KESKIVIIKKO TOUKOKUUN 27. PÄIVÄ 2020 N:o22 HINTA 2,00 € www.pyhajarvensanomat.fi 65. VUOSIKERTA Komun Koneurakointi Ky vastaanotti Yrittäjakapulan. Lue yrittäjä Tuomo Komun mietteitä sivulta 6. Kuvassa myös perheyritystä jatkava Tuomon poika Tommi Komu. Jaana Salo Pyhäjärven kaupungin Pyhäjärven kaupungin tiedotusliite tiedotusliite s. 15-22 s. 15-22 K K esä esä K K esä esä Pyhäjärven Sanomien kesälehti ilmestyy tänä vuonna poikkeuksellisesti juhannusviikolla 17.6.2020 Vra l tsa k a y leds ! Pyhäjärven Sanomat / Minna Montonen 040 772 0231 ilmoitukset@pyhajarvensanomat.? Ilmoi tus sivull a 14! Ilmoi tus sivull a 14! 2 2 hintaan hintaan 23 23 €€ /3kk (norm. 26€) /3kk (norm. 26€) 040 772 0231 040 772 0231 www.pyhajarvensanomat.? www.pyhajarvensanomat.? Tarjous voimassa elokuun 2020 loppuun. Tarjous voimassa elokuun 2020 loppuun. Koskee vain uusia kotimaan tilauksia. Koskee vain uusia kotimaan tilauksia. Kesäksi Pyhäjärven Kesäksi Pyhäjärven uutiset kotiin kannettuna! uutiset kotiin kannettuna!
Pyhäjärvi tännään 2 Nimmeensä juhlivat Sattaako vai paistaako? Tänään Ritva Torstaina Alma Perjantaina Oliver Lauantaina Pasi Sunnuntaina Helka, Helluntai. Maanantaina Teemu Tiistaina Venla 2020 N:o 22 Keskiviikko toukokuun 27. päivä Basilius, 30.5 Pasilius jos kastelee viljat, niin tulevat pitkäolkisia. Koivisto. (Hautala 1948: Vanhat merkkipäivät.) – PELASTUSLAITOS ON lakkauttamassa varallaolojärjestelmää yksipuolisesti. Asian on katsottu olevan vain ilmoitusluonteinen asia, kertoo nimettömänä asiasta kertova pitkän linjan pyhäjärvinen sopimuspalokuntalainen. Palokuntalaiselle järjestelyä on hänen kertomansa mukaan perusteltu turvallisuussyillä. Palomiehen mukaan Haapajärven paloasemalla on käynnissä rekrytoinnit ja sinne perustetaan kymmenen uutta vakinaisen palomiehen virkaa. – Meillä on ollut viiden minuutin lähtöaika, eli me on oltu Vanhassa Shellin risteyksessä seitsemässä minuutissa, niin miten se parantaa turvallisuutta, että Haapajärveltä kestää ajaa samaan paikkaan 31 minuuttia, hän puhisee. – Kyllä tässä ovat taustalla vain taloudelliset syyt. JOKILAAKSOJEN pelastuslaitoksen pelastusjohtaja Jarmo Haapanen myöntää, että varallaolojärjestelmän alasajon syynä ovat juuri taloudelliset syyt. Hän tarkentaa, että kyseiset kymmenen virkaa ollaan sijoittamassa Haapajärven ja Reisjärven työssäkäyntialueelle. Ensimmäinen askel tielle oli Haapasen mukaan vuonna 2015 tehty korkeimman oikeuden ennakkopäätös, jonka mukaan varsinaissuomalaisen palomiehen varallaolo tulkittiin jälkikäteen täyteen palkkaan oikeuttavaksi työajaksi. Pelastuslaitosten kannalta vielä keskeisempi, vastaava päätös tehtiin korkeimmassa oikeudessa viime marraskuussa koskien lappeenrantalaisia sivutoimisia palomiehiä. Kyseisten tapauksen vanavedessä on vireille poikinut myös muita vastaavia kanteita. Tällä haavaa meneillä on toistakymmentä vastaavaa kannetta ympäri Suomea, myös Jokilaaksojen pelastuslaitoksen alueella on vireillä vastaavia oikeuskäsittelyitä. – Tämä on ollut meille vahva signaali, että varallaolojärjestelmästä täytyy luopua, pelastusjohtaja Haapanen huokaisee. Kyseisissä oikeustapauksissa katsottiin, että viiden minuutin lähtöaika hälytykseen rajoittaa palokuntalaisten elämää niin vahvasti, että se katsotaan täydeksi työajaksi. Monissa pelastuslaitoksissa onkin varallaolijoiden näennäistä lähtöaikaa venytetty viime vuosina 15 minuuttiin, jolloin korvauksena on saanut 30 prosenttia palomiehen peruspalkasta, vaikka lähtöaika käytännössä olisikin entinen. Palomiehen mukaan niin tehtiin myös täällä neljä vuotta sitten. KOSKA VARALLAOLOJÄRJESTELMÄ poistuu, sopimuspalokuntalaisilla ei ole enää velvoitetta lähteä hälytykseen. – Silloin ei ole enää kuin moraalinen vastuu, ja varmasti porukkaa lähtee hälytyksille pääasiassa kuten ennenkin. Mutta tulee se mieleen, että jos on juhannusaattoilta ja turvesuolla syttyy tulipalo, niin onko sinne lähtijöitä kun ei ole pakko lähteä, palomies pohtii. – Onhan tämä hirveän iso ongelma, mutta mitalin kääntöpuolena on se, ettei kukaan pysty sanomaan, ettei kukaan tulisi meiltä jälkikäteen palkkasaatavia vailla olemaan, Haapanen huokaisee. – Auttamaton fakta on se, että tämä riski ollaan tunnistettu ja asiasta lakimiesten kanssa keskusteltu, eikä ole olemassa keinoa että varallaolojärjestelmää voitaisiin jatkaa riskittömästi. Haapanen sanoo, että palokuntalaisesta riippuen varallaolon bruttoansio vuositasolla saattaa olla tuhansia euroja vuodesta, vakituisella henkilöstöllä jopa neljännes vuosiansioista. – Varallaolokorvaus on ollut haittakorvaus siitä että vapaa-aika on rajoittuneempaa. Ja kun haitta poistuu niin haittakorvauskin poistuu. Kyllähän sillä voi olla yksilöstä riippuen motivaatiota laskeva vaikutus. PELASTUSJOHTAJA HAAPASEN mukaan uudessa mallissa päätoimisten palomiesten työaika keskitettäisiin virka-aikaan, jolloin sivutoimisten palomiesten saatavuus on heikointa heidän ollessa päätyössään. Työajan muutoksista johtuen jatkossa Pyhäjärvellä päätoimista miehistöä olisi paikalla kuutena päivänä viikossa aamukahdeksasta iltakahdeksaan, ja työajoista riippuen paikalla olisi lähtövalmiudessa 1 – 3 henkilöä. – En näe sitä suurena muutoksena, sillä käytännössä nykyisellä varallaolojärjestelmällä väkeä on riittänyt vain lähinnä pienempiin tehtäviin. Keskisuuret ja suuret tehtävät vaativat kahdesta kolmeen pelastusyksikköä ja tukiajoneuvot siihen päälle, eli koko lähimmän palokunnan ja lähimpien naapuripalokuntienkin on täytynyt lähteä liikkeelle. HAAPANENKAAN EI osaa arvailla, miten varallaolojärjestelmästä luopuminen vaikuttaa palomiesten haluun lähteä liikkeelle. Sitä koetetaan tehostaa kuitenkin korotetuilla hälytysrahoilla eli aktivointirahalla, joka koskee niin vapaalla olevaa vakituista henkilöstöä kuin sivutoimisia palomiehiäkin. Suunnitelmissa on nostaa hälytysrahaa nykyisestä joiltakin osin 1,5 –2,5-kertaiseksi. Haapasen mukaan eräiltä osin on jo koekäytössä ollut kolminja nelinkertaistakin hälytysrahaa, nyt siis tätä korotetun hälytysrahan käyttöaluetta laajennettaisiin merkittävästi. – Varallaolojärjestelmän poistuminen tekee ison loven omaankin talouteen, kyllä hälytysrahaa pitäisi siitä edestä nostaa tuntuvasti, että se paikkaisi varallaolon jättämää aukkoa taloudessa. Eikä muutaman euron tuntikorvauksellakaan elä, mutta onhan tuota saanut joskus ostettua lauantaimakkaran sijaan leivän päälle saunapalvikinkkua, palomies tuumaa. – Minusta tämä on laaja ja iso vyyhti, jota on valmisteltu huonosti. Ei tässä kohdella kansalaisia yhdenmukaisesti, eikä ajatella ainakaan turvallisuutta. Ylivieskassa, Raahessa ja Haapajärvellä asiat varmasti toimivat, mutta minua hirvittää meidän syrjäisempien alueiden puolesta hätätilanteen sattuessa, hän jatkaa. HAAPANEN KERTOO, että neuvotteluja asiasta käydään koko ajan ja varallaolojärjestelmä tulee poistumaan porrastetusti. Asiaa käsitellään ensi viikolla johtokunnan kokouksessa ja sitten malli on tarkoitus lähettää lausuntokierrokselle kuntiin. Asia sisällytetään elokuun alkupuolella palvelutasopäätöksiin ja jos malli menee läpi, järjestelmästä aletaan luopua syksyn mittaan. 1.1.2021 alkaen varallaolojärjestelmä olisi korvattu kokonaan uudella mallilla. Yli 40 vuotta käytössä ollut palokuntalaisten varallaolojärjestelmä on tullut tiensä päähän. Ennakkotapaukset varallaolokorvausten perimisestä jälkikäteen palkkasaatavina oikeusteitse laittanevat lopullisen pisteen Jokilaaksojen alueen varallaolojärjestelmälle ensi vuoden alusta. Pelastuslaitos luopuu varallaolojärjestelmästä riskien pelossa – aktivointirahan tehoa voi vain arvailla Arkistokuva / Mirka Kauranen Suunnitelmien mukaan Pyhäjärven paloasemalla olisi jatkossa paikalla vain vakituinen henkilöstö. Kärsämäki Haapajärvi Pyhäjärvi Pihtipudas Kiuruvesi Kärsämäki Haapajärvi Pyhäjärvi Pihtipudas Kiuruvesi Pyhäjärvi Pyhäjärvi Pyhäjärvi Pyhäjärvi www.fmi.fi 3:31 22:57 3:28 23:00 Keskiviikko Torstai +18 +14 +18 +17 +15 +19 +15 +16 +15 +16 +15 +16 Perjantai 3:26 23:03 +14 Lauantai 3:23 23:06 +16 Sunnuntai 3:21 23:08 +19 Maanantai 3:19 23:11 +23
3 2020 N:o 22 Keskiviikko toukokuun 27. päivä Jos helluntaiyönä menee aarnihaudalle, niin sieltä nousee se aarre, jos on oikea aika. Kun aarnihautaa tehdään, siihen pannaan haltijaksi jokin elävä, käärme, sammakas tai mikä hyvänsä. Se tulee sitten puoliyön aikaan. Se saattaa olla vaikka nyljetyn härän näköinen. Silloin pitää vain rohkeasti käydä sen sarviin kiinni, ja kouraan jää suuri kattila rahaa täynnä. Tyrvää. (Hautala 1948: Vanhat merkkipäivät.) Helluntai JOKILAAKSOJEN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄSTÄ valmistui tänä keväänä kaikkiaan 644 opiskelijaa. Julkaisemme pyhäjärviset opiskelijat, jotka ovat antaneet luvan tietojensa julkaisuun. Haapajärvi: Liiketalouden perustutkinto, merkonomi: Niskanen Anna. Liiketoiminnan perustutkinto, merkonomi: Pesonen Niina, Piirainen Tiina. Maatalousalan perustutkinto, eläintenhoitaja: Kangasharju Rauli. Maatalousalan perustutkinto, maaseutuyrittäjä: Ahola Laura. Metsäalan perustutkinto, metsuri-metsäpalvelujen tuottaja: Sirviö Outi, Särkiniemi Jarmo. Tietoja viestintätekniikan perustutkinto, datanomi: Pekkarinen Eetu. Haapavesi: Elintarvikealan perustutkinto, leipuri-kondiittori: Karvonen Risto. Rakennusalan perustutkinto, talonrakentaja: Lehtomäki Janne. Nivala: Autoalan perustutkinto, ajoneuvoasentaja: Tapaninaho Markus, Virvel Miika. Logistiikan perustutkinto, yhdistelmäajoneuvonkuljettaja: Haataja Severi. Rakennusalan perustutkinto, talonrakentaja: Karjalainen Vili, Niemetmaa Niko. Sähköja automaatiotekniikan perustutkinto: Kauranen Antti. Tietoja tietoliikennetekniikan perustutkinto, ict-asentaja: Korpinen Jaani. Oulainen: Sosiaalija terveysalan perustutkinto, lähihoitaja, sairaanhoidon ja huolenpidon osaamisala: Parkkinen Janna. Ylivieska: Sosiaalija terveysalan perustutkinto, lähihoitaja, mielenterveysja päihdetyön osaamisala: Komu Ilkka. Sosiaalija terveysalan perustutkinto, lähihoitaja, sairaanhoidon ja huolenpidon osaamisala: Leskelä Roosa. Sosiaalija terveysalan perustutkinto, lähihoitaja, vanhustyön osaamisala: Laakkonen Janita. Muualta valmistuvista voi ilmoittaa suoraan toimitukseen, julkaisemme tiedot valmistuneista veloituksetta lehdessämme. Onnea ammattiin valmistuneille! Jedusta valmistuneet pyhäjärviset opiskelijat KAKSOISTUTKINTO , ylioppilas Kallaveden lukio ja lähihoitaja Savon ammattiopisto: Noora Haapapuro Valmistunut Kirkkovaltuuston kokous KIRKKOVALTUUSTO piti kokoustaan viime keskiviikkona. Pyhäjärven kirkonkirjojen pitäminen siirretään Kirkkohallituksen ohjeistuksen mukaan aluekeskusrekisteriin ja Pyhäjärven seurakunta liittyy Oulun aluekeskusrekisterin jäseneksi kesäkuun 2021 alusta alkaen. Seurakuntalaisia tullaan jatkossakin palvelemaan Pyhäjärven kirkkoherranvirastossa, vaikka itse rekisteritoiminnot tapahtuvat Oulussa. Kokouksessa hyväksyttiin myös toimintakertomus ja tilinpäätös vuodelta 2019. Tilikauden tulokseksi muodostui 163 089,49 euroa. Vuosikate on 215 010,43 euroa ja poistot yhteensä 51 920,94 euroa. Kertomusvuonna verotuloja tilitettiin 962 216,77 euroa, mikä on 0,25 prosenttia enemmän kuin edellisvuonna. Seurakunnan tuloveroprosentti säilytetään 1,75 prosentissa myös vuonna 2021. Kellotapuli ja pääkirkon ulkopuoli alkavat olla kunnostuksen tarpeessa, joten selvitystyötä varten asetettiin korjaustoimikunta. Kokouksessa käsiteltiin myös tuhkauurnille tarkoitetun alueen perustamista hautausmaalle ja selvitystyötä päätettiin jatkaa. Seurakuntapastorina toiminut Teija Kuivalainen on jättänyt irtisanoutumisilmoituksensa 30.7.2020 alkaen. PYHÄJÄRVEN kaupunginvaltuusto piti kokoustaan maanantaina Keskuskoulun liikuntasalissa, jotta osallistujille pystyttiin takaamaan riittävät turvavälit. Yleisö pystyi seuraamaan kokousta kaupungin Facebook-sivujen kautta, ja kiinnostuneita silmäpareja riittikin koko lähetyksen ajan noin neljäkymmentä henkilöä. Parhaimmillaan katsojia oli yli viisikymmentä henkilöä, eli reilusti kymmenkertainen määrä perinteiseen kokoukseen verrattuna. NELITUNTISEKSI venähtäneessä kokouksessa suurimpana asiana olivat Ppky Selänteen, kaupungin eri hallintoalojen sekä sen tytäryhtiöiden tilinpäätökset ja toimintakertomukset viime vuodelta. 63 prosenttia kaupungin menoista uppoaa Ppky Selänteeseen. Ppky Selänteelle jouduttiin myöntämään viime vuonna lisämäärärahaa 1280 900 euroa. Talouden tasapainotusneuvottelut Selänteen kanssa eivät ole edenneet. Ppky Selänteen johtaja Tuomas Aikkila ja talousja henkilöjohtaja Marianne Ahmaoja avasivat tilinpäätöksen avainlukuja valtuustolle. Erityisesti erikoissairaanhoito on Pyhäjärven osalta rahasyöppö, sillä pyhäjärviset käyttävät Selänteen alueen erikoissairaanhoidon palveluista puolet. Aikkila totesi, että esimerkiksi vuodeosaston talousarvion ylitys johtuu nousseista henkilöstökuluista ja vuodepaikoista, kun saattohoitopotilaita hoidettiin viime vuonna arvioitua enemmän. Ahmaoja huomautti, että esimerkiksi erikoissairaanhoidon kustannukset ovat osaltaan sattumankauppaa, jos joku kunnassa sairastuu kalliita hoitoja vaativaan sairauteen, se heijastuu kustannuksiin niin vuodeosastolla kuin lääkärija hoitajapalveluissakin. VASEMMISTOLIITON valtuutettu Jouni Jussinniemi nosti puheenvuorossaan esille edelleen jatkuvat ongelmat lääkärien saatavuudessa, sekä uutena alueen ongelmana esiin nousevan pulan myös laboratorion bioanalyytikoista. Aikkila totesi, että tilanne laboratoriopalveluissa koko Selänteen alueella on kriittinen, ja palveluiden turvaamiseksi laboratoriopalveluita joudutaan nyt ostamaan Nordlabilta. SDP:N VALTUUTETTU Mirja Hynninen kysyi Aikkilalta, minkä verran sijaisia on ollut saatavissa, vai ollaanko asiassa henkilöstön jouston varassa. Aikkila myönsi, että vaikka sijaisia on saatu jonkun verran, esimerkiksi viime kesänä kotihoito pyöri lähinnä hoitajien joustavuuden varassa. Hän totesi myös, että sijaispankkiin on saatu tämän vuoden talousarvioon nostolupa 20:stä sijaisesta 30:n sijaiseen. KESKUSTAN VALTUUTETTU EevaRiitta Pappila totesi tarkastuslautakunnan puheenvuorossa, että Ppky Selänteeseen menevät kulut ovat kasvaneet 1,2 miljoonaa euroa, joista erikoissairaanhoidon osuus on 1,1 miljoonaa euroa, joten kulujen nousu muilla sektoreilla on säilynyt maltillisena. TOISENA ISONA asiakokonaisuutena käsiteltiin kaupunkikonsernin tilinpäätöstä. Asiaa esitteli kaupunginjohtaja Henrik Kiviniemi, joka totesi, että Pyhäjärven kaupunki ei tehnyt poikkeusta talousongelmien kanssa kamppailevien kuntien rintamaan, päinvastoin. Jo talousarviossa taisteltiin alijäämän kanssa ja sitä oli tulossa jopa 3,8 miljoonaa euroa, mutta loppuvuonna tehdyt korjausliikkeet jättivät alijäämän 3,2 miljoonaan euroon. – Iso kuva on vaikea ja masentava. Vuosikate jäi negatiiviseksi ja uutta velkaa piti ottaa, ei pelkästään investointeihin, vaan myös käyttötalouteen, Kiviniemi totesi. – Talouden tasapainottamiseksi meidän täytyy tehdä hyvin vaikeita päätöksiä, alkaen kaupungin henkilöstöstä, jos aiomme pysyä itsenäisenä kuntana. KIVINIEMI TOTESI, kuten myös Kansanliike Pyhäjärven valtuutettu Raija Leppäharju omassa puheenvuorossaan, että ”hynttyiden lyöminen yhteen” naapurien kanssa ei ole vaihtoehto, koska kahden negatiivisen tuloksen kanssa kamppailevan kunnan yhdistyminen ei toisi kummallekaan sen valoisampia tulevaisuudennäkymiä. Taseen ylijäämä on nyt hiljalleen syöty pois ja jos kaupunki ei itse pysty ratkaisemaan ongelmiaan, vaarana on, että ne tullaan ratkaisemaan valtion taholta. Pyhäjärvi on ajautumassa kriisikunnaksi, sen tunnusmerkit täyttyvät jo kahdella osaalueella. TALOUSJA HALLINTOJOHTAJA Sari Nissilä avasi talouslukuja lähemmin, hän kertoi että kaupungin lainakanta oli vuoden 2019 lopussa reilut 29 miljoonaa euroa, joka tekee asukasta kohti 5700 euroa. Kaupungin omavaraisuusaste on vain 45,1 prosenttia joka on jo aika heikko. Hyvä omavaraisuusaste on 70 prosenttia ja alle 50 prosentin omavaraisuusaste kertoo jo huomattavasta velkaantuneisuudesta. Vuosikate oli 1,7 miljoonaa euroa negatiivinen, jonka vuoksi käyttötalouteen oli otettava lainaa menojen ja kustannuksien hoitamiseksi. Tuloslaskelma muodostui 3,2 miljoonaa euroa alijäämäiseksi. Kumulatiivinen jäljellä oleva ylijäämä on tilinpäätöksen jälkeen 745 000 euroa, konsernin osalta enää noin 20 000 euroa. TILINTARKASTUSKERTOMUKSESSA BDO Audiatorin Risto Hyvönen toteaa, että taloussuunnitelman on oltava tasapainossa tai ylijäämäinen. Vuosien 2020 – 2022 taloussuunnitelma on 10,2 miljoonaa euroa alijäämäinen, joten se ei ole kuntalain mukainen. Kaupunginjohtaja Kiviniemi totesikin katsauksessaan ytimekkäästi, että näin ei voi jatkua. Kaupunginvaltuusto kokousti Pyhäjärven kaupunginvaltuusto piti kokoustaan maanantaina. Kaupungin taloustilanne ei näytä valoisalta. Niittyjä ja pörriäishotelleja KAUPUNGISSA VOI saada toivon mukaan tulevana kesänä uutta silmänruokaa, kun teknisen toimen, kultturitoimen ja Työntalo Namon yhteistyönä puuhaamat maisemaniityt heräävät kasvukauden myötä eloon. Ensimmäisenä kylvövuoroon pääsi terveyskeskuksen senioriliikuntapaikan viereinen alue, johon pystytettiin myös trendikäs pörriäishotelli. (MK) Pyhäjärven Sanomat löydät netistä osoitteesta: www.pyhajarvensanomat.fi Tule seuraamaan aktiivisia somekanaviamme: Facebook-, Instagramja YouTube-palveluissa.
HELATORSTAIN toppatakkikelit vaihtuivat yllättäen perjantaina shortsisääksi ja kesä alkoi säiden puolesta kertarysäyksellä. Seuraava askel kohti kesää otetaan loppuviikosta, kun koululaiset ja opiskelijat aloittavat kesälomansa. Maanantaina koronarajoituksissa otetaan sen sijaan harppaus taaksepäin, kun rajoituksia höllennetään nostamalla kokoontumisrajoitusten väkimäärää kymmenestä henkilöstä viiteenkymmeneen henkilöön saakka. Tämä rajoitus on voimassa heinäkuun loppuun saakka, joten alkavaa kesää määrittänevätkin innovaatiot, joilla esimerkiksi ravintolat voivat raottaa oviaan ja tapahtumia voidaan järjestää. Mittaaminen ja laskeminen tullenevat olemaan avainasemassa. Mitataan montako henkilöä on jo koossa ja millaisin etäisyyksin he sijoittuvat toisiinsa nähden. Esimerkiksi ravintoloiden osalta on esitetty, että sisään saisi ottaa vain puolet normaalista asiakaskapasiteetista ja ravintolat sulkeutuvat kello 23. Onkin mielenkiintoista nähdä, miten ihmiset suhtautuvat rajoituksen löyhentämiseen, jäädäänkö nakottamaan edelleen kotiin kun siellä on nyt jo opittu viihtymään, vai keräytyykö ravintoloiden ulkopuolella kenties janoisia jonottajia? Pyhäjärvellä on paljon kesäasukkaita, ja odotettavissa onkin jälleen väkiluvun kasvaminen tilapäisesti. Perinteisiä keskiviikon iltatoreja ei tänä vuonna järjestetä, kuten ei myöskään Kihupäiviä tai Täydenkuun tansseja, joten väkimäärän lisääntyminen näkynee lähinnä kauppojen kassajonoissa. Periaatteessa kesä-heinäkuussahan alle 50 henkilön tilaisuuksia saisi järjestää, mutta väkimäärän vahtiminen ja pelko viruslingoista pitänee tapahtumat jäissä. Mutta jos kaikki osaisivat käyttäytyä vastuullisesti ja pysyä sairaana kotona, voisi olla mukava järjestää vaikkapa ennakkoilmoittautumisilla ja vuoroperiaatteella väljästi toteutettu iltatori tai kesäpiknik. Mutta siinäpä se onkin, kukapa haluaisi ottaa harteilleen riskin ja vastuun, jos hyvin aikein järjestetty tapahtuma poikisikin tänne koronaepidemian? Tärkein asia kuitenkin on, että korona pysyy aisoissa ja siirtyy pikkuhiljaa historian lehdille. Kesiä tulee aina uusia, ja hiljalleen elämä jatkuu. Joskin koronan myötä entiseen normaaliin elämään on vielä pitkä matka, ja saa nähdä, palataanko siihen täysin enää koskaan. Keskiviikko toukokuun 27. päivä 2020 N:o 22 4 Yhteystietomme löydät lehden takaosasta tai www.pyhajarvensanomat.fi Pyhäjärven uutiset kotiin kannettuna. Yhteiskoulusta 35 uutta ylioppilasta PYHÄJÄRVEN YHTEISKOULUSTA kirjoittaneet ylioppilaat: Hatunen Helinä, Hatunen Paula, Heinonen Raija, Heinonen Tapio, Hälinen Sirpa, Jämsen Sinikka, Järvi Matti, Kivilahti Seppo, Laakso Tuula, Laitinen Tuomo, Lehtomäki Hilkka, Liuska Ritva, Lonkila Eero, Räisänen Ulla-Maija, Sarviranta Helga, Tiikkainen Jouni, Tikkanen Eero, Tikkanen Marja-Liisa, Tikkanen Tuula, Ahola Jouko, Autio Aini, Estola Heikki, Hemilä Juhani, Junttila Helena, Kämäräinen Elsi, Mikkonen Tuovi, Mustikkamäki Urho, Mustonen Arto, Niemi Matti, Oksanen Erkki, Osmoviita Kaarina, Pietikäinen Tapio, Savolainen Aila, Syväniemi Martti, Vänni Jorma. 40 kirjoittajasta 35 sai päähänsä valkolakin tänä keväänä. Ylioppilaista Kaarina Osmoviita kirjoitti kuusi laudaturia, Erkki Oksasen kuudes laudatur jäi vain yhden pisteen päähän. Päättäjäisten alkupuheen piti pastori Jussi Vihantola, joka alkupuheessaan kosketteli niitä tavoitteita, joita nuori ihminen joutuu mielessään punnitsemaan, niistä valitsemaan opintonsa päätettyään. Oppilaiden ohjelman jälkeen rehtori Rauni Soilama teki selkoa koulutyön kulusta kuluneena talvikautena. Päästötodistuksen saivat ensin keskikoulunsa päättäneet 66 oppilasta ja sen jälkeen jaettiin todistukset uusille ylioppilaille. 28.5.1970,4.6.1970 Anneli Styfin arkisto 35 ylioppilasta kirjoitti keväällä 1970 Pyhäjärven yhteiskoulusta, eli he ovat kevään 2020 riemuylioppilaita. 24.5.1995 Kalle välittää rehuja ja koneita KALLE NIVALA aloitti toukokuun alussa rehutehtaan tuotteiden markkinoinnin toiminimellä Kallen Reaalimarkka. Nivalan yritys välittää asiakkaille kotieläinten rehuseoksia, kivennäisaineita ja vitamiineja. Hänen kauttaan voi hankkia myös maaja metsätaloukoneita joko uusina tai käytettyinä. Nivalan vaimon nimissä ollut yritys, K-Maatalous, Pyhäsalmella, kaatui joulukuussa 1993. – Suomen markan devalvointi yksinkertaisesti realisoi meidät. Asiakkaat kuitenkin jäivät alueelle. VIIME HUHTIK. 30. P:NÄ antamallaan päätöksellä on valtioneuvosto määrännyt, että seuraavat tässä läänissä löytyvät tiet ovat lokak. 11. p:nä 1918 teiden tekemisestä ja kunnossapidosta maalla annetun lain voimaan astuttua maanteinä kunnossapidettävät: // Maantie Kalajoen eteläpuolella Kalajoen kirkolta… Nivalan ja Haapajärven kautta Pyhäjärvelle. // Maantie Pyhäjoen kirkolta… Haapaveden ja Kärsämäen kautta Pyhäjärven kirkolle sekä siitä erkaneva tie Pihtiputaan rajalle Vaasan läänissä sekä samoin erkaneva tie Kiuruveden ja Pielaveden rajoille Kuopion läänissä. Kaleva 28.5.1920 Maanteinä kunnossapidettävät tiet
5 2020 N:o 22 Keskiviikko toukokuun 27. päivä Mitä kuuluu? Jos tänä keväänä olisi voitu juhlia ylioppilasjuhlia, riemuylioppilaiden joukkoon olisi saapunut myös Anneli Styf. Sen sijaan hän on viettänyt keväänsä tiukasti ulkonaliikkumiskiellon rajoittamassa Espanjassa. Anneli on kevään riemuylioppilas ANNELIN ÄITI OLI alakoulun opettaja Impi Laakso ja isä kirjakauppias Oskar Laakso. Anneli oli heidän ainoa lapsensa, ja käytti Pyhäjärvellä asuessaan vielä nimeä Tuula. Perhe asui nykyisen Asematien varrella olleen kirjakaupan yhteydessä olleessa asunnossa. – Tärkeitä muistoja tuolta ajalta ovat kalaretket isän kanssa. Hänen työpäivänsä päätyttyä läksimme pyörällä Parkkimanjoelle, ihan vain huvin vuoksi, ilman mitään sen kummempaa asiaa, Anneli muistelee. – Olin niin pieni että istuin isän pyörän tankoon ripustetussa lapsenistuimessa. Muistiin ovat jääneet myös jokakesäiset ja -jouluiset vierailut Rannankylälle. Siellä oli oikeaa maalaismaisemaa ja muuta sellaista mitä en muualla saanut kokea. Siellä minulla oli leikkitovereina talon kaksi tyttöä. Olemme vieläkin yhteyksissä, Anneli kertoo. – Kesäisin Rannankylällä meillä oli tapana olla päivät uimassa ja etsiä vedenalainen iso kivi, se oli todella iso ja pelottavan näköinen siellä veden pinnan alla. Nyt kun kun kävimme vuosien jälkeen kiven etsimässä, se olikin ihmeellisesti kutistunut, Anneli naurahtaa. – Toinen mieleeni tuleva muisto on taas talvinen. Joskus lamppuöljy oli lopussa ja meidät lähetettiin ostamaan sitä lisää Vuohtomäen kaupasta. Lähdimme potkureilla matkaan ja hyvin se matka menikin. Takaisin tullessa oli sitten erinomaisen hyvä kyyti tulla sieltä mäkiä alas. Kun tuli Kalikkamäen kohdalle, tiesi ettei matka perille ollut enää pitkä. ANNELIN LAPSUUDEN ja nuoruuden Pyhäjärvi on perin erinäköinen kuin se on nyt. – Pyhäjärvi oli silloin ”iso” paikkakunta. Parhaimmillaan siellä taisi olla lähes 10000 asukasta. Pyhäsalmessa oli paljon kauppoja, kahviloita ja baareja. Niissä kävimme soittamassa levyjä jukeboxista. Monellakaan ei ollut kotona omaa soitinta niin se oli hyvä vaihtoehto. Muistan että yksi levy maksoi 20 penniä. – Myös syrjäkylillä oli omat kauppansa. Pankkeja oli monta ja koulut olivat toiminnassa joka kylällä. Niihin tilattiin koulutarvikkeita kirjakaupan kautta ja sitten kuorma-autolla ne toimitettiin perille. Joskus sain olla isän mukana viemässä suuria pahvilaatikoita eri puolille pitäjää, Lisa muistelee. ANNELI KIRJOITTI ylioppilaaksi vuonna 1970, hän on siis tämän kevään riemuylioppilas. Lukioajasta on jäänyt mieleen erityisesti kuvaamataidon opettaja Matti Korhosen opastuksella tehty filmi ”Miehemme Pyhäsalmella”. Anneli muistelee heidän olleen ensimmäinen luokka joka teki abivideon, jota perinnettä on jatkettu näihin päiviin saakka. Kyseinen video löytyy nyt myös Pyhäjärven Sanomien YouTube-kanavalta. – Toinen lukioajoilta mieleen jäänyt muisto on, kun eräänä aprillipäivänä teimme pilan latinan ja saksan opettaja Aune Elsiselle. Lukio oli silloin yhteiskoulun yhteydessä nykyisellä Ikosen koululla. Meidän luokka oli uudemmassa osassa vahtimestarin asuntoa vastapäätä alakerrassa, siis kaukana opettajienhuoneesta. Kirjoitimme taululle, että tunti on siirtynyt toiseen luokkaan vastakkaiselle puolelle koulua, ja koko luokka meni piiloon ennen opettajan tuloa.Yksi oppilaista lähetettiin uuteen luokkaan ottamaan opettajaa vastaan. Pila onnistui hyvin, opettaja kääntyi luokan ovelta ja meni uuteen luokkaan. Sitten me tulimme esiin piiloistamme pulpettien ja verhojen takaa ja istuimme ihan hiljaa kun opettaja vihdoin tuli takaisin. Hän sanoi vain ”Tällä tavalla juoksutatte vanhaa opettajaa”, mutta hänen äänensävynsä ei ollut vihainen joten luulen hänen olleen juonessa mukana, Anneli nauraa. LUKION JÄLKEEN Anneli muutti Etelä-Suomeen ja opiskeli Helsingissä kosmetologiksi. Sen jälkeen hänen matkansa jatkui maailmalle ja Anneli päätyi Ruotsiin, jossa hän opiskeli opettajaksi. – Koko opettajaurani olen ollut Göteborgin kaupungin palveluksessa toimien eri asteilla suomen, ruotsin, englannin ja espanjan kielten opettajana. Parina vuonna opetin myös ATK:n alkeita, Anneli kertoo. – Opettajan työ on ollut erittäin haastavaa silloin kun olen ollut siirtolaislapsien opettajana. Toisaalta samalla työ on myös antanut paljon, kun olen saanut nähdä myös tuloksia. Erityisen antoisaa se on ollut, kun täysin erilaisesta kielitaustasta tuleva lapsi, jonka äidinkielessä on erilaiset aakkosetkin, on oppinut puhumaan, lukemaan ja kirjoittamaan hänelle vierasta kieltä. Annelista on toki ollut myös erittäin innostavaa ohjata oppilaita entistä parempiin saavutuksiin ja todella hyvältä on tuntunut myös, kun oppilaalle on voinut antaa esimerkiksi lukion päästötodistukseen parhaan mahdollisen arvosanan. – Pyhäjärven yhteiskoulusta sain hyvät eväät ja opettajan mallit omalle opiskelulleni. Suomen opettajani oli Rauni Soilama ja ruotsin opettajani Pekka Komu. Molempia heitä muistan ilolla ja kiitollisuudella, tulihan minusta näiden aineiden opettaja. ANNELILLA ON kolme aikuista lasta ja kolme lastenlasta. Lastenlapsista kaksi on aikuisia tai aikuisuuden kynnyksellä ja nuorin on kolmevuotias. Kaikki jälkeläiset asuvat Ruotsissa, joten Anneli tapaa heitä harvakseltaan, koska hän itse asuu nykyisin Espanjassa, Torreviejan kaupungissa Alicanten maakunnassa. Harrastuksista Anneli nostaa ensimmäisenä esiin lukemisen. – Olen aina harrastanut lukemista, ehkä sen takia että jo pienestä opin siihen että jos ei ollut mitään tekemistä, niin aina saattoi lukea. Luen enimmäkseen kaunokirjallisuutta, elämäkertoja ja runoja. Espanjassa on hyvät mahdollisuudet ulkoilla, sillä siellä on enimmäkseen hyvä sää, eikä talvellakaan ole lunta tai jäätä. – Teenkin yleensä päivittäisen kävelylenkin. Kun vesi lämpenee meressä, käyn uimassa, Anneli kertoo harrastuksistaan. – korona ei päästä edes lenkille Anneli Styf kirjoitti ylioppilaaksi Pyhäjärven yhteiskoulusta vuonna 1970, silloin hänet tunnettiin vielä nimellä Tuula Laakso. Jatkuu seuraavalla sivulla. Anneli Styfin arkisto Nimi: Lisa Anneli Styf o.s. Laakso Ammatti: Opettaja, eläkkeellä Perhe: Kolme aikuista lasta Harrastukset: Lukeminen, käsityöt, seurakunnan vapaaehtoistyö. Ensimmäiseksi aamulla kun herään... avaan silmäni ja kiitän siitä että sain herätä uuteen päivään. En voisi elää ilman... Jumalaa. Pyhäjärvellä parasta on... ystävät ja vanhat muistot. Pyhäjärven yhteiskoulusta sain hyvät eväät ja opettajan mallit omalle opiskelulleni.
6 2020 N:o 22 Keskiviikko toukokuun 27. päivä V iikon varrelta – Lisäksi olen mukana suomalaisen seurakunnan vapaaehtoistyössä, seurakuntaneuvostossa, seurakunnan matkaryhmässä, jossa suunnittelemme bussimatkoja, käsityöpiirissä ja joskus autan myös seurakunnan kahviossa. ANNELI KUVAILEE ITSEÄÄN optimistiseksi ja iloiseksi luonteeksi. – Ystäväni sanoisivat että olen aina samanlainen kuin aina ennenkin, eli en ole heidän mukaansa vieläkään ”aikuistunut”, mitä sekin nyt tahtoo sanoa, Anneli nauraa. – Olen tämänhetkiseeen elämääni tyytyväinen, paitsi että koronavirus sotkee suunnitelmia ja rajoittaa tosi paljon elämää. Täällä Espanjassa olemme jo maaliskuusta asti olleet täydessä karanteenissa, vain kauppaan ja apteekkiin voi mennä, sekä muihin välttämättömiin paikkoihin. Korona on rajoittanut Espanjassa asuvien elämää todella paljon. Maaliskuussa voimaan tulleiden rajoitusten myötä edes lenkille tai kävelylle meren rantaan ei voinut enää sakon uhalla mennä. Jos toistuvasti tekee jotain kiellettyä, tuloksena voi olla jopa vankilareissu. Ruokaa sai mennä ostamaan, mutta kaupan ulkopuolella oli jonotettava sisällepääsyä, sillä sisälle sai mennä vain tietty määrä asiakkaita. Ulkona kaikkien käsiin ruiskutettiin käsidesiä ja annettiin muovikäsineet. Myös postiin piti jonottaa. Aluksi suurin osa kaupoista sekä kaikki ravintolat ja kahvilat olivat kiinni. Joistakin paikoista saattoi tilata ruoka-annoksia kotiin. Nyt toukokuussa rajoituksia on hieman höllennetty, mutta yli 70-vuotiaiden pitää pysytellä edelleen mahdollisimman tiiviisti kotona. Asioille saa jo mennä, mutta itsensä täytyy suojata maskilla jos vähintään kahden metrin suojaväliä ei voi taata. – Elämämme pyörii erittäin pienessä ympyrässä kotosalla. Ketään ei voi edes kotiinsa kutsua eikä tavata missään ulkona. Tähänkin on tyytyminen, Anneli harmittelee. – Uimaan ei saa mennä, vaikka merivesi on jo +21-asteista. Ravintoloiden terassilla voi istua jo kahvilla, mutta turvaväli on säilytettävä ja niissä saa olla käytössä vain 40 prosenttia asiakaspaikoista. Joitakin liikkeitä on jo avattu, mutta yli 400 neliön liikkeet ovat vieläkin suljettuina. RAJOITUKSET POISTUVAT vähitellen, Anneli kertoo että Alicantessa ollaan vaiheessa yksi, naapurimaakunta Murcia on jo vaiheessa kaksi. Kaikkien päästyä kolmosvaiheeseen, on päästy palaamaan jo ”uuteen normaaliin”. – Aika kuluu lukiessa ja käsitöitä tehden. Ulkoilemassa saa käydä kerran päivässä. Se riittää minulle. ANNELI LÄHTI Pyhäjärveltä pois 70-luvulla ja hän näkee sen muuttuneen paljon niistä ajoista. – Keskustassakaan ei ole juuri mitään jäljellä siitä mitä silloin joskus oli. Se on tosi ikävää ja surullista. Mielessäni on usein ollut että mahtaako kylä kokonaan hävitä historian pimentoihin. Toivottavasti ei niin käy vaan kylä saisi taas elinvoimaa, hän pohtii. – Pyhäjärvi on ja tulee aina kuitenkin olemaan minun lapsuuteni kotipaikka, josta minulla on paljon hyviä muistoja. Yleensä olen käynyt siellä kerran vuodessa ystävien luona kyläilemässä. Samalla olen saanut käydä vanhempieni haudalla. Tämä vuosi jäänee välivuodeksi, hän miettii. Jatkoa edelliseltä sivulta. Suomalaisia asuu Espanjassa paljon myös osa-aikaisesti, kuten kajaanilainen eläkkeellä oleva rovasti Veijo Lauronen vaimoineen. Kuvassa Anneli käymässä Laurosilla viime vuonna. 1. Yrityksen toimiala, liikeidea ja henkilöstön määrä? – Yrityksen toimialana on metsäkoneurakointi. Meillä on minun ja poikani Tommin lisäksi yhdeksän vierasta kuljettajaa. Hakkaamme neljällä koneketjulla Keitele Groupin ja Stora Enson leimikoita, yrittäjä Tuomo Komu kertoo. 2. Missä yrityksesi on hyvä? – Olemme pystyneet täyttämään työnantajien vaatimukset. Ilman hyviä työntekijöitä se ei olisi mahdollista. 3. Yrityksen historia? – Isäni Paavo osti Valmet Terran vuonna 1969. Koulusta päästyäni ajoin sitä armeijaan asti. Armeijan jälkeen vuonna 1982 ostin ensimmäisen oman Lokomo 909 -merkkisen metsäkoneen. Tämä on ollut perheyritys alusta asti ja ajan myötä laajentunut tähän kokoon. 4. Yrityksen tulevaisuus? – Suomi tarvitsee puuta. Sillä olen ollut luottavainen että työtä piisaa kun ammattitaitoa on. 5. Mikä sai sinut ryhtymään yrittäjäksi? – Talon ainoana poikana oli siinä vaiheessa itsestään selvää, että jatkan tilan pitoa. EU:n myötä karjanpito lopetettiin ja koneurakoinnista tuli pääelinkeino. 6. Tähänastisen yrittäjäurasi kohokohta? – Jokainen päivä on kohokohta, kun työt onnistuvat. Erityisesti on jäänyt mieleen sellainen hetki, kun olin vuonna 1994 Vieremällä ostamassa ensimmäistä motoa. Vaimo soitti ja ilmoitti, että nuorin poika on syntynyt. Meillä on kaksi poikaa ja tyttö. 7. Mikä yrittäjyydessä on parasta? – Vaihteleva työ. Ei tiedä aamulla mitä päivä tuo tullessaan. Ei tarvitse olla jouten. 8. Entä haastavinta? – Tietotekniikka kehittyy koko ajan koneissa ja on pysyttävä ajan hengessä mukana. 9. Miten pidät huolta omasta jaksamisestasi? – Syksyisin metsästän, kesäisin veneilen ja siihen vielä ripaus moottoripyörällä ajoa. 10. Moniyrittäjä Tapani Huuskonen haastoi sinut yrittäjäkapulaan ja kysyi joutaako metsäkonealalla pitämään kesäisin lomia ja onko yritykselläsi tiedossa sukupolvenvaihdos tulevaisuudessa? – Kesällä viikonloput yritetään viettää ystävien ja perheen kanssa. Syksyisin on aina viikko järjestetty lomaa vaimon kanssa kauemmaksi, että pääsee irti töistä, Tuomo kertoo. – Jatkaja on jo olemassa. Tommi on ollut vuodesta 2014 yrityksessä mukana ja osakkaana. On hyvä kun hän on tuonut nuorta näkokulmaa yritykseen. 11. Kenelle haluat ojentaa yrittäjäkapulan ja mitä haluat kysyä häneltä? – Haastan autoilija Raimo Pesosen. Häneltä haluaisin kysyä sellaista, että kuinka teiden kunto vaikuttaa puuautokuljettajan työhön, kun näyttää siltä että sitä mukaa kun kalusto suurenee, tiestön kunto heikkenee? Yrittäjäkap ula Yrittäjänä ei tarvitse olla jouten Komun Koneurakointi Ky Komun Koneurakointi Ky:n yrittäjä Tuomo Komu jatkoi yristystä isänsä Paavon jalanjäljissä. Yrityksen tulevaisuus näyttää valoisalle, sillä sen toiminnassa on jo mukana Tuomon poika Tommi. Anneli Styfin arkisto Moniyrittäjä Tapani Huuskonen haastoi yrittäjäkapulaan Komun Koneurakointi Ky:n Tuomo Komun. Tuomo Komu jatkaa koneurakointia isänsä Paavon jalanjäljissä ja Tuomon poika Tommi Komu on jo yrityksen toiminnassa mukana. Olen ollut luottavainen että työtä piisaa kun ammattitaitoa on.
V iikon varrelta 2020 N:o 22 Keskiviikko toukokuun 27. päivä 7 – ROUVA NÄMÄ LÖYSI. Sarjaan kuuluu kuusi kahvikuppia, asettia ja lautasta. Kohteina näissä on Ruotasen koulun lisäksi kirkko, kirkon tapuli, kaupungintalo, Hunninko ja rautatieasema, Ruotasen kylätoimikunnan puheenjohtaja Risto Mäkeläinen kertoo. Ruotasen kylän Facebook-sivuilla olevan tiedustelun perusteella ei ole vielä saatu selville astiaston alkuperää. – Olisi mielenkiintoista tietää mistä astiat ovat peräisin. Olisivatko olleet vaikka kaupungin liikelahjoja, Risto pohtii. RUOTASEN KOULU täyttää syksyllä 70 vuotta ja jonkinlainen juhlakin saatetaan kylällä viritellä rakkaan koulun kunniaksi. Koululla on pitkä historia ja moni ehti sen penkkejä kuluttaa ennen kuin koulutoiminta vuosi sitten päättyi. – Koululla on ollut parhaimmillaan 130 oppilasta ja sen loppuessakin noin 70, Risto muistelee. Ruotasen kylän taajama on syntynyt koulun ympärille. – Koulu on rakennettu syksyllä 1950. Kaivoksesta ei ollut vielä silloin tietoa. Malmilöytö tehtiin vasta vuonna 1958. Koulun laajennusosa on tehty kaivoksen tulon jälkeen. RUOTASEN KOULU ja muutama muukin kaivoskylän rakennuksista on määritelty maakunnallisesti arvokkaiksi kohteiksi. Ruotasen kyläyhdistys on hakenut koulun vanhaa osaa suojeltavaksi rakennusperintölain nojalla. Kyläyhdistys haluaisi myös kehittää koululle toimintaa ja neuvottelee kaupungin kanssa koulun vanhemman puolen vuokraamisesta. – Meille on tarjottu yhtä huonetta uudesta osasta, mutta ei se meille riitä. Yli 10 toimijaa on kiinnostunut tilojen käytöstä. Viime syksynä täällä oli täyttä ihan koko ajan, Mäkeläinen kertoo. Koululla on järjestetty muun muassa kansalaisopiston kursseja, 4H:n kokkikerhoja ja yrittäjätkin ovat kiinnostuneet tilojen käyttämisestä. – Tämä koulu on niin keskeisellä paikalla. Yläympyrän tuvankin kanssa on mietitty, että senioreille voisi järjestää täällä tarinatuokioita. Kaivoksen vanhaa konttoria, Jyrkilää, olemme voineet käyttää kokoontumisiin, mutta tilat siellä ovat rajalliset, emmekä voi laskea toimintaa kaivoksen tilojen varaan. KYLÄLLÄ TOIVOTAAN enemmän vuoropuhelua kaupungin ja kylätoimikunnan kesken. – Se mitä toimintaa koululle tulee, on koko kaupungin asia meidän mielestämme. Tämä kylä voitaisiin nähdä voimavarana. Haluaisimme olla aktiivisesti mukana kehittämässä ja suunnittelemassa koulun tulevaa käyttöä. Ei haittaisi, jos järjestettäisiin tiedotustilaisuus ja kerrottaisiin vaikka käynnissä olevasta uudemman osan remontista ja siitä mitä toimintaa tiloihin on tulossa, Risto pohtii. Ruotasen koulu kahvikupin koristeena Nettikirppiksellä tuli vastaan erikoinen kahvikuppisarja, jonka alkuperästä tai valmistajasta ei ole tietoa myyjällä eikä ostajallakaan. Sopivasti Ruotasen koulun 70-vuotisjuhlavuonna, yhtä kupeista koristaa piirros Ruotasen koulusta. Risto Mäkeläinen toivoo vihjeitä erikoisten Pyhäjärvi-kahvikuppien alkuperästä. Risto Mäkeläinen Astiasarjaan kuuluu kuusi kahvikuppia, asettia ja lautasta, joissa jokaisessa on erilainen Pyhäjärvi-aiheinen teema. hintaan hintaan 23 23 €/3kk (norm. 26€) €/3kk (norm. 26€) 040 772 0231 www.pyhajarvensanomat.? 040 772 0231 www.pyhajarvensanomat.? Tarjous voimassa elokuun 2020 loppuun. Tarjous voimassa elokuun 2020 loppuun. Koskee vain uusia kotimaan tilauksia. Koskee vain uusia kotimaan tilauksia. Kesäksi Pyhäjärven uutiset kotiin kannettuna! Kesäksi Pyhäjärven uutiset kotiin kannettuna! Olisi mielenkiintoista tietää mistä astiat ovat peräisin
8 2020 N:o 22 Keskiviikko toukokuun 27. päivä V iikon varrelta TÄHÄN ASTI koronaepidemian aikana myös museot ovat olleet suljettuina. Nyt Suomen hallituksen linjauksen mukaisesti museot saavat avata ovensa hallitusti 1.6. alkaen ja jokainen museo voi päättää itsenäisesti resurssiensa mukaan tulevat toimensa. Ohjeistus koskee lähinnä valtion ja kunnan ylläpitämiä museoita, mutta myös yhdistysten museoita suositellaan noudattamaan yleisesti annettuja ohjeita. Oulun maakuntamuseo, joka ohjeistaa kotiseutumuseoita, antaa ohjeita omasta korona-ajan toiminnasta nettisivustollaan. Yleisenä ohjeena on, että kaikin tavoin pyritään turvaamaan niin työntekijöiden kuin asiakkaidenkin terveys. Kävijöiden toivotaan noudattavan valtiovallan turvallisuusohjeita. Sairaana ei saa tulla museoon ja jokaisen on hyvä muistaa käsihygienia. Lisäksi kävijöitä muistutetaan kahden metrin turvavälien pitämisestä ja siitä, ettei ryhmiä saa muodostua. Henkilökunnalle Oulun maakuntamuseossa annetaan kasvomaskit sekä hansikkaat ja asiakaspalveluun asennetaan pärskesuojat. VIRANOMAISOHJEIDEN noudattaminen Pyhäjärvi-Seuran omistamassa Makasiini-museossa on osoittautunut hankalaksi, joten museon suunnitellut avajaiset perutaan ja museo pidetään toistaiseksi suljettuna. Jatkossa tilannetta seurataan ja harkitaan avaamismahdollisuuksia. Maakuntamuseoon verrattuna Makasiini-museo on pieni, ahdas ja sokkeloinen, joten kahden metrin turvavälin pitäminen on mahdotonta. Lisäksi vierailijat ryhmittyvät helposti esimerkiksi ovien kohdalle. Käsihygieniasta huolehtiminen onnistuu, mutta pintojen syvällinen puhdistaminen ei niinkään. Museorakennus on hyvin huokoinen kaikilta osin, toisin kuin esimerkiksi maalattu seinä. Oppaille pärskesuojan asentaminen eteiseen pienentäisi tilaa entisestään ja kasvomaskien pitäminenkin pidempään tuntuu hankalalta. SEURAAVAKSI PYYDÄNKIN teitä mukaani tutustumaan näin etänä muutamaan museoesineeseen. Voimme perehtyä yhteen työhön, mikä on tullut vastaan hyvin monelle jo monen sukupolven ajan, ainakin jossain määrin, nimittäin silittämiseen. Rypyt ovat olleet riesanamme kankaan kudonnan keksimisestä lähtien ja olemme määrätietoisesti pyrkineet pääsemään niistä myös eroon. En aio vaivata ketään muinaisilla jutuilla, vaan keskityn isovanhempiemme aikaan, siis miten toimittiin, kun sähköä ei vielä ollut joka laitteelle. Kuullessamme suhahtavan sanan silittäminen mieleemme välähtää kuva omasta höyryä ilmoille tupsauttelevasta silitysraudasta. Unohtakaa se! Kuten sanoin, emme ajattele nyt sähköä. Itse asiassa ainoat materiaalit, jotka tulette kohtaamaan tämän etämuseokokemuksen aikana ovat puu, valurauta ja luonnonkivet. KUVITELKAA SIIS uudelleen rauhallinen hetki, olette juuri asettaneet puisen silityslaudan eteenne tai seisotte puisen pöydän edessä. Valkoinen, perinteisellä tavalla pesty ja tuulessa kuivanut paita odottaa silittämistä. Kipaisette noutamassa puulämmitteisen valurautahellan liedeltä tulikuuman muutaman kilon painoisen ”kahvakuulan”. Ei, tarkoitan tietenkin hienon uuden valurautaisen silitysraudan, jolla tämäkin paita siliää. Ja kun lopetatte, siirrätte silitysraudan takaisin hellan päälle, ettei synny tulipaloa. Meidän nuorempien on välillä vaikea kuvitella isovanhempiemme sukupolven kokemuksia, sillä meidän kaapissamme lymyää 1950-luvulla maailmalta Suomeen rantautuneen säädettävällä lämpötilalla varustetun sähkösilitysraudan jälkeläinen, jonka voi huoletta jättää kuumanakin pystyasennossa pöydälle. OLETTEKO MUUTEN katsoneet vanhoja Suomi-Filmin elokuvia, niissä vilahtaa toisinaan silityskuvauksia. Ennen käyttöä raudan kuumuutta arvioitiin kostutetulla sormella, vähän samaan tapaan, kuin ravintolakokki tunnustelee paistinpannua. Elokuvarepliikkien väliin saatetaan huudahtaa, ”Varo sinähän poltat paidan!” Museon kokoelmissa olevat silitysraudat edustavat hyvin juuri edellä mainitsemaani. Kaikissa museon silitysraudoissa puiset kahvat ovat vielä jäljellä. Näyttelyssä on esillä kahta mallia. Upporautaisissa silitysraudoissa ei harmillisesti ole tietoa lahjoittajasta, valmistajan tai tekijän merkinnät puuttuvat myös. Silitysraudat saattavat olla peräisin muualta kuin Pyhäjärveltä, mutta pieni mahdollisuus on, että paikkakunnalla toiminut valuri Heikki Laurikkala (1847–1937) on valanut museonkokoelmissa olevien silitysrautojen kaltaisia malleja. Kokoelmissamme olevien valuri Laurikkalan esineiden joukosta löytyy nimittäin puinen silitysraudan valumalli. Museossa on esillä myös silitysrautoja, jotka ovat malliltaan onttoja ja joiden sisälle työnnettiin erillinen TOIVON, ETTÄ Pyhäjärvelle rakennettaisiin airsoft-areena, jotta harrastajat ja aloittelijat pääsevät harjoittelemaan. Airsoftissa ammutaan toisia sellaisilla kuula-aseilla, joita on paljon erilaisia. Pelissä voittaa osumalla toisiin. Kaikki harrastajat pääsisivät vihdoin kunnolliselle ja rajatulle alueelle softaamaan, eikä tarvisisi harrastaa lähimetsässä tai muualla olevilla areenoilla. Toivon airsoft-areenaa, koska itse harrastan lajia ja harrastusmahdollisuudet ovat aika pienet siihen nähden, mitä voisi olla. Tiedän, että siinä on vaaroja, kuten loukkaantumiset, mutta areenalle voisi antaa tietyt turvakriteerit, ettei sinne pääsisi kuin tietynlaisilla aseilla ja turvavarusteilla. Tällä vältyttäisiin ylimääräisiltä loukkaantumisilta. Hyödyt tässä olisivat, että kunto nousee eikä olisi niin paljoa pelikoneen äärellä ja osaisi jo jotain hommia, kun menee armeijaan, kuten osaisi ampua jollain lailla. Ja pääsisi sitten ulkoilmaan myös olemaan. Olen nähnyt ulkomailta videoita areenoista, ne ovat olleet aika kookkaita, koska siellä on paljon harrastajia. Kaupunki voisi tehdä tietylle alueelle airsoft-areenan, esimerkiksi lisätä metsään joitakin suojia ja kuoppia ja sopia alueen, millä saa pelata. Harrastajista ei löydy määrällistä tietoa mutta uusi areena varmasti saisi innokkaita harrastajia muiltakin paikkakunnilta. Esimerkiksi Keravalla on yksi airsoft -areena ja ulkomailla on myös useita. Jos areena saadaan, niin kaikki harrastajat pääsisi aloittamaan pelejä ja myös muutkin aloittavat pääsisi harrastamaan hyvissä tiloissa ja olosuhteissa. Nico Purola 8 F ROSKAAMISTA ilmenee joka puolella maailmaa. Suomessa ehkäpä yleisin roskaamismuoto on tien viereisiin ojiin ja metsiin pastillirasian tai pullon heittäminen. Jotkut myös kylmänviileästi nakkaavat roskasäkin ihan julkiselle tielle. Isojen teiden varrelta löytyy Ppaikkoja, joista varmasti löytyy roskapönttö, joten matkailijat: hyödyntäkää, niitä älkääkä pilatko luontoa tai tappako eläimiä. Jos eläin sattuu syömään muovijätettä, sen kohtaloksi koituu tukehtuminen tai suolitukoksen aiheuttama kuolema. Alumiinia sisältävä tölkki ei ole myöskään hyväksi eläimille. Jos tölkki juuttuu joutsenen nokkaan, se ei siihen kuitenkaan mitä luultavimmin kuole, mutta kierrätykseen kuuluva esine haittaa linnun ravinnonsaantia. Roskien hidas maatuminen on yksi ongelma lisää. Harvemmin sitä tupakantumpin maatumisaikaa miettii, kun sen on jo ehtinyt heittää ojaan. Käytetyn savukkeen maatumisaika luonnossa on mitä harmillisemmin 5-15 vuotta. Vuosittain luontoon ja vesistöihin heitetään peräti 4,5 biljoonaa tonnia pelkästään jo näitä tumppeja. Mielestäni roskaaminen on täysin ihmisten puhdasta laiskuutta. Ei sen pitäisi paljon vaatia, että laittaisi tien päällä roskat roskapussiin ja siitä sitten kierrätykseen tai roskapönttöön. Mitä sinä olet tehnyt luontomme pelastumisen eteen? Tuulia Estola, 8F Museon kesä alkaa etänä Kotiseutumuseon ovet pysyvät tänä kesänä suljettuina. Mika Mannonen Pyhäjärvi-seuran museotyöryhmästä esittelee lukijoillemme kuitenkin muutaman mielenkiintoisen esineen museon kokoelmasta näin lehtemme välitykselllä. Silitysraudat olivat upporautaa tai niissä oli erillinen lämmitettävä rautasydän. mitä mieltä olen mitä mieltä olen mitä mieltä olen mitä mieltä olen mitä olen mieltä minä olen mieltä mitä mieltä olen mitä mieltä olen minä mitä mieltä olen mitä mieltä olen mitä mieltä olen mitä olen mieltä olen mitä mieltä mitä mieltä olen mitä olen mieltä mitä olen mieltä olen mieltä mitä mieltä olen mieltä mitä Nuorten mielipiteit ä Salmen koulun kahdeksasluokkalaiset ovat laatineet yhteiskunnallisia mielipidekirjoituksia osana äidinkielen ja yhteiskuntaopin vaikuttamisprojektia. Pyhäjärven Sanomat palkitsee yhden julkaistuista mielipidekirjoituksista stipendillä kevätjuhlassa. Tässä lehdessä julkaisemme viimeiset mielipidekirjoitukset. Airsoft-areena Pyhäjärvelle Tämä on laiskuutta Kuvat: Mika Mannonen
V iikon varrelta 2020 N:o 22 Keskiviikko toukoikuun 27. päivä 9 JOKAISELLA MEISTÄ on, tai on ollut lähipiirissä vanhuksia, jotka ovat aina iloisesti ottamassa lähimmäisensä vastaan ja auttamassa heitä, mutta autetaanko heitä itseään tarpeeksi, kun se aika koittaa? Nykyään on noussut otsikoihin tapauksia, joissa vanhustenhoito on ollut puutteellista. Vanhustenhoidon taso on puhuttanut jo pidemmän aikaa. Vanhuksia on myös ollut liikaa hoitajia kohden, joten kaikkia töitä ei ole välttämättä pystytty tekemään niin hyvin kuin hoitajat olisivat halunneet. Myös alalle hakeneiden opiskelijoiden määrä on tipahtanut jyrkästi, syynä on varmaan se, että työ on vuorotyötä ja palkkataso matala. Asiaan tarvitaan pikaista muutosta ja hoitajia lisää, jotta hoitajat voivat tehdä työnsä hyvin. Ja mitä enemmän negatiivista mainetta hoitoalalle tulee, sitä vähemmän sinne hakee opiskelijoita, vähemmän opiskelijoita tarkoittaa vähemmän hoitajia, jolloin voidaan miettiä kuka tulevaisuudessa hoitaa ketä? Jos vain kiinnostusta löytyy yhtään, kannattaa hakea hoitoalalle opiskelemaan, sillä me Suomessa tarvitaan enemmän hoitajia. Mutta pelkästään hoitajien määrällä ei ole merkitystä, vaan myöskin sillä, että hoitajat voivat tehdä työnsä hyvin, ja hoitavat vanhuksia heille kuuluvalla tavalla. Venla Kivelä 8F PYHÄJÄRVELLÄ MONET nuoret käyttävät päihteitä päivittäin. Varsinkin 14-15-vuotiaat ja sitä vanhemmat käyttävät tupakkaa ja nuuskaa. Se on huolestuttavaa, koska ne ovat vaarallisia terveydelle ja niihin jää myös helposti koukkuun. Monet nuoret aloittavat päihteiden käytön ryhmäpaineen takia tai kaverien yllyttämänä. Monet aloittavat myös sen takia, että haluavat esittää muille olevansa jotain muuta, mitä he eivät oikeasti ole. Jos olet kaveriporukan ainoa, joka ei käytä päihteitä, se voi tuntua nololta, mutta älä aloita sen takia päihteiden käyttöä. Nuorten eniten käyttämä päihde on alkoholi. Nuorten alkoholin käyttö on todella huolestuttavaa, sillä alkoholi tuhoaa maksan vähitellen, eikä se parane ikinä. Alkoholiin koukkuun jäämistä eli riippuvuutta kutsutaan alkoholismiksi. Nuorista voi tulla herkästi alkoholisteja aikuisena, jos he aloittavat alkoholin juomisen jo nuorena. Minun mielestäni nuorten vanhempien ja kaikkien, jotka ovat nuoren kanssa tekemisissä, tulisi puuttua heidän päihteiden käyttöönsä. Heidän pitäisi kannustaa ja tukea nuorta lopettamisessa. Jere Kulju 8 F lämmitettävä rautasydän. Yksi silitysraudoista on valmistettu Högforsin rautaruukissa (Högfors Bruk), joka aloitti toimintansa 1820. PUSEROT, HAMEET, paidat, housut jne. silitettiin silitysraudalla, mutta lakanat ja liinavaatteet mankeloitiin joko kaulauslaudalla tai järeämmällä mankelilla. Kaulauslauta on noin puolen metrin mittainen hieman kaareva kahvallinen lauta, jolla rullataan tai pyöritetään edestakaisin puukapulaa. Liinavaate käärittiin kapulan ympärille ja sitä kaulattiin tasaisella alustalla edestakaisin. Kaulauslautoja alettiin käyttää jo 1600-luvulla ja ne olivat vielä suosittua 1950-luvulla ennen sähkömankeleiden maailman valloitusta. Museon kokoelmissa kaulauslautoja on seitsemän kappaletta. Vuosimerkinnät löytyvät kolmesta, jotka ovat vuosilta: 1842, 1844 ja 1874. Nimikirjaimet ja vuosiluvut kertovat aina jotain ensimmäisistä omistajista. Kaulauslaudat olivat aikoinaan hyvin suosittuja morsiusja kihlalahjoja. Miltä tuntuisi saada kihlajaislahjana vaikkapa kaulauslauta? ISOMMISSA TALOISSA, joissa liinavaatteita oli paljon mankeloitavaksi, käytettiin yleensä myös järeämpää mankelia. Talonpoikaismankelit tehtiin itse, niiden runko koostuu puisista osista ja tarvittava paino saatiin luonnonkivistä. Suomessa mankelit yleistyivät 1800-luvun lopulla, joten ne ovat verrattain uusia tulokkaita. Talonpoikaismankelit olivat suurien talouksien esineistöä. Makasiini-museon suurmankeli on Kuusenmäeltä Heittolasta, joka oli aikoinaan pinta-alaltaan Oulun läänin suurin talonpoikaistalo. Mankeloitavaa suurtalossa varmasti riitti, sillä muun muassa vuonna 1915 omaa väkeä oli peräti 35 henkeä. Heittolan mankelin teki nikkari 1800-luvun loppupuolella ja sillä on mankeloitu pellavalakanoita ja -liinoja. Mankelin käyttämiseen tarvittiin ainakin kaksi ihmistä. Puisen pöydän ja kivillä täytetyn laatikon välissä on kankaita varten puiset telat, joiden ympärille liinavaatteet pyöritettiin. Työntämällä kivillä täytettyä kansiosaa edestakaisin, telat pyörivät ja liinavaatteet mankeloituivat. Mikäli sitten kävi niin, että kansi putosi telojen päältä, apuun oli kutsuttava monta miestä nostamaan painavaa kantta. Entisaikaan moni työ oli ruumiillisesti raskasta ja takasi tekijälleen hyvän yleiskunnon. Ei tarvittu kahvakuulaa, eikä kuntosalin vempaimia. Pyhäjärvi-Seuran Museotyöryhmä Mika Mannonen Lakanat voitiin mankeloida kaulauslaudalla ja kapulalla. Heittolan suurmankelilla saatiin mankeloitua isommankin talouden pellavalakanat ja -liinat. Vanhustenhoidon taso on romahtanut Nuorten päihteiden käytön pitäisi loppua Heittolan mankelin teki nikkari 1800-luvun loppupuolella Pyhäjärven Sanomat on pyhäjärvinen yritys.
H engenravintoa Kiitä lehti-ilmoituksella sinua elämän iloissa ja suruissa muistaneita. HAUTAAN SIUNATTU: Anna-Liisa Lehtomäki 75 v., Aune Marjatta Kämäräinen 88 v., Seppo Antero Matilainen 86 v. ja Aarne Taavetti Kauranen 66 v. Keskiviikko 27.5. klo 18.00 iltahartaus seurakunnan Facebook Liven kautta. Sunnuntai 31.5. (Helluntaipäivä) klo 10.00 sanajumalanpalvelus pääkirkossa Facebook Liven kautta. Sunnuntai 7.6. (Pyhän Kolminaisuuden päivä) klo 10.00 messu pääkirkossa. PALI-KYYTI HAUTAUSMAALLE KESKIVIIKKOISIN, lähtö seurakuntakeskuksen pihasta kello 8.30 ja paluu hautausmaalta kello 11.00. Palveluliikenne on kaikille avointa ja sen hinta on 3,30€ / suunta. Tilaus matkasta tehdään edellisenä iltana klo 20.00 mennessä numeroon 040 544 6338 / Tenhusen Liikenne. (Kyyti tarjolla aluksi kesäkuun ajan, mutta mikäli palvelun käyttäjiä on tarpeeksi niin palvelu jatkunee.) Kirkkoherranvirasto, diakoniatoimisto ja taloustoimisto; yhteydenotot toistaiseksi vain puhelimen ja sähköisten kanavien kautta. Kirkkoherranviraston puhelinnumero on 0400 395 220, ma-to klo 9-12. Diakoniatoimisto p. 040 511 8674. Pyhäjärven seurakunnan toiminta kesäkaudella 2020 Poikkeusolojen asteittaisen purkamisen myötä jumalanpalvelukset avataan jälleen yleisölle 1.6.2020 alkaen. Jumalanpalvelusten lähettämistä nettiin jatketaan kuitenkin edelleen. Jumalanpalvelukset pidetään kesäaikana pääkirkossa. Kirkossa pidetään huolta turvaväleistä ja hyvästä hygieniasta ja siellä noudatetaan toistaiseksi 50 henkilön kokoontumisrajoitetta. Kirkkoon tullaan kokoontumisrajoituksen aikana Pyhäsalmen puoleisesta ovesta. Kirkolliset toimitukset hoidetaan noudattaen 50 henkilön kokoontumisrajoitusta. Haudalla tapahtuvaa siunaamista suositaan. Seurakunnan työntekijät osallistuvat muistotilaisuuksiin tai muihin toimitusten jälkitilanteisiin harkintansa mukaan. Asiointi kirkkoherranvirastossa maanantaista torstaihin klo 9.00-12.00 puhelimen ja sähköpostin kautta. Seurakunnan muut työntekijät ovat edelleen tavoitettavissa puhelimitse, sähköpostilla ja sosiaalisessa mediassa. Mikäli sinulla on tarvetta henkilökohtaiseen tapaamiseen, on syytä ottaa yhteyttä ja sopia mahdollisesta tapaamisesta. Diakoniatoimisto on kesäkuussa avoinna vain torstaisin, ajanvaraus kirkkoherranviraston kautta. Diakoniatoimisto on suljettuna 1.7.9.8.2020 välisen ajan. Lähimmäisen kammari ja kirpputori Löytösoppi pysyvät kesällä suljettuina. 10 2020 N:o 22 Keskiviikko toukokuun 27. päivä PYHÄJÄRVEN SEURAKUNTA Oikotie 6, 86800 Pyhäsalmi Puh. 0400-395 220 Kirkkoherranvirasto ma-to klo 9-12 www.pyhajarvenseurakunta.fi HELLUNTAISEURAKUNTA Äitimme, mummomme ja isomummomme Anna-Liisa LEHTOMÄKI os. Tuoriniemi s. 27.8.1944 k. 30.4.2020 Äiti rakkain on pois nukkunut, mummo kultainen taivaaseen muuttanut. Saatamme sinut uneen rauhaisaan, isän viereen nukkumaan. Sydän kiitosta tulvillaan. Lämmöllä muistaen Tarja ja Verneri perheineen Anne ja Timo perheineen Sari ja Markus perheineen Juha ja Mirva perheineen muut sukulaiset Siunaus toimitettu läheisten läsnäollessa. Kiitos osanotosta. Palotie 1, Pyhäsalmi p. 040 6565080 Uutta meillä: Hautauspalvelut yhteistyössä Venlan kanssa, hautajaiskukat toimittaa Puutarhan Kukka. Palvelemme ma-pe 9-17, la 9-13 Asematie 2, Pyhäsalmi www.ronkonkukkatarha.fi 08-780 777 KE 27.5 Vanhimmisto klo 18 PUHELINHARTAUS 020 6582 698 (ppm) Hilkka Leppisaari KATSO KOTISIVUT pyhajarvenhelluntaiseurakunta.fi vaihtuvia todistuksia, FACEBOOK Live-lähetys sunnuntaisin klo 12 Pyhäjärven helluntaisrk srk:n puh nro 0403534515, rukousaiheet voit ilmoittaa tähän. Rakkaamme Aarne Taavetti KAURANEN s. 8.10.1953 Pyhäjärvi k. 6.5.2020 OYS Soi enkelten laulu hiljainen on päättynyt matka maallinen. On aika jäähyväisten. Lämmöllä muistaen ja kaivaten Helena Tapani perheineen Arja perheineen sisarten lapset perheineen sukulaiset ja ystävät Siunaus toimitettu lähimpien läsnä ollessa. Lämmin kiitos osanotosta. Kiitos kaikille Aarnen hoitoon osallistuneille. Olemme saattaneet Äidin 23.5. Pyhäjärven kirkkomaahan Isän viereen. Kiitos kaikille, jotka olitte äidin matkasauvana monin tavoin. Rakkaamme Aune Marjatta KÄMÄRÄINEN o.s. Reinikainen s. 21.8.1931 Kiuruvedellä k. 1.5.2020 Pyhäjärvellä Kädet paljon työtä tehneet minua lasna kantaneet, kädet väsyneet, kädet rakkaat, puolestani rukoilleet. Ne peitteellä hiljaisina, on suonin sinisin, ne viimeisen, viimeisen kerran ovat käyneet ristihin. Ikävissämme, kaikesta kiitollisina Pirjo ja Matti Mika, Enni ja Tilda Markku Omaiset, sukulaiset ja ystävät ON TAAS AIKA VUODESTA , jolloin on paljon erilaisia pienempiä tai suurempia juhlia. Lakkiaisia, valmistujaisia, rippijuhlia...Tämä koronakevät vaikuttaa siihen, miten voidaan juhlia, mutta näitä juhlan syitä se ei kuitenkaan poista. MEIDÄN PERHEESSÄ esikoinen kirjoitti ylioppilaaksi tänä keväänä, yksi lapsista päättää peruskoulunsa, nuorimmainen siirtyy alakoulusta yläkouluun ja aiemmin keväällä mies sai ammattitutkintonsa päätökseen. Kevään ja kesän aikana on myös perhepiirissämme täytetty ja täytetään pyöreitä vuosia. On siis paljon aihetta juhlaan. NÄISTÄ ERILAISISTA ELÄMÄN ETAPEISTA ja juhlista nousee kysymys: Mitä antaa lahjaksi? Mitä antaa lahjaksi nuorelle, joka on hakenut lukion jälkeen jatko-opintoihin ulkomaille? Hän ei voi viedä Suomesta mukanaan astioita tai kodinkoneita, joten sellaiset lahjat voi jättää pois ajatuksista, mitä omilleen muuttaville nuorille saatetaan antaa. Rahaa tietysti toivotaan ja nykypäivänä useissa tilanteissa annetaankin. Mutta voinko antaa jotain pysyvämpää ja merkityksellisempää? VIIME VIIKOLLA , helatorstaina, muisteltiin Jeesuksen taivaaseen nousemista. Silloin lahjanantajan ja lahjansaajan roolit menikin toisin päin. Lahjan antoikin Jeesus, joka oli lähdössä. Jeesus antoi lahjaksi siunauksen. Ennen lähtöään hän siis siunasi läheisensä. Tuo siunaus kantoi mukanaan lupauksen siitä, että Jeesuksen seuraajat eli hänen läheisensä eivät olisi yksin senkään jälkeen kun hän on noussut taivaaseen. JUHLAN JA ERON hetkellä mekin voimme siunata toisiamme. Siunatessa pyydämme Jumalan varjelusta ja johdatusta elämään. Siunaus onkin paras mahdollinen lahja ja matkavarustus elämään. Siunaus sopii lahjaksi ja on tarpeellista kaikenikäisille. Ja mikä parasta näin korona-aikana, siunausta voi antaa ja saada myös etänä! Siunausta alkavaan kesään! Maija Huttunen nuorisotyönohjaaja Siunausta matkaan
K ulttuuri 2020 N:o 22 Keskiviikko toukokuun 27. päivä 11 POHJOIS-POHJANMAAN kulttuurirahasto myönsi Jokilaaksojen musiikkiopistossa opettajana työskentelevälle musiikin maisteri Janne Jääskelälle apurahan hoivamusiikkityön kehittämiseen. 10 000 euron Taidetta hoitolaitoksiin -apuraha myönnettiin työskentelyapurahana. Jääskelä toteuttaa työt Nivalan ja Pyhäjärven alueen hoitolaitoksissa. – Työ oli tarkoitus toteuttaa syksyllä. Nyt kun on koronatilanne päällä, niin en tiedä koska pääsen aloittamaan, Jääskelä harmittelee. JANNE ARVELEE, että hankkeen suunniteltua aikataulua joudutaan muuttamaan. – On tarkoitus neuvotella muutoksia työsuunnitelmaan, jolla olen apurahaa hakenut. Maakuntarahastossa ollaan onneksi joustavia, Janne huokaisee. Janne on jo aiemminkin tehnyt musiikkityötä hoitolaitoksissa, mutta apurahan turvin olisi tarkoitus kehittää työtä edelleen siihen suuntaan, että siitä olisi enemmän hyötyä etenkin kaikkein heikoimmassa asemassa oleville. – Apurahassa on ollut sellainen ajatus, että pääsisin pikkuisen syvemmälle siihen työhön ja saisin kevennettyä hoitolaitosten osuutta ja voisin olla oikeasti avuksi siellä. Auttaisin henkilökuntaa siinä, kuinka he voivat itse hyödyntää musiikkia hoitotyössä ja tekisin kaikkea sellaista, mitä vapaaehtoiset eivät tee. JANNE PITÄÄ TÄRKEÄNÄ vapaaehtoisten hoitolaitoksissa tekemää musiikkityötä. – Vapaaehtoisten rooli on erittäin tärkeä, eikä saa käydä niin että hoivamusiikkityön myötä vapaaehtoisten järjestämät esiintymiset harvenisivat. Musiikkitilaisuuksien järjestämistä olisi minulla vain sen verran, mitä musisoimiseen aikaa jää. Pystyisin keskittymään erittäin huonokuntoisten aktivointiin. Saisimme tarjottua musiikkikokemuksia heillekin, jotka eivät muuten pääse musiikista osallisiksi, Janne kuvailee. JOKILAAKSOJEN musiikkiopiston kevätkonsertit järjestetään tänä vuonna nettikonsertteina. Konsertteja näytetään yhteensä kolme ja ne esitetään tällä viikolla tiistai, keskiviikko ja torstaiiltoina osoitteessa www.paikallistv.fi. – Konsertit ovat katsottavissa kahden viikon ajan ja ne koostuvat oppilaiden taltioimista videoista musiikkiopiston eri paikkakunnilta. Jokaisessa konsertissa on mukana myös pyhäjärvisiä oppilaita, joten mukavaa katsottavaa ja kuunneltavaa riittää nyt monelle illalle, musiikkiopiston Pyhäjärven osaston johtaja PiaSusanna Rautakoski kertoo. ETÄKONSERTISTA johtuen kevään stipendit on toimitettu suoraan saajille. PyhäjärviSäätiön stipendit saivat Aaron Linna ja Aurora Finnilä. – Nämä paljon esiintyneet ja opinnoissa edistyneet oppilaat olivat marraskuussa edustamassa Pyhäjärveä Helsingissä järjestetyillä Laulun valo -liedfestivaaleilla ja esiintyvät Oodissa Lasten Lied! -konsertissa, jossa oli mukana lauluoppilaita ympäri Suomen, Rautakoski kuvailee. Musiikkiopisto jakoi myös kannustusstipendit nuorille, aktiivisille ja paljon myös duoina esiintyneille oppilaille eli Sohvi Huuskoselle, Joanna Kekäläiselle, Silja Finnilälle ja Liisa Finnilälle. TÄNÄ KEVÄÄNÄ ei järjestetty valintakokeita uusille oppilaille koronatilanteesta johtuen. – 10. elokuuta järjestetään haastattelutilaisuudet, joihin ilmoittaudutaan maanantaihin 3. elokuuta mennessä. Haastattelussa opettajat esittelevät musiikkia harrastuksena ja hakijat voivat kertoa, mikä musiikissa kiinnostaa. Lisäksi voimme jutella aiemmasta musiikkitoiminnasta sekä hakija voi halutessaan esittää valitsemallaan instrumentilla pienen musiikkinäytteen, PiaSusanna opastaa. Rautakoski vinkkaa, että soittimiin pääsee tutustumaan myös virtuaalisesti Jokilaaksojen musiikkiopiston verkkosivuilla olevien soitinesittelyjen kautta. Verkkosivuilta löytyy myös lisätietoa musiikkiopiston toiminnasta ja ilmoittautumisista. Jääskelä sai apurahan hoivamusiikkityöhön Musiikkiopiston oppilaat musisoivat nettikonserteissa Janne Jääskelä pitää tärkeänä vapaaehtoisten hoitolaitoksissa tekemää musiikkityötä. HYVÄT YLIOPPILAAT ja opettajat, arvoisa juhlaväki! Suomen kesän alku olisi varsin poikkeuksellinen ilman tätä teidän ikiomaa juhlapäiväänne, uudet ylioppilaat. On ilo todeta, että opiskelevien joukko seuraa toinen toistaan vuosi vuoden jälkeen. Nykyisin pidämmekin itsestäänselvyytenä, että yhä enenevässä määrässä nuoret hakeutuvat eri tehtäviin koulutuksen kautta ja tulevat siten edelleen kehittyvän yhteiskuntamme täysipainoisiksi jäseniksi. Koulutusja opiskelumahdollisuuksien kehittäminen tätä silmällä pitäen onkin tärkeä tehtävä päättäjillemme. Tulevaisuuden haasteet ovat mittavia. Meidän velvollisuutemme on pitää huoli siitä, että meillä on riittävästi osaavia ihmisiä kyetäksemme vastaamaan eteen tuleviin kansallisiin ja kansainvälisiin tiedon ja osaamisen vaatimuksiin. Tänä päivänä maailmassamme asuu noin 4,5 miljardia ihmistä. Asiantuntijoiden mukaan vuonna 2000 – mihin on aikaa vain 14 vuotta – on ihmisiä maapallollamme jo kuusi miljardia. Edelleen ennustettuna vuosien 2100 – 2200 seutuvilla ihmismäärä on 8 – 12 miljardia. Näin valtava väestön kasvu edellyttää pitkäjänteistä ja voimallista kehitystyötä kaikilla tasoilla ja kaikilla aloilla. Uskoakseni elämme sellaisen ajanjakson kynnyksellä, että meidän on varauduttava rakentamaan valmiudet tieteiden, teknologian, tuotannollisten toimintojen ja yhteistyömuotojen kansainväliseen uusjakoon. Energiantuottojärjestelmien kehittäminen riskittömiksi, biotekniikan hallittu hyväksikäyttö, tietoliikenteen ja automaattisen tietojenkäsittelytekniikan edelleen kehittäminen sekä automaation soveltaminen elämän eri alueilla, elinympäristön luonnonmukaisuus ja puhtaan ravinnon tuottaminen eivät ole vähäpätöisiä asioita tulevaisuutta ajateltaessa. Tulevaisuuteen pitkälle kantavat ratkaisut, päätöksentekoprosessit ja maailmamme ehkä vilkkain kehitysjakso ajoittuvat juuri teidän ikäluokkienne aktiivielämän ajalle. Tämä merkitsee sitä, että silloin jokainen teistä, tehtävänsä hyvin osaava henkilö, on arvokasta pääomaa kansakunnallemme. Toisaalta se merkitsee myöskin sitä, että opiskelunne tulee jatkumaan pitkiä aikoja eteenpäin valitsemillanne linjoilla. Tämä päivä on teille opiskelun peruskiven muurauspäivä. Samalla kuitenkin jo jatko-opiskelun mahdollisuuksien arviointi askarruttaa mieltänne. Nämä arvioinnit eivät saa kuitenkaan riistää teiltä nyt tuntemaanne iloa. Tämän päivän ilon te olette ansainneet. Me, teidän vanhempanne, ja varmuudella myöskin opettajanne tuntevat myötäiloitsemisen onnea. Tätä päivää on edeltänyt vuosien uuttera opiskeluja opetustyö. Te, hyvät opettajat, olette kantaneet tämän vastuullisen työtaakan kiitettävällä tavalla. Teidän pitkäjänteisyytenne, kannustava osallistumisenne ka tarvittaessa myötäelämisen taitonne ovat antaneet nuorillemme itseluottamusta voittaa eteen tulevat vaikeudet. Me, ylioppilaiden vanhemmat, arvostamme suuresti sitä rakennustyötä, mitä te olette lastemme tulevaisuuden rakennusmestareina tehneet. Arvokas tehtäväni onkin välittää meidän vanhempien kiitokset teille, kaikille opettajille. Teille ylioppilaat, lausun meidän kaikkien läsnä olevien puolesta mitä parhaimmat onnen ja menestyksen toivotukset. Luottakaa itseenne ja rakentakaa tulevaisuuden isänmaastamme juuri sellainen kuin teidän sukupolvenne oikeaksi näkee. Matti Pentilä Vanhemman puhe ylioppilasjuhlissa 31.5.1986 Auttaisin henkilökuntaa siinä, kuinka he voivat itse hyödyntää musiikkia hoitotyössä Tänä keväänä ei ylioppilasjuhlia järjestetä, mutta välitämme lukijoillemme mielenkiintoisena ajankuvana Katriina Leppäsen lähettämän vanhemman puheen, jonka hänen isänsä Matti Pentilä piti ylioppilasjuhlissa vuonna 1986. Arkistokuva/ Jaana Salo Lukijamme lähetti meille lehtileikkeen Helsingin Sanomista, joka Ari Setälän kirjoittamasta muistokirjoituksesta Raija Kangassalosta, josta julkaisemme lyhennelmän. DOSENTTI Raija Kangassalo kuoli pitkäaikaisen sairauden uuvuttamana Tukholman Suomikodissa 24. maaliskuuta 2020. Hän oli 66-vuotias, syntynyt Nivalassa 14. marraskuuta 1953. Nivalasta Hautamäet muuttivat Pyhäjärvelle Raijan ollessa muutaman vuoden ikäinen. Kangassalo opiskeli Oulun yliopistossa ja valmistui suomen kielen maisteriksi vuonna 1980. Valmistumisensa jälkeen hän muutti miehensä luokse Sundsvalliin, jossa alkoi työskennellä suomen kielen opettajana. Opettajan töiden lomassa Kangassalo jatkoi opintojaan ja väitteli tohtoriksi Uumajan yliopistossa vuonna 1995. Väitöskirja käsitteli ruotsinsuomalaisten lasten kielellistä kehitystä. Kangassalo toimi sen jälkeen yliopistolehtorina samassa yliopistossa kahdeksan vuotta. Vuonna 2003 Kangassalo siirtyi vasta perustettuun Suomen kielen ja kulttuurin keskukseen, joka oli osa Mälarinlaakson korkeakoulua Eskilstunassa. Tänä aikana hän toimi myös opettajana ja tutkijana Tukholman yliopistossa. Yliopistoaikanaan Kangassalo julkaisi kymmeniä tieteellisiä artikkeleita ja oli järjestämässä kielitieteilijöiden kansainvälisiä tapaamisia ja verkostoitumista. Erityisesti häntä kiinnostivat ruotsinsuomalaisten lasten kielenoppimiseen liittyvät kysymykset, jonka tuloksena syntyi muun muassa Heippaoppikirjasarja. Vuonna 2010 Kangassalo valittiin Kielen ja kansanperinteen tutkimuslaitoksen Kielineuvostoon vastuualueenaan Ruotsin vähemmistökielten huoltoon liittyvät kysymykset. Hänen tehtävänsä oli luoda ja johtaa toimia Ruotsin virallisten vähemmistökielten säilymiseksi ja elvyttämiseksi. Tämä työ kuitenkin keskeytyi Raijan sairastuttua vakavaan aivosairauteen. Vuodesta 2014 lähtien häntä hoidettiin ensin sairaalassa, josta hän siirtyi kotihoitoon. Kotona Raijaa hoidettiin mahdollisimman pitkään, mutta sairauden edetessä hän vietti viimeiset vuotensa hoivakodissa. Raija Kangassalon lähipiiriin kuuluivat äiti Ilma Hautamäki, puoliso Kai Kangassalo ja tytär Hanna Kangassalo perheineen sekä kolme veljeä. Ari Setälä Kirjoittaja on Raija Kangassalon ystävä. In memoriam Raija Kangassalo, o.s. Hautamäki
12 2020 N:o 22 Keskiviikko toukokuun 27. päivä K ökköset L ukijoilta WhatsApp-viestinä tai tekstiviestinä meille numeroon 040 772 0231. Toimituksella on oikeus lyhentää viestiä tai jättää se julkaisematta. Muistetaan hyvät tavat viestin kirjoittamisessakin. tekstiviestipalsta NAPAKASTI sanottu! Kirjoita kehut, kiitokset, keljuilut jne. L ukijan kuva E sa pakinoi Kirkkotarhan muoviongelma MUOVI LUONNOSSA ON SAASTE. Se on melko uutta tietoa. Mikromuovi on alle millin kokoisina pikku hiukkasina esiintyvää muovia, jota sanotaan olevan vesistöt ja meret täynnä. Kaloilta on löydetty verisuonistakin mikromuovia. Saavatko kaloja syövät ihmisetkin pysyvästi elimistöönsä mikromuovia, on ratkaisematta. Osa muoviperäisiä kemikaaleja luokitellaan jo syöpää aiheuttaviksi. Näihin asti on luultu, että kaikki muovi on kemiallisesti yhtä vaaratonta kuin lasi. Ihmiset ostavat paljon halpoja kynttilöitä ja kuskaavat niitä haudoille sekä unohtavat sinne. Tuuli vie kynttilän muovikuoren mennessään erityisesti keväthankiaisen aikaan. Näitä kuoria olen löytänyt Karhusaaresta, Verkkorannasta, ja erityisesti hautausmaan ympäristön metsistä ja lehtipuuviidakoista. Näitä muoveja on kulkeutunut yksityisten maille melko kauaskin lähtöpaikastaan. Varislinnut kantavat metsään, kauaskin hautakynttilöiden kuoria, joiden pohjalla on vielä talia. Varis tietää, että tali antaa energiaa, joka on tehokasta meidän kylmässä ilmastossamme. Ratkaisu ongelman pahenemiseen löytyy vain siitä, että kansa muuttaa käytöstapojaan. Hyvä ratkaisu on sama kuin sankarihaudoilla: kunnollinen lyhty kynttilälle. Muualle haudattujen muistamiseen on kaikilla hautausmailla paikka. Meidän kirkon lähellä oleva paikka on hyvin altis tuulelle. Hyvä ratkaisu ja parannus asiaintilaan on istuttaa tuijista tuulen kurissa pitävä aidanne muistamisen paikan ympärille. Olen nähnyt semmoisen viehättävän paikan köyhässä seurakunnassa idässä. Kova tuuli kaataa painavahkon lasisen kynttilän suojuksenkin, joka kaatuessaan helposti särkyy. Silti vankka lasinen rasvakynttilän suojus on parempi kuin muovinen luonnon kannalta. Kestopuuaita, monipolvekkeinen ja tiheä, alaosastaan jopa verkolla varustettu, estäisi tuulen kuljetustyötä. Se on kallis. Linnuille, jotka syövät rasvaa, emme mitään voi, sillä ammunta on kielletty. Voitaisiinko järjestää suuria siivoustalkoita muovin pois keräämiseksi kirkkotarhan ulkopuolelta? Tämä työ ei kuulu kalmiston siivoajille. Pärjäsin itse kolmekymmentä vuotta korjaamalla ja uudelleen maalaamalla semmoisen hautalyhdyn kanssa, joka maksoi vain parikymmentä markkaa eli muutamia euroja. Nyt sen palvelus on päättynyt, koska kannen niskat ovat nurin. Minun pitää hankkia uusi lyhty. Siihen pitää mahtua rasvakynttilä, joka palaa 4 – 5 vuorokautta. Kolmekin päivää riittää juuri ja juuri. Matkaa omaisten hautapaikalle on yli 100 kilometriä. On hyvä, että monet pitävät samaa kauppakassia kauan. Se on osa muovin vastaista taistelua. Nostan hattua opettaja Matti Hyvöselle, jonka olen nähnyt käyttävän selkäreppua. Niin tehtiin ennen, ja se on hyvä konsti tänäkin päivänä. Kädet jäävät vapaiksi, ja se on ylen tärkeää eloisassa keskustelussa, samalla kun se on kannan otto luonnon puolesta. Esa Ovaskainen Vanha tohtori pohtii pakinoissaan maailman menoa. LUPIINI ON LEVINNYT laajalle Pyhäjärvelläkin. Joidenkin mielestä lupiini on kaunis eikä sen voittokulkua saisi hillitä. Lupiinin kauneus kuitenkin rupsahtaa nopeasti, ja kasvusto muuttuu ruman ruskeanharmaaksi. Vieraslajina tullut voimakaskasvuinen lupiini tukahduttaa muunlaista kauneutta, kuten kedon ja niityn hentoja kukkasia. Nyt, kun lupiinit alkavat nousta, ne on helppo hävittää, nyppiä pois pienet taimet. Koko kasviyksilön voi kaivaa poiskin, vaikka sitä ei suositella siksi, että tonkiminen virkistää lupiinin siemenpankin maassa. Pienenkin lupiiniryppään alta löytyy paksu ja pitkä porkkanamainen juuri. Seuraava ajankohta lupiinin hillitsemiselle on keskikesän kukinta-aika. Silloin sitä kannattaa poimia maljakkoon runsain määrin. Siemenet kypsyvät maljakossakin, joten kuihtuvat kukat tulee hävittää esimerkiksi palavan jätteen mukana. Jos lupiinikasvusto niitetään, niittojätettä ei pidä jättää maahan. Lupiini on leviämässä tienpientareilta ja joutomailta metsiin. Metsänomistajille lupiini voi tuottaa harmia ja tappioita, sillä se saattaa tukahduttaa puun taimia. Glyfosaatilla hävittäminen ei ole hyvä tapa, koska myrkky haittaa myös tärkeitä pölyttäjähyönteisiä. Kysäisin kauppaketjusta, joka ei myy ihmisille haitallisia alkoholia ja tupakkaa, että miksi luonnolle haitallista glyfosaattia (Rkirjaimella alkava vihreään pulloon pakattu myrkky) on hyllyt täynnä. Ketju vastasi, että tänä vuonna vielä myydään glyfosaattia, mutta ensi vuonna tuote vaihtuu ja tilalle tulee pelargonihappoon pohjautuva rikkaruohomyrkky. Sen ei pitäisi olla pölyttäjille haitallista. Vanhat glyfosaatit voi viedä maksutta vaarallisen jätteen keruupaikalle Lammasmäkeen hyötyjäteasemalle maanantaisin kello 14 18. Kirsi Haapea Nyt voi nyppiä lupiineja Nyt, kun lupiinit alkavat nousta, ne on helppo hävittää Lupiinit kannattaa hävittää esimerkiksi palavan jätteen mukana. Toni Vihavainen Seitsemän kuukautta vanha Felix Ruotaselta toivottaa mukavaa kevään aikaa. Kiitos kuvasta Felixille ja perheelle, nyt on varmaan Felixkin ehtinyt päästä nauttimaan kesäisemmistä säistä! L ukijan kuva Leif Saransalmi Lukijamme Leif Saransalmi on havainnut uuden joutsenpariskunnan aloittelevan pesäpuuhiaan Jokikylän Mutkassa sillan luona. Hän haluaakin muistuttaa muita alueella liikkujia varovaisuuteen, jotta joutsenten pesäpuuhat eivät häiriintyisi. Joutsenia kannattaa tarkkailla halutessaan kauempaa tienvierestä tai vaikkapa autosta.
2020 N:o 22 Keskiviikko toukokuun 27. päivä 13 U rheilu PASI KOUVALAINEN solmi vuoden sopimuksen Iisalmen Peli-Karhujen eli IPK:n kanssa. – Iisalmi ja IPK ovat tuttuja ennestään. Kiva mennä pelaamaan sinne. Varmaan kaikki pelaajat ovat jo jossain vaiheessa jääkiekkouraa tutuksi tulleita. Minun mielestäni aika hyvä joukkue on kasassa tällä hetkellä. Ei ole ainakaan esteitä sille että pärjätään, jääkiekkoilija Pasi Kouvalainen arvelee. Kouvalaisen kasvattajaseurana mainitaan usein juuri IPK, jonne mies nyt siirtyy. Pasi asui kuitenkin lapsuuden Ruotasella ja Pyhäsalmessa. – Oikeasti kasvattajaseurani on Pohti, jossa olin juniorina. Ysiluokalla pelasin IPK:ssa. Kasvattajaseuraksi merkitään se missä on pelannut 15–16 -vuotiaana, Pasi selventää. ENSIMMÄISET luistinvedot on otettu Ruotasen jäällä, kuten vuotta vanhempi Miska Humalojakin. – Hyvä ystäväni on edelleen Humalojan Miska joka pelaa nyt KalPassa ja asuu lähellä minua. Lapsuudesta asti ollaan oltu kavereita. Meillä on ollut aika erilaiset polut, niin kuin jokaisella. Yhteyttä pidetään vaikka aina ei ole ehditty nähdä. Kuopioon muutettuaan Pasi siirtyi pelaamaan KalPan junioreihin. – Peruskoulun jälkeen muutin Kuopioon ja siitä lähtien on täällä ollut koti. Aja B-juniorit pelasin KalPassa ja sitten pääsin edustuksen rinkiin, Pasi kuvailee. KOUVALAINEN ON ehtinyt pelata uransa aikana mestaruussarjaa Kuopion Kalevan Pallossa, Kajaanin Hokissa, Keuruun KeuPa Hockey Teamissa ja kaksi viimeisintä kautta kului Heinolan Peliitoissa. Viimeisimmän kauden Kouvalainen toimi Peliitoissa kapteenina. Heinolan vuosinaan Pasi pääsi mukaan myös muutamiin Lahti Pelicansin SMliiga-otteluihin. – Kuopiossa pelasin ensimmäiset SM-liigapelit ja Lahti Pelicansin kautta pääsin taas näyttämään taitojani. SM-liigassa peli on vähän kovempaa. Vauhdissa ei ole niinkään eroa, mutta pelaaminen on järjestelmällisempää, ei kouhoteta niin paljon kuin Mestiksessä, Kouvalainen kuvailee. KULUNUT KAUSI jäi vajaaksi koronan ja poikkeustilan vuoksi. – Heinolan Peliitat olisivat pelanneet vielä karsintoja. Kukaan ei osannut odottaa, että kausi loppuu kesken. Jos valoisia puolia hakee, niin nyt on aikaa treenata hyvin kesäkaudella. Toivottavasti seuraava kausi alkaa elokuussa hyvässä kunnossa. Iisalmeen siirtyminen helpottaa arkea, kun työmatka lyhenee. – Työasunto on ollut nyt viimeisimmät kaksi vuotta Heinolassa Lahdessa. Olen ollut viikot siellä missä olen pelannut ja viikonloput Kuopiossa. Pidemmillä vapailla olen ehtinyt käydä katsomassa vanhempiakin Pyhäjärvellä. Nyt pystyn kulkemaan Iisalmessa kotoa käsin. Täältä kulkee muutama muukin pelikaveri, Kouvalainen iloitsee. JÄÄKIEKKOILIJAN URA siinsi mielessä jo lapsena. – Olen tykännyt jääkiekosta jo pikkupojasta asti ja haaveilin jääkiekkoilijan urasta liiankin kirkkaasti jossain vaiheessa. Olin niin varma, että minusta tulee jääkiekkoilija, että koulut jäivät kesken. Nyt käyn aikuislukiota netin kautta. Olisi tarkoitus saada päättötodistus parin kuukauden päästä. Jos ei menekään jääkiekko niin putkeen, niin täytyy olla varasuunnitelma, Pasi tuumaa. Jääkiekkoilijan uran luominen ei tapahdu sormia napsauttamalla. – Tarvii aika paljon motivaatiota ja harjoitustunteja. Kun Mestistä pelaa, ei siinä rikastumaan pääse mutta saa sentään ruuan pöytään. SM-liigatasolla pääsisi jo tiemaanaan. JÄÄKIEKKOILIJAN päivät täyttyvät treeneistä ja työhön kuuluu myös paljon reissaamista. – Suunnilleen 50 peliä pelataan runkosarjassa, karsinnat ja pudotuspelit. Bussissa saa kyllä istua pitkillä pelimatkoilla. Ehtii jutella pelikavereiden kanssa, nukkua ja katsella leffoja. Tulevaisuus riippuu siitä, kuinka pelit sujuvat. Uralla etenemisessä tarvitsee taidon lisäksi vähän onneakin. – Mennään kausi kerrallaan. Täytyy koettaa onnistua ja saada näyttöpaikkoja SM-liiga tähtäimessä, Kouvalainen tuumaa. Pasi Kouvalainen nähtiin Pyhäjärvellä Pohdin pelipaidassa, kun hän pelasi pyhäjärvisten juniorien vahvistuksena Special Hockey Day:n ottelussa marraskuussa 2018. Jääkiekkoura siinsi mielessä jo lapsena Kouvalainen IPK:n pelipaitaan Pyhäjärveltä kotoisin oleva Pasi Kouvalainen palaa IPK:n eli Iisalmen Peli-Karhujen riveihin kahden vuoden tauon jälkeen. Viimeksi hän pelasi IPK:ssa kaudella 2017-2018. Arkistokuva ST. LAKE GOLF CLUBILLA avattiin viime viikolla uusi minigolfrata. Minigolfia pelataan puttimailan tapaisilla mailoilla, tavoitteena päästä rata läpi mahdollisimman pienellä lyöntimäärällä. – Radan tekemiseen on käytetty yrittäjiltä saatua junioritukea ja kaupungin avustusta. Noin puolet on seura sijoittanut omia varojaan ja rata on rakennettu talkoilla. Radan alla on kivituhkapohja ja tekonurmi. Kuopion jalkapallohallista saatiin ostettua käytettyä jalkapallokentän nurmimattoa pohjaksi, toiminnanjohtaja Tapani Röytiö iloitsee. Laji sopii lapsille ja aikuisillekin. Klubilla on sovittu, että alle 16-vuotiaalla on oltava vanhempi mukana. Minigolfin pelaamisessa otetaan huomioon myös koronariski. Pelaamaan pääsee enintään kymmenen henkilöä kerrallaan ja pelivälineet desinfioidaan pelaajien välillä. – Mailoja ja palloja voi vuokrata pientä korvausta vastaan sisältä. Korvaus on edullinen ja sillä saadaan lähinnä käyttökuluja katettua. Klubilla tehdään paljon talkoita, jotta maksut saadaan pidettyä edullisina, Röytiö sanoo. Minigolfrata oli perjantaina ensimmäistä kertaa käytössä. Jatkossa pelaamaan pääsee silloin, kun klubi on avoinna. Radalla voi kisata pistekilpailuna, eli kuinka monella lyönnillä saa radan käytyä läpi. Säännöt ovat hieman perus-golfia yksinkertaisemmat. – Kaveriporukalla voi toki pelailla vapaammillakin säännöillä, klubin tiedotuksen ja juniorien parissa toimiva Toni Vihavainen rohkaisee. Ohjaustakin on minigolfin pelaamiseen saatavilla. – Kesäkuun alusta alkaen Toni opastaa minigolfin pelaamisessa sunnuntaisin muutaman tunnin ajan, Tapani vinkkaa. Tälle kesälle ei ole suunnitteilla lastenja nuorten leiritoimintaa koronan vuoksi. Kesällä on kuitenkin tarjolla kolme golf-kurssia, joihin voivat osallistua niin lapset kuin aikuisetkin. Ensimmäinen kurssi järjestetään kesäkuun alussa. Kouluttajaksi on tulossa Joonas Pirhonen Pro Iisalmesta. Kursseille voi ilmoittautua suoraan klubille tai toiminnanjohtajalle. St. Lake Golf Clubissa on 270 jäsentä. Golf-kerho vastaa toiminnan pyörittämisestä ja kenttäyhtiö St. Lake Golf Oy kentän hoidosta. – Kenttäyhtiön puheenjohtajana toiminut Juhani Torppa jäi ansaitulle eläkkeelle. Uudeksi puheenjohtajaksi valittiin Eero Niskanen. Kerhon puheenjohtajana toimii Leo Pihlajaharju, Röytiö kertoo. Viime perjantaina minigolfrataa testattiin lasten ja perheiden toimesta. Minigolfradalle pääsee puttailemaan Toni Vihavainen
14 2020 N:o 22 Keskiviikko toukokuun 27. päivä Toimistonhoitaja/toimitusjohtaja Teija Pesonen 040 772 0234 teija.pesonen@pyhajarvensanomat.fi laskutus@pyhajarvensanomat.fi Päätoimittaja Mirka Kauranen 040 1697 350 mirka.kauranen@pyhajarvensanomat.fi toimitus@pyhajarvensanomat.fi Ilmoitukset Tilausasioita Jätäthän ilmoituksesi lehteä edeltävänä perjantaina klo 13.00. Vastuu virheistä: Ilmoitusten julkaisemisessa noudatetaan voimassa olevia Sanomalehtien Liiton ilmoitusten julkaisusääntöjä. Lehti ei vastaa ilmoitusten poisjäännin aiheuttamasta vahingosta. Lehden suurin vastuu ilmoituksen julkaisemisessa sattuneesta virheestä on ilmoituksen hinta. Lehti ei vastaa virheestä, joka johtuu lehdelle toimitetusta puutteellisesta tai virheellisestä aineistosta, epäselvästä käsikirjoituksesta tai puhelinvälityksessä sattuneesta väärinkäsityksestä. Varhaisjakelupäivystys: Ark. klo 8–16, p. 017-822 024 Savon Jakelu Oy llmestymispäivä: keskiviikko Ilmoitusten jättö: perjantaina klo 13.00 mennessä Sivunvalmistus: Pyhäjärven Sanomat Painopaikka: Keski-Pohjanmaan Kirjapaino Oy/Botnia-Print, Kokkola Julkaisija: Pyhäjärven Sanomat Oy www.pyhajarvensanomat.fi Tilaa lehti: Kestotilaus 70€, Vuosikerta (12kk) 76€ Toimittaja Jaana Salo 040 7366 098 jaana.salo@pyhajarvensanomat.fi toimitus@pyhajarvensanomat.fi Asiakaspalvelu / ilmoitukset Minna Montonen 040 772 0231 ilmoitukset@pyhajarvensanomat.fi Ilmoitushinnat: veroton al-verollinen Etusivu 1,15 e 1,43 e Muut sivut 0,96 e 1,19 e Kuolinilmoitukset 0,90 e 1,12 e Osoiteilmoitukset 0,44 e 0,55 e Perheilmoitukset (maks. 50pmm) 20,16 e 25,00 e Sähköpostilla jätetyistä ilmoituksista on tehtävä ilmoitusvaraus puhelimella. Muistutukset virheellisestä ilmoituksesta on tehtävä kahdeksan päivän kuluessa ilmoituspäivästä lukien. Välitämme ilmoituksia kaikkiin sanomaja paikallislehtiin niiden omilla ilmoitushinnoilla. Pyydämme huomioimaan, että osoitteenmuutokset on tehtävä meille erikseen. Postin kautta tehdyt muutostiedot eivät siirry automaattisesti. Reklamaatiot lehden toimitusongelmista on tehtävä kahdeksan päivän kuluessa asiakaspalveluumme. Konttori toistaiseksi suljettu asiakkailta. Asematie 2, 86800 Pyhäsalmi p. 040 772 0231 Jakelusepät Oy Lorem ipsum dolor sit et, d Le ik ka a ta lte en ! Virtaa vapaehtoisuudesta -hanke Ikäihmisten kohtaamispaikka Yläympyrän tupa SULJETTU toistaiseksi. Puhelinvaihde Ikäihmisille arkisin klo 9-12. Voit soittaa meille, jos kaipaat keskustelukaveria. Puhelinvaihteen numero: 044 982 70 73 Koronatalkoot. Viva-hanke tekee yhteystyötä Pyhäjärven kaupungin kanssa ja välittää vapaaehtoisia avuksi yli 70 -vuotiaiden ja muiden riskiryhmäläisten välttämättömiin asiointeihin. Avun tarpeen voit ilmoittaa soittamalla: 044 235 83 73 arkisin klo 9-15. Yläympyrän puuhaloota. Tuvan oven edessä on puuhaloota, josta löydät viikoittain vaihtuvaa pientä puuhaa läpi kesän. Lähde kävelylle, istu hetki tuvan pihakeinussa ja kurkkaa mitä puuhaa tällä viikolla on tarjolla. Keskustelurinkejä puhelinja/tai tietokoneen välityksellä. Haluatko liittyä yhteiseen porinaryhmään? Ota yhteyttä tuvalle ja kerro, minkälaiselle ryhmälle on toivetta viimeistään 29.5 mennessä. virtaavapaaehtoisuudesta@gmail.com, www.vaparivaihde. Jenni 044 235 83 73, Vilma 044 982 70 73 OO nnittele nnittele ylioppilaita ja valmistuneita! ylioppilaita ja valmistuneita! Julkaisemme ensi viikon lehdessä Julkaisemme ensi viikon lehdessä onnitteluja koulunsa päättäville. onnitteluja koulunsa päättäville. Onnittele tai kutsu, hinta 20€(sis.alv.) Laita teksti (ja yhteystietosi) meille: ilmoitukset@pyhajarvensanomat.? tai tekstiviestillä numeroon 040 772 0231 K K esä esä 2 2 Pyhäjärven Sanomien kesälehti ilmestyy tänä vuonna poikkeuksellisesti juhannusviikolla 17.6.2020. Varaathan ilmoituspaikkasi vaikka heti, kuitenkin viimeistään 10.6. klo 13 mennessä. Ilmoitusaineistot 12.6. mennessä. Kysy lisätiedot Minnalta , 040 772 0231 ilmoitukset@pyhajarvensanomat.? Soittele kesäis et juttuv inkit Mirka lle numer oon 040 169 7350! SELÄNTEEN ELÄINLÄÄKINTÄHUOLTO TIEDOTTAA Muutoksia toiminnassa 1.6. ALKAEN: PIENELÄIMET Eläinlääkäri Riikka Aho ottaa vastaan pieneläinasiakkaita Pyhäjärven vastaanotolla tiistaisin ja torstaisin. Yhteisvastaanotto Haapajärvellä palvelee normaalisti. Kaikki pieneläinajanvaraukset ark. klo 8-15: vastaanottoavustaja p. 050 4712 462. TUOTANTOELÄIMET Ajanvaraus ark. klo 8-9 ja päivystystiedote suoraan eläinlääkäreiltä: Matti Tölli 040 3008 309 Stiina Säily 044 4456 489 Hanne Tikkanen 040 0976 207 Riikka Aho 044 4457 818 Juho-Pekka Korri 044 4456 535
PYHÄJÄRVEN KAUPUNGIN TIEDOTUSLIITE 27.5.2020
16 PYHÄJÄRVEN KAUPUNGIN TIEDOTUSLIITE 27.5.2020 KESÄ 2020 ON OVELLA kovin toisenlaisin odotuksin, kuin mitä vielä helmikuussa osasimme juuri kukaan aavistaa. Maailmanlaajuinen koronapandemia on muuttanut meidän jokaisen elämää sekä suorasti että epäsuorasti. Rajoittamistoimien vaikutukset ovat olleet kaikkien ikäryhmien kohdalla merkittäviä ja nyt touko-kesäkuussa pääsemmekin hieman jo helpottuneina nauttimaan avautuvasta yhteiskunnasta. Toivottavasti kylmä kevät lupaa lämmintä ja pitkää kesää, sekä pyhäkkäille että vapaa-ajan viettäjille. VOIMME TODETA jo käyneemme Pyhäjärvellä koronapandemiasta johtuneen ensimmäisen aallon. Se ei merkinnyt meille vielä epidemiaa itsessään, vaan rajoitustoimista johtuvia poikkeusjärjestelyitä. Kaupungin palvelutuotannossa venyimme hienoihin suorituksiin: etäoppilaille jaettiin lähes 7000 hyvälaatuista ruoka-annosta ja etäopetus toteutettiin olosuhteisiin nähden korkeatasoisena. Organisaationa niin sanottu digiloikka tehtiin kiitettävästi, vaikkakin pakon edessä. Olen erittäin tyytyväinen tasoomme vastata aikamme vaikeimpaan terveysja talouskriisiin. Ylpeitä saamme olla myös kansalaisyhteiskunnan kantokyvystä: naapureita on autettu ja venymistä on tehty. Vaparivaihde muuntui nopeasti yli 70-vuotiaiden ja riskiryhmäläisten asioimisavuksi. Uusia toiminnan muotoja on syntynyt ja vanhoja parannettukin. VALITETTAVASTI niin sanottu toinen korona-aalto tulee suurella todennäköisyydellä vaivaksemme vielä kesän jälkeen. Uudet rajoittamistoimet saadaan toki vähintään yhtä sutjakkaasti täytäntöön ja epidemian leviämistä pystytään uudelleen rajoittamaan hyvin tehokkaasti. Sen sijaan toista usean kuukauden talouselämän suoneniskua ei paikkakuntamme yrityselämä kestä ilman entistä useampia lopettamisia ja konkursseja. Vetoankin jokaiseen kuntalaiseen ja vapaa-ajan asukkaaseen: ostakaa paikallisia palveluita ja tuotteita. Tiedämme, että lähipalvelu ja -tuote on kotiseututeko ja ympäristöteko, mutta nyt se on myös terveysteko. Ja sitä mitä meiltä puuttuu ja mikä mielestäsi täällä kannattavaa yritystoimintaa olisi, voit nyt ehdottaa ideana Pyhäjärven yritysideakilpailussa, josta tässä tiedotusliitteessä tarkemmin kerromme. PYHÄJÄRVELLÄ ON KESÄLLÄKIN tilaa ja mahdollisuuksia nauttia kesästä turvallisessa pienporukassa tai yksin, luonnossa tai palveluista nauttien. Pysykää terveinä, ostakaa pieneltä ja suosikaa paikallista. Hyvää kesää kaikille lehden lukijoille, yhdessä tästä mennään yli! Henrik Kiviniemi, kaupunginjohtaja Venymistä takana, venymistä edessä Pyhäjärven kaupunki haluaa kerätä Pyhäjärveen liittyviä yritysideoita, joita voisi käyttää paikkakunnan elinkeinojen kehittämisessä hyödyksi. Tavoitteena on, että kilpailu nostaa puheenaiheiksi potentiaalisia tapoja aloittaa tai kasvattaa uutta yritystoimintaa Pyhäjärvellä. Lisäksi toki toivotaan aivan uusia ja innovatiivisia ideoita, joita ei ehkä aiemmin ole esillä meillä ollutkaan. Ideakilpailussa haetaan toteuttamiskelpoisia ja harkittuja yritysideoita kahdessa kategoriassa: 1. Tätä paikallista palvelua tarvitaan / näitä tuotteita ostaisin paikkakunnalta (paikkakunnalta puuttuvat tuotteet ja palvelut). 2. Tälle pyhäjärviselle palvelulle tai tuotteelle olisi Suomessa ja maailmalla tarvetta (haetaan euro maailmalta kotiin). Molempien kategorioiden paras yritysidea palkitaan 1000 euron tunnustuspalkinnolla. Lisäksi kaikkien osallistuneiden kesken arvotaan pienempiä palkintoja. Yritysideoita arvioimaan asetetaan monijäseninen raati. Osallistua voi myös anonyymisti, joskaan anonyymin idean voittaessa palkinto annetaan paikalliselle hyväntekeväisyyskohteelle. Osallistujan ei myöskään tarvitse olla pyhäkäs, joten esim. vapaa-ajan asukkaiden ja naapurikuntalaisten ideat otetaan ilomielin vastaan myös. Osallistuminen tapahtuu sähköisesti, kaupungin www-sivuille tulevan ideoiden palautuslinkin kautta, joka löytyy 20.5.2020 lähtien osoitteesta www. pyhajarvi.fi/yritysideakilpailu. Samasta osoitteesta löytyvät myös kilpailun säännöt. Osallistumisaikaa on aina 31.7.2020 saakka, jotta saisimme mahdollisimman monta hyvää yritysideaa kerättyä. Kilpailun edistymistä, kertyneiden ideoiden lukumäärää ja raatilaisten ajatuksia ideoiden hyödyntämisestä voi seurata kaupungin FB-sivujen kautta, jonne kaupunki julkaisee säännöllisesti päivityksiä. Palkinnot kategorioiden voittajille jaetaan elokuun lopussa. Alkusyksystä järjestetään kilpailun annista myös paikallinen kehittämisseminaari. Vedetään reilusti kotiinpäin ja kerrotaan yritysideat muiden ”parastettaviksi”! Elinkeinotoimi Reilusti kotiinpäin, #ostapieneltä Erilaiset kyläkirjat ja nyt viimeisimpänä ilmestynyt kuntahistoria ovat oivallisia muistelutyökaluja, joita nuoret ja vanhat voivat lukea yhdessä ja samalla jakaa muistoja tutuista paikoista, ihmisistä ja tapahtumista. Vanhat kuvat ja tarinat voivat nostaa mieleen muistoja, joita voi kertoa eteenpäin. Kirjan lukeminen rauhoittaa ja parantaa keskittymiskykyä. Lukiessa pääsee pois tutuista rutiineista ja joutuu seuraamaan erilaisia juonenkulkuja, joka on hyvää muistijumppaa aivoille. Pyhäjärvellä alkoi 20.5.2020 Yritysideakilpailu! PYHÄJÄRVEN KAUPUNGIN , Pyhäjärven Yrittäjät ry:n ja Pyhäjärven Kehitys Oy:n aloittama Reilusti kotiinpäin-kampanja alkoi reilu vuosi sitten tarpeesta turvata paikallista kaupanalan ja palvelualan tarjontaa Pyhäjärvellä. SAMA TEEMA on nyt entistä tärkeämpi korona-aikana, jolloin monien paikallisten yrittäjien taloudellinen toimeentulo ja kestävyys on uhattuna. PYHÄJÄRVEN PAIKALLINEN PALVELUTARJONTA säilyy koronaajan yli edes tyydyttävällä tasolla vain, jos me kaikki suuntaamme asiointiamme entistä enemmän paikallisiin yrityksiin. Muista siis vetää reilusti kotiinpäin ja ostaa pieneltä! Elinkeinotoimi ”Savon porstuassa, Pohjanmaan peräkamarissa Pyhäjärven kunnan historia 1860-luvulta 2010-luvulle” kuntahistoria on ilmestynyt. Liitteen ulkoasu ja asemointi: Pyhäjärven Sanomat / Minna Montonen Tekstit: Pyhäjärven kaupunki Kuvat, kartat, kaaviot: Pyhäjärven kaupunki kannen valokuvat: Virve Toivanen, karttakuva: Jenni Hänninen. Pyhäjärven kaupunki Ollintie 26 86800 Pyhäsalmi Puh. (08) 769 7111 pyhajarvi@pyhajarvi.fi Seuraa meitä Facebo okissa!
17 PYHÄJÄRVEN KAUPUNGIN TIEDOTUSLIITE 27.5.2020 Koronaviruspandemia on tuonut haasteita ja aiheuttaa huolia myös tuleville kuukausille monen pyhäjärveläisen yrityksen osalta. Pyhäjärven Kehitys Oy on nimenomaan sinua varten pyhäjärveläinen yrittäjä apunasi ja tukenasi näinä haastavina aikoina. Meiltä voit pyytää apua esimerkiksi erilaisten tukien hakemisessa, joita on nyt kevään aikana tullut tarjolle niin yksinyrittäjille kuin myös suuremmille yrityksille. Seuraa myös verkkosivujamme www.pyhajarvenkehitys.fi ja Facebook-sivujamme www.facebook.com/ PyhajarvenKehitys, joilla tiedotamme tarjolla olevista tukimuodoista ja muista ajankohtaisista asioista. Meillä on tarjolla vuokralle kohtuulliseen hintaan vapaata toimitilaa Pyhäsalmen liiketalossa Asematiellä www.pyhajarvenkehitys.fi/ sivut/toimitilat. Meiltä voit kysyä myös muista vapaista liikeja toimitiloista Pyhäjärvellä, niin kaupunkikonserniin kuuluvalta Kiinteistö Oy Rillankiveltä vuokrattavissa tai ostettavissa olevista tiloista kuin myös yksityisillä omistajilla tarjolla olevista tiloista ja tonteista. E 75 ja 27-tien risteysalueelle on suunnittelun alla ja vuokralaismarkkinointi on käynnistynyt uudesta liikekeskuksesta yhdessä Sikla Oy:n kanssa. Risteysalueella on tarjolla myös erikokoisia tontteja ostettavaksi tai vuokrattavaksi erinomaisella paikalla ja liittymillä. ”Nelostien ykköspaikka” lisätietoja: www.pyhajarvenkehitys.fi/sivut/nelostien-ykkospaikka. Autamme myös omistajanvaihdosasioissa, olet sitten harkinnut myydä yrityksesi tai ostaa uutta liiketoimintaa joko nykyisen toimintasi täydennykseksi tai aloittaa yrittäjänä yritystoiminnan. Kotimaan matkailun ennakoivan jopa kasvavan tälle kesälle koronapandemiasta huolimatta. Pyhäjärvellä on nyt useampikin hyvä matkailuyritys ostettavissa nykyisten omistajien eläköitymisen myötä. Ota rohkeasti yhteyttä, palveluksessasi: Risto Alaheikka toimitusjohtaja p. +358 (0)40 966 0168 risto.alaheikka@ pyhajarvi.fi Helena Matinniemi toimistosihteeri p. +358 (0)44 445 7647 helena.matinniemi@ pyhajarvi.fi Pyhäjärviset yksinyrittäjät voivat hakea kaupungilta avustusta yritystoiminnan vakauttamiseen koronaepidemian aikana. Avustus on 2.000 euron kertakorvaus yritystoiminnasta aiheutuviin kustannuksiin, kuten tilojen ja laitteiden tai kirjanpidon menoihin. Yritysmuodosta riippumatta avustusta voi hakea yksin toimiva päätoiminen yrittäjä, jolla ei ole palkattua työvoimaa. Avustuksen myöntämisen edellytyksenä on, että yrityksen taloudellinen tilanne on merkittävästi heikentynyt koronaepidemian vuoksi. Lisäksi arvioidaan yrityksen edellytykset jatkaa liiketoimintaa kannattavasti. Avustuksen haku on avoinna ja sitä voidaan myöntää 16.3.-31.8.2020 välillä. Hakemuslomake ja sen lisäksi toimitettava selvitys yritystoiminnan volyymin pienentymisestä löytyvät kaupungin nettisivuilta Ajankohtaista-palstalta. Yrittäjiä pyydetään toimittamaan kaikki pyydetyt selvitykset ja liitteet kerralla. Tukihakemusten käsittely toteutetaan seutukunnan alueella NIHAK:n toimesta. Tukihakemuksia voi lähettää 30.9.2020 saakka sähköpostilla yrittajatuki@pyhajarvi.fi tai toimittaa paperisena kaupungintalolle: Pyhäjärven kaupungin elinkeinotoimi, Ollintie 26, 86800 Pyhäsalmi. Kuoreen merkintä ”yrittäjätuki”. Suosittelemme sähköistä hakukanavaa, joka mahdollistaa asian joutuisamman käsittelyn. Lisätietoja yksinyrittäjän tuen hakemisesta Arto Junno yrityspalvelupäällikkö (NIHAK) arto.junno@nihak.fi puh. 044-445 7011 Risto Alaheikka, toimitusjohtaja (Pyhäjärven Kehitys Oy) risto.alaheikka@ pyhajarvi.fi puh. 040-966 0168 Pyhäjärven kaupungin elinkeinotoimi Pyhäjärven kaupungilla on oma lisäpalkkatukimalli parantamassa paikallisten järjestöjen ja yritysten edellytyksiä palkata pyhäjärvisiä pitkäaikaistyöttömiä kaupungin työllisyydenhoidon päämääriä tukeviin tehtäviin. Lisäpalkkatuella mahdollistetaan jo pitempään työttömänä olleiden henkilöiden pääsyä työhön kiinni. Tuen määrä on 400 euroa/ kk eikä sitä ole sidottu tekeskuksen palkkatukeen. Kaupungilta ei tarvitse hakea erikseen hyväksyntää tuelle, vaan riittää kun tukihakemuksen yhteydessä toimittaa dokumentit (työsopimusjäljennös, todisteet palkanmaksusta). Tuen ehtona on, että • palkattava on ollut työttömänä vähintään 300 työmarkkinatukipäivää, • maksetaan sopimuksen mukaista tai tavanomaista ja kohtuullista palkkaa työstä, • työaika 6 kk tai jos haetaan myös te-keskuksen palkkatukea 8 kk • työaika viikossa vähintään 18 tuntia. Näillä ehdoilla pyritään siihen, että henkilön ns. työssäoloehto täyttyy. Työllisyyskoordinaattorilta voi varmistaa henkilön kuuluminen vähintään 300 päivää työmarkkinatuella olleiden joukkoon. Yhteyshenkilö työllisyyskoordinaattori Ritva Rönkkö, puh. 044 4457 651 tai ritva.ronkko@ pyhajarvi.fi. Pyhäjärvi-lisä – Pyhäjärven kaupungin oma lisäpalkkatukimalli Pyhäjärven Kehitys pyhäjärvisen yrittäjän apuna ja tukena Yksinyrittäjien tuki koronaepidemian aikana Kuntahistorian kirjoittajan FM Karoliinan Rantalan tavoitteena on ollut kirjoittaa kirja, joka tarjoaa tiedon lisäksi eläväisen lukukokemuksen. Kirja kokoaa yhteen Pyhäjärven kunnan, seurakunnan, elinkeinojen, väestön ja järjestöjen kehityksen 1860-luvulta näihin päiviin. Kuntahistorian aiheiden käsittelyssä on keskitytty muutoksiin sopivilla yksityiskohdilla maustaen. Kuntahistoriaa elävöittää runsas, suurimmalta osin ennen julkaisematon kuva-aineisto. Kirjan kuvitusta virkistää sopivalla tavalla asiakirjat, lehtijutut ja kaaviot. Pyhäjärven kuntahistorian kirjoittaminen on ollut esillä vuosikymmenien ajan. Vuonna 2016 kunnan 150-vuotisjuhlaan liittyvä kaupunginvaltuuston päätös kuntahistorian kirjoittamisesta on toteutunut vuonna 2020.Kirjan valmistumista ovat edesauttaneet mm. haastatellut kuntalaiset, valokuvia lahjoittaneet henkilöt, yhteisöt ja yritykset sekä Pyhäjärven kaupungin päättäjien myönteinen suhtautuminen. Sydämellinen kiitos kaikille kirjan valmistumista auttaneille tahoille. Parhain kiitos Sinulle lukija. Kirjaa on myynnissä paikallisissa liikkeissä ja sitä voidaan lähettää postin kautta. Lisätietoja saa kulttuurisihteeriltä p. 044 445 7606. ”Savon porstuassa, Pohjanmaan peräkamarissa Pyhäjärven kunnan historia 1860-luvulta 2010-luvulle” kuntahistoria on ilmestynyt. Pyhäjärven kaupunki ja Virtaa vapaaehtoisuudesta -hanke välittävät yhteistyössä vapaaehtoisia avuksi yli 70 vuotiaiden ja muiden riskiryhmäläisten välttämättömiin asiointeihin. Avun tarpeen voit ilmoittaa soittamalla numeroon 044 235 83 73 arkisin klo 9-15. Oletko terve ei riskiryhmään kuuluva ja haluat auttaa? Voit ilmottautua mukaan osoitteessa www.vaparivaihde.fi tai soittamalla 044 235 83 73 arkisin klo 9-15. Voit seurata myös fb-keskusteluryhmää Pyhäjärven koronatalkoot, jonne päivitämme tietoa vaparitarpeesta. KORONATALKOOT JATKUVAT LÄPI KESÄN Vapaaehtoiset riskiryhmäläisten apuna välttämättömissä asioinneissa Virtaa vapaaehtoisuudesta -hanke Pyhäjärven kaupunki
18 PYHÄJÄRVEN KAUPUNGIN TIEDOTUSLIITE 27.5.2020 Pyhäjärven kaupungin väestörakenteesta ja työvoimasta Vuoden 2019 lopussa 34 % Pyhäjärven asukkaista oli yli 65-vuotiaita. Asukkaista 15 % oli alle 15-vuotiaita ja 15 – 64 vuotiaiden osuus oli 51 %. Pyhäjärvellä väestön keskiikä on ollut jatkuvassa nousussa ja tästä johtuen asukasluku on ollut laskussa vuodesta 1985, syntyvyyden ja muuttoliikenteen pysyessä epäedullisena väestönkasvulle kunnassa. Vuoden 2019 alussa Pyhäjärvellä oli 5.248 asukasta ja vuoden lopussa oli 5.135 asukasta. Pyhäjärven kaupungin taloudellinen tilanne kehittyi koko Suomen kuntatalouden kanssa negatiivisesti vuonna 2019. Edellisten vuosien tapaan talousarvio oli yhä merkittävästi alijäämäinen (-2,55 Meuroa), ja lisätalousarviossa sosiaalija terveydenhuoltomenoihin PPKY Selänteelle jouduttiin myöntämään lisämäärärahana 1.280.900 euroa. Muutettu talousarvio oli alijäämäinen -3,83 Meuroa. Loppuvuonna tehdyt korjausliikkeet ja tasapainotusohjelman toimenpiteiden onnistuminen paransivat tulosta. Pyhäjärven kaupungin vuoden 2019 tilinpäätöksen tulokseksi muodostui -3,58 Meuroa. Poistoerojen muutosten jälkeen tilikauden alijäämäksi jäi -3.23 Meuroa. Pyhäjärven kaupungin toimintakulut sisältävät Peruspalvelukuntayhtymä Selänteelle maksetut hallinnosta ja palveluista aiheutuneet kustannukset. Pyhäjärven osuus hallinnon ja palvelujen kustannuksista oli 25.9 Meuroa. Tilikauden alijäämä katetaan taseen edellisten tilikausien ylijäämästä kuluvan vuoden kirjanpidossa. Tuloveroprosentti vuonna 2019 oli 20,75 %. Verotulokertymä oli yhteensä 19.7 Meuroa, toteutuma talousarvioon verrattuna oli 94,2 %. Kunnallisveron ennakonpidätysten kertymät eivät kasvaneet odotetulla tavalla vuonna 2019. Verohallinnon laatiman selvityksen perusteella verokorttiuudistuksesta johtuva kertymävaje alkoi korjaantua suurelta osin vasta joulukuussa tehdyissä ennakonpidätyksissä. Lopullisesti vaje korjaantuu kuitenkin vasta verotuksen valmistuessa kesästä 2020 alkaen. Valtionosuuksia kertyi 16,6 Meuroa, joka toteutui 102,39 % talousarvioon verrattuna. Lainakanta oli vuoden 2019 lopussa 29,1 Meuroa, joka on 5.667 euroa/asukas. Tilinpäätösvuonna nostettiin talousarviolainaa 4,7 Meuroa, kuten oli talousarviossa hyväksytty. Oma varaisuusaste oli 45,1 %. Omavaraisuuden hyvänä tavoitetasona voidaan pitää kuntatalouden keskimääräistä 70 %:n omavaraisuutta. Palvelujen ostot muodostavat suurimman osan ulkoisista kustannuksista. Selännepalvelujen osuus on 63 %:a kaikkien toimialojen kustannuksista. Selännepalvelut sisältävät kuntayhtymältä ostettujen palvelujen lisäksi eläkemenoperusteiset sekä varhemaksut, jotka kohdistuvat terveydenja sairaanhoidonpalvelujen tuottamiseen. Kiinteistö Oy Rillankivi on kaupungin omistama, vuonna 1992 perustettu kiinteistöyhtiö. Rillankivellä on noin 300 vuokra-asuntoa ja parikymmentä toimitilaa yrityksille. Asunnot ovat pääasiassa rivija kerrostalohuoneistoja keskustan ja Kärkkäisen alueella. Asuntoja on myös Jokikylällä, Kuusenmäellä ja Lamminaholla. Toimitilaja liikekiinteistöt sijaitsevat keskeisillä paikoilla keskustan, teollisuuskylän ja nelostien Ykköspaikan alueella. Rillankivi liittää yhteen monia. Asukkaiden ja vuokralaisten näkökulmasta verkostoon liittyvät lähimmäisenä naapurit, vuokranantaja ja isännöitsijä. Toimivasta arjesta ja sujuvasta asumisesta vuokrakiinteistöissä huolehtivat myös taustalla työskentelevät moniosaajat. He ovat paikalla, kun jotain menee rikki, kun aita pitää maalata, kun tiet kaipaavat hiekoitusta tai kun nurmikko pitää leikata. Rillankivellä hyvä yhteishenki Rillankivellä kirvesmiehenä toimiva Jari Lappalainen (49) kertoo omasta roolistaan asukkaiden arjen auttajana. Jari on jo tuttu näky kiinteistöjen pihapiirissä. ”Olen ollut Rillankivellä töissä jo 11 vuotta. Kirvesmiehenä työni on korjata ja rempata asuntoja ja kiinteistöjä.” Työkokemusta ovat kartoittaneet aikaisemmin myös muut alan työpaikat. Ennen Rillankiveä Jari on toiminut yksityisellä puolella rakennustöissä. Pitkän työuran tehneen Jarin mukaan työt pysyvät mielekkäinä hyvässä työporukassa. Työssä innostaa monipuolisuus ja se, että Rillankiven yhteishenki on loistava. Talvet tehdään pääasiassa huoneistoremontteja. Kesäisin ulkotöitä, kuten aitojen korjausta ja maalaushommia. Jos Jari voisi antaa vinkin asukkaille, se olisi: Toivoisin, että vuokralaiset ottaisivat heti yhtyettä vuokranantajaan, kun havaitsevat jonkun vian tai puutteen. Vika saataisiin korjattua pian ja näin lisävahinkoja voidaan välttää. Yhteistyötahot edistävät viihtyvyyttä Rillankiven oman henkilöstön lisäksi kiinteistöjen turvallisuudesta, sujuvasta asumisesta ja asukkaiden viihtyvyydestä huolehtii myös muiden yritysten henkilöstöä. Kiinteistöyhtiö tekee tiivistä yhteistyötä esimerkiksi Kiinteistöhoito Harry Pönkkö:n kanssa. Kiinteistönhoitajana 2,5 vuotta ollut Samuli Toivanen (22) kertoo työstään kiinteistöjen ja niiden pihaalueiden huolto-, korjausja ylläpitotehtävissä. Työsarkaa on monenlaista ja tehtäviä löytyy kiinteistöjen turvallisuudesta korjaustöihin. Ulkohommia ovat esimerkiksi haravointi, liukkauden torjunta, lumityöt ja lipunnosto. Sisällä tehdään pieniä korjaustöitä esimerkiksi hanoille ja testataan palovaroittimia. Joskus käydään myös aukaisemassa ovia, jos jollain on avaimet unohtuneet. Samuli viihtyy kiinteistön hoidon tehtävissä. Työssä mielekkäintä on vaihtelevuus. Mikään päivä ei ole koskaan samanlainen, kun työtehtäviä on monenlaisia kohteesta ja vuodenajasta riippuen. Myös Samuli neuvoisi asukkaita ilmoittamaan vioista tai puutteista heti, ja jatkaa: Asunto kannattaa pitää myös siistinä. Kaupunki rakentaa kesän aikana lintutornin Tikkalansalmen kevyenliikenteen väylän varteen. Uusi lintujen tarkkailupaikka on helposti saavutettavissa ja käytettävissä lintujen syysmuuton alkaessa. Sujuvaa asumista Rillankivellä Jari Lappalainen ja Samuli Toivanen työskentelevät Kiinteistö Oy Rillankivellä. Toiminnan ja talouden tunnuslukuja Tekniseltä toimelta Visualisoitu kuva uudesta tennisja huoltohallista Hiisituvan pihalta päin. Kuvankäsittely Mainostuuli. Poikkileikkauskuva lintutornista. Nuotiopaikoilla on polttopuut valmiina liiterissä. Laavulle voi pysähtyä nauttimaan eväitä. Honkavuoren uuden tennisja huoltohallin hanke on saanut myönteisen rahoituspäätöksen AVI:lta. Päätöksen tukimäärä on 85 000€, kun koko hankkeen kustannusarvio on 303 000€. Hallin rakentaminen on aikataulutettu v. 2020 aikana tapahtuvaksi. Halli on monikäyttöinen urheiluun sekä tapahtumajärjestämiseen sopiva ja muodostaa yhdessä Hiisituvan kanssa toimivan kokonaisuuden. Vitikkamäen luontopolku on uusittu ja kunnostettu ja tarjoaa mahdollisuuden viettää aikaa luonnossa. Kohteessa on kaksi laavua ja nuotiopaikkaa, joissa voi pysähtyä nauttimaan eväitä. Reitti on hyvin merkitty ja sisältää opasteita. Reitin kartan voi ladata tai tulostaa www.pyhajarvi.fi kartat ja Vitikkamäen luontopolku. Pitkänkankaan polkujuoksureitti on maisemallisesti hieno ja maastollisesti haasteellinen lenkkipolku, joka lähtee Hiidenhovin majalta eli Pohdin vanhalta hiihtomajalta. Kartan voi tulostaa taikka ladata www. pyhajarvi.fi kartat ja polkujuoksu. Rillankivellä on myös luontopolku, joka on rajakuntien yhteisesti ylläpitämä ulkoilupaikka. Honkavuorelle tennisja huoltohalli Lintutorni Luontopolkujen varrelta Mukavaa retkeilyä kaikille! PYHÄJÄRVEN KAUPUNGIN TIEDOTUSLIITE 27.5.2020 PYHÄJÄRVEN KAUPUNGIN TIEDOTUSLIITE 27.5.2020 Toimintatuottojen (ulk.), verotulojen sekä valtionosuuksien osuus prosentteina v. 2019 Toimintakulut (ulk.) toimialoittain vuonna 2019 18
19 PYHÄJÄRVEN KAUPUNGIN TIEDOTUSLIITE 27.5.2020 Kaupungin elinvoimaisuuden turvaamiseksi kuntalaisten hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen on merkittävää, lakisääteistä työtä. Pyhäjärven kaupunkistrategian visio vuoteen 2030 on maailman onnellisin heimo. Kaupunkilaiset antoivat alkuvuodesta toteutetussa hyvinvointikyselyssä onnellisuudesta keskiarvon arvosanalla 7,9. Luontoympäristön merkitys onnellisuuteen ja hyvinvointiin kohosi vastauksissa keskiarvoarvosanaan 8,7. ONNELLISUUS LUONTOYMPÄRISTÖN MERKITYS • Kysymykseen kuinka onnellinen sanoisit olevasi ottaen kaikki asiat huomioon vastasi 320 henkilöä. Asuinpaikalla ei ollut merkitystä onnellisuuden kokemukseen. • Kysymykseen kuinka suuri merkitys luontoympäristöllä ja vesistöllä on onnellisuutesi ja hyvinvointisi kannalta vastasi 312 henkilö. • Asteikko oli kysymyksissä 1 – 10 (1 =hyvin onneton ja 10=hyvin onnellinen) KAUPUNGIN ENSIMMÄINEN HYVINVOINTIKYSELY kuntalaisille toteutettiin ajalla 19.2. -15.3.2020 verkkokyselynä sekä mahdollistettiin paperilomakkeella vastaaminen. Vastaajia oli 338, joista miehiä 84, naisia 242 ja yksi muu. VASTAAJIEN IKÄJAKAUMA Vastaajista alle 18 -vuotiaita – 24 -vuotiaita oli 17, 25 – 64 -vuotiaita oli 152 ja 65 -vuotiaita – yli 75 -vuotiaita oli 118. TALOUTEEN KUULUMINEN Vastaajista 124 (38 %) asui puolison/kumppanin kanssa ilman lapsia, yksin asui 96 (29 %), 75 (23 %) asui puolison/kumppanin ja lasten kanssa, 15 (5 %) asui lasten kanssa sekä 20 (6 %) vastasi muu kohtaan. ASUINPAIKKA Vastaajista 164 (50 %) asui keskustaajamassa, 156 (47 %) keskustaajaman ulkopuolella ja 9 (3 %) ei asunut Pyhäjärvellä. VASTAAJIEN ELÄMÄNTILANNE Kysymyksessä pyydettiin ajattelemaan nykyhetkeä ja tyytyväisyyttä seuraaviin asioihin. Itsetuntoon oli hyvin tai erittäin hyvin tyytyväisiä 78,2 % vastaajista, kohtalaisen tyytyväisiä oli 21,5 % vastaajista, erittäin tyytymättömiä tai tyytymättömiä oli 4,3 % vastaajista. n= 327 Terveydentilaan oli hyvin tai erittäin hyvin tyytyväisiä 62,5 % vastaajista, kohtalaisen tyytyväisiä oli 27,4 % vastaajista, erittäin tyytymättömiä tai tyytymättömiä oli 10,3 % vastaajista. n= 328 Kykyyn voittaa elämässä eteen tulevia haasteita oli hyvin tai erittäin hyvin tyytyväisiä 69,8 % vastaajista, kohtalaisen tyytyväisiä oli 22,5 % vastaajista, erittäin tyytymättömiä tai tyytymättömiä oli 7,7 % vastaajista. n=325 Luotettavien ystävien määrään oli hyvin tai erittäin hyvin tyytyväisiä 62,0 % vastaajista, kohtalaisen tyytyväisiä oli 20,2 % vastaajista, erittäin tyytymättömiä tai tyytymättömiä oli 17,8 % vastaajista. n=326 Perheeseen (läheisiin) oli hyvin tai erittäin hyvin tyytyväisiä 84,7 % vastaajista, kohtalaisen tyytyväisiä oli 10,5 % vastaajista, erittäin tyytymättömiä tai tyytymättömiä oli 4,9 % vastaajista. n=325 Päivittäiseen pärjäämiseen oli hyvin tai erittäin hyvin tyytyväisiä 82,1 % vastaajista, kohtalaisen tyytyväisiä oli 14,5 % vastaajista, erittäin tyytymättömiä tai tyytymättömiä oli 3,3 % vastaajista. n=331 Taloudelliseen tilanteeseen oli hyvin tai erittäin hyvin tyytyväisiä 63 % vastaajista, kohtalaisen tyytyväisiä oli 24,5 % vastaajista, erittäin tyytymättömiä tai tyytymättömiä oli 12,6 % vastaajista. n=327 Omien vahvuuksien kehittämiseen oli hyvin tai erittäin hyvin tyytyväisiä 62,8 % vastaajista, kohtalaisen tyytyväisiä oli 25,3 % vastaajista, erittäin tyytymättömiä tai tyytymättömiä oli 11,8 % vastaajista. n=329 Elämään kokonaisuutena oli hyvin tai erittäin hyvin tyytyväisiä 78,1 % vastaajista, kohtalaisen tyytyväisiä oli 18,2 % vastaajista ja tyytymättömiä oli 3,6 % vastaajista. n=329 KUINKA TYYTYVÄINEN OLET Pyhäjärven rakennettuun ympäristöön oli hyvin tai erittäin hyvin tyytyväisiä 24,2 % vastaajista, melko tyytyväisiä 41,6 % vastaajista ja melko vähän tai erittäin tyytymätön 34,2 % vastaajista. n=329 Jokapäiväiseen palveluiden saatavuuteen oli hyvin tai erittäin hyvin tyytyväisiä 60,5 % vastaajista, melko tyytyväisiä 28,3 % vastaajista ja melko vähän tai erittäin tyytymätön 11,2 % vastaajista. n=329 Pyhäjärvellä asumisen turvallisuuteen oli hyvin tai erittäin hyvin tyytyväisiä 75,4 %, melko tyytyväisiä 17,2 % ja melko vähän tai erittäin tyytymätön 7,3 % vastaajista. n= 325 Saatuun kohteluun kun käytti viimeksi jotain palvelua oli hyvin tai erittäin hyvin tyytyväisiä 82,7 % vastaajista, melko tyytyväisiä 12,8 % vastaajista ja melko vähän tai erittäin tyytymätön oli 3,8 % vastaajista. n= 329 Hyvinvointikyselyssä oli avoimia kysymyksiä, joiden laadullinen analyysi on meneillään. Vastaukset käsitellään ryhmittäin lapset ja nuoret, työikäiset ja ikäihmiset. Tuloksia käsitellään hyvinvointiryhmässä, kaupungin johtoryhmässä, vaikuttamistoimielimissä, lautakunnissa ja valtuustossa. Johtopäätöksistä ja tuloksista koostetaan tietoa kaupungin hyvinvointikertomukseen ja hyvinvointisuunnitelmaan. Lisäksi tuloksista merkittävä osa tulee antamaan tietoa tänä vuonna valmistuvaan Pyhäjärven hyvinvointimalliin. Kaupunkilaisille jaetaan tietoa muista kuin tässä julkistetuista tuloksista sitä mukaa kuin niitä valmistuu ja kun niistä on edetty johtopäätöksiin. Arja Rantapelkonen KEVÄÄN AIKANA olemme ideoineet ja suunnitelleet maisemaniittyjen perustamista kaupungin taajaman alueella kolmeen eri paikkaan. Aloitamme niittyjen perustamistyöt yhteistyössä teknisen toimen sekä kulttuuritoimen kanssa, myös paikallisia palveluntarjoajia on mukana niittyjen perustamistyössä. Tarkoitus on jatkokehittää maisemaniittyajatusta tulevina vuosina niin, että voimme lisätä kaupunkikuvan viihtyisyyttä ja auttaa luonnonmukaisten lajien säilymistä. Olemme myös ottaneet haasteen vastaan valtakunnallisessa ”Pelasta pörriäinen” -kampanjassa. Pörriäshotellit tulevat katseltaviksi ulkoilureittien varrelle. Pörriäishotellien valmistamiseen haastamme mukaan vapaaehtoisia “Tee se itse“ -pakettien avulla. Perustettavien kukkaniittyjen varrelle tulee penkkejä, joissa voi levähtää ja nauttia luonnon kauneudesta. Pyhäjärven ABC:n Lähituotemyymälästä Työntalo Namon hyllystä löytyy monenlaisia kierrätysja kädentaitotuotteita, maalattuja rappuharjoja, erilaisia saunatuotteita, Lonkkis-laukkuja, Mökkimaster-kahvinvaluttimia, olkalaukkuja, patalappuja ym. Valikoimasta löytyy myös koottavat työkalupakit ja DIY-ötökkähotellit. Työntalo Namo toimii supistetusti koronaepidemian aiheuttamien poikkeusolojen vuoksi. Työntalo Namon käsityöpajan myyntipiste Laitisentie 6:ssa avoinna sopimuksen mukaan. Ota yhteyttä mikäli haluat ostoksille! Työntalo Namon kevät-kesä 2020 Tähän listaan on kerätty muutamia tärkeimpiä huomioon otettavia ja osin pakollisia asioita, kun suunnitellaan kesäeläinten hankintaa ja pitämistä 1. Ilmoittaudu ennen lyhytaikaisenkaan eläintenpidon aloittamista kunnan maataloustoimistoon eläinten pitäjäksi (maataloustoimisto@pyhajarvi.fi). Samalla ilmoitetaan myös eläinten pitopaikka. Rekisteröitymisvelvollisuus on aina alkaen ensimmäisestä siasta, myös minisiasta, naudasta, lampaasta, siipikarjasta, tai mehilästai kimalaisparvesta (vain yleisimmät mainittu). Sähköinen rekisteröityminen ei ole toistaiseksi mahdollista osoitteessa epr.ruokavirasto.fi 2. Jos näitä rekisteröintivelvoitteen alaisia eläimiä aiotaan pitää asemakaavaalueella, on oltava yhteydessä paikalliseen rakennusvalvontaviranomaiseen (rakennusvalvonta www. selanne.net) 3. Ole selvillä ja seuraa eläinten ulkona pitoon liittyviä määräyksiä ja ohjeita. Määräykset ja ohjeet liittyvät eläintautien leviämisen estämiseen ja ajantasainen lainsäädäntö löytyy osoitteesta: https://mmm. fi/lainsaadanto/elaimetelintarvikkeet-ja-terveys/ lainsaadanto/f-rekisteri 4. Ole selvillä eläinsuojelumääräyksistä. Nämä ohjeet liittyvät eläimen suojelemiseen tarpeettomalta kärsimykseltä ja on tarkoitettu edistämään eläinten hyvinvointia ja hyvää kohtelua. Ajantasainen lainsäädäntö löytyy osoitteesta: https://mmm.fi/lainsaadanto/elaimet-elintarvikkeetja-terveys/lainsaadanto/frekisteri 5. Jos eläin sairastuu, huolehdi eläimen terveydestä ja hyvinvoinnista. Eläimen omistaja on ensisijainen tarkkailemaan omia eläimiään. Tarvittaessa on otettava yhteyttä eläinlääkäriin havaittaessa eläimessä sairauden tai tarttuvan taudin oireita (eläinlääkintähuolto www.selanne.net) 6. Pidä kirjaa eläinten määrästä ja niille käytetyistä lääkkeistä. 7. Tutustu eläimen lopetusja teurastusohjeisiin ja selvitä miten kuolleen tai lopetetun eläimen voi hävittää. 8. Kun eläinten pito loppuu, ilmoita siitä kunnan maataloustoimistoon! 9. Oheinen lista ei ole kattava, eikä sisällä kaikkia eläinkohtaisia erityisvaatimuksia. 10. Vaatimuksia ei silti kannata pelästyä, ehdoista kyllä selviää! Eläimen ottaessaan sitoutuu huolehtimaan siitä 24/7, mutta eläimistä on paljon iloa ja ne lisäävät hyvää oloa. Lisätietoa: Ruokaviraston internet sivuilta https://www.ruokavirasto.fi/henkiloasiakkaat/ hakulauseilla, Usein kysyttyä harraste-eläinten pidosta, sekä Eläinten suojelu ja kuljetus Ohjeita kesäporsaan, -lampaan tai -kanojen hankintaa suunnitteleville! Maailman onnellisinta heimoa kohti arvosanalla 7,9 7,91 keskiarvo 8,67 keskiarvo Kyselyllä selvitettiin mm. asukkaiden tyytyväisyyttä palveluihin.
20 PYHÄJÄRVEN KAUPUNGIN TIEDOTUSLIITE 27.5.2020 Maanalainen rakentaminen ja maan alaisten tilojen käyttö lisääntyy koko ajan. Maanalaisia tiloja hyödyntävät teollisuuslaitokset, parkkihallit, väestönsuojat sekä liikenneratkaisut. Suomen pelastuslaitokset joutuvat harjoittelemaan merkittävästi nykyisin ulkomailla. Myöskään kansainvälisesti ei ole tarjolla merkittävästi kaikille organisaatioille avoimia maanalaisia harjoitustiloja kuiluja pelastustiloineen, joten kansainväliseenkin liiketoimintaan on sopivaa tilaa ja koulutusosaamista tarjoavalla taholla hyvät mahdollisuudet. CALLIO Underground Rescue -hankkeen päätavoitteena on hyödyntää Pyhäsalmen kaivoksen ainutlaatuiset maanalaiset olosuhteet elinkeinorakenteen monipuolistamiseksi kehittämällä henkilöja työturvallisuusalan toimijoille ympärivuotista testausja palvelutoimintaa tarjoava koulutuskeskus. Tavoitteena on kehittää valtakunnallisesti sekä kansainvälisestikin merkittävä koulutus-, harjoittelu-, kehittämisja innovaatioympäristö. Koulutuskeskus rakennetaan pääosin kaivoksen +400 -tasolle olemassa oleviin tiloihin. +400 on entinen kaivoksen päätaso, jossa on jo valmiina huoltopaikat, toimisto-, ruokailu-, varastotiloja louhittuna. Tämän lisäksi on erilaisia kuiluja, periä ja tunneleita ja mitä monimuotoisempia paikkoja eri toimintoihin, testaukseen, tuotekehitykseen, harjoitteluun sekä koulutukseen. Tasolle saadaan rakennettua erilliset tuloja poistoilman reitit, alue tulee olemaan ns. erillinen muusta maan alaisesta toiminnasta, jolla taataan se, että siellä voidaan jatkossa harjoitella tutkimustoimintaa sekä maan alaisia paloja pelastustoimia turvallisesti. +400 -tasolla on jo valmiina järviveden syöttö, sähkökeskus, WLANja radiopuhelinyhteydet sekä osa valaistuksesta. Hankkeen fyysinen rakentaminen pohjautuu hankesuunnitelmaan sekä hankkeessa mukana olevien yhteistyöyritysten kanssa tehtyyn tarvekartoitukseen. Tilojen muuttaminen koulutuskäyttöön sekä sosiaalitiloiksi on alkanut ja edennyt joutuisasti. Maan alaisen rakentamisen rinnalla on valmisteltu Callio Edible Insects from Mine -hankkeen kanssa yhteistyönä Pyhäsalmen keskustaan rakennettavaa Showroomia. UR -käytössä, Showroomissa voidaan VR -lasien avulla liikkua Pyhäsalmen +400 -tilojen tunneleissa ja harjoittelupisteissä. Toteutuksessa on mukana maan alaisiin toimintaympäristöihin kehitettyjä työturvallisuuden simulaatioita. Underground Rescuekeskuksen pääasiallisia kohderyhmiä ovat Suomessa toimivat kaivosyhtiöt ja niiden aliurakoitsijat, maanalaisen rakentamisen ja rakennusteollisuuden yritykset (mm. materiaalitestaukset), energiayhtiöt, ydinvoimaloiden pelastusyksiköt ja palolaitokset, kotimaiset tutkimuslaitokset, työja paloturvallisuuden teknologian toimittajat, pelastustoimen koulutuslaitokset sekä alueelliset paloja pelastuslaitokset. Risto Mäkeläinen Callio Underground Rescue-hankkeen projektipäällikkö Vestia rakentaa uuden hyötyjäteaseman Pyhäjärvelle – aukioloajat pidentyvät Vestia Oy rakentaa uuden hyötyjäteaseman Pyhäjärvelle Vaskikellonpolulle tulevan kesän aikana ja tavoitteena on avata se alkusyksystä. Uuden aseman myötä myös aukioloajat pidentyvät, kun asiointi on mahdollista myös silloin, kun henkilökuntaa ei ole paikalla. Pidemmät aukioloajat mahdollistetaan käyttöönotettavan itsepalveluautomaatin ja etävalvonnan avulla. Henkilökohtainen palvelu ei poistu Asiakkaiden ei tarvitse kuitenkaan pelätä, että asiointi olisi jatkossa vain pelkän itsepalveluautomaatin varassa. – Jatkossakin hyötyjäteasemilla tulee olemaan henkilökohtaista palvelua ja automaatillakin asioivilla on aina mahdollisuus pyytää neuvoa asiakaspalvelijoiltamme puhelimen sekä kamerayhteyden välityksellä, tähdentää Vestia Oy:n toimitusjohtaja Olavi Soinio. Asiakkaiden itsepalveluautomaatti on ollut testauksessa viime kesänä Ylivieskan lajittelupihalla ja Haapaveden hyötyjäteasemalla. Asiakkaat olivat pääsääntöisesti tyytyväisiä palveluautomaatin helppokäyttöisyyteen ja toimivuuteen. Pilotoinnin jälkeen itsepalveluautomaattia on kehitetty lisää ja käyttökokemukset ovat olleet hyviä. Keväällä alkaneen koronaepidemian takia palveluautomaatti on jo otettu käyttöön Ylivieskan jätekeskuksessa aukioloaikojen puitteissa. Aikataulu ja uudet aukioloajat varmistuvat loppukesästä Pyhäjärven uuden hyötyjäteaseman tarkkaa valmistumisajankohtaa ja uusia aukioloaikoja ei vielä pystytä sanomaan. – Kohteen urakkatarjouksen jättämisaika on vasta päättynyt, joten olemme vielä hyvin alkuvaiheessa varsinaista rakennusprojektia. Jonkin aikaa joudutaan vielä siis odottamaan avajaisia ja uusia aukioloaikoja, kertoo Olavi Soinio. Uusi paikka ja uusia palveluita Uuden hyötyjäteaseman myötä muuttuu myös hyötyjäteaseman sijainti Lammasmäentieltä Vaskikellonpolulle. Lisäksi asiakkaille on jatkossa mahdollisuus kierrättää nykyisten jätelajikkeiden lisäksi mm. muovipakkauksia. Pyhäjärven lukioon jatkaa vuosittain noin puolet Salmen koulun 9-luokkalaisista, mikä on alueellisesti korkea lukioonjatkamisprosentti. Lisäksi lukioon on tullut viime vuosina opiskelijoita myös lähipaikkakunnilta, lähinnä Harrasteakatemian jääkiekon myötä, mutta myös huolehtivan ilmapiirin ansiosta. Jääkiekon ja tanssin ryhmässä on ollut päättyvänä lukuvuotena mukana myös 9-luokkalaisia, jotka voivat saada yhden valinnaiskurssin näin lukion kanssa yhteistyössä. Ensi vuonna jääkiekon ja tanssin lisäksi Harrasteakatemiassa jatkaa ikisuosittu bändi sekä vasta tämän vuoden toiminut pesäpallo, ja uutena lajina akatemiassa aloittaa esports. Tietotekniikkaa hyödyntävä kilpaurheilu yksilöja joukkuetasolla on yhä useamman nuoren tavoitteellinen harrastus, ja heille Pyhäjärven lukio haluaa tarjota kehittymismahdollisuuden lukio-opiskelun ohessa. E-urheilulinjaa on suunniteltu yhdessä Jyväskylän Ammattikorkeakoulun projektiasiantuntijan kanssa, ja tällä hetkellä työn alla on pelikoneiden hankinta ja pelitilojen suunnittelu. Valmennus toteutetaan yhteistyössä Incoach-yrityksen kanssa, jonka valmentajilla on vankka kokemus pedagogiikasta ja kilpapelivalmennuksesta jo monen vuoden ajalta. Valmentaja tulee käymään koululla kuukausittain, ja on muina valmennuspäivinä nettiyhteydessä pelaajiin. Alkuvaiheessa esportsryhmään on hakenut kuusi nuorta, jotka Counter Striken pelitaitojen lisäksi tulevat saamaan aimo annoksen tukea kielten opiskeluun sekä moniin muihin työelämässä tarpeellisiin taitoihin. Valmennus kehittää luonnollisesti myös tiimidynamiikkaa ja huomioi terveellisten elämäntapojen ja palautumisen merkityksen. Tässä nuorten paikallisena tukena toimii myös liikunnanopettaja, jonka vastuulla on erityisesti ravinnon ja liikunnan tasapainon löytäminen pelin tiimellyksessä. Vaikka lukion päätavoite on antaa nuorille hyvät eväät ja kelpoisuus jatko-opintoihin, lempiharrastuksen jatkaminen lukioaikana on varmasti suureksi hyödyksi opiskelijan jaksamisen kannalta. Tämä siivittää myös hyviin tuloksiin ylioppilaskirjoituksissa, joiden merkitys nuoren opiskelupaikan saannissa on koko ajan kasvamaan päin. Edellisten vuosien tapaan Pyhäjärven kaupunki tukee pyhäjärvisten nuorten kesätyöllistämistä. Kesätyöseteli on tarkoitettu työnantajalle palkkatueksi nuorten kesätyöllistämiseen ja on arvoltaan 300 euroa. Summa on käytettävä kokonaisuudessaan palkkakustannuksiin. Kesätyöseteliä voi käyttää yhden kerran kesätyöhön vuonna 2020. Kesätyösetelityö kestää kaksi viikkoa (30 h/vko) tai yhteensä 60 tuntia kesäkauden aikana (1.5. 30.9.). Kesätyötä voi tehdä pidemmänkin ajan tai useammassakin paikassa, mutta kesätyöseteli on käytettävissä vain kerran. Pyhäjärven kaupungilla ei ole mahdollisuutta poikkeuksellisen tilanteen vuoksi tarjota nuorille kesätöitä aiempien vuosien tapaan. Nuoria kannustetaan hakemaan töitä pyhäjärvisistä yrityksistä, maatalousyrityksistä, marjatiloilta, yhdistyksistä sekä peruspalvelukuntayhtymä Selänteen toimipisteistä. Yhdellä työnantajalle maksetaan enintään viidestä kesätyösetelillä työllistetystä nuoresta. Työnantajana ei voi olla yksityistalous, perhe tai yksityinen henkilö. Kesätyösetelin voi saada pyhäjärvinen nuori, joka on päässyt kahdeksannelta luokalta ja on alle 19 vuotta kesätyön päättyessä. Nuori hakee ensin kesätyösetelipaikkaa ja sen saatuaan voi hakea kesätyöseteliä. Työnantajan kanssa tehdään kirjallinen työsopimus. Kesätyösetelin mukana on työsopimuslomake, jota voi tarvittaessa käyttää. Nuori toimittaa työnantajalle kesätyösetelin, verokortin ja tilinumeron palkan maksua varten. Työssäoloajalta täytetään työaikaseuranta, joka jätetään työnantajalle kesätyöjakson päätyttyä. Työnantaja maksaa palkan kesätyöjakson jälkeen ja toimittaa tarvittavat dokumentit Pyhäjärven kaupungille. Kesätyösetelin ja lisätietoja saa soittamalla työllisyyskoordinaattori Ritva Rönkölle, p. 044 4457 651 tai lähettämällä sähköpostia ritva.ronkko@pyhajarvi.fi. CALLIO Underground Rescue Pyhäjärven lukiossa opiskeluun puhtia mieliharrastuksesta Pyhäjärven kaupungin kesätyöseteli Mallinnettua tilaa +400 -tasolla. Pinnoitettua pintaa (maaliskuu 2020).
21 PYHÄJÄRVEN KAUPUNGIN TIEDOTUSLIITE 27.5.2020 Kotien ja työpaikkojen kiinteiden nettiyhteyksien tärkeys on todistettu tänä poikkeuksellisena keväänä. Lisääntynyt etätöiden määrä sekä lasten opiskelu kotona ovat kasvattaneet kotien netin käyttöastetta suoratoistopalveluiden kasvaneen käytön ohella. Jopa suuret mobiiliyhteyksien toimittajat ovat tässä tilanteessa kehottaneet käyttämään kiinteitä yhteyksiä mobiiliverkkojen sijaan. Valokuituliittymä takaa aina jakamattoman kaistan ja ruuhkattomat yhteydet. PyhäNetin tarjoama palvelunopeuden nosto poikkeusolojen ajaksi 500M tasolle on osaltaan varmistanut sen, että netin käyttö on vaivatonta ja sujuvaa. Palvelumme ovat kokonaisuudessaan kestäneet kasvaneen kuorman hyvin eikä ongelmia kaistan riittävyydessä ole ollut. Valokuituliittymän hankinta on mahdollista myös isompien rakennushankkeiden ulkopuolella ja PyhäNet tekeekin verkon täydennysrakentamista koko ajan. Yksittäisiä liittymiä rakennetaan tilausten ja teknisten edellytysten puitteissa ja lisäksi esimerkiksi tieremonttien yhteydessä varaudumme tuleviin tarpeisiin. Tänä vuonna PyhäNetin isoin rakennushanke on Haapajärvellä Velkaperä-Roikolaalueella, missä rakennamme valokuituverkostoa lähes 9 kilometriä ja tuomme kuidun noin 100 kiinteistöön. Vielä ehtii tehdä liittymätilauksen! Facebookja nettisivujamme seuraamalla saa tiedon ajankohtaisista uutisista ja tarjouksista. Jaamme myös hyödyllisiä neuvoja ja vinkkejä. Kannattaa seurata myös tv-palvelujen tuottajamme Maxivisionin sivuja, jotta saat tiedon esimerkiksi kanavapakettitarjouksista ja parhaimmat vinkit tv:n tulevasta ohjelmatarjonnasta. 4.-8.5.2020 vietettiin valtakunnallista digitukiviikkoa. Pyhäjärven kaupunki osallistui viikkoon järjestämällä kysy-vastaa osion, jolloin oli mahdollisuus kysyä laitteisiin ja sähköisiin palveluihin liittyviä kysymyksiä. Toteutimme tämän ensimmäistä kertaa ja vastaavia tempauksia on tarkoitus järjestää jatkossakin. Digitukea tarvitsevat eri-ikäiset ihmiset eri asioihin. Digitaidot ja digituki ovat tärkeitä palveluiden siirtyessä verkkoon. Tällöin osa ihmisistä jää palveluiden ulkopuolelle, jos ei omista laitteita tai ei osaa käyttää niitä tai palveluita. Yhtenä kaupungin talousarviotavoitteista tänä vuonna on kehittää digitukea ja luoda eri toimijoista koostuva digituenverkosto parantamaan kuntalaisten digiosaamista. Viime vuonna järjestettiin digitutor koulutusta, johon osallistui aktiivinen noin kymmenen hengen ryhmä. Digitutorit toimivat vapaaehtoisvoimin digivertaistukena ikäihmiselle. Digitutor koulutusten lisäksi alkuvuodesta järjestettiin kaikille avoimia tietokoneen ja älypuhelimen käyttökursseja. Digitutor toiminnan käynnistäminen ja kurssit jäivät vallitsevan tilanteen vuoksi kesken, mutta toimintaa on tarkoitus jatkaa tilanteen niin salliessa. Koulutus ja kurssit järjestettiin Geronet-hankkeen kautta Pohjois-Pohjanmaan kesäyliopiston järjestämänä. Kursseja ja tukea antavat monet muutkin tahot Pyhäjärvellä. Muun muassa Jokilatvan opisto on järjestänyt kursseja, kirjasto opastaa eaineiston käytössä ja yhdistykset ovat järjestäneet kursseja ja opastusta jäsenilleen esimerkiksi Eläkeliiton Pyhäjärven yhdistys digiohjausta. Vaikka nyt monet hyvät toiminnot ovat keskeytyneenä, niin digituen toimintamallin suunnittelua jatketaan yhteisvoimin ja toimintoja mietitään myös tähän aikaan sopivaksi. Voimia ja turvallista kesää. Vinkki: Pohjois-Pohjanmaan digituki-hanke on kerännyt tiedot alueellaan tarjottavasta digituesta, jota annetaan etätukena. Tiedot on koottu sivustolle www.suomidigi.fi/ryhmat/ digituki/pohjois-pohjanmaan-etatuki. Eeva Vaskilampi Suuntana muutos, SUMU -hanke päättyi huhtikuun lopussa Pyhäjärvellä. ESR -rahoitteista SUMU -hanketta toteutettiin ajalla 1.3.2017 – 30.4.2020. Kehittämishankkeen tukimuoto liittyi työllisyyden ja osaamisen edistämiseen sekä sosiaaliseen osallisuuteen. Hankkeen päätavoite oli työelämän ulkopuolella olevien työja toimintakyvyn parantaminen. Hanketyöntekijät toteuttivat sosiaaliseen kuntoutukseen verrannollista työtä, joka saavutti kaikkiaan 78 asiakasta. Heistä työhön ohjautui 14 henkilöä. Heistä kahden urapolku johti yrittäjyyteen. Opiskelun aloitti 6 henkilöä ja kuntouttavaan työtoimintaan ohjautui 16 henkilöä. Asiakkaiden työkykyarvo tehtiin Kykyviisari kyselyllä. Aloittaneiden työkyvyn keskiarvo oli 6,18 ja lopettaneiden keskiarvo oli 7,13. Kokonaistilanne nousi keskiarvosta 62,7 keskiarvoon 73,2. Seurannassa olivat myös tarkemmin ko kyselyssä osallisuus, mieli, arki, taidot ja keho, joissa oli osoitettavissa merkityksellisen positiivisia tuloksia. Asiakkaat olivat hankkeen kirjoilla minimissään kuukauden ja pisin aika oli puolestaan melkein kaksi vuotta. Tämä kertoo siitä, että asiakkaiden tilanteet ovat hyvin vaihtelevat ja he tarvitsevat yksilöllistä apua. Toiset etenevät pienen tuen avulla, mutta toiset tarvitsevat pitkäaikaista ja tiivistä tukea. Hankkeen aikana hyvinvointia lisääviä asioita olivat läsnäolo, kuunteleminen ja hyvä tavoitettavuus. Asiakkaita tuettiin työnhaussa ja tehtiin yhdessä työhakemuksia ja ansioluetteloita. Asiakkaiden tilannetta ja palvelutarvetta kartoitettiin keskustelun yhteydessä ja tarvittaessa asiakkaita ohjattiin hänelle sopiviin palveluihin, kuten Mielenvireyskeskuksen palvelujen piiriin ja työttömien terveystarkastukseen. Tarvittaessa asiakkaita ohjattiin päihdekuntoutukseen. Asiakkaat tarvitsivat apua myös viranomaisverkostossa, jolloin heitä autettiin verkkoasioinnissa ja lomakkeiden lähettämisessä. Yhteistyö oli tiivistä erityisesti TE-toimen, terveysja sosiaalitoimen, TYP-verkoston ja Mielenvireyskeskuksen kanssa. Ryhmätoiminnot olivat tärkeä osa SUMU:n toimintaa. Niissä vahvistettiin osallisuutta ja yhteisöllisyyttä. Samalla asiakkaat saivat vertaistukea toisiltaan. Ryhmissä käyneet henkilöt saivat uusia tuttavuuksia ja näkevät näin myös vapaa-ajalla toisiaan. Ryhmätoimintojen avulla moni on uskaltanut kokeilla uusia asioita, joita ei olisi ilman hankkeen toimintaa harkinnutkaan. Asiakkailta on saatu seuraavanlaista palautetta: ” On tullut rohkeutta liikkua enemmän. On sosiaalisempi olo, eikä ajatus työstä kuulosta pahalta enää.” ” Kiitos näistä päivistä, mitä on ollut. Olo on muuttunut paljon paremmaksi. Todella hyvä keksintö tämä SUMU!” ” Eilen oma arvio työkyvystä oli nolla, mutta nyt kun on teidän kanssa jutellut, nousi se jo tunnissa ykköseen.” ” Ensimmäistä kertaa pitkään aikaan koin tulleeni kuulluksi”. ” Sumu, mahtava homma! Viikon kohokohta! Saa nauraa, nähä ihmisiä – auttaa olemaan ihmisten joukossa, kun muuten tuntunut, et erakoituu. Saa myös muuta ajateltavaa ja virkistystä. 10/10 ja papukaijamerkki.” Merkittävää on, että Suuntana muutos -hanke teki näkyväksi sosiaalisen kuntoutuksen tarpeen. Jatko on tähän suunniteltu ja sosiaalista kuntoutusta toteuttaa Pyhäjärvellä Peruspalvelukuntayhtymä Selänne. Sosiaalisen kuntoutuksen yhteistyömallin toteutus on suunniteltu yhteistyössä kaupungin kanssa. Toimintaan on varattu yhden henkilön työpanos yhteisesti Pyhäjärvelle, Haapajärvelle ja Reisjärvelle. Hankkeessa esille tulleet kokemukset ja osoitetut asiakashyödyt nopeuttivat uuden toimintamallin aloittamista. Vastaavana projektityöntekijänä toimi Minja Liuska vuoden 2019 alusta alkaen ja hän oli työssä hankkeessa sen alusta alkaen. Marita Kärkkäinen-Rytkönen oli projektityöntekijänä hankkeen loppuaikana. Ruokaryhmässä jokainen osallistui omien taitojensa mukaan kokkailuun. Pilkottavaa, paistettavaa ja siivottavaa riitti. Ruoka nautittiin yhdessä nätisti katetun pöydän äärellä. SUMU -hanke teki näkyväksi sosiaalisen kuntoutuksen tarpeen Valokuitu kestää lisääntyneen kuormituksen Digitaidot ovat uusi kansalaistaito Mustaparrantie 6 86800 Pyhäsalmi Palvelemme sähköpostitse sekä puhelimitse. toimisto@pyhajarvenenergiajavesi.fi Vikapäivystys ma-pe klo 16.00 – 7.00 sekä viikonloppuisin 0400-892071
Pyhäjärvi tunnetaan aktiivisena liikuntapitäjänä. Ohjausryhmät vetävät kiitettävästi porukkaa, mutta siitä huolimatta suuri osa kuntalaisista ei koe ryhmäliikuntaa, julkisia kuntosaleja tai liikuntapaikkoja omakseen. Tästä huolesta lähti liikkeelle suunnitelmat sähköisistä jumppa-ohjelmista, joita jokainen voisi suorittaa omassa kodissaan, juuri silloin, kun itselle parhaiten sopii. Alun perin tämä uusi innovaatio oli tarkoitus avata nuorille ja työikäisille tulevana syksynä, mutta maailmalla leviävä korona laittoi suunnitelmat uusiksi. Pyhäjärvi lähti tarjoamaan ensimmäisenä kuntana Suomessa kaikille avointa, maksutonta liikunnan verkkovalmennusta. Verkkovalmennuksessa jokainen asiakas saa valita itselleen kuntonsa mukaan sopivimman ryhmän. Starttiryhmä on suunnattu kaikille aloitteleville kuntoilijoille, Sykeryhmä säännöllisesti liikkuville ja Tehoryhmä aktiiviliikkujille, joilla on tulostavoitteita. Siitä huolimatta, että puhumme ryhmistä, niin jokainen harjoittelee ja etenee juuri sitä tahtia kuin itse haluaa. Verkkovalmennus on vaan työkalu, jonka avulla voimme tarjota valmiiksi suunnitellut lihaskunto-ohjelmat ikään ja kuntoon katsomatta. Itse harjoittelu tapahtuu mobiililaitteeseen (puhelin, tabletti) ladattavan sovelluksen avulla. Kaikki harjoitukset ovat havainnoillistettu videoin ja kuvin, jotta harjoituksen läpivienti olisi mahdollisimman helppoa. Uudet harjoitusohjelmat päivittyvät asiakkaille aina aika ajoin. Työ tekijänsä palkitsee ja kunnon kohentuessa voi milloin vain siirtyä intensiteetiltään kovempaan ryhmään. Verkkovalmennus on ollut kuntalaisten käytössä kaksi kuukautta ja mukana on tällä hetkellä yhteensä huikeat 315 asiakasta. Suurin osa asiakkaista on työikäisiä. Niinpä katseeni kohdistuukin nuoriin, joiden odottaisin tarttuvan myös koukkuun, sillä kyse on omasta hyvinvoinnista. Meistä kukaan ei pysy ikuisesti nuorena, mutta liikunnan sanotaankin olevan ihmelääke ikääntymistä vastaan. Verkkovalmennuksen asiakastyytyväisyyskysely on juuri julkaistu, mutta siitä huolimatta voin todeta, että palvelu on otettu pääosin positiivisesti vastaan. Olen käsitellyt yhteensä 100 palautetta, joiden mukaan 72 %:lla kaikista vastaajista, verkkovalmennus on lisännyt käyttäjien liikkumista aikaisempaan verrattuna. Olen silminnähden iloinen kaikkien niiden puolesta, jotka ovat saaneet uutta kipinää liikuntaan, sillä loppujen lopuksi kaikki on kiinni voimasta ja tahdosta tehdä positiivisia muutoksia omiin elintapoihin. Vastaajista 97 % aikoo käyttää myös jatkossa verkkovalmennusta apuna omassa harjoittelussaan. Verkkovalmennus on tullut pysyvästi osaksi kaupungin liikuntapalveluja. Olemme vasta alkutaipaleella ja siitä syystä kaikki palautteet ovat tervetulleita. Tavoitteenamme on koronarajoitusten löystyessä pyrkiä antamaan lisäopastusta ikäihmisten verkkovalmennukseen, sillä palvelu vaatii käyttäjältään ajanmukaiset laitteet (älypuhelin) ja hieman digitaitoja. Muistakaa myös, että olen apunanne kaikissa harjoitteluun liittyvissä asioissa ja ongelmissa. Jos et vielä ole mukana verkkovalmennuksessa, niin koskaan ei ole liian myöhäistä aloittaa. Ilmoittautumislomake löytyy Pyhäjärven kaupungin internet-sivuilta kohdasta Vapaaaika, Verkkovalmennus. Tsemppiä kaikille jatkoon, tehdään verkkovalmennuksesta juuri meidän tarpeisiin soveltuva palvelu. Aurinkoista kesää toivottaen Marko Pehkonen Pyhäjärven liikuntatoimi Tekninen johtaja Sami Laukkanen p. 044 4457 684 sami.laukkanen@pyhajarvi.fi Maailmaa mullistava korona ja siihen liittyvät rajoitustoimet ajoivat niin kaupungin kuin myös paikkakunnan liikunta-alan yrittäjät uuteen tilanteeseen. Ryhmänohjaukset ovat olleet tauolla ja vaihtoehtoisia liikuntamuotoja suunnitellaan koko ajan. Uutena koronaajan palveluna Pyhäjärven kaupunki päätti toteuttaa liikunnan ohjausvideot yhteistyössä paikkakunnan yrittäjien kanssa. Ohjausvideot julkaistaan Pyhäjärven kaupungin internet-sivuilla ja ovat sieltä käsin kaikkien kuntalaisten katsottavissa heinäkuun loppuun saakka. Jumpat suunnitellaan siten, että tarjontaa löytyy niin aloitteleville kuntoilijoille kuin kokeneemmillekin liikkujille. Jumppia toteuttamassa ovat Pyhäsalmen Kuntopiste, Pyhäsalmen FysioSport, Johannan Liikunta Ja Lihashuolto, Anun Kauneus Ateljee Hius&Hoito, Fysiopaja Liikkuva Linna, Säde Yoga sekä Veeran Wellnesspalvelut. Ohjausvideot löytyvät kaupungin sivuilta kohdasta Vapaa-aika/ Liikunta/Liikunnan ohjausvideot. Mukavia jumppahetkiä toivottaen Pyhäjärven liikuntatoimi Lasten ja nuorten yleisurheilukilpailut käynnistyvät urheilukentällä juhannusviikon keskiviikkona. Kilpailut suoritetaan viikoittain porrastetusti siten, että 3-7–vuotiaiden lajit alkavat klo 17.30-18.00 ja 8-15-vuotiaiden lajit puolestaan klo 18.00-18.30. Kesän aikana ahkerimmat ehtivät kisailla yhteensä seitsemänä keskiviikkona. Ilmoittautuminen illan lajeihin tulee tehdä sähköpostitse viimeistään kilpailuaamuna klo 10.00 mennessä. Osallistuminen on maksutonta. Lisätietoja/ muutokset ilmoitetaan Pyhäjärven sanomissa, Pohdin urheilumuistiossa. Liikuntatoimi käynnistää ohjaustoiminnan urheilukentällä Urheilukenttä on herännyt talvihorroksestaan ja avannut porttinsa liikunnan ystäville. Tuttuun tyyliin kentältä saattaa ajoittain kantautua naurua, pauketta, basson jytkettä ja voimakasta puuskutusta. Liikuntatoimi siellä käynnistelee ohjauskoneistoaan pienen hiljaiselon jälkeen. Ohjelmaa on luvassa niin lapsille, nuorille, aikuisille kuin ikäihmisillekin. Minimoimme tartuntariskit kaikessa toiminnassa. Tervetuloa mukaan! LASTEN LIIKUNTALEIKIT (maanantaisin 1.6. alkaen klo 17.00 & 18.00) Lasten liikuntaleikit on perheen pienimmille suunnattu liikuntaryhmä, jossa puuhastelemme erilaisten pihaleikkien ja pelien parissa. Ryhmään pääsevät mukaan kaikki 5-8-vuotiaat lapset ilmoittautumalla ennakkoon. Kokoonnumme kentälle kesäkuun ajan aina maanantai-iltaisin klo 17.00 (5-6 –vuotiaat) & 18.00 (7-8 –vuotiaat). LASTEN HARRASTEJALKAPALLO (tiistaisin 2.6. alkaen klo 17.00) Lasten harrastejalkapallo kokoontuu urheilukentälle kesäkuun ajan aina tiistaiiltaisin. Luvassa on rentoa pelailua kaikille 9-vuotiaille ja sitä vanhemmille lapsille. Mukaan peleihin pääsee ilmoittautumalla ennakkoon. TABATA -High Intensity Intervall Training (tiistaisin 2.6. alkaen klo 18.15) Tabata on nopeatempoinen kehonpainoharjoitus aktiiviliikkujille, jotka tykkäävät haastaa itsensä. Harjoittelemme tabata –menetelmällä, jossa vuorottelevat 20 sekunnin työskentelyja 10 sekunnin lepojaksot. Käytämme vastuksena kehon omaa painoa sekä kahvakuulaa. Kahvakuulat ovat lainattavissa paikan päältä. Välineharjoittelua varten on varauduttava käyttämään omia luistamattomia suojahanskoja. KAHVAKUULA (keskiviikkoisin 3.6. alkaen klo 15.00 ikäihmiset, klo 19.00 työikäiset) kahvakuularyhmät käynnistyvät urheilukentällä keskiviikkoisin. Pitkän tauon jälkeen myös ikäihmisille on oma iltapäiväryhmä. Illalla kokoonnumme harjoittelemaan työikäisten kanssa. Kahvakuulan jokainen saa lainaan paikan päältä. Välineharjoittelua varten on varauduttava käyttämään omia luistamattomia suojakäsineitä. WORKOUT-TOIMINNALLINEN HARJOITTELU (torstaisin 4.6.alkaen klo 18.00) Yksi kesän odotetuimpia ryhmiä on tietysti WorkOut –toiminnallinen harjoittelu. Toiminnallinen harjoittelu koostuu lihaskuntoa, kestävyyttä, koordinaatiota ja tasapainoa kehittävistä harjoitteista. Kattavan välineistön johdosta harjoittelu soveltuu peruskuntoilijasta aktiiviliikkujiin. Varastossa odotteleekin jo neljä uutta vastustyöntökelkkaa valmiina treeni-iltoihin. Muutoksena viime vuosiin, kokoonnumme harjoittelemaan torstai-iltaisin. Välineharjoittelua varten on varauduttava käyttämään omia luistamattomia suojakäsineitä. VERKKOVALMENNUKSELLA LIIKETTÄ JA HYVINVOINTIA LIIKUNNAN OHJAUSVIDEOT LÖYTYVÄT KAUPUNGIN SIVUILTA LASTEN KESÄIKÄRIT KÄYNNISTYVÄT JUHANNUSVIIKOLLA17.6.2020 22 KunTeko palkitsi Marko Pehkosen Sankarit poikkeusoloissa -tunnustuksella toteuttamastaan liikunnan verkkovalmennuksesta. (kuva: Mirka Kauranen, Pyhäjärven Sanomat) PYHÄJÄRVEN KAUPUNGIN TIEDOTUSLIITE 27.5.2020 HUOMIO! Pyhäjärven ympäripyöräily siirtyy järjestettäväksi elokuulle!
24 2020 N:o 22 Keskiviikko toukokuun 27. päivä E lä unoha näitä ! e ll i v u t s i m l a v a e n n O ? ä ll e e k k iil a ll i o is a a j h a L ö k n ä ä t e t s i p i a V .i l e t e s ä e li s n ii l ä v n it r o k u l e t ti n n o n i k ä n i s a t u a j u S a j h a l ä v y h n o s u u k k a i s a a j a t s i m o n i k n a p s u u s O ? i s k a m m e r a p . n e e s i p p m y k s ii v a t s a v u t s i m l a v a j n e e s p a li p p i r ä t s i s i ä it s i r o p p l e h n e s i a m o n i r e n o u s k a m . o t r ii S a j n e n il l a v r u t a n i a n o o t r ii s il i T ! o t h e o t h i a v L ukijan rivit K okkouksia T orilla Vuokralle tarjotaan Työsuorituksia Erittäin siisti saunallinen kaksio keskustasta. p. 040 522 0880 Keskustassa siisti 3H+K, 54m 2 , höyrysuihkukaappi, toinen kerros. Heti vapaa. p. 040 753 2660 Pieni OKT/tila Pellikkaperältä. 580 eur + kulut / kk. Piia 040 507 3517 Ilmoituspalsta yksityisille ja yhdistyksille Hinnat (sis.alv:n): 1 sanaa 12,00 euroa, 10 20 sanaa 15,00 euroa, 20-30 sanaa 20,00 euroa, seuraavat 10 sanaa / 5 euroa. To 28.5. klo 9-15.30 Pyhäsalmen torilla. Puh. 050-307 5439 perinteiset makkarat ja maalaishyytelöt. maankuulua vanhanajan PALVIA savusaunaHIIDENKYLÄN KYLÄYHDISTYS RY YLEINEN VUOSIKOKOUS Hiiden-Oravassa Su 7.6.2020 klo 18.00 esillä vuosikokouksen sääntöjen määräävät asiat ja yhdistyksen sääntömuutokset! Kahvitarjoilu! Tervetuloa! Hei, tässä oikovedos Rakentajan Palvelumuistioon 2020. FinnMemo Oy Hapelähteenkatu 41 th 14, 70100 KUOPIO Puh. 010 318 5711 Haulikon harjoitusammunnat tiistaisin klo 18.00 alkaen Jokikylän ampumaradalla. Komun-Rannan Metsästäjät Hirvenjuoksun /kävelyn harjoitukset Niinimäellä 3.6. klo 18.30 Jatkuvat vuoroviikoin Jokikylällä! Kyläkokous Komun asemalla tiistaina 2.6.klo 18 Tervetuloa! Komun kyläyhdistys Lamminahon Erä ry Ylimääräinen kokous 6.6. klo 17 Metsäpirtillä Käsiteltävät asiat: Metsäpirtin tontin hankkiminen, Lisäksi samalla kertaa kesäkokous aikaistettuna. Pyhäjärven Pohdin sääntömääräinen kevätkokous perjantaina 12.6.2020 klo 18.00 Jäähallin kahviossa. Kahvitarjoilu. Tervetuloa! Johtokunta Pyhäjärven Demarit ry sääntömääräinen kevätkokous ke 10.6.2020 klo 17.30 Kahvila Karnevaalissa. Tervetuloa kokoukseen! Mökki ja pihapuiden kaadot. Myös vaikeat kohteet. Soita niin kerron lisää. 0400 295 749 Pyhäjärven Pilkkijät ry Sääntömääräinen VUOSIKOKOUS 5.6.2020 klo 18.00 Namiskassa (Ollintie 17) Käsitellään vuosikokoukselle kuuluvat sekä muut esille tulevat asiat. Hallitus kokoontuu klo 17.30 Py-Pi KESKUSTA TOIMII Keskustan Pyhäsalmen osaston VUOSIKOKOUS 4.6. kello 19.00 Vau!Hausissa. Johtokunta kello 18.00. Tervetuloa! PYHÄJÄRVEN UIMAHALLI Kuntosali avoinna kesäkuun alusta lähtien MA-LA 8.00-21.00 SU SULJETTU Lipunmyynti uimahallilla ma-ke klo 8.00-11.00 to klo 16.00-18.00 (huom. lipunmyynti heinäkuussa Kahvila Karnevaalista) ALLASTILA AVAUTUU JÄLLEEN MA 3.8. Paljon odotetut lasten kesäuimakoulut järjestetään elokuussa. Lisätietoja lähiviikkoina. Kesäterveisin Uimahallin henkilökunta ei koronan vuoksi avaakaan kesäkautta. Kansanmusiikin kuunteluun voi hankkia CD-levyn ”Viulisti Jaakko muistoissamme” K-Market Pyhäjärvestä, ABC:n lähimyymälästä ja Kahvila Karnevaalista. (Hinta 15€) Toivottavasti soitellaan syksymmällä! Hiijjen Pelimannit Maanantaina 1.6. avaamme ovet pitkän odottelun jälkeen! Olemme avoinna joka päivä 14-22! Tervetuloa! Päivitämme aukioloaikoja tilanteen mukaan! Muistetaan hygienia ja turvavälit! Mikäli olet kipeä, jääthän kotiin. VAPAA-AJANTEEMATAPAHTUMAT MITÄ? AIKA? PAIKKA? PELITJALEIKIT(5-8v) ”Tulemukaanohja.uunleikkituokioon” TI2.6.klo10.00-12.00 urheiluken.ä PERHEMELONTA ”Tervetuloamelomaanohjatus<kokoperheenvoimin” PE5.6.klo16.00-20.00 Lossinranta JUNGLERACE(9-13v) ”Jungleraceonälylai.eellatoimivaliikuntapeli, TI9.6.klo12.00-14.00 urheiluken.ä ? varaamukaasiomapuhelintäydelläakulla. FRISBEEGOLF ”PaikanpäälläohjaamassaYlivieskanFrisbeekarhut” PE12.6.klo17.00-20.00 Lossinranta KUPLAFUTIS ”Temppuiluakuplafu<spalloilla” TI16.6.(8-10-vuo<aat)klo12.00-13.00 urheiluken.ä (11-13–vuo<aat)klo14.00-15.00 ? (14+vuo<aat)klo16.00-17.00 EVÄSRETKI(7-10v) ”Mukavaayhdessäolemistajaleikkimistä” TI23.6.klo12.00-14.00 Touhulanleikkipuisto varaamukaasiomateväät. SUP-LAUTAILUA ”Tuletutustumaansup-lautailuun,uimataitovaaditaan” PE26.6.klo14.00-16.00&17.00-19.00 Emolah<Camping KAIKKITAPAHTUMATOVATMAKSUTTOMIAJAMUKAANVOITTULLAILMOITTAUTUMATTA.OTATHANSEURAAVATASIATHUOMIOON: • Tulethanpaikalleainoastaanterveenä.NoudatammeTHL:nohjeistuksiatoiminnassa. • Tapahtumillasäävaraus,ilmoiWauduthanohjaajalletapahtumapaikalla. • LisäXedot044-4457643(Marika)/044-4457667(Satu) TAPAHTUMIENJÄRJESTÄJINÄNUORISO-JALIIKUNTATOIMI