Reitti 2 Reitti 2 | 2018 • Vuodesta 2003 • Painosmäärä 19 650 kpl • Toimitus: päätoimittaja Juha Pöyry puh. 040 356 0567 (juha.poyry@pau.fi ), toimittaja Marjo Pihlajaniemi • Osoite John Stenbergin ranta 6, 00530 Helsinki • Osoitteenmuutokset ja jäsen rekisteriasiat: katso s. 43 • Ulkoasu Point Panic Oy / Pauliina Lindholm • Painopaikka Forssa Print • ISSN 1459-7799 • Kannen kuva Juha Pöyry Posti-ja logistiikka-alan unioni PAUn jäsenlehti Ilmestymisaikataulu numero aineisto Reitt iin ilmestyy 3 5.3. 28.3. 4 3.4. 26.4. 5 2.5. 30.5. 6 4.6. 4.7. 7 13.8. 12.9. 4041 0428 Tässä numerossa 3 Pääkirjoitus 4 Ajankohtaista 6 Työnkuva: Joensuun jakeluterminaali 10 Sanomalehdenjakajien jäsenyys 11 Puheenjohtajalta 12 Posti mainetutkimusten pohjakastissa 14 Talvipäivien suosio jatkuu 18 Muuttuva työ 20 Ay-majakka: Marjo Pihlajaniemi 21 Palkat korottuvat takautuvasti 22 Uudet palkkataulukot 25 Informaatiologistiikka-alalle neuvottelutulos 26 Vapaalla: Pienoismallien maailmassa 28 Postin pääluottamusmiehet 29 Vuosityöajan lyhennys 30 Postikortteja arvioimassa 32 #äänityöttömälle 33 Postia maailmalta: Liettua 34 Kolumni: Kuningas alkoholi 35 Kysyvälle vastataan 36 Ristikko 37 Vuosien varrelta 38 Menoon mukaan 40 På Svenska 41 In English 42 Työttömyyskassa tiedottaa 43 Muutosilmoitus ja palautekortti 22 6 Uudet palkkataulukot. Tarkista palkkasi! 30 16 Reitti_2_2018.indd 2 Reitti_2_2018.indd 2 21.2.2018 13.37 21.2.2018 13.37
Reitti 3 P ä ä k ir jo it u s PAUn toimisto Postija logistiikka-alan unioni PAU ry John Stenbergin ranta 6, 00530 HELSINKI Puhelinvaihde: 09 613 116 Faksi: 09 6131 1750 www.pau.fi Sähköposti: etunimi.sukunimi@pau.fi Toimistoaika arkisin klo 8.30-16.00 Kesäkuukausina 1.6.-31.8. klo 8.30-15.00 PUHEENJOHTAJA Heidi Nieminen, 050 340 3217 HALLINNON SIHTEERI Birgit Simonen, 040 594 6010 LIITTOSIHTEERI yleiset sopimusja neuvotteluasiat Esko Hietaniemi, 0400 467 788 TYÖEHTOASIANTUNTIJA Jussi Saariketo, 044 268 5110 TYÖYMPÄRISTÖASIANTUNTIJA työsuojelu, sosiaaliturva, vakuutusoikeudelliset asiat Ida Nummelin, 044 769 6434 JÄRJESTÖPÄÄLLIKKÖ ammattiosastot, järjestöasiat, Seppo Kinnunen, 0400 706 502 LAKIMIES oikeudelliset asiat, edunvalvonta Iikka Avela, 043 825 5311 KOULUTUSSUUNNITTELIJA koulutusasiat Juha Jaatinen, 050 302 8466 TALOUDENHOITAJA Lena Lahti, 040 557 1198 TALOUSSIHTEERI kirjanpito, palkat ja palkkiot, matkalaskut maksuja laskutusasiat Tarja Känsäkangas, 040 831 2963 PÄÄTOIMITTAJA, TIEDOTTAJA ulkoinen ja sisäinen tiedotus, liiton verkkosivut ja kalenteri Juha Pöyry, 040 356 0567 TOIMITTAJA, VIESTINNÄN ASIANTUNTIJA Reitti-lehti Marjo Pihlajaniemi JÄSENPALVELUSIHTEERI jäsenrekisteri ja jäsenmaksuasiat Katja Johansson, 09 6131 1724, 040 821 5836 JÄSENPALVELUSIHTEERI kurssiasiat, lomatukiasiat, osoitteenmuutokset Vuokko Malinen, 09 6131 1719, 040 821 5832 Postija logistiikka-alan unioni PAU @PAU_liitto P AUn 13. talvipäivät Porin kylpylähotelli Yyterissä keräsi taas runsaasti liiton jäseniä yhteen ympäri Suomea. Yyterin maisemissa viikonloppua vietti lähes 700 paulaista. Liiton talvipäivistä on tullut merkittävä ja näkyvä tapahtuma Postinkin sisällä. Mikään muu tilaisuus ei vedä kerralla yhteen näin suurta määrää Postin henkilökuntaa. Aikoinaan Postiliiton automiesten neuvottelupäiviltä lähtenyt perinne jalostui liiton yhteiseksi tapahtumaksi Jyväskylän Laajavuoressa vuonna 1997. Talvipäivien ohjelma on pysynyt pääpiirteittäin samana vuodesta toiseen. Ja mitäpä sitä toimivaa konseptia vaihtamaan. Yhteinen seminaariosuus eli käytännössä avajaiset ja ajankohtaiskatsaukset, ammattiryhmäpalaverit, urheilukilpailut ja iltajuhla ovat pysyneet vuosittain ohjelmistossa. Mutta onpa viime vuosina kokeiltu jotain uuttakin. Talvipäivämessut antavat mahdollisuuden myös yhteistyökumppaneille tuoda esiin itseään ja esitellä omia tuotteita. Postipaneelista näyttää muodostuneen varsin suosittu osuus, joka kerää runsaasti yleisöä ja myös paikallismediaa paikalle. Jäsenillä on paneelissa erinomainen tilaisuus tentata tiukastikin päättäjiä vaikkapa alan lainsäädännöstä. Keskustan kansanedustaja Kauko Juhantalo vertasikin Yyterissä paneelin tunnelmaa eduskunnan kyselytuntiin. PAUn talvipäivillä on aistittavissa aivan erityisen lämmin henki ja yhteenkuuluvuuden tunne. Tämä näkyi monissa kohtaamisissa. Tuttuja halaillaan, kuulumisia vaihdetaan ja toisia tsempataan. Kaikilla on taustalla yhteinen kokemus viime vuosien myrskyistä ja muutoksista. Duunarin arki raatelee, mutta lopulta vahvistaa, kun on olkapää johon nojata. Talvipäivät eivät kuitenkaan synny itsestään. PAUn liittohallitus laittaa vuosittain talvipäivien järjestelyt hakuun ammattiosastoille. Onneksi massatapahtuman järjestelyyn on halukkaita aina löytynyt. Tänä vuonna viestikapulan otti vastaan Länsi-Suomen osasto, joka suoriutui tehtävästään erinomaisesti. Talvipäivien järjestelytoimikunta Kari Salosen johdolla rakensi talvipäiville taas jotain uutta. Messuosastolla kävi runsaasti väkeä ja uusia yhteistyökumppaneitakin löytyi. Yhtenä esimerkkinä Postimuseo, jonka mukanaolo oli hieno juttu. Toivottavasti mahdollisimman moni tarttui haasteeseen ja lähettää vanhoja postiaiheisia valokuvia museon käyttöön. Välipalaksi talvipäivien osallistujille markkinoitu PAUn mölkkykilpailu oli varsinainen hitti. Yksinkertainen ja helppo tapa pitää hauskaa toimi hyvin. Vapaaehtoisen osallistumismaksun summa lahjoitettiin Satakunnan keskussairaalan lastenosastolle. Talvipäivien järjestelyissä pitää moni asia osua nappiin. Tilat, majoitusjärjestelyt, kokoustilat, esiintyjät, tekniikka, sisäiset kuljetukset, yhteistyökumppanit ja urheilutapahtumat vaativat onnistuakseen hyvää organisointija yhteistyökykyä. Ja tätä löytyi Länsi-Suomesta. Siispä vielä kerran kiitos ja kumarrus Porin suuntaan. Ensi vuonna järjestelyvastuu talvipäivistä on ensimmäistä kertaa pääkaupunkiseudun osastoilla. PAUn 14. talvipäivät järjestetään Vantaalla Sokos Hotel Flamingossa 16.–17.3.2019. Päivämäärä kannattaa laittaa ylös jo nyt. Tiedossa on taas antoisa ja mukava viikonloppu. JUHA PÖYRY Kiitos talvipäivistä kuuluu osastoille Reitti_2_2018.indd 3 Reitti_2_2018.indd 3 21.2.2018 13.37 21.2.2018 13.37
Reitti 4 Ajankohtaista Matt i Nisula Postilla Palkat ja kiky hiertävät Ahvenanmaalla Ahvenanmaan Postin ja Ahvenanmaan osaston työehtosopimusneuvottelut ovat edelleen kesken. Kyseessä on yrityskohtainen työehtosopimus, jossa PAUn Ahvenanmaan osasto vastaa neuvotteluista. Neuvotteluissa ongelmina ovat olleet palkankorotuksen suuruus ja kilpailukykysopimuksen käyttöönotto Ahvenanmaan Postissa. Työehtosopimus on päättynyt 31.12.2017, joten tällä hetkellä ollaan sopimuksettomassa tilassa. Pau on valmis tarvittaessa tukemaan osastoa neuvottelutuloksen aikaansaamisessa. Kesän aktiiviperhelomat ovat haett avissa 11.3. asti Posti-konsernin työhyvinvointisäätiö järjestää vuonna 2018 neljä lapsiperheille suunnattua aktiiviperhelomaa. Ohjelmassa on ohjattua liikuntaa lapsille ja aikuisille sekä mukavaa yhdessäoloa. Perhelomat on tarkoitettu konsernin työssä olevalle henkilöstölle ja ne ovat maksuttomia. Haku on ruokakuntakohtainen, joka käsittää puolison ja alaikäiset lapset. Osallistuja vastaa matkakustannuksista ja työhyvinvointisäätiö maksaa hotellien majoituskulut, ruokailut ja aktiviteettien kustannukset. Ensikertalaiset ovat etusijalla. • 18–24.6.2018 (sisältäen juhannuksen) hotelli Heimari, 52330 Ristiina • 1–7.7.2018 hotelli Heimari, 52330 Ristiina • 29.7–4.8.2018 hotelli Heimari, 52330 Ristiina • 4–9.8.2018 Härmän kylpylä, 62375 Ylihärmä Aktiiviperheloma pariskunnille Posti-konsernin työhyvinvointisäätiö järjestää vuonna 2018 kaksi aktiiviperhelomaa pariskunnille, joilla ei ole alaikäisiä lapsia. Pariskunnan on asuttava samassa taloudessa ja pariskuntalomia voi hakea konsernin työssä oleva henkilöstö. Aktiiviperheloman ohjelmassa on hyvinvointiin ja terveyteen liittyviä asioita sekä ohjattua liikuntaa. Pariskuntalomat on suunnattu ensikertalaisille. Pariskunnat, jotka ovat käyttäneet pariskuntalomia viimeisen 3 kalenterivuoden aikana maksavat 200 €/ pariskunta. Osallistuja vastaa matkakustannuksista ja säätiö maksaa hotellien majoituskulut, ruokailut ja aktiviteettien kustannukset. • 2-7.7.2018 hotelli Haikon kartano ja kylpylä, 06400 Porvoo • 30.7–4.8.2018 kylpylähotelli Peurunka, 41340 Laukaa Tutustu lomien alustaviin malliohjelmiin ja hae mukaan työhyvinvointisäätiön nettisivuilta www.tyohyvinvointisaatio.fi Katso maailmaa duunarin silmin – Tilaa SAK:n uutiskirje Tilaa SAK:n uutiskirje niin tiedät mitä työelämässä ja työmarkkinoilla tapahtuu. www.sak.?/uutiskirje Reitti_2_2018.indd 4 Reitti_2_2018.indd 4 21.2.2018 13.37 21.2.2018 13.37
Reitti 5 Reitti 5 Aika ilmoitt autua KURSSEILLE Koulutuskalenteri ja ilmoitt autuminen www.pau.? -> koulutus Tarkista kurssien ehdot PAUn nett isivuilta. PAUN OMA KOULUTUS PAUN Sopimuskoulutus Edunvalvonnan ja yhteistoiminnan kurssi Aika 16.–20.4. Paikka Hotelli Heimari, Mikkeli Viimeinen hakupäivä 23.3. Tämä on PAUn edunvalvojien koulutuksessa se perusta, jonka päälle osaaminen rakennetaan. Kurssi on tarkoitett u luott amusmiesja työsuojelutehtävissä sekä yhteistoimintatehtävissä toimiville. Koulutus on avoin myös ammatt iosastojen puheenjohtajille. Kurssilla käsitellään monipuolisesti vaikutt amista ja viestintää, luott amusmies ja työsuojelutehtävissä toimimista sekä edunvalvontaan keskeisesti liitt yviä säädöksiä ja tehtäviä. Työsuojelun peruskurssi Aika 16.–20.4. Paikka Hotelli Heimari, Mikkeli Viimeinen hakupäivä 23.3. Kurssi on tarkoitett u työsuojeluvaltuutetuille ja -asiamiehille sekä muille työsuojelun yhteistoimintatehtävissä toimiville. Kurssilla selvitetään työsuojeluhenkilöstön tehtäviä, lainsäädäntöä, työsuojelun yhteistoimintaa ja hyvinvoinnin vaikutusta tuott avuuteen. Työehtojen peruskurssi Aika 23.-27.4. Paikka Hotelli Heimari, Mikkeli Viimeinen hakupäivä 28.3. Kurssi sopii luott amusmiehille, osastojen puheenjohtajille ja työsuojelutehtävissä toimiville, jotka työskentelevät viestinvälitysja logistiikka-alan työehtosopimuksen piirissä. Kurssilla selvitetään työehtosopimuksen sisältöä, paikallista sopimista sekä yhteistoimintalakia ja –sopimuksia Postissa. Työoikeuden kurssi Aika 23–27.4. Paikka Hotelli Heimari, Mikkeli Viimeinen hakupäivä 28.3. Kurssi on tarkoitett u luott amusmiehille, työsuojeluedustajille ja ammatt iosastojen puheenjohtajille. Kurssille hakijalta edellytetään Työehtojen peruskurssin suoritt amista tai ei-postilaisilta hyvää perehtyneisyytt ä omaan työehtosopimukseen. Kurssilla käsitellään työoikeuden perusperiaatt eita, työsopimuslakia, työsuhteen ehtojen muutt amista, työsuhteen päätt ämistä sekä muita työelämän keskeisiä säännöksiä. Hae Työväen Sivistysliiton kurssille Kännykkäkuvaus ja kuvankäsitt ely Aika 10.4. klo. 9.00–15.00 Paikka Manilla (Itäinen Rantakatu 64, 20810 Turku) Viimeinen hakupäivä 10.3. Kuva on nykyään tärkeä osa viestinnässä. Kurssilla opitaan ott amaan parempia kuvia ja muokkaamaan niitä käytt ötarkoituksen mukaan. Kuvankäsitt elyssä käytetään sekä kännykän omaa kuvan muokkausohjelmaa ett ä tietokoneelle asennett avaa ilmaista Gimp-ohjelmaa Someilmiön luominen Aika 11.4. klo. 12.00–16.00 Paikka Jyväskylä (tarkentuu myöhemmin) Viimeinen hakupäivä 11.3. Saadakseen huomiota sosiaalisen median tulvassa tulee erott autua muista ja saada viestin avulla muut reagoimaan. Tällä kurssilla pohditaan hyvän, mielenkiintoisen ja vetävän some-viestin reseptiä. Kansisuosikkikisa ratkesi Pyysimme viime numerossa ja verkon kautt a äänestämään suosikkikantt a vuoden 2017 lehdistä. Ääniä tuli 43 ja suosikiksi nousivat yhtä isolla äänimäärällä lehdet nro 2 ja 3. Kiitos kaikille äänestäneille! 20 euron lahjakortin voitt i Mimoza Santaniemi Keminmaasta. Marjo Pihlajaniemi siirtyy SAK:n viestintäpäälliköksi PAUn Reitt i-lehden toimitt aja ja viestinnän asiantuntija Marjo Pihlajaniemi aloitt i 19. helmikuuta SAKn viestintäpäällikkönä. Onnea uusiin haasteisiin! itt aja ja viestinnän asiantuntija tti 19. helmikuuta SAKn n! Reitti_2_2018.indd 5 Reitti_2_2018.indd 5 21.2.2018 13.37 21.2.2018 13.37
Reitti 6 Reitti 6 Työnkuva Joensuussa tartu Eveli Tuomi jakaa mainospäivinä postit jakeluautosta kolmesta nipusta. Olkapää kipeytyy ja keskitt yminen ajamiseen herpaantuu. Joensuun jakeluterminaali kuhisee aamuisin muurahaispesän lailla. Reitti_2_2018.indd 6 Reitti_2_2018.indd 6 21.2.2018 13.37 21.2.2018 13.37
Reitti 7 Reitti 7 Joensuun terminaali on jakelulaboratorio, johon pyöräillään rekkaliikenteen keskellä. TEKSTI & KUVAT JUHA PÖYRY tutaan ongelmiin Pääluott amusmies Jari Kontkanen kantaa huolta määräaikaisista työntekijöistä. Reitti_2_2018.indd 7 Reitti_2_2018.indd 7 21.2.2018 13.37 21.2.2018 13.37
Reitti 8 Työnkuva P ohjois-karjalassa on ystävällistä, välitöntä ja rentoa porukkaa. Tämä tuli taas todistettua työpaikkakäynnillä Joensuun jakeluterminaalissa, jossa perusjakelun lisäksi toimii varhaisjakelu ja kuljetus. Henkilöstön avoimuutta ja ammattiylpeyttä maustaa myös rakentava kritiikki. Kaikkiin jakelu-uudistuksiin ja pääkonttorin visioihin ei suhtauduta aina täälläkään täydellä ymmärryksellä. Nykyisissä tiloissa Joensuun jakeluterminaali on toiminut syksystä 2015. Ylämylly siirtyi terminaaliin viime maaliskuussa. Enon, Uimaharjun ja Liperin kylmälähtöjen esityöt tehdään Joensuussa. Työvuoroja jakelussa on lähes 80, reitit jaetaan pääasiassa jakeluautoilla. Alussa tilaa oli niukasti, kun alkuperäisestä suunnitelmasta nipistettiin 300 neliötä pois. Siirtyminen ABC 2:sta ja 3:sta Zip-menetelmään vähensi hyllyjen tarvetta. Tosin ei terminaalissa vieläkään tilaa liiaksi ole, kertoo alueen pääluottamusmies Jari Kontkanen. Tilat ovat pääosin kunnossa, mutta kiinteistön huollossa on toivomisen varaa. Pihat ovat liukkaat ja usein auraamatta, vaikka työsuojeluvaltuutettu Jaana Kanerva on vaatinut asiaan parannuksia. Määräaikaisia vakinaistett ava Uudet työntekijät otetaan Joensuussa pääasiassa määräaikaisiksi, joiden määrä on viime aikoina ollut kasvussa. Määräaikaisia työsopimuksia terminaalissa on tällä hetkellä noin 20 kappaletta, toistaiseksi voimassa olevia sopimuksia 86. Vuoden vaihteessa saatiin vakinaistettua kuusi, joista yksi on kokoaikainen. Eräs työntekijä teki pisimmillään määräaikaisilla sopimuksilla töitä neljän vuoden ajan, Kontkanen päivittelee. Vuoden 2014 jakelun yt:ssä Joensuussa irtisanottiin seitsemän, joista kolme vakinaistettiin uudelleen. Uuteen polkuun lähtijöitäkin on riittänyt. Hyvää porukkaahan meillä on, mutta harmittaa vaan, kun meiltä on lähtenyt sitä osaavaa porukkaa pois. Ja vaikka nuoria tulee tilalle, niin uusilla menee kuitenkin oma aikansa, ennen kuin nämä hommat oppii, harmittelee työsuojeluvaltuutettu Jaana Kanerva. Kontkanen ja Kanerva pitävät erityisen tärkeänä sitä, että uusille työntekijöille ei tehtäisi vain lyhyitä määräaikaisuuksia. Sitoutunutta väkeä saa vakinaistamalla. Nämä määräaikaiset, jotka on meillä olleet jo vuosia, pitäisi nyt noususuhdanteessa kiireesti vakinaistaa, ennen kuin ne lähtee. Niistä on tullut hyviä moniosaajia, kun heitä on pyöritelty ja pompoteltu niin kauan. Kentän ääntä kuunneltava Joensuun terminaalissa toimii kaksi esimiestä ja kaksi jakeluryhmän vastaavaa. Tuotantoesimies Th omas Heiskasta kiitellään avoimuudesta ja läsnäolosta. Muutoksen keskellä esimiehen rooli korostuu. Meillä on isoja haasteita, mutta kyllä niihin omalla työllä pystyy vaikuttamaan, kuinka porukkaa kannustetaan jaksamaan. Mitä enemmän olen läsnä, sitä paremmin menee. Porukan pitää päästä purkamaan sydäntään, painottaa Heiskanen. Viime vuosina esimiesten tehtäväkenttä ja vastuut ovat kasvaneet. Työssä jaksaminen on yhteinen haaste. Tämän tietää Heiskanenkin omakohtaisesti. Olin pitkän ajan pois työuupumuksen takia. On tärkeää myöntää itselleen oma rajallisuus ja oppia poimimaan työssä tärkeimmät asiat. Esimiehenkin on noudatettava työaikoja ja pidettävä taukoja. Luottamus Postin ylimpään johtoon on viime vuosina ollut koetuksella. Tämä on nähtävissä myös henkilöstökyselyn tuloksista, joiden pitäisi laittaa hälytyskellot soimaan. Jotain tarttis tehdä. On tehtykin jo. Esimerkiksi tuotantojohtaja Yrjö Eskola on jalkautunut työpaikoille ja jutellut porukan kanssa, muistuttaa Heiskanen. Johdon jalkautumista kannattavat myös pääluottamusmies Kontkanen ja työsuojeluvaltuutettu Kanerva. Menetettyä luottamusta on vaikea korjata, mutta kyllä sekin auttoi, kun johto kävi täällä, mutta kyllähän heidän pitäisi täällä oikeasti olla viikko ja saada jutella kaikessa rauhassa henkilöstön kanssa. Porukka juttelee kyllä mielellään ja antaa palautetta, kun heille annettaan siihen aito mahdollisuus. Jakelujohtaja Juhani Vuolan vierailulla otettiin esille jakeluautojen huono kunto. Autoissa on edelleen paljon vikoja. Kun varhaisjakelu ajaa autoilla ensin yöllä ja sen jälkeen niillä jaetaan kaksikin reittiä, niin kukaan ei ole niistä vastuussa. Kun oli reittikohtaiset autot, niistä pidettiin huolta ja ne pystyttiin kohdentamaan työntekijöihin. Nyt ne ovat siivottomassa kunnossa. Työt on vedetty vaan niin tiukkaan, että siihen ei ole aikaa. Esimiehelläkin menee autojen huollon järjestelyihin hirveästi aikaa. Näinkin isossa paikassa pitäisi olla yksi henkilö, joka niitä hoitaa, ehdottaa Kanerva. Kolmen kimpun ongelmat Jakelutapauudistus otettiin perusjakelussa valtakunnallisesti käyttöön asteittain viime kesästä lähtien. Pääluottamusmies Jari Kontkasen mukaan kevennettyä tiistaita pidetään epäonnistuneena, koska se teettää helposti keskiviikkona ja torstaina todella pitkiä päiviä. Vielä suurempaa kritiikkiä aiheuttaa kolmen kimpun jakelu, jolla ei ergonomian, työn sujuvuuden ja laadun kannalta ole paljonkaan tekemistä. Tämä kävi selvästi ilmi, kun asiasta keskusteli toimipaikassa usean jakajan kanssa. Työsuojeluvaltuutettu Kanerva ottaa esimerkiksi autojakelun. Ajoergonomian kannalta se on huono juttu. Kun postit kerätään autosta kolmesta kasasta ja kannatellaan koko Yhteistyö työsuojeluvaltuutett u Jaana Kanervan ja tuotantoesimies Thomas Heiskasen kanssa pelaa hyvin. Reitti_2_2018.indd 8 Reitti_2_2018.indd 8 21.2.2018 13.37 21.2.2018 13.37
Reitti 9 ajan käsissä, niin vasemman puolen hartiaseudun oireita alkaa tulla. Ja kun autoihin sopii vain kaksi laatikkoa, pidetään posteja myös kojelaudoilla. Niistä ne lähtee eka mutkasta sitten helposti liikkeelle. Jakajia on ohjeistettu käyttämään laatikoissa väliseiniä ja pienten kirjeiden telineitä. Kaikkiin autoihin nämä eivät kuitenkaan sovi. Jakelutapauudistus otettiin käyttöön ennen kuin meidän työvälineet on sillä tasolla, että se pystytään tekemään. Lajittelussa säästetty aika kertaantuu jakelussa, kun posteja kerätään useammasta nipusta. Tämä vaatii erilaista keskittymistä ja huomio voi heikentyä ympäristöstä ja liikenteestä, Kanerva tiivistää. Pimeälle venyvät työpäivät aiheuttavat myös lisäongelmia. Jakajille on hankittu otsalamppuja, mutta niiden kanssa tulee häikäisyongelmia auton peilien kautta vieden samalla näkyvyyden auton ulkopuolelle, postilaatikkopuomeilla odottelee usein asiakkaita, lapsiakin. Joensuussa on käytössä myös Sisätyön Resepti-hanke, jonka päätavoitteena on sisätyön tehokkuuden parantaminen. Hankkeessa uudistetaan sisällä tehtävää työtä hyllyratkaisuista lähtien ja resursseja keskitetään prosessin kannalta kriittisiin kohteisiin. Joensuun terminaalissa tämä tarkoittaa esimerkiksi Enon ja Uimaharjun lajittelua, joka pitää olla tehtynä puoli yhdeksään mennessä. Taukopaikat kunnossa Muutamia vuosia sitten Pohjois-Karjalassa nousi esiin puutteet haja-asutusalueen jakelureittien taukopaikoista. Kun reitit kasvoivat, alkoi vessakäynnistä tulla ongelmia. Erityisesti naisjakajille tilanne oli hankala. Jätettiin jopa syömättä ja juomatta, kun ei päästy vessaan. Kun otin asian Postin yt-ryhmässä esille, minulle sanottiin, että postia on jaettu yli 300 vuotta ja koska tämä ei ole ollut mikään ongelma tähänkään saakka, niin ei tehdä siitä sellaista nytkään. Silloin minulla paloi käämit ja sanoin, että ei tästä ongelmaa tehdä, mutta tämä asia ratkaistaan. Työsuojeluvaltuutettu Jaana Kanerva hyödynsi jakajien paikallistuntemusta, otti puhelimen käteen ja pisti toimeksi. Taukopaikkoja alkoi löytymään metsästysmajoista, leirikeskuksista, pienistä yrityksistä, julkisista tiloista ja kylätaloista. Kun lähdetään neuvottelemaan taukopaikoista, kannattaa yhteistyötä markkinoida myös niin, että samalla jakaja tarkistaa, että esimerkiksi vanhassa koulurakennuksessa on paikat kunnossa. Tykkylumien aikaan oli hyvä, että joku kävi aina nämä paikat tarkistamassa. Taukopaikkoja on laitettu kuntoon, mutta tilanne elää, kun reitit muuttuu ja jakajat vaihtuu. Asiaa on tarkasteltava ja taukopaikat päivitettävä aika ajoin uudelleen. Emma Martikainen on ollut Postilla reilu puoli vuott a kuukauden pituisilla työsopimuksilla. Haaveena on luokanopett ajan opinnot yliopistossa. "Porukan pitää päästä purkamaan sydäntään." Kymmenet Postin työntekijät pyöräilevät läpi vuoden töihin Joensuun terminaaliin Lukkotietä pitkin. Tiellä kulkee pitkin päivää Postin lisäksi Abloyn ja DB Schenkerin vilkasta rekkaliikennett ä. Erityisen vaaralliseksi tien tekee se, ett ä kevyen liikenteen väylää ei ole. Postissa sairaslomaan johtaneita työtapaturmia vuoden sisään Lukkotiellä on tapahtunut kolme, läheltä piti tilanteita useita. Ensimmäinen vakavampi tapaturma satt ui tammikuussa, kun työntekijä kaatui tiellä, sai aivotärähdyksen, loukkasi kyynärpäänsä ja polvensa. Posti on jo pari vuott a sitt en ott anut kaupunkiin yhteytt ä ja toivonut turvallisuussyistä kevyelle liikenteelle omaa väylää. Kevyen liikenteen väylä on tarkoitus toteutt aa vuosina 2023– 2025, mikäli sen rakentamiseen löytyy rahaa. Hengenvaarallinen Lukkotie Tie kyllä aurataan ja hiekoitetaan, mutt a kun sataa lunta tie muutt uu pöpperöisek si. Ja kun lunta ei tule, tie liippautuu ihan peilimäiseksi. Hiekoitus jään päällä ei auta, koska jatkuva edestakainen raskas liikenne pyyhkii sen pois. Lukkotien vaarallisuus on saanut myös paikallislehti Karjalaisessa julkisuutt a, kun työsuojeluvaltuutettu Kanerva Abloyn kollegan kanssa lähtivät hoitamaan asiaa ja saivat taustatukea alueen muistakin yrityksistä. Jakelupäällikkö Kari Kareinen ott i lehden toimitukseen yhteytt ä ja asiaa päätett iin vauhditt aa julkisuuden kautt a. Työsuojeluvaltuutetut pelkäävät, ett ä on vain ajan kysymys, kun jollekin käy tiellä todella huonosti. Reitti_2_2018.indd 9 Reitti_2_2018.indd 9 21.2.2018 13.37 21.2.2018 13.37
Reitti 10 Posti siirsi viime kesänä sanomalehdenjakelun Posti Palvelut Oy:hyn, joka on työnantajaliitto Medialiiton jäsen. Tästä syystä sanomalehdenjakajiin on noudatettu marraskuusta lähtien Teollisuusliiton (entinen TEAM) jakajia koskevaa työehtosopimusta. TES vaihdoksen takia sanomalehdenjakajille suositellaan siirtymistä Teollisuusliiton jäseneksi. Edunvalvonta, sopimusten tekeminen ja tulkinta ovat nyt Teollisuusliiton hoidossa. Siirtyminen onnistuu helposti liiton verkkosivujen kautta www.teollisuusliitto.fi . Tätä kautta siirtyneistä saadaan tieto PAUhun. Ne henkilöt, jotka eivät halua siirtyä Teollisuusliittoon voivat säilyttää jäsenyytensä PAUssa. Helmikuun jälkeen se kuitenkin edellyttää sen, että henkilö maksaa itse jäsenmaksunsa. Tämä onnistuu parhaiten menemällä liiton kotisivuille www.pau.fi ja täyttämällä liittymisvaltakirjan. Valtakirjassa on kohta JäseSanomalehdenjakajien jäsenyys Last summer Posti transferred its newspaper delivery to Posti Palvelut Oy, which is a member of the employer union Finnmedia (Medialiitto). Because of this transfer those working in newspaper delivery have since November been under the collective labor agreement negotiated by Th e Industrial Union (Teollisuusliitto, former TEAM). Following the change in the CLA those working in newspaper delivery are recommended to change their union membership over to Th e Industrial Union. Union representation and negotiating are now handled by Th e Industrial Union. Changing your membership can be done easily at www.teollisuusliitto.fi , through which PAU will also be notifi ed. Th ose who do not wish to change their membership over to Th e Industrial Union can keep their membership in PAU. Although, aft er February this will mean that those who choose to stay in PAU must pay their membership fee for themselves. Th e easiest way to do this is to visit the union’s website ww.pau.fi and nyys* jonka alta löytyy valintaehto Työnantajan muutos, joka pitää valita. Kohtaan työnantajayrityksen nimi pitää kirjoittaa Posti Palvelut Oy. Jäsenrekisteri postittaa sen jälkeen kuukausikohtaiset viitteet henkilölle. Viitteiden mukana on kaikki tarvittava tieto, miten jäsenmaksun saa itse hoidettua. Myös eläkkeellä olevat voivat säilyttää jäsenyytensä PAUssa. Postin päätös lopettaa automaattinen jäsenmaksuperintä PAUn osalta on hyvin tietoinen ratkaisu ja sillä Posti pyrkii ohjaamaan työntekijöiden järjestäytymistä. Koska sanomalehdenjakelussa työskentelee useita ei-suomenkielisiä, tulee tämä muutos aiheuttamaan vääjäämättä sekaannuksia, joilla voi olla muun muassa työttömyysturvan kannalta ikäviä seurauksia työntekijöille. Postin tekemää päätöstä voi tältä osin paheksua syvästi. Risuja Postiin Pasi Vuoriolle ja kumppaneille. Union membership for those working in newspaper delivery TEKSTI SEPPO KINNUNEN fi lling in the power of attorney. In the power of attorney there is a space membership* under which you will fi nd the option: Change of employer. Aft er choosing this you have to write Posti Palvelut Oy in the space "the full name of the employing enterprise". Aft er doing this and sending in the power of attorney the member register will send you your monthly payment information. Th is information contains everything you need to be able to pay your membership fee yourself. Also those who have retired can keep their membership in PAU. Posti’s decision to end the automatic membership fee collection for PAU members is a conscious decision by which Posti is trying to manipulate where and if the employees choose to organize themselves. Because there is a lot of non-Finnish speakers amongst those working in newspaper delivery this change will probably cause a lot of confusion and can lead to unfortunate consequences regarding for example unemployment benefi ts. In this sense Posti’s decision can be deeply criticized. ... Reitti_2_2018.indd 10 Reitti_2_2018.indd 10 21.2.2018 13.37 21.2.2018 13.37
Reitti 11 Re Re Re Reit it it i ti ti t 11 11 11 T ätä kirjoittaessa on sunnuntai 18.2. PAUn talvipäivät ovat juuri päättyneet ja matkustan Uudenmaan, Hyvinkään ja Lahden osaston jäsenten kanssa kotia kohti. Länsi-Suomen osaston aktiivit järjestivät meille hienon viikonlopun Porin Yyterissä. Lähes 700 PAUn jäsentä oli menossa mukana, joko liikuntatapahtumissa tai ammattiryhmäkokouksissa. Tämä liiton suosituin tapahtuma järjestetään ensi vuonna Vantaalla Flamingossa 16.–17.3.2019 ja järjestelyvastuun kantavat pääkaupunkiseudun osastojen aktiivit. Talvipäivillä oli nyt toista kertaa kansanedustajien postipaneeli, josta on tarkemmin juttua muualla tässä lehdessä. Yksi paneelissa esille noussut asia jäi kuitenkin erityisesti mietityttämään. Yleisökysymyksissä nousi esille luottamus. Tai lähinnä sen puute. Postilaiset eivät henkilöstökyselyiden ja oman kertomansa mukaan luota yrityksen johtoon. Syitä tähän kertoi useampikin postilainen ensin paneelissa istuville kansanedustajille ja viikonlopun aikana aihe nousi säännöllisesti esille eri keskusteluissa. Sanonnan mukaan luottamuksen voi menettää vain kerran. Postin johdolle on näin käynyt henkilöstön silmissä ja luottamuksen palauttaminen ei ole helppoa. Omalta osaltani luottamus Postiin ja työnantajaliitto Paltaan koki isoja kolauksia palkankorotusneuvotteluissa. Vaikka sovittelijan luota haetun lopputuloksen kanssa voi elää, ei se silti ole sitä mitä neuvottelupöydässä sovittiin. Viime lehden kolumniin taisin kirjoittaa, että jos ratkaisu palkankorotukseen joudutaan hakemaan sovittelijan luota, ei jatkossa ole mitään kiirettä tehdä sopimusta, vaan odottelemme rauhassa ympäröivien alojen ratkaisuja. Luottamuksen voi myös neuvottelupöydässä menettää vain kerran. Luottamuksen merkitystä työyhteisössä on tutkittu paljon. Luottamus muun muassa parantaa työilmapiiriä, työtyytyväisyyttä ja johtamista, lisää sitoutumista ja innovatiivisuutta, parantaa suoritustasoa ja helpottaa muutosten läpivientiä. Ja jos luottamusta ei ole, ovat vaikutukset tietysti päinvastaiset. Työterveyslaitos on määritellyt hyvälle johtamiselle kriteerit. Ensimmäinen kriteereistä on ”luottamus ja arvostus”. Ja ei se luottamuksen ja arvostuksen ilmapiirin rakentaminen työyhteisöön mitään rakettitiedettä ole, mutta oikeita tekoja se vaatii. Esimerkiksi näillä työterveyslaitoksen vinkeillä pääsee jo pitkälle: • Toiminta on avointa ja läpinäkyvää, tavoitteet tehdään yhteiseksi ja tieto on kaikkien saatavilla. • Johto jakaa samanaikaisesti sekä vastuuta että valtuuksia. • Työpaikalla toimitaan eettisesti. • Työpaikalla on turvallista keskustella avoimesti. • Johtaminen koetaan oikeudenmukaiseksi. • Jokaista arvostetaan työpaikalla. Nyt näitä teesejä voisivat kolumnissa mainitut tahot itse mielessään miettiä. HEIDI NIEMINEN, puheenjohtaja Puheenjohtajalta 11 Reitti Ajatuksia luott amuksesta Reitti_2_2018.indd 11 Reitti_2_2018.indd 11 21.2.2018 13.37 21.2.2018 13.37
Reitti 12 Posti laahaa edelleen mainetutkimusten pohjakastissa TEKSTI ALEKSI VIENONEN, KUVAT POSTIMUSEO P osti on pysynyt viime vuosina eri mainetutkimuksissa pohjasijoilla. Vuosittain eri pörssiyhtiöistä mainetutkimuksen julkaiseva T-Media rankkasi Postin maineen viime vuonna julkaistussa tutkimuksessaan Suomen kolmanneksi huonoimmaksi. Postin alapuolelle jäivät vain hinnankorotuksilla huonoa mainetta niittänyt sähköverkkoyhtiö Caruna ja Terrafame – eli surullisen kuuluisa Talvivaaran kaivos. Postia hieman parempi maine oli ylikansallisella Nestlé-yhtiöllä, joka on heikentänyt mainettaan muun muassa puheilla, että vesi pitäisi yksityistää globaalisti. Nestléen liitetään myös useita yritysvastuun puutteisiin liittyviä syytöksiä. Kärkisijoilla maineasioissa suomalaiset ovat jo vuosia pitäneet kotimaisia teknologiayrityksiä. Viime vuonna ykkössijan nappasi hissija teknologiayhtiö Kone jo kolmantena vuonna peräkkäin. Historiallisesti katsoen Postin maineromahdus on ollut jyrkkä 2000-luvulla valtionyhtiöt ovat vuoronperään olleet mainetutkimusten pohjakastia. 2010-luvun taitteessa etenkin VR ja Finnair vajosivat kerta toisensa jälkeen mainetutkimusten hännille. Finnair oli aikaisemmin yksi suomalaisten ylpeyden aihe, ja kuului vielä 2000-luvun alussa hyvämaineisimpien yritysten joukkoon. Posti osana valtion byrokratiaa Historiallisesti katsoen Postin maineromahdus on ollut jyrkkä. Suomen ollessa osa Venäjän valtakuntaa 1809–1917 postilaitos oli keskeinen ja arvostettu osa valtionhallintoa. Postivirkamiehistä ja posteljooneista sanottiin, että he olivat nimismiehistä seuraavia. Postin virkamiehillä oli käytössään jopa virka-aseita. Postin maineella oli myös tahransa. Venäjä tarvitsi postivirkamiehiä myös vallankäyttöön: Posteljooneilla oli käsissään sensuurin ja vakoilun avaimet hieman samaan tapaan kuin suurilla tietoverkko-operaattoreilla nykyisin. Tilattavista lehdistä pystyi myös helposti päättelemään, mikä oli kunkin aatesuuntaus. Kirjepostia valvottiin. Osa lehdistä joutui postisensuurin alle, eikä niitä jaettu lainkaan. Sama postin kautta tapahtunut kontrollipolitiikka jatkui myös itsenäisen Suomen alkutaipaleella, mutta tällöin luupissa olivat kommunistit. Lehtitilauksia sensuroitiin ja kirjeitä annettiin poliisille avattaviksi. Vasta toisen maailmansodan jälkeen posti alkoi kehittyä enemmän palveluorganisaationa. Myös kirjesalaisuus parani toisen maailmansodan päätyttyä uuden lainsäädännön myötä, eikä postia pidetty enää sensuurin, valvonnan tai vakoilun välikappaleena. 1980-luvun kulta-aika 1980-lukua pidetään Suomen talousja sosiaalihistoriassa yleensä eräänlaisena kulta-aikana. Hyvinvointiyhteiskunta oli saatu valmiiksi, ja maassa vallitsi hyvä työllisyysja taloustilanne. Peruskoulukin oli saatettu kunnolla vauhtiin. 1980-luvun loppua kohden talous kuitenkin ylikuumeni. Kotitaloudet ja yritykset ylivelkaantuivat, kun pankit höllensivät lainahanojaan. Tämä johti kohtalokkaisiin seurauksiin – 1990-luvun alun lamaan. Posti kehitti toimintaansa 1970– 1980-luvuilla voimallisesti kohti asiakaslähtöisyyttä. Toimitusvarmuutta seurattiin, asiakastyytyväisyyttä mitattiin. Postin nopeutta, toimitusvarmuutta ja asiakastyytyväisyyttä myös verrattiin systemaattisesti muiden maiden vastaaviin tuloksiin. 1980-luvulla Suomi oli kansainvälisessä vertailussa kymmenen parhaan postimaan joukossa. Tariffi t olivat Suomessa keskimääräistä huokeampia ja palvelutaso Lehtitilaukset tehtiin ennen suoraan postikontt oreissa. Henkilökohtaisten kirjeiden lähett äminen on jäänyt jo historialliseksi jäänteeksi. Reitti_2_2018.indd 12 Reitti_2_2018.indd 12 21.2.2018 13.37 21.2.2018 13.37
Reitti 13 Mistä luott amus syntyy? Mainetutkijoiden mukaan organisaatioille paras tapa luoda mainetta on avoin viestintä sekä luott amuksen synnytt äminen yrityksen työntekijöiden ja johdon välille. Sisältö luott amuksen ja kunnioituksen saavutt amisesta tulee yrityksen arvoista ja tavasta toimia. Arvojen lisäksi tarvitaan vastuun todellista hajautt amista työntekijöille. Esimerkiksi englantilainen tavarataloketju Tesco päihitt i kilpailijansa Marks & Spencerin ja Sainsburyn panostamalla sisäisen viestinnän toimivuuteen ja antamalla enemmän vastuuta ja vapautt a jokaiselle työntekijälleen. Luott amus on läheisesti liitoksissa arvostamiseen. Luotett avaa on helppo arvostaa. ”Tott a kai on tärkeää, ett ä henkilöstö jollain tavoin silloin tällöin osoitt aa arvostavansa johtoaan. Mutt a vielä tärkeämpää on, ett ä johto osoitt aa arvostustaan henkilöstöön päin. Eikä se riitä, ett ä johtoryhmä keskenään kehuu alaisiaan ja taputt aa toisiaan selkään. Arvostus on osoitett ava sanoin ja teoin”, Pekka Aula ja Jouni Heinonen kirjoitt avat teoksessaan Maine – Menestystekijä (2002). keskimääräistä parempi. Vuonna 1984 ensimmäisen luokan kirjeistä oli perillä 91 % yhdessä ja 99 % kahdessa työpäivässä. 1980-luvulla negatiivinen asiakaspalaute koski pääosin sitä, että ihmiset kuvittelivat palvelulupauksen koskevan myös viikonloppua. Moni asiakas ajatteli, että lauantaina laatikkoon jätetty kirje olisi perillä viimeistään maanantaina. Miten maineen menett ää? Postista sanotaan, että se on Suomen ainoa yritys, jonka asiakkaana ovat kaikki suomalaiset. Tämä tekee Postin myös haavoittuvaksi erilaisissa mainetutkimuksissa, koska ihmisten vastaukset eivät silloin perustu mielikuviin, vaan aidosti omaan tai jonkun lähipiirissä olevan kokemukseen. Jo ennen Postia maineensa lokasi organisaatio, jolla on Postin kanssa samat juuret, eli Sonera (nykyinen Telia). Sonera oli ennen valtiollinen puhelinoperaattori Tele, joka taas oli vielä 1980-luvulla Postija telelaitos. Suomalaiset maineasiantuntijat Pekka Aula ja Jouni Heinonen nostivat kirjassaan Maine – Menestystekijä (WSOY, 2002) Soneran 2000-luvun alun mainesyöksyn esimerkkitapaukseksi: ”Ennen niin mahtava ja hyvämaineinen on valahtanut syvälle. Huonot tarinat Kaj-Erik Relanderin hallinta-ajasta ja strategiset virhearvioinnit ovat eittämättä vaikuttaneet epäsuotuisan mediajulkisuuden kautta yhtiön maineen pohjanoteeraukseen. Soneran viestinnän ja markkinoinnin masinoimat miljoonien eurojen imagokampanjat ovat menneet harakoille.” Henkilöstön hyvä kohtelu = maineen kulmakivi Mainetutkijat Aula ja Heinonen ovat korostaneet teoksissaan, että hyvä maine lähtee aina henkilöstön arvostamisesta ja kohtelusta. Tässä Posti on ollut ennen hyvä, ja sillä on ollut erittäin hyvä työnantajamaine. Jo 1800-luvulla postin työntekijöillä oli virkamiehen arvostettu asema ja etuudet. ”Jotta yrityksen mainetta voidaan rakentaa, on ensimmäinen ehto, että yrityksen johdon ja työntekijöiden välillä vallitse aito luottamus ja kunnioitus,” Aula ja Heinonen kirjoittavat. ”Yrityksessä joka iikka antaa tahtoen tai tahtomattaan panoksensa maineen rakentumiseen, ylläpitämiseen tai heikentämiseen. Vaikka liiketoiminta olisikin kunnossa ja julkinen kuva kuinka siloinen tahansa, maine rapautuu, jos henkilöstö voi huonosti ja kertoo pahoinvoinnistaan ulospäin.” Jukka Pekka Pietiläinen, Suomen postin historia, osat 1-2. Postija telelaitos, Helsinki, 1988. Pekka Aula & Jouni Heinonen. Maine – Menestystekijä. WSOY, Helsinki, 2002. Postin jakeluongelmista on viime vuodet puhuttu mediassa paljon. Huomattavasti vähemmälle huomiolle on kuitenkin jäänyt se, että iso osa mediataloista on itsekin osa jakelubisnestä Jakeluyhtiö Suomen kautta, joka on Postin kilpailija. Yhtiön omistaa joukko mediaja lehtitalo ja. Periaatteessa isoilla lehtitaloilla olisi motiivi kertoa enemmän Postin jakeluongelmista kuin ”oman” jakeluyhtiönsä ongelmista. Tällaisia epäilyksiä kuuluukin postilaisten riveistä, mutta toteen niiden osoittaminen on vaikeaa, ellei mahdotonta. Se on kuitenkin varmaa, että kun kilpailu kovenee, myös pyrkimykset maineen lokaamiseen tulevat houkuttelevammaksi. Ennen vanhaan Postin ei tarvinnut tästä olla huolissaan, koska sillä oli vahva monopoliasema. ALEKSI VIENONEN Mediataloilla oma lehmä ojassa? Kommentt i Reitti_2_2018.indd 13 Reitti_2_2018.indd 13 21.2.2018 13.37 21.2.2018 13.37
Reitti 14 R R R R R R R R R R R R R R R R R R R R R R R R R R R R R R R R R R R R R R R R R R R R R R R R R R R R R R R R R R R R R R R R R R R R R R R R R R R R R Re R R R R R Re R R R R R R R R R R R R R R Re R Reee R R R Re Re Re Reeeeeeeeee R R R R Reeeeeeeeeeeee R R R R R R R R R R Re Reeeeeeeee R R R R R R R R R R R R Re Reeeee R R R R R Ree Ree R R R R R R Re Ree R R R R Re R R R R R R Ree R R R Reee Re R R R Re Re R R R R Re R R R R R R R R Re Re R R R Re Ree R R R Re Re R R R Re R itttt itttttttttttttttttttt it iitt iittttttt it iit ittttttt iiiit iiiittttttttttt it it it it ittttttt it it it ittttttttt it it it ittttt it it it itttttttt iit it iiitt it i ti ti ti ti ti tiii tti tttii ti ti ti ti ti tiiiiiiiii tiiiiiiii ti tti ti tiiiiiiii ti ti ti ti tiiiiii tti tiiiiiii ttiiiiiii ttttttiiiiiii ttti ttiiii tti tiiiii tttti ttttti ttttti tttttttttti ttttti ttttti ttttttti ttttttttti ttttti tttttti tttttii ttttti ti tiii ti ti ti ti ti tiiii tti ti tiiii 14 14 14 14 14 1114 4 14 14 4 14 4 4 4 4 4 4 Talvipäivät Y yterin kylpylähotellissa kuultiin puheenjohtajan ajankohtaiskatsaus, pidettiin ammattiryhmäpalaverit, seurattiin postipaneelia, viihdyttiin messuosastolla ja kilpailtiin mölkkymestaruudesta. Porin Urheilutalolla puolestaan kuusi joukkuetta taisteli salibandyn mitaleista. Onnistuneen viikonlopun kruunasi vielä lauantain iltajuhla, jossa palkintojen jaon jälkeen tanssitaitoiset pistivät jalalla koreaksi. Talvipäivien suosio jatkuu PAUn Länsi-Suomen osasto piti Yyterissä huolen siitä, ett ä talvipäivien suosio jatkuu. Loistavat järjestelyt ja hyvä ohjelma viihdytt ivät yli 600 jäsentä ympäri Suomea. Lisäksi kotikentältä, Satakunnan alueelta talvipäiville osallistui lähes sata paulaista. TEKSTI JUHA PÖYRY KUVAT JUHA PÖYRY, MARJO PIHLAJANIEMI, KAJ JAKOBSSON Salibandyn kultajoukkue Länsi-Suomen osasto. Hopeaa vei Oulu ja pronssia nappasi Keski-Suomi. Johdon luott amus koetuksella Viikonlopun aikana henkilöstön luottamus Postin johtoon nousi useissa puheenvuoroissa esiin. Postipaneelissa kansanedustajat ihmettelivät tilannetta ja puheenjohtaja Heidi Nieminenkin nosti sunnuntain ajankohtaiskatsauksessa asian esiin. Viestinvälitysja logistiikka-alan työehtosopimuksen palkkaratkaisu kun ei mennyt niillä askelmerkeil14 Reitti_2_2018.indd 14 Reitti_2_2018.indd 14 21.2.2018 13.37 21.2.2018 13.37
Reitti 15 lä, joista neuvottelupöydässä oli sovittu. Ratkaisu palkankorotuksiin onneksi lopulta saatiin, mutta vasta valtakunnansovittelijan kautta. Näillä kokemuksilla seuraavissa sopimusneuvotteluissa tuskin suurempaa kiirettä enää pidetään. Yhdistymishankett a pohditaan Heidi Nieminen kertoi talvipäivillä myös liittofuusiosta, jonka tilanne tulee liittovaltuuston käsittelyyn toukokuun kokouksessa. Valtuusto lähtee viime liittokokouksen mandaatilla pohtimaan kahta vaihtoehtoa, JHL:n yhteisöjäsenyyttä tai tiiviimpää yhteistyötä kuljetusliittojen kanssa. Jälkimmäinen vaihtoehto tarkoittaisi käytännössä asteittain ja eri toimintoja yhdistämällä yhteisen kuljetusliiton perustamista. Valmisteilla olevassa Kuljetusliitot ry:ssä PAUn lisäksi mukana ovat AKT, Merimiesunioni, Veturimiesten liitto ja RVL. Vaalit ratkaisevat Nykyisen hallituksen politiikka on osoittanut vastustamattomasti, että äänestämisellä on merkitystä. Tuoreessa muistissa ovat työelämän pakkolait, kiky ja aktiivimalli. Nieminen muistutti ajankohtaiskatsauksessaan, että seuraaviin eduskun1 Mitä mieltä olet sähköisestä palkkalaskelmasta? 2 Oletko tyytyväinen Viestinvälitysja logistiikka-alan palkankorotuksiin? Talvipäivägallup: Mirja Rauhavuori, Helsinki 1 En tykkää. Sähköisestä palkkalaskelmasta on vaikea katsoa, ett ä kaikki on kunnossa. Haluan tarkistaa, ett ä esimerkiksi lomapäivät ja lisät on merkitt y oikein. On ok, jos joku haluaa itselleen sellaisen, mutt a ei pitäisi pakott aa. 2 Palkankorotus oli sen verran kuin oletinkin, mutt a korotus ei riitä nostamaan elintasoa. Määrävuotiskorotuksia esimerkiksi tarvitt aisiin lisää. Varpu Liljanko, Harjavalta 1 Otin heti Netpostin käytt öön, mutt a ymmärrän ett ä kaikki eivät sitä halua. 2 Olin tyytyväinen palkankorotukseen, se oli muihin aloihin verratt una samansuuntainen. Kiva bonus saada marraskuusta asti tulleet korotukset takautuvasti. 15 tavaaleihin on reilu vuosi aikaa. Jos nykyinen hallituspohja saa jatkaa, otetaan myös lakko-oikeus käsittelyyn. Vaikka talvipäivien keskusteluissa nousi vahvasti esiin postilaisten huolet ja murheet, oli viikonlopun tunnelma iloinen ja rohkaiseva. Näitä tapahtumia tarvitaan pitämään henkeä ja uskoa yllä. Yhdessä olemme vahvempia. Ajankohtaiset asiat kiinnostivat talvipäivillä. Sari Ronkanen (keskellä) tarkkaavaisena. Reitti_2_2018.indd 15 Reitti_2_2018.indd 15 21.2.2018 13.37 21.2.2018 13.37
Reitti 16 Talvipäivät Mika Kangasniemi, Nurmijärvi 1 En tykkää ollenkaan, kaikilla ei ole mahdollista katsoa palkkalaskelmaa sähköisesti. 2 Olen pett ynyt tässä asiassa työnantajan toimiin. Mielestäni meitä vedätett iin. Asioista sovitt iin ja saatiin työrauha joulun yli mutt a sen jälkeen alett iin perumaan sitä mitä oli sovitt u. Timo Kilpiö, Jyväskylä 1 Nykyaikaahan se on ja itsellänikin on sellainen. Mutt a niille, jotka paperisen haluaa, pitäisi sellainen antaa. 2 Ainahan sitä toivoisi tietysti enemmän, mutt a kyllä se on tällaisessa taloustilanteessa ihan ok. Eihän meiltä ole esimerkiksi lomarahojakaan leikatt u, eli huonomminkin voisi mennä. 16 Postipaneeli oli yleisömenestys Talvipäivillä järjestett iin kohta perinteeksi muodostuva Postipaneeli, johon olivat saapuneet Kauko Juhantalo (kesk.) Jaana Laitinen-Pesola (kok.) Krista Kiuru (sd.) ja Jari Myllykoski (vas.) Paneelin vetäjänä toimi PAUn puheenjohtaja Heidi Nieminen. Puheenjohtaja Heidi Nieminen laitt oi postipanelistit tiukoille. TEKSTI JUHA JAATINEN Reitti_2_2018.indd 16 Reitti_2_2018.indd 16 21.2.2018 13.37 21.2.2018 13.37
Reitti 17 Petra Vesala, Huitt inen 1 Aluksi vähän petyin, tykkään ett ä se tulee paperisena. Toisaalta on hyvä, ett ä nyt se tulee ainakin ajoissa. Tosin kynnys mennä sitä katsomaan Netpostista on korkeampi. Paperisena se pitää kuitenkin saada, jos sen sellaisena haluaa. 2 On se aika hyvä. Epäilin jo mahtaako sieltä tulla mitään. Heidi Rantanen, Lahti 1 Minulle se tulee sähköisenä ja olen siitä tykännyt, kun ne säilyy Netpostissa pitkään arkistoituina. Mutt a kyllä sen pitää olla vapaaehtoinen, niin kuin tähänkin saakka. Ymmärrän hyvin erityisesti vanhempia ihmisiä, jotka eivät sitä sähköisenä halua ott aa. 2 Hyvähän se on, ett ä palkat nousee, vaikka ne ei nousseetkaan niin paljon, kuin mitä piti ehkä saada. Matalapalkka-alalla palkkojen pitäisi nousta enemmän. 17 K eskustelussa oli kaksi rajalinjaa: hallitus ja oppositio, markkinahenkisyys ja palvelulähtöisyys. Keskustan Kauko Juhantalo myönsi rehellisesti heti ensimmäisessä puheenvuorossaan nyt istuvan hallituksen olevan ideologisesti markkinahenkisempi kuin edeltäjänsä. Kokoomuksen Jaana Laitinen-Pesola myötäili Juhantaloa. Sen sijaan perinteisten työväenpuolueiden edustajat, Krista Kiuru ja Jari Myllykoski korostivat Postin merkitystä tärkeän julkisen palvelun tarjoajana. Pakkokilpailutuksesta eri näkemykset Postilain mukaan Postin on pakko kilpailuttaa yleispalvelukirjeen jakelu niiden alueiden jakelureiteillä, joilla ei ole sanomalehden varhaisjakelua. Edellä mainittu jakolinja näkyi erityisen selvänä tätä kysymystä käsitellessä. Juhantalo ja Laitinen-Pesola perustelivat pakollista kilpailutusta toimintaympäristön muutoksella ja uskolla markkinamekanismin toimivuuteen. Kiuru ja Myllykoski, palveluperiaatteen mukaisesti, luonnehtivat pakkokilpailutusta älyttömäksi sekä ideologian voitoksi terveestä järjestä. Luott amus romahtanut Yleisön joukosta pyydettiin kommenttia henkilöstökyselyyn, jonka mukaan valtaosa Postin työntekijöistä tuntee syvää epäluottamusta Postin johtoa kohtaan. Kaikki panelistit pitivät tulosta valitettavana, joka vaatii jonkinmoisia toimenpiteitä. Lisäksi Myllykoski ja Kiuru piiskasivat Postin johtoa liiallisista irtisanomisista, jolla palveluja on heikennetty sekä viestintäja liikenneministeri Anne Berneriä. ”Toimimaton johto, ja ministeri – ideologisista syistä.” Totesivat eri muodossa työväenpuolueiden edustajat. Pörssiin vai ei Heidi Niemisen kysyessä poliitikkojen inhoamalla kättennostoäänestyksellä, pitäisikö Posti listata pörssiin, ei yksikään käsi noussut. Äänestyksen jälkeisessä kommentissa mielipiteet jakaantuivat perinteisellä tavalla: opposition edustajat olivat hyvinkin kriittisiä pörssilistautumisen suhteen, hallituspuolueiden edustajat olivat enemmän tai vähemmän markkinahenkisiä. Aatt eellisilla painotuksilla merkitystä Postipaneeli osoittautui hyväksi yleisömenestykseksi, jossa myös puolueiden väliset erot kävivät selväksi. On suuri merkitys minkälaisilla aatteellisilla painotuksilla varustetutut puolueet istuvat hallituksessa. Hallituksen kokoonpano määräytyy pitkälti eduskuntavaalien pohjalta. Seuraavat eduskuntavaalit pidetään viimeistään alkuvuodesta 2019. Katso Postipaneeli PAUn Facebook-sivuilta. Helsingin osaston Seppo Airaksinen ja Riitt a Sievilä markkinoivat jo seuraavia talvipäiviä, jotka pidetään Kylpylähotelli Flamingossa Vantaalla 16.–17.3.2019. Mölkkykisat oli talvipäivien hitt i. Vapaaehtoisen osallistumismaksun tuott o lahjoitett iin Satakunnan keskussairaalan lastenosastolle. Talvipäivien messuosastolla tavatt iin vanhoja tutt uja. Satu Puustinen myi upeita ja laadukkaita Satupuu-tuott eita. Reitti_2_2018.indd 17 Reitti_2_2018.indd 17 21.2.2018 13.37 21.2.2018 13.37
Reitti 18 Muutt uva työ Pätkää tarjoava alustatalous TEKSTI IDA NUMMELIN KUVA ISTOCKPHOTO Reitti 18 Digitalisaatio ei muuta ainoastaan tapaamme tehdä työtä, vaan se luo kokonaan uudenlaisia työnteon muotoja sekä työllistymisen tapoja. Alustatalous voi tarkoitt aa joustoa tai heilautt aa työmarkkinoita takaisin menneisyyden pestuumarkkinoiden suuntaan. E rilaiset digitaaliset alustat, joiden kautta voi etsiä itselleen lyhyitä työpätkiä tai ostaa yritykselleen palveluita yleistyvät koko ajan ja ovat jo rantautuneet meillekin. Suomessa tunnetuimpia alustayrityksiä ovat varmasti yhdysvaltalainen Uber, saksalainen Foodora ja kotimainen Wolt, jotka kaikki tarjoavat palvelua, joka yhdistää asiakkaan ja kuljettajan toimimatta kuitenkaan kuljetustai palvelualan yrityksenä ja tarjoamatta varsinaista työsuhdetta kuljettajille. Työnantajavastuu kateissa Yksi isoimmista alustatalouteen liittyvistä kysymyksistä kiteytyy alustojen kautta työskentelevien työntekijästatukseen. Työtä tarjoavat alustat määrittävät alusta työntekijät usein itsensätyöllistäjiksi ja välttävät näin työnantajalle kuuluvat velvollisuudet. Itsensätyöllistäjät vastaavat itse muun muassa sosiaaliturvamaksuistaan, vakuutuksistaan, työvälineistään sekä niiden huoltamisesta. Alustayritykset säästävät pitkän pennin määrittäessään itsensä vain markkinapaikoiksi eikä työnantajiksi ja saavat samalla merkittävän kilpailuedun perinteisiin yrityksiin verrattuna. Työntekijäpuolen järjestöiltä ymmärrystä itsensätyöllistäjien käytölle ei heru. Työnantajavastuun välttelyä onkin sanottu tekosyyksi siirtää omaan yritystoimintaansa liittyviä riskejä alustatyöntekijöiden harteille. Perusteena sille, että alustatyöntekijät voidaan määritellä itsensätyöllistäjiksi yritykset käyttävät työn joustavuutta. Joustavuus yksinään on kuitenkin hatara peruste – eiväthän nollatuntisopimuksellakaan työskentelevät putoa itsensätyöllistäjien kategoriaan, vaikka voivat monessa tapauksessa valita vuorojaan hyvinkin joustavasti. Alustatyöntekijöiden aseman määrittämistä helpottamaan onkin yritetty ottaa niin sanottu kontrolli-testi, jolla pyritään määrittämään joutuuko alustatyöntekijä noudattamaan alustan antamia ohjeita ja ehtoja vai voiko tämä päättää työehdoistaan itse. Alustataloudessa työ on usein luonteeltaan lyhytt ä keikkatyötä tai yksitt äisiä työtehtäviä, joita tehdään epäsäännöllisesti ja joita määritt ää voimakkaasti kysynnän määrä – kun asiakkaita ei ole, ei ole työtä tai työsuhdett akaan. Reitti_2_2018.indd 18 Reitti_2_2018.indd 18 21.2.2018 13.37 21.2.2018 13.37
Reitti 19 Reitti 19 Suomessa ay-liike ei vielä ole ott anut aktiivista roolia alustatalouden luomien haasteiden ratkaisemiseksi, vaikka keskustelua kyllä käydään jo paljon. Suurin osa alustayrityksistä päättää itse esimerkiksi keikoista saatavien palkkioiden suuruudesta, työasujen käytöstä sekä työvälineistä, joten kontrolli-testin näkökulmasta alustatyöntekijöiden pitäminen itsensätyöllistäjinä ei ole perusteltua. Vaikka Suomessa ei vielä ole syntynyt alustataloutta koskevaa oikeuskäytäntöä, voidaan muualta Euroopasta tulleiden esimerkkitapausten pohjalta sanoa, että monet Suomessa toimivat alustayritykset toimivat tavalla, joka täyttää työsuhteen tunnusmerkit. Epävarmaa ja turvatonta työtä Alustatyöntekijöiden asema itsensätyöllistäjinä aiheuttaa paljon palkkaan ja toimeentuloon liittyviä ongelmia. Yksi iso ongelma on se, ettei itsensätyöllistäjille tarvitse maksaa työehtosopimusten mukaista palkkaa tai muuta minimipalkkaa. Usein alustatyöntekijöiden palkat jäävät pienemmiksi kuin vastaavien työehtosopimusten palkat. Alustatyöntekijät joutuvat lisäksi maksamaan pienistä tuloistaan itse verot, sosiaaliturvamaksut, vakuutukset, erilaiset työn tekemisen vaatimat kulut kuten bensaja puhelinkulut sekä alustayrityksen ottaman provision. Kaiken tämän lisäksi keikkojen saaminen voi olla hyvin epävarmaa eikä kysyntää välttämättä pysty ennalta arvioimaan. Pienten palkkojen rinnalla alustatyöntekijät kohtaavat toisenkin epävarmuutta luovan ongelman – itsensätyöllistäjiltä nimittäin puuttuu täysin työsuhteen mukanaan tuoma sosiaaliturva. Sairauden tai onnettomuuden sattuessa itsensätyöllistäjät ovat omillaan. Sama pätee esimerkiksi vanhempainvapaisiin ja eläkkeisiin. Alustayrityksiä onkin kritisoitu siitä, että käyttämällä itsensä työllistäjiä nämä sysäävät sosiaalisen vastuun työntekijöistään kuntien ja valtion, toisin sanoen siis veronmaksajien, kontolle. Kokonaisvaltaisesti muutt uva työelämä Keikkatyöt ja itsensä työllistäminen eivät ole uusia ilmiöitä, eivätkä kaukana ole ajat jolloin erilaisten yleismiesjantusten toimeentulo riippui siitä, mitä milloinkin sattui tulemaan vastaan. Viime vuosikymmeninä tilanne on kuitenkin ollut se, että aika pitkälti kaikki toisten laskuun tehty työ on ollut edes jonkinlaisen työsuhteen piirissä. Alustatalous on kuitenkin tuonut ilman työsuhdetta tehtävän työn aivan uudella tavalla ajankohtaiseksi aiheeksi työmarkkinakeskusteluun. Totta on, että suurin osa työstä tehdään edelleen perinteisissä työsuhteissa. Alustatalous ja monet muutkin epätyypilliset tavat tehdä työtä ovat kuitenkin osa suurempaa työelämän ja työmarkkinoiden muutosta ja todennäköisesti tulleet jäädäkseen. Tämä ei kuitenkaan tarkoita sitä, että niihin pitäisi suhtautua luonnonvoimina, joihin ei voida vaikuttaa. Yksi suuri muutos on se, että nykyinen työsuhteen määrittely ei välttämättä enää sovellu kuvaamaan muuttunutta työelämää eikä varsinkaan tulevaisuuden työtä. Tulevaisuutta silmällä pitäen olisi tärkeää arvioida ovatko kaikki tärkeinä työsuhteen tunnusmerkkeinä pidetyt tekijät vanhentuneita tai vanhentumassa. Jatkossa työsuhteen turva sekä työntekijät ja työnantajan velvollisuudet ja oikeudet voivat hämärtyä entisestään, jos työmarkkinoiden käsitteistö ja määritelmät laahaavat jäljessä. Kun työn tekeminen ja työmarkkinat muuttuvat, on tärkeää että myös työmarkkinatoimijat sekä -lainsäädäntö pysyvät kehityksessä mukana. Ay-liikkeen rooli alustataloudessa Alustatalous muodostaa ay-liikkeelle suuren haasteen juuri siitä syystä, ettei se oikein istu perinteiseen työmarkkinamuottiin. Työnantajaa on vaikea määritellä samoin kuin sitä asettuvatko alustataloudessa työskentelevät työntekijän vai yrittäjän raameihin vai johonkin siltä väliltä. Jotta ay-liikekin pysyisi kiinni ajassa, olisi tärkeää että ammattiliitot olisivat alusta lähtien mukana kun uudenlaisille työnteon muodoille luodaan pelisääntöjä ja niitä pyritään tuomaan nykyisen työmarkkinajärjestelmän piiriin. Oman haasteensa ay-liikkeelle luo myös se, että monet alustatyöntekijät eivät edes koe kaipaavansa perinteistä työsuhdetta eivätkä näe tarvetta järjestäytyä ja ajaa parannuksia työehtoihinsa. Toisaalta taas monet alustatyöntekijät eivät edes tunne omia oikeuksiaan tai osaa edes ottaa huomioon järjestäytymisen mahdollisuutta. Kolmantena tekijänä soppaa hämmentää se, että vaikka alustatyöntekijät liittyisivätkin ammattiliittoon, jäävät he nykytilanteessa helposti ilman jäsenoikeuksia. Suomessa ay-liike ei vielä ole ottanut aktiivista roolia alustatalouden luomien haasteiden ratkaisemiseksi, vaikka keskustelua kyllä käydään jo paljon. Kansainvälisesti alustatyöntekijöiden järjestäytymistä on kuitenkin jo nähtävissä ja esimerkiksi Belgiassa ja Hollannissa Foodoraa ja Woltia vastaavan Deliveroon kuskit ovat lakkoilleet työehtojen heikennyksiä vastaan. Iso-Britanniassa taas muun muassa Uber-kuskit ovat järjestäytyneet riippumattomaan IWGB-liittoon. Alustayritysten ja alustatyöntekijöiden asemasta työmarkkinoilla alkaa olla myös jonkin verran kansainvälistä oikeuskäytäntöä. Euroopan unionin julkisasiamies on linjannut, että Uber ei voi määritellä itseään pelkästään teknologiayritykseksi. Julkisasiamies katsoo, että toimintansa perusteella Uber tulee määritellä myös kuljetusyritykseksi ja siten noudattaa taksialaa koskevia sääntöjä. Yhdysvalloissa ja Iso-Britanniassa taas on ollut oikeustapauksia, joissa alustatyöntekijät on katsottu oikeudessa täysimääräisiksi työntekijöiksi, vaikka heitä olisi sopimuksissa pidetty itsensätyöllistäjinä. Oikeudenkäynnit ja vakiintuneen oikeuskäytännön muodostuminen ovat kuitenkin pitkiä ja epävarmoja prosesseja, joiden varaan työmarkkinoiden muutosta ja alustyöntekijöiden oikeuksia ei pitäisi jättää. Ay-liikkeellä olisikin nyt hyvä mahdollisuus tarttua toimeen ja yhdessä muiden toimijoiden kanssa panostaa, siihen ettei kasvava osa työväestöstä jää turvattujen työmarkkinoiden ulkopuolelle. Reitti_2_2018.indd 19 Reitti_2_2018.indd 19 21.2.2018 13.37 21.2.2018 13.37
Reitti 20 Erään reportt erin muistelmat Ay-majakka O len kirjoittanut tähän lehteen kymmeniä ja kymmeniä artikkeleita. Niiden takia olen pommittanut teitä puhelimitse ja sähköpostilla, tupsahtanut teidän työpaikoille ja häirinnyt teidän kotirauhaa – joskus jopa sunnuntaiaamuisin. Aina minut on otettu lämpimästi vastaan. Olen tullut lehtiöni ja kameran kanssa paikalle hyvinä ja huonoina hetkinä. Hyvät ovat olleet mukavia keikkoja, ja on ollut hienoa iloita toisen ihmisen rinnalla kun asiat ovat menneet putkeen. Silti enemmän on jäänyt mieleen ne huonot hetket. Mitä rohkeutta se onkaan vaatinut teiltä, että olen saanut kirjoittaa tuntemuksistanne teidän mustimpina hetkinä! Silloin meitä kumpaakin on lohduttanut, että julkaisun jälkeen joku tuntematon, mutta samassa tilanteessa oleva, lukee tämän jutun. Ja jos hän saa siitä voimia tai ainakin tietää, ettei ole ainoa tässä tilanteessa, se on ollut kirjoittamisen arvoinen. Olen joskus myös myöhemmin saanut viestiä haastateltavalta: asiat ovat nyt paremmin. Silloin uskoo taas, että asiat kyllä järjestyvät. Aina ei ole puhuttu töistä, itse asiassa minun tekemä haastattelu pysyy yhtä paljon asiassa kuin asian vieressä. Mutta on onneksi juttutyyppi, jossa työ on sivuosassa. Se on harrastuksista kertova Vapaalla-palsta. Sen tekeminen on ollut aina ihana työtehtävä: innostuneita ihmisiä, jotka puhuvat säihkyvin silmin asiasta, joka inspiroi! Kiitos, että te olette päästäneet minut ja lukijat iholle näyttämällä mikä on teille tärkeää. Oli sitten kyseessä työ tai harrastus, olen huomannut teissä kaikissa saman piirteen: olette olleet omistautuneita asialle. Olette halunneet tehdä asiat kunnolla ja niin, että voitte illalla mennä nukkumaan varmana siitä, että olette tehneet parhaanne. Kun olette valittaneet, se ei ole ollut yleensä työ vaan sen puitteet: liian vähän aikaa tehdä työnsä tai liian vähän resursseja. Tullessani olin täysin postiummikko ja täysin pihalla ensimmäisillä juttukeikoilla. Nyt tiedän enemmän. En tosin vieläkään ymmärrä, miten varhaisjakaja saattoi muistaa ulkoa ovikoodit ja kuka saa Helsingin Sanomat, kuka Hufvudstadsbladetin. Mutta ainakin minulle on myös tämän parin vuoden aikana selvinnyt hyvin kokonaiskuva tästä alasta. Viime vuodet eivät ole olleet helppoja enkä povaa helpotusta lähitulevaisuuteenkaan, postilaki ja digitalisaatio pitävät siitä huolen. Huolestuneena olen myös seurannut, miten henkilöstöstä on tullut ihmisten sijasta numeroita. Sellainen yritys saa tehtyä säästöjä nopeasti, muttei tule menestymään pitkällä aikavälillä. Onneksi teillä on jotain todella arvokasta, nimittäin harvinaisen sitoutuneet ja koulutetut luottamusmiehet ja työsuojeluihmiset. Olen toki törmännyt ennenkin hyviin henkilöstön edustajiin, mutta PAUssa se on ollut lähes säännönmukaista. Valtakunnalliset, alueelliset ja paikalliset, teissä kaikissa näkyy, että te teette työtänne oikeasta syystä – jäsentä auttaakseen. On ollut hienoa olla tällaisen joukon tukena ja sparraajana. Mutta nyt on aika lähteä eteenpäin. Tänne tullessani halusin tehdä PAUssa sen arvon ja arvojen mukaista viestintää. Uskallan sanoa, että nykyään ainakin näissä piireissä meidät tunnetaan edelläkävijänä viestinnän suhteen. Varmasti moni aktiivi näkee vielä vuosienkin jälkeen painajaisia siitä, että pakotan sosiaaliseen mediaan. Nyt lähden tekemään viestintäpäällikkönä samanlaista työtä SAK:hon. Haluan ajatella, että teen sielläkin edelleen töitä teidän PAUlaisten puolesta. Nyt vain hieman eri tasolla ja isommalla siveltimellä. Kiitos teille kaikille, on ollut kunnia työskennellä teidän kanssanne! MARJO PIHLAJANIEMI Olen huomannut teissä kaikissa saman piirteen: olett e olleet omistautuneita asialle. Reitti 20 Reitti_2_2018.indd 20 Reitti_2_2018.indd 20 21.2.2018 13.37 21.2.2018 13.37
Reitti 21 Viime syyskuussa hyväksytyssä Viestinvälitysja logistiikka-alan työehtosopimuksessa (tes) sovittiin uudenlaisesta palkankorotusten laskentamallista. Yleiskorotus laskettiin em. tessin osalta nyt ensimmäistä kertaa säännöllisen työajan ansiosta ns. STA-luvusta prosentuaalisena yleiskorotuksena. Tässä ns. ”korotetussa palkkapotissa” ovat mukana myös ns. haittatyökorvaukset. Tästä syystä yleiskorotus 1,31 % korottaa esimerkiksi postinjakelun P-liitteen taulukkopalkkoja 1,35 % 1,76 % palkkaryhmästä ja kokemusvuosista riippuen. Eri palkkaliitteissä suhteelliset prosentit käyttäytyvät eri tavalla. Laskentamalli selvä – korotusprosentista kiista Työehtosopimusneuvotteluissa sovittiin, että yleiskorotuksen prosentti lasketaan verrokkialojen (Teknologiateollisuus, Kemian perusteollisuus ja Paperiteollisuus) työehtosopimusten yleiskorotusten matemaattisena keskiarvona. Mekaanisen metsäteollisuuden työntekijöitä koskeva työehtosopimus piti olla laskennassa mukana, mutta se jäi laskentamallista pois, koska alalle ei ollut syntynyt ratkaisua vuoden loppuun mennessä. Työehtosopimuksella sovittiin siis, että palkkoja korotetaan 1.11.2017 tai lähinnä sen jälkeen alkavan palkanmaksukauden alusta lukien yleiskorotuksella, joka tuli määritellä 31.12.2017 tiedossa olleiden ja toteutettujen tai toteutettavien yleis korotusten keskiarvo ottaen huomioon palkantarkastelujaksojen pituudet. Laskentakaava on seuraava: Tilastoista laskettiin palkkaliitteiden N, C, Y, P ja M säännöllisen työajan ansion (STA) tuntipalkka 14,33 euroa. STA korotettiin luvulla 1,31 %, joka on 19 senttiä tunnissa ja tämä kerrottiin luvulla 163, jolloin kuukausipalkan korotukseksi tuli 30,97 €. Palkankorotusprosentin laskentatavasta ei kuitenkaan päästy neuvotteluosapuolten (PAU ja PALTA) välillä yksimielisyyteen, joten asia siirtyi valtakunnansovittelija Minna Helteen johtaman välityslautakunnan ratkaistavaksi. Välityslautakuntaan molemmat osapuolet saivat nimetä yhden edustajan, jotka olivat PAUn Heidi Nieminen ja PALTAn Tuomas Aarto. Välityslautakunta antoi asiaan ratkaisun 1.2.2018 äänin 2-1, johon PAUn puheenjohtaja Heidi Nieminen jätti eriävän mielipiteen. Yleiskorotuksen suuruudeksi määriteltiin 1,31 %, josta laskettiin euroja senttimääräinen korotus em. STA – luvusta palkkaliitteiden C, N, Y, P ja M osalta. Palkkaliitteen D (sanomalehdenjakelu) palkankorotus lasketaan vastaavalla tavalla, mutta STA-luvun määrittelemisessä otettiin huomioon ainoastaan palkkaliitteen D palkat. Tässä yhteydessä on huomioitava, että D-palkkaliitteen korotukset eivät koske Posti Palvelut Oy:n työntekijöitä, koska he ovat siirtyneet Teollisuusliiton (ent. TEAM) työehtosopimuksen piiriin 1.11.2017 lukien. Viestinvälitysja logistiikka-alan palkat korott uvat takautuvasti 1.11.2017 Korotukset maksetaan takautuvasti maaliskuun alkuun mennessä Palkankorotukset maksetaan työntekijän tilille kuukauden kuluessa välityslautakunnan ratkaisusta eli 1.3.2018 mennessä. Marras-tammikuun palkankorotukset maksetaan todennäköisesti helmikuun viimeisen päivän palkanmaksun yhteydessä eli todennäköisesti ne ovat jo maksussa tämän lehden ilmestymisen aikaan. Huomioitavaa on myös se, että työaikakorvaukset (esim. lisäja ylityökorvaukset, iltaja yötyölisä sekä lauantaija sunnuntaikorvaukset) maksetaan myös korotettuina takautuvasti 1.11.2017 lukien. Palkankorotukset ovat palkkaliitt eitt äin seuraavat: Palkkaliitteet C (toimihenkilötehtävät), N (asiakastoimipaikkatyö), Y (yritysmyynti), P (viestinvälitysja kuljetustyö) ja M (varastotyö): kuukausitaulukkopalkkoja korotetaan 30,97 euroa, tuntipalkkoja korotetaan 0,19 euroa tunnissa. Työehtosopimuksen C-liitteen henkilökohtainen (heko-osa) prosentuaalinen palkanosa lasketaan uudesta taulukosta. Palkkaliite D (sanomalehdenjakelu): 0,16 euroa tunnissa (ei koske Posti Palvelut Oy:ssä työskenteleviä) Euromääräisiä lisiä ja luottamusmiespalkkioita korotetaan 1,31 %:lla. JUSSI SAARIKETO Reitti 21 Reitti_2_2018.indd 21 Reitti_2_2018.indd 21 21.2.2018 13.37 21.2.2018 13.37
Reitti 22 Reitti 22 Uudet palkkataulukot – tarkista palkkasi Viestinvälitysja logistiikka-alan työehtosopimuksen uudet palkkataulukot. Muista tarkistaa palkkalaskelmastasi uusi palkkasi. Palkkaliite P Viestinvälitysja kuljetustyö Taulukkopalkat 1.11.2017 lukien: PL: P1 PL: P2 PERUSTEHTÄVÄ Kuukausipalkka Tuntipalkka PR Kokemusvuodet MUU SUOMI PKS MUU SUOMI PKS 101 alle 2 vuott a 1 788,97 1 840,97 11,18 11,50 102 2–5 vuott a 1 864,97 1 919,97 11,65 12,00 103 6–9 vuott a 1 944,97 2 001,97 12,15 12,51 104 10–15 vuott a 2 027,97 2 086,97 12,67 13,04 105 vähintään 16 vuott a 2 115,97 2 177,97 13,22 13,61 AMMATTITEHTÄVÄ Kuukausipalkka Tuntipalkka PR Kokemusvuodet MUU SUOMI PKS MUU SUOMI PKS 201 alle 2 vuott a 1 872,97 1 927,97 11,70 12,05 202 2–5 vuott a 1 951,97 2 008,97 12,20 12,55 203 6–9 vuott a 2 034,97 2 094,97 12,72 13,09 204 10–15 vuott a 2 121,97 2 183,97 13,26 13,65 205 vähintään 16 vuott a 2 214,97 2 279,97 13,84 14,25 KULJETUSTEHTÄVÄ Kuukausipalkka Tuntipalkka Pakett iauto MUU SUOMI PKS MUU SUOMI PKS PR Kokemusvuodet A01 alle 6 vuott a 1 917,97 1 973,97 11,98 12,33 A02 6–9 vuott a 2 000,97 2 059,97 12,50 12,87 A03 10–15 vuott a 2 085,97 2 146,97 13,03 13,42 A04 vähintään 16 vuott a 2 174,97 2 238,97 13,59 13,99 Kuorma-auto MUU SUOMI PKS MUU SUOMI PKS PR Kokemusvuodet B01 alle 6 vuott a 1 971,97 2 029,97 12,32 12,68 B02 6–9 vuott a 2 052,97 2 112,97 12,83 13,20 B03 10–15 vuott a 2 138,97 2 201,97 13,37 13,76 B04 vähintään 16 vuott a 2 230,97 2 296,97 13,94 14,35 Yhdistelmäajoneuvo MUU SUOMI PKS MUU SUOMI PKS PR Kokemusvuodet C01 alle 6 vuott a 2 023,97 2 082,97 12,65 13,02 C02 6–9 vuott a 2 107,97 2 169,97 13,17 13,56 C03 10–15 vuott a 2 192,97 2 256,97 13,70 14,10 C04 vähintään 16 vuott a 2 282,97 2 349,97 14,27 14,68 Palkkaliite P Osoitt eett omien lähetysten erillisjakelu osoitt eett omien lähetysten erillisjakelu: SENTTIÄ 2 ens. kerrost. 5,4 2 ens. rivitalo 5,62 seuraavat 0,96 taitt amatt omat 1,15 Reitti_2_2018.indd 22 Reitti_2_2018.indd 22 21.2.2018 13.37 21.2.2018 13.37
Reitti 23 Reitti 23 Palkkaliite C Toimihenkilötehtävät Taulukkopalkat 1.11.2017 lukien: PL: C1 PL: C2 Kuukausipalkka Tuntipalkka PR MUU SUOMI PKS MUU SUOMI PKS 10 1 929,97 1 986,97 12,06 12,42 20 2 036,97 2 096,97 12,73 13,10 03A 2 235,97 2 301,97 13,97 14,38 03B 2 307,97 2 375,97 14,42 14,85 40 2 377,97 2 447,97 14,86 15,30 50 2 521,97 2 595,97 15,76 16,22 60 3 207,97 3 302,97 20,05 20,64 70 3 406,97 3 507,97 21,29 21,92 80 3 623,97 3 730,97 22,65 23,32 90 3 849,97 3 963,97 24,06 24,77 100 4 093,97 4 214,97 25,58 26,34 Palkkaliite N Asiakastoimipaikkatyö Taulukkopalkat 1.11.2017 lukien: PL: N1 PL: N2 Kuukausipalkka Tuntipalkka PR Kokemusvuodet MUU SUOMI PKS MUU SUOMI PKS 001 alle 2 vuott a 1 945,97 2 002,97 12,16 12,52 002 2–5 vuott a 2 013,97 2 072,97 12,58 12,95 003 6–9 vuott a 2 082,97 2 143,97 13,02 13,40 004 10–15 vuott a 2 173,97 2 237,97 13,58 13,98 005 väh. 16 vuott a 2 263,97 2 330,97 14,15 14,57 Palkkaliite Y Yritysmyynti Taulukkopalkat 1.11.2017 lukien: PL: Y1 PL: Y2 Kuukausipalkka Tuntipalkka PR MUU SUOMI PKS MUU SUOMI PKS 001 2 461,97 2 533,97 15,38 15,83 002 2 778,97 2 860,97 17,37 17,88 003 3 211,97 3 306,97 20,07 20,67 Palkkaliite M Varastotyö Taulukkokuukausipalkat 1.11.2017 lukien: PL: M1 PL: M2 Kuukausipalkka Tuntipalkka PR Kokemusvuodet MUU SUOMI PKS MUU SUOMI PKS 101 varastotyöntekijät alle 2 vuott a 1 716,97 1 816,97 10,73 11,35 103 varastotyöntekijät 2–3 vuott a 1 762,97 1 865,97 11,02 11,66 105 varastotyöntekijät 4–6 vuott a 1 865,97 1 982,97 11,66 12,39 108 varastotyöntekijät väh. 7 vuott a 1 942,97 2 069,97 12,14 12,93 200 koulutt aja 2 024,97 2 160,97 12,65 13,50 300 tiimin vetäjä 2 109,97 2 251,97 13,18 14,07 400 esimies 2 175,97 2 321,97 13,60 14,51 M-LIITE lauantaityökorv. varastotyössä arkilauantaina klo 13-24 Euroa PKS 5,66 Muu Suomi 5,47 Uusi työehtosopimus päivitetään sen valmistutt ua liiton verkkosivuille www.pau.? Reitti_2_2018.indd 23 Reitti_2_2018.indd 23 21.2.2018 13.37 21.2.2018 13.37
Reitti 24 Reitti 24 Palkkaliite D Sanomalehdenjakelu ja sanomalehdenjakelun kpl-korvaukset Euromääräiset lisät 7+1 työvuorokierto / Taulukkotuntipalkat 1.11.2017 lukien: PR MUU SUOMI kerroin PKS kerroin 001 8,74 8,99 002 2 kokemusvuoden jälkeen 8,93 1,022 9,19 1,022 003 6 kokemusvuoden jälkeen 9,26 1,059 9,53 1,060 004 10 kokemusvuoden jälkeen 9,64 1,103 9,92 1,103 005 16 kokemusvuoden jälkeen 10,06 1,151 10,35 1,151 6+2 työvuorokierto / Taulukkotuntipalkat 1.11.2017 lukien: Taulukkotuntipalkat 1.11.2017 lukien: PR MUU SUOMI kerroin PKS kerroin 101 8,97 9,23 102 2 kokemusvuoden jälkeen 9,27 1,033 9,54 1,034 103 6 kokemusvuoden jälkeen 9,57 1,067 9,85 1,067 104 10 kokemusvuoden jälkeen 9,98 1,113 10,27 1,113 105 16 kokemusvuoden jälkeen 10,38 1,157 10,68 1,157 SANOMALEHDENJAKELUN KPL-KORVAUKSET 1.11.2017 SENTTIÄ irrallinen alle 150 grammaa painava mainos ja esite kappaleelta 3,2 irrallinen vähintään 150 grammaa painava mainos ja esite kappaleelta 5,8 irrallinen lisäpeitt ojakelu 6,4 irrallinen Helsingin Sanomien kuukausiliite ja yli 350 gramman painotuote kappaleelta 7,1 Sisään pistett y muu kuin lehden muotoinen samalla painorotaatiolla tuotett u painotuote jossa on yli 20 sivua tai jossa yhdessä muiden saman lehden sisään pistett yjen vastaavien painotuott eiden kanssa on yli 20 sivua jokaisen alkavan 20 sivun määrältä 1,4 sisään pistett y Helsingin Sanomien kuukausiliite kappaleelta 7,1 sisään pistett y Helsingin Sanomien Nyt-liite 1,4 polkupyöräkorvaus työvuoroluett eloon merkityltä jakelutyön työvuorolta 45,5 Uusimaa la/su ilmestyvä Helsingin Sanomat 1,5 EUROMÄÄRÄISET LISÄT 1.11.2017 euroa työhönsidonnaisuuslisä: enintään 2 tunnin välinen aika 7,12 yli kahden tunnin ajalta 13,22 yötyölisä (yötyön aikahyvitykseen liitt yvä) 0,47 vaalitoimitsijapalkkio 8,56 kurssiraha 60,32 Erityisvastuuseen ja erityisosaamiseen perustuvat palkanosat Vastuu ryhmän toiminnasta 219,27 Toimipaikan vastaava 134,81 Koulutusvastaava, vastuu prosessin tai sen osan ohjauksesta asiakasvastuu, vaativa erityistehtävä, trukkilisä 103,86 Osoitehuoltajan vaativa erityistehtävä koulutusvastaava myymälä 80,77 Osa-asiakasvastuutehtävä, ½ trukkilisä 51,94 Matka-ajan korvaus 26,82 Ulkomaan Tuotannon henkilöturvatarkastuslisä 28,04 P-liite 2§ 5 momentt i: Osoitt eett omien lähetysten erilliskorvaus 0,76 Reitti_2_2018.indd 24 Reitti_2_2018.indd 24 21.2.2018 13.37 21.2.2018 13.37
Reitti 25 Informaatiologistiikka-alan työehtosopimus on pituudeltaan kaksivuotinen. Sopimus tulee voimaan 1.2.2018 ja se päättyy 31.1.2020. Vuonna 2018 palkkoja korotetaan 1.4.2018 tai lähinnä sen jälkeen alkavan palkanmaksukauden alusta lukien 1,1 prosentin suuruisella yleiskorotuksella. Lisäksi palkkojen korotukseen käytetään 1.4.2018 tai lähinnä sen jälkeen alkavan palkanmaksukauden alusta yrityskohtainen erä, jonka suuruus on 0,5 prosenttia ja jonka kohdentamisesta sovitaan paikallisesti. Yrityskohtaisen erän suuruus lasketaan palkkaliitteittäin yrityksen tämän sopimuksen piiriin kuuluvien toimihenkilöiden ja työntekijöiden maaliskuun 2018 kuukausipalkoista. Vuonna 2019 palkkoja korotetaan 1.4.2019 tai lähinnä sen jälkeen alkavan palkanmaksukauden alusta lukien 0,9 prosentin suuruisella yleiskorotuksella. Lisäksi palkkojen korotukseen käytetään 1.4.2019 tai lähinnä sen jälkeen alkavan palkanmaksukauden alusta yrityskohtainen erä, jonka suuruus on 0,7 prosenttia ja jonka kohdentamisesta sovitaan paikallisesti. Yrityskohtaisen erän suuruus lasketaan palkkaliitteittäin yrityksen tämän sopimuksen piiriin kuuluvien toimihenkilöiden ja työntekijöiden maaliskuun 2019 kuukausipalkoista. Yrityskohtaisen erän jako ja maksu Yrityskohtaisen erän tarkoituksena on tukea palkanmuodostuksen kannustavuutta ja oikeudenmukaisuutta, tuottavuuden kehittymistä työpaikalla, oikaista mahdollisia vinoumia ja tukea työnantajan palkkapolitiikan toteuttamista. Toimihenkilöiden ja työntekijöiInformaatiologistiikka-alalle neuvott elutulos TEKSTI LENA LAHTI den osaamisen ja työssä suoriutumisen tulee olla ohjaavana tekijänä henkilökohtaisen korotuksen jakamisessa. Kohdentaessaan paikallista erää työnantaja pyrkii ottamaan huomioon muun muassa seuraavia tekijöitä: • työtaito (työtulos, monitaitoisuus, alan kokonaistuntemus, kehityskyky, erityisosaaminen) • vastuullisuus (työn taloudellisuus, viestintä ja vuorovaikutus) • yhteistyötaito (ihmissuhdetaidot, joustavuus ja aloitteellisuus) • aktiivisuus (omatoimisuus, aloitteellisuus) • asiakassuuntautuneisuus (sisäinen ja ulkoinen asiakkuus) Yrityskohtaisen erän jaosta sovitaan paikallisesti työnantajan ja toimihenkilöitä sekä työntekijöitä laajimmin edustavan pääluottamusmiehen kanssa. Ensimmäisen sopimusvuoden osalta paikallinen sopimus tehdään maaliskuun loppuun 2018 mennessä. Ellei paikalliseen sopimukseen päästä, eikä muusta ajankohdasta sovita, yrityskohtainen erä jaetaan jokaiselle toimihenkilölle ja työntekijälle työnantajan päättämällä tavalla. Yrityskohtaisen erän tullessa maksuun työnantajan päättämällä tavalla, yrityskohtainen erä maksetaan 1.4.2018 tai lähinnä sen jälkeen alkavan palkanmaksukauden alusta. Vuoden 2019 osalta paikallinen sopimus tehdään helmikuun loppuun mennessä. Ellei paikalliseen sopimukseen päästä, eikä muusta ajankohdasta sovita yrityskohtainen erä maksetaan 1.4.2019 tai lähinnä sen jälkeen alkavan palkanmaksukauden alusta työnantajan päättämällä tavalla jokaiselle toimihenkilölle ja työntekijälle. Taulukkopalkat ja euromääräiset lisät Taulukkopalkkoja korotetaan 1.4.2018 lukien 1,1 prosentilla ja 1.4.2019 lukien 0,9 prosentilla. Erityisvastuuseen ja erityisosaamiseen perustuvia lisiä ja muita erillisiä euromääräisiä lisiä ja korvauksia ja luottamusmiesja työsuojelupalkkioita korotetaan 1.4.2018 tai lähinnä sen jälkeen alkavan palkanmaksukauden alusta lukien 1,6 prosentilla. Työaikakorvausten tarkistukset tehdään lähinnä 1.4.2018 jälkeen alkavan työaikakorvausten laskentakauden alusta. Erityisvastuuseen ja erityisosaamiseen perustuvia lisiä ja muita erillisiä euromääräisiä lisiä ja korvauksia ja luottamusmiesja työsuojelupalkkioita korotetaan 1.4.2019 tai lähinnä sen jälkeen alkavan palkanmaksukauden alusta lukien 1,6 prosentilla. Työaikakorvausten tarkistukset tehdään lähinnä 1.4.2019 jälkeen alkavan työaikakorvausten laskentakauden alusta. Työryhmät Neuvotteluissa työehtosopimusosapuolet sopivat työryhmän perustamisesta, jonka tehtävänä on kehittää palkkaliitteen 1 ja 3 palkkausperusteita siten, että roolitasoista luovuttaisiin ja ne korvattaisiin vähimmäispalkkamallilla. Työryhmän työn lopputuloksena saatavia palkkausperusteita kokeillaan pilottina ajalla 1.2.2018–31.1.2020, jonka jälkeen osapuolet päättävät uuden palkkausmallin mahdollisesta jatkosta. Postija logistiikka-alan unioni PAU ry ja Palvelualojen työnantajat Palta saavutt ivat Informaatiologistiikka-alan uutt a työehtosopimusta koskevan neuvott elutuloksen 9.2. Reitti_2_2018.indd 25 Reitti_2_2018.indd 25 21.2.2018 13.37 21.2.2018 13.37
Reitti 26 Re Re Re Re R Reit it ittti ti ti ti ti 26 26 6 Vapaalla Pienoismall ien HARRASTUS Militaria pienoismallit | NIMI Ari Alanen | MILLOIN Työpäivistä riippuen 5-10 tuntia viikossa MOTTO Hiljaa hyvä tulee. TEKSTI & KUVAT JUHA PÖYRY Mallit rakennetaan pääasiassa muovista, joihin lisätään metalliosia, puuta ja muita materiaaleja. Jotkut rakentavat pienoismalleja jopa krätsinä eli suoraan puusta tai metallista. Rakennussarjoja tilataan ympäri maailmaa, Alanen lähinnä Hollannista ja Belgiasta. Reitti 26 A utoja, moottoripyöriä, tela-ajoneuvoja, vesialuksia, lentokoneita ja rautateitä. Ari Alanen elää sotakaluston keskellä. Militaria pienoismalleihin erikoistunut Alanen innostui harrastuksesta viisikymmentä vuotta sitten. Seitsemänvuotiaana sain joululahjaksi enolta koottavan laivan Cuttysark Airfi xin sarjasta. 1960-luvun lopussa harrastus alkoi yleistyä laajemmin ja moni kaverinikin niitä rakenteli, Alanen muistelee. maailmassa Joensuulainen postinjakaja Ari Alanen rakentaa pienoismalleilla eläväksi toisen maailmansodan historiaa. Tämänkin lehden lukijoista useat varmasti muistavat rakentaneensa etenkin 70-luvulla pienoismalleja toisen maailmansodan hävittäjälentokoneista, Messerschmiteista, Spitfi reista ynnä muista. Ari Alasen harrastus noista ajoista on jalostunut kuitenkin taiteeksi, jossa luovuudella ei ole rajoja. Reitti_2_2018.indd 26 Reitti_2_2018.indd 26 21.2.2018 13.37 21.2.2018 13.37
Reitti 27 Reitti 27 27 Kun mennään tarkaksi, niin malleihin haetaan korvaavia osia. Ne on pääosin messinkisiä syövyteosia, joita jotkut yritykset tekee. Niillä haetaan oikeaa mittakaavaa, jos verrataan mallien kokoa yksi suhde yhteen. Alanen rakentaa mallinsa tilapuutteenkin vuoksi pienellä mittakaavalla 1/48 ja 1/35. Kirurgin veitsiä ja sormiporia Pienoismallien rakentaminen esikuvansa näköiseksi vaatii uskomattoman paljon aikaa, kärsivällisyyttä ja työkaluja. Alasen työpöydällä on hyvässä järjestyksessä kaikkea mitä rakennussarjojen työstämiseen tarvitaan, muun muassa sormiporia, maaleja, liimoja, lakkoja, kittiä, täyteaineita, kirurgin veitsiä, sivuleikkureita, viiloja, hiomapapereita, muoveja, mittoja, varjostusaineita ja metalliosia. Onpa mallien rakentelussa hammaslääkärin työkaluillakin käyttöä. Alanen käyttää yhden pienoismallin rakentamiseen keskimäärin kolmesataa tuntia, josta liimojen ja maalien kuivuminen ottaa oman aikansa. Itse mallin rakentaminen ei ole työläin vaihe, vaan viimeistely, joka on millintarkkaa työtä. Esimerkiksi hän ottaa saksalaisen panssarivaunun Panzerkampfwagen III:n. Reitti 27 Vaunussa tietyt osat maalataan erikseen. Kun pohjamaalaus on tehty, katsotaan sävyt. Vedetään ensin vaalein väri, sitten harmaa ja seuraava tummuusaste eli vihreä. Tummin väri ruskea vedetään viimeiseksi. Sitten katsotaan kuvioinnit. Kuivuminen kestää viikon kaksi. Maalauksen jälkeen vaunun väreihin haetaan valot ja varjot, eri tummuusasteet ja sävyt. Siirtokuvat ja numerot liotetaan ensin vedessä, että ne menevät kaikkiin poimuihin kuin maalattuna. Lakkausten jälkeen on telaketjujen vuoro. Vaihdan telaketjut muovisista metallisiin, johon ostan oman sarjan. Telaketjuissa on 180–200 telalappua eli niin sanottua telakenkää, jotka tapitetaan ja pohjamaalataan yleensä mustaksi. Sitten vedetään metalliväri, jonka jälkeen se vedetään sävyllä vielä juoksevaksi mustaksi. Pigmenttiväreillä eli jauhoilla haetaan ketjuihin Pienoismallien rakentaminen esikuvansa näköiseksi vaatii uskomatt oman paljon aikaa, kärsivällisyytt ä ja työkaluja. sellaisen hiekan väri, joka oli sodan aikaan Suomen ja Neuvostoliiton rajalla. Yhteisöllisyytt ä ja terapiaa Pienoismallien rakentaminen ei ole pelkkää yksinäistä puurtamista. Harrastukseen kuuluu olennaisena osana myös yhteisöllisyys. Ari Alanen kuuluu Pohjois-Savon pienoismalliharrastajiin, jossa on kolmisenkymmentä aktiivista jäsentä. Alan yhteisöistä, myös netistä saa paljon neuvoja, apua ja vinkkejä, jos mallien rakentelussa tai tarvikkeiden hankinnoissa tulee pulmallisia tilanteita esiin. Alanen osallistuu töillään myös alan näyttelyihin, joista on tullut palkintoja. Viidenkymmenen vuoden aikana Alanen on tehnyt satoja pienoismalleja, joista on säilynyt viitisenkymmentä. Tällä hetkellä 10–15 projektia on auki. Erityisen haastavaksi pienoismallien rakentaminen tuli viisi vuotta sitten, kun syöpä vei Alasen toisesta silmästä näön. Sairauden jälkeen valmistuneilla töillä hänelle on aivan erityinen merkitys. Ne antoivat elämälle voimaa ja niiden avulla pystyin unohtamaan sairauden. Niiden tekeminen oli tavallaan surutyötä. Saan tästä mielenrauhaa ja onnistumisen tunteita. Jotkut maalaa tauluja ja toiset korjaa autoja. Mä teen tätä. Pienoismallien rakentaminen on millin tarkkaa työtä. Reitti_2_2018.indd 27 Reitti_2_2018.indd 27 21.2.2018 13.37 21.2.2018 13.37
Reitti 28 Reitti 28 Jakeluja käsitt elytehtävät Helsinki, postikeskus Jari Pellikka 050 431 1227 jari.pellikka@posti.com Varaplm: Pertt i Touhonen Voutila logistiikkakeskus, ulkomaan tuotanto, Vantaa Aleksi Andersson 045 156 3613 aleksi.andersson@posti.com Varaplm: Jaakko Salovaara Helsinki, jakelu Riitt a Sievilä 044 514 2832 riitt a.sievila@posti.com Varaplm: Petra Peltomäki Espoo, Vantaa ja Kauniainen Asmo Juvanoja 040 315 4355 asmo.juvanoja@posti.com Varaplm: Teemu Neuvonen Uusimaa Piia Willberg 0400 985 937 piia.willberg@posti.com Varaplm: Marjo Kauppila Lahti, Hämeenlinna, Riihimäki, Heinola Jarmo Tuominen 040 315 4401 jarmo.tuominen@posti.com Varaplm: Antt i Koskimäki Turku, Uusikaupunki (20–23, ei 22) Tommi Tienpää 050 572 8759 tommi.tienpaa@posti.com Varaplm: Henrik Husar Salo, Forssa, Loimaa, Rauma, Eura, Pori, Harjavalta, Kankaanpää, Karvia Vaali oli lehden mennessä painoon vielä kesken. Pirkanmaa 33–39 (ei 38700 Kankaanpää ja 39930 Karvia) Leo Harra 050 5953 150 leo.harra@posti.com Varaplm: Simo Männikkö Posti Oy:n alueelliset pääluott amusmiehet Lehden mentyä painoon, Postin pääluott amusmiesvaalit oli pääpiirteissään käyty. Vaaleissa tulivat valituiksi seuraavat pääja varapääluott amusmiehet. Keski-Suomi 40–44 Harri Manninen 040 570 9501 harri.t.manninen@posti.com Varaplm: Marko Hytönen Kouvola, Kotka, Hamina 45–49 Tero Kelkka 040 558 9652 tero.kelkka@posti.com Varaplm: Kari Heikkinen Lappeenranta, Imatra, Mikkeli, Savonlinna Petri Tiussa 050 378 6325 petri.tiussa@posti.com Varaplm: Kaisa Rossi Etelä-Pohjanmaa 60–63 Niilo Malkamäki 050 530 2213 niilo.malkamaki@posti.com Varaplm: Vesa-Valtt eri Mäkelä Vaasa ja Kokkolan alue 64–69 Jesper Sundström 040 315 4000 jesper.sundstrom@posti.com Varaplm: Hasse Fogde Kuopio, Keski-, Pohjoisja Ylä-Savo 70–79 Timo Peippo 0400 733 512 timo.peippo@posti.com Varaplm: Juha Heikkinen Pohjois-Karjalan alue 80–83 Jari Kontkanen 0400 126 260 jari.kontkanen@posti.com Varaplm: Rose-Marie Lehti Oulun ja Ylivieskan alueet 84–86, 90–93 Jari Niemelä 040 550 2822 jari.niemela@posti.com Varaplm: Heikki Kankaala Kainuu 87–89 Timo Hutt unen 040 315 4382 timo.hutt unen@posti.com Lappi 94–99 Jyrki Sutinen 050 3011 264 tai 040 776 2176 jyrki.sutinen@posti.com Varaplm: Mikko Kivelä Toimihenkilöt, tuotannon esimiehet ja asiantuntijat Pääkontt ori, Yhteystietopalvelut Laura Meriläinen 0400 927 475 laura.merilainen@posti.com Varaplm: Nora Sandell Pks-myymälät, Uusimaa, 11-44 (ei 22), 60 69, osoitepalvelut Turku, Tampere, Erja Hakkola 0400 668 579 erja.hakkola@posti.com Varaplm: Marjo Juuti Pohjois-Savo, Pohjois-Karjala ja Kaakkois-Suomi Liisa Lapinkangas 040 315 4389 liisa.lapinkangas@posti.com Varaplm: Thomas Heiskanen Oulu, Lappi ja Kainuu Martt i Määtt ä 050 382 5852 martt i.maatt a@posti.com Varaplm: Inkeri Kemppainen Kuljetus Kuljetus, kuljetusalueet 00-19 Tero Kiljunen 040 827 6498 tero.kiljunen@posti.com Varaplm: Arto Räsänen Kuljetus, kuljetusalueet 20-99 Tommi Matilainen 041 544 9998 tommi.matilainen@posti.com Varaplm: Timo Kuusikko Toimitusketjuratkaisut, varastot, Flexo Palvelut Oy Timo Saarinen 040 741 7172 timo.saarinen@? exo.? Varaplm: Jouni Sadeharju Reitti_2_2018.indd 28 Reitti_2_2018.indd 28 21.2.2018 13.37 21.2.2018 13.37
Reitti 29 Vuoden 2017 työajanlyhennyksen joustovapaatunnit näkyvät palkkalaskelmissa tuntipalkkaisilla 15.2.2018 ja kuukausipalkkalaisilla 28.2.2018. Vuosityöajan lyhennyksen piiriin kuuluu kokoaikainen ja osa-aikainen työntekijä, joka työskentelee 38 tunnin 15 minuutin viikkotyöaikamuodon piirissä, ja joka ei ole ns. pitkän vuosiloman (45 pv) piirissä. Vuosityöajan lyhennyksen suuruus on 2,25 % vuonna 2017 tehdystä säännöllisen työajan (ei ylitöitä) tuntimäärästä. Osa-aikaisten osalta työaikaan lasketaan tehdyt lisätyöt. Vuosityöajan laskentaan ei lueta mukaan poissaoloja kuten vuosija sairaslomia tai pidettyjä joustovapaita. Kilpailukykysopimuksen ns. kiky-pidennykset eivät kerrytä vuosityöajan lyhennystä. Vuoden 2017 joustovapaatunnit näkyvät palkkalaskelmassa tuntipalkkaisilla 15.2.2018 ja kuukausipalkkalaisilla 28.2.2018. Jos kertymän määrästä on epäselvyyttä, pääluottamusmies voi auttaa vuosityöajan lyhennyksen määrän laskemisessa. Jos työntekijän vuosiloma on sopimuksen tai muun järjestelyn kautta pidempi kuin 36 päivää, joustovapaasaldoon siirrettävää tuntimäärää pienennetään sillä tuntimäärällä, jolla vuosiloma ylittää 36 päivää. Vuosityöajan lyhennyksen antaminen joustovapaana Joustovapaa vuoden 2017 vuosityöajan lyhennyksen perusteella on annettava ja vapaana pidettävä vuoden 2018 aikana. Vapaan ajankohdasta on sovittava 30.3.2018 mennessä. Jos ajankohdasta ei sovita, niin työnantaja määrää vapaan ajankohdan. Vapaa Muista sopia vuosityöajan lyhennysten pitämisestä maaliskuun aikana! on tällöin, jos se on mahdollista, sijoitettava työntekijän vuosiloman yhteyteen. Jos vapaan pitämisen ajankohdasta sovitaan yksityiskohtainen ohjelma, vapaa voidaan antaa myös muulloin kuin kertymävuotta seuraavan kalenterivuoden aikana. Työsuhteen päättyessä vapaana antamatta oleva joustovapaa korvataan yksinkertaisella tuntipalkalla. Milloin vuosityöajan lyhennys alkaa kertymään Lyhennyksen karttuminen alkaa sitä kalenterikuukautta seuraavan kuukauden alusta, jonka aikana työntekijän työsuhde saman työnantajan palveluksessa on kolmen edellisen vuoden aikana jatkunut yhdessä tai useammassa jaksossa yhteensä vähintään kahden vuoden pituisen ajan. Sanomalehtien varhaisjakelutyötä tekevät (ei koske Posti Palvelut Oy:n työntekijöitä) Sanomalehtien varhaisjakelutyötä tekevän työntekijän vuoden 2017 säännöllisen työajan tuntimäärästä siirretään joustovapaasaldoon 0,89 prosenttia, vähintään 55 – vuotiaan 1,69 prosenttia ja vähintään 60 – vuotiaan 2,13 prosenttia. Lyhennystä korotetaan sitä kalenterikuukautta seuraavan kuukauden alusta, jonka aikana työntekijä täyttää sanotun iän. Lisätietoja vuosityöajan lyhennyksestä saat omalta pääluott amusmieheltäsi. 29 Joustovapaa vuoden 2017 vuosityöajan lyhennyksen perusteella on annett ava ja vapaana pidett ävä vuoden 2018 aikana. Vapaan ajankohdasta on sovitt ava 30.3.2018 mennessä. Reitti_2_2018.indd 29 Reitti_2_2018.indd 29 21.2.2018 13.37 21.2.2018 13.37
Reitti 30 Postikortt eja arvioimassa TEKSTI & KUVAT MARJO PIHLAJANIEMI Postikortt ien keräilyssä toisen roska voi olla toisen aarre. Yksikään ei kuitenkaan kuulu roskiin. Reitti 30 Reitti_2_2018.indd 30 Reitti_2_2018.indd 30 21.2.2018 13.37 21.2.2018 13.37
Reitti 31 S uomen postikorttiyhdistysApollo piti tammija helmikuussa museokeskus Vapriikissa postikorttiklinikkaa, johon ihmiset saivat tuoda korttejaan arvioitavaksi. Tamperelainen Kirsti Mäkelä toi mukanaan katsottavaksi lähes sata korttia. Toinen mokoma löytyisi vielä kotoa. Korttien arviointivuorossa on tänään Jukka Vesterinen. Osa ihmisistä keräilee nykyaikaisia kortteja, ja silloin tuhansien kokoelman voi saada muutamien satasien panostuksella. Jos on kiinnostunut vanhemmista korteista, hinta nousee: mitä vanhempi kortti, sitä harvinaisempi ja yleensä myös kalliimpi, Vesterinen selostaa. Kortin voi ajoittaa koon mukaan tai postileimasta tai merkistä. Nykyinen korttikoko on ollut käytössä 1960-luvulta lähtien, sitä aikaisemmin kortti oli pienempi. Mäkelän tuomista postikorteista suurin osa on hänen ja hänen miehensä vanhempien peruja, ja ne on julkaistu 1960-luvun jälkeen. Tämä tarkoittaa, että niillä voi olla kysyntää, mutta arvo liikkuu enemmän euroissa kuin kympeissä. Appi ja anoppi matkustivat paljon ja he olivat ostaneet itselleen ja lähettäneet toisilleen paljon kortteja. Myös omat vanhemmat lähettivät ja ostivat postikortteja. Silloin oli sellainen tapa, Mäkelä kertoo kokoelmansa taustasta. Täällä on paljon paikkakuntakortteja. Niillä on omia keräilijöitään, joten niistä saattaa saada muutaman euron. Aina on tietenkin parempi, jos kortti on lähetetty ja leimattu verrattuna siihen, että se on ostettu itselle. Kortti on tarkoitettu kulkemaan ja sellaisenaan on keräilijöille kiinnostavampi kuin matkalta itselle ostettu, Vesterinen kertoo. Enkeleitä ja eksotiikkaa Moni keräilee tietyn taiteilijan kortteja. Mäkelänkin kokoelmista löytyy muutama sellainen, joista Vesterinen arvelee olevan keräilyarvoa. Erityisesti Martta Wendelinin, Rudolf Koivun tai vaikka sisu-askin logon luoneen Arnold Tilgmannin kuvista tehdyillä korteilla on vankka keräilijäkunta. Jos on kyse harvinaisemmista taiteilijoita, kädenjäljen tunnistaminen ei ole aina helppoa. Jonkin verran myös keräillään tietyn painotalon kortteja. Esimerkiksi Könnin kortit tunnistaa K-logosta. Yksi kortti Mäkelän kokoelmassa kiinnittää Vesterisen huomion. Täällä on James-farkkujen mainoskortti, jossa esiintyy Th e Adventures-niminen ruotsalainen yhtye. Se oli aikoinaan suosittu. Nimikirjoitukset kortissa ei ole myöhemmin kirjoitettu, vaan painettuja, mutta uskoisin että tälle löytyisi kiinnostunut keräilijä. Joskus keräilykohteet ovat yllättäviä. Vesterinen kertoo, että koko keräilyharrastuksen idea on, että kortti joka ei sovi omaan kokoelmaan, voi olla toiselle suuri aarre. Yleisiä keräilykohteita ovat erilaiset koneet, eläimet ja vaikka enkelit. Perhehistoriaa Mäkelän kokoelmasta löytyy myös paljon kortteja Neuvostoliitosta, sillä vanhemmilla oli poliittista mielenkiintoa siihen suuntaan ja he olivat vierailleet maassa useasti. Nämä kertovat mielenkiintoista perhehistoriaa ja ajankuvaa, mutta keräilyn näkökulmasta näille ei ole kovin suurta arvoa. Ulkomailta lähetetyillä korteilla ei ole Vesterisen mukaan Suomen keräilijäpiireissä kovin paljon kysyntää, ellei kyse ole jostain hyvin eksoottisesta maasta. Kortissa saattaa kuitenkin olla esimerkiksi lentokone, auto, laiva, juna tai muu sellainen, jonka kuvien keräilijöitä onkin paljon enemmän. Myös postiaiheisia kortteja kerätään. Jotkut ovat kiinnostuneita eri maiden postilaatikoista. Aina löytyy osoite Mäkelän kortit on nyt katsottu ja laitettu pinoihin. Vesterinen arvioi niistä noin kymmenellä olevan rahallista arvoa. Summat pyörivät 50 sentin ja muutaman euron välillä. Kortin aiheen lisäksi vaikuttaa kortin kunto. Sitä arvostellaan kouluarvosanoin. Jos kortissa on sotkua tai vaikka mapinjälki, se laskee arvosanaa. Jos kympin arvosanan saanut kortti on arvoltaan vaikka 50 euroa, niin sama kortti seiskan arvosanalla voi pudottaa kortin kymmenesosaan tai jopa alle. Nyt onkin kysymys, mitä sinä haluat tällä tiedolla tehdä? Postikorteilla on paljon tunnearvoa ja ne kertovat perheen historiaa. Keräilijän kokoelmassa ne saavat varmasti hyvän kodin ja jatkavat elämäänsä, mutta side niiden alkuperään ja ihmisiin katoaa, Vesterinen kysyy. Hän muistuttaa myös, että jos kortteja ei halua säilyttää eikä ne ole keräilykohteita, roskis ei ole paras paikka siinäkään tapauksessa. Päiväkodit ottavat mielellään vastaan postikortteja postileikkeihin ja askarteluun. Mäkelä kertoo, että tila alkaa loppua kotona, joten hän voisi kokeilla muutamien korttien myymistä. Meidän perheen nuoret eivät ole olleet kiinnostuneita korteista. Raha ei ole tässä tärkeää, mutta olisi kiva jos näistä olisi jollekin keräilijälle iloa. Tilan puute onkin monella syynä etsiä uutta kotia vanhoille postikorteille. Olemme olleet mieheni kanssa yhdessä 51 vuotta ja meillä on koti täynnä muistoja näiltä ajoilta. Jostain on joskus luovuttava. Suomen postikortt iyhdistys Apollo tiedott aa nett isivuillaan www.suomenpostikortt iyhdistys.? tapahtumista, joihin voi tuoda kortt ejaan keräilijöiden nähtäväksi. Tilan puute onkin monella syynä etsiä uutt a kotia vanhoille postikorteille. niistä saattaa saada muutaman euron. net kiin J Ves ras om ri a kon Per Mä jon hem siih ma heh näk arv Reitti_2_2018.indd 31 Reitti_2_2018.indd 31 21.2.2018 13.37 21.2.2018 13.37
Reitti 32 SAK:n mielenilmaus tyött ömyysturvan aktiivimallia vastaan veti Senaatintorin täyteen epäoikeudenmukaisen mallin äänekkäitä vastustajia 2.2. Arvioiden mukaan mielenosoitukseen osallistui noin 10 000 henkeä. Myös PAUn aktiivit ja jäsenet olivat torilla näkyvästi esillä. K UVAT JUHA PÖYRY #äänityött ömälle isia kohti i Sumilo? Flexo Palvelut Oy:n pääluott amusmies Timo Saarinen oli näköalapaikalla. Helsingin Automiesten voimakaksikko Tero Kiljunen ja Arto Räsänen. Seppo Kinnunen ja Jarmo Tuominen johtivat paulaisia kohti Senaatintoria. Tamperelaiset Sini Pahlama, Mari Rautiainen ja Vili Sumilo? osoitt ivat solidaarisuutt a tyött ömille. Reitti_2_2018.indd 32 Reitti_2_2018.indd 32 21.2.2018 13.37 21.2.2018 13.37
Reitti 33 Postia maailmalta Digitalisaatio tuo omat haasteensa postintoimintaan lähes kaikkialla maailmassa. Miten liett ualainen mobiiliposti –Postman 3.0. on muutt anut työtä? Liett ualainen Postman 3.0 Liettuan postin kohtaamat haasteet kuulostavat näin suomalaisittain hyvinkin tutuilta. Väestö ikääntyy, digitalisaatio vähentää kirjepostin määrää ja palveluiden turvaaminen haja-asutusalueilla käy entistä hankalammaksi. Vastaukseksi näihin vastauksiin Liettuan posti on ottanut strategiakseen digitalisaation haltuun oton ja siirtymisen mobiilipostiksi kutsumaansa järjestelmään. Kontt orit kiinni Käytännössä siirtyminen mobiilipostiin on tarkoittanut postikonttoreiden sulkemista haja-asutusalueilla. Kaiken kaikkiaan 77 postikonttoria on tähän mennessä suljettu ja korvattu 106 mobiilijakajalla. Jakajilla on työvälineinään muun muassa työsuhdeauto, tabletti, älypuhelin ja kannettava kuittitulostin. Tabletille jakajille on suunniteltu sovellus, joka ilmoittaa päivän työt, reitit ja raportoinnin. Koska konttorit on poistettu yhtälöstä, mobiiliposti toimii paljolti kuriiripalvelun tavoin. Kirjepostin osalta jakaja kiertää reittinsä normaalisti, mutta pakettiliikenteen osalta asiakaspalvelua tehdään paljon myös puhelimitse. Tämä pätee sekä pakettien toimittamiseen että noutamiseen. Jos asiakas ei ole kotona kun jakaja käy oven takana koputtelemassa, on jakaja asiakkaaseen yhteydessä ja nämä sopivat toimitukselle tai noudolle uuden ajan. Vääntöä ammatt iliiton kanssa Sosiaalisen dialogin komitean ay-puoli nosti luonnollisestikin esille tämän uuden järjestelmän vaikutukset työsuhteille sekä liettualaisen postiliiton suhtautumisen muutoksiin. Liettuan postin strategiajohtaja Mikas Jovaišas kertoi rehellisesti, että osalle työntekijöistä uudenlainen työ ei ole sopinut ja osa on jouduttu irtisanomaan. Kuitenkin, koska muutos TEKSTI IDA NUMMELIN koskee vielä suhteellisen pientä osaa liettualaisesta jakeluverkostosta, ovat monet pystyneet siirtymään muihin tehtäviin. Osa henkilöstövaihdoksesta on myös toteutettu luonnollisten poistumien kautta, kun työntekijöitä on jäänyt eläkkeelle. Postiliiton edustaja Regina Dvaržeckyt? totesi, että muutos on vaatinut pitkiä neuvotteluja ja vihjasi, että irtisanotuille on saatu neuvoteltua jonkinlaisia irtisanomispaketteja. Pakettien sisältöjä tai laajuutta hän ei kuitenkaan avannut tarkemmin. Liitto on kuitenkin halunnut toimia hyvässä yhteistyössä työantajapuolen kanssa laajan jakeluverkon sekä kattavien palveluiden säilyttämiseksi myös hajaasutusalueilla ja kannustaakin jäseniään tarttumaan mahdollisuuteen kouluttautua uudelleen Postman 3.0 -tehtäviin. Uusia vaatimuksia jakajille Uusiin mobiilipostin tehtäviin siirtyville työntekijöilleen Liettuan posti järjestää 52 päivän koulutuksia, joiden aikana keskitytään muun muassa siirtyvien työntekijöiden IT-osaamisen kehittämiseen. Koulutuksissa lähdetään ilmeisimmin liikkeelle ihan perusasioista ja ne ovat olleet varsin onnistuneita, sillä Jovaišasin kertoman mukaan osa siirtyneistä työntekijöistä ei osannut edes käynnistää tietokonetta koulutuksen aloittaessaan. Perusteellinen koulutus onkin tarpeen, koska mobiilipostin työnkuva on hyvin itsenäinen ja kaikki työtehtäviin ja asiakaspalveluun liittyvä kulkee tabletin kautta. Lisäksi mobiiliposti tuo asiakkaille tarjolle uusia palveluita, jotka tuovat jakajan työhön uutta sisältöä ja asiakkaiden suunnalta uudenlaisia osotuksia. Asiakastyytyväisyys korkealla Liettuan postin toteuttaman asiakastyytyväisyysmittauksen mukaan 83 prosenttia mobiilipostin asiakkaista arvioi uuden palvelun hyväksi tai erittäin hyväksi. Monet asukkaat olivat alun perin huolissaan muutoksesta ja pelkäsivät, että postipalvelut heikentyvät merkittävästi. Näin ei kuitenkaan ole ilmeisesti käynyt ja monet asiakkaat ovat tyytyväisiä siihen kuinka joustavasti palvelut ovat muutoksen myötä tulleet käytettäväksi ja uudet palvelut ovat saaneet paljon kiitosta. Yhtenä syynä siirtymiselle mobiilipostiin Jovaišas kertoo olevan Liettuan postin kokema yhteiskunnallinen vastuuntunto ja halu turvata haja-asutusalueiden palvelut väestön ikääntyessä ja näiden liikkumismahdollisuuksien heikentyessä. Tämä onkin yksi seikka, mistä asiakkaat ovat antaneet paljon hyvää palautetta. Monet kokevat postin palveluiden tulleen muutoksen myötä huomattavasti henkilökohtaisemmiksi, paremmin saatavilla oleviksi ja ikäihmiset paremmin huomioiviksi. Liett uan posti järjestää 52 päivän koulutuksia, joiden aikana keskitytään muun muassa siirtyvien työntekijöiden IT-osaamisen kehitt ämiseen. PAUn työympäristöasiantuntija Ida Nummelin osallistui 18.–19.1.2018 Vilnassa pidett yyn postialan liitot ja työnantajat kokoon kasaavaan sosiaalisen dialogin komiteaan. Mobiilipostia esitt eli Liett uan postin strategiajohtaja Mikas Jovaišas ja Liett uan postiliiton edustaja Regina Dvaržeckyt?. Reitti_2_2018.indd 33 Reitti_2_2018.indd 33 21.2.2018 13.37 21.2.2018 13.37
Reitti 34 Reitti 34 TIINA TORPPA ........................................ Kirjoitt aja on helsinkiläinen toimitt aja ja koulutt aja, joka arvostaa sitä, ett ä postitse kaukanakin asuva voi tilata hyvää viiniä tai erikoisolutt a Alkosta. Television britt iläisessä rikossarjassa ihmiset illallisella juovat viiniä, ja se näytt ää niin hyvältä. Kolumni Kuningas alkoholi omalle paikalleen P idin kuivan tammikuun. Minulle tipattomassa kuukaudessa on kyse terveydestä, unesta ja itsetuntemuksesta. Yritän elää joten kuten terveellisesti voidakseni hyvin. Pienikin määrä alkoholia voi valvottaa tai verottaa unen laatua. Suosittelen kaikkia huonounisia kokeilemaan helppoa, halpaa ja lääkkeetöntä keinoa parantaa nukkumista, riittävän pitkää alkoholitonta jaksoa. Lisäksi tipaton kuukausi paljastaa yleensä jotakin elämäntavoista ja avaa suhdetta alkoholiin. Tosin tänä vuonna en huomannut juurikaan mitään. Ehkä siksi, että viime vuosina olen liki huomaamattani viettänyt useita alkoholittomia kuukausia ja jaksoja pitkin vuotta. Elämääni on sattumalta kuulunut vaativia vaiheita ja tapahtumia, jotka jo sellaisenaan voivat vaikuttaa nukkumiseen, työkykyyn ja hyvinvointiin. En halunnut siihen päälle alkoholista yhtään lisäkuormaa. Sitä paitsi rentouttavasta lasillisesta tulee helposti tapa. Ainakin minä tarvitsen jatkuvasti jotakin rentouttavaa, joten se nyt ei vain voi olla alkoholi se rentouttaja. Television brittiläisessä rikossarjassa ihmiset illallisella juovat viiniä, ja se näyttää niin hyvältä. Pidän itse hyvästä punaviinistä. Mutta viinilasi ei välttämättä ole hyvä idea, ei välttämättä edes aterialla. Jos joisimme puolisoni kanssa aina kotona viiniä herkullisen ruoan kanssa, olisin jo jotakin muuta kuin kohtuukäyttäjä. Ja rahaakin saisin silloin kantaa sievoisen summan Alkoon. Niin paljon meillä laitetaan ruokaa ja syödään hyvin, hyvä ateria on kuninkaallisessa asemassa. Alkoholiyritykset kenties tavalla tai toisella rahoittavat televisiosarjoja. Niissä ihmiset kostean illan päätteeksi ajavat autolla tai pinkovat ani varhain töihin, vaikka edellisiltana siemailivat olutta ja sen kyytipoikana viskiä (siis viskiä, voi pyhä sylvi). Tutkimuksissa näkyy toinen todellisuus kuin televisioviihteessä. Kurkistamalla pelkästään työelämään, alkoholi on aikamoinen pahis. Alkoholinkäyttö aiheuttaa paljon lyhyitä sairauspoissaoloja. Esimiehille ja työporukoille yhdenkin työkaverin liiallinen alkoholinkäyttö voi olla vaikea, kasautuva ongelma. Alkoholi tuskin koskaan on yksityisasia, vaan haitat valuvat aina myös työpaikalle. Alkoholinkäyttö vähentää työturvallisuutta ja lisää monia riskejä sairastua tai vammautua työssä. Haitoista ja riskeistä puhuva leimautuu helposti nipottajaksi, syyllistäjäksi tai vähintään tylsäksi tyypiksi. Me tylsimykset voisimme ehkä olla avainasemassa, sillä kohtuukäyttäjien iso joukko pystyy muuttamaan maailmaa ja käytäntöjä, työelämässäkin. Jokainen voisi lopettaa ihannoivat viinapuheet. Ne ovat sitä paitsi tuskallisia juomisen lopettaneelle alkoholistille ja hänen läheiselleen. Suomessa on miljoonia ihmisiä, jotka ovat lapsuudessaan tai lähipiirissään kokeneet alkoholin aiheuttamaa tuskaa. Me kaikki voimme vaikuttaa siihen, että työpaikan juhlissa on tarjolla hyvänmakuisia vaihtoehtoja alkoholijuomille, muutakin kuin tuoremehua. Työporukka voi juhlistaa jotakin saavutusta tai pitää hauskaa jopa kokonaan ilman viinaksia. Ihmiselle voi antaa lahjaksi muutakin kuin pullon. Puheet, teot ja tavat työyhteisöissä ovat muutettavissa. On monta arkista keinoa horjuttaa kuningas alkoholin asemaa. Kuningaskunnat ovat mennyttä aikaa, tervetuloa nykypäivään. Reitti_2_2018.indd 34 Reitti_2_2018.indd 34 21.2.2018 13.37 21.2.2018 13.37
Reitti 35 PAUn asiantuntijat ott avat vastaan kysymyksiä ja vastaavat niihin sekä henkilökohtaisesti ett ä ilman lähett äjän tietoja lehden sivuilla. Muistathan, ett ä lähin, juuri sinun työsi työehtojen asiantuntija, on työpaikkasi luott amusmies. • Iikka Avela, lakimies • Jussi Saariketo, työehtoasiantuntija • Esko Hietaniemi, liitt osihteeri • Ida Nummelin, työympäristöasiantuntija • Minna Koskinen, etuusvastaava Onko sinulla kysytt ävää? Pitäisikö pienestäkin vahingosta hakeutua lääkäriin? Liukastuin töissä ja nilkka kipeytyi hieman, mutta paranee varmasti itsestään. Kannattaisiko kuitenkin tehdä tapaturmailmoitus ja käydä lääkärissä? Työtapaturmista on aina hyvä ilmoittaa esimiehelle, jotta myös ns. nollatapaturmat ja vähältä piti -tilanteet saadaan tilastoitua. Tapaturmailmoitus on syytä tehdä aina, kun vahinko vaatii käyntiä terveydenhoitajalla tai lääkärillä. Hoitoon on hyvä hakeutua mahdollisimman pikaisesti. Toisaalta esimerkiksi lievien tapaturmien kohdalla tilannetta voi hyvin tarkkailla muutaman päivän ja hakeutua lääkäriin parin päivän kuluttua, jos nilkka edelleen vaivaa. Odotella ei kuitenkaan kannata muutamaa viikkoa pidempään, sillä silloin viiveellä saattaa jo olla vaikutusta lääketieteellisen syy-yhteyden todentamiseen. Tietysti, jos nilkka alkaakin yllättäen vaivata pidemmän ajan kuluttua, ei estettä hoitoon hakeutumiselle silloinkaan ole. Hoitoon hakeutumisen kanssa on hyvä käyttää maalaisjärkeä. Haava sormessa ei välttämättä vaadi hoitoa, eikä sen hoitamatta jättäminen todennäköisesti johda mihinkään vakavaan. Toisaalta taas lievältä tuntuva reiden venähdys voikin myöhemmin paljastua joksikin vakavammaksi ja hoitoon hakeutumisen viiveen vuoksi hoidon saanti vakuutusyhtiön kautta voi hankaloitua. Yleisesti työtapaturmien kanssa on hyvä muistaa, että arvion vahingon korvattavuudesta tekee vakuutusyhtiö, ei työnantaja. Samoin arvion hoitoon hakeutumisen tarpeesta tekee vahingoittunut itse, ei esimerkiksi esimies. Valtakirjalla osaston puheenjohtajaksi? Meidän työpaikalla ollaan vähän sitä mieltä, että osaston puheenjohtajaksi pitäisi valita tuo meidän Kake. Kossu-Kake nimittäin puhuu mustankin valkoiseksi ja sellaista pelimiestähän tässä tarvitaan. Meidän kirkolta on tuonne kokouspaikalle kaupunkiin kuitenkin 20 km ja ajateltiin, että tehtäisiin valtakirja Marille, joka voisi sitten ehdottaa kaikkien puolesta Kossu-Kakea. Sillä olisi sitten viisitoista ääntä, jos äänestämään aletaan. Käykös tuommoinen valtakirja? No ei se käy. Osastojen säännöissä ei ole mainintaa valtakirjalla toimimisesta. Ja kun ei ole, niin sitten ei voi. Taustalla on se, että erityisesti kun asia-asioista puhutaan, niin keskustelussa voi tulla esiin sellaisia näkökulmia, joita ei ole ehkä tullut aiemmin mieleen. Näin voi mieli muuttua ja siksi on hyvä, ettei mitään etukäteen naulattua mielipidettä ole. Tulkaa vaan joukolla kannattamaan Kossu-Kakea. Palkka ositt aisen vanhuuseläkkeen rinnalla 1500 3000 Ositt ainen vanhuuseläke 50 % 623 623 623 Tulot yhteensä: Brutt o 623 2123 3623 Nett o 623 1761 2545 Vanhuuseläke OVEn jälkeen Brutt o 1337 1402 1466 Nett o 1170 1210 1249 Vanhuuseläke ilman OVEa tai työn vähentämistä Brutt o 1556 Nett o 1304 ETK 2017 Miten OVE toimii? Miten vuoden alusta osa-aikaeläkkeen tilalle tullut osittainen varhennettu vanhuuseläke toimii? Osittaiselle varhennetulle vanhuuseläkkeelle (OVE) voi tällä hetkellä jäädä 61 vuotta täytettyään. Omasta halusta riippuen eläkettä voi nostaa 25 tai 50 % jo kerryttämästään vanhuuseläkkeestä. Työmäärää voi halutessaan keventää tai olla keventämättä, työssä käynti ei vaikuta eläkkeen maksuun, kuten ei myöskään työttömäksi jääminen. OVEn nostaminen ei kuitenkaan ole täysin ilmaista. Ennen oman ikäluokan alinta vanhuuseläkeikää OVElle jääneiltä eläkettä pienennetään 0,4 % jokaista varhennettua kuukautta kohti. Toisaalta taas, jos vanhuuseläkkeelle jäämistä lykkää yli oman ikäluokan alimman vanhuuseläkeiän karttuvaa eläkettä korotetaan 0,4 % jokaista lykättyä kuukautta kohti, joten menetetyn eläkkeen voi ansaita takaisin jäämällä töihin vielä alimman vanhuuseläkeiän jälkeen. Esimerkkitapaus: • Henkilön syntymävuosi 1957 • OVEn alaikäraja 61v – alin vanhuuseläkeikä 63v 9kk • Palkka 3000 e/kk (netto 2169 e/kk) • Karttunut eläke OVEn alkamista edeltävän vuoden loppuun asti: 1500 e/kk • Jää vanhuuseläkkeelle alaikärajan kohdalla Reitti_2_2018.indd 35 Reitti_2_2018.indd 35 21.2.2018 13.37 21.2.2018 13.37
Reitti 37 Vuosien varrelta Kirja Reitti 37 Hitlerin yhteyskenraali Erfurth ihastui Heimariin TEKSTI JUHA PÖYRY KUVA SA-KUVA Valtiotieteen tohtori, eversti Pekka Visurin suomentamassa Erfurthin päiväkirjassa kenraali muistelee saksalaisten saapumista Heimariin 26.6.1941. ”Olemme nyt asettuneet meitä varten tyhjennettyyn postivirkamiesten liiton lepokotiin Heimariin. Siellä on työhuone, keittiö ja ruokasali, ja voimme ruokailla verannalla, josta on kaunis näköala järvelle. Suomalaiset lotat huolehtivat muonituksesta ja hoitavat puhelinyhteyksiä”. Erfurthin esikunta levittäytyi Heimarissa lähitaloihin ja mökkeihin. ”Itse asun Saimaan rannalla upeassa mikkeliläisen tehtailijan huvilassa Auralassa.” Päämajan komendantti eversti Bruncrona huolehti Erfurthin esikunnan vartioinnista, joka käsitti muutaman autonkuljettajan, konekirjoittajan ja viestittäjän. Jalkaväen kenraali Waldemar Erfurth sai kesällä 1941 Hitleriltä tehtävän lähteä yhteyskenraaliksi Suomeen. Saksalaisen yhteysesikunnan sijoituspaikaksi järjestyi Mikkelin Päämajaa lähellä oleva Postivirkamiesliiton lepokoti Heimari. Suomalaisten Viipurin valtauksen jälkeen Heimariin saapui Hitlerin Mannerheimille osoittama kaunokirjoitinsanoma, jossa hänelle myönnettiin kolmannen valtakunnan myöntämä rautaristin ritariristi. Tästä Erfurth kertoo Mannerheimin olleen ”silminnähden yllättynyt ja iloinen.” Waldemar Erfurthin tehtävänä oli jatkosodan alussa sopeuttaa suomalaisten sotatoimet Saksan sodanjohdon tavoitteisiin. Maiden sotilasjohtojen välillä oli tiivis koordinaatio ja neuvottelut sotatoimien yhteensovittamisesta. Visuri kirjoittaa, että vaikka kummallakin osapuolella oli omat päämääränsä, yhteistyö kesällä 1941 sujui hyvin. Kuitenkin syksyllä hyökkääjien tappioiden kasvaessa ja puna-armeijan puolustuksen sitkistyessä Suomen ja Saksan intressien erot nousivat esille. Erfurthinkin oli aika jättää Heimari 1.11. kaihoisin mielin. ”Muutimme tänään talvikaudeksi Mikkeliin. Olimme asettuneet Heimariin keskellä kesää, ja nyt oikeana talvipäivänä muutamme sieltä kaupunkiin siis neljän ja puolen kuukauden miellyttävän oleskelun jälkeen. Siitä jää esikuntamme upseereille kaunis muisto.” Erfurth asettui asumaan lähelle päämajaa Mikkelin pappilaan. Hän pysyi tehtävissään Suomessa syksyyn 1944 asti, jolloin Suomi teki aselevon Neuvostoliiton kanssa ja aloitti sodan Saksaa vastaan. Lähde: Pekka Visuri. Saksan kenraali Suomen päämajassa vuonna 1941. Docendo. 2017. Jalkaväen kenraali Waldemar Erfurth työpöytänsä äärellä Auralassa. G lobalisaatiosta on moneksi. Jollekin se tarkoitt aa ulkomaista uhkaa tai siirtymistä kapitalismin helvetin yhdeksännelle piirille. Jollekin globalisaatio on paratiisin kymmenes kehä. Valta osa meistä on ymmällään tämän kaiken keskellä. Aalto -yliopiston kansantaloustieteen professorina 2011–2015 toiminut valtioGlobalisaatio koetuksell a tieteen tohtori Sixten Korkman lienee suunnannut kirjansa viimeiksi mainituille. Kyllä kirjasta aineksia ajatt elulleen saa. Vaikka Korkman näkeekin avoimen talouden Suomen ja maailman etuna, hän ei suinkaan vähätt ele globalisaation luomaa epäoikeudenmukaisuutt a. Kirjassaan Korkman purkaa eräitä globalisaatioon liitt yviä uskomuksia: se ei itsessään johda hallitsematt omaan maahanmuutt oon eikä edellytä kansallisella tasolla leikkauksiin painott uvaa talouspolitiikkaa. Itse asiassa kansallisvaltioiden olisi viisastakin toimia kansalaistensa oikeudenmukaisuuden hyväksi, esimerkiksi sosiaalija työmarkkinapolitiikkaa välineenä käytt äen. Sixten Korkmannin teos on ajankohtainen kirja kaiken vieraanja tulevaisuuden pelkoisen populismin keskellä. Järkevä yleistajuinen esitys sangen mutkikkaasta aiheesta. TEKSTI J UHA JAATINEN Reitti_2_2018.indd 37 Reitti_2_2018.indd 37 21.2.2018 13.37 21.2.2018 13.37
Reitti 38 Menoon mukaan Oulun Automiehet Aika 3.3.2018 klo 15.00 Paikka Oulun Postikeskuksen saunatilat, Oulu (Takalaanilantie 2) Kokouksessa käsitellään sääntömääräiset vuosikokousasiat. Varsinais-Suomen osasto Aika 3.3.2018 klo 12.00 (kahvitarjoilu 11.30) Paikka Ravintola Maunu, Turku (auditorio, Tykistökatu 6, 20520) Kokouksessa käsitellään sääntömääräiset asiat. Porin Automiehet Aika 10.3.2018 klo 17.00 Paikka Hotelli Cumulus, Pori (Yrjönkatu 24) Osasto tarjoaa osallistujille aterian ravintola Huviretkessä. Keski-Pohjanmaan osasto Ylimääräinen kokous Aika 10.3.2018 klo 16.00 Paikka Postiterminaali, Kokkola (Terminaalikatu 6) Kokouksessa käsitellään osaston purkaminen. Päätös osaston purkamisesta voidaan tehdä, jos ¾ äänestyksessä annetuista äänistä kahdessa vähintään kahden viikon väliajoin pidettävässä kokouksessa sitä kannattaa. 24.3.2018 vuosikokouksessa lopullinen osaston purkaminen. Kahvija pullatarjoilu, matkakulut maksetaan sopimuksen mukaan Länsi-Suomen osasto Aika 10.3.2018 klo 12.00 Paikka Hyvinvointikeskus Helmirannassa, Rauma (Puuluntie 388) Pääset Helmirantaan ajamalla Valtatie 8, Olkiluodon liittymästä 1 km Rauman suuntaan. Sorkan liittymästä oikealle. Aja noin 5 km ja käänny oikealle Puuluntielle. Kokouksessa käsitellään sääntömääräiset asiat. PAUn valtuuston puheenjohtaja Pertti Miettinen kertoo PAUn tulevaisuudesta ja postialan myllerryksestä. Ajankohtaiset alueelliset asiat esittää alueen uusi pääluottamusmies ja työsuojeluvaltuutettu Kari Salonen Osasto tarjoaa kokouksen osanottajille ruokailun. Matkakulut maksetaan laskua vastaan vähennettynä omavastuuosuus (paikallisbussimaksu). Porin Jakelukeskuksesta lähtee busVUOSIKOKOUKSET si tai muu kuljetus klo 10.45 ja se kiertää tarvittaessa Porin linja-autoaseman kautta lähtien sieltä klo 10.50. Bussi tai muu kuljetus kulkee valtatie 8 pitkin. Kuljetukseen ilmoittautumiset Porin edunvalvonnan numeroihin viimeistään ke 7.3. Jos Ugin + ympäristön tai Huittisten-Euran + ympäristön alueelta on riittävästi lähtijöitä, järjestetään näiltä alueilta yhteiskuljetus. Ugin alueelta ilmoittautumiset Ari Heikkilä puh 040 5200 503, Huittisten-Eura alueelta Kari Salonen puh. 0400 709 118. Keskiviikkoaamuna 7.3 alueidensa luottamusmiehet keräävät kokoukseen ilmoittautuvien nimet. Ennakkotiedot osanottajista tarvitaan ruokailun vuoksi. Näin emme joudu maksamaan ylimääräistä. Lounais-Suomen toimihenkilöt Aika 11.3.2018 klo 12.00 Paikka Hotelli Caribia, Turku (Kongressikuja 1) Asialistalla sääntömääräiset vuosikokousasiat ja sääntöjen määräämä ensimmäinen kokous osaston purkautumisesta ja jäsenten siirtymisestä PAU Varsinais-Suomen osastoon. Ruokailun takia sitova ilmoittautuminen 06.03.18 mennessä katriina.ketonen@posti. com tai tekstiviesti 0400 590568. Ilmoitathan ruokarajoitteesi. Joensuun osasto Aika 13.3.2018 klo 17.00 Paikka Hotelli Julie, Kontiolahti (Valimontie 3, 80710 Lehmo) Kokous alkaa ruokailulla ja varsinainen kokous noin klo 18.00. Kokouksessa käsitellään sääntömääräiset asiat, mm. valitaan osastolle puheenjohtaja ja toimikunta. Lisäksi keskustellaan mahdollisesta yhden mökin myynnistä. Ilmoittautumiset 7.3. mennessä: jari.kontkanen@posti.com tai tekstiviestillä numeroon 0400 126 260. Etelä-Kymen osasto Aika 16.3.2018 klo 18.30 Paikka HotelliRavintola Leikari, Kotka (Haminantie 261) Kokouksessa käsitellään sääntöjen määräämät asiat: mm. toimintaja tilikertomus, toimintasuunnitelma ja talousarvio, henkilövalinnat sekä osaston jäsenten esittämät asiat. Vieraana kokouksessa on PAUn liittosihteeri Esko Hietaniemi. Osasto tarjoaa ruokailun kokouksen jälkeen. Ennakkoilmoittautumiset ruokailua varten 9.3.2018 mennessä: Kari Heikkinen, puh.0400 518 045, kari.heikkinen@posti.com. Kerrothan ilmoittautuessasi mahdolliset ruokarajoitteesi. Matkat kokoukseen korvataan halvimman julkisen kulkuvälineen mukaan tai osaston matkustussäännön mukaan. Pieksämäen osasto Aika 17.3.2018 klo 15.00 Paikka Hilpeä Hospodar, Pieksamäki (Savontie 9) Helsingin Automiehet Aika 17.3.2018 klo 14.00 Paikka Helsinki Congress Paasitorni, Helsinki (Paasivuorenkatu 5 A) Sääntömääräisessä vuosikokouksessa käsitellään sääntöjen 9 §:n määräämät asiat. Vuosikokouksen jälkeen tarjotaan kokoukseen osallistujille päivällinen. Ruokailua varten tulee ilmoittautua etukäteen 2.3.2018 mennessä Arto Räsäselle puh. 040 553 4095 tai arto.rasanen@posti.com. Muistathan ilmoittaa erityisruokavaliostasi. Lappeenrannan osasto Aika 17.3.2018 klo 13.00 Paikka Hotelli Patria, Lappeenranta (Kauppakatu 21) Kokouksessa käsitellään sääntömääräiset ja muut kokoukselle esitetyt asiat. Osasto tarjoaa osallistuville jäsenilleen aterian. Ilmoittautumisia toivotaan ruokailun järjestämisen takia, tekstiviestillä puh.044-0722651 / Pekka Henelius Imatran osasto Aika 17.3.2018 klo 15.00 Paikka Esterinkatu 11 (alakerran kokoustila) Kokouksessa käsitellään sääntömääräiset asiat ja valitaan osastolle puheenjohtaja ja toimikunta. Ruokailun takia ilmoittautumiset 10.3. mennessä. Muista ilmoittaa myös ruoka-allergiat. Ilmoittautumiset Kaisa Rossille p. 050 303 6747 tai Jouko Rossille p.040 410 8992. Vaasan osasto Aika 20.3.2018 klo. 17.00 Paikka Vaasan jakelukeskus, Vaasa (Meijerinkatu 2-4) Käsitellään sääntöjen määräämät asiat. Tervetuloa keskustelemaan ajankohtaisista asioista ja suunnittelemaan yhdessä tulevaa toimntaa. Vaasan osaston huvilavaraukset Huvilavaraustoiveet (kesä-, heinä – ja elokuu) Reitti_2_2018.indd 38 Reitti_2_2018.indd 38 21.2.2018 13.37 21.2.2018 13.37
Reitti 39 Palautett a ja arvonnan voitt aja lehdestä 1/2018 Ristikon ratkaisu L O K E R O T I N A R I A I N N O K A S A I S T I V A L I A H E L O K K A L U O T A I N A R A T E N S I N U U N I L O I S M A I N I T U T I K O T I A I N E E T P I T T I S A K S A N N I P U U T I K I T S I L A A S T I F O T O N I L A K U T U A U T E L U A S K I T T E U V A L I K K A I U I R T I T S A U T O R K E S I I S A A T U I T K U T T A N I S R A T A O K O R I O S T A A N I R O I T U N E N A K S E N T I T V E N E T I S K I A S K O A N O N T A S A A S T E E T tulee toimittaa kirjeitse maaliskuun loppuun mennessä osoitteella: PAU Vaasan osasto/Huvilavaraus, PL 4711, 65101 Vaasa. Kirjeeseen tulee laittaa: Nimi, yhteystiedot ja haettava aika. Toimikunta käsittelee määräaikaan mennessä tulleet hakemukset huhtikuun alussa ja ilmoittaa niistä henkilökohtaisesti. Etelä-Suomen logistiikan ammatt iosasto Aika 23.3.2018 klo 18.30 Paikka Ravintola Vltava, Helsinki (Havel-kabinetti, Elielinaukio 2) Ilmoittautuminen ruokailun järjestämiseksi 15.3.2018 mennessä Timo Saarinen 040 741 7172 / timo.saarinen@fl exo.fi Pääkaupunkiseudun toimihenkilöt Aika 24.3. klo 9.15 Paikka m/s Finlandia ( kokoustila 2, kansi 6) Kokouksessa hyväksytään tilinpäätös ja toimintakertomus vuodelta 2017, kuullaan toiminnantarkastuskertomus vuodelta 2017 ja muut esille tulevat asiat. Laiva lähtee Helsingistä, uudesta Länsiterminaalista 2, osoitteesta Tyynenmerenkatu 14, klo 9.00. Paluu samana päivänä Tallinnasta klo 18.30. Puheenjohtaja Tarja Strandén jakaa matkaliput Länsiterminaalin sisääntuloaulassa klo 7.30–8.30. Tallinnassa tarjolla on lounas. Paikka ja tarkempi aika selviää myöhemmin. Sitovat ilmoittautumiset tulee tehdä viimeistään kahta viikkoa ennen lähtöpäivää sähköpostilla osoitteeseen laura.merilainen@posti. com. Kokkolan automiehet Aika 24.3.2018 klo 15.00 Paikka Hotelli Nukkumatti, Kokkola (Rautatienkatu 10) Vuosikokouksessa käsitellään sääntöjen määräämät asiat. Kokoukseen osallistuville ruokailu. Sitovat ilmoittautumiset ruokailuun 16.3.2018 mennessä Ari-Pekka Mäki 0405310232 Keski-Pohjanmaan osasto Aika 24.3.2018 klo 15.00 Paikka Hotelli Nukkumatti, Kokkola (Rautatienkatu 10) Vuosikokouksessa käsitellään sääntöjen määräämät asiat sekä osaston purkaminen. Kokoukseen osallistuville ruokailu. Matkakulut maksetaan sopimuksen mukaan Sitovat ilmoittautumiset ruokailuun 16.3.2018 mennessä Jesper Sundström 040 315 4000. Kysymyksiin yleisestä kokouksesta ja vuosikokouksesta vastaavat puheenjohtaja Pekka Huopana 040 964 6462 ja rahastonhoitaja Jesper Sundström 040 315 4000 Helsingin osasto Aika 24.3.2018 klo 11.00 Paikka Hotelli Arthur, Helsinki (Vuorikatu 19) Kokouksessa käsitellään osaston sääntöjen yhdeksännen pykälän mukaisia asioita; esitetään toimintakertomus, tilinpäätös ja tilintarkastuskertomus vuodelta 2017, päätetään tilinpäätöksen vahvistamisesta ja vastuuvapauden myöntämisestä tilivelvollisille sekä hyväksytään toimintasuunnitelma ja talousarvio vuodelle 2018, valitaan osaston puheenjohtaja ja toimikunnan jäsenet. Ajankohtaiskatsauksen pitää PAUn puheenjohtaja Heidi Nieminen. Kokouksen jälkeen osasto tarjoaa lounaan noutopöydästä. Sitovat ilmoittautumiset ruokailun vuoksi viimeistään sunnuntaina 18.3.2018 tekstiviestillä numeroon 050 5906701 tai info@ pauhki.net. Kanta-Hämeen osasto Aika 24.3.2018 klo 13.00 Paikka Scandic hotel, Riihimäki (Hämeenaukio 1) Kokouksessa käsitellään osaston sääntöjen mukaiset asiat, kuten puheenjohtajan ja toimikunnan valinta, tilinpäätös ja toimintakertomus, talousarvio ja toimintasuunnitelma vuodelle 2018. Kokoukselle tehtävät esitykset 12.3.2018 mennessä sähköpostitse jari.kuurasuo@posti. com. Tilaisuuteen järjestetään bussikuljetus Hämeenlinnasta. Lähtö Wetterhoffi lta klo 12.00. PAUn liittosihteeri Esko Hietaniemi on kutsuttu paikalle kertoman ajankohtaisista asioista. Ruokailusta ja kuljetuksista tarkemmin työpaikoille toimitettavissa tiedotteissa ja puheenjohtajalta puh. 040 535 2188. PAUn Hämeen-Uudenmaan Osasto Aika 24.3.2018 klo 10.00 alkaen Paikka Asema X -ravintola, Riihimäki (Asema-aukio) Käsitellään sääntömääräiset ja muut kokoukselle esitetyt asiat sekä päätetään osaston yhdistymisestä / purkautumisesta. Ilmoittautumiset 15.3.2018 mennessä Markku Jalava: markku. jalava@posti.com tai 0400 288 222. Kymen osasto Aika 07.04.2 018 klo 19.00 Paikka Pohjola-talon edustustilat, Kouvola (Kauppamiehentie 4) Kokouksessa käsitellään sääntöjen määräämät asiat: mm. toimintaja tilikertomus v.2017, toimintasuunnitelma ja talousarvio v.2018, henkilövalinnat v.2018, jäsenten esittämät asiat yms. Osasto tarjoaa ruokailun kokouksen jälkeen. Ennakkoilmoittautumiset ruokailua varten 03.04. mennessä tero.kelkka@posti.com tai tekstiviestillä 0405589652. Viime lehden palautteiden kesken arvotun palkinnon voitti Taina Keskisaari. Onnittelut voittajalle! Arvontaan voit osallistua takakannessa löytyvällä pakettikortilla tai osoitteessa www.pau.fi >viestintä>Reitti>osallistu palautearvontaan Reitti_2_2018.indd 39 Reitti_2_2018.indd 39 21.2.2018 13.37 21.2.2018 13.37
Reitti 40 På svenska I kollektivavtalet som godkändes i september förra avtalades om löneförhöjningarnas beräkningssätt. Procent för allmän förhöjning beräknas som jämförelsebranschernas (Teknologiindustrin, Den kemiska basindustrin och Papperindustrin) matematiska genomsnittsvärde. Kollektivavtalet angående arbetare på Mekaniska skogsindustri lämnades bort från beräkningssättet eft ersom det inte hade framkommit en lösning på branschen till slutet av förra . Man kunde dock inte nå enighet om beräkningssätt för löneförhöjningarna och fördes till riksförlikningsmannen. Skiljedomstolen gav sin lösning 1.2.2018 om allmän förhöjning (1,31%) med röster 2-1. PAUs ordförande Heidi Nieminen gav en skiljaktig mening. Höjningarna betalas retroaktivt till slutet av mars Löneförhöjningar per lönebilagor är följande: • Lönebilagorna C (tjänstemannauppgift er), N (arbete på kundens verksamhetsställe), Y (försäljning till företag), P (kommunikationsförmedling och transport) ja M (lagerarbete): tabellmånadslöner höjs 30,97 euro • Lönebilaga D (tidningsutdelning): 0,16 euro/h (gäller ej Posti Palvelut Oy) Löner ska höjas Tabellönerna i kollektivavtalet för kommunikationsförmedlingsoch l ogistikbranschen höjs med 30,97 euro per månad. Samma förhöjning gäller alla och betalas i samband med lönerna retroaktivt från och med 1.11.2017. • Därtill höjs tillägg i euro samt förtroendemannaarvodena med 1,31 %. Den allmänna förhöjningen beräknas för VLTES för första gången på grund av lön för ordinarie arbetstid (STA på fi nska) dvs. den förhöjda lönen innehåller även skadeersättningar, såsom kvälloch nattersättningar. För den anledning höjer den allmänna förhöjningen 1,31 % till exempel tabellöner av postutdelning med 1,35 % 1,76 %. Löneförhöjningar av november-januari betalas antagligen i samband med lönen den sista dagen av februari. Enligt Kommunikationsförmedlingsoch logistikbranschens kollektivavtals signaturprotokoll ska förhöjningar betalas inom en månad när förhöjningen har bestämts, dvs. senast den 1 mars. Nästa gång höjs lönerna från och med den 1 november 2018. Kollektiavtalsparterna förhandlar om löneförhöjningens nivå före hösten. De nya lönetabellerna uppdateras på PAUs hemsida på adressen www.pau.fi . Ytterligare uppgift er om löneöverenskommelsen fi nns bland annat i tidningen Reitti som kommer ut den 1 mars. Ska man söka sig till läkare även vid den minsta skadan? Jag slintade på jobbet och fi ck ont i ankeln men jag är säker på att den blir bättre utan vård. Skulle det löna sig att anmäla olyckan och gå och se läkaren? Det är alltid bra att anmäla olyckor till förmannen för att de så kallade nollolyckor och nästan-olyckor kan rapporteras. En olycka som kräver besök hos hälsovårdaren eller läkaren ska alltid anmälas. Det är bra att söka sig till vård så snart som möjligt. Å andra sidan kan man vid mindre olyckor följa situationen ett par dagar och söka sig till läkaren eft er ett par dagar om ankeln fortfarande besvärar. Det lönar sig dock inte att vänta längre än ett par veckor för fördröjningen kan påverka fastställning av den medicinska orsakssambandet. Självklart, om ankeln plötsligt börjar besvära dig eft er en längre tid, fi nns det inte något hinder för att söka sig till vård. Det är bra att använda sunt förnuft med sökning till vård. Ett sår i fi ngret kräver nödvändigtvis inte vård och visserligen att vara utan vård kommer inte att leda till något allvarligt. Å andra sidan kan en lindrig försträckning av en lår senare visa sig vara något allvarligare och på grund av fördröjningen i att söka sjukvård kan försäkringsvård försvåras. I allmänhet är det bra att minnas att vid arbetsolyckor uppskattar försäkringsbolagen om skadan kommer att ersättas, inte arbetsgivaren. På samma sätt uppskattar den skadade själv om denne ska söka sig till vård, inte till exempel förmannen. Reitti_2_2018.indd 40 Reitti_2_2018.indd 40 21.2.2018 13.37 21.2.2018 13.37
Reitti 41 In English Salaries will rise Table salaries of Communications and Logistics collective agreement will rise by 30,97 euros for each month. The raise will be the same for all and applied for salaries retrospectively starting from 1.11.2017. In the collective bargaining negotiations of last September a calculating principle was agreed. Percentage of general salary raises is calculated as a mathematical average of general salary raises of the collective agreements of reference industries (Technology Industry, Raw Chemical Industry and Paper Industry). Th e collective agreement of Mechanical Lumber Industry was excluded from the calculating model as no agreement for the Industry was reached by the end of last year. Th e way of calculation turned out to be hard to be agreed and the issue was taken to the National Conciliator. Arbitrational Committee gave on the 1st of Feb 2018 the solution of a general raise (1,31 %) based on voting 2 – 1 for which the Chairperson of PAU Heidi Nieminen left a dissenting opinion. The salary raises are paid retrospectively by March Th e raises by salary appendices are as follows: • Salary appendices C (Offi ce Duties), N (Work On A Customer Site Duties), Y (Corporate Sales), P (Messaging And Transport) and M (Warehouse Work): monthly table salaries are raised 30,97 euros • Salary appendix D (Newspaper Early Morning Delivery): 0,16 euros / h (excluding Posti Palvelut Oy) • In addition, monetary increases and shop steward fees are raised 1,31 per Cent. Th e general raise is what applies to the communications and Logistics agreement now the fi rst time calculated for the income of regular working hours. Th is implies that the salaries also include night and evening increases. Th at means the general raise 1,31 will raise e.g. table salaries of mail delivery by 1,35 – 1,76 per Cent. Salary raises for Nov-Jan will probably be paid in connection with the last payroll date of February. According to the written communications and Logistics collective agreement the raises must be paid within one month from the date the raises are known, I.e. latest 1st of March. Th e salaries will be raised next starting from the 1st of Nov 2018. Th e raise level is agreed between the collective parties until September. New salary tables are updated to the website of PAU www. pau.fi Further details of the collective agreement is available e.g. in the next Reitti magazine that is published 1st of March. Should you seek a medical advice reception for even a small amount of damage? I slipped during work and my ankle got a bit sore but will certainly heal by itself. Would it be worthwhile to make an accident report and visit a doctor anyway? It is always good to notify your supervisor of work accidents to enable recording of s.c. zero and near-by accidents. It is essential to submit a work accident notifi cation each time the incident requires a visit to an occupational health nurse or physician. Seeking health care is advisable as soon as possible. On the other hand, what comes to slight accidents, it is good to observe the situation for a few days and seek medical advice aft er a couple of days if the ankle is still sore. It does not, however, pay waiting for more than a few weeks, as the delay might aff ect verifying the medical cause-eff ect. Of course, if the ankle starts to bother unexpectedly aft er a long time, there’s no barrier to seeking treatment even then. It is advisable to use common sense when seeking medical advice. A wound in one’s fi nger won’t necessarily require treatment and non-treatment won’t necessarily lead to any serious illness. On the other hand, a thigh strain might turn later out to be something more serious and getting treatment remunerated by an insurance company might get diffi cult due to delay of seeking medical advice. In general, it is good to keep in mind with work accidents, that the estimation of compensability is made by the insurance company, not the supervisor. Likewise, judging if it is necessary to seek medical advice is made by the injured one oneself, not the supervisor. Reitti_2_2018.indd 41 Reitti_2_2018.indd 41 21.2.2018 13.37 21.2.2018 13.37
Reitti 42 Tyött ömyyskassa tiedott aa Reitti 42 KASSAN ASIAKASPALVELUPISTE ma–pe klo 9?15 OSOITE Siltasaarenkatu 3?5, 00530 Helsinki Postiosoite: PL 189, 00531 HELSINKI PUHELINPÄIVYSTYS 09 6131 1780 ma–ke klo 13.00–15.00, to klo 9.00–11.00 Palvelupuhelin 0600 97 099 toimii kaikkina vuorokaudenaikoina. Palvelupuhelimesta ei saa tietoa muusta kuin maksu päivästä, kun maksu on tallennettu maksatus järjestelmään. KOTISIVUT: www.pautk.fi Telefaksi: 09 6131 1789 Jos jäät tyött ömäksi Ilmoittaudu työja elinkeinotoimistoon työnhakijaksi viimeistään ensimmäisenä työttömyystai lomautuspäivänäsi. Työnhaku tulee olla voimassa myös silloin, kun teet osa-aikatyötä ja haluat hakea soviteltua päivärahaa. Voit ilmoittautua työnhakijaksi verkossa osoitteessa www. te-palvelut.fi . Tarvittaessa työnhaun voi aloittaa myös paikanpäällä TE-toimistossa. Työnhaun käynnistyttyä TE-toimisto antaa kassalle työvoimapoliittisen lausunnon, johon ansiopäivärahan maksaminen perustuu. Täytä ensimmäinen ansiopäivärahahakemus, kun olet ollut työttömänä noin kaksi viikkoa. Päivärahaa ei voi hakea ennakkoon. Muista kuitenkin lähettää hakemuksesi kolmen kuukauden kuluessa työttömyytesi alkamisesta, ettei hakemus myöhästy. Etuutta ei myönnetä takautuvasti tätä pidemmältä ajalta ilman painavaa syytä. Täytä hakemus ensimmäisestä työttömyyspäivästä alkaen. Kassa ottaa huomioon omavastuuajan ja muut mahdolliset korvauksettomat päivät. Voit täyttää hakemuksen joko paperisena tai verkossa työttömyyskassan sähköisessä asiointipalvelussa www. pautk.fi > Asioi verkossa. Liitä päivärahahakemuksen mukaan seuraavat liitteet: • Palkkatodistus työnantajalta vähintään 26 viikon työssäoloehdon täyttävältä ajalta. Todistuksessa tulee näkyä eriteltyinä lomakorvaus ja -raha sekä mahdolliset muut maksetut erät, kuten kertakorvaus ja tulospalkkiot. Lisäksi palkkatodistuksessa tulee ilmoittaa mahdolliset palkattomat jaksot ja syyt niihin. • Kopio työtodistuksesta, jos olet kokonaan työtön. • Kopio työsopimuksesta, jos sinut on lomautettu tai teet osa-aikatyötä. • Kopio irtisanomisilmoituksesta tai lomautusilmoituksesta. • Kopio muutosturvan maksumääräyksestä tai Uusi Polku -sopimuksesta. • Hakemukseen on henkilökohtaisesta tilanteesta riippuen liitettävä myös: Päätös sosiaalietuuden myöntämisestä, jos saat esim. eläkettä, sairaus-, äitiys-, isyystai vanhempainrahaa tai kotihoidon tukea. Palkkatodistus, palkkalaskelma tai muu luotettava selvitys hakujakson aikaisista tuloista, jos olet osa-aikatyössä, lomautettu tai saat tuloa sivutoimisesta yritystoiminnasta. Työttömyyden alkaessa saatat haluat tilata uuden verokortin ansiopäivärahaa varten. Työttömyyskassa saa jäsentensä verotiedot suoraan verottajalta vuoden alussa, mutta ennakkopidätysprosentti on tällöin määrätty palkkaa varten. Palkkaa varten määrätyn ennakkopidätysprosentin kohdalla vero pidätetään ansiopäivärahasta vähintään 25 %:n suuruisena. Ennakkopidätykselle ei ole vähimmäisrajaa, jos se on määrätty etuutta varten. Jos siis toimitat kassaan etuutta varten annetun verokortin, vero pidätetään verokortin mukaisena. Uuden verokortin saa nopeimmin osoitteesta www.vero.fi/ verokortti . Verkkopalvelussa voit tulostaa verokortin itse tai lähettää sen postitse valitsemaasi osoitteeseen. Palvelusta voit lähettää verokortin myös suoraan omaan työttömyyskassaasi. Lähetä jatkohakemus Saat ensimmäisen päätöksen mukana kassasta kirjeen. Kirjeessä neuvotaan, miltä ajalta voit täyttää seuraavan hakemuksen. Jatkossa voit hakea päivärahaa aina joko neljän viikon (ma-su) tai kalenterikuukauden jaksoissa. Saat paperisen hakemuksen aina maksuilmoituksen mukana, mutta voit myös täyttää hakemuksen verkkopalvelussa osoitteessa www.pautk.fi . Verkkopalvelussa täytetty jatkohakemus voi nopeimmillaan olla maksussa jopa kahdessa päivässä. Reitti_2_2018.indd 42 Reitti_2_2018.indd 42 21.2.2018 13.37 21.2.2018 13.37
Reitti 43 Oheisella lomakkeella voit ilmoittaa muutoksista, jotka koskevat eläkkeelle siirtymistä ja lehden tilausta, jäsenmaksun keskeytystä, osoitteenmuutosta tai muuta vastaavaa. Osoitteenmuutos tulee voimaan noin neljän viikon kuluttua ilmoituksen saapumisesta. Sen voi lähettää myös sähköpostitse osoitteeseen vuokko.malinen@pau.fi tai ilmoittaa puhelimitse numeroon 09 6131 1719. Voit tehdä muutoksia jäsentietoihisi myös sähköisen jäsenpalvelun kautta. Merkitse kuoren vasempaan yläkulmaan: Jäsenrekisteri. Lähetys on ilmainen, jos lähetät kirjeen osoitteella: Postija logistiikka-alan unioni PAU, Vastauslähetys/Tunnus 5007565, 00003 Helsinki. HENKILÖTIEDOT Henkilötunnus .................................................................................................................................. Nimi ........................................................................................................................................................ Osoite .................................................................................................................................................... Äidinkieli suomi ruotsi muu, mikä ..................................................... Puh./sähköp.os. ................................................................................................................................ OSOITTEENMUUTOS Vanha osoite ....................................................................................................................................... ................................................................................................................................................................... Uusi osoite .......................................................................................................................................... ................................................................................................................................................................... Uusi osoite on voimassa ................................ alkaen. JÄSENMAKSUN KESKEYTYS Keskeytys on voimassa, mistä .................................... mihin .................................... Keskeytyksen syy vanhempainloma hoitovapaa sairausloma opiskelu kuntoutustuki ELÄKKEELLE SIIRTYMINEN Siirryn ...................................... eläkkeelle ..................................alkaen. Haluan ilmaisen Reitt i-lehden Kyllä Ei JOKIN MUU MUUTOS TAI ILMOITUS Mikä? .................................................................................................................... .................................................................................................................................. ................................................................................................................................... ................................................................................................................................... LISÄKSI OLEN AMMATTIOSASTONI puheenjohtaja varapuheenjohtaja sihteeri taloudenhoitaja Päiväys ja allekirjoitus .................................................................................................................................... asevelvollisuus siviilipalvelus Kelan työmarkkinatuki muu syy, mikä? tiedotussihteeri opintosihteeri nuorisovastaava Kiitos ilmoituksestasi! Muutosilmoitukset PALAUTEKORTTI 2 | 2018 Mielestäni lehden paras artikkeli oli ................................................................................................................................................................... Haluaisin lukea artikkelin aiheesta ..................................................................................................................................................................... Muuta palautett a lehdestä ......................................................................................................................................................................................... .................................................................................................................................................................................................................................................... Nimi ........................................................................................................................................................................................................................................ Osoite ..................................................................................................................................................................................................................................... puhelinnumero .................................................................. tilinumero ..................................................................................................................... Lähetä tämä palautekortt i postissa osoitt eeseen PAU/ Reitt i-lehti, John Stenbergin ranta 6, 00530 Helsinki tai vastaa kysymyksiin osoitt eessa www.pau.? >viestintä>reitt i>osallistu palautearvontaan. Vastaa 12.3. mennessä ja voita 20 € Reitti_2_2018.indd 43 Reitti_2_2018.indd 43 21.2.2018 13.37 21.2.2018 13.37
LA2 Posti Ab Posti Green henkivakuutuskuntoon.? 010 19 19 19 Suomen edullisin henkivakuutus MAKSAA VAIN PIZZAN KUUSSA Tee pieni päätös, jolla voi olla valtava merkitys. Henkivakuutus auttaa säilyttämään perheesi nykyisen elintason, jos toinen jää yksin pitämään huolta kaikesta. Järjestöjäsenenä saat Ifistä vakuutuksen jo muutamalla eurolla kuussa. Jos asia kiinnostaa edes pikkuisen, aloita katsomalla oma hintasi nyt heti. Suomen edullisimman henkivakuutuksen (Vakuutusja rahoitusneuvonta FINE:n tekemä hintavertailu 9/2016) järjestöjäsenille myöntää Suomen vanhin henkivakuutusyhtiö, Keskinäinen Vakuutusyhtiö Kaleva. JÄSENETU Reitti_2_2018.indd 44 Reitti_2_2018.indd 44 21.2.2018 13.37 21.2.2018 13.37