plan 3/2023 TYTTÖJEN PÄIVÄ 11.10. Urheilu on tyttöjen oikeus! MOSAMBIK Eunice torjuu lapsiavioliittoja jalkapallon voimalla BANGLADESH Karate tuo tytöille turvaa ja itseluottamusta
Tyttöjen päivänä 11.10. kannustamme kaikkia tyttöjä tavoittele maan unelmiaan. Juhlistamme tyttöjen mittaamatonta poten tiaalia ja vaadimme parannuksia tyttöjen asemaan. Tänä vuonna tyttöjen päivän teemamme on urheilu. Urheilu on jokaisen, myös tyttöjen, oikeus. Se auttaa tyttöjä tavoittele maan unelmiaan ja muuttamaan maailmaa. Tytöillä on edelleen poikia heikommat mahdollisuudet harrastaa urheilua, koska ahtaat sosiaaliset normit rajoittavat tyttöjen elämää. Monessa kulttuurissa fyysisiä lajeja ei pidetä tytöille sopivina. Sukupuolittunut häirintä ja hyväksikäyttö ovat urheilun globaaleja ongelmia. Plan tukee tyttöjen urheilua ympäri maailmaa. Joukkueis saan tytöt saavat tietoa oikeuksistaan sekä seksuaali ja lisään tymisterveydestä. Harrastus auttaa tyttöjä pysymään koulussa sekä välttämään liian varhaisen raskauden ja avioliiton. Se myös parantaa heidän itseluottamustaan ja sosiaalisia suhteitaan. Samalla tyttöjen asema vahvistuu, kun yhteisöt näkevät tyttö jen kyvyt ja mahdollisuudet uudella tavalla. Tässä lehdessä mosambikilainen Eunice (s. 4–9) ja bangla deshilainen Masuma (s. 18–19) kertovat, miten urheilu on muut tanut heidän elämäänsä. Suomalaiset kampanja kasvomme Brianna, Unna ja Juulia puolestaan puhuvat vähättelyn ja kannustuksen vaikutuksista urheiluharrastukseensa (s. 20–21). PEFC/02-31-170 4041 0089 Plan 3/23?syyskuu 2023 Julkaisija Plan International Suomi ISSN 24898910 (painettu) ISSN 24898929 (verkkojulkaisu) Kannen kuva: Plan International Vastaava päätoimittaja: Ossi Heinänen Päätoimittaja: Anna Könönen Toimituspäällikkö: Iida Riekko Taitto: Tuija Sorsa Paino: Lehtisepät Oy, Lahti. Painosmäärä: 29 800 kpl. Seuraava numero ilmestyy marraskuussa 2023. Plan International Suomi Teollisuuskatu 13, 00510 Helsinki Vaihde (09) 6869 800 www.plan.fi, etunimi.sukunimi@plan.fi Hallitus: Paula Salovaara (pj.), Sami Pauni, Fatim Diarra, Virpi Haaramo, Aino Halinen, Gunvor Kronman, Nasima Razmyar, Eeva Salmenpohja, Tommi Tervanen ja lastenhallituksen edustaja Martta Pyykönen. Lahjoittajapalvelu: ma–to klo 11–13 Osoitteenmuutokset: info@plan.fi tai puhelimitse lahjoittajapalveluumme 09 6869 8030. Keräyslupa: RA/2020/313 (Suomi Ahvenanmaata lukuun ottamatta) Osoitelähde: Plan International Suomen asiakas ja sidosryhmärekisteri. Aikakausmedia ry:n jäsen Äänestä ja osallistu kilpailuun Mikä on lehden kiinnostavin artikkeli? Voit samalla kertoa, mistä aiheesta haluaisit lukea, tai antaa palautetta toimitukselle. Vastanneiden kesken arvomme tällä kertaa uniikin kangaskassin, jonka Globe Hope on valmistanut Planin vanhasta näyttelykankaasta. Lähetä vastauksesi sähköpostitse osoitteeseen toimitus@plan.fi. Kerrothan myös osoitteesi. Lukijat valitsivat numeron 2/23 kiin nostavimmiksi jutuiksi reportaasit Haitin nälkäkriisistä sekä vanhemmuuskurssista Vietnamissa. Lukijapalkinnon voitti Pekka Rahko Oulusta. Kiireellisissä kysymyksissä ja kummi asioissa saat parhaiten vastauksen lahjoit tajapalvelustamme info@plan.fi. Onnea ja kiitos vastaajille! Voit olla mukana tyttöjen päivän vietossa monin tavoin – esimerkiksi jakamalla somesisältöjämme, perustamalla oman keräyksen, muistamalla Plankummilasta kirjeellä tai puhumalla tyttöjen oikeuksista oman lähipiirin kanssa. Tyttö jen päivän aikaan vapaaehtoisemme järjestävät innostavia tapahtumia ympäri Suomea. Löydät sinua lähimmät tempaukset verkkosivuiltamme. Tervetuloa mukaan juhlimaan tyttöjen päivää! Lue lisää: plan.fi/tyttojen-paiva Urheilu on jokaisen, myös tyttöjen, oikeus ajankohtaista 2
4 Lapsiavioliittojen torjuminen on joukkuelaji 10 Uutisia maailmalta 12 Uutisia Suomesta 14 ”Sydämeni särkyy, kun näen lapseni nälissään” 18 Karatea sukupuolinormeja vastaan 20 Tyttöenergia käyttöön urheilussa 22 Yhdenvertaisuutta ja antirasismia kehitysyhteistyöhön 25 Yritysuutiset 26 Kummit ja tyttösponsorit 28 Planpalat 30 JuniorPlan 4 20 18 pääkirjoitus SISÄLLYS Rasismi ja vihapuhe ovat nousseet tänä kesänä uutisten ykkösaiheeksi. Oli jo aika kin, sillä ne ovat heikentäneet pitkään yhteiskuntaamme ja erityisesti vähemmistöjen hyvinvointia. Vasta paljastukset ministereiden avoimen rasis tisista kirjoituksista toivat ilmiölle sen vaatiman huomion. Vaikka vihapuhe ja syrjintä ovat ikivanhoja ilmiöitä, ne ovat saaneet tällä vuosituhannella uusia muotoja internetin kasvottomilla keskustelupalstoilla. Inter netin ansiosta yksilöihin ja ihmisryhmiin kohdistuvat solvaukset, hyökkäykset ja uhkaukset leviävät salamannopeasti ja saavuttavat suuria yleisöjä. Nettiviha voi leimahtaa hetkessä, mutta sen vaikutuk set ovat laajoja ja pitkäkestoisia. Tämä kierre on heikentänyt yhteiskuntamme keskustelukulttuuria ja syventänyt kuilu ja ihmisten välillä. Vihapuheeseen ja rasismiin on puutut tava yhteiskunnan kaikilla tasoilla. Suo men hallitus julkaisi elokuussa tiedon annon yhdenvertaisuuden, tasaarvon ja syrjimättömyyden edistämisestä. Se on tärkeä askel, mutta tiedonanto jäi puutteelliseksi esimerkiksi rakenteelli Jokainen voi rakentaa yhdenvertaista yhteiskuntaa sen rasismin ja vihapuheen kitkemisen osalta. Myös toimenpiteiden resursointi jätti toivomisen varaa. Vastuu ei ole vain lainsäätäjillä ja valvojilla, vaan myös meillä kansalaisilla. Jokainen pystyy rakentamaan osaltaan yhteiskuntaa, jossa kaikki voivat elää hyvää elämää ja jossa kaikkien oikeu det toteutuvat. Voimme esimerkiksi vahvistaa kunnioittavaa ja kuuntelevaa keskustelukulttuuria. Kaikkien ei tarvitse olla asioista samaa mieltä, mutta voimme silti näyttää, että näemme toistemme ihmisarvon. Meidän tulee myös puuttua tilantei siin, joissa havaitsemme vihapuhetta tai rasismia. Voimme sanoa, ettei rasistinen vitsi ole OK, ilmiantaa somessa vihaa lietsovan sisällön ja puolustaa näkyvän vähemmistön edustajaa, kun näemme syrjintää. Me Planissa haluamme edistää antirasismia ja yhdenvertaisuutta sekä avointa keskustelukulttuuria kaikessa toiminnassamme. Olemme valmiita op pimaan ja haastamaan käytäntö jämme. Tässä lehdessä (s. 22–24) kerromme oppimispolustamme. Anna Könönen viestintäjohtaja Plan International Suomi Nostamme myös esiin vähemmistöi hin kuuluvien nuorten ääntä ja koke muksia. Kotimaan ohjelmatyössämme vahvistamme hiljattain Suomeen muuttaneiden nuorten mahdollisuuksia vaikuttaa ja osallistua yhteiskunnalliseen keskusteluun ja työelämään. Esimerkiksi viime kesän SuomiAreenassa maahan muuttaneet nuoret vaativat näkyvästi yhdenvertaisia mahdollisuuksia työ elämässä (s. 11). Kaikkia jäseniään kunnioittava, syrjimätön yhteiskunta on vahva ja pystyy edistämään myös globaa listi ihmisoikeuksia sekä rakentavaa vuorovaikutusta. Kiitos, että olet mukana rakentamassa reilumpaa Suomea ja maailmaa! 3
Teksti: IIDA RIEKKO Kuvat: MIKKO TOIVONEN Lapsiavioliittojen torjuminen on joukkuelaji 4
Mosambikilaisella Eunicella on kaksi intohimoa: tyttöjen oikeuksien puolustaminen ja jalkapallo. Molemmat vaativat uskallusta, ahkeruutta ja tiimihenkeä. Planin tuella Eunice torjuu lapsiavioliittoja ja liian varhaisia raskauksia. P unertava hiekka nousee pilviksi ilmaan, kun parikymmentä teinityttöä ja nuorta naista juoksee jalkapallon perässä ilta päivän helteessä. Pallo on rispaantunut, eikä yhdelläkään pelaajalla ole kenkiä, mutta motivaatiosta tai liikunnan rie musta tällä joukkueella ei ole pulaa. Tyttöjen jalkapallojoukkue alkoi harjoitella muutama vuosi sitten syrjäisessä kylässä Inham banessa, Mosambikin keskirannikolla. Pelaajat kokoontuvat hiekkakentälle, kun vapautuvat kou lusta, töistä tai kodin velvollisuuksista. Tämä on tyttöjen yhteistä laatuaikaa, ja se kuuluu iloisista huudoista ja naurusta. 18vuotias Eunice kiihdyttää vauhtiaan ja kaap paa pallon joukkuetoveriltaan. Hänen kulmansa kurtistuvat keskittyneesti, kun hän potkaisee palloa lujaa ja kauas. ”Jalkapalloa pidettiin yhteisössämme poi kien lajina. Tyttöjoukkue on tuonut meille itse luottamusta. Puhallamme yhteen hiileen ja opimme tiimityötä”, Eunice sanoo. tyttösponsSiT TUKEVAT TÄTÄ TYÖTÄ ”Jalkapallo ja aktivismi tukevat toisiaan hyvin, koska molemmat vaativat yhteispeliä, rohkeutta ja tavoitteellisuutta”, Eunice sanoo. 5
LAPSIAVIOLIITOT JA KÖYHYYS KATKAISEVAT TYTTÖJEN KOULUTUKSEN Eunicea ei tunneta yhteisössään ainoastaan tarmokkaana jalkapalloi lijana. Hän on myös kylänsä äänekkäin tyttöjen oikeuksien puolustaja. Plan International aloitti yhteisössä My Body, My Future hankkeen, kun Eunice oli 13vuotias. Lastenoikeus järjestö kutsui nuoria mukaan Cham pions of Change ryhmään, jossa nämä oppivat oikeuksistaan sekä seksuaali ja lisääntymisterveydestä. ”Sitä ennen en tiennyt juuri mitään oikeuksistani. Näin ympärilläni paljon lapsiavioliittoja ja teiniraskauksia, mut ta en tiennyt, että voisin tehdä jotakin asialle. Tämä oli unohdettu yhteisö. Ajattelin, ettei meillä ole paljoakaan mahdollisuuksia. Myös päätösten tekeminen oli meille tytöille haastavaa, koska meillä ei ollut tietoa. Kun Plan kannusti meitä vaatimaan oikeuk siamme, se tuntui hämmentävältä”, Eunice kertoo. ”Olin ujo, enkä ollut tottunut puhu maan mielipiteistäni. Planin koulutusten ansiosta pystyn nyt keskustelemaan seksuaali ja lisääntymisoikeuksista jopa isäni ja vaikutusvaltaisten aikuis ten kanssa.” Eunice kertoo elämästään koti pihallaan, kivenheiton päässä jalka pallokentästä. Hänen siskonsa kyp sentää kassavaa avotulella. Värikkäät pyykit kuivuvat tuulenvireessä, ja kanalauma tepastelee hiekassa. Muuratun talon edustalla seisoo rikki näinen linjaauto. Eunicen isä tiena si aiemmin rahaa vuokraamalla sitä pai kallisliikennöijälle, mutta nyt ajo neuvo vaatisi remonttia, johon perheellä ei ole varaa. Samasta syystä Eunice on kotona eikä yliopistossa. Lukukausimaksut ja eläminen pääkaupungissa Maputos sa maksaisivat satoja euroja kuussa. Eunice on nuorin 11 sisaruksesta, ja perhe on saanut juuri kerättyä riittä västi rahaa toiseksi nuorimman pojan poliisiopintoihin. Lukion käynyt Eunice on kuitenkin pystynyt opiskelemaan pidemmälle kuin moni muu. Mosambikin maa seudulla on tavallista, että tyttöjen kou lutie katkeaa teiniiässä. Tavallisimpia syitä ovat köyhyys, pitkät välimatkat, suunnittelemattomat raskaudet ja lapsiavioliitot. ”Moni ystävistäni on jo äiti ja vaimo. Siihen päätyy helposti, jos putoaa kou lusta. Ystäväni eivät olleet valmiita äi Tyttöjoukkue on vahvistanut jäsentensä itsevarmuutta myös kentän ulkopuolella. 6
deiksi. Nyt heillä ei ole tuloja eikä koulu tusta. Köyhyys on usein syy siihen, että perheet naittavat tytöt nuorina, mutta siten tytöt pysyvät köyhinä.” Lapsiavioliittoja perustellaan tyypilli sesti perheen kunnialla. Jos tyttö tulee raskaaksi, vanhemmat naittavat hänet usein pikaisesti lapsen isälle. OIKEA TIETO ON AVAIN MUUTOKSEEN Joukko teinityttöjä ja poikia istuu ringissä suuren apinanleipäpuun alla Eunicen kodin takapihalla. Eunice johtaa keskustelua ryhmän pohtiessa, miten se voisi tukea sisaruksia, joiden vanhemmat ovat joutuneet lähtemään siirtotyöläisiksi ja jättämään lapsensa selviytymään kaksin. Ensimmäisen Champions of Change koulutuksen jälkeen Eunice on käy nyt kaikki mahdolliset koulutukset, jotka Plan on järjestänyt Inhambanen alueella. ”Nyt osaan puolustaa oikeuksiani ja myös muiden oikeuksia”, hän sanoo. Tietojensa ja itsevarmuutensa kasvaessa Eunice päätti koota kyläänsä aktivistiryhmän. Nyt ryhmään kuuluu kymmenen nuorta, joille Eunice jakaa Planilta oppimansa tiedot ja taidot. He keskustelevat lasten ja nuorten ongel mista ja siitä, miten voivat vastata niihin. Aktivistien tärkein työkalu on tie don lisääminen keskustelujen avulla. Nuorten täytyy saada kuulla, että alle 18vuotiaiden avioliitot ja raskaana ole vien tyttöjen sulkeminen ulos koulusta Eunice johtaa nuorten aktivistien ryhmää, joka haluaa lopettaa lapsiavioliitot ja muut lapsiin kohdistuvat ihmisoikeusloukkaukset. on kielletty lailla. Että seksi ei ole syn tiä, mutta suojaamattomasta seksistä voi tulla raskaaksi tai saada suku puolitaudin. Ja että ehkäisyvälineitä ja tarvittaessa myös turvallisen abortin saa ilmaiseksi ehkäisyneuvolassa. Aikuisten taas täytyy ymmärtää, että lasten fyysinen kurittaminen on väärin, että lapsiavioliitot ovat haital linen perinne ja että tytöt ovat yhtä arvokkaita kuin pojat. ”Kohtaamme myös vastustusta ja vä hättelyä. Jotkut nuoret naureskelevat, ettemme oikeasti pysty muuttamaan asioita, ja jotkut vanhemmat suuttuvat siitä, että opetamme lapsille muka vääriä arvoja. Se tuntuu pahalta. Emme ole kuitenkaan luovuttaneet. Nyt ryh mämme tunnetaan jo laajasti, ja meihin otetaan yhteyttä, kun joku kuulee suun nitteilla olevasta lapsiavioliitosta.” Eunice sai erityisen paljon ilmoi tuksia koronaviruspandemian aikana. Koulujen sulkeminen lisäsi köyhyyttä ja teiniraskauksia, jotka kasvattivat lapsiavioliittojen määrää. Eunice on onnistunut estämään ryhmänsä kanssa jo 15 lapsiavioliittoa ja tukemaan noin sataa raskaana olevaa tyttöä jatkamaan koulunkäyntiä. Usein keskustelu saa perheen perumaan lapsiavioliiton tai raskaa na olevan tytön palaamaan kouluun. Välillä tilanteet ovat niin mutkikkaita tai uhkaavia, että nuoret aktivistit pyy tävät apuun paikallisia johtajia, Planin työntekijöitä tai poliisia. ”EN LAKKAA PUHUMASTA TYTTÖJEN OIKEUKSISTA, ENNEN KUIN LAPSIAVIOLIITOT LOPPUVAT.” 7
PLAN HALUAA PURKAA HAITALLISET NORMIT Planin työn ytimessä on haitallisten normien muuttaminen, kertoo Mosam bikin Planin genderasiantuntija Nina Yengo. ”Työskentelemme aina yhteisöjen norminvartijoiden, kuten yhteisö johtajien, uskonnollisten johtajien ja avioliittovälittäjien, kanssa. On tärkeää näyttää todistusaineistoa siitä, mitä haitallisista normeista ja perinteistä seuraa. Toisaalta on näytettävä hyötyjä normien muuttamisesta. Esimerkiksi jos tyttö ei saa nuorena lasta, hän voi opiskella ja hänen tulevaisuutensa muuttuu”, Nina sanoo. Hänen mielestään Eunicen kaltai set nuoret ovat muutoksessa avain asemassa. Kun eri sukupolvet ja sukupuolet keskustelevat vaikeista kysymyksistä, syntyy ymmärrystä ja oppimista. ”Asennemuutoksen aikaansaami nen on hidasta, mutta kun yhteisöt ymmärtävät itse, että uusi tapa on parempi, muutos on pysyvää.” Nina on nähnyt työssään, kuinka Champions of Change koulutukset ja aktivistitoiminta kasvattavat nuorten itseluottamusta. ”Yhä useampi nuori uskaltaa sanoa, että tämä on minun kehoni ja päätän siitä itse. Ero niiden yhteisö jen välillä, joissa Plan työskentelee ja joissa emme työskentele, on todella suuri. Mosambikin hallitus onkin pyy tänyt Plania laajentamaan työtään uusille alueille”, Nina kertoo. Mosambikissa riittää yhä paljon teh tävää, jotta seksuaali ja lisääntymis oikeudet toteutuisivat. Nina mainitsee esimerkiksi seksuaali ja sukupuoli vähemmistöjen oikeudet, jotka toteutu vat heikosti. Ehkäisy ja aborttipalvelut tunnetaan vielä huonosti, eivätkä ne ole kaikkien ulottuvilla. Koulut eivät tarjoa kokonaisvaltaista seksuaalikasvatusta vaan lähinnä anatomista valistusta. Nina uskoo, että näiden haasteiden ratkaisemisessa Planilla ja nuorilla aktivisteilla on merkittävä rooli. Puolet mosambikilaisista tytöistä joutuu lapsiavioliittoon Plan työskentelee Mosambikin Inham banessa suomalaisten lahjoittajien ja ulkoministeriön tuella. My Body, My Fu ture ohjelma keskittyy vahvistamaan tyttöjen ja nuorten naisten seksuaali ja lisääntymisterveyttä ja oikeuksia. KaakkoisAfrikassa sijaitseva Mosambik on yksi maailman köyhim mistä maista, ja tytöt ja naiset koh taavat edelleen lukuisia terveys ja ihmis oikeusongelmia. Noin puolet mosambikilaisista tytöistä joutuu naimisiin alle 18vuotiaana, 17 % jo alle 15vuotiaana. Koulua käymättömät tytöt joutuvat lapsiavioliittoon kah deksan kertaa todennäköisemmin kuin koulua käyvät. Mosambikissa 40 % tytöistä saa lapsen ennen 18 vuoden ikää ja 8 % alle 15vuotiaana. Varhaiset raskaudet ovat Mosambikissa merkittävä terveys haaste: joka toinen 15–24vuotiaan tytön tai naisen kuolema johtuu raskau desta, synnytyksestä tai turvattomasta abortista. Vuonna 2019 Mosambikin parla mentti kielsi alle 18vuotiaiden avio liitot. Plan teki merkittävää vaikutta mistyötä lain puolesta. Lähteet: CIA:n The World Factbook, Girls Not Brides, Mosambikin terveysministeriö, Plan Inter national, UNFPA Valmentaja Casimira iloitsee siitä, että hänen yhteisönsä näkee jalkapallon nykyisin myös tytöille sopivana lajina. Kaikki perheet eivät silti edelleenkään päästä tyttäriään joukkueeseen. 8
Hän löytää voimaa aktivismiinsa ja päämääriensä tavoitteluun omasta kylästään. ”Näen paljon tyttöjä, jotka ovat luopuneet unelmistaan. On kamalaa nähdä, kun nuori ihminen menettää toivonsa varhaisavioliiton takia. Jotain täytyy tehdä!” Myös Eunicen viisi isosiskoa ovat joutuneet varhaisavioliittoon. ”Silloin perheelläni ei vielä ollut oikeaa tietoa. Vanhempani eivät osan neet tukea sisaruksiani, kun nämä olivat teinejä, mutta he ovat kuunnelleet mi nua ja alkaneet tukea aktivismiani. Per heeni on muuttunut avoimemmaksi.” JALKAPALLO OPETTAA ITSELUOTTAMUSTA JA YHTEISTYÖTÄ Jalkapallokentällä tyttöjoukkueen val mentaja Casimira, 34, puhaltaa pilliin. Hikiset, hymyilevät pelaajat hölkkäävät puolikaareen hänen ympärilleen ja venyttelevät raajojaan. Casimira kehuu tyttöjä hyvästä tsempistä ja nostaa esiin asioita, joita on syytä parantaa. Valmentaja säteilee samaa tarmoa kuin Eunice. Se ei ole ihme, sillä Casi mira ja Eunice ovat sisaruksia. Pikkusiskon aktivismi oli yksi innoit tajista, kun Casimira perusti tyttöjen jalkapallojoukkueen viime vuosi kymmenen lopulla. ”Perheemme on aina katsonut jalkapal loa, ja olemme pelanneet sitä sisarusteni kanssa. Minä olin siitä vielä enemmän innoissani kuin muut”, Casimira kertoo. Kun Plan aloitti työn yhteisössä, myös Casimira oppi tyttöjen oikeuksis ta ja sukupuolten tasaarvosta. Lasten hoitajana työskentelevä nuori nainen sai idean tyttöjen omasta joukkueesta, joka murtaisi haitallisia sukupuoli normeja urheilun avulla. ”Olin huolissani yhteisöni tytöistä. Näin heissä samaa näköalattomuutta, jota minussa itsessäni oli nuorempana, kun en saanut riittävää tietoa ja tukea.” Casimira kiersi ovelta ovelle kut sumassa tyttöjä harjoituksiin. Pian kasassa oli parikymmentä tyttöä, vaikka jotkut perheet kielsivät tyttä riään osallistumasta sopimattomana pitämäänsä urheiluun. Casimira valmentaa jalkapalloa vapaaehtoistyönä. ”Tsemppaamme Casimiran kans sa toisiamme. Jalkapallo ja aktivismi tukevat toisiaan hyvin, koska molem mat vaativat yhteispeliä, rohkeutta ja tavoitteellisuutta”, Eunice sanoo. Valmentajan haaveissa siintää alueturnaus. ”Kun aloitimme treenit, moni tyttö oli ujo ja sulkeutunut, mutta joukkue on tehnyt heistä avoimempia ja rohkeam pia. Samalla tyttöjen jalkapallosta on tullut yhteisössämme hyväksytympää, ja meillä on varmasti siinä osamme”, Casimira sanoo. Eunice puhuu usein joukkuekavereilleen tyttöjen asemasta. Varhaiset avioliitot ja raskaudet ovat Mosambikissa erittäin yleisiä. Noin puolet tytöistä joutuu naimisiin ja 40 prosenttia tulee äidiksi ennen 18 vuoden ikää. VAIKUTTAMISTYÖTÄ SUURLÄHETYSTÖSSÄ, MEDIASSA JA KOTONA Eunice on tehnyt yhteisönsä lisäksi vaikuttamistyötä Planin #GirlsTakeo vertempauksessa. Hän valtasi Suomen suurlähettilään paikan Maputossa vuonna 2022. Ensimmäinen matka pääkaupunkiin jännitti Eunicea, mutta hän muistutti itseään, että on edustamassa muita tyt töjä. Niinpä hän puhui tyttöjen haasteista useissa tapaamisissa ja kokouksissa. ”Tässä kylässä emme tiedä, että tuolla ulkona on suuri maailma. Meillä tytöillä on rajalliset unelmat. Valtaus Maputossa sai minut ymmärtämään, että voin tavoi tella mitä vain, vaikka tulenkin syrjäisestä yhteisöstä”, Eunice sanoo. Hän tähtää toimittajaksi, koska ha luaa nostaa tyttöjen aseman uutisiin. Mieluiten Eunice työskentelisi televi siossa tyylikkäässä jakkupuvussa, mutta hän ei sulje pois radiouraakaan. Radio tavoittaa maaseudulla ja slum meissa perheitä, joilla ei ole käytössään televisiota. Vaikka yliopistoopinnot ovat vielä epävarma haave, Eunice on jo saanut hieman koulutusta journalistin työhön. Hän kävi Planin tuella kolmen kuukau den ammattikoulutuksen ja on päässyt tekemään radiolähetyksiä. ”En lakkaa puhumasta tyttöjen oikeuksista, ennen kuin lapsiavioliitot ja tyttöjen syrjintä loppuvat”, Eunice sanoo. 9
10 Ku va aj a: A ar o Ke ip i #GirlsTakeover on täällä taas! Lokakuussa poliittiset, yhteiskunnalliset ja talousjohtajat luovuttavat paikkansa päiväksi, kun tytöt ja nuoret naiset eri puolilla maailmaa valtaavat heidän paikkansa. Suomessa tempaus nostaa tänä vuonna esiin ajankohtaisia kysymyksiä urheilun ja työelämän tasaarvosta. Paikkansa luovuttavat päiväksi liikunta, urheilu ja nuorten ministeri Sandra Bergqvist, Tampereen pormestari Kalervo Kummola, Palloliiton pääsihteeri Marco Casagrande, Sryhmän pääjohtaja Hannu Krook, Finnairin toimitusjohtaja Topi Manner ja Iltalehden päätoimittaja Perttu Kauppinen. Sukupuolten tasaarvo ei vielä toteudu urheilussa ja liikunnassa. Vaikka edistystä on tapahtunut, naiset ovat edel leen aliedustettuja urheilun johtotehtävissä ja valmentajina. Naisten ja tyttöjen palkkatasot ja palkinnot ovat alhaisempia kuin miesten. ”Sukupuolittunut häirintä ja hyväksikäyttö ovat urheilun globaaleja ongelmia. Monissa maissa sosiaaliset normit ja arvostuksen puute estävät tyttöjä urheilemasta. Ongelmiin on viime vuosina tartuttu entistä tiukemmin, mutta tehtävää riittää Suomessa ja maailmalla. Urheilu on jokaisen tytön oikeus”, Plan International Suomen pääsihteeri Ossi Heinänen sanoo. Rovaniemeläinen Minea Kaippio haluaa nostaa esiin paitsi urheilumaailman tasaarvoa myös urheilun vaikutusta tasaarvoon. ”Urheilu on lopulta aika yhteiskunnallinen asia. Me emme tahdo maailmaa, jossa naisten urheilua arvostetaan vähem män ja jossa heitä ei kuulla tarpeeksi”, sanoo Kaippio, joka ottaa päiväksi haltuunsa ministerin paikan. Yritysvaltauksissa teemana on työelämän tasaarvo. “Kun puhumme tasaarvosta työssä, tarkoitamme myös monimuotoisuutta. Se on erittäin tärkeää, sillä se vähentää ajan myötä rasismia, syrjintää ja työntekijöiden häirintää. Myös johtoryhmissä monimuotoisuus on otettava huomioon, sillä päätösten pitää muodostua eri ihmisten mielipiteistä ja näkökulmista, jotta ne ovat oikeudenmukaisia”, sanoo Joudi Chikho, joka nousee päiväksi Sryhmän johtoon. Tytöt vaativat lisää tasa-arvoa urheiluun
11 T yttöjen oikeudet ja nuorten aktivismi näkyivät ja kuuluivat kesäkuun viimeisellä viikolla SuomiAreenassa Porissa. Plan järjesti yhdessä DNA:n kanssa paneelikeskustelun maahan muuttanei den nuorten digi ja työelämävalmiuk sista. Keskusteluun osallistuivat Planin digitaitoryhmän nuoret Malika Diallo, Martha Osas ja Oleksandra Tataki sekä kansanedustaja Nasima Razmyar, nuorisotutkija Päivi Honkatukia, DNA:n tekninen johtaja Ville Virtanen ja Planin maahanmuuttajatyön päällikkö Maria Wikberg. Keskustelun moderoi DNA:n vastuullisuuspäällikkö Tuuli Nummelin. Plan ja DNA tarjoavat yhdessä maahan muuttaneille nuorille digi taitoja ja kokemuksia suomalaisesta työelämästä. "Digitaidot ovat tärkeitä. Työelä mässä menestyminen on tärkeää. Mutta tärkeintä on, että ympäristö on turvallinen ja kaikki saavat osallistua työelämään tasaarvoisesti ja yhden vertaisesti", Martha Osas sanoi. Niin nuoret kuin aikuisetkin pai nottivat, että nuorille on tarjottava tilaisuuksia oppia. Esteitä työelämä polulla on tunnistettava ja poistettava aktiivisesti. "Motivaatiomme päästä mukaan työelämään ja vaikuttamaan suomalai seen yhteiskuntaan on kova. Toivomme, että meiltä ei suljeta ovia nenän edestä vaan otetaan mukaan ja autetaan eteenpäin", Malika Diallo sanoi. Plan oli mukana järjestämässä myös Helena Ranta Forumin paneelikeskus telua, jossa korkean tason asiantuntijat pohtivat, miten Ukrainaan voidaan saada kestävä rauha. Aiheesta keskustelivat professori Helena Ranta, kansanedustaja ja presidenttiehdokas Pekka Haavisto, sotarikostutkintayksikön johtaja Matti Raatikainen sekä MonikaNaisten liiton puheenjohtaja Olga Silfver, joka toi keskusteluun myös Suomen ukrai nalaisten näkökulman. Keskustelun moderoi forumin puheenjohtaja, Planin Plan toi nuorten äänen SuomiAreenaan viestintä johtaja Anna Könönen. "Rauha ei ala, kun rauhanso pimus allekirjoi tetaan. Se vaatii pitkää fyysistä ja henkistä jälleen rakentamista", Helena Ranta sanoi. Keskustelijat painottivat sota rikosten tutkimisen ja syyttämisen tär keyttä, jotta kestävä rauha voi syntyä ja jälleenrakennus alkaa. Lastenhallituksen nuoret aktivistit kiersivät SuomiAreenassa ja kutsuivat päättäjiä pelaamaan tyttöjen oikeuksien onnenpyörää, joka testaa pelaajan tiedot maailman tyttöjen asemasta. Samalla nuoret puhuivat siitä, miten tärkeää päätöksen teossa on huomioida lasten oikeudet ja globaalit tasaarvovaikutukset. Pelihaasteeseen tarttuivat muun muassa presidenttiehdokas Olli Rehn, kansanedustajat Antti Kaikkonen, Hjallis Harkimo ja Hilkka Kemppi sekä politiikan konkari Matti Vanhanen. Katso paneelikeskusteluiden tallenteet MTV Katsomosta: mtv.fi/sarja/ suomiareena-1451
S uomalaiset lahjoittivat keväällä Apua Ukrainaan konsertin aikana 2,2 miljoonaa euroa. Konsertin tuotot jaettiin mukana olleiden avustusjärjestön kesken, ja Planin osuus oli 636 000 euroa. Plan siirsi kesäkuussa 775 000 euroa Ukrainassa ja Moldovassa tehtävään työhön. Summa sisälsi myös hätäapurahaston varoja. Plan on toiminut Ukrainassa ja sen lähialueilla Puolassa, Romaniassa ja Moldovassa sodan alusta asti. Järjestö tukee lapsia jatkamaan koulunkäyntiä, rakentaa turvallisia tiloja, joissa lapset voivat oppia ja leikkiä, jakaa hätäapua ja vahvis taa lastensuojelua. Tukikonsertista saaduilla varoilla Plan edistää erityisesti 3–17vuotiaiden pääsyä laadukkaaseen ja inklusiiviseen ope tukseen Ukrainassa ja Moldovassa. Ukrainassa sodan arvioi daan estäneen tai vaikeuttaneen merkittävästi 5,7 miljoonan lapsen koulunkäyntiä. Plan tukee lasten koulunkäyntiä etäyhteyksin sekä Ukrai nassa että Moldovassa, mutta heikot internetyhteydet, puute laitteista sekä iskut Ukrainan voimalaitoksiin ja sähkölinjoihin vaikeuttavat etäoppimista merkittävästi. Moldovassa pelko TUE PLANIN TYÖTÄ UKRAINASSA JA LÄHIALUEILLA: » Lahjoita verkossa plan.fi/ukraina » Lähetä tekstiviesti UKRAINA numeroon 16155 ja lahjoitat 20 euroa hätäapukeräykseen » Lahjoita haluamasi summa hätäapukeräykseen MobilePaylla numeroon 80500 kielimuurista lasten ja paikallisten opettajien välillä, erilainen opetusohjelma ja koulutarvikkeiden hinta ovat osaltaan johta neet siihen, että moni lapsi jää koulun ulkopuolelle. “Kriiseissä koulu voi olla lapsille henkireikä. Lasten saami nen takaisin kouluun on äärimmäisen tärkeää, sillä koulu tar joaa heille turvallisuuden tunteen ja palasen normaalia elämää. Yhdessä paikallisten kumppaniemme kanssa varmistamme, että lapset pääsevät keskeytyksittä turvalliseen, inklusiiviseen ja laadukkaaseen opetukseen”, Planin Ukrainantyötä johtava Sven Coppens sanoo. Ukraina-konsertin lahjoitukset turvaavat lasten koulunkäyntiä 12 uutisia maailmalta
K un Bokeon alueelle Laosiin rakennettiin pato, Siphengin, 28, perhe menetti viljelysmaansa. Koska perhe ei enää saanut riittävästi tuloja riisinviljelystä, Sipheng alkoi myydä kutomiaan tekstiilejä, jotta saisi elätettyä kaksi lastaan ja maksettua heidän koulutuksensa. Nyt Sipheng kuuluu Planin kudontaryhmään. Mukana on 16 naista, jotka valmistavat erilaisia tekstiilejä pyyhkeistä hamei siin. Valmiita tekstiilituotteita myymällä he saavat lisä tuloja itselleen ja perheelleen. ”Ryhmä on loistava mahdollisuus ylläpitää käsityö perinteitä ja samalla auttaa ryhmän jäseniä ansaitsemaan lisätuloja elinkustannusten kattamiseksi. Olen ansainnut 1–1,5 miljoonaa Laosin kipiä (noin 50–80 euroa) kahden viikon kudontatyöstä”, Sipheng kertoo. Lisätulojen ansiosta Siphengin perhe on voinut hankkia lisää maata riisinviljelyyn, ja nyt perheen tulot riittävät elämi seen. Sipheng on silti halunnut jatkaa kudontaryhmässä, jota hän nyt vetää. ”Ryhmän jäseniltä menee yhdestä viiteen päivään yhden tuotteen valmistamiseen, mallista ja kuviosta riippuen. Yksin kertaisen käsipyyhkeen tekee päivässä, mutta monimutkai seen perinteiseen laosilaiseen hameeseen sinhiin menee viisi päivää”, Sipheng kertoo. Naiset tapaavat kerran kuussa ja jakavat osaamistaan ja koke muksiaan, saavat uutta tietoa alasta sekä tukevat toisiaan. Ryhmän jäsenet kutovat kukin kotonaan omilla kangas puillaan. He myyvät tuotteita sekä suoraan yksittäisille asiak kaille että paikallisissa perinnejuhlatilaisuuksissa. Koko ryhmä on kehunut yhteisen tekemisen hyötyjä. Naiset kuitenkin toivovat vielä laajempia yhteyksiä paikallisiin ja kan sallisiin markkinoihin sekä lisäkoulutuksia, jotta ryhmä voisi itse jatkaa toimintaansa ja edistää perinnekäsitöiden tekemis tä ja säilymistä myös Planin hankkeen päättymisen jälkeen. Sipheng pelkää, että monet perinnekäsityöt ja tietyt kangas kuviot häviävät kokonaan, mikäli ryhmä ei pysty paran tamaan tuotteiden laatua ja monipuolisuutta, kehittämään ryhmän hallintoa sekä saamaan toiminnastaan taloudellisesti täysin kestävää. Planin tavoitteena on, että ryhmän toiminnasta muodostuu mahdollisimman itsenäistä ja kestävää. Plan edistää naisten kudontaryhmien toimintaa Laosissa EU:n, Suomen ulko ministeriön ja suomalaisten lahjoittajien tuella. Kudonta tuo naisille tuloja Laosissa 13 Lapset saavat varhaiskasvatusta sisällissodasta toipuvassa Etiopiassa P ohjoisEtiopiassa marraskuussa 2020 puhjennut sota vaikutti rajusti lapsiin ja heidän perheisiinsä. Sota päättyi viime marraskuussa, mutta toipuminen on vasta alkamassa. ”Perheet menettivät paljon omaisuuttaan, eivätkä he voineet viljellä yli kahteen vuoteen. Siksi heillä on vakavia ongelmia ruokkia lapsensa ja hankkia heille koulutarvikkeita, vaatteita ja kenkiä. Lapset sairastelevat”, kertoo Etiopian Planin hätäapukoulutuksen asiantuntija Kiros Abrha. Kriiseissä ja konflikteissa lapsiin kohdistuva seksuaalinen ja sukupuolittunut hyväksikäyttö lisääntyvät. Tytöt otetaan usein ensimmäisenä pois koulusta, jotta he voivat auttaa kotitöissä. Varhaiskasvatus ja koulu antavat kuitenkin lapsille turvaa ja paikan, jossa he saavat olla lapsia ja oppia. Siksi niiden jatku minen on tärkeää. ”Koulutus ei ole väylä elämään vaan elämä itse. Se suojelee lapsia, erityisesti tyttöjä, ja yhteisöjä tietämättömyydeltä ja perinteisiltä uskomuksilta. Se on keino suojella lapsia varhai silta ja pakotetuilta avioliitoilta sekä fyysiseltä ja seksuaali selta hyväksikäytöltä”, Kiros Abrha sanoo. PohjoisEtiopiassa 2,3 miljoonaa lasta on ollut koulun ja varhaiskasvatuksen ulkopuolella kolme vuotta. Ennen sotaa koulunkäyntiä estivät koronarajoitukset. Suurin osa Tigrayn kouluista on ryöstetty, ja 85 prosenttia varhaiskasvatuskes kuksista ja kouluista on tuhoutunut osaksi tai pahoin. Siksi Plan korjaa ja rakentaa kouluja Tigrayssa, Afarissa ja Amharassa. EU:n tuella Plan perustaa 21 varhaiskoulutus keskusta, joista 13 rakennetaan alusta ja 8 kunnostetaan. Lisäksi Plan tukee opettajankoulutusta ja opetus materiaalien saatavuutta, kehittää hyviä käytäntöjä esi ja alkuopetukseen sekä varmistaa, että lapsilla on pääsy tarvit taviin lastensuojelun palveluihin. Yhdessä Maailman ruoka ohjelman WFP:n kanssa Plan tarjoaa lapsille ruokaa. Kolmen vuoden aikana työ tavoittaa yhteensä 7 000 kaik kein haavoittuvimmassa asemassa olevaa 3–6vuotiasta lasta.
”Sydämeni särkyy, kun näen lapseni nälissään” Teksti: IZLA BETHDAVID, HEIDI KLEEMOLA Kuvat: IZLA BETHDAVID V akavakasvoinen Hoodo, 38, pitelee sylissään pientä poi kaansa. Hän katselee rutikui vaa pakolaisleiriä Togdheerin alueella Somalimaassa, joka on itsenäiseksi julistautunut hallinnollinen alue Somaliassa Afrikan sarvessa. Hoodo on kohdannut tragedian, jota hä nen on yhä vaikea ymmärtää. Hänen kaksi nuorinta lastaan menehtyivät aliravitsemukseen pakolaisleirillä. ”Tyttäreni ja poikani kuolivat alle kuukauden välein. Nyt pelkään muiden lasteni puolesta.” Hoodo taistelee selviytyäkseen yksin huoltajana. Muutamia vuosia sitten hänellä ja lapsilla oli vielä tavallinen, hyvä elämä. ”Meillä oli 200 eläimen karja, lampaita, kame leita ja aaseja. Karjamme kuoli eläin kerrallaan kuivuuden takia. Meidän täytyi tulla kolme vuotta sitten tänne pakolaisleirille etsimään apua.” Hoodo saapui lapsineen leirille toivoen, että asiat muuttuisivat paremmiksi, mutta sen sijaan kaikki meni huonompaan suuntaan. ”Meillä ei ole täällä terveyskeskusta, eikä minul la ollut varaa viedä lapsia hoitoon sairaalaan. Pidin sairastelevat lapset luonani toivoen, että asiat järjestyisivät. Mutta niin ei käynyt. Hautasimme lapset samaan hautaan, koska he kuolivat niin peräkkäin.” Pakolaisleirillä asuvat äidit Hoodo ja Faadumo peittelevät usein lapsensa nälkäisinä nukkumaan. Noin 1,8 miljoonaa somalialaista lasta kärsii aliravitsemuksesta ennätyksellisen kuivuuden ja nälkäkriisin seurauksena. Plan tukee leireille paenneita perheitä. 14
PLANIN HÄTÄAPURAHASTO TUKEE TÄTÄ TYÖTÄ Nälkä lopettaa koulunkäynnin Noin 1,8 miljoonaa somalialaista lasta kärsii akuu tista aliravitsemuksesta itäisen Afrikan ennätyk sellisen kuivuuden ja maailmanlaajuisen nälkä kriisin takia. Somaliassa on ollut kuivempaa kuin 40 vuoteen, minkä seurauksena noin 6,6 miljoonaa ihmistä kokee ruokaturvattomuutta. Kuivuus aiheuttaa vakavaa uhkaa lähes puolelle väestöstä. Ihmiset ovat joutuneet lähtemään kotiyhteisöistään, joissa ei ole enää mahdollista selviytyä. Pakolaisleirit ovat täyteen ahdettuja, sillä tuhannet uudet perheet saapuvat leireille joka päivä etsimään ruokaa ja vettä. Ihmiset kävelevät jopa yli sadan kilometrin matkoja leireille, joissa usein joutuvat huomaamaan, ettei heille riitä apua. Sekä ravinnon laatu että määrä ovat riittä mättömiä. Suuri määrä lapsia kärsii anemiasta ja Avita miinin puutteesta, mikä saa heidät alttiim miksi infektiotaudeille ja aiheuttaa riskin vaaral liselle aliravitsemukselle, johon voi pahimmillaan kuolla. Liian heikko leikkimään Hoodo keskittyy päivä kerrallaan kuuteen elossa olevaan lapseensa. Hänen kahdeksanvuotias poikansa Mubaarik leikkii voimattoman näköisenä hiekalla rakkaimman omaisuutensa kanssa. Vihreä neulottu pallo on haalistunut auringossa. Poika kertoo, ettei usein saa mitään syötävää kotona, mutta koulussa lapsille tarjotaan joskus puuroa. ”Söin viimeksi eilen. Jos menen kouluun nälkäisenä, en pysty keskittymään opetukseen. Menetän monia asioita ruokapulan takia. En jaksa leikkiä ystävieni kanssa, koska minua heikottaa ja pyörryttää”, Mubaarik sanoo. Hänen siskonsa Ayaan, 14, kertoo auttavansa kotitöissä, kun äiti on etsimässä ruokaa. Tytön Plan auttaa nälkäkriisissä Plan tukee tämän jutun naisia ja heidän lapsiaan Somaliassa. He saavat monien mui den perheiden tavoin käteis apua ja puhdasta vettä. Jaamme käteis apua yhteistyössä paikallisten kumppa neidemme Taakulon ja Gredon kanssa. Perheet pystyvät hankkimaan käteisel lä ruokaa ja saavat terveydenhoitoa. Plan auttaa monissa maailmanlaajuisen nälkä kriisin koettele missa maissa Etelä Sudanista Haitiin. Työs kentelemme kaikkein haavoittuvimmassa asemassa olevissa yhteisöissä. Jaamme perheille ruokaa, järjes tämme koulu aterioita ja parannamme lastensuojelua. EN JAKSA LEIKKIÄ YSTÄVIENI KANSSA, KOSKA OLEN KOKO AJAN NÄLKÄINEN JA VÄSYNYT. Nälkäkriisi on vienyt Hoodon kahden nuorimmaisen lapsen hengen. Nyt Hoodo pelkää muiden lastensa puolesta. 15
voimat ovat kuitenkin vähissä. ”Olen niin uuvuksissa tähän kaik keen. Kaipaan pikkuveljeäni ja siskoani niin paljon. Olen huolissani muiden sisarusteni puolesta, jotka sairastele vat koko ajan. Pelkään, että menetän heidätkin”, Ayaan sanoo. On selvää, että perheen äiti Hoo do on traumatisoitunut lastensa menettämisestä. ”En ole selviytynyt menetyksestäni, vaan asia ahdistaa koko ajan mieltäni. Minuun sattuu aina kun näen saman ikäisiä lapsia.” Hoodo pelkää, että hänen perheensä joutuu kokemaan samanlaisia mene tyksiä uudestaan. Hän haluaisi tarjota lapsilleen ruokaa, turvaa ja koulutuk sen, mutta pystyy järjestämään heille parhaimmillaankin vain yhden aterian päivässä. Kun ruokaa on vähän, Hoodo on mieluummin itse syömättä. ”Olen surullinen ja pettynyt, kun en löydä ruokaa lapsilleni. Pidättelen kyyneleitäni ja yritän viihdyttää lapsia, jotta saisin heidän ajatuksensa pois ruoasta. Joskus annan heille vettä, jotta he saisivat vatsansa täyteen. Ker ron lapsille lähteväni etsimään ruokaa ja kun palaan, he ovat nukkumassa. Käyn heidän viereensä tyhjin käsin ja surullisena.” Ruokaa riittää vain pienimmille lapsille Koti on rakennettu aaltopellistä, ke peistä, naruista ja pressuista. Faadumo, 39, istuu viiden lapsensa kanssa kodin edustalla pölyisessä maassa. ”Kuivuus on vaikuttanut vakavasti perheeseemme. Karjamme kuoli ja mene timme kaiken. Lähdimme kotoam me pakolaisleirille, jotta selviytyisim me”, Faadumo kertoo. Samankaltaiset tarinat toistuvat pakolaisleirillä. Vuonna 2017 perustettu leiri Togdheerissa tarjoaa tällä hetkellä kodin 20 000 ihmiselle, mutta uusia perheitä saapuu koko ajan. “Meillä ei ole usein lainkaan ruokaa. Parhaassa tapauksessa saan valmis tettua yhden ruoan päivässä. Yritän antaa edes nuorimmille lapsille jotain syötävää, mutta vanhemmat lapseni joutuvat usein menemään nälkäisinä nukkumaan.” Yli 3,8 miljoonaa ihmistä elää maan sisäisinä pakolaisina Somaliassa. YK:n pakolaisjärjestön UNHCR:n mukaan noin 6,7 miljoonaa ihmistä joutuu kamppailemaan arjessaan saadakseen ruokaa, mikä pahentaa jo ennestään kin vaikeaa humanitaarista tilannetta. Kriisi pakottaa ihmiset tekemään mah dottomia valintoja. Perheet naittavat tyttäriään, jotta kotona olisi yksi suu vähemmän ruokittavana. Jotkut myy vät seksiä saadakseen rahaa ruokaan. Monet lapset ovat joutuneet lopet tamaan koulunkäyntinsä. Useat heistä ovat liian heikossa kunnossa edes kävelläkseen kouluun. He eivät jaksa leikkiä tai keskittyä oppitunteihin. Unelmana lukuja kirjoitustaito Faadumon poika Barwaaqo, 9, kärsii silminnähden ruokapulasta. ”Nuoremmat sisarukseni saavat ruokaa ensimmäisinä, jos sitä on. En jaksa leikkiä ystävieni kanssa, koska olen koko ajan nälkäinen ja väsynyt. Siksi minun täytyy usein vain istua”, Barwaaqo sanoo. ”Aina kun kävelen tai teen kotitöitä, väsyn helposti. Minua alkaa usein hui mata. Minun täytyy mennä lepäämään, enkä saa asioita tehtyä”, pojan sisar Najah, 11, kertoo. Najah ei ole kuitenkaan luopunut unelmistaan. ”Haluaisin toisenlaisen elämän. Ha luaisin oppia lukemaan ja kirjoittamaan. Unelmani on tulla lääkäriksi, jotta voisin auttaa yhteisöäni.” Lasten äidin Faadumon arjessa pelko ja epävarmuus ovat läsnä jatkuvasti. ”En tiedä, mitä tekisin seuraavaksi ja miten ruokkisin lapseni tulevaisuudes sa. Huoli nälkäisistä lapsistani aiheut taa minulle jatkuvaa tuskaa.” 16
Najah, 11, haaveilee lääkärin ammatista, mutta ensin hänen olisi opittava lukemaan ja kirjoittamaan. Nyt päivät kuluvat ruoan ja polttopuiden etsimiseen. Faadumon perhe syö parhaimmillaan yhden aterian päivässä. Joinain päivinä ruokaa ei riitä kaikille. Yhdeksänvuotiaan Barwaaqon voimat riittävät usein vain istumiseen, eivät leikkimiseen tai oppimiseen. 14vuotias Ayaan huolehtii sisaruksistaan, kun perheen äiti etsii ruokaa. Aliravitut lapset sairastelevat paljon. 17
Karatea sukupuolinormeja vastaan TEKSTI: WAHIDA ZAMAN SHITHI KUVAT: PLAN INTERNATIONAL J oukko tyttöjä treenaa valkoi sissa karateasuissaan nurmi kolla Bangladeshissa. Heidän joukossaan on 12vuotias Masuma, jonka elämään kara tella on ollut suuri vaikutus. ”Ennen kuin aloitin tämän harras tuksen, pelkäsin usein kävellessäni kaduilla. Nyt en enää pelkää. Halusin oppia karatea, jotta kukaan ei voisi kohdella minua huonosti ja jotta osaisin toimia uhkaavissa tilanteissa”, Masuma kertoo. Masuma liimautui jo pikkutyttönä television ääreen, kun näki siellä kara tea. Nyt hän käy seitsemättä luokkaa Bangladeshilainen Masuma, 12, on oppinut puolustamaan itseään Planin järjestämillä karatetunneilla. Harrastus kehittää myös tyttöjen itseluottamusta. Karate on tuonut Masumalle paitsi innostavan urheiluharrastuksen myös itsevarmuutta. Rangpurin alueella PohjoisBangla deshissa. Plan alkoi työskennellä hänen koulussaan vuonna 2019. Masuma sai ystäviensä kanssa Planin järjes tämillä tunneilla tietoa terveydestä, ravinnosta, hygieniasta ja sukupuolten tasaarvosta. ”Yhtenä päivänä Planin työn tekijä kysyi meiltä tytöiltä, olisimmeko kiinnostuneet oppimaan karatea. Ensin monet tytöt näyttivät epävarmoilta. Minä halusin heti ilmoittautua mukaan kahden ystäväni kanssa”, Masuma kertoo. Masuman täytyi kuitenkin taivutella kotona vanhempansa, jotta he antaisi 18
KUMMIT TUKEVAT TÄTÄ TYÖTÄ Masuman vanhemmat vastustivat aluksi itsepuolustusharrastusta, mutta tyttären perustelut saivat heidän päänsä kääntymään. vaatteet ja oppivat ensimmäisiä liikkeitä. Tytöt harjoittelevat kaksi tuntia päivässä 32 päivän ajan ja oppivat treenijakson aikana yli 150 itsepuolustustekniikkaa. Tyttöjen itsepuolustusharjoittelu haastaa perinteisiä sukupuolinormeja. Samalla se lisää tyttöjen itseluottamusta ja antaa heille keinoja suojella itseään sukupuolittuneelta väki vallalta. Plan on suunnitellut karatekurssit erityisesti teiniikäisille tytöille. Tähän mennessä 175 bangladeshi laista tyttöä on oppinut karatea Planin hankkeessa Nilphamarin ja Rangpurin alueilla. Masuma toivoo, että hänen koke muksensa innostaisi muitakin tyttöjä oppimaan itsepuolustuslajeja. Hän haluaisi myös jonain päivänä jakaa taitojaan eteenpäin. ”Karatetreenien tarkoitus on vah vistaa itsevarmuuttamme ja opettaa meitä puolustamaan itseämme. Tiedän, että pystyn nyt suojelemaan itseäni. Haluaisin, että muutkin tytöt saisivat tällaisia taitoja. Kaikki ovat kunnioit taneet minua enemmän sen jälkeen, kun aloin harjoitella karatea”, Masuma sanoo. vat luvan harrastukseen. Aluksi nämä eivät suostuneet. ”Kerroin, että jos aloittaisin tämän harrastuksen, pystyisin puolustamaan itseäni, vaikka kohtaisin mitä tahan sa ongelmia. Minulla oli valtava halu päästä treenaamaan, ja halusin käyttää tämän mahdollisuuden. Kun selitin tä män vanhemmilleni, he antoivat minulle luvan mennä mukaan.” Karatella voimaa tytöille Ensimmäisellä karatetunnilla Masuma tapasi ohjaajan ja muista kouluista osallistuvat tytöt. Tytöt saivat karate Masuma on oppinut Planin karatekurssilla 150 itsepuolustustekniikkaa, joita hän harjoittelee aktiivisesti. Tiedän, että pystyn nyt suojelemaan itseäni. 19
20 A inakin pari kertaa minulle on sanottu, ettei naisten jalkapallo ole samanlaista kuin miesten”, Brianna Ann Awahnde, 13, kertoo. ”Tällainen vähättely ei käy järkeeni. Useamman kerran en ole päässyt liikuntatunnille, koska olen satuttanut esimerkiksi nilkkani tai polveni treeneissä tai peleissä. Tyttöjenkin peli on hyvin fyysistä. Kentällä tullaan vahvasti päälle, koska kaikki haluavat voittaa.” Briannan harrastus alkoi 11vuotiaana, kun hän pää si tutustumaan kuukauden ajan ilmaiseksi ystävänsä joukkueeseen. ”En silloin vielä edes tykännyt mistään palloilulajeista, vaan harrastin voimistelua. Kaverini puoliksi pakotti minut mukaan, koska heillä ei ollut tarpeeksi pelaajia”, Brianna nauraa. Niin kävi, että voimistelu jäi ja Brianna liittyi tyttöjen jalka pallojoukkueeseen. Heti ensimmäisellä treeniviikolla oli peli, jossa hän pääsi kokeilemaan erilaisia pelipaikkoja. Tyttöenergia käyttöön urheilussa Jalkapalloilija Brianna, tanssija Juulia ja skeittaaja Unna esiintyvät Planin tyttöjen päivän kampanjavideolla. He ovat huomanneet, että urheileva tyttö voi yhä kohdata vähättelyä. Kannustuksella on kuitenkin suurin voima. Teksti: HEIDI KLEEMOLA Kuvat: IIRIS SJÖBLAD / BREAKFAST HELSINKI ”Olin myös maalissa ja päästin neljä maalia läpi. Olin siitä todella surullinen, mutta joukkueeni kannusti minua. Kukaan ei arvostellut, vaikka tein virheitä. Kaikki ymmärsivät, etten ole harrastanut kauaa.” Nykyisin Brianna treenaa kolmesti viikossa. EI MIKÄÄN POIKIEN YKSINOIKEUS Briannan parhaita urheilumuistoja ovat turnaukset, kuten Helsinki Cup, joissa pääsee pelaamaan ulkomaalaisia jouk kueita vastaan. ”Häviäminen voi tuntua tosi hankalalta. Kerran hävisimme turnauksen finaalin 2–0, kun kapteenimme loukkaantui eikä voinut jatkaa peliä. Tuntui silti hienolta, että kaikki yrittivät parhaansa.” Brianna on saanut kannustusta joukkuekavereiltaan. Myös oma perhe on kannustanut ylpeänä turnauksissa. ”Usein tytöt laitetaan nuorempina harrastamaan voimis telua tai balettia. Pelaamisesta innostuneet tytöt tekevät sekajoukkueita poikien kanssa, koska pelaavia tyttöjä ei aina riitä tarpeeksi. Tytöt saattavat myös lopettaa pelaamisen, kun heitä arvostellaan eivätkä he jaksa yrittää enää.” Briannaa harmittaa, jos urheileva tyttö kohtaa vähättelyä. ”Koululiikunnassa esimerkiksi jalkapalloa, koripalloa tai pesäpalloa saatetaan pitää enemmän poikien lajina. Kun kapteenit valitsevat niissä joukkueet, heillä saattaa olla ennakkoluuloja. He voivat ajatella, ettei joku osaa pelata vain siksi, että hän on tyttö.” Briannan haaveista moni liittyy jalkapalloon. Hänen esi kuvansa on huipulle noussut Kylian Mbappé, joka on puoliksi kamerunilainen. Myös Briannan juuret ovat Kamerunissa. ”Toivon, että olisin jonain päivänä ammattilais jalkapalloilija.” Brianna tähtää ammattijalkapalloilijaksi. Joukkueen ja perheen kannustus merkitsee hänelle paljon. Unna skeittaa joka päivä vähintään kolme tuntia. Hän on havainnut, että skeittaava tyttö herättää huomiota.
21 ANTAA IHMISTEN KATSOA Kun Unna Peltotalo, 13, aloitti skeittaamisen reilu vuosi sitten, hän ei olisi arvannut, että voittaa streetskeittauksen SMkilpailun tyttöjen sarjan tänä kesänä. Skeittaaminen näytti aluksi vain niin kiinnostavalta, että sitä teki mieli kokeilla. ”Nyt skeittaaminen vie ihan sikana aikaani! Skeittaan joka päivä noin kolme tuntia tai enemmänkin. Vanhempanikin taisivat aluksi ihmetellä, mitä oikein olen alkanut harrastaa. Mutta kyllä he äkkiä tottuivat siihen”, Unna kertoo. Parasta harrastuksessa on uusien temppujen oppiminen. ”Ensimmäisestä onnistuneesta kickflipistä jäi kiva muisto. Treenaan uusia temppuja katsomalla videoista ohjeita tai pyytämällä toista skeittaajaa opettamaan minua. Sa moin kaikki kilpailut ja skeittaustapahtumat ovat hienoja. Haaveilen koko ajan, että pääsen jollain tavalla eteenpäin skeittauksessa.” Unna ei muista koskaan saaneensa ikävää kommenttia harrastuksestaan. Sitä enemmän hän on saanut kannustus ta. Hän on kuitenkin jo tottunut siihen, että joskus ihmiset jäävät katsomaan hänen skeittaustaan. ”Todennäköisesti se liittyy siihen, että olen skeittaava tyttö.” KANNUSTUS SAA JATKAMAAN ”Monella voi olla ennakkoluuloja siitä, onko tanssiminen oikeaa urheilua tai onko se asia, johon kannattaa käyttää niin paljon aikaa”, miettii lukiolainen Juulia Vuoti, 18. Hän harrastaa päälajinaan hiphoppia ja sen lisäksi muita streettansseja. Juulia innostui tanssimisesta jo kaksivuotiaana. ”Olen elänyt jo 16 vuotta tanssien. Aloitin showtanssilla, mutta hurahdin kahdeksanvuotiaana hiphoppiin. Tärkeintä on, että harrastuksessa on hyvä ilmapiiri niin, että siellä on helppo olla.” Juulia treenaa tällä hetkellä kolme kertaa viikossa. Hie noimmat muistot tanssista liittyvät esiintymisiin. ”Pääsin viime vuonna Evelinan taustatanssijaksi Block festeillä. Esiintyminen on tosi hauskaa, varsinkin jos on pal jon yleisöä. Saan yleisöstä energiaa. Viime vuonna valmen sin myös nuorempia SMkisoihin ja tein heille koreografioita. Haluaisin opettaa enemmänkin.” Valmentajien ja vanhempien kannustus on saanut Juulian tanssimaan myös silloin, kun jatkaminen on tuntunut epä varmalta. Juulia toivoo, että kaikki tytöt saisivat samanlais ta tukea. ”Harrastin jossain vaiheessa sählyä ja huomasin, että tyttöjä ja naisia vähätellään paljon palloilulajeissa. Monet ajattelevat, etteivät tytöt voi pelata yhtä kovaa kuin pojat.” Juulian mielestä koululiikunnan tulisi kannustaa parem min tyttöjä urheiluharrastuksiin. ”Muistan, kuinka pojat pelasivat koripalloa koulussa. Me tytöt emme saaneet pelata, vaan meidän täytyi ensin harjoitella, miten palloa heitetään. Talvisin tytöt eivät saa neet pelata jääkiekkoa. Olisi tärkeää, ettei tyttöjä ja poikia kohdeltaisi eri tavalla, koska se vahvistaa ennakkoluuloja.” Brianna, Unna ja Juulia ovat mukana Planin kampanja materiaaleissa näyttelijöinä. Mainos ja someaineistoissa käytetyt kommentit ovat Planin gallupkyselystä, eivät näyttelijöiden saamia kommentteja. Juulia valmentaa tanssia ja haluaa tarjota oppilailleen samanlaista kannustusta, kuin hän itse on saanut.
Yhdenvertaisuutta ja antirasismia kehitysyhteistyöhön Teksti: IIDA RIEKKO Kuvat: DEIDEI, AARO KEIPI, MIKKO TOIVONEN Plan tekee tiivistä yhteistyötä konsulttitoimisto deidein kanssa, koska haluaa edistää yhdenvertaisuutta ja antirasismia kaikessa työssään. Konsultit Jasmin Assulin ja Sunna Mbye kiittävät Planin halua oppia ja valmiutta muuttaa toimintatapojaan. Kehitettävää he näkevät henkilöstön monimuotoisuudessa ja alan rakenteiden haastamisessa. ”On hienoa nähdä, että halu oppia ja kehittyä on vahva koko järjestöken tällä”, Sun na Mbye sanoo. K onsulttitoimisto deidei syntyi helmikuussa 2021 huutavaan tarpeeseen: suomalaiset organisaa tiot halusivat kehittyä monimuotoisuudessa, yhdenvertaisuudessa ja inklusiivisuudessa. Jo samana vuonna deidei aloitti tiiviin yhteistyön lastenoikeusjärjestö Plan International Suomen kanssa. ”Teimme heti alussa valinnan, että keskitymme organisaatioihin ja työ elämään. Haluamme, että se muutos, jota saamme aikaan organisaatioissa, heijastuu positiivisella kerrannaisvaiku tuksella myös yhteiskuntaan”, deidein perustaja tään se, mitä ei vielä ymmärretä. Ollaan valmiita oppimaan ja toisaalta poisop pimaan asioita, jotka liittyvät antira sismiin omassa työssä. Se on tehnyt yhteistyöstä hedelmällistä, turvallista ja motivoivaa.” Valtarakenteet ja kipukohdat näkyviksi Jasmin ja Sunna arvioivat, että Planin henkilöstö tiedosti jo ennen kump panuuden alkua hyvin kehitysyhteis työalan kipukohdat, kuten valkoisen pelastajan kompleksin ja valtaraken teiden haastamisen tarpeen. Yhteistyö deidein kanssa on auttanut järjestön ammattilaisia hahmottamaan, missä työvaiheissa pitää ottaa huomioon antirasismiin liittyviä kysymyksiä ja milloin kannattaa konsultoida antirasis min ja DEIteemojen (diversity, equity, inclusion) asiantuntijaa. deidein mielestä Planilla riittää vielä tehtävää esimerkiksi henkilökunnan monimuotoisuuden vahvistamisessa. ”Kun sisäinen monimuotoisuus lisääntyy, se auttaa myös vahvista maan luottamusta uusiin ihmisryhmiin”, Sunna sanoo. Jasmin ja Sunna toivovat Planilta aktiivista otetta yhdenvertaisuuden ja antirasismin edistämiseen järjestö kentässä, koska antirasismi on vasta nostamassa päätään suomalaisessa keskustelussa. Omasta oppimisesta on heistä tärkeää kertoa ulospäin, vaikka prosessi voi olla kivulias. ”On tosi hienoa nähdä, että halu oppia ja kehittyä on vahva koko jär jestökentällä. Motivaatio ei tule vain siitä, että organisaatiot miettivät näitä asioita, vaan ihmisille on selvästi tärkeää tarkastella kriittisesti esimerkiksi omia etuoi keuksiaan ja valkoisen pelastajan kompleksia”, Sunna sanoo. ”Kun tulee tietoi seksi rakenteellisesta rasismista ja omista jäseniin kuuluva Jasmin Assulin kertoo. Syksyllä 2021 Plan kilpailutti sisäisen antirasismikoulutuksen ja selvityksen, jonka toteuttajaksi valitsi deidein. Nyt Planilla ja deideillä on jatkuva konsul tointisopimus, jonka puitteissa deidei auttaa järjestöä yhdenvertaisuuden ja antirasismin strategisessa edistämi sessä sekä markkinointiin ja viestin tään liittyvissä pohdinnoissa, esimer kiksi kampanjoiden kehitystyössä. ”Alusta asti meille on näkynyt Planin sisäinen motivaatio: aito halu edistää asioita oikeasti, ottaa nämä kysymyk set tosissaan ja toimia vastuullisesti. Plan haluaa selvästi olla suunnannäyt täjä omalla alallaan, ja se on resonoinut vahvasti deideissä”, Planyhteistyöstä vastaava konsultti Sunna Mbye sanoo. ”Erityisesti meihin teki vaikutuksen se, että Plan halusi tehdä sisäisen selvityksen antirasis min tilasta. Se on sellainen harppaus, jota ei olla vielä nähty muissa or ganisaatioissa”, Jasmin arvioi. ”Planissa ymmärre 22
etuoikeuksista, niitä ei pystykään enää sivuuttamaan.” Vielä muutama vuosi sitten järjestöt olivat nykyistä enemmän puolustus kannalla eivätkä yhtä valmiita anti rasistiseen työhön kuin nyt, Jasmin ja Sunna arvioivat. Valkoiset pelastajat historiaan Valkoisia pelastajia korostavat tarinat ja kuvat sekä räikeä kurjuuskuvasto ovat vähentyneet deidein mielestä kehitysyhteistyössä. Kollektiivinen ymmärrys siitä, että esimerkiksi mai nonnan representaatiot voivat toisin taa ongelmallisia stereotypioita ja olla haitallisia vähemmistöille, on lisään tynyt. Kolonialistisille narratiiveille jää yhä vähemmän tilaa. ”Tähän oppimiseen johtanut muutos on ollut pitkä polku, joka on alkanut kaukaa dekolonisaatiosta ja kansalais oikeusliikkeistä. Viime vuosien kata lysaattori oli George Floydin murha ja Black Lives Matter liikkeen vahvis tuminen. Suomessakin ymmärrettiin vahvemmin, ettei kyse ole vain Yhdys valtojen kipuilusta vaan globaaleista rakenteista, jotka vaikuttavat meihin kaikkiin”, Sunna pohtii. Suomessa antirasismia ovat viime vuosina vauhdittaneet myös aktivisti tahot, kuten Ruskeat tytöt, FemR, AntiRacist Forum ja Mixed Finns. Jasmin ja Sunna pitävät haastavana kysymyksenä, voiko kehitysyhteistyö järjestö ylipäänsä olla antirasistinen, koska ala on rakentunut kolonialistisen historian jatkumolle. ”Emme voi muuttaa mitään, jos emme myös pyri muutokseen ja haasta rakenteita sisältäpäin. Lähtökohdat täytyy tiedostaa hyvin, ja samalla meidän pitää tehdä kaikkemme, jotta saamme muutettua rakenteita oikeudenmukaisemmiksi ja yhden vertaisemmiksi. Toimialalla vaaditaan nyt radikaalia vallan uudelleenjakoa ja dekolonisointia”, Jasmin sanoo. ”Kehitysyhteistyön ytimessä on, että halutaan vähentää eriarvoisuutta ja luoda oikeudenmukaisempaa maail ”Kun tulee tietoiseksi rakenteellisesta rasismista ja omista etuoikeuksista, niitä ei pysty enää sivuuttamaan.” maa kaikille. Sehän on edelleen todella hieno missio. Mutta jos rakenteita ei kehitetä, eivät ne voi tällaisinaan enää toimia” Sunna sanoo. Aitoon muutokseen pyrkivien organi saatioiden kannattaa ottaa deidein mielestä asiantunteva konsulttiyritys kumppaniksi, vaikka sisäistä osaamista ja intoa jo löytyisikin. ”Jotta työtä voidaan tehdä kes tävällä tavalla, se vaatii yhteistyötä asiantuntijoiden kanssa, jotka auttavat kytkemään teoriaa käytäntöön. Miten yhdenvertaisuus ja antirasismi jalkaute taan? Millaisia mittareita meidän pitää asettaa? Miten me jaamme vastuuta, jotta asiat alkavat integroitua läpi or ganisaation? Tällaisissa kysymyksissä deidein kaltaiset organisaatiot pystyvät auttamaan”, Jasmin sanoo. Baharak Bashmani yritysyhteistyön päällikkö B aharak Bashmani on työskennellyt järjestö ja yrityssektorilla ympäri maailmaa ja nähnyt eriarvoisuu den ilmentymiä monessa yhteiskun nassa. Hän kokee yhdenvertaisuuden ja antirasismin teemat henkilökohtaisesti tärkeiksi. Baharak käsittelee teemoja myös blogissaan Rooted in B. ”Nykyään ei ole hyväksyttävää tyytyä siihen, ettei ole rasisti. On oltava aktiivi nen antirasisti. Se vaatii jatkuvaa työtä, keskusteluihin osallistumista ja kuunte lemista, omien ja muiden ennakkoasen teiden tutkimista, oppimista ja asentei den muuttamista”, Baharak sanoo. ”Työelämässä DEI tarkoittaa minulle sitä, että jokainen kuuluu yhteisöön, jokaista kohdellaan yhdenvertaisesti ja jokainen saa yhtäläiset mahdollisuu det. Päivittäisessä työssäni minulle on tärkeää varmistaa, että yrityskumppa nimme jakavat nämä arvot.” Baharak kuuluu Planin YVAR (yhden vertaisuus ja antirasismi) työryhmään ja kouluttautuu jatkuvasti antirasis min ja yhdenvertaisuuden teemoista. Hänestä on tärkeää, että organi saatiot ottavat mukaan päätöksentekoon kaik ki ryhmät, joihin päätökset vaikuttavat. ”Vaikka tuntisimme teeman kuinka hyvin, jotkut tärkeät yksityiskohdat saattavat jäädä huomaamatta. Mitä monimuotoisempia tiimit ovat, eri tyisesti päätöspöytien ympärillä, sitä paremmin organisaatio pystyy ymmär tämään ratkaisujen vaikutukset kaikkiin asianosaisiin. Olemme useimmiten sokeita omille etuoikeuksillemme ja ennakkoluuloillemme”, Baharak pohtii. ”Plan on mielestäni organisaationa avoin oppimaan ja ottamaan tarvittavat askeleet varmistaakseen, että työ on inklusiivista. Tämä on jatkuva prosessi, jossa opittavaa on aina lisää ja jossa meidän on oltava avoimia oppimaan vir heistämme tai sokeista pisteistämme. Plan ei käännä katsettaan pois tästä haasteesta.” Mitä antirasismi ja yhdenvertaisuus merkitsevät Planin työntekijöille? 23
Emmi Uutela nuorten toiminnan suunnittelija P lanilla työskennellessä pääsee oikeasti vaikutta maan maailman muutokseen sekä tukemaan itselle tärkeitä arvoja. Minulle on tärkeää, että meillä olisi yhden vertaisempi yhteiskunta, jossa kaikkien äänet pääsevät tasapuolisesti esiin. Se tarkoittaa aktiivis ta työtä sen eteen, että hiljaisemmillekin annetaan ääni ja ky sytään mielipidettä ja näkemyksiä”, kertoo Emmi Uutela, joka suunnittelee ja ohjaa Planissa lasten ja nuorten toimintaa. ”Nuorten ääni ei mielestäni kuulu tarpeeksi yhteiskun nallisessa keskustelussa, puhumattakaan jos on vielä jollain muullakin tapaa ei valtaasemassa olevasta ryhmästä. Tarvit semme enemmän aktiivisia toimijoita, jotka tuovat areenoita erilaisille äänille.” Emmi on koulutukseltaan opettaja, ja hän tutki opiskelu aikanaan yhdenvertaisuutta koulumaailmassa. Nyt hän vetää Planissa päätyönsä ohessa eri tiimien edustajista koostuvaa YVARtyöryhmää. Emmi kertoo, että Plan on ollut jo pitkään oppimisen polul la yhdenvertaisuuden ja antirasismin teemoista. ”Yhdenvertaisuus ei etene itsestään vaan sen eteen pitää tehdä tietoisia päätöksiä ja kehittämistyötä. Yhteiskunnal linen keskustelu ympärillämme on tuonut esiin vahvasti haitallisia rakenteita. Se on herättänyt meidätkin pohtimaan, miten voisimme tietoisemmin hahmottaa oman osamme yh teiskunnan rakenteissa ja muuttaa niitä myös organisaation tasolla”, Emmi sanoo. ”Toivon, että osaamme myös viestiä tästä sisäisestä kehitys prosessista ulospäin, vaikka emme vielä olekaan valmiita ja paljon kehitettävää löytyy edelleen.” Lue lisää työntekijöidemme ajatuksia LinkedIn-kanavaltamme! Jani Toom audiovisuaalinen suunnittelija J ani Toom kokee, että antirasismi ja yhdenvertai suus liittyvät kokonaisvaltaisesti hänen ja koko Planin viestintätiimin työhön. Esimerkiksi kuvaus ja haastatte lutilanteissa on tärkeää välttää uhriuttavia ja toiseuttavia esittämistapoja. Planin viestijät ja markkinoijat pohtivat tarkasti repre sen taatioita ja käyvät niistä keskustelua muun muassa Planin globaalissa etelässä sijaitsevien ohjelmamaiden asian tuntijoiden sekä YVARteemoihin keskittyvän kumppaninsa, deideitoimiston, kanssa. ”Omia oletuksia ja toimintatapoja on pystyttävä kyseen alaistamaan niin töissä kuin vapaaajallakin. Välillä voi huomata, kuinka saattaa tahattomasti käyttää loukkaavaa ilmaisua tietämättömyyttään. Aina ei myöskään osaa ottaa huomioon itselleen vierasta näkökulmaa oikealla tavalla”, Jani pohtii haasteita, joita antirasismiin pyrkivä ihminen voi kohdata. Janin mielestä Planin koko organisaatio ottaa YVARtee mat vakavasti ja haluaa kehittyä niissä yhä osaavammaksi. ”Haluan omalla panoksellani vähentää ja vastustaa rasis mia yhteiskunnassamme. Haluan myös olla liittolainen ihmi sille, jota kohtaavat rasismia arjessaan. YVARteemat voivat olla välillä aika monimutkaisia ymmärtää, mutta aktiivisella keskustelulla ja toimilla ymmärrys kasvaa ja kehittyy.” 24
yritysuutiset ”Jokaisella on oikeus tavoitella unelmiaan” G uatemalassa on Latinalaisen Amerikan suurin nuorisoväestö. Yli 60 prosenttia maan väestös tä on alle 30vuotiaita, ja moni nuori kohtaa haasteita työpaikan löytä misessä. Planin tuella guatemalalainen Juana on perustanut oman yrityksen. Plan tukee nuoria tuntemaan omat mahdollisuutensa ja oikeutensa. Nuoret oppivat taloustaitoja ja saa vat tukea ammatillisten tavoitteiden asettamiseen. ”Opin pyörittämään yritystä, suun nittelemaan työtäni sekä olemaan rohkeampi ja itsevarmempi. Koulutus motivoi minua perustamaan oman yrityksen, jossa myyn siipikarjaa. Sain myös työvälineitä yrityksen perusta mista varten”, Juana kertoo. Korkean työttömyysasteen vuoksi moni guatemalalainen nuori muuttaa etsimään työtä kotimaansa ulko puolelta. Maan kehityksen kannalta olisi tärkeää, että nuorilla olisi mahdolli suus toimia omassa yhteiskunnassaan. Siksi Plan tukee Juanan kaltaisia nuoria guatemalalaisia kehittämään taitoja, joita he tarvitsevat rakentaakseen omaa tulevaisuuttaan ja kehittääkseen yhteisöjään. Juana haluaa rohkaista paikka kuntansa nuoria uskomaan itseensä ja perustamaan oman yrityksen sen sijaan, että nuoret muuttaisivat pois perheensä ja yhteisönsä luota. ”Seudun heikot työllistymismahdol lisuudet eivät saa estää nuoria usko masta unelmiinsa. Jokaisella on oikeus tavoitella unelmiaan.” Mikäli organisaatiosi on kiinnostunut yhteistyöstä tyttöjen päivänä, voit lukea lisää osoitteessa plan.fi/yritykset tai ottaa yhteyttä: ella.lautaniemi@plan.fi 25 Juhli tyttöjen päivää yrityksesi kanssa T yttöjen päivästä on tullut monil le yrityksille tärkeä päivä juhlia tasaarvoa. Yhteistyössä Planin kanssa yrityksenne voi helposti viestiä sitoutumisestaan tasaarvoon ja tyttöjen aseman parantamiseen. Kokosimme kolme helppoa tapaa osal listua tyttöjen päivään yrityksenä. TYTTÖJEN PÄIVÄN LAHJOITUS Lahjoittamalla tyttöjen päivän yrityskeräykseen olette mukana edistämässä tyttöjen oikeuksia ja tasaarvoa. Lahjoitus onnistuu hel posti verkossa, ja saatte lahjoituksen jälkeen käyttöönne viestintämateriaa lit, joilla voitte kertoa lahjoituksesta sidosryhmillenne. MYYNTIKAMPANJA TYTTÖJEN PÄIVÄN VIIKOLLA Myyntikampanja on helppo tapa edis tää tasaarvoa, sitouttaa asiakkaita ja kasvattaa myyntiä. Voitte järjestää myyntikampanjan esimerkiksi viesti mällä asiakkaillenne, että lahjoitatte 10 % tyttöjen päivän viikon myynnistä Planin tyttöjen oikeuksia edistävään työhön. NÄKYVYYTTÄ TYTTÖJEN OIKEUKSILLE Viesti henkilöstölle, asiakkaille ja kumppaneille, että tyttöjen päivä on yrityksellenne tärkeä. Voitte esimerkiksi kertoa tyttöjen päivästä viestintä kanavissanne ja toimitilois sanne tai kannustaa asiakkaita teke mään tyttöjen päivän lahjoituksen.
Kummit ja tyttösponsSIt Yhä useampi tukijamme kaipaa neuvoja testamentin laadinnassa ja testamenttilahjoittamista koskevissa kysymyksissä. Lailli-verkkopalvelun avulla testamentin voi laatia turvallisesti ja maksutta. T estamentin laatimiseen on useita hyviä syitä. Se mahdol listaa jäämistön jakamisen omien toiveiden ja arvojen mukaisesti. ”Ennen testamentin laatimista on hyvä kartoittaa, millaiseen loppu tulemaan juuri sinun kohdallasi päädyt täisiin ilman testamenttia. Ketkä ovat lakimääräisiä perillisiäsi ja millainen jää mistö jälkeesi jää jaettavaksi? Joskus testamentin tekijälle tulee yllätyksenä, ketkä kaikki ovat lain mukaan hänen perillisiään. Testamentilla saat mah dollisuuden asettaa ehtoja perinnölle”, lakiasiantuntija Sara Kortesoja laki toimisto Lawlysta kertoo. ”Seuraavaksi on hyvä miettiä, mikä on sinulle ensisijaisen tärkeää jää mistösi jakamisen suhteen. Kenelle haluat antaa omistusoikeuden jälkeesi jäävään omaisuuteen ja onko tärkeää varmistaa, että jokin tietty asia tai esine päätyy juuri valitsemallesi henki lölle? Toiveidesi listaaminen auttaa hahmottamaan, millaisia määräyksiä testamenttiisi tulisi sisällyttää.” Jos vainaja ei ole laatinut testament tia, jäämistö jaetaan siten kuin perintö kaaressa eli laissa säädetään. Jos lakimääräisiä perillisiä eikä testament tia ole, perintö menee lähtökohtaisesti Suomen valtiolle. ”Testamentilla voit halutessasi lahjoittaa jäämistösi esimerkiksi itse valitsemallesi järjestölle, kuten Planille. Testamentin laatiminen on myös hyvä keino selkeyttää asioita ja pienentää myöhempien riitojen riskiä.” Testamentin tekemistä ei kannata jättää viime tippaan vaan hoitaa asia silloin, kun se on mielessä. Nykyään Testamentti voi muuttaa maailmaa Pienelläkin testamenttilahjoituksella on merkitystä J okainen testamenttilahjoitus on Planille arvokas. Niiden avulla edistämme lasten ja erityisesti tyttöjen mahdollisuuksia koulutukseen ja turvalliseen elämään. Testamentti lahjoitus voi olla tietty summa rahaa, tietty esine tai asia tai tietty osuus omaisuudesta. Lahjoitus ohjautuu kokonaisuudessaan työhömme lasten hyväksi, sillä yleishyödyllisenä yhteisönä Plan ei maksa perintöveroa. myös moni nuori kokee testa mentin laatimisen tarpeelliseksi. ”Monet mieltävät testamentin laatimisen jollain tapaa lopulli seksi toimenpiteeksi, jonka te keminen edellyttäisi varmuutta kuoleman aikaisesta tilanteesta. Tämä johtaa harmillisen usein tilanteisiin, joissa testamentin laatimista lykätään tulevaisuu teen ja lopulta tärkeä asia kirja jää kokonaan laatimatta. Testamentin peruuttaminen ja muuttaminen onnistuu helposti, jos tilanteesi ja ajatuksesi perin nön jaon suhteen muuttuvat”, Kortesoja sanoo. Asiakirjan suunnittelun ja luonnostelun voi aloittaa koska tahansa. Testamentista tulee oikeudellisesti pätevä vasta sitten, kun se on allekirjoitettu ja todistettu lain edellyttämällä tavalla. Lailli – uusi testamenttipalvelu verkossa Lailli on helppotajuinen digitaalinen testamenttipalvelu, jonka Lawly on kehittänyt. Se mahdollistaa testa mentin laatimisen maksutta verkossa. Kaikki hoituu tietokoneella, tabletilla tai puhelimitse. Laillin kautta saa myös tarvittaessa henkilökohtaista neuvon taa juristilta. Palvelu on ilmainen ja luottamuksel linen eikä velvoita testamenttilahjoitukseen. Testamentin laatiminen tapahtuu siten, että Laillin käyttäjä vastaa kysymyksiin erilaisten vastausvaihto ehtojen mukaisesti ja kirjoittaa asia kirjan laatimiseen tarvittavat tiedot niille osoitettuihin kohtiin. ”Vastaustesi perusteella sinulle luodaan henkilökohtaisesti räätälöity ja oikeudellisesti pätevä testamentti. Voit joko tulostaa testamenttisi itse, tai se voidaan postittaa antamaasi osoittee seen”, Sara Kortesoja kertoo. Testamentin allekirjoitus tulee vielä todistaa kahden esteettömän todista jan läsnä ollessa. Lawlyn juristit tarkis tavat jokaisen palvelun kautta laaditun testamentin ja ottavat käyttäjään tar vittaessa yhteyttä, mikäli testamenttia tulee joltain osin tarkistaa. Laillin testamenttipalvelua voi kokeilla maksutta osoitteessa plan.fi/testamentti. 26
27 Kummilapsi ilahtuu kirjeestä! O letko jo lähettänyt kummilapsellesi tervehdyksen uudistuneen kirjeenvaihto palvelumme kautta? Voit valita joko tyhjän kirjepohjan tai jonkin valmiista kirjeistä, joihin voit halutessasi lisätä henkilökohtaiset tervei set kuvan kera. Ihastusta on herättänyt esimer kiksi satukirje, jossa kerrotaan siilin ja perhosen ystävyydestä. Valikoimassa on monia muitakin kirjepohjia eri aihepiireistä, joten löydät varmasti sopivan tervehdyksen kummilapsesi iästä riippumatta. Voit liittää mukaan kauniin luontokuvan tai aktivoivan puuhatehtävän! Kirjeenvaihtopalvelu löytyy Oma Planista osoitteesta plan.fi/omaplan. T.S. Vaihda paperilasku kouluateriaksi! K olahtaako postiluukustasi tukimak sun paperilasku? Sen lähettämises tä koituvalla vuositason summalla saisimme tarjottua esimerkiksi kouluruokailut kahdeksalle lapselle kah deksi viikoksi tai puhdasta vettä kuudelle perheelle puoleksi vuodeksi. Vaihtamalla elaskuun autat meitä säästämään kus tannuksissa. Pienellä teolla on siis suuri merkitys! Perusta oma keräys juhlapäivän kunniaksi! K un kirkkonummelainen Jouni Kemppainen täytti hiljattain 60 vuotta, hän toivoi lahjojen sijaan muistamisia kriisialueilla asuvien lasten hyväksi. "Perustin Planin sivulla oman keräyk sen ja kerroin siitä lähipiirilleni. Oli hauska seurata keräyksen etenemistä. Olin iloinen, kun moni otti tämän asian omakseen", hän kertoo. Omien juhlien lisäksi keräyksen voi perustaa mainiosti esimerkiksi tyttöjen päivän kunniaksi. Lue lisää: plan.fi/kerays Ajantasaisilla yhteystiedoilla varmistat, että saat kaikki lähettämämme viestit. Viestien vastaanottaminen sähköisesti joko Oma Plan palve lussa tai sähköpostitse vähentää kulujamme, jolloin voimme käyttää jokaisen säästyvän sentin työhömme maailman lasten hyväksi. Yhteystietojen päivitys onnistuu Oma Planin kautta osoitteessa plan.fi/omaplan tai sähköpostitse lahjoittaja palveluun: info@plan.fi Vastaamme mielellämme kaikkiin kummiuteen ja lahjoittamiseen liitty viin kysymyksiin. Puhelin 09 6869 8030 (ma–to klo 11–13). Sähköposti: info@plan.fi Olethan päivittänyt yhteystietosi? Lahjoittajapalvelu on tukenasi
plan palat Imanin ja Leenan arkisafka riemastuttaa PLAN KOKKAA KaakkoisAfrikassa grilliruokaa maustaa usein aromikas ja tulinen piri piri kastike, joka sopii niin kasvisten, kalan kuin lihankin mausteeksi. Kastikkeen historia ulottuu siirtomaaaikaan, jolloin portugalilaiset toivat linnun silmächilin Brasiliasta Afrikkaan. Piri piri tarkoittaa swahilin kielellä ”väkevä väkevä”. AINEKSET: 12 linnunsilmächiliä (tai muuta punaista chilipalkoa, tulisuusaste oman maun mukaan) 6 valkosipulinkynttä 1 sitruunan mehu 1 rkl savupaprikajauhetta 2 tl suolaa 1 tl sokeria 1,5 dl valkoviinietikkaa 1/2 dl oliiviöljyä VALMISTUS: Yhdistä kaikki ainekset ja sekoita blenderissä tai sauva sekoittimella sileäksi kastikkeeksi. Mausta seoksella grilliruokia tai käytä sitä dippikastik keena. Kastike säilyy jääkaapissa lasipurkissa joitakin viikkoja. Lämmintä poltetta syksyyn I man Gharagozlu ja Leena Ahokas levittävät herkullisen ja terveellisen arkiruoan ilosanomaa. Heidät tunnetaan Yle Areenan sarjasta Iman ja Leena – viikon arkisafkat kerralla, podcastista Iman ja Leena safkaa sekä saman nimisestä Instagramtilistään. Nyt pariskunnalta on ilmesty nyt keittokirja, joka keskittyy – tietenkin – arkiruokaan. Reseptien sydän ovat sesongin mukaiset kasvikset, jotka maustetaan reilulla kädellä ja yhdistetään laadukkaisiin, yksinkertaisiin raakaaineisiin. Monessa reseptissä on vaikut teita Lähi idän ja PohjoisAfrikan keittiöistä. Retrohenkiset kuvat ja selkeät ohjeet houkuttelevat kok kaamaan kiireisenäkin päivänä. Kirjassa on myös valmiita ehdotuksia viikon ruokalistoiksi kauppalistoineen. Leena Ahokas ja Iman Gharagozlu: Iman ja Leena – Arkisafkaa. WSOY, 2023. Monimuotoisia lukuvinkkejä H aluaisitko löytää vähemmistöistä ja eri kult tuureista kertovia kirjoja tai lukea enemmän eivalkoisten kirjailijoiden teoksia? Ota somessa seurantaan POClukupiiri. Se on Aracelis Correan ja Téri Zambranon kirjallisuus hanke, joka pyrkii lisäämään POCkirjailijoiden (POC = people of color) teosten näkyvyyttä. POClukupiirin pääkanava on Instagram. Lukuvinkkejä löytyy kaikenikäisille ja kaikista genreistä. Someviestinnän lisäksi POClukupiiri järjestää kirjallisuustapahtumia, kuten kouluvierailuita, kirjanäyttelyitä, lukupiire jä ja kirjallisuuspiknikkejä. Osa tapahtumista on rajattu POClukijoille. Lue lisää: poc-lukupiiri.fi 28
Tavallisten sankareiden tarina Holokaustissa kuolleen juuta laistytön Anne Frankin päivä kirja on kiistatta yksi maailman tunne tuimmista kirjoista. Frankin perhe piileskeli toisen maailmansodan aikaan ams terdamilaisen toimistotalon salaisessa siivessä kaksi vuotta, kunnes Gestapo löysi kätkön. Vaikka Frankien tarina on kerrottu monin tavoin, minisarja A Small Light tuo siihen uuden kulman. Sarjan keskushenkilö on Miep Gies, työväenluokkainen nuori nainen, joka päätyi puoli vahingossa ensin Otto Frankin yrityksen sihteeriksi ja sitten natseja pakoilevan perheen tärkeimmäksi auttajaksi. Giesin puoliso Jan toimi Hollannin vastarintaliikkeessä. Sarja kertoo epätavalli sen rohkeasta pariskunnasta kauniisti ja inhimillisesti. Miep ( Bel Powley) ja Jan ( Joe Cole) eivät näyttäydy pyhimyksinä, vaan he hassuttelevat, erehtyvät ja pelkäävät – mutta toimivat silti arvojensa mukaisesti. Sarja muistuttaa, että niin sankarilli suuteen kuin pahuuteen pysty vät aivan tavalliset ihmiset. Sarjan nimi viittaa lausee seen, jota Miep Gies toisti puhuessaan kouluissa holo kaustissa: ”Jopa tavallinen sihteeri, kotirouva tai teini voi sytyttää pienen valon pimeään huoneeseen.” Jos etsit koskettavia lukuromaa neja, joissa on vahva yhteiskun nallinen sanoma, turkkilaistaus taisen Elif Shafakin tuotantoon voi luottaa. Tuore suomennos Kadotettujen puiden saari kuu luu hänen parhaimmistoonsa. Se on paitsi väkevä rakkaus romaani myös kuvaus sodasta, pakolaisuudesta, identiteetistä ja puista. Romaanin tapahtumat kulkevat kahdessa aikatasossa. Vuonna 1974 kyproslaiset rakas tavaiset, kreikkalaissyntyinen Kostas ja turkkilaissyntyinen Defne, tapailevat salaa taver nassa viikunapuun alla. Sitten Kyproksen sisällissota hajottaa tavernan ja parin elämän. 2000luvun Lontoossa teiniikäinen Ada etsii selitystä ahdistukselleen ja sille, miksi puutarhassa kasvava viikunapuu on hänen isälleen elämää rak kaampi. Adan suhde kuolleeseen äitiinsä saa uusia kerroksia, kun tytön täti saapuu kylään Kyprok selta ja kertoo suvun tarinaa. Shafakin kerronta on ilma vaa ja vangitsevaa, ja siinä on myyttisiä sävyjä. Yksi romaanin kertojista on kaikkitietävä puu, joka sitoo rakastavaisten tarinan puiden ja ihmisten kompleksi seen yhteiseen historiaan. Tätä romaania jää kaipaamaan, kun viimeinen sivu kääntyy. Elif Shafak: Kadotettujen puiden saari. Suom. Helinä Kangas. Gummerus 2023. A Small Light, 2023, Disney+ Nu Genea: Bar Mediterraneo, 2022. Haikea kertomus rakkaudesta ja sodasta Kulttuurien kohtaamispiste Välimeren rannalla Eteläitalialainen satamakaupunki Napoli on ollut kautta historiansa kulttuurien kohtaamispiste, jossa eurooppalaiset, afrikkalaiset ja arabivaikutteet ovat sulautuneet yhteen ja synnyttäneet inspiroivaa musiikkia. Tuore esimerkki tästä on Massimo di Lenan ja Lucio Aquilinan yhtye Nu Genea. Nu Genean ensimmäinen pitkäsoitto Nueva Napoli (2018) toi bändille kulttilupauksen maineen, ja viime vuonna ilmestynyt toinen albumi Bar Mediterraneo on kas vattanut duon fanikuntaa. Yhtye tuli suomalaisyleisön laajempaan tietoisuuteen tänä kesänä, kun se tanssitti yleisöä Flowfestivaaleilla. Aquilina ja di Lena ovat luonneh tineet Bar Mediterraneota, suo meksi Välimeren baaria, paikaksi, jossa ihmiset ja kulttuurit saavat sulautua yhteen. Tämä tunnelma leimaa levyn kappaleita, joissa elektroninen musiikki kohtaa campanialaisen folkin poljennon ja afrobeatrytmit lyövät kättä italois kelmän kanssa. Nu Genea on teh nyt esimerkiksi vastusta mattoman dancefloorsovituksen etelä italialaisesta kansan sävelmästä Vesuvio. Duon kanssa levyllä musisoivat muun muassa afrobeatrumpali Tony Allen ja laulaja Célia Kameni. PLAN KUUNTELEE PLAN LUKEE PLAN KATSOO Koonnut Iida Riekko 29
Ku va : A do be St oc k Tervetuloa Ruandaan Junior-Planin matkassa! Ruanda on pieni sisämaavaltio KeskiAfrikassa, lähellä päivän tasaajaa. Ruanda tunnetaan tuhansien mäkien maana, koska pintaala on enimmäkseen kumpui levaa tasankoa. Maasta löytyy myös vuoristoa ja jopa tulivuoria. Luonnon kauniissa maassa on useita kansallispuistoja, joissa elää muun muassa vuorigorilloja, virtahepoja ja seeproja. Ruandalla on surullinen lähi menneisyys. Vuonna 1994 maassa tapahtui raaka kansanmurha tutsikansaan kuuluvia ihmisiä vastaan. Kansanmurhan jälkeen ruandalaiset ovat kuitenkin pysty neet tekemään yhteistyötä maansa kehityksen hyväksi, ja nykyisin Ruanda on yksi Afrikan tasa arvoisimmista maista. Plan on työskennellyt Ruandassa vuodesta 2007 ja tukee erityisesti lasten koulunkäyntiä. Moni ruanda lainen lapsi joutuu yhä käymään töissä tai menemään liian aikaisin naimisiin, jolloin koulutus keskey tyy. Ruandassa on myös paljon naapurimaiden sotia paenneita lapsia, joita Plan auttaa. Muraho Bite! Olen vuorigorilla, yksi maailman uhanalaisimmista eläimistä. Meitä asuu Ruandan, Kongon demo kraattisen tasavallan ja Ugandan vuoristossa joitakin satoja. Meitä uhkaavat muun muassa elinympäristömme tuhoutuminen, salametsästys, taudit ja ihmisten sodat. Ihmiset ovat kuitenkin havahtuneet siihen, että lajimme on vaarassa, ja tekevät paljon töitä turvatakseen elämämme. Olen teidän ihmisten läheinen sukulainen ja käytän taitavasti niin käsiäni kuin aivojani. Pystyn oppimaan monimutkaisia asioita. Muodostan pitkäaikaisia suhteita muihin gorilloihin, kuten ihmiset solmivat ihmissuhteita. Gorillanpennut oppivat leikkimällä kuten lapsetkin. Vaikka me vuorigorillat näytämme hurjilta, olemme luonteeltamme lempeitä ja ujoja. Monen laiset safariryhmät tulevat katsomaan meitä koti vuorillemme, mutta viihtyisimme kyllä parhaiten rauhassa ihmisiltä. Vietän suurimman osan päivästä syömällä, koska suuri ja vahva kehoni tarvitsee paljon ravin toa. Urosgorilla voi painaa jopa 180 kiloa. Saatan syödä päivässä lähes 20 kiloa erilaisia kasveja! junior-plan 30
3 14 3 7 3 23 13 5 20 25 3 2 3 15 14 18 13 7 3 23 6 3 1 22 26 9 3 30 23 18 19 3 9 10 11 9 3 9 8 3 6 3 2 1 7 10 23 12 3 5 6 7 3 8 3 3 2 9 8 3 9 17 10 3 4 3 3 3 1 2 8 1 13 6 7 8 3 5 8 2 1 3 6 3 6 8 24 25 18 17 16 13 12 10 25 26 5 4 3 3 3 8 3 22 21 20 3 8 19 4 5 5 16 3 13 9 10 18 Deborah sai koulupuvun 11vuotias Deborah asuu Gatsibon alueella Ruandassa. Hän kuuluu koulussaan Planin lastenkerhoon, jossa koululaiset oppivat muun muassa tuntemaan oikeutensa ja säästämään rahaa. Osana kerhon toimintaa lapset ovat perus taneet laina ja säästöryhmän. Kun he saavat taskurahaa, he säästävät rahat yhteiseen pottiin ja pystyvät auttamaan tarvittaessa ryhmän jäseniä. Ryhmänsä avulla Deborah sai ostettua koulupuvun, kun hänen vanhemmil laan ei ollut siihen varaa. Ruandassa koulu puvun käyttö on pakollista. ”Kerho merkitsee minulle paljon. Olen on nellinen, kun olen mukana kerhossa. Tunnen, että saan olla lapsi muiden lasten joukossa. Voin hymyillä, nauraa ja leikkiä. Se tuo minulle itsevarmuutta”, Deborah kertoo. Hänen haaveensa on tulla aikuisena lääkäriksi, jotta hän voi lisätä oman yhtei sönsä hyvin vointia ja auttaa apua tarvitsevia ihmisiä. Selvitä labyrintti seuraamalla peräkkäisiä lukuja ja saat selville, mikä on virtahepojen tärkein ravinto. 31 Mitä virtahepo syö?