plan 3/2022 Ruanda Loppu liian varhaisille raskauksille Etelä-Sudan Plan tuo apua nälkäkriisin keskelle Moldova Koulu luo turvaa Ukrainasta paenneille lapsille Tyttöjen päivä 10 Vuotta
Tyttöjen päivä täyttää 10 vuotta – tule mukaan juhlimaan Kansainvälistä tyttöjen päivää vietetään jälleen 11.10. Planin kampanja vuoden tärkeimpänä päivänä juhlistamme yhdessä tyttöjen moninaisuutta ja mahdollisuuksia sekä vastustamme tyttöihin kohdistuvaa syrjintää. Tyttöjen päivä nousi YK:n kalenteriin Planin aloitteesta. Sitä vietettiin ensim mäistä kertaa vuonna 2012, joten tänä vuonna juhlimme jo 10-vuotiasta tyttöjen päivää. Sen kunniaksi järjestämme innostavia tapahtumia ympäri Suomea ja tuomme kanaviimme monipuolisia sisältöjä tyttöjen asemasta ja oikeuksista. Tänä vuonna nostamme tyttöjen päivän ympärillä esiin erityisesti tyttöjen asemaa taloudessa. Tyttöjen koulutusta ei usein nähdä sijoituksen arvoisena, vaikka se on tehokkaimpia keinoja parantaa yhteisöjen ja yhteiskuntien oloja. Tyttöjen ja naisten tekemä työ jää monesti näkymättömäksi ja palkattomaksi arvostuksen puutteen vuoksi. Myös historiallisen laaja nälkäja talouskriisi koettelee erityisen ankarasti heikoimmassa asemassa olevia tyttöjä. Haluamme maailman, jossa jokainen pystyy toteuttamaan mahdollisuuksiaan sukupuolesta riippumatta. Kaikki hyötyvät, kun tyttöjen kyvyt ja osaaminen saadaan käyttöön ja kun he tuovat tulonsa osaksi yhteis kunnan talousjärjestelmää. Tämä vaatii sijoittamista tyttöjen koulutukseen, työmahdollisuuksiin ja taloustaitoihin. Seuraa somekanaviamme ja tule mukaan juhlimaan ja vaikuttamaan tasa-arvoisemman maailman puolesta! PEFC/02-31-170 4041 0089 Plan 3/22?syyskuu 2022 Julkaisija Plan International Suomi ISSN 1456-6680 Kannen kuva: Plan International Vastaava päätoimittaja: Ossi Heinänen Päätoimittaja: Anna Könönen Toimituspäällikkö: Iida Riekko Taitto: Tuija Sorsa Paino: Lehtisepät Oy, Lahti. Painosmäärä: 29 950 kpl. Seuraava numero ilmestyy marraskuussa 2022. Plan International Suomi Teollisuuskatu 13, 00510 Helsinki Vaihde (09) 6869 800, faksi (09) 6869 8080 www.plan.fi, etunimi.sukunimi@plan.fi Hallitus: Paula Salovaara (pj.), Mika Aaltola, Fatim Diarra, Virpi Haaramo, Aino Halinen, Gunvor Kronman, Nasima Razmyar, Eeva Salmenpohja, Tommi Tervanen ja lastenhallituksen edustaja Martta Pyykönen. Lahjoittajapalvelu: ma–to klo 11–13 Osoitteenmuutokset: info@plan.fi tai puhelimitse lahjoittajapalveluumme 09 6869 8030. Keräyslupa: RA/2020/313 (Suomi Ahvenanmaata lukuun ottamatta) Osoitelähde: Plan International Suomen asiakasja sidosryhmärekisteri. Aikakausmedia ry:n jäsen ajankohtaista Äänestä ja osallistu kilpailuun Mikä on lehden kiinnostavin artikkeli? Voit samalla kertoa, mistä aiheesta haluaisit lukea, tai antaa palautetta toimitukselle. Vastanneiden kesken arvomme tällä kertaa Planin historiaa henkivän korupaketin, johon kuuluu käsin maalattu intialainen Because I am a Girl -rannekoru sekä hopeinen, lapsiavioliittoja vastustava sormus Against Forced Love -tekstillä. Lähetä vastauksesi sähköpostitse osoitteeseen toimitus@plan.fi. Kerrothan myös osoitteesi. Lukijat valitsivat numeron 2/22 kiinnostavimmaksi jutuksi kuvareportaasin Planin työstä ukrainalaisten pakolaisten hyväksi. Lukijapalkinnon voitti Tanja Saariaho Helsingistä. Kiireellisissä kysymyksissä ja kummiasioissa saat parhaiten vastauksen lahjoittajapalvelustamme osoitteesta info@plan.fi. Onnea ja kiitos vastaajille! Tyttöjen päivä 10 Vuotta HYVÄÄ TYTTÖJENPÄIVÄÄ! 11.10.! 2
Anna Könönen viestintäjohtaja pääkirjoitus 4 Ruandalaiset haluavat teiniraskaudet historiaan 10 Uutisia maailmalta 12 Uutisia Suomesta 14 Kuivuus vei ruoan Maryn lapsilta 18 Koulu tuo turvaa pakolaislapsille 21 Sodissa raiskattujen on saatava oikeutta ja tukea 24 Aktivistit ja vapaaehtoiset 25 Yritysuutiset 26 Kummit ja tyttösponsorit 28 Plan-palat 30 Junior-Plan SISÄLLYS 4 14 18 Entinen tuomari Jamila* jäähdyttää lusikallaan teetä ja kertaa Jugoslavian hajoamissodan aikaisia tapahtumia, jotka hän mieluiten unohtaisi. Istumme pöydän ääressä kodissa, jossa hän on turvassa, mutta joka ei tunnu hänestä kodilta. Koti, jonka hän rakensi miehensä kanssa synnyin kaupunkiinsa, on menetetty iäksi. Jamila on joutunut luopumaan paljosta ja kokemaan sellaista, mitä kenenkään ei pitäisi joutua kokemaan. Hänestä huokuu yhtä aikaa pohjaton suru ja aivan erityinen vahvuus. Mietin, mitä sellainen yhdistelmä vaatii. Sodan sytyttyä hän oli yksi sen ensimmäisistä uhreista. Tai ei oikeastaan sodan vaan sotilaiden. Eikä vain sotilaiden vaan myös sodan johdon. Jamila oli korkeasti koulutettu nainen, jolla oli päätösvaltaa. Siksi hänet haettiin ja pidätettiin ensimmäisten joukossa. Sotilaat joukkoraiskasivat hänet kerta toisensa jälkeen, ja hän sai asemansa vuoksi “erityiskohtelua”, joka on liian väkivaltaista ja raakaa tähän tarkemmin kuvailtavaksi. Hän kärsii loppuelämänsä vakavista fyysisistä ja henkisistä vammoista, mutta hän kertoo olevansa kiitollinen kahdesta asiasta. Ensiksi siitä, että hän ja hänen miehensä ovat elossa. Toiseksi siitä, että hänellä on puoliso, joka hyväksyy hänet Oikeutta sotarikosten uhreille – myös sodissa raiskatuille tytöille ja naisille kaiken tapahtuneen jälkeen ja jolle hän voi uskoutua kokemastaan. Hän tietää, että läheskään kaikki naiset eivät ole näin onnekkaita. Tapaamisestamme on lähes parikymmentä vuotta, mutta muistan sen aina, kun samankaltaisia järkyttäviä uutisia kantautuu eri sodista, parhaillaan Ukrainasta. Nyt raiskaukset tunnustetaan kansain välisessä oikeudessa sodankäynnin välineeksi. Seksuaalinen väkivalta sodissa ei ole vain ahdistuneiden sotilaiden yksittäisiä väkivallan tekoja vaan strategista, ylhäältä johdettua ja suunnitelmallista sodankäyntiä. Humanitaarisen työn ohjelmapäällikkömme Merja Färm avaa tematiikkaa tärkeässä artikkelissaan (s. 21–23). Raiskaukset murskaavat naiset, perheet ja yhteisöt. Systemaattisella seksuaalisella väkivallalla tavoitellaan pysyvää tuhoa. Vammat kehoissa ja mielissä kantavat kauas, yli sukupolvien, ja häpeä määrittää tulevaisuuden. Sodan uhrien, myös tyttöjen ja naisten, on saatava tukea ja oikeutta. Kysyin Jamilalta, mikä auttaisi häntä toipumaan. Miehensä tuen lisäksi hän nimesi oikeuden toteutumisen: että syylliset saisivat rangaistuksen ja että rikokset tunnustettaisiin tapahtuneeksi. En tiedä, saiko Jamila lopulta oikeutta. Suurin osa sodissa raiskatuista tytöistä ja naisista ei edelleenkään saa. Vaikka monet uutiset ovat tällä hetkellä synkkiä, muistetaan myös juhlia yhteisiä saavutuksiamme. Niitä on paljon. Esimerkiksi se, että kansainvälinen tyttöjen päivä täyttää jo kymmenen vuotta ja että vuosikymmenessä olemme saaneet tyttöjen ja naisten asemassa aikaan merkittäviä parannuksia. Lämmin kiitos teille kaikille tuestanne! Ponnistellaan yhdessä seuraavatkin vuodet ihmisoikeuksien ja tasa-arvon puolesta. * Nimi on muutettu yksityisyyden suojaamiseksi. 3
Teksti: JENNI PETÄJÄ Kuvat: FREDRIK LERNERYD 4 Ruanda on maailmankuulu parlamentin naisenemmistöstä, mutta ruohonjuuritasolla tytöt ja naiset kohtaavat edelleen syrjintää ja haasteita. Esimerkiksi liian varhaiset raskaudet ovat maassa yleisiä. Miehet ja pojat ovat osa ongelmaa – ja sen ratkaisua. Ruandalaiset haluavat teiniraskaudet historiaan T iet ovat punaisia ja pölyisiä Bugeseran piirikunnassa Itä-Ruandassa. Täällä sijaitsee 18-vuotiaan Irakoze Belizen koti, jossa tyttö asuu yhdessä vanhempiensa sekä kahdeksan sisaruksensa kanssa. Laatikkomaisen talon ulkopuolella on yksinäinen puu, josta kuuluu kova meteli: keltaiset kutoja lintukoiraat ovat täydessä työssä rakentaes saan pyöreitä pesiä. Niiden siritys peittää muut äänet alleen. Myös Irakozen päivät ovat kuluneet jo muutaman vuoden ajan kotitöissä. Koulu jäi kesken, kun tyttö tuli raskaaksi 15-vuotiaana. ”Kun herään, teen kotitöitä ja siivoan. Sitten menen pellolle. Tällä hetkellä viljelen maissia ja papuja. Autan myös äitiä hänen askareissaan”, Irakoze kuvailee arkeaan. Irakoze kertoo olleensa erittäin surullinen raskaudestaan, koska oli niin nuori. Hän suri myös sitä, että hänen lempiaineensa englannin kielen opinnot jäivät tauolle, ehkä lopullisesti.
Kansanmurhan jälkeiseen jälleenrakennukseen tarvittiin kaikki, myös naiset. Irakoze haaveilee oman kampaamon avaamisesta. Hän on oppinut Planin koulutuksissa työelämätaitoja. 5 KUMMIT TUKEVAT TÄTÄ TYÖTÄ
Patriarkaatti ja köyhyys tyttöjen oikeuksien tiellä Plan International Ruandan gender-neuvonantaja Celine Babona kertoo, että seksuaalinen ja sukupuoleen perustuva väkivalta, erityisesti lasten hyväksikäyttö ja teiniraskaudet, ovat edelleen Ruandassa merkittäviä haasteita. Maailmanpankin vuoden 2020 tutkimusdatan mukaan useampi kuin joka kahdeskymmenes ruandalainen tyttö (6,4 %) oli tullut raskaaksi 15–19-vuotiaana. Koronapandemian aikaan ongelmien on arvioitu syventyneen entisestään. Esimerkiksi Ruandan tutkintaviraston mukaan lasten hyväksikäyttötapaukset lisääntyivät vuonna 2020 lähes 28 prosenttia viiden kuukauden aikana. Lähes kaikki uhreista olivat tyttölapsia. ”Ruandan yhteiskunta on vielä patriarkaalinen. Se antaa enemmän etuoikeuksia pojille ja miehille kuin tytöille ja naisille”, Celine sanoo. Vaikka Ruandan laki kieltää jo avioliitot alaikäisten tyttöjen kanssa, ei seksiä alaikäisen kanssa välttämättä katsota vieläkään pahalla, Celine Babona arvioi. Yksi merkittävimmistä syistä teini-ikäisten raskauksiin on köyhyys monine vaikutuksineen. Nuori äiti Irakoze antaa tästä esimerkin. Hän kertoo tuntevansa tyttöjä, jotka ovat välttämättömyystarvikkeiden puutteessa harrastaneet seksiä ja tulleet raskaaksi. ”Jos tytöllä ei ole varaa esimerkiksi kuukautissuojiin, miehet ja pojat voivat sanoa, että he ostavat niitä tytölle, mutta tarvitsevat palkaksi seksiä.” Haastattelun aikana Irakozen pieni poika Bruno haluaa huomiota äidiltään. Irakoze nostelee tottuneesti lasta ja jatkaa keskustelua. Irakoze kertoo, että pojan isä istuu nykyään vankilassa. Syynä on, että mies käytti kahta alaikäistä tyttöä hyväkseen. Teoilla on siis seuraukset. Vaikuttaa siltä, että vaikka tyttöjen mahdollisuuksia elää haluamaansa elämää rajoittaa vielä moni tekijä, Ruandan lait ja niiden toimeenpano pyrkivät kuitenkin edistämään sukupuolten välistä tasa-arvoa. Selitystä voi etsiä maan historiasta. Kansanmurha muutti naisten asemaa 28 vuotta sitten Ruandan maaperä oli vielä nykyistäkin punaisempi, verestä. Etniset väkivaltaisuudet puhkesivat vuonna 1994. Äärihutut tappoivat tehokkaasti sadassa päivässä noin 800 000 tutsia ja maltillista hutua. Ympäri maailmaa levisi kuvia teillä lojuvista ruumiista ja kaduista, jotka täyttyivät ihmisistä kantamassa omaisuuttaan päänsä päällä. Kun vuoden 1994 kansanmurha tutseja vastaan oli ohi, Ruanda oli tuhoutunut. Niin taloudellisesti, poliittisesti kuin sosiaalisesti. Jälleenrakennukseen tarvittiin kaikki, myös naiset. ”Jälleenrakennuksen ohjaava henki oli yhtenäisyys ja osallisuus. Jos naiset olisi jätetty syrjään, emme olisi pystyneet kehittämään maata kestävästi”, sanoo Mireille Batamuliza, Ruandan tasa-arvoja perheasioiden ministeriön kansliapäällikkö. Tyranniksikin kutsuttu presidentti Paul Kagame on johtanut maata käytännössä kansanmurhan päättymisen jälkeen. Hän on edistänyt tasa-arvoa kansallisella tasolla. Naiset eivät esimerkiksi tarvitse enää aviomiehen lupaa yrityksen perustamiseen. Perustuslakiin on kirjattu naisten osallistuminen poliittiseen päätöksentekoon: vähintään 30 prosenttia vaaleilla valituista edustajista tulee olla naisia. Jopa yli puolet tämänhetkisistä parlamentaarikoista Ruandassa on naisia – siis enemmän kuin Suomessa. Vaikka valtion johto on rikkonut lasikattoja tyttöjen ja naisten tieltä ylätasolla, hyvän politiikan ja lain toimeenpanossa on edelleen haasteita. Myös syvään juurtuneet sosiaaliset ja sukupuolinormit sekä köyhyys jarruttavat kehitystä. Planin gender-neuvontontajalla Celine Babonalla on pitkä lista kehitysehdotuksia. ”Jotta voimme muuttaa yhteiskuntaa ja parantaa tyttöjen ja naisten asemaa, meidän pitää keskittyä haastamaan erityisesti haitalliset sukupuolinormit muun muassa vahvistamalla tyttöjen ja nuorten naisten itsetuntoa. Meidän tulee myös sitouttaa miehet ja pojat, jotta he voivat omaksua väkivallattoman käyttäytymisen ja sukupuolten tasa-arvon”, hän luettelee tärkeimpiä toimenpiteitä. Miehet tasa-arvotyössä Poikien ja miesten muutosvoimaan uskoo myös Ngerukassa asuva Planin vapaaehtoinen Boris Kwizera, 30. Kaikki sai alkunsa, kun hän huomasi useiden nuorten tyttöjen tulevan raskaaksi kotiseudullaan. Erityisesti häntä kosketti, kun hänen sukulaistyttönsä tuli raskaaksi vain 16-vuotiaana. ”Koko suku pelkäsi näin nuoren tytön synnytyskomplikaatioita. Onneksi se sujui hyvin, vaikkakin kouluun paluu kaksi vuotta myöhemmin oli hyvin hankalaa”, Boris kertoo. Planin gender-neuvonantaja Celine Babona haluaa murtaa haitalliset sukupuolinormit, jotka pitävät yllä tyttöjen ja naisten syrjintää. Sa no m a / M e N ai se t 6
Köyhyys on usein syynä liian varhaisiin raskauksiin. Bruno-poika on 18-vuotiaalle Irakoze Belizelle tärkeintä maailmassa, vaikka tieto raskaudesta tuli aluksi nuorelle äidille järkytyksenä. 7
Avioliiton ulkopuolinen raskaus on vastoin perinteistä arvoja. Siksi lasta odottava teinityttö voi kohdata yhteisön paheksuntaa. ”Monet luokkakaverit kiusasivat häntä ja sanoivat esimerkiksi, että ’katso nyt, kaltaisesi lapsi saa lapsen’. Hän menetti pari vuotta koulutusta”, Boris kuvailee sukulaistyttönsä vaikeuksia ja puistelee välillä päätään. Nyt Boris toimii neljättä vuotta Planin vapaaehtoisena vähentääkseen lasten hyväksikäyttöä ja teiniraskauksia. Hän kehittää ja toteuttaa ruohonjuuritason hankkeita, jotka edistävät lasten ja nuorten oikeuksia. Käytännössä hän järjestää esimerkiksi nuorille ryhmäkeskusteluita, joissa seksuaalisuudesta puhutaan sekä pidättäytymisen että lisään tymisterveyden näkökulmasta. Ehkäisyvälineet ovat lain mukaan tarjolla vasta 18-vuotiaille. Keskustelemalla kohti asennemuutosta Yksi Boriksen ja hänen vapaaehtoiskumppaneidensa menestyneimpiä ponnistuksia oli useiden koulun keskeyttäneiden tyttöjen saaminen takaisin kouluun. Vapaaehtoiset tunnistivat, että koulutuksen katkeamisen taustalla on useimmiten köyhyys. Kouluruoka sekä välttämättömyystarvikkeet voisivat motivoida nuoria äitejä palaamaan opintielle. ”Planin avulla tarjosimme puurojauhoa viiteen kouluun ja perustimme niihin turvahuoneen, jossa tytöt saivat kuukautis suojia sekä turvallisen paikan vaihtaa niitä”, Boris kertoo. Isoin haaste on Boriksen mielestä asenteiden muuttaminen, jotta miehet ja pojat ottaisivat vastuun käytöksestään ja ajattelisivat uudesta näkökulmasta esimerkiksi seksiä nuorten tyttöjen kanssa. Asennemuutostyössään Boris kokee suurinta vastustusta. ”Jos tyttö tulee nuorena raskaaksi, se on hänen oma vikansa”, Boris kertoo joidenkin poikien ja miesten kommentoivan. Hän uskoo, että dialogi poikien kanssa johtaa lopulta muutokseen. Boris keskustelee siitä, miten lapsen saaminen vaikuttaa myös poikien ja miesten elämään. Hän muistuttaa myös, että jos tyttö on alaikäinen ja mies aikuinen, miestä voidaan rankaista jopa vankilatuomiolla. Boris Kwizera havahtui sukupuolten epätasa-arvoon, kun hänen sukulaistyttönsä tuli nuorena raskaaksi. Nyt Boris on aktivisti, joka muuttaa ihmisten asenteita ja tukee teiniäitejä pääsemään takaisin kouluun. Beata Musangwakeye on huomannut, että naisten liikkumatila yhteiskunnassa on laajentunut hänen elinaikanaan. Beatan elämää rajoittaa sama haaste kuin suurella osaa Ruandan tytöistä ja naisista: köyhyys. 8
Haitallisten sukupuolinormien muuttaminen on vaikeaa mutta välttämätöntä. Plan edistää Ruandassa lasten oikeuksia Plan International on työskennellyt Itä-Afrikassa sijaitsevassa Ruandassa vuodesta 2007. Tavoitteemme on muuttaa sosiaalisia ja sukupuolinormeja sekä yhteiskunnan rakenteita, jotka estävät lasten oikeuksia toteutumasta. Teemme työtä Bugeseran, Nyarugurun ja Gatisbon alueilla sekä kuudella pakolaisleirillä. Ruandassa elää arviolta 150 000 pakolaista, joista useimmat ovat paenneet naapurimaiden konflikteja. Tuemme Ruandassa erityisesti lasten varhais lapsuuden kehitystä ja yhteisöjen kestävyyttä kriisien varalta, kitkemme liian varhaisia raskauksia ja parannamme lasten suojelua sekä seksuaalija lisääntymisterveyspalveluita. Naisten liikkumatila laajenee Planin tukemassa yhteisössä asuva Beata Musangwakeye, 60, on huomannut elinaikanaan merkittävän muutoksen Ruandan naisten asemassa. ”Aviomiehet saattavat olla väkivaltaisia ja hakata naisiaan. Mutta tähän asiaan on tullut iso muutos: nykyään naiset pystyvät puhumaan ja raportoimaan siitä ja saamaan oikeutta.” Beatan mielestä tämä on yksi kansanmurhaa seuranneen jälleenrakennuksen seurauksista. Ihmiset ovat hänen mukaansa rakentaneet uudelleen elämänsä ja valtio on yhdistänyt ihmisiä, jotka asuvat nyt rinnakkain riippumatta siitä, millä puolella he olivat kansanmurhan aikaan. Beata asuu itse maaseudulla poikansa kanssa, muut seitsemän lasta elävät jo muualla. Hän viljelee papuja ja kassavaa vuokratontilla ja myy tuotteet, joita perhe ei tarvitse ravinnokseen. Köyhyys on yksi Beatankin suurimmista haasteista. Maan vuokra maksaa niin paljon, ettei Beatalla ole varaa esimerkiksi mennä sairaalaan tutkituttamaan ja hoitamaan vatsavaivojaan, jotka kiusaavat häntä. Beata on liittynyt Planin säästöja lainaryhmään pärjätäkseen tulevaisuudessa paremmin. Hän unelmoi kunnollisesta talosta ja paremmasta terveydestä. ”Hyvä ruandalainen nainen rakastaa maataan ja perhettään, tekee kotityöt ja työskentelee ansaitakseen rahaa”, Beata sanoo. Unelmia kohti Vaikka Irakoze on kohdannut paljon vaikeuksia eivätkä edes hänen perustarpeensa täyty, hän kertoo silmää räpäyttämättä, että lapsi on iloisin asia hänen elämässään. ”Toivon, että hän pääsee opiskelemaan ja menestyy hyvin.” Plan on auttanut Irakozea taloudellisesti ja opettanut hänelle ammattitaitoja, esimerkiksi ompelemista. Uudet taidot voivat tuoda lisätuloja. Irakozen ammatillinen haave on oma kampaamo. Eniten hän pitää rastojen tekemisestä. Hän toivoo saavansa Planilta tukea kampaamon perustamiseen. Isoin tuki Irakozen elämässä on oma äiti. Näyttää siltä, että Irakoze haluaa tarjota saman turvan myös lapselleen Brunolle. 9
uutisia maailmalta P lanin raportti World Hunger and its Impact on Girls osoittaa, että käynnissä olevan historiallisen laajan nälkäkriisin vaikutukset tyttöjen hyvinvointiin ja koulutukseen ovat maailmanlaajuisella tasolla hälyttäviä. YK:n arvion mukaan 70 prosenttia ruokapulasta kärsivistä ihmisistä on tyttöjä ja naisia. Ruokapulan vaikutukset osuvat usein ensimmäiseksi ja kovimmin tyttöihin. Tytöt joutuvat keskeyttämään koulunkäynnin poikia todennäköisemmin, kun perheiden tilanne heikentyy. Kriisit lisäävät tyttöjen riskiä joutua lapsija pakkoavioliittoon sekä väkivallan kohteeksi. Tuore raportti koostaa tuloksia tutkimussarjasta Real Choices, Real Lives, joka on seurannut tyttöjen elämää heidän syntymästään alkaen yhdeksässä maassa. Tutkimukset käynnistyivät vuonna 2006, ja tuorein tutkimus tehtiin vuosina 2021–22. Tänä vuonna tytöt täyttävät 16 vuotta. Real Choices, Real Lives keskittyy tyttöjen elämään Beninissä, Brasiliassa, Dominikaanisessa tasavallassa, El Salvadorissa, Filippiineillä, Kambodžassa, Togossa, Ugandassa ja Nälkäkriisi uhkaa lasten koulutusta Vietnamissa. Vaikka nämä valtiot eivät kuulu käynnissä olevan nälkäkriisin ankarimmin koettelemiin maihin, Planin tutkimusdata osoittaa kriisin koettelevan tyttöjen hyvinvointia myös keskitulon maissa. “Nälkäkriisi vaikuttaa tyttöihin ympäri maailmaa. Haastatteluissa perheet kertoivat, että ovat joutuneet tinkimään ruoasta maksaakseen terveydenhoidostaan ja priorisoimaan ruoan ostamisen tyttöjen koulumaksujen yli”, kertoo tutkimussarjan johtava tutkija Jenny Rivett. Ilmastonmuutoksen vaikutus nälkäriisiin näkyy tutkimuksessa selvästi. Beniniläiset, togolaiset ja ugandalaiset perheet kertoivat, että kuumuus ja kuivuus ovat pilanneet satoja. Filippiiniläiset ja kambodžalaiset haastateltavat taas kuvasivat tulvien tuhonneen satoja. Ukrainan sodan ja koronaviruspandemian ankarat talousvaikutukset ovat syventäneet ruokakriisiä. Plan vetoaa kansainväliseen yhteisöön, jotta hallitukset ja lahjoittajat vastaisivat nälkäkriisiin. Rahoitusta tarvitaan välittömästi. Mikäli kriisiin ei kyetä puuttumaan ajoissa, tuloksena on todennäköisesti mittava nälänhätä sekä maanviljelyelinkeinojen laaja romahdus. Tutkimuksen valossa varoja on kohdennettava tyttöjen koulu ruokaohjelmiin, koulutukseen sekä mielenterveyspalveluihin. 10
Ugandan koulut avautuivat maailman pisimmän koronasulun jälkeen U gandan koululaiset ovat jälleen luokissaan lähes kahden vuoden koronatauon jälkeen. Uganda piti koulut suljettuina tartuntariskin vuoksi pidempään kuin yksikään muu valtio. ”Viihdyn todella hyvin koulussa. Opiskelen ahkerasti, sillä haluan kotimaani Etelä-Sudanin pääministeriksi. Toivon vain, ettei kouluja enää suljettaisi. Jäimme paljosta paitsi koulujen sulkemisen aikana. Nyt yritämme saada kiinni asioita tunneilla ja käymme tukiopetuksessa”, sanoo pakolaistyttö Jane, 18, joka on päässyt jatkamaan koulunkäyntiään pohjoisessa Ugandassa. “Oppilaani ovat todella innoissaan. Ja niin olen itsekin, sillä jos syntyy opettajaksi, on koko loppuelämänsä opettaja”, sanoo opettaja Matthew Amanzuru. Hän on huomannut, että monet oppilaat ovat kadottaneet itseluottamuksensa, motivaationsa ja keskittymiskykynsä koulunkäyntiin. “Koululaiset ovat opiskeluissaan jäljessä kaksi vuotta tai jopa enemmän. Meidän täytyisi saada kiinni nuo menetetyt vuodet, mikä on vaikeaa.” Pitkällä koulujen sulkemisella on ollut suuri vaikutus etenkin ugandalaisten tyttöjen koulunkäyntiin. ”Kun koulut on avattu uudestaan, monet tytöt eivät ole enää päässeet palaamaan kouluun, koska ovat raskaana tai jo synnyttäneet”, Plan International Ugandan projektijohtaja Milly Asio sanoo. ”Monia tyttöjä on käytetty tänä aikana seksuaalisesti hyväksi, mikä on aiheuttanut paljon teiniraskauksia. Lisäksi tyttöjen vastuulle on jäänyt paljon kotitöitä, kuten ruoanlaittoa, vaatteiden pesua ja nuoremmista sisaruksista huolehtimista.” Plan kampanjoi nyt ympäri Ugandaa sen puolesta, että lapset – myös teinivanhemmat – palaisivat takaisin opintojen pariin. Plan on myös perustanut yhteisöihin oppimiskeskuksia, joissa koulupudokkaat voivat käydä kertaamassa ja jatkamassa opintojaan. Nälkäkriisi altistaa somalialaiset tytöt hyväksikäytölle J oka kolmas nälästä kärsivä tyttö Somaliassa on myös vaarassa joutua seksuaalisen hyväksikäytön ja väkivallan kohteeksi, selviää Planin kyselytutkimuksesta. Ukrainan sodan pahentama nälkäkriisi ja ankarin kuivuus yli 40 vuoteen uhkaavat tyttöjen ja naisten perusoikeuksien toteutumista. ”Tuore kyselymme osoittaa, että nälälle alttiilla alueilla asuvat tytöt ja naiset ovat kahden samanaikaisen kriisin loukussa: he ovat vaarassa kohdata paitsi nälkää myös sukupuoleen perustuvaa väkivaltaa ja hyväksikäyttöä”, sanoo Plan International Suomen pääsihteeri Ossi Heinänen. Kyselyyn osallistui tyttöjä, naisia ja miehiä kolmella nälästä kärsivällä alueella Somaliassa. Yli kolmasosa (34 %) kyselyyn vastanneista uskoo, että tytöt ja naiset ovat nyt alttiimpia raiskauksille, seksuaaliselle häirinnälle, perheväkivallalle, lapsija pakkoavioliitolle sekä naisten sukuelinten silpomiselle kuin ennen nälkäkriisiä. Lähes kolmasosa vastaajista (30 %) kertoi tuntevansa tyttöjä tai naisia, jotka ovat joutuneet seksuaalisen tai suku puoleen perustuvan väkivallan kohteeksi kuuden viime kuukauden aikana. Tytöt ja naiset raportoivat erilaisista väkivallan muodoista, jotka kansainvälisen oikeuden mukaan luokitellaan merkittäviksi ihmisoikeusloukkauksiksi. Tällä väkivallalla on tuhoisat vaikutukset tyttöjen ja naisten elämään ja terveyteen sekä lyhyellä että pitkällä aikavälillä. Nälkäkriisi vaikuttaa tyttöihin ja poikiin eri tavoin, ja jopa 70 prosenttia nälästä kärsivistä on tyttöjä ja naisia. Plan pelkää, että jo neljän perättäisen sadekauden epäonnistuminen itäisessä Afrikassa merkitsee pahenevaa nälkää ja turvattomuutta miljoonille tytöille ja naisille. ”Ellei humanitaarista apua tehosteta nopeasti, tuhannet lapset Somaliassa menettävät henkensä turhaan. Lisäksi lukemattomat muut joutuvat kohtaamaan muita vaaroja ja oikeusrikkomuksia, kuten raiskauksia, väkivaltaa ja varhaisia avioliittoja”, varoittaa Sadia Allin, Plan International Somalian ja Somalimaan maajohtaja. 11
T ytöt ympäri maailmaa valtaavat jälleen poliittisten, yhteiskunnallisten ja talouden johtajien paikkoja #GirlsTakeover-tempauksessa. Suomessa jo kuudetta kertaa järjestettävä #GirlsTakeover on osa kansainvälisen tyttöjen päivän (11.10.) juhlintaa. #GirlsTakeoverin teemana on tänä vuonna tyttöjen asema taloudessa, jota valtauksissa käsitellään eri näkö kulmista. Esillä ovat muun muassa tyttöjen asema ja tasa-arvo valtion taloudessa, pörssiyrityksissä, kaupunki suunnittelussa ja talousuutisoinnissa. Idun Söderlund, 15, ottaa päiväksi haltuunsa valtiovarainministeri Annika Saarikon paikan. Aliina Ruuttunen, 18, astuu Helsingin pormestarin Juhana Vartiaisen saappaisiin. Sofia Salmisesta, 18, tulee Talouselämän päätoimittaja Jussi Kärjen tilalle. “Haluan, että valtaukseni tuo lisää tietoutta ja keskustelua yhdenvertaisuudesta ja tyttöjen asemasta talousasioista päätettäessä. Toivon, että päivän aikana tapaamani ihmiset muistavat jatkossa ottaa entistä enemmän huomioon, miten heidän Tytöt ottavat vallan jo kuudetta kertaa #GirlsTakeoverissa päätöksensä vaikuttavat tyttöihin”, valtiovarainministeriksi nouseva Idun Söderlund sanoo. Myös yritykset ovat monipuolisesti edustettuina. Venla Taubert, 16, valtaa PwC:n toimitusjohtajan Mikko Niemisen paikan, Eedit Ojala, 15, Lähi-Tapiolan toimitusjohtajan Juha Koposen paikan ja Elli Haaramo, 18, Stora Enson toimitusjohtajan Annica Breskyn paikan. “Maaja metsätalous on tyypillisesti hyvin miesvaltainen ala. Siksi tyttöjen äänen esiin tuominen sen suurissa ja kansainvälisissä yrityksissä, kuten Stora Ensossa, on ensiarvoisen tärkeää. Stora Enso voi myös toimia suunnannäyttäjinä muille yrityksille”, Elli Haaramo pohtii. Yrityksissä nuoret valtaajat nostavat esiin myös työelämän ja finanssialan tasa-arvoisuuden ja monimuotoisuuden merkitystä talouteen. Vuosien varrella #GirlsTake overiin ovat osallistuneet muun muassa pääministerit tasavallan presidentti Sauli Niinistö sekä pääministerit Juha Sipilä ja Sanna Marin sekä monet maan suurimmista yrityksistä, kuten Kone, K-ryhmä ja Nordea. Jercel työskenteli Tapiolan Stockmannilla ja oppi erityisesti kielitaidon hyödyntämistä. uutisia suomesta 12 M inusta töissä on ollut kivaa. Olen ainakin ollut vanhusten apuna kuntosalilla, osallistunut virkistystoimintaan, lukenut heille ja auttanut ruokailussa. Olen tutustunut työkavereihin, ja kaikki ovat olleet tosi mukavia.” Näin kertoo Narges, joka sai Planin kautta kesätyöpaikan Tampereen kaupungin kotihoidossa. Plan tukee vähän aikaa Suomessa asuneita nuoria saamaan kesätöitä. Tänä vuonna järjestö yhteistyökumppaneineen työllisti 62 nuorta. Yhteensä kesätyön on saanut vuodesta 2014 alkaen yli 700 nuorta. Kesätyöhankkeilla Plan ehkäisee syrjäytymistä ja vahvistaa nuorten osallisuutta sekä voimaantumista. Tavoitteena on myös lisätä työelämän yhdenvertaisuutta ja monimuotoisuutta sekä vähentää ammattistereotypioita. Plan tekee yhteistyötä yritysten, Kymmenet nuoret saivat Planin kautta kesätyöpaikan
Planin lastenhallitus hakee uusia jäseniä Tampereen kaupungin kotihoidossa työskennellyt Narges kertoo oppineensa kesätyössä tulemaan toimeen erilaisten ihmisten kanssa. 13 Kymmenet nuoret saivat Planin kautta kesätyöpaikan P lanin lastenhallitus etsii mukaan toimintaansa vuosina 2006–2011 syntyneitä nuoria, jotka haluavat vaikuttaa lasten oikeuk sien ja tasa-arvon puolesta. Lastenhallitukseen kuuluu 20 iältään 11–18-vuotiasta nuorta eri puolilta Suomea. Ryhmä toimii valtakunnallisesti ja paikallistasolla lasten oikeuksien toteutumiseksi. Käytännössä lastenhallitus esimerkiksi järjestää tapahtumia, tapaa päättäjiä ja suunnittelee somekampanjoita sekä aamunavauksia. Osallistujat ovat antaneet myönteistä palautetta siitä, että lastenhallituksessa pääsee aidosti vaikutta maan ja saa unohtumattomia kokemuksia sekä uusia ystäviä. ”Kaikki ovat tervetulleita hakemaan mukaan, tarvitaan vain halua vaikuttaa. Toivomme hakijoita erilaisista taustoista, kuten eri ikäisiä, eri sukupuolia olevia, vammaisia ihmisiä sekä eri kieli-, yhdistysten ja kaupunkien kanssa. Työnantajayhteistyö on yritykselle helppo ja konkreettinen tapa toteuttaa yhteiskuntavastuuta. “On tärkeää, että olen täällä päässyt oppimaan, miten tehdään töitä asiakkaiden kanssa ja olen oppinut tulemaan toimeen erilaisten ihmisten kanssa”, Narges sanoo. Espoossa Tapiolan Stockmannilla työskennellyt Jercel kertoo puolestaan oppineensa erityisesti kielitaidon hyödyntämistä. “On hyvä olla töissä. Saan kokemuksia ja olen rohkeampi puhumaan suomea asiakkaille”, hän sanoo. Kesätyöjakso kestää kaksi viikkoa. Planin työntekijät valitsevat nuoret ja valmentavat heidät kesätyötä varten. Järjestö tarjoaa myös tarvittavan tuen työnantajalle ja toimii linkkinä työpaikan ja nuoren välillä. kulttuurija muihin väestö ryhmiin kuuluvia henkilöitä. Arvostamme Planilla monimuotoisuutta ja teemme töitä yhden vertaisuuden eteen”, lastenhallituksen työtä ohjaava Emmi Uutela kertoo. Nuori, näin haet mukaan: » Lähetä vapaamuotoinen hakemus 27.11. mennessä osoitteeseen lastenhallitus@plan.fi. » Voit tehdä kirjallisen hakemuksen tai käyttää luovuutta esimerkiksi tekemällä videon. » Kerro hakemuksessa, kuka olet, ikäsi, missä asut ja miksi olisit hyvä jäsen lastenhallitukseen. Voit kertoa myös harrastuksistasi ja mielenkiinnon kohteistasi. » Muista jättää puhelinnumerosi ja sähköpostiosoitteesi hakemuksen yhteydessä. Haluatko työllistää nuoria yritykseesi ensi kesänä? Ota yhteyttä: maria.wikberg@plan.fi
Kuivuus vei ruoan Maryn lapsilta Etelä-Sudania koettelee ennennäkemätön nälkäkriisi, joka osuu erityisesti tyttöihin ja naisiin. Miljoonat ihmiset ovat ruoka-avun varassa. Plan vastaa hätään. E teläsudanilainen Mary Awutcok, 33, ja hänen kuusi lastaan joutuvat jättämään usein aterian väliin. “Välillä olemme jopa kaksi päivää syömättä. Jos jotain ruokaa on saatavilla, annan sen lapsille”, Mary kertoo. Etelä-Sudania koettelee vakava nälkäkriisi, jonka vuoksi kaksi kolmasosaa väestöstä ei saa riittävästi ruokaa. Kuivuus, konfliktit ja elinkeinojen mureneminen kiihdyttävät pahinta kriisiä, jonka valtio on kokenut 11-vuotisen itsenäisyytensä aikana. Etelä-Sudan on yksi maailman köyhimmistä ja hauraimmista valtioista. Maryn kaltaiset vähävaraiset pienviljelijät tuntevat kriisin vaikutukset erityisen voimakkaasti. Mary asuu Cueibetin alueella keskisessä Etelä-Sudanissa, jossa kasvukaudelle välttämättömät sateet jäivät tulematta. Teksti: SUSAN MARTINEZ Kuvat: PETER CATON Mary Awutcok on ruokkinut viime kuukaudet lapsiaan pääsääntöisesti kurpitsanlehdillä. 14
planin hätäapurahasto Mary ei voi enää luottaa puutarhansa omavaraisuuteen. Planilta saadut jyvät tuovat helpotusta perheen kokemaan nälkään. 15 tukee tätä työtä
Planin työntekijä Mary Nyanagok jakaa hätäapuravintoa nälästä kärsiville perheille, myös Mary Awutcokin perheelle. 16
“Perheeni on todella kärsinyt, koska kuivuuden takia vihannekset eivät kasvaneet.” Sade alkoi lupaavasti toukokuussa, mutta vettä tuli vain päivän ajan. Sen jälkeen ei satanut pisaraakaan kahteen kuukauteen. Mary on ruokkinut lapsiaan jo viikkokausia pelkillä kurpitsan lehdillä, joita kuivasta maasta on noussut. “Viime vuonna söimme loppukesästä kolmesti päivässä, koska maapähkinät, kurpitsat ja muu sato kypsyivät heinäkuussa. Meillä oli riittävästi ruokaa. Mutta tänä vuonna syömme kerran päivässä, koska puutarha ei tuota mitään.” Tytöt ja naiset syövät viimeisinä Koska Mary ei voi enää luottaa omavaraisuuteensa, hän on alkanut myydä teetä saadakseen rahaa ruokaan. “Se on ainoa keinoni saada rahaa. Yritystoimintani on pientä mutta perheeni iso. Joinain päivinä asiakkaita ei ole yhtään. Jos joku lapsistani sairastuu, kaikki raha menee hänen hoitamiseensa eikä perheemme syö sinä päivänä.” Mary on huomannut, että hänen yhteisössään tytöt saavat syödäkseen vähemmän kuin pojat. Vaikka naiset ja tytöt vastaavat ruoanlaitosta, miehet ja pojat saavat perinteiden mukaan syödäkseen ensin. Planin asiantuntijat jakavat Maryn näkemyksen siitä, että tytöille ja naisille jää vähemmän ravintoa. Niukkoina aikoina ruokapula voi haitata vakavasti tyttöjen ja naisten terveyttä. Planin työntekijät ovat havainneet myös, että ruokapula on lisännyt sukupuolittunutta väkivaltaa. Taustalla voivat vaikuttaa kotien kiristynyt ilmapiiri ja se, että tyttöjen ja naisten on liikuttava yhä kauemmas kotoa saadakseen ruokaa pöytään. Ruoka-apu lievittää nälkää Viime viikkoina Cueibetissä on satanut hieman, mutta mikäli sateet eivät muutu runsaammiksi, seuraavakin sato voi epäonnistua. Mary on uskaltanut kylvää vain vähän siemeniä, koska pelkää menettävänsä siemenvarastonsa kuivuuden takia. Hänellä ei olisi varaa ostaa uusia. “Näemme nälkää kuivuuden takia. Olemme riippuvaisia ruoka-avusta, jota saamme Plan Internationalilta”, Mary sanoo. Etelä-Sudanin Plan on tehostanut kesän aikana humanitaarista työtään Cueibetissä ja muilla alueilla, joita ruokakriisi koettelee erityisen voimakkaasti. Yhdessä YK:n ruokaohjelman kanssa Plan jakaa perheille ruokaa nälän helpottamiseksi. Yksi apua saaneista on Mary, joka pystyi tarjoamaan lapsilleen monipuolisen aterian ensimmäistä kertaa kuukausiin. “Tänään sain viljaa, palkokasveja, suolaa ja öljyä. Niiden ansiosta pystyn säästämään hieman tienestejäni. Olen onnellinen Planilta saamastani ruoka-avusta, koska sen ansiosta tunnen, että joku tukee minua vaikeassa tilanteessa.” Etelä-Sudanin hätä on osa globaalia nälkäkriisiä Etelä-Sudanin väestöstä 62,7 prosenttia eli 7,7 miljoonaa ihmistä kärsii YK:n arvion mukaan akuutista ruokapulasta. Etelä-Sudanin sääolot ovat vaikeasti ennustettavia, ja ilmastonmuutos on voimistanut sään ääri-ilmiöitä. Jos seuraavakin sadekausi epäonnistuu, avun tarve maassa kasvaa entisestään. Maailmanlaajuisesti jo yli 800 miljoonalla ihmisellä on ongelmia ruoan saannissa. 45 miljoonaa ihmistä on nälkäkuoleman partaalla. Kriisiin taustalla ovat muun muassa maailmanlaajuinen talouskriisi, koronapandemia, Ukrainan sota sekä ilmastonmuutoksen vaikutukset. Plan työskentelee useissa nälkäkriisin pahimmin koettelemissa maissa, myös Etelä-Sudanissa. Jaamme perheille ruokaa, järjestämme kouluaterioita, tarjoamme käteisapua ja parannamme lastensuojelua. Lue lisää: plan.fi/nälkäkriisi “Tänään sain viljaa, palkokasveja, suolaa ja öljyä. Niiden ansiosta pystyn säästämään hieman tienestejäni. Olen onnellinen Planilta saamastani ruoka-avusta, koska sen ansiosta tunnen, että joku tukee minua vaikeassa tilanteessa.” NÄIN VOIT LAHJOITTAA PLANIN HÄTÄAPUKERÄYKSEEN: • Tekstaa NÄLKÄ numeroon 16155 (viestin hinta 20 €). • Lahjoita valitsemasi summa MobilePaylla numeroon 80500. • Tee lahjoitus verkossa osoitteessa plan.fi. 17
Koulu tuo turvaa pakolaislapsille Ukrainasta paenneet Vitaly, Sophia, Victoria ja Maria ovat jatkaneet koulunkäyntiään Moldovassa. Plan tukee pakolaislasten pääsyä kouluun, sillä se luo jatkuvuutta ja toivoa epävarmuuden keskellä. Teksti: KATHRYN IRWIN JA HEIDI KLEEMOLA Kuvat: TATIANA SULTANOVA Koulunkäynti auttaa Sophiaa (oik.) pitämään kiinni tulevaisuuden haaveistaan. 18
Plan auttaa ukrainal aisia lapsia ja perheitä Plan tukee Ukrainan sotaa paenneita lapsia ja heidän perheitään Puolassa, Moldovassa ja Romaniassa. Työskentelemme paikallisten viranomaisten ja kumppanijärjestöjemme kanssa, jotta pakolaislapset pääsevät jatkamaan koulunkäyntiään. Keskitymme avussamme erityisesti lastensuojeluun sekä lasten ja nuorten psykososiaaliseen tukeen. Olemme vahvistaneet lastensuojelua pakolaiskeskuksissa sekä perustaneet niihin turvallisia tiloja lapsille ja nuorille. Työskentelemme ukrainalaisten lasten auttamiseksi hätäapukeräykseemme osallistuneiden lahjoittajien tuella. Lämmin kiitos kaikille keräykseen osallistuneille! Tukea tarvitaan edelleen kipeästi. Lue lisää: plan.fi/ukraina K iovasta kotoisin oleva Vitaly, 12, muistaa viimeisen päivän ennen sotaa. Se oli 23. helmikuuta – viimeinen tavallinen päivä, jona Vitaly piteli tennismailaa kädessään. Ennen kuin ohjukset ja ilmaiskut alkoivat moukaroida Kiovaa, poika harrasti tennistä kolmesti viikossa. ”Tein tennistunnin jälkeen kotiläksyni ja kävin nukkumaan. Isäni herätti minut aamuviideltä ja kertoi, että sota oli syttynyt. Meidän täytyi lähteä isoäitini talolle maaseudulle, pois Kiovasta”, Vitaly muistelee viimeistä yötä omassa kodissaan. Perhe vietti kolme viikkoa lasten isoäidin luona maaseudulla, kunnes aikuiset totesivat, että oli liian vaarallista jäädä Ukrainaan. Niin Vitaly lähti vanhempiensa ja 13 kuukauden ikäisen veljensä Mishan kanssa kohti Moldovan rajaa. ”Matka oli vaikea. Teiden varsilla oli paljon armeijan varustusta ja koneita, ja tarkastuspisteitä oli joka puolella. Meiltä kysyttiin jatkuvasti henkilöllisyystodistuksia. Olin peloissani, koska en tiennyt, mitä on tapahtumassa.” Neljän tunnin jonotuksen jälkeen rajalla selvisi, ettei isä pääsisi perheensä mukaan. ”Isäni täytyi kääntyä takaisin, koska lain mukaan miehet eivät saa poistua Ukrainasta. Äitini täytyi tarttua rattiin ja huolehtia meistä yksin.” Vitaly piti pikkuveljelleen seuraa auton takapenkillä, kun äiti ajoi heidät rajan yli Moldovaan. Pieni Misha itki koko matkan lohduttomasti. Misha (vas.) pakeni Moldovaan äitinsä ja pikkuveljensä kanssa. 19 planin hätäapurahasto tukee tätä työtä
Ikävä tennistunneille Vitalyn perhe löysi vuokrakodin Moldovan pääkaupungista Chisinausta. Ensimmäisten viikkojen aikana Vitaly yritti osallistua vanhan koulunsa onlineopetukseen, mutta hänen oli vaikea keskittyä oppitunteihin. Nyt Vitaly on päässyt aloittamaan uudessa koulussa Chisinaussa. Plan International työskentelee paikallisten viranomaisten kanssa, jotta pakolaislapset pääsisivät mahdollisimman pian jatkamaan koulunkäyntiään. Plan on myös jakanut koulureppuja ja -tarvikkeita lapsille. ”Kun menin uuteen luokkaani ensimmäistä kertaa, opettajani esitteli minut muille. Kaikki ovat kohdelleet minua hyvin. Tykkään luokastani ja olen jo löytänyt uusia ystäviä”, Vitaly kertoo. Vapaa-aikanaan Vitaly kiertelee mielellään uutta kotikaupunkiaan äitinsä kanssa ja pelaa tietokonepelejä, kuten monet muutkin ikäisensä. Hän kuitenkin kaipaa pelaamaan tennistä Ukrainaan. ”Kun minulla jäi joskus aiemmin treenejä välistä, seuraavilla kerroilla oli hankala päästä mukaan. Nyt joudun taas aloittamaan uudelleen alusta.” Vitaly tietää, että paluu Kiovaan on epävarma. ”En usko, että olemme palaamassa pian kotiin. Tenniskouluni on kuitenkin jo auki, ja kaipaan sinne todella paljon. Haluaisin mennä takaisin kotiin niin pian kuin mahdollista.” Traumaattinen pakomatka Moldovalaisessa koulussa on meneillään tanssitunti. Oppilaat harjoittelevat perinteisiä tansseja tanssiaisjuhlaa varten. Lasten joukossa on Sophia, 10, joka odottaa muiden tavoin juhlaa. Sophia on yksi miljoonista lapsista, joiden elämän Ukrainan sota on kääntänyt ylösalaisin. Hän lähti pakoon pommituksia äitinsä ja isoäitinsä kanssa. Pakomatka alkoi täpötäydessä junassa, jossa ihmiset tungeksivat saadakseen itselleen tilaa. ”Matkamme Kiovasta Vinnytsjaan, Ukrainan länsiosaan, oli kaikkein kamalin. En ehkä unohda sitä koko elämäni aikana. Ihmiset huusivat ja yrittivät saada perheilleen tilaa vaunussa. Leikin erään tytön kanssa, mutta matkanteko oli epätoivoista, koska lapset itkivät ja kaikki olivat stressaantuneita”, Sophia muistaa. Koulunkäynti tuo toivoa. Sodasta huolimatta Sophia ei ole luopunut tulevaisuuden haaveistaan. ”Minulla on kolme vaihtoehtoa. Haluaisin tulla lentoemännäksi, kynsitaiteilijaksi tai äitini tavoin kirjanpitäjäksi.” Koulutus ei voi odottaa Ukrainan sota on keskeyttänyt kokonaisen sukupolven koulunkäynnin. Pakolaislasten hyvinvoinnin turvaamiseksi on varmistettava, että lapset pääsevät jatkamaan koulunkäyntiään niin pian kuin mahdollista. Moldovan, Romanian ja Puolan viranomaisille on ollut odottamaton ja suuri haaste saada sijoitettua kouluihin suuri määrä nopeasti saapuneita kouluikäisiä lapsia. Esimerkiksi Puolaan tulleesta noin 2,8 miljoonasta ukrainalaisesta pako laisesta ainakin puolet on alaikäisiä. Lapset saattavat pelätä vessan vetämisen ääntä, koska se muistuttaa pommituksista. Planin koulutusasiantuntija Zeynep Sanduvac on kouluttanut opettajia Chisinaussa. Hän on organisoinut viranomaisten kanssa opettajien koulutusta, jotta opettajat pystyisivät vastaamaan luokkahuoneissa kohtaamiinsa tilanteisiin. ”Suurin haaste on se, että pakolaisia vastaanottavat maat eivät ole kohdanneet konflikteja toisen maailmansodan jälkeen. Niillä ei ole ollut harjoitusta hätätilanteisiin. Maassa on hyviä opettajia normaaleihin olosuhteisiin, mutta kouluissa ei ole kokemusta pakolaisten opettamisesta”, hän sanoo. Traumaattiset kokemukset tulevat esiin pakolaislasten arjessa. Jotkut lapsista saattavat pelätä vaikkapa vessan vetämisestä kuuluvaa ääntä, koska se muistuttaa pommituksista. Paluu luokkahuoneeseen on lapsille kuin pelastusköysi: se tuo rutiineja, turvaa ja toivoa elämään. ”Koulunkäynti ei voi odottaa. Aika kuluu nopeasti, ja siksi lasten koulutusta on tuettava.” ”Minäkin olen tyttö Ukrainasta” Äitinsä kanssa Mykolaivin pommituksia paennut Victoria, 15, muistaa, miten paljon häntä jännitti ensimmäisenä päivänä uudessa koulussaan Moldovassa. Rehtori toivotti Victorian lämpimästi tervetulleeksi, mutta pakomatkasta ja vieraasta ympäristöstä stressaantunut tyttö alkoi itkeä. ”Minut vietiin huoneeseen muiden luo ja kerrottiin, että tässä olisi uusi luokkani. Joku kysyi minulta, miksi itken. Rehtori kertoi, että olen ukrainalainen tyttö. Silloin jostain muiden takaa yksi oppilas sanoi, että hänkin on tyttö Ukrainasta.” Tästä alkoi Victorian ystävyys uuden luokkakaverinsa Marian, 15, kanssa. Maria oli paennut Ukrainasta yksin. Nyt tytöt valmistautuvat yhdessä koulun tanssiaisiin. ”Emme olisi osanneet kuvitellakaan, että juhlisimme tanssiaisia uudessa maassa. Olemme kuitenkin saaneet paljon uusia ystäviä täällä. Miten hienoa on juhlia heidän kanssaan, koska he ovat olleet tukenamme.” 20
U krainasta on kantautunut järkyttäviä uutisia systemaattisista raiskauksista ja raa’asta seksuaalisesta väkivallasta. Nämä sotauutiset eivät ole millään tapaa poikkeuksellisia. Vaikka seksuaalinen väkivalta ei välttämättä ole yleistynyt viime vuosikymmeninä sodissa, se on tullut aiempaa näkyvämmäksi. Raiskaukset sekä tunnistetaan että tunnustetaan yhä laajemmin sodankäynnin välineeksi ja sotarikoksiksi. Konflikteissa seksuaalisen väkivallan riski nousee Seksuaalista väkivaltaa pidettiin pitkään sodankäynnin sivuoireena, jonka katsottiin johtuvan sotilaiden seksikumppanien puutteesta ja huonosta johtamisesta. Viime vuosisadan aikana alettiin ymmärtää, ettei seksuaalinen väkivalta ole sodankäynnissä välttämätön paha ja etteivät raiskaukset ole yleensä vain joukko yksilön rikoksia yksilöitä vastaan. Yksittäisten seksuaalirikosten ja Sodissa raiskattujen on saatava oikeutta ja tukea Vaikka systemaattiset raiskaukset tunnistetaan jo laajasti sodankäynnin välineeksi, uhrit saavat yhä liian harvoin tarvitsemaansa apua ja oikeutta. Yksittäisten seksuaalirikosten ja systemaattisen strategian väliin jää iso harmaa alue, jolla seksuaalinen väkivalta on yleisesti hyväksytty koston väline. Teksti: MERJA FÄRM Kuvat: PLAN INTERNATIONAL systemaattisen strategian väliin jää iso harmaa alue, jolla seksuaalinen väkivalta on yleisesti hyväksytty koston väline ja jolla vihollisen siviilejä pidetään lähinnä sotasaaliina. Kansainvälinen yhteisö ja tuomioistuimet ovat vähätelleet seksuaalista väkivaltaa konflikteissa tulkitsemalla esimerkiksi, että raiskaukset kuuluisivat niin kutsutun suhteellisuusperiaatteen alle – eli että tietty määrä seksuaalista väkivaltaa olisi hyväksyttävissä siinä missä siviiliuhritkin. Humani taarisessa laissa ei ole nollatoleranssia siviiliuhreille, vaan siviilien kuolemat hyväksytään, mikäli se katsotaan sota strategian kannalta kohtuulliseksi ja välttämättömäksi. Siinä missä siviiliuhrien täydellinen välttäminen on sodassa usein mahdotonta, mikään legitiimi sota strategia ei vaadi seksuaalista väkivaltaa onnistuakseen. Laillisen ja laittoman väkivallan ero ei ole sotilaille läheskään aina selvä – ja vaikka olisikin, sitä ei usein kunnioiteta. Sodassa vahva sosiaalinen normi ihmishengen arvosta on rikottu ja sallitun ja kielletyn välinen raja häilyy. Jos sotaa motivoidaan vihollisen ihmisarvoa ”Laillisen ja laittoman väkivallan ero ei ole sotilaille läheskään aina selvä – ja vaikka olisikin, sitä ei usein kunnioiteta.” 21 KOLUMNI
vähättelevällä vihapuheella ja sodan johto on välinpitämätön tai jopa salliva, seksuaalista väkivaltaa ja kidutusta on vaikea estää. Seksuaalisen väkivallan teho sodankäynnissä Modernin ajan ensimmäinen laajalti tunnettu ja dokumentoitu systemaattinen joukkoraiskaus oli Nanjingin verilöyly vuonna 1937. Japanilaiset sotilaat raiskasivat arviolta 20 000 kiinalaista sotavankia. Euroopassa jopa kaksi miljoona saksalais naista raiskattiin kostoksi natsien julmuuksista toisen maailmansodan lopussa. Valtaosan raiskauksista toteutti Neuvostoliiton puna-armeija, mutta myös liittoutuneiden joukot ottivat osansa. Sodan jälkeinen voittajien oikeus ja häviäjien syvä häpeä natsi hallinnon julmuuksista on suurelta osalta estänyt asian käsittelyn. Termiä kansanmurharaiskaus (genocidal rape) käytetään silloin, kun raiskaukset ovat yksi väline kansanmurhan työkalupakissa. Esimerkkejä on valitettavan paljon. Viime vuosikymmeninä Isis on käynyt jesidien, serbit bosnialaisten ja Myanmarin armeija rohinga-muslimien kimppuun kaikin mahdollisin seksuaalisen väkivallan keinoin. Tavoitteena on ollut vastapuolen identiteetin totaalinen tuhoaminen. Kansanmurharaiskauksissa sotilaat voivat pyrkiä esimerkiksi hiv-viruksen tai muiden sukupuolitautien levittämiseen, pakkoraskauksiin tai naisten hedelmättö myyteen. Ruandan kansanmurhassa rekrytoitiin hiv-positiivisia miehiä nimenomaan raiskaamaan naisia ja tyttöjä. Tigrayn konfliktissa tyypillistä on ollut naisten sukuelimien tuhoaminen. Nigeriassa islamistinen Boko Haram pakotti kristittyjä koulutyttöjä synnyttämään taistelijoiden lapsia. Sotilaat voivat vaikuttaa tyttöjen ja naisten lisääntymiseen myös tekemällä näistä yhteisönsä normien valossa epäkelpoja aviopuolisoja ja tuhoamalla heidän seksuaalinen halukkuutensa. Siviileihin kohdistuva väkivalta on tehokas ase myös silloin, kun yhteisö halutaan ajaa asuinsijoiltaan. Esimerkiksi Myanmarin armeija ajoi noin 700 000 rohinga-muslimia Bangladeshin puolelle siviileihin kohdistuvalla silmittömällä väkivallalla, jossa raiskaukset olivat suuressa roolissa. Myös miehet joutuvat usein seksuaalisen väkivallan uhreiksi. Kun seksuaalista väkivaltaa käytetään sodankäynnin välineenä, sillä pyritään vastustajan moraalin ja taistelutahdon murentumiseen, yhteisöjen hajottamiseen ja lopulta vastustajien hedelmällisyyden rajoittamiseen. Kansainväliset normit vahvistuvat Ymmärrys on siirtynyt hitaasti oikeuskäytäntöön. Ensimmäinen tuomio raiskauksesta sotarikoksena annettiin vasta Ruandan kansanmurhaoikeudenkäynneissä vuonna 1998. Geneven sopimusten 3. artikla, jota pidetään kansainvälisen humanitaarisen oikeuden ytimenä, ei mainitse seksuaalista tai sukupuoleen liittyvää väkivaltaa, mutta se kieltää väkivallan, kidutuksen, julmuuden ja nöyryyttävän henkilön ihmisarvon loukkaamisen. Nelos sopimuksen 27. artikkeli määrit22
telee, että naiset nauttivat erityistä suojelua heidän kunniaansa kohdistuvilta hyökkäyksiltä, erityisesti raiskaukselta, pakkoprostituutiolta tai muulta säädyttömältä pahoinpitelyltä. Ruandan (1994) ja Jugoslavian (1995) kansanmurhia käsittelevien rikos tuomioistuimien perussäännöt ja viimein kansainvälisen rikostuomioistuimen perussääntö (2002) ovat vakiinnuttaneet seksuaalisen väkivallan kaikessa moninaisuudessaan tunnistettavaksi sotarikokseksi ja rikokseksi ihmisyyttä vastaan. Oikeuskäytännössä seksuaalinen väkivalta sodankäynnin välineenä jaotellaan seitsemään eri alakategoriaan. Niitä ovat raiskaus, seksiorjuus, pakkoprostituutio, pakkoraskaus, pakko sterilisaatio, sukuelinten silpominen ja seksuaalinen kidutus. YK:n turvallisuusneuvoston päätöslauselma 1820 vuodelta 2008 tunnustaa seksuaalisen väkivallan sodankäynnin välineeksi ja 1888 samalta vuodelta toteaa seksuaalisen väkivallan kärjistävän konflikteja ja vaikeuttavan rauhanprosesseja sekä vaatii välitöntä ammattimaista tutkintaa, kun havaitaan merkkejä systemaattisesta seksuaalisesta väkivallasta. Se vaatii sekä sotilasettä siviilijohtajilta komentovastuuta seksuaalisen väkivallan kitkemiseksi ja rankaisemattomuuden lopettamiseksi. Symbolisesti oli tärkeää, että vuonna 2018 seksuaalisesta orjuudesta selviytynyt jesidi-taustainen ihmisoikeusaktivisti Nadia Murad ja kongolainen gynekologi Denis Mukwege pokkasivat yhdessä Nobelin rauhanpalkinnon. He taistelevat kitkeäkseen seksuaalisen väkivallan sodankäynnin välinepakista. Oikeuskäytäntö on ongelmallinen Sodissa tapahtuvien raiskausten tyypillinen lopputulos on yhä rankaisemattomuus. Yksittäinen raiskaus ei ole lähtökohtaisesti rikos ihmisyyttä vastaan tai joukkotuhontaa, vaan on osoitettava, että teot ovat systemaattisia ja ylhäältä johdettuja. Raiskaus rikosnimikkeenä esiintyy kansainvälisen oikeuden syytteissä harvoin. Kun syyllisyys muihin, vakavampina pidettyihin rikoksiin on helpompi osoittaa ja tuomio johtaa maksimirangaistukseen, raiskauksia ei katsota aiheelliseksi liittää syytelistalle. Tilanne, jossa merkittävä osa sotilaista kohdistaa seksuaalista väkivaltaa siviiliväestöön tai vasta puolen sotilaisiin, viittaa vahvasti sodan johdon hyväksyntään. Ilman suorien käskyjen osoittamista tuomioistuimen on kuitenkin vaikea ratkaista, onko kyseessä käsistä riistäytynyt tilanne vai systemaattinen strategia ja siten rikos ihmisyyttä vastaan tai joukkotuhonta. On vähintään kyseenalaista, tuoko tällainen oikeuskäytäntö oikeutta uhreille tai ehkäiseekö se seksuaalista väkivaltaa tulevissa konflikteissa. Jos seksuaalista väkivaltaa ei näkyvästi käsitellä rikoksena, käytäntö sekä vähättelee seksuaalisen väkivallan tuomittavuutta ja vakavuutta että piilottaa sen laajuutta. Ongelmallista on myös se, että seksuaalisesta väkivallasta selviytyneet haluavat vain harvoin todistaa oikeudenkäynneissä. Merkittävimpiä syitä ovat kokemusten traumaattisuus, sosiaalinen stigma ja epäusko oikeuden toteutumiseen. Selviytyjät elävät seurausten kanssa Konflikteissa raiskatut ihmiset joutuvat usein epäedulliseen asemaan loppu elämänsä ajaksi. Seksuaalisesta väkivallasta selviytyneet naiset voivat joutua perheensä tai yhteisönsä eristämiksi. Heidät voidaan pakottaa avioeroon, tai heitä pidetään kelvottomina aviopuolisoiksi. Yhteistöissä, joissa avioliitto ja laajemman perheen jäsenyys ovat sosiaalisen suojelun ja taloudellisen turvan peruselementtejä tai joissa lasten synnyttäminen on naisen arvon ”Raiskaus rikosnimikkeenä esiintyy kansainvälisen oikeuden syytteissä harvoin.” perusta, perheen ulkopuolelle joutuvat naiset ovat erittäin heikossa asemassa. Konflikteissa seksuaalista väkivaltaa kokeneella naisella on kohonnut riski joutua väkivallan uhriksi myös perheessään ja yhteisöissään. Vakavat fyysiset vammat voivat estää heiltä itsenäisen toimeentulon. Erityisen heikko taloudellinen ja sosiaalinen asema on niillä naisilla, jotka synnyttävät ja kasvattavat vihollisen lapsen. Myös sellaisten miesten asema, jotka eivät ole onnistuneet ”suojelemaan” perhettään raiskaukselta, voi olla vaikea. Käsittelemätön seksuaalisen väkivallan henkinen painolasti ja häpeä aiheuttavat itsetuhoista käytöstä ja mielenterveyshaasteita, joiden negatiiviset vaikutukset voivat kertautua jopa useita sukupolvia. Esimerkiksi Balkanilla syntyneet sotarikosten lapset ovat jo aikuisia, jotka joutuvat käsittelemään alkuperänsä aiheuttamaa traumaa. Naisen kunniaan liittyvät normit johtavat siihen, etteivät selviytyjät juuri koskaan saa asiaankuuluvaa fyysistä ja psyykkistä hoitoa. Terveydenhoidon ammattilaiset jakavat pitkälti yhteisöjen normit ja arvot, eivätkä he välttämättä osaa kohdata selviytyjiä näkyvien vammojen hoitoa pidemmälle. Miehet ja muunsukupuoliset selviytyjät jäävät usein täysin turvaverkkojen ja palveluiden ulkopuolelle. Kansainvälisen yhteisön on tehtävä enemmän, jotta sodissa seksuaalista väkivaltaa kokeneet saavat oikeutta ja tukea – ja jotta nykyisten ja tulevien sotien osapuolet kuulevat vahvan viestin, että sotien seksuaalirikokset tuomitaan. Kirjoittaja Merja Färm on Plan International Suomen humanitaarisen työn ohjelmapäällikkö. 23
Aktivistit ja vapaaehtoiset toimintavinkkiä tyttöjen päivään 11.10. Sinäkin voit toimia tyttöjen oikeuksien puolesta kansainvälisenä tyttöjen päivänä 11.10.! Tänä vuonna tyttöjen päivän teemamme on talous. Nostamme esiin sitä, että tyttöjen koulutus on maailman paras sijoitus. Kun kaikki tytöt pääsevät kouluun, taloudellinen tasa-arvo ja oikeudenmukaisuus lisääntyvät. @plansuomi Tilaa tarroja tai haalarimerkkejä Tilaa hienoja #tyttöjenpuolella-tarroja tai haalarimerkkejä ja jaa niitä tutuillesi. Levität samalla tietoa tyttöjen oikeuksista. Lisätiedot: plan.fi/aktivismi Lue teemaan sopivaa kirjallisuutta Tyttöjen päivän teemaan sopivia kirjoja on esillä lähes sadassa kirjastossa ympäri Suomea. Käy lainaamassa mielenkiintoista luettavaa ja syvennä tietoasi tasa-arvosta. Löydä lähin kirjasto: plan.fi/tapahtumakalenteri Jaa sisältöjämme somessa Seuraa meitä sosiaalisessa mediassa ja jaa mielenkiintoisia postauksia kavereillesi. Tehdään tyttöjen päivästä näkyvä tempaus! Järjestä aamunavaus koulussasi tai työpaikallasi Tilaa Planin lastenhallituksen pitämä aamunavaus, jossa nuoret vaikuttajat kertovat selkeästi vuoden teemasta. Tämä on vaikuttava tapa aloittaa päivä! Lisätiedot: plan.fi/aktivismi Vieraile valokuvanäyttelyssä tai tapahtumassa 11.10. Tyttöjen päivänä tapahtuu yli 15 paikkakunnalla. Katso, onko oma paikkakuntasi mukana: plan.fi/tapahtumakalenteri 1. 4. 5. 2. 3. Jos haluat jatkossakin pysyä ajan tasalla erilaisista tavoista toimia tasa-arvon eteen, liity aktivistiksi ja saat kerran kuukauteen ajankohtaisia toimintavinkkejä: plan.fi/rekisteroidy + 24
yritysuutiset Mikä on sinun tahtosi? Tekemällä testamentti lahjoituksen Planille edistät tyttöjen koulutusta ja mahdollisuutta toteuttaa unelmiaan. Tutustu ja tilaa Planin ilmainen testamenttiopas: plan.fi/testamentti Jokaisella tytöllä pitää olla mahdollisuus koulunkäyntiin P itkäaikainen yhteistyökumppanimme Opetusalan ammattijärjestö OAJ tukee Planin työtä monipuolisin keinoin. OAJ on osallistunut esimerkiksi #GirlsTakeover-tempaukseen ja haastanut kouluja ilmastotekoihin. Tällä hetkellä OAJ:n uudet jäsenet voivat valita tervetulolahjan sijaan lahjoituksen Planille tyttöjen koulutuksen tukemiseksi. Lisäksi OAJ tukee tyttösponssikumppanina My Body, My Future -ohjelmaamme. Ohjelmassa parannamme muun muassa lasten ja nuorten koulutusta ja mahdollisuukOAJ ja Plan edistävät yhdessä tyttöjen oikeuksia sia vaikuttaa omaan elämäänsä ja tulevaisuuteensa, lisäämme tietoa seksuaalija lisääntymisterveydestä ja -oikeuksista sekä tuemme nuorten työelämätaitoja Etiopiassa, Mosambikissa, Ugandassa, Zimbabwessa, Laosissa ja Myanmarissa. ”Solidaarisuustyömme keskeinen tavoite on edistää tyttöjen koulutusta. Tässä Plan on luonteva yhteistyökumppani. Planin työ tyttöjen oikeuksien vahvistamiseksi edistää demokratiakehitystä ja rakentaa kestävämpää tulevaisuutta meille kaikille”, sanoo OAJ:n järjestöpäällikkö Jenni Arnkil. Yksityisten lahjoittajien ohella organisaatioja yritystukijat ovat tärkeä osa Planin toimintaa ja mahdollistavat työmme lasten oikeuksien ja tasa-arvon edistämiseksi. ”On hienoa, että juuri Opetusalan Ammattijärjestö on halunnut tukea työtämme tyttöjen oikeuksien eteen. Globaali tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden edistäminen on Planin työn keskiössä ja opettajat mitä parhaita liittolaisia vahvistamaan työtämme paremman tulevaisuuden eteen”, sanoo Planin yritysyhteistyön vastaava Päivi Korpela. 25
Kummit ja tyttösponsorit Kummit ja tyttösponsSIt H elsinkiläinen Sirkka-Liisa MäkiFränti on toiminut tyttösponssina vuodesta 2020, jolloin hän kohtasi kadunkulmassa Planin feissarin. Tyttöjen ja naisten asema on aina ollut lähellä eläköityneen psykoterapeutin sydäntä. Sirkka-Liisa työskentelee edelleen Maria Akatemia -kansalaisjärjestössä naisten väkivallankäyttöön liittyvien asioiden parissa. ”Erityisen tärkeää minulle on ollut jo vuosikymmeniä tyttöjen sukuelinten silpomisen ehkäisy. Naisena haluaisin tukea ja turvata jokaisen tytön mahdollisuutta kasvaa terveeksi ja hyvinvoivaksi naiseksi”, Sirkka-Liisa kertoo. ”Vierailin 1980-luvulla kahteen otteeseen Somaliassa. Siellä käsiini osui somalialaisen naisen kirjoittama kirja, joka kuvasi tyttöjen silpomisen kulttuuria somalialaisessa yhteiskunnassa. Asia oli minulle uusi, ja kirja herätti minut.” Sirkka-Liisa keskusteli silpomisesta Somaliassa työskentelevien naisten kanssa ja sai paljon arvokasta tietoa. “Suomalaisen nuoren naisen oli lähes mahdoton käsittää tyttöjen ympäri leikkausta. Kyseenalaistin, mikseivät äidit ja isät suojele tyttäriään, sillä en ymmärtänyt, kuinka kulttuurisidonnaista ympäri leikkaus oli silloin ja on vielä tänäkin päivänä.” Arvioiden mukaan 200 miljoonaa nyt elossa olevaa tyttöä ja naista on kokenut jonkinasteisen sukuelinten silpomisen. Valtaosa heistä elää Afri kassa ja Lähi-idässä. Plan työskentelee silpomisen lopettamiseksi ympäri maailmaa. Plan International Suomi tekee silpomisenvastaista työtä Etiopiassa tyttösponssien, yrityskumppaneiden ja ulkoministeriön tuella. Työn tuloksena kaikki 84 yhteisöä, joissa Plan työskentelee, ovat sitoutuneet lopettamaan tyttöjen sukuelinten silpomisen. Jo 119 koulussa toimii Planin tukemia nuorten ryhmiä, jotka kertovat muille oppilaille silpomisen ja lapsiavioliittojen haitoista. ”Vaikka perinteen kitkemiseksi tehdäänkin paljon, tarvitaan aina lisää vaikuttamistyötä, jotta eri sukupolvien naiset rohkenevat uskoa tyttäriensä arvoon ja osaavat sanoa ei ympärileikkaukselle”, Sirkka-Liisa sanoo. Hän kokee, että tyttösponssi on vaivaton ja yksinkertainen keino tukea Parempaa elämää kaikille maailman tytöille Planin työtä ohjelmamaissa. Pienelläkin kuukausittaisella summalla on merkittävä vaikutus. ”Yhdenkin tyttölapsen pelastaminen silpomiselta on iso asia. Tyttösponssina toimiminen on yksi tapa tukea kulttuurin muutosta ja mahdollistaa omalta pieneltä osaltaan toisenlaista, parempaa elämää kaikille maailman tytöille. Jokainen tyttö on lahja maailmalle.” 26
E cuadorilainen Johnny, 20, on innokas tasa-arvon puolestapuhuja, jonka vaikuttamistyötä Plan-kummit tukevat. Hän liittyi 14-vuotiaana Planin nuortenryhmään, jossa käsiteltiin paikallisten nuorten kohtaamia ongelmia, kuten tyttöjen heikompaa asemaa yhteisössä. Tytöt eivät esimerkiksi voineet harrastaa kaikkia urheilulajeja ja olivat alttiina väkivallalle ja hyväksikäytölle. Ryhmän keskustelut auttoivat Johnnya ymmärtämään, että ahtaiden sukupuoliroolien on murruttava, jotta kaikilla olisi elämässä yhtäläiset mahdollisuudet. Vuonna 2016 hänet kutsuttiin My Voice, Your Voice -radioohjelmaan keskustelemaan tasa-arvosta muiden nuorten Olethan päivittänyt yhteystietosi? Ajantasaisilla yhteystiedoilla varmistat, että saat kaikki lähettämämme viestit. Viestien vastaanottaminen sähköisesti joko Oma Plan -palvelussa tai sähköpostitse vähentää kulujamme, jolloin voimme käyttää jokaisen säästyvän sentin työhömme maailman lasten hyväksi. Yhteystietojen päivitys onnistuu Oma Planin kautta osoitteessa plan.fi/omaplan tai sähköpostitse lahjoittaja palveluun: info@plan.fi Lahjoittajapalvelu on tukenasi Vastaamme mielellämme kaikkiin kummiuteen ja lahjoittamiseen liittyviin kysymyksiin. Puhelin 09 6869 8030 (ma–to klo 11–13). Sähköposti: info@plan.fi Tasa-arvon edistäminen kuuluu kaikille kanssa. Johnny on osallistunut myös useisiin Planin työpajoihin ja oppinut johtamistaitoja. ”Toimin tällä hetkellä Girls' Movement -hankkeen tiedottajana. Nuorisoleirit ja muut innostavat oppimisympäristöt sekä yhteiset ideointituokiot ovat vaikuttaneet valtavasti henkilökohtaiseen kasvuuni", Johnny kertoo. Reippaan nuoren miehen suunnitelmissa siintävät lääketieteen opinnot, mutta toistaiseksi hän keskittyy kannustamaan muita nuoria, erityisesti miehiä ja poikia, puolustamaan tyttöjen oikeuksia. “Tasa-arvon edistäminen on kaikkien yhteinen asia. Jos emme ponnistele yhdessä, tyttöjen ja naisten huono kohtelu jatkuu. Haitallisesta macho-kulttuurista on päästävä eroon.” 27
Raita-kastikkeesta on moneksi PLAN KOKKAA Tunnetko jo Planin uuden Miksi näin? -keskustelusarjan? Siinä toimittaja ja ihmisoikeusaktivisti Zahra Karimy ottaa selvää ajankohtaisista kysymyksistä, väitteistä ja myyteistä, joita järjestöistä ja kehitysyhteistyöstä usein esitetään. Keskustelu sarjaa voi katsoa videona tai kuunnella äänimuodossa podcastina. Sarjan ensimmäiset jaksot selvittävät vastauksia sellaisiin kysymyksiin, kuin mihin järjestöjä tarvitaan humanitaarisissa kriiseissä ja katastrofeissa, menevätkö järjestöjen rahat johtajien taskuihin ja unohdettiinko pojat tyttöjen asemaan keskittyvässä tasa-arvotyössä. plan palat Ku va : Ad ob eS to ck Kinkkisiin kysymyksiin ovat nyt julkaistuissa jaksoissa vastaamassa oikeushammaslääkäri Helena Ranta, Miehet ry:n puheenjohtaja Touko Niinimäki, Vastuullinen lahjoittaminen ry:n pääsihteeri Pia Tornikoski sekä Plan International Suomen pääsihteeri Ossi Heinänen, ohjelmajohtaja Annukka von Kaufmann ja seksuaalioikeuksien asiantuntija Leena Mubarak. Voit katsoa sarjaa Planin YouTube-kanavalla ja kuunnella Spotifyssa, Soundcloudissa ja iTunesissa. Löydät kaikki julkaistut jaksot kootusti osoitteesta plan.fi/podcast. Uusi keskustelusarja vastaa kinkkisiin kysymyksiin järjestöjen työstä 28 Raita-kastike on lähtöisin Intian niemimaalta. Moni tuntee sen nepalilaisten ravintoloiden annoksista. Raikas jogurttikastike yhdistetään tyypillisesti mausteisiin ruokiin, riisiin ja naan-leipään, mutta se toimii erinomaisesti myös juuresruokien tai kalan kaverina. AINEKSET: 2 dl raastettua kurkkua 2,5 dl turkkilaista jogurttia 1 tl suolaa 1 tl chilihiutaleita 1 tl hunajaa tuoretta minttua maun mukaan VALMISTUS: Raasta kurkku hienoksi. Valuta kurkkuraasteesta ylimääräinen neste siivilässä. Sekoita jogurtti, raasteet ja mausteet kulhossa ja anna kastikkeen tekeytyä kylmässä muutama tunti.
PLAN KUUNTELEE PLAN LUKEE Runollinen ylistys elokuvan taialle Gujaratilaisen Pan Nalinin elokuva Viimeinen näytös koskettaa epäilemättä jokaisen elokuvien rakastajan sielua. Se on huikean kauniisti kuvattu tarina 9-vuotiaasta Samay-pojasta ( Bhavin Ravari), joka rakastuu elokuvan taikaan. Samay ystävystyy elokuvateatterin projektorinkäyttäjän kanssa ja uhmaa kerran toisensa jälkeen isäänsä ja kouluaan karatakseen Bollywood-elokuvien maailmaan. Viimeinen näytös kertoo alleviivaamatta lapsuudesta köyhyyden ja näköalattomuuden keskellä. Samay perheineen asuu pienessä radanvarsikylässä, jonka ohi kulkevan junan matkustajille kaupustelee teetä. Tulevaisuuden näkymät ovat vähissä. Elokuvat kasvavat elämää suuremmiksi Samaylle ja hänen ystävilleen, jotka alkavat luoda omia filminäytöksiä ja haaveilla suuresta maailmasta. Elokuva sijoittuu 2000-luvun alkuun, jolloin junat vielä kuljettivat perinteisiä filmirullia kaikkien Intian kolkkien elokuvateattereihin. Viimeinen näytös kuvaa surumielisesti filmiprojektoreiden väistymistä digitaalisten näytösten tieltä. Haikean kaunis tunnelma ja kumarrukset elokuvan historialle tuovat mieleen italialaisen Giuseppe Tornatoren klassikon Cinema Paradison vuodelta 1988. Klassista reggaeta ajankohtaisista aiheista Jos pitää miettiä reggaen historian merkittävimpiä nimiä, The Harder They Come -elokuvasta ja -soundtrackista 1970-luvulla maailmansuosioon noussut Jimmy Cliff kuuluu ehdottomasti tähän joukkoon. Siksi onkin ilo, että Cliff julkaisi vastikään uuden täyspitkän albumin lähes vuosikymmenen odotuksen jälkeen. Refugees-levy ei voisi olla ajankohtaisempi. Levyn nimikappaleesta Cliff on todennut, että sen sanat selittävät itse itsensä: kappale kuvaa tuntemuksia nykymaailmassa, jossa pakolaisuudesta on tullut arkipäivää. Ajan hermoon iskee erityisesti kappale Racism, jossa mukana on Cliffin tytär Lilty Cliff. Musiikillisesti albumi liikkuu niin syvällä reggaemusiikin juurilla kuin vain mahdollista, aina juurevasta rytmifiilistelystä duurivoittoisempaan maalailuun. Vierailijoina levyllä kuullaan Cliffin tyttären lisäksi esimerkiksi Wyclef Jeania. Cliff käsittelee albumillaan tasa -arvoa, oikeudenmukaisuutta ja suvaitsevaisuutta elämänkokemuksen sävyttämällä tunteella. Siten hän käyttää aivan erinomaisella tavalla reggaen alku peräisiä keinoja nykymaailman epäkohdista kertomiseen. Viihdyttävät feministiset lukuromaanit ovat harvassa. Bonnie Garmusin romaani Kaikki on kemiaa on räväkän feministinen ja äärimmäisen viihdyttävä. Kirjan päähenkilö on kemian tutkija Elizabeth Zott, jonka vaiheita eri aikatasoissa loikkiva tarina seuraa 1950ja 60-lukujen Yhdysvalloissa. Yksioikoista Elizabethia kiinnostaa vain luonnontiede, mutta patriarkaalinen yhteiskunta ja yliopistomaailma estävät häntä toteuttamasta häikäiseviä kykyjään. Elizabeth saa raskauden vuoksi potkut alipalkatusta pestistään kemian tutkimuslaitoksella ja päätyy vastentahtoisesti television kokkiohjelman emännäksi. Epäsovinnaisessa ohjelmassaan hän jakaa kotirouville reseptien lisäksi tietoa kemiasta sekä naisten oikeuksista ja mahdollisuuksista. Kapinallinen tv-emäntä herättää voimakasta raivoa ja ihailua ja muuttaa monta elämää. Romaani on myös lämpimän ironinen kuvaus rakkaudesta ja ystävyydestä. Yhteisönsä muottiin sopimattomat ihmiset – ja yksi kulku koirakin – löytävät toisensa ja saavat yhdessä aikaan reaktioita, joita voisi kuvailla kemiaksi. PLAN KATSOO Iida Riekko Bonnie Garmus: Kaikki on kemiaa. Suom. Mari Hallivuori. Tammi 2022. Iida Riekko Viimeinen näytös (2021) elokuvateattereissa. Kalle Heino Jimmy Cliff: Refugees. Sunpower Productions NY / UMG Recordings 2022. Tiedettä ja feminismiä 60-luvun kotirouville Uusi keskustelusarja vastaa kinkkisiin kysymyksiin järjestöjen työstä 29
junior-plan Tervetuloa Nicaraguaan Junior-Planin matkassa! Nicaragua on Keski-Amerikan suurin mutta harvimmin asuttu valtio. Asukkaita on hieman enemmän kuin Suomessa, 5,8 miljoonaa. Suurin osa nicaragualaisista puhuu äidinkielenään espanjaa, mutta maassa käytetään myös useita Amerikan alkuperäiskansojen kieliä. Nicaragua on Latinalaisen Amerikan köyhimpiä maita. Esimerkiksi puhdas vesi ja sähkö eivät ole vielä kaikkien saatavilla. Moni nicaragualainen tyttö tulee äidiksi, ennen kuin on ehtinyt käydä koulunsa loppuun. Siksi Plan työskentelee maassa köyhyyden poistamiseksi ja tyttöjen aseman parantamiseksi. Maa sijaitsee mannerlaattojen liittymäkohdassa ja lämpimän meren rannikolla. Sijaintinsa takia se on altis luonnonkatastrofeille, kuten tulville, maanjäristyksille ja hurrikaaneille. Luonnonkatastrofeihin varautuminen on tärkeä osa Planin työtä Nicaraguassa. ¡Hola! Olen jaguaari, Amerikan mantereen suurin kissapeto. Isoimmat meistä painavat jopa 150 kiloa. Minut tunnetaan upeasta, ruusukekuvioiden koristamasta turkistani. Viihdyn parhaiten suojaisassa viidakossa. Toisin kuin monet kissat nautin myös vedestä. Osaan jopa sukeltaa! Olen myös taitava kiipeilijä ja ruokailen mieluiten puussa, koska silloin paistini on turvassa. Saalistan yksin ja nappaan uhrini usein yhdellä hurjalla loikalla. Ruokavaliossani on valinnanvaraa, sillä saalistan yli 80 eri lajin eläimiä. Uljaan ulkomuotomme ja hurjan luontomme vuoksi meillä jaguaareilla on ollut tärkeä rooli Keskija Etelä-Amerikan alkuperäiskansojen kulttuureissa. Meidän on ajateltu edustavan valtaa ja voimaa. Nykypäivänä nimeäni ja kuvaani kantavat esimerkiksi Jaguar-autot. 30
Samantha parantaa maailmaa teknologian avulla 11-vuotias Samantha harrastaa ohjelmointia. Nicaragualainen Samantha innostui tietokoneista, koska Plan ja elektroniikkayritys Samsung tukevat tietotekniikan opetusta hänen koulussaan. Hän on jo oppinut tekemään omia sovelluksia, esimerkiksi animoimaan hahmoja. Samantha ja hänen joukkueensa saivat hiljattain hopeaa lasten sovelluskilpailussa. He kehittivät sovelluksen, joka opettaa lapsia suojelemaan luontoa. ”Tykkään käyttää teknologiaa lisätäkseni tietoa sosiaalisista ongelmista, esimerkiksi ympäristön saastuttamisesta. Jos emme toimi nyt, jonain päivänä meillä ei enää ole planeettaa”, Samantha sanoo. Parasta teknologiaharrastuksessa on Samanthan mielestä se, että hän saa pitää hauskaa, oppia uutta ja työskennellä ryhmässä. Planin teknologiaryhmissä tytöt ja pojat toimivat yhdessä, mikä edistää sukupuolten tasa-arvoa. ”Teknologia auttaa tyttöjä saamaan hyvän koulutuksen”, Samantha uskoo. Pelaa Planin lukubingoa 31
Ke rä ys lup a: PO L20 15 -4 69 3 Tyttöjen päivänä 11.10. juhlistamme 10-vuotiasta tyttöjen päivää. Nostamme keskusteluun tyttöjen oikeudet, vaadimme parannuksia tyttöjen asemaan ja juhlimme tyttöjen voimaa. Tule mukaan viettämään tyttöjen päivää ja tee lahjoitus juhlavuoden kunniaksi. Tule mukaan juhlimaan tyttöjen päivää!