MOSAMBIK Koulutus on avain lapsiavioliittojen lopettamiseen NEPAL: Vammaiset lapset löytävät iloa ja toivoa SUOMI: Tytöt valtaavat päättäjien paikat Girls Takeoverissa 11.10. plan 3/2018
PEFC/02-31-170 4041 0089 Plan 3/18 ?lokakuu 2018 Julkaisija Plan International Suomi ISSN 1456-6680 Kannen kuva: Plan / Mikko Toivonen Vastaava päätoimittaja: Ossi Heinänen Päätoimittaja: Anna Könönen Toimituspäällikkö: Iida Riekko Taitto: Tuija Sorsa Paino: Painotalo Plus Digital Oy. Painosmäärä: 27 300 kpl. Seuraava numero ilmestyy marraskuussa 2018. Plan International Suomi ? Lautatarhankatu 6, 00580 Helsinki Vaihde (09) 6869 800, faksi (09) 6869 8080 www.plan.fi, etunimi.sukunimi@plan.fi Hallitus: Tuula Kallio (pj.), Gunvor Kronman, Virpi Haaramo, Pasi Rajala, Eeva Salmenpohja, Paula Salovaara, Tommi Tervanen, Ronja Holopainen (lastenhallitus) ja Laura Marjamäki (Mitä-verkosto). Lahjoittajapalvelu: ma?pe klo 10–13 Osoitteenmuutokset: info@plan.fi tai puhelimitse lahjoittajapalveluumme (09) 6869 8030. Keräyslupa: POL-2015-4693 (Suomi Ahvenanmaata lukuun ottamatta) Osoitelähde: Plan International Suomen asiakasja sidosryhmärekisteri. ajankohtaista Äänestä ja osallistu kilpailuun Mikä on lehden kiinnostavin artikkeli? Voit samalla kertoa, mistä aiheesta haluaisit lukea, tai antaa palautetta toimitukselle. Vastanneiden kesken arvomme tällä kertaa kierrätyshopeasta valmistetun, säädettävän Lawa Juni -sormuksen, joka symboloi uutta suuntaa naisen elämässä. Lähetä vastauksesi sähköpostitse osoitteeseen toimitus@plan.fi tai postikortilla osoitteeseen Plan International Suomi, Lautatarhankatu 6, 00580 Helsinki. Kerrothan myös osoitteesi palkinnon lähettämistä varten. Kiireellisissä kysymyksissä ja kummiasioissa saat parhaiten vastauksen lahjoittajapalvelustamme info@plan.fi. Onnea ja kiitos vastaajille! Kuukausilahjoitus on nyt Meillä kaikilla on oikeus päättää omasta elämästämme ja kehostamme. Oikeus tulla kuulluksi ja vaikuttaa yhteisössämme. Elää ilman pelkoa ja väkivallan uhkaa. Oppia ja kouluttautua työtä ja elämää varten. Usealla tytöllä nämä oikeudet eivät kuitenkaan toteudu. Kehittyvissä maissa moni tyttö jää vaille päätösvaltaa elämästään tai ääntä yhteisössään. Tyttöjen epätasa-arvoinen kohtelu on aikamme suurin ihmisoikeusrikkomus. Siksi Plan International Suomen työn ytimessä on tyttöjen aseman parantaminen. Haluamme, että tämä tavoite näkyy myös kuukausilahjoitustuotteessamme. Kuukausilahjoitus on nyt nimetty uudelleen Tyttösponssiksi, sillä koemme, että nimen on tärkeää korostaa kuukausilahjoitusten tukeman työn tarkoitusta: luoda mahdollisuuksia maailman tytöille. Tyttösponssi tukee tyttöjä, jotta he pystyvät päättämään kehostaan, kouluttautumaan ja tekemään itsenäisiä valintoja sekä osallistumaan ja vaikuttamaan. Jotta tytöt saavat äänensä kuuluviin, koko yhteisön pitää kuunnella. Siksi teemme työtä paitsi tyttöjen kanssa myös heidän perheissään ja yhteisöissään kouluttaen, keskustellen ja kehittäen. Kuukausilahjoittajamme, tyttösponsorit, tukevat heitä, joiden tiellä on enemmän esteitä kuin toisten: maailman heikoimmassa asemassa olevia tyttöjä. Lue lisää: plan.fi/tyttösponssi 2
pääkirjoitus 4 Äidiksi kesken koulutien 10 Uutisia maailmalta 12 Uutisia Suomesta 14 Tarinoita toivosta 20 Radio auttaa vähentämään lapsiavioliittoja Malawissa 22 Työ, jolla on merkitystä 23 Vapaaehtoiset 24 Kummit ja lahjoittajat 26 Yritysuutiset 28 Plan-palat 30 Junior-Plan SISÄLLYS 4 14 20 Ossi Heinänen Pääsihteeri Plan International Suomi Miten syntyy kestäviä kehitystuloksia? Kun aloitin työni Plan International Suomen pääsihteerinä kuusi vuotta sitten, kävin ensimmäiseksi tutustumassa Planin ohjelmatyöhön Mosambikissa. Olimme juuri aloittaneet varhaiskasvatushankkeen ulkoministeriön ja suomalaisten lahjoittajien tuella. Hankkeessa koulutettiin lasten ohjaajia, rakennettiin varhaiskasvatuskeskuksia ja lisättiin vanhempien tietoa siitä, kuinka paljon lapset hyötyvät varhaiskasvatustoiminnasta. Sain käydä useassa kylässä tapaamassa lapsia, ohjaajia ja vanhempia ja kuulin hankkeen tavoitteista. Muistan kysyneeni, miten kyläläiset ja heidän kanssaan työskentelevät Planin paikalliset työntekijät suunnittelivat jatkavansa työtä, kun hanke loppuisi. Yksi lyhyisiin hankkeisiin perustuvan kehitysyhteistyön haasteista on se, miten toiminta saadaan jatkumaan, kun hankkeen ulkopuolinen rahoitus loppuu. Tänä kesänä kävin Mosambikissa samalla alueella. Suomalaisten tukemat varhaiskasvatushankkeet olivat päättyneet viime vuoden lopussa. Odotin innolla – mutta myös hieman jännittyneenä – mitä varhaiskasvatuskeskuksille kuuluisi. Ilokseni sain huomata, että keskuksissa oli täysi tohina päällä. Lapset leikkivät innoissaan pihojen leikkikentillä ja opettelivat kirjaimia ja numeroita ohjaajien johdolla. Pääsin tapaamaan lasten vanhempia, jotka olivat perustaneet säästöryhmiä kerätäkseen rahaa ohjaajien palkkoihin ja keskusten kehittämiseen. Vanhemmat olivat täysin motivoituneita rahoittamaan toimintaa itsenäisesti. He olivat huomanneet hankkeen aikana, miten paljon varhaiskasvatukseen osallistuminen oli hyödyttänyt heidän lapsiaan. Kun lapset siirtyivät kouluun, heillä oli jo paljon koulussa vaadittavia taitoja, mikä helpotti koulun aloittamista ja oppimista. Minua liikutti erityisesti se, miten hyvin vammaiset lapset huomioitiin varhaiskasvatuskeskuksissa. Usein vammaiset lapset jäävät ilman koulutusta, koska vanhemmat eivät usko heidän pärjäävän tai eivät edes kehtaa päästää heitä pois kotoa. Keskuksissa heille oli esimerkiksi rakennettu leikkitelineitä, joiden avulla he opettelivat kävelemään. Vakuutuin jälleen kerran siitä, että hyvin tehty kehitysyhteistyö saa paljon aikaan ja kantaa pitkälle. Kun otamme hankkeiden suunnittelussa riittävän hyvin huomioon sen, miten yhteisöt voivat itse jatkaa toimintaa myös hankkeiden päätyttyä, saamme aikaan pysyviä muutoksia. Silloin teemme kestävää kehitystä. Planin työ Mosambikissa jatkuu. Uudessa hankkeessamme teemme työtä teinityttöjen oikeuksien edistämiseksi. Työstä voit lukea tämän lehden sivuilta 4–9. 3
Teksti: IIDA RIEKKO Kuvat: MIKKO TOIVONEN Äidiksi kesken koulutien Mosambikin Jangamossa moni tyttö joutuu äidiksi ja vaimoksi ennen kuin saa koulunsa päätökseen. 16-vuotias Jen opettelee olemaan äiti ja haaveilee paluusta kouluun. 4
5
”Pelkäsin, että isä lähettää minut pois. Ja niin hän tekikin.” Lapsi tuli yllätyksenä Maira sätkyttelee pulleita raajojaan ja tavoittelee käsillään äitinsä kasvoja. Jen pyörittelee sormillaan tyttärensä päätä koristavia saparoita kertoessaan tarinaansa. – Isälläni on monta vaimoa. En ole edes varma, montako. Hän on hyvin vanhoillinen, eikä kodissamme puhuttu siitä, miten lapset saavat alkunsa, Jen sanoo. Myöskään koulu ei tarjonnut tietoa seksu aalisuudesta ja ehkäisystä. Kun Jen tapasi viisi vuotta vanhemman Pinton kylän diskossa ja ihastus johti seurusteluun, Jen ei tiennyt, että seksi voi johtaa raskauteen tai että raskauden voisi ehkäistä. – Tajusin odottavani vauvaa vasta kuudennella kuulla, kun vatsani oli kasvanut suureksi. Isäni huomasi sen, suuttui ja kutsui poikaystäväni puhutteluun. Vanhempani olivat surullisia, ja se tuntui pahalta. Tunsin myös kauhua, koska pelkäsin, että isä lähettää minut pois. Ja niin hän tekikin. Kuusi kuukautta sitten Jen muutti Pinton luo viimeisillään raskaana, jännittyneenä ja hämmentyneenä. Pinto ja Jen solmivat epävirallisen avioliiton, jollaisia varhaisavioliitot Jangamossa tavallisesti ovat. Häitä ei juhlittu eikä myötäjäisiä vaihdettu. K aksi teinityttöä istuu selät vastakkain olkimajan varjossa Mosambikin Jangamossa. Toinen on kumartunut läksyvihkonsa ylle, toinen imettämään vauvaa. Kun 17-vuotias Aidona lähtee aamulla kouluun, 16-vuotias Jen jää lakaisemaan punaisen hiekan peittämää pihaa, kasaamaan polttopuita tai syöttämään Maira-vauvaa. – Tykkäsin koulussa matematiikasta ja olin hyvä siinä, mutta koulunkäyntini loppui seitsemänteen luokkaan, kun tulin äidiksi. En tiedä, pääsenkö koskaan takaisin, Jen sanoo. Teiniraskaudet ja lapsiavioliitot ovat Jangamossa laajamittainen ongelma. On tavallista, että suunnittelematon raskaus johtaa opintojen katkeamiseen ja varhaisavioliittoon. Niin kävi myös Jenille. Aidona haaveilee sairaanhoitajan urasta, koska hän haluaa ansaita rahaa perheelleen ja auttaa muita. 6
Äitiys vaatii opettelua Jen ei ole käynyt Mairan kanssa kertaakaan lapsuudenkodissaan, joka on reilun kilometrin päässä rekkojen liikennöimän moottoritien varressa. Lapsuudenperhe oli verrattain varakas, sillä perheellä on vesijohto, josta kyläläiset ostavat vettä. Uuden kodin olot ovat toiset. Anoppi Aida João, 50, elättää yksin viittä lasta, miniäänsä ja lapsenlastaan viljelemällä pientä tilaa, ja perhe kamppailee toimeentulosta. Kodissa ei ole sähköjä tai juoksevaa vettä; ruoka valmistuu avotulella. Pinto lähti etsimään töitä pääkaupungista Maputosta pian Mairan syntymän jälkeen. Toistaiseksi hän ei ole pystynyt lähettämään rahaa perheelleen. Kun Jenin synnytys alkoi voimakkailla supistuksilla, Aida-anoppi lähti Jenin kanssa läheiseen terveyskeskukseen. – Kaikki synnytyksessä tuli minulle yllätyksenä, ja se sattui valtavasti. Kun sain vauvan syliini, minua pelotti ja kaikki tuntui vaikealta. Äitiys ei ole tullut minulle luonnostaan. Vauvan hoito vaatii opettelua ja totuttelua, Jen sanoo ja silittää mietteliäänä Mairan jalkaa. – Haaveilin ennen, että minusta tulisi laulaja. Lauloin ystävieni kanssa ja radiosta kuuluvien laulujen mukana. Nyt laulan tyttärelleni. Minusta tuntuu, että hän pitää laulustani ja rakastaa minua. Isoäiti opastaa Aida-isoäiti nostaa Mairan kantoliinaan, ja Jen lähtee valmistamaan ruokaa pihan laidalla olevaan katokseen. Aida lepertelee vauvalle ja kutittaa tätä leuan alta. Maira nauraa, ja ensimmäiset helmen valkoiset hampaat näkyvät. – Teiniraskaudet ovat täällä iso ongelma. Aiemmin asia ei koskettanut minua läheltä, mutta nyt näen, miten vaikeaa on tulla äidiksi liian aikaisin. Jen ei tiennyt, miten vauvaa pidellään tai imetetään tai mitä pitää tehdä, kun vauvalle nousee kuume. Olen opettanut kaiken kädestä pitäen, Aida kertoo. – Joskus Jen loukkaantuu neuvoista, mutta haluan vain kannustaa häntä. Meillä on hyvät välit. Jen on minulle erityinen, koska hän on ensimmäinen miniäni ja ensimmäisen lapsenlapseni äiti. Aidan puhuessa kaksi kouluikäistä poikaa kiipeää ketterästi talon vieressä kasvavaan kookospalmuun ja poimii vihreitä, karvaisia kookospähkinöitä. Sitten he leikkaavat pähkinät tottuneesti auki machete-veitsillä. Aidonalla ja Pintolla on viisi veljeä, joista kaksi nuorinta asuu vielä kotona. Lisäksi Aida huolehtii kahdesta leikkiikäisestä orpopojasta, joiden isä oli hänen miehensä sukulainen. Aidan mies hylkäsi perheen reilu vuoMaira viihtyy kantoliinassa ja kulkee mukana kotija peltotöissä. Mosambikin tyttöjen tilanne » Yksi viidestä yläkouluikäisestä tytöstä käy yläkoulua. 6 % tytöistä etenee korkeakouluun. Yli 15-vuotiaista naisista 55 % on lukutaidottomia. » 48 % tytöistä menee naimisiin alle 18-vuotiaana, heistä 14 % alle 15-vuotiaana. » 40 % tytöistä tulee raskaaksi alle 18-vuotaana. Keskimääräinen lapsiluku on viisi. » 489 naista sadastatuhannesta kuolee synnytyksessä. 57 lasta tuhannesta kuolee ennen kuin täyttää vuoden. » Maailmanlaajuisesti 12 miljoonaa tyttöä vuodessa joutuu naimisiin alle 18-vuotiaana. Arviolta 16 miljoonaa tyttöä saa lapsen 15–19-vuotiaana ja kaksi miljoonaa alle 15-vuotiaana. Lähteet: Plan International, The World Factbook Unesco, Unicef ”Kun sain vauvan syliini, minua pelotti ja kaikki tuntui vaikealta.” Jen ei halunnut aluksi imettää Mairavauvaa, mutta Aidaisoäidin opastuksella imetys alkoi sujua. 7
si sitten, eikä Aidalla ole tietoa hänen olinpaikastaan. – Elämämme on kovaa, koska olen yksin ja meillä on vain vähän maata. En saanut käydä koulua enkä osaa lukea tai laskea. Siksi minun on hankala saada kunnon hintaa kassavasta, maissista ja pavuista, Aida sanoo. Koulutus turvaa tulevaisuuden Kun Aida oli yhdeksänvuotias, vanhemmat lähettivät hänet Maputoon sukulaismiehen luo. Tytön oli määrä käydä koulua pääkaupungissa, mutta todellisuus osoittautui toiseksi: Aida teki palkatta kotitöitä aamunkoitosta pimeään. Hän ei saanut käydä kotonaan kertaakaan niinä yhdeksänä vuotena, jotka palveli sukulaisperhettä. – Koska en voinut käydä itse koulua, lasteni koulutuksesta on tullut minulle sydämenasia. Olen ymmärtänyt, miten tärkeää se on varsinkin tytöille, ja kannustan jatkuvasti Aidonaa panostamaan opintoihinsa. Vain koulutuksen avulla tyttö voi hallita omaa elämäänsä, Aida sanoo. – Samasta syystä minua satuttaa, ettei Jen voi käydä koulua. Ehkäpä hän voi palata kouluun Mairan kasvettua, mutta nyt meillä ei ole varaa korvikemaitoon. Aida kertoo oppineensa tietonsa lisääntymisestä, lastenhoidosta ja perhesuunnittelusta vasta käytännössä. Kuten Jen, Aidakaan ei saanut teinivuosinaan tietoa seksuaalija lisääntymisterveydestä. Omien lastensa kohdalla hän on halunnut toimia toisin. – Äiti on varoitellut, ettei kannata alkaa seurustella ennen kuin 18-vuotiaana, Aidona vahvistaa ja nauraa. Vauvalle valoisampi tulevaisuus Yläkoulua käyvä Aidona kertoo, että hänelle tärkeintä on keskittyä opintoihin, sillä hän tähtää sairaanhoitajaksi. Opinnot tuottavat Aidonalle vaikeuksia, koska perhe ei ole pystynyt tukemaan häntä läksyissä eikä kyläkoulussa ole tarjolla tukiopetusta. Luokat ovat suuria ja oppimateriaalit niukkoja. Monen koulukaverin opintie on katkennut äitiyteen. – Paras ystäväni tuli raskaaksi pari vuotta sitten. Yritin kannustaa häntä jatkamaan koulua, mutta hän joutui naimisiin poikaystävänsä kanssa. Näemme silloin tällöin, mutta emme voi enää jutella koulusta kuten ennen. Minulla ei ole enää koulussa hyvää ystävää. Toivoisin, että Jen voisi palata kanssani kouluun, Aidona sanoo. Perheen arkea helpottaa, että Plan Inter national tukee lasten koulunkäyntiä. 10-vuotias Tomas on Plankummilapsi. Hän on innoissaan aina, kun saa kirjeen kummiltaan. Lisäksi Planin yhteisötyöntekijä ja Planin tukeman klinikan työntekijät auttavat Jeniä huolehtimaan vauvasta ja saamaan tarvittavia tietoja. Jen on esimerkiksi oppinut malariaverkon ja rokotusten merkityksestä, ja Maira on saanut klinikalla kaikki suositellut rokotukset. Perheen naiset ovat yhtä mieltä siitä, että kun Maira kasvaa, hän saa käydä koulunsa loppuun. – Olisi ollut parempi odottaa 20 -vuotiaaksi äidiksi tuloa. Aion puhua tyttäreni kanssa ja kertoa hänelle seurustelusta ja ehkäisystä, Jen sanoo. Tomas on Plan-kummilapsi. Hän pitää kiipeilystä ja kerää perheen kookospähkinäsadon. 8
”Koska en voinut käydä itse koulua, lasteni koulutuksesta on tullut minulle sydämenasia.” Maira on isoäitinsä Aidan silmäterä. ”Juoksemme aikaa vastaan” Plan International edistää Jangamon alueella erityisesti teini-ikäisten tyttöjen seksuaalija lisääntymisterveyttä ja -oikeuksia suomalaisten kuukausilahjoittajien ja ulkoministeriön tuella. Lisäämme tietoa tyttöjen oikeudesta päättää omasta kehostaan, tarjoamme terveyspalveluita, tuemme raskaana olevia tyttöjä pysymään koulussa ja autamme nuorena äidiksi tulleita tyttöjä palaamaan opintielle. – Tyttöjen asema on Jangamon alueella vaikein. Tytöt on suljettu marginaaliin yhteisöissään ja perheissään. Juoksemme aikaa vastaan, kun torjumme liian varhaisia raskauksia ja avioliittoja, Plan International Mosambikin aluejohtaja Elisa Langa sanoo. – Jangamossa äitiysja lapsikuolleisuus ovat maan keskiarvoakin korkeammat, mikä johtuu pitkälti siitä, että lapsiäitiys ja -avioliitot ovat täällä yleisiä. 13ja 14-vuotiaiden synnytykset ovat melko tavallisia, ja niihin liittyy usein komplikaatioita. Myös laittomat abortit johtavat kuolemiin. Langa kertoo koulutustilastojen näyttävän, että tytöt aloittavat koulun lähes yhtä usein kuin pojat, mutta tavallisesti koulutie päättyy peruskoulun loppuun seitsemänteen luokkaan. Toisen asteen koulut ovat usein kaukana, ja moni tyttö tulee raskaaksi seitsemännen luokan aikana tai pian sen jälkeen. Koulutus on avainasemassa tyttöjen aseman parantamisessa, Elisa Langa summaa. – Koulutuksen kautta voimme vaikuttaa laajasti, kun saamme lapset, vanhemmat ja opettajat mukaan asenne muutokseen ja tiedon levittämiseen. Emme keskity vain luokkahuoneeseen, vaan parhaimmillaan koko yhteisö voi osallistua koulutukseen. Toinen tärkeä vaikuttamispaikka ovat terveysklinikat, joilla nuoret voivat saada ehkäisyvälineitä sekä tietoa seksuaalisuudesta ja perhesuunnittelusta. – Nuorilla ei ole tarvittavaa tietoa, eivätkä he tunne seksuaalioikeuksiaan. Moni tyttö ei edes tiedä, että voi kieltäytyä seksistä, koska perinteisen kasvatuksen saavat tytöt oppivat sanomaan aina ”kyllä”, Langa sanoo. – Työmme täällä on tytöille äärimmäisen tärkeää. 9
– Suurin osa kylämme naisista häpeää kuukautissiteiden ostamista, koska melkein kaikki kauppojen myyjät ovat miehiä, kertoo kolmen lapsen äiti Lucky Begum. – Monet naiset myös häpeävät kuivattaa pyykkiä ulkona kuukautisten aikana, koska kuukautiset ovat niin suuri tabu. Vaatteet jäävät kosteiksi, mikä lisää infektioriskiä. Lucky asuu Barisalin alueella Bangladeshissa, jossa kuukautisista enimmäkseen vaietaan. Kolmasosa tytöistä Bangladeshissa ei tiedä mitään kuukautisista, kun ne alkavat. Kuukautissuojat maksavat liikaa, joten tytöt ja naiset käyttävät suojana vanhoja vaatteita. Moni tyttö jää pois koulusta kuukautisten ajaksi. Tämä laskee tyttöjen kouluarvosanoja ja motivaatiota. Tytöt päätyvät usein alaikäisinä naimisiin. Lucky joutui itse naimisiin 14-vuotiaana. Nyt hän haluaa auttaa tyttöjä ja perusti Planin avustuksella pienen SaniMart-kaupan. Siellä myydään muun muassa kuukautissuojia ja hygieniatuotteita. Hänellä on myös siisti vessa asiakkaiden käyttöön. Lucky on huomannut, että tyttöjen on helpompi asioida naisen pitämässä liikkeessä. Hän on nyt myös taloudellisesti riippumaton miehestään ja työllistää kaupassaan paikallisia tyttöjä. Kauppa toimittaa kuukautissiteitä ja hygieniatarvikkeita jo 138 kouluun. Tämän ansiosta tytöt uskaltavat mennä kouluun myös kuukautisten aikana. Tyttöjen koulunkäynnin tukemisella on suuri merkitys, koska se vähentää myös lapsiavioliittoja. Murramme kuukautistabuja Bangladeshissa Murramme kuukautistabuja Bangladeshissa Murramme kuukautistabuja Bangladeshissa Murramme kuukautistabuja Bangladeshissa uutisia maailmalta 10 Ruoka-apu ja hygienia parantavat terveyttä Etiopian pakolaisleirillä Väkivaltaisuudet ovat ajaneet yli miljoona ihmistä pakolaisiksi Gedeon ja Länsi-Gujin alueella Etiopiassa. Pakolaisleireillä on pulaa puhtaasta vedestä, käymälöistä, ruuasta ja turvallisista leikkipaikoista. 18-vuotias Aster on asunut leirillä neljä kuukautta 8 000 muun ihmisen kanssa. – Meillä on vakava vesipula. Päivä rutiineihin kuuluu vesikanisterin jonottaminen useiden tuntien ajan. Meillä ei ole käytössä saippuaa, kuukautissuojia tai puhtaita alusvaatteita, Aster kertoo. Etenkin lapset sekä odottavat ja imettävät äidit ovat vaarassa. 23-vuotias Meseret on raskaana, ja hänellä on kaksivuotias tytär. –Lapsellani on ollut kahdesti ripuli, ja on vaikea huolehtia hygieniasta, Meseret kertoo. Plan International Suomi tukee Oromiassa ja Länsi-Gujin alueella erityisesti alle viisivuotiaiden lasten ja raskaana olevien sekä imettävien äitien ruokaturvaa yhteistyössä YK-järjestöjen kanssa. Jaamme aliravitsemuksesta kärsiville lapsille ja äideille ruoka-apua ja koulutamme vanhempia monipuolisen ravitsemuksen tärkeydestä. Lisäksi äidit oppivat tunnistamaan aliravitsemuksen merkit, jotta he osaavat hakeutua hoitoon lähimpään terveyskeskukseen. Kansainvälinen Plan on kehittänyt leirillä vedensaantia ja käymälöitä, perustanut väliaikaisia terveysasemia sekä opastanut perheitä hygieniassa. Miehet ja naiset ovat saaneet omia lukollisia ja valaistuja käymä löitä, jotta niitä olisi turvallista käyttää myös pimeällä.
Laosin vuoristokylissä vedenhaku on ollut perinteisesti tyttöjen ja naisten työtä. Sen sijaan, että tytöt tekisivät läksyjä tai leikkisivät ystäviensä kanssa, he kantavat vettä hankalakulkuisia polkuja pitkin. 23-vuotiaan Nuein kotikylään asennettiin valtion vesipumput vuonna 2013. Vesi ei kuitenkaan riittänyt, joten laaksoon tehtiin myöhemmin kaksi omaa kaivoa. Sadekautena kaivoihin huuhtouPuhdas vesi muutti elämän Laosissa tui likaa eikä vesi pysynyt puhtaana. – Peltotyöpäivän jälkeen ei ollut mukava kävellä pimeää ja liukasta polkua hakemaan vettä laaksosta, Nuei kertoo. – Muutaman kerran olen kaatunut ystävieni tai siskoni kanssa vedenhakumatkalla, mutta onneksi emme ole satuttaneet itseämme pahasti. Meillä ei ollut vaihtoehtoja, ennen kuin Plan tuli kyläämme. Aloimme työskennellä Nuein kylässä vuonna 2017. Yhteistyössä kylän asukkaiden kanssa rakensimme vesijärjestelmän, joka avattiin huhtikuussa 2018. Nyt kaikki voivat hakea puhdasta hanavettä yhteisestä vesipisteestä. Jokainen kotitalous saa myös pian oman käymälän. – Minulla on turvallisempi olo, kun voin käyttää vesipisteen puhdasta vettä. Voin myös pestä siellä itseni ja vaatteeni. Kotiin ei tarvitse enää kantaa niin paljon vettä, Nuei iloitsee. 11 Ecuadorin Andeilla 15 prosenttia teiniikäisistä tytöistä tulee raskaaksi ja joutuu siksi lopettamaan koulunkäynnin. Monet vanhemmat kokevat vaikeaksi puhua nuorten kanssa seksuaalioikeuksista. Nuoret eivät saa yleensä koulussakaan seksuaalikasvatusta. Francisco on poikkeuksellinen isä. Hän on osallistunut 17-vuotiaan tyttärensä Gladysin kanssa teiniraskauksia ehkäisevään ohjelmaamme Chimborazon alueella. Francisco on keskustellut tyttärensä kanssa avoimesti kaikista asioista. – Ei kannata vielä mennä naimisiin tai perustaa perhettä. Opiskele ja suojele itseäsi. Olet vielä nuori, joten luo ensin tulevaisuutesi, Francisco neuvoo tytärtään. Moni raskaana oleva nuori joutuu väkivallan kohteeksi, johon syyllistyy joskus oma vanhempi. – En koskaan huutaisi tyttärelleni tai löisi häntä, vaikka hän tulisi raskaaksi. Antaisin hänelle neuvoja, Francisco sanoo. Francisco on yhteisössään Planin terveys vapaaehtoinen. 15–19-vuotiailla tytöillä on suuri riski saada komplikaatioita tai jopa menehtyä raskauden tai synnytyksen aikana. Francisco on opetellut tunnistamaan hälytysmerkkejä, jotta nuoria äitejä ja vauvoja voitaisiin auttaa ajoissa. Gladys puolestaan on opiskellut seksuaali terveyttä ja -oikeuksia sekä sitä, kuinka torjua teiniraskauksia ja seksuaalista hyväksikäyttöä. – Moni tyttö jättää opiskelun mennessään naimisiin. He ovat vaarassa joutua hyväksikäytetyiksi. Gladys toivoo saavansa joskus perheen. Mutta ei ennen kuin hän on toteuttanut unelmansa opiskella lääkäriksi. Ecuadorilainen isä ja tytär teiniraskauksia vastaan ”Me kaikki voimme valita tavoitteemme elämässä” Yli puolet Hondurasin työttömistä on alle 24-vuotiaita. Ongelma on suuri myös Cholutecan alueella, jossa 17-vuotias Modesta asuu vanhempiensa ja kahden veljensä kanssa. Vanhemmat erosivat tytön ollessa seitsenvuotias, jolloin hän lopetti koulunkäynnin auttaakseen äitiään kotitöissä. Kuusi vuotta myöhemmin vanhemmat palasivat yhteen, ja Modesta päätti jatkaa koulunkäyntiä. Valmistumisen jälkeen hän ei kuitenkaan saanut töitä. Silloin Modesta löysi Planin hankkeen, joka antaa nuorille naisille valmiuksia parempaan toimeentuloon. Kun nuoret naiset eivät työllisty lähellä kotiaan, he muuttavat usein kaupunkiin, jossa heillä on suurempi riski kohdata hyväksikäyttöä. Hankkeemme auttaa tyttöjä pohtimaan, keitä he ovat ja millaisiksi he haluaisivat tulla. Kannustamme tyttöjä etsimään keinoja saavuttaa unelmiaan. Modesta päätti perustaa kyläänsä kaupan, jossa hän valmistaa ja myy makeisia ja välipaloja. Ansaitsemansa rahat hän aikoo käyttää yliopisto-opintoihin. – Haluan olla onnellinen, kehittää taitojani ja parantaa elämänlaatuani. Meillä kaikilla on kyky valita tavoitteemme elämässämme.
uutisia suomesta Olemme kehittäneet yhdessä Samsung Nordicin kanssa näppäimistösovellus Sheboardin, joka edistää tasa-arvoista kielenkäyttöä ja haastaa stereotyyppisiä käsityksiä sukupuolista. Viime syksynä lanseerasimme sovelluksen englanninkielisenä, ja nyt siitä on ilmestynyt suomenkielinen versio. Androidpuhelimella toimiva sovellus on ladattavissa suomenkielisenä Google Play -kaupasta. Sukupuoleen liittyvät stereotypiat ja odotukset ovat haitallisia etenkin tytöille, joille puhutaan usein kykyjen sijaan ulkoisista ominaisuuksista. Puhetapa voi vaikuttaa esimerkiksi siihen, mitä tytöt odottavat tulevaisuudestaan. – Jos poikia kehutaan vain rohkeiksi ja älykkäiksi ja tyttöjä vain sieviksi ja kilteiksi, tämä vahvistaa haitallisia sukupuolistereotypioita. Sheboard-näppäimistösovellus kyseenalaistaa näitä malleja. Erotuksena tavallisista näppäimistöistä se ehdottaa tytöistä, naisista, siskoista, äideistä – ylipäätään naisista – kirjoitettaessa voimaannuttavia sanoja ja lauseita, kertoo Plan Internationalin digikehityksen asiantuntija Nora Lindström. Jos kirjoittaa vaikkapa ”tytöt ovat”, ennakoivaan tekstinsyöttöön perustuva Sheboard tarjoaa jatkoksi esimerkiksi sanoja ”rohkeita” ja ”fiksuja”. – Teknologisen kehityksen tulee tukea tasa-arvoista yhteiskuntaa, joka ei syrji ketään. Sheboard on hieno esimerkki siitä, miten vahingolliset stereotypiat voidaan tehdä näkyviksi. Sovelluksen avulla tuhoamme yhdessä sukupuoleen liittyviä käsityksiä, jotka estävät ihmisiä saavuttamasta täyttä potentiaaliaan, Samsung Nordicin yhteiskuntasuhteista vastaava Elin Wallberg sanoo. Olemme myös tuottaneet kouluille opetusmateriaaleja, joiden avulla sukupuolistereotypioita voi käydä läpi 13–18-vuotiaiden koululaisten kanssa. Opetuskokonaisuudesta koulussa voi vastata oma opettaja, tai opettaja voi tilata tunnille veloituksetta koulutetun lasten oikeuksien lähettiläämme. – Sheboard on tarkoitettu ihan kaikille, sillä sukupuolten välinen tasa-arvo saavutetaan rohkaisemalla oppimaan uudenlaista ajattelua ja toimintatapoja. Opetusmateriaalin tehtävissä pohditaan, miten sukupuolistereotypiat ilmenevät arjessa esimerkiksi lasten leluissa ja medioissa, ja luodaan esimerkiksi uudenlaisia prinsessasatuja, Plan International Suomen koulutussuunnittelija Salla Kuuluvainen kertoo. Sheboard-sovellus haastaa stereotypiat Kulosaaren yhteiskoulun oppilaat testasivat Sheboardia. 12 ku va t: Ja ni La uk ka ne n
Tyttöjen oikeudet näkyivät ja kuuluivat SuomiAreenassa Lapsija nuorisojärjestöt, lapsiasiavaltuutetun toimisto sekä seurakuntien ja valtion toimijat haastavat kaikki Suomen alakoulut mukaan viettämään Suomen ensimmäistä Lapsen oikeuksien viikkoa 19.–23.11. Lapsen oikeuksien viikko on kouluille suunnattu toiminnallinen teemaviikko, jonka tavoitteena on edistää lapsen oikeuksien tunnettuutta yhteisen tekemisen avulla. Viikon teema on osallisuus. – Osallisuus ulottuu yksilön mielipiteen ilmaisusta aktiiviseen maailmankansalaisuuteen, ja se on erittäin tärkeää lasten ja nuorten hyvinvoinnille. Lapsen oikeuksien viikko tarjoaakin oivan mahdollisuuden näiden teemojen käsittelemiseen, sanoo globaalikasvatuksen ohjelmapäällikkömme Santeri Suvanto. Koulut voivat osallistua viikkoon usealla eri tavalla: yhden oppitunnin, yhden koulupäivän tai vaikka koko viikon ajan. Koulut saavat valmiita tuntisuunnitelmia, toiminnallisia tehtäviä sekä oppimateriaaleja ja vinkkejä siitä mitä osallisuus tarkoittaa ja kuinka sitä voi koulumaailmassa edistää. Tutustu Lapsen oikeuksien viikkoon ja ilmoittaudu mukaan osoitteessa: www.lapsenoikeuksienviikko.fi Koulut mukaan Lapsen oikeuksien viikkoon Pidimme tyttöjen oikeuksia esillä Suomen suurimmassa yhteiskunnallisessa keskustelutapahtumassa SuomiAreenassa, jonka MTV ja Porin kaupunki järjestivät heinäkuussa. SuomiAreena keräsi helteiseen Poriin 67 000 kävijää. Toimme telttaamme SuomiAreenan Kansalaistorille tuoreen valokuvanäyttelymme Turvallinen alku elämälle, joka kertoo työstämme vauvojen ja äitien hyväksi Mosambikissa. Kävijät saivat myös kokea sierraleonelaisen tytön kasvutarinan virtuaalilasien avulla. Teltalla pysähtyi yli kaksituhatta ihmistä. Espoolainen Anne-Maria Salmela, 18, kertoi vapaaehtoisena teltallamme työstämme tyttöjen hyväksi. – On ollut tosi palkitsevaa, kun näkee, että on saanut ihmiset innostumaan tästä aiheesta tai oppimaan uutta. Keskustelut ovat olleet tosi kiinnostavia, hän luonnehtii kokemustaan vapaaehtoisena. Olimme mukana järjestämässä järjestöjen yhteistä paneelikeskustelua, jossa pohdittiin kehitysyhteistyön tulevaisuutta. Järjestimme myös Torivartti -tilaisuuden, jossa porilaisen Contakti-teatterin näyttelijät tulkitsivat tarinoita ehkäisystä ja pääsihteerimme Ossi Heinänen kertoi työstämme seksuaalija lisääntymisterveyden ja -oikeuksien edistämiseksi. – Me Planissa vaadimme, että lapset ja nuoret kaikkialla maailmassa saavat tietoa seksistä ja ehkäisystä, jotta he voivat tehdä valistuneita päätöksiä omasta kehostaan ja ehkäisystä. Nykyaikaisen ehkäisyn on myös oltava nuorten saatavilla, Heinänen sanoi. Ku va t: Iid a Ri ek ko ja M ik ko To iv on en 13
14-vuotiaalla ANULILLA on lihasrappeumatauti, jonka takia hänen elämänsä on erilaista kuin muilla lapsilla. Tauti tekee kävelystä ja puhumisesta vaikeaa, mikä aiheuttaa ongelmia koulussa. – En mene mielelläni kouluun. Muut lapset hakkaavat, haukkuvat ja pilkkaavat minua, koska en näe kunnolla, hän kertoo. Anuli on kuitenkin päättänyt, ettei luovuta. Hän haluaisi aloittaa alusta toisessa koulussa voidakseen opiskella pitkälle ja tulla kirjailijaksi. NIRMALA ja KHENDO pitävät samoista asioista kuin moni muu lapsi: piirtämisestä, laulamisesta ja leikkimisestä. Eräs asia kuitenkin erottaa heidät ikätovereistaan. Kummallakin tytöllä on vain yksi jalka. Huhtikuussa 2015 Nepaliin iski 7,8 magnitudin maanjäristys, jossa lähes 9 000 ihmistä kuoli ja 22 000 loukkaantui. – Olin katsomassa TV:tä ystäväni kanssa. Seinä romahti ja jalkani jäi jumiin sen alle, yhdeksänvuotias Nirmala kertoo. Kaksi vuotta myöhemmin ystävykset asuvat Nepalin pääkaupungissa Kathmandussa vammaisten lasten sisäoppilaitoksessa. He pitävät itseään onnekkaina, koska kehitysmaissa vain joka kymmenes vammainen lapsi käy koulua. Koulu sijaitsee kuitenkin kaukana kotoa. – Minulla on joskus ikävä isää ja äitiä. Näen vanhempiani vain koulun lomilla, 11-vuotias Khendo kertoo. 14
V alokuvaaja Morten Krogvold kuvasi Nepalissa lapsia, joiden oikeuksia loukataan kaikkein todennäköisimmin: vammaisia lapsia. Vaikka he kohtaavat erityisiä haasteita, heillä on unelmia ja tavoitteita siinä missä muillakin lapsilla. – Yritän näyttää heidän ylpeytensä ja arvokkuutensa. Sen, että heillä on toivoa, hän kertoo. Plan International edistää Nepalissa vammaisten lasten oikeuksia. Parannamme koulutuksen esteettömyyttä ja laatua, lastensuojelujärjestelmiä ja katastrofeihin varautumista. Tuemme myös perheitä, yhteisöjä ja kouluja parantamaan vammaisten lasten asemaa. SANGITA ja LAXMI erottuvat joukosta vaalean ihonsa ja hiustensa vuoksi. He kohtaavat usein syrjintää, häirintää ja uteliaita tuijotuksia. Ystävysten tilannetta vaikeuttaa se, että he kuuluvat daliteihin eli Nepalin epävirallisessa kastilaitoksessa alimpana pidettyyn ryhmään. 12-vuotiailla tytöillä on albinismi eli perinnöllinen häiriö, jossa keho tuottaa pigmenttinä toimivaa melaniinia vain vähän tai ei ollenkaan. Sangita ja Laxmi tapasivat heikkonäköisten koulussa, ja heistä tuli pian erottamattomat. Koulu on kaukana kotoa. Tytöt asuvat läheisessä hostellissa ja saavat toisistaan tukea ja lohtua. Kuvat: MORTEN KROGVOLD Teksti: ASTRID HEXEBERG Tarinoita toivosta 15
Joulukuussa 2015 SABITA ripusti pyykkejä kotitalonsa katolla. Hänen tiellään roikkui sähköjohto, jonka hän työnsi syrjään. Yhtäkkiä hänen kehonsa läpi virtasi 11 000 volttia. Kaikki musteni. Kun Sabita heräsi sairaalassa, lääkärit olivat amputoineet hänen molemmat kätensä. Nyt 16-vuotias Sabita aikoo kouluttautua, jotta voi hankkia työpaikan, ansaita rahaa ja auttaa vanhempiaan. Lisäksi hän haluaa auttaa köyhiä vammaisia, joita on nähnyt kerjäämässä temppelien ulkopuolella. – Haluan menestyä elämässäni. Kuuluisaksi tuleminen ei ole tärkeää, mutta haluan olla niin rikas, että voin auttaa muita ihmisiä. – Jos voisin, haluaisin juosta, sanoo 12-vuotias PRASANNA, jolla on CP-vamma. Käveleminen on vaikeaa, samoin puhuminen. Prasanna päätyy usein istumaan sängyllään ja pelaamaan puhelimellaan tai katsomaan urheilua televisiosta. Niinä päivinä, kun hän pääsee kouluun, hänen isänsä kantaa häntä selässään mäkeä ylös. 16
ANISH ei ole koskaan pystynyt kävelemään. Hänen kotipihansa on epätasainen. Ovelle ei johda ramppia, eikä talon omistava vuokranantaja anna Anishin perheelle lupaa rakentaa sellaista. – Tarvitsen apua peseytymisessä ja koulumatkoilla. Pyörätuolilla on vaikeaa liikkua. Toivoisin, että tiet olisivat parempia. 13-vuotias Anish katselee mielellään ystäviensä urheilemista – varsinkin koripallon pelaamista. Hän toivoisi kuitenkin, että voisi osallistua. – Vaikka minulla on vamma, haluan silti kouluttautua ja tulla hyväksi ihmiseksi, hän sanoo. MAHESH, 14, on ollut sokea syntymästään saakka. Hän tarvitsee paljon apua, mutta hänellä on intohimo, joka tuo hänelle paljon voimaa: laulaminen. – Laulaminen tekee minut iloisemmaksi, hän selittää. Vammaisille lapsille suunnatun sisäoppilaitoksen opettaja huomasi Maheshin kiinnostuksen musiikkiin ja auttoi tätä äänittämään studiossa kappaleen lasten oikeuksista. Laulua on sittemmin soitettu paikallisessa radiossa. – Haluaisin tehdä sen uudestaan. Se oli hauskaa, Mahesh kertoo. 12-vuotias BHAGWATI ja hänen kaksi veljeään ovat olleet näkövammaisia syntymästään asti. Siksi sisarukset elävät suuren osan vuodesta kaukana muusta perheestä vammaisten lasten koulussa. – Emme näe kunnolla. Jos olisimme nähneet paremmin, olisimme voineet auttaa äitiämme enemmän, Bhagwati kertoo. Bhagwati pitää kirjoittamisesta ja lukemisesta. Hän on viidennellä luokalla ja haluaa lääkäriksi. – Oman tulevaisuuteni vuoksi minun kannattaa käydä koulua, Bhagwati toteaa. 17
Nostamme tyttöjen päivänä 11.10. esiin tyttöjen oikeutta vaikuttaa omaan elämäänsä ja yhteisiin päätöksiin. Girls Takeover -tempauksessamme tytöt valtaavat päättäjien paikkoja. Jokainen voi osallistua päivän viettoon erilaisissa tapahtumissa, somessa tai lahjoittamalla. Jokainen tyttö voi muuttaa maailmaa Teksti: IIDA RIEKKO Kuvat: JANI LAUKKANEN JA PLAN INTERNATIONALIN KUVA-ARKISTO YK :n kansainvälisenä tyttöjen päivänä 11.10. haluamme nostaa esiin, millaisia mahdollisuuksia avautuu, kun tytöt kaikkialla maailmassa voivat päättää elämästään ja osallistua yhteiseen päätöksentekoon. – Jokaisella tytöllä on oikeus päättää omasta kehostaan ja tulevaisuudestaan, osallistua yhteiseen päätöksentekoon sekä vaikuttaa tärkeiksi katsomiinsa asioihin. Vielä tämä ei toteudu, vaan tytöt ja nuoret naiset jäävät yhä monella tapaa ulkopuolisiksi, Plan International Suomen pääsihteeri Ossi Heinänen sanoo. Kansainvälinen tyttöjen päivä on YK:n teemapäivä, joka kiinnittää huomion tyttöjen asemaan. Tytöt kohtaavat kaikkialla maailmassa syrjintää ikänsä ja sukupuolensa vuoksi, ja tyttöjen päivä tarjoaa mahdollisuuden nostaa esiin tyttöjen kohtaamia erityishaasteita. Toisaalta se on juhlapäivä, joka nostaa esiin tyttöjen voiman ja mahdollisuudet. Päivä tuli YK-kalenteriin Plan Internationalin aloitteesta vuonna 2011, ja sitä on vietetty vuodesta 2012. Päivä on Suomessa ja kansainvälisesti Planin merkittävin juhlapäivä ja näkyvä kampanjointiajankohta. Suomessa vapaaehtoisemme järjestävät tapahtumia ympäri maata, ja myös moni kirjasto ja koulu on mukana tyttöjen päivän vietossa. Jo perinteeksi muodostuneeseen tapaan moni tunnettu rakennus loistaa pinkkinä tyttöjen päivänä. Myös useat yritykset tukevat 11.10. työtämme tyttöjen hyväksi erilaisilla tempauksilla. 18
JUHLI TYTTÖJEN PÄIVÄÄ PLANIN KANSSA! » Vapaaehtoisemme järjestävät tempauksia eri puolilla maata. Lue lisää tavoista tulla mukaan: plan.fi/osallistu. Päivitämme tapahtumalistaa osoitteeseen plan.fi/tapahtumakalenteri. » Seuraa Planin somekanavia ja jaa sisältöjä aktiivisesti omassa somessasi. Voit myös lisätä Planin Facebook-sivun kautta profiilikuvaasi #tyttöjenpuolella-kehyksen ja kertoa näin olevasi tyttöjen asialla. Kannustamme käyttämään hashtageja #tyttöjenpäivä ja #tyttöjenpuolella ja tägäämään Planin tilin @plansuomi. » Lahjoita tyttöjen hyväksi tai avaa oma tyttöjen päivän keräys, josta voit kertoa somekanavissasi. Lue lisää: plan.fi/lahjoita. » Asioi tyttöjen päivän aikaan yrityksissä, jotka kampanjoivat kanssamme, ja ostoksesi voi ilahduttaa sekä sinua että tukea tarvitsevia tyttöjä. » Kerro perheellesi, ystävillesi ja muille verkostoillesi tyttöjen päivästä ja mahdollisuuksista edistää tyttöjen oikeuksia. » Juhlista tyttöjen päivää lähipiirisi tyttöjen kanssa. Kerro tuntemillesi tytöille, että he ovat tärkeitä ja arvokkaita ja voivat saavuttaa unelmansa. Tytöt valtaavat päättäjien paikat Järjestimme Suomessa Girls Takeover -tempauksen ensimmäistä kertaa viime syksynä, ja se oli menestys sekä täällä että maailmalla. Kaikkiaan tytöt valta si vat yli 1 000 johtoasemaa 60 maassa eri puolilla maailmaa. Tänä tyttöjen päivänä tempaus nostaa esiin, miten Suomi ja suomalaiset toimijat voivat edistää tyttöjen oikeuksia ympäri maailmaa. Siksi Girls Take overiin on valittu mukaan yrityksiä ja instituutioita, joiden toimet vaikuttavat tyttöjen asemaan myös Suomen rajojen ulkopuolella. Planin lastenhallituksen tytöt valtaavat ulkoasiainvaliokunnan puheenjohtajan Matti Vanhasen, europarlamentaarikko Nils Torvaldsin, Helsingin Sanomien vastaavan päätoimittajan Kaius Niemen, Tubeconin osaperustajan Risto Kuulasmaan, K-ryhmän pääjohtajan Mikko Helanderin, Koneen toimitusjohtajan Henrik Ehrnroothin ja Accenturen Suomen, Pohjoismaiden toimitusjohtajan Frank Korsströmin ja Aku Ankan päätoimittajan Aki Hyypän paikat. Plan Internationalin nuori ugandalainen aktivisti Scovia Alinza valtaa ulkomaankauppaja kehitysministeri Anne-Mari Virolaisen paikan. – Tyttöjen ja naisten oikeuksien puolustaminen on sydämen asiani, ja nykyisessä työssäni saan tehdä sitä ilokseni oikeastaan joka päivä. Oikeus omaan kehoon, koulutus ja työ kuuluvat kaikille. Vaikka parannusta on maail malla tapahtunut, tekemistä riittää valtavasti. Tasa-arvo on yksi suurimmista kehityksen moottoreista ja vahvistaa koko yhteiskuntaa. Ilman naisten osallisuutta ja panosta ei Suomestakaan olisi tullut nykyisenlainen hyvinvointivaltio, Virolainen kertoo syistään osallistua. Lastenhallituksen jäsen, 18-vuotias IB-lukiolainen Ronja Holopainen Helsingistä, astuu päiväksi K-ryhmän johtoon. Hän pääsee muun muassa osallistumaan johtoryhmän kokoukseen. Hän aikoo nostaa esiin tuotantoketjujen vastuullisuutta lasten oikeuksien ja ympäristön näkökulmasta. – Girls Takeoverissa parasta on mahdollisuus päästä nuorena vaikuttamaan yrityksen johtoon sekä jakaa nuorten näkökulmaa lasten oikeuksien sekä sosiaalisen vastuun tärkeydestä. Odotan tämän vuoden valtauksilta konkreettisia päätöksiä ja muutoksia yritysten ja julkisten tahojen toimintaan sekä keskustelun herättämistä, Ronja sanoo. Hän pohtii tyttöjen oikeuksia myös arjessaan. Luonnontieteistä kiinnostunut Ronja on muun muassa kehittänyt uusiokäytettävän kuukautissuojan kehittyvien maiden tytöille. – Lastenhallituksessa saamillani tiedoilla olen löytänyt kiinnostuksen nuorten naisten seksuaaliterveyteen ympäri maailmaa, hän kertoo. Lue lisää Girls Takeoverista: plan.fi/girls-takeover 19
– En tiennyt, ettei naimisiin saa mennä alle 18-vuotiaana. Faless joutui lopettamaan koulun raskauden ja avioliiton takia. Hän kaipasi ystäviään ja tunsi itsensä ulkopuoliseksi, koska ei saanut käytyä koulua loppuun. – Raskaana ollessani kuulin radiosta, että lapsiavioliitot ovat kiellettyjä ja että lasten täytyisi käydä koulua. Nyt Faless on eronnut miehestään ja palannut koulun penkille. Lapsenhoitoapua hän saa äidiltään. – Olen iloinen, että avioliitto on ohi, hän kertoo. Ratkaisu on radio Helpoin tapa tavoittaa Malawin asukkaat on radio. – Radio on Malawissa tärkein tiedotusväline. Täällä kaikilla on radio, kertoo Charles Kululanga, 35. Hän on Radio Timvenin kanavapäällikkö ja juontaa omaa ohjelmaansa aamuisin. Timveni on nuorille tarkoitettu radioja tv-asema, joka lähettää ohjelmaa 12 tuntia päivässä. Teksti ja kuvat: ANTHONY HUUS N ykyisessä laissa sanotaan, etteivät alle 18-vuotiaat saa mennä naimisiin. Se tarkoittaa, että tyttöjen on käytävä koulua ja saatava opintonsa päätökseen ennen 18 vuoden ikää, kertoo Charity Bita, 24. Hän on yksi nuorista aktivisteista, jotka ovat kampanjoineet lakimuutoksen puolesta. Nykyisin hän työskentelee Plan Internationalin palveluksessa Malawissa. Malawissa on yhä paljon alueita, joille tieto lakimuutoksesta ei ole yltänyt. – Lapsiavioliittoja solmitaan edelleen paljon. Ikävä kyllä maaseudun paikallisyhteisöjen asukkaat eivät tiedä kiellosta, Charity Bita kertoo. Takaisin kouluun 18-vuotias Faless asuu maaseudulla pääkaupungin Lilongwen ulkopuolella. Hän on 11-kuukautisen Gift-pojan äiti. Faless meni naimisiin 17-vuotiaana, sillä hän oli raskaana eikä hänellä mielestään ollut valinnanvaraa. Faless joutui naimisiin vastoin tahtoaan. Hän ei tiennyt, että Malawissa alle 18-vuotiaat eivät saa mennä naimisiin. Hän kuuli kiellosta radiosta. Eli Charity Bita ja Charles Kululanga olivat aiemmin työtovereita Radio Timvenissä. He korostavat radion merkitystä lapsiavioliittokieltoa koskevan tiedon levittäjänä Malawissa. 20 Radio auttaa vähentämään lapsiavioliittoja Malawissa Malawissa lähes puolet tytöistä joutuu naimisiin ennen 18 vuoden ikää. Maan perustuslakiin tehtiin viime vuonna muutos, joka kieltää lapsiavioliitot. Kysymys kuuluu, kuinka tieto kiellosta saavuttaisi koko maan.
Kaikki Malawissa kuuntelevat radiota. Jos omaa radiota ei ole, kokoonnutaan joukolla kuuntelemaan jonkun naapurin radiota. Rakkaudesta muuttuvaan maailmaan Tee tilaus: maailmankuvalehti.fi/tarjous 4 nroa 20€ Ajattelevien maailmankansalaisten lehti – Nykyisin kaikki nuoret kulkevat kuulokkeet korvillaan. Ja mitä he kuuntelevat? Radiota. Jos heillä ei ole radiota kotona, he kuuntelevat sitä puhelimestaan. Timvenin lähetyksissä keskustellaan nuoria koskevista aiheista, kuten lapsiavioliitoista. Tämä on tärkeä osa toimintaa. – Olemme päättäneet, että kaikkien radiossa ääneen pääsevien on käsiteltävä lapsia ja lastensuojelua koskevia teemoja, Charles Kululanga kertoo. Tavoitteena tavoittaa koko maa Plan on yksi Radio Timvenin tärkeimmistä tukijoista. Radioasema tavoittaa nykyisin noin 60 prosenttia maan asukkaista. Tavoitteena on tavoittaa koko maa. Ennen kuin Charity aloitti työt Planissa, hänkin työskenteli toimittajana Timvenissä yhdessä Charlesin kanssa. – Pitemmän päälle tavoitteena on saada kaikki paikallisyhteisöt ymmärtämään, että lapsiavioliitot ovat kiellettyjä, Charity Bita kertoo. 21
22 Työ, jolla on R yhmä siniseen huppariin pukeutuneita nuoria on kokoontunut Narinkkatorin laitaan Helsingin keskustassa. Plan International Suomen feissarit eli katuvarainhankkijat ovat juuri valmistautumassa työpäivään. Veeti Leikkola, 18, ja Tuisku Vilenius, 24, aloittivat työt Plan-feissarina kesän alussa. Tuiskulle feissaus oli ennestään tuttua työtä, Veeti haki työhön ilman aikaisempaa kokemusta. HAE PLAN-FEISSARIKSI! plan.fi/feissarirekry Lisätietoja: Ville Lahtinen ville.lahtinen@plan.fi puh. 040 564 7135 sopivat hyvin monenlaiset ihmiset. – Tärkeintä on olla avoin ja lempeä kaikenlaisille ihmisille. Työssä tulee vastaan paljon erilaisia ihmisiä ja mielipiteitä, Tuisku kertoo. – Hyvä taito on myös se, että osaa nauraa itselleen, jos tulee mokattua, Veeti täydentää. Osa Planin työyhteisöä Vaikka aiemmasta feissauskokemuksesta on työssä etua, se ei ole ehdoton edellytys Plan-feissariksi. Koulutamme uudet työntekijät ja järjestämme säännöllisesti jatkokoulutuksia. Feissauskoordinaattorit Jenni Väisänen ja Maria Valkeejärvi ovat mukana tukemassa feissareiden jokapäiväistä työtä. – Toinen heistä on kokenut feissari, ja toisella on myyntitaustaa. He täydentävät toisiaan hyvin ja antavat paljon hyviä vinkkejä työhön, Tuisku kertoo. Vaikka feissaus tapahtuukin Planin toimiston ulkopuolella, kokevat Veeti ja Tuisku olevansa vahvasti osa Planin työyhteisöä. – Toimiston kahvihuoneessa feissari on työntekijä siinä missä muutkin. Feissarin pitää olla todella sitoutunut järjestöön, jolle feissaa. Siksi tapaamiset toimistolla ovat meille feissareille tärkeitä, Tuisku kertoo. Planin feissarirekry on nyt auki. Haussa on motivoituneita työntekijöitä joustavaan osa-aikatyöhön. Tuisku ja Veeti haluavat kannustaa ihmisiä hakemaan rohkeasti mukaan. –Työ opettaa tekijäänsä, ja tarpeen tullessa kokeneemmat feissarit auttavat, Veeti sanoo. Feissarin tärkeimpiä ominaisuuksia ovat avoi muus ja lempeys, kertovat Planfeissarit Tuisku ja Veeti. merkitystä – Idea Plan-feissariksi hakemisesta tuli hyvin spontaanisti, kun huomasin netissä työpaikkailmoituksen. Mietin heti, että hei, tämähän sopii juuri minun arvoihini! Veeti kertoo. – On tärkeää, että työllä on oikeasti jokin merkitys. Feissaus on myös mielenkiintoista puuhaa, jossa tapaa joka päivä paljon erilaisia ihmisiä. Myös oma ajattelu avartuu työnteon lomassa, Tuisku kertoo. Hyvä feissari on avoin ja lempeä Plan-feissarien tavallinen työpäivä alkaa työporukan kokoontumisella, tavoitteiden asettamisella ja feissausalueiden jakamisella. Vaikka työtä tehdäänkin itsenäisesti, on työporukan tuki aina lähellä. – Yleensä liikkeellä ollaan pareittain, ja aina puolen tunnin välein pidämme pienen juttutuokion työkaverin kanssa. Jaamme myös vinkkejä ja toimivia käytäntöjä, Veeti kertoo. – Pienillä jutuilla on tässä työssä iso merkitys. Siitä tulee aivan tajuton onnistumisen tunne, kun saa hankittua uuden lahjoittajan. Se on tässä työssä ehdottomasti parasta. Veetin ja Tuiskun mielestä feissariksi Teksti IIDA-MAIJA PIRTTINIEMI kuvat: NETTA VAHTERI
Hyvien tekojen puuhun tuli Qstockissa toista sataa kirjoitusta VAPAAEHTOIset P lanin Oulun vapaaehtoiset osallistuivat viidettä kertaa Qstockin musiikkifestivaaleille. – Joka kerta olemme ideoineet jonkin yleisöä aktivoivan jutun. Tänä vuonna pystytimme telttamme viereen Hyvien tekojen puun, kertoo Planin vapaaehtoinen Tuula Schönberg. Ihmiset saivat kertoa, mitä hyviä tekoja olivat tehneet tai aikoivat tehdä. Vastaukset ripustettiin puuhun. Vastauksia tuli toista sataa, ja vastaajien ikähaitari ulottui lapsista eläkeläisiin. Ihmisiä riitti jonoksi asti, ja vapaaehtoiset kohtasivat yli tuhat ihmistä. – Samalla kun ihmiset kirjoittivat hyviä tekojaan, kerroimme Planin työstä. Myös virtuaalilaseilla kurkistaminen Sierra Leoneen kiinnosti ihmisiä. Meitä ilahdutti ihmisten myönteinen asenne Planin tekemään työhön, Tuula sanoo. Hyvien tekojen puuhun tuli eniten vastauksia toisten hyväksymisestä. 21 prosenttia vastanneista halusi hyväksyä toiset sellaisina kuin he ovat olemalla ystävällisiä ja antamalla hyvää palautetta. 17 prosenttia halusi tehdä hyvää omaisilleen, ja yhtä moni tahtoi auttaa vähävaraisia ja tehdä globaaleja hyviä tekoja. Joku aikoi ostaa joululahjan vähävaraisille tai toimia hyväntekeväisyysjärjestössä. Osa aikoi ottaa kummilapsen. 15 prosenttia halusi tuottaa yleisesti hyvää muille ja 14 prosenttia tahtoi tehdä hyvää ystäville. Luontoa, eläimiä ja ympäristöä halusi auttaa joka kymmenes. Yksittäisiä hyviä tekoja tuntemattomille tahtoi tehdä 7 prosenttia vastanneista. Joku kertoi esimerkiksi maksaneensa kaupassa tuntemattoman vanhuksen ruokaostokset. Teksti: HEIDI KLEEMOLA Kuvat: OULUN VAPAAEHTOISRYHMÄ Kolme uutta valokuvanäyttelyämme kiertää ympäri Suomea. Planin toimittaja ja valokuvaaja tapasivat Syyriasta paenneita tyttöjä pakolaisleirillä Jordaniassa. Siitä syntyi valo kuvanäyttely Unelma tulevaisuudesta, joka kertoo koskettavasti pakolaistyttöjen unelmista. Tytöt jakavat haaveensa, joista monet liittyvät kotiinpaluuseen ja turvallisuuteen, mutta joissa on paljon samaa kenen tahansa nuoren haaveiden kanssa. Tytöt näytetään yksilöinä, joilla on haaveita, tavoitteita ja voimaa. Valokuvanäyttely Turvallinen alku elämälle kertoo raskausja vauva-ajasta Mosambikissa olosuhteissa, jotka ovat monin tavoin erilaiset kuin Suomessa. Lapsen oikeudet todeksi -näyttely kertoo lapsen oikeuksien toteutumisesta ympäri maailmaa. Kuvat kertovat etenkin tyttöjen tilanteesta Planin hankkeissa Guatemalassa, Intiassa, Ugandassa ja Jordaniassa. JÄRJESTÄ PLANIN VALOKUVANÄYTTELY » Haluaisitko lainata jotain valokuvanäyttelyämme vaikkapa paikkakuntasi kirjastoon tai muuhun sopivaan tilaan? Voit toimia Planin näyttelyvapaaehtoisena ja järjestää maksuttoman näyttelyn. » Vapaaehtoisena vastaat näyttelyn esillepanosta ja purkamisesta. » Lainattava näyttely toimitetaan sinulle pystytysohjeiden kanssa Matkahuollon kautta haluamaasi osoitteeseen. Kysy näyttelyiden varaustilannetta sähköpostilla: kotimaa@plan.fi Erilainen lapsuus valokuvanäyttelyissä 23
KUMMIT ja lahjoittajat Juhlapäiviä ympäri maailmaa: BON OM TOUK 22.–24. marraskuuta Kambodžassa juhlitaan bon om touk -juhlaa eli kambodžalaista veden juhlaa. Juhlaa vietetään sadekauden loppumisen sekä maataloudelle tärkeän Tonle Sap -joen juoksusuunnan vaihtumisen kunniaksi. Juhlaa juhlitaan kolme päivää päivin ja öin, ja sen juhlintaan kuuluvat olennaisesti muun muassa veneparaatit ja -kisat. Vilkkainta juhlinta on pääkaupunki Phnom Penhissä. Tavallisesti yli miljoona ihmistä ottaa osaa juhlallisuuksiin. NAVARATRI 9.–18. lokakuuta hindut viettävät yhdeksän yötä ja kymmenen päivää kestävää navaratri-juhlaa äitijumalattaren yhdeksän eri ilmenemismuodon kunniaksi. Navaratria juhlitaan eri tavoin eri puolilla Intiaa, mutta sen viettoon voi kuulua esimerkiksi laulua, tanssia, naispuolisten nukkejen koristelua ja esillepanoa, erilaisia palvontariittejä sekä paastoamista. Juhlinta huipentuu kymmenentenä päivänä vijayadashami-juhlaan, jolloin juhlistetaan hyvän voittoa pahasta. ”Tunnen velvollisuudekseni auttaa” Tyttösponsori Petra Ogunjimi pitää Planin työtä tärkeänä ja merkityksellisenä. V antaalainen opiskelija Petra Ogunjimi on yksi Planin tyttösponsoreista. Hän alkoi lahjoittaa Planille jo vuonna 2014, koska halusi olla mukana auttamassa kaikista heikoimmassa asemassa olevia lapsia ja erityisesti tyttöjä. – Tunnen velvollisuudekseni auttaa. Meillä täällä Suomessa monet asiat ovat niin hyvin ja olemme monella tapaa hyvin etuoikeutettuja. Lahjoittamalla voin olla mukana Planin tärkeässä ja merkityksellisessä työssä, hän kertoo. Tällä hetkellä Plan International Suomi edistää Petran kaltaisten suomalaisten tyttösponsoreiden tuella tyttöjen koulutusta ja suojelua esimerkiksi Etiopiassa, Ugandassa, Mosambikissa ja Laosissa. Petra päätti ryhtyä nimenomaan tyttösponsoriksi, sillä hän koki kummiuden vieraaksi itselleen. – Luulen, että jos olisin jonkun lapsen kummi, haluaisin olla mukana hänen elämässään enemmänkin, käydä hänen luonaan ja tehdä muutakin kuin lahjoittaa rahaa. Siksi olen kokenut Tyttösponssin itselleni sopivimmaksi tavaksi olla mukana tärkeässä työssä. Lasten oikeudet lähellä sydäntä Sosionomiksi opiskeleva Petra seuraa aktiivisesti suomalaisten hyväntekeväisyysjärjestöjen työtä ja on mukana järjestötoiminnassa myös vapaaehtoisena. Tulevaisuudessa hän voisi kuvitella jopa työskentelevänsä alalla. – Heikoimmassa asemassa olevien lasten ja tyttö jen oikeudet ovat lähellä sydäntäni. Seuraan Planin työtä todella aktiivisesti. Seuraan myös sitä, minkälaisia projekteja muilla järjestöillä on käynnissä ja sitä, missä tukea tarvitaan eniten juuri nyt. Totta kai kiinnostaa myös se, mihin lahjoitetut rahat käytetään, hän kertoo. – Arvostan erityisesti Planin työtä, sillä sen painopisteet ovat tärkeitä. Planilla on hyvä brändi, asiat kunnossa sekä hyvin hoidettu mediakuva, Petra summaa. Petra haluaa kannustaa myös muita Planin tyttösponsoreiksi. – On tärkeää, että laitetaan hyvä kiertämään ja keskitytään hyvään ja sen tekemiseen. Yhdessä me olemme enemmän ja voimme saada aikaan suuria muutoksia. Ku va : PL A N IN TE RN AT IO N A L 24 Voit muistaa kummilastasi juhlapäivänä.
Kummiposti Kirjeenvaihto kummilapsen kanssa Olethan huomannut, että nykyisin kaikki kummiposti kulkee sähköisesti ohjelmamaihimme? Ilahduta kummilastasi lähettämällä sähköinen tervehdys Oma Plan -palvelussa! Kummien toiveesta olemme lisänneet valikoimaan uusia kirjemallipohjia, jotta sinun olisi mahdollisimman vaivatonta muistaa kummilastasi hänen iästään riippumatta. Oma Plan löytyy osoitteesta plan.fi/omaplan. Mikäli et halua ottaa käyttöösi Oma Plania, voit edelleen lähettää kummikirjeitä perinteisellä postilla. Tällöin skannaamme kirjeet liitteineen, jotta voimme lähettää ne sähköisesti eteenpäin. Teknisistä syistä kirjeen maksimikoko on kaksi sivua sisältäen tekstiosuuden ja kuvia tai piirroksia. Jotta skannausjälki olisi riittävän selkeä, kirjepaperin tulee olla mahdollisimman vaaleaa, mieluiten valkoista. Musta teksti näkyy skannattuna parhaiten. Olethan päivittänyt yhteystietosi? Ajantasaisilla yhteystiedoilla varmistat, että saat kaikki lähettämämme viestit. Viestien vastaanottaminen sähköisesti joko Oma Plan -palvelussa tai sähköpostitse vähentää kulujamme, jolloin voimme käyttää jokaisen säästyvän sentin työhömme maailman lasten hyväksi. Yhteystietojen päivitys onnistuu osoitteessa plan.fi/omaplan tai sähköpostitse lahjoittajapalvelun osoitteeseen info@plan.fi. Lahjoittajapalvelu on tukenasi Vastaamme mielellämme kaikkiin kummiuteen ja lahjoittamiseen liittyviin kysymyksiin. Puhelin 09 6869 8030 (ma–pe klo 10–13). info@plan.fi USEIN KYSYTTYÄ Miten kauan kummiuteni kestää? Parhaassa tapauksessa kummisuhteesi jatkuu, kunnes lapsi tulee täysiikäiseksi. Kummius saattaa päättyä jo aikaisemmin, jos lapsi muuttaa pois toiminta-alueeltamme tai saamme työmme päätökseen kummilapsen alueella siksi, että yhteisö pärjää omillaan. Yleensä työ yhteisöissä kestää 10–15 vuotta. Mikäli kummisuhteessa tapahtuu muutoksia, olemme yhteydessä suoraan kummiin. Annakaisa Alander Lahjoittajapalvelu Teletiimi esittäytyy Oletko jo saanut soiton numerosta 09 6869 8080? Soitamme sinulle kerto ak semme työmme tuloksista ja varmistaaksemme, että yhteystietosi ovat ajan tasalla. – Puhelut antavat ainutlaatuisen tilaisuuden kiittää lahjoittajiamme äärimmäisen tärkeästä tuesta. Innostun siitä, että pääsen vastaamaan tukijoitamme askarruttaviin kysymyksiin, Maiju kertoo. – On mahtavaa kertoa työmme tuloksista Ugandassa ja Etiopiassa! Monet tukijamme vaikuttavat aidosti ilahtuvan soitosta, ja puhelusta jää hyvä mieli myös minulle, Adele sanoo. MAWLID AL-NABI Marraskuussa lopulla muslimit ympäri maailmaa juhlistavat profeetta Muhammedin syntymäpäivää, mawlid al-nabia. Päivä on virallinen vapaapäivä monissa muslimimaissa, ja sitä juhlitaan karnevaalimaiseen tapaan näyttävillä juhlakulkueilla sekä koristelemalla koteja ja moskeijoita juhlaviksi. Päivään kuuluu oleellisena osana myös profeetta Muhammedin elämästä kertovien tekstien lukemista ja lausumista. Ku va : PL A N IN TE RN AT IO N A L Ku va : PL A N IN TE RN AT IO N A L 25
yritysuutiset Aurora Kause lahjoitti Planpastilliin lähtiessään vaihtooppilaaksi Japaniin. ”Oli hienoa, että Eero Aarnio tuli mukaan yhteistyöhön omalla panoksellaan. Lentokentät ovat Suomibrändin näyteikkuna. Planpastillien designista on pidetty, ja se on tunnistettava”, Annika Kåla sanoo. 26 H elsinki-Vantaan lentoaseman kaukolentojen alueella on suuri vaaleanvihreä Plan-pastilli, Eero Aarnion muotoilema keräyslipas. Tämän tästä matkustajat sujauttavat kolikoita pastilliin. Finavian ja Plan Internationalin kymmenvuotisen yhteistyön aikana lentomatkustajat ovat lahjoittaneet Planin keräyslippaisiin jo yli 268 400 euroa. Suomalais-portugalilainen Aurora Kause, 17, on lähdössä Japaniin vaihto-oppilaaksi. Hän tiputtaa eurokolikkonsa pastilliin. – Lahjoitin, koska jokaisella lapsella tulee olla mahdollisuus käydä koulua, Kause sanoo. Pastillit ovat vain yksi esimerkki lentoasemayhtiö Finavian ja Planin monipuolisesta yhteistyöstä. Finavian henkilökunta on esimerkiksi tempaissut Planin puolesta erilaisilla liikuntatapahtumilla. Lentokentät ovat myös lahjoittaneet turvatarkastuksesta kertyneiden pullojen pantteja Planille ja osallistuneet joulukampanjoihin. Viime jouluna Finavian asiakkaat keräsivät lahjoituksia Planille ikuistamalla suudelmiaan mistelinoksan alla. – Yhteistyö on iso osa sosiaalista vastuunkantoamme. Plan on meille strateginen kumppani, sanoo Finavian viestintäpäällikkö Annika Kåla. – Ymmärrämme lentoliikenteen aiheuttamat haitat ilmastolle ja ympäristölle, ja Planin yhteistyökumppanina pystymme kompensoimaan ilmastonmuutoksen aiheuttamia haittoja kehitysmaissa. Haluamme myös tuoda hyvinvointia maailman lapsille. Asiakkaamme matkustavat ympäri maailmaa, ja heillä on mahdollisuus osallistua omalla panoksellaan lasten auttamiseen. Yhteistyö alkoi Helsinki-Vantaan lentoasemalta ja on laajentunut Kokkola-Pietarsaaren, Oulun, Vaasan ja Rovaniemen lentoasemille. Kålan mukaan yrityksen ja järjestön tehokas ja tuloksekas yhteistyö vaatii tiivistä yhteispeliä. Finavia on sitouttanut pitkäjänteisesti henkilökuntaansa ja asiakkaitaan. Palaute niin työntekijöiltä kuin matkustajilta on ollut myönteistä. – Ehdottomasti kannustamme muitakin yrityksiä pitkäjänteisiin kumppanuuksiin globaalin vastuun kantamiseksi, Kåla sanoo. – Finavia-yhteistyö on meille todella merkittävä, ja iloitsemme pitkästä ja tuloksekkaasta kumppanuudesta. Tärkeässä roolissa on ollut myös Forex, joka on vaihtanut eri valuutoissa tulleet lahjoitukset euroiksi pro bonona, Plan International Suomen yritysyhteistyön asiakasvastaava Donata Pennanen kiittää. Finavian ja Planin yhteistyö täyttää kymmenen vuotta
Maahanmuuttajanuoret työllistyivät Stockmannille 27 V ähittäiskauppakonserni Stockmann osallistui kesällä Planin maahanmuuttajanuorten työllistymistä tukevaan CV työelämään -hankkeeseen ja tarjosi harjoittelupaikan kahdeksalle nuorelle. Heidi Elfström Stockmannin henkilöstöosastolta kertoo, että kokemus oli yritykselle kaikin puolin positiivinen. – Nuoret pärjäsivät töissä todella hyvin, ja meille on tullut heistä pelkästään positiivista palautetta. Myös nuoret ovat kertoneet viihtyneensä meillä kesäharjoittelussa. CV työelämään -hankkeessa nuoret saavat tukea oman työelämäpolkunsa rakentamiseen sekä ensikosketuksen työelämään. – Stockmannille päätös lähteä mukaan oli helppo. Käytännön järjestelyt oli Planin puolelta tehty todella hyvin, eikä prosessi työllistänyt meitä lähes lainkaan, Elfström kertoo. – Meille yrityksenä on tärkeää työllistää nuoria ja saada heiltä uudenlaisia ajatuksia ja näkökulmia. Nuorten taas on tärkeää saada ensikosketus työelämään, jotta he saavat työkokemusta ja näkevät, minkälaisia työtehtäviä ylipäätään on tarjolla kaupanalalla. CV työelämään -hanke jatkuu ensi kesänä, ja etsimme mukaan uusia työllistäviä yrityksiä. Marimekon ja Planin yhteistyö jatkuu M arimekko ja Plan International tekevät yhteistyötä tasa-arvon edistämiseksi Marimekon Tasaraita-kuvion 50-vuotisjuhlavuoden kunniaksi. Keväällä jokaisesta kampanja-aikana myydystä Tasaraita-paidasta lahjoitettiin euro Planin tasa-arvotyöhön. Kampanja näkyi Marimekon liikkeissä niin Suomessa kuin maailmallakin. Yhteistyö jatkuu jälleen lokakuussa, ja kampanjatuotteet ovat myynnissä joulukuun loppuun saakka. – Kampanjan ensimmäinen osa oli onnistunut ja otettiin vastaan erittäin positiivisesti kaikilla markkinoilla, kertoo Marimekon viestintäjohtaja Piia Kumpulainen. Kampanjan tuotoilla Plan edistää kaikkien lasten oikeutta käydä koulua ja tehdä omaa elämäänsä koskevia päätöksiä. Tasa-arvoinen ajattelu on aina ollut vahvasti osa myös Marimekon yrityskulttuuria. – Tasa-arvokysymykset ovat erilaisia eri puolilla maailmaa, mutta hyvin tärkeitä ja ajankohtaisia kaikkialla maailmassa. Marimekossa me uskomme siihen, että kaikilla tulisi olla yhdenvertaiset oikeudet tehdä päätöksiä omasta elämästään. Siksi haluamme tukea Planin työtä erityisesti tyttöjen oikeuksien ja koulutuksen edistämiseksi, Kumpulainen kertoo. Lokakuussa jatkuva kampanja toteutetaan Marimekon myymälöissä Suomessa, Ruotsissa, Norjassa, Tanskassa, Saksassa, Yhdysvalloissa ja Australiassa sekä Marimekon omassa verkkokaupassa, joka toimii 30 maassa. Planin ja Stockmannin yhteistyö puolestaan jatkuu myös tyttöjen päivän kampanjoinnin merkeissä. – Haluan ehdottomasti kannustaa myös muita yrityksiä tarjoa maan harjoittelupaikkoja nuorille, niin positiivinen kokemus se meille oli. Toivottavasti yhteistyömme Planin kanssa jatkuu myös tämän osalta, Heidi Elfström sanoo. Voisiko yrityksenne tarjota työharjoittelupaikan maahanmuuttajanuorelle? Ota yhteyttä: hanna.nurmi@plan.fi.
plan palat PLAN KOKKAA 28 Herkullinen shakshuka, arjen pelastaja Shakshuka on Pohjois-Afikassa ja Lähi-idässä perinteinen ruoka, jossa kananmuna hyydytetään herkulliseen tomaatti-kikhernekastikkeeseen. Ruoka pelastaa kiireisen arjen ja sopii erinomaisesti nautittavaksi esimerkiksi viikonloppubrunssilla. Shakshukaan voit lisätä eri aineksia mielesi mukaan, vaikkapa edellisestä ruuanlaitosta jääneitä vihanneksia. AINEKSET: 1–2 sipulia 1 punainen paprika 2–3 valkosipulinkynttä 1 rkl oliiviöljyä 1 tl suolaa 1 tlk (285 g) kikherneitä 1 tkl (400 g) kuorittuja kokonaisia tomaatteja 2 rkl tomaattipyrettä 1 pkt (100g) fetajuustoa 2–3 kananmunaa 1 tl jauhettua juustokuminaa 1tl paprikajauhetta mustapippuria maun mukaan tuoretta korianteria Oma emoji kuukautisille Kampanjoimme kuukautisia kuvaavan emojin saamiseksi Unicode-standardiin ja puhelinten symbolivalikoimaan. Tavoitteena on poistaa kuukautisiin liittyviä tabuja. – Joka kuukausi sadoilla miljoonilla tytöillä ja naisilla on kuukautiset, joten kyseessä pitäisi olla mitä tavanomaisin ilmiö eikä vaikenemisen ja häpeän aihe, sanoo pääsihteerimme Ossi Heinänen. Suurelle osalle maailman tytöistä ja naisista on epämukavaa puhua kuukautisista. Planin tuore kyselytutkimus Britanniasta kertoo, että puolet 18–34-vuotiaista brittinaisista kokisi kuukautisista kertomisen helpommaksi, jos käytössä olisi kuukautisemoji. Toistaiseksi tytöt ja naiset joutuvat käyttämään esimerkiksi purkautuvaa tulivuorta tai punaista kukkaa esittävää emojia. – Emojit ovat oma digitaalinen kielensä, ja kielessä on oltava ilmaisuja asioille, jotka ovat merkittäviä käyttäjien elämässä, sanoo digitaalisen kehityksen asiantuntijamme Nora Lindström. Plan International keräsi viisi ehdotusta kuukautisemojiksi, ja brittija australialaisyleisö äänestivät niistä parhaaksi symbolin, jossa alushousuissa on veripisara. Emojivalikoimaa säätelevä Unicode Consortium ei kuitenkaan hyväksynyt symbolia. Plan ei luovuttanut vaan on esittänyt Unicode Consortiumille uutta vaihtoehtoa, yksinkertaista veripisaraa. – On harmillista, että realistinen emoji tytöille ja naisille luonnollisesta asiasta torjuttiin. Syntyy vaikutelma, ettei kuukautisista saisi puhua avoimesti emojikielellä. Sen sijaan esimerkiksi oksentamiselle löytyy emoji, ja kakkaemojista on tehty jopa pehmoleluja, Nora Lindström sanoo. Odotamme Unicode Consortiumin päätöstä emojista alkusyksyn aikana. Seuraa asiaa sosiaalisen median kanavissamme! Millaisen aineettoman lahjan haluaisit antaa? Uudistamme Planin aineettomien lahjojen valikoimaa. Haluaisimme kuulla teiltä tukijoiltamme, millaisia lahjoja haluaisitte nähdä verkkokaupassamme. Antaisitko mieluiten aineettoman lahjan, joka tukee tyttöjen koulutusta, kuukautisterveyttä, oman yrityksen perustamista – vai kenties jotakin muuta? Entä millainen kortti olisi mieluisa? Lämmin kiitos ideoista ja ehdotuksista jo etukäteen! Ehdotukset voi lähettää Hanna Partaselle, hanna.partanen@plan.fi. Ku va : PL A N IN TE RN AT IO N A L VALMISTUS: Hienonna sipuli ja valkosipuli. Leikkaa paprika viipaleiksi. Kuumenna uuninkestävä, mieluiten valurautainen pannu ja lisää pannulle oliiviöljy, sipulit ja paprika. Paista aineksia noin viisi minuuttia, kunnes ne ovat pehmenneet. Lisää sipulin ja paprikan joukkoon juusto kumina ja paprika jauhe ja paista aineksia vielä 1–2 minuuttia. Lisää joukkoon kikher neet, säilötyt tomaatit ja tomaattipyre. Murskaa tomaatit paistinlastalla, kiehauta, pienennä lämpöä ja anna kastikkeen porista noin 15 minuuttia. Mausta suolalla ja pippurilla. Kun kastike porisee, kuumenna uuni grillivastuksella 200 asteeseen. Kuutioi fetajuusto ja lisää se kastikkeeseen. Riko päälle kananmunat, laita pannu uuniin grillivastuksen alle ja anna paistua 5–10 minuuttia, kunnes kanan munat ovat hyytyneet. Revi kananmunien päälle tuoretta korianteria ja tarjoile ruoka sellaisenaan tai esimerkiksi vaalean leivän kera. 28
PLAN KUUNTELEE PLAN LUKEE PLAN KATSOO Sankaritytöt tulevat jälleen Francesca Cavallon ja Elena Favillin Iltasatuja kapinallisille tytöille oli yksi viime vuoden kansainvälisistä kirjasensaatioista. Sata yllätyksellistä tarinaa rohkeista, oman tiensä raivanneista tytöistä historian varrelta saivat miettimään, keiden tarina vielä pitäisi kertoa. Onneksi kirja on saanut jatkoosan, jossa on sata hurmaavaa tositarinaa ja taidekuvitusta lisää. Mukana ovat esimerkiksi Harry Potterin luoja J. K. Rowling, liikenainen Oprah Winfrey, kirjailija ja aktivisti Chimamanda Ngozi Adichie ja muusikot Beyoncé ja Madonna. Historian merkkinaisista esiin nousevat muun muassa kuningattaret Kristiina ja Nefertiti. Aikuislukijakin oppii joka tarinasta kiinnostavia yksityiskohtia, esimerkiksi että Mongoliassa tytöt eivät ole päässeet kotkametsästäjiksi ennen 2000-lukua ja että Saksan liittokansleri Angela Merkel torjui pestin Itä-Saksan salaisen poliisin vakoojana. Osa elämäntarinoista loppuu järkyttävästi, mutta ainakin hieman valikoiden luettuna kirja sopii inspiroimaan koko perhettä – niin tyttöjä kuin poikia. Iida Riekko Francesca Cavallo ja Elena Favilli: Iltasatuja kapinallisille tytöille 2. S&S 2018. Flamencon ja intialaisen ragan sielut lämmittävät syysiltoja Indialucia on kuuluisan flamencokitaristin Miguel Czachowskin perustama kansainvälinen projekti, joka yhdistelee nerokkaasti perinteistä intialaista musiikkia ja andalucialaista flamencoa. Puolassa syntynyt Czachowski kasvoi flamencoa rakastavassa perheessä. 1990-luvun lopulla hän kiinnostui intialaisesta musiikista ja opetteli Avaneendra Sheolikarin opissa perinteisen pohjois intia laisen kieli soittimen sitarin soittoa. Myöhemmin hän palasi takaisin juurilleen romanialaisen musiikin pariin ja nauhoitti ensimmäisen flamencoa ja intialaista musiikkia fuusioivan levyn India lucia vuonna 2005. Toinen levy Acatao ilmestyi vuonna 2016. Perinteisen flamencon ja intialaisen musiikin lisäksi levyjen antia rikastuttavat jazz-pianon yllätyksellisyys, basson rytmikkyys ja huilun virtaavat soinnut. Levyt ovat nerokkaita yllätyksiä täynnä ja tempaavat kuuntelijan syälle rytmikkääseen ilotulitukseen. Indialucia on täydellinen valinta, kun kaipaat lämpöä pimeneviin syysiltoihin. Netta Vahteri Kuuntele Indialuciaa: indialucia.com Vihervaaran Anna moniarvoisuuden asialla Kanadalaisen L. M. Montgomeryn tyttökirjat itsepäisestä ja sydämellisestä orpotytöstä Annasta ovat hurmanneet lukijoita yli sata vuotta. Kirjasarjasta on tehty lukuisia näyttämöja TV-tulkintoja, joista tuoreimman on tuottanut Netflix. Sarja pohjautuu romaaniin Annan nuoruusvuodet, mutta se ottaa vapauksia lisätä tarinaan nykyaikaisia mausteita. Braking Bad -sarjan käsikirjoittaja Moira Walley-Becket on tuonut mukaan Annan rankkoja kokemuksia väkivallasta ja kaltoinkohtelusta sekä kuukautisiin ja seksuaalisuuteen liittyviä kokemuksia, jotka olivat tabuja kirjan ilmestyessä. Erityisesti toisella tuotantokaudella oikeudenmukainen Anna päätyy tutustumaan syrjintää kohtaavien vähemmistöryhmien elämään, kun yksi Annan ystävistä tunnistaa homoseksuaalisuutensa ja Annan ihastus Gilbert tuo meriltä tummaihoisen karibialaisen toverinsa. Ortodoksisimpia Montgomery-faneja sarjan käänteet voivat kummastuttaa, mutta Anna, a lopussa on viihdyttävää ja raikasta katsottavaa niin nuorille kuin aikuisillekin. Iida Riekko Anna, a lopussa. Molemmat tuotantokaudet Netflixissä. 29
Ku va : Th in kS to ck junior-plan TERVETULOA ZIMBABWEEN JUNIOR-PLANIN MATKASSA! Zimbabwe on eteläisessä Afrikassa sijaitseva valtio, jossa asuu lähes 17 miljoonaa ihmistä. Maa on enimmäkseen ruohoista savannia, mutta sieltä löytyy myös vuoria, metsiä ja jokia. Zimbabwessa on vain kaksi vuodenaikaa, marraskuusta maaliskuuhun kestävä sadekausi ja huhtikuusta lokakuuhun kestävä kuiva kausi. Viime vuosina Zimbabwe on kärsinyt vähäisen sateen aiheuttamasta kuivuudesta. Zimbabwen ja Sambian rajalla sijaitsee yksi maailman suurimmista vesiputouksista, Mosi-oa-Tunya eli Victorian putoukset. Vesiputous on lähes kaksi kilometriä leveä ja yli sata metriä korkea. Putouksen läpi kulkeva valtava vesimassa synnyttää voimakkaan jylyn, jonka voi kuulla jopa 40 kilometrin päässä putouksista. Putouksen nimi tarkoittaakin suomeksi käännettynä ”savua, joka jylisee”. Zimbabwe on kärsinyt viime vuosina vakavista talousvaikeuksista. Maan oma rahayksikkö, Zimbabwen dollari, menetti suuren osan arvostaan. Kun Zimbabwen dollarin arvo oli matalimmillaan, painettiin maassa jopa 100 biljoonan dollarin seteleitä. Tällä hetkellä Zimbabwen dollari ei ole käytössä lainkaan, vaan käytössä on virallisesti kahdeksan muun maan valuuttaa. Olen kudu, yksi Zimbabwessa elävistä antiloopeista. Minut tunnistaa upeista, kierteisistä sarvistani, jotka voivat kasvaa jopa yli metrin mittaisiksi. Karvani on kauniin ruskea, ja sitä koristavat kapeat, valkoiset pystyviivat. Komeaa ulkomuotoani voi ihailla esimerkiksi Zimbabwen valtion vaakunassa, jota koristaa kaksi takajaloillaan seisovaa kudua. Olen kasvissyöjä. Lempiruokaani ovat ruoho sekä erilaiset lehdet ja juuret. Elän mieluiten alueilla, joilla on pensaikkoja, kukkuloita ja joenuomia, sillä liikun ketterästi monenlaisessa maastossa. Kuumina päivinä viihdyn parhaiten puiden varjossa. Pelkään leijonia, leopardeja ja hyeenoja, koska ne saalistavat meitä kuduja ruoaksi. Vältän avoimia peltoaukeita juuri saalistajien vuoksi, sillä mahdollisuuteni päästä niiltä pakoon ovat paremmat vaikeakulkuisessa maastossa. Metsät ovat meille kuduille hyvin tärkeitä. Koska metsiä kaadetaan koko ajan enemmän ja enemmän, on meillä aina vain vähemmän elintilaa. Olen kudu, yksi Zimbabwessa elävistä antiloopeista. Minut tunnistaa upeista, kierteisistä sarvistani, jotka voivat kasvaa jopa yli metrin mittaisiksi. Karvani on kauniin ruskea, ja sitä koristavat kapeat, valkoiset pystyviivat. Komeaa ulkomuotoani voi ihailla esimerkiksi Zimbabwen valtion vaakunassa, jota koristaa kaksi takajaloillaan seisovaa kudua. Olen kasvissyöjä. Lempiruokaani ovat ruoho sekä erilaiset lehdet ja juuret. Elän mieluiten alueilla, joilla on pensaikkoja, kukkuloita ja joenuomia, sillä liikun ketterästi monenlaisessa maastossa. Kuumina päivinä viihdyn parhaiten puiden varjossa. Pelkään leijonia, leopardeja ja hyeenoja, koska ne saalistavat meitä kuduja ruoaksi. Vältän avoimia peltoaukeita juuri saalistajien vuoksi, sillä mahdollisuuteni päästä niiltä pakoon ovat paremmat vaikeakulkuisessa maastossa. Metsät ovat meille kuduille hyvin tärkeitä. Koska metsiä kaadetaan koko ajan enemmän ja enemmän, on meillä aina vain vähemmän elintilaa. Mhoro! 30
Eudel käy koulua Planin tuella Zimbabwen maaseudulla asuva Eudel, 8, tykkää käydä koulua ja leikkiä kavereidensa kanssa. Aina Eudel ei ole voinut nauttia näistä asioista. Aiemmin toimeentulostaan kamppailevalla perheellä ei ollut varaa ruokaan tai lasten koulunkäyntiin. Planin avulla Eudelin perhe on voinut irtautua köyhyyden kierteestä. Eudel on yksi Planin yli 40 000 kummilapsesta Zimbabwessa. Kummien tuen ansiosta Eudel ja muut kummilapset pääsevät kouluun ja voivat juoda puhdasta vettä sekä syödä Etsi savannin elämet Zimbabwen luonnonpuistoissa voi törmätä monenlaisiin villieläimiin. Löydätkö ristikosta seitsemän tuttua savannin asukkia? ravinnepitoista ruokaa. Siksi he voivat keskittyä koulunkäyntiin ja leikkimiseen. Eudelin äiti on yksinhuoltaja. Planin tuella hän on perustanut yrityksen, joka valmistaa ja myy maapähkinävoita sekä kasvattaa maissia. Yritys on menestynyt hyvin ja auttanut Eudelin äitiä elättämään perheensä sekä työllistämään muita yhteisön jäseniä. E P U H V E L I I D R A P O E L E I J O N A K U N O I V R A S H V I R I K T T I A F E L S E P R A V H A A I K Ö S N K I J I Ä R K O U V M M T Y Z R U H J P A R L E I K I L V Ä S A P M K I R I O O U M I I P K K N H K E E P L O H J O A A I E E K H A Ku va : PL A N IN TE RN AT IO N A L Kät kös sä ole vat sav ann in elä im et: puh vel i, see pra , leo par di, sar vik uon o, kira hvi , lei jon a ja ele fan tti 31