissä ja vakituisessa työsuhteessa olevat vastaajat. Metsä Groupissa sekä muissa kuin suurissa konserneissa työskentelevät vastaajat ovat hieman tyytyväisempiä tehtyihin paikallisiin sopimuksiin kuin UPM:ssä tai Stora Ensossa työskentelevät. Paperiliiton jäsentutkimuksen tulokset perustuvat 981 jäsenen vastaukseen. Palkkaus yleisin aihe Myös valtaosa eri alojen luottamushenkilöistä pitää paikallisen sopimisen nykyistä tilannetta hyvänä. SAK:n luottamushenkilöpaneelin vastaajista 57 prosenttia kertoi lokakuussa, että heidän työpaikallaan on tehty paikallisia sopimuksia viimeisten kahden vuoden aikana. Eniten eli 65 prosenttia on Tutkitusti hyvä Paperiliiton jäsenistä yli puolet on tyytyväisiä työpaikan paikallisiin sopimuksiin. sovittu teollisuuden työpaikoilla. Tavallisimmin sopimukset ovat liittyneet palkkausja tulospalkkausjärjestelmiin, lomarahan vaihtamiseen vapaaksi sekä työaikoihin. Suurin osa paikallisista sopimuksista perustuu osaksi työehtosopimusten kirjauksiin. LAINATUT ?Pakkaaja Tarja Sirniön työpaikalla Lieksan Amcorilla sovittiin paikallisesti työaikapankin käytöstä. Ei turhia selityksiä ”Suurin osa kiiretapaturmista sattuu henkilön liikkuessa. Kurkotetaan vaihtamaan lamppu huteralta alustalta, kun kunnollisten tikkaiden noutaminen varastosta vie aikaa, kiirehditään tehtävästä toiseen ja liukastutaan, astutaan harhaan tai kompuroidaan portaissa, venäytetään selkä nostettaessa taakkaa huolimattomasti. Paitsi vahinkoja ja tapaturmia kiireestä aiheutuu harmeja, unohduksia, heikkoa laatua, kaksinkertaista työtä.” Kerttuli Harjanne, asiantuntija, Työturvallisuuskeskus, TTK Parempi työ -blogi 11.11. ”Hallitus on selvästi tehokkaampi kuin kaksi edeltäjäänsä, jotka eivät päättäneet mistään. Sipilän hallitus taikoo yhdestä asiasta kaksi uudistusta. Ensin leikataan eläkeläisten asumistukea ja sitten päätös perutaan. Dynaamista.” Heikki Vento, toimittaja, Suomen Kuvalehti 20.11. ”Opettele sanomaan ei” tuntuu olevan nykyaikana työpaikoilla yleisin, ja välillä valitettavasti ainoa, työhyvinvointivinkki vastuuntuntoiselle ahertajalle.” Jari Hakanen, www.ttl.fi ”Mutta joskus sitä miettii, että eikö vähempikin ylisanojen käyttö riittäisi. Kasvoin Hämeessä. Mielestäni murahdus on virke. Se ilmaisee tyytyväisyyttä aivan riittävällä tasolla.” Sami Sillanpää, Helsingin Sanomat 15.11. ”Historiallisesti valokuvia on käytetty varastoimaan todella tärkeitä muistoja, elämän kohokohtia, mutta nykyään, älypuhelimien ja siinä olevien kameroiden välityksellä kuvia käytetään puhumiseen.” Evan Speigel, Snapchatin johtaja ja yksi perustajista, Telegraph 3.11. SILPPUA Luottamustehtävä kiinnostaa Tutkimus: Joka viides SAK:n jäsentutkimukseen vastannut työntekijä on kiinnostunut luottamustehtävästä omalla työpaikallaan. – Työelämä on muuttunut kymmenessä vuodessa entistä epävarmemmaksi. Yhä useampi haluaa olla vaikuttamassa vakaamman työelämän ja työntekijöiden oikeuksien puolesta, SAK:n kehittämispäällikkö Juha Antila pohtii. Työelämän epävarmuus ja työntekijöiden turvallisuuden tarve nousevat muutoinkin esille tutkimuksessa. SAK:n jäsentutkimus: www.sak.fi/aineistot/tutkimukset/
Paperiliitto 9/2015 | 7 KUORIMO Liiton palvelu sujuvammaksi Paperiliiton valtuuston syyskokouksessa päätettiin muun muassa liiton jäsenmaksuliikenteen käännöstä ja liiton toimitilojen myynnistä sekä hyväksyttiin toimintasuunnitelma ja talousarvio. Teksti Eeva Eloranta-Jokela P aperiliiton jäsenet saavat tulevaisuudessa entistä sujuvampaa palvelua, kun jäsenmaksuliikenne kääntyy liiton hoidettavaksi. Erityisesti ansiopäivärahahakemusten käsittely Paperityöväen työttömyyskassassa nopeutuu. Huhtikuusta 2016 lähtien jäsenmaksut kerätään liiton tilille, kun ne on tähän saakka maksettu ensin ammattiosaston tilille ja tilitetty vasta sitten liitolle. Näin toimien jäsenmaksutiedot eivät ole liiton päässä olleet ajan tasalla, mikä on hidastanut jäsenpalvelua. Paperiliiton tilitystapa on ollut poikkeuksellinen muihin ammattiliittoihin verrattuna. Maksuliikenteen muutos ei edellytä toimenpiteitä jäseniltä, joilta jäsenmaksu pidätetään suoraan palkasta. Itse jäsenmaksunsa maksaville liitto tiedottaa muuttuvista maksutiedoista henkilökohtaisesti postitse. Valtuusto päätti Paperiliiton liittovaltuusto hyväksyi vuoden 2016 huhtikuusta tapahtuvan tilityksen käännön syyskokouksessaan. Jouko Suomalainen Veitsiluodon osastosta 41 ja Reima Halme Kemin osastosta 33 jättivät asiasta eriävän mielipiteen. 59 ammattiosastoa kannatti jo keväällä 2015 jäsenmaksun kääntämistä, mutta Kemin ja Veitsiluodon ammattiosastot vastustivat. 110-vuotias liitto Paperiliiton valtuusto hyväksyi syyskokouksessaan liiton toimintasuunnitelman ja talousarvion vuodelle 2016. Ensi vuoden aikana liitto viettää 110-vuotisjuhlavuotta ja juhlii sitä muun muassa jäsenille kohdennetuilla tapahtumilla. Edunvalvonnassa tulevana vuonna neuvotellaan uudesta työehtosopimuksesta. Lisäksi painopistealueina ovat liittoyhteistyö ja yhteiskuntavaikuttaminen. Liiton toimisto muuttaa Paperiliiton toimisto muuttaa uusiin toimitiloihin ensi kesään mennessä. Paperiliitto myy nykyiset toimitilansa Helsingin Paasivuorenkadulta. Liiton toimisto ja Paperityöväen Työttömyyskassa siirtyvät Hakaniemen torin kupeeseen vuokratiloihin samaan rakennukseen SAK:n kanssa.? P Työehtosopimuksen pohjalta Jos sopimuksia ei ole tehty, yleisin syy siihen on ollut se, että sopimiseen ei ole ollut tarvetta. Näin vastasi 31 prosenttia SAK:laisista luottamusmiehistä. Toiseksi yleisin syy on ollut työnantajan painostus tai sanelu. Valtaosa paneeliin vastanneista luottamushenkilöistä eli 73 prosenttia on sitä mieltä, että paikallista sopimista ei tarvitse lisätä eikä vähentää. He pitävät nykytilannetta hyvänä. Paikallisen sopimisen lisäämistä kannattaa 17 prosenttia ja vähentämistä 11 prosenttia vastaajista. ? P Tehokasta katumista S uomeen suunniteltiin hetken aikaa tehokasta katumista ilmoittamatta jääneistä veroista. Samalla ilmoittajille suunniteltiin mahdollisuutta välttyä rikosoikeudellisilta seurauksilta, joita rikollisille normaalisti menettelystään voi koitua. Vaikka tästä luovuttiinkin, olisi katumisella käyttöä ihan normaalielämässä. Kerrankin saisi selville lapsia huudattamatta, kuka jätti tyhjäksi syödyn ra sian Olisi katumisella käyttöä ihan normaalielämässä. SUORAA PUHETTA kaappiin, tyhjän vessapaperirullan toiletin lattialle tai kuraiset jäljet vastapestyyn eteiseen. Jotain näistä saattaisin myöntää itsekin, jos rangaistusta ei seuraisi. Kansakunnan tasolla taas voitaisiin vihdoin saada selville, kuka vapautti Ruokolahden leijonan tai antoi Kekkoselle sen ratkaisevan äänen. Tai syyllistyi rikoksista pahimpaan; loi Paratiisihotelli-sarjan.? P Juha Koivisto vastaava lakimies M ik ko M ak ko ne n Olen tyytyväinen tehtyihin paikallisiin sopimuksiin Minkälaisista asioista on sopimuksia tehty Palkkaus järjestelmät Teollisuus Yksityiset palvelualat Kuljetus 38 27 13 16 40 20 16 16 27 21 18 20 18 25 34 15 38 14 14 20 25 22 28 21 10 9 38 12 9 9 5 13 Julkinen ala Työajan tasoittu misjärjestelmät Lomien pituus ja ajankohdat Tulospalkkausjär jestelmät tai muut kannustavat osat Lomarahan vaihta minen vapaaksi Työaikapankki Pelisäännöt vuokratyön käytölle Pelisäännöt määrä aikaisten työsuh teiden käytölle Lähde: Paperiliiton jäsenkysely Lähde: SAK:n luottamusmiespaneeli % 110-vuotisjuhlavuonna Paperiliiton jalkapalloturnaus pelataan Helsingissä liiton toimiston järjestämänä. Te rh o V uo rin en
8 | Paperiliitto 9/2015 KUORIMO SILPPUA Työsuojelun valinnat edessä Työsuojelu: Työsuojeluorganisaatioiden valinnat vuosiksi 2016–2017 tehdään marrasjoulukuussa. – On tärkeää, että työpaikoilla valmistaudutaan huolellisesti näihin valintoihin. Vain siten saadaan hyvin motivoituneet henkilöt työpaikoillemme hoitamaan näitä tärkeitä asioita, muistuttaa Paperiliiton työsuojelusihteeri Hannu Ulenius. Työpaikkaan, jossa säännöllisesti työskentelee vähintään kymmenen työntekijää, työntekijät valitsevat työsuojeluvaltuutetun ja kaksi varavaltuutettua. Valinta voidaan toteuttaa myös pienemmillä työpaikoilla työpaikkakohtaisesti asiasta sopien. Laki velvoittaa työnantajan ja työntekijät yhteistoiminnassa ylläpitämään, sekä kehittämään työturvallisuutta, ja terveyttä työpaikoilla. Yhteistoiminnassa käsiteltävät asiat, sekä työsuojeluvaltuutetun, -päällikön ja -toimikunnan asettamisesta säädetään työsuojelun valvontalaissa. Ohjeet työsuojeluvaalin järjestämisestä ovat saatavilla osoitteessa www.paperiliitto.fi kohdasta Edunvalvonta > Työsuojelu > Työsuojeluvaaliohjeet Pesonen jatkaa Valinta: UPM-Kymmenen toimitusjohtaja Jussi Pesonen jatkaa kolmannen vuoden Metsäteollisuus ry:n puheenjohtajana. Valinnasta päätti Metsäteollisuuden syyskokous. Myös Metsäteollisuus ry:n hallituksen puheenjohtajisto ja työvaliokunta jatkavat. Vuonna 2016 varapuheenjohtajina toimivat Metsä Groupin pääjohtaja Kari Jordan ja Stora Enson talousjohtaja Seppo Parvi. Tuotanto supistui Suhdanne: Metsäteollisuuden koko tuotanto supistui heinä-syyskuussa. Ainoastaan kartongin tuotanto pysyi vakaana, kertoo Metsäteollisuus ry:n yhteenveto. Tammikuun alusta alkaen sellun ja kartongin tuotanto on kasvanut, mutta sahatavaran ja paperin tuotanto pienentyi kolmen ensimmäisen vuosineljänneksen aikana. Kartongin tuotanto säilyi yhtä suurena kuin vuoden 2014 heinä– syyskuussa eli 720 000 tonnissa. Sellun tuotanto oli kolme prosenttia pienempi kuin vuotta aiemmin heinä–syyskuussa ja jäi näin 1,7 miljoonaan tonniin. Paperin tuotanto taas pieneni neljä prosenttia 1,8 miljoonaan tonniin. Vuoden alusta lähtien sellun tuotanto on kasvanut prosentin ja kartongin kolme prosenttia viime vuoden vastaavaan ajanjaksoon verrattuna. Havusahatavaran tuotanto sen sijaan pienentyi tammi–syyskuussa neljä prosenttia ja paperin tuotanto kolme prosenttia. Sähköinen palvelu puukaupan vauhdittajaksi Puukauppa: Kaikille avoin uusi sähköinen puukauppapaikka yhdistää biotalouden ja digitalisaation. Kaupan perustavat Maaja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK r.y., Metsäteollisuus ry ja Metsäteho Oy. Sähköinen puukauppa on yksi keino auttaa biotaloutta tuottavuushyppyyn sekä vahvistaa koko Suomen metsäsektorin kilpailukykyä parantamalla puumarkkinoiden toimintaa. Yhtiön perustajaosakkaina ovat kaikki merkittävät puun myyjät ja ostajat, jotka omistavat yhtiön puoliksi. Yhtiö aloittaa toimintansa loppuvuodesta 2015. Uusi puukauppapaikka käynnistetään vuoden 2016 jälkipuoliskolla ja se pohjautuu nykyisin metsänhoitoyhdistysten kautta käytössä olevaan Puumarkkinat.fi-portaaliin. Teksti Eeva Eloranta-Jokela Kuvat Eija Valkonen S tora Enson Imatran tehtaat aloitti toimintansa 80 vuotta sitten. Edelleen paikkakuntalaiset jaksavat olla kiinnostuneita tehtaasta ja sen tulevaisuudesta. Avointen ovien päivänä yli 2 000 ihmistä kävi kierroksella tehtaiden alueella. Satojen metrien jonoon väkeä laittoi liikkeelle myös edellispäivänä paikkakunnalla vieraillut Stora Enson toimitusjohtaja KarlHenrik Sundström, joka näkyi ja kuului paikallisuutisissa. – Olemme päässeet vuodessa hienosti eteenpäin muutoksessamme uusiutu vien materiaalien yhtiöksi, kommentoi Sundström yhtiön tulosta. Imatran tuotteita ja tutkimuslaitosta hän piti muutoksen kannalta olennaisina. Metsäyhtiö Stora Enson liikevaihto kasvoi heinä-syyskuussa 4,9 prosenttia lukuun ottamatta rakenteellisesti heikentyvää paperiliiketoimintaa ja myytyjä liiketoimintoja. Tulevilla vuosineljänneksillä Stora Enso saavuttaa toimitusjohtajan mukaan useita tärkeitä tavoitteita, sillä Varkauden juuri muunnetussa paperitehtaassa on alkanut aaltopahvin raaka-aineen tuotanto. Koneen odotetaan saavuttavan täyden tuotannon vuoden 2017 alussa. Varkauden tehtaalla otetaan ensi vuoden puolivälissä käyttöön myös uusi puurakennuselementtien tuotantolinja. Jo aiemmin yhtiö on ilmoittanut odottavansa Guangxin kartonkikoneen tuotannon alkavan vuoden 2016 puolivälin tienoilla. Turvavarusteissa tutustumaan Kaukopään tehtaan portin tuntumassa henkilöstö tehtaanjohtaja Ari Tiuraa myöten toivotti tervetulleeksi ja jakoi yleisölle turvaliivejä, suojalaseja ja korvatulppia. Portilta lähti kymmenen minuutin välein linja-autollinen yleisöä kierrokselle tehdasalueelle. Reitti kulki Kaukopään selluprosessin ja purukasojen ohi halki puukenttien Tainionkosken puolelle, jossa tutustuttiin kartonkikoneeseen lähietäisyydeltä. Oppaat saivat lähteä bussikierrokselle useita kertoja. Yksi oppaista oli Tainionkosken tehtaan pääluottamusmies Ari Liirus. – Ei ole kokemusta vastaavasta tehtäväsUusiutuvaa 80-vuotiaalta Parituhatta kävijää tutustui uusiutuvan materiaalin tehtaisiin Imatralla. Jussi Pesonen jatkaa Metsäteollisuus ry:n puheenjohtajana. Muista työsuojeluvaalit 1.11.-31.12.2015
Paperiliitto 9/2015 | 9 KUORIMO A ntaminen on hienoa. Siinä tuntee itsensä muita paremmaksi, kun tiedostaa vastuunsa heikommista ja toimii sen mukaisesti. Erityisen hyvää antaminen tekee silloin, kun ei alun alkaenkaan aio oikeasti antaa mitään, vaan itse hyötyä. Vähän kuin soittaisi Nenäpäivään, mutta linja ei olisi auki ja sitten kävisi vielä köyhien joululounaalla. Ilmaiseksi tietenkin. Kuulin täysin kuvitteellisesta tarinasta, jonka mukaan eräs hallitus halusi leikata lomarahoja lailla. Ongelma oli siinä, että niitä ei lailla voitu leikata, koska lainsäädäntö ei lomarahaa tuntenut. Niinpä tästä oikeudesta piti säätää laki. Ilmeni kuitenkin, että laki toisi mukaan tuhansia aiemmin lomarahaoikeuden ulkopuolella olleita työntekijöitä oikeuden piiriin. Tässä vaiheessa lakiuudistus alkoi näyttää jo mutkikkaalta. Onneksi hallitus löysi viisastenkiven. Oikeus lomarahaan ei koskisi niitä, joilla sitä ei olisi tähänkään asti ollut. Uusille työntekijöille työnantaja saisi kirjata lomarahat osaksi kokonaispalkkaa, jotta lomarahaa ei tarvitsisi oikeasti maksaa. Ja niiltä, joilla ne jo aiemmin olivat, hallitus ottaisi kolmanneksen. Paitsi paperimiehiltä, joilta halutaan ottaa puolet. Jos tuosta tarinasta haluaa jotain oppia, niin nykyelämässä täytyy osata olla riittävän härski. Nähdessään Pelastusarmeijan joulupadan, pitää ensimmäisen ajatuksen olla, että paljonkohan tuossakin on minun rahojani. Sen jälkeen onkin jo henkisesti paljon helpompaa työntää kätensä lippaan reiästä sisään ja ottaa takaisin kaikki se, mitä melkein tuli mielenhäiriössä antaneeksi. Jos padan viereltä alkaa kuulua mutinaa, tällainen on syytä vaientaa heti ja todeta, että maan etu vaatii ja kaikkien on osallistuttava talkoisiin. Lopuksi voi todeta, että ei tämä helppoa ole minullekaan, kun tuo lippaan reikä on tehty tavattoman kapeaksi. ? P Otetaan pois PITUUSLEIKKURI Ei tämä helppoa ole minullekaan. TILATSTO Paperiliiton jäsenkyselyn mukaan 40 prosenttia vastaajista kokee tarvitsevansa enemmän koulutusta työtehtäviinsä. Eniten koulutusta kaipaavat alle 45-vuotiaat ja vähiten yli 55-vuotiaat. TILASTO tä aiemmin, Liirus kertoi odotellessaan neljättä kertaa linja-auton täyttymistä. Kartonkikoneen Liirus tuntee hyvin, sillä hän aloitti työt koneella erikoisluvalla jo 16-vuotiaana ja on työskennellyt sillä yhtäjaksoisesti vuodesta 1979. Yli 2000 vierailijaa Kävijöitä kiinnosti erityisesti, miltä näyttää koneelle tehty 27 miljoonan euron investointi, jolla päällystysosaan tehtiin laatua parantavia muutoksia ja lisäksi automatisoitiin pituusleikkuri ja rullapakkaus. Kuivauskoneet ja meesauunit eivät nuorimmille osallistujille ensinäkemältä ehkä auenneet, mutta kuljettimet, korkeat purukasat ja paperirullia auton lavalle nostanut trukki auttoivat painamaan mieleen, mitä Imatran tehtailla valmistetaan. Reilun tunnin mittaisen tutustumiskierroksen päätyttyä oli tarjolla soppaa ja kahvit tehtaan ruokalassa. Myös tehdaspalokunta ja kunnossapitoyhtiö Efora esittelivät vieraille toimintaansa. 30–40 hengen joukko prossessihenkilöistä lähtien vastasi avoimien ovien päivän onnistumisesta. Portista poistui tyytyväisen oloista väkeä. 80-vuotias Imatran tehtaat tuovat leivän edelleen lukuisiin pöytiin. ? P ”Olemme päässeet hienosti eteenpäin muutoksessamme uusiutu vien materiaalien yhtiöksi.” Uusiutuvaa 80-vuotiaalta Tällä palstalla Väistyhän vähän -mies tökkii ilmiöitä ja raatelee epäkohtia. Imatran tehtaat ? Tehdasalueella 4 kartonkikonetta, 1 paperikone ja 3 muovipäällystyskonetta ? Tuottaa sellua 1 300 000 tonnia/vuosi ? Työntekijöitä runsaat 1 000 ? Tuottaa nestepakkaus-, elintarvikeja graafisia kartonkeja sekä pakkauspaperia ? Tehdasalueelle mahtuisi lähes 500 virallisen kokoista jalkapallokenttää ? Kartonkikone voi tehdä yli miljoona maitotölkkiä tunnissa ? Vierailijat poistuvat kartonkikonesalista. ? Tutustumiskierrosten yleisölle jaettiin turvaliivit, -lasit ja korvatulpat. ? Ari Liirus oli yksi tehdaskierrosten oppaista.
10 | Paperiliitto 9/2015 TYÖTURVALLISUUS Tavoitteena nolla Kun UPM:n Kymin sellutehdasta laajennettiin, tavoitteena oli pitää nollatoleranssi tapaturmien suhteen. Siihen päästiin, melkein. Teksti Jukka Behm Kuvat Jukka Koskinen S elluleikkurin hoitotasolta laskeutuu tehtaan lattialle harmaantunut mies pelkät silmälasit silmien edessä. Marko Toimela pysäyttää hänet ja naputtaa merkiksi suojalasejaan. Puhuminen ei onnistu metelin ja kuulosuojainten takia. Ne miehellä on kyllä korvillaan. Viritettyään taskussa säilyttämänsä suojalasit paikoilleen mies hypähtelee kiskojen yli aivan sellupaaleja kuljettavan robotin edestä. – Tullut Itävallasta vasta pari päivää sitten. Pitää varmaan pyytää kahville ja vähän jutella, Toimela sanoo ja pyörittää päätään. Hän työskentelee turvallisuuskoordinaattorina UPM:n Kymin tehtaan Kymi700-projektissa. Puolessatoista vuodessa tehdasalueelle on tehty uusi kuorimo, havukuitulinjan modernisointi ja uusi kuivauskone, jonka ylösajoa Toimela parhaillaan seuraa. – Tärkein tehtäväni on saada vietyä projekti turvallisesti läpi. Tavoitteena oli, että ei Kuivauskoneen äärellä työskentelevän Ari Munnen pakollisiin turvavarusteisiin kuuluvat turvakengät, suojalasit, kuulosuojaimet ja kolhulippis.
Paperiliitto 9/2015 | 11 TYÖTURVALLISUUS
12 | Paperiliitto 9/2015 TYÖTURVALLISUUS tulisi yhtään töistä poissaoloon johtavaa tapaturmaa. Ei muuta tavoitetta voi olla. Varoitustarroja ja valvovia silmiä Kouvolassa sijaitsevan Kymin tehtaan työntekijät ovat saaneet vaikuttaa uusien laitosten työturvallisuuteen. Esimerkiksi leikkurin vieressä olevan kääntöpisteen voi ylittää kävelysiltaa pitkin ja elektroninen silmä näkee, jos joku aikoo edetä paalainlinjan turva-aidan portista. Silloin koneet pysähtyvät. Esillä on uuden yleiseurooppalaisen vaaramerkinnän mukaisia varoitustarroja. Pyörremyrskyä muistuttavan kuvan tarkoitus on varoittaa pyörivistä laitteista, mutta kuva ei kerro välttämättä enemmän kuin tuhat sanaa. Ei edes yhtä paljon. Kuivauslinjan toimittanut Andritz on kiinnittänyt oman kylttinsä, jonka kuvassa tikku-ukko vajoaa terävään kitaan. Lisäksi on varoitusteksti: ”Pulpperiin putoamisen vaara.” Asia tulee ymmärretyksi. – Markkinoiden turvallisin kuivauskone, toteaa valvomossa istuva kuivauskoneen hoitaja Timo Pietiläinen. – Kotona on vaarallisempaa kuin tämän lähellä. Kuivauskoneen äärellä työskentelevien pakollisiin turvavarusteisiin kuuluvat turvakengät, suojalasit, kuulosuojaimet ja kolhulippis. Naulakossa on kypäriä siltä varalta, jos tulee käyntiä sellutehtaan muille tuotantolinjoille. Niissä kolhulippis ei riitä. Pietiläiselle on sattunut työuransa aikana muutamia tapaturmia. – Nyrjähtänyt nilkka, palovammoja, nirhautumia. Näitä perinteisiä. Mutta sairauspoissaoloja ei ole ollut tapaturman takia. Kymmenen vuotta sitten työturvallisuudesta ajateltiin eri tavoin kuin nyt. – Kun säännöt lisääntyivät suojavälineiden käytöstä, alkuun moni kapinoi. Mutta minä käytän suojalaseja mielelläni. Parempi niin kuin että joutuu hankaamaan silmistä metallipölyä pois. Työpaikan turvallisuustilanne on Pietiläisen mukaan hyvä. – Mutta aina on parannettavaa. Vaaranpaikat huomaataan yleensä vasta sitten, kun jotain sattuu. Kansainvälinen työmaa Kymi-700-projekti käynnistyi helmikuussa 2014. Suunnitteluun liitettiin alusta asti mukaan työturvallisuus, riskiarvioinnit ja perehdyttämiskäytännöt. Tämän kokoisissa projekteissa valitaan aina työsuojeluvaltuutettu työmaan urakoitsijoiden keskuudesta. Lisäksi osalla urakoitsijoita oli työmaalla turvallisuushenkilöitä paikalla. He pitivät muun muassa viikoittain henkilökunnalleen turvavartteja, joissa käsiteltiin erilaisia turvallisuuteen liittyviä asioita. – Työsuojelutoimikunta perustetaan aina, kun työmaalla on yli 20 henkilöä, sanoo Kymin tehtaan työsuojeluvaltuutettu Paavo Pesonen. – Projektin kulusta on tiedotettu henkilökuntaa Intranetin kautta. Itse olen ollut yksi monista yhteyshenkilöistä. Vaikeampaa on ollut järjestää tiedotusta urakoitsijoille. Ulkomaalaisia urakoitsijoita on paljon ja työntekijöissä on ollut edustettuna yhtätoista eri kansallisuutta. Eniten työntekijöitä Kouvolaan on tullut Itävallasta, Kroatiasta, Sloveniasta ja Slovakiasta. Työmaalta on poistettu noin kolmekymmentä työntekijää, jotka ovat ottaneet turhia riskejä. ? Turvakytkimeen asennettava turvalukko estää laitteen käynnistämisen. Turvakytkimeen voi kiinnittää useita lukkoja. Laitteen voi käynnistää vasta, kun kaikki lukot on poistettu ja turvakytkin käännetty kiinniasentoon. ? ? – Työturvallisuutta edistävä ilmapiiri ei synny hetkessä, sanoo työsuojeluvaltuutettu Paavo Pesonen. ? Kuivauskoneen hoitaja Teppo Maijanen tuli purkamaan tukosta. ? Uuden yleiseurooppalaisen vaaramerkinnän mukaiset varoitustarrat näkyvät kauas.
Paperiliitto 9/2015 | 13 TYÖTURVALLISUUS Työsuojeluvaltuutettu Pesonen kuuntelee tarkkaan. Hän toteaa, että neljä vuotta sitten käynnistynyt työturvallisuuskampanja näkyy Kymin tehtaan tilastoissa. Sellutehtaan omalle työntekijälle tapahtui viimeksi poissaoloon johtava tapaturma vuoden 2013 toukokuussa. – Kiireen hallinta on parantunut oman väen keskuudessa, Pesonen arvioi. – Työhön ei sännätä suin päin. On sisäistetty, että on mukava mennä työpäivän päätteeksi terveenä kotiin. Riskinottajat ulos UPM:n Kymin paperija sellutehtaan henkilöstömäärä on yhteensä noin 650. Projektin myötä tehdasalueella työskentelevien määrä kasvoi huomattavasti. – Keskivahvuus oli 400 henkeä, mutta parhaimmillaan ulkopuolisia työntekijöitä oli 700, Toimela sanoo. – Kesän seisokin aikana täällä oli yli 1000 ulkopuolista. Kymi-700 projekti. ? UPM:n Kymin tehtaalle Kouvolaan rakennettiin uusi kuorimo, uusi sellun kuivauskone ja havukuitulinjan modernisointi. Keväällä 2014 alkaneessa 160 miljoonan euron investointiprojektissa on jäljellä vielä viimeistelytöitä. ? Sellutehtaan laajennuksen ylösajo on käynnistynyt aikataulussaan. Uusi kuorimo käynnistyi kesäkuussa, kuitulinjojen modernisointi elokuussa ja suurin hankkeista, sellun kuivauskone elosyyskuussa. Ylösajon aikainen selluntuotanto on ylittänyt odotukset. Lisäksi sellun laatuominaisuudet ovat aiempaa paremmat. ? Investoinnin myötä Kymi on yksi Suomen moderneimmista sellutehtaista. Vuosituotantokapasiteetti kasvaa 170 000 tonnilla 700 000 tonniin valkaistua havuja koivusellua. Projektikieli on englanti, mutta lisäksi apuna on käytetty tulkkeja. Työmaaoppaat käännettiin usealle eri kielelle. – Läheltä piti -tilanteita on tullut yhtä lailla suomalaisille kuin ulkomaalaisille. Tosin ulkomaalaisilla on ollut isompi kynnys laittaa niistä tietoa eteenpäin. Vierastyövoimasta osa on maista, joissa on erilainen työmaakulttuuri kuin Suomessa. Tosin he ovat kansainvälisissä tehtävissä rutinoitua joukkoa, joka on kiertänyt monissa maissa ja tottunut moderneihin turvallisuuskäytäntöihin. Sääntönä on ollut, että jokaisessa työvuorossa pitää olla ainakin yksi englantia puhuva työntekijä. – Hätäilmoituksen tekemisen takia, Pesonen sanoo. Terveenä kotiin Pesonen ja Toimela kiertävät tehtaan uusia investointeja läpi. Tämä on osa kaksikon työtä. Heidän pitää kuulostella, mitä työmaalla tapahtuu ja millaisia turvallisuuspuutteita on havaittu. Uuden kuorimokoneen valvomossa ollaan juttutuulella, mutta kenelläkään ei ole suurta paloa antaa kommenttia nimellään ja saada naamaansa lehteen. Monitoreita tuijotellaan. Kone näyttää kuorivan puuta 450 motin tuntivauhtia. – Joku rakentajista lastasi henkilönostimen täyteen putkia ja lähti siirtämään niitä. Sanoin, että noin jos teet, lennät täältä pois, arvioi taukoa pitävä kymiläinen. Ja sitten hän lisää arvionsa ketjukuljettimesta, jota pitkin puut tulevat kuorimosta. – Helevetin korkeat laidat. Joutuu tikkaiden kanssa kurkkimaan tukoksia. No eipähän ainakaan tukki kimpoa päähän. Vuoromestari Kari Kujalan mukaan sumat kuorimossa ovat vähentyneet koeajon aikana. Ja samalla tapaturmariski pienenee. – Enää suojavarusteisiin pukeutuminen ei ole vapaaehtoista. Ennen tuli enemmän vammoja silmiin ja käsiin. ? Kuivauskoneen hoitaja Timo Pietiläinen ei ole koskaan ollut töistä pois työtapaturman takia.
14 | Paperiliitto 9/2015 TYÖTURVALLISUUS Projekti työllistää yhä 190 ulkopuolista työntekijää. Vanhaa kuivauskonetta puretaan, eristystöitä tehdään ja koneita testataan ennen luovutusta. Projektityömaalta on poistettu noin kolmekymmentä työntekijää, jotka ovat ottaneet turhia riskejä. – Suoraan. Ilman varoitusta, Toimela täsmentää. Mikä sitten on riskialtista käytöstä? Esimerkiksi alkoholin vaikutuksen alaisena työskenteleminen. Yleisin tapaus on kuitenkin ollut riskinotto korkeanpaikan töissä. – Turvavälineitä ei ole käytetty oikein. Valjaat ovat päällä, mutta niitä ei ole kytketty kiinni. Ja määrätyissä töissä täytyy olla kaksoiskoukkuvaljaat, Paavo Pesonen sanoo. – Hyvään ammattitaitoon kuuluu huolehtiminen omasta turvallisuudesta. Kiire ei ole syy laiminlyönteihin ja hätäilyyn. Oikean kävelyn opettamista Projektitoimiston sivuovessa on pihan puolella varoituskyltti, jossa lukee: ”Oven takana kynnys!” Se pitää paikkansa. Käytävä on alempana kuin piha. Sisäänpyrkijä voi mennä nurin, jos ei katso eteensä. Hallissa kuivauskoneen alla on tehty karhennuksia ja maalattu mustakeltaista varoitusväriä, sillä lattia voi olla liukas. Projektia suunniteltaessa käytiin läpi edellisissä vastaavissa projekteissa raportoituja tapaturmia. Monet niistä johtuivat liukastumisista ja kaatumisista, joten liukkauden torjuntaan sekä työmaan siisteyteen ja järjestykseen kiinnitettiin huomiota. – Ulkotöissä pitää olla liukuestepohjalliset. Ja olemme opettaneet ihmisiä kävelemään oikein. Ei toinen käsi taskussa ja toinen kännykällä vaan peliasento päällä, katse ylhäällä. Työmaalla pitää nähdä, mihin astuu, Toimela sanoo. Radiokuulosuojaimet kiellettiin ja taukotupiin hankittiin työmaaradioita. – Jos kuulokkeissa pauhaa musiikki, ei kuule työkoneen liikkumishälytintä. Trukki lähestyy varastohallin kulman takaa. Sitä ei tosin vielä näy, mutta maahan ilmestyy sininen valotäplä. Trukin katossa oleva lamppu heijastaa sen maahan parin metrin päähän kulkuneuvosta. Toimela esittelee sellukuljetuksia varten rakennetun lastausaseman ja junaraiteen. Sille johtava luiska on lämmitetty, jotta se ei olisi liukas. Myös joitain Kymin trukkireittejä pidetään sulina, mutta osa on normaalin talvikunnossapidon piirissä. Tulityövahingot vähäisiä Uudistettu kuitulinja on tehtaan vaarallisin paikka, sillä siellä on käytössä vaarallisia kemikaaleja kuten rikkivetyä, lipeää, peroksidia ja klooridioksidia, jonka kaasuuntuessa hengitys voi salpautua. Tehtaan puolelle ei mennä ilman käyntiä valvomossa. Sinne vievässä hississä on lasiseinäinen kaappi, jonka sisällä on kaasunaamareita. Mäntyvalkaisija, operaattori Niko Saarinen esittelee sähköistä ruutua, joka kertoo kuinka monta ulkopuolista työntekijää on parhaillaan sellutehtaassa töissä. Tämän hetken lukema on 54. Ruudulla näkyy yrityksen nimi, työkohde, työn aloitusja lopetusaika sekä lista ?? Mustakeltainen väri varoittaa liukkaudesta. ? Projektin yhteydessä sellukuljetuksia varten rakennettiin pistoraide. Lämmitys pitää turvallisuussyistä kiskot sulina. ? Juha-Pekka Mäntynen ja Pekka Huotari markkinoiden turvallisimman kuivauskoneen ääressä. Ammattitaitoon kuuluu huolehtiminen omasta turvallisuudesta. Kiire ei ole syy laiminlyönteihin. ? Operaattori Niko Saarinen on paimentanut välillä kuitulinjalla työskenteleviä rakennusmiehiä.
Paperiliitto 9/2015 | 15 TYÖTURVALLISUUS tavat olla täysin uudenlaiset. Töitä tehtiin paljon henkilönostimella, ja yhden sellaisen kaatuessa vakava tapaturma oli lähellä. – Siihen puututtiin heti. Tehtaalla on paljon kanaaleita, joiden kannet eivät kestä nostimien painoa, turvallisuuskoordinaattori Toimela sanoo. Muitakin yllätyksiä sattui. Nostoteholtaan 200 tonnin ajoneuvonosturista putosi ristikkopuomi. – Nosturi oli täysin katsastettu, mutta kiinnikkeet pettivät. Työskentelyalue oli onneksi hyvin suojattu. Tavoite oli, että yhtään tapaturmaa ei tapahdu. Seisokkia valmistellessa sähköurakoitsijan työntekijä katkaisi kuitenkin polvensa rappusissa. Tilastoiksi muutettuna projektissa tapahtui 1,28 poissaoloon johtavaa tapaturmaa miljoonaa työtuntia kohden. – Se on vähän, mutta siihen ei olla tyytyväisiä. Nolla oli tavoite.? P ? Kone kuorii puuta 450 motin tuntivauhtia. työntekijöistä. Parhaimmillaan siinä on ollut 300–400 nimeä. – Jos olemme nähneet vaarallisia työtapoja, olemme puuttuneet niihin, sanoo Saarinen, joka kertoo joutuneensa huomauttamaan muutaman kerran, kun joku on tehnyt korkeanpaikan töitä ilman valjaita. – Vähän pitää katsella perään, etteivät ryhdy seikkailemaan telineissä ja kompuroimaan. Kuitulinjan modernisointi oli ylivoimaisesti projektin haastavin työ. Kuumia happoja ja emäksiä voi tulla päälle tai kemikaali sytyttää vaatteet tuleen. – Ulkopuolisille on annettu turvallisuuskoulutusta. Ja jokainen ilmoittautuu meille tullessaan töihin ja lähtiessään pois, Saarinen sanoo. Projektissa työskentelevät ulkomaalaiset hitsarit ovat suorittaneet suomalaisen tulityökortin. Syttymien määrä pysyi pienenä. Niitä on kirjattu viisi, vaikka tulitöitä tehtiin käynnissä olevassa kuorimossa ja kuitulinjalla, josta ei voi poistaa kaikkea palonarkaa materiaalia. Kattotulitöissä riskinä ovat mittavat materiaalivahingot. Sellaisia ei tullut ollenkaan. Yllätyksiä ei voi välttää Kymi-700-projektin johtaja Tero Ojala on kohdannut itse projektin aikana muutaman läheltä piti -tilanteen. Kerran jakoavain tippui hänen kypäräänsä. – Kaikki turvallisuuteen liittyvät havainnot kirjataan ylös. Niitä on tullut noin 50 kuukaudessa. Työmaalla on pidetty viikoittain turvallisuuspalaveri, jossa on kerrattu työmaan muuttuvat asiat, millaisia tilanteita on käynyt ja miten todetut vaaratilanteet tulee ottaa huomioon. – Kulkureitit muuttuivat usein ja niistä on ohjeistettu tehtaan porukalle, Paavo Pesonen huomauttaa. –Tiedotus ei kulje aina, sillä työntekijän palatessa vuorovapailta työmaan reitit saat2005 247 2007 211 2009 124 2011 140 2013 122 2005 1824 2007 1569 2009 973 2011 882 2013 718 Tapaturmat paperiteollisuudessa Työmatkatapaturmat Työpaikkatapaturmat Lähde: Työturvallisuuskeskus TTK
16 | Paperiliitto 9/2015 Ilkka Mattila joutui liikenneonnettomuuteen matkalla töihin tutussa risteyksessä Heinolassa. TAPATURMALAKI
Paperiliitto 9/2015 | 17 Kun sattuu TAPATURMALAKI Teksti Eeva Eloranta-Jokela, Leena Seretin Kuva Panu Rissanen K unnossapitoyhtiö Maintpartnerilla Oulussa työskentelevä Pauli Lauronen oli jäänyt ylitöihin ja meni päivän päätteeksi pesulle. – Otin saunasta ämpärin käteeni ja samalla, kun käännyin lähteäkseni täyttämään ämpäriä, vasen jalkani osui lauteisiin ja jalkaan upposi vajaan kymmenen sentin mittainen tikku, Lauronen kertoo. Tikun pää näkyi sääressä pitkällä ihon alla. Omin voimin sitä ei pois saanut, joten Laurosen oli lähdettävä päivystykseen. Pitkä pätkä tikkua saatiin ehyenä ulos ja haavaan ommeltiin tikki. – Kun menin viikon päästä poistattamaan tikkiä, oli haava märkinyt. Kaiken huipuksi lääkäri löysi ja poisti haavasta vielä 4 sentin tikun pätkän. Vaiva ilmeni hitaasti Viime maaliskuun loppupuolella yöpakkanen oli jäädyttänyt teiden pinnat Heinolassa. Ilkka Mattila oli ajamassa töihin Stora Enson Flutingtehtaalle, tutussa kiertoliittymässä, kun liittymään ajoi sisään toinen autoilija, joka ei saanut vauhtiaan hidastettua, vaan törmäsi Mattilan auton keulaan. – Keula meni palasiksi, mutta itselle ei tuntunut käyneen mitään. Olkapää kipeytyi vasta illan ja yön aikana niin, että aamulla oli mentävä lääkäriin. Ratti oli ilmeisesti lyönyt törmäyksessä käsille ja aiheuttanut olkapään jänteisiin vaurioita, Mattila kertoo. Kolarin jälkeen Mattila kävi työpaikalla tekemässä sähköiseen järjestelmään ilmoituksen työmatkatapaturmasta. Työpaikallaan suojelutehtävissä ja työsuojelun varavaltuutettuna toimiva Mattila tuntee käytännöt, mistä oli nyt hyötyä, kun turma sattui omalle kohdalle. Uusi laki selkeyttää Työssä sattuneena pidetään tapaturmaa, joka on sattunut työnteon yhteydessä ja työtehtävän vuoksi matkustettaessa. Työnantajan velvollisuus on vakuuttaa työntekijänsä työtapaturmien varalta. Tämä velvollisuus säilyy, kun uusi työtapaHeinolalaiselle Ilkka Mattilalle se sattui autossa matkalla töihin, oululaiselle Pauli Lauroselle työpäivän jälkeen pesureissulla saunassa. Työmatkatapaturma. Työtapaturmatilastot 2014 ? 117 000 palkansaajille sattunutta työtapaturmaa, joista hieman alle 100 000 työpaikkatapaturmaa ja loput työmatkatapaturmia ? Kuolemaan johtaneita 32 kpl ammattitauteja alle 2 000 vuosittain ? Kokonaan hylkääviä päätöksiä noin 6 prosenttia hakemuksista ? Vakuutusmaksutulo noin 623 m€ (2013) ? Maksetut korvaukset noin 596 m€ (2013)
18 | Paperiliitto 9/2015 turmaja ammattitautilaki tulee voimaan ensi vuoden alussa. Työnantajalla on työtapaturmissa sataprosenttinen korvausvelvollisuus. – Uusi laki on palkansaajien kannalta aiempaa lainsäädäntöä ymmärrettävämpi ja selkeämpi. Esimerkiksi työpaikan käsitettä on lavennettu niin, että mukana kulkevat työt esimerkiksi asentajilla tai rakentajilla ovat työtapaturman sattuessa korvattavia työpaikkoja, sanoo päälakimies Timo Koskinen SAK:sta. – Samoin työmatkat ja normaalit poikkeamat työmatkalla, vaikkapa lapsen hakeminen päiväkodista tai pankkiautomaatilla käynti, kuuluvat tapaturmavakuutuksen piiriin, Koskinen selventää. Uuteen lakiin on kirjattu pykäliksi aiemmin oikeusteitse haettuja tulkintoja. Tavoitteena on helpottaa työtapaturmien korvauskäytäntöjä. Töissä vai työmatkalla? Pauli Laurosen jalka parani lopun tikun poiston ja antibioottikuurin jälkeen. Työskentelypaikalla sijainneen saunan lauteita hiottiin niin, etteivät ne aiheuttaisi uusia vaurioita kenellekään. Työnantaja kirjasi tapauksen työmatkatapaturmaksi, koska se oli tapahtunut varsinaisen työpäivän päättymisen jälkeen. Rajanveto työtapaturman ja muun tapaturman pitäisi selkeytyä, sillä uudessa laissa on esimerkkejä siitä, mitkä poikkeamat työmatkalla kuuluvat korvattaviksi ja mitkä taas eivät. – Jos työntekijä työssäoloalueellaan työntekoon tai työmatkaan liittyen kaatuu polkupyörällä ja loukkaa itsensä, hän on tapaturmavakuutuksen suojan piirissä, Timo Koskinen kertoo. Uutta on, että työtapaturmavakuutuksen suoja laajenee koskemaan esimerkiksi työnantajan hyväksymään koulutukseen osallistumista, lääkärissä käyntiä ja työsuojeluvaltuutetun tehtävään kuuluvaa liikkumista. Traumat korvauksiin Ammattitauti määritellään nyt ja uuden lain mukaan siten, että ammattitaudin aiheuttavan altisteen on oltava fysikaalinen, kemiallinen tai biologinen. Edelleenkään ei korvata esimerkiksi psyykkisen tai sosiaalisen tekijän aiheuttamaa ammattitautia. Työtapaturman yhdelle seuraukselle, henkiselle järkytysreaktiolle, kuitenkin säädetään laissa korvauksen edellytykset. – Uutena lakiin ovat tulleet traumatilanteet, joita voi tulla työpaikalla esimerkiksi väkivallan kohteeksi joutuvalle. Esimerkkinä voisi olla aseella uhattu kaupan kassatyöntekijä, joka ei enää uskalla mennä työhönsä, Timo Koskinen sanoo – Nähtäväksi jää jatkossa oikeusteitse, korvataanko esimerkiksi pitkäaikaisen työpaikkakiusaamisen seurauksena syntynyttä työkyvyttömyyttä. Korvaa – ei korvaa Ilkka Mattilan onnettomuudesta alkanut olkapään kipuilu jatkui kevään aikana ja seurasi aina uusia sairauslomajaksoja. Syy kipuun selvisi lisätutkimusten jälkeen: olkapäässä oli leikkaushoitoa vaativa jännevaurio. Leikkausaika oli jo sovittuna, kun vakuutusyhtiö vaati vielä magneettikuvauksen, varmistaakseen, että kipu todella johtui onnettomuudesta. Korvauspäätös tuli, mutta alkaneen kesälomakauden takia aika leikkaukseen järjestyi vasta elokuun lopulle. Vakuutusyhtiön tulee ensi vuodesta lähtien perustella korvauspäätöksissään aiempaa yksityiskohtaisemmin, miksi oikeutta korvauksiin ei vakuutusyhtiön mielestä ” Tavoitteena on helpottaa korvauskäytäntöjä.” Korvattavat vahinkotapahtumat Uusi työtapaturmaja ammattitautilaki sekä muutoslait 1.1.2016 alkaen: ? Työssä eli työnteon yhteydessä sattuneet tapaturmat korvataan aina ? Työntekopaikan alueella korvataan muukin kuin työssä sattunut tapaturma, jos toiminta ollut tavanomaista ? Työntekopaikan ulkopuolella ja etätyössä sattuvista tapaturmista erityissäännökset N äitä korvataan ? Työntekijä söi kahvitilassa omia eväitään. Salaatissa ollut kivi aiheutti hampaan halkeamisen. ? Ruokatauolla työntekijä meni pukuhuoneeseen hakeakseen tupakat. Pukuhuoneen lattian matto luisti alta ja työntekijä kaatui selälleen. ? Tupakoidessa työnantajan osoittamalla tupakointipaikalla työpaikan alueella työntekijä sai palovamman tulitikuista. ? Työpaikalla järjestetyissä pikkujouluissa työntekijä kompastui mattoon. N äitä ei korvata ? Työntekijä kuntoili tunnin työpaikan kuntosalilla työpäivän aikana työnantajan suostumuksella ja lopuksi putosi kuntopyörältä ? Työntekijä poikkesi viikonloppuna työpaikalle hakemaan jumppakassiaan ja kaatui työpaikan portaissa. TAPATURMALAKI Pauli Lauronen sai työpaikalla saunan lauteesta sääreensä tikun, joka ei irronnut omin voimin. Laurosen ottamasta kuvasta näkyy, että tikulla on mittaa kymmenisen senttiä. ole, vaikka jossakin lääkärinlausunnoissa on korvausta puoltavia seikkoja. Työtapaturmille ei tullut uuteen lakiin korvauskattoa eikä työntekijöille vakuutusmaksuosuutta, vaikka työnantajat näitä lainvalmistelussa vaativat. Ilkka Mattilan olkapään jänteet saatiin leikkauksella korjattua ja toipuminen pääsi viimein alkuun. Syyskuisena keskiviikkona loppui kantositeen käyttö, mutta työmatkatapaturmasta toipuminen ei vieläkään ole loppusuoralla, sillä seuraavana lauantaina Mattila joutui uuteen onnettomuuteen. Rattijuoppo ajoi väärällä kaistalla ja suoraan päin autoa, jossa Mattilan lisäksi oli kaksi muuta henkilöä. Turvatyynyt vaimensivat törmäystä, mutta eivät estäneet näkyviä ruhjeita ja venähdyksiä. Osa näistä tuntuu ja näkyy edelleen kehossa. – Vakuutusyhtiöillä riittää miettimistä, mitä hoitoa mistäkin vakuutuksesta korvaavat. Epäselvää on myös missä aikataulussa vahingosta aiheutuneet korvaukset saa. Sitä on kuitenkin turha jäädä pohtimaan, miksi nämä osuivat omalle kohdalle. Kuntoutuminen jatkuu, Mattila toteaa. ? P
20 | Paperiliitto 9/2015 JOHTAMINEN
Paperiliitto 9/2015 | 21 JOHTAMINEN Missä luuraavat hyvät pomot? Kotkamillisillä sanelu muuttui sopimiseksi omistajan vaihduttua, ja tehtaan henki parani. Paperiteollisuudessa joustava johtaminen on harvinaista. Teksti Tiina Suomalainen Piirros Elina Rajala M uutos tapahtui yhdessä yössä, kertoo Kotkamillsin pääluottamusmies Ville Ropponen. Omistajavaihdoksen myötä tehtaan johtaminen muuttui markkinoiden sanelemasta johtamisesta ”patruunamalliksi”. – Sanelupolitiikasta on siirrytty sopimispolitiikkaan, jossa työnantajapuoli kuuntelee työntekijöitä. Kun kanssakäyminen on rehellistä ja aitoa, syntyy myös luottamusta, Ropponen sanoo. Ropponen huomauttaa, että uuden omistajan ja johdon kanssa on työskennelty vasta puoli vuotta, mutta ainakin alku tuntuu hyvältä. Hyvällä johtamisella on kauaskantoisia vaikutuksia. Se heijastuu suoraan työpaikan ilmapiiriin ja työhyvinvointiin. Työmotivaatio kasvaa, työntekijät innostuvat kehittämään työtään ja kouluttautumaan, ja tuottavuus paranee. Parhaimmillaan syntyy win-win-win tilanne, josta hyötyvät sekä työntekijät, työnantaja että yhteiskunta. Rehti johtaminen motivoi Johtaminen sujuu joustavasti myös Stora Enson Sunilan tehtaalla. Pääluottamusmies Harri Heleniuksen mukaan yhteistyö tehtaalla on aina ollut hyvää, eikä voimakasta vastakkaisasettelua ole ollut. – Ihmisiä kuunnellaan herkällä korvalla ja asiat on saatu sovittua. Tämä näkyy erilaisten kyselyjen tuloksissakin. Kun Sunilan lopetuspäätös peruttiin marraskuun lopussa vuonna 2009, kahdessa viikossa kaikki olivat töissä, ja sellua tuli koneesta jo kuuden päivän kuluttua. Heleniuksen mielestä tässä tiivistyy Sunilan henki. – Kun ilmapiiri on hyvä, ihmiset ovat motivoituneempia. He ajattelevat enemmän omaa työtään ja sen kehittämistä. Kotkamillsillä uusi ote on näkynyt muun muassa siinä, että edellisen omistajan aikana toteutettujen isojen yt-neuvottelujen erimielisyydet on saatu sovittua, ilman liiton lakimiestä. Myös useita pitkiä määräaikaisuuksia on vakinaistettu. Koneasentajana työskentelevä Tomi Voutilainen on huomannut tehtaan ilmapiirin muuttuneen avoimemmaksi ja neuvottelevammaksi. – On tärkeää, että hyvät ja huonot asiat lyödään heti pöytään ja niistä keskustellaan rehdisti. Rehellisyyttä vaaditaan puolin ja toisin. Avoin keskustelu puhdistaa ilmapiiriä. Valtaa ja vastuuta kaikille Kotkamillsin patruunamalli-nimityksen otti käyttöön uusi toimitusjohtaja. Vaikka joil
22 | Paperiliitto 9/2015 JOHTAMINEN lekin patruunamalli saattaa kalskahtaa korvaan autoritäärisenä käskyttämisenä, paperiteollisuudessa patruunoihin liittyy positiivisia mielikuvia työntekijöistään huolehtivista pomoista. Millaisia sitten ovat Kotkamillsin uuden johtamisen periaatteet? – Vastuuta ja päätösvaltaa on delegoitu alemmalle tasolle. Kaikki esimiesportaat ja luottamusmiehet on otettu mukaan päätöksentekoprosessiin. Työntekijöiden päätösvaltaa työn suorittamisessa ja järjestelyissä on lisätty, tiivistää henkilöstöjohtaja Jyri Lippo. Lipon mukaan tavoitteena on toteuttaa niin avointa politiikka kuin mahdollista. Esimerkiksi uuden konelinjan organisaatio rakennettiin tiiviissä yhteistyössä työntekijäpuolen kanssa. Lopulliset päätökset teki kuitenkin työnantaja. Lippo huomauttaa, että valtuuttamalla ja vastuuttamalla työntekijöitä kustannustehokkuuteen tehdas on kesän ja syksyn aikana tehnyt tuotantoennätyksiä. Lähiesimiesten suurempi vastuu edellyttää Lipon mukaan sitä, että he oivaltavat hyvän perusjohtamisen tärkeyden eivätkä korosta omaa asemaansa. – Työntekijöitä on arvostettava ja hyvästä työsuorituksesta kiitettävä. Myös negatiivista palautetta pitää voida antaa. Toimitusjohtaja myös kannustaa meitä esimiehiä jalkautumaan työntekijöiden pariin. Syyttelyä ja epärehellisyyttä Työpaikkoja, joilla johtaminen saa kiitosta, ei ole vilisemällä paperiteollisuudessa. – Johtamisen kehittäminen on jäänyt paperitehtailla lapsipuolen asemaan. Hyvää johtamista ja ihmisten huomioonottamista on vähän, sanoo Paperiliiton vastaava lakimies Juha Koivisto. Työterveyslaitoksen kehittämispäällikkö Jaana Lerssi-Uskelin huomauttaa, että teollisuudessa johtamisella on vahvat perinteet, ja perinteiden uudistaminen on vaikeampaa. – Iso laiva kääntyy hitaasti. Muilla aloilla on jo siirrytty sanelupolitiikasta kohti uudenlaista johtamista. Moni paperityöläinen muistelee ilmapiirin koventuneen kymmenisen vuotta sitten. Koivisto pystyy sanomaan tarkan ajankohdankin. Kesällä 2005 SCA Nokialla teki ensimmäiset kovat irtisanomiset. Se toi mukanaan epävarmuutta töiden jatkumisesta. Paperiliitto reagoi tuolloin mielenilmauksella, jonka työtuomioistuinkäsittelyä varten liitto antoi seuraavan vastauksen: "Vuoden 2006 aikana useissa paperiteollisuusyrityksissä käydyt yhteistoimintaneuvottelut olivat herättäneet alan työntekijöissä huolestuneisuutta. Neuvotteluissa työnantajapuolen edustajat olivat pitäneet yksiselitteisesti kiinni neuvottelujen alussa määritellyistä työvoiman vähentämisen henkilöluvuista. Työntekijöiden edustajien esitykset vaihtoehtoisista toimintamalleista oli sivuutettu." Halua onnistua ja kuunnella Kirkniemen Sapessa pääluottamusmies Harri Lindholm on urallaan nähnyt monenlaista neuvottelukulttuuria, sekä hyvää että huonoa. – Huono johtaminen tarkoittaa pahimmillaan sitä, että ilmapiiri tulehtuu puolin ja toisin ja epäluottamus johdon ja työntekijöiden välillä kasvaa. Tällaisessa tilanteessa osapuolet kaivautuvat poteroihinsa ja yhteistyö vaikeutuu. Työntekijät kokevat, että heidän paikalliset ehdotuksensa tyrmätään, vaikka työntekijöiden mielestä ehdotuksilla vietäisiin asioita eteenpäin ja saavutettaisiin säästöjä. Tällaisessa ilmapiirissä tehtyjen sopimusten noudattamiseen liittyvät riskit kasvavat. – Toisaalta Kirkniemestä tulee heti mieleen yksi osasto, jolla työnantajaja työntekijäpuoli ovat ainakin tähän asti saaneet tulosta aikaan. Sopimuksia on noudatettu tarkasti, olivat ne sitten suullisesti tai kirjallisesti tehtyjä. Tähän ei olisi päästy ilman molemminpuolista luottamusta. Kun homma toimii, niin molemmilla puolilla on halua onnistua ja kuunnella, ajatellaan, että se en ole ainakaan minä, joka tämän homman tyrii, Lindholm toteaa. Lindholm haaveileekin työpaikasta, jossa palautteen antaminen ja vastaanottaminen olisi jokapäiväistä ja keskeisenä tavoitteena olisi onnistua kaikilla mittareilla. – Savu nousisi piipusta ja jokainen lähtisi töistä kotiin sillä ajatuksella, että omalta osaltani tein kaiken niin hyvin kuin osasin. Katse lähiesimiehiin Lerssi-Uskelinin mainitsema uudenlainen johtaminen tarkoittaa sitä, että valtaa ja vastuuta siirretään työntekijöille. Tällaista johtamista on saatu maistaa ruotsalaisomisteisella BillerudKorsnäsilla. Työntekijöille on annettu vaikutusvaltaa, eikä jokaista asiaa ole tarvinnut erikseen vääntää. – Mahdollistava johtaminen tarkoittaa sitä, että ei sanella ylhäältä alas, vaan että vastuu on yhteinen. Johtajan tehtävä on antaa vastuuta työntekijöille ja työntekijöiden tehtävä on ottaa vastuuta omasta työstään. Johtamisessa ei ole kyse rakettitieteestä, vaan arjen asioista. Lerssi-Uskelinin mukaan johtajan tärkeitä tehtäviä ovat muun muassa kuuntelu ja läsnäolo. – Lähiesimiehet ovat ratkaisevassa asemassa. Ylimmän johdon on annettava heille mahdollisuus johtaa, mutta heillä on myös oltava uudenlaisen johtamisen taitoja. Johtamisen opintoihin olisi satsattava jo niissä oppilaitoksissa, joista valmistutaan lähiesimiestyöhön. Paperitehtailla tilanne on tuttu. Moni valittaa, että esimiehiltä puuttuu vuorovaikutustaitoja. – Tyyli voi pahimmillaan olla sellainen, että minä sanon, sinä tottelet. Jokainen voi miettiä, miten tämä vaikuttaa henkilön haluun kehittää työtään, Juha Koivisto huomauttaa. Lerssi-Uskelin uskoo, että johtaminen muuttuu hiljalleen myös teollisuudessa. – Kun johtaminen on mahdollistavaa, on töissä kiva olla. Se on se peruskivi. ? P ” Kun homma toimii, niin molemmilla puolilla on halua onnistua ja kuunnella.” Ville Ropponen, Kotkamills Harri Lindholm, Sappi Kirkniemi Harri Helenius, Stora Enso Sunila KENTÄLLINEN RUUMIITA?
KENTÄLLINEN RUUMIITA? Mi tä m iel tä ol et ? tw iit ta a #k uo lem an ke nt at Qatarin vuoden 2022 MM-kilpailut aiotaan pelata kuumuuden takia talvella. Kisapaikkoja rakentavat siirtotyöläiset joutuvat työskentelemään ympäri vuoden pitkiä päiviä. Heillä ei ole mahdollisuuksia vaikuttaa olosuhteisiinsa. Yli 500 siirtotyöläistä kuolee vuosittain. Yleisin kuolinsyy on ylirasituksen aiheuttama sydänkohtaus. Qatar on maailman rikkain maa. Maailman hienoimmat stadionit on mahdollista rakentaa reilulla pelillä. FIFAn seuraava puheenjohtaja valitaan helmikuussa. Nyt on aika vaatia muutosta. Toimi nyt. Allekirjoita vetoomus: vahvantehtava.fi/Qatar/, Facebook.com/vahvantehtava Jalkapallokentälle mahtuu 4 000 ruumisarkkua. Qatarissa siirtotyöläiset rakentavat MM-kilpailujen ylellisiä kisapaikkoja äärimmäisen huonoissa olosuhteissa ja ilman ihmisoikeuksia. Nyt kenttä on jo puolillaan.
24 | Paperiliitto 9/2015 PAPERIDUUNARIN MAAILMA ? Ikä: 40 ? Asuinpaikka: Istanbul, Turkki ? Ammatti: Työtön paperityöntekijä, paluumuuttaja, entinen ravintolayrittäjä ja ravintolatyöntekijä, kirjanpitäjä. ? Asunut: Saksassa ja Suomessa. ? Koulutus: Merkonomi. ? Perhe:Vaimo Melike ja 6-vuotias poika Selim Hasan Gezer TURKKI Teksti ja kuva Ömer Acar T yöttömyys on antanut minulle mahdollisuuden kasvaa ihmisenä ja panostaa perhe-elämääni. Tarttuisin silti heti mahdollisuuteen, jos minulle tarjottaisiin työpaikkaa. Jouduin viime vuonna lomautetuksi, kun tuotantolaitoksemme Istanbulissa lopetettiin ja tuotanto siirrettiin keskimaahan Konyan kaupunkiin. Turkissa paperialan tuotanto on siirtymässä yhä enemmän syrjäseuduille. Olen ymmärtänyt syyn olevan säästöpaineissa, sillä tiheään rakennetuissa kaupungeissa tuotantolaitosten ylläpito on kallista. Ennen olin töissä keskimäärin kymmenestä kahteentoista tuntia päivässä ja aikaa ei jäänyt juuri muuhun. En nähnyt perhettäni juuri muuten kuin viikonloppuisin ja ystävyyssuhteeni olivat jäissä. Tällä hetkellä perhe-elämämme kukoistaa ja sosiaaliset suhteeni ovat ihan eri tasolla. Toki tiedän, että tämä ei voi jatkua näin. En halua kuvitella eläväni ikuisesti opettajana työskentelevän vaimoni ansioiden turvin, vaan minun on pakko saada työpaikka pian. Kun lapsemme alkaa käydä koulua, tulee lisäkustannuksia lukuvuosimaksuista ja opiskelutarvikkeista (toimittajan huomautus: Turkissa kaikki peruskoulut eivät ole ilmaisia). Ramadanin aikana haluaisin pöyTyöttömyys ei lannista Olen työskennellyt paperialalla eri tehtävissä yli kymmenen vuotta, mutta nyt kulutan aikaani kaupungin puistossa vaimoni ja poikani kanssa. Istanbul Turkissa yhteisöllisyys on tärkeää. Ystävien tapaaminen on tärkeää Hazan Gezerille (vas.). ” Meillä Turkissa yhteisöllisyys on suuri osa arkeamme.” tiimme muutakin kuin kanaa ja vihanneksia. Meillä Turkissa yhteisöllisyys on suuri osa arkeamme. Se saa minut katsomaan tulevaisuutta optimistisesti. Tiedän, että vaikka en työllistyisi pian tehtaalle, minulle aukenisi paikkoja, joissa voisin hyödyntää kokemustani kirjanpitäjänä tai vaikka kokkina. Minulla on ollut paljon ystäviä samassa tilanteessa ja ahkerimmat ovat työllistyneet uudestaan pienellä vaivalla. Tällä hetkellä olen kuitenkin elämääni tyytyväinen, koska tiedän tilanteeni olevan väliaikaista.? P
Paperiliitto 9/2015 | 25 Teksti Mari Schildt Kuva Miisa Kaartinen J otenkin on vakiintunut, tämä tilanne. On vakityö, vakiperhe ja vakiasunto. Ei ole enää semmoisia mahdottoman isoja haaveita, että pitäisi lähteä vaikka opiskelemaan. Tykkään, että elämä on uomissaan. Sellainen ihan tyytyväinen olen. Olisi ollut ehkä parempi, jos nuorempana olisi opiskellut enemmän. Rohkeammin olisi voinut lähteä muuallekin. Mutta se taitaa olla luonnekysymys. Tykkään vakaasta meiningistä: että ei koko ajan muuteta asuntoa ja kuvioita. Olen rauhalliseen tyytyväinen. Ehkä se on hyvä näin. Työturvallisuuskoulutuksessa olin juuri. Kouluttaja sanoi lopussa, että ainoa, johon voit vaikuttaa, on oma itsesi. Näin kun vanhemmaksi tulee, niin huomaa, että kaikkiin asioihin ei kannata puuttua. Nuorena sitä sanoi kärkkäämmin. Nyt osaa jo hyväksyä, että ihmiset ovat erilaisia, ja kaikilla on joskus huono päivä. Ymmärrys on kasvanut. Koitan itsekin käyttäytyä niin, että en pilaisi ilmapiiriä. Tässä vaiheessa myös huomaa, että pärjää ja osaa. Nuorempana sitä jännitti, että miten suoriutuu, ja kuinka ne hommat menevät. Nyt on ammattitaitoa, ja pystyy ratkaisemaan ongelmatilanteita. Ei ole semmoisia paineita suoriutumisesta töissä. Jos tekee virheen, niin ei se mitään; seuraavalla kerralla paremmin. Siksi kokemus on kokonaisvaltainen juttu. Joillain voi olla paremminkin, mutta niitäkin on, joilla asiat ovat huonommin. Minä olen tyytyväinen, että on hyvä työpaikka ja toimeentulo, hyvät ihmissuhteet ja harrastukset. Ei elämän tarvitse olla tositeeveetä, eikä muuta ihmeellistä. Tuttua ja turvallista, se on hyvä. ? P Risto Pääkkö on sinut itsensä ja muiden kanssa. Vakaa meininki Sarjassa lukijat kertovat itsestään. Risto Pääkkö, 44, on kyröskoskelainen kartonkikoneen prosessinhoitaja Metsä Board Kyrossa. Tunnetko paperiliittolaisen, jonka tarinan haluasit lukea tällä palstalla? Ilmianna hänet meille: tiedotus@paperiliitto.fi. PARASTA ELÄMÄSSÄ ? Risto Pääkkö on tyytyväinen rauhalliseen elämäänsä. Myös Missekissa auttaa Reettaa läksyjen teossa.
26 | Paperiliitto 9/2015 HIOMO Teksti Tiina Suomalainen L uottamusmies Keijo Karhu palasi töihin UPM:n Tervasaaren tehtaalle vuorotteluvapaaltaan kuukausi sitten. Ensimmäiset työviikot ovat menneet viimeisen puolen vuoden tapahtumia päivittäessä. Laitosmiehenä työskentelevä Karhu on kunnossapidon, sisäisen kuljetuksen ja tukitoimien työntekijöiden luottamusmies. – Piirit muuttuivat 2009, ja osastojen luottamusmiesten määrä väheni neljään. Itse joudun olemaan tekemisissä kolmen eri tuotantoinsinöörin kanssa. Lokakuun viimeistä viikkoa värittivät neuvottelut eläkkeelle siirtyvän työntekijän palkasta. – Kyse on siitä, että kunnossapidossa ja automaatiossa palkka nousee henkilökohtaisesti eikä työtehtävän mukaan kuten paperikoneen vakansseissa. Kun kunnossapidon työntekijä jää eläkkeelle, yhteisestä potista jaetut palkankorotukset lähtevät hänen mukanaan. Mielestämme tästä osuudesta osan kuuluisi palautua kunnossapidolle käytettäväksi seuraaviin ryhmäja porraskorotuksiin. Karhu ei usko, että asiasta päästään yhteisymmärrykseen työnantajan kanssa. – Vaikuttaa siltä, että työnantaja on valmis paikalliseen sopimiseen vain, jos kyseessä ovat säästöt tai työehtojen heikentäminen. Jos on kyse epäkohdan poistamisesta, paikallinen sopiminen ei pädekään. Viikkoon mahtui myös työsuojeluvaltuutettujen ehdolle asettamista, Paperiliiton hallituksen kokouksen pöytäkirjojen lukemista ja osasto 45:n hallituksen kokousta. Karhu tekee luottamusmieshommiaan töiden salliessa ja ruokatunneilla. Työsuojeluvaltuutettu Juha Kärkkäinen halusi tietää, millainen ilmapiiri työnantajan ja työntekijöiden välillä vallitsee. – Ilmapiiri voisi olla huomattavasti parempi. Mitättöminkin asia on pitkien ja mutkaisten neuvottelujen tulos, vastaa Karhu. Karhun kysymys seuraavalle haastateltavalle: – Mitä riskejä näet siinä, jos ensimmäinen sairauslomapäivä muuttuu palkattomaksi? ? P ” Ilmapiiri voisi olla huomattavasti parempi.” Kovaa vääntöä Palsta kertoo luottamushenkilöiden työpäivästä LUOTTAMUKSELLA Keijo Karhu ? Osaston luottamusmies UPM:n Tervasaaren tehtaalla. Laitosmies. ? Työntekijöitä lm-alueella 50. Keijo Karhu tekee luottamusmieshommiaan töiden salliessa ja ruokatunneilla. Tuntuuko, että vuorokauteen tarvittaisiin lisää tunteja? Viekö arki voimat? Asiantuntijat neuvovat, miten elämänsä saa taas omiin käsiin. Teksti Susanna Chazalmartin Piirros Vuokko Keiski Puhtia arkeen Teppo Työteliäs, 52 Teppo on kahden teini-ikäisen lapsen isä ja töissä esimiestehtävissä. Hänen ongelmanaan on liika työnteko, perhe valittaa ettei isä ole kotona läsnä. Ikääntyneet vanhemmatkin vaatisivat enemmän huomiota. Mutta mitä tehdä, kun Teppoa tarvitaan myös työpaikalla eikä Teppo oikein osaakaan muuta? T epon kannattaa nyt pysähtyä vakavasti pohtimaan omia arvojaan. Yhteisen ajan rajallisuuden ymmärtäminen olisi se ensimmäinen asia. Joku mukava yhteinen tekeminen lasten kanssa olisi hyvä väylä lähentää välejä nyt, kun lapset ovat vielä lähellä. Ehkä isä voisi käydä lasten kanssa tekemässä vanhempiensa lumityöt tai keksiä jonkun muun yhteisen projektin. Tepon itsetunto tuntuu riippuvan suurelta osin töistä, vaikka hänestä olisi varmasti paljon muuhunkin. Löytäisikö hän arjesta jotain sellaista tekemistä, mistä saisi onnistumisen tunteita? Onhan parisuhde hyvällä tolalla? Jos ei, niin se olisi hyvä hoitaa kuntoon ennen kuin on liian myöhäistä. Teppo on varmasti arvostettu työssään, mutta korvaamaton hän ei ole. Isänä ja poikana hän sen sijaan on korvaamaton, eikä vaimokaan varmasti häntä pistä pahakseen. Työpaikalla Teppo voisi jutella esimiehensä kanssa tehtävistään. Jos ylitöitä on jatkuvasti ja työ kuormittaa liikaa, työnkuvaa on ehkä aiheen terävöittää. Iltaisin Tepon kannattaa kokeilla sähköpostipaastoa ja keksiä tilalle jotain mielekästä tekemistä, mikä saa ajatukset pois työasioista. Viedä vaikka vaimo tanssikurssille! Niina Nuutunut, 43 Niina on kolmen lapsen äiti, joka tekee miehensä tavoin kolmivuorotyötä tehtaalla. Hän on huomannut väsyvänsä entistä pahemmin yövuorojen jälkeen. Puhtia ei tunnu löytyvän vapaapäivinäkään. Liikuntaa Niina ei ole harrastanut koko aikuisikänä, sillä aikaa ei tunnu löytyvän. Tärkeintä Niinalle on, että lapset voivat harrastaa ja he voivat hyvin. Mistä Niina löytäisi lisätunteja ja tarmoa omasta hyvinvoinnista huolehtimiseen? H ienoa, että Niina on itse huomannut hälytysmerkit, jotka kertovat kuormittumisesta. Tämä on hyvä hetki pysähtyä tarkastelemaan omaa tilannettaan ja tekemään korjaavia suunnitelmia. Ihan ensimmäiseksi Niinan tulisi tajuta, ettei uupunut ja kaikkensa antava äiti ole kenenkään etu. Happinaamari on laitettava ensin omille kasvoille, vasta sitten voi todella auttaa muita. Niinan kannattaisi miettiä mikä tai ku
Paperiliitto 9/2015 | 27 HIOMO ka antaa hänelle voimia, ja hakeutua sen pariin. Ehkä joku vanha rakas harrastus, jonka voisi elvyttää, tai ystävä, jonka kanssa voisi tavata useammin. Virkeystason nopeaan nostamiseen liikunta on hyvä ensiapu. Kun sopii kävelylenkistä kaverin kanssa etukäteen, tulee varmemmin lähdettyä. Ehkä sopiva lenkkikaveri löytyisi samasta työvuorosta, sillä tavalla aikataulut olisi helpompi sovittaa yhteen. Perheenkin voisi yrittää saada mukaan ulkoilemaan, vaikkapa patikoinnin tai marjastuksen merkeissä. Yhteisistä tekemisistä voisi päättää viikoittaisessa perhepalaverissa. Pienet tai isot yhteiset haaveet voisivat myös tehdä terää koko perheelle. Näiden lisäksi pitäisi muistaa vaalia parisuhdetta. Kahden vuorotyöläisen arjessa yhteisiä hetkiä on varmasti vähän, joten niihin vähiin kannattaa satsata. Miehen kanssa voisi olla myös aiheellista käydä läpi perheen työnjakoa. Esimerkiksi lasten harrastuksiin vienti voisi jakautua tasaisemmin. Kannattaa myös muistaa, että lasten harrastusaika mahdollistaa myös Niinan ja hänen miehensä liikuntahetken, yhdessä tai yksin. Jani Joutilas, 25 Jani on perheetön, vuorotyötä tekevä nuori mies. Janin rytmi on totaalisen sekaisin hän valvoo yöt ja nukkuu päivät, silloin kun ei ole töissä. Elämästä tuntuu puuttuvan ryhti ja mielekkyys. Vapaa-aika kuluu tietokoneella ja sisätiloissa, kavereitakaan ei oikein ole. Mistä ryhtiliike Janin elämään? V oi Jani Jani. Jos löysäily on vain ohimenevä vaihe, ei ongelmaa välttämättä ole. Protestanttinen työetiikka saa meidät ajattelemaan, että joutilaisuus on syntiä, vaikka eihän se välttämättä niin mene. Jani voisi kuitenkin miettiä, minkälaista elämää hän haluaisi elää viiden tai kymmenen vuoden päästä. Jos mielikuva on kaukana tämän hetken tilanteesta, Janin kannattaisi alkaa tehdä pieniä ryhtiliikkeitä elämässään. Hän voisi esimerkiksi päättää, ettei katsele televisiosta ihan mitä tahansa soopaa ihan vain valvomisen ilosta. Vuorotyö asettaa omat haasteensa rytmin löytymiselle, mutta nukkumaanmenoajat olisi tärkeää saada jollain tasolla järkeviksi. Janin kannattaisi myös miettiä esimerkiksi ammatinvalintapsykologin kanssa onko toiveitaan ja kykyjään vastaavassa työssä. Nyt tulee tunne siitä, että Jani on vain ajautunut tilanteeseensa, ilman että olisi voinut suuremmin vaikuttaa siihen itse. Tällöin on vaarana se, että kontrolli omasta elämästä lipeää muillakin osa-alueilla. Joku huolehdittava, vaikka sitten viherkasvi tai lemmikkieläin, ellei tyttökaveria tähän hätään löydy, voisi tehdä Janin elämälle hyvää. Ja ihmisille kannattaisi ehdottomasti puhua myös virtuaalimaailman ulkopuolella. Sosiaalisia kontakteja ja liikunnan iloa Jani voisi etsiä vaikka sählytreeneistä. Asiantuntijoina Työterveyslaitoksen kehittämiskonsultit Anna Vanhala ja Tommy Larvi, joiden kirjoittama opas "Voimaa arkeen" kuuluu Sosiaalija terveysministeriön ja Työterveyslaitoksen Työ ja perhe-elämän -ohjelmaan. Kirja julkaistiin marraskuussa. Lisätietoja ohjelmasta www.tyojaperhe.fi. Teppo on varmasti arvostettu työssään, mutta korvaamaton hän ei ole.
28 | Paperiliitto 9/2015 HIOMO Jukka Koskinen J älleen on kahlattu läpi syyskuun ja repaleisen lokakuun. Nyt katu täyttyy myös maahantulijoiden askelista, on marraskuu. Illoin kynttilät kodeissa syttyy, käymme kohta joulun viettohon ja taivahalle syttyy juuri tähti kirkas, tähti suuri. Ei vähään aikaan etsitä valtaa, loistoa, eikä kaivata kultaakaan. Arkihuolet heitetään syrjään, jos sattuu vapaata jouluna. Luntakin saattaa olla tulvillaan raikas talvisää. Petterit punakuonoineen kulkunsa suuntaa perinteisiä pikkujouluja viettämään. Kaipa jossain virmoissa vielä niitä vietetään? Jouluruokaa Sika-na, kattilat täynnä puuroo ja juomaakin tarjoo kunnon väki alaisilleen. Jossain vaiheessa sitä ollaan niin äidin porsaita kaikki, saattaa joltakin joulupukilta illan mittaan soihdut sammua. Kotimatkaa pikkujouluista ehkä hidastavat hanget korkeat nietokset, kun suunnataan eri vaiheiden jälkeen kulkuset kilisten kotiin. Aamulla pienet tiu`ut helkkää jossain päin kehoa, koska juhla se oli taas verraton ja tuli oltua niin tip tap. Olkaa hiljaa, hiljaa, vaikka joulunkellot kuinka kajahtais. Enkeli taivaankin tuumaa, että jo oli melkoinen rekiretki. Ja kun työhyvinvoinnin edistämisjuhlaa on vietetty, niin töissä on sitten mukava muistella villiä melskettä helinää helskettä. Kukaan ei sittenkään ”joutunut” nukkumaan heinillä härkien kaukalon. Niin päättyy pikkujouluaika, vaik` ei kenkään sois ja iso joulu saapuu pirtteihin pienoisihin. Onkos silloin maassa hanki ja järvet jäässä vai tullut kesä talven keskelle? ? P Joulua tunkee TARKKAILIJA Käytöntarkkailija ja ammattiosasto 19:n sihteeri Anri Mäkynen työskentelee Kymillä Kuusanniemessä. Tällä palstalla Mäkynen on tietävinään mistä kirjoittaa. Iso joulu saapuu. P aperiliitto järjestää jäsenille perheineen huvipuistotapahtuman lauantaina 11.6.2016 Kouvolan Tykkimäellä. Huvipuisto laitteineen on vapaasti käytettävissä koko päivän. Tykkimäki on varattu paperiliittolaisten yksityiskäyttöön kello 10-15. Tämän jälkeen huvipuisto avautuu muillekin vieraille, mutP aperiliitto täyttää ensi vuonna 110 vuotta. Juhlavuoden aikana jäsenistölle on tarjolla erilaisia tilaisuuksia juhlistaa tätä merkkipaalua. Jotta tiedot näistä tapahtumista tavoittaisivat sinut, nyt on oikea hetki käydä päivittämässä jäsentiedot ajantasalle eAsiointipalvelussa. Jouluaattoon 24.12. mennessä tietonsa päivittäneet osallistuvat 200 euron lahjakortin arvontaan. Päivitä jäsentietosi sähköisesti pankkitunnuksillasi eAsiointipalvelussa osoitteessa: www.paperiliitto.fi/ easiointipalvelu. ? P Älä missaa tärkeitä asioita Tykkimäellä järjestetään Paperiliiton jäsentapahtuma lauantaina 11.6.2016 Huvipuistopäivä! ta on paperiliittolaisten käytettävissä huvipuiston sulkemisaikaan klo 20.00 asti. Tapahtumaan voi osallistua Paperiliiton jäsen ja hänen puolisonsa sekä samassa taloudessa asuvat lapset. Paperiliittolainen voi ottaa mukaansa myös lastenlapsiaan. Ilmoittautuminen tapahtumaan alkaa alkuvuodesta 2016. Seuraa ilmoittelua Paperiliittolehdestä, liiton wwwja Facebook-sivuilta. ? P Jouluaattoon 24.12. mennessä tietonsa päivittäneet osallistuvat 200 euron lahjakortin arvontaan.
Paperiliitto 9/2015 | 29 HIOMO Palsta kertoo vanhan kuvan herättämiä tarinoita. Paperiliitto-lehti alkoi ilmestyä vuonna 1959 VANHA KUVA KERTOO 54 VUOTTA SITTEN Teksti Reima Kangas K emin Karihaaran ensimmäinen teollisuuslaitos oli norjalaisyhtiön höyrysaha. Kemiyhtiö aloitti toimintansa vuonna 1893 Trävaruaktiebolaget Kemi -nimisenä. Yhtiö rakensi Pajusaaren sulfiittiselluloosatehtaan 1916–1919 ja sulfaattiselluloosatehtaan 1927–1929. Kemiyhtiön työläiset aloittivat puumassateollisuuden työntekijäin järjestäytymisen Pohjois-Suomessa varsin myöhään, vuonna 1927. Jonkinasteisesta taloudellisesta noususta huolimatta työväestön elintaso oli heikko eikä Kemiyhtiön työläisillä ollut mitään organisaatiota, jonka avulla ajaa yhteisesti etujaan. Järjestäytymiseen antoi virikettä Etelä-Suomesta muuttanut Edward Järvi, joka oli paperiteollisuuden työntekijäliiton jäsen ja työskenteli Kemiyhtiön voimalaitoksella. Hänen kerrotaan keskustelleen työtovereidensa kanssa usein järjestön perustamisesta, mutta asia oli uusi eikä se nopeasti ottanut tulta. Varovaisuuteen oli varmasti syynä myös perinteinen “herran pelko”, olihan Kemiyhtiö ollut ja oli edelleen Lapissa mahtitekijä, jonka sanottiin olevan Jumalankin yläpuolella. Vähitellen järjestön perustamispäätös sai sen verran kannattajia taakseen, että perustava kokous päätettiin pitää tammikuun 31. päivänä 1927. Kokouspaikkana oli Karihaaran työväentalo. Kaikki eivät olleet sitä mieltä, että osasto olisi pitänyt heti perustaa. Esitettiin jonkinlaisen työryhmän perustamista tutkimaan itse osaston perustamiseen liittyviä asioita ja toimintamahdollisuuksia. Kokouksen päätökseksi tuli kuitenkin perustaa ammattiosasto ja se sai nimekseen Karihaaran Selluloosatehtaan työväen ammattiosasto n:o 46. Nykyään nimenä on Kemin osasto 33. ? P Onko sinulla paperiliittolaisista tai -teollisuudesta kertova vanha kuva? Lähetä toimitukseen kuva ja siihen liittyvät tiedot. Muista laittaa myös yhteystietosi. Pohjois-Suomen paperiteollisuuden järjestäytyminen alkoi Kemin Karihaarassa. Pohjois-Suomi järjestäytyy Kirjoituskone ja kymmenen paria uusia jalkineita. Siinä saalista, jota toisinaan löytyi Paperinkeräyskeskus Oy:n lajitteluhihnalla paperin seasta. Yrityksellä oli arvokkaampien tavaroiden varalta jopa oma löytötavaratoimisto. Jätepaperin varsinainen lajittelu tapahtui koko salin kiertävän liukuhihnan ääressä. Kelvollisen jätepaperin joukosta piti saada tarkasti eroteltua muovit, tervapaperi sekä lakatut ja parafinoidut paperit. Yhtiön palveluksessa oli noin 100 henkeä, joista yli puolet naisia. Helsingissä sijaitsevalla lajittelulaitoksella oli tuolloin 10 paalauskonetta. Vuonna 1960 talteen otettiin 78000 tonnia jätepaperia eli noin neljännes käytetystä paperista ja kartongista palautettiin keräyksen kautta teollisuuden raaka-aineeksi ? P Raaka-aine kiertoon Jyväskylän osasto 12 Perinteinen jouluruokailu ma 7.12. klo 15-18 Viitaniemen ammattioppilaitoksen Oppilikassa. Sitovat ilmoittautumiset viimeistään to 3.12. ensisijaisesti Hannu Simonaholle p. 0400 935 917 tai Eero Kyrönlahdelle p. 040 570 4719, toissijaisesti Viljo Hokkaselle 040 744 3900. Turun osasto 24 Perinteinen jouluruokailu la 12.12. klo 18.00 alkaen Ravintola Teinissä, Uudenmaankatu 1. Työssäkäyvät jäsenet 15 €, muut 10 €. Ilmoita viimeistään 5.12. Seijalle p. 050 465 9608. OSASTOT SILPPUA Ensi vuoden alusta alkaen paperiliittolaiset saavat majoittuessaan Hotelli Levitunturissa henkilökohtaisesta majoitushinnasta 50 % alennuksen. Myös samaan talouteen kuuluvat 6–14-vuotiaat lapset saavat 50 % alennuksen majoittuessaan samaan huoneeseen. Alennus myönnetään normaalista huonehinnasta, tarjoushinnoista ja esimerkiksi puolihoitopakettien majoitusosuudesta. Jäsenalennus myönnetään vain Hotelli Levitunturiin suoraan tehdyistä ja maksetuista varauksista – otathan yhteyttä joko puhelimitse tai sähköpostilla. www.hotellilevitunturi.fi P aperiliiton uusia jäsenkortteja on postitettu marraskuun alusta lähtien. Kortti on voimassa vuosina 2016 ja 2017. Kortilla saat osoitettua jäsenyytesi aina tarvittaessa. Saat sillä muun muassa jäsenalennuksen Teboilhuoltamoiden polttoaineista. If-logo kertoo, että jäsenetuihisi kuuluu myös Liittovakuutus eli vapaaajan tapaturmaja matkustajavakuutus. Lisätietoja jäseneduista saat kortin mukana tulevasta Sinun etusi -esitteestä ja osoitteesta paperiliitto.fi Jos olet jäsen, etkä ole saanut uutta korttia postitse joulukuun loppuun mennessä, ota yhteyttä Paperiliiton jäsenrekisterinhoitajiin. Tilaa jäsenkortti myös kännykkään Jäsenkortin saat myös sähköisenä kännykkääsi. Mobiilijäsenkortin voit tilata liiton nettisivujen eAsiointipalvelussa. Mobiilijäsenkortti on yhtä virallinen kuin muovinenkin kortti. Teboilin alennuksen saamiseksi tarvitset edelleen kuitenkin muovisen jäsenkortin. ? P Uusi jäsenkortti postitettu ? Uusi jäsenkortti saapuu postissa. Enemmän alennusta Hotelli Levitunturilta
30 | Paperiliitto 7/2015 TYÖTTÖMYYSTURVA MUUTTUU Hallitus uudistaa sosiaalija työttömyysturvaa vuoden 2017 alusta. Muutoksia on tulossa työttömyysturvan kestoon, omavastuuaikaan ja korotusosiin. Työttömyysturvan leikkauksia valmistellut työryhmä on antanut ehdotuksensa työttömyysturvalakiin vuoden 2017 alussa tulevista muutoksista. Ehdotuksen mukaan ansiopäivärahaa voitaisiin jatkossa, maksaa enintään 400 päivää ajalta nykyisen 500 päivän sijaan. Niille henkilöille, joilla on alle kolmen vuoden työhistoria, voitaisiin maksaa ansiopäivärahaa enintään 300 päivältä. Lisäksi työttömyyden alussa asetettava omavastuuaika pitenisi viidestä päivästä seitsemään päivään. Ehdotuksen mukaan myös työllistymistä edistävien palvelujen ajalta maksettava korotusosan taso laskisi ja pitkän työuran perusteella ei enää maksettaisi korotusosaa. LISÄPÄIVILTÄ ELÄKKEELLE? Työtön voi jäädä vanhuuseläkkeelle jo 62-vuotiaana lisäpäivien perusteella. Pitkäaikaistyötön voi saada vanhuuseläkkeen 62-vuotiaana ilman varhennusvähennystä. Oikeus vanhuuseläkkeeseen koskee työtöntä, joka on täyttänyt 62 vuotta ja on saanut työttömyyspäivärahaa lisäpäiviltä eläkkeen alkamista edeltävän kuukauden aikana vähintään yhdeltä päivältä. Eläke voi alkaa hakemista seuraavan kalenterikuukauden alusta. Sitä ei saa takautuen. Esimerkiksi, jos täytät 62 vuotta joulukuussa 2015 ja haluat, että eläke alkaa tammikuun 2016 alussa, tulee eläkehakemuksesi olla työeläkelaitoksessa tai Kelassa joulukuun loppuun mennessä. Esimerkiksi, jos täytät 62 vuotta joulukuussa 2015, mutta 500 päivää täyttyisi vasta 11.2.2016, voit jäädä eläkkeelle aikaisintaan 1.3.2016 alkaen. Hakemuslomakkeen vanhuuseläkettä varten saat työeläkelaitoksesta tai Kelasta sekä näiden internetsivuilta. Eläkehakemuksen voit jättää työeläkelaitokseen tai Kelaan. LISÄPÄIVÄTODISTUS Lisäksi eläkkeenhakijan on pyydettävä työttömyyskassasta lisäpäivätodistus. Todistus tulee toimittaa työeläkelaitokselle ja Kelalle. Mikäli haet eläkettä 1.1.2016 alkaen, työttömyyskassa voi antaa todistuksen lisäpäivistä sen jälkeen, kun sinulle on maksettu päivärahaa joulukuulta 2015 vähintään yhdeltä päivältä (1.12.). Esimerkiksi jos haet työttömyyspäivärahaa kalenterikuukausittain ja haluat jäädä eläkkeelle 1.1.2016, täytä marraskuun hakemukseen yksi päivä lisää. Eli täytä hakemus ajalta 1.11.–1.12.2015 ja merkitse lisätietoihin pyyntö lisäpäivätodistuksesta. Työttömyyskassa lähettää lisäpäivätodistuksen kotiosoitteeseen sen jälkeen, kun 1.12. päivä on maksettu. Voit hakea eläkettä eläkelaitoksen antamien ohjeiden mukaan jo aiemmin. Kun saat työttömyyskassasta lisäpäivätodistuksen, toimita se eläkelaitokselle liitteeksi eläkehakemukseesi. Lisätietoa vanhuuseläkkeestä voit kysyä omasta työeläkelaitoksesta. Lisäpäivätodistuksesta saa tietoa työttömyyskassasta. Huomaa: Työttömän oikeus vanhuuseläkkeeseen 62-vuotiaana poistuu vuonna 1958 ja sen jälkeen syntyneiltä. Yhteystiedot Työttömyysturva-asiat Paperityöväen Työttömyyskassa ma–pe klo 9.00–12.00 Puhelin: 0800 07089 (soittajalle maksuton) Sähköposti: tyokassa@paperiliitto.fi Käytä henkilötietojen lähettämiseen suojattua sähköpostia. Linkki työttömyyskassan sivuilla www.paperiliitto.fi/tyottomyyskassa Faksi (09) 876 4095 Osoite: Paperityöväen Työttömyyskassa PL 349, 00531 Helsinki JÄSENASIAT Jäsenmaksut, maksuvapautukset, yhteystietojen muutokset, jäsenkortti, hautausavustus. Jäsenrekisteri ma–pe klo 8.30–15.45 Puhelin: 010 289 7700, Tuija Tirinen ja Leila Levosalo. Puheluhinnat: kotimaan kiinteän verkon liittymistä 8,35 snt/puhelu + 6,00 snt/min, matkapuhelimista 8,35 snt/puhelu + 17,17 snt/min, ulkomailta soitettaessa käytetyn paikallisen operaattorin puhelumaksu Suomeen soitetuista puheluista. Hinnat sisältävät arvonlisäveron 24 %. Sähköposti: jasenrekisteri@paperiliitto.fi Faksi: (09) 701 2279 Osoite: Paperiliitto r.y./Jäsenrekisteri PL 326, 00531 Helsinki LISÄPÄIVÄOIKEUS ? Henkilölle voidaan maksaa 500 päivän täyttymisen jälkeen ansiopäivärahaa eli lisäpäiviä, jos hän on syntynyt: ? Vuosina 1950–1954 ja jos hän on täyttänyt 59 vuotta ennen enimmäisajan (500 pv) täyttymistä, ? Vuosina 1955–1956 ja jos hän on täyttänyt 60 vuotta ennen enimmäisajan (500pv) täyttymistä, ? Vuonna 1957 tai sen jälkeen ja täyttänyt 61 vuotta ennen enimmäisajan täyttymistä. ? Ikäedellytysten katsotaan täyttyvän myös, jos henkilö täyttää 59, 60 tai 61 vuotta samana päivänä kuin enimmäisaika täyttyy. Muista sähköinen jäsenkortti ja www.paperiliitto.fi/ eAsiointipalvelu TYÖTTÖMYYSKASSA TIEDOTTAA
Paperiliitto 9/2015 | 31 TAUKOTILA Laatinut Ari Kiviharju RISTIKKO Voita lahjakortti! Ratkaisijan nimi:______________________________ Osoite: _______________________________________ ____________________________________________ Puhelin: ______________________________________ Ristikon palkintona arvotaan 20 euron S-ryhmän lahjakortti. Ristikon8/2015 täyttäneistä palkinnon sai Seppo Järvisalo Voikkaalta. ?Tee näin: Täytä ristikko. Lähetä se 4.12. mennessä. ?Osoite: Paperiliitto-lehti, PL 326, 00531 Helsinki. ?Muista: Kirjoita kuoreen myös tunnus ”Ristikko 9”. " Laatinut Arto Inkala SUDOKU Vaikeusaste ? Vaikeusaste ? ? ? ? ? Ratkaisut sivulla 35 Vaikeusaste ? ? ? Ristikon 8/2015 ratkaisu
32 | Paperiliitto 9/2015 Teksti Sari Kangas K oiran puremaan opettaminen vaatii aikaa ja taitoa. Hanna Knuuttilan kaksivuotias saksanpaimenkoira Meksi on opintien alussa. Jonain päivänä se haukkuu, hyökkää ja puree maalimiehen hihaa juuri tuomareiden haluamalla tavalla. Delight Packaging Lahden ruiskuvaluoperaattorille koiraharrastus on voimavara arjen keskellä. Kotona on kolme lasta ja mies viikot reissuhommissa. – Etenkin yövuoroviikot tuntuvat siltä, ettei tätä voi jaksaa, Knuuttila miettii. Mutta kun pääsee koiran kanssa hiljaiselle pellolle, ajatukset nollaantuvat. Hyväntuulisena hyppelevä ja häntää heiluttava koira pakottaa iloiseksi. Knuuttila alkoi etsiä itselleen koiraa seitsemän vuotta sitten. Silloin hän muutti maaseudulle omakotitaloon. Ympärille tuli suojeluharrastuksessa tarvittavaa tilaa ja rauhaa. – Olin jo pitkään ihaillut poliisikoiria ja niiden tekemää työtä, Knuuttila muistelee. Suojelussa sama idea on jalostettu tavalliselle tallaajalle. Poliisikoirille varkaiden jahtaaminen on työtä. Suojelussa etusijalla on hauskuus, mutta siinäkin koiran pitää löytää ihminen jälkien perusteella. Koiran taitoja arvioidaan kokeissa. Tarkkailtavana on kolme osa-aluetta: jälki, suojelu eli purut ja tottelevaisuus. Yhden koetason läpäisy oikeuttaa osallistumaan korkeamman tason kokeeseen ja lopulta vaikka SM-kisoihin. Eläimen kanssa opintie ei tosin ole pelkkää tanssia. Koira voi tuosta vain vaihtaa opetellut kuviot toisiin ja tehdä asiat ihan omalla tavallaan. – Koiraharrastajalla on vuodessa ehkä 65 nappipäivää ja 300 heikkoa päivää, Knuuttila naureskelee. Haasteellisuus kuitenkin motivoi ja on kuin huumetta. Kouluttamista on vain pakko jatkaa. Ja sitten tulee niitä jättipottipäiviä, kun Meksi tekee kaiken Knuuttilan haluamalla tavalla. Se jäljittää kohteensa, vartioi haukkumalla ja hyökkää sovitusti. Pisteenä iin päälle se vielä istuu kehotuksesta ja malttaa liikkumatta seurata katseellaan ohi kulkevaa Knuuttilaa. ? P Hanna Knuuttila opettaa Meksiä hyökkäämäään. Palsta etsii hyviä juttuja työja vapaa-aikaan. Koirakoulua ELÄMÄÄN LAATUA ”Olin jo pitkään ihaillut poliisikoiria ja niiden tekemää työtä.” Lennokas tuokio Työaika kuluu tekemiseen, kahvitauko puhumiseen. Teksti Eeva Eloranta-Jokela Kuvat Eija Valkonen O nneksi Reijo Jokipolvi ei ole Lino Inutilen pomo. – Jos olisi pomona, mamma mia… lähtisin karkuun, sanoo Inutile. – Joko Italian konetta varten on pakattu? kysyy Jokipolvi. Keskinäinen sanailu pitää Paperinkeräyksen kahvihetken Vantaan Viinikkalassa ajoittain kiivana, mutta naurukin on herkässä. Tällä porukalla on tehty töitä viimeiset 15 vuotta ja pitempäänkin. Puheenaiheita ei silotella, kuten ei jäte-erien seasta löytyneitä yllätyksiäkään: teurasjätteitä, moottoripyörää ja miehen ruumista. Näiden rinnalla pikkupoikien villitykset heittää keräysjätteen sekaan isoja kiviä ovat lopulta aika kesyjä, mutta tuottavat harmia. – Kivet tekevät kiusaa linjalla ja työt kasautuvat, kun niitä noukitaan pois, Matti Savolainen selittää. Oli saatava töitä Italiasta Suomeen juurtunut Inutile puhuu lähes yhteen hengenvetoon edellisillan YLEn A-studiosta. Siinä pohdittiin, onko koulutetun työttömän oltava valmis mihin tahansa työhön. – Tiedetään, että sun pitää olla todella nälässä, että ryhdyt tekemään jotakin, mitä et haluaisi. Minä olen hyvin koulutettu ja tulin silti tänne hommiin, kun mulla oli kaksi lasta elätettävänä enkä halunnut olla kenellekään velkaa. Joku muu voi valita, toinen ei, Inutile vyöryttää. Suomessa ei kuitenkaan olla vielä pahassa pulassa. – Sen verran ollaan ulkomailla käyty, että tiedetään, mistä puhutaan, lisää JokipolKAHVITAUKO TAUKOTILA
Paperiliitto 9/2015 | 33 Lennokas tuokio vi pilke silmässä. Vapaa-ajallaan Lino Inutile valmentaa juniorijalkapalloilijoita. – On kolmea lajia: on oikein laiskoja, on oikein hyviä, jotka haluavat menestyä ja on niitä, jotka haluaa olla vaan kavereiden kanssa ja huvitella. Mutta elämä alkaa juuri siitä, tavoitteista. Jokaisella on jokin ajatus siitä, mitä voisi tehdä. Minä ajattelen, että eläkkeellä pääsisin Italiaan, Inutile melkein huokaa. – Sähän pääset, kun lähdet vaan. Lentokonekin lähtee tuosta muutaman sadan metrin päästä – ja aika usein, heittää Jokipolvi ja viittaa kädellä Helsinki–Vantaan kiitoradan suuntaan. – Niin se suomalainen helposti sanoo, mene pois vaan, Inutile vastaa ja on painavinaan katseen alas. Mutta Inutile ei lähde, vaikka sanoo suoraan, että työ on likaista ja ”sori tää sana” paskaduuni. Se plussa työssä on, että palkka on tilillä sovitusti, siihen voi luottaa. Se miehiä huolestuttaa, mistä tuotantoon saadaan uusia työntekijöitä, kun he jäävät eläkkeelle. Enää ei edes nähdä Paperinkeräyksen koko Suomen porukkaa yhteisillä reissuilla. – Se oli hyvää aikaa, mutta sitten otettiin rahat pois. Enää ei ole edes joululounasta. Pitkästä aikaa viime kesänä saatiin töihin kesätyöntekijä ja vielä hyvä. – Ihan kehityskelpoinen kaveri. Ei saanut jäädä, olisi ehkä halunnutkin. Mutta sai sitten töitä muualta. Nuorista ei tosin tiedä, mitä ne hakee, olisiko kuitenkaan jäänyt, Jokipolvi pohtii. ? P ”Se oli hyvää aikaa, mutta sitten otettiin rahat pois.” Markku Hukkanen ”Hiljainen, ei paljon huutele väliin, paitsi hävyttömyyksiä. On omissa oloissaan.” Reijo Jokipolvi ”Hyvä työntekijä, osaa ammattinsa, mutta ihmisenä ihan… mahdoton.” Matti Savolainen ”Savolainen. Itsepäinen kuin muuli. Mukava.” Paquale Inutile ”Kiihtyy nollasta sataan tasan puolessa sekunnissa. Suuri suu ja paljon puhetta. Vetää herneen nenään, oli oikeassa tai väärässä. Laaja huumorintaju. Speciale Edizione, erikoispainos.” ?Pitkään yhdessä töitä tehnyt porukka sanailee välillä kiihkeästikin. Kahviporukka: TAUKOTILA Teksti Sari Kangas K ari Kärkkäinen lopetti syntymäpäivien vieton kymmenen vuotta sitten viisikymppisiin. – Juhlittiin silloin pienesti ystävien kesken – meille varatulla Olympiastadionilla, Kärkkäinen kertoo ja nauraa makeasti päälle. Tämänkertaiseen merkkipäiväänsä hän on valmistautunut ruuvaamalla ovikellon irti ja sammuttamalla valot. Juhlavouhotusta enemmän Kärkkäistä kiehtoo ilmailu. Kuluvana syksynä hän on perehtynyt Jyväskylän lentoaseman historiaan. Historiaa esittelevä kirja ilmestyy keväällä, ja Kärkkäinen on kerännyt kirjan kirjoittajalle aineistoa haastattelemalla. – Silmänpohjarappeuma vei näkökyvyn, enkä voi kirjoittaa, mutta olen yhä hyvä kyselemään, Kärkkäinen sanoo. Ilmailussa Kärkkäistä ei ole niinkään kiinnostanut lentäminen vaan tekniikka. Sitä hän pääsi tarkastelemaan läheltä, kun entisöi Keski-Suomen ilmailumuseossa näytillä olevaa Bristol Blenheim -sotakonetta. Myös Hämeenlinnassa kauppakeskus Tuulosessa esillä olevaa Hanssin-Jukkaa Kärkkäinen on ollut kunnostamassa. ? P Hän täyttää vuosia lehden ilmestymispäivänä Lentokoneita SYNTTÄRISANKARI Kari Kärkkäinen Syntynyt: 27.11.1955 Asuinpaikka: Äänekoski Perhe: Yksineläjä Työpaikka: Eläkeläinen Syntymäpaikka: Äänekoski Terveiset: Ilmailuystävälleni Pentti Hyväriselle! Blenheim IV BL-200 lentokone. Testaapa tietosi – ja kaverin myös 1. Mistä tulee kirjainlyhennelmä KHL? 2. Minkä alan ammattilainen on Matleena Kuusniemi? 3. Kenen kirjoittama romaani on Missä kuljimme kerran? 4. Kuinka monta asukasta Suomessa on yhtä lääkäriä kohden? 5. Minkä puolueen sanomalehti on Kansan Tahto? 6. Mikä on Arktis? 7. Missä sijaitsee lomakohde Abu Dhabi? 8. Kenen artistin kappale on Lisää lämpöä? 9. Missä hiljenee BillerudKorsnäsin paperikone vuonna 2016? 10. Minä vuonna Coca-Cola tuli Suomeen? Vastaukset sivulla 34. MITÄS TIEDÄT? Paperinkeräys Oy ? Kerää ja kierrättää hyötykäyttöön muun muassa pahvia, paperia, puuta, muovia, metallia, lasia sekä sähköja elektroniikkaromua. ? Vantaan lisäksi toimipisteitä eri puolilla maata. ? Liikevaihto vuonna 2014 oli 72,5 miljoonaa euroa ja henkilöstöä noin 250. wikipedia
34 | Paperiliitto 9/2015 TAUKOTILA S anoituksessaan Minä sunnuntailapsi kansantaiteilija Juice Leskinen lauloi, miten kaikki tapahtui sunnuntaina. Niin syntymä kuin kuolema, niin työt kuin huvit: ”Oli silloinkin sunnuntai.” Edelleen ajatellaan, että sunnuntai on muusta arjesta poikkeava lepopäivä. Varsinkin sen aamut ja se pyhäaamun rauha, josta on sävellyksiä ja runojakin tehty. Ei laiteta mökillä moottorisahaa käyntiin ennen puolta päivää eikä heti aamusta soitella sukulaisillekaan. Näin pyhitetään lepopäivä, vaikka taustalla ei olisi mitään uskonnollista. 1960-luvun lopulla siirryttiin viisipäiväiseen työviikkoon ja lauantaista tuli vapaapäivä. Samalla lauantaista tuli ostosja siivouspäivä. Kaikki on kaupan -kulttuurissa sunnuntaista tehdään uutta lauantaita. Yhä useamman on oltava yötä päivää valvomassa, hoitamassa, myymässä, vartioimassa, ajamassa kulkuvälinettä. Yhä useamman työpäivänä onkin sunnuntai. Paperityöntekijä, joka valvoo prosessia 24/7, on sunnuntaina useammin työssä kuin vapaalla. Jos yhteiskunta alkaa toimia kaikilla aloilla kuin sellutehtaan prosessi, auki pitäisi olla myös pankkien, vakuutusyhtiöiden ja päiväkotien, ehkä koulunkin. Jo joskus 1990-luvun lopulla joku Metsäteollisuus-yhdistyksen herra ehdotti, että juhlapyhien 200 prosentin korvaukset olisi poistettava. Silloin se ei olisi mitenkään onnistunut. Työnantajat heittivät tuolloin siemenen itämään ja odottavat nyt sen kypsymistä pakkolakien nojalla. Myös Suomen kansalaisten hyvinvointia leikkaava hallitus haluaa pienentää työntekijälle maksettavaa sunnuntaityökorvausta. Haluaa edelleen, vaikka kätilöt Sipilän takkia pöllyttivätkin ja saivat takin kääntymään, koska myös sunnuntaina synnytään. Eikä tässä kaikki, prosessitöissä työvuorokalentereihin sattuu myös joulu ja muita juhlapyhiä. Hallituksen mielestä kaiketi myös jouluaattona pitäisi tehdä töitä nykyistä pienemmillä korvauksilla. Niin, joulu lähestyy. Työvuoron mukaan iskä lähtee kuusenkoristelun jälkeen iltavuoroon. Ei ole joulusaunan lauteilla tarinoimassa, eikä sen jälkeen paketteja aukomassa, eikä istahtamassa joulupöytään. Vaikkei raha yhteistä aattoiltaa korvaisikaan, tahtoo iskä kuitenkin saada poissaolostaan vastineen, edes palkkapäivänä. Korvauksen työstä, jota on tehty epäsäännölliseen aikaan. Suomen hallitus on tästä eri mieltä, koska enää ei ole väliä, oliko se päivä pyhä tai oliko se päivä sunnuntai.? P Oli silloinkin sunnuntai Iskä tahtoo saada poissaolostaan vastineen. HAURIS | Piirtänyt Jarno Kiukas Teksti Sari Kangas Mitä: On käynyt kuntojudoryhmässä vuodesta 2011. Miksi: Judossa oppii jatkuvasti uutta, sillä erilaisia liikkeitä kuten heittoja on valtavasti. Kuntojudossa kehitetään myös lihaskuntoa. Miten aloitti: Rummukainen etsi ystävänsä kanssa harrastusta, jolla pyöräilyn ja lenkkeilyn voi talvisin korvata. Nuoruudessa kokeiltu karate ohjasi kamppailulajin pariin. Innostavaa: Porukkaan on helppo tulla, sillä judoon ei suhtauduta liian vakavasti. Judopuvuissa kaikki ovat samanlaisia eikä tarvitse välittää siitä, ovatko meikit hyvin tai haiseeko hiki. Kuinka usein: Kuntojudoa on kaksi kertaa viikossa. Lisäksi Rummukainen ohjaa kerran viikossa 5–7-vuotiaiden muksujudoa. Judon kieli: Heitot, sidonnat ja käskyt ilmoitetaan japaniksi. Sanat täytyy tunnistaa, ja niitä käytetään itsekin. Haastetta: Vyökokeet tuovat sopivasti myös tavoitteellisuutta. Parasta: Hienointa on, kun jokin heitto tuntuu helpolta. Jos tekniikka on kohdallaan, isonkin kaverin saa heitettyä mattoon kevyesti ilman otsasuonen pullotusta. ? P Judossa oppii Niina Rummukainen Ikä: 37 Asuinpaikka: Veikkola Perhe: Yksineläjä Työpaikka: Sappi Kirkniemi Työtehtävä: Laboratoriotyöntekijä JÄSEN HARRASTAA Niina Rummukainen viihtyy judoryhmässään. MISTÄS TIESIT? 1. Kontinentalnaja Hokkeinaja Liga 2. Näyttelijä 3. Kjell Westö 4. 252 asukasta 5. Vasemmistoliiton 6. Pohjoisnavan ympäristö 7. Yhdistyneessä arabiemiirikunnassa 8. Tuure Kilpeläisen 9. Valkeakoskella 10. 1952 Helsingin olympialaisiin VA R A M IE S Kirjoittaja Keijo Martikainen on pitkän linjan ay-toimittaja ja tiedottaja, jonka toimenkuvaan kuuluu myös urheilusta kirjoittaminen. Ammattiosastojen historiat ovat myös mielenkiinnon kohteina. Takana on pitkä työura sellutehtaassa. keijo.martikainen@pp2.net.fi
Paperiliitto 9/2015 | 35 TAUKOTILA Sudokun ratkaisut Nro 10 Aineisto. ................... 2.12. Ilmestyy ................. 18.12. Paperiliittolehden aikataulu 2015 Jalkapallon ay-turnaus 2016 Ammattiyhdistysten jalkapallon mestaruusturnaus pelataan 18.–20.3.2016 Mukkulan hallissa Lahdessa. Turnauksessa on kaksi lohkoa: harrasteja kilpailulohko, johon kansainväliset joukkueet osallistuvat. Joukkueiden koko 11 + vaihtopelaajat. Osanottomaksu 300 euroa. Ilmoittautumiset 31.1.2016 mennessä osoitteeseen: Ayjalkapallo, PL 39, 15101 Lahti tai international.tournament@pp.phnet.fi. Lisätietoja: www.ayjalkapallo.info tai 041 584 9964. Tarjoukset voimassa 1.12.2015 31.1.2015 tai niin kauan kuin erää riittää. Tuotevalikoima saattaa vaihdella myymälöittäin. Osa tuotteista vain toimitusmyyntinä. fixus.fi Lisätiedot ja arvonnan säännöt: Fixus.fi FIXUSNET.FI -verkkokauppa on nyt avattu! Aero-reelinkitaakkatelineet Tangon leveys 122 cm, leveyden säätö ilman työkaluja. 909-048222 175 00 Voita Skoda Citigo! 370 00 430L Dual -kattokotelo Tilavuus 430 litraa, aukeaa molemmin puolin. Mitat 225 x 80 x 34 cm, väri harmaa. Takuu 5 vuotta. 910-XR430S Ajoneuvokamera Full HD ajoneuvokamera langattomalla tiedonsiirrolla ja 2,0” LCD-näytöllä. Kauko-ohjaus älypuhelimella tai tabletilla. 881-BP50F 179 00 Ajoneuvotallennin + 8 Gt SD-kortti Taittuva 2,5 tuuman LCD-näyttö. 880-DVR 29 90 Reelinkitaakkatelineet Sopii useimpiin autoihin, joissa kattokaiteet. Saatavana mustilla neliötangoilla (perusmalli) tai alumiinisilla profiilitangoilla. Kattokaiteen leveys max. 55 mm. Kiristysavain toimii samalla lukkona. Saksalaista laatua, todella helppo asentaa. 95 00 Perusmalli neliötangoilla 110 cm 909-042110 122 cm 909-042122 137 cm 909-042137 Alumiinisilla profiilitangoilla 110 cm 909-042210 122 cm 909-042222 137 cm 909-042237 129 00 /pr /pr Osallistu arvontaan Fixus-myymälöissä! 29 00 Jauhesammutin 2 kg Erittäin kevyt alumiinirunkoinen käsisammutin, jonka teho riittää hyvin ensisammutukseen. 114-2-ALU UUTUUS WIFI Rajoitettu erä! Osta nyt, maksa ensi vuonna! Kulutonta ja korotonta maksuaikaa 1.1.2016 saakka. Tarkista palvelun saatavuus Fixus.fi.