Nro 9/2016 ? 25.11.2016 ? 58. vuosikerta ”Kaksi onnellista kotia oli parempi kuin yksi huonompi.” Jani Lopakka, s. 24 Fuusiohankkeelle suuntaviivat s. 4 | Kaasuvuoto Veitsiluodossa s. 8 | Eläkeuudistus tuo muutoksia eläkeikään s. 22 PAPERI Li it to Osa elämää Mika Mattila tuntee työelämän muutokset kiireenä ja yksin teke mi senä. Silti toive työssä viihtymisestä elää. 1_kansi.indd 1 16.11.2016 17.24.05
KAIKKI MINKÄ HOITAMISEN OLET SIIRTÄNYT TUONNEMMAKSI löy y hdest aikast . henkivakuutuskuntoon.? Vakuutuksen myöntää Keskinäinen Vakuutusyhtiö Kaleva. Puolet suomalaisista ei ole varautunut mitenkään omaan kuolemaansa. Aihe herättää paljon kysymyksiä, joihin on vaikea löytää vastauksia. Kokosimme hyödyllistä tietoa ja kiinnostavia artikkeleita yhteen paikkaan. Hyödynnä järjestösi jäsenetu ja laita henkivakuutuksesi kuntoon. Samalla saat neuvoja esimerkiksi testamentin laatimiseen ja muuhun varautumiseen, jolla voit keventää lähimmäistesi taakkaa, jos pahin tapahtuu. Kats KUINKA VOIT VARAUTUA 2-3_sisis.indd 2 7.11.2016 12.06.03
33 ?Johanna Skriko pelaa syntymäpäivänään lentopalloa. PEFC/02-31-162 441 428 PAINOTUOTE Valvomo 4 Suurliitolle tarkemmat suuntaviivat. 6 Heinolan aaltopahvitehdas suljetaan. 8 Veitsiluodossa sattui vakavin tapaturma kolmeenkymmeneen vuoteen. 10–15 Reportaasi Mika Mattila tykkää työstään Jujo Thermalilla. 16 Nummelan DS Smithillä tehdään nyt tuotteita ensi pääsiäiseksi. 20 1990-luvulla oli kiistoja ulkoistamisesta. 22 Eläkeuudistus vaikuttaa myös eläkkeen kertymiseen. 24 Jani Lopakka toivoo, että hänen tyttärensä voisi asua Suomessa. Hiomo 26 Vapaaehtoisesti hyvää mieltä toisille. 28 Paperiduunarit-näyttely paperityöläisistä. Mene ja tutustu sinäkin! 30 Työttömyysturva muuttuu vuoden 2017 alussa. Taukotila 31 Ristikosta aivojumppaa. 32 Kaipolan yökyöpelit tietävät niksejä helpompaan valvomiseen. 10–15 Työ, iso osa elämää Muutokset tuntuvat Työelämän muutokset näkyvät monella tapaa myös teollisessa työssä. Mika Mattilan mielestä työn sisältöpuoli korostuu enemmän, kun ikää tulee lisää. SISÄLTÖ Paperiliitto ?/???? | ? Paperiliitto Julkaisija Paperiliitto r.y. Päätoimittaja Petri Vanhala Toimitussihteeri Eija Valkonen Toimittaja Eeva Eloranta-Jokela Ulkoasu ja taitto Reima Kangas, Taitengra? a ky Lehden aineistot: tiedotus@paperiliitto.? Osoite Hakaniemenranta 1 A, 7. krs., PL 326, 00531 Helsinki Puhelin 010 289 7700, Fax 09-701 2279 Sähköposti etunimi.sukunimi@paperiliitto.? Internet www.paperiliitto.? Kaupalliset ilmoitukset MikaMainos Oy, p. 02 235 1371, info@mikamainos.? Tilaushinta (10 numeroa) 20 euroa Osoitteenmuutokset jasenrekisteri@paperiliitto.? ISSN 0356-0708 Paino Forssa Print Paperi Novapress Silk 70 g / m 2 , Stora Enson Veitsiluodon tehdas. Vesa-Matti Väärä Vesa Ranta Susanna Chazalmartin 8 ?Tuomas Huttusen työpaikalla Veitsiluodossa tapahtui vaarallinen kaasuvuoto. 32 ?Jani Markiolle liikunta on ase laiskistumista vastaan. Trialissa häntä kiinnostaa ajotaidon parantaminen. 24 ?Julian isä, Jani Lopakka, näkee tytärtään joka kolmas kuukausi. 29 ?Paperiduunarit-näyttelyssä tapaat myös Mylsärin. KAIKKI MINKÄ HOITAMISEN OLET SIIRTÄNYT TUONNEMMAKSI löy y hdest aikast . henkivakuutuskuntoon.? Vakuutuksen myöntää Keskinäinen Vakuutusyhtiö Kaleva. Puolet suomalaisista ei ole varautunut mitenkään omaan kuolemaansa. Aihe herättää paljon kysymyksiä, joihin on vaikea löytää vastauksia. Kokosimme hyödyllistä tietoa ja kiinnostavia artikkeleita yhteen paikkaan. Hyödynnä järjestösi jäsenetu ja laita henkivakuutuksesi kuntoon. Samalla saat neuvoja esimerkiksi testamentin laatimiseen ja muuhun varautumiseen, jolla voit keventää lähimmäistesi taakkaa, jos pahin tapahtuu. Kats KUINKA VOIT VARAUTUA 16 ?Juha Kosola ohjaa digipainon tulostusjälkeä Nummelan DS Smithillä. Mauri Helenius 2-3_sisis.indd 3 16.11.2016 17.39.28
4 | Paperiliitto 9/2016 KUORIMO Teksti Eeva Eloranta-Jokela Grafiikka Reima Kangas U uden suurliiton edunvalvonta jakautuu metsäteollisuuteen, teknologiateollisuuteen ja kemianteollisuuteen, jos neljä teollisuuden ammattiliittoa yhdistyvät. Paperiliiton solmimat työehtosopimukset säilyisivät ennallaan ja ne siirrettäisiin uuden liiton nimiin metsäsektorin alaisuuteen. Metsäsektori sisältää 19, kemiansektori 18 ja teknologiasektori 5 työehtosopimusta. Suuntaviivat piirretty Paperiliiton hallitus ja valtuusto ovat saaneet marraskuussa kommentoitavakseen teollisuusliittofuusiota koskevan väliraportin. Paperiliiton valtuusto on käsitellyt väliraporttia ja projektihallituksen yhteenvetoa lehden painoon menon jälkeen kokouksesSuurliiton perusta rakentumassa Neljä teollisuuden ammattiliittoa valmistelee esitystä yhdistymisestä. P aperiliiton 110. vuosi on päättymässä. Juhlavuosi on pitänyt sisällään mieleenpainuvia hetkiä, joihin monet jäsenet ovat päässeet osallistumaan. Juhlavuosi jää historiankirjoihin myös uuden alkuna, mikäli neljän teollisuusliiton fuusio toteutuu. Uuden liiton toimintaperiaatteet on koottu väliraporttiin, jonka pohjalta myös Paperiliiton hallitus ja valtuusto tekevät omat arviot siitä, millä ehdoilla fuusio voitaisiin toteuttaa. Nyt siis pohditaan, kumpaa latua on parempi hiihtää: yhteistä neljän liiton latua vai jatketaanko omalla 110-vuotisella laturetkellä. Latu edessä vie joka tapauksessa uuteen maisemaan. Siellä näkyvät myös työnantajien ja istuvan hallituksen tavoitteet heikentää ay-liikkeen kykyä puolustaa jäseniään, edelleen. Liittojen on myös pohdittava, mitä toimintoja ja palveluja ne tulevaisuudessa tuottavat. Paperiliiton maksavien jäsenten aleneva määrä, 12 500, aiheuttaa omat haasteensa: miten edunvalvonta saadaan pysymään laadukkaana, esim. pelkät jäsenmaksutuotot eivät riitä nykyisiin palveluihin. Yhdistymishanke on liiton kentän käynnistämä. Sen juuret ovat Paperiliiton liittokokouksessa vuonna 2009, jolloin ammattiosastojen aloitteen pohjalta käynnistettiin selvitystyö liittoyhteistyöstä. Vuoden 2013 liittokokous oli kriittinen ja vaati hallintoa ja toimistoa nopeampiin toimiin asian selvittämiseksi. Pian on päätösten aika. Tietoa on kasattu ja lunta lapioitu, mutta silti päätösten tekeminen ei ole helppoa. Vaikka yhdistyminen tuntuisi järkevältä, päätöksentekoon liittyy paljon tunteita. Aaro Hellaakoskea siteeraten: ”Tietä käyden tien on vanki, vapaa on vain umpihanki.” Vaatii uskallusta hiihtää umpihankeen, vaikka nykyinen latu palvelee vielä. Mutta umpihanki tarjoaa myös uuden maiseman, jossa on mahdollisuus lähteä auraamaan uutta latua. Siten, että sillä ladulla pystytään tarjoamaan parasta mahdollista edunvalvontaa liiton jäsenille. ? P Latujen risteyksessä PÄÄKIRJOITUS VASTARANNAN SUPI Sahasta tuli hieno tehorapsutin. Taidankin testata ekana johtajan Mersuun. 6800 16600 17400 17100 10800 17800 20200 12100 17500 14700 25500 50 000 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 100 000 150 000 200 000 Yhdistyvien teollisuusliittojen jäsenmäärä vuosina 2000–2015 Neljän liiton työmarkkinoiden käytettävissä olevat jäsenet vaalipiirien mukaan, arvio Metalli Team Paperi Puu Kohti teollisuusliittoa ? Paperiliitto, Metallityöväen Liitto, TEAM Teollisuusalojen ammattiliitto ja Puuliitto ? Aiesopimus: helmikuu 2016, ? Väliraportti: marraskuu 2016 ? Esitys uudeksi liitoksi ja työttömyyskassaksi: tammikuu 2017 ? Esitys yhdistymisestä liittojen ylimmissä hallintoelimissä: toukokuu 2017 ? Paperiliitolla liittokokouksen päätettävänä: 17.– 18.5.2017 ? Uuden liiton ensimmäinen liittokokous: marraskuu 2017 ? Yhteinen työttömyyskassa: tammikuu 2018 Uudessa liitossa ? 795 ammattiosastoa ? kokonaisjäsenmäärä noin 268 000, joista on miehiä 197 500 ja naisia 70 500 ? eläkeläisiä on 79 500 ja opiskelijajäseniä 9 500 ? Luottamushenkilöitä yhteensä 14 342, joista pääluottamusmiehiä 2 615 ja työsuojeluvaltuutettuja 2 299 4-5_kuorimo.indd 4 16.11.2016 17.57.55
Paperiliitto 9/2016 | 5 KUORIMO Mitä ajatuksia liittofuusiosta? Paperiliiton hallituksen jäsenet vastaavat: Mikä on jäsenille merkityksellisin asia? Mitä on otettava huomioon jatkotyössä? JARI HEIKKILÄ , hallituksen varapuheenjohtaja, pääluottamusmies, Metsä Board Tako – Säilyykö paperiteollisuuden työehtosopimus ja siihen liittyvä organisaatio. Väliraportin mukaan tes säilyy. – Kun liittojen yhdistymisestä alettiin puhua, oli olennaista, että liiton jäsenmaksua pitäisi saada pienennettyä. Näyttää kuitenkin siltä, että kokonaisjäsenmaksu nousisi Paperiliiton nykyisestä (1,59%). Jäsenmaksu pitäisi niitata kiinteäksi ensimmäisen liittokokouskauden ajaksi. Jos työttömyyskassamaksun osuus kasvaa, liiton jäsenmaksuosuus korvattaisiin taseesta. Se ei ole kestävä ratkaisu, mutta kohtuullista jäseniä kohtaan. – Jäsenyysajan pituuden ei pitäisi vaikuttaa siihen, mitä oikeuksia jäsenellä on. KARI RIKKILÄ , pääluottamusmies, UPM Kaukas – Että kokonaisjäsenmaksu säilyisi liittofuusiossa entisellään. – Paperiliitolla on omia vahvuuksia ja toivottavasti ne voidaan säilyttää jatkossakin. Tes-asioissa on hyvä, että on suorat ja mutkattomat yhteydet toimitsijoihin. Ne pelaavat. Vahvuuksia on myös paperiliittolaisten vahva yhteenkuuluvaisuuden tunne. Nyt kun on tehty vertailua liittojen välillä, niin on tärkeää pitää kiinni jäsenpalveluista, ne ovat Paperiliitossa huippuluokkaa. MARKKU LEINONEN , työsuojeluvaltuutettu, Stora Enso Inkeroinen – Kokonaisjäsenmaksun määrä ja se, mitä jäsen yhdistymisestä hyötyy. Jäsentä ei niinkään kiinnosta organisaatio, vaan se, että edunvalvontaan saadaan leveämmät hartiat ja että oma tes ja jäsenpalvelut säilyvät. – Paperiliittolaisen etujen ei pitäisi heikentyä vaan tilalle saada jotain ekstraa. Uudella liitolle on luotava tavoiteorganisaatio, selvä linja, joka määrittelee resurssit, millä toimintaa pyöritetään ja palveluita toteutetaan. Kaikkia sitoisi sama linja, eikä tehtäviä luotaisi henkilöiden perusteella vaan mietittäisiin sektoreittain ja myös poikittain mihin tehtäviin ihmiset sijoittuvat. ? P Suurliiton perusta rakentumassa saan 23.11. Valtuuston kommenteista kerrotaan Paperiliiton nettisivuilla osoitteessa www.paperiliitto.fi. Fuusion käytännön valmistelutyötä on tehty viime keväästä lähtien 11 työryhmässä. Työryhmät ovat selvittäneet, miten liiton toiminnot käytännössä hoidetaan, jos liittojen voimavarat yhdistyvät. Tavoitteena on, että jäsenten edunvalvonta tehostuu ja teollisuusliittojen painoarvo vahvistuu sopimustoiminnassa ja yhteiskunnallisessa vaikuttamisessa. ? P 200 000 250 000 3000 000 Teksti Eeva Eloranta-Jokela P aperiliittolaisista työpaikoista enemmistö näyttää löytävän paikallisia ratkaisuja siihen, miten kilpailukykysopimuksen edellyttämä 24 tunnin vuotuinen työajan pidennys toteutetaan. Stora Enson Enocellin tehtaalla Uimaharjussa on sovittu paikallisesti, että työaikamuodoissa 27 ja 37 pidennys on mahdollista toteuttaa koulutuspäivillä. Pääluottamusmies Pentti Suni ei lähde sopimusta kehumaan, koska kyseessä on joka tapauksessa työajan pidennys ja mukana on myös perälautamallia. Ratkaisu löytyi sitä kautta, että työnantajalla on kova tarve kouluttaa. – 12-tuntisessa vuorojärjestelmässä koulutuksen järjestäminen on haasteellista, joten työajan pidennys helpottaa nyt sitä, Suni sanoo. V-päivänä oppimaan Tam 37:ssa työnantaja osoittaa vuosittain yhteensä 24 tuntia koulutukseen. Koulutus tapahtuu päivätyönä työvuorokalenterin mukaisena v-päivänä, jolloin ne ovat säännöllistä työaikaa eikä v-päivä siirry. Sunin mukaan koulutus on mahdollista myös viiva-päivinä. Kolmeseiskaa tekee Enocellilla noin 100 henkilöä. TAM 27:ssa työajan 24 tunnin pidennys tapahtuu samaan tapaan joko koulutuksena tai vähentämällä ansaittuja juhlatai seisokkivapaita. Päivätyössä työajan pidennys toteutuu ns. perälautamallin mukaan. Pidennys toteutetaan uuden vuorovapaiden ansaintataulukon pohjalta. Marraskuun puoliväliin mennessä lähes 50 työpaikalta oli vastattu Paperiliiton kyselyyn työehtosopimuksen paikallisesta soveltamisesta. Hieman yli puolet vastaajista kertoi tehdystä paikallisesta sopimuksesta. Kymmenkunta vastasi, että neuvotteluissa oli päädytty perälautaan. Osalla vastaajista neuvottelut olivat edelleen kesken. Määräaika sopimusten tekemiselle umpeutui lokakuun lopussa. ? P Työajan pidennys koulutukseen Vuotuinen työaika pitenee 24 tuntia. 4-5_kuorimo.indd 5 16.11.2016 17.57.55
KUORIMO 6 | Paperiliitto 9/2016 Teksti Eeva Eloranta-Jokela H einolalaisella Mikko Vainoniemen perheellä on tontti odottamassa. Talopaketista ei kuitenkaan tehdä kauppoja, ennen kuin varmistuu, jatkuvatko Vainoniemen työt. Irtisanomisuhka on kaikkiaan 47 työntekijällä, koska Stora Enso päätti sulkea Heinolasta aaltopahvitehtaan pysyvästi ja keskittää tuotannon Lahteen. Henkilöstöä Heinolassa on kaikkiaan 133. Vainoniemi on valmis siirtymään töihin Lahteen, jos työt jatkuvat. Työmatka Heinolasta kestää puolisen tuntia. Sitä varten olisi perheeseen hankittava toinen auto. – Osa porukasta suunnittelee kimppakyytejä tai hakee varmuuden vuoksi töitä muualta. Etenkin vanhemmat työntekijät jännittävät työpaikan menettämistä. Irtisanominen olisi aikamoinen shokki, kuvailee Vainoniemi. Heinolan henkeä tarvitaan Viisi vuotta sitten kolmisenkymmentä Lahden tehtaalta irtisanottua siirtyi töihin Heinolaan. Vuoden kuluttua suunta käy toisin päin. – Meitä on hyvä porukka, joka on tottunut tekemään töitä keskenään. Olemme esittäneet, että näin voisimme myös jatkaa, sillä se vaikuttaa työhyvinvointiin ja työviihtyvyyteen, Vainoniemi perustelee. Tehdas kiinni Stora Enso on päättänyt sulkea Heinolan aaltopahvitehtaan. Työnantaja on ilmoittanut jakavansa irtisanomisilmoitukset joulukuun alussa. Vähennyksistä 40 kohdistuu työntekijöihin, 5 toimihenkilöihin ja 2 ylempiin toimihenkilöihin. Painokoneen huolinnassa työskentelevää Sirpa Riipistä mietityttää, mitä tulevaisuus tuo tullessaan. Samaa pohditaan tauoilla porukalla. Ilman huumoria olisi vaikeampaa. – Joskus on ollut sitä Heinolan henkeä, ehkä siitä jotain on jäljellä, Riipinen miettii. Riipisellä on kokemusta irtisanotuksi tuSamalta viivalta Teksti Eeva Eloranta-Jokela T yönantajan on laadittava yli 30 hengen työpaikoilla suunnitelma toimenpiteistä yhdenvertaisuuden edistämiseksi. Lain mukaan kaikkien työnantajien tulee arvioida yhdenvertaisuuden toteutumista työpaikalla ja ryhtyä toimiin sen edistämiseksi. Suunnitelman teolla on kiire: se tulee tehdä 1.1.2017 mennessä. Sapin Kirkniemen tehtaalla suunnitelma valmistui viime vuonna. Pääluottamusmies Harri Lindholmin mielestä tulos on riittävän selvä ja tiivis. – Suunnitelma sisältää paljon asiaa, vaikka se on tehty mahdollisimman yksinkertaiseen muotoon ja paljon asiaa on niputettu yhteen, Lindholm kertoo. Yhdenvertaisuuslaissa kiellettyjä syrjintäperusteita ovat esimerkiksi ikä, alkuperä, kansalaisuus, kieli, uskonto, vakaumus, mielipide, poliittinen toiminta, ammattiyhdistystoiminta, perhesuhteet ja terveydentila tai muut henkilöön liittyvät syyt. Suunnitelma toimenpiteistä tehtiin Kirkniemessä tasa-arvosuunnitelman yhteydessä. – Työ alkoi työnantajan koulutuksesta, joka pidettiin yhdessä Paperiliiton kanssa. Paljon tehtiin jo kurssin aikana – ei lakikirjan vaan keskustelujen tuloksena, Lindholm kertoo.? P UPM sulkee hienopaperikoneita Sulkemiset: Metsäyhtiö UPM julkisti graa? sten papereiden rakennejärjestelyjä koskevat suunnitelmansa marraskuun alussa. UPM suunnittelee sulkevansa pysyvästi SC-paperikone 3:n Steyrermühlin tehtaalta Itävallasta ja SC-paperikone 2:n UPM Augsburgin tehtaalta Saksasta. Suunnitelma koskee Augsburgissa 150:ä ja Steyrermühlissä 125:ä henkilöä. Henkilöstöneuvottelut alkavat marraskuun aikana paikallisten lainsäädäntöjen mukaisesti. Koneet suljettaisiin neuvotteluiden päätyttyä. Suunnitelmalla UPM tavoittelee noin 30 miljoonan euron vuosittaisia säästöjä. Molemmat tehtaat jatkaisivat tuotantoa jäljellejäävillä, kustannuskilpailukykyisillä paperikoneilla. UPM:lle jäisi sulkemisten jälkeen viisi SC-paperikonetta. Suomessa UPM tuottaa graa? sta paperia Jämsässä, Kymillä, Kaukaalla ja Raumalla. Metsä – Suomen suurin työpaikka Koulutus: Metsäteollisuudessa siirtyy eläkkeelle seuraavan 10 vuoden kuluessa noin neljäsosa nykyisestä työvoimasta. Valtakunnallisella koulukampanjalla haluttiin marraskuussa saada nuoret kiinnostumaan metsäteollisuuden ammateista. Yli 200 metsäteollisuusyrityksen edustajaa kiersi noin 330 koulussa ympäri Suomea kertomassa alasta yläkoululaisille. Kampanjointia tarvitaan, sillä metsäteollisuus on hyvässä vireessä, mutta ala ei tällä hetkellä houkuttele riittävästi motivoituneita nuoria alalle. Mahdollisuuksien metsä – Suomen suurin työpaikka -kampanjalla pyrittiin päivittämään mielikuvat tähän päivään ja lisäämään alan vetovoimaisuutta. Kampanjassa korostettiin, että metsäteollisuudelle tärkeiden alojen koulutuksen elinvoimaisuudesta on pidettävä huolta. Metsäteollisuus on Suomen suurin vientiala. Suomen teollisuuden työpaikoista metsäteollisuudessa oli noin 15 prosenttia vuonna 2015. Koulukampanjaa varten on toteutettu myös You tube –video Mahdollisuuksien metsä – Suomen suurin työpaikka. ? Pääluottamusmies Matti Siren ja koneenhoitaja Mikko Vainoniemi keskustelivat aaltopahvikoneen valvomossa, kun Paperiliitto-lehti teki työpaikalta jutun loppuvuodesta 2014. SILPPUA 12 3rf ma toimenpiteistä yhdenvertaiLain mukaan kaikkien työnantajien Sapin Kirkniemen tehtaalla suunnitelholm kertoo. syrjintäperusteita ovat esimerkiksi ikä, alkuperä, kansalaisuus, kieli, uskonto, vakaumus, mielipide, poliittinen toiminta, ammattiyhdistystoiminta, per12 3rf 6-7_kuorimo.indd 6 16.11.2016 17.28.49
KUORIMO Paperiliitto 9/2016 | 7 lemisesta 1990-luvulta. Silloin tilanne muuttui ja hänet pyydettiin takaisin. Vähennyksiä ei Riipisen mielestä pitäisi toteutettaa kertarysäyksellä vaan etukäteen vähitellen ja ottamalla huomioon irtisanottavan ikä. – Eläkeputkeen pääsy voi olla muutamasta kuukaudesta kiinni Lahteen investoidaan Työt jatkuvat Heinolassa yli ensi vuoden kesälomakauden. Heinolan tehtaan pääluottamusmies Matti Sirenin mielestä tilanne on tosi ikävä, sillä epävarmuus työpaikoista kestänee marraskuun ajan ja irtisanomisaikana on työvelvoite pitkälle ensi vuoden puolelle. Huoli työpaikoista koskee myös Lahden yksikköä. Sinne on tulossa sekä uusia koneita ja tukitoimintoja että Heinolasta siirtyvää henkilöstöä. 19 miljoonan euron arvoisten investointien on tarkoitus olla valmiina maaliskuussa 2018. Pakkaustuotannon keskittäminen ei vaikuta aaltopahvin raaka-aineen valmistukseen Heinolan fluting-tehtaalla.? P Poriseva pata M arraskuun alussa Helsingin Sanomat uutisoi kansanedustajien pitämien puheiden määrästä. Laadusta puhuttiin vähemmän. Uskoisin, että jokainen yhdistystoiminnassa mukana ollut tietää, että laatu korvaa määrän, myös puheessa. Mikään ei saa kokoustajaa suurempaan epätoivoon, kuin messiaanista sanomaansa levittävä besserwisser, jolla on mielipiteensä lausuttavana joka asiaan. Häneltä jää näkemättä, kunmuut kärsivät. SUORAA PUHETTA taa, koska hän etujoukkoteoriamaiseen tapaansa uskoo johdattavansa kansaa pois erämaasta. Kaikenlaiset kompromissit ovat hänelle mahdottomia, koska ylivertaisen älynsä vuoksi hänellä on moraalinenkin vastuu auttaa sokeita oikealle tielle. Uskonsa vuoksi häneltä jää näkemättä, kuinka kaikki muut kärsivät ja miettivät, että voisiko joku sanoa ääneen, että mitä jos joskus pitäisit turpasi kiinni. ? P Juha Koivisto vastaava lakimies Ja se mielipide on ainoa oikea. Tällaisen kaverin kantoihin on mahdoton vaikutTeksti Eeva Eloranta-Jokela – E i hyvä päätös. Työntekijöiltä päättyy 10 tehtävänkuvaa eli 8 työntekijän työpanos, mistä aiheutuu melkoinen riski sille, käykö tehdas häiriöttä, sanoo pääluottamusmies Arto Kervinen. Kyseessä on Kervisen mukaan nykyisten töiden jakaminen entistä pienemmälle porukalle. Tuotannon työntekijöiden lisäksi toimihenkilöistä 6 ja kunnossapitoyhtiö Caverionilta 5 sai lähtöpassit. – Työnantaja ilmoitti ensin, että mitään eläköitymisjärjestelyjä ei käytetä, vaan työntekijöistä 8 irtisanotaan. Kun ilmoitimme olevamme tyytymättömiä päätökseen, neuvotteluja jatkettiin. Saimme sovittua, että työntekijöiden vähennykset toteutetaan sittenkin kokonaan eri eläkeratkaisuilla, Kervinen jatkaa. Kun yt-neuvottelut elokuun puolivälissä alkoivat, työnantajan esitys oli vähentää Pankaboardilta ja Caverionilta yhteensä 38 henkeä kaikista henkilöstöryhmistä ja lisäksi ulkomailla toimivista myyntikonttoreista. Henkilöstöä tehtaalla työskentelee kaikkiaan noin 170 henkeä. Irtisanottujen työsuhteet päättyvät ensi vuoden kesän molemmin puolin. Pankaboard tuottaa taivekartonkia. Tuotantokapasiteetin lisäykset Euroopassa ovat koventaneet kilpailua. Tehtaan kivijalkana ovat olleet erikoistuotteet. – Paljon vetelämmästäkin suosta ollaan noustu, kuvailee Arto Kervinen. Kervinen viittaa kymmenen vuoden taakse, kun Stora Enso oli myynyt omistamansa Euroopan pienimmän kartonkitehtaan Dermot Smurfin johtajamalle sijoittajaryhmälle. Muutoksessa bulkkitavaran valmistajasta erikoistuotteiden valmistajaksi yritys selvisi pahimman kriisin yli ottamalla lainan työntekijöiltä palkanalennuksina. Tehdas pääsi jaloilleen ja tilauskanta kääntyi nousuun. Laina maksettiin takaisin työntekijöille kahdessa vuodessa. Paperiliitto-lehti kertoi aiheesta alkuvuodesta numerossa 3/2016. ? P Pankakoskella toimivalta Panka boardilta on syksyn ytneuvottelujen tuloksena sanottu irti yhteensä 19 henkeä. Vähennykset saatiin Pankaboardilla neuvoteltua työntekijöiden osalta toteutettavaksi eläköitymisjärjestelyin. Pääluottamusmies Arto Kervistä arveluttaa silti työpanosten uusjako. Pankaboard vähentää Miska Korpelainen Ei ja Va lk on en 6-7_kuorimo.indd 7 16.11.2016 17.28.49
KUORIMO 8 | Paperiliitto 9/2016 marraskuun alussa. Kaksi käyttäjäkunnossapitomiestä oli vaihtamassa hajukaasulinjan murtolevyä, kun toinen miehistä menetti yllättäen tajuntansa. Työparin ripeä toiminta esti tilanteen kehittymisen vakavammaksi. – Laskeskelin, etten pystyisi siirtämään kaveria itse, joten lähdin hakemaan apua. Auttamaan jääminen olisi voinut olla kohtalokasta, sillä en ymmärtänyt että kyse oli kaasuvuodosta, tilanteesta vähäisillä vammoilla selvinnyt pitkän linjan työmies Kari sanoo. Valvomossa työvuorossa ollut Tuomas Huttunen lähti onnettomuuspaikalle ensimmäisenä. Häntä vastaan iski kuin paksu patja, joka kävi hengitykseen. Rikkivedylle tyypillistä pistävää hajua ei tuntunut, sillä kaasun määrä oli niin suuri, että se lamautti hajuaistin. – Puin ylleni tarvittavat paineilmalaitteet, jonka jälkeen haimme loukkaantuneen suojaan yhdessä työkaverin kanssa, Huttunen kertaa. Onnettomuudessa vakavimmin loukkaantunut työntekijä vietiin ambulanssilla Oulun yliopistolliseen keskussairaalaan, jossa hänen tilansa saatiin vakautettua. Kari sekä Tuomas Huttunen joutuivat vuoroKuolema kävi lähellä Henkilöstön oikea toiminta pelasti mahdollisesti ihmis hengen Stora Enson Veitsiluo don tehtaan kaasuvuodossa. Onnettomuus oli vakavin tehtaassa lähes kolmeen kymmeneen vuoteen. Tuomas Huttunen kertoo, että onnettomuus toi työn realiteetit esiin. – Käsittelemme hengenvaarallisia materiaaleja, joita täytyy kunnioittaa, hän sanoo. Jukka Rajanen toivoo, että työturvallisuusinvestointeihin löytyisi rahaa. Teksti ja kuvat Susanna Chazalmartin H ajukaasulinjan huoltotyön aikana vapautunut rikkikaasu aiheutti vakavan vaaratilanteen Veitsiluodon Stora Enson tehtaalla 8-9_kuorimo.indd 8 14.11.2016 14.39.58
KUORIMO Paperiliitto 9/2016 | 9 K ehittyneissä teollisuusmaissa on nähty viime vuosina kyllästymiseen saakka poliittisen päätöksenteon halvaantumista milloin mistäkin syystä. Yhtenä keskeisimmistä syistä on varmaankin halvaantunut talouskasvu. Yhteistä säveltä on vaikeaa löytää, jos kokee jaettavana olevan vain pahaa oloa. Meillä vallassa olevaa hallitusta pitää pystyssä enää lähinnä yhteinen käsitys paikallisen sopimisen lisäämisen tarpeellisuudesta työmarkkinoilla (Helsingin Sanomat 7.11.). Hallituksen näkemys voidaan tiivistää siihen, että jokaisen työntekijän pitää päästä sopimaan itse palkkansa ilman, että liitot tai työpaikan luottamushenkilöt siihen sekaantuvat. Hallituksen tahtotila on kirjattu myös nykyiseen hallitusohjelmaan, jossa hallituspuolueet ovat sitoutuneet siihen, että paikallisen sopimisen mahdollisuutta palkoista lisätään. Kun Suomessa on koko historiamme ajan ollut täydellinen sopimusvapaus sopia työehtosopimusten minimitason ylittävistä palkoista, voi sitoumus tarkoittaa loogisesti päätellen vain mahdollisuutta alittaa työehtosopimusten asettamat minimit paikallisesti. Onneksi tämä vaihtoehto torjuttiin kilpailukykysopimuksella. Tosin se, pitääkö hallituksen lu paus, jää nähtäväksi. Työajan pidennyksen vastapainona ei siis ollut työajan pidentämättä jättäminen, vaan lainsäädäntöteitse toteutettu mahdollisuus alipalkkaukseen työpaikoilla. Pahimmillaan tämä jokaisen oikeus alipalkkaukseen olisi tehnyt esimerkiksi liettualaisten vuokratyöntekijöiden parin euron tuntipalkoista Lapissa (Helsingin Sanomat 7.11.) täysin laillisia. Hallitusten kompuroidessa on muiden yhteiskunnallisten toimijoiden pidettävä pää kylmänä. Pikavoittoihin ei kannata pyrkiä epä-älyllisellä populismilla, vaan rautaisilla faktoilla. Sen jälkeen demokratiassa voidaankin sitten olla eri mieltä. Osaavaa kompurointiakin on paljon mukavampi katsella, kuin tuuliviirin sulavaa tanssahtelua tuulessa.? P Miksi hallitukset kompuroivat? PITUUSLEIKKURI Hallituksen kompuroidessa muiden on pidettävä pää kylmänä. kaudeksi tarkkailuun ja kaksi muuta kävivät lääkärin tarkastettavana. Laitoksen ulkopuolelle vuodosta ei aiheutunut vaaraa, sillä kaasu laimenee nopeasti ilmaan päästyään. Hengenvaarallinen rikkivety Rikkivety on yksi sellunvalmisturprosessissa syntyvistä hajukaasuista, jotka hävitetään normaalitilanteessa polttamalla soodakattilassa. Työsuojelupäällikkö Camilla Ahlbladin mukaan se on tärkeimpiä riskejä aiheuttavia aineita selluteollisuudessa kloorin ja rikkidioksidin ohella. Tehtaan seinillä on kiinteät mittarit, jotka hälyttävät mikäli kaasupitoisuus tiloissa nousee. Lisäksi tehtaan turvaohjeistuksessa on määritelty alueita, joille mennessä henkilöllä täytyy olla mukana kannettava mittari. – Tässä tapauksessa mittarit eivät ilmeisesti ehtineet reagoida, koska kaasu tuli niin kovalla paineella, Ahlblad sanoo. Näin vakavat onnettomuudet ovat Ahlbladin mukaan paperiteollisuudessa harvinaisia. Täytyy mennä 90-luvulle, ennen kuin yhtä vakavaa vaaratilannetta löytyy Veitsiluodon historiasta. – Läheltä piti -tilanteita sen sijaan on sattunut meilläkin, viimeksi kesäkuussa kun lipeälinjalla räjähti hajukaasuja. Välittömiä vaikutuksia Tuomas Huttunen on edelleen sairaslomalla tapahtumassa sijoiltaan menneen olkapään vuoksi. Hän sanoo, että onnettomuus toi työn realiteetit esiin uudella tavalla. – Ihmiset tietävät riskit, mutta kun mitään ei satu, siihen on helppoa tuudittautua. Viimeistään nyt kaikilla pitäisi olla tajunnassa, että käsittelemme oikeasti hengenvaarallisia materiaaleja, joita täytyy kunnioittaa, Huttunen sanoo. Myös työsuojeluvaltuutettu Jukka Rajanen uskoo, että tapahtunut onnettomuus antaa kaikille pontta kehittää työturvallisuutta tehtaalla entisestään. – Kaikki kyllä tietävät, että turvallisuus on tärkeä asia, mutta rahojen saaminen isompiin turvallisuusinvestointeihin on vaikeaa. Ehkä tähän tulee nyt muutos, pohtii Rajanen. Laitos, jossa onnettomuus tapahtui, on rakennettu 70-luvulla. Suurin osa koneistosta on alkuperäisiä ja niiden nykypäiväistäminen on ollut suunnitelmissa. Onnettomuuden seurauksena muutostöitä tullaan mahdollisesti nopeuttamaan. – Meillä on ulkopuolisen toimijan tekemä kartoitus järjestelmästä ja tulemme tekemään sen, sekä omien selvitystemme pohjalta turvallisuutta parantavia toimenpiteitä. Myös Tukesin onnettomuustutkinnasta aikanaan saadut tiedot otetaan luonnollisesti huomioon, Rajanen sanoo. Niin sanottuja korjaavia toimenpiteitä tullaan Rajasen mukaan tekemään tehtaalla nopealla aikataululla. – Esimerkiksi onnettomuuspaikan murtolevy siirretään ulkotilaan ensi sijassa, Rajanen sanoo. ? P Tällä palstalla Väistyhän vähän -mies tökkii ilmiöitä ja raatelee epäkohtia. Tällä palstalla Väistyhän vähän -mies tökkii ilmiöitä ja raatelee epäkohtia. Han na Sak ara ”Laskeskelin, etten pystyisi siirtämään kaveria itse, joten lähdin hakemaan apua.” 8-9_kuorimo.indd 9 14.11.2016 14.39.59
10 | Paperiliitto 9/2016 TYÖELÄMÄ – Tämän pään hommat hoidetaan nykyään yk sin. Enää on paha vähen tää, sanoo massa osaston hoitaja Mika Mattila. 10-15_pääjuttu.indd 10 17.11.2016 8.33.23
Paperiliitto 9/2016 | 11 TYÖELÄMÄ Yksinäisen suden työmaa Palkansaajan työpaikka on nyt aavistuksen varmempi, mutta pakkotahtisempi, kuin vielä pari vuotta sitten. Kauttualainen Mika Mattila, 45, tuntee työelämän muutokset omassa työssään massaosaston hoitajana Jujo Thermalilla. Teksti Mari Schildt Kuvat VesaMatti Väärä 10-15_pääjuttu.indd 11 17.11.2016 8.33.24
TYÖELÄMÄ 12 | Paperiliitto 9/2016 S IINÄ SE törröttää, tehtaan piippu. Voimalaitos on melkein tehtaan kyljessä, ja sen piippu on näkynyt aina sinne, missä olen asunut. Se oli maisemassa, kun lapsena asuin Ahlströmin vuokra-asunnossa tehtaan lähellä. Äiti oli konttorissa töissä, ja mummo–vainaakin oli tehtaalla. Minulta menee viisi minuuttia pyörällä ja vartti kävellen japanilaisomisteiselle Jujo Thermalin Kauttuan tehtaalle töihin. Tänään alkoi iltavuoro puoli kahdelta. Vuoro juuri vaihdettiin edellisen kaverin kanssa. Käytiin läpi, mitä neljän päivän vapaani aikana on tapahtunut. Täällä valvomossa on kymmenkunta näyttöä, joita seuraan. Kopin ulkopuolella on fyysisempää hommaa. Trukilla ajetaan sellua, annostellaan tuhannen kilon paaleja koneelle. Hylkyä tehdään myös ja kemikaaliannosteluja. Täällä on paljon erilaisia paperilaatuja ja välillä tosi kovat kulutukset. Kun on paksut paperit ajossa, niin kyllä sen luissaan tuntee, kun sellaisia päiviä on useampi peräkkäin. Puolijuoksua mennään. TÄMÄN PÄÄN hommat hoidetaan nykyään yksin. Kun tulin reilut parikymmentä vuotta sitten, silloin tässä oli vielä viisi kaveria. Enää on paha vähentää. Välillä on pakko soittaa joku apuun, kun menee paalit vinoon ja solmuun, tai tulee päällekkäisyyksiä, eikä pysty kahteen paikkaan repeämään. Täytyy pyytää pomolta joku auttamaan. Pääasiassa tässä kyllä pärjää. Tai pakkokin on pärjätä, kun ei muukaan auta. Iltavuorot ja yövuorot saattavat mennä niin, ettei näe ketään muita. Kauheasti kukaan ei tässä kyllä käy, vaan yksin pärjäilen. Tämä on yksinäisen suden työmaa. Valvomotyössä voi tauot katsoa miten itse parhaaksi näkee. Ruokailen ja kahvit juon. Tämä ei ole sillä lailla liukuhihnamaista, eikä olla minkään koneen perässä. Massat haen tullista, sitä riittää pariksikin tunniksi. Sitten haen taas lisää. Sillä lailla saan jaksotettua hommaa omaan tahtiin. Tietysti sen verran koneen mukaan tehdään, että jos se pyytää käynnistämään pumpun niin se tehdään, ja laitetaan aineet menemään. Kiire on kovempaa kuin aikaisemmin. Sen mukaan täytyy elää. Ei täällä ylimääräisiä haahuilijoita ole, kaikilla on tarpeekseen töitä. ”Joka neljäs työntekijä on tyytymätön mahdollisuuksiinsa vaikuttaa työnsä järjestelyihin. Kaksi vuotta sitten vaikutusmahdollisuudet koki riittämättömiksi joka kymmenes SAK:laisen liiton jäsen.” Hyvän työn mittari, SAK, 5.6.2016. SE ON TÄSSÄ yksin tehdessä korostunut, että toivoo, että olisi sellainen työmaa, jonne olisi mukava tulla ja jossa viihtyisi. Tietenkin palkkakin motivoi. Ehkä nuorempana olisi istunut vaikka kepin nokassa kahdeksan tuntia palkan eteen, mutta nyt ajattelen niin, että on mukavampi olla, kun työ on mukavaa. Ettei revi itseään loppuun kahKyllä minä tämän työpaikan valitsisin, vaik ka olisi vaihtoehtojakin. Olen tykännyt työstäni. ?? Massaosaston hoitaja pystyy junailemaan omaa työ järjestystä, kunhan isot massasäiliöt pysyvät täysinä. ?Kopin ulkopuolella homma on fyysisempää. Mika Mattila ottaa sidontalangat paaleista pois. 10-15_pääjuttu.indd 12 17.11.2016 8.33.25
TYÖELÄMÄ Paperiliitto 9/2016 | 13 verrankin koneilla, japanilaisetkin, ja keskustelevat työntekijöiden kanssa. Silloin on hyvät keskusteluyhteydet ja tieto kulkee. Silloin katsotaan porukalla, että saataisiin koneet kulkemaan siten, kuin halutaan. ”Joka neljäs palkansaaja joutuu kohtaamaan muutokset ilman etukäteisinformaatiota. Tässä asiassa on yllättävän selvä muutos tapahtunut vuoden 1997 tilanteesta. Jo suunnitteluvaiheessa sanoi tuolloin saavansa tietoa 41 prosenttia palkansaajista, nyt siis enää 32 prosenttia. Osuus työntekijäasemassa olevien ryhmässä on vain 22 prosenttia.” Sutela, Lehto: Työolojen muutokset 1977?2013, Tilastokeskus. KAKSI PAPERIKONETTA täällä on toiminnassa. Massaosasto on siinä mielessä hydeksassa tunnissa, vaan jaksaa kotonakin puuhata ja harrastaa. Tämä on tätä samaa ollut kauan. Mutta aika monipuolista ja vaihtelevaa hommaa kuitenkin. Työn sisältöpuoli korostuu enemmän, kun ikää tulee lisää. ”Teollisessa työssä 26 prosenttia pitää palkkaa ehdottomasti tärkeämpänä kuin työn sisältöä, kun palkansaajien keskiarvo on 12 prosenttia. Työhön orientoitumisessa on myös nähtävissä kehitystä, jossa itse työ on muuttunut motivaation päälähteeksi.” Sutela, Lehto: Työolojen muutokset 1977?2013, Tilastokeskus. MUUTAMA VUOSI sitten oli viimeksi isompi organisaatiomuutos. Kaikki tiesivät, että jotain on tulossa, mutta tuli vain nimilistat uusista vakansseista. Minullakin vaihtui työvuoro ja monta muutosta tuli muillekin. Samalla porukkaa vähän vähennettiin. Se oli työnantajan sanelema juttu. Se on mennyttä kulttuuria, että keskusteltaisiin. Työnantaja päättää, ja neuvottelut ovat lakisääteistä pakkopullaa. Ilman muuta pitäisi keskustella enemmän. Käytäisiin yhdessä asioita läpi. Yt-toimikunta kokoontuu kerran kuukaudessa, ja siellä jotain asioita käydään läpi, mutta henkilöstöpolitiikka on käytännössä työnantajan heiniä, johon ei pääse vaikuttamaan. Pääluottamusmies sitten keskustelee kahden kesken henkilöstöpäällikön kanssa. Jos täältä joku halutaan pistää pihalle, niin ei meillä ole käytännössä siihen mitään sananvaltaa. Jos koneita ja laitteita muutellaan ja investoidaan, kyllä niistä vähän etukäteen tiedotetaan. Toimihenkilöt liikkuvat jonkin ?? – Massat haen tullista, sitä riittää pariksikin tunniksi. Sitten haen taas lisää. ?Vuorossa kemikaaliannosteluja. 10-15_pääjuttu.indd 13 17.11.2016 8.33.26
TYÖELÄMÄ 14 | Paperiliitto 9/2016 vä työmaa, että niin kauan kuin yksikin kone käy, niin ainakin massaosastolla on joku töissä. Lomautettuna en ole paljoa ollut, enkä pelkää työttömäksi joutumista. Aika luottavainen mieli on. Firman tulos on välillä mitä on, ja kaikenlaisia puheita välillä esiintyy, mutta toisaalta tänne on jatkuvasti investoitu. Ei luulisi, että ihan heti ollaan pillejä lyömässä pussiin. Ainakaan itsellä ei ole sellainen olo, että työttömäksi joutuisi. Kyllä siitä alkaisi näkyä merkkejä ennakolta, alkaisi näyttää pahalta. Olen ollut tässä melkein koko ikäni. Muutaman vuoden olin paikallisella broilerteurastamolla. Ei sitä osaa oikein kuvitella, että olisi muualla. Vaikka onhan sitä pitänyt miettiä, että mitä sitten jos tämä tästä loppuisi. Olisiko enää muualla ottajia? Kyllä minä tämän työpaikan valitsisin, vaikka olisi vaihtoehtojakin. Olen tykännyt työstäni. Jos muualle pitäisi mennä, se olisi edelleen prosessipuolen työpaikka. Tähän hommaan on ehtinyt tottua. ”SAK:laisten liittojen jäsenistä 73 prosenttia ei ole ollut vuoden aikana huolissaan työpaikkansa menettämisestä. Varmuus on hieman lisääntynyt kahden vuoden takaisesta 69 prosentista.” Hyvän työn mittari, SAK, 5.6.2016. TYÖTURVALLISUUTEEN KIINNITETÄÄN kyllä paljon huomiota ja pyritään hyvin hoitamaan. Enemmän siihen kiinnitetään huomiota kuin ennen. Kyllä tuossa jotain on sattunut itsellekin. Alkuaikoina jäi pari sormea rullakoneen telojen väliin. Hiukan siinä sormet lyheni, pienet palat lähti. Vähän karun näköisiksi ne jäi. Se oli omaa kokemattomuutta ja tyhmyyttä. Silkkaa ajattelemattomuutta. Pieniä tapaturmia on tapahtunut senkin jälkeen, tikkejä on laitettu. Kyllä päälliköt ja työsuojelutoimikunnat ovat niihin aina suhtautuneet vakavasti. Jokainen tapaturma tutkitaan tarkkaan, ettei enää muille kävisi niin. ”16 prosenttia SAK:laisen liiton jäsenistä on ollut vuoden aikana huolissaan turvallisuudestaan työssä. Kaksi vuotta sitten luku oli 24 prosenttia.” Hyvän työn mittari, SAK, 5.6.2016 VÄLILLÄ TÄÄLLÄ on parempi ja välillä huonompi henki työnantajan puolelta. Tilanteet vaihtelevat. Pääasiassa olen tyytyväinen. Löytyy motivaatiota käydä töissä, eikä maistu pakkopullalta. Olen tykännyt työstäni. Alkuaikoina olin pituusleikkurilla ja myöhemmin massaosastolla parikymmentä vuotta. Nämä hommat ovat tulleet tutuiksi. Automatiikka on lisääntynyt merkittävästi. Ei vanhoilla koneilla olisi selvinnytkään yksinään. Hankalinta on kiirepäivänä, kun tulee päällekkäisyyksiä. Moneen paikkaan pitäisi ehtiä, eikä homma vaan luonnaa, oikein mikään ei onnistu. Aika harvoin niitä on. Kyllä tässä pärjäilee kun rauhallisesti ottaa. Kova kiire voi vetää koheltamiseksi. Yksi homma menee poskelleen ja siiten toinen, kun yrittää joka paikkaan säntäillä. Apuvoimia saa, jos tiukka paikka tulee. Vuoromesxxxx Muutaman vuo den olin paikalli sella broilerteu rastamolla. Ei sitä osaa oikein kuvitella, että olisi muualla. ??–Jos muualle pitäisi mennä, se olisi edelleen prosessipuo len työpaikka. Tähän hommaan on ehtinyt tottua. ?– Voimalaitoksen piippu on näkynyt aina sinne, missä olen asunut, Mika Mattila sanoo. 10-15_pääjuttu.indd 14 17.11.2016 8.33.26
TYÖELÄMÄ Paperiliitto 9/2016 | 15 tarille soitan ja hän katsoo, mistä saisi äijän irrotettua. Sellaisia kysytään, jotka ovat minun varamiehiäni ja vähän tietävät. Jos paali kaatuu, sitä pystyvät muutkin auttamaan. Jos menee joku säiliö yli ja tulee letkuhommia, sitäkin pystyvät muut tekemään. ”Lähes kaksi kolmannesta työntekijöistä on yhtä mieltä siitä, että heidän työorganisaationsa motivoi heitä suoriutumaan mahdollisimman hyvin työssään: 39 prosenttia on asiasta osittain samaa mieltä ja 24 prosenttia täysin samaa mieltä. 71 prosenttia saa tukea kollegoilta aina tai useimmiten.” Eurofound: Kuudes Euroopan työolotutkimus, marraskuu 2015. TYÖSTRESSIÄ MINULLA ei ole ollut ikänä. Ne jäävät tehtaan porttien sisäpuolelle, eikä kotona ole tarvinnut työasioista murehtia. Nuorimmat lapset ovat muuttamassa kodista pois, ja kohta ollaan jo vaimon kanssa kahdestaan. Pojat täyttävät pian 18, ja tyttö on parinkymmenen ja asuu omillaan. Oma rauha vallitsee taas. Kunnes ruvetaan seuraavaa sukupolvea lykkäämään. En voi sanoa, että odottaisin sitä vielä. Hyvä olisi pitää pieni taukokin välissä, ennen kuin taas vaippaa vaihdetaan. Pieni tauko tekisi terää. Olen kyllä kannustanut lapsia alalle. Vaimon poika aloitti metallipuolella ja minun poikani käy rakennuspuolen hommissa. Molemmat ovat olleet täällä kesätöissä. Halukkuutta taitaa olla ensi kesänäkin. Mielellään ovat tänne tulleet ja nähneet mitä prosessipuolen homma on. Sellaista valittamista ei töissä ole, että mukuloita pitäisi alkaa kieltämään, että älkää vaan tänne tulko. Paperiteollisuus kuin moni muukin teollisuus on vähän ailahtelevaista, se voi loppua yks kaks, mutta ei sille sitten mitään voi. Vaan eipä ole ollut muuttopaineita kaupunkiin. Olen tykännyt olla. Omakotitalossa asutaan, sekin on kunnon työmaa. Nytkin on vesivahinko päällä ja autokatos kesken. Pikku puhdetta riittää. Suihkun putki oli vuotanut väliseinän väliin. Otettiin lattioita auki, ja kuivatukset ovat päällä. Suihkussa käydään vanhempien luona, lähellä on uimahalli ja avantouintisaunoja. Onneksi on toinen vessa, että asumaan on pystytty. Sitä toivoo vain että töitä riittäisi ja talo tulisi maksettua. Että voisi asua omassa talossa, ja pystyä vähän jotain ostamaankin, ehkä käymään joskus reissussa. Ja että työ olisi mukavaa tehdä, eikä pakkopullaa. Että omasta työstä voisi olla tyytyväinen ja ylpeä. ? P ??Valvomossa on kymmenkunta näyttöä seurattavana. ?– Tauot voi katsoa miten parhaaksi näkee. Ruokailen ja kahvit juon. 10-15_pääjuttu.indd 15 17.11.2016 8.33.27
16 | Paperiliitto 9/2016 TYÖPAIKKA Pakkauksiin luodaan myyvyyttä DS Smithillä Nummelassa. Painoon ja pinoon Niko Saarinen niputtaa ja sitoo liimatut laatikot, Sirpa Varjamo pakkaa. 16-19_xxx.indd 16 16.11.2016 21.35.44
18 | Paperiliitto 9/2016 Teksti Eeva Eloranta-Jokela Kuvat Mauri Helenius H eleänvärinen kuva saippuapakkauksesta tulostuu kartongin pintaan. Painokoneenhoitaja Harri Katajisto valvoo, että tulostimelle ohjelmoitu työ etenee, kuten pitää. Juha Kosola käy välillä mittaamassa kuvion etäisyyttä arkin reunasta. Kyseessä on oikeastaan valtavan suuri tulostin, ei niinkään painokone. Koneessa on leveyttä 2,5 metriä. – Ihan eri laji, vertaa Juha Kosola digipainamista silkkipainoon, joka on hänelle tutumpi. Digipainolla hän on tehnyt töitä vasta kuukauden päivät. Digipainokone hankittiin DS Smithin tehtaalle Nummelaan neljä vuotta sitten. Värit tulevat kaseteista, joissa väriainetta viisi kiloa. – Kone hoitaa annostelun, selventää Katajisto ja nostaa kämmeniään: niissä ei ole väritahroja ensinkään. Olennaista on etsiä kulloinkin tulostettavalle työlle parhaat parametrit ja tulostukseen oikea pyörimisnopeus. Tiedot voi tallentaa ja käyttää hyödyksi toisen työn yhteydessä myöhemmin. Automatiikka kohdistaa Kun arkit ovat valmiit, ne siirretään leikkuulinjalle, joka otettiin käyttöön viime vuonna. Leikkuulinjalla on kesken edellinen työ, jossa painamattomat arkit leikataan tilattuun kokoon. Koneenhoitaja Janne Salmen työ alkaa siitä, mihin rakennesuunnittelijat lopettavat. Toisinaan viimeistelyn hoitaa Salmi, kuten nyt. – Heiltä tulee valmis tiedosto, jonka sitten siirrän koneelle ja muokkaan tarvittaessa, Salmi selittää. Työjonossa olevien saippuapakkausten aihiot kohdistetaan automaattisesti. Kamerat lukevat arkkeihin painetut merkit ja kohdistavat leikkurin oikeaan kohtaan. – Ennen se työvaihe tehtiin käsin, SalTYÖPAIKKA mi sanoo. Hänelle kohdistaminen on tuttua laakastanssilta, jossa hän työskenteli tätä ennen 17 vuotta. Ei suojaa korvamadolta Liimakone suoltaa pakkauslaatikoita siistissä rivissä. Niko Saarinen nappaa nipun, kääntää nipusta puolet vastakkain ja liittää sidontakoneella yhteen. Sirpa Varjamo nostaa valmiit niput kuormalavalle. Kone säksättää, ja korvat on suojattu suojaimin. Korvatulpat eivät estä korvamatoja. Varjamo on äsken laulanut joululaulua Tonttu Torvisesta ja se jäi kuulemma Saariselle päähän soimaan. – Tehdään töitä molemmilla liimakoneilla yhdessä. Ja vaihdetaan työvaiheita välillä, ettei käy tylsäksi, Saarinen kertoo. Varjamo on ollut tehtaalla yhteensä 23 vuotta, mutta oli välillä muutaman vuoden pois ja opiskeli kirjanpitäjäksi. – Töitä ei kuitenkaan löytynyt, joten palasin tänne ”kesätöihin”, Varjamo jatkaa. Lava on kohta täynnä ja valmiina pakattavaksi kuljetusta odottamaan. eleänvärinen kuva saippuapakkauksesta tulostuu väritahroja ensinkään. Olennaista on etsiä kulloinkin tulostettavalle työlle parhaat parametrit ja tulostuk? ? Koneenhoitaja Jan ne Salmi vastaa uuden leikkurilinjan toiminnasta. ?Sirpa Varjamo pinoaa liimattuja laatikoita lavalle. 16-19_xxx.indd 18 16.11.2016 21.35.46
Paperiliitto 9/2016 | 19 ?Digipainokoneen hoitaja Harri Katajisto huolehtii siitä, että asiakkaalle saadaan paras painojälki. TYÖPAIKKA Paikallinen sopimus DS Smithillä Nummelassa saatiin tehtyä kilpailukykysopimuksen mukaisesta 24 tunnin vuotuisen työajan pidennyksestä paikallinen sopimus. Sen tekemisessä etsittiin omalle työpaikalle mahdollisimman toimiva ja mahdollisimman paikallinen ratkaisu. – Teemme kolme lisäpäivää, jotka voi tehdä helatorstaina tai viikonloppuna. Tunneista saa ylityökorvauksen, pois jäävät perustunnit, sanoo pääluottamusmies Jussi Miininen. Miininen on käyttöpäällikkö Timo Liljan kanssa tyytyväinen siihen, että sopimus saatiin tehtyä. Haastattelupäivänä tehtaalla on tehty töitä 573 päivää ilman työstä poissaoloa vaatinutta tapaturmaa. Työturvallisuus on yritykselle tärkeää. Tänä vuonna tehtaalla on tehty 76 turvallisuushuomiota ja niiden perusteella myös toimitaan ja parannukset viedään loppuun saakka. Kaikki työntekijät ovat suorittaneet työturvallisuuskorttikoulutuksen ja kaikki stansseilla työskentelevät myös tulityökortin, sillä työssä on kipinävaara. Timo Lilja kertoo, että ensiaputaitoista henkilöstöä on talossa enemmän kuin laki vaatii. Yksi parannus on katon korjaus, joka on loppusuoralla. Usean peräkkäisen koneinvestoinnin jälkeen on siis investoitu turvallisuuteen uusimalla vuotava katto. Sisätiloissa vesi on aiheuttanut muun muassa liukastumisvaaraa. Investointeja vuosittain Siitä lähtien, kun yritys siirtyi neljä vuotta sitten DS Smithin omistukseen, Nummelan tehtaalle on investoitu joka vuosi: digitaalipaino, aaltopahvikone, liimakone, leikkuulinja ja tänä vuonna uusi katto. Käyttöpäällikön mukaan tulossa on lisää satsauksia työturvallisuuteen ja työhyvinvointiin. Pääluottamusmies Jussi Miininen arvostaa esimerkiksi työnantajan tarjoamaa työterveyshuoltoa. – Moni ei tule ajatelleeksi, että sekin on asia, joka edistää työhyvinvointia, Miininen sanoo. Tehtaalla valmistetaan pääasiassa displayeli myynnin edistämistuotteita kuten erilaisia lattiatai hyllytelineitä ja pakkauksia. Vilkkain aika noudattelee kaupan sykliä eli vilkkainta on keväästä alkusyksyyn. Joulusesonkia tehtiin kesällä, marraskuussa valmistetaan pääsiäistä. Tällä hetkellä ei tuotantotiloissa näy lattiatelineisiin liitettäviä valoja tai tunnistimia. Niitäkin on telineisiin laitettu, sillä kuluttajan houkuttelemiseksi markkinoijien luovuudella ei ole rajoja. P Tulossa on lisää satsauksia työturvallisuuteen. sitten DS Smithin omistukseen, Nummelan tehtaalle on investoitu joka vuosi: digitaalipaino, aaltopahvikone, liimakone, leikkuukauksia. Vilkkain aika noudattelee kaupan sykliä eli vilkkainta on keväästä alkusyksyyn. Joulusesonkia tehtiin kesällä, marraskuussa valmistetaan pääsiäistä. Tällä hetkellä ei tuotantotiloissa näy lattiatelineisiin liitettäviä valoja tai tunnistimia. Niitäkin on telineisiin laitettu, sillä kuluttajan houkuttelemiseksi markkinoijien luovuudella ei ole rajoja. Tulossa on lisää ? Esa Sailaranta siirtää pakattuja aaltopahvirullia varastoon odottamaan lähettämistä. ?Pääluottamusmies Jussi Miinisen työpaikka on ollut täällä 21 vuotta. DS Smith, Nummela ? henkilöstöä kaikkiaan 58, joista tuotannossa 42 ja muut esimerkiksi suunnittelussa ja myynnissä ? perustettu Helsinkiin vuonna 1945 Kotelokulman nimellä ? nykyisellä paikalla Nummelassa vuodesta 1980 ? Neopac vuodesta 1992, omistajaksi ruotsalainen SCA vuonna 2000 ja englantilaistaustainen DS Smith vuodesta 2012 ? DS Smithillä henkilöstöä Suomessa yhteensä noin 240, maailmanlaajuisesti 26000 henkeä ? valmistaa käsinja konekoottavia pakkauksia eri tarpeisiin, myyntitelineitä ja myynninedistämateriaaleja 16-19_xxx.indd 19 16.11.2016 21.35.46
20 | Paperiliitto 9/2016 PAPERILIITTO 110 VUOTTA Teksti Marita Viinamäki U lkopuolisen työvoiman käyttö alkoi paperiteollisuudessa lisääntyä merkittävästi 1980-luvulla. Paikallisissa osastoissa ja Paperiliitossa suuntausta seurattiin huolestuneesti. Liitossa arvioitiin ulkopuolisen työvoiman käytön ainakin kolminkertaistuneen 1980-luvun kuluessa. Työpaikkoja alkoi siirtyä tehtaiden ulkopuolelle ja asiasta muodostui vähitellen se hiertävä kivi kengässä, joka haittasi pahasti työmarkkinasuhteita. Alihankintatyöstä ja ulkopuolisen työväen käytöstä tehtailla oli toki aiemminkin ollut puhetta ja vääntöä. Jo 1950ja 1960-luvuilla erilaisia töitä, esimerkiksi kunnossapitoja rakennustöitä sekä kuljetuksia, teetettiin ulkopuolisilla yrityksillä, mikä ei miellyttänyt tehtaiden vakituista henkilökuntaa. Kiistat johtivat myös lakkoihin ja käsittelyihin Työtuomioistuimessa. Samassa tehtaassa, samassa liitossa Paperiliitossa oli aina pyritty toiminaan teollisuusliittoperiaatteen mukaisesti – koko tehtaan väen oli hyvä kuulua samaan liittoon ja saman työehtosopimuksen piiriin. Yhteen ammattiosastoon ja liittoon kuuluminen tehosti edunvalvontaa. Ruohonjuuritasolla Paperiliiton ammattiosastojen työ tuon periaatteen edistämiseksi ei aina ollut yksinkertaista. Sähkömiehet halusivat ehkä mieluummin kuulua omaan liittonsa ja korjauspajojen metallimiehet kokivat olevansa ennen muuta metallimiehiä, ei paperimiehiä. Koviakin vääntöjä käytiin paperiammattiosastoihin liittymisestä. Paperiliiton jäsenmäärä kasvoi voimakkaasti 1960-luvulla ja se johtui myös muiden ammattiliittojen jäsenten siirtymisestä Paperiliittoon. Järjestäytyminen oli 1970-luvun alussa lähes sataprosenttista ja teollisuusliittoperiaate oli varsin hyvin toteutunut. Liitto pyrki nyt huolehtimaan kaik kien jäsentensä eduista ja rajoittamaan ulkopuolisen työvoiman käyttöä. Vuoden 1969 työehtosopimukseen saatiinkin neuvoteltua kohta, jonka mukaan työnantajien ei pitänyt käyttää ns. komennusmiehiä tavanomaisissa ja jatkuvissa tehtaan sisäisissä töissä. Ulkoistamispyrkimykset vahvistuvat Globaalin kilpailun maailmassa 1990-luvulla ulkoistaminen alkoi olla yleismaailmallinen tapa toimia ja hakea kustannussäästöjä. Myös Suomessa metsäteollisuuden työnantajat pyrkivät siirtämään varsinaisen tuotannon ulkopuolisia toimintoja alihankkijoiden hoidettaviksi ja näin alentamaan palkkakuTyönantajien ulkoistamispyrkimykset nousivat keskeiseksi kiistakysymykseksi 1990-luvulla. Paperiliitto on aina pitänyt teollisuusliittoperiaatetta arvossa. Siitä kertoo myös tämä juliste 1960-luvulta. luja. Esimerkiksi siivoojien osalta palkkojen maksaminen kiinteistöalan eikä paperiteollisuuden palkkojen mukaan merkitsi säästöjä. Hyödyn ottaminen siivoojien selkänahasta herätti paljon keskustelua. Myös työnantajapuolella oli aiemmin arvostettu teollisuusliittoperiaatetta, joka helpotti kattavien sopimusten tekoa ja piti yllä työrauhaa. Nyt jotkut työnantajat eivät kuitenkaan pistäneet pahakseen sitä, että ulkoistamisella voitiin myös hajottaa työntekijäpuolen yhtenäisyyttä ja voimaa. Paperiliitossa vastustettiin ulkoistamista, joka huononsi kohteena olevien työntekijöiden työehtoja ja heikensi tietysti samalla liiton jäsenpohjaa. Työpaikoilla kahden kerroksen väen syntyminen vaikutti yhteishenkeen. Ulkoistaminen toi kiistoja Paperiliitto 20-21_historia.indd 20 16.11.2016 18.02.11
Paperiliitto 9/2016 | 21 Ka ns an A rk ist o ?xxx ?xxx xxxx Paperiduunarit näkyville ?Paperiliitto täyttää tänä vuonna 110 vuotta. Juhlavuotta vietetään Työväen museo Werstaalla Tampereella, Frenckellin vanhan paperitehtaan naapurissa Finlaysonilla. ?Paperityöläisten historiasta kertova näyttely ”Paperiduunarit” avautui yleisölle 21.10.2016 ja museoon on yleisöllä vapaa pääsy. ?Paperiliitto-lehdessä ilmestyy koko vuoden kestävä juttusarja liiton vaiheista. Tämä on sarjan yhdeksäs osa. ? Metsäteollisuudessa työskenneltiin 1990-luvulla yhä tiukkenevan globaalin kilpailun ympäristössä. Kuvassa järjestelijä Mika Näre Veitsiluodon Oulun hienopaperitehtaalla vuonna 1992. voiman käyttökielto oli kilpailunrajoituslain vastainen. Työmarkkinaneuvottelut olivat ulkoistamiskysymyksen vuoksi takkuisia ja vuonna 1995 sopuun päästiin niin, että Metsäteollisuus ry antoi ns. jäädytyssuosituksen: oikeutta käyttää alihankkijoita ei käytettäisi tulevalla työehtosopimuskaudella. Joissakin yrityksissä ulkopuolista työvoimaa joka tapauksessa käytettiin. Julkisuuteen nousi varsinkin ulkomaiseen omistukseen siirtynyt Nokian Paperi, joka ulkoisti siivouksen ISS Servisystemille ja huollon ja korjauksen monikansalliselle ABB Servicelle eikä luvannut paperialan sopimusten koskevan näitä alihankkijoita. Nokian järjestelyistä neuvoteltiin valtakunnan ylintä johtoa Työntekijöille ulkoistamisen seuraukset näkyivät myös esimerkiksi työsuojelussa. Korjausja huoltotöitä tekevät ulkopuoliset reppufirmojen työntekijät eivät tunteneet tehdasta ja sen työturvallisuuskäytäntöjä. Tapaturmia tai vähintäänkin vaarallisia läheltä piti -tilanteita sattui. Tehtaiden vakituinen työväki koki, etteivät ulkopuoliset yritykset välittäneet työsuojeluasioista. Valtakunnantason kiistakysymys Kiistely ulkopuolisen työvoiman käytöstä kiihtyi 1990-luvulla. Keväällä 1995 Korkein hallinto-oikeus asettui kilpailuviranomaisten aiemmin tekemän tulkinnan kannalle, jonka mukaan paperiteollisuuden työehtosopimuksen sisältämä ulkopuolisen työmyöten 1990-luvun loppupuolella. Vuonna 1997 Nokian tehdas oli lakossa kunnossapitohenkilöstön sopimuskysymyksen vuoksi ja tukilakkoja järjestettiin eri paperitehtaissa. Väliaikaisratkaisut Nokialla olivat erilaisia metallin ja paperin sekasopimuksia. Ulkoistamiskysymyksen vuoksi työmarkkinasuhteet olivat myös vuonna 2000 hyvin kireät ja keväällä ajauduttiin noin viikon pituiseen paperiteollisuuden lakkoon. Tuon vuoden neuvottelujen jälkeen ulkopuolisen työvoiman käytön jäädytyssuositus lakkasi olemasta voimassa ja ulkoistaminen annettiin paikallisesti sovittavaksi. Nokialla kunnossapitoväki pääsi 2000-luvun puolella lopulta oman erillissopimuksensa piiriin. ? P PAPERILIITTO 110 VUOTTA Hyödyn ottaminen siivoo jien selkänahasta herätti paljon keskustelua. 20-21_historia.indd 21 16.11.2016 18.02.12
22 | Paperiliitto 9/2016 Teksti Eeva Eloranta-Jokela Kuva Akseli Muraja J uankoskelaisella Timo Karhusella, 31, on aikaa eläkeikään enemmän kuin hänellä on ikää. Kolmivuotiaan pojan isä on silti tullut asiaa pohtineeksi, kun työpaikalta joku on lähtenyt eläkkeelle. – Jos yhtä virkeänä pappana jäisi, kuten Eläkeuudistus tulee voimaan vuoden alusta. Se nostaa tulevien eläkeläisten eläkeikää ja vaikuttaa eläkkeen kertymiseen. Pysytkö kyydissä? yksi vuorokäynninvarmistaja, joka teki yli 40 vuotta, koko työuransa, vuorotöitä. Hattua nostan näille työntekijöille, miettii Karhunen. Karhunen on ollut töissä Savon Sellulla kartonkikoneella käynninvarmistajana 3 vuotta ja alalla kaikkiaan 10 vuotta. Eläkeikään on nykyisen arvion mukaan aikaa yli 35 vuotta. Täyttä eläkettä Karhunen saisi kuukautta vaille 70-vuotiaana. Hyvässä porukassa jaksaa Eläkeuudistuksen tavoitteena on siirtää keskimääräistä eläkkeellesiirtymisikää. Jotta suomalaiset olisivat työssä nykyistä pidempään, vanhuuseläkkeen alaikäraja nousee ja käyttöön otetaan uudet eläkemuodot työuraeläke ja osittainen varhennettu vanhuuseläke. Osa-aikaeläke lakkautetaan. Karhunen ei näe esteitä sille, etteikö oma työura voisi jatkua samassa tehtaassa eläkeikään saakka. Hän luottaa tehtaan tuotannon jatkuvan. Työporukalla on arvonsa. – Tähän päivään mennessä ei ole yhtenäkään aamuna harmittanut tulla töihin, tulevaa työpäivää oikein odotan. Henkilöstö tehtaalla on ylipäätään motivoitunutta ja osaa hommansa. Korjaamon porukka on oma lukunsa, kahvitauoista on tylsyys kaukana. Jos en nauttisi työporukasta, olisin ELÄKEUUDISTUS 22-23_xxx.indd 22 16.11.2016 17.59.51
Paperiliitto 9/2016 | 23 hala on vuonna 1954 syntyneenä viimeistä ikäluokkaa, jota eläkeuudistus ei koske. – Jokin asia sentään sattui kohdalle, naurahtaa Vanhala. Vuonna 1962 syntyneiden eläkeikä nousee 65 vuoteen. Kolme vuotta nuorempien eli vuonna 1965 ja sen jälkeen syntyneiden eläkeikä vahvistetaan 62 vuoden iässä eli vuodesta 2027 alkaen ja se riippuu elinajanodotteesta. Tehtävämuutos pidensi uraa Jouko Vanhalan työpaikka on Stora Ensolla Sunilassa, on ollut jo 46 vuotta. Kuutisen vuotta sitten Vanhala pyysi päästä huonojen polvien takia kunnossapidosta toisiin tehtäviin ja siirtyi silloin kuorimolle. – Se oli onnistunut ratkaisu, sen avulla olen pystynyt jatkamaan töissä ja aion jäädä vanhuuseläkkeelle ensi vuonna. Muutos toi myös uutta virtaa, kun aiempi työ oli jo niin tuttua. 12 tunnin työvuorojärjestelmä on sopinut Vanhalalle, vaikka päivät tuntuvat välillä pitkiltä. Kuorimolla on Vanhalan vuorossa poikkeuksellisesti kolme miestä, joista yksi opettelee tehtäviä ja jää jatkamaan niitä Vanhalan jäädessä eläkkeelle. – Niinhän se pitäisi mennäkin, että aikanaan paikka luovutetaan nuoremmalle, Vanhala toteaa. Työssä jaksamista palkitaan Eläkeuudistuksen jälkeen 63-vuotiailla ja sitä vanhemmilla olleen superkarttuman tilalle tulee lykkäyskorotus: eläkkeeseen saa korotuksen, jos lykkää eläkkeelle siirtymistä alimman vanhuuseläkeikänsä jälkeen. Korotusta tulee 0,4 prosenttia kuukaudessa. Jos eläkkeelle jäämistä lykkää esimerkiksi vuoden, saa 4,8 prosenttia paremman eläkkeen. Eläkkeen karttuminen muuttuu Ensi vuodesta lähtien eläke kertyy jo 17-vuotiaana tehdyistä töistä. Ensimmäinen ikäryhmä, jota muutos koskee, ovat vuonna 2000 syntyneet. Sunilan sellutehtaalla kuivauskoneenhoitaja Kimmo Ihalaiselle, 36, eläkettä on kertynyt 23-vuotiaasta lähtien. Ihalainen pitää itseään eläkejärjestelmän suhteen väliinputoajana, jolle eläke alkoi kertyä myöhään ja jolta myös superkarttuma poistuu. – Eiköhän järjestelmä ehdi mennä ainakin kaksi kertaa uusiksi, arvelee Ihalainen, jonka vanhuuseläkeikään on reilut 30 vuotta. Työuraeläke ja vuorotyö Eläkeuudistuksessa Ihalainen pitää hyvänä työuraeläkkeen mahdollisuutta. Työuraeläke on suunnattu vähintään 63-vuotiaille työntekijöille. Ehtona on vähintään 38 vuoden ura, joka on ollut henkisesti tai fyysisesti raskas. Tyypiltään työuraeläke muistuttaa työkyvyttömyyseläkettä, mutta sen kriteerit terveydentilan suhteen eivät ole yhtä tiukat. – Paljon riippuu työtehtävästä, mutta lähtökohtaisesti kolmivuorotyö on rankkaa. Sen olen havainnut työtovereista, että kun ikää tulee enemmän, aika rankaksi menee, Ihalainen toteaa. Ensimmäiset työuraeläkkeet voidaan myöntää aikaisintaan 1.2.2018, koska työuraeläkettä ei voida myöntää alimman vanhuuseläkeiän täyttäneelle. Ihalaisen omaa työssä jaksamista auttaa hyvä työyhteisö ja kahden vuoden ajan käytössä ollut 12-tuntinen työvuorojärjestelmä. Vaikka päivä on pitkä, se tuntuu kuluvan nopeasti, sillä vuoron sisällä tehtäviä vaihdetaan 4 tunnin välein. Tehtäväkierto onnistuu vuoron sisällä, kun kaikki osaavat toistensa tehtävät. Eläkettä voi nostaa 61-vuotiaana Uudistuksessa osa-aikaeläke poistuu ja sen tilalle tulee uusi eläkelaji: osittainen varhennettu vanhuuseläke eli OVE. Se eroaa osa-aikaeläkkeestä monella tapaa. Osa-aikaeläkkeelle on voinut jäädä vain, jos on töissä. Tällöin eläke on määritelty ansion alenemasta. Ensi vuoden alusta lähtien osan kertyneestä eläkkeestä voi ottaa maksuun etukäteen, jos on täyttänyt 61 vuotta, oli sitten työssä tai ei. Töissä voi halutessaan jatkaa kokopäiväisesti ja silti nostaa osan eläkkeestä ennakkoon. Tällöin myöhempi eläke alenee. Muutoksen yhteydessä kaikki ei kuitenkaan muutu: jo kertyneisiin eläkkeisiin ei tule muutoksia eikä vanhuuseläkkeelle jo jääneiden eläkkeisiin tule muutoksia. ? P Tietoa eläkeiästä ja arvion eläkkeestä saa osoitteessa tyoeläke.fi tai työeläkelaitosten verkkosivuilta Pysytkö kyydissä? ?Timo Karhunen aloitti työuransa Juankoskella Strömsdahlin kartonkitehtaalla, josta hän päätyi töihin Kuopioon. ?Kimmo Ihalainen aloitti työuransa Summan paperitehtaalla. Nyt hän tekee töitä Sunilassa. varmaan jo työpaikkaa vaihtanut, Karhunen arvelee. Eläkeikä nousee Vuonna 2015 keskimääräinen eläkkeellesiirtymisikä oli 61,1 vuotta. Tavoitteen mukaan vuonna 2025 eläkkeelle siirryttäisiin keskimäärin 62,4 vuoden iässä. Eläkeiän nosto koskee vuonna 1955 ja sen jälkeen syntyneitä. Aiemmin syntyneiden eläkeikä pysyy ennallaan. Eläkeikä nousee vuonna 1955 ja sen jälkeen syntyneillä 3 kuukautta kerrallaan. Kuorimonhoitaja Jouko Vanhala, 62, jää eläkkeelle ensi vuonna 63-vuotiaana. VanELÄKEUUDISTUS 75 70 65 60 1955 1960 1965 1970 1975 1980 1985 1990 1995 Eläkkeellepääsyikä syntymävuoden mukaan Esimerkiksi vuonna 1985 syntynyt henkilö voi päästä eläkkeelle 67-vuotiaana ja saada täyden eläkkeen 70-vuotiaana. Lähde: Yle.fi Eläkeikä nousee Ikä, jolloin voi saada täyden eläkkeen Ikä, jolloin voi päästä eläkkeelle ” Kun ikää tulee enemmän, aika rankaksi menee.” 22-23_xxx.indd 23 16.11.2016 17.59.51
?? | Paperiliitto ?/???? Teksti Jenni Räinä Kuva Vesa Ranta O li shokki, kun entinen avopuolisoni viisi vuotta sitten ilmoitti muuttavansa tyttäreni Julian kanssa uuden miehensä luokse Ruotsiin Gävleen. Jos olisin alkanut vängätä vastaan, siinä olisi siinä ollut monta kärsijää, lapsi mukaan lukien. Asuimme Julian syntymän jälkeen reilun vuoden yhdessä. Hänellä ei ole muistikuvia erosta, emmekä koskaan tapelleet hänen kuultensa. Minulle oli selvää että haluan olla hyvä ja vastuullinen isä Julialle. Kaksi onnellista kotia oli parempi kuin yksi huonompi. Alku Ruotsiin muuton jälkeen oli hankaJani Lopakan 10-vuotias tytär asuu äitinsä ja uusioperheensä kanssa Sveitsissä. Etäällä mutta lähellä P omon pelko on kastilaitoksen perintö. Vierailin hiljattain intialaisessa metallialan alihankkijayrityksessä. Ulkopäin tehdas näytti modernilta tuotantolaitokselta, jonka ympärillä oli aita. Portilla vastassa odottivat vartijat. Työläiset tulivat työpaikalle ajoissa aamulla kello seitsemän niin kuin Suomessa. Yhtäläisyydet loppuivat kuitenkin siihen. Työpukuja ei ollut, suurin osa teki likaisetkin työt farkuissa, teepaidoissa ja varvastossuissa, ilman suojavaatteita. Hitsaajaa hitsaili ilman kasvosuojainta. Konesalissa ei ilmastoinnista ollut tietoakaan vaikka tuona päivänä lämpötila ulkona nousi melkein neljäänkymmeneen. Lounastauolla työläiset jonottivat tehtaan viereiseen kanttiiniin, jossa tarjolla oli vetistä linssipuuroa, riisiä ja leipää. Työtä tehtiin iltakuuteen asti, kuutena päivänä viikossa. Työtä valvoi tehtaan johtaja, joka istui yläkerrassa hyvin ilmastoidussa toimistossa. Hänelle tuotiin huoneeseen länsimaistyylinen lounas. Pomoa ei niin vain puhuteltu suoraan, vaan se tapahtui osastonjohtajan nimittämän vuoroa valvovan johtajan kautta. Viestiketjussa saattoi olla mukana useampi taho. Tehdasta kiertäessä huomasin kuinka ihmiset lähestyivät johtajaa kumarrellen. Hän edusti sukunimensä perusteella bramiineita eli ylempää kastia. Tehtaan kulttuuriin voi suurimmaksi osaksi selittää kastilla. Vaikka Intian kastilaitos lakkautettiin virallisesti yli 60 vuotta sitten, ja siitä ei enää puhuta sen nimellä, se elää vahvasti intialaisten arjessa mukana vieläkin, etenkin työelämässä. Hierarkia tehtaassa oli hyvin selkeää. Pomoa pelättiin ja hänen kohtaamista tuli aktiivisesti välttää. Ylempikastinen kun ei mielellään ole tekemisissä alempikastisen kanssa, sillä alempikastiset saattavat jopa saastuttaa huoneen ilman pelkällä läsnäolollaan. Monet intialaiset kiistävät kastin luovan systemaattista syrjintää. Heidän mielestään se on vain tapa jäsentää melkein 1,3 miljardin ihmisen maata ja helpottaa monimutkaisia suhteita. Kastilaitoksen käytännöt voivat suomalaiseen tasa-arvoon tottuneille vaikuttaa välillä hyvinkin epäreiluilta, vanhanaikaisilta ja jopa julmilta. Kuitenkin tehtaan johtajan eristäytyminen lasikoppiinsa on tyyppiesimerkki modernista Intiasta. P Ajatuksia ja ilmiöitä eri maista. Johtajaa kumarrellen MAAILMALTA Pomoa ei niin vain puhuteltu. Paperiliittolaiset kertovat itsestään. Kerro, kenestä kirjoitamme: tiedotus@paperiliitto.? . PARASTA ELÄMÄSSÄ Pia Heikkilä Kirjoittaja on Delhissä Intiassa asuva vapaa toimittaja. 24-25_tulevaisuuden_tehdas.indd 24 15.11.2016 11.39.22
Paperiliitto ?/???? | ?? la. Alle kouluikäinen Julia lensi yksin luokseni 4–5 kertaa vuodessa. Viime kesänä Julia perheineen muutti Ruotsista Sveitsiin. Olemme päivittäin tekemisissä Facetimen ja Whatsappin kautta. Julia kertoo arvosanoistaan, jotka ovat yleensä kiitettäviä. Hän esittelee Facetimessa voimistelussa oppimiaan spagaatteja ja spiraaleja. Näemme noin joka kolmas kuukausi. Vaikka näen Juliaa puhelimen välityksellä, yllätyn aina, kuinka paljon hän on kasvanut. Kun Julia on täällä, sukuloimme ja kierrämme lähikunnat. Käymme superparkeissa ja Julia tykkää shoppailla. Teemme tavallisia arkiasioita. Suhteemme vain tiivistyy, mitä enemmän hänelle tulee ikää. Isyys sopii minulle. Olen lojaali tekemälleni asialle. Näen Juliassa paljon samaa kuin itsessäni. Hän on aktiivinen ja sosiaalinen. Käyttäytyminen osuu viimeisen päälle nappiin. Julia tiedostaa, mikä on oikein ja mikä väärin. Hän on myös liikunnallinen, kuten sekä minä että äitinsä. Lapsista huokuu aitous, jota arvostan ja jota olen jalostanut omassa luonteessani. Vaikeimpia ovat lähtöpäivät ja ne käyvät entistä vaikeammiksi. Ei siinä oikein hirveästi hymyä irtoa. Kesällä, kun Julia on täällä pidempään, tulee olo, että miksei hän voisi asua Suomessa. Toivossa on hyvä elää. P Etäällä mutta lähellä – Julian lähtöpäivät ovat vuosi vuodelta vaikeampia, kertoo Jani Lopakka. Teksti Marjaana Lehtinen K iirettä pitää. Työmaavahvuus Metsä Groupin biotuotetehtaalla Äänekoskella on marraskuussa kivunnut huippuunsa; vilkkaimpina päivinä alueella puurtaa noin 2 500 työntekijää. Painopiste on siirtynyt rakentamisesta laiteasennuksiin, joita tehdään lähes minuuttiaikataululla kaikilla osastoilla jopa ympäri vuorokauden. Välillä pitää syödä kunnolla, jotta jaksaa painaa töitä ja tehdas valmistuu ajallaan. Työmaa-alueella toimii useista parakeista koottu 65 metriä pitkä ja 20 metriä leveä väliaikainen henkilöstöravintola, jossa mahtuu ruokailemaan 600 työntekijää kerrallaan. – Pystymme konttiruokalassa tarjoamaan kolmelta linjalta lounaan yli tuhannelle ruokailijalle päivässä. Noin puolet alueen työntekijöistä käy syömässä joko täällä tai käyvän tehtaan ruokalassa. Loput syövät omia eväitään, kertoo Eurestin ravintolapäällikkö Marko Hynynen. Ruuhkaisimpaan lounasaikaan vapaata jakkaraa saa vähän etsiä, mutta kierto on nopeaa eikä kukaan ehdi jäämään pöytiin notkumaan. Vitosella vatsa täyteen Ruokailijat kiittelevät lounaan hinta-laatusuhdetta: viidellä eurolla saa vatsansa täyteen kunnon kotiruokaa ja jälkiruuaksi kahvin 60 sentillä. Suosikkeja ovat lihapullat ja -mureke, possupata ja uunimakkara. Myös kasvikset ja salaatit tekevät kauppansa. – Sen sijaan liian erikoinen tai kovin maustettu ruoka ei uppoa. Siksi tarjoamme mahdollisimman yksinkertaista ruokaa, jonka teemme itse paikan päällä hyvistä raakaaineista alusta pitäen, Hynynen valottaa. Perunoita kuluu päivässä 200 kiloa, ja kahvihampaan kolotusta torjutaan 1 400 kupillisella. Sopivasti kylläisenä jaksaa taas rakentaa ja asentaa. P . Nälkäiset rakentajat ja asentajat popsivat konttiruokalassa 200 kiloa perunoita päivässä. Jaksaa, jaksaa Suomen metsäteollisuuden historian suurimman investoinnin vaiheita. TEHDAS NOUSEE Näkymä Äänekosken tehdastyömaalle kartonkitehtaan katolta 15.11. biotuotetehdas.? Paperiliittolaiset kertovat itsestään. Kerro, kenestä kirjoitamme: tiedotus@paperiliitto.? . 24-25_tulevaisuuden_tehdas.indd 25 15.11.2016 11.39.23
26 | Paperiliitto 9/2016 HIOMO Teksti Tiina Suomalainen J o pitkään UPM:n Jämsänkosken paperitehtaalla on puhuttu, että muutama pullonkaula pitäisi saada kuntoon tuotannon tehostamiseksi. Nyt tarrapuolella on menossa investointi, jossa jälkikäsittelyyn saadaan modernisoidut koneet. – Investointi käynnistyi tänä vuonna ja saadaan valmiiksi ensi vuonna. Kyllä tällainen luo toiveikkuutta, sanoo tarrapaperipuolen ja kuljetuksen luottamusmies Mika Leppänen. Leppäsellä on takana jo parinkymmenen vuoden mittainen luottamusmiesura. Hän aloitti varamiehenä ja on nyt toiminut kahdeksan vuotta varsinaisena luottamusmiehenä. – En enää edes muista, miksi tulin alun perin lähteneeksi luottamustoimeen. Kai se oli se, kun pyydettiin. Siitä tuli tunne, että minua arvostetaan. Arvostuksen saa säilytettyä, kun toimii rehellisesti ja tekee hommansa niin hyvin kuin osaa. Kiky-sopimus on puhuttanut Jämsänkoskellakin paljon. Leppästä ihmetyttää se, miten kikyllä oikein parannetaan kilpailukykyä. – Hallitus sanoo, että pitäisi luoda uusia työpaikkoja. Samaan aikaan se vaatii, että jo työssä olevat tekevät 24 tuntia lisää töitä. Mielenkiinnolla odotan niitä lukemia, että kuinka monta uutta työpaikkaa tällä tavoin saadaan lopulta syntymään. Tätä juttua tehdessä paikalliset kiky-neuvottelut olivat vielä meneillään eikä lopputuloksesta ollut tietoa. Työsuojeluvaltuutettu Tero Kekki halusi tietää, miten tehtaalla on hoidettu työhyvinvointiasiat. – Tätä pitäisi mielestäni kysyä työnantajalta. Mutta sellaista positiivista on meneillään, että saimme vuoden alussa käyttöön liikuntakortin ja lisäksi meillä oli monen kuukauden mittainen hyvinvointivalmennus. Leppäsen kysymys seuraavalle haastateltavalle: Miten teillä toimii työsuojeluvaltuutetun ja pääluottamusmiehen yhteistyö? ? P ”Positiivista on meneillään, että saimme vuoden alussa käyttöön liikuntakortin” Kiky puhuttaa Palsta kertoo luottamushenkilöiden työpäivästä LUOTTAMUKSELLA Mika Leppänen ? Massaosaston hoitaja ? Osaston luottamusmies UPM:n Jämsänkosken tehtaalla ? Alueeseen kuuluu noin 130 työntekijää Mika Leppästä ihmetyttää, miten kikyllä parannetaan kilpailukykyä. Teksti Eeva Eloranta-Jokela Kuva Markku Ruottinen O ululainen Leila Slotte työskentelee Stora Enson paperikoneella. Joulun alla hän auttaa vähävaraisia perheitä yhdessä tehtaan viitosvuorolaisten kanssa. Tänä vuonna jo kymmenes oululaisperhe saa joulupöydän antimet lahjoituksena samalta työporukalta. – Ennen vuorossa arvottiin lottonumeroiden perusteella kossupullo, mutta sitten todettiin, että jokainen ostakoot viinansa itse. Tilalle tuli oululaisten perheiden avustaminen, Slotte kertoo. Kun Slotte vuosi sitten palasi lomalta ja joulukuuta oli melkein viikko takana, työkaverit ehtivät jo kysellä keräyksen perään. – Ihmisillä on hyvän tekemisen tarve, mutta tarvitaan joku liikkeellepanija, Slotte arvelee. Häntä ilahduttaa myös se, että yhden porukan keräystyö kantaa hedelmää: se on innostanut työpaikalta ja tuttavapiiristä mukaan muitakin lahjoittajia. Koko joulu korissa Keräys alkaa siitä, kun Leila Slotte on mukana valitsemassa autettavan kohteen ja osastosihteeri tekee keräyslistan joulurunon kera. Yhteistyötä tehdään SPR:n Oulun osaston kanssa. SPR tukee lapsiperheitä joulun alla 70 euron lahjoituksella, mutta sen voi käyttää vain elintarvikkeisiin. AvustukPaperitehtaan porukka lahjoittaa juhlamieltä yhdelle oululaisperheelle joka vuosi. Keräys antaa hyvän mielen 26-27_hiomo.indd 26 16.11.2016 13.17.45
Paperiliitto 9/2016 | 27 HIOMO Keräys antaa hyvän mielen sia ei Slotten mukaan riitä läheskään kaikille hakijoille. Avustusta hakeneiden joukosta löytyy myös se perhe, jolle joulun tuo paperikoneen porukka lahjoituksellaan. Perheet ovat Slotten mukaan sellaisia, joiden ahdinko ei ole itseaiheutettua. Lapsiperheissä rahan puute tuntuu pahiten juuri jouluna, kun ei ole varaa jouluruokiin, saati lahjoihin. Keräyslista kiertää Stora Enson Oulun tehtaan molemmilla paperikonelinjoilla ja toimiston puolella. Keräykseen saa lahjoittaa rahaa halunsa mukaan, yleensä 2-5 euroa, joskus enemmänkin. Varoilla Slotte hoitaa jouluruokaostokset, kuten kinkun, laatikot ja muut ruuat. Keräykseen voi päätyä myös lahjoitettavaa omista varastoista. Vietävää kertyy yleensä iso rottinkikorillinen täynnä tavaraa ja useita kasseja – ei siis mitään vähäistä määrää. Kahville kiitokseksi Leila Slotte on itse varsinainen jauhopeukalo, joka leipoo ja laittaa omien juhlien lisäksi myös toisille. Vietävänä on siksi usein myös ” Ennen vuorossa arvottiin lottonumeroiden perusteella kossupullo,mutta sitten todettiin, että jokainen ostakoot viinansa itse.” jotain omatekoista leivonnaista. – Varsinkin joulun alla auttaminen on palkitsevaa ja kiitollisuuden määrä on ällistyttävä, Slotte kuvailee. Vuorotyöläisenä hän ei ole halunnut lähteä sitovammin SPR:n vapaaehtoistyöhön mukaan, vaikka pyydetty on. Tähän mennessä yhdeksän oululaista perhettä on saanut tehtaan työntekijöiltä jouluyllätyksen. Ilahtunut perhe on ollut paras kannustus jatkaa keräystä myös seuraavana vuonna. Iso kiitos lankeaa Sloten mielestä työkavereille, jotka vuodesta toiseen ovat lähteneet mukaan keräykseen. – Vien ruoat ja lahjat itse perille perheelle, ja toivon, että saan vastineeksi kahvit joulutortun kera. Tarvittaessa vien tortut mennessäni. Siitä alkaa jouluni, Slotte sanoo. ? P Vapaaehtoistyön päivä 3.12. ? Suomalaiset tekevät vapaaehtoistyötä yhä enemmän. Lauantaina 3. joulukuuta vapaaehtoiset ja vapaaehtoistyö ovat erityisessä valokeilassa, kun Suomessa vietetään Vapaaehtoisten päivää. Vapaaehtoisten päivänä julkistetaan myös Vuoden vapaaehtoinen –palkinnon saaja. ? Vapaaehtoistoiminnan teemapäivän vietto on osa YK:n vapaaehtoisohjelmaa, joka pyrkii luomaan kansalliselle tasolle vapaaehtoistyön kanavia. Hyvää mieltä tuovaan joulukeräykseen osallistuivat tänä vuonna muun muassa pituusleikkurin jälkikäsittelijä Kim Kaarteenaho (vas.), Leila Slotte, pituusleikkurin jälkikäsittelijä Martti Tarvainen ja päällystyskoneen hoitaja Pertti Timonen. Lisätietoja vapaaehtoistyöstä ja vapaaehtoisten päivästä löytyy netistä. www.kansalaisareena.? 26-27_hiomo.indd 27 16.11.2016 13.17.45
28 | Paperiliitto 9/2016 HIOMO HIOMO paleen juhlintaa. Työväenmuseo Werstaalla oleva näyttely esittelee paperityöntekijän työtä, työoloja ja arkea. Näyttelyyn on myös rakennettu ”valvomo”, jonka monitorien kautta voi tutustua alaan ja sen ihmisiin. Alan sanastoa voi arvuutella paperilapuista, joiden etupuolen sanat paperiduunari kyllä tuntee – muut voivat katsoa selityksen lapun takapuolelta. Toisella seinällä voi erilaatuisia papereita hypistelemällä huomata niiden erot. Paperiliitto-lehti alkoi ilmestyä vuonna 1959 54 VUOTTA SITTEN Lehden etusivu marraskuulta 1962 on kiinni ajassa. Liitossa olivat alkamassa työehtosopimusneuvottelut ja lehden juttu pohjusti tavoitteita. Sairausvakuutus oli tulossa pitkän odottelun jälkeen eduskunnan käsittelyyn. Pankakosken osasto oli viettänyt 50-vuotisjuhlaansa. Juhlapuhujana oli liiton sihteeri Sulo Penttilä, jonka mielestä oli aika korjata työehtosopimuksen palkkarakenteellisia heikkouksia, sillä ”olisi kohtuutonta ylläpitää sellaista palkkatasoa, joka sellaisenaan tekee suomalaisten tuottajain aseman muita kilpailijamaita edullisemmaksi kansainvälisillä markkinoilla”. Perusteena tälle oli Penttilän mukaan se, ettei maailma tule toimeen ilman paperiteollisuuden tuotteita eikä Suomen talouselämä voi pysyä pystyssä ilman tältä alalta saatavia vientituloja. ? P Ei maailmaa ilman paperia Tunnetko massakarhun, porsaan ja Mylsärin? Vaikka tuntisitkin, mene Tampereella museoon, niin opit lisää. Paperityöläiset ennen ja nyt Teksti Eeva Eloranta-Jokela Kuvat Miisa Kaartinen P aperityöntekijöitä on Suomessa ollut ja edelleen on tuhansia. Siksi he ovat ansainneet oman museonäyttelynsä. Näyttely on samalla osa Paperiliiton 110-vuotisen taiSudokun ratkaisut sivulta 35 Kyröskosken osasto 38 Perinteinen pikkujoulu Hälläpirtillä 3.12. alk. klo 16.30. Jarmo Mäkinen yhtyeineen viihdyttää ja klo 22 jälkeen jatkuu rennommalla musiikilla. Ilmoittautumiset ja liput (10€) sairauskassalta. Lapset ilmaiseksi, pikkupaketti mukaan! Pirkanmaan piiri: Tampereen osasto 62: la 26.11. klo 12.00, ABC Lahdesjärvi, Amuri-tila. Kymen piiri: Pyhtään osasto 32: la 10.12. klo 16.00, O´jes Runeberginkatu 15. Kokouksen jälkeen ilta jatkuu pikkujoulujen merkeissä. Pohjois-Suomen piiri: Kemin osasto 33: ti 29.11. klo 18.00, Vanha pääkonttori. Nro 10: Aineistot 7.12. mennessä. Ilmestyy 23.12. Paperiliitto-lehden aikataulu 2016 OSASTOT SYYSKOKOUKSET 28-29_hiomo.indd 28 16.11.2016 15.09.41
Paperiliitto 9/2016 | 29 HIOMO HIOMO Katso ja kuuntele Työnteosta ja eri työvaiheista kerrotaan valokuvin ja videoin. Työsuojelujulisteet 1940-luvulta kertovat omalla tavallaan, kuinka pitkälle työturvallisuudessa on tähän päivään mennessä edetty. Kuulokkeista voi kuunnella myös laulun Esko Kulosesta, jonka altistuminen myrkylliselle kemikaalille johti lopulta kuolemaan. Tapauksesta uutisoitiin paljon myös valtakunnallisesti. Vitriineissä vilahtavat vuosikymmenien takaiset tuotteet ja seinälle on kohotettu aikajana alan merkkipaaluista. Sähköisestä kartasta kävijä näkee 1800-luvun lopulta lähtien, kuinka metsien ja vesistöjen Suomi ensin täyttyy tehtaista ja sitten 2000-luvun lähestyessä on niistä jo monin paikoin riisuttu. Mukana on myös alan tulevaisuus ja sen mukana tuotekehitykseen, erityisesti biotuotteisiin tähtäävät innovaatiot. ? P Paperiduunarit -näyttely avoinna Työväenmuseo Werstaalla Tampereella 14.5.2017 saakka. Näyttelyyn on vapaa pääsy. Sähköisestä kartasta kävijä näkee 1800-luvun lopulta lähtien, kuinka metsien ja vesistöjen Suomi täyttyy tehtaista. Paperityöläiset ennen ja nyt ??Testaa osaatko alan sanastoa. ?Aikajanalta näkee alan merkkipaalut 1800-luvulta lähtien ?Näyttelyyn on rakennettu valvomo, jonka monitorien kautta voi tutustua paperiduunarin työhön. 28-29_hiomo.indd 29 16.11.2016 15.09.42
?? | Paperiliitto ?/???? MUUTOKSIA TYÖTTÖMYYSTURVAAN Työttömyysturva muuttuu vuoden 2017 alusta. Tähän kootut muutokset ovat hallituksen esityksiä, eivät vielä eduskunnan hyväksymiä. Hallituksen esitykset HE 209/2016 ja HE 210/2016 olivat lehden painoon mennessä (19.11.) eduskunnassa käsittelyvaiheessa. TYÖTTÖMÄN MÄÄRÄAIKAISHAASTATTELUT Työtön haastatellaan ensimmäisen kerran kahden viikon kuluessa työnhaun alkamisesta. Työja elinkeinotoimisto voi olla järjestämättä ensimmäistä haastattelua, jos se on ilmeisen tarpeetonta. Haastattelu olisi kuitenkin järjestettävä viimeistään kolmen kuukauden työttömyyden jälkeen ja tämän jälkeen aina kolmen kuukauden välein. REKRYTOINTIKOKEILU Rekrytointikokeilun avulla henkilö ja työnantaja voisivat selvittää, sopiiko henkilö kyseessä olevaan työhön. Kokeilu olisi vapaaehtoinen. Sillä ei olisi vähimmäiskestoa tai -laajuutta ja sen voisi lopettaa ilman seurauksia. Kokeilu voisi enimmillään kestää kuukauden. Jos työnantaja palkkaa rekrytointikokeiluun osallistuneen henkilön kokeilun jälkeen, kokeiluaika vähennettäisiin koeajasta. Kokeilun ajalta maksettaisiin työttömyysetuutta. Laki rekrytointikokeilusta olisi voimassa 2017–2018. LIIKKUVUUSAVUSTUS Ansiopäivärahan saajat tulisivat uuden liikkuvuusavustuksen piiriin. Avustus korvaisi työttömälle matkatai muuttokustannuksia, kun työmatka päivässä on yhteensä yli kolme tuntia tai osa-aikatyön kohdalla yli kaksi tuntia. Avustus olisi peruspäivärahan suuruinen, noin 700 euroa kuukaudessa, ja sitä maksettaisiin työsuhteen kestosta riippuen enintään 2 kuukauden ajan. Työsuhteen olisi aina kestettävä vähintään 2 kuukautta. Ansiopäivärahan saajalle liikkuvuusavustuksen maksaisi työttömyyskassa, peruspäivärahaa ja työmarkkinatukea saaville Kela. Avustus olisi haettava ennen työsuhteen alkamista. LYHYEN PÄÄTOIMISEN YRITYSTOIMINNAN AJALTA TYÖTTÖMYYSETUUTTA Enintään kaksi viikkoa kestävän päätoimisen yritystoiminnan ajalta maksettaisiin soviteltua päivärahaa, jossa on huomioitu yritystulon vaikutus. Aiemmin soviteltua päivärahaa on voitu maksaa vain sivutoimisen yritystoiminnan ajalta. Aiemmin päätoiminen yritystoiminta on estänyt päivärahan maksamisen. PALKANALENNUS TUOTANNOLLISISTA JA TALOUDELLISISTA SYISTÄ EI VAIKUTTAISI PÄIVÄRAHAAN Lakiin palautettaisiin vuosina 2010-2012 ja 2014-2015 voimassa ollut säädös, jonka mukaan tuotannollisista ja taloudellisista syistä tehty palkanalennus ei vaikuttaisi päivärahan määrään. Yleensä henkilön päiväraha lasketaan työttömyyttä edeltäneen palkan perusteella. Lakimuutoksen myötä päiväraha laskettaisiin kuitenkin palkanalennusta edeltävän palkan mukaan. PALKKATUKITYÖ Palkkatukityö tarkoittaa työtä, jonka palkkakustannuksiin työnantaja on saanut tukea työja elinkeinotoimistolta. Nykyisin palkkatukityö kerryttää ansiopäivärahan edellytyksenä olevaa työssäoloehtoa täytenä. Lakimuutoksen jälkeen vain 75 prosenttia palkkatukityöstä luettaisiin työssäoloehtoon. Täyttääkseen 26 viikon mittaisen työssäoloehdon henkilön olisi työskenneltävä palkkatukityössä vähintään 35 viikkoa. Työssäoloehto kertyisi jatkossakin täytenä, jos palkkatukityö on järjestetty ikääntyneitä koskevan työllistämisvelvoitteen perusteella. Palkkatuen maksaisi jatkossakin työja elinkeinotoimisto. STARTTIRAHA Starttiraha on aloittavan yrittäjän tuki. Starttirahan edellytyksiä väljennettäisiin ja sitä alettaisiin rahoittaa työttömyysmäärärahoista. Starttirahan maksaisi jatkossakin työja elinkeinotoimisto. OMAEHTOISET OPINNOT Kulukorvauksia ei enää maksettaisi omaehtoitsen opintojen ajalta. Muutos koskisi opintoja, jotka on aloitettu ja joiden tukeminen on aloitettu 1.1.2017 tai sen jälkeen. Omaehtoisten opintojen edellytykset väljenisivät hieman ja opintojenenimmäisaika pitenisi 48 kuukauteen silloin, kun on kyse perusopetuksen oppimäärän suorittamisesta. TYÖN VASTAANOTTOVELVOLLISUUDEN TIUKENTUMINEN Työttömällä ei enää olisi kolmen kuukauden ammattisuoja-ajan jälkeen pätevää syytä kieltäytyä tarjotusta kokoaikaisesta työstä, vaikka työstä maksettava palkka jäisi pienemmäksi kuin työttömänä ollessa maksettu työttömyysetuus. Jos työtön kieltäytyy varmasta työpaikasta, hänelle asetettaisiin 90 päivän korvaukseton määräaika nykyisen 60 päivän korvauksettoman määräajan sijasta. Korvauskaton määräaika alkaisi vasta 30 päivän kuluttua työstä kieltäytymisetä. Oman auton käyttämistä työmatkoihin edellytettäisiin myös työssäkäyntialueen ulkopuolella. Nykyisin edellytetään vain joukkoliikenteen käyttämistä. Oman auton hankkimista ei edellytettäisi. Työssä olevia ohjattaisiin pysymään työssä poistamalla työttömyysturvalaista mahdollisuus erota työssäkäyntialueen ulkopuolella (80 kilometriä kotoa) olevasta työstä työttömyysetuutta menettämättä, jos kokoaikatyön työmatkoihin kuluu päivässä kesimäärin enintään kolme tuntia. Työttömät velvoitettaisiin osallistumaan pääsääntöisesti kaikkiin heille tarjottuihin työllistymistä edistäviin palveluihin, vaikka palvelusta ei ole sovittu työllistymissuunnitelmassa. YHTEYSTIEDOT Paperityöväen Työttömyyskassa ma–pe klo 9.00–12.00. Puhelin: 020 690 429 (Kiinteästä verkosta soitettaessa operaattorin perimä paikallisverkkomaksu, matkapuhelimesta soitettaessa operaattorin perimä matkapuhelinmaksu.) Sähköposti: tyokassa@paperiliitto.fi Käytä henkilötietojen lähettämiseen suojattua sähköpostia. Linkki työttömyyskassan sivuilla www.paperiliitto.fi/tyottomyyskassa. Osallistu PHT:n hyvinvointijaksOlle – Sal-lomat tukee! cmyk pms black cmyk pms black Mikäli osallistut 1.askel aikuisille -seurantajaksolle, ja kuulut SAK-liittoon, SAL-lomat maksaa sinulle takaisin omavastuun. Mikäli osallistut 1.askel -perheille jaksolle, SAL-lomat maksaa perheellesi takaisin 50 euroa. Toimi näin: Kun olet osallistunut, laita sähkö postilla tieto olitko aikuisten vai perheiden jaksolla, nimesi, ammattiliittosi ja IBANtilinumerosi osoitteeseen: pasi.ylitalo@sal-lomat.fi Lisätietoja: pasi.ylitalo@sal-lomat.fi SAL-lomat maksaa avustukset joka kuukauden 1. viikolla. Kesä kuussa haetut avustukset maksetaan elokuussa. hae jaksolle: www.phT.fi 30-31_kassa-ristikko.indd 30 16.11.2016 15.55.50
Paperiliitto ?/???? | ?? TAUKOTILA Laatinut Ari Kiviharju RISTIKKO Voita lahjakortti! Ratkaisijan nimi:______________________________ Osoite: _______________________________________ ____________________________________________ Puhelin: ______________________________________ Ristikon palkintona arvotaan 20 euron S-ryhmän lahjakortti. Ristikon 8/2016 täyttäneistä palkinnon sai Aarni Sundqvist Kotkasta. Tee näin: Täytä ristikko. Lähetä se 9.12. mennessä. Osoite: Paperiliitto-lehti, PL 326, 00531 Helsinki. Muista: Kirjoita kuoreen myös tunnus ”Ristikko 9”. ? Laatinut Arto Inkala SUDOKU Vaikeusaste Vaikeusaste Ratkaisut sivulla 28 Vaikeusaste Ristikon 8/2016 ratkaisu 30-31_kassa-ristikko.indd 31 16.11.2016 15.55.51
32 | Paperiliitto 9/2016 Teksti Sari Kangas J ani Markiolle liikunta on lääke. Se virkistää ja on ase laiskistumista vastaan. Viimeisen vuoden Markio on joutunut olemaan ilman lääkettään, mikä on ottanut koville. Käden hermopinne leikattiin elokuussa ja toipuminen on yhä kesken. – Trialiin ja sulkapalloon liittyvää yhteistä tekemistä ja sosiaalisia suhteita on ikävä, Tervakoski Oy:n prosessinhoitaja kertoo. Markion liikuntabuumi alkoi kymmenen vuotta sitten eikä näytä laantumisen merkkejä. Buumin käynnistämiseen tarvittiin huono kunto ja parikymmentä ylimääräistä kiloa. Kun tekemistä piti keksiä, oli paluu lapsuusja nuoruusajan lajiin luonnollinen valinta. Trialin hän aloitti aikoinaan alle kouluikäisenä. Lajista kiinnostunut isä vei pojan harjoituksiin, ja seuraavaksi olikin vuorossa mopon ostaminen. Markion trial-innostus ei ole koskaan ollut moottoreihin tai korjaamiseen liittyvää. Radalle on vetänyt halu kehittää omaa ajotaitoa ja -tarkkuutta. Ne ovatkin trialin ydin eli nopeus on toissijaista. Markiolle sopii sekin, että kyseessä on fyysinen laji, jossa huonolla kunnolla ei pärjää. Teinivuosina trial jäi, kun tyttöjen perässä juokseminen vei voiton. Hankitut taidot eivät kuitenkaan pariinkymmeneen vuoteen venähtäneellä tauolla kadonneet. Vuoden harjoittelun jälkeen Markio palasi kilpailuihin, ajoi läpi Suomen cupin sarjan B-luokassa ja voitti siinä mestaruuden. Trialiin liittyvät onnistumisen kokemukset eivät silti linkity kisojen voittoihin vaan uuden oppimiseen. Kehittymistä seuraava hyvänolon tunne saa Markion yhä uudelleen maastoon harjoittelemaan. – Minulle tärkeää on ollut myös se, että lajiin liittyy kavereiden kanssa oleminen, Markio lisää. Yhdessä on helpompi innostua asioista ja saada enemmän aikaan. Siksi Markio ehkä onkin päätynyt hoitamaan moottorikerhon puheenjohtajan tehtäviä sekä toisaalla ammattiosaston puheenjohtajan tehtäviä. Puheenjohtajuus piti hänet trialin parissa myös perheen perustamisvuodet, jolloin oma ajaminen oli jäissä. ? P Palsta etsii hyviä juttuja työja vapaa-aikaan. Liikunta on lääke ELÄMÄÄN LAATUA ”Yhteistä tekemistä ja sosiaalisia suhteita on ikävä.” Tanhuaskelia Jämsän yössä UPM:n Kaipolan tehtaalla yövuorossa valvominen sujuu helpommin, kun tietää hyviksi havaitut konstit. Teksti Mari Schildt Kuva Henry Moilanen J ämsän öistä maisemaa valaisee maahan satanut hento lumikerros. UPM:n Kaipolan tehtaalla pk nelosen nelosvuoro ahkeroi sydänyöllä. – Paperia syntyy. Paljon ja valkoista, summaa massaosaston hoitaja Ville Välimaa. Hän päivystää yksin märänpään valvomoa, kun koneenhoitaja Kari Viitanen lähti käymään kahvilla. Välillä laji koneella vaihtuu, ja väriä ja laatuarvoja ajetaan taas kohdilleen. – Joka yövuoron jälkeen, kun taloissa valot syttyvät, ja ihmiset alkavat valmistautua päivän töihin, olen kyllä oikeasti väsynyt. Ikinä en totu valvomaan öitä, hän huokaa. Koneen ääniä ja hajuja Viitanen palaa valvomoon ja juttelee, että lähtee vielä tekemään kierroksen koneella. Kierros käy kuntolenkistä, kun tarkastettavaa riittää monessa kerroksessa. –Kuuntelen kolinoita ja haistelen, onko savua ilmassa. Ei ole kauaakaan kun sähkökaapista nousi savua. Monta kertaa on tulipalojakin sammuteltu, hän sanoo. Lenkki on parasta lääkettä myös silloin, jos valvominen tuntuu vaikealta. Se pitää paremmin virkeänä kuin kahvi. – Tämä on sellainen työ, että on aina nälkä. Työmaalla tahtoo maha koko ajan kurnia, vaikka kotona ollessa ei lainkaan tarvitse sellaisia määriä ruokaa, hän ihmettelee. Kuivassa päässä jälkikäsittelyhoitaja Pertti Sutinen valvoo jälkikäsittelyä. YÖKYÖPELIT TAUKOTILA Trial tuo Jani Markiolle koukuttavan hyvänolontunteen sekä pitää kuntoa yllä. 32-33_tauko.indd 32 17.11.2016 9.13.01
Paperiliitto 9/2016 | 33 Tanhuaskelia Jämsän yössä – Rullia syntyy maailmalle, pituusleikkurilla leikataan paperia asiakkaan toivomiin mittoihin, hän juttelee. Hän sanoo, että yövuoroa ennen kannattaa nukkua kahdessa osassa: aamupäivällä ja vielä pari tuntia illalla. – Nukkuminen on tosi tärkeää, hän sanoo. Kolmen miehen valvomossa ajankohtainen puheenaihe ovat Yhdysvaltojen presidentinvaalit. Valvomossa mietitään, että voimakkaita mielipiteitä ei ole – kunhan ei Trumppi voittaisi. – Joulua on jo ilmassa. Äkkiä meni kesälomat, Sutinen sanoo. Tanssiharrastus pitää skarppina Rullapakkaaja Tuula Lindholmin puheessa ajonumerot, rullaleveydet ja muut numerot sinkoilevat. –Tilaus määrittelee kiireen täällä jälkikäsittelyssä: onko isoa vai pienempää halkaisijaa, kolmea rullaa tai kymmentä rullaa, hän juttelee. Hän kertoo, että skarppina pysymisen salaisuus on oman jaksamisen kuunteleminen yövuoropäivinä. – Annan itselleni luvan nukkua päivällä. En kärsi siitä huonoa omaatuntoa, enkä suunnittele erikoisempaa ohjelmaa yövuoropäiville, hän kertoo. Virtaa hän hakee tanhusta, jota voi harrastaa päiväaikaan. Liikunta on hänen mielestään hyvä lääke jaksamisen ylläpitoon. Kun esiintyminen on lähellä, parit tanhuaskeleet voi kiepauttaa töittenkin lomassa. Hän hymyilee, että siinä olisi ideaa vuoron miehillekin! ? P ” Mielipiteitä ei ole – kunhan ei Trumppi voittaisi.” xxx ”xxx” ?Kaipolan yökyöpelit: Kari Viitanen, Antti Seppälä, Pertti Sutinen, Tuula Lindholm ja Ville Välimaa. xxx TAUKOTILA Teksti Sari Kangas S yntymäpäivä on tänä vuonna pelipäivä. Johanna Skrikon edustama Karhulan Veikot saa vastaansa KoLen Kouvolasta. Tälle kaudelle Skriko on palannut pelaamaan kilpasarjatason lentopalloa, sillä Karhulan Veikot pelaa naisten 2-sarjaa. Lentopallo on kuulunut Skrikon elämään pienestä asti. Taukoakin on ollut, mutta nyt laji täyttää jokaisen illan viikossa ja viikonloput. Jos ei omia harjoituksia tai pelejä ole, on vedettävinä D-tyttöjen sekä -poikien harjoitukset ja turnausreissut. – Olen lomautettuna. Ei tällaiseen panostukseen muuten olisi mahdollisuuksiakaan, Skriko kertoo. Kiinnostavan ja mukavan lajin parissa aika kuluu siivillä. Lentopallossa Skrikoa viehättää sen vaikeus. Pelaaminen koostuu monista osasuorituksista ja vaatii monipuolista tekniikkaa sekä peliälyä. Eikä lentopallo pilaa syntymäpäiviäkään. Niitä keskitorjujana pelaava Skriko on ehtinyt viettää ystäviensä kanssa jo ennakkoon pienissä illanistujaisissa. ? P Hän täyttää vuosia lehden ilmestymispäivänä Pelipäivä SYNTTÄRISANKARI Johanna Skriko Syntynyt: 25.11.1976 Kotkassa Asuinpaikka: Kotka Perhe: Mies, 8-vuotias tytär sekä 11-vuotias poika Työ: Pakkaaja-painaja, Suomen Kerta Oy, Kotka Terveiset: Suomen Kerta Oy:n työntekijöille! Johanna Skrikon synttäreitä juhlistetaan pienimuotoisesti myös perheen kesken. Testaapa tietosi – ja kaverin myös 1. Missä NHL seurassa Patrik Laine pelaa jääkiekkoa? 2. Kenelle myönnettiin kirjallisuuden Nobel-palkinto vuonna 2016? 3. Kenen levyttämä ikihitti on Boxer? 4. Mikä on sottiisi? 5. Mitä merkitsee paradoksaalinen? 6. Kenen lp-kokoelma on Kuusessa ollaan? 7. Kuinka pitkä matka on Lappeenrannasta Venäjän Pietariin? 8. Minkä maalaisille myönnettiin eniten Suomen kansalaisuuksia v. 2015? 9. Mitä tarkoittaa paperiteollisuuden sanastossa neitseellinen kuitu? 10. Minkä maalainen sarjakuvahahmo on Asterix? Vastaukset sivulla 34. MITÄS TIEDÄT? xxx ? xxxx 32-33_tauko.indd 33 17.11.2016 9.13.01
?? | Paperiliitto ?/???? TAUKOTILA M eitä keisarit ei enää hoivaa, hyräilin kerran jos toisenkin Vapaan Venäjän ensisäkeitä hölkätessäni useasti vuosien ajan Langinkosken keisarillisen kalastusmajan pihan läpi. Monesti turistikohteen parkkipaikalla oli yksi tai useampi venäläinen bussi. Silloin poljentooni ilmaantui hivenen ylimääräistä uhmaa ja lenkkeilijän jalkani polkivat polkuja pontevammin. Piipahdin jälleen joen partaalla. Hapuilin samalla myös tuntoja, joita näillä seuduilla asuneilla mahdollisesti oli omasta olostaan sata vuotta sitten keisarien aikaan. No, ei heillä ollut juuri noille rannoille mitään asiaa. Rahvas oli komennettu suuriruhtinaskunnan kaapin alle. Myös kaikki valta, jota maassa käytettiin senaattoreista virkamiehiin, oli tsaarille alisteista. Niin se sitten myös meni sen vallan myötä. Syntyi tyhjiö, jonka moni halusi täyttää. Tsaarivalta veteli viimeisiään loppuvuodesta 1916. Meni vain muutama kuukausi, kun keisarista oli päästy. Suomen senaatin johtoon istutettiin Oskari Tokoi Euroopan ensimmäisenä sosialistisena pääministerinä. Tätä seurasivat vuosia jatkuneet epävakaat ajat ympäri entistä Venäjää. Osana hajoamista saattoi Suomi kuin varkain ryhtyä tasavallaksi muiden joukkoon. S uomi voi juhlia pian pyöreitä vuosia. Ainakin ennalta satavuotiasta mainostetaan juhlittavan yhdessä. Nähtäväksi jää, koskeeko kutsu lopulta kaikkia ja ketkä sen kuulevat. Monen ? rman on kerrottu olevan jo täpinöissään juhlavuoden alla. Veikkaanpa sinivalkoista tuotetta tulevan tarjolle yli sietokyvyn. Mainonnan väen kierrokset käyvät pian jo maksimissaan. Politiikan koneistot vääntänevät konsulttiensa kanssa itsenäisyyden teemasta tarkoituksiinsa sopivia tarinoita. Ja kyllä, yhä uusinnetaan myös kertomuksia siitä, miten Suomi synnytettiin sotatantereilla. Niinpä moni nuori valmistautuu juhlimaan vasta vuonna 2044. Kansanvallan synnyttäjien, kansalaisten järjestöjen kaavailuista ensi vuodelle en ole paljoa liikettä havainnut. Kiintoisa kysymys onkin se, millaista vapautta ja tasa-arvoa kansa mahtaa tuntea ensi keväänä vapun tietämillä, kun vapauden keväästä on mennyt sata vuotta. Seisovatko tsaarin lasten perilliset silloin kansana kansakunnan kaapin päällä? Kuka kokee olevansa vapaa tasavaltalainen ja kuka kaapin alle työnnetty komissaarin kersa? P Tsaarin kakarat, komissaarin kersat Rahvas oli komennettu kaapin alle. HAURIS | Piirtänyt Jarno Kiukas Teksti Sari Kangas Mitä: On nelisen vuotta harrastanut pyöräilyä. Miten aloitti: Työpaikkalääkäri huomautti korkeista kolesteroliarvoista. Lääkkeet aiheuttivat huimausta, joten niiden tilalle piti keksiä jotain. Lajivalinta: Pyöräily oli luonnollinen valinta, sillä se on aina ollut Vekkelille yksi tapa kulkea lyhyitä matkoja. Koukutus: Alussa pyöräilyinto oli koetuksella, sillä kuntoilu oli ollut tauolla 15 vuotta. Liikkumisesta nauttiminen kasvoi samaa vauhtia kuin kunto. Nykyisin pyörälenkille on pakko päästä. Kuinka usein: Pyörän sarviin Vekkeli tarttuu kolme kertaa viikossa. Vuodessa kilometrejä kertyy viitisen tuhatta. Viime kesän ennätyslenkin pituus oli 250 kilometriä. Missä: Vekkeli pyöräilee sekä maastossa että maanteillä. Maastoon vetää rauhallinen ympäristö. Välineet: Harrastusvälineitä löytyy nykyisin kolme: hybridi, maantiepyörä sekä maastopyörä. Vaikutukset: Vekkelin kolesteroliarvoihin pyöräily ei ole vaikuttanut, mutta elämään kyllä. Jaksaminen sekä energisyys ovat kasvaneet ja painoa on pudonnut. P Pyöräily Eero Vekkeli Ikä: 35 Asuinpaikka: Äänekoski Perhe: Vaimo ja kaksi lasta Työpaikka: Metsä Board Äänekoski Työtehtävä: Käynninvarmistaja JÄSEN HARRASTAA Eero Vekkeli taittaa lyhyet matkat mielellään pyöräillen MISTÄS TIESIT? . Winnibeg Jets . Bob Dylanille . Simon and Garfunkelin . Kansantanssi . Järjenvastainen väite tai toteamus . Juice Leskisen . km . Venäjän . Se on suoraan puusta saatua kuitua . Ranskalainen Kirjoittaja Reijo ”Reka” Hämäläinen on 60-vuotias toimittaja Kotkasta. Takana on pitkä ura työmarkkinatoimittajana ja Eteenpäin-lehden päätoimittajana. Hänet tunnetaan myös monen ay-historiikin tekijänä. reka.hamalainen@gmail.com R E K A N K Y Y D IS SÄ desta 1916. Meni vain muutama kuukausi, kun keisarista oli päästy. Suomen senaatin johtoon istutettiin Oskari Tokoi Euroopan ensimmäisenä sosialistisena pääministerinä. Tätä seurasivat vuosia jatkuneet epävakaat ajat ympäri entistä Venäjää. Osana hajoamista saattoi Suomi kuin varkain ryhtyä tasavallaksi muiden joukkoon. S nonnan väen kierrokset käyvät pian jo maksimissaan. Politiikan koneistot vääntänevät konsulttiensa kanssa itsenäisyyden teemasta tarkoituksiinsa sopivia tarinoita. Ja kyllä, yhä uusinnetaan myös kertomuksia siitä, miten Suomi synnytettiin sotatantereilla. Niinpä moni nuori valmistautuu juhlimaan vasta vuonna 2044. Kansanvallan synnyttäjien, kansalaisten järjestöjen kaavailuista ensi vuodelle en ole paljoa liikettä havainnut. Kiintoisa kysymys onkin se, millaista vapautta ja tasa-arvoa kansa mahtaa tuntea ensi keväänä vapun tietämillä, kun vapauden keväästä on mennyt sata vuotta. Seisovatko tsaarin lasten perilliset silloin kansana kansakunnan kaapin päällä? Kuka kokee olevansa vapaa tasavaltalainen ja kuka kaapin alle työnnetty komissaarin kersa? Kirjoittaja työmarkkinatoimittajana ja Eteenpäin-lehden päätoimittajana. Hänet tunnetaan myös monen ay-historiikin tekijänä. TEGERA ® 299 TEGERA ® 296 TEGERA ® 9164 Glove keeps you warm TEGERA ® on Ejendals AB:n tuotemerkki. Lisätietoja. www.ejendals.com ejendals.com/tegera Tegera ® – käsinevalikoimasta löydät mukavat ja lämpimät talvikäsineet työhön ja vapaa-aikaan. Tutustu laajaan valikoimaamme osoitteessa www.ejendals.com/tegera. Tegera ® 299 ja 296 käsineissä on vedenpitävä kalvo ja Thinsulate ® 150 g talvivuori. Tegera ® 299 lisäksi huomiovärillä. Tegera ® 9164 talvirukkasessa on tarraranneke ja Thinsulate ® 100 g talvivuori. Kaikissa kolmessa käsineessä on heijastin. Be gloved by Tegera? 34-35_tauko.indd 34 14.11.2016 15.20.29
Pohjois-Euroopan suurin jalkinevalmistaja Sievin Jalkine Oy • Korhosenkatu 24, 85310 Sievi As. • Puh. (08) 488 11 • Fax (08) 488 1200 • info@sievi.com • www.sievi.com Pohjois-Euroopan suurin jalkinevalmistaja Sievin Jalkine Oy Sievin Jalkine Oy Pohjois-Euroopan suurin jalkinevalmistaja Sievin Jalkine Oy Sievin Jalkine Oy Pohjois-Euroopan suurin jalkinevalmistaja Pohjois-Euroopan suurin jalkinevalmistaja Pohjois-Euroopan suurin jalkinevalmistaja SIEVI STAR ROLLER Sievi Star -tuoteperhe on suunniteltu talvikelien vaatimusten mukaisesti. Lämmin vuori, lämpöä heijastavat pohjalliset sekä erinomaisen pidon takaava FlexStep ® pohja tekevät Starista luotettavan valinnan kylmiin ja liukkaisiin talviolosuhteisiin. Star-mallistosta voit valita itsellesi sopivan varrenkorkeuden ja kiinnitysmekanismin: Nauhallisen Sievi Star Hikerin tai Boa ® -mekanismilla varustetun Star Rollerin. Boa ® mekanismia on helppo käyttää myös hansikkaat kädessä! Star Rollerissa lisäsuojaa tuo Memory Foam, joka maksimoi mukavuuden ja ehkäisee nilkkavammoja. VAATIVIIN TALVIOLOSUHTEISIIN Star Roller+ S3 4352761-312-OPM 36-38 EN ISO 20345: S3 SRC CTC Star Roller XL+ S3 4952761-353-OPM 39-47 EN ISO 20345: S3 SRC CTC Star Hiker+ S3 4352769-312-O8M 36-38 EN ISO 20345: S3 SRC Star Hiker XL+ S3 4952769-353-O8M 39-47 EN ISO 20345: S3 SRC CTC CTC Boa ® on Boa Technology Inc.’n rekisteröimä tavaramerkki. SUOMI_STARROLLER_PAPERILIITTO_230x270+3_takakansi_191016.indd 1 19.10.2016 10.44 34-35_tauko.indd 36 7.11.2016 12.04.09
TEGERA ® 299 TEGERA ® 296 TEGERA ® 9164 Glove keeps you warm TEGERA ® on Ejendals AB:n tuotemerkki. Lisätietoja. www.ejendals.com ejendals.com/tegera Tegera ® – käsinevalikoimasta löydät mukavat ja lämpimät talvikäsineet työhön ja vapaa-aikaan. Tutustu laajaan valikoimaamme osoitteessa www.ejendals.com/tegera. Tegera ® 299 ja 296 käsineissä on vedenpitävä kalvo ja Thinsulate ® 150 g talvivuori. Tegera ® 299 lisäksi huomiovärillä. Tegera ® 9164 talvirukkasessa on tarraranneke ja Thinsulate ® 100 g talvivuori. Kaikissa kolmessa käsineessä on heijastin. Be gloved by Tegera? 34-35_tauko.indd 35 7.11.2016 15.09.50