# 2/10
ÄITIYDEN MONET KASVOT
Toisen kengissä Lastenhallituksen uusi juttusarja Tytöt elävät Nicaraguassa ahtaalla Uusi ja ainutlaatuinen Plan Jäägaala Phuketin merikansa luottaa perheeseen ja perinteisiin
Ajankohtaista
Perheitä on erilaisia
Kasvaakseen terveeksi ja vahvaksi lapsi tarvitsee turvallista ja rakastavaa huolenpitoa. Perheenjäsenet jakavat asioita, auttavat toisiaan, iloitsevat ja nauravat yhdessä ja ovat surussa toistensa tukena ja turvana parhaassa tapauksessa. Siihen yhtäläisyydet maailman perheistä sitten loppuvatkin. Erilaisia perhemuotoja on lukemattomia: suuria, pieniä, monikulttuurisia ja samaa sukupuolta olevien perheitä. Yksi kasvaa yhden huoltajan perheessä, toinen suomalaisessa ydinperheessä, kolmas etelän lämmössä monen sukupolven perheessä. Neljäs laskee olemassa olevaan perheeseensä suvun esiisätkin. Perheenjäsenten ei aina edes tarvitse olla verisukua keskenään, paikoitellen naapuritkin kelpaavat. Maissa, joissa hiv-tartunnat ovat vaatineet hälyttävän suuren osan aikuisväestöstä, kuten Sambiassa, lähes jokainen äiti ja isä kasvattaa omiensa lisäksi sukulaisensa orvoksi jääneitä lapsia. Joissakin perheissä on pelkkiä lapsia. Silloin esikoinen tuo elannon nuoremmilleen. Luonnonkatastrofeissa lukuisat lapset menettävät perheensä. Näin kävi tammikuussa Haitissa. Vanhemmuus ja perhe-elämä eivät aina ole ongelmattomia saati yksioikoisia. Äitiyteen liittyy maailmalla useita ristiriitoja, kuten tämänkin
lehden artikkelit osoittavat. Olivat perheen ja suvun määritelmä, koko ja muoto minkälaisia tahansa, perhe on aina juhlan arvoinen. Hyvää kansainvälistä perheen päivää 15. toukokuuta! Äitienpäivän kunniaksi kerromme myös, millaista äitiys on Planin ohjelmamaissa, esimerkiksi Nicaraguassa, Keniassa ja Intiassa (s. 4-7 ja 2425).
Äänestä ja ole mukana kilpailussa!
Mikä on mielestäsi lehden kiinnostavin artikkeli? Voit myös kertoa, mistä aiheesta haluaisit lehdestämme lukea tai antaa palautetta toimituksellemme. Toiveesi ja mielipiteesi ovat meille tärkeitä! Vastaamalla voit voittaa Planin työtä tukevia tuotteita. Vastanneiden kesken arvomme tällä kertaa Planlehdestä tehdyt paperihelmet. Muutama Plan-lehti sai uuden elämän nairobilaisessa Jacaranda-työpajassa, kun paikalliset käsityöläiset tekivät niistä paperihelmiä. Näyttävät helmet ovat uniikkeja, sillä kuviot ja värit ovat peräisin Plan-lehden sivuilta. Jacaranda-työpaja työllistää myös vammaisia, jotka saavat huolenpitoa ja palkan työstään. Lähetä vastauksesi sähköpostitse osoitteeseen toimitus@plan.fi tai postikortilla osoitteella Plan Suomi Säätiö, Plan-lehti, Pasilanraitio 5, 2. krs, 00240 Helsinki. Kiireellisissä kysymyksissä ja kummiasioissa saat parhaiten vastauksen asiakaspalvelustamme info@plan.fi. Lehden 1/10 lukijakysymyksen ja kädenlämmittimet voittivat Matti Juvonen Saimaanharjulta ja Liisa Yli-Hongisto Porista. Onnea ja kiitos kaikille vastaajille!
SISÄLLYS
4 8 10 12 14 16 18
Tytöt elävät Nicaraguassa ahtaalla UutisiaMaailmalta Piruetit pyörivät ja laulu soi kehitysmaiden tyttöjen puolesta Thaimaan merikansa elää modernisaation puristuksissa PlanPalat Puuhasivut JuniorPlan Heitillä apua Haitiin
19 20 22 24 26 28 29 30
KummiInfo UutisiaSuomesta Ennakkoluulot saivat kyytiä Mitä?-verkoston Dakarinmatkalla Äitiyden monet kasvot Ensimmäinen sambialainen pitkä elokuva Suomeen Raskas arki ei syö elämäniloa PlanLastenhallitus SvenskaSidor
4 10
22
2
Pääkirjoitus
Kulttuurien tuomista tavoista on uskallettava puhua suoraan
Kehitysmaiden lasten aseman ja oikeuksien edistäminen suomalaisen kehitysyhteistyön ja politiikan avulla on keskeinen ja yleisesti hyväksytty tavoite. Lapsen oikeudet ovat läpileikkaava teema, joka on myös tiukasti YK:n vuosituhattavoitteiden saavuttamisen keskeisimmän haasteen, köyhyyden puolittamisen, ytimessä. Lapsen köyhyys on monikasvoinen. Sen näkyvin muoto on materian, muun muassa ruuan ja puhtaan veden puute. Lapsen arjessa köyhyys on paljon muutakin. Se on pieniä ja suuria tapahtumia, joista taloudellisen hyvinvoinnin kanssakin on vaikea toipua. Ne määräävät lapsen tulevaisuutta jopa enemmän kuin köyhyyden näkyvät ulottuvuudet. Lapsen oikeuksien rikkomukset nähdään usein kulttuurisina, eli uskotaan, että esimerkiksi tyttöjen huono asema, lasten hyväksikäyttö, koulutusmahdollisuuksien riistäminen ja jopa tyttövauvojen surmaaminen ovat kulttuurin tuomia tapoja. Uskallan väittää, että usein ne johtuvat elämän arjesta, rakenteellisesta köyhyydestä, jota yhden ihmisen on vaikea murtaa. Lasten aseman edistäminen ja köyhyyden puolittaminen onnistuvat vain, jos köyhyyden vastaisessa työssä nostetaan esiin myös perheiden, yhteisöjen ja yhteiskuntien kulttuuriset vääristymät. Köyhyyden vastaisessa työssä usko lapsiin, heidän kokemuksiinsa ja tarpeisiinsa ovat keskeisiä elementtejä. Ne ovat myös oleellisia rakenteellisen köyhyyden puolittamisessa. Jos köyhyyden vastaista ja lasten oikeuksia parantavaa työtä ei nähdä laajasti, voi yhteiskunnan parantunut elintaso kärjistää perheen ja yhteisön sisäisiä hyvinvoinnin eroja entisestään. Vauraus ei paranna ihmisten arkea tasaisesti, vaan päätyy muutamien käyttöön. Esimerkkejä tästä ovat Intia ja Brasilia, joissa kansantuotteen kasvu on syventänyt sisäistä taloudellista eriarvoisuutta.
Marja-Leena Suvanto
Viestintäjohtaja
Plan 2/10 Julkaisija Plan Suomi Säätiö | ISSN 1456-6680 | Kannen kuva: Steve Theobald / Plan
Vastaava päätoimittaja: Riitta Weiste | Päätoimittaja: Marja-Leena Suvanto | Toimituspäällikkö: Anna Könönen Hallitus: Pauli Aalto-Setälä (pj), Gunvor Kronman (vpj), Eva Biaudet, Pekka Haavisto, Reetta Meriläinen, Mikael Saarinen, Tom Sandell, Jukka Seppälä, Bitte Westerlund | Ulkoasu: Mikko Toivonen | Paino: Esa Print Oy | Paperi: Edixion 90 g | Painosmäärä: 28 000 kpl | Toukokuu 2010 | Seuraavan kerran lehti ilmestyy syyskuussa 2010. Plan Suomi Säätiö | Pasilanraitio 5, 2. krs, 00240 Helsinki | Vaihde (09) 6869 800, faksi (09) 6869 8080, www.plan.fi, etunimi.sukunimi@plan.fi Asiakaspalvelu: mato klo 1016, pe klo 914 | Osoitteenmuutokset: info@plan.fi tai puhelimitse asiakaspalveluumme (09) 6869 800 | Etelä-Suomen lääninhallituksen rahankeräyslupa OKU 520 A/15.6.09, voimassaoloaika 1.7.0930.6.11 (Suomi Ahvenanmaata lukuun ottamatta),
3
INNA PERHEENTUPA KUVAT JUUSO NORONKOSKI JA PLAN
Tytöt elävät Nicaraguassa ahtaalla
Tytöt elävät Nicaraguassa miehisten asenteiden ja vallan varjossa. Monet tulevat äideiksi jo teiniiässä, vaikka koulu on vielä kesken. Naisten oikeus päättää omasta kehostaan on katolisessa maassa alisteinen heidän roolilleen äiteinä.
A
urinko porottaa kohtisuoraan San Juan Del Surin keskustaan. 77-vuotias Santoz Lacarjo istuu varjossa kotinsa verannalla ja syöttää tummansinistä kouluhameen helmaa ompelukoneeseen. Kun Lacarjo työskentelee kuistillaan, hänellä on hyvät näkymät kylänraitille. Naisen lämpimästä hymystä huokuu elämänkokemus ja varmuus. Täällä on vain minä ja tämä ompelukone, Lacarjo laskee ompeleensa alas ja vakavoituu. Olen ollut lapsilleni sekä äiti että isä. Miehet elämässäni ovat olleet vastuuttomia. Ompelijatar ei ole ollut koskaan naimisissa, ja neljällä nyt jo aikuisella lapsella on kaikilla eri isä. Lapsenlapsia Lacarjolla on 17 ja lapsenlapsenlapsiakin jo viisi. Ompelijattaren mielestä nicaragualaisia miehiä vievät rommi ja naiset kadulla. Omasta pojastaan hän halusi kasvattaa erilaisen. Kuva insinööriksi valmistuneesta nuoresta miehestä näkyy olohuoneen seinältä kuistille asti. Halusin opettaa lapsilleni, miten tärkeää opiskelu ja tulevaisuuteen panostaminen on. Asioita ymmärtää paremmin, jos on opiskellut. Lacarjo sai esikoisensa 18-vuotiaana. Hänen mukaansa parempi aika perheen perustamiselle on kuitenkin vasta, kun "naisella
alkaa olla järkeä päässä" eli "noin 30-vuotiaana". Kehitys on Nicaraguassa nyt kuitenkin päinvastainen. Tytöt tulevat entistä nuorempina äidiksi, nykyään jo 1214-vuotiaina, Lacarjo huokaa.
Teiniäitiys on yleistä
Costa Rican ja Hondurasin välissä sijaitseva Nicaragua on Väli-Amerikan toiseksi köyhin maa. Naisten köyhyyttä syventää se, että äidiksi tullaan varhain, ennen kuin on ehditty hankkia kunnollista koulutusta. Naisista 40 prosenttia tulee ensimmäisen kerran raskaaksi alle 15-vuotiaana ja yli 40 prosenttia avioituu ennen täysi-ikäistymistä, selviää Girls Discovered -sivuston tilastoista. Planin gender-neuvonantajan Alex Muniven mukaan taustalla vaikuttavat muun muassa sukupuolten väliset valta-asetelmat ja naisen korostunut rooli äitinä katolisessa maassa. Abortti on uskonnollisista syistä kokonaan kielletty Nicaraguassa. Nykyään nainen ei saa tehdä aborttia edes, jos hän on tullut raskaaksi raiskauksen seurauksena tai jos raskaus vaarantaa hänen oman henkensä. Lääkärit eivät tee rangaistuksen ja vankilatuomion pelossa
4
Elida Vanessa Garcia ja Josefana Miranda haluavat pitää perheensä pieninä.
Santoz Lacarjo työskentelee silloin, kun koulupukutilauksia on.
Jotkut tekevät abortin kotikonstein ja surullisin seurauksin.
abortteja, vaikka raskaana olevan henki olisi vaarassa. Laki vaikeuttaa kohtuuttomasti juuri nuorten tyttöjen tilannetta, sille he joutuvat Nicaraguassa valitettavan usein seksuaalisen hyväksikäytön ja miesten vallankäytön välineiksi. Jotkut päätyvät epätoivoisessa tilanteessa tekemään abortin kotikonstein ja surullisin seurauksin. Silti päättäjät eivät ole toistaiseksi kokeneet painetta muuttaa lainsäädäntöä, sillä valta ja varallisuus takaavat, etteivät he itse joudu ongelmiin lain kanssa. Tarvittaessa abortin voi tehdä vaikka ulkomailla, jos rahaa vain on riittävästi.
"Nuoret eivät ehdi nauttia nuoruudestaan"
Nicaragualaiset kerääntyvät viettämään sunnuntaipyhää rannalle. Poikaporukat juoksevat Tyynenmeren aaltoihin, ja tytöt vaihtavat kuulumisia rantakivetyksellä. Yksi tytöistä heijaa jutustellessa rauhoittavasti lastenvaunuja. Katolinen nunna Edelma Escorcia Coronado on tullut tapaamaan rannalle tuttavaansa Margarita Calderónia ja tämän perhettä. Calderónin pojat pelaavat jalkapalloa hämärtyvässä illassa samalla kun naiset istus-
kelevat hyväntuulisina vaihtamassa kuulumisia rantatuoleissa. Tilanne on onneton maaseudun köyhissä perheissä. Varhaisten raskauksien vuoksi nuoret eivät ehdi nauttia nuoruudestaan ja köyhät perheet köyhtyvät entisestään, Coronado pahoittelee. Hän on kuitenkin tiukasti sitä mieltä, että vastuu lisääntymisterveydestä on nuorilla naisilla itsellään. Aborttilakia hän ei kyseenalaista. Laki on hyvä, sillä lapsilla on oikeus syntyä, hän sanoo topakasti. Calderónin aviomies José Raul Muniz liittyy seuraan ja kuulostelee, mistä on puhe. Kaikilla on oikeus elää, Muniz myötäilee, mutta jatkaa sanojaan tarkasti harkiten: On kuitenkin tilanteita, joissa naista ei voida velvoittaa kärsimään enempää. Jos äiti on tullut väkivaltaisesti raskaaksi ja raskaus ei ole toivottu, lapsikin kärsii.
Mies päättää ehkäisystä
Vain vajaa neljännes 1519-vuotiaista nicaragualaistytöistä kokee päättävänsä viime kädessä itse omasta terveydestään. Tytöt ovat usein jo pienestä pitäen riippuvaisia miehistä, jotka päättävät heidän asioistaan. Erityisen
riippuvainen tyttö on miehestä, jos hän tulee jo nuorena raskaaksi, Alex Munive muistuttaa. Vaikka tyttö ymmärtäisi ehkäisyn merkityksen, sen käytöstä tai käyttämättä jättämisestä päättää pääsääntöisesti mies. Avioliitot nuorten tyttöjen ja vanhempien miesten usein perheen tuttavien välillä ovat Muniven mukaan yleisiä ja myös yleisesti hyväksyttyjä. Amnesty Internationalin mukaan Nicaraguaa ja Väli-Amerikan köyhintä maata Haitia yhdistää se, että yli puolet ilmoitettujen hyväksikäyttötapauksien uhreista on alaikäisiä. On yleistä, että hyväksikäyttäjä kuuluu tytön perheen lähipiiriin ja hänet saatetaan naittaa tytön kanssa ongelman eli mahdollisen aviottoman raskauden estämiseksi. Rangaistukset raiskauksista jäävät Nicaraguassa usein saamatta, sillä rikosilmoituksen teko on pitkä prosessi ja päättäjien asenteet ovat usein mieskeskeisiä, Munive kuvailee. Maassa on myös sukupuoliväkivaltaan erikoistuneita poliiseja, mutta heillä on liian vähän resursseja puuttua ongelmaan sen vaatimassa mittakaavassa. Vaikka ongelmien kanssa painitaan erityisesti maaseudulla, on kaupungistuminen
5
Elida Vanessa Garcia on juuri käynyt ultraäänikuvauksessa.
Kirkko sensuroi naisten oikeuksia
Granadassa Nicaraguajärven rannalla pojat kyyditsevät tyttöjä ja miehet vaimojaan ja jälkikasvuaan pyöräntangoilla. Siirtomaa-aikoina rakennetun kaupungin värikkäät talot sulavat iltapäiväauringossa miellyttäväksi värimereksi. Suurin osa nicaragualaisista on tänne siirtolaisina 1500-luvulla muuttaneiden espanjalaisten
synnyttänyt uudenlaisia haasteita. Nyt köyhien perheiden tytöt saatetaan lähettää kaupunkiin hankkimaan elantoa, jolloin vaara ajautua prostituoiduksi kasvaa.
BELIZE
NIcArAgUA
ta Mo gua
HONDURAS
Rio C
oco
Lahjoittajamaat Hankemaat
Regiòn Autónoma del Atlántico Norte
Lempa
EL SALVADOR
Puerto Cabezas-Bilwi Madriz galpa Esteli
Rio Gr ande d e Mat a
Chinandega Managua Villa El Carmen
Managua Chontales
Blueffields Masatepe Rivas
Lago de Nicaragua
Nueva Guinea
Rio S an Ju an
ja intiaanien jälkeläisiä mestitsejä. Torilla hajujen, tavaran ja väen kaaoksessa huomaa, miten suuren osan paikallisista muodostavat pienet, vielä pienempiään kaitsevat lapset ja nuoret äidit. Kaupungin keskustaan johtavilla kaduilla pylväät on maalattu vasemmistosandinistien vaateliain värein: punaista ja mustaa. Kun JAMAICA sandinistit nousivat Nicaraguaa hallinnutta amerikkalaismielistä diktatuuria vastaan, taisteli sissien joukossa sekä miehiä että naisia. Aatteeseen kuului ajatus sukupuolten tasaarvoisista oikeuksista. Sandinistit saivat vallan sisällissodan jälkeen vuonna 1979, mutta vallankumouksen jälkeen tasa-arvon aate on hautautunut muiden alle. Vuonna 2006 uudelleen presidentiksi valittu vanha sandinisti Daniel Ortega menestyi vaaleissa tekemällä liiton kirkon kanssa ja puhumalla juuri tiukemman aborttilainsäädännön puolesta. Nykyisessä aborttilakia koskevassa julkisessa keskustelussa ei Alex Muniven mukaan puhuta koskaan siitä, että naisilla tulisi olla oikeus päättää omasta ruumiistaan. Aborttilainsäädännön ongelmista puhutaan kyllä, mutta näkökulma rajoittuu abortin terveysriskeihin. Kirkko sensuroi nuorille suunnatusta ehkäisykäsikirjasta kohdat, jossa käsiteltiin naisten oikeuksia päättää omasta kehostaan, Munive kertoo.
Le
mp
a
NICARAGUA
Maatoimisto Ohjelma-alue
COSTA RICA
"Tilanne on hyvä niin kauan, kun lapsia ei ole enempää"
Lapsi tulee hankkia silloin, kun se on kahden
6
PANAMA
ihmisen yhteinen päätös ja talossa on riittävästi ruokaa kolmelle, Elida Vanessa Garcia sanoo. Työkaveri Josefana Miranda nyökyttää vieressä. Haluan, että oma tyttäreni perustaa perheen vasta silloin, kun hän itse niin päättää. Ystävykset ovat tulleet levähtämään Granadan keskuspuiston puiden alle töiden jälkeen. 21-vuotiasta Mirandaa odottaa kotona kolme-
Kirkko sensuroi nuorille suunnatusta ehkäisykäsikirjasta kohdat, jossa käsiteltiin naisten oikeuksia päättää omasta kehostaan.
vuotias tytär ja oma äiti. 23-vuotiaalla Garcialla ei ole kotona vielä jälkikasvua odottamassa. Hän kaivaa nopealla kädenliikkeellä laukustaan ultraäänikuvan: uusi tulokas on niin pieni, ettei raskaus näy vielä päällepäin. Kotona odottaa lapsen isä, Garcian tuleva aviomies. Ystävykset pitävät yhtä lasta ihanteellisena lukumääränä, sillä useampaa ei myyjän pienillä tuloilla ole varaa elättää. Aborttilaki on kamala, se pitää sisällään paljon riskejä, Miranda toteaa empimättä. Mutta se on elämäämme, Garcia jatkaa rauhallisemmin Tilanne on hyvä niin kauan, kun lapsia ei ole enempää kuin yksi.
Opiskelua ja uraunelmia
Navarron perheen naiset rupattelevat kotinsa portailla äänekkäästi. Miehiä ei näy katukivetyksellä notkuvan naapurinpojan lisäksi missään. 44-vuotias Arali asuu talossa kolmen lapsensa ja miehensä kanssa. Perheetön Fabiolasisko, 29, opettaa yliopistolla. Kolmannen sisaren 19-vuotias tytär Kenia seuraa tätinsä jalanjälkiä ja opiskelee yliopistossa farmasiaa. Mä keskityn mun uraan, ei ole poikaystävää! Haluan ensin opiskella ja tehdä töitä. Täytyy olla itsenäinen! Kenia napauttaa. Nuorempi siskontyttö Belmaris unelmoi myös ammatista. Kun olen iso, haluan työskennellä kauneushoitolassa. Navarron perheen tyttöjen lähtökohdat ovat paremmat kuin monella muulla nicaragualaisnaisella. Juuri heidän kaltaisensa voivat kuitenkin näyttää itsevarmaa mallia muille, jotta vanhat asenteet ja valta-asemat kyseenalaistuisivat ja naisten oikeuksista tulisi totta. Kivenheiton päässä Santoz Lacarjon ompelukone käy edelleen. Töitä riittää, sillä koulupukutilauksia on nyt paljon. Tyttöjen koulunkäynnin on todettu olevan tehokkain teiniraskauksia vähentävä tekijä, ja jatkokoulutus on avain kunnolliseen työhön ja taloudellisesti itsenäiseen, täysivaltaiseen kansalaisuuteen. Toivottavasti Lacarjo saa siis tulevaisuudessakin hametilauksia. Ja erityisesti niitä isompia kokoja, jotka olisivat merkki siitä, etteivät tytöt keskeytä kouluaan raskauden takia, vaan perustavat perheensä vasta silloin, kun se sopii heidän omaan aikatauluunsa. Tai toisin sanottuna, kun heillä on "jo järkeä päässä".
Navarron perheen naisväki pitää yhtä. Portailla istuvat ylhäältä katsottuna Fabiola, Arali, Belmaris ja Kenia.
Tyttöjen koulunkäynnin on todettu olevan tehokkain teiniraskauksia vähentävä tekijä.
Suuri perhe voi olla Nicaraguassa myös valtti. Lue lisää sivuilta 24-25.
7
UutisiaMaailmalta
Planin asema vaikuttamistyössä on vahvistunut
GENEVE
Plan Suomi osallistui maaliskuussa Genevessä pidettyyn Ihmisoikeuksien sopimuksen maailmanlaajuiseen konferenssiin. Viikon mittainen kokous järjestettiin kolmannentoista kerran. Tänä vuonna sen teemana oli lasten seksuaalisen väkivallan vastainen työ. Kansainvälisten järjestöjen asema kokouksissa on parantunut vuosi vuodelta. Tänä vuonna Plan Suomi oli paikalla yhdessä kansainvälisen Planin uuden Geneven-toimiston kanssa. Järjestö lobbasi edustajansa kokouksen pääpaneeliin, jossa korkean tason asiantuntijat alustivat lapsen oikeuksien sopimuksen ja lasten aseman tämän hetken haasteista ja onnistumisista. Asiantuntijoiden puheista välittyi, että lasten oikeuksien eteen tehdään paljon ja perusteellista työtä. Esiin nousi myös huoli, että ilman maailmanlaajuista päättäväisyyttä ja yhteistä hyvää tahtoa työ on tuskaisen vaikeaa, joskus mahdotonta. Kokoukseen osallistui ihmisoikeusasiantuntijoita ja virkamiehiä lähes 50 maasta. Pääpaneelissa lapsen ääni kuului vain Planin puheenvuorossa, jonka piti 17-vuotias Abigail. Nuori ghanalaistyttö vetosi päättäjiin, jotta lapsiin kohdistuva seksuaalinen väkivalta saataisiin loppumaan. Hän korosti uskoa lapsiin ja heidän omiin kokemuksiinsa pohjaavan tiedon tärkeyttä lapsityössä. Abigailin mielestä kouluissa tapahtuvaa seksuaalista häirintää ja hyväksikäyttöä ei vieläkään oteta riittävän vakavasti. Väkivallan vastainen työ on lapsen paras suoja, hän muistutti puheensa lopuksi. Lisää tietoa kokouksesta www.plan.fi
YK:n lapsen oikeuksien komitea saa valitusmekanismin
Plan iloitsee lobbauksen tuloksesta
YK:n Lapsen oikeuksien sopimus saa valitusmekanismin, jonka turvin lapset ja heidän edustajansa voivat hakea muutosta, jos lapsen oikeuksia on loukattu. YK:n Lapsen oikeuksien sopimus on tähän saakka ollut ainoa merkittävä YK:n ihmisoikeussopimus, johon ei ole liittynyt virallista valitusmekanismia. YK:n ihmisoikeusneuvosto päätti uuden valitusmekanismin valmistelusta keskiviikkona 24.3.2010 Genevessä. Nyt päätetyn valitusmekanismin avulla lapset ja heidän edustajansa voivat pyytää YK:n lapsen oikeuksien komiteaa selvittämään, onko jokin valtio toiminut Lapsen oikeuksien sopimusta vastaan ja siten loukannut lasten oikeuksia. Valitusmekanismi on ainoa tapa taata, että lapsilla, kuten kaikilla muillakin ihmisillä, on oikeus ja keinot hakea muutosta, jos heidän oikeuksiaan on loukattu ja jos heidän kotimaansa oikeuslaitos ei heitä auta, sanoo Plan Suomen ihmisoikeusasioiden erityisneuvonantaja Ruth Santisteban. Plan Suomi osana kansainvälistä Plania iloitsee tästä päätöksestä ja antaa tunnustusta Suomen valtion tuelle ja järjestöjen yhteistyölle asiaa valmisteltaessa.
cupil ei pääse upil kouluun.
Anna ystävällesi Usko lapsiin -lahja, cupil saa Koulul stipendin 25
Myös lapset ovat oikeuksien haltijoita
Valitusmekanismin ensimmäinen valmistelukokous pidettäneen tämän vuoden joulukuussa, ja mekanismin on tarkoitus olla käytössä ensi vuoden lopussa. Mekanismi perustetaan uudella Lapsen oikeuksien sopimuksen lisäpöytäkirjalla. Aloittaessaan valmistelun nyt kansainvälinen yhteisö viestittää, että myös lapset ovat oikeuksien haltijoita, sanoo Anita Goh, valitusmekanismia ajavan kansainvälisen järjestökampanjan koordinaattori. Lapsen oikeuksien sopimus hyväksyttiin vuonna 1989, ja se on maailman laajimmin ratifioitu ihmisoikeussopimus. Sen mukaan lapsilla on oikeus muun muassa elämään, ravintoon ja koulutukseen sekä mielipiteenilmaisuun ja osallistumiseen.
plan.fi/lahjat
Plan onnittelee kauden MM-mitaleista Laura Lepistöä sekä muodostelmaluistelujoukkueita Rockettesia ja Marigold IceUnitya.
Lue lisää ja katso, keitä muita Planin ja Taitoluisteluliiton yhdessä järjestämässä jäägaalassa esiintyi. www.plan.fi
Luistelija Kiira Korpi oli ennen gaalaa hyvillä mielin, vaikka tiukka aikataulu piti nuoren naisen kiireisenä viime minuuteille saakka. Tämä on tehokas tapa auttaa. On hienoa, että kehitysmaiden tyttöjen asialla tehdään töitä, vaikka kehitysmaiden ongelmat helposti unohtuvat hyvinvointi-Suomen arkikiireissä, Kiira kiitteli. Haluan lähettää kehitysmaiden tytöille sellaisia terveisiä, että he nauttisivat elämästään, niistä pienistä iloista, joita meidän kaikkien elämässä on. Suomalaisia haluan muistuttaa siitä, että jo pienellä panostuksella voi auttaa isosti.
Terveisten lähettäminen kehitysmaiden tytöille veti pianisti Klaus Suomisen, basisti Kalle Ylitalon ja rumpali Jaakko Jakun mietteliäiksi. Miehet soittavat laulaja Mariskan bändissä. Ainakin sen haluamme kehitysmaihin viestittää, että kannamme täällä kortemme kekoon, vaikka emme täältä asti aina voikaan ymmärtää, millainen meininki kehitysmaissa on. Lähetämme kehitysmaihin lämpimiä ajatuksia, muusikot totesivat.
Olympialaisista palannut yksinluistelija Ari-Pekka Nurmenkari oli ennen gaalaa mietteliäällä päällä. Hän toivoi, että jäägaalan ja Planin Koska olen tyttö -kampanjan työ auttaisi ja kehitysmaiden tyttöjen ja poikienkin elinolosuhteet paranisivat. Jos luistelu jotakuta jossain auttaa, niin hienoahan se on. Ei tämä ainakaan minulta pois ole, että olen täällä mukana, Ari-Pekka jutteli.
Laulaja Anna Abreun mielestä oli erityisen hienoa lähteä mukaan auttamaan kehitysmaiden tyttöjä ja nuoria naisia, sillä heihin on iän puolesta helppo samaistua. Voisin itse olla samanlaisessa tilanteessa kuin kehitysmaiden nuoret naiset. Haluan viestittää, että meidän tulee pitää toisistamme huolta, Anna sanoi.
KOSKA OLEN TYTTö -PAIDAT VOIT TILATA ITSELLESI JA LAhJAKSI PLANShOPISTA
T-paita nuorekkaalle äidille 20
www.plan.fi/shop
TEKSTI JA KUVAT MINNA KUMPULAINEN
Thaimaan merikansa elää modernisaation puristuksissa
Mokenit, merileijonat, merikansa, choa le. Thaimaan etelärannikolla asuvaa heimoa kutsutaan näillä ja monilla muilla merensuolaisilla nimillä. Heimon jäsenille tärkeitä asioita ovat perhe, omat perinteet ja kalastus. Modernisaatio uhkaa kuitenkin nielaista heidän omintakeisen kulttuurinsa.
Haluaisin, että kylämme olisi puhtaampi, huokaa 12-vuotias Ratchaneekorn. Hän on tullut käymään parhaan ystävänsä Misan luona. Misa on samaa mieltä: olisi hienoa, jos kylässä olisi enemmän tilaa ja siistimpää. Tytöt istuvat kuistilla, ja naapuritalosta, muutaman metrin päästä kuuluu radion pauhu. Myös isoäiti Maening istuu terassilla suojassa päivän polttavalta auringolta. Hän seuraa lapsenlapsensa puuhia tuike silmäkulmassa. Perhe on minulle hyvin tärkeä. Me asumme täällä saman katon alla, minä, mieheni ja tyttäreni perheineen. Tyttärelläni on neljä lasta, kertoo 55-vuotias Maening hymyillen leveästi. Maeningin suku kuuluu moken-heimoon, yhteen Thaimaan 35 vähemmistöryhmästä. Mokenit ovat tunnettuja elämästään veneissä,
vuoden Mokenit selvisivät koska 2004 tsunamista, meren he osaavat tulkita merkkejä.
vaikka monet heistä asuvatkin nykyisin rannikon tuntumassa Phuketin ja Phang-ngan alueella. Planin teemakummius tukee tämän etnisen, merestä elantonsa saavan ryhmän lapsia ja heidän yhteisöjään.
Maattomien slummi
Maeningin perhe asuu Phuketin Rawaissa 200 muun moken-perheen kanssa. Alue on muuttunut vähitellen ahtaaksi slummiksi ilman mukavuuksia: asukkailla on käytössään muutama vessa, ja vesi on noudettava kaukaa. Ensimmäisiä parannuskohteita ovat selkeästi vesi- ja sanitaatiopalvelut, sillä kaikki alueen lapset käyvät koulua. Pidän koulunkäynnistä. Leikimme myös usein keskenämme opettajaa ja oppilasta, kertoo Misa hennolla äänellä. Mokenien yhteisöt sijaitsevat tyypillisesti rantaviivan tuntumassa alueilla, jotka kiinnostavat sijoittajia. Suuri epäkohta kansan jäsenten arjessa on nykyisin maanomistus. He eivät nimittäin omista virrallisesti maata, jolla asuvat. Mokenit ovat rakentaneet kotinsa tälle paikalle lähes sadan vuoden ajan, kertoo kyläpäällikkö Ngim Damvong-kaset Rawain alueesta. Sitten tänne tuli muualta ihmisiä, ja he saivat maanomistusoikeuden lahjomalla. He kaatoivat metsät ja sanoivat, että meidän on muutettava pois. Asukkaat ovat kuitenkin pitäneet sitkeästi pintansa, sillä he eivät halua muuttaa sisämaahan. En tiedä, miten hankkisimme sisämaassa elantomme. Olemme niin kiinni meressä. Koska mokeneilla ei ole laillista oikeutta maahan, he eivät voi saada
12
Maening asuu slummialueen ainoassa perinteisessä talossa, jonka hänen vanhempansa ovat rakentaneet. Hän hoitaa päivällä lapsenlapsia, kun äiti ansaitsee rahaa tekemällä hautaseppeleitä.
Mokenit saavat elantonsa kalastuksesta. Monet Phuketissa lomailevat suomalaisetkin ovat maistaneet heidän pyytämiään kaloja.
12-vuotiaiden Ratchaneekornin ja Misan koulumatka on lyhyt.
sellaisia palveluja kuin sähkö tai vesi. Itse tehdyt sähkökytkennät aiheuttavat helposti tulipaloja, jotka ovat tuhoisia tiiviisti rakennetussa slummissa.
Lapset mukana kalassa
Lapset juoksevat rannasta hiukset vettä tippuen. He ovat olleet uimassa. Koira jolkottaa kyläraittia ja talon alle. Alkaa rähinä: koira on törmännyt kissaan. Pohjois-Phuketissa sijaitsevassa maaseutukylässä mokenien elämä ei ole häiriintynyt samalla tavoin kuin kaupungin laitamilla Rawaissa. Perheitä kylässä asuu vain 50. Talot seisovat periteiseen tapaan paalujen varassa veden päällä, ja veneet keinuvat näköetäisyydellä suojaisassa poukamassa. Täällä myös lasten elämää koskevat parannuskohteet poikkeavat kaupunkiympäristöstä. Lapsilla on enemmän terveysongelmia, esimerkiksi aliravitsemusta ja ihosairauksia. Kaikilla ei ole syntymätodistusta, ja myös koulunkäynti keskeytyy herkemmin kuin kaupungissa. Mokenien elämä on niukkaa. He saavat elantonsa merestä, mutta viime aikoina suuren mittakaavan kalastus on verottanut kalasaaliita. Saamme nykyisin vähemmän kalaa kuin ennen, toteaa kylän hengellinen johtaja mietteliäänä. Lapset käyvät jo pienestä pitäen vanhempien mukana kalassa. Lapset alkavat auttaa 78-vuotiaina kotitöissä. Pojat tavallisesti opettelevat tässä iässä kalastusta. Kun he ovat tarpeeksi vanhoja, he lähtevät isiensä kanssa merelle. Tosin jotkut ovat valmiita jo viisivuotiaana, toiset 10-vuotiaana, kertoo hengellinen johtaja. Perheen miehet lähtevät varhain aamulla merelle ja palaavat illalla takaisin. Jos on laskuvesi, naiset keräävät rannalta ostereita ja rapuja ja tulevat iltapäivällä kotiin valmistamaan ruokaa. Naiset ja tytöt perkaavat keräämänsä saaliin ja myyvät sen kalankasvattajille ravinnoksi.
esi-isiään. Etelässä, Misan asuinalueella, kokoonnutaan kahdesti vuodessa vesitankin ympärille keskusaukiolle ja tanssitaan läpi yön. Vesitankki symboloi vesilähdettä. Jokainen perhe tuo paikalle sitrushedelmiä, kynttilöitä ja suitsukkeita, ja kaikki osallistuvat tanssiin, kuvailee kyläpäällikkö Ngim. Pohjoisen pikkukylässä noudatetaan myös vuosittaisia traditioita, tosin luonnollisemmassa ympäristössä. Eri moken-kylien asukkaat tapaavat toisiaan näissä juhlissa. Lokakuussa vietämme yön ulkona rannalla. Näin kiitämme saamistamme meren rikkauksista, kertoo pikkukylän henkinen johtaja. Veneiden kellumisen juhla on puolestaan marraskuussa ja maaliskuussa. Silloin kunnioitamme esi-isiä, jotka suojelevat meitä meren vaaroilta. Mokeneilla on oma kieli, joka on kuitenkin vähitellen katoamassa. Lapset puhuvat nykyään pääasiassa thaita, koska ovat oppineet sen koulussa. Tästä huolimatta isoäiti Maening on vakuuttunut, että lasten koulunkäynti kannattaa. On tärkeää, että lapsilla on mahdollisuus käydä koulua, jotta he saavat hyvän työpaikan. Samalla he oppivat lait ja määräykset ja voivat vaalia oikeuksiamme. Me aikuiset emme ymmärrä lakiasioista, joten toivon, että lapsemme palaavat auttamaan meitä.
Mokenit tapaavat perinnejuhlissa
Olen onnellinen, kun voin tanssia vuosijuhlissamme. Tanssiminen on kivaa, toteaa Misa. Mokeneiden perinteisiin kuuluu monia juhlia, joissa he kunnioittavat
Teemakummit tukevat Thaimaassa mm. > esikoulujen ja peruskoulujen rakentamista ja varustamista opiskelutarvikkein > opettajien perehdytystä moken-kysymyksiin > terveysvapaaehtoisten koulutusta, jotta he osaavat kertoa sanitaation ja hygienian tärkeydestä > vesijärjestelmien ja käymälöiden rakentamista > vanhempien ravitsemuskoulutusta > aikuisten lastensuojelukoulutusta > nuorten ryhmien toimintaa Ryhdy teemakummiksi osoitteessa www.plan.fi
13
PUUhASIVUT - JuniorPlan UUh UUhASIVUT
Ecuador laamoja ja lampaita
Järjestele palat
Leikkaa palat irti ja järjestele ne. Minkä kuvan saat näkyviin? Kuva on otettu Ecuadorista.
Toukokuun lapsen oikeus
Laitoksissa hoitoa saavilla lapsilla on oltava hyvät oltavat. Artikla 25 YK:n lapsen oikeuksien sopimuksessa on 54 artiklaa. Mitä sinulle tulee mieleen tästä 25. artiklasta? Lähetä omat ajatuksesi tai vaikkapa piirustus aiheesta sähköpostilla osoitteeseen toimitus@plan.fi. Osa kommenteista julkaistaan tulevissa lehdissä ja Planin nettisivuilla.
ST VINCENT & THE GRENADINES BAR GRENADA
TRINIDAD & PANAMA VENEZUELA
GUYA
Etsi Ecuadorin muoto
Kartassa on väritetty oranssilla Ecuadorin alue. Etsi alla olevista maista Ecuador. Ecuador on valtio Etelä-Amerikassa. Siellä asuu alle 14 miljoonaa ihmistä eli kaikki suomalaiset kahteen kertaan ja vielä vähän ylikin. Ecuadorin pääkaupunki on Quito.
Quito
COLOMBIA
ECUADOR
PERU
Väritä lippu
Ecuadorin lipussa on kolmea väriä: punaista, sinistä ja keltaista. Väritä lippu näillä väreillä. K tarkoittaa, että alue tulee keltaiseksi, S, että alue väritetään siniseksi, ja P, että alue on punaisen värinen.
1
2
3
4
16
Ompele laamataulu
Tarvikkeet: · villalankaa vihreää ja keltaista/ruskeaa · tylppä parsinneula · askartelusakset Ompele laamalle ääriviivat tukevalla langalla ja parsinneulalla. Aloita työ painelemalla neulalla jokaiseen pallon kohtaan pieni reikä. Sitten tehdään laaman ääriviivat. Pujota keltainen tai ruskea lanka parsinneulan silmään. Ota kerralla kunnon pätkä lankaa. Laita langan päähän solmu. Aloita vaikkapa laaman etujalasta kaulaa ja päätä kohti. Käännä paperi niin, että olet kuvan takapuolella. Pujota neula paperin etupuolelle aikaisemmin tekemäsi reiän kohdalta. Etsi seuraava reikä laaman ääriviivalla ja pujota neula siitä paperin takapuolelle. Jatka samaan tapaan, kunnes olet palannut siihen, mistä aloitit. Tee sitten pistot toiseen suuntaan, laaman etujalasta kohti vatsaa. Näin ääriviivasta tulee jatkuva eikä vain katkoviiva. Pistele tämän jälkeen laaman alla oleviin ruutuihin reiät. Tästä tulee ruohikko. Vaihda lanka vihreään. Aloita reunimmaisesta ruudusta, kuvan takapuolelta. Kun olet päässyt toiseen reunaan, käänny ja palaa takaisin. Hieno laamataulu on valmis! Laama on pitkäkaulainen eläin ja samaa sukua kuin kyttyräinen kameli. Laamoja asuu EteläAmerikassa, esimerkiksi Ecuadorissa. Laamat kantavat vuoristossa ketterästi raskaita kantamuksia. Niiden turkista saadaan myös villaa, josta tehdään lämpimiä vaatteita. Lapset auttavat usein perhettään laamojen hoidossa. Laamat syövät heinää ja pensaiden lehtiä ja juovat vettä. valkoinen neliö ja viiva = vihreä musta pallo ja viiva = keltainen tai ruskea
Me ymmärrämme opettajaa paremmin, koska hänellä on samanlainen hattu kuin meillä, sanoo 9-vuotias Aida. Aida asuu Ecuadorissa. Hän ja muut kylän lapset käyvät koulua omalla kielellään, jota kutsutaan ketsuaksi. Pidän koulustani, koska meitä opetetaan ketsuaksi, sanoo Diego. Opiskelussa Aida, Diego ja muut lapset käyttävät hauskoja välineitä. Matematiikan tunnit ovat kivoja. Opimme
Opettajalla on samanlainen hattu kuin Aidalla
käyttämällä inkojen kehittämää taptanaa, kertoo 8-vuotias Elvia. Taptana on perinteinen laskin. Siinä työnnetään puutikkuja alustaan samaan tapaan kuin suomalaisessa tukkimiehen shakissa. Koululaiset pelaavat Paimen ja lampaat -peliä, jossa lasketaan lampaita ja jaetaan niitä pässeihin ja uuhiin sekä laihoihin ja tukeviin lampaisiin. Lammaspelin avulla voi opetella myös muotoja, kokoja ja painoja.
17
Kaija Bergman risti hyväntekeväisyyteen ompelemansa nuken Heitiksi. Bergmanien molempien kummilasten kuvat ovat lipaston päällä kehyksissä oman lapsen kuvan vieressä. Kirsti-tyttärelläkin on maailmalla jo toinen kummilapsi. Kirsti se alun perin yllytti meidätkin ryhtymään kummiksi, Kaija Bergman kertoo.
Tutustu kummilapsesi kotimaan uutistapahtumiin
ANNA KÖNÖNEN KUVA KAIJA BERGMAN
Mitä kummilapsesi kotimaassa on tapahtunut viime aikoina? Onko siellä keksitty tulvankestävä riisilajike? Tai onko alueella aloitettu keltakuumerokotukset? Plan Suomen nettisivujen uusi koostepalvelu kertoo mielenkiintoisista uutisaiheista. Uutiskoosteet löydät kaikista kummitoiminnan maista. Pääpaino on taustoittamisessa ja lapsia koskettavissa aiheissa. Päivän polttavimmat uutisotsikot löydät suurella todennäköisyydellä suomalaisistakin sanomalehdistä, joten oli juuri tullutesitellään vähäisemmin. Uutiset on aija Bergman näitä sivuilla töistä kotiin, kun radiouutisissa kerätty kerrottiin Haitintiedotusvälineistä, mm. BBC:stä, Reutersista, kansanvälisistä maanjäristyksestä. IPS:stä ja Panoksesta. Ensin ajattelin, että ei se varmaan ole mitään vakavaa, Voit lukea muutaman rivin tiivistelmän uutisesta suomeksi. Linkkien mutta sitten televisiosta alkoi tulvia kuvia ja lisää tietoa. Kauhistuin, takaa avautuvat varsinaiset maa. Siellä englanninkielisiä että jopas Haiti on onneton uutiset ovaton muutenkin ollut vaikea elää: hurrikaaneja, köyhyyttä ja mellakoita. Kun menin nukkumaan, mietin Rochenaa. Onko hän hengissä ja miten hän voi? Huoleen oli syytäkin, sillä Rochena asuu Jacmelissa, joka on yksi Haitin pahimmin tuhoutuneista Planin toiminta-alueista. Rochena on Kaija Bergmanille jo toinen haitilainen kummilapsi. Ensimmäinen kummisuhde päättyi, kun Roselene tuli täysi-ikäiseksi. Roselene on kuitenkin yhä tärkeä Bergmanille: tytön kuva on kehyksissä piirongin päällä Rochenan kuvan vieressä. Rochena on ollut Bergmanin kummityttö pian kolme vuotta. Uskon, että hän on hengissä, koska en ole saanut Planista muunlaista tietoa. Yhdestoista maaliskuuta päivätyssä kirjeessä Bergmaneille kerrotaan, että Plan on ehtinyt selvittää lähes kaikkien (90 %) haitilaisten kummilasten tilanteen.
heitillä apua haitiin iin
Pellolainen Kaija Bergman huolestui, kun Haitin maanjäristyksen tuhot alkoivat valjeta, sillä hänen kummityttönsä Rochena asuu Haitissa. Bergman ompeli haitilaisen mollamaijan Heitin, jolla keräsi rahaa uhrien auttamiseen.
kettaa minua niin paljon. Kysyin ja sain luvan, mutta sitten mietin asiaa uudemman kerran. Mitä siitä puhuisinkaan? Ihmisethän ovat katsoneet uutiset ja tietävät jo paljon. Bergman päätti puhua sen sijaan Plan-kummiudesta ja omasta kummilapsestaan. Moni ei tiennyt kummiudesta, ja sainkin paljon kiitosta puheesta. Bergmanin mukaan vanhemmille ihmisille tulee kummiudesta ensimmäiseksi mieleen kielimuuri. He eivät tiedä, että kummilapselle voi kirjoittaa myös suomeksi. Kummius on antanut minulle mahdottoman paljon. Ja miehelleni Kimmolle myös.
K
"Enempi olen saanut kuin menettänyt"
Kaija Bergman on syntyisin köyhästä perheestä. Varattomuudesta huolimatta hänen vanhempansa auttoivat niitä, jotka olivat vielä heikommassa asemassa. Vanhemmillani ei ollut kuin rakkautta ja avoimet sydämet. Äiti kutoi lapasia ja sukkia ja lahjoitti niitä tarvitseville. Perheellä ei ollut varaa laittaa tyttöä kouluun, mutta 16-vuotiaana Kaija Bergman pääsi käymään kauppakoulun. Sillä alalla olen nyt ollut 40 vuotta. Kummien tuella kummilapset siellä kaukana saavat mahdollisuuden käydä koulua. Se on minulle tärkeää. Kummius tuo Bergmanien elämään myös hauskuutta: piirustuksia, kirjeitä ja joskus käsitöitäkin on mukava saada toiselta puolelta maailmaa. Kummius antaa paljon henkistä hyvää oloa. Enempi olen saanut kuin menettänyt. Matkailualalla työskentelevä Bergman on talvisesonkina kiireinen, mutta jahka Lapin-matkailu hiljenee, hän suunnittelee Pohjois-Suomen muihin Plan-kummeihin tutustumista. Nyt lähden tästä hiihtämään, Bergman päättää haastattelun kadehdittavan reippaalla äänellä. Huhtikuussa Pellossa riittää vielä lunta. Hiihdän tuhat kilometriä joka talvi. Nyt olen menossa Riemukierroksen hiihtolenkille. Olen saanut itselleni 90 sponsoria, jotka maksavat minulle jokaisesta hiihtokilometristä. Rahat lahjoitan tietysti hyväntekeväisyyteen.
Mollamaija keräsi 300 euron potin
Bergman pitää käsitöistä, ja hänellä on aina jokin työ tekeillä. Hän tietää, että kunnon mollamaijaa on nykyään lähes mahdoton löytää kaupasta. Taannoin hän ompeli tummaihoisen nuken lahjaksi oman lapsensa päiväkotiin. Ajattelin siinä kasvatustakin. Lapset voisivat hoitaa tummempaakin nukkea. Haitin maanjäristyksen jälkeen Bergman sai idean ommella Haitin lapsen, tummaihoisen mollamaijan. Heitiksi nimetty nukke syntyi kierrätystavarasta. Tarvikkeet maksoivat vain muutaman euron. Viikon verran ompelin nukkea. Olen ollut 17 vuotta mukana hyväntekeväisyystyössä, joten päätin lahjoittaa nuken yhteisvastuulounaan arpajaispalkinnoksi. Bergmanin mieltä lämmitti, kun miehetkin pitivät puolimetristä Heitiä sylissään. 80 hengen lounaalla arpoja ostettiin 150 kappaletta, joten Heiti-nukke keräsi 300 euroa haitilaisten auttamiseen. Pian arpajaisten jälkeen Bergmanilta tilattiin kaksi Heitiä lisää. Halusin puhua lounastilaisuudessa Haitin tilanteesta, koska se kos-
18
KummiInfo
SA TöISSÄ PLANIS
Kummikirjeet moottoripyörällä vuoristokylään
Nimeni on Thuy, koko nimeni Nguyen Thu Thuy. Työskentelen Planissa yhteysvirkailijana Ha Giangin ohjelma-alueella, joka sijaitsee PohjoisVietnamissa. Työssäni välitän tietoa kummilasten ja kummien välillä. Toisin kuin muissa Vietnamin ohjelmayksiköissä, meillä myös lauantai on työpäivä. Yhtenä kauniina lauantaina heinäkuussa minä ja neljä työkaveriani, Truong, Vinh, Giap ja Tien, lähdimme vierailukäynnille kummilasten luo Nan Man ja Nam Danin yhteisöihin. Yhteisöt sijaitsevat vuoristoisella alueella noin kahden tunnin moottoripyörämatkan sekä 20 minuutin kävelyn päässä toimistoltamme. Lähdimme matkaan kello 6.30. Heinäkuu on meillä Ha Giangissa sadekautta, jolloin on paljon maansortumia. Matkalla törmäsimmekin sortuneeseen tiehen, ja kesti puolisen tuntia ennen kuin se saatiin ajokuntoon. Lisää haasteita odotti edessä: toinen maanvyöry muutaman kilometrin päässä Nan Man yhteisöstä. Se oli niin paha, että tie oli ajokelvottomassa kunnossa. Näytti siltä kuin maa olisi niellyt asvalttitien. Truong keksi, että taittaisimme loppumatkan maissipellon yli, ja teimme niin. Saavuimme Nan Man yhteisöön lopulta kello 9.30. Yläasteen opettaja Doan opasti meitä kummilasten perheiden luo. Kaikki neljä kummilasta olivat alle 5-vuotiaita. Tutustuimme perheisiin ja muistutimme vanhempia, että he veisivät lapsensa uuteen esikouluun. Pienille lapsille tarkoitettu koulu on rakennettu Planin tuella. Sitten jatkoimme matkaa Nam Danin yhteisöön. Tapasimme kolmivuotiaan kummityttö Lanin. Hän ilostui kovin kummin kirjeestä, jonka toimme hänelle. Lanin perhe oli myös hyvin innoissaan, kun kuuli, että kummi on tulossa tapaamaan heitä marraskuussa. Lähdimme yhteisöstä kello 16. Alkoi sataa. Ylitimme saman maissipellon kuin menomatkalla, jotta pääsimme vioittuneen tieosuuden ohi. Palasimme ehjin nahoin takaisin kello 18.30. Päivä oli onnistunut olimme siihen kaikki tyytyväisiä. Katso lisää kuvia Thuyn työpäivästä osoitteesta www.plan.fi/mediagalleria.
Uc aya
Maranon Mar
Jurua
Purus
Mad
eira
Xin
anon
li
n
Puru
gu
Uudet maavuosiraportit ovat ilmestyneet
VUOSIRAPORTTI 2009
ST VINCENT & THE GRENADINES BARBADOS GRENADA PANAMA TRINIDAD & TOBAGO
Ca
uca
VENEZUELA
Apure
Orinoc o
Apure
Meta
Cuyuni
Caroni
Guaviare
COLOMBIA
Orino
Urarico
era
FRENCH GUIANA SURINAME
Esseq
Putum
Na po
ECUADOR
ayo
Caqueta
Neg
ro
Bra
nco
Gu ain
co
GUYANA
uibo
Japura
Ne
ia
Tro
gro
mb
Bolivia
Ama
zon
Am
azo
s
Tapajos
Napo
Ica
Amazon
eta
s
Amazon
Montako koulua Plan kunnosti kummilapsesi kotiseudulla viime toimintakaudella? Entä montako lasta sai rokotuksen? Vuoden 2009 vuosiraportit ovat ilmestyneet. Tänä vuonna saat katsauksen Planin työstä kummilapsesi kotimaassa uudistuneessa muodossa: joko sähköpostitse tai postin kautta. Ennenhän nelisivuinen esite on tullut kummeille kotiin Plan-lehden välissä. Eri maiden vuosiraportteihin voit tutustua Planin sivujen maaesittelyiden kautta osoitteessa www.plan.fi/toiminta. Jos et jostain syystä saa omaa vuosiraporttiasi toukokuun loppuun mennessä, otathan yhteyttä asiakaspalveluun, puh. (09) 6869 800, info@plan.fi.
Juruen
Viime vuonna Plan toimi Boliviassa yhteistyössä 47 300 kummilapsen sekä heidän perheidensä ja paikallisyhteisöjensä kanssa.
Aragua
a
uel
ia
Alto
Pur
us
San Man
Xing
u
Planin työ keskittyi viime vuonna lasten oikeuksien edistämiseen. Köyhimmillä alueilla Sucressa panostettiin myös terveyshankkeisiin. Monet kunnat ottivat käyttöönsä laadunparannushankkeen kouluissa, joka kohentaa opetuksen sisältöä ja oppimisympäristöä.
La Paz
Potosi
Sucre
Taquari
Tarija
BOLIVIA
BOLIVIA
CHILE
Maatoimisto Ohjelma-alue
Plan on tehnyt työtä lasten hyväksi yli
Planin kaikkien kehitysyhteistyöohjelmi en perustana on YK:n lapsen oikeuksien sopimus. Työ suunnitellaan ja toteutetaan yhteisymmärryksessä ja yhteistyössä kummilasten paikallisyhteisön kanssa. Rahoitus tulee pääasiassa kummeilta, väestön mutta myös viranomaiset ja yritykset tukevat Planin toimintaa. Vuosiraportti esittelee tilannetta heinäkuusta 2008 kesäkuuhun 2009. Maan nykyiset olosuhteet saattavat poiketa kuvatusta.
70 vuotta. Nykyään Plan toimii 66 maassa eri puolilla maailmaa. Tavoitteena on tarjota maailman lapsille parempi tulevaisuus.
Co
Altiplano
Cochabamba Santa Cruz
Pa
rag
Arag
ua
Poliittinen tilanne oli viime vuonna Boliviassa sekava, mistä seurasi lakkoja ja mielenosoituksia. Sen lisäksi denguekuume ja H1N1 aiheuttivat vahinkoa.
PERU
i
Cul
uen
Itenes
Rio das uaia Mo
Beni
e
rte
s
Grande
rum
ba
Pastaza
Tapa
jos
Iriri
Tocantins
Manu
BRAZIL
Sa
an o Fr
cis
co
Mamore
Lämpimät terveiset Nigeristä!
"Nigerin talousvaikeudet vaikuttavat meidän nuorten elämään maaseudulla. Monet ystävämme ajattelevat, että heidän elämänsä paranee isoissa kaupungeissa." Näin kirjoittavat nigeriläiset nuoret Ikkuna maailmaamme -tervehdyksessään kummeille. En halunnut lähteä kotoani, mutta elämäni oli vaikeaa. Siksi muutin kaupunkiin elättääkseni itseni, kertoo 15-vuotias Habibou. Useimmat aloittavat työt kenkien kiillottajana. Kahden kuukauden työnteon jälkeen on ansainnut niin paljon, että voi ostaa radion tai polkupyörän ja lähettää rahaa kotiin, kertoo 12-vuotias Hamido. Nuorten mielestä työssäkäynnin haitoista on puhuttava. Vanhemmille onkin kerrottu, kuinka tärkeää on, että lapset voivat kasvaa kotona. Plan on myös rakentanut peruskouluja sekä ammattikouluja, joissa opetetaan puusepäntöitä, muurarintöitä ja ompelemista. Nyt voimme jäädä ystäviemme ja perheidemme luo, nuoret toteavat tyytyväisinä. Lisää lasten ja nuorten ajatuksia voit lukea Ikkuna maailmaamme -kertomuksista, jotka löytyvät maaesittelyistä osoitteesta www.plan.fi/ toiminta.
Päivitä sähköpostiosoitteesi
Kerro meille sähköpostiosoitteesi tai päivitä vanhentuneet tietosi, niin olet mukana kummiaineistojen postituslistalla. Näin saat kummimateriaalit, kuten maavuosiraportit, kätevästi ja nopeasti sähköisessä muodossa. Samalla autat meitä säästämään postikuluissa, ja säästyneet varat voidaan käyttää työhön ohjelmamaissa. Käy rekisteröitymässä nettisivuillamme www.plan.fi ja päivitä tietosi tai lähetä oma sähköpostiosoitteesi ja yhteystietosi osoitteeseen info@plan.fi.
19
MUISTA ÄITIÄ 9.5.
JA MUUT KEVÄÄN LAHJAIDEAT VOIMAA, ROHKEUTTA JA ONNISTUMISEN ILOA
Aarikka myy Iloa lasten hyväksi
Aarikan puukorun helmet loistavat sateenkaaren väreissä. Korun nimi on osuvasti Ilo. Iloa syntyy korun myynnistäkin, sillä kotimainen design-yritys Aarikka lahjoittaa euron jokaisen Ilo-helminauhan hinnasta (19,90 e) Planin työhön. Aarikka on hyvin ihmisläheinen työympäristö. Mietin, että miksemme levittäisi samaa välittämisen ilmapiiriä yrityksemme ulkopuolellekin, kertoo Sirpa Grev, Aarikan myyntipäällikkö ja Planin ja Aarikan yhteistyön primus motor. Plan oli helppo valinta yhteistyökumppaniksi, koska se tekee tärkeää työtä ja on iso, hyvin organisoitunut järjestö. Ilo-korun on suunnitellut Pauliina Aarikka, joka johtaa yrityksen muotoilua. Hänelle lasten oikeudet ovat lähellä sydäntä. Koru syntyi ajatuksesta, että sateenkaaren värit ovat kaikille maailman lapsille samat. Koru on otettu vastaan hienosti. Se suunniteltiin lapsille, mutta moni aikuinen on kuulemma ostanut sen ihan itselleenkin, Sirpa Grev iloitsee.
Intiassa käsintehdyt rannekorut rohkeille ja voimakkaille naisille
18
Afrikassa käsintehty pitsikoru kevään juhlijalle
22
Kummisaappaat suojaavat kevätkuralta
Laadukkaita lasten Kummisaappaita saa nyt Prismoista kautta maan. Plan saa osan jokaisen saapasparin myyntituotosta toimintaansa kehitysmaiden lasten hyväksi. Taiteilija Eija Lampio-Sainio on suunnitellut uuden, raikkaan kuosin Nokian Jalkineiden valmistamiin Kummisaappaisiin.
Ekoliinat lopputentteihin lukevalle
8 /setti
UUTISIA SUOM
ESTA
Plan mukana Maailma kylässä -tapahtumassa
Suosittu, vuosittainen Maailma kylässä -tapahtuma järjestetään tänä vuonna 29.30.5. Maailma kylässä on koko perheen ilmaisfestivaali, joka esittelee makupaloja eri puolilta maailmaa. Plan on mukana myös tänä vuonna. Lisätietoja verkosta: www.maailmakylassa.fi ja www.plan.fi
www.plan.fi/shop
OSTOS PLANSHOPISSA TUKEE KEHITYSMAAN LASTA
Emma kuponki
Uusi julkaisu
Afrikan voima
24.2.--6.6.
24.2. - 6.6.
- KOLME NÄKÖKULMAA
Itse tehty rap voi suojata nuorta syrjäytymiseltä. Plan on julkaissut opettajille suunnatun Turpa auki sanat on meidän oikeus! -rap-oppimateriaalipaketin, joka on tarkoitettu erityisesti yläkoulun musiikin ja äidinkielen opetukseen. Tutustu verkossa www.plan.fi
24.2.--6.6.
The PowerShopista lahjaksi EMMA of (2 KRS.) AFRIKKA-NÄYTTELYN AJAN Africa
EMMA, WeeGee, Ahertajantie 5, Tapiola ti, pe-su 11-18, ke-to 11-20 Bussit Kampista 106 ja 110. Alle 18-v ja yli 70-v maksutta. EMMA SHOP TUKEE PLANIA MYöS EDUSTAMALLA PLAN PASTILLEJA.
Tällä kupongilla taidekirja
ANNA-KAISA HILTUNEN KUVAT JANI TOOM
Ennakkoluulot saivat kyytiä Mitä?-verkoston Dakarin-matkalla
S
enegalin pääkaupunki Dakar on köyhä, onneton ja synkkä paikka, jossa lapset joutuvat jättämään koulunsa kesken ja tekemään töitä ennen täysi-ikäistymistään vai onko? Planin nuorten aikuisten Mitä?-verkoston iskuryhmä kävi Dakarissa tuulettamassa ennakkoluulojaan ja kuvaamassa lyhytdokumentteja. Iskuryhmän Lauri Jurvanen ja Janne Tuononen kertovat, kuinka heidän omien ennakkokäsitystensä kävi.
Saavuimme Dakariin illalla pimeän aikaa n, ja ensivaikutelm jopa shokeeraava. a oli rankka, En ollut psyykannut itseäni palaneen ku mädän hajuun enkä min ja sellaiseen väenpaljo uteen. Kaupustelija tuotteitaan meille t tyrkyttivät kilpaa, ja siinä tuli aika orpo olo. Päivällä ensivaikutelm a kuitenkin muuttu i: valossa Dakar ei niin outo, nuhjuine ollutkaan n ja pelottava kuin yöllä näytti. Ensivaikutelman mu uttuminen alkuhäm mennyksestä posit valoisaksi leimasi ko iiviseksi ja ko matkaa. Vaikutel mat menivät koko sitä mukaa, mitä en ajan uusiksi emmän näki. Joskus tunnelmat tosin he myös toiseen suun ilahtelivat taan, mutta kokona isuutena jäi sellaine Afrikka yllätti. n olo, että
Kuinka ensivaikut elma Dakarista m uuttui matkan aikana?
tavin kokemus? Mieleenpainuvinta oli tutustua entisiin lapsityöläisiin Daka punkialueella. Tapa rin esikausimme esimerkiksi 22-vuotiaan Kodo perheensä, ja ylläty un ja hänen in siitä, kuinka paika lliset asuivat ja milla punkialueella ylipä ista esikauänsä oli. Kodoun perheen eli ntaso oli selvästi su omalaista alempi, mu heidän kotinsa oli to tta si viihtyisä. Koko na apurustoyhteisö ot vastaan ystävällisesti ti meidät . Suurin osa taloista oli rakennettu hark taloihin tuli sähkö, kotiilistä, ja monissa pauhasi televisio. Juokseva ollut, ja ruokaa teh a vettä ei tosin tiin kaasutrangialla . Ostimme Kodoun ka nssa torilta ruokata rpeita, riisiä, vihan kalaa, ja teimme yh neksia ja dessä ruokaa. Siinä syödessä mietin, ett toimii kaikki: täältä ä täällähän ei puutu mitään eik ä tänne tarvitse tu lisää. Elintaso oli ale oda mitään mpi kuin omamme , mutta se riitti. Tajusin, kuinka kova kulutuskulttuuri me illä Suomessa on ja vähemmälläkin voi kuinka elää hyvin. Dakarin esikaupungissa tap ihmisten elämästä aamieni ei puuttunut mitää n. Sen sijaan meillä elämässä on paljon Suomessa turhaa.
Mikä oli matkan
LAURI JURVANEN
vaikut
22
Aluksi Dakarissa oli vaikea olla kaikkien kaupustelijoiden ja katseiden alla. torimyyjien Varsinkin lentokent ällä oli painostava tunnelma, kun känn pre paid -korttien yköiden kauppiaat pyörivät ympärillä. Myös to hämmentävää, kun reilla oli alkuun ainoina valkoisina sa imme suurimman os pustelijoista peräämm an kaue. Siinä alkoi kuum ottaa ja pieni ahdis pintaan, kun tuntui, tus hiipiä että jotain on pakk o ostaa, tai muuten pääse pois ollenka sieltä ei an. Matkan lopussa tu ngokseen ja kaupus teluun kuitenkin hu tottuneensa. Ajatteli omasi vain, että tämä on osa systeemiä ja nu elävät tuolla työllä o ihmiset än. Dakarissa on niin pa ljon väkeä, että mo ni joutuu tekemään mitä tahansa, jotta melkein saa leivän pöytään.
Kuinka ensivaikut elma Dakarista m uuttui matkan aikana?
us? Vaikuttavinta oli se , että stereotypiat todella murtuivat. esimerkiksi, että ka Ymmärsin ikki, mitä me pidäm me lapsityönä ja riis Dakarissa olekaan tona, ei sitä. Esikaupunkialueell a tapaamamme Co umba-niminen teinit oli lopettanut koulu yttö n ja mennyt töihin omasta tahdostaan ettei koulusta ollut . Hän koki, hänelle hyötyä, ja aja tteli, että työnteon tekemällä. Niinpä hä oppii vain n alkoi ommella va atteita. Nyt hänen on ryhtyä myös va unelmanaan atesuunnittelijaksi. Tietysti Coumba oli lapsityöläinen, hänh än teki töitä ja oli lap Mutta hän teki töitä si. omasta tahdostaan . Tämä esimerkki ei tietenkään poista Af rikan lapsityöläisyytt sen ongelmia. Mut ä tai ta esimerkki näyttää , ettei asioista pidä tehdä liian yksinke eikä voikaan rtaisia yleistyksiä.
Mikä oli matkan
JANNE TUONONE
vaikuttavin kokem
N
Katso lisää Mitä?-verkoston Dakarin-matkan kuvia osoitteesta www.plan.fi/mediagalleria/muuta. Videoterveisiä reissun päältä näet Mitä?verkoston Facebook-sivulta osoitteesta www.facebook.com/mitaverkosto.
Dakarin-iskuryhmä kuvasi matkallaan lyhytdokumentteja, jotka julkaistaan verkossa toukokuussa. Dokumentit purkavat ennakkoluuloja eri aiheista lapsityöstä afrikkalaisnuorten juhlintaan. Seuraa dokumenttien julkaisua Mitä?verkoston ja Plan Suomen Facebook-sivuilta osoitteista www.facebook.com/mitaverkosto ja www.facebook.com/plansuomi Lauri Jurvanen ja Janne Tuononen voittivat viime syksynä Mitä videoo! -kilpailun, jonka ensimmäinen palkinto oli dokumentin tuotantomatka Dakariin. Plan Suomen kotimaan toiminta toteutetaan Suomen ulkoasiainministeriön tuella.
23
ANTTI ÄMMÄLÄ KUVAT PLAN
Äitiyden monet kasvot
Median piirtämä kuva äitiydestä kehitysmaissa on usein lohduton. Tämä on kuitenkin vain pieni pala todellisuutta. Äitienpäivän kunniaksi kerromme, millaista äitiys on Nicaraguassa, Keniassa ja Intiassa.
aailman köyhimmissä maissa äiti hyvästellään, kun synnytyksen aika koittaa varmuuden vuoksi. Äitiys voi vaikuttaa pikemminkin raskaalta taakalta kuin onnelliselta vanhemmuudelta. Kotona vanhemmuus on usein naisen kontolla, koska mies ei siihen halua osallistua. Yhtä lailla äitiyteen mahtuu onnellisia raskauksia, iloa lasten kasvamisesta sekä mahdollisuuksia antaa lapselle parempi tulevaisuus, johon kuuluvat koulutus ja työ. Monissa kehitysmaissa äidit myös pystyvät tarjoamaan lapsilleen jotain, mitä länsimaista puuttuu. Yhteisöllisyyden merkitys on suuri. Äidit huolehtivat omista, mutta myös toisten lapsista. Äitiys on jaettua ja vastuullista, sanoo YK:n Naistenrahaston UNIFEMin Suomen-yhdistyksen pitkäaikainen toiminnanjohtaja, nyt jo eläkkeellä oleva Eila Alanko. Yhteisöllisyys on osa monen maan kulttuuria, mutta usein sitä ruokkii myös pakko. Lapset ovat vanhuuden turvaverkko.
M
Kehitysmaissa lapset saavat usein enemmän fyysistä läheisyyttä kuin länsimaissa, koska lapsia hoidetaan töiden ohessa. Etenkin maaseudulla pienet lapset ovat aina äitinsä kanssa. Tämä luo turvallisuutta, sanoo Alanko. Alanko kaipaisi Suomeenkin enemmän fyysistä läheisyyttä "laatuajan" sijaan. Hän on huomannut ilokseen, että täälläkin moni nainen on alkanut kantaa vauvaansa afrikkalaisnaisten tapaan kantoliinassa, jotta lapsi saa enemmän läheisyyttä. Koska kehitysmaissa moni lapsi ei osaa lukea eikä tiedotusvälineitä ole kaikkien ulottuvilla, kehitysmaiden äideillä on suurempi vastuu tiedon siirtämisestä lapsilleen kuin teollisuusmaiden äideillä. Alangon mukaan äidit välittävät seuraaville polville erityisesti perinteitä ja kulttuuria. Näin tytöille välittyy kuva siitä, miten arkipäivää viedään eteenpäin. Tämä on hyvin tärkeä asia.
Suuri perhe on mahdollisuus
NICARAGUA
Väli-Amerikassa sijaitsevassa Nicaraguassa äiti voi luottaa apuun, jos omat kädet eivät riitä. Tutkija Seija Sukulan perheen nicaragualainen au pair on kertonut hoitaneensa serkkunsa lasta tämän kolme ensimmäistä elinvuotta. Äiti ei voinut hoitaa lastaan, koska teki 12 tunnin työpäiviä tehtaassa. Hän näki lastaan vain viikonloppuisin, sanoo Sukula. Vaikka järjestely ei ollut lapselle välttämättä kaikkein paras, se osoittaa Sukulan mukaan, ettei vanhemmuus pääty Nicaraguassa äitiin. Perhe on laaja, ja siihen kuuluvat yhtä lailla isoäiti, täti kuin serkkukin. Saman katon alla asuvat sukulaiset auttavat toisiaan kaikissa arkiaskareissa. Myös naapurit ja kyläyhteisö voivat osallistua lapsen hoitoon. Suuri perhe on mahdollisuus. Meillä isoäidit eivät kaitse lapsia, vaan lapset pannaan hoitoon päiväkotiin. Sukula on asunut Nicaraguassa kahteen otteeseen. Väitöskirjansa hän teki kansainvälisestä adoptiosta ja äitiydestä. Laajoista ja läheisistä perhesuhteista on myös taloudellista hyötyä Latinalaisen Amerikan toiseksi köyhimmässä maassa. Tämä näkyy erityisesti siinä, että lapsia hankitaan paljon. Näin sisarukset voivat ottaa vastuun pienempiensä hoidosta, kun äiti lähtee töihin.
Luonnollisesti tämä voi olla rankkaakin. Hoitaminen voi myös viedä aikaa pois opiskelusta. Toisinaan äidit joutuvat olemaan lapsistaan erossa pitkiäkin aikoja. Talouskriisi ja kuivuus ovat kurittaneet myös Nicaraguaa: töitä on yhä vähemmän ja niitä on pakko etsiä ulkomailta. Uhrauksia tehdään, jotta lapsella olisi edessään parempi tulevaisuus. Suomessa ajatellaan ennen kaikkea kiintymyssuhdetta äitiin, Nicaraguassa lapsen materiaalista hyvinvointia, kuvailee Sukula. Nicaragua on monien muiden Latinalaisen Amerikan maiden tapaan kulttuuriltaan hyvin perhekeskeinen. Osa perhekeskeisyydestä kumpuaa katolisesta uskosta. Kirkko korostaa hedelmällisyyttä. Tämän takia äitiys on myös sosiaalisesti arvostettua. Äitiys on keino jättää taakse lapsuus ja nousta aiempaa arvokkaampaan rooliin yhteisössä. Tapasin paljon nuoria äitejä, jotka olivat todella onnellisia. Vanhempia myös kunnioitetaan ja kuunnellaan. Sukula kertoo tapauksesta, jossa tytär oli pyytänyt äitinsä mukaan ratkomaan työpaikalla syntynyttä kiistaa. Oman äidin ohjeet näyttävät olevan hirvittävän tärkeitä. Äidin neuvo ratkaisee, kun kyse on pattitilanteesta. Perheemme au pair teitittelee äitiään edelleen, nauraa Sukula.
24
Kamppailua ihannoinnin ja holhouksen välillä
INTIA
Oma toimeentulo vei lapset kouluun
KENIA
Naisten työllistyminen avaa usein koko perheelle tien parempaan tulevaisuuteen. Pitkän elämäntyön kehitysmaiden parissa tehnyt Eila Alanko muistaa erityisellä lämmöllä vierailut Lounais-Keniassa sijaitsevaan kylään 1990-luvulla. Viktoriajärven rannalla, Homa Bayn kaupungin lähellä sijaitsevan kylän naisia työllistettiin kehitysyhteistyövaroin kalan käsittelyyn ja markkinointiin. Eikä urakehitys jäänyt tähän. Aikaisemmin vain miehet kalastivat, mutta kun naiset alkoivat saada omaa rahaa, myös he ostivat veneen ja lähtivät samoille apajille, kuvailee Alanko, joka työskenteli pitkään YK:n Naistenrahaston UNIFEMin Suomen-yhdistyksen toiminnanjohtajana. Toimeentulollaan naiset halusivat rakentaa perheelle aiempaa paremman talon ja panna lapset kouluun. Naiset alkoivat tehdä itsenäisiä päätöksiä. Sellaisia, jotka olivat hyväksi perheelle. Miehetkin alkoivat kunnioittaa heitä, kun he huomasivat, että elämä kohentui. Äitiydestä tuli helpompaa: koska osa lapsista pääsi kouluun, kaitsettavia oli vähemmän. Kun äideistä tuli aiempaa itsenäisempiä, he kiinnostuivat myös perhesuunnittelusta. Moni omaksui ajatuksen, että lapsiluvun pienentäminen lievittää köyhyyttä, koska jakajia on vähemmän. Aiemmin perhesuunnittelu oli hieman tabu, sanoo Alanko. Silloin kun äiti oli estynyt hoitamasta jälkikasvuaan, Afrikassa yleisestä moniavioisuudesta oli apua. Vaimot hoitivat lapsia vuorotellen. Kun osa lähti päiväksi töihin kalankuivattamoon, osa jäi kaitsemaan lapsia. Se oli epävirallinen lastentarha, kuvailee Alanko. Kylän elämä parantui, mutta Alanko uskoo, että ajatukset naisten toimeentulosta ja ehkäisystä levisivät myös naapurustoon. Naiset tapaavat toisiaan torilla tai kaivolla ja vaihtavat ajatuksia. He saavat toisistaan mallia, ja syntyy lumipalloefekti.
Intiassa hedelmällisimmässä iässä olevan nuoren naisen asema on ristiriitainen. Yhtäältä äitiyttä ihannoidaan ja arvostetaan, koska miehen perheen ja suvun menestys riippuu hankituista lapsista. Toisaalta juuri tästä syystä mies ja anoppi haluavat holhota naista. Intiassa mies ja anoppi tekevätkin usein kaikki perhesuunnitteluun, lasten lukumäärään ja synnytyksen hoitoon liittyvät päätökset. Steriloinnista on työn ja koulutuksen ohella tullut yksi tapa, jolla intialaisen naisen on mahdollisuus irtautua holhouksesta ja nousta tasa-arvoisempaan asemaan perheessä. Usein nainen tekee steriloinnin vastoin miehen ja anopin tahtoa. Kun nainen ei voi enää saada lapsia, hän pääsee naisen elämänkaaren arvostetuimpaan ja vaikutusvaltaisimpaan rooliin eli anopiksi, jollaista hän itse on uhmannut. Anoppienkin asenteet ovat kuitenkin paikoin muuttuneet. Kun Väestöliiton kansainvälisten asioiden päällikkö Hellevi Hatunen vieraili taannoin Keski-Intiassa Madhya Pradeshin osavaltiossa, hän huomasi, että anopit myös tukivat miniöitään näiden pyrkimyksissä. Anopeilla on takanaan oma elämänkokemus siitä, miltä tuntuu, kun on monta lasta. He eivät halua samaa kohtaloa miniälleen. Hatunen muistaa vieläkin elävästi matkalta otetun valokuvan, jossa yksi anoppi pitää pystyssä kahta sormea sopivan lapsiluvun merkiksi. Monin paikoin nuoret naiset synnyttävät jo huomattavasti vähemmän lapsia kuin edellinen sukupolvi. Etelä-Intiassa keskimääräinen lapsiluku on sama kuin Suomessa, mutta pohjoisessa syntyvyys on edelleen korkea.
IhANAA ÄITIEN PÄI PÄIVÄÄ.
Anna Usko lapsiin -lahja,
PERHEPÄIVÄ 40
plan.fi/lahjat
JOHANNA TIKKANEN KUVAT JARI KIVELÄ JA ANNA LIESTO
Ensimmäinen sambialainen pitkä elokuva Suomeen
Sambialainen elokuvaohjaaja Catherine Kaseketi on raivannut elämässään tietä paitsi omille unelmilleen myös monelle sambialaiselle vammaiselle.
atherine Kaseketi on ensimmäinen sambialainen naispuolinen elokuvaohjaaja. Hänen ohjaamansa Suwi käsittelee monia sambialaisen yhteiskunnan ongelmia, muun muassa vammaisten asemaa. Se sai Suomen ensi-iltansa KynnysKino-festivaaleilla viime vuoden huhtikuussa. Suomalais-sambialainen yhteistyötuotanto Suwi on palkittu sekä Sansibarin että Kanadan kansainvälisillä elokuvafestivaaleilla. Elokuva nähdään tämän kevään aikana YLE Teeman ohjelmistossa. Sairaus vammautti Kaseketin viisivuotiaana, mutta vasta kymmenen vuoden päästä hän havahtui siihen, että häntä kohdeltiin eri tavalla kuin muita ihmisiä. Menin sisäoppilaitokseen, jossa minut ja muut vammaiset lapset laitettiin nukkumaan muista erilleen. Äitini puuttui tähän ja sanoi, että minut pitää laittaa muiden lasten kanssa samaan paikkaan, koska olen tottunut tavalliseen kohteluun, hän kertoo. Minulle ei myöskään annettu tärkeää roolia näytelmässä, vaikka osasin vuorosanat ulkoa ja olin muiden oppilaiden mielestä paras vaihtoehto. Opettajan selitys oli, että "olet sairas". Silloin Kaseketi päätti, että hän laittaa elämässään kaiken luovuutensa li-
c
koon nostaakseen esiin kohtaamiaan epäoikeudenmukaisuuksia. Halusin vaikuttaa ihmisten asenteisiin ja lisätä vammaisten itseluottamusta ja itsenäisyyttä, hän sanoo.
Syvä kuilu on kaventunut
1980-luvun lopulla Catherine Kaseketi alkoi tutkia vammaisuuteen liittyviä asenteita Sambiassa. Hän huomasi, että vammaisten ja muun yhteisön välillä oli syvä kuilu. Monet vammaiset olivat ylimielisiä, ja he suhtautuivat muihin ihmisiin vihollisina. Vammaiset olivat turhautuneita siihen, että perheet kohtelivat heitä kuin heitä ei olisi olemassa tai hakkasivat heitä. Kaseketin mielestä vammaisten kohtelu on viime aikoina muuttunut: ihmiset ovat tulleet tietoisemmiksi vammaisten oikeuksista, ja asioista voidaan puhua. Osa kunniasta kuuluu Kaseketin mukaan kansalaisjärjestöjen tekemälle työlle. Järjestöjen toiminnassa olisi kuitenkin Kaseketin mielestä parannettavaa. Ne vammaiset, jotka tulevat hyvin toimeen vammansa kanssa, auttavat vammaisjärjestöissä toimiessaan usein itseään, eivät niinkään niitä vammaisia, jotka todella tarvit-
26
Suwi tehtiin sambialais-suomalaisena yhteistyönä, pitkälti talkootyönä. Catherine Kaseketin kanssa kuvassa kirjailija, dokumentaristi ja Suwin apulaisohjaajana työskennellyt Elina Hirvonen.
Togo on yksi maailman köyhimpiä maita. Erityisen haavoittuvassa asemassa ovat vammaiset lapset, joista enemmistö ei tällä hetkellä ole minkäänlaisten palveluiden tai tukien piirissä. Plan Suomi tekee työtä Togossa vammaisten tasavertaisten oikeuksien toteutumiseksi ja syrjinnän ehkäisemiseksi ulkoministeriön kumppanuusrahoituksella. Aluksi kyläläisille kerrotaan vammaisuuteen liittyvistä asioista.
sisivat apua. Vammaisjärjestöjen pitäisi mennä ruohonjuuritasolle, kyliin, Kaseketi neuvoo. Myös siinä, millainen apu auttaisi parhaiten vammaisia, olisi miettimistä. Järjestöjen ei pitäisi vain jakaa tiedotteita, vaatteita ja ruokaa vaan myös opettaa vammaisille ihmisille jokin taito, jolla he voivat tulla toimeen ja elää itsenäisesti.
Taitojen oppiminen on ihmisoikeus
Plan työskentelee vammaisten lasten parissa viidessä maassa: Nepalissa, Bangladeshissa, Filippiineillä, Vietnamissa ja Togossa, jossa Plan Suomi toteuttaa vammaisten lasten oikeuksia parantavaa hanketta ulkoministeriön kumppanuusohjelman tuella. Vammaisten oikeuksien ajaminen on Planille kuitenkin vielä uusi asia. Plan ei ole erikoistunut vammaisten oikeuksien ajamiseen. Olemme kuitenkin ryhtyneet luomaan yhteyksiä paikallisiin vammaisjärjestöihin ja vaikuttamaan sitä kautta, kertoo Plan Suomen ihmisoikeuksien ja kehityskysymysten neuvonantaja Ruth Santisteban. Elokuvaohjaaja Catherine Kaseketin mainitsemien taitojen tärkeydestä vammaisille Santisteban on samaa mieltä. Taidot ovat todella tärkeitä, mutta myös se, että vammaisetkin lapset saavat mahdolli-
suuden löytää omat kykynsä. Terveen itsetunnon kasvulle on tärkeää saada ympäröivältä yhteisöltä kannustusta ja vahvistusta omille, jo olemassa oleville kyvyilleen. Planilla on suunnitteilla projekti Ugandassa, jossa toimittaisiin juuri Kaseketin toivomalla tavalla. Siinä vammaisia lapsia koulutetaan ammattiin, ja jos he eivät työllisty, lapsille etsitään sopivaa tekemistä perheen piiristä, Santisteban kertoo. Tarkoituksena on antaa jokin sopiva rooli vammaisille lapsille. Tämä antaa heille osallistumisen tunteen sekä tunteen siitä, että heihin uskotaan ja luotetaan. Hekin kuuluvat yhteisöön ja perheeseen. On huomattu, että jos esimerkiksi henkisesti jälkeenjääneelle lapselle löytyy jotain tekemistä, lapsi elää parempaa elämää ja myös perhe hyväksyy paremmin tällaisen lapsen. Santistebanin mukaan monista perheenjäsenistä tulee lopulta vammaisten oikeuksia ajavia vapaaehtoisia, kunhan he tulevat tietoisiksi vammaisen lapsen oikeuksista ja hyväksyvät lapsensa. Itse asiassa he ovat kaikkein innokkaimpia vapaaehtoisia, Santisteban kertoo. Planin lähestymistapa vammaistyöhön on
viime aikoina muuttunut, Santisteban sanoo. Ennen seurasimme 80-luvun kehityspolitiikkaa, jossa keskityttiin vammaisten kuntoutukseen. Nyt painopiste on siirtynyt vammaisen ihmisen oikeuksiin ja yhteisön kuntoutukseen. Ajatuksena on, että yhteisö on kykenemätön vastaamaan vammaisen tarpeisiin. Planilla on vammaistyössä useita strategioita: ihmisille kerrotaan vammaisten oikeuksista, vammaisia tuodaan osaksi muuta yhteiskuntaa ja perustetaan kerhoja, joissa on erilaisia lapsia. Vapaaehtoiset myös pyrkivät löytämään perheiden piilottamia vammaisia lapsia. Monissa maissa vammaisia lapsia tapetaan tai pidetään piilossa kodeissa, Santisteban kertoo. Usein vapaaehtoisille sanotaan, että meidän kylässämme ei ole vammaisia lapsia, vaikka näin ei todella ole. Planin vapaaehtoiset tekevät vierailuja ihmisten koteihin ja selvittävät, pitääkö väite paikkansa. Vammaisten aseman parantamisessa riittää Ruth Santistebanin mukaan tekemistä. Vammaisjärjestöjä on kritisoitu siitä, että niiden edustajat ovat lähinnä aikuisia miehiä. Planin tarkoitus on saada mukaan naiset, lapset ja nuoret vammaiset, hän kertoo.
27
SIRU SIPOLA KUVA TIMO SIPOLA
raskas arki ei syö elämäniloa
Kamerunin sisämaassa, sademetsän liepeillä tienvarren bakakylässä asuva 16-vuotias Therese oli lapsi, kun hänen vanhempansa kuolivat. Ensin äiti, myöhemmin isä. Isän kuolemasta saakka Therese on asunut isovanhempiensa luona.
Aamulla herättyäni valmistan perheelleni ruokaa ja jaan sen kaikille. Aamupäivän aikana lepään hieman ja menen sitten joelle kalastamaan. Saaliin tuon isoäidille, joka tekee siitä perheelle ruokaa, Therese kuvailee päivänsä kulkua samalla, kun kuorii jamssia punaisen savitalon edessä, polttavalta auringolta suojaavan palmunlehtikatoksen alla. Äidin varhainen kuolema vaikutti pitkälle Theresen tulevaisuuteen. Isällä ei ollut varaa pitää tytärtään koulussa, ja niinpä tytön alakoulu jäi kesken. Tästä Therese on silminnähden pahoillaan. Pidin koulusta todella. Lempiaineeni oli ranska. Bakojen asuinolot kylissä ovat yleensä melko kehnot, eikä esimerkiksi puhdasta juomavettä tai käymälöitä ole usein ollenkaan. Terveydenhuolto on heikkoa, ja bakojen elinajanodote onkin alle 30 vuotta, kertoo Elämänlaadun parantumisen Therese laskee kansalaisjärjestöjen ansioksi. Paikallisten ja kansainvälisten järjestöjen avun vuoksi meillä on toivoa elämän muuttumisesta paremmaksi. Naisten ahkeruuden ja merkityksen arjen pyörittämisessä myöntää myös kylän päällikkö, Theresen isoisä Jean-Marie Mebeya. Kylän naiset ovat paljon miehiä aktiivisempia kehittämään kylän oloja. Miehet turvautuvat alkoholiin, naiset tekemiseen. Nainen onkin bakayhteisössä se, joka oikeasti määrää. Jean-Marie viittaa kädellään kylän perinteisiin asumuksiin, puurimoista ja palmunlehdistä tehtyihin majoihin. Naiset rakentavat muun muassa asunnot. Majan rakennus käy heiltä nopeasti. Pienen asumuksen teko kestää noin kolme päivää, ja lopputulos on kestävä ja hyvä, hän kehuu hymyillen kylänsä naisväkeä. Jean-Marien kylässä asuu noin 500 ihmistä. Joukossa on paljon lapsia. Meno on iloista keskipäivän paahteessa. Isommat lapset ovat koulussa, pienemmät juoksuttavat kattilankansia kepin avulla pitkin punaisena pölisevää kylänraittia. Naiset valmistavat ruokaa. Yksi miehistä on hakemassa banaaneja puusta. Elämä näyttää vaatimattomalta mutta sen eläjät kuitenkin onnellisilta. Hymyä ja naurua ei säästellä.
Koulunkäynti on etuoikeus ja lapset käyvät koulua mielellään.
Harva baka käy koulua
Therese ei näe tulevaisuuttaan kovin ruusuisena. Mies pitäisi löytää, mutta sanavalmiiseen tyttöön lähikylien poikatarjonta ei ole tehnyt kovin suurta vaikutusta. Menen jonakin päivänä naimisiin, jos hyvä mies löytyy. Jos ei, menen johonkin töihin, jotta voin auttaa perhettäni taloudellisesti. Theresen tarina ei ole ainoa laatuaan. Vain viisi prosenttia bakalapsista käy koulua. Useimmille lapsille koulunkäynti on mahdotonta, koska heidän on työskenneltävä perheen elannon eteen, hankittava ruokaa ja haettava vettä pitkien matkojen päästä. Arki on raskasta niin lapsille kuin aikuisillekin.
Thomas Ngala, Plan Kamerunin työntekijä. Plan rahoittaa bakalasten koulunkäyntiä. Theresen kylässä on myös Planin avustuksella rakennettu kaivo, joten vedenhaun takia lasten ei tarvitse olla poissa koulusta, joka sekin sijaitsee keskellä kylää. Koulua ylläpidetään ranskalaisten lähetyssaarnaajien varoilla.
Nainen määrää, ja tekee työt
Useimpien bakojen elämä on viime vuosina muuttunut parempaan suuntaan, sanoo Therese tarkoittaen lähinnä naisia. Ne, joiden asiat ovat parantuneet, ovat tehneet aikaisempaa enemmän töitä. Kylässä on työteliäitä naisia, jotka suunnittelevat yhdessä muun muassa kaupan avaamista.
28
SvenskaSidor
hårda villkor för Nicaraguas flickor
Flickor lever i Nicaragua ett liv präglat av männens makt och attityder. Många hamnar in i ett familjeliv redan i tonåren, trots att skolan ännu är på hälft. Kvinnors rätt att besluta om sin egen kropp är underordnad deras roll som mödrar. Solen gassar i centrum av San Juan Del Sur. Den 77-åriga Santoz Lacarjo sitter i skuggan på sin veranda och för in fållen på en mörkblå skolkjol i sin symaskin. Från verandan kan hon följa med livet på bygatan. Hennes varma leende speglar livserfarenhet. Här finns bara jag och symaskinen, säger Lacarjo och blir allvarligare när hon lägger kjolen åt sidan. Jag har varit både mor och far för mina barn. Männen i mitt liv har inte tagit sitt ansvar. Sömmerskan har aldrig varit gift och alla fyra barnen, som nu är vuxna, har en egen far. Lacarjo har 17 barnbarn och 5 barnbarnsbarn. Enligt sömmerskan lockas nicaraguanska män alltför lätt av rom och gatans kvinnor. Sin egen son ville hon fostra att bli annorlunda. Bilden på vardagsrummets vägg av den unga mannen som nyutexaminerad ingenjör syns ända ut till verandan. Jag ville få mina barn att förstå hur viktigt det är att studera och satsa på framtiden. Det är mycket som man förstår bättre om man studerat. Lacarjo fick sitt första barn som 18-åring. Hon tycker ändå att det är bättre att bilda en familj först när "kvinnan börjar ha förnuft i huvudet", och det är "när hon är kring 30". Utvecklingen i Nicaragua går dock i motsatt riktning. Flickorna får barn i allt yngre ålder, numera redan som 1214-åringar, suckar Lacarjo. hennes eget liv. Läkarna vågar i rädsla för fängelsestraff inte genomföra aborter ens om den gravidas liv skulle vara i fara. Lagen drabbar unga flickor hårt eftersom de i Nicaragua ofta blir utnyttjade sexuellt och föremål för männens maktutövning. En del drivs i sin förtvivlan till att försöka göra abort själva, ofta med tragiska följder. Ändå har beslutsfattarna inte känt något tryck att förändra lagstiftningen, eftersom de har tillräckligt makt för förmögenhet för att inte själva få problem med lagen. Vid behov kan man göra abort i utlandet om man har tillräckligt med pengar.
Barn får barn
Nicaragua är Centralamerikas nästfattigaste land. Kvinnornas fattigdom fördjupas ofta av att de får barn innan de hunnit skaffa sig en ordentlig utbildning. 40 procent blir första gången gravida innan de fyllt 14 och över 40 procent gifter sig innan de blivit myndiga, framgår det av statistiken på Girls Discovereds webbsidor. Enligt Plans gender-rådgivare Alex Munive präglas situationen av maktförhållandena mellan könen och betoningen av kvinnans roll som mor i det katolska landet. Abort är av religiösa skäl helt förbjuden i Nicaragua. Numera får en kvinna inte göra abort ens om hon blivit gravid genom en våldtäkt eller om graviditeten hotar
Mannen beslutar om preventionen
Bara knappa 25 procent av Nicaraguas 1519-åriga flickor upplever att de själva i sista hand besluter om sin egen hälsa. Flickorna är ofta redan som barn beroende av män, som besluter för dem. Speciellt beroende är en flicka av mannen om hon blir gravid som ung, konstaterar Alex Munive. Också om en flicka förstår preventionens betydelse är det huvudsakligen mannen som besluter om preventivmedel används eller inte. Äktenskap mellan unga flickor och äldre män ofta familjebekanta är enligt Munive allmänna och också allmänt accepterade.
30
På jobb på Plan
Jag heter Thuy, hela mitt namn är Nguyen Thu Thuy. Jag arbetar på Plan som kontaktperson i programområdet Ha Giang i norra Vietnam. Jag förmedlar budskap mellan fadderbarnen och faddrar. I motsats till andra programenheter i Vietnam är också lördagen arbetsdagen för oss. En vacker lördag i juli startade jag och fyra av mina arbetskamrater, Truong, Vinh, Giap och Tien, mot byarna Nan Man och Nam Dan för att hälsa på fadderbarn där. Byarna ligger i ett bergsområde på ett avstånd på två timmar med motorcykel och ytterligare 20 minuter till fots från vår byrå. Vi startade kl. 6.30. Juli är hos oss i Ha Giang regntid med många vägras. Vi stötte på ett sådant och det tog en halvtimme innan vägen var i körbart skick. Följande jordskred hade inträffat några kilometer före Nan Man. Det såg ut som om asfaltvägen skulle ha uppslukats av jorden. Truong föreslog att vi skulle gå den sista biten över majsfälten, och så gjorde vi. Vi kom till slut fram till byn kl. 9.30. Högstadieläraren Doan vägledde oss till fadderbarnens familjer. Alla fadderbarnen var under 5 år. Vi bekantade oss med familjerna och påminde dem om att de skulle föra barnen till den nya förskolan som byggts i byn med stöd från Plan. Sedan fortsatte vi till Nam Dan, där vi träffade den 3-åriga fadderflickan Lan. Hon blev mycket glad över det fadderbrev vi kom med. Lans familj var också mycket glad över att höra att faddern kommer på besök i november. När vi lämnade byn kl. 16 började det regna. Vi gick tillbaka samma väg över majsfälten för att komma förbi den förstörda vägbiten. Vi kom välbehållna tillbaka kl 18.30. Dagen var lyckad vi var alla nöjda med den. Se bilder från Thuys arbetsdag på www.plan.fi/mediagalleria.
Fadderinfo:
I andras kläder
I denna nya serie prövar medlemmar av Barnstyrelsen u-landsungas vardag. Skribenterna avstår från egna bekvämligheter eller vanor för två veckor. Först berättar Niina Hiltunen om hur det är att vara utan tvättmaskin. Alla i vår värld har inte tvättmaskin. För oss finländare är den ändå en självklarhet. Hur skulle det vara att klara sig utan tvättmaskin? Jag testade i två veckor hur det känns att tvätta för hand. Jag tog fram en stor tvättbalja och tvättmedel. I u-länderna är det ont om vatten, så jag tog bara så mycket som jag behövde och hällde i tvättmedel. Det var obekvämt eftersom jag måste stå böjd för att nå ner till byket på baljans botten. Ryggen började värka efter de första tio minuterna. Att krama och skölja våta och tunga kläder kändes också i händerna. Tvätten tog ungefär en halv timme. Då måste man tänka på att det var mycket lättare för mig än för dem som verkligen gör det varje dag. Jag behövde inte bära vatten långa vägar och värma det, utan fick det direkt från kranen. Också tvättmedlet fick jag färdigt, jag behövde inte göra det själv av fett. Dessutom tvättade jag bara mina egna kläder, inte hela familjens byk.
Nya landsårsrapporter Hur många skolor satte Plan i stånd i ditt fadderbarns hemtrakter under den senaste verksamhetsperioden? Hur många barn vaccinerades? Årsrapporterna för år 2009 har utkommit. I år får du en överblick över Plans arbete i ditt fadderbarns hemland i förnyad form via antingen e-post eller vanlig post. Tidigare kom det ju ett fyrsidigt blad i samband med Plan-tidningen. Du kan bekanta dig med årsrapporterna om olika länder i samband med landpresentationerna på www.plan.fi/toiminta. Om du av någon anledning inte får din egen landrapport före slutet av maj, ta då kontakt med kundtjänsten, tel. (09) 6869 800, info@plan.fi. Uppdatera din e-postadress Uppge för oss din e-postadress eller uppdatera föråldrade uppgifter, så finns du med på postningslistan för faddermaterialen. Då får du t.ex. landsårsrapporterna bekvämt och snabbt i elektronisk form. Samtidigt hjälper du oss att spara postkostnader och det som sparats kan användas för arbetet i programländerna. Registrera dig på våra webbsidor www.plan.fi eller sänd din e-postadress och andra kontaktuppgifter till info@plan.fi. Varma hälsningar från Niger! "De ekonomiska svårigheterna i Niger påverkar ungdomarnas liv på landsbygden. Många av våra vänner tror deras liv blir lättare i någon större stad." Så skriver ungdomar i Niger i sin hälsning till faddrar. Jag ville inte lämna mitt hem, men mitt liv var svårt. Därför flyttade jag till staden för att försörja mig, berättar 15-årige Habidou. De flesta börjar jobba som skoputsare. Efter två månader har man förtjänat så mycket att man kan köpa en radio eller en cykel och sända pengar hem, berättar 12-årige Hamido. Ungdomarna anser ändå att man bör berätta också om problemen med arbetandet. Man har betonat för föräldrarna hur viktigt det är att barnen kan växa upp hemma. Plan har också byggt grundskolor och yrkesskolor där man lär de unga att bli snickare, murare eller sömmerskor. Nu kan vi stanna hos våra vänner och familjer, konstaterar unga nöjt. Mer om ungas och barns tankar kan du läsa (på finska) i avdelningen Ikkuna maailmaamme i landpresentationerna på www.plan.fi/toiminta.
31
Onko sinulla hyvä ystävä?
Kun tuot Planille uuden kummin, saat Efva Attlingin suunnitteleman Friend-korun.
Anna hyvän kiertää. Kerro ystävällesi, että arvostat hänen ystävyyttään pyydä häntä PlanKummiksi. Lähetä ystäväviestisi osoitteessa plan.fi/friend
Maailma voi muuttua ja lapset ovat keskeisessä asemassa tässä muutoksessa.