plan 4/2022 Etiopia Nälkäkriisi ajaa paimentolaisperheitä pakolaisleireille Uganda Nuoret saavat yrittäjyy destä itseluottamusta ja suunnan elämälleen Kummius Kummikirjeillä on iso merkitys – tutustu kirjeen vaihdon uuteen ilmeeseen
PEFC/02-31-170 4041 0089 Plan 4/22?marraskuu 2022 Julkaisija Plan International Suomi ISSN 14566680 Kannen kuva: Plan International Vastaava päätoimittaja: Ossi Heinänen Päätoimittaja: Anna Könönen Toimituspäällikkö: Iida Riekko Taitto: Tuija Sorsa Paino: Lehtisepät Oy, Lahti. Painosmäärä: 29 900 kpl. Seuraava numero ilmestyy maaliskuussa 2023. Plan International Suomi Teollisuuskatu 13, 00510 Helsinki Vaihde (09) 6869 800, faksi (09) 6869 8080 www.plan.fi, etunimi.sukunimi@plan.fi Hallitus: Paula Salovaara (pj.), Mika Aaltola, Fatim Diarra, Virpi Haaramo, Aino Halinen, Gunvor Kronman, Nasima Razmyar, Eeva Salmenpohja, Tommi Tervanen ja lastenhallituksen edustaja Martta Pyykönen. Lahjoittajapalvelu: ma–to klo 11–13 Osoitteenmuutokset: info@plan.fi tai puhelimitse lahjoittajapalveluumme 09 6869 8030. Keräyslupa: RA/2020/313 (Suomi Ahvenanmaata lukuun ottamatta) Osoitelähde: Plan International Suomen asiakas ja sidosryhmärekisteri. Aikakausmedia ry:n jäsen ajankohtaista Käynnissä on musertava nälkäkriisi. 50 miljoonaa ihmistä 45 eri maassa on nälkiintymisen partaalla. Eniten tilanteesta kärsivät lapset, erityisesti tytöt. Kun ruoka on vähissä, tytöt syövät usein viimeisinä ja joutuvat jättämään koulunsa kesken ensimmäisinä. Lapset eivät voi odottaa. Sinä voit auttaa. Lahjoita 20 €: tekstaa NÄLKÄ numeroon 16155 Auta lapsia nälkäkriisin keskellä 2 Äänestä ja osallistu kilpailuun Mikä on lehden kiinnostavin artikkeli? Voit samalla kertoa, mistä aiheesta haluaisit lukea, tai antaa palautetta toimitukselle. Vastanneiden kesken arvomme tällä kertaa Christy Lefterin kosketta van romaanin ”Laululinnut”, josta voit lukea lisää sivulta 29. Lähetä vastauksesi sähköpostitse osoit teeseen toimitus@plan.fi. Kerrothan myös osoitteesi. Lukijat valitsivat numeron 3/22 kiinnosta vimmaksi jutuksi Merja Färmin artikke lin raiskauk sista sodankäynnin keinona. Lukija palkinnon voitti Margaretha Zidani Pieksämäeltä. Kiireellisissä kysymyksissä ja kummi asioissa saat parhaiten vastauksen lahjoittaja palvelustamme info@plan.fi. Onnea ja kiitos vastaajille!
Anna Könönen viestintäjohtaja Plan International Suomi Valmistaudumme jouluun ja uuteen vuoteen epävarmassa, pelottavas sakin maailmantilanteessa. Venäjän hyökkäys sota Ukrainaan on tuonut sodan kauhut pitkästä aikaa lähelle suomalaisia. Ilmastonmuutoksen vaiku tukset ovat käyneet yhä konkreettisem miksi Euroopan tappohelteiden, Afrikan sarven ennätyskuivuuden ja Pakistanin tulvien myötä. Maailmanlaajuinen nälkä kriisi jatkaa syvenemistään. Samaan aikaan huoli toimeentulosta painaa monia suomalaisperheitä vaikeu tuvassa taloustilanteessa. Mikä on kehitysyhteistyön ja lahjoitta misen paikka tässä yhtälössä? Ajattelen, että kriisit ovat kaikessa raskaudessaan myös tilaisuuksia pohtia, mikä elämässä on arvokasta ja tärkeää. Kun maailma ympärilläni tuntuu lannistavalta, ajattelen toisinaan Arnalda Lucasia, jonka tapasin työmatkalla Mosambikissa. Kuusikymppinen Arnalda on selvinnyt verisestä sisällissodasta, kokenut monta kuivuutta ja menettänyt neljä viidestä lapsestaan. Silti hän ei ole katkeroitunut tai lannistunut vaan on omistanut elämänsä köyhän yhteisönsä äitien ja lasten autta Muiden auttaminen tuo elämään iloa ja merkitystä miselle. Sisällissodan aikana hän auttoi äitejä synnyttämään viidakon suojissa. Nykyisin hän on Planin vapaaehtoinen terveysvalistaja. Vaikka Arnalda tulee hädin tuskin toimeen pientilallisena, hän on adoptoinut tien poskeen hylätyn orpopojan, jota kutsuu lahjakseen. Arnalda vaikutti olevan aidosti rau hassa itsensä ja maailman kanssa: hän toteuttaa joka päivä omia arvojaan. Hän muistuttaa minua siitä, mikä meissä ihmisissä on parasta – kyvys tämme huolehtia toisista ja tehdä hyvää vaikeuksienkin keskellä. Historioitsija Rutger Bregman haastaa kirjassaan ”Hyvän historia” käsityksen ihmislajin itsekkyydestä. Hän esittää, että hyvät teot ja yhteistyö ovat vieneet kaikkina aikoina ihmiskuntaa eteenpäin. Kriiseissäkin suurin osa ihmisistä kyke nee epäitsekkyyteen. Uskon, että jokaiselle löytyy sopiva tapa tehdä hyvää. Meille planilaisille – tukijoille ja työntekijöille – se voi olla aktivismi tasaarvon puolesta, tiedon lisääminen somessa, kummikirjeen kirjoit taminen, säännöllinen lahjoittami nen tai aineettoman joululahjan ostami nen. Pienelläkin rahasummalla on suuri merkitys apua tarvitsevien elämässä. Kun ihminen auttaa muita ja edistää positiivista muutosta maailmassa, hän saa paljon myös itselleen. Tieteelliset tutkimukset vahvistavat, että hyvät teot lisäävät tehokkaasti omaakin onnelli suutta. Muiden auttaminen vapauttaa elimistöön oksitosiinia ja vahvistaa yhtei söllisyyttä sekä merkityksen tunnetta. Kiitos teille, tukijamme ja kumppanim me, että olette olleet tänä haastavana vuonna mukana tekemässä maailmasta reilumpaa paikkaa. Jatketaan myös ensi vuonna toistemme auttamista ja valoisan tulevaisuuden rakentamista! pääkirjoitus 4 Ilmastonmuutos uhkaa paimentolaisten monituhatvuotista elämäntapaa 10 Uutisia maailmalta 12 Uutisia Suomesta 14 Oma yritys tuo mahdollisuuksia ja itseluottamusta 18 Tytöt vaativat taloudellista tasaarvoa #GirlsTakeoverissa 21 ”Minusta tuli selviytyjä” 24 Vapaaehtoiset 25 Yritysuutiset 26 Kummit ja tyttösponssit 28 Planpalat 30 JuniorPlan SISÄLLYS 4 21 18 3
Teksti: INKA KOVANEN Kuvat: JANI TOOM Ilmastonmuutos uhkaa paimentolaisten monituhatvuotista elämäntapaa Kahdeksan lapsen yksinhuoltaja Fade Dido ei tiedä, mikä hänen kotiseutujaan tuhoava ilmastonmuutos on, mutta hän tietää, mitä on jatkuvasti kaihertava nälkä. Ennätyksellinen nälkä kriisi on osunut erityisen kovaa Etiopian paimentolaisiin, joiden elämää raju kuivuus nyt uhkaa. K orkealle ilmaan nousevat hiekka pyörteet kiertävät pahaenteisesti aavikon keskellä kohoavaa pako laisleiriä. Paikallisen perimätiedon mukaan hiekkapyörteet ovat merkki siitä, ettei sateita ole luvassa. Viime vuosina perimätieto on enimmäkseen pitänyt paikkansa. Tämä on Dubluk, maansisäisille pakolaisille tar koitettu leiri Borenan alueella Etiopian eteläisessä Oromian osavaltiossa. Ennennäkemätön globaali nälkäkriisi kipunoi täällä erityisen kovaa. Alueen väestöstä noin 80 prosenttia on paimentolaisia, joiden pääelinkeino karjatalous on täysin riippu vainen sateista. Yli kahteen vuoteen sateita ei ole kuitenkaan tullut, ja juuri nyt näyttää siltä, että viideskin sadekausi epäonnistuu. Ilman sateita ei ole karjaakaan. Sen on moni perhe saanut jälleen karvaasti kokea. Leirillä asuva Fade Dido on 24vuotias kah deksan lapsen yksinhuoltaja. Vanhin lapsista on 10vuotias poika ja nuorin, sylissä tuhertava Kalitytär, vuoden ja yhdeksän kuukautta. “Kun Kali syntyi, meillä oli vielä 50 lehmää. Nyt meillä ei ole jäljellä yhtäkään”, Dido kertoo. Maidon korvikkeena vettä ja maissijauhoja Borenan alueella arviolta yli 3,5 miljoonaa koti talouseläintä on kuollut kuivuuden seuraukse na. Se on paimentolaisille yksiselitteisesti täysi katastrofi, sillä karja merkitsee heille paitsi ruokaa myös ainoaa elinkeinoa ja tulonlähdettä. “Meillä oli lehmien lisäksi myös kameleita, ja lapset saivat maitoa juo dakseen. Myimme ylijäävän maidon, ja tuloilla ostimme ruokatarvikkeita. Nyt meillä ei ole edes öljyä, vain kilo maissijauhoja koko perheelle. Keitän jauhoja vedessä, lisään tilkan suolaa ja annostelen sitä lapsille lusikalla maidon sijaan”, Dido selittää ja silittää hellästi ty tärtään, joka yrittää imeä äitinsä tyhjää rintaa. Dido saapui lastensa kanssa leirille seitsemän kuukautta sitten. Sa moihin aikoihin, viimeisenkin lehmän kuoltua, Didon puoliso värväytyi Etiopian armeijaan ansai takseen perheelleen edes jotain. Sen koommin miehestä ei ole kuulunut. Dido ei edes tiedä, onko puoliso hengissä. Apua ei riitä läheskään kaikille Karjansa menettäneitä perheitä on koottu leireille eri puolille Borenaa, jotta viranomaisten ja järjes töjen on helpompi auttaa heitä. Vielä kävelemään pystyviä eläimiä on ohjattu ruokintakeskuksiin, joissa ne saavat rehua ja vettä. Apua tulee, mutta sitä ei riitä läheskään kaikille. Kysymysmerkki on myös se, miten pitkään ihmiset joutuvat sinnittelemään ulkopuolisen avun varas sa. Jos viideskin sadekausi epäonnistuu, kuten nyt näyttää, se tietää miljoonia nälkää näkeviä lisää koko Afrikan sarven alueella. 4
“Kun Kali syntyi, meillä oli vielä 50 lehmää. Nyt meillä ei ole jäljellä yhtäkään” 5 planin hätäapurahasto tukee tätä työtä
Tilanteen vakavuudesta kertoo, että lähimmän suuren kaupungin, Yabellon, kaduilla on ensimmäistä kertaa alka nut näkyä paimentolaisia kerjäämässä. Se on jotain, mihin elämäntyylistään ja perinteistään ylpeät paimentolaiset eivät hevin ryhdy. Myös tyttöjen ja naisten seksuaalinen hyväksikäyttö ja lapsiavioliittojen määrä ovat lisääntyneet. Leireillä vain vähän suojaa Tähän aikaan vuodesta yöt voivat olla varsin viileitä Dublukis sa. Fade Dido asuu kuuden lapsensa kanssa oksien ja keppien varaan kyhätyssä asumuksessa. Kaksi lapsista asuu samalla leirillä asuvien sukulaisten luona. Pressulla ja kankailla vuoratun asumuksen halkaisija on vajaat kolme metriä ja katto niin matalalla, että vain lyhyt aikuinen mahtuu seisomaan teltan keskellä. Äkillinen tuulenpuuska meinaa riuhtaista koko töllin ilmaan kesken haastattelun. Vähäiset huonekalut ovat puupenkki ja oksista tehty hutera lavetti, jolla lapset nukkuvat ainoana pehmikkeenään koppurainen lehmänvuota. Peittoa heillä ei ole, lämmikkeen virkaa toimittavat tiukasti kyljessä makaavat sisarukset. Dido itse levittää paljaalle maalattialle pressunpalan ja käy sen päälle nukkumaan. “Yöt ovat kylmiä, lapset sairastelevat ja yskivät paljon”, Dido kertoo. Ilmastonmuutos uhkaa vuosituhansia vanhaa elinkeinoa Borenan alue on suurelta osin kuivaa alankoa, jolla kuivuudet eivät ole harvinaisia. Karjaa on näillä alueilla ennenkin kuollut joukoittain. Mutta ei koskaan näin paljon. Ilmastonmuutos on voimistanut sään ääriilmiöitä, kuten kuivuuksia, ja tehnyt niistä useammin toistuvia. Pääosin 6
globaalin pohjoisen aiheuttamat kasvihuonekaasut ovat nopeaa tahtia tuhoamassa tuhansia vuosia vanhaa elämäntapaa ja tekemässä näistä alu eista yhä vaikeammin asuttavia. Vuohet ja kamelit kestävät kuivuutta parem min, kun taas tärkeimpinä ja arvokkaim pina pidetyt lehmät sietävät sitä varsin huonosti. Runsaan tunnin ajomatkan päässä Dillossa asuva Wamo Tura kuvailee, miten lehmät yksi toisensa perään kuo livat kuivuuden seurauksena. Hänellä oli vielä jokin aika sitten pe räti 59 lehmää, nyt ei enää ainuttakaan. “Yritimme koko ajan liikkua eläinten kanssa veden ja laidunmaan perässä. Aina kun pystyimme myymään maitoa, ostimme eläimille rehua. Lehmät olivat kuitenkin päivä päivältä heikompia ja alkoivat kuolla. Kuivuus vain jatkui, emmekä enää saaneet lehmistä maitoa myytäväksi. Lopulta viimeinenkin leh mä kuoli”, viiden lapsen äiti kertoo. Tilannetta kärjistää koronapandemia ja tuhansien kilometrien päässä Bore nan paimentolaisista käytävä Ukrainan sota, joka on nostanut viljojen ja ener gian maailmanmarkkinahinnat pilviin. Se vaikuttaa konkreettisesti siihen, mi ten paljon esimerkiksi Etiopian hallitus ja avustusjärjestöt voivat ostaa ruoka apua ja jakaa sitä nälkää näkeville. On taisteluja käyty lähempänäkin. Kamppailu ilmastonmuutoksen vuoksi yhä niukemmiksi käyvistä resursseista ovat johtaneet yhteenottoihin ja karja varkauksiin Etiopian ja Kenian rajaseu duilla asuvien etnisten ryhmien välillä. “Joskus minun tekisi mieli KUOLLA” Fade Dido ei tiedä, mikä ilmaston muutos on, mutta sen konkreettiset vaikutukset hän kyllä tuntee. Pahin niistä on sisuksia kovertava nälkä. Ja se, ettei hän äitinä pysty turvaamaan omille lapsilleen ruokaa. “Rakastan lapsiani. Mutta kun katson heitä ja muistelen aiempaa elämäämme paimentolaisina, minun tekisi toisinaan mieli tappaa itseni”, Dido sanoo. Nuori äiti ruokkii aina ensin lapsensa ja syö sitten vasta itse, jos jotain jää. Aliravitsemuksen seurauksena lapset ovat kärsineet yskästä, oksentelusta, ripulista sekä heikotuksesta. Kaksi “Tilannetta kärjistää koronapandemia ja tuhansien kilometrien päässä käytävä Ukrainan sota” 7 Wamo Turan kaikki lehmät kuolivat kuivuuden vuoksi. Samalla perhe menetti elinkeinonsa ja perheen koulua käyvät lapset joutuivat lopettamaan koulunkäynnin. Kuivuus on tappanut eteläisessä Etiopiassa arviolta yli 3,5 miljoonaa karjaeläintä, mm. lehmiä ja vuohia.
lapsista sairastui niin vaka vasti, että Dido vei heidät terveys keskukseen. Molemmat otettiin hoitoon vakavan aliravitse muksen vuoksi. Lapset saivat vakavan aliravitsemuksen hoitoon kehitet tyä ravinteikasta tahnaa. Kun lapset kotiutettiin, Dido sai tahnaa kotiinviemisiksi ja tiukat ohjeet, ettei sitä saa antaa muille lapsille. “Jaoin sen kaikille lapsille. Mitä muutakaan olisin voinut tehdä, kun kaikki ovat melkein samassa tilanteessa?” Nyt päivän ainoa ruoka on useimmiten veteen keitetty laiha maissivelli. Joskus Dido saa hankittua muutakin ruokaa polttopuiden myymisestä saamillaan tuloilla. “Lapset itkevät usein ja pitävät minut kiireisenä. Selviytymis keinona kerron lapsille, mitä kaikkea aion hankkia. Yritän saada heidän ajatuksensa muualle”, Dido kertoo. Kun lapset ovat todella nälkäisiä ja itkevät paljon, Dido valehtelee lapsille menevänsä läheiseen kylään ostamaan ruokaa. “Oikeasti menen vähän paremmin toimeentulevien naa purien luo ja sanon, että lapseni itkevät nälkäänsä, voitteko antaa heille jotain. Haen naapureille vettä ja kerään poltto puita ja tuon lapsille sen, mitä saan.” Kuivuus vie lapsilta tulevaisuuden Kuivuudet ovat lisänneet myös koulupudokkuutta. Aiemmin perheet hankkivat karjasta saatavilla tuloilla koulutarvikkeet ja koulupuvun. Ainoan tulonlähteen ehdyttyä perheillä ei ole enää varaa ostaa pakollisia koulutarvikkeita – ja jos vähäisiä tuloja onkin, ne käytetään nyt muuhun kuin kyniin ja vihkoi hin. “Kun yritämme hakea lapset takaisin kouluun, heidän vanhempansa sanovat, ettei heillä ole ruokaa, vaatteita tai tarvikkeita, jotta voisivat lähettää lapsensa kouluun”, lähei sen Dillon alueen koulujohtaja Galgalo Delacha kertoo. Jo neljä alueen 22 koulusta on joutunut sulkemaan ovensa kuivuuden vuoksi. Yhteensä 175 tyttöä ja 164 poikaa on kes keyttänyt koulunkäyntinsä. Vaikka tässä sukupuoli jakauma on kutakuinkin tasan, kuivuus koettelee eniten tyttöjä, erityi sesti teinityttöjä, ja vanhuksia. Alima haluaisi opiskella sairaanhoitajaksi tai lääkäriksi, mutta hän joutui lopettamaan koulun kuivuuden vuoksi. Harvoina vapaina hetkinään hän opiskelee oromian kieltä perheen ainoasta kirjasta. 8
“Tytöt kantavat suurimman taakan kotitöistä. He hake vat vettä, keräävät polttopuita myytäväksi ja hakevat sekä valmis tavat ruokaa”, Delacha sanoo. 13vuotias Alima Hussein joutui lopettamaan koulun viisi kuukautta sitten. Se oli lääkäriksi tai sairaanhoitajaksi halua valle tytölle kova paikka. “Itkin koko ajan, en halunnut lopettaa koulua. Mutta tiedän myös tilanteemme ja siksi suostuin”, tyttö kertoo vakavana. Tilanne on sama kuin tuhansilla muillakin perheillä. Aliman perheen kaikki 42 lehmää kuolivat, eikä vanhemmilla ollut enää varaa lähettää lapsiaan kouluun. Nyt Aliman päivät kuluvat vettä ja polttopuita hakiessa sekä nuoremmista sisaruksista huolehtiessa. “Elämä on tytöille vaikeaa. Pojat sen sijaan tekevät mitä haluavat ja syövät useammin”, Alima sanoo. Lapsille parempi tulevaisuus Fade Didon kahdeksasta lapsesta kolme vanhinta kävi aiem min koulua. Koulunkäynti loppui siihen, kun perhe muutti pakolaisleirille. Nyt lapset ovat toimettomina päivät pitkät. Karulla leirillä ei ole juuri tekemistä. “Kun he saivat maitoa, he jaksoivat vielä leikkiä. Nyt he vain itkevät.” Toisinaan kahdeksanvuotias Lasitytär lähtee äitinsä mu kaan keräämään polttopuita. Dido itse joutui lopettamaan koulunkäynnin 14vuotiaana, koska hän meni naimisiin ja sai heti lapsen. Samaa tulevai suutta hän ei halua lapsilleen. “Tiedän kokemuksesta, ettei tällainen elämä ole enää mahdollista. Vaikka huomenna sataisi, se ei auttaisi meitä miten kään, sillä menetimme jo kaiken karjan emmekä me viljele maata”, Dido sanoo. Dido ei silti usko voivansa luopua kokonaan paimento laisten elämäntavasta. “Itselleni on jo liian myöhäistä, en voi palata kouluun. Mutta tarvitsen karjaa, jotta voin pitää lapseni koulussa valmistumiseen asti. Haluan, että lapseni opiskelevat ja hank kivat itselleen ammatin. Haluan, että he saavat paremman tulevaisuuden.” Näin Plan auttaa » Plan keskittää hätäapuaan kahdeksaan nälkäkriisin koettelemaan maahan ja laajentaa niissä nopeasti toimintaansa. » Jaamme perheille ruokaa ja käteisapua, järjestämme kouluruokailua ja parannamme lastensuojelua. » Ennaltaehkäisemme ja hoidamme alle viisivuotiaiden sekä raskaana olevien ja imettävien naisten aliravitsemusta. » Edistämme lasten mahdollisuuksia pysyä koulussa. Gashahun Endale koordinoi Planin hätäaputyötä Borenassa, Oromian osavaltiossa. Hän on nähnyt paimentolaisten ahdingon syvenevän. “Ensimmäistä kertaa paimentolaiset ovat tulleet Yabellon kaupunkiin kerjäämään itselleen ja lapsilleen ruokaa”, Endale kertoo. 9
uutisia maailmalta P lanin aloitteesta syntynyt YK:n kansainvälinen tyttöjen päivä täytti 11.10. kymmenen vuotta. Plan julkaisi juhlavuoden kunniaksi raportin “Realising every girl’s right to flourish: A review of progress on the 10th anniversary of the International Day of the Girl”, joka luotaa kehitystä tyttöjen oikeuksien toteutumisessa kymmenen viime vuoden aikana. Kansainvälisten instituutioiden dataa analysoiva raportti osoittaa, että lukuisat tekijät ovat hidastaneet ja jopa heikentäneet tyttöjen oikeuksien toteutu mista. Niistä merkittävimpiä ovat koronapande mia, ilmastonmuutos, muut kriisit ja konfliktit sekä konservatiivisten, tasaarvoa vastustavien liikkeiden vahvistuminen. “Vaikka kymmenessä vuodessa on saavutettu joitakin tärkeitä voittoja esimerkiksi lainsäädän nössä, tyttöjen oikeudet ovat edistyneet liian hitaasti ja epätasaisesti”, sanoo Ossi Heinänen, Plan International Suomen pääsihteeri. “YK:n kansainvälinen tyttöjen päivä on tuonut paljon painoarvoa keskustelulle tyttöjen oikeuksista, ja ymmärrys tyttöjen kohtaamasta syrjinnästä sekä tyttöjen koulutuksen tärkeydestä on lisääntynyt valtavasti. Käytännössä kansainvä linen yhteisö on kuitenkin tehnyt aivan liian vähän tyttöjen aseman parantamiseksi.” Monen tasaarvoindikaattorin kehityssuunta on myönteinen. Esimerkiksi yhä useampi tyttö pääsee kouluun ja yhä pienempi osa vauvoista menehtyy. Kasvavan nuoren väestön vuoksi ihmisoikeus loukkauksia kokee silti nyt useampi tyttö kuin vuonna 2012. Yksikään maail man valtioista ei ole saavuttanut sukupuol ten tasaarvoa YK:n kestävän kehityksen mittareilla. Yli kolme miljardia tyttöä ja naista elää yhä maissa, joissa sukupuolten tasaarvo toteutuu huonosti tai erittäin huonosti. Joissakin maissa tasaarvo on ottanut vertailujaksolla selkeää takapakkia, kär jessä Venezuela, Afganistan ja Algeria. Suurin myönteinen kehitys on tapah tunut Beninin, SaudiArabian, Arme nian, Nepalin ja Egyptin tasaarvotilanteessa. Pohjois maat ovat pysyneet maailman ta saarvoisimpina maina, Tanska kärkisijalla ja Suomi viidentenä. Eniten ihmisoikeusloukkauksia kokevat tytöt, jotka elävät äärimmäisessä köyhyydessä, konfliktien keskellä tai pa kolaisina ja jotka kohtaavat syrjintää vammaisuutensa tai seksuaali tai sukupuolivähemmistöön kuulumisen vuoksi. Heidän tilanteensa ei ole parantunut merkittävästi sitten vuoden 2012. “Tyttöjen päivän juhlavuosi on pysäyttävä muistutus siitä, kuinka paljon työtä sukupuolten tasaarvon saavuttamiseksi pitää vielä tehdä. Meidän täytyy asettaa tavoitteet korkeammalle ja sijoittaa tyttö jen oikeuksiin, jotta jokainen tyttö maailmassa voi toteuttaa mahdollisuuksiaan ja päättää omasta elämästään”, Ossi Heinänen sanoo. Tyttöjen oikeudet ovat edistyneet 10 vuodessa liian hitaasti ja epätasaisesti 10
Merkittävimpiä saavutuksia tyttöjen asemassa: ++ Lait suojaavat tyttöjä kaltoinkohtelulta ja haitallisilta kulttuurisilta perinteiltä paremmin kuin 10 vuotta sitten. Esimerkiksi Dominikaaninen tasavalta kielsi lailla lapsiavioliitot ja Etelä-Sudan tyttöjen sukuelinten silpomisen vuonna 2020. ++ Lapsikuolleisuus on vähentynyt ja on nyt globaalisti 39 kuolemaa 1 000:ta elävänä syntynyttä poikaa kohden ja 34 kuolemaa 1 000:ta elävänä syntynyttä tyttöä kohden. ++ Tytöt pääsevät aloittamaan koulun lähes yhtä usein kuin pojat, ja tyttöjen ja poikien peruskoulun oppimistulokset ovat tasaisia. Myös toisen asteen koulutuksen aloittavien tyttöjen osuus on kasvanut. Se on nyt 76 % (mitattu 2020), kun vuonna 2012 se oli 72 %. ++ Alaikäisenä naimisiin joutuvien tyttöjen osuus on vähentynyt 15 prosentilla. Vuonna 2012 lähes yksi neljästä tytöstä joutui naimisiin alle 18-vuotiaana, nyt yksi viidestä. ++ 15–19-vuotiaiden tyttöjen synnytykset ovat vähentyneet. Kymmenen vuotta sitten niiden osuus oli 47 synnytystä 1 000:ta synnytystä kohden, nyt 41,2 synnytystä 1 000:ta synnytystä kohden. Merkittävimpiä epäonnistumisia tyttöjen asemassa: ?? Valtaosa koulutuksen ja työelämän ulkopuolelle jäävistä nuorista (Not in Employment, Education or Training = NEET) on tyttöjä ja naisia. 42 prosenttia 15–24-vuotiaista tytöistä ja nuorista naisista on NEET-statuksella, samanikäisistä pojista ja miehistä 12 prosenttia (luku vuodelta 2019). Tilanne ei ole muuttunut merkittävästi vuosikymmenessä. ?? Peruskoulun ulkopuolella olevia tyttöjä on edelleen 5,5 miljoonaa enemmän kuin peruskoulun ulkopuolella olevia poikia. ?? Tytöillä ei ole saatavilla riittävää ehkäisyä. 43 prosentilla seksuaalisesti aktiivisista 15–19-vuotiaista, jotka haluavat välttää raskauden, ei ole käytössään nykyaikaisia ehkäisymenetelmiä (luku vuodelta 2019). Vuonna 2019 tämä aiheutti ikäryhmässä 10 miljoonaa ei-toivottua raskautta ja 5,7 miljoonaa aborttia. ?? Aborttioikeus on heikentynyt useissa maissa, esimerkiksi Nicaraguassa, Puolassa ja Yhdysvalloissa. ?? Tyttöjen sukuelinten silpomista ei ole pystytty kitkemään. Arviolta 200 miljoonaa tyttöä ja naista on kokenut sukuelinten silpomisen ja 4,1 miljoonaa tyttöä on akuutissa vaarassa joutua silvotuksi (luku vuodelta 2020). TUTUSTU RAPORTTEIHIN: PLAN.FI/TUTKIMUKSET P lanin tuore raportti ”Girls’ rights and the global hunger crisis” tarkastelee käynnissä olevan globaalin ruoka kriisin vaikutusta tyttöjen asemaan ja oikeuksiin. Ruokakriisin mittasuhteet ovat hälyttävät. Jo vuon na 2021 ruokapulasta kärsivien ihmisten määrä ylitti aiemmat ennätykset. Liki 193 miljoonaa ihmistä 53 maassa tarvitsi ruokaapua. Vuonna 2022 tilanne on heikentynyt entisestään. Tämän vuoden syyskuussa jo pelkästään Etiopiassa, Jemenissä, EteläSudanissa, Somaliassa ja Afganistanissa 970 000 ihmistä kärsi henkeä uhkaavaa nälkää. Nälkäkriisin taustalla on useita toisiinsa kietoutuvia syitä, suurimpina konfliktit, ilmastokriisi ja koronapandemia. Myös inflaatiolla, hintojen nousulla, toimituskatkoksilla ja Ukrainan sodalla on merkittävä rooli. Globaali ruokapula vaikuttaa valtioihin, yhteisöihin ja yksilöihin. Vaikutukset eivät jakaudu tasaisesti, vaan ikä, sukupuoli ja muut yksilölliset erot altistavat ihmisiä eri tavoin nälkäkriisille. Se kohdistuu erityisen voimakkaasti tyttöihin ja naisiin, koska he kokevat valmiiksi syrjintää sukupuolensa vuoksi. Vakavaa tai keskitason ruokapulaa kokevista ihmisistä naisten osuus on 10 prosenttia korkeampi kuin miesten osuus. Ruokapulalla ja nälällä on vakavat vaikutukset tyttöjen oikeuksiin. Teinitytöillä on erityisiä ravitsemustarpeita, joiden vuoksi he ovat erityisen haavoittuvaisia aliravitsemukselle. Lisäksi yhä useammat perheet turvautuvat haitallisiin selviy tymis mekanismeihin, jotka lisäävät tyttöihin kohdistuvia ihmisoikeusloukkauksia. Nälkäkriisi kasvattaa tyttöjen riskiä jäädä pois koulusta, joutua lapsityöhön tai varhaisavioliittoon, tulla raskaaksi ja kokea seksuaalista hyväksikäyttöä. Raportti toteaa, ettei tarveperustainen humanitaarinen työ kiinnitä näihin riskeihin ja tyttöjen erityistarpeisiin riittävästi huomiota. Globaali nälkäkriisi vaarantaa tyttöjen oikeudet 11
Nenäpäivä keräsi yli 2,3 miljoonaa euroa lasten hyväksi uutisia suomesta 12 P lan juhlisti 10vuotiasta tyttöjen päivää aamiaistilaisuudella ja livestriimillä 11.10. Lämmin henkinen juhla kokosi Helsingin G Livelabiin ja näyttöpäätteiden ääreen poliitikkoja, järjestövaikuttajia, tutkijoi ta, aktivisteja ja muita ihmisoikeuksien puolustajia. Juhlapuheista vastasivat Ulko poliittisen instituutin johtaja, Planin hallituksen jäsen Mika Aaltola sekä professori, Planin kunniapuheenjohtaja Helena Ranta. “Moni tyttö kokee tänäkin päivänä humanitaarista hätää ja tarvitsee meidän empatiaamme. Hätää on maa ilmassa niin paljon, että meidän pitää kehittää empatiakykyämme”, Mika Aaltola vetosi. “Minulla ei ole kristallipalloa, mutta minulla on vahva usko siihen, että minä ja te kaikki toimimme yhdessä tyttö jen oikeuksien edistämiseksi”, Helena Ranta vastasi kysymykseen siitä, miltä tyttöjen oikeuksien kehityssuunta näyttää. Planin pääsihteeri Ossi Heinänen otti puheessaan kantaa tasaarvoa heikentäviin liikkeisiin ja vetosi vah vemman feministisen ulkopolitiikan puolesta. “Suomi voi olla kokoaan suurem pi tasa arvon ja tyttöjen oikeuksien puolustaja ja antigenderliikkeen vasta voima. Tyttöjen aseman paranta minen on hyödyllistä – ja ennen kaikkea oikein”, hän sanoi. P lan oli jälleen mukana Nenä päiväkampanjassa, joka hui pentui koko illan värikkääseen tvlähetykseen 11.11. Suoma laiset lahjoittivat Nenäpäiväkeräyk seen yhteensä yli 2,3 miljoonaa euroa. Nenäpäivän keräyssumma käyte tään lasten koulutuksen, terveyden, turvan ja ravinnonsaannin edistämi seen. Avun vievät perille Planin lisäksi Fida, Kirkon Ulkomaanapu, Pelasta kaa Lapset, Punai nen Risti, Suomen Ammattiliittojen Solidaarisuuskeskus SASK, Solidaarisuus, Suomen Lähetys seura ja Unicef. Plan kohdentaa Nenäpäivässä kerä tyt varat Mosambikiin, jossa se lisää yhdessä paikallisten nuorten kanssa tietoa sukupuolittuneesta väkivallasta ja edistää tyttöjen koulunkäyntiä. Nenäpäivän vietto perustuu ajatuk seen, että yhteinen huumori voi auttaa kohtaamaan raskaitakin asioita. Hyvä tunnelma ja nauru luovat tilan kokoon tua yhteen tekemään maailmasta parempaa paikkaa. Juhlan juonsivat Planin lasten hallituksen nuoret, ja tunnelman sinetöi energinen rapduo SOFA. Tilaisuudessa eduskuntapuolueet ja Planin nuoret esittelivät ratkaisuja, joil la haluavat edistää maailman tyttöjen oikeuksien toteutumista tulevaisudes sa. Puolueiden ohjelmat ja niistä koos tettu video löytyvät verkkoosoitteesta plan.fi/puolueet-tyttojen-puolella. Tyttöjen päivän juhla kokosi ihmiset yhteen
J os sukupuoleen liittyviä ennakkoluuloja ja odo tuksia ei olisi, millaisessa maailmassa eläisimme? Tähän kysymykseen pureutuu Lappeenrannas sa, EteläKarjalan museossa esillä oleva näyttely Esihistoriallisten asenteiden museo. Kyseessä on kulttuurihistoriallinen näyttely sukupuolesta ja tasaarvosta, ja sen ovat tuottaneet yhteistyössä Plan Inter national Suomi ja Lappeenrannan museot. Näyttely kyseen alaistaa sukupuolen arvovallan, joka on aiemmin määrittänyt tiukkalinjaisesti ihmisen paikkaa maailmassa. Vanhentuneet normit on nyt asetettu vitriiniin. Esillä on pääsääntöisesti Lappeenrannan museoiden omia esine, kuva ja taidekokoelmia, jotka kuvittavat tasaarvon kehityskaarta esihistoriasta tulevaisuuteen. Esillä on niin oikeita henkilöitä, jotka ovat omana aikanaan astuneet suku puolensa rajojen yli, kuin keksittyjäkin tarinoita sukupuolten arvoista ja asemasta yhteiskunnassa eri aikakausina. Sukupuolinormien kaksijakoisuudesta alkava näyttely tarkastelee miehen ja naisen paikkaa kodissa, työelämässä ja koulutuksessa. Se valottaa kehitystä, jota tasaarvossa on ta pahtunut runsaan sadan vuoden aikana. Näyttely tarkastelee myös sukupuolten välisten rajaaitojen asteittaista murtu mista sekä aiempien olettamusten kumoutumista. Näyttely avaa museotyön vaikeuksia ilmiöiden tasaarvoi sessa tallentumisessa kokoelmiin, sillä esimerkiksi sateen kaarihistoriaa on alettu tallentaa EteläKarjalan museossa vasta nykyaikana. Lopuksi tullaan tulevaisuuden äärelle, kun näyttely käsittelee sukupuolitietoista kasvatusta ja muistuttaa siten museovierasta lasten yhdenvertaisesta kohtaamisesta. Kansainvälistä vivahdetta näyttelyyn tuovat Plan Interna tionalin alkutaipaleelta otetut valokuvat, jotka kertovat siitä, että eriarvoisuus on universaali ilmiö, mutta niin on myös ih misen halu auttaa toista ja rakentaa tasaarvoisempaa maa ilmaa. Planin ja suomalaisafrikkalaisen kulttuurikeskuksen Esihistoriallisten asenteiden museo haastaa stereotypiat Villa Karon yhdessä tuottama lyhytelokuvaessee ”Adamma, Adamma – tanssii sukupuolen kanssa” kysyy katsojaltaan, onko sukupuolella lopulta edes väliä. Esihistoriallisten asenteiden museo -näyttely on esillä Etelä-Karjalan museossa Lappeenrannan Linnoituksessa, Kristiinankatu 15. Näyttelyyn voi tutustua 6.4.2023 saakka tiistaista sunnuntaihin klo 11–17. N ai ne n na am ia is pu vu ss a, ku va aj a: O sc ar ia Sa ré n, ku va : La pp ee nr an na n m us eo t. 13 Koko perheen ohjelma tarjosi huu moria ja viihdettä eriikäisille katsojille. Suoran lähetyksen juonsivat Mikko Kuustonen, Hanna Visala ja Maaria Nuoranne. Musiikkia tarjoilivat muun muassa Irina, Hassan Maikal, Nelli Matula ja moni muu eturivin artisti. Nenäpäiväkampanjan aikana 4.11. kuultiin ja nähtiin myös Radion sinfonia orkesterin Nenäpäiväkonsertti, joka keskittyi erityisesti naisten ja tyttöjen oikeuksiin. Molemmat lähetykset ovat nähtävissä Yle Areenassa.
Kuvat: JUHO REINIKAINEN Teksti: PLAN INTERNATIONAL Ugandalaiset nuoret saavat Planin Smartup Factory -työpajoissa taitoja työelämään ja yrityksen perustamiseen. Tapasimme neljä nuorta naista, joiden elämän koulutus muutti. Oma yritys tuo mahdollisuuksia ja itseluottamusta 14
Oma yritys tuo mahdollisuuksia ja itseluottamusta V anhempani naittivat minut ala ikäisenä, koska he eivät voineet maksaa koulumaksujani”, uganda lainen Evelyne, 26, kertoo. Evelynen elämä sai uuden suunnan, kun hän osallistui nuorten yrittäjyyttä ja innovaatioita tukevaan Smartup Factory työpajaan. Neljä kuukautta kestävässä koulutuksessa nuoret oppivat muun muassa tietokoneen käyttöä, markki nointia ja muita ammatillisia taitoja. ”Smartup Factoryssa nuoret kokoon tuvat yhteen, jakavat ajatuksia sekä ideoita ja toimivat yhdessä saavuttaak seen unelmansa”, Evelyne kuvailee. Hän päätyi perustamaan yhdessä muiden nuorten kanssa kasvihuoneen, jossa he kasvattavat puuntaimia ja vihanneksia. Nuoret myyvät taimia eteenpäin ja jakavat saamansa tulot. ”Tulojeni avulla olen voinut aloittaa myös oman bisnekseni. Teen mandazi leivoksia ja vien niitä kaupunkiin myytä väksi”, Evelyne kertoo. Tyttöjen koulutuksen ja nuorten naisten toimeentulon tukeminen on eri tyisen tärkeää, sillä se hyödyttää usein koko yhteisöä. Näin on käynyt myös Evelynen perheen kohdalla. ”Kasvihuoneprojektista saamani tulot ovat auttaneet minua maksamaan lasteni koulumaksut ja sairaanhoito kulut sekä tukemaan taloudellisesti koko perhettäni”, Evelyne sanoo. Jo yli 10 000 nuorta on saanut Smartup-koulutuksen Ugandassa ja Etiopiassa toimivat Smartup Factory innovaatiotyöpajat ovat vahvis taneet nuorten asemaa ja mahdollisuuksia jo kuuden vuoden ajan. Planin työpajoissa syrjäytymisvaarassa olevat nuoret saavat valmiuksia työ elämään ja yritys toimintaan. Kursseille on osallistunut jo yli 10 000 nuorta. Smartupit syntyivät oivalluksesta, että vähävaraisissa yhteisöissä asuvilla nuorilla on ensi käden tietoa oman yhteisönsä haasteista mutta vain harvoin mahdollisuuk sia ja resursseja kehittää niihin innovatiivisia ratkaisuja. Työpajat tuovat innovaatiot kaikkien ulottuville. Neljä kuukautta kestävän Smartupkoulutuksen aikana 17–26vuotiaat nuoret oppivat muun muassa tietokoneen käyttöä, markkinointia, taloustaitoja, esiintymis tä, palvelumuotoilua ja johtajuutta. Lisäksi he voivat valita esimerkiksi valokuvausta, taide ja käsityöaineita, ilmastokestäviä viljelytekniikoita ja digitaalisia teknologioita. Koulutukseen kuuluu myös tietoa seksuaali ja lisääntymisterveydestä. Ugandassa tehdyn arvioinnin mukaan valtaosa kurssille osallistuneista, erityisesti tytöistä, on saanut lisää itse luottamusta ja kunnioitusta myös muiden nuorten ja yhteisönsä silmissä. Smartupien vaikuttava työ nuorten parissa on poikinut paljon yhteistyötä paikallishallinnon ja yritysten kanssa. tyttösponsSiT TUKEVAT TÄTÄ TYÖTÄ ” 15
S alume, 28, on yksi kymmenestä sisaruksesta, joista neljällä on albinismi. ”Ennen Smartuphankkeeseen osallistumistani ihmiset hyl jeksivät meitä ja kohtelivat meitä, kuin emme olisi mitään. Työpajas sa opin taitoja, joiden ansiosta opin kantamaan itseni ylpeästi. Nyt pystyn tekemään päätöksiä itseni ja perheeni puolesta”, Salume sanoo. Salume viljelee kasviksia ja mausteita ja myy niitä sekä hiiliä. Hän on pystynyt säästämään rahaa ja kasvattamaan liiketoimintaansa. Kaupanteko auringonpaisteessa on kuitenkin Salumelle vaarallista, koska hänen ihonsa ei kestä aurinkoa. Salumen haaveissa siintää kin oma katettu kauppa. ”Tyttöjen kouluttaminen on todella tärkeää, koska siten tytöistä tulee täysipainoisia jäseniä niin perheeseensä kuin yhteisöönsä.” 16
”Tyttöjen kouluttaminen on todella tärkeää, koska siten tytöistä tulee täysipainoisia jäseniä niin perheeseensä kuin yhteisöönsä.” G ladys, 17, liittyi Smartup Factory koulutuksen jälkeen osuus kuntaan, joka leipoo kakkuja ja leipiä aurinko uunin avulla. Mukana yhteistyössä on Solar Fire Concentration Oy. Aurinkouuni on ympäristö ystävällinen ratkaisu, sillä sitä varten ei tarvitse kaataa puita eikä käyttää sähköä. Aurinkoisena päivänä peilit kes kittävät auringonsäteet niin, että uunis ta tulee tarpeeksi kuuma leipomiseen. Puun säästäminen auttaa osaltaan ehkäisemään Ugandan metsäkatoa. ”Tämä projekti ja aurinkouunin parissa työskentely on auttanut minua saamaan rahaa säästöön. Olen alkanut haaveilla paluusta kouluun, sillä kouluni jäi kesken”, Gladys kertoo. ”Haaveeni on opiskella ympäristö suunnittelua, koska yhteisöni ei osaa vielä hyödyntää luonnonvaroja kestä vällä tavalla ja haluan näyttää, että on toinenkin tie.” M inusta tuli äiti hyvin nuorena. Se oli haastavaa, koska minulla ei ollut ketään tukenani”, 25vuotias Veronica kertoo. Desiretytär on nyt 5vuotias. Veronica oli masentunut tilanteestaan, eikä hänellä ollut riittävästi rahaa tyttärensä elättämiseen. Sitten hän kuuli Planin Smartup Factory työpajasta. ”Koulutukseen osallistuminen todella muutti elämäni”, Veronica sanoo. Koulutuksessa Veronica oivalsi, että hänellä on kykyjä oman kampaamon pyörittämiseen. Nyt hänen pieni salon kinsa täyttyy asiakkaista, jotka tulevat hiustenleikkuuseen tai letitettäviksi. ”Aiemmin minulla ei ollut tuloja, mutta nyt minulla on oma yritys. Olen taloudellisesti itsenäinen ja pystyn tukemaan lastani ja maksamaan hänen koulumaksunsa.” 17
Tytöt vaativat taloudellista tasa-arvoa #GirlsTakeoverissa Suomessa kuudennetta kertaa järjestetty #GirlsTakeovertempaus nosti tänä vuonna esiin talouden vaikutusta tasaarvoon. Planin toiminnassa mukana olevat tytöt valtasivat valtiovarainministerin, Helsingin pormestarin sekä Talouselämän, Stora Enson, LähiTapiolan ja PwC:n johtajien paikat. 15 vuotias Idun Söderlund valtasi valtiovarainministeri Annika Saarikon tehtävän päivän ajaksi #GirlsTakeovertempauksessa. Eduskunnassa keskustan ministeriryhmälle pitämässään puheessa ministeri Söderlund kiinnitti huomiota tyttöjen globaaliin koulutustasoon ja taloustaitojen puutteeseen. “Monilla maailman tytöillä ei ole mahdollisuutta edes koulutukseen, ja sen takia olemme tilanteessa, jossa tytöillä ei ole välttämättä minkäänlaisia taloustaitoja. Se tekee talouskeskusteluun osallistumisesta monille tytöille mahdotonta”, Idun sanoi. Söderlund nosti esiin, että nykyvauhdilla taloudellisen tasaarvon saavuttami seen menee 267 vuotta. Puhe otettiin vastaan raikuvin aplodein. Päivän aikana Idun tapasi myös pääministeri Sanna Marinin ja Suomen pankin pääjohtajan Olli Rehnin, jonka kanssa hän keskusteli hintavakaudesta ja Suomen talouden tilasta. Teksti: KALLE HEINO JA INKA KOVANEN Idun Söderlund kiinnitti valtauspäivän puhees saan huomiota tyttöjen globaaliin koulutus tasoon ja taloustaitojen puutteeseen. Teksti: KALLE HEINO JA INKA KOVANEN Ku va : Ilk ka Ra nt a ah o Ku va : M iro M ar ja m äk i 18
Kaupungit voivat olla edelläkävijöitä Helsingin pormestarin Juhana Vartiaisen paikan valtasi Aliina Ruuttunen, 18, Jyväskylästä. Aliina osallistui kaupunkistrategian segregaation ehkäisy ohjelmaryhmän kokoukseen, jossa hän korosti, ettei ta saarvo ole vielä valmis Suomessakaan. “Nuori tyttö Suomen pääkaupungin johdossa on varsin poikkeuksellinen näky, ja ylipäätään vain joka neljäs kun nan tai kaupunginjohtaja on nainen. Sen sijaan on varsin tavanomaista näh Ku va : Ja rk ko Re la nd er Elli Haaramo muistutti valtauspäivänään Stora Enson henkilöstölle, että tytöt ovat tutkimusten mukaan kiinnostuneita aloista, joissa he voivat käyttää omia vahvuuksiaan, kuten luovaa ajattelua. dä naisia sairaanhoitajina ja myyjinä”, pormestari Ruuttunen sanoi puhees saan, joka lähetettiin suorana Helsingin Sanomien sivuilla. “Naisvaltaisten alojen palkat laahaa vat edelleen kaukana miesvaltaisten alojen perässä. Hukkaamme valtavan määrän potentiaalia, jos tytöt ja naiset eivät pääse osallistumaan talouskes kusteluun ja työskentelemään halua missaan ammateissa.” Juhana Vartiainen koki päivän tärkeäksi: ”On ilo ja kunnia antaa pormestarin nuija päiväksi tytölle, joka edustaa samalla tulevaisuuden päättäjiä. Jo kaisella tytöllä tulee olla mahdollisuus edetä urallaan, vaikka Helsingin, New Yorkin tai Singaporen pormestariksi”, pormestari sanoi. Metsäala houkuttelevammaksi tytöille Stora Enson toimitusjohtajana toimi päivän ajan 18vuotias Elli Haaramo Helsingistä. Elli muistutti puheessaan, että tytöt ovat tutkitusti kiinnostuneita aloista, joilla he voivat käyttää omia vahvuuk siaan, kuten luovaa ajattelua. “Nämä ovat ominaisuuksia, joita metsä ja muiden miesvaltaisten alojen markkinoinnissa ei korosteta. Miksi siis yllättyisimme siitä, että tytöt eivät koe aloja omakseen?” Elli sanoi. Elli keskittyi valtauksessaan työ elämän tasaarvoon sekä henkilöstön monimuotoisuuteen. Hän antoi Stora Enson johdolle tehtäväksi miettiä kei noja lisätä metsäalan houkuttelevuut ta tyttöjen ja naisten keskuudessa. Toimitusjohtaja Annica Breskyn mielestä keskustelu Ellin kanssa oli inspiroivaa ja vaikuttavaa. Hänestä oli merkityksellistä saada nuoren näke mys tasaarvosta ja inklusiivisuudesta osaksi Stora Enson työyhteisöä. Pormestari Aliina Ruuttunen ja pestistään päivän ajaksi syrjäytetty Juhana Vartiainen asettuivat kuvaan Helsingin kaupungintalon parvekkeella. Ku va : N et ta Va ht er i 19
Tasa-arvoa ja monimuotoisuutta finanssialalle Vakuutusyhtiö LähiTapiolan pää johtajan Juha Koposen paikan valtasi ilmajokelainen Eedit Ojala, 15. “Jotta nuoret kiinnostuisivat finans sialasta, pitäisi heillä olla tietoa siitä ja myös esikuvia alalta. Tietoa voisi jakaa enemmän somessa, ja naisten polkuja johtopaikoille voisi helpottaa esimer kiksi mentoroinnin avulla”, Ojala sanoi. Eedit korosti puheessaan johto ryhmälle tasaarvon ja moninaisuuden merkitystä organisaatiossa, erityisesti sen johtopaikoilla. ”Eedit Ojalan hieno ja kosketettava puheenvuoro alleviivasi tasaarvotyön edistämisen välttämättömyyttä. Haluam me LähiTapiolassa avartaa mielikuvaa vakuutus ja finanssialan miesvaltai suudesta. Finanssiala kaipaa moniääni syyttä, sillä taloudellinen päätöksenteko vaikuttaa meihin kaikkiin ja taloudellinen osaaminen on jokaiselle tärkeä kansalais taito”, Juha Koponen sanoi. Työelämä tarvitsee yhteistä oppimista Tamperelainen Venla Taubert, 16, toimi päivän ajan Mikko Niemisen paikalla PwC Suomen toimitusjohtajana. Hän käsitteli eritysesti tasaarvoa, moni muotoisuutta ja inklusiivisuutta työ elämässä ja päätöksenteossa. ”Palkkauksen epätasapainoa on py ritty selittämään naisten ja miesten eri laisilla koulutus ja ammatin valinnoilla sekä työkokemuksen eroilla. Suomessa naiset ovat kuitenkin nykyään keski määräisesti koulutetumpia kuin mie het”, toimitusjohtaja Taubert muistutti puheessaan PwC:n henkilöstölle. Venlan mielestä työelämä tarvitsee yhteistä oppimista ja ymmärryksen luomista, moninaisuutta johtotehtäviin sekä arvostusta työntekijän taustasta Venla Taubert valtasi PwC Suomen toimitusjohtaja Mikko Niemisen paikan ja käsitteli valtauksessa tasaarvoa, monimuotoisuutta ja inklusiivisuutta työelämässä ja päätöksenteossa. Eedit Ojala ja LähiTapiolan pääjohtaja Juha Koponen pohtivat, miten finanssialasta saadaan tasaarvoisempi ja houkuttelevampi tytöille ja naisille. Ku va : Ri ku m at ti Ju rm u / Lä hi Ta pi ol a Ku va : Pä iv i Ko so ne n / Pw C Su om i Aava Holopainen arvioi Talouselämän päätoimittajan valtauksessaan Talouselämää tasaarvon näkökulmasta. Kuvassa taustalla päätoimittaja Jussi Kärki. tai iästä riippumatta. ”Toimintamme tarkoitus on rakentaa yhteiskuntaan luottamusta ja ratkaista merkittäviä ongelmia. Merkittävien ongelmien ratkaiseminen ei ole mah dollista ilman tyttöjen ja naisten ääntä”, Mikko Nieminen sanoi. Osana päivää PwC Suomi sitoutui ottamaan aktiivisemman roolin moni muotoisen ja inklusiivisen työyhteisön kehittämisessä. PwC aikoo käynnistää koulutuskokonaisuuden inklusiivi suudesta. Henkilöstöstä 75 prosenttia suorittaa koulutuksen tilikausien 2023 ja 2024 aikana. Nuoret kaipaavat selkokielisempää talousuutisointia Digissä ja printissä ilmestyvän Talous elämän päätoimittajan Jussi Kärjen paikan valtasi helsinkiläinen Aava Holopainen, 17. Päivän aikana päätoimittajat kirjoit tivat yhteisen pääkirjoituksen, jossa he käsittelivät nuorten taloustaitojen tärkeyttä ja sitä, että median tulisi kirjoittaa talousasioista helpommin ymmärrettävästi. Lisäksi Aava arvioi Talouselämää tasaarvon näkökulmasta ja ideoi uusia juttuaiheita. “Monet ikäiseni nuoret alkavat suun nitella omaan asuntoon muuttamista, ja he tarvitsevat tosi konkreettista tietoa talousasioista.” Lounastapaamisella Pörssisäätiön toimitusjohtajan Sari Lounasmeren kanssa Aava keskusteli muun muassa talouden miesvaltaisuudesta ja haasta teltavien moninaisuuden tärkeydestä. “Tämä on ollut hyödyllinen päivä ja hyvä muistutus siitä, että median pitää olla siellä, missä nuoret ovat. Nuoria pitää myös kuunnella enemmän, kun tehdään heitä koskevia juttuja”, Jussi Kärki sanoi. Ku va : In ka Ko va ne n 20
”Minusta tuli selviytyjä” S akuntala, 35, häärii myyntipöytänsä takana Sunsa rissa, itäisessä Nepalissa. Hän myy teetä ja pientä purtavaa torin vilinässä kulkeville ihmisille. Tulojensa avulla Sakuntala elättää perheensä ja maksaa poikansa koulutuksen. Matka tähän asti ei ole kuitenkaan ollut helppo. Sakuntala on vanhempiensa kolmas lapsi. Perheensä köyhyyden takia hänen täytyi jättää koulunkäyntinsä kesken. Kun Sakuntala oli 20vuotias, hänen vanhempansa etsivät hänelle aviopuolison ja järjestivät avioliiton. Vuosi häiden jälkeen Sakuntala synnytti poikansa, mutta aviomiehen alkoholi ongelma varjosti arkea. ”Ei ollut sellaista päivää, jona mieheni ei olisi lyönyt minua. Itkin joka päivä ja sain myös fyysisiä vammoja”, Sakuntala kertoo. Selviytyäkseen ja ruokkiakseen vau vansa Sakuntala joutui pyytämään rahaa vanhemmiltaan, jotka yrittivät auttaa tytärtään. ”Häpesin pyytää apua vanhemmiltani, sillä he olivat köyhiä, mutta minulla ei ollut muuta vaihtoehtoa. Aviomieheni ei osallistunut perheen elättämiseen. Ei tuntunut mukavalta turvautua vanhem piini, mutta he olivat ainoat, joihin luotin.” ”Pystyn itse muuttamaan kohtaloni” Aava Holopainen arvioi Talouselämän päätoimittajan valtauksessaan Talouselämää tasaarvon näkökulmasta. Kuvassa taustalla päätoimittaja Jussi Kärki. KUMMIT TUKEVAT TÄTÄ TYÖTÄ 21
Ero vaati rohkeutta Sakuntala tunsi olonsa joka päivä nöy ryytetyksi parisuhteessaan. ”Se oli kauheinta aikaa, jonka olen elämässäni kokenut. Vartaloni arpien lisäksi sain henkisiä traumoja enkä ha lunnut enää jatkaa elämääni alkoholisti mieheni kanssa. Eräänä päivänä päätin jättää hänet. Päätöksen tekeminen vei vuosia, mutta lopulta sain voimaa pakenemiseen.” Nepalissa avioero koetaan yhä häpeällisenä ja eronneisiin naisiin ja miehiin suhtaudutaan hyvin eri tavoin. Miehet voivat mennä uudestaan naimisiin ilman häpeää ja syyllisyyttä. Eronneet naiset sen sijaan kohtaavat usein syrjintää ja mustamaalaamista, jopa väkivaltaa. Naisia pidetään usein syyllisinä epä onnistuneisiin avioliittoihinsa, sillä hei dän odotetaan tottelevan puolisoitaan ja sietävän kaiken. Monet naiset päättä vätkin jäädä avio liittoonsa, vaikka kärsi sivät väkivallasta ja uskottomuudesta. Siksi Sakuntalan päätös jättää puoli sonsa oli erityisen rohkea. ”Eropäätös oli pelkästään minun, ja olen kiitollinen, että pystyin siihen. Se päivä, jolloin lähdin, oli minulle suuri helpotus. Palasin poikani kanssa omaan kotiini vanhempieni luo.” Naisten taloudellinen kriisi Sakuntalan palattua lapsuudenkotiinsa selvisi, ettei hänen vanhemmillaan olisi enää varaa elättää tytärtään ja tämän pientä poikaa. Sakuntalan täytyi löytää työtä, mutta ilman koulutusta tai työ elämätaitoja se ei ollut yksinkertaista. ”Yhteisössäni on myös muita naisia, jotka käyvät läpi aivan samoja asioita. Monet perheväkivallasta selviytyneet naiset kamppailevat samaan aikaan taloudellisessa kriisissä. Meillä ei ole koulutusta eikä mitään taitoja, joilla voi simme työllistyä.” Koronapandemian aikana Sakunta lan työllistymismahdollisuudet huono nivat entisestään. Sakuntala totesi, että lähin paikka löytää töitä olisi Siligurin kaupunki Intiassa. Koska vaihtoehtoja ei juuri kaan ollut, Sakuntala alkoi suunnitella lähtöä, vaikka hänen olisi pitänyt jättää poikansa vanhempiensa luo. ”Minulla ei ollut minkäänlaista aja tusta, miten saisin töitä Intiassa. Ainoa tavoitteeni oli saada tuloja, jotta voisin mahdollistaa pojalleni hyvän koulutuk sen. Halusin pystyä maksamaan hänen koulunkäyntinsä ja tarjoamaan hänelle kunnollisen elämän.” Siirtolaisnaisten turvaton elämä Joka vuosi tuhannet nepalilaiset naiset etsivät työtä ulkomailta. Siirtolais naiset ovat motivoituneita ja uskovat saavansa toisenlaisia mahdollisuuksia Sakuntala elättää yrittäjänä itsensä, poikansa ja vanhempansa. 22
”Nyt minulla on menestynyt pienyritys omassa kylässäni. Olen ylpeä siitä, että olen pystynyt elättämään perheeni päättäväisyydelläni. kuin kotimaassaan, mutta heille löytyy harvoin turvallisia työpaikkoja. Naisilla on suuri riski joutua hyväksikäytetyiksi ja huonoihin työolosuhteisiin. He ovat laittomassa ja turvattomassa asemas sa yhteiskunnassa ja kohtaavat niin terveysriskejä kuin leimautumista. Plan International on lisännyt ProTEcthankkeen avulla tietoisuutta ihmiskaupasta ja laittomasta siirto laisuudesta. Tavoitteena on estää lapsi ja ihmiskauppaa Nepalissa. Hanke on vahvistanut mekanismeja lapsikaup paa vastaan, kehittänyt kotiuttamis prosesseja ja tukenut ihmiskaupasta selvinneitä sekä ihmisiä, jotka ovat vaarassa joutua ihmiskaupan uhreiksi. Plan tarjoaa yhteistyössä paikallis ten kumppaneidensa kanssa koulutus ta ja tukea nuorille, jotka jakavat tietoa omissa yhteisöissään. Järjestö on myös perustanut neljä tukikeskusta Banken ja Sunsarin alueille Nepalissa, joissa on suuri määrä ihmiskauppatapauksia. Sakuntala osallistui Planin järjes tämiin tilaisuuksiin. Hänen todettiin olevan suuressa riskissä joutua ihmis kaupan uhriksi, kun hän kertoi aikeis taan matkustaa Intiaan töitä etsimään. Sakuntala sai tietoa siirtolaisuuden ris keistä, ja Planin työntekijät kartoittivat hänen kanssaan muita mahdollisuuk sia. Tämän jälkeen hän perui suunnitel mansa Intiaan lähtemisestä. ”Voin muuttaa kohtaloni” Sakuntala pääsi mukaan Planin työ elämätaitojen kurssille, jolla hän sai tietoa oman yrityksen käynnistämi sestä. Kurssin käytyään Sakuntala sai tarvikkeet oman myyntipisteen perus tamiseen: kaasuhellan, kaasupullon, kattiloita ja pannuja, laseja, lautasia, lusikoita ja teepannun. Koska Sakuntalan myyntipiste on siirrettävä, hän voi liikkua sen kanssa kaikkialle, kuten bussiasemille, toreille ja tapahtumiin. ”Itsevarmuuteni on kasvanut yri tystoimintani mukana. Nyt uskon, että pystyn jatkossakin maksamaan poikani koulutuksen. Minulle on tuonut paljon iloa ja toivoa, että voin itse muuttaa kohtaloani.” Sakuntalan isä on kiitollinen tyttä rensä saamasta tuesta, joka on muutta nut perheen elämän. “Luulimme, että Sakuntala saisi onnel lisen elämän avioliitossaan, mutta näin ei käynyt. Olemme onnellisia, että hänen ei tarvinnut jäädä puolisonsa hyväksi käytettäväksi. Nyt hänellä on säännölli set tulot, ja olemme iloisia seuratessam me hänen kehittymistään”, isä sanoo. Planin tiimi on antanut Sakuntalalle neuvoja myös säästämisestä ja tulojen kasvattamisesta. Tällä hetkellä Sa kuntala ansaitsee 1 500–2 000 Nepalin rupiaa (noin 11–15 euroa) päivässä. ”Nyt minulla on menestynyt pien yritys omassa kylässäni. Olen ylpeä siitä, että olen pystynyt elättämään perheeni päättäväisyydelläni. Elämäni ei ole ollut helppoa, ja olen ylittänyt monia esteitä tullakseni yrittäjäksi. Avioliitossani tun tui, ettei minulla ole toivoa paremmasta tulevaisuudesta, mutta olen selviytynyt.” Sakuntalan isä on ylpeä tyttärestään, joka on pystynyt muuttamaan perheen elämän. 23
vapaaehtoiset K irkkonummella tyttöjen päivän koordinaattorit Maliina ja Claudia järjestivät tapahtuman lukiossaan, jossa he kertoivat ajankohtaista tietoa tyttöjen oikeuksista. Esiintymässä oli lukion oma bändi. Tampereella tyttöjen päivän koordinaattori Sofia järjesti lapsille ja nuorille taidetyöpajan, jossa tehtiin muun muassa kantaaottavia pinssejä. “Parasta oli avoin ja iloinen ilmapiiri, joka vallitsi koko tai depajan ajan kaikkien askartelijoiden välillä. Saimme aikaan hyvää keskustelua askartelijoiden omista kokemuksista sekä maailman tyttöjen oikeuksista”, Sofia sanoo. Tyttöjen päivässä oli mukana lähes 100 kirjastoa 69 paikka kunnalla. Kirjastot muun muassa asettivat näytteille tyttöjen päivään liittyvää kirjallisuutta lainattavaksi. Lisäksi 70 aktivistiamme tilasi tyttöjen päivän tarroja ja haalarimerkkejä lähes 4 000 kappaletta eri puolille Suomea. Nuoret järjestivät teemaan liittyviä aamunavauksia lähes 20 koulussa. Valokuvanäyttelyitämme oli esillä 15 paikassa. Näiden ponnistusten avulla tavoitimme yli 20 000 henki löä. Kiitos kaikille, jotka olivat mukana tekemässä tyttöjen päivää todeksi! Saatiin todella hyvää kokemusta tulevaisuut ta varten ja opittiin paljon uusia asioita”, Claudia kertoo. Teksti: MAIJU TUOMAINEN Kuvat: PLAN INTERNATIONALIN VAPAAEHTOISET Tyttöjen päivä 11.10. näkyi sadalla paikkakunnalla ympäri Suomea Vapaaehtoiset tyttöjen päivän koordinaattorimme järjestivät monipuolisia tapahtumia muun muassa Tampereella, Helsingissä, Oulussa, Kouvolassa, Kirkkonummella, Porissa ja Vaasassa. Sata kirjastoa osallistui tyttöjen päivän juhlintaan. Naantalin kirjaston henkilökuntaa tyttöjen päivänä. Vilma ja Sofia, Tampereen tyttöjen päivän koordinaattorit. Claudia ja Maliina tyttöjen päivänä 11.10. “Meille jäi tapahtumasta mahtava fiilis. 24
yritysuutiset FairLens katsoo maailmaa tasaarvoisempien linssien läpi M onimuotoisuuden puute teknologian kehittäjien keskuudessa on jo yleisesti tiedostettu ongelma. Teknologiaalan sukupuolittuneisuus luo vääris tymiä, jotka heijastuvat arjessa käyttämissämme digituotteissa. Digitaaliset tuotteet ja palvelut vahvistavat sukupuolten välistä epätasaarvoa sekä vahingollisia suku puolinormeja ja stereotypioita. Myös tytöt ja naiset on saatava mukaan teknologian kehittämiseen, ja heidän kokemustensa tulee näkyä proses sien kaikissa vaiheissa suunnittelusta toteutukseen asti. Kun tytöt ovat aktiivisesti mukana prosessissa, syntyy uutta teknologiaa, jonka avulla voidaan purkaa vahingollisia stereo typioita ja edistää tasaarvoa. Planin raportti ”Free To Be Online?” vuodelta 2020 osoitti, että 58 % tutkimukseen osallistuneista tytöistä oli kokenut hyväksikäyttöä tai häirintää sosiaalisessa mediassa. Sosiaa lisen median alustoilla on jo pitkään vallinnut syrjiviä käytän töjä ja rakenteita. Planin Equality Tech projekti haluaa tähän muutoksen. Plan on suunnitellut yhteistyössä Samsung Electronic Nor dicin kanssa FairLenstuotteen. Suunnittelutyöhön osallistui tyttöjä eri puolilta maailmaa. He olivat mukana FairLensin ideoinnissa, tuotetestauksessa ja muotoilussa. FairLens edistää yhdenvertaisempaa digiympäristöä. Se Teksti: JESSICA HERRERA Kuvat: PLAN INTERNATIONAL kutsuu sosiaalisen median käyttäjiä näkemään sosiaalisen median erilaisten linssien läpi ja edistää muutosta tavas samme käyttää sosiaalista mediaa. FairLens lisää ymmär rystä sukupuolten välisestä epätasaarvosta, ennakko asenteista ja häirinnästä sekä sisältää mahdollisuuden raportoida haitallisista sisällöistä. Jotta voisimme edistää sukupuolten välistä tasaarvoa, tarvitsemme lisää tasaarvoa edistävää teknologiaa. Lue lisää Equality Techistä ja FairLensistä: www.equalitytech.info/partnerships Kirjoittaja on Plan Internationalin Equality Tech koordinaattori. 25
Kummit ja tyttösponsorit Kummit ja tyttösponsSIt K otkan luonnonkauniissa saaristo maisemissa asuvan Anu Kuuselan sydän on aina ollut avoinna lapsille ja eläi mille. Perheen kaksi tytärtä olivat teiniiässä, kun päätös kummiksi ryhtymisestä syntyi vuonna 2014. “Koimme, että haluamme tukea soli daarisuutta ja vaikuttaa edes pienessä mittakaavassa maailman oikeuden mukaisuuden ja tyttöjen koulutuksen edistämiseen. Tyttöjen koulutus on ollut merkityksellisessä asemassa kaikissa yhteiskunnallisissa kehitys prosesseissa”, Anu toteaa. Heidän ensimmäinen kummi lapsensa oli haitilainen Santialine niminen tyttö, jonka kanssa alkoi heti yhteydenpito. “Kirjeenvaihto on ollut minulle an toisa osa kummiutta ja on ollut ihanaa seurata lapsen kasvua ja kehitystä. Santialine kirjoitti yllättyneensä, että ajattelemme häntä niin paljon”, Anu jatkaa. Planin kansainvälisten tutkimusten mukaan kirjeenvaihto lisää kummi lasten itsearvostusta ja luottamusta elämän eri osaalueilla. Lapset, jotka saavat kannustusta kummeiltaan, me nestyvät yleensä paremmin koulussa ja he ovat terveempiä ja iloisempia. Kummisuhde Santialen kanssa päät tyi viime talvena, kun Plan joutui vetäy tymään hänen asuinalueeltaan hieman suunniteltua aiemmin heikentyneen turvallisuustilanteen vuoksi. Vaikka tämä oli haikeaa ja huolestuttavaakin, Anu jatkoi ehdottamamme toisen haiti laisen tytön kummina. Ensimmäiset kirjeet 10vuotiaan Saphoran kanssa on jo lähetetty. “Oma Planin uudistettu kirjeen vaihtoosio on mahtava! Sivusto on nyt selkeämpi ja helppokäyttöisempi. Kirjeenvaihto tarjoaa ainutlaatuisen mahdollisuuden kokea kummiuden vaikutuksia. Se on ollut minulle hyvin tärkeää.” Toiminnan vastuullisuus ja tulokselli suus ovat myös Anulle merkityksellisiä tekijöitä. Hän arvostaa varojen teho kasta käyttöä ja yhteisöllistä lähesty mistapaa sen sijaan, että keskityttäisiin vain yksittäisten ihmisten tukemiseen. “Lapsilla on paremmat mahdolli suudet, kun tuella kehitetään koko yhteisöä, mikä puolestaan tukee lasten turvallista tätä päivää. Tulevaisuuden pitää itsestään selvästi olla turvattu, mutta tie tulevaisuuteen alkaa tästä päivästä.” “Olen saanut kokea liikutuksen hetkiä kirjeenvaihdon kautta” Anu suosittelee kummiutta kaikille. Se on yksi askel kohti nettopositiivista elämää. “Kummiudella voi vaikuttaa siihen, että yhteisöllä on mahdollisuus kehit tyä ja tämän päivän lapsilla on mahdolli suus nuorina ja aikuisina tehdä kestäviä päätöksiä, jotka edelleen synnyttävät ja lisäävät kestävää kehitystä ja sosiaa lista oikeudenmukaisuutta. Kummius on arvokasta ja vastuullista. Se on hyvä teko sekä muille että sinulle itsellesi.” Vaihda paperilasku kouluateriaksi! K olahtaako postiluukustasi tukimaksun paperilasku? Sen lähettämisestä koi tuvalla vuositason summalla saisimme tarjottua esimerkiksi kouluruokailut kahdeksalle lapselle kahdeksi viikoksi tai puhdasta vettä kuudelle perheelle puoleksi vuodeksi. Vaihtamalla elaskuun autat meitä säästämään kustannuksissa. Pienellä teolla on siis suuri merkitys! 26
Kuvitus: Tuija Sors a ensimmäinen kirje kummilapselle Kuvi tus: Tui ja So rs a Ku vi tu ks et : Tu ija So rs a kirje suomesta kirje harrastuk sista Oma Planin kirjeenvaihto-osio on uudistunut! O lemme kehittäneet Oma Planin kirjeenvaihtoosiota helppo käyttöisemmäksi ja monipuolisemmaksi. Voit nyt ilahduttaa kummilastasi kauniita kuvituksia sisältävillä kirjeillä ja aktivoi villa puuhaliitteillä. Kuvien teemana on suomalaisten arkielämä, kuten harrastukset ja luonnossa liikkuminen. Valitse joko tyhjä kirjepohja tai jokin valmiista kirjeistä, joihin voit halutessasi lisätä henkilökohtaiset terveiset omien kuvien kera. Liite valikoimasta poimit helposti esimerkiksi syntymäpäiväkortin, piirustus tehtävän tai sanavarastoa kartuttavan ristikon. Kirjeen voi tarvittaessa kirjoittaa englannin sijaan suomeksi tai ruotsiksi. Tällöin toimistovapaaehtoisemme kääntävät tervehdyksen englanniksi ennen eteenpäin toimittamista. Jos et ole vielä tutustunut upeisiin uudistuksiin, kirjaudu oitis palve luun osoitteessa plan.fi/omaplan. Löydät varmasti sopivan tervehdyk sen kummilapsesi iästä riippumatta! 27
Aineettomat lahjamme tarjoavat paremman tulevaisuuden Joulun tärkein lahja lapsille ympäri maailman on mahdollisuus käydä koulua ja elää turvassa. Planin aineettomat lahjat ilahduttavat lahjan saajaa ja edistävät työtämme lasten, erityisesti tyttöjen, oikeuksien puolesta. Aineettoman lahjan ostat helposti verkkokaupastamme. Saat samalla kauniin ja yksilöllisen tulostettavan tai sähköisen kortin. Tutustu aineettomiin lahjoihin: plan.fi/lahja Valmiudet sopeutua ilmastonmuutokseen Ilmastonmuutos vaikuttaa eniten kaikkein heikoimmassa asemassa oleviin ihmisiin. Työskentelemme yhteisöjen kanssa ja parannamme niiden varautu mista ilmastonmuutoksen vaikutuksiin. Tyttöjen koulutus Jokaisella tytöllä on oikeus oppia ja kouluttautua. Tyttöjen koulutus edistää tasaarvoa ja vähentää köy hyyttä, myös kriisien keskellä. Puhdasta vettä perheelle Puhdas vesi on perustarve, jota ilman kenenkään ei tulisi olla. Lahjasi avulla ehkäisemme tautien leviämistä ja tuemme lasten terveyttä. 40 € 20 € 30 € Lukuelämyksiä lahjapakettiin Kokosimme syksyn uutuuskirjoista parhaat lahjavinkit erilaisille lukijoille. Nämä teokset avartavat maailman kuvaa, koskettavat ja puhuttavat. PIENELLE SATUFANILLE: Toim. Boldizsár M. Nagy: Satumaa kuuluu kaikille. WSOY. Miltä kuulostaa satumaa, jossa prinsessan iho on ruskea kuin syksyn lehdet ja prinssi saa prinssinsä? Aidosti moninaiselta! Unka rissa kohuttu lastenkirja päivittää satujen kliseet nykyaikaan. Kaunis kuvitus viehättää kaikenikäisiä. LUKUROMAANIEN RAKASTAJALLE: Nguy?n Phan Qu? Mai: Vuorten laulu. Sitruuna. Vietnamilaisen runoilijan kaunis ja julma perhe saaga on noussut kansainväliseksi hitiksi. Romaani seuraa vietnamilaisten nais ten ja tyttöjen kohtaloita 1900luvun sodissa. FILOSOFISELLE FEMINISTILLE: Audre Lorde: Sister Outsider. Kosmos. Intersektionaalisen feminismin klassikko on saatu vihdoin suomeksi. Afroamerikkalaisen feministikirjailijan väkevät esseet ja puheet 1980luvulta ovat yhä polttavan ajankohtaisia. IHMISOIKEUKSIA POHTIVALLE NUORELLE: Tinashe Williamson: Nuoren anti rasistin käsikirja. Otava. Miten rasismista tulisi puhua lasten ja nuorten kanssa? Käytännönläheinen, inspiroivasti kuvitettu käsikirja antaa eväät aiheesta keskustelemiseen ja antirasistiseen toimintaan. TOSITARINOIDEN YSTÄVÄLLE: Homeira Qaderi: Tanssia moskeijassa. WSOY. Kirja on afganistanilaisen pakolaisäidin koskettava kirje kadottamalleen pojalle. Se on myös eleetön kuvaus sodan vaikutuksista sekä tyttöjen ja naisten sorrosta yhteis kunnan kaikilla tasoilla. MURROSIKÄÄ LÄHESTYVÄLLE TYTÖLLE: Nina Brochmann ja Ellen Stokken Dahl: Tyttökirja – Opas mieleen ja kehoon. Into. Kirja tarjoaa rehellistä ja positiivista seksu aalikasvatusta vailla pölyttyneitä varoitteluja. Opas painottaa henkisen hyvinvoinnin taito ja. Oikea aarre teinityttöjen perheille! Lue kirjojen laajat arviot verkkolehdestämme: plan.fi/plan-lehti Kokkaa juhlapöytään Lähiidän herkkuja! PLAN KOKKAA plan palat 28 Ripaus kurkumaa blogista tunnettu ruokavaikuttaja Gelawej Viyan on loihtinut planilaisille ihania reseptejä, jotka kruunaavat joulun ja uuden vuoden ajan juhlaaterian. Kurkkaa reseptit ja tule viihtymään joulusivuillemme: plan.fi/joulu
PLAN KUUNTELEE PLAN LUKEE Välttämätön, vaarallinen ammatti Lehdistönvapaus on uhattuna ympäri maailmaa, myös demo kraattisissa yhteiskunnissa. Heidi Ewingin ja Rachel Gradyn doku mentti Endangered seuraa neljän journalistin vuotta maissa, joissa sananvapaus ja toimittajien turval lisuus ovat uhattuina. Meksikolainen valokuvaaja Sáshenka Gutiérrez kertoo kolle gastaan, jonka poliisit surmasivat, koska tämä uhmasi virkavallan määräyksiä. Gutiérrez päätyy itse kin pidätetyksi ja hakatuksi kuva tessaan feminististä protestia. Brasilialainen Patrícia Campos Mello joutuu valtaviin mitta suhteisiin paisuvan maalituksen ja seksuaalisen solvauksen koh teeksi, koska uutisoi kriittisesti vallanpitäjistä. Hän pohtii jopa maanpakoa. Yhdysvalloissa Black Lives Matter liikettä kuvaava Carl Juste ja Donald Trumpin kannattajia seuraava brittikirjeenvaihtaja Oliver Laughland kertovat vapaan lehdistön kurjistumisesta sekä ilmapiiristä, jossa ihmiset seuraa vat vain omaa maailmankuvaansa vahvistavia uutisia. Puolitoistatuntinen dokument ti voisi avata ymmärrettävämmin sananvapautta ja toimittajia suo jaavia lakeja, mutta tällaisenakin se on pysäyttävä kuvaus journalis tien asemasta. Sampleja ja biittejä Iranin naisten oikeuksien puolesta Enemmän kuin tilauksesta Iranin tilanteeseen osuu iranialais amerikkalaisen artistin Maralin tuore levy Ground Groove, jonka hämyisessä klubisoundis sa yhdistyy koko iranilainen musiikki kulttuuri. Maral sekoit taa eteerisen maalailevassa elek tronishenkisessä musii kissaan sampleja iranilaisilta artisteilta liveinstrumentteihin ja groovaaviin biitteihin. Samplet ulottuvat Iranin pop, folk ja klassiseen musiikkiin. Los Angelesissa asuva Maral on osoittanut vahvan tukensa tyttöjen ja naisten vapaustais telun puolesta Iranissa. Maral on kertonut, että hänen koko musiikkinsa ja elämänsä on omistettu Iranin naisille ja heidän vahvuudelleen, älylleen, uteliai suudelleen ja rakkaudelleen. Maral haluaa lisätä musiikillaan maailman ymmärrystä iranilai sesta kulttuurista ja ihmisistä. Vaikka Maralin musiikki itses sään ei välttämättä ole kantaa ottavaa, Maralin levyä ja sounde ja kuunnellessa toivoo jälleen kerran, että musiikilla olisi edes välillisesti ihmiskuntaa yhdistävä ja maailmaa paremmaksi tekevä voima. Isobritannialainen Christy Lefteri nousi maailmanmaineeseen esikoisromaanillaan Aleppon mehiläistarhuri, joka sai innoituk sensa kirjailijan vapaaehtoistyöstä syyrialaispakolaisten parissa. Myös tuore Laululinnut pohjautuu todellisiin tapahtumiin, Kyprok sella kadonneiden kotiapulaisten kohtaloihin. Romaanin alussa srilankalai nen lastenhoitaja Nisha on kadon nut yllättäen tavallisena sun nuntaiiltana. Nishan työn antaja Petra ja salainen miesystävä Yannis alkavat selvittää tahoillaan arvoitusta, koska poliisi ei välitä katoamisesta. Kerronnaltaan viipyilevä romaani avautuu kuvaukseksi köyhistä yhteisöistä tulleiden kotiapulaisten asemasta. He ovat käytännössä työnantajiensa omai suutta, eikä heillä ole vapautta päättää edes ihmissuhteistaan. Virkavallan silmissä heidän arvon sa on olematon. Teos kommentoi myös pikku lintujen salapyyntiä, joka on Välimeren alueella merkittävä luonnonsuojeluongelma. Verkkoon joutuvat linnut ovat vertauskuva kotiapulaisten asemalle. Lefteri saa lukijan välittämään henkilöhahmoistaan. Surumielisen runollinen romaani jää kaikumaan mieleen. PLAN KATSOO Iida Riekko Christy Lefteri: Laululinnut. Suom. Leena Ojalatva. S&S. Iida Riekko Endangered. HBO Max. Kalle Heino Maral: Ground Groove. Leaving Records 2022. Runollinen kuvaus kotiapulaisten asemasta 29 Kurkkaa reseptit ja tule viihtymään joulusivuillemme: plan.fi/joulu
junior-plan Tervetuloa Kiinaan Junior-Planin matkassa! Kiina sijaitsee ItäAasiassa ja on 1,4 miljardin väkiluvullaan maailman suurin maa. Virallinen kieli on mandariinikiina, jossa on nykyään käytössä noin 20 000 kirjoitusmerkkiä. Kiinassa on pitkän historian aikana keksitty esimerkiksi paperi, kompassi ja kirjapainotaito. Pintaalaltaan Kiina on maailman kolmanneksi suurin maa Venäjän ja Kanadan jälkeen. Kaksi kolmasosaa Kiinasta on vuoristoa, mutta maasta löytyy myös sademetsää, aavikkoa ja aroja. Lämpötilaerot pohjoisen ja etelän välillä ovat suuret. Etenkin maan lounaisosa on altis maanjäristyksille. Rikkaiden ja köyhien väliset erot ovat Kiinassa maailman suurimpia. Maan kehityksestä huolimatta etenkin syrjäseutujen ja maaseudun ihmisiä elää köyhyydessä. Monet ihmiset ovat vaarassa tipahtaa uudestaan äärimmäiseen köyhyyteen. Plan työskentelee Kiinassa epätasa arvoisuuden vähentämiseksi ja tyttöjen aseman parantamiseksi. N? h?o! Olen jättiläispanda eli isopanda ja asustan luonnon varaisena vain Kiinassa. Viihdyn Kiinan bambumetsä alueilla Sichuanin, Gansun ja Shaanxin maakunnissa. Mustavalkoinen värityksemme on loistava suoja kotiseutumme lumisessa ja metsäisessä maisemassa. Pärjäämme turkkimme ansiosta myös kovissa pakka sissa. Pentu seuraa emoaan noin kaksivuotiaaksi asti, mutta muuten olemme erakkoluonteita ja viihdymme yksinämme. Vaikka olenkin pandakarhu, moni asia erottaa minut muista karhuista. Me pandat emme nuku talvi unta. Syömme lähes pelkästään bambua, jota meidän täytyy mutustaa 12–38 kiloa päivässä saadaksemme tarpeeksi energiaa. Olemme uhanalaisia, sillä meitä elää luonnossa vain noin 2 000 yksilöä. Suojelutyön ansiosta pando jen määrä on saatu nousuun. Suurin uhkamme on elin ympäristöjemme häviäminen. Myös ilmastonmuutos vaikuttaa meihin, koska jotkin bambulajit ovat herkkiä ilmaston lämpenemiselle. Meistä jättiläispandoista onkin tullut luonnonsuojelun symboleita kaikkialla maailmassa. 30 Ku va : A do be St oc k
Xi oppii ohjelmoimaan robotteja 11vuotias Xi on osallistunut Planin perustamaan teknologiakerhoon, jossa hän on oppinut muun muassa ohjelmoimaan robotteja. ”Nyt olen innostunut asioista, joita yleensä pide tään vain poikien juttuina”, Xi kertoo. Planin teknologiaohjelmaan Shaanxin syrjä seuduilla on osallistunut 1 200 lasta, joista 800 on tyttöjä. Monessa kiinalaisessa koulussa opettajat uskovat yhä, ettei teknologia sovi tytöille, eikä tyt töjä siksi kannusteta oppimaan. Kerhoon osallistu neet tytöt ovat kuitenkin olleet yhtä innostuneita ja luovia kuin pojat. Robottien kehittäminen on auttanut lapsia esimerkiksi matematiikan tehtävissä. Xi on keksi nyt ryhmänsä kanssa jo älyroskiksen, majakan ja siivousrobotin. ”Aiemmin meillä ei ollut mahdollisuutta harjoitella esimerkiksi ohjelmoimista. Tässä kerhossa olen huo mannut, että ohjelmoiminen on jännää!” Xi sanoo. Auta jättiläispandaa löytämään reitti bambumetsään. 31
Tutustu Planin ilahduttaviin jouluvinkkeihin ja levitä hyvää mieltä eteenpäin: plan.fi/joulu Vi n k i t hyvän mie l en j ou l u u n