plan 1/2022 Brasilia Jalkapallolla machokulttuuria vastaan Planin vuosi 2021 Saimme yhdessä aikaan vaikuttavia tuloksia Suomi Maahan muuttaneet äidit ja tyttäret kertovat vahvasta siteestään
Maaliskuussa #eihymyilytä – jaa hymytön omakuvasi ja puolusta tasa-arvoa Maaliskuu on naisten ja tasa-arvon kuukausi. 8.3. juhlistamme elämämme naisia ja 19.3. muistamme heitä, jotka ovat kamppailleet epätasa-arvon kukistamiseksi. Vielä tänäänkään tytöt eivät saa kasvaa naisiksi tasa-arvoisessa maailmassa. Siksi #eihymyilytä -kampanjamme on jälleen täällä. Tytöt kaikkialla kohtaavat yhä syrjintää sukupuolensa ja ikänsä takia, ja koronapandemia on entisestään hankaloittanut tyttöjen oikeuksien toteutumista. Tänäänkin noin 33 000 alaikäistä tyttöä joutuu naimisiin ja tytöt ympäri maailmaa eivät pääse kouluun. Tyttöjen kohtaama epätasa-arvo ei hymyilytä, ja siihen on saatava muutos. Maaliskuussa nostamme keskusteluun epätasa-arvon erilaisia ilmenemismuotoja ja vaikutuksia tyttöjen elämään. Me tiedämme, että maailma ei muutu oikeudenmukaiseksi odottamalla. Tasa-arvoinen tulevaisuus tarvitsee tekoja toteutuakseen – se tarvitsee meitä kaikkia. Toimimalla yhdessä voimme lisätä maailmaan syitä hymyyn. Siksi haastamme jälleen mukaan myös sinut. Osallistu jakamalla hymytön omakuvasi Instagramissa tunnisteella #eihymyilytä ja kertomalla, mikä epätasa-arvossa ei hymyilytä sinua. Kaikkien kuvan jakaneiden kesken arvomme kaksi feminististä kirjapakettia, toisen sinulle ja toisen valitsemallesi ystävälle. Merkitse siis postaustekstiisi ystävä, joka jakaa kanssasi halun puolustaa tasa-arvoa ja tyttöjen oikeuksia. Tänä vuonna hymyttömissä kampanjavalokuvissa nähdään muiden muassa valokuvaaja Meeri Koutaniemi, toimittaja Riku Rantala, malli Lola Odusoga ja Helsingin kaupunginvaltuuston puheenjohtaja, Plan International Suomen hallituksen jäsen Fatim Diarra. Lue lisää ja tule mukaan: plan.fi/eihymyilyta PEFC/02-31-170 4041 0089 Plan 1/22?maaliskuu 2022 Julkaisija Plan International Suomi ISSN 1456-6680 Kannen kuva: Plan International Vastaava päätoimittaja: Ossi Heinänen Päätoimittaja: Anna Könönen Toimituspäällikkö: Iida Riekko Taitto: Tuija Sorsa Paino: Lehtisepät Oy, Lahti. Painosmäärä: 29 900 kpl. Seuraava numero ilmestyy kesäkuussa 2022. Plan International Suomi Lautatarhankatu 6, 00580 Helsinki Vaihde (09) 6869 800, faksi (09) 6869 8080 www.plan.fi, etunimi.sukunimi@plan.fi Hallitus: Paula Salovaara (pj.), Mika Aaltola, Fatim Diarra, Virpi Haaramo, Aino Halinen, Gunvor Kronman, Nasima Razmyar, Eeva Salmenpohja, Tommi Tervanen ja lastenhallituksen edustaja Martta Pyykönen. Lahjoittajapalvelu: ma–to klo 11–13 Osoitteenmuutokset: info@plan.fi tai puhelimitse lahjoittajapalveluumme 09 6869 8030. Keräyslupa: RA/2020/313 (Suomi Ahvenanmaata lukuun ottamatta) Osoitelähde: Plan International Suomen asiakasja sidosryhmärekisteri. Aikakausmedia ry:n jäsen ajankohtaista Äänestä ja osallistu kilpailuun Mikä on lehden kiinnostavin artikkeli? Voit samalla kertoa, mistä aiheesta haluaisit lukea, tai antaa palautetta toimitukselle. Vastanneiden kesken arvomme tällä kertaa Akwaeke Emezin romaanin Vivek Ojin kuolema, jonka esittelyn voit lukea sivulta 29. Lähetä vastauksesi sähköpostitse osoitteeseen toimitus@plan.fi. Kerrothan myös osoitteesi. Lukijat valitsivat numeron 4/21 kiinnostavimmaksi jutuksi Turvattomana kaduilla, joka kertoi Venezuelasta paenneiden tyttöjen tilanteesta. Lukijapalkinnon voitti Toni Kettinen Helsingistä. Kiireellisissä kysymyksissä ja kummiasioissa saat parhaiten vastauksen lahjoittajapalvelustamme info@plan.fi. Onnea ja kiitos vastaajille! 2 Ku va : M ee ri Ko ut an ie m i
Tässä Plan-lehden numerossa kerromme tuloksista, joita saimme viime vuonna aikaan yhdessä teidän, tukijoidemme ja kumppaniemme, kanssa. Meillä on monta syytä iloon ja ylpeyteen, vaikka vuosi 2021 oli yksi Plan International Suomen ja kansainvälisen Planin haastavimmista. Toista vuotta jatkunut koronapandemia vaikutti ympäri maailmaa koulutukseen, talouteen ja terveydenhuoltoon. Sillä on ollut vakavia yhteisvaikutuksia etenevän ilmastonmuutoksen, ruokakriisien ja konfliktien kanssa. Olemmekin nähneet monella mantereella hälyttävää takapakkia tasa-arvokehityksessä ja lasten oikeuksien toteutumisessa. Pitkä kokemuksemme on opettanut, että kriisit heikentävät tyttöjen pääsyä koulutukseen ja terveyspalveluihin. Ne myös lisäävät tyttöjen riskiä joutua lapsiavioliittoon, lapsityöhön tai väkivallan kohteeksi. Työmme tarkoitus – maailman heikoimmassa asemassa olevien lasten, erityisesti tyttöjen, elämän parantaminen – on nyt ajankohtaisempi kuin kenties koskaan. Olemme etsineet Puolustamme lasten oikeuksia ja tasa-arvoa epävarmassa maailmantilanteessa määrätietoisesti parhaita keinoja edistää päämääräämme haastavissa oloissa. Vastauksena maailmantilanteeseen humanitaarinen työmme on kasvanut merkittävästi viime vuosina. Olen ylpeä ja iloinen siitä, että epävarmuudesta ja mullistuksista huolimatta saimme vuonna 2021 aikaan suuria ja vaikuttavia parannuksia lasten ja yhteisöjen elämään eri mantereilla. Teimme myös kotimaassa vahvaa ohjelmatyötä maahan muuttaneiden nuorten ja heidän perheidensä kanssa, vaikutimme poliittisiin päätöksiin, tuimme nuorten aktivistien toimintaa ja synnytimme puheenaiheita ja ilmiöitä. Erityisen ylpeä olen siitä, että lapset ja nuoret olivat mukana suunnittelemassa ja johtamassa muutosta kaikkialla maailmassa. Voit lukea lisää tuloksistamme sivuilta 20–22. Saimme viime vuoden lopussa upeita uutisia, kun ulkoministeriö myönsi nelivuotisen rahoituksen uudelle kehitysohjelmallemme My Body, My Future 2. Jatkamme ministeriön ja tyttösponssien tuella erityisesti teini-ikäisten tyttöjen seksuaalija lisääntymisterveyden ja -oikeuksien vahvistamista Afrikassa ja Aasiassa. Huomioimme uudessa ohjelmassa aiempaa vahvemmin marginalisoidut, kuten vamman kanssa elävät ja seksuaalija sukupuolivähemmistöihin kuuluvat, nuoret. Uudesta ohjelmastamme kerromme sivuilla 18–19. Lämmin kiitos kaikille tukijoillemme ja kumppaneillemme siitä, että mahdollistitte tuloksemme viime vuonna ja teette työmme mahdolliseksi myös tänä vuonna! Ossi Heinänen pääsihteeri pääkirjoitus 4 Tasa-arvo maaliin! 10 Uutisia maailmalta 12 Uutisia Suomesta 14 Äitien ja tyttärien vahva side 18 Työmme tasa-arvon ja tyttöjen oikeuksien puolesta vahvistuu 20 Tyttöjen puolella – Planin vuosi 2021 23 Vuoden Plan-vapaaehtoinen edistää tyttöjen oikeuksia taiteen avulla 25 Yritysuutiset 26 Kummit ja tyttösponsorit 28 Plan-palat 30 Junior-Plan SISÄLLYS 4 14 18 3
H iekka pöllyää, kun joukkueellinen teinityttöjä tavoittelee pölyistä palloa. Käynnissä ovat Planin tukeman La League -jalkapallohankkeen harjoitukset. Osa pelaajista nauraa, osalla on kasvoillaan keskittyneen tuima ilme. Kuka tietää, vaikka tällä kentällä harjoittelisi yksi brasilialaisen jalkapallon tulevista suuruuksista. Etelä-Amerikassa sijaitseva Brasilia on yksi maailman vahvimmista jalkapallomaista, ja sieltä on noussut maailmanmaineeseen lukuisia huippupelaajia. Jalkapalloa harrastetaan jokaisessa kylässä ja korttelissa. Leijonanosa pelaajista ja harrastajista on poikia ja miehiä. Vaikka Brasilian naisten jalkapallomaajoukkue on maanosan menestynein, miesten ammattilaisjalkapallo saa moninkertaisesti rahoitusta, mainetta ja kunniaa. Tyttöjoukkueita on vielä murto-osa poikajoukkueiden määrästä. Toisin on tässä naapurustossa koillisbrasilialaisen Codón kaupungin laidalla. Täällä tyttöjen jalkapalloharrastus kukoistaa. Harjoituksia seuraa harmaatukkainen, vihreään pelipaitaan sonnustautunut mies. Hän on jalkapallovalmentaja Francisco das Chagas, 57. Chaguinhana tunnettu valmentaja, joka on roolimalli sadoille nuorille. Teksti: HILLECHIEN VAN DER KLAAUW, IIDA RIEKKO Kuvat: BILL TANAKA ”Pelaan, kun olen surullinen, kun olen iloinen ja kun olen väsynyt.” 4 Brasiliassa jalkapallo nähdään yhä machomiesten lajina. Planin jalkapallohanke haastaa perinteiset sukupuolikäsitykset ja näyttää, että tytöt kuuluvat kaikille pelikentille. Tasa-arvo maaliin!
KUMMIT TUKEVAT TÄTÄ TYÖTÄ 5 Tasa-arvo maaliin! La League -jalkapallohankkeen harrastajat tulevat köyhistä oloista. Plan tukee joukkueita muun muassa tarjoamalla pelivarusteet.
6 18-vuotias Lorena on yksi jalkapallojoukkueensa kantavista voimista. Hän on myös aktivisti, joka puhuu avoimesti homoseksuaalisuudestaan. Lorenan unelma on tulla jalkapallovalmentajaksi.
P erinteinen machokulttuuri on voimissaan Brasiliassa ja ympäri Latinalaista Amerikkaa. Machokulttuuri eli machismo tarkoittaa korostettuun miehekkyyteen liitettyjä asenteita ja käytöstä, jotka ilmenevät esimerkiksi väkivaltaisuutena, naisten ja tyttöjen alistamisena sekä homofobiana. Historioitsijat arvioivat, että machismo syntyi eurooppalaisten konkistadorien valloitusretkien seurauksena, kun Eteläja Keski-Amerikkaan syntyi mestitsiväestön kulttuuri. Machokulttuurilla on haitallisia vaikutuksia niin poikiin kuin tyttöihin. Pojat voivat ajautua esimerkiksi rikollisjengeihin ja muuhun riskikäytökseen pyrkiessään korostamaan miehekkyyttään. Machismo ei hyväksy tunteiden ja herkän puolen näyttämistä, joten pojat jäävät usein yksin haasteidensa kanssa. Moni latinalaisamerikkalainen tyttö taas kokee seksuaalista väkivaltaa, häirintää ja vapauksiensa rajoittamista. Machismon läpäisemissä yhteisöissä tytöt uskovat usein, etteivät ole yhdenvertaisia poikien kanssa ja että kotiväkivalta ja alistaminen kuuluvat parisuhteeseen. Brasilian köyhyydessä elävissä yhteisöissä machokulttuuri pitää yllä liian varhaisten raskauksien ja avioliittojen kierrettä. Suuri osa tytöistä ei pysty päättämään itsenäisesti omasta kehostaan tai tulevaisuudestaan. Planin Champions of Change -hankkeet pyrkivät torjumaan liian varhaisia raskauksia ja avioliittoja muuttamalla teini-ikäisten tyttöjen ja poikien asenteita. Jalkapallohanke La League on osa Champions of Change -toimintaa. Champions of Change -hankkeissa pojat ja miehet ovat keskeisessä roolissa: heidät on tärkeää saada mukaan kannattamaan ja edistämään muutosta, joka lisää kaikkien sukupuolten hyvinvointia. Myös tyttöjen isät ovat avainasemassa asennemuutoksessa. Valmentaja Chaguinha haluaa lisätä tyttöjen jalkapalloharrastuksen arvostusta. Hän iloitsee, että oma lapsenlapsi Lorena harrastaa lajia. Plan haastaa machokulttuurin Kentällä viilettää mustaan peliasuun sonnustautunut nuori nainen, yksi joukkueen parhaista pelaajista. Hän on Chaguinhan lapsenlapsi, 18-vuotias Lorena. “Haluaisin opiskella liikunnanopettajaksi ja valmentaa tyttöjä. Jalkapallo on oikeastaan koko elämäni. Pelaan, kun olen surullinen, kun olen iloinen ja kun olen väsynyt”, Lorena kertoo. Valmentaja on nuorten liittolainen Chaguinha oli yksi ensimmäisistä ihmisistä, jotka perustivat kotinsa uuteen naapurustoon Codón reunalle. “Täällä ei ollut mitään – ei vettä eikä sähköä. Rakensimme kaiken itse naapureiden kanssa”, Chaguinha sanoo. Koska hän pettyi yhteiskunnan olemattomaan tukeen yhteisölleen ja sen nuorille, hän halusi kannustaa nuoria itse. “Nuoret unohdettiin täysin. Siksi perustin jalkapalloseurani. Urheilu voi auttaa löytämään suunnan elämässä.” Chaguinhan seura on ollut toiminnassa reilut kymmenen vuotta. “On helppo arvostella nuorisoa. Paljon vaikeampaa on luoda heille todellisia mahdollisuuksia.” Suuri osa codólaisista elää köyhyydessä. Kaupungissa asuu runsaasti afrobrasilialaisia, joiden arkea varjostaa rakenteellinen syrjintä. Minority Rights -järjestön mukaan afrobrasilialaisten keskimääräiset tulot ovat vain 45 % valkoisten brasilialaisten keskimääräisistä tuloista ja puolet afrobrasilialaisista on lukutaidottomia. Puhetta seksistä ja huumeista Chaguinha on tehnyt jo useita vuosia yhteistyötä Plan Internationalin kanssa La League -projektissa. Plan on auttanut häntä laajentamaan ja kehittämään jalkapallotoimintaansa. “Olen pystynyt panostamaan erityisesti tyttöjen jalkapalloon, koska aiemmin kukaan ei halunnut rahoittaa sitä.” Chaguinha valmentaa tällä hetkellä viidestäkymmenestä kuuteenkymmeneen tyttöä. Plan tarjoaa seuralle pelivarusteet ja ”Urheilu voi auttaa löytämään suunnan elämässä.” 7
-välineet ja tukee valmentajaa teini-ikäisten ohjaamisessa. “Puhun nuorten kanssa avoimesti kaikesta. Esimerkiksi huumeiden käytöstä, joka on yhteisössämme valtava ongelma”, Chaguinha sanoo. Pelaajat saavat myös tietoa seksuaalija lisääntymisterveydestä ja -oikeuksistaan. “Keskustelen tyttöjen kanssa pojista. Tyttöjen kannattaa olla varuillaan, koska pojat saattavat häipyä ennemmin kuin kantavat vastuun teoistaan.” Chaguinha kertoo ylpeänä, että vain yksi tyttö hänen valmennettavistaan on tullut raskaaksi teini-ikäisenä. Hän arvioi, että jalkapalloseura tarjoaa paljon enemmän seksuaalikasvatusta kuin koulu. Nuoret saavat valmentajalta tietoa paitsi raskauden ehkäisystä myös seksitaudeista ja niiden välttämisestä. Tukea vähemmistöjen oikeuksille Changuinha on myös seksuaalija sukupuolivähemmistöjen näkyvä tukija. “Ihmiset syrjivät toisiaan niin paljon. Miksemme voi vain hyväksyä ja kunnioittaa toisiamme?” hän pohtii. Chaguinhan kiinnostus HLBTIQ-yhteisön oikeuksiin syveni hiljattain, kun hänen lapsenlapsensa Lorena kertoi olevansa lesbo. Machokulttuuri pitää yllä liian varhaisten raskauksien ja avioliittojen kierrettä. Brasiliassa seksuaalija sukupuolivähemmistöjen oikeudet ovat paremmalla tolalla kuin useimmissa Latinalaisen Amerikan maissa. Samaa sukupuolta olevat parit saavat esimerkiksi avioitua. Brasilia tunnetaan myös suurista ja näyttävistä Pride-tapahtumista. Kolikolla on kuitenkin surullinen kääntöpuoli: syrjintä ja väkivalta, joita machokulttuuri lietsoo. Brasilia kuuluu maihin, joissa homoseksuaaleja surmataan eniten. Myös lesbojen raa’at raiskaukset ovat yleisiä, eikä poliisi tavallisesti käsittele niitä viharikoksina. Lorena haluaa puhua identiteetistään avoimesti muuttaakseen asenteita. Pelinsä keskeyttänyt tyttö kietoo käsivartensa itseään lyhyemmän Chaguinhan harteille ja sanoo, että isoisän tuki on hänelle suuri voimavara. 8 Jalkapalloa pelaavat tytöt murtavat perinteisiä käsityksiä siitä, että laji kuuluisi vain miehille ja pojille.
Hän erosi vaimostaan, kun Thayssa oli kaksivuotias. Äiti jätti perheen, joten Thayssa kasvoi isänsä ja isoäitinsä kanssa köyhällä asuinalueella. Kun Heloilson meni uudelleen naimisiin muutama vuosi sitten, Thayssa halusi jäädä asumaan isoäitinsä luo. Isä ja tytär näkevät toisiaan kuitenkin päivittäin, sillä he ovat naapureita. Thayssa käy usein lounaalla Heloilsonin luona. Koska Heloilson on työkyvytön sydän vaivojen takia, hänellä on runsaasti aikaa tyttärelleen. Isä kertoo, että teini-iän kynnyksellä olevan Thayssan mieliala vaihtelee, mutta tyttö huolehtii silti kotitöistään ja läksyistään. Vapaa-ajallaan Thayssa katsoo televisiota – ja tietenkin pelaa tosissaan jalkapalloa. “Ajattelen aina Thayssan hyvinvointia. Varmistan esimerkiksi, että hän ehtii lounaalta koulubussiin.” Tytöt tarvitsevat esikuvia ja tavoitteita Thayssa pelaa sekajoukkueessa, mistä Heloilson iloitsee. “Ei jakoa tyttöihin ja poikiin, vaan kaikki yhdessä. Se on kasvattavaa.” Thayssa kertoo, että hän kohtaa toisinaan ennakkoluuloja harrastuksensa takia. “Jotkut lapset ajattelevat, että jalkapallo on vain poikien juttu. He nimittelevät minua, enkä pidä siitä, koska tytöt ja pojat voivat pelata jalkapalloa ihan yhtä hyvin. Planin tapaamisissa opimme, miten voimme vastata ennakkoluuloihin”, Thayssa sanoo. Heloilson on huomannut lähipiirissään, etteivät läheskään kaikki brasilialaiset miehet kannata sukupuolten tasa-arvoa. "Esimerkiksi oma veljeni ei anna vaimonsa käydä töissä. En todellakaan ymmärrä sitä.” Heloilsonin mielestä on tärkeää, että tytöillä on esikuvia ja roolimalleja. Hiljattain Thayssa hämmästeli isälleen, että koko Brasiliassa on vain yksi naispuolinen pormestari. Thayssa kertoo, että haluaisi aikuisena ammattipelaajaksi. “Tai ehkä sittenkin juristiksi, jotta voin auttaa ihmisiä. Tai molemmiksi.” Äidiksi tulo ei ole vielä 12-vuotiaan ajatuksissa. “Tunnen tyttöjä, jotka ovat tulleet äideiksi tosi nuorena. Esimerkiksi yksi sukulaiseni sai vauvan 15-vuotiaana. Minusta se on ihan liian nuorena.” Heloilsonin mielestä Planin jalkapallohanke ehkäisee tehokkaasti teiniraskauksia. “Tytöt ovat niin keskittyneitä pelaamaan jalkapalloa, etteivät tunne vetoa asioihin, joita heidän ei kannata tehdä”, Heloilson sanoo. “Hän on minulle kaikki kaikessa, koska hän hyväksyy minut sellaisena kuin olen. Hän tuli jopa kanssani HLBTIQ-konferenssiin, koska halusi kuulla muidenkin tarinoita.” Lorena kiittää isoisäänsä myös siitä, että tämä sytytti tytön rakkauden jalkapalloon. Lorenan mielestä naisten jalkapallo on täysin aliarvostettua. “Miehet pelaavat aggressiivisesti. Naisten tekniikka ja yhteistyö toimivat paljon paremmin, joten naisten peliä on paljon kiehtovampaa katsoa.” Naisten paikka on kentällä eikä keittiössä Katsellessaan tyttöjen peliä Changuinha sanoo toivovansa, että naisia alettaisiin arvostaa enemmän. “Ei ainoastaan jalkapallossa, vaan myös työelämässä. Naiset saavat samasta työstä vähemmän palkkaa kuin miehet. Siksi tyttöjen jalkapallo on hyväksi. Se näyttää, etteivät tytöt kuulu keittiöön vaan esimerkiksi pelikentälle. Naisten pitää saada elää elämäänsä niin kuin haluavat ja nauttia samoista oikeuksista kuin miesten.” Aluksi naapuruston isät olivat haluttomia päästämään tyttäriään treeneihin. “Nykyisin he tulevat luokseni ja pyytävät, että heidän tyttärensä pääsisivät mukaan”, Changuinha sanoo hymyillen. “Vanhempien on tärkeää tietää, mitä heidän lapsensa puuhaavat ja missä he pyörivät, koska elämässä on niin paljon vaarallisia houkutuksia. Urheilu lisää lasten itsevarmuutta ja tekee heistä parempia kansalaisia.” Isän ja tyttären yhteinen intohimo Yksi innokkaista isistä palloilevien tyttärien takana on Heloilson, 36, joka jakaa tyttärensä Thayssan kanssa rakkauden jalkapalloon. Heloilson kertoo olevansa 12-vuotiaan tyttärensä “suurin fani” ja saattaa tämän joka perjantai Planin jalkapallokerhoon. Isä jää katselemaan kentän laidalle ja huutamaan kannustuksia. “Thayssa tuli jo pienenä mukaani, kun pelasin jalkapalloa kavereitteni kanssa. Näin, että hän käsitteli palloa hyvin. Siksi ilmoitin hänet mukaan joukkueeseen”, Heloilson kertoo. ”Tyttöjen jalkapalloharrastus näyttää, etteivät tytöt kuulu keittiöön vaan pelikentälle.” 9 12-vuotias Thayssa ja hänen isänsä Heloilson rakastavat jalkapalloa. Heloilsonin mielestä sekajoukkueessa pelaaminen opettaa lapsille paljon.
uutisia maailmalta S omalimaan parlamentti hyväksyi 1. helmikuuta maan ensimmäisen lastensuojelun lakipaketin, Children’s Actin, joka kieltää kaikki lapsiin kohdistuvan väkivallan ja kaltoinkohtelun muodot. Niihin kuuluu myös sukuelinten silpominen, vaikkei Children’s Act mainitse erikseen silpomista. Lastenoikeusjärjestö Plan International on tehnyt sinnikästä vaikuttamistyötä lakipaketin puolesta ja iloitsee päätöksestä, jonka parlamentti teki silpomisen vastaisen päivän alla. YK:n silpomisen vastaista päivää vietettiin 6. helmikuuta. “Tämä on merkittävä ja välttämätön askel tyttöjen sukuelinten silpomisen Somalimaan uusi lastensuojelulaki on käänteentekevä askel kohti silpomisen lopettamista lopettamiseksi. Silpominen on äärimmäinen ilmentymä tyttöjen ja naisten syrjinnästä eikä ole koskaan turvallinen toimenpide”, Somalian ja Somalimaan Planin maajohtaja Sadia Allin sanoo. Somalimaassa on yksi maailman korkeimmista silpomisluvuista. Arviolta 98 % tytöistä joutuu silvotuksi, tavallisesti 5–11-vuotiaana. Plan on esittänyt huolensa siitä, että koronapandemian aikana tyttöjen turvattomat silpomiset ovat lisääntyneet entisestään. Vuonna 1991 Somaliasta itsenäiseksi julistautuneessa tasavallassa ei ollut ennen Children’s Actia asetuksia tai lakeja, jotka olisivat kieltäneet tyttöjen sukuelinten silpomisen. Siksi haitallinen perinne on voinut jatkua häiriöttä. Children’s Act puolustaa lasten perusoikeuksia YK:n lapsen oikeuksien sopimuksen mukaisesti ja asettaa vanhemmat, huoltajat ja valtion vastuuseen lasten hyvinvoinnin turvaamisesta. Plan International on työskennellyt Somalimaassa vuodesta 2019. Plan on aktiivinen jäsen koalitiossa, joka on edistänyt Children’s Actia, samoin kuin kansallisessa silpomisen vastaisessa komiteassa (National FGM/C Board). Järjestö tekee laajaa yhteistyötä eri ministeriöiden ja järjestöjen kanssa silpomisen kitkemiseksi. “Seuraavaksi täytyy hyväksyä kansallinen toimintaohjelma, joka määrittelee selkeästi, miten lopetamme tyttöjen sukuelinten silpomisen käytännössä. Meidän on moninkertaistettava ponnistuksemme, jotta voimme päästä käsiksi syvään juurtuneisiin sosiaalisiin ja kulttuurisiin normeihin, jotka pitävät yllä haitallista perinnettä”, Allin sanoo. “Tavoitteemme on, että jokaisella tytöllä ja naisella on valta ja tieto tehdä valistuneita päätöksiä omasta kehostaan.” 10
U gandassa ja Etiopiassa toimivat nuorten Smartup Factory -innovaatiotyöpajamme ovat viiden toimintavuotensa aikana vahvistaneet nuorten asemaa ja mahdollisuuksia, osoittavat keskuksista tehdyt ulkopuoliset arvioinnit. ”Evaluaatiot vahvistavat sen, että olemme onnistuneet luomaan turvallisen ja helposti lähestyttävän tilan, jossa syrjäytymisvaarassa olevat nuoret saavat maksutta koulutusta ja mentorointia. He oppivat työelämässä tärkeitä tietoja ja taitoja ja luovat verkostoja, mikä on edistänyt heidän mahdollisuuksiaan työllistyä tai luoda oma bisnes”, kertoo Ugandan Smartupien vetäjä Tobby Ojok. Suomen ulkoministeriön, yrityskumppaniemme ja tyttösponssien tukemat Smartupit pyrkivät tuomaan innovaatiot kaikkien ulottuville. Innovaatiot voivat tarkoittaa uudenlaista urapolkua, oman yritystoiminnan kehittämistä tai uudenlaista vapaaehtoistoimintaa. Neljä kuukautta kestävän koulutuksen aikana 17–26 -vuotiaat nuoret oppivat muun muassa tietokoneen käyttöä, markkinointia, taloustaitoja, esiintymistä, palvelumuotoilua ja johtajuutta. Ugandassa jo lähes 9 000 nuorta ja Etiopiassa 980 nuorta on osallistunut kursseille, ja valtaosa heistä on onnistunut työllistymään. Kannustamme nuoria perustamaan yrityksiä paikkakunnille, joilla Planilla on kummitoimintaa. Idean toteutukseen nuoret voivat hakea kerran vuodessa jaettavaa Smartup-innovaatiorahaa. Jos yritys alkaa menestyä, se voi työllistää myös muita nuoria. Ugandassa tehdyn arvioinnin mukaan valtaosa kurssille osallistuneista, erityisesti tytöistä, sai lisää itseluottamusta ja koki saaneensa kunnioitusta myös muiden nuorten ja yhteisönsä silmissä. Yksi Smartupien ainutlaatuisuuksista on, että nuoret itse toimivat mentoreina ja pyörittävät keskusten toimintaa. ”Nuorten merkittävä rooli oman yhteisönsä haasteiden ratkaisijoina on tunnistettu alusta asti. Nuorelta nuorelle -malli on tärkeä viesti siitä, että nuoret aidosti omistavat prosessin ja voivat kehittää sitä”, Ojok sanoo. Hankkeiden suurimpia haasteita ovat pitkät etäisyydet maaseudulla, keskusten riittämättömät resurssit ja se, ettei nuorilla usein ole varaa matkustaa keskuksiin. Käytännön haasteita on tuonut myös kurssien suuri suosio nuorten äitien parissa. ”Koronapandemia on lisännyt teiniraskauksia ja nuorten äitien määrää. Heille Smartupit voivat olla ainoa mahdollisuus kouluttautua. Heidän on otettava pienet lapsensa mukaan, mutta tiloja ei ole suunniteltu tähän. Siksi kehitämme parhaillaan lapsiystävällisiä tiloja”, Ojok kertoo. Smartup Factoryt ovat tuoneet mahdollisuuksia tuhansille nuorille Koulujen kerhot edistävät tasa-arvoa Laosissa O lemme järjestäneet kerhotoimintaa Suomen ulkoministeriön ja tyttösponssien tuella 15 yläkoulussa Pohjois-Laosissa vuodesta 2018 alkaen. Lapset ja nuoret ovat oppineet kerhoissa elämäntaitoja sekä saaneet tietoa sukupuolten tasa-arvosta, sukupuolittuneesta väkivallasta ja seksuaalija lisääntymisterveydestä ja -oikeuksista. Köyhyys, työnteko ja varhaiset avioliitot pakottavat Laosissa yhä joka vuosi monet lapset ja nuoret lopettamaan opintonsa kesken, etenkin syrjäisellä maaseudulla. ”Köyhyys ja vähäinen tuki vanhemmilta ovat suurimmat syyt koulun keskeyttämiseen”, kertoo opettaja Khamsay, joka työskentelee tukemassamme koulussa. ”Monet lapset työskentelevät ensin banaaniviljelmillä ja menevät sitten naimisiin. On hyvin haastavaa motivoida lapsia ja vanhempia jatkamaan koulunkäyntiä.” Koulunkäyntiä vaikeuttavat myös lasten heikko laon kielen taito sekä pitkät koulumatkat. Sukupuolten epätasaarvo johtaa siihen, että tytöt jäävät usein kotiin, kun heidän veljensä jatkavat koulunkäyntiä. Koulunsa keskeyttävillä tytöillä on suurempi riski päätyä alaikäisenä naimisiin tai tulla raskaaksi teini-ikäisenä. Tähän mennessä olemme kouluttaneet 551 kerhojen ohjaajaa ja 45 opettajaa. Heidän avullaan yli 8 000 oppilasta on saanut tietoa seksuaalija lisääntymisterveydestä, kuukautis hygieniasta, raskauden ehkäisystä, sukupuolten tasa-arvosta, päihteiden vaaroista ja itsenäisestä päätöksen teosta. Olemme kouluttaneet myös opettajia, jotta he voivat tukea oppilaita kerhojen toiminnassa. Kerhojen ansiosta koulunsa lopettaneiden lasten määrä on vähentynyt alueilla, joilla hankkeemme toimii. ”En osannut odottaa oppivani näin paljon, kun liityin kerhoon. Olen jakanut tietoa luokkakavereilleni ja muille lapsille koulussani”, kertoo 12-vuotias Vannisa. ”Olen oppinut ymmärtämään seksuaalija lisääntymisterveysoikeuteni. Tiedän myös, miksi alaikäisenä ei kannata mennä naimisiin. Olen pahoillani niiden nuorten puolesta, jotka joutuvat liian varhain naimisiin. He ovat vielä lapsia ja tarvitsevat aikaa kehittyä.” 11
Lastenhallitus täytti 20 vuotta Saara Värtö edistää nykyisin lasten oikeuksia rehtorin työssään. Katariina Räikkösen mielestä toiminta auttaa ilmastoahdistukseen. Helka Kittilä kannustaa kaikkia lapsia vaikuttamaan omassa yhteisössään. uutisia suomesta 12 P lanin lastenhallitus juhlisti joulukuussa 20-vuotismerkkipäiväänsä. Entiset ja nykyiset lasten hallituslaiset sekä heidän kanssaan työskennelleet Planin työntekijät kokoontuivat Helsinkiin muistelemaan yhteisiä kokemuksia. Nykyisin alakoulun rehtorina työskentelevä Saara Värtö aloitti lastenhallituksessa 14-vuotiaana vuonna 2005. ”Hain lastenhallitukseen, koska halusin saada ääneni kuuluviin ja olin kiinnostunut ihmis oikeuksista, ympäristöstä ja kansainvälisyyskysymyksistä. Parasta lastenhallituksessa oli porukka. Tapasimme pienen ydinporukan kanssa viikoittain”, hän kertoo. ”Opin paljon kehitysyhteistyöstä, lapsen oikeuksista ja ihmisoikeuksista. Jos joku asia pännii yhteiskunnassa tai maailmassa, pitää vain tarttua työhön ja lähteä liikkeelle pienin askelin.” Kaksi vuotta sitten lastenhallituksesta eläköityneelle Katariina Räikköselle mieleenpainuvin muisto lastenhallituksesta oli pääministeri Juha Sipilän työparina toimiminen #GirlsTakeover-tempauksessa vuonna 2017. “Minä ja muut nuoret pääsimme vaikuttamaan laajasti tärkeisiin asioihin. Opin myös esiintymään rohkeammin ja argumentoimaan paremmin.” Räikkönen löysi lastenhallituksesta samanhenkisiä ihmisiä ja pääsi vaikuttamaan hänelle tärkeisiin asioihin. “Ennen lastenhallitusta koin paljon ilmastoahdistusta, mutta en osannut tehdä asialle mitään. Koen ilmastoahdistusta vieläkin, mutta lastenhallituksessa sain purettua sitä tekemiseen.” Räikkönen kannustaa myös muita ikäisiään ja nuorempiaan toimimaan itselleen merkittävien asioiden puolesta. “Vaikka ei heti pääsisi lastenhallitukseen, voi omassa elämässään tehdä tosi paljon ja vaikuttaa esimerkiksi koulussa
13 J enkkifutista harrastava lohjalainen Elli Metsola sai idean hyväntekeväisyyskalenterista syksyllä 2020, kun korona-aikaa oli takana puoli vuotta. Tuntui tarpeelliselta kehittää jotain uutta ja innostavaa. Hän houkutteli mukaan oman joukkueensa Lohja Lionessesin, jossa pelaa yli kolmekymmentä tyttöä ja naista. Jokaisella heistä on erilainen tausta ja elämäntilanne. ”Jenkkifutiksessa jokaisella pelaajalla on oma tärkeä tehtävänsä. Yhdessä tekemällä saavutamme tavoitteemme niin kentällä kuin sen ulkopuolellakin”, Metsola sanoo. ”Lähdimme toteuttamaan kalenteria innolla. Sisältöjä ja kuvauspaikkoja on ideoitu porukalla”, kertoo Virpi Laine, joukkueen pelaaja ja yksi kalenterin malleista. Marraskuussa 2020 ilmestyi ensimmäinen kalenteri, jonka teemana oli naisten moninaisuus ja vapaus olla rohkeasti oma itsensä. Syksyllä 2021 julkaistussa toisessa kalenterissa joukkue halusi tuoda esiin kotikaupunkiaan. Kuvia syntyi yllättävissäkin paikoissa, kuten kaivoksessa ja luonnon keskellä. ”Tänä päivänä vastuullisuus on, tai ainakin pitäisi olla, tärkeä arvo kaikessa yritysja yhdistystoiminnassa, ja sitä se on myös meille”, Metsola sanoo. Joukkue mietti sopivaa lahjoituskohdetta kalenterin tuotoille. Naisjoukkueelle naisten ja tyttöjen asema on tärkeä kysymys. Niinpä kohteeksi valikoitui Plan Internationalin työ tyttöjen aseman parantamiseksi. Kalentereita on myyty jo lähes sata kappaletta, ja ne ovat tuoneet Planille liki 900 euroa maailman tyttöjen hyväksi. ”Jokaisella tytöllä täytyy olla oikeus toteuttaa itseään, oppia ja harrastaa. Myös urheilumaailmassa tytöt jäävät valitettavan usein poikien jalkoihin: eriarvoisuus ja erilaiset mahdollisuudet harjoitella nousevat esiin jo lapsuusiässä ja jatkuvat aina ammattilaissarjojen palkkaeroihin saakka”, Metsola pohtii. ”Tyttöjen oikeudet merkitsevät meille sitä, että jokainen tyttö saisi olla rauhassa oma itsensä, vaikuttaa, kokea turvallisuutta ja päättää omasta kehostaan”, joukkueenjohtaja Roosa Eklund jatkaa. Jenkkifutisjoukkue tukee Planin työtä valokuvakalentereilla Ku va : M iik a St or m tai järjestää tempauksia. Ei kannata vain valittaa vaan oikeasti toimia.” Nykyisin Lontoossa asuva Helka Kittilä aloitti lastenhallituksessa vuonna 2009. ”Aloitin 12-vuotiaana ja tulin Tampereelta yksin kokouksiin. Opin tosi paljon kestävästä kehityksestä, lasten oikeuksista ja vaikuttamisesta. Opin, miten maailma toimii, alkaen junalipun ostamisesta.” Vahvimmin Kittilälle on jäänyt mieleen tutustumismatka Vietnamiin. “Tapasimme siellä Planin nuorten ryhmän, jonka kanssa toteutimme videon lapsiin kohdistuvasta väkivallasta. Ideana oli kertoa ilmiöstä, johon voi törmätä missä tahansa.” Lastenhallituksessa Kittilän kiinnostus tasa-arvoasioihin ja vaikuttamiseen kasvoi. Hän lähti opiskelemaan oikeustiedettä ja erikoistui ihmisoikeuslakiin. “Asioihin voi vaikuttaa osallistumalla lastenhallituksen toimintaan, mutta yhtä hyvin voi vaikuttaa ja toimia myös omalla paikkakunnalla, koulussa tai perheessä.”
Valokuvaaja Nora Sayyad kuvasi maahan muuttaneita äitejä ja tyttäriä Voimanaisiahankkeessamme. Kysyimme, miten sukupolvien välinen voima näkyy heidän elämässään. Kuvat ja teksti: NORA SAYYAD V oimanaisia-hankkeemme toimi STEA:n rahoittamana pääkaupunkiseudulla vuosina 2018–2020 ja käynnistyi uudelleen vuoden 2022 alusta. Ryhmätoiminnan tavoitteena on vahvistaa maahan muuttaneiden äitien ja heidän teini-ikäisten tyttäriensä osallisuutta, kotoutumista ja sukupolvisuhteita. Voimanaisia-ryhmiin on osallistunut jo lähes 120 tyttöä ja 90 äitiä sekä kymmeniä heidän perheenjäseniään. 14 Äitien ja tyttärien vahva side Reeta Arvostan tytärtäni, koska kun hän lukee asioita, hän omaksuu ne nopeasti. Uuden kielen oppiminen on hänelle helppoa. Tytärtäni ja minua yhdistää matemaattinen ajattelu ja tarve pitää koti siistinä. Toivon, että tyttäreni opiskelee lääkäriksi. Unelmani on, että minulla olisi oma kahvila, johon voisin leipoa itse herkkuja. Minulla on jo kahvilan nimi valmiina ja aloitan pian leipuriopinnot. Marwa Ihailen äitiäni, koska hän on taitava tekemään hyvänmakuisia ruokia. Hän myös ymmärtää aina minua. Olen oppinut äidiltäni taidon tehdä kuivakakkuja. Kakku on parhaimmillaan teen kanssa, ja tykkäämme syödä sitä myös aamupalalla. Tykkäämme opiskella suomea yhdessä. Toivon, että äitini on aina terve. Unelmani on päästä piirustuskurssille ja yliopistoon opiskelemaan lääkäriksi.
15 Suad Tyttäreni on ihailtavan sosiaalinen ja rohkea. Toivon, että hän opiskelee korkeakoulussa ja valmistuu apteekkariksi. Meitä yhdistävät käsityöt ja ompelu. Haluaisin joskus opiskella uutta kieltä, esimerkiksi espanjaa, ja parantaa englannin taitoani ja tulla tulkiksi. Shaimaa Voin luottaa äitiini, ja hänellä on hyviä neuvoja. Hän ajattelee aina parastani. Meitä yhdistää sama elokuvamaku, sillä tykkäämme katsoa vanhoja turkkilaisia elokuvia. Toivon, että äitini saa opiskella kieliä. Unelmoin itsekin siitä, että voisin opiskella japanin kieltä, koska tykkään katsoa animea. Myös turkin kieltä olisi kiva opiskella.
Voimanaisista sanottua ”Meidän suhteemme on parantunut, kun olemme viettäneet enemmän aikaa yhdessä. Tytär on rohkaissut minua käyttämään suomea ja ilahtunut siitä, miten hyvin olen puhunut suomea.” ”Saimme enemmän aikaa olla yhdessä ja näin lisää oman tyttäreni taitoja. Näin miten hän osallistuu ja tekee uusia asioita. Tutustuin häneen enemmän.” ”Kivaa, kun näkee äitiä muuallakin kuin kotona.” ”On ollut jotain tekemistä yhdessä. Se oli vain meidän keskistä aikaa, joka oli tärkeää ja tuntui hyvältä.” ”Olemme ymmärtäneet toistemme ajatuksia paremmin kuin ennen.” ”Tämä oli ensimmäinen toiminta, mihin osallistuimme Suomessa. Oli kiva käydä ryhmässä, ja se oli minulle kuin toinen perhe.” ”Se, että saimme yhdessä osallistua yhteisöön, jossa puhutaan suomea, on ollut tosi tärkeää.” 16 Nurefsan Olen oppinut äidiltäni, että olen hänelle tärkeä. Ihailen äitiäni, koska hän on rohkea ja puhuu suomalaisten kanssa suomeksi. Minua ja äitiäni yhdistää se, että tykkäämme viettää yhdessä aikaa. Olemme tavoitteellisia. Jos haluamme jotain, niin teemme sen loppuun asti. Tykkäämme myös liikkua yhdessä. Toivon, että äitini ottaisi rauhallisemmin. Hänellä on ollut paljon töitä kotimaassa, ja nyt olisi ihanaa, että hän voisi viettää enemmän aikaa perheen kanssa. Ilknur Minua ja tytärtäni yhdistää tulevaisuuden suunnittelu. Toivon, että tyttäreni voi opiskella lentokapteeniksi ja oppia puhumaan viittä tai kuutta eri kieltä. Oma unelmani on auttaa ja opettaa lapsia ja maahanmuuttajia. Olen sosiologi, joten voi olla vaikeaa toimia opettajana Suomessa. Olen oppinut tyttäreltäni kärsivällisyyttä ja ihailen häntä, koska hän on luonteeltaan rauhallinen.
Berrin Pidämme äitini kanssa samoista elokuvista. Hän on ihmisenä mukava ja utelias uuden tiedon suhteen. Oma unelmani on mennä lukioon. Aynur Tyttäreni Berrin on mukava, ahkera ja nopeasti asioita oppiva ihminen. Hän on myös hyvin sopeutuvainen. Meitä yhdistää tekemisen meininki! Tyttäreni Nuray on rohkea tyttö ja yrittää kovasti. Hän on tosi ahkera ja voisi sanoa, että johtaja sielultaan. Keskustelemme yhdessä kaikista asioista. Toivon, että molemmat tyttäreni olisivat iloisia elämässään ja että he saisivat ammatit, joissa he voivat olla onnellisia. Nuray Äitini on mukava, tietä näyttävä ihminen. Kodin sisäisissä asioissa ja ihmissuhteissa hän on tosi taitava. Minua ja äitiäni yhdistävät keskustelut, kokkailu, elokuvien katsominen sekä kävelyt. Unelmani on asua hienossa talossa ja puuhailla paljon ulkona. Yara Siskossani parasta on se, että hän on minua isompi ja saan häneltä hienoja vaatteita. Hän on myös maailman ihanin sisko. Unelmani on, että kun korona loppuu, pääsen matkustamaan perheeni kanssa Dubaihin tai Espanjaan, koska minua kiinnostavat maisemat ja ruoka. Jasmin Siskossani on parasta hänen huumorintajunsa! Yaran läpät ovat hauskoja. Unelmani on, että korona loppuisi ja voisi elää normaalimmin. Voisin matkustaa jonnekin, vaikka Irakiin, Egyptiin tai Los Angelesiin. 17
Vuoden 2022 alusta edistämme ulkoministeriön ja tyttösponssien tuella tasa-arvoa sekä seksuaalija lisääntymisterveyttä ja -oikeuksia kuudessa ohjelmamaassa ja Suomessa. Uuden ohjelman päätavoite on, että lapset ja nuoret kaikessa moninaisuudessaan voivat päättää omasta kehostaan ja tulevaisuudestaan. G lobaali koronaviruspandemia ja eri puolilla maailmaa vahvistuneet taantumukselliset liikkeet uhkaavat romuttaa tasa-arvossa ja tyttöjen ja naisten oikeuksissa saavutettua edistystä. Lapsiavioliitot, varhaiset raskaudet ja sukupuolittunut väkivalta ovat lisääntyneet hälyttävästi monissa maissa. Vuoden alussa alkanut uusi, ulkoministeriön ja tyttöspons siemme tukema nelivuotinen kehitysyhteisteistyöohjelmamme My Body, My Future 2 on siksi on siksi entistäkin ajankohtaisempi. Se on jatkoa aiemmalle ohjelmallemme (2018–2021) ja pyrkii syvälliseen muutokseen yhteiskuntien ja yhteisöjen asenteissa ja normeissa. ”Haluamme, että lapset ja nuoret kaikessa moninaisuudessaan ja erityisesti haavoittuvassa asemassa olevat tytöt voivat päättää omasta kehostaan ja tulevaisuudestaan”, sanoo Plan International Suomen ohjelmajohtaja Annukka von Kaufmann. “Se onnistuu vain, jos yhteisöjen ja yhteiskuntien normit ja valtarakenteet muuttuvat ja nuorilla on tukea ja itseluottamusta tehdä tietoisia, vastuullisia ja terveellisiä valintoja oman elämänsä suhteen.” 18 Työmme tasa-arvon ja tyttöjen oikeuksien puolesta vahvistuu Teksti: INKA KOVANEN Kuva: PLAN INTERNATIONAL
Vähemmistöihin kuuluvat nuoret vahvemmin mukaan työhön Työskentelemme yhdessä paikallisten kumppaniemme kanssa Etiopiassa, Mosambikissa, Ugandassa, Zimbab wessa, Laossa ja Myanmarissa. Zimbabwe on uusi ohjelmamaa, muissa maissa olemme toimineet jo vuosia. Pääasiallinen kohderyhmämme ovat 10–24-vuotiaat lapset ja nuoret, erityisesti tytöt. Kaikkein haavoittuvimmassa asemassa ovat raskaana olevat tytöt ja naimisissa olevat nuoret äidit sekä vamman kanssa elävät ja seksuaalitai sukupuolivähemmistöön kuuluvat nuoret. ”Syrjivien asenteiden ja sukupuolinormien vuoksi vamman kanssa elävät lapset ja nuoret sekä seksuaalija sukupuolivähemmistöihin kuuluvat jäävät usein ilman tukea, eikä heidän äänensä kuulu. Teemme yhteistyötä nuorten järjestöjen ja vammaisjärjestöjen kanssa ja varmistamme, että he tulevat kuulluksi vaikuttamistyössä ja palveluiden kehittämisessä”, von Kaufmann sanoo. Lisäämme tietoa seksuaalioikeuksista Laosissa lasten koulunkäynti on lisääntynyt viime vuosina merkittävästi, mutta monet lapset joutuvat yhä keskeyttämään koulun köyhyyden, heikon laon kielen taidon tai sukupuolten epätasa-arvon vuoksi. Perustamissamme koulujen kerhoissa lapset ja nuoret saavat tietoa seksuaalija lisääntymisterveydestä ja -oikeuksista sekä tasa-arvosta. Nuoret ohjaavat kerhoja itse. Saadaksemme aikaan kestävää muutosta työskentelemme perheiden, kansalaisyhteiskunnan toimijoiden, viranomaisten sekä paikallisten johtajien kanssa. Vaikutamme kansallisesti ja kansainvälisesti, jotta tyttöjen asema paranee kaikilla tasoilla, myös lainsäädännössä. Tuemme liikkeitä, jotka edistävät ihmisoikeuksia ja seksuaalija lisääntymisterveyttä. Lisäksi edistämme keskustelua seksuaalisuudesta myönteisenä asiana sekä maskuliinisuudesta ilman rajoittavia ja ahtaita miehen malleja. Uudessa ohjelmassa vahvistamme erityisesti kokonaisvaltaista seksuaalikasvatusta kouluissa ja koulujen ulkopuolella. ”Olemme huomanneet, että nuoret eivät saa riittävästi oikeaa tietoa. Monet eivät tiedä, mitä seksuaalinen väkivalta on tai mitä suostumus tarkoittaa. Että heillä on myös oikeus päättää, kenen kanssa ja milloin he ovat seksuaalisessa kanssakäymisessä. He eivät välttämättä tiedä, mistä ehkäisyvälineitä saa. Tai jos he tietävätkin, niitä voi olla vaikea saada yhteisön asenteiden takia”, von Kaufmann sanoo. Parannamme seksuaalija lisääntymisterveyspalveluita Kun nuoret saavat lisää tietoa, he osaavat ja uskaltavat myös toimia oikeuksiensa puolesta. He voivat osallistua kansalaisyhteiskunnan toimintaan ja vaikuttaa itse parempien ohjelmien ja palvelujen puolesta. ”Aiemmassa ohjelmassamme näimme, että nuoret uskalsivat vaatia enemmän ja myös haastaa vallitsevia toimintatapoja. Jotta heidän vaatimuksiinsa voidaan vastata, meidän on vahvistettava myös seksuaalija lisääntymisterveyspalveluja ja vaikutettava nuorten kanssa päättäjiin”, von Kaufmann sanoo. Tuemme terveysammattilaisten osaamista ja valmiuksia tarjota nuorisoystävällisiä ja inklusiivisia palveluita. ”Palveluiden on oltava luottamuksellisia ja helpommin lähestyttäviä, jotta nuoret uskaltavat hakea niitä eivätkä koe, että palvelut ovat vain raskaana oleville tai aikuisille.” Ilmastokestävyyttä ja työelämätaitoja Smartup Factory -innovaatiopajoissamme Ugandassa ja Etiopiassa syrjäytymisvaarassa olevat nuoret oppivat muun muassa IT-taitoja, taloustaitoja, palvelumuotoilua ja kuvaamista. Suurin osa koulutuksen käyneistä on onnistunut työllistämään itsensä tai löytänyt muuten työtä. ”Viimeistään koronapandemia on osoittanut, miten tärkeitä digitaidot ja pääsy verkkoon ovat tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden kannalta”, von Kaufmann sanoo. Parannamme erityisesti tyttöjen ja nuorten naisten toimeentuloja työllistymismahdollisuuksia. ”Koulutus ja toimeentulo ovat tärkeimpiä keinoja katkaista köyhyyden kierre. Vahvistamme esimerkiksi yhteisöjen säästöryhmiä ja sellaisia työelämätaitoja, jotka tukevat kestävää kehitystä ja sopeutumista ilmastonmuutokseen.” Ilmastonmuutokseen varautuminen ja vastaaminen ovat entistä merkittävämpi osa työtämme: vahvistamme nuorten tietoa ilmastonmuutoksesta ja siihen liittyvistä riskeistä ja tuemme nuorten ja heidän yhteisöjensä ilmastokestävyyttä. Arvioimme myös oman toimintamme ilmastovaikutukset. Kotimaassa lisää vaikuttamismahdollisuuksia nuorille Planin lastenhallituksessa on kaksikymmentä 11–18-vuotiasta nuorta eri puolilta Suomea. He lisäävät tietoa lasten oikeuksista ja vaikuttavat tasa-arvon puolesta. Edistämme ulkoministeriön tuella globaalia vastuunkantoa myös Suomessa. Vahvistamme globaalikasvatuksella lasten ja nuorten aktiivista kansalaisuutta sekä tietoa kehityskysymyksistä ja tyttöjen oikeuksista. Lisäämme viestinnällämme suomalaisten tietoa tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden merkityksestä kestävän kehityksen toteutumiseen. Jatkamme nuorten yhteiskunnallisen aktivismin tukemista yhteistyökumppaniemme kanssa ja edistämme nuorten mahdollisuuksia osallistua päätöksentekoon. Vaikutamme siihen, että Suomi edistää ulkopolitiikassaan tasa-arvoa ja kunnianhimoista ilmastopolitiikkaa. “On tärkeää, että nuoret saavat tietoa kestävästä kehityksestä tavalla, joka kiinnostaa, herättää ajatuksia ja innostaa toimimaan”, sanoo vaikuttamistyön johtajamme Karoliina Tikka. 19 tyttösponsSiT TUKEVAT TÄTÄ TYÖTÄ
Edistimme viime vuonna ihmisoikeuksia ja tasa-arvoa 78 maassa ympäri maailmaa. Paransimme tukijoidemme avulla kymmenien miljoonien lasten elämää ja autoimme yhteisöjä selviytymään kriiseistä ja katastrofeista. PLANIN VUOSI 2021 TYTTÖJEN PUOLELLA – PLANIN VUOSI 2021 P lan International toimii 78 maassa. Olemme maailmanlaajuinen muutoksentekijä, joka työskentelee maailman heikoimmassa asemassa olevien lasten, erityisesti tyttöjen, aseman parantamiseksi. Viime vuosina Plan on työskennellyt yhä vahvemmin teini-ikäisten tyttöjen ja nuorten naisten kanssa heidän oikeuksiensa edistämiseksi, koska he kohtaavat suhteettoman paljon syrjintää ja ihmisoikeusloukkauksia. Kansainvälisen Planin sisällä Suomen organisaatio edistää erityisesti työtä ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi ja siihen sopeutumiseksi sekä teknologisten ratkaisujen hyödyntämistä kehitysyhteistyössä. Maailmanlaajuinen työmme tukee lapsia, nuoria ja heidän yhteisöjään Aasiassa, Afrikassa ja Latinalaisessa Amerikassa. Vuonna 2021 työstämme hyötyi suoraan 26,2 miljoonaa tyttöä ja 24,1 miljoonaa poikaa. Tuloksia pandemian keskellä Kohdistimme jo toista vuotta suuren osan Planin voimavaroista koronapandemian torjuntaan ja sen vaikutuksiin sopeutumiseen. Tuimme lasten suojelua ja koulutusta poikkeusoloissa, tiedotimme koronaviruksen riskeistä ja tehokkaasta torjunnasta sekä paransimme mahdollisuuksia sanitaatioon ja hygieniaan erityisesti haavoittuvimmissa yhteisöissä, kuten kaupunkislummeissa, pakolaisleireillä ja maaseudun eristyksissä olevissa kylissä. Löysimme myös uusia, usein teknologisia, keinoja lisätä nuorten tietoa esimerkiksi seksuaalija lisääntymisterveydestä sekä ihmisoikeuksista ja edistää heille tärkeitä asioita. Poikkeusoloissa pystyimme edistämään myös strategiamme kauaskantoisia tavoitteita. Tuimme ympäri maailmaa miljoonia lapsia, nuoria ja heidän yhteisöjään poistamaan lasten syrjäytymisen ja haavoittuvuuden syitä sekä kitkemään tyttöjen syrjintää. Maailmanlaajuinen kummitoimintamme jatkui lähes entisellään pandemiasta huolimatta, vaikka kummivierailut olivat tauolla ja kummikirjeenvaihdossa oli viiveitä. Humanitaarinen työmme jatkoi vahvistumistaan. Humanitaarisessa työssämme keskitymme erityisesti turvaamaan lasten koulutuksen ja suojelun sekä takaamaan heikoimmassa asemassa olevien tyttöjen erityistarpeiden toteutumisen. 20
Plan Internationalin vuosi 2021 Kansainvälisen Planin tulokset ovat tilivuodelta 2021 (1.7.2020–30.6.2021). Tarjosimme apua 136 kriisissä ja katastrofissa. Tuimme koulutusta kriisien keskellä 58 ohjelmassa ja 17 maassa. Humanitaarinen työmme tavoitti 9,8 miljoonaa tyttöä. Edistimme lastensuojelua kriiseissä 76 ohjelmassa ja 36 maassa. Paransimme terveydenhuoltoa kriisioloissa 33 ohjelmassa ja 19 maassa. 136 9,8 milj. Toimimme 78 maassa. Yli 26,2 miljoonaa tyttöä ja 24,1 miljoonaa poikaa hyötyi työstämme. Työskentelimme 61 231 yhteisön kanssa. Humanitaarinen työmme tyttösponsSiT ja kummit TUKEVAT TÄTÄ TYÖTÄ Tarjosimme ammattikoulutusta ja työmahdollisuuksia 600 000 tytölle. Paransimme 6,4 miljoonan tytön pääsyä laadukkaaseen koulutukseen. 5,9 miljoonaa tyttöä hyötyi sukupuolisensitiivisestä lastensuojelutyöstämme. Paransimme 5,8 miljoonan tytön seksuaalija lisääntymisterveyspalveluita. Paransimme 4 miljoonan tytön varhaiskasvatusta. Tuimme 3,5 miljoonan tytön aktivismia ja vaikuttamistyötä. Keräsimme 1 miljardia euroa, joista käytimme lasten hyväksi 937 miljoonaa euroa. Lahjoittajamme tukivat 1,2 miljoonaa kummilasta. Teimme yhteistyötä 39 607 järjestön kanssa. 21
Työssämme oli mukana 2 000 vamman kanssa elävää ihmistä. Epäsuorasti tavoitimme seksuaalioikeuksia edistävillä viesteillämme ohjelmamaissamme 340 000 ihmistä. Plan International Suomen ohjelmatyö 2021 Suomen Planin kulurakenne Suomen Planin tuotot 2021 Tuottojen kehitys Ulkoministeriön tuki 27 % Yksityislahjoitukset (tyttösponssit ja kertalahjoitukset) Kummien lahjoitukset 25 % Humanitaariset projektirahoitukset 29 % 11 % Yrityslahjoitukset Muut EU-rahoitukset 2 % Kotimaan projektirahoitukset Muut kansainväliset rahoitukset 2 % 3 % 1 % 2021 2020 2019 24 446 000 € 19 534 000 € 17 036 000 € +4,9 milj. +2,5 milj. Seksuaalija lisääntymisterveyttä ja oikeuksia edistävä työmme tavoitti suoraan 159 000 ihmistä. 64 000 tyttöjä 26 000 MIEHIÄ 23 000 NAISIA 46 000 POIKIA 22 % 78 % ohjelmatyön osuus muut kulut 2020 KULURAKENNE Paransimme suomalaisten tuella tyttöjen asemaa Toteutimme Suomen ulkoministeriön ja tyttösponssiemme rahoittamaa nelivuotista My Body, My Future -ohjelmaa Etiopiassa, Laosissa, Mosambikissa, Myanmarissa ja Ugandassa. Ohjelman tavoite on, että teini-ikäiset tytöt välttyvät haitallisilta käytännöiltä, kuten lapsiavioliitoilta ja teiniraskauksilta. Koronapandemian aikana ulkoministeriö hyväksyi varojen siirron epidemian vastaiseen työhön ohjelmamaiden sisällä sekä uuteen hankkeeseen Zimbabween. Jouduimme sopeuttamaan työtämme myös Myanmarin sotilasvallankaappauksen vaikutuksiin, mutta pystyimme jatkamaan toimintaamme maassa. Jatkoimme EU:n rahoituksella työtä Itä-Timorissa ja Laosissa. Keskityimme etenkin kansalaisyhteiskunnan vahvistamiseen, hallinnon ja nuorten osallisuuden vahvistamiseen päätöksenteossa sekä naisiin kohdistuvan väkivallan poistamiseen. Myös Plan International Suomen humanitaarinen työ vahvistui merkittävästi vuonna 2021. Tuimme kriisien ja konfliktien keskellä eläviä lapsia ja heidän perheitään Zimbabwessa, Etiopiassa, Indonesiassa, Mosambikissa ja Jordaniassa. Teimme ohjelmatyötä myös kotimaassa. Tavoitteitamme ovat yhdenvertaisuuden ja aktiivisen kansalaisuuden vahvistaminen, syrjäytymisen ehkäiseminen sekä globaalin vastuun ja kestävän kehityksen tukeminen. Kotimaan ohjelmatyömme koostuu globaalikasvatuksesta ja maahanmuuttajatyöstä. Lisäksi teimme Suomessa näkyvää vaikuttamistyötä, viestintää ja varainhankintaa sekä tuimme nuorten aktivistien toimintaa tasa-arvon eteen. Lue koko vuosikertomus: plan.fi/toiminta2021 Kalenterivuonna 2021 käytimme varoistamme 78 prosenttia lasten ja nuorten oikeuksia parantaviin ohjelmiin. Uusien tukijoiden hankkimisen, henkilöstöhallinnon, tietotekniikan ja yleisen hallinnon osuus kuluista oli 22 prosenttia. Tavoitteemme on, että käytämme keräämistämme varoista vähintään 75 prosenttia ohjelmatyöhön lasten ja nuorten oikeuksien edistämiseksi. Varainhankinnan ja hallinnon kulut mahdollistavat toimintamme laadukkuuden, jatkuvuuden ja laajentumisen sekä sen, että muutokset lasten ja nuorten elämässä ovat pysyviä. Suuntasimme viime kalenterivuonna ohjelmatyöhön kaiken kaikkiaan 18,8 miljoonaa euroa. 22
V uoden 2021 Plan-vapaaehtoiseksi valittu Aino Halinen, 19, kiinnostui lasten ja erityisesti heikoimmassa asemassa olevien tyttöjen oikeuksista, kun hän oli vaihto-oppilaana Brasiliassa. ”Vaihto oli minulle silmiä avaava kokemus. Brasiliassa asiat eivät ole läheskään yhtä hyvin kuin Suomessa. Halu vaikuttaa kasvoi siellä entisestään”, Aino kertoo. ”Olin jo jonkin aikaa seurannut Planin toimintaa. Sitten näin Instagramissa mainoksen Planin nuorista tasa-arvovaikuttajista. Se kuulosti heti omalta jutultani, ja hain mukaan.” Valitsimme Ainon vuoden Planvapaa ehtoiseksi muun muassa siksi, että hän on sitoutunut lasten oikeuksien ja sukupuolten tasa-arvon edistämiseen ja innostanut muita mukaan toimintaan. Hänellä on myös ollut uusia, innovatiivisia ideoita Vuoden Plan-vapaaehtoinen edistää tyttöjen oikeuksia taiteen avulla Valitsimme vuoden 2021 Plan-vapaaehtoiseksi Aino Halisen. Hän on vaikuttanut lasten oikeuksien puolesta esimerkiksi taidenäyttelyn ja teatterin keinoin. Teksti: HEIDI KLEEMOLA Kuva : MARJAANA MALKAMÄKI vapaaehtoistyöhön. ”Aluksi minulla oli sellainen olo, että tiedänkö nyt tarpeeksi ja voinko lähteä puhumaan näistä asioista. Planin koulutuksissa sain kuitenkin itsevarmuutta lähteä puhumaan ja tekemään.” Taide voi näyttää epäkohtia Aino toimi Planin nuorena tasa-arvovaikuttajana vuonna 2020. Jokainen koulutukseen osallistuneista toteutti jonkin tasa-arvoteon. Aino järjesti feministisen taidenäyttelyn Mikkelissä, sillä häntä kiinnostaa taide vaikuttamiskeinona. ”Sain inspiraatiota käydessäni valokuvaaja Meeri Koutaniemen näyttelyssä. Aloin miettiä, kuinka taide voi olla niin vaikuttavaa ja tuoda esiin epäkohtia ja tarinoita.” Aino keräsi taidenäyttelyä varten teoksia ystäviltään ympäri maailmaa. ”Tein myös itse näyttelyyn kuukautisiin liittyvän teoksen. Maalasin kuukautissuojiin glitteriä. Halusin tuoda esiin sitä, miten kuukautiset ovat yhä monessa paikassa tabu.” Tänä vuonna Aino toimi tyttöjen päivän koordinaattorina Mikkelissä. Hän järjesti muun muassa paneelikeskustelun tyttöjen asemasta ja oikeuksista. ”Päätin tässäkin kokeilla taiteen avulla vaikuttamista ja sain mukaan teatteriryhmä Rymyn. Näyttelijät esittivät teatterikohtauksia, joissa toivat esiin ongelmia.” Ainolle on tärkeää, että hän on päässyt tekemään konkreettisia asioita ja puhumaan tärkeiksi kokemistaan asioista. ”Planin vapaaehtoistyö on vienyt minut mukanaan. Ehkä tämä voisi olla jopa minun oma alani”, yhteiskuntatutkimusta Tampereen yliopistossa opiskeleva Aino sanoo. ”Kannustan kaikkia vapaaehtoistyöhön, koska siitä saa itse paljon ja samalla saa annettua muille paljon. Minulle itseni kehittäminen on tärkeä arvo. Vapaaehtoistyössä oppii todella paljon asioita, jotka auttavat myöhemmin elämässä.” 23
Teksti: PÄIVI KORPELA yritysuutiset Y hteistyömme teknologiayhtiö Samsung Nordicin kanssa on saanut jatkoa. Olimme syksyllä mukana Samsungin nuorille suunnatussa Solve for Tomorrow -ohjelmassa, jossa pidimme osallistujille Equality Tech -työpajan ja toimimme mentoreina osallistujille. Planin kehittämä Equality Tech -ohjelma pyrkii edistämään tasa-arvoa teknologian avulla. Tavoitteena on, että nuoret oppivat suunnittelemaan ja toteuttamaan ratkaisuja omiin ja yhteisönsä haasteisiin. Equality Tech -workshopeissa keräämme nuorilta ideoita uutta tasa-arvoa edistävää teknologiaa varten. Kohti tasa-arvoista teknologiaa ”Monimuotoisuus on kehityksen edellytys. Jotta meillä on tulevaisuudessa käytössä palveluita, jotka hyödyttävät kaikkia, on tärkeä saada teknologian kehittäjiksi moninainen joukko ihmisiä. Tämä vaatii kuitenkin aikaa ja ponnisteluja saada esimerkiksi tytöt kiinnostumaan teknologia-alasta”, sanoo Päivi Korpela, Plan International Suomen yritysyhteistyön vastaava. ”On tärkeää, että teknologiayhtiöt sekä kehittäjät ovat tietoisia tiedostamattomista ennakkoluuloista, joita teknologiset ratkaisut ja alan rakenteet pitävät yhä yllä, ja että heillä on ymmärrystä sekä työkaluja tunnistaa niitä.” Teknologia heijastaa yhteiskunnan arvoja ja asenteita T eknologia ei ole neutraalia, sillä se on ihmisten kehittämää ja heijastaa kehittäjiensä ajatuksia, arvoja ja näkemyksiä. Esimerkiksi rasistiset, seksistiset ja syrjivät asenteet voivat siirtyä tiedostamatta teknologiaan. Ne näkyvät esimerkiksi siinä, miten tytöt ja naiset kohtaavat häirintää ja turvattomuutta sosiaalisen median alustoilla, tai kuinka erilaisissa soLähteet: Gender distribution among software developer worldwide 2021, Statista Research Department. Global Gender Gap Report 2021, Maailman talousfoorumi. Measuring digital development – Facts and figures 2021, ITU velluksissa, kuten rekrytoinnissa tai vakuutus palveluissa, käytetyt algoritmit suosivat valkoisia miehiä. Teknologia-ala on maailmanlaajuisesti hyvin sukupuolittunut. Sovelluskehittäjistä vain 5 prosenttia on naisia. Muista teknologian osa-alueista pilvipalveluiden parissa työskentelevistä vain 14 prosenttia on naisia, tietotekniikassa 20 prosenttia ja datan sekä tekoälyn parissa 32 prosenttia. Sukupuolten välinen kuilu internetin käytössä on kuitenkin viime vuosien aikana hieman kaventunut. Internetiä käyttävien naisten määrä suhteessa miesten määrään on korkean tulotason maissa liki tasan, mutta matalimman tulotason maissa ero on vielä 12 prosenttia. Nuorten kuuleminen on välttämätöntä Olemme tehneet Samsungin kanssa yhteistyötä jo vuodesta 2017, jolloin kehitimme yhdessä Sheboardnäppäimistösovelluksen. Sen tavoite on herättää pohtimaan sukupuoleen liittyviä stereotypioita sekä sanoja, joilla tiedostamatta puhumme tytöistä ja pojista. Sheboard on yksi esimerkki Equality Techistä. ”Haluamme jatkaa töitä tasa-arvoisemman teknologian puolesta. Lisäksi meille on tärkeää, että nuoret pääsevät osalliseksi ratkaisemaan tulevaisuuden haasteita ja he saavat siihen tarvittavia tietoja ja taitoja. Jotta digitaalinen tulevaisuus on tasa-arvoista, haluamme varmistaa, että tytöt ovat mukana kehittämässä sitä”, kertoo Samsung Nordicin Corporate Citizenship Lead Alexander Grimsen. ”Equality Techin keskeisiä periaatteita ovat yhteistyö sekä nuorten kuuleminen heitä koskevissa kysymyksissä. Vain näin voimme tietää, mitkä asiat koskettavat heitä ja ovat heille todella merkityksellisiä. Odotan innolla, mihin suuntaan voimme kehittää Equality Techiä nuorten ajatusten pohjalta”, sanoo Plan Internationalin Equality Techin koordinaattori Jessica Herrera. Yhdessä Samsung Nordicin kanssa olemme myös tehneet sitoumuksen UN Womenin Generation Equality tasa-arvoaloitteeseen: ”Sitouttamalla ja ottamalla tyttöjä mukaan kehittämään teknologiaa Samsung Electronics Nordic ja Plan International puolustavat sellaisen teknologian kehitystä, joka haastaa haitallisia sukupuolinormeja ja stereotypioita.” Edistämme yhdessä Samsung Nordicin kanssa tyttöjen tasa-arvoista pääsyä teknologisten sovellusten kehittäjiksi ja käyttäjiksi. 24
Oy Julius Tallberg Ab:n tuki Etiopian työllemme jatkuu J ulius Tallberg Ab:n ja Plan International Suomen yhteistyö lasten ja nuoren hyväksi jatkuu jo seitsemättä vuotta. Seuraavat kolme vuotta Tallberg tukee Etiopiassa ohjelmaamme My Body, My Future 2 (lue lisää ohjelmasta sivuilta 18–19). Tallbergin tuella edistämme tyttöjen tasaarvoisia oikeuksia käydä koulua ja päättää omasta kehostaan ja tulevaisuudestaan. Yhteistyö on jatkoa edelliselle ohjelmalle, joka edisti sukupuolten välistä tasa-arvoa ja seksuaalija lisääntymisterveyttä ja -oikeuksia sekä vahvisti nuorten työllisyyttä ja taloudellista asemaa, jotta heillä olisi paremmat mahdollisuudet tehdä omaan elämäänsä liittyviä valistuneita valintoja. Yhteistyön alussa vuonna 2016 Tallberg tuki Planin varhaiskasvatushanketta Etiopiassa. ”Yhteiskunnan hyvinvointi lähtee lasten hyvinvoinnista. Me Tallbergilla haluamme tukea tyttöjen koulutusta, sillä se on paras tapa torjua köyhyyden kierre. Olemmekin olleet mukana tukemassa Planin toimintaa jo monen vuoden ajan, ja päätös jatkaa yhteistyötä oli itsestään selvää”, sanoo toimitusjohtaja Martin Tallberg. Mikä on sinun tahtosi? Tekemällä testamentti lahjoituksen Planille edistät tyttöjen koulutusta ja mahdollisuutta toteuttaa unelmiaan. Tutustu ja tilaa Planin ilmainen testamenttiopas: plan.fi/testamentti Jokaisella tytöllä pitää olla mahdollisuus koulunkäyntiin 25
Kummit ja tyttösponsorit Kummit ja tyttösponsSIt Katkaistaan kouluttamattomuuden kierre yhdessä O len toiminut koulutuksen asian tuntijana 12 eri humanitaarisessa kriisissä, ja siksi minulle on ilmiselvää, miksi tytöille on tarjottava laadukasta ja johdonmukaista koulutusta. Tyttöjen koulutuksella yhteisöjen resilienssi eli kyky selviytyä kriiseistä kasvaa, vaikutusmahdollisuudet paranevat, tulot kasvavat, terveys kohenee, lapsiavioliitot vähenevät, lapsija äitiyskuolleisuus vähenee ja sukupuolittuneen väkivallan erilaisilta muodoilta on helpompi suojautua. Tästä huolimatta kriiseissä tyttöjen oikeudesta koulutukseen luovutaan usein ensimmäisenä, ja samoin se annetaan takaisin viimeisten joukossa. Olen työskennellyt Ugandan leireillä syntyneiden sudanilaisten pakolaisten kanssa ja Sambiassa asuvien käsittämätöntä julmuutta pakenevien kongota, infrastruktuurien parantamista ja koulupudokkaiden ohjaamista takaisin koulutielle. Työmme merkitsee kierteen katkaisemista, jotta kukaan ei enää jäisi ilman koulutusta. Näin me luomme johtajien seuraavaa sukupolvea. Millä tavoin kierre sitten voidaan katkaista? Yksi tapa on lisätä naisopettajien määrää ja varmistaa, että opettajat huomioivat lasten oikeudet ja sukupuolten välisen tasa-arvon. Vahvojen naisopettajien merkitys luokkahuoneessa on moninainen. Vanhemmat lähettävät todennäköisemmin tyttärensä kouluun, kun he näkevät naisopettajan, joka luo tunteen kouluympäristön turvallisuudesta. Näin tytöillä on joku, jonka puoleen he voivat kääntyä henkilökohtaisissa asioissa. Tämä parantaa tyttöjen oppimistuloksia. Naisopettajat toimivat myös tärkeinä roolimalleilaisten pakolaisten kanssa. Olen myös työskennellyt nigerialaisten kanssa, jotka pelkäävät satunnaisia väkivallantekoja, ja zimbabwelaisten kanssa, jotka kärsivät sekä elintarvikepulan että koronaviruspandemian seurauksista. Kaikkien kriisien keskellä iloisinta on nähdä, kun lapset voivat käydä koulua olosuhteista huolimatta. On ilo nähdä lasten nauravan ja unohtavan hetkeksi ympäröivät huolet. Koulussa tyttöjen ei tarvitse huolehtia raskaista velvollisuuksista, kuten sisaruksien hoitamisesta ja kotitöiden tekemisestä. Kriisien aikana lapset joutuvat usein kasvamaan aikuisiksi liian nopeasti ja valmistautumaan seuraavaan katastrofiin. Työmme tyttöjen koulutuksen hyväksi merkitsee paljon enemmän kuin vain tiedottamista, materiaalien toimittamista kouluihin, opettajien koulutus26
na ja haastavat syvälle juurtuneita sukupuolinormeja. Työskentelin kerran Länsi-Niilin alueella Ugandassa yhdessä varhaiskasvatuskeskuksistamme, joka on perustettu Etelä-Sudanista saapuville pakolaisille ja pakolaisia vastaanottavan ugandalaisyhteisön lapsille. Kun keskustelin keskuksen myös opettajana toimivan naisrehtorin kanssa, äiti ja hänen nelivuotias tyttärensä lähestyivät meitä ja ilmoittivat haluavansa tulla mukaan toimintaamme. Kysyin, miksi he halusivat tulla keskukseemme. Äiti katsoi naisrehtoria merkitsevästi ja kertoi tietävänsä, että täällä lapsi olisi turvassa. Kevin Nascimento Kirjoittaja on Plan International Suomen asiantuntija, joka on keskittynyt tukemaan koulutusta kriisioloissa. Ajantasaisilla yhteystiedoilla varmistat, että saat kaikki lähettämämme viestit. Viestien vastaanottaminen sähköisesti joko Oma Plan -palvelussa tai sähköpostitse vähentää kulujamme, jolloin voimme käyttää jokaisen säästyvän sentin työhömme maailman lasten hyväksi. Yhteystietojen päivitys onnistuu Oma Planin kautta osoitteessa plan. fi/omaplan tai sähköpostitse lahjoittaja palveluun: info@plan.fi Lahjoittajapalvelu on tukenasi Vastaamme mielellämme kaikkiin kummiuteen ja lahjoittamiseen liittyviin kysymyksiin. Puhelin 09 6869 8030 (ma–to klo 11–13). Sähköposti: info@plan.fi » Kunnioita kummilapsesi yksityisyyttä. Älä julkaise hänen kuviaan ilman lupaa verkossa tai sosiaalisessa mediassa. Älä lähetä hänen tietojaan eteenpäin sähköpostitse tai muulla tavoin. Jos kerrot kummiu destasi julkisesti, esimerkiksi sosiaalisessa mediassa, mainitse kummilapsestasi korkeintaan etunimi, ikä ja asuinmaa. » Turvallisuussyistä emme luovuta kummilapsen yhteystietoja. Yhteydenpito, johon sisältyvät esimerkiksi kummien kirjoittamat tervehdykset, kulkee aina kauttamme. Suora yhteydenpito esimerkiksi sosiaalisessa mediassa ei ole sallittua. » Hyviä aiheita kirjeisiin ovat arkipuuhasi, erilaiset vuodenaikamme ja juhlapäivämme. Lapsen ikä ja kehitystaso on hyvä ottaa huomioon tervehdyksessä. Uskonnollisia ja poliittisia aiheita tulee välttää. Joskus myös esimerkiksi valokuva, jossa on kesäiseen tapaan vähäpukeisia ihmisiä, voi aiheuttaa hämmennystä toisessa kulttuurissa. » Koronapandemian helpotettua voit halutessasi käydä vierailulla kummilapsesi yhteisössä. Matkaa suunnitellessasi ota yhteyttä lahjoittajapalveluumme viimeistään 2–3 kuukautta ennen matkaa. Kummivierailu kestää yhden päivän, ja mukana on aina paikallinen työntekijämme. Vierailut toteutetaan yhteisössä, esimerkiksi kouluissa. Emme vieraile kummilapsen kotona. » Joskus kummi toivoo voivansa jatkaa yhteydenpitoa kummilapsen kanssa hänen täytettyään 18 vuotta. Tällöin meidän on aina tehtävä riskiarviointi sekä kummista että kummilapsen perheestä. Ilman riskiarviointia yhteydenpidon jatkamiseen ei valitettavasti ole mahdollisuutta sosiaalisessa mediassa tai kirjeenvaihdossa. Jos haluat, että riskiarviointi kummiuden päätyttyä tehdään, ole yhteydessä lahjoittajapalveluun. Päivi Nepola Lahjoittajasuhteiden ja -toimintojen asiantuntija P lan Internationalin päätavoite on parantaa lasten elämää. Koska olemme lastenoikeusjärjestö, kanssamme toimivien lasten ja nuorten suojeleminen on tärkein prioriteettimme. Työntekijöidemme toimintaa ohjaavat tarkat toimintaohjeet ja -linjaukset sekä kansainvälisellä että kansallisella tasolla. Myös kummit sitoutuvat noudattamaan lastensuojeluohjeitamme ryhtyessään kummeiksi. Nämä ohjeet koskevat muun muassa yhteydenpitoa kummilapsen kanssa: Miksi kummeille on omat lastensuojeluohjeet? USEIN KYSYTTYÄ Olethan päivittänyt yhteystietosi? 27
Mango-kookosriisi on Thaimaassa suosittu herkku, jonka voi valmistaa helposti myös kotikeittiössä. Se sopii niin jälkiruoaksi kuin asteen paremmaksi välipalaksikin. AINEKSET (NELJÄLLE): 125 g jasmiiniriisiä 2 dl kookosmaitoa ½ dl sokeria 0,5 tl vaniljauutetta 1 dl kuohutai kookoskermaa 1 rkl paahdettuja seesaminsiemeniä 1 kypsä mango tai noin 300 g pakastemangoa VALMISTUS: Yhdistä kattilassa riisi, kookosmaito, sokeri ja vaniljauute. Kuumenna seos kiehuvaksi, pienennä lämpöä ja anna pulputtaa välillä sekoittaen noin 20 minuuttia. Kun riisi on kypsää, nosta kattila liedeltä ja lisää kuohutai kookoskerma. Sekoita ja anna imeytyä hetki kannen alla. Jaa riisi tarjoiluastioihin ja ripottele päälle seesaminsiemenet. Tarjoile paloitellun mangon kera joko lämpimänä tai jäähdytettynä. Mango-kookosriisi tuo auringon keittiöön PLAN KOKKAA V alokuvataiteen museo on tuonut Helsinkiin pysäyttäviä yhteiskunnallisia kuvia EteläAfrikasta. Zanele Muholi on ihmisoikeusaktivisti ja arvostettu nykyvalokuvaaja, jonka näyttely ZAZISE esittelee dokumentaarisia valokuvia lesbojen, homojen, biseksuaalien, queer-ihmisten sekä transja intersukupuolisten elämästä Etelä-Afrikassa ja muualla maailmassa. Muholin kuvien ote on voimaannuttava: kuvakerronta haastaa syrjinnän ja vaientamisen, joiden kohteeksi seksuaalija sukupuolivähemmistöihin kuuluvat ihmiset yhä joutuvat. Kuvat kyseenalaistavat myös kolonialistisen tavan tarkastella mustia kehoja. Zanele Muholi: ZAZISE 29.5. asti Valokuvataiteen museon K1-galleriassa, Mikonkatu 1, Helsinki plan palat Ku va : Ad ob eS to ck Ku va : Za ne le M uh ol i. Su om en va lo ku va ta ite en m us eo Voimauttavia ja haastavia kuvia Etelä-Afrikasta 28
PLAN KUUNTELEE PLAN LUKEE Taidokkaasti kuratoitua musiikkia eri mantereilta Etsitkö uutta ja kiinnostavaa kuunneltavaa eri maista ja mantereilta? Radio Helsingin ohjelma Kaiken Maailman Kappaleita on Miia Laineen toimittama ja juontama musiikin erikoisohjelma, joka vastaa tähän tarpeeseen. Ohjelmassa kuunnellaan eri tyylilajeja edustavaa musiikkia ympäri maailmaa ja eri vuosikymmeniltä. Etnomusikologiaan perehtynyt Laine esittelee tuoreita julkaisuja kertoen samalla muusikkojen ja bändien tarinoita ja avaten sitä, kuinka musiikki nivoutuu aikaan ja yhteiskuntaan, jossa on syntynyt. Alkuvuodesta ohjelmassa on kuultu esimerkiksi syyrialaisen huilistin ja säveltäjän Naïssam Jalalin sekä häntä inspiroineiden muusikoiden tuotantoa, sukellettu andalusialaiseen indentiteettiin flamencon, coplan ja sefardilaulujen kautta sekä juhlittu saamelaisten kansallispäivää fiilistelemällä saamelaista nykymusiikkia. Kaiken Maailman Kappaleita kuullaan joka toinen sunnuntai Radio Helsingin taajuudella klo 14. Jaksot voi kuunnella jälkikäteen kanavan verkkosivujen tai sovelluksen kautta. Puhutteleva dokumentti puolustaa totuutta Planin kunniapuheenjohtaja, oikeushammaslääkäri Helena Ranta on tehnyt elämäntyönsä ihmisoikeusloukkausten selvittämiseksi ja totuuden esiin saamiseksi. Hänestä kertova pysäyttävä dokumenttielokuva Helena Ranta – Sodan viimeinen sana sai ensi-iltansa DocPoint-festivaaleilla ja on nyt nähtävillä Yle Areenassa. Elli Rintalan ohjaama ja Ari Matikaisen tuottama elokuva tarkastelee Rannan tutkimusryhmän työtä vuosituhannen vaihteen Kosovossa, jossa niin serbihallinto kuin albaanien vapautusarmeija syyllistyivät hirmutekoihin. Dokumentti yhdistelee vanhaa videokuvaa tutkimustilanteista ja oikeussaleista tuoreisiin haastatteluihin, joissa kuuluvat dramaattisesti toisistaan poikkeavat käsitykset Kosovon tapahtumista. Eleetön kerronta ei osoittele vaan luottaa katsojan älyyn ja harkintaan. Helena Rannasta piirtyy kuva tinkimättömänä totuuden puolustajana, joka ei tee äkkipikaisia tulkintoja tai horju poliittisen painostuksen edessä. Hänen työtään ohjaa ajatus, että puolueeton tutkimustieto voi tuoda oikeutta niille, jotka eivät voi enää puhua omasta puolestaan. Nigerialainen murhamysteeri pureutuu identiteettiin Nigerialainen nykykirjallisuus elää kukoistuskautta. Onneksi olemme saaneet viime vuosina useita nigerialaistaustaisten kertojien teoksia myös suomeksi. Yksi maan omaäänisistä kirjailijoista on Akwaeke Emezi, joka tunnetaan myös kokeellisena videotaiteilijana. Emezin romaani Vivek Ojin kuolema seuraa päähenkilönsä Vivekin lyhyttä ja väkivaltaan päättyvää elämää. Mosaiikkimainen kerronta rakentaa kuvan nuoresta, jolla on monta minuutta ja joka kaihtaa perinteisiä sukupuolen ja seksuaalisuuden määritelmiä. Romaani on eräänlainen murha mysteeri ja tutkielma Vivekin elämän ja kuoleman vaikutuksista hänen lähipiiriinsä. Suuri osa henkilöistä elää marginaalissa: he kuuluvat seksuaalitai etniseen vähemmistöön tai kamppailevat mielenterveyshaasteiden kanssa. Nämä teemat ovat tuttuja jo Emezin aiemmasta romaanista Makeaa vettä. Vavahduttavan kirjan keskeinen kysymys on, miten ihminen voi kasvaa omaksi itsekseen yhteisössä, joka määrittelee ankarasti sen, millaiset identiteetit ja suhteet ovat hyväksyttäviä. PLAN KATSOO Iida Riekko Akwaeke Emezi: Vivek Ojin kuolema. Kosmos 2021. Iida Riekko Kaiken Maailman Kappaleita, radiohelsinki.fi Anna Könönen Helena Ranta – Sodan viimeinen sana Yle Areenassa, areena.yle.fi 29
Ku va : Ad ob eS to ck junior-plan Tervetuloa Itä-Timoriin Junior-Planin matkassa! Itä-Timor on Aasian nuorin maa. Se itsenäistyi Indonesiasta vasta 20 vuotta sitten. Se sijaitsee saarella, jonka toinen puolikas Länsi-Timor on yhä osa Indonesiaa. Itä-Timor on väkiluvultaan pieni maa: asukkaita on vain 1,2 miljoonaa. Maassa puhutaan kuitenkin 15 eri kieltä. Kuumassa tropiikissa sijaitsevan Itä-Timorin luonto on upea. Maassa on sademetsiä, korkeita vuoria ja koralliriuttoja. Siellä käy toistaiseksi vähän ulkomaalaisia matkailijoita, mutta turismista voi tulla tulevaisuudessa tärkeä elinkeino itätimorilaisille. Plan on työskennellyt Itä-Timorissa koko maan itsenäisyyden ajan. Tyttöjen asema on maassa vielä heikompi kuin poikien, eivätkä tytöt esimerkiksi pääse yhtä usein kouluun. Siksi Plan keskittyy erityisesti tyttöjen aseman parantamiseen. Autamme myös pikkulapsia saamaan hyvää hoitoa ja ravintoa. Elo Hi! Olen merihevonen, lämpimien merien asukas. Onnekas sukeltaja voi nähdä minut Itä-Timorin koralliriutoilla. Viihdyn alle sadan metrin syvyydessä, merilevän seassa uiskennellen. Sieltä etsin ravinnokseni äyriäisiä, matoja ja kalanpoikasia. Me merihevoset olemme maailman ainoita kaloja, joiden pää on suorassa kulmassa kehoon nähden. Lajimme on nimetty sen mukaan, että päämme ja kaulamme tuovat mieleen maanpäälliset hevoset. Tiesitkö, että eläinmaailmassa uroksetkin voivat saada poikasia? Merihevosurokset kantavat ja synnyttävät poikasemme. Suurimmat merihevoset voivat saada kerralla jopa 300 poikasta! Meitä merihevosia pyydystetään koristeiksi ja pidetään lemmikkeinä akvaarioissa kiehtovan ulkonäkömme takia. Kuulumme kuitenkin vapaina maailman meriin. 30
Santina haluaa pääministeriksi 5-1 0+6 3+3 9-4 9-3 8-3 4+3 2+4 5+1 9-6 7-3 9-3 4+3 1+4 8-1 2x3 3+5 9-4 7-1 5+1 J os 11-vuotiaan Santinan suuri haave toteutuu, hänestä tulee kotimaansa Itä-Timorin ensimmäinen naispuolinen pääministeri. Itä-Timorissa on vielä harvinaista, että naiset nousevat johtotehtäviin, mutta Santina haluaa asiaan muutoksen. Hän on mukana Planin tyttöryhmässä. Tytöt puhuvat yhdessä tasa-arvosta ja siitä, että tytöillä on oikeudet ja mahdollisuudet kaikkeen siihen, mihin pojillakin. Santina asuu perheensä kanssa kylässä Aileussa Itä-Timorin vuoristoisella maaseudulla. Häntä huolestuttaa erityisesti se, että monet tytöt hänen kylässään menevät liian nuorina naimisiin. ”Monet 10–12-vuotiaat tytöt koulussani valmistautuvat jo häihinsä”, hän kertoo. ”Haluan olla mukana ehkäisemässä lapsiavioliittoja, jotta muutkin tytöt pystyvät pyrkimään pääministeriksi, jos he sitä haluavat.” Auta karhunpentu emonsa luo Plan-kummit voivat lähettää Oma Planin kautta Itä-Timorissa ja muissa kummimaissa asuville kummilapsille tehtäviä, joiden avulla lapset voivat tutustua Suomeen. Tämä Suomen luontoa esittelevä puuhatehtävä on yksi niistä. Karhunpentu pääsee emonsa luo hyppäämällä ympyröihin, joiden summa on kuusi. 31
plan.fi/eihymyilyta Mikä epätasa-arvoon liittyvä asia ei hymyilytä sinua? Ota kantaa tasa-arvon puolesta ja jaa hymytön omakuvasi Instagramissa tunnisteella #eihymyilytä. Kaikkien kuvan jakaneiden kesken arvotaan kaksi feminististä kirjapakettia – toinen sinulle, toinen valitsemallesi ystävälle. Haasta siis mukaan ystävä, jonka kanssa puolustaa tyttöjen oikeuksia! Lue lisää ja osallistu: Meeri Koutaniemi valokuvaaja, toimittaja, tyttöjen oikeuksien puolustaja KERRO, MIKÄ SINUA