Reitti • PALKAT NOUSEVAT 10 • PÄÄLUOTTAMUSMIEHET 12 • MINISTERI HARAKKA 20 PALEFACE ja laulun voima 36 Posti-ja logistiikka-alan unioni PAUn jäsenlehti 2 | 2020 Posti lähtee Postitalosta 14 Helsingin ydinkeskusta jää ilman postia ALEFACE ja Reitti_2_2020.indd 1 Reitti_2_2020.indd 1 4.3.2020 14.20 4.3.2020 14.20
Reitti 2 Reitti 2 | 2020 • Vuodesta 2003 • Painosmäärä 17 800 kpl • Toimitus: päätoimittaja Juha Pöyry puh. 040 356 0567 (juha.poyry@pau.fi ) • Osoite John Stenbergin ranta 6, 00530 Helsinki • Osoitteenmuutokset ja jäsen rekisteriasiat: katso s. 43 • Ulkoasu Point Panic Oy / Pauliina Lindholm • Painopaikka Forssa Print • ISSN 1459-7799 • Kansi: Juha Pöyry Posti-ja logistiikka-alan unioni PAUn jäsenlehti Ilmestymisaikataulu numero aineisto Reitt iin ilmestyy 3/2020 25.3. 23.4. 4/2020 14.5. 11.6. 5/2020 3.8. 27.8. 6/2020 14.9. 8.10. 4041 0428 Tässä numerossa 3 Pääkirjoitus 4 Ajankohtaista 6 Talvipäivät Tampereella 10 Palkat nousevat 11 Puheenjohtajalta 12 Pääluottamusmiehet valittu 14 Pääposti suljetaan 16 Jakelubisneksen kakunjakajat 19 Lakkopäivien vaikutus vuosilomaan 20 Liikenneja viestintäministeri Timo Harakka 22 Siirtotyöläisten tilanne Qatarissa 24 Vapaalla: Saunamies Jouni Repo 26 Paras lääke tes-shoppailuun on vahva ay-liike 28 Ristikko 29 Kolumni: Emilia Kukkala 30 Työperäisen hyväksikäytön monet kasvot 32 Otteita työelämästä 34 Kysyvälle vastataan 35 Sosiaaliturva tutuksi: Työttömyysturva 36 Paleface ja Laulava Unioni levytti radikaaleja työväenlauluja 38 Menoon mukaan 40 På svenska 41 In English 42 Työttömyyskassa tiedottaa 43 Muutosilmoitukset Työ jolla ei elä, ei houkutt ele hakijoita. 11 20 6 22 Reitti_2_2020.indd 2 Reitti_2_2020.indd 2 4.3.2020 14.20 4.3.2020 14.20
Reitti 3 P ä ä k ir jo it u s PAUn toimisto Postija logistiikka-alan unioni PAU ry John Stenbergin ranta 6, 00530 HELSINKI Puhelinvaihde: 09 613 116 www.pau.fi Sähköposti: etunimi.sukunimi@pau.fi Toimistoaika arkisin klo 8.30–16.00 Kesäkuukausina 1.6.–31.8. klo 8.30–15.00 PUHEENJOHTAJA Heidi Nieminen, 050 340 3217 HALLINNON SIHTEERI Birgit Simonen, 040 594 6010 LIITTOSIHTEERI yleiset sopimusja neuvotteluasiat Esko Hietaniemi, 0400 467 788 TYÖEHTOASIANTUNTIJA Jussi Saariketo, 044 268 5110 TYÖEHTOJA JÄRJESTÖASIANTUNTIJA Jarmo Tuominen, 040 315 4401 TYÖYMPÄRISTÖASIANTUNTIJA työsuojelu, sosiaaliturva, vakuutusoikeudelliset asiat Ida Nummelin, 044 740 8698 LAKIMIES oikeudelliset asiat, edunvalvonta Iikka Avela, 043 825 5311 KOULUTUSJA JÄRJESTÖTOIMITSIJA koulutusasiat Juha Jaatinen, 050 302 8466 TALOUDENHOITAJA Lena Lahti, 040 557 1198 TALOUSJA JÄSENPALVELUSIHTEERI kirjanpito, palkat ja palkkiot, matkalaskut maksuja laskutusasiat Tarja Känsäkangas, 040 831 2963 PÄÄTOIMITTAJA, TIEDOTTAJA ulkoinen ja sisäinen tiedotus, liiton verkkosivut ja kalenteri Juha Pöyry, 040 356 0567 JÄSENPALVELUSIHTEERI jäsenrekisteri ja jäsenmaksuasiat Katja Johansson, 09 6131 1724, 040 821 5836 Postija logistiikka-alan unioni PAU @PAU_liitto Valoa tunnelin päässä 3 P äällekkäisiin työehtosopimuksiin liittyvä keskustelu sai vastikään uuden ulottuvuuden, kun Palvelualojen ammattiliitto PAM tiedotti helmikuun lopussa luopuvansa työntekijöiden eduksi tulostusalan työehtosopimuksesta. Graafi sella alalla on kaksi työehtosopimusta, joista Teollisuusliitto ja Medialiitto ovat neuvotelleet mediaja painoalan työntekijöitä koskevan työehtosopimuksen ja PAM sekä Palvelualojen työnantajat Palta tulostusalan työehtosopimuksen. PAMin tiedotteen mukaan liiton puheenjohtaja Annika Rönni-Sallinen ja Teollisuusliiton puheenjohtaja Riku Aalto haluavat kehittää graafi sta alaa yhdenmukaisin pelisäännöin. Siksi he näkevät, että on sekä työntekijöiden että yritysten etu, että alalla on yhdet pelisäännöt, joita noudattavat kaikki alan toimijat. Niin kuin hyvin tiedetään, myös jakelussa on kaksi toisistaan voimakkaasti poikkeavaa työehtosopimusta, PAUn ja Paltan välinen Viestinvälitysja logistiikka-alan työehtosopimus ja Teollisuusliiton ja Medialiiton Jakelua koskeva työehtosopimus. Tosin näiden lisäksi löytyy vielä kolmaskin, marraskuussa solmittu Suorajakelua koskeva tes. Erot työehtosopimuksissa palkkauksen ja keskeisten työehtomääräysten osalta ovat merkittäviä. Sopimusten erot antavat kilpailuedun Postin kilpailijoille ja vastaavasti Postille mahdollisuuden työehtoshoppailuun. Näin ei voi jatkua. Uhka työehtojen halpuuttamisesta on olemassa niin kauan, kun samalla alalla on merkittävästi toisistaan poikkeavia työehtosopimuksia. Viestinvälitysja logistiikka-alan työehtosopimuksen palkat ovat keskimäärin 30 prosenttia korkeammat kuin Jakelua koskevan tessin palkat. Mitään kulutusjuhlia ei niilläkään vietetä. Uuden palkkataulukon mukaan postityöntekijän lähtöpalkka on 1838,65 euroa, pääkaupunkiseudulla 1891,32 euroa kuukaudessa. Palkkaerosta huolimatta varsinkin pääkaupunkiseudun perusjakelussa on jatkuva työvoimapula. Työntekijöitä on vaikea saada enää nykyisilläkään työehdoilla töihin. Jokainen voi mielessään kuvitella mikä tilanne olisi nyt, jos työnantajan tes-shoppailu olisi mennyt neuvotteluissa läpi. Olisi siinä lehdillä kirjoittamista, jos niitä nyt enää kukaan olisi jakamassa. Toisaalla tässä lehdessä pohditaan sitä millaisia lainsäädännöllisiä keinoja työehtoshoppailun estämiseksi voisi olla olemassa. STTK:n edunvalvontajohtaja Katarina Murto ehdottaa työmarkkinaosapuolten välille yhteisiä pelisääntöjä ja neuvotteluvelvoitetta käsitellä työehtosopimuksen vaihdon perusteita ja vaikutuksia työntekijöihin. Sellaiset pitäisi Murron mukaan olla ainakin tilanteissa, joissa työnantaja ilmoittaa yksipuolisesti työehtosopimuksen vaihdosta. Vastaavasti SAK:n lakimies Jari Hellsten muistuttaa, että käytännön tasolla liittojen tulisi parantaa yhteistyötään päällekkäisten työehtojen hinaamiseksi samalle tasolle ja toisaalta pitäisi olla tarvittaessa myös valmius yhteisiin järjestöllisiin toimiin. Juuri tuosta työehtojen sovittamisesta samalle tasolle graafi sellakin alalla on kysymys. Liiton ja sopimuksen nimellä ei viime kädessä ole mitään merkitystä. Pääasia on, että työntekijä saa työstään korvauksen, jolla tulee toimeen, eikä kenenkään työehtoja lähdetä dumppaamaan alas. JUHA PÖYRY Reitti_2_2020.indd 3 Reitti_2_2020.indd 3 4.3.2020 14.20 4.3.2020 14.20
Reitti 4 Ajankohtaista Postilla Matt i Nisula Tee työpaikkasi ilmastoteko 1.4.2020 on tekojen päivä. Silloin työntekijät ympäri Suomea tekevät työhön liittyvän ilmastoteon ja julkaisevat sen somessa #ilmastotekoNYT hastagin alla. Jokainen teko on tekijänsä näköinen ja juuri hänelle sopivan kokoinen. Päämäärä on osoittaa, että työntekijä on työpaikallaan tärkeä toimija ja ay-liike on merkittävä voima, kun taistellaan ilmastonmuutosta vastaan. SAK:n jäsentutkimuksen mukaan 83 % pitää ilmastonmuutosta erittäin tai melko vakavana ongelma ja kolmasosa haluaa, että ay-liike toimii ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi. Ole osa kampanjaa, tee ilmastoteko ja ilmoittaudu mukaan osoitteessa www.ilmastotekonyt.fi . Ilmastoteko NYT on SAK:n ja sen aktiivien kampanja. Tilaa palkansaajalehti j äsenhintaan Monipuolisen mediatarjonnan varmistamiseksi PAU tukee palkansaajalehtien tilauksia. Lehti etu Demokraatille ja Kansan Uutisten Viikkolehdelle on 30 euroa. Muiden palkansaajalehtien lehtietu on 15 euroa. Kun lehteä tilatessasi ilmoitat olevasi liiton jäsen, lehtietu otetaan huomioon alennuksena lehtilaskussa ja automaattisesti myös tulevissa vuosikertatilausten laskuissa. Jotkut ammattiosastot myöntävät lisäksi omia lehtitukia. Parhaiten tästä edusta saat tietoa oman ammattiosastosi toimihenkilöiltä. Suvi antoi kasvot postilakolle Postinjakaja Suvi Saraiva nousi valtakunnan julkisuuteen Roosa Maskosen ohjaamassa dokumentissa Posteljooni Suvi. Dokumentti esitettiin YLE Perjantain lähetyksessä 21.2. Dokumentissa Suvi kertoo omasta suhteestaan työhön, työn arvostuksesta ja siitä miltä tuntuu, kun työnantaja haluaa alentaa työntekijöiden palkkoja ja halpuuttaa työehtoja. YLE Perjantai-lähetys Työntekijä 2.0. on nähtävissä YLE Arenassa. Kannattaa katsoa. Kuva: Harri Lehtikevari / Yle Reitti_2_2020.indd 4 Reitti_2_2020.indd 4 4.3.2020 14.39 4.3.2020 14.39
Reitti 5 Aika ilmoitt autua KURSSEILLE Ilmoitt audu PAUn jäsensivujen kautt a osoitt eessa www.pau.? . Lisätietoja koulutusja järjestötoimitsija Juha Jaatinen, puh. 050 302 8466, juha.jaatinen@pau.? Reitti 5 PAUN OMA KOULUTUS PAUn sopimuskoulutus Työehtojen peruskurssi Aika: 4.–8.5.2020 Paikka: Hotelli Heimari, Mikkeli Viimeinen hakupäivä: 14.4.2020 Kurssi on tarkoitett u luott amusmiehille, osastojen puheen johtajille ja työsuojelu tehtävissä toimiville, jotka työskentelevät viestinvälitysja logistiikka-alan työehtosopimuksen piirissä. Kurssilla selvitetään tämän työehtosopimuksen sisältöä, paikallista sopimista sekä yhteistoimintalakia ja -sopimuksia Postissa. Työoikeuden kurssi Aika: 4.–8.5.2020 Paikka: Hotelli Heimari, Mikkeli Viimeinen hakupäivä: 14.4.2020 Kurssi on tarkoitett u luott amusmiehille, työsuojeluedustajille ja ammatt iosastojen puheenjohtajille. Kurssille hakijalta edellytetään Työehtojen peruskurssin suoritt amista tai ei-postilaiselta vastaavasti hyvää perehtyneisyytt ä omaan työehto sopimukseen. Kurssilla käsitellään työoikeuden perusperiaatt eita, työsopimus lakia, työsuhteen ehtojen muutt amista, työsuhteen päätt ämistä sekä muita työelämän keskeisiä säädöksiä. Puheenjohtajien neuvott elupäivät Aika: 18.–19.5.2020 Paikka: Kuljetusliitt ojen Hakaniemisali, Helsinki Viimeinen hakupäivä: 27.4.2020 Kutsukurssi, johon kutsutaan ammatt iosastojen puheenjohtajat. Neuvott elupäivillä käsitellään ammatt iosastotoiminnan kehitt ämistä ja ajankohtaisia aiheita ammatt iyhdistysliikkeessä ja yleisemmin kin yhteiskunnassa PAUn järjestökoulutus Selkoa sopimuksista Aika: 4.-5.4. 2020 Paikka: Original Sokos Hotel Tripla Pasila Viimeinen hakupäivä: 13.3.2020 Ensisijaisesti niille jäsenille, jotka ovat suoritt aneet Tunne oikeutesi/ Tolkkua työ elämään -kurssin. Sopii myös erinomaisesti ammatt iosastojen aktiiveille. Kurssilla uppoudutaan PAUn lakimiehen opastuksella tarkemmin työehtosopimukseen ja käydään läpi usein kysymyksiä herätt äviä aiheita. Kurssilla ollaan kuitenkin vahvasti kiinni arjessa: asioita käsitellään käytännön työelämän ja työntekijöiden –oikeuksien näkökulmasta. Kirjautumistapa tyött ömyyskassan Nett a-verkkopalveluun muutt ui PAUn työttömyyskassan Netta-verkkopalveluun on kirjauduttu tiistaista 25.2.2020 lähtien Suomi.fi -tunnistuksen avulla. Kirjautuminen vanhalla tavalla (jäsennumero ja salasana) ei ole enää mahdollista. Suomi.fi -tunnistus on julkishallinnon asiointipalveluiden yhteinen tunnistuspalvelu. Palvelu mahdollistaa turvallisen sähköisen tunnistamisen valitsemallasi tunnistusvälineellä (verkkopankkitunnukset, mobiilivarmenne tai varmennekortti). Suomi.fi -tunnistus varmistaa tunnistautumisen väestötietojärjestelmän tieto jen perusteella. Suomi.fi -tunnistus käsittelee henkilötietojasi henkilötietolain mukaisesti ja huolehtii yksityisyyden suojasta henkilötietojen käsittelyssä. Tunnistetietosi kulkevat suojatussa yhteydessä. Mikäli tarvitset apua Suomi.fi -tunnistautumisen kanssa, olethan yhteydessä suoraan Kansalaisneuvontaan www. kansalaisneuvonta.fi , puh. 0295 000 (ma-pe 8-21, la 9-15), palveluneuvoja@kansalaisneuvonta.fi . Postin haasteita selvitellään työryhmässä Valtioneuvoston kanslia on asettanut ministeriöiden välisen työryhmän arvioimaan Postin mahdollisuuksia osallistua laajasti ja markkinaehtoisesti julkisten palvelujen tuottamiseen valtakunnallisesti. Työryhmän puheenjohtajana toimii Eurooppaja Omistajaohj ausministerin valtiosihteeri Olli Koski. Työryhmän tavoitteena on tuottaa taustaa ja ohjeistusta lain valmistelun ja yleispalvelun järjestämiseksi laajassa yhteistyössä eri toimijoiden kanssa sekä valmistella postilain uudistamisen yhteydessä kannanotto muuttuvaan markkinaan sopeutumisessa. Työryhmän keskeinen tehtävä on hallitusohjelman mukaisesti selvittää kokonaisvaltaisesti vaihtoehtoja postin ja sanomalehtien jakelun turvaamiseksi koko maassa moniäänisen tiedonvälityksen varmistamiseksi sekä turvaamaan postinjakelun harvaan asutuilla alueilla sekä saaristossa saaristolain mukaisesti. Työryhmä kuulee työnsä tueksi monia eri toimijoita. Reitti_2_2020.indd 5 Reitti_2_2020.indd 5 4.3.2020 14.20 4.3.2020 14.20
Reitti 6 Tampereen Talvipäivillä viihdytt iin Talvipäivät 15.–16.2.2020 Reitti 6 Reitti 6 PAUn XV Talvipäivät pidett iin Tampereella Sokos Hotel Tornissa. Päivien ohjelmassa oli kokoustoiminnan lisäksi markkinatori, salibandy turnaus ja keilailua. Myös eläkeläisille pidett iin Tornissa oma tilaisuus. Talvipäiville osallistui taas kerran satoja jäseniä ympäri Suomea. TEKSTI & KUVAT JUHA PÖYRY Reitti_2_2020.indd 6 Reitti_2_2020.indd 6 4.3.2020 14.20 4.3.2020 14.20
Reitti 7 J ärjestelytoimikunnan puolesta Talvipäivien avaussanat lausui Antti Kiuru, joka muistutti, että nyt ollaan talvipäivien merkeissä jo toista kertaa Tampereella, jos Postiliiton talvipäivät lasketaan mukaan. Edellisen kerran samoissa merkeissä tavattiin 20 vuotta sitten Pyynikin rinteillä. Tampereen kaupungin tervehdyksen postilaisille toi vuoden 2017 kuntavaalien jälkeen kaupungin pormestariksi valittu Lauri Lyly. Lylyn puheenvuoron perusteella Tampereella katsotaan luottavaisin mielin tulevaisuuteen. Kaupunki on erilaisissa mittauksissa ollut useana vuonna Suomen toivotuin asuinpaikka, halutuin opiskelukaupunki ja suosituin matkailukohde. Mittavia investointejakin tehdään. Tampereen Kannen uusi areena valmistuu ensi vuonna ja ratikkakin alkaa kulkea. Työmarkkinoiden kuumaa kiky-keskustelua SAK:n entinen puheenjohtaja Lyly kommentoi lyhyesti muistuttamalla millaisessa tilanteessa kikystä muutama vuosi sitten sovittiin. Vaihtoehtona olisi ollut merkittävät työehtojen heikennykset ja päätöksenteon siirtyminen työmarkkinaosapuolilta eduskunnan suuntaan. Kentän kiitos Ennen liiton ajankohtaiskatsausta PAUn puheenjohtaja Heidi Nieminen sai avajaisyleisöltä raikuvat aplodit ja kiitokset viime syksyn kovasta neuvottelukierroksesta ja menestyksellisestä lakosta. Heidi heitti saman tien kiitoksen takaisin koko jäsenistölle, joista monet antoivat medialle rohkeasti kasvonsa useissa haastatteluissa. Kansan tuki lakolle syntyi myös postilaisten tarinoiden ja mielenosoitusten kautta. Puheenvuorossaan Nieminen kertasi vielä viime vuoden tapahtumia ja kertoi mistä asetelmista neuvotteluihin lähdettiin. Posti edellytti viime keväänä vuositasolla 60 miljoonan euron säästöjä työehtosopimuksen kustannuksista. PAUn valtuusto oli valmis 10 miljoonan euron säästöihin. Tämä ei työnantajalle kuitenkaan kelvannut. Koko kevään Posti ilmoitti, että jos säästöt ei maistu, tullaan koko väki siirtämään halvemman työehtosopimuksen piiriin. Elokuun lopussa alkoi sitten tapahtua, kun lähes samaan aikaan tuli tieto pakettilajittelijoiden liikkeenluovutuksesta, luottamusmiessopimuksen ja työehtosopimuksen irtisanomisesta. Liitossa kaikkeen oli kuitenkin varauduttu hyvissä ajoin. PAU oli aloittanut jo huhtikuussa tes-shoppailun vastaisen kampanjan lehti-ilmoituksilla Helsingin Sanomissa ja Ilta-Sanomissa. Samaan aikaan tehtiin aiheesta videoita ja lanseerattiin nettiin omat kampanjasivut. Ratkaiseva käänne julkisuudessa tapahtui viikonloppuna elo-syyskuun vaihteessa, kun olimme käytännössä koko ajan yhteydessä toimittajiin ja mediaan, Nieminen muisteli. Samaan aikaan Posti lobbasi voimakkaasti omistajaohjausta ja näytti selkeän tiekartan sille, kuinka yli 8000 postilaisen työehdot halpuutetaan. Tilanne ajautui lopulta pitkään lakkoon, joka päättyi hyväksyttyyn neuvottelutulokseen 26.11. Postilaisten palkkoja ei alennettu ja työehdot säilyivät pääsääntöisesti ennallaan. Reitti_2_2020.indd 7 Reitti_2_2020.indd 7 4.3.2020 14.20 4.3.2020 14.20
Reitti 8 Talvipäivät 15.–16.2.2020 1. Työehtosopimusneuvott elut päätt yivät viimein pitkän lakon jälkeen. Mikä ? ilis jäi lakosta ja neuvott elujen lopputuloksesta? 2. Työja elinkeinoministeriön vuosi sitt en julkaiseman selvityksen mukaan järjestäytyminen ammatt iliitt oihin on laskenut. Enää alle 60% edunvalvonnan piirissä olevista työntekijöistä kuuluu liitt oon. Mitä ajatt elet tästä? 3. Turkka Kuusisto valitt iin Postin uudeksi toimitusjohtajaksi. Terveisesi uudelle johtajalle? 8 Timo Forsman, Imatra 1. Nooh, ihan ok. Lakko oli sen väärti. 2. Huolestutt ava tilanne. Meidän asemammehan perustuu joukkovoimaan. Yhteiskunta on muutt unut ja ay-liikkeen vaikutusvalta on pienentynyt. Nuorisokaan ei vältt ämätt ä ymmärrä ay-liikkeen merkitystä. 3. Pidä linnake pystyssä! Asiakkaat pitäisi ott aa ykkösasiaksi. Jouko Meronen, Lahti 1. Kyllähän tuo näytt i alussa huonolta, kun työnantaja latasi kovat tavoitt eet. Tuskin uskoivat itsekään saavansa kaikkia läpi. 2. Loimaan kassa on tietysti paha. Nuoria ei tunnu ay-liike paljon kiinnostavan, mikä on hullua, kun heillä on paljon työuraa vielä jäljellä. Ja jos kiinnostusta löytyy, vaihdetaan pomojen puolelle. Onhan tätä nähty meilläkin. 3. Työtyytyväisyyteen pitäisi kiinnitt ää enemmän huomiota ja huomioida henkilökuntaa muutenkin paremmin. Laatu kuntoon. Soile Laine, Sipoo 1. Vaikeaa ja rankkaahan tuo oli, mutt a porukka oli hyvin mukana ja lakko piti. Ainahan neuvott elutulos voisi olla parempikin, mutt a niin kuin hyvin tiedetään, olisi voinut mennä paljon huonomminkin. Lisät mitä neuvott elussa menetett iin oli poissaololisiä ja muilla aloilla kikyjen poistamisellakin oli hintansa. 2. Meillä ei ole puhutt u kotona ay-liikkeestä, itse olen joutunut ott amaan asioista selvää. Ihmiset tuntuu unohtaneen mihin ay-liikett ä tarvitaan. 3. Työntekijöillä on paljon ideoita ja ajatuksia. Miksi heitä ei uskota? Pitäisi kuunnella ja toimia enemmän sen mukaan mitä henkilöstö sanoo. Sitä pidett iin kyllä hyvänä, ett ä Kuusisto vieraili lokessa (logistiikkakeskuksessa). Jakelujen yhdistäminen esillä Talvipäivien aikaan Postin uusi toimitusjohtaja Turkka Kuusisto väläytti julkisuudessa perusja varhaisjakelun yhdistämistä lähivuosina. Tästäkin talvipäivillä puhuttiin. Saadaanko yötyöhön osa-aikaisia työntekijöitä halvemmalla tessillä. Tämä on se ongelma. Huonolla palkalla saadaan huonoa palvelua. Eikä tämä jakeluverkkojen osaltakaan ihan yksinkertaista ole. Varhaisjakelussa jaetaan tällä hetkellä 300 miljoonaa lähetystä vuodessa ja päiväverkossa 1,7 miljardia, joka pyritään siis siirtämään yöverkkoon, Nieminen muistutti. Onneksi talvipäivillä tehtiin paljon muutakin kuin puhuttiin lakoista, neuvotteluista ja tes-shoppailuista. Tuttuja ja tuntemattomia tavattiin, syötiin, juotiin ja juhlittiin. Loistavista järjestelyistä vastasi Pirkanmaan osasto, jolle iso käsi ja kiitokset. Talvipäiville on selkeästi vielä liiton toiminnassa oma paikkansa. Ja hyvä niin. GALLUP Reitti_2_2020.indd 8 Reitti_2_2020.indd 8 4.3.2020 14.20 4.3.2020 14.20
Reitti 9 Reitti 9 Jere Mäkinen, Espoo 1. Olen tyytyväinen siihen, ett ei palkanalennuksia tullut ja mediassa voitett iin. En nyt osannut tuota kauheasti kuitenkaan juhlia, kun lakon myötä menetett iin myös asiakkaita. Voitt o raskain tappioin, sellainen ? ilis syksystä jäi. 2. Työntekijöitä on vaikea saada jäseniksi, kun työ pilkotaan pätkiksi epävarmoihin työsuhteisiin ja heidät otetaan huonoilla tunneilla sisään. Ihmiset ei tunnu nykyisin kuitenkaan tajuavan, ett ä työntekijöiden hyvinvointi turvataan työehtojen kautt a. 3. Henkilöstöä pitäisi tietenkin kuunnella enemmän, mutt a olen menett änyt uskoni tässä asiassa ? rman johtoon varsinkin pääkaupunkiseudulla jo moneen kertaan. Pirita Palomaa, Tampere 1. Olihan se torjunta voitt o. Postilaisten rivit piti hyvin ja siitä sai olla ylpeä. Yhteishenki oli aivan mahtava, vaikka välillä tuntuikin siltä, ett ä lakko kestää ikuisuuden. 2. Luulen, ett ä nuoret, jotka lähtee työelämään, eivät ymmärrä sitä, miten isoja taisteluja nykyisten etujen saavutt amiseksi on käyty. Heitä pitäisi muistutt aa siitä, millaiset työehdot meillä olisi ilman ay-liikett ä. 3. Tervetuloa Tampereen postikeskukseen vierailulle. Suomalaiselle työlle ja kaikille työntekijöille pitää antaa heille kuuluva arvonsa. Laura Venäläinen, Riihimäki 1. Lakko oli tarpeellinen. Hävitt iin vain vähän, mutt a ilman lakkoa olisi hävitt y paljon enemmän. 2. Vaikutt aa siltä, ett ä ay-liikkeessä mennään liikaa politiikka edellä. Ei anneta riitt ävästi kuvaa siitä, ett ä ajetaan etuja ja edunvalvontaa yksilötasolla. 3. Työntekijöitä pitäisi kuunnella enemmän ja muutt aa toimintatapoja niin, ett ä halutt aisiin muutakin kuin pakett ipalvelua. Henkilökuntaa pitäisi koulutt aa enemmän ja keskitt yä meidän ydinosaamiseemme. Asiakaspalvelua pitäisi ehdott omasti parantaa ja vastata asiakkaiden yhteydenott oihin. Salibandy 1. Länsi-Suomen osasto 2. Kanta-Hämeen osasto 3. Oulun osasto 4. Pirkanmaan osasto 5. Pasilan osasto Keilailu Naiset harrastesarja 1. Rauni Hautamäki, Pasilan osasto 2. Kirsi Niininen, Pasilan osasto 3. Liisa Kohvakka, Kuopion osasto Naiset amatöörit 1. Satu Raitamaa, Pirkanmaan osasto 2. Tiina Väisänen, Kuopion osasto 3. Ilona Mustonen, Pirkanmaan osasto Miehet harrastesarja 1. Kari Härkönen, Kaakkois-Suomen osasto 2. Rauno Hakala, Hyvinkään osasto 3. Martt i Uusitalo, Pirkanmaan osasto Miehet amatöörit 1. Arto Yli-Renko, Pirkanmaan osasto 2. Roope Kumpulainen, Pirkanmaan osasto 3. Teemu Neuvonen, Helsingin osasto Talvipäivien tulokset Reitti_2_2020.indd 9 Reitti_2_2020.indd 9 4.3.2020 14.20 4.3.2020 14.20
Reitti 10 Palkat nousevat V iestinvälitysja logistiikka-alan (26.11.2019–31.10.2021) ja Posti Palvelut Oy:n pakettilajittelijoita koskevan (1.12.2019 – 31.01.2022) työehtosopimuksen palkankorotusprosenteista ja ajankohdista päästiin sopuun. Valtakunnansovittelija Vuokko Piekkalan sovintoesityksen mukaisesti palkankorotukset sidottiin Teknologiateollisuuden työntekijöitä koskevan työehtosopimuksen (Teollisuusliitto ry ja Teknologiateollisuus ry) ja Kemian perusteollisuuden työehtosopimuksen (Teollisuusliitto ry ja Kemianteollisuus ry) mukaisiin palkankorotuksiin. Korotuksissa otetaan huomioon yleiskorotusjaksojen pituudet ja yleiskorotusten voimaantuloajankohdat. Sopimuskaudet teknologia – ja kemian teollisuudessa olivat 25 kuukautta ja sopimuskauden korotus 3,3 %. Koska Viestinvälitysja logistiikka-alan sopimuskausi on 24 kuukautta (1 kk lyhyempi) ja Posti Palvelut Oy:n pakettilajittelijoita koskeva sopimuskausi on 27 kuukautta (2 kk pitempi), niin se vaikuttaa korotuksien suuruuteen. Viestinvälitysja logistiikka-alan työehtosopimuksen palkankorotukset: • 1.3.2020 – 1,3 % • 1.2.2021 – 1,9 % Posti Palvelut Oy:n pakett ilajitt elijoita koskevan työehtosopimuksen palkankorotukset: • 1.3.2020 – 1,4 % • 1.2.2021 – 2,2 % Prosentuaalinen yleiskorotus tehdään kaikkien palkkaliitteiden palkkaryhmien muun Suomen ja pääkaupunkiseudun taulukkopalkkoihin tai henkilökohtaisiin työsopimuksiin perustuviin palkkoihin 1.3.2020 ja 1.2.2021 lukien. Työehtosopimuksen mukainen henkilökohtainen palkanosa lasketaan uudesta taulukkopalkasta. Työaikakorvausten tarkistukset tehdään 1.3.2020 ja 1.2.2021 tai lähinnä sen jälkeen alkavan työaikakorvausten laskentakauden alusta. Erityisvastuuseen ja erityisosaamiseen perustuvia lisiä ja muita erillisiä euromääräisiä lisiä ja korvauksia ja luottamusmiesja työsuojelupalkkioita korotetaan yleiskorotusprosentilla. Uudet 1.3.2020 voimaantulevat palkkataulukot julkaistaan seuraavassa Reitti-lehdessä ja liiton kotisivuilla heti kun ne ovat valmiit. JUSSI SAARIKETO, työehtoasiantuntija Reitti_2_2020.indd 10 Reitti_2_2020.indd 10 4.3.2020 14.20 4.3.2020 14.20
Reitti 11 R R R R R R R R R R R R R R R R R Re Re R Re Re Re Re Re Re Re Re Re Re Re Re R R R R R R R Re R Re R Re Re Re Re Re Re R R R R R R R R R R Ree R R R R R R R R R Re Re Re R R R R R R R R R Re Re R R R R R R R Re R R R R R R Reeee R R Ree R R R R R R R Reeeeee R R R Ree R R R R Reeee Re Reeeeee R R R Reeeee Reeee R Reee Re Re Ree R Re Re R Re Re R R R R R R R R R R R R R R R R R R iiiit iit it it it it it it itt it it it iiiit it it iiit it itt it it itt it iit it it it it itt iiit it iit it itt iiitt it iiit it iittti ti ti ti ti ti ti ti ti ti ti ti ti ti ti ti tti tti ti ti tttti ti tii tti tiii tti ti ti ti ti ti ti ti ti tti tiii tiiiii tttiii tiiiiii 1111111111 1111 11 11111 111 11 11 1111111111 11111111 111 111111 11111 111111 111 11 11 11 1111111111 HEIDI NIEMINEN, puheenjohtaja Puheenjohtajalta 11 Työ joka ei elätä, ei ole laadukas H elmikuun puolessa välissä Postin uusi toimitusjohtaja Turkka Kuusisto visioi Helsingin Sanomien jutussa, että ”kaikki posti aletaan jakaa kaupungeissa aamuyöllä”. Mitään uutta tässä visiossa ei ole, vaan se on noussut esille aina säännöllisen epäsäännöllisesti Postin ja mediatalojen aloitteesta. Kaksi päivää Kuusiston haastattelun jälkeen Medialiitto julkaisi teettämänsä tutkimuksen, jonka mukaan ”selvä enemmistö suomalaisista kannattaa postin päiväjakelun yhdistymistä sanomalehtien aamujakeluun”. Ymmärrän hyvin, että jakeluverkkojen yhdistäminen houkuttelee säästöjen vuoksi. Yksi jakelukerta tulee varmasti halvemmaksi kuin kaksi jakelukertaa. Mutta ehkäpä pitäisi hieman miettiä, että mitä ollaan yhdistämässä ja mitkä sen mahdolliset seuraukset ovat. Sanomalehtien varhaisjakelu (yöjakelu) toteutetaan noin klo 01-06.30 välisenä aikana. Kaikki tai lähes kaikki sanomalehdenjakajat ovat osa-aikaisia työntekijöitä – hyvin tavallisia ovat neljän tunnin työkokonaisuudet/reitit. Trafi comin mukaan varhaisjakelussa jaettiin vuonna 2018 vajaa miljoona sanomalehteä per päivä eli vuositasolla varhaisjakeluverkossa on reilu 300 miljoonaa tuotetta jaettavana. Ilmeisesti varhaisjakelussa painettu sanomalehti menee noin 20-30 alueen talouksista. Päiväjakelussa tuotteita jaetaan vuositasolla noin 1,7 miljardia kappaletta. Kaikki nämä tuotteet eivät toki siirtyisi Postin visioissa osaksi yöverkkoa, koska osa tuotteista jaetaan alueella, jossa ei ole erillistä varhaisjakeluverkkoa. Merkittävä osa kuitenkin siirtyisi, koska kaupunkikeskusten volyymit ovat kiistatta merkittävät verrattuna haja-asutusalueeseen. Mitä sitten tapahtuisi, jos reilu miljardi lähetystä siirrettäisiin päiväverkosta yöverkkoon? Aikaikkuna jakelun osalta olisi sama kuin nyt yöverkon osalta. Sen määrittelee alkamisajankohdan osalta sanomalehtien painoaikataulu sekä päättymisajankohdan osalta se, mihin mennessä lehtitalot haluavat lehden olevan jaettu. Yleisesti tämä aika on klo 06 tai 06.30. Jakajia tarvittaisiin tuohon aikaikkunaan huomattavasti enemmän kuin nykyinen varhaisjakajien määrä on, jotta vuositasolla yli miljardi uutta lähetystä sanomalehtien lisäksi saataisiin asiakkaille jaettua lyhyessä aikaikkunassa. Postin visioissa lähetykset laittaa jakelujärjestykseen kone, joten lyhyt jakelun aikaikkuna ilman esityötä tarkoittaisi fyysisesti raskasta, osa-aikaista yötyötä matalapalkka-alalla. Kuulostaako houkuttelevalta työtarjoukselta? Yksi iso kysymys asiassa on siis työntekijöiden saatavuus yllä kuvattuun työhön. Niiden lisäksi on paljon kysymyksiä, jotka liittyvät mm. yötyön turvallisuuteen, silloin kun yksintyöskentelevällä on mahdollisesti mukanaan jotain varastamisen arvoista, asiakkaiden reaktiot, kun postilaatikot kolahtelisivat klo 03 aamuyöllä jne. Ja jos tällä hetkellä yöjakeluverkon tarve pohjautuu siihen, että reilu 20 % varhaisjakeluverkkojen alueella olevista talouksista tilaa paperisanomalehteä ja kyseinen tuote vähenee noin 10 % vuosivauhdilla, niin onko jakelun yötyölle enää muutaman vuoden päästä mitään perustetta? Myös työntekijäpula oli esillä toimitusjohtaja Kuusiston haastattelussa. Postilla on Helsingissä jutun mukaan heti tarve noin 40 osa-aikaiselle työntekijälle. Työvoimapulaa hokevat myös monet siivous-, kiinteistöja muille matalapalkka-aloille rekrytoivat yritykset. Tarjottu työ on yleensä osa-aikaista tai tarjolla on vain nollatuntisopimus. Ja sitten kovasti ihmetellään, kun työ jolla ei elä, ei houkuttele hakijoita. Ennen työvoimapula nosti palkkoja, nykyään se ei ole näille yrityksille vaihtoehto. Tässäkin asiassa olisi hyvä muistaa, että laadukkaat palvelut syntyvät vain laadukkaiden työpaikkojen kautta. Työ joka ei elätä, ei ole laadukas. Reitti_2_2020.indd 11 Reitti_2_2020.indd 11 4.3.2020 14.20 4.3.2020 14.20
Reitti 12 Posti Oy:n alueelliset pääluott amusmiehet valitt u TEKSTI & KUVAT JUHA PÖYRY Helsinki, POK postikeskus, käsitt ely Pertti Touhonen 040 553 9040 pertti.touhonen@posti.com Varaplm: Jouko Luttinen, 040 476 7625, jouko.luttinen@posti.com PEC Postipalvelut Oy/Pakett ilajitt elu: Vantaan Logistiikkakeskus, Helsingin Ulkomaantuotanto ja Lieto sekä pakett ilajitt elijat: Seinäjoki, Jyväskylä, Lahti, ja Lappeenranta Aleksi Andersson 050 577 1895 aleksi.andersson@posti.com Varaplm: Petteri Syväkari, 050 574 1131, petteri.syvakari@posti.com Helsinki, Espoo, Vantaa, Kauniainen, ponot 00-02 jakelu, PKS-rahtiterminaali (Posti) Riitta Sievilä 044 514 2832 riitta.sievila@posti.com Varaplm: Jaana Viitaniemi, 050 590 6701, jaana.viitaniemi@posti.com Lounais-Suomi, ponot 01900, 03, 05, 08-12, 20-25, jakelu Arto Niini 040 534 8735 arto.niini@posti.com Varaplm: Tero Mäntylä, 0400 476 202, tero.mantyla@posti.com Alueelliset pääluott amusja varapääluott amusmiesvaalit käytiin Postissa uuteen edunvalvontaorganisaatioon tammi-helmikuun aikana. Pääluott amusmiesten toimi kausi päätt yy 31.1.2024 ellei osapuolet irtisano luott amusmiessopimusta kolmen kuukauden irtisanomisajalla 31.10.2021 jälkeen. Vaalit käytiin sähköisenä tai postivaalina. Äänestysprosentit vaihtelivat 21,5 ja 58,8 prosentin välillä. Seitsemällä alueella oli sopuvaalit. Kaakko ja Itä-Uusimaa, jakelu, käsitt ely, ponot 01150, 04, 06-07, 13-19, 45-49, 53-56 Piia Willberg 0400 985 937 piia.willberg@posti.com Varaplm: Tero Kelkka, 040 558 9652, tero.kelkka@posti.com Pirkanmaa, ponot 33-36, jakelu, käsitt ely Leo Harra 050 5953 150 leo.harra@posti.com Varaplm: Pirita Palomaa, 050 359 8001, pirita.palomaa@posti.com Satakunta, ponot 26-32, 37-39, 33310, 33470, jakelu Mauri Alanen 040 538 4121 mauri.alanen@posti.com Varaplm: Pia Kanerva, 040 822 2099, pia.kanerva@posti.com Pohjanmaa-Keski-Suomi, ponot 40-44, 60-64, jakelu Vesa-Valtteri Mäkelä 050 306 7586 vesa.makela@posti.com Varaplm: Niilo Malkamäki, 050 530 2213, niilo.malkamaki@posti.com Reitti_2_2020.indd 12 Reitti_2_2020.indd 12 4.3.2020 14.20 4.3.2020 14.20
Reitti 13 Reitti 13 Rannikko Pohjanmaa, ponot 65-69, jakelu Jesper Sundström 040 315 4000 jesper.sundstrom@posti.com Itä-Suomi, Pohjois-Suomi, ponot 50-52, 57-59, 70-83, jakelu, käsitt ely Jari Kontkanen 0400 126 260 jari.kontkanen@posti.com Varaplm: Juha-Pekka Hakulinen, 050 404 5281, juha-pekka.hakulinen@posti.com Pohjois-Suomi, ponot 84-92, jakelu, käsitt ely Heikki Kankaala 040 550 9688 heikki.kankaala@posti.com Varaplm: Timo Huttunen, 040 315 4382, timo.huttunen@posti.com Lappi, ponot 93–99, jakelu Jyrki Sutinen 050 3011 264 tai 040 776 2176 jyrki.sutinen@posti.com Varaplm: Mikko Kivelä, 040 5808 176, mikko.kivela@posti.com Toimihenkilöt, PKS, Etelä-Suomi, ponot 00-02 Laura Meriläinen 0400 927 475 laura.merilainen@posti.com Varaplm: Nora Sandell, 050 477 3678, nora.sandell@posti.com Toimihenkilöt, palkkaliitt eet C, N ja Y sekä P-liitt een osoitepalvelut Turku ja Tampere, alue muu Suomi, ponot 03-99 (ei 22) Martti Määttä 050 590 4739 martti.maatta@posti.com Varaplm: Inkeri Kemppainen, 050 514 4217, inkeri.kemppainen@posti.com Informaatiologistiikka-alan edunvalvontaorganisaatio neuvotellaan uusiksi tes-neuvotteluiden jälkeen. Valinnoista tiedotetaan myöhemmin liiton kotisivuilla ja Reitti-lehdessä. PAUn työehtoja järjestöasiantuntija Jarmo Tuominen esitt eli talvipäivillä pääluott amusmiesten alueita ja kertoi valinnoista. Rannikko Pohjanmaan pääluott amusmies Jesper Sundström esitt äytyi Talvipäivillä. Vieressä istuva Vesa-Valtt eri Mäkelä sai jännitt ää vielä hetken oman alueensa vaalitulosta. Reitti_2_2020.indd 13 Reitti_2_2020.indd 13 4.3.2020 14.20 4.3.2020 14.20
Reitti 14 P osti on palvellut Helsingin ydinkeskustassa vuodesta 1938 lähtien. Postin toiminnoissa on Helsinki 10:ssä vuosien saatossa tapahtunut paljon muutoksia. Käsittely ja jakelutoiminnot on siirretty muualle ja postisalin postipalvelutkin 2000-luvun alusta vaiheittain Elielinaukion puolelle. Yt-neuvottelujen alkaessa Posti perusteli pääpostin sulkemista kustannussyillä ja asiakastarpeiden muuttumisella. Postin mukaan myymälässä asioivista asiakkaista jopa 80 prosenttia on joko viemässä tai noutamassa pakettilähetystään. Lisäksi suurin osa suomalaisista käyttää enenevässä määrin pakettiautomaatteja ja digikanavia. ”Et voi uskoa, mikä järkytys se oli”! Näin kuvailee Helsinki 10 myymälähenkilöstön tuntoja luott amusmies Sirpa Sjöblom kuultuaan Postin suunnitelmista lakkautt aa postipalvelut Helsingin pääpostista tämän vuoden aikana. TEKSTI & KUVAT JUHA PÖYRY Pääposti suljetaan Helsingin pääpostissa ollaan pett yneitä Postin päätökseen. Kuvassa vasemmalta Sirpa Sjöblom, Armi Veijalainen ja Tuuli Felt. Luottamusmies Sjöblom kiistää jyrkästi Postin väitteet ja kokee ne henkilöstön puolesta loukkaavina. Iso osa meidän työstä on asiakaspalvelua, asiakkaiden neuvomista ja opastamista. Tästä ei jää kuitenkaan mitään jälkeä. Asiamiesposteista ohjataan tänne hankalia ja vaikeita kysymyksiä säännöllisesti. Sirpa Sjöblom muistuttaa, että kasvokkain tapahtuvasta asiakaspalvelusta Helsinki 10:ssä on tullut entistä tärkeämpää jo siitä syystä, kun asiakaspalvelu ei vastaa eikä yrittäjäpostien asiantuntemukseen luoteta. Täällä käy joka päivä ihmisiä selvittämässä jakelun ongelmia ja antamassa palautetta jo senkin takia. Asiakaspalautteiden määrä on Helsingin jakeluongelmien vuoksi lisääntynyt viime aikoina paljon. Lisäksi erityisesti vanhukset vierastavat Postin digitaalisia palveluja. Heille Oma Posti-sovellus ei korvaa Postin myymälöiden asiantuntemusta. Mutta kyllä meillä ihan nuoretkin haluavat käyttää postipalveluja, eikä pelkkää nettiä. Kyllähän digitalisaatio etenee, kun asiakas pakotetaan käyttämään nettiä, kun muuta palvelua ja mahdollisuutta ei enää ole, harmittelee puolestaan palvelumyyjä Armi Veijalainen. Postin perustelut lopettaa pääpostin myymälä kustannussyistä on herättänyt ihmettelyä, varsinkin kun marraskuussa kalliille liikepaikalle Stockmannia vastaReitti_2_2020.indd 14 Reitti_2_2020.indd 14 4.3.2020 14.20 4.3.2020 14.20
Reitti 15 Tytti Tuppurainen (sd) aloitt i Postin asioista vastaavana omistajaohjausministerinä joulukuussa. Hän painott aa, ett ä Posti päätt ää toimipaikoistaan itse. On tärkeää, ett ä Posti palvelee jatkossakin kaikkia suomalaisia ja edellytämme luonnollisesti, ett ä esimerkiksi esteett ömyysasiat on hoidett u hyvin. Edellytämme, ett ä hallitusohjelman mukaisesti vaihtoehtoja postin ja sanomalehtien jakelun turvaamiseksi koko maassa selvitetään ja olenkin jo perustanut tätä varten valtiosihteerini Olli Kosken vetämän valtiosihteerityöryhmän, jonka työ valmistuu huhtikuun lopussa. Odotan työryhmältä konkreett isia ehdotuksia. On hyvä huomata, ett ä Posti, ei omistajaohjaus, päätt ää Postin toimipaikoista. Näin ollen hyvän hallintotavan mukaisesti näitä kysymyksiä myös kommentoi Posti itse, ministeri Tuppurainen toteaa Reitt i-lehdelle. päätä avattiin uusi Box-toimipiste. Box on Postin verkkokauppa-asiakkaiden pop-up -myymälä, jossa esitellään tällä hetkellä muun muassa Reiman lastenvaatteiden tilauspalvelua ja Kaiko Clothingin lastenvaatteita. Toiminnan tarkoituksena on vauhdittaa Postin verkkokauppa-asiakkaiden kasvua. Normaaleja postipalveluita Boxista ei saa. Turistit unohdetaan Pääpostin lakkauttamisen jälkeen Helsinkiin jää enää kaksi Postin omaa myymälää, Kasarmitorille ja Töölöön. Muiden myymälöiden lakkauttamispäätökset on tehty jo aiemmin. Mihin nämä kaikki paketit täältä ohjataan ja minne ihmeeseen tämä toiminta aiotaan oikein siirtää, kun Kasarmitorillakin on ahdasta. Paine asiakaspalveluun vain kasvaa, kun muita konttoreita ei Helsingissä juurikaan enää ole, Armi Veijalainen ihmettelee. Pakettiautomaatit eivät ole ratkaisu, kun läheskään kaikki paketit eivät niihin mahdu. Automaatteihin satsataan kuitenkin voimakkaasti. Suomessa oli viime vuoden lopussa 1673 pakettiautomaattia ja tänä vuonna määrän arvioidaan nousevan noin 2300:aan. Helsinki 10 eroaa asiakaskunnassa monin tavoin muista posteista. Yksi erityispiirre ovat turistit, jotka käyttävät pääpostin palveluja paljon. Suomalaisia merkkituotteita ja designia lähetetään ulkomaan paketteina maailmalle säännöllisesti. Nyt tuokin palvelu loppuu ja jättää turisteille erikoisen kuvan Helsingin pääpostista. Yt-neuvottelujen alkaessa Posti arvioi henkilöstön vähentämistarpeeksi enintään kymmentä henkilöä. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että koko henkilöstöä uhkaa irtisanominen. Vakituinen henkilöstö Helsinki 10:ssä on iältään 55-62 vuotiaita, joista osa on käynyt Helsingissä töissä Riihimäeltä, Sammatista ja Hattulasta asti. Vielä olemassa olevia, mutta lakkautettavia posteja ovat Annankatu, Hakaniemi, Vallila ja Herttoniemi Helsingissä, Tapiola Espoossa, Kouvola, Lappeenranta, Mikkeli, Kuopio ja Turku. Tämän hetkisten tietojen mukaan Suomeen jää viisi Postin omaa myy mälää: Helsinkiin Kasarmitorille ja Töölöön, Espooseen Iso-Omenan kauppakeskukseen, Jyväskylään ja Napapiirille. Luott amusmies Sirpa Sjöblom muistutt aa, ett ä iso osa palvelumyyjän työstä on asiakaspalvelua, asiakkaiden neuvomista ja opastamista. Elielinaukion myymälät ovat ahtaat. Kaikki paketit eivät mahdu pakett iautomaatt eihin. Ministeri Tuppurainen: Posti päätt ää toimipaikoistaan itse Reitti_2_2020.indd 15 Reitti_2_2020.indd 15 4.3.2020 14.20 4.3.2020 14.20
Reitti 16 TEKSTI PASI KARPPI KUVA TUOMO HEINÄVAARA Jakelubisneksen kakunjakajat Postin monopolin murrutt ua ala sai nopeasti kilpailijoita. Tällä hetkellä Suomessa on jo 17 postiluvan haltijaa. Jakeluyhtiö Suomen verkostoon kuuluvat maakunnalliset jakeluyhtiöt näkevät perinteisessä jakelubisneksessä vielä kasvumahdollisuuksia. P ostin pahimpien kilpailijoiden toiminta perustuu pääsääntöisesti sanomalehtien varhaisjakeluverkostoon. Maakunnalliset lehtitalot ovat perustaneet verkostokseen Jakeluyhtiö Suomen. Myyntiorganisaation verkostoon kuuluvat kaikki varhaisjakelun yhteydessä kirjepostia jakavat jakeluyhtiöt. Jakeluyhtiö Suomi toimii yhteistyössä tulostusja postitustalojen kanssa. Jakelussa on yritysten ja julkishallinnon laskuja ja tiedotteita sekä aikakauslehtiä. Printtimedian laskevat lähetysmäärät koskettavat kaikkia alan toimijoita. Jakeluyhtiö Suomen toimitusjohtaja Marko Toivari uskoo kuitenkin alan tulevaisuuteen. Kirjeiden ja lehtien volyymit laskevat ja tulevaisuus on epävarma. Tässä on kuitenkin suurta alueellista vaihtelua, Toivari kertoo. Hän uskoo, että Postin kilpailijoiden markkinaosuus tulee kasvamaan vielä jonkin aikaa. Kasvua haetaan myös varhaisjakeluun soveltuvista luukkuihin mahtuvista pienpaketeista. Syksyn postilakon aikana tilanteeseen saatiin reagoitua nopeasti ja meillä oli tuntuva lisäys jakomäärissä. Moni asiakas jäi meille lakon jälkeenkin, Toivari kertoo. Toivari näkee paikallisten jakeluyhtiöiden kilpailuetuna sekä nopeuden että laadun. Olemme ainakin Postin omiin palvelulupauksiin verrattuna nopeampia. Meidän kahden päivän kuluttua postituksesta asiakkaalle oleva kirje on tuote, jolle löytyy kysyntää. Postin palvelulupaus on 2-3 päivää postituksesta, Toivari vertaa. Vuoden 2017 lakiuudistuksessa postilakiin kirjattiin vaatimus kohtuuhintaisesta tiedonjaosta. Postinsaajien osoitteet, osoitteenmuutokset ja jakelunkeskeytykset velvoitettiin toimittamaan transaktiohinnalla, eli tiedon irrottamiskustannuksella muille toimijoille. Nyt Jakeluyhtiö Suomen verkostoon kuuluvat yhtiöt saavatkin tiedot muuttaneista päivittäin. Ajantasaisen postinsaajarekisterin lisäksi Toivari pitää laadussa merkittävänä kilpailuetuna lähetysten seurattavuutta. Jokainen lähetys on yksilöity postitustalon tunnuksella. Yhteinen palautusverkko väärin jaetuille? Jakeluyhtiö Suomen maakunnallisten jakeluyhtiön alueet kattavat jo yli puolet kotitalouksista. Meitä kiinnostavia jakelun katvealueita vielä löytyy, mutta tavoitteemme on laajentua järkevällä tavalla. Valtakunnallisesti sataprosenttista kattavuutta ei ole järkevää tavoitella, Toivari kertoo. Kaikkien postiyritysten jakamissa osoitteellisissa tuotteissa on postiyritystunnus. Tämän avulla kuluttajien on mahdollista selvittää, mikä yritys lähetyksen on jakanut. Eri tahojen ansiokkaasta tiedottamisesta huolimatta valitukset kohdistuvat usein Postiin, oli kyse sitten kilpailijoiden tai paikallisten mainosjakelufi rmojen lähetyksistä. Postilaki määrää, että postiyrityksen tulee myös tarjota palautuspalvelu väärin jaetuille. Meidän verkostossamme on joko palautuslaatikko postiyrityksen toimialueen jokaisessa kunnassa tai jos laatikkoa ei ole lähistöllä, niin toimitamme palautuskuoren pyydettäessä, Toivari sanoo. Hän ymmärtää kuluttajien hämmennyksen uudessa tilanteessa. Yhtenä ratkaisuna hän näkee väärinjaetuille lähetyksille yhteisen palautusverkon. Postin valmis keräilyverkosto voisi olla kuluttajan kannalta selkeä malli, jos yhteistyölle annetaan mahdollisuus, Toivari ehdottaa. PKS-Jakelu haastaa Postin päiväjakelun Pääkaupunkiseudulla toimiva PKS Jakelu erottuu muista Jakeluyhtiö Suomen verkostoon kuuluvista jakeluyhtiöistä. Sillä ei ole varhaisjakelua vaan kirjeiden, lehtien ja pienpakettien jakelu tapahtuu päiväjakeluna. Yhtiön omistajiin kuuluu maakunnallisten lehtitalojen lisäksi Sanoma Media Finland Oy. PKS Jakelu perustettiin vuonReitti_2_2020.indd 16 Reitti_2_2020.indd 16 4.3.2020 14.21 4.3.2020 14.21
Reitti 17 na 2018 ja jakelutoiminta alkoi viime vuoden aikana. Tällä hetkellä yritys työllistää 40 jakajaa. Tavoitteena on 120-150 työntekijän verkosto. Vaihtuvuutta työntekijöissä on alalle tyypilliseen tapaan paljon, mutta henkilömäärän kasvu on tasaista. Pystymme tarjoamaan personoituja työkokonaisuuksia. Pääsääntöisesti jakajat haluavat tehdä työtä 30-40 tuntia viikossa, mutta mukana on esimerkiksi kymmenen viikkotunnin tekijöitä, PKS Jakelu Oy:n operatiivinen päällikkö Tanja Sammalisto kertoo. Kaikki Jakeluyhtiö Suomen verkostoon kuuluvat jakeluyhtiöt käyttävät Teollisuusliiton Jakajien työehtosopimusta. PKS Jakelussa on käytössä kannustava palkkamalli, eli peruspalkan päälle maksetaan erilaisilla mittareilla mitattavia lisiä. Sammalisto ei halua avata palkkamallia tarkemmin, koska pitää sitä yrityksen kilpailuvalttina. na 2018 ja jakelutoiminta alkoi viime vuoden aikana. Tällä hetkellä yritys työllistää -Palkkamalli on reilu ja oikeudenmukainen. Jokainen voi itse vaikuttaa palkkaansa. Jo normaalilla työsuorituksella pääsee kannustimille ja rutiinin karttuessa ahkeran on mahdollista tienata mukavasti, Sammalisto sanoo. Hänen mukaansa Teollisuusliiton työehtosopimusta on arvosteltu osin aiheettomasti. -On tarkoitushakuisesti annettu ymmärtää, että se kuuluisa 8,90 € tunnissa on vakio minimiraja. Tessissä asetetaan tuo miniraja. Meidän palkkamallimme ansiosta kokeneiden jakajien palkasta ei pysty sanomaan, mikä työehtosopimus taustalla on, Sammalisto väittää. Sammalisto on itse työskennellyt alalla pitkään, muun muassa 15 vuotta Postilla eri tehtävissä. Hän on huolissaan alan ryvettyneestä maineesta ja toivoo, että jakajat saisivat vielä takaisin ansaitsemansa arvostuksen. Jakajia kuunnellaan Tomas Kasprzyk on työskennellyt PKS Jakelussa päätoimisesti puolen vuoden ajan. Hän viihtyy työssä, eikä harkitse työpaikan vaihtoa. Kasprzykin mielestä parasta työssä on itsenäisyys. Liikuntaa ja raitista ilmaa saa työn puolesta. Hissittömät talot eivät silti aina ole kovin mukavia jakaa, hän sanoo. Kasprzyk on tyytyväinen palkkaansa ja erityisesti siihen, että hän voi omalla toiminnallaan vaikuttaa ansioihinsa. Mies arvostaa myös sitä, että jakajat on otettu mukaan toiminnan kehittämiseen. Jakajien ideoita kuunnellaan ja pääsemme osallistumaan reittien parantamiseen, Kasprzyk kertoo. Reitti_2_2020.indd 17 Reitti_2_2020.indd 17 4.3.2020 14.21 4.3.2020 14.21
Reitti 18 Jakeluyhtiö Suomi Oy: Lehtikustantajien perustama Jakeluyhtiö Suomi on maakunnallisten jakeluyhtiöiden myyntiorganisaatio. Valtakunnallisen yhteisyrityksen omistavat Sanoma Media Finland Oy, Keskisuomalainen Oyj, TS-Yhtymä Oy, Kaleva Oy, Mediatalo ESA Oy, Ilves Jakelu Oy, Keski-Pohjanmaan Kirjapaino Oyj, Marva Media Oy ja SLP Jakelu Oy Alma Manu: Alma Manu ulkoisti varhaisjakelutoiminnan Pirkanmaalla ja Satakunnassa Postille. Ulkoistuksen myötä 800 varhaisjakajaa siirtyi Postille 1.1.2020. Sanomalehtien lisäksi Alma Manu on saanut huomatt avan osuuden alueen mainosten, kirjepostin ja viikkolehtien markkinoista. Suunnitt elu varhaisjakelun ja päiväjakelun tulevaisuudesta Postin verkossa on parhaillaan käynnissä. HSS media Bolagen Ab: Mediakonserni, joka julkaisee Vasabladetia, Österbott ens Tidningiä ja Syd-Österbott enia. Yritys hoitaa myös sanomalehtien varhaisjakelun pääosin ruotsinkielisellä rannikkoalueella Kruunupyystä Kristiinankaupunkiin. Ilves Jakelu Oy: Hämeen Sanomien omistama jakeluyhtiö suoritt aa sanomalehtien varhaisjakelua ja osoitt eellisten lähetysten jakelua Kanta-Hämeen alueella. Jakoalue katt aa 91 000 taloutt a ja 13 000 yritystä. Kaakon Viestintä Oy: Medialo Keskisuomalaiseen kuuluva Kaakon Viestintä Oy on kaakkoissuomalainen mediayhtiö. Yritys painaa vuodessa 60 miljoonaa lehteä, muun muassa konsernin 7-päiväiset maakuntaja paikallislehdet Etelä-Savon, Etelä-Karjalan sekä Kymenlaakson alueella. Kaleva Oy: Yhtiö tuott aa ja jakaa viitt ätoista maakuntaja paikallisjulkaisua Pohjois-Pohjanmaalla, Lapissa ja Koillismaalla. KPK Yhtiöt Oyj: Yhtiön varhaisjakelualue katt aa noin 63 000 taloutt a Keski-ja Pohjois-Pohjanmaan maakuntien alueella. KP Jakelun verkossa jaetaan konsernin omien tuott eiden lisäksi yhteistyökumppaneiden sanomalehtituott eita. Lounais-Suomen Tietojakelu Oy: Lounais-Suomen Tietojakelu Oy hoitaa sanomalehtien ja osoitt eellisen postin varhaisjakelua Lounais-Suomessa kaikkiaan 25 kunnan alueella. Isoin lehti Turun Sanomat, TS-yhtymä myös omistaa jakeluyhtiön. Varsinais-Suomen Tietojakelu Oy: Myös Varsinais-Suomen Tietojakelu Oy on TS-Yhtymän omistama jakeluyhtiö. Postitoimilupa sopimusasiakkaiden osoitt eellisten lähetysten jakamiseen katt aa Salon kunnan alueen. Postitoimirekisterissä olevat toimijat Marva Media Oy: Marva Media julkaisee maakuntalehti LänsiSuomea ja kaupunkilehti Raumalaista. Varhaisjakelun lisäksi osoitt eellista jakelua Rauman, Eurajoen, Pyhärannan, Hinnerjoen ja Honkilahden alueella. Yhtiön jakelujen toiminta-alueella on 32 840 taloutt a. PPP Finland: Sanomalehtien varhaisjakelu ruotsinkielisellä Pohjanmaalla. Esa Jakelut Oy: ESA Jakeluiden toiminta-alueena on Päijät-Häme ja Iitt i. Omat lehdet Etelä-Suomen Sanomat, Itä-Häme ja kaupunkilehti Uusi-Lahti. Lehtien levikkialue noin 126 000 taloutt a. PKS Jakelu Oy: PKS Jakelu Oy on seitsemän suomalaisen mediayhtiön vuonna 2018 perustama yhtiö. Jakaa kirjeitä, aikakauslehtiä ja muita osoitt eellisia lähetyksiä pääkaupunkiseudulla Helsingin, Espoon, Vantaan ja Kauniaisten alueella. Ei varhaisjakelua, ainoastaan päiväjakelussa osoitt eellista postia. Sanoma Media Finland: Yhtiön omistama EarlyBird Oy hoitaa päivälehtien ja osoitt eellisten lähetysten varhaisjakelua Uudellamaalla. Helsingin Sanomat isoin asiakas. Jakajat eivät ole työsuhteessa, vaan toimivat yritt äjinä. Osakkaana myös PKS Jakelu Oy:ssä. Savon Jakelu Oy: Yritys hoitaa Savon Sanomien ja kahdenkymmenen muun sanoma-ja paikallislehden varhaisjakelua Pohjois-Savossa 39 paikkakunnalla. SLP Jakelu: SLP Jakelu vastaa sanomalehtien varhaisjakelusta Kainuussa. Kainuun Sanomien lisäksi jakelussa Helsingin Sanomat ja Kaleva sekä Sotkamo-lehti, Kuhmolainen ja Ylä-Kainuu. Reitti_2_2020.indd 18 Reitti_2_2020.indd 18 4.3.2020 14.21 4.3.2020 14.21
Reitti 19 Kokoaikainen / kuukausipalkkalainen Työehtosopimuksessa 33§ Vuosiloman ansainta todetaan, että noudatetaan vuosilomalakia ja 3 momentissa on mainittu ”täysi lomanmääräytymiskuukausi”, jolta lomaa kertyy. Vuosilomalain 6§ mukaan täysi lomanmääräytymiskuukausi on kalenterikuukausi, jolta työntekijälle on kertynyt vähintään 14 työssäolopäivää. Kun työntekijä on kuukauden aikana ollut työssä vähintään 14 päivänä, oli työpäivä ollut sitten arkitai pyhäpäivä, on kyseessä kuukausi, jolta ansaitaan vuosilomaa. Tarkastelussa otetaan huomioon myös Vuosilomalain 7§ 1 ja 2 mom. mainitut työssäolon veroiset päivät ja tessin 33§ 4-5 mom. määräykset. Kokonaisen viikon loma-ajalta lasketaan työssäolon veroisiksi päiviksi 6 lomapäivää. Jos työvuoron aikana on ollut kahden kalenterivuorokauden aikana töissä, työvuoron jakaantuessa kahdelle vuorokaudelle, niin molemmat päivät lasketaan työpäiviksi. Marraskuun lakko oli 11.–27. päivien välinen aika. Normaalisti viisi päivää viikossa (ma-pe) työssä olevalle kertyi työpäiviä marraskuussa 9 päivää. Sovintosopimus hyväksyttiin keskiviikkona 27. päivä klo 10.00 ja jos keskiviikkona 27. päivä meni vielä töihin, työpäiviä tuli 10. Jos teki marraskuun aikana viikonloppuna lisäksi la-su töitä, nämä lisäävät työpäivien lukumäärää. Jos pitkän vuosiloman (36+9 pv) omaavalle kuukausipalkkalaiselle ei kertynyt marraskuussa 14 työpäivää, niin vuosiloma leikkaantuu 33 päivään. 9 pidennyspäivää putoaa pois, jos ei ole lomanmääräytymisvuoden aikana kaikkina kuukausina 14 työpäivää tai työssäolon veroista päivää ja lisäksi vuosilomalain mukaisesti marraskuulta 3 päivää. Vuosilomalain piirissä (30 pv) olevilta leikkaantuu 2,5 päivää, jolloin vuosilomaa kertyy pyöristyssäännön mukaan 28 päivää. Lisäksi vaikutusta on myös vuosityöajan lyhennyksen kertymiseen reilut kaksi tuntia. PECin osalta 1.11.2019–30.11.2019 noudatettiin Teollisuusliiton jakelun tessiä, jossa todetaan, että noudatetaan vuosilomalakia. Vaikka PECissä työssä olleet kokoaikaiset olivat tuntipalkkalaisia, niin heihin noudatetaan myös 14 päivän työssäolosääntöä. Reitti 19 Miten marraskuun lakkopäivät vaikutt ivat vuosiloman kertymiseen? TEKSTI ESKO HIETANIEMI, liitt osihteeri Osa-aikainen/tuntipalkkalainen Tuntipalkkalainen saattaa kuulua myös 14 työssäolopäivän piiriin vuosilomaa kerrytettäessä. Tällöin työntekijä on sopimuksen mukaisesti työssä säännöllisesti niin, että lomanmääräytymisvuoden aikana kaikkina kuukausina ylittyy 14 työpäivän ansaintakynnys. Mutta jos työntekijä on työssä niin harvoina päivinä, että hänelle ei tästä syystä kerry ainoatakaan 14 työssäolopäivää sisältävää kalenterikuukautta tai vain osa kalenterikuukausista sisältää 14 työssäolopäivää, täydeksi lomanmääräytymiskuukaudeksi katsotaan sellainen kalenterikuukausi, jonka aikana työntekijälle on kertynyt vähintään 35 työtuntia tai 7§:ssä tarkoitettua työssäolon veroista tuntia. Se kumpaa, 14 työpäivän vai 35 työtunnin sääntöä loman kertymisessä noudatetaan, määräytyy siis työsopimuksen ehtojen perusteella tai sen mukaan miksi työajat ovat tosiasiallisesti muodostuneet. Jos lomanmääräytymisvuoden (1.4 – 31.3) aikana työsuhteen ehdot työajan suhteen (osa-aikaistaminen) ovat pysyvästi muuttuneet, voidaan joutua tilanteeseen, jossa ensin on noudatettu 14 työpäivän sääntöä ja muutoksen jälkeen 35 työtunnin sääntöä. Kertymissääntöjä ei kuitenkaan noudateta samanaikaisesti tai lomittain eri kuukausina, vaan työntekijä kuuluu jommankumman kertymissäännön piiriin. Reitti_2_2020.indd 19 Reitti_2_2020.indd 19 4.3.2020 14.21 4.3.2020 14.21
Reitti 20 T imo Harakka on ehtinyt toimia liikenneja viestintäministerinä reippaat pari kuukautta. Salkunvaihto työministeriöstä tapahtui, kun Sanna Marinista tuli pääministeri. Harakka sanoo tehtävävaihdoksen sujuneen vaivattomasti – onhan hän viestintäasioissa suorastaan kotikentällään, eivätkä liikenneasiatkaan olleet etukäteen jääneet vieraiksi. Harakka on ammatiltaan toimittaja. Ministeri itse on ajanut viimeiset kolme vuotta yksityisliisatulla Hyunday IONIQ hybridillä. Junaa, bussia ja metroa hän käyttää aina, ”kun turvamiesten silmä välttää”. Johtopäätöksiä postimarkkinoiden pulmiin odotett avissa aikaisintaan keväällä Liikenneja viestintäministeri Timo Harakka: TEKSTI & KUVA JUKKA HALONEN Liikenneministeri Timo Harakka sanoo, ett ä postin pulmiin palataan sitt en, kun asiaa pohtiva valtiosihteereiden työryhmä saa työnsä valmiiksi huhtikuun lopulla. Sen jälkeen on johtopäätösten aika. Kuljetusten yhdistämistä ja Postin jakeluverkon hyödyntämistä sote-uudistuksen yhteydessä kannatt aa selvitt ää, sanoo liikenneja viestintäministeri Timo Harakka. Harakan tie politiikassa on ollut näyttävä. Jo ensimmäisellä eduskuntakaudellaan hän näytti osaamisensa talouspolitiikassa ja kyntensä terävänä väittelijänä. Ministerin salkku tuli kainaloon heti toisen kauden aluksi. Harakka tiivistää Marinin hallituksen työskentelyn yhteen sanaan: Toimii! Hän sanoo, että uusi vuosikymmen on alkanut uuden toivon tunnelmissa. Ilmapiiri on aivan toinen kuin vielä vähän aikaa sitten. Nyt on vähävaraisten vuoro. Samalla käydään määrätietoisesti kunnianhimoisten ilmastotavoitteiden kimppuun. Marinin hallitus edustaa maailmallakin määrätietoista tulevaisuudenuskoa. EU-puheenjohtajakaudella huomasin, että Euroopassakin on tilausta suomalaiselle Reitti_2_2020.indd 20 Reitti_2_2020.indd 20 4.3.2020 14.21 4.3.2020 14.21
Reitti 21 johtajuudelle. Sen pohjana on päättäväisyys: olemme päättäneet, että huomenna on paremmin. Taksiuudistuksen korjaussarja Edellisen hallituksen ja sen liikenneministerin Anne Bernerin jäljiltä jäi Suomen historian kenties surkein uudistus taksisääntelyn purkamisesta. Heti Antti Rinteen hallituksen aloitettua toimintansa kesällä 2019 sen uusi liikenneministeri Marin tilasi kolmelta virastolta selvitykset siitä, millaisia vaikutuksia taksilain uudistuksella on ollut ja millaisia muutoksia pitäisi tehdä. Liikenneministeriö julkaisi tammikuun lopulla arviomuistion, joka lähetettiin lausuntokierrokselle. Nyt asia on siis Harakan vastuulla, ja siivottavaa riittää. Hän sanoo havainneensa Trafi comin, verohallinnon sekä kilpailuja kuluttajaviraston tekemissä arvioissa viisi keskeistä ongelmaa, joihin täytyy puuttua taksiliikenteen korjaussarjalla. ”Taksien hinta ja saatavuus ovat heikentyneet, harmaa talous on lisääntynyt, Kela-kilpailutus ei toimi, ja luottamus koko alaan on vaarassa. Tavoitteena on, että hallituksen esitys annetaan eduskunnalle vielä tulevana syksynä ja tämä korjaussarja on voimassa jo vuoden 2021 alusta.” Työryhmä miett ii postimarkkinoita Myös toimivaa postilakia muutettiin Bernerin kaudella, kesällä 2017. Sen seurauksena yleispalvelukirjeen kulkunopeutta hidastettiin merkittävästi. Nyt kirjeet kulkevat uuden lain tahdissa viikon suuntaansa ja postia jaetaan yhä harvemmin. Kun runkotuote ajettiin alas, se vaikutti myös muun postin kulkuun merkittävästi – jäihän esimerkiksi tiistain jakelu kokonaan pois. Kauniisti sanottuna harmistusta aiheutti myös Postin kilpailijoille avattu kermankuorinta, eli alalle voi nykylain perusteella tulla ilman minkäänlaisia laatuvaateita. Tämän epäreilun kilpailuasetelman vuoksi Posti menettää jatkuvasti asiakkaita kilpailijoille. Jopa verottaja käyttää valtionyhtiön sijaan joillakin alueilla Postin kilpailijoita. Posti ehdotti viime keväänä, että valtio tukisi Ruotsin ja Norjan tapaan paperisten sanomalehtien jakelua maaseudulla. Mitä vastuuministeri miettii näistä asioista? Harakka sanoo, että hallitusohjelma sisältää useita postitoimintaa ja postilakia koskevia kirjauksia, mutta: On selvää, että digitalisaation ja teknologian kehityksen myötä perinteisten kirjeiden lähettäminen vähenee tulevina vuosina edelleen. Käsin kirjoitettuja henkilökohtaisia kirjeitä kohtaan voi tuntea haikeuttakin – ne ovat olleet arvokkaita ajan kuvan tallentajia. Yleisesti digitaalinen kehitys on tietysti positiivinen asia. Se ei muuta toiseksi sitä, että paikallisesti on tärkeä turvata sanomalehtien jakelu. Siinä riittää haastetta. Postimarkkinoiden monia pulmia ratkoo parhaillaan valtiosihteereiden työryhmä, johon kuuluu tietysti myös oma valtiosihteerini Pilvi Torsti. Johtopäätöksiä mahdollisesti esitettävistä lainsäädäntömuutoksista ja muista tarpeellisista toimenpiteistä voidaan tehdä aikaisintaan työryhmän työn valmistuttua huhtikuun lopussa. Vielä vähän aikaa pitää siis jaksaa odotella. Yhdisteleminen tuo säästöjä Postin valtakunnallinen jakeluverkko tavoittaa käytännössä kaikki kotitaloudet neljänä tai viitenä päivänä viikossa. Olisiko sitä mahdollista hyödyntää sote-uudistuksen yhteydessä? Ministeri nyökkäilee ja toteaa, että Suomessa on yleisesti keskusteltu jo pitkään mahdollisuudesta yhdistellä julkisin varoin järjestettyjä kuljetuksia niin keskenään kuin myös juuri esimerkiksi postin ja sanomalehtien jakelun kanssa. Se voisi tuoda paitsi kustannussäästöjä, myös ympäristösäästöjä. Oikein järjestettynä tämä parantaisi myös haja-asutusalueiden asukkaiden palvelutasoa. Heti perään Harakka muistuttaa myös yhdistelemisen haasteellisuuden: lainsäädäntö on hajaantunut, eri kunnilla on vaihtelevat toimintatavat, eri asiakasryhmillä taas erilaiset tarpeet esimerkiksi jakelujen ja kyytien aikataulujen suhteen. Kuitenkin kuljetusten yhdistämistä ja Postin jakeluverkon hyödyntämistä on tärkeä selvittää jatkossakin, ja tätäkin teemaa käsitellään osana mainitsemaani valtiosihteerityöryhmän työtä. Näin ollen tässäkin pitää sanoa, että perästä kuuluu. Liikenteen terveyshuolet Liikenneturvallisuudesta puhuttaessa aika ajoin nousee esille ajatus liikennelääkäreistä. Lentäjillä ja veturinkuljettajilla on tarkat ja säännönmukaiset terveystarkastukset, mutta ratin taakse pääsee kuljettajan terveyden työhöntulotarkastuksella. Seuraavan kerran lääkärin pakeille mennään viisikymppisenä. Onko olemassa suunnitelmia, jotka tiukentaisivat tieliikenteen määräyksiä? Ministeri vastaa, että Suomessa on 3,7 miljoonaa ajokortillista ihmistä, joista kakkosryhmän korttien haltijoita 800 000. Voimassa olevia raskaan liikenteen ammattipätevyyksiä on noin 100 000. Ajokortin haltijoiden valtavan määrän vuoksi erityistä tieliikennelääkärien järjestelmää ei ole tiedossa missään muussakaan maassa. Lisäksi liikennelääketiede vaatii erikoispätevyyden, jonka Lääkäriliitto myöntää hakemuksesta. Näitä erityispätevyyksiä on voimassa 42, joista aktiivisia on vain puolet. Uusia erityispätevyyksiä tulee pari kolme vuosittain. Sinällään ajoterveysarvion voi tehdä kuka tahansa lääkäri, joskin kuljetusyrityksissä työterveyshuollon rooli on keskeinen. Jotta kuljettajien terveysvaatimuksia koskeva lainsäädäntö toteutuisi ajatellulla tavalla, on tärkeää, että ajoterveysarviointeja tekevät lääkärit osaisivat liikennelääketiedettä riittävästi. Tämän lisäämistä lääkärikoulutukseen suosittelee mm. Onnettomuustutkintakeskus. Nykyisessä koulutuksessa se osuus on olematon. Jos terveysvaatimuksia halutaan yhdenmukaistaa eri ajoneuvojen ja miksei myös liikennemuotojen välillä, se olisi fi ksua tehdä kansainvälisesti eikä vain Suomessa. KUKA? • Timo Harakka • Syntynyt 1962 Helsingissä • Naimisissa, kolmen lapsen isä • Teatt eritieteen maisteri • Yleisradion toimitt aja-tuott aja 1997-2014 • Televisio-ohjelmia mm. Musta laatikko, Pressiklubi, 10 kirjaa • Yritt äjä 1987• Julkaissut viisi kirjaa • Kansanedustaja 2015• Työministeri 2019 • Liikenneja viestintäministeri 10.12.2019– Paikallisesti on tärkeä turvata sanomalehtien jakelu. Siinä riitt ää haastett a. Reitti_2_2020.indd 21 Reitti_2_2020.indd 21 4.3.2020 14.21 4.3.2020 14.21
Reitti 22 K un fi lippiiniläinen suunnittelupäällikkö Henry Dimaano päivän päätteeksi kävelee ulos qatarilaisen jalkapallostadionin työmaalta, hän suuntaa toisinaan ravintolaan. Siellä hän tapaa muita siirtotyöläisiä ja setvii heidän ongelmiaan, kuten maksamattomia palkkoja, liiallisen kuumuuden aiheuttamia terveysongelmia ja tilanteita, joissa työnantaja ei anna työntekijälle lupaa irtisanoutua ja lähteä kotiin. Helmikuun alussa Dimaano naksuttelee läppäriltään tiheään tahtiin valokuvia Lahden Sibeliustalon kokoussalin seinälle. Hän on saapunut Suomen Ammattiliitojen Solidaarisuuskeskus SASKin vieraaksi Solidaarisuuspäiville. Dimaanon yleisö koostuu SASKiin kuuluvien liittojen jäsenistä, joita voi kiinnostaa urheilu, mutta myös se, miten urheilubisnes huomioi ihmisoikeudet. Qatar on ensimmäinen arabimaa, joka on saanut maailmanluokan urheilukisat järjestettäväkseen, Dimaano valistaa. Jalkapallokisojen stadionit ovat vasta rakenteilla, mutt a niiden varjoissa siirtotyöläisille järjestetään omia urheilutapahtumia. Urheilun lomassa opitaan, ett ä työn ei pidä olla tappavaa. Qatarissa siirtotyöläisiä autetaan urheilun lomassa Valokuvissa tungeksii ihmisiä tiiviisti ryhmittäytyneenä yhteispotretteihin, taustalla kenottavat banderollit. Yhdessä otoksessa kameralle heilutellaan t-paitoihin ja shortseihin pukeutuneina. Qatarin lainsäädäntö kieltää ammattiliitot, mutta työntekijöiden yhdistyksiä saa perustaa. Me järjestämme seminaareja ja tapahtumia. Urheilutapahtumia, Dimaano selittää asiallisesti. Edunvalvonta on siis pannassa, mutta Qatarissa on keksitty keino, miten siirtotyöläiset voivat silti saada neuvoja. Tapahtumissa kerrotaan työelämään ja työntekijän arkeen liittyvistä asioista. Mutta siellä ei järjestäydytä ammattiliittoon. Sports event -nimellä mainostettuihin urheilutempauksiin kokoonnutaan perjantaisin, joka on Qatarissa työskentelevien ainoa vapaapäivä. Työntekijät saavat tiedon tapahtumista sosiaalisen median kautta. He voivat myös ottaa suoraan yhteyttä Dimaanoon. Kysyn heiltä, että mikä on pielessä ja miten se heidän mielestään pitäisi ratkaista. Rakennuksilla työskenteleviä, kotiapulaisia ja muun muassa autonkuljettajia auttavia yhdistyksiä on Qatarissa yli sata. Dimaano toimii oman työnsä ohella vapaaehtoisena yhdessä näistä, nimeltään BMKQ. Yhdistysten toimintaa koordinoi rakennusalan liittojen kansainvälinen kattojärjestö BWI. Käytännössä ay-liike siis toimii Qatarissa, Dimaano toteaa. SASK tekee yhteistyötä BWI:n kanssa useissa hankkeissa, myös nepalilaisten siirtotyöläisten tukemiseksi. Hanke parantaa lähtevien ja kotiutuvien siirtotyöntekijöiden tilannetta Nepalin ammattiliittojen kautta. Tuhannet ihmiset ovat osallistuneet liittojen järjestämiin koulutuksiin ja lähtöinfoihin. Kuumuus tappaa Siirtotyöläisiä on kansainvälisen työjärjestön ILO:n mukaan Qatarin 2,7 miljoonan väkiluvusta 88 prosenttia. Heitä tulee TEKSTI SINI SAARITSA KUVAT LASSI KAARIA Filippiiniläinen suunnitt elupäällikkö Henry Dimaano kävi helmikuussa Suomessa kertomassa työoloista MM-kisojen stadioneilla Qatarissa. Kisat järjestetään kahden vuoden kulutt ua. Reitti_2_2020.indd 22 Reitti_2_2020.indd 22 4.3.2020 14.21 4.3.2020 14.21
Reitti 23 Nepalin lisäksi myös muista köyhistä Aasian maista, kuten Intiasta, Bangladeshista ja Filippiineiltä. ILO ja BWI ovat aktiivisesti puuttuneet siirtotyöläisten oikeuksien polkemiseen, ja moni epäkohta Qatarin vuonna 2022 koittavien jalkapallon maailmanmestaruuskisojen valmisteluissa on noussut päivänvaloon. Suomessakin on jo parin viime vuoden aikana uutisoitu stadionien rakennustyömailla raatavien siirtotyöläisten järkyttävistä oloista. Kisojen rakennustöissä on kuollut tuhansia työläisiä. Vaikka suojavarustuksissakin voi olla puutteita, yleinen kuolinsyy ei ole esimerkiksi putoaminen vaan lämpöhalvaus. Dimaano katsoo Sibeliustalon valoisasta Metsähallista isojen ikkunoiden takana valkoisena levittäytyvää tienoota. Kuumuus on pahimpia uhkia. Kesäkuukausien aikana lämpötilat kohoavat ulkona jopa 50 asteeseen. Ylitöitä tehdään paljon, Dimaanon mukaan myös siksi, että työntekijät haluavat ansaita enemmän. Mies siis selvitteleekin enemmän maksamattomia ylityökorvauksia kuin 12-tuntisia päiviä. Dimaanon mukaan Qatarissa ollaan säätämässä lämpötilarajaa, jonka ylittyessä ihmiset eivät enää työskentele ulkona. Tämän toteutuminen käytännössä voi tosin olla yhtä heiveröistä kuin muidenkin lainsäädännön uudistusten. Qatarin saama kielteinen julkisuus ja kansainvälisten järjestöjen puuttumiset ovat luoneet painetta. Qatarin hallinto on hitaasti, mutta pala palalta purkanut Persianlahden maiden siirtotyöläisten oikeuksia polkevaa järjestelmää nimeltä Kafala. Hätävapaalla Suomessa Kafalan tarkoituksena on ollut velvoittaa työnantajaa kantamaan vastuu palkkaamistaan siirtotyöläisistä. Käytännössä se on kuitenkin merkinnyt elannon perässä muuttaneen ihmisen joutumista täysin riippuvaiseksi työnantajastaan. Työntekijä voi lopettaa työsuhteen ja siirtyä muualle vain työnantajan luvalla. Hän ei myöskään saa vapaasti poistua maasta. Kafalan avulla työnantajat ovat voineet rikkoa työntekijöiden ihmisoikeuksia. Se vie tilanteeseen, jossa toteutuu nykyajan orjuus ja pakkotyö, Dimaano sanoo. Kun mies itse tammikuun lopussa matkusti Suomeen, hänen työnantajansa ei tiennyt, mihin fi lippiiniläinen suunnittelupäällikkö lähti ja minkä takia. Nykyisten lakien mukaan jokaisella siirtotyöntekijällä on oikeus saada vuosittain yhteensä 15 päivää niin sanottua hätävapaata, ”emergency leave”. Työnantajalle on vain ilmoitettava siitä. Tämä on minun hätävapaani, Dimaano hymyilee. Tämä on siis uudistus, jolla ihmisten itsemääräämisoikeutta rajoittavia Kafalan määräyksiä on pyritty murtamaan. Kafala ei kaadu hetkessä SASKin Solidaarisuuspäivillä Qatarin tilanteesta on puhumassa ja keskustelemassa myös Heidi Saarinen, SASKin Kunnon työn lähettiläs, jonka Pro gradu -työ käsittelee Persianlahden maiden siirtotyöläisten terveydentilaa. Saarinen on asunut Saudi Arabiassa ja suhtautuu varautuneesti ajatukseen, että Kafala kaatuisi käytännössä kovinkaan nopeasti. Qatar on ilmoittanut Kafalan määräysten kumoamisista jo useita kertoja, mutta toistaiseksi todellisia muutoksia on vähän, Saarinen sanoo. Edelleen on esimerkiksi mahdollista, että työntekijä saa rikossyytteen, jos vaihtaa työnantajaa. Työntekijät kärsivät myös muista elämänlaatua heikentävistä seikoista: puhtaan veden ja ilmastoinnin puutteesta, epähygieenisistä wc-tiloista sekä riittämättömistä peseytymisja ruoanlaittomahdollisuuksista. Useiden satojen ihmisten ahtaissa leireissä elo takaa, että yksityisyys on minimissään. Ihmisillä on koti-ikävä eivätkä heidän tienestinsä riitä siihen, että perheitä voisi tuoda mukana. Onnettomien palkkojen takia työntekijät myös velkaantuvat eivätkä pysty lähettämään rahaa kotiin, Saarinen kuvailee. Kun tähän kaikkeen lisätään työn raskaus ja turvattomuus, ollaan massiivisen asian äärellä. Siihen Saarinen on tutkimuksessaankin perehtynyt. Joka neljännellä siirtotyöläisellä on mielenterveysongelmia. Sitä kautta itsemurhaluvutkin ovat isot. Ihmisiä kuolee siis paitsi kuumuuteen ja uupumuksen aiheuttamiin sydänkohtauksiin, myös ahdistuksen ajamina itsemurhiin. Saarinen on tyytyväinen, että Qatarin siirtotyöläisten tilanne on saanut paljon huomiota, mutta häntä häiritsee kiinnostuksen suuntautuminen vain rakennusalaan ja siellä työskenteleviin miehiin. Qatarin siirtolaisista 60 prosenttia on naisia. Dimaano myöntää tämän, mutta kertoo, että naisille on perustettu oma yhteisö BMKQ:n sisällä. Siihen kuuluu paljon muun muassa autonkuljettajia, jotka Dimaanon mukaan ovat yleensä naisia. Entä sitt en, kun pelit on pelatt u? Solidaarisuuspäivien yleisöstä nousee tiuhaan käsiä pystyyn. Mitä tapahtuu jalkapallon MM-kisojen jälkeen? Unohtuvatko siirtotyöläiset, kun stadionit ovat tyhjentyneet, haluaa muuan teollisuusliittolainen tietää. Ei ole mitään takeita siitä, mitä tapahtuu, mutta vanhaan ei voi palata. Dimano sanoo ja tarkentaa. Meidän yhdistyksemme kuitenkin jatkaa. Saarinen ei myöskään usko, että siirtotyö katoaa Qatarista MM-kisojen mentyä. Sen jälkeen on tutkittava, mitä oikeasti on saatu aikaan. Kun työ jatkuu, ehkä 10 vuoden kuluttua ay-liike voi toimia Qatarissa vapaasti. PAU tukee SASKin toimintaa ja rahoittaa erikseen eteläisen Afrikan kuljetusalan työntekijöiden oikeuksia parantavaa hanketta yhdessä RAU:n ja AKT:n kanssa. SASKin Kunnon työn lähett iläs Heidi Saarista häiritsee kiinnostuksen suuntautuminen Qatarissa vain rakennusalaan ja siellä työskenteleviin miehiin. Qatarin siirtolaisista 60 prosentt ia on naisia. Kisojen rakennustöissä on kuollut tuhansia työläisiä. Reitti_2_2020.indd 23 Reitti_2_2020.indd 23 4.3.2020 14.21 4.3.2020 14.21
Reitti 24 R Re Re Re Re Re Re Re Re Ree R R R R Reee Re R it it it it it it it itt iitttttti ti ti ti ti ti ti tii ttti tttii ti ttt 224 24 24 24 2224 4 224 4 24 4 24 4 Vapaalla NIMI Jouni Repo | IKÄ 63 | AMMATTI Postityöntekijä, Helsinki HARRASTUKSET Saunominen, jalkapallo, musiikki, elokuvat | MOTTO Saunominen on elämäntapa Reitti 24 West Hamin kannattaja TEKSTI& KUVAT AKI KORHONEN –W est Ham on pysynyt koko elämän. Sanonnan mukaan ihminen voi elämänsä aikana rakastua moneen naiseen, mutta vain yhteen jalkapalloseuraan, Repo selvästikin ylpeänä sanoo. – Olen myös Englannin maajoukkueen vahva kannattaja. Suomen maajoukkueesta Huuhkajista en saa irti vastaavaa tunnetta, vaikka hyvin ovat pelanneetkin. Iän karttuessa Repo innostui myös musiikista ja alkoi ostaa kaverien kanssa levyjä, joita kuunneltiin yhdessä. – Progesta aloitettiin, mukaan tulivat myös rock, jazz, blues, klassinen ja kirkkomusiikki, nimenomaan urkumusiikki, hän kertoo. Konserteissa käyminen alkoi 1972 ja enimmillään konserttikäyntejä Revolla on ollut 135 vuodessa. Viime vuonna 89. Viimeisin käyntikerta oli ystävänpäivänä rock-bändi Radiopuhelimien levynjulkistamiskeikalla Helsingin Roihuvuoressa. – Mainittujen lisäksi, elokuvissakäynti ja lukeminen kuuluvat nekin harrastuksiini. Sauna, elämäntapa Varhaisin saunakokemus Jouni Revolla oli jo aivan pikkulapsena. Ikää oli vasta kolme kuukautta, kun mummu vei lapsenlapsensa saunaan. Siihen samaan savusaunaan, jossa Jouni-pojan isäkin oli syntynyt. – Äitini kertoi huutaneensa silloin mummulle, ettei noin pientä lasta saa viedä vielä saunaan. Mummu rauhallisesti vastasi, että kyllä hän nämä jutut tietää, koska on täällä jo seitsemän lasta synnyttänyt. – Saunomiseni alkoi siis heti täysillä, eikä se haisaunoo lähes päivittäin Jouni Revon saunavarustukseen kuuluu Suomessa harvinaisempi saunahatt u. Saunajuomaksi Repo suositt elee Vichyä. Saunamies Jouni Repo oli pikkupoika 1960-luvun alussa Helsingin Pihlajamäessä, kun isä vei hänet ensimmäistä kertaa mukaan urheiluseuraan, PK-35:een. Siitä alkoi rakkaus Englannin liigaa ja West Hamia kohtaan. Myöhemmin kuvioihin tuli vahvasti myös musiikki. Reitti_2_2020.indd 24 Reitti_2_2020.indd 24 4.3.2020 14.21 4.3.2020 14.21
Reitti 25 Reitti 25 tusta. Pienenä vinkkinä muuten, hyvä lahja saunaihmiselle on vasta. Sehän on kuin kukkakimppu. Oleellinen saunavaruste on myös saunahattu. – Ensimmäisen hatun ostin Virosta. Siellä ja Venäjällä sen käyttö on yleistä, Suomessa ei niinkään. Hattu tehdään yleensä huovasta ja se suojaa päätä kuumuudelta, mutta myös kylmyydeltä, jos harrastaa tosi kuumia korvalöylyjä ja avantouintia, kuten minä. Pää on arka paikka. Hän tunnustaakin salaiseksi mieltymyksekseen ja bravuurikseen kovien löylyjen heittämisen. Ämpärikaupalla hän ei vettä silti visko, vaan rauhallisesti tunnustellen ja kuunnellen, kuin soittaen saunan mustia urkuja, kiuasta. – Mahdollisuuksien mukaan heitän aina yhdet kovat löylyt ja vaikka joskus käsi saattaakin käydä nopeammin kuin ajatus, tosi polttavat korvalöylyt heitän vain kaverien kesken. Niillä ajetaan muut pois lauteilta. Vieraampien kanssa noudatan hyviä saunomistapoja ja olen heitä kohtaan kohtelias ja kunnioittava. Saunajuntti en ole. Reitti 25 – Vierasmaalaiset tuttavat vien heti saunaan ja avantouintiinkin. Useimmat heistä ainakin sanovat tykänneensä, vaikka välillä ovat hulluna pitäneetkin. Jututan muutenkin turisteja saunoissa, yleensä vasta kädessä, nauraa Repo. Uusia saunoja tulee Myös ulkomaiset saunat Virossa, Venäjällä, Ruotsissa ja Norjassa ovat tulleet tutuiksi Revolle. Tallinnalaisessa Kalma-saunassa hän on käynyt säännöllisesti 30 vuoden ajan. Nimi kalskahtaa kolkolta, mutta on lyhenne saunan sijaintipaikasta, Kalamajan kaupunginosasta. – Se sauna on ihan klassikko. Olen käynyt virolaisissa kylpylöissäkin, mutta eivät ne vedä Kalma-saunalle vertoja. Tallinnassa on tietääkseni kuusi yleistä saunaa. Helsingin saunakulttuuri on elpynyt ja yleisten saunojen määrä on lisääntynyt. Tämä haastattelu tehtiin niistä uusimmassa, nimeltään Uusi Sauna. Muita ovat mm. Sompasauna, Lonnan sauna, Sauna Arla, Kotiharjun sauna, Sauna Hermanni, Kaurilan sauna, Allas Sea Pool ja Löyly. – Olen käynyt jokaisessa, myös Vantaalla Flamingo Spa -kylpylässä, jossa on kahdeksan erityyppistä saunaa. Hyviä nekin olivat, Repo toteaa. – On hyvä, että uusia saunayrityksiä tu lee. Yleisiä saunoja ei ole koskaan liikaa. Hyvää mainosta saunomiselle ovat tuoneet Helsinki Sauna Day -tapahtuma ja viime kesän saunapäivä, josta Yle teki TV-sarjan. Kuumat korvalöylyt heitetään vain kaverien kesken. Postityöntekijä Jouni Repo saunoo myös ulkomailla. Tallinnalaisessa Kalma-saunassa hän on käynyt säännöllisesti 30 vuoden ajan. taksi ollut. Kastetodistuksessani sanottiin, että lapsi oli saunan jälkeen iloinen ja söi banaaneja. Totta se on, kastetodistus on yhä tallella. Sarjakuvasankari Obelix sai supervoimat taikajuomapataan pudotessaan. Kuin samaistuen, Repo sanoo saaneensa mummunsa ansiosta ikuisen saunakipinän. Saunomisesta tuli positiivinen elämäntapa, joka on tuonut elämään vain hyvää. – Huonoa sanottavaa ei ole, paitsi ehkä se, että moni sähkösauna on kuiva ja liian kuuma. Saunassa ei saa tulla vilu – Sauna on sosiaalinen paikka keskusteluineen ja kavereineen, siellä rentoudutaan ja hiljennytään, se on hyvä vastapaino maailman hälinälle ja työlle. Lämpöön kun pääsee venyttelemään, siinä ruumiinjäsenet vertyvät, Repo luettelee. Työtään hän on päättänyt jatkaa niin kauan, kuin mahdollista on, vaikka uraa on takana jo useampi vuosikymmen ja eläkeikä on käsillä. – Niin kauan kuin terveyteni pitää ja elossa olen, myös saunomiseni jatkuu, hän lisää. – Käyn myös uimahalleissa. Uimahalli on altaineen ja palveluineen varma kokonaisuus, mutta aina pääasia minulle on sauna. Suosikkihallina on ollut jo yli 30 vuoden ajan Vuosaaren uimahalli, jossa on paras uimahallisauna, kuuma ja ilmava. Saunastahan se riippuu, mikä lämpötila on hyvä. Yleinen suositushan on 80, mutta tärkeintä on, ettei saunassa tule vilu! – Saunon 4-6 päivänä viikossa ja kerralla keskimäärin noin 1,5 tuntia. Jos en perinteisenä saunapäivänä lauantaina pääse saunaan, tuntuu kuin jotakin puuttuisi ja tulee huono olo. Vasta on vasta, ei vihta Repo käyttää vastoja, ei vihtoja, ja tekee ne tavallisesti itse mummun ja isän oppien mukaan rauduskoivusta. Paras vastantekoaika on keskikesällä juhannuksen tienoilla. – Vastan sitomiseen käytän ajan säästämiseksi kuminauhoja, vaikka vitsastahan panta pitäisi oikeaoppisesti tehdä. Vastaan voi käyttää myös muidenkin puiden oksia, kuin vain lehtipuiden. – Esimerkiksi Virossa ja Venäjällä käytetään tammea, katajaa ja jopa eukalypReitti_2_2020.indd 25 Reitti_2_2020.indd 25 4.3.2020 14.21 4.3.2020 14.21
Reitti 26 Paras lääke tes-shoppailuun on vahva ay-liike TEKSTI EMILIA KUKKALA KUVA JUHA PÖYRY Työehtosopimusshoppailuun on vaikea puutt ua lain keinoin, mutt a yhteistoimintalain muutt aminen voisi tuoda helpotusta tilanteeseen. P ostilaisilla on tuoretta kokemusta tilanteesta, jossa työnantaja yrittää vaihtaa työehtosopimuksen halvempaan. Syksyinen työtaistelu, jolla nykyinen taso saatiin toistaiseksi turvattua, oli pitkä ja raskas. SAK:n edustajisto linjasi loppuvuodesta, että sopimusshoppailun mahdollistavaan lainsäädäntöön pitää puuttua jo tällä hallituskaudella. Asia on kuitenkin vaikea niin poliittisesti, järjestöpoliittisesti kuin oikeudellisestikin. ”Jonkinlaiset pelisäännöt tarvitaan” STTK:n edunvalvontajohtaja Katarina Murto kannattaa lämpimästi SAK:n tavoitetta selvittää tes-shoppailun suitsimisen mahdollisuuksia. – Olisi syytä selvittää, miten se on mahdollista puuttumatta yhdistymisvapauteen. Mitään rajoitusta tai kieltoa vaihtaa työnantajaliittoa ei laissa tietenkään voi olla, mutta työehtojen heikentyminen koetaan epäoikeudenmukaisena. Vielä kun tilanteet tulevat niin yllättäen, niin jonkinlaiset pelisäännöt tarvitaan. Murto ehdottaa, että pelisäännöillä vähennettäisiin yllätyksellisyyttä ja niihin lisättäisiin neuvotteluvelvoite käsitellä vaihdon perusteita ja vaikutuksia työntekijöihin. Sellaiset pitäisi olla ainakin tilanteissa, joissa työnantaja ilmoittaa yksipuolisesti työehtosopimuksen vaihdosta. – Pidän hyvänä, jos asiaa lähdettäisiin tällä hallituskaudella valmistelemaan. Juridisesti asia on hankala, mutta ehdottomasti tarpeen selvittää. Yhdistymisvapaus on koskematon Murron mukaan STTK:ssa ei ole mietitty asiaa vielä niin pitkälle, että mihin lakiin asia olisi mahdollista kirjata. – On tarpeen valmistella eri vaihtoehtoja, miten sen voisi lainsäädännössä tai muutoin toteuttaa. Sinänsä itse pidän yhdistymisvapautta tärkeänä, siihen ei voi eikä pidä kajota. Siksi tes-shoppailun ratkaisu on hyvin vaikea ja sitä pitäisi selvittää. STTK:ssa selvitettiin Murron mukaan taannoin kuitenkin, onko tarpeen tarkastella etusijajärjestystä yleisja normaalisitovan kesken. – Päädyimme silloin siihen, että kannatamme nykyistä ongelmistaan huolimatta. Päällekkäisyydet luovat tilaisuuden – Toinen puoli asiasta on se, että ammattiliitot ovat näissä sopimuksissa toisena sopijaosapuolena. Pitäisi tarkastella, että ovatko soveltamisalamääräykset riittävän selkeitä, kun samalla alalla on useita eri sopimuksia ja päällekkäisyyksiä, Murto muistuttaa. – Tämä on myös edunvalvonnallinen ja järjestöpoliittinen kysymys. Lainsäädäntö lähtee siitä, että työnantaja saa valita sovellettavan työehtosopimuksen, kunhan soveltamisalamääräys soveltuu tehtävään työhön. Myös SAK:n lakimies Jari Hellsten täsmentää, että lailliselle tes-shoppailulle on tilaisuus valtakunnallisten työehtosopimusten ollessa tavalla tai toisella päällekkäisiä. – Yritystason työehtosopimuksilla paikallisen ammattiosaston kanssa tai niin sanotuilla keltaisilla sopimuksilla ei voi shoppailla laillisesti. – Käytännön tasolla ammattijärjestöjen tulisi parantaa yhteistyötään päällekkäisten työehtojen hinaamiseksi samalle tasolle ja toisaalta pitäisi olla tarvittaessa myös valmius yhteisiin järjestöllisiin toimiin. Yhteistoimintalaista lievitystä Hellsten toteaa, että tes-shoppailun estäminen lailla näyttää poliittisesti hyvin vaikealta. – Lyhyellä aikavälillä oikeudellisista keinoista jäljelle jää shoppailun hillitseminen ja seurausten lievittäminen lainsäädännöllä. Oikeudellista helpotusta tilanteeseen voisi hänen mukaansa löytyä yt-laista. – Olisi muutettava yt-lakia niin, että työehtojen heikentämiseen johtavat liiketoimintaratkaisut olisi käsiteltävä kuten työvoiman vähentämistilanteet, siis neuvottelumenettelyineen ja -aikoineen sekä nykyisestä terästettyine hyvitysseuraamuksineen lakia rikottaessa. Tämä linja lievittäisi ongelmaa. Hellsten huomauttaa, että työsopimuslain nojalla työntekijällä on nykyisinkin oikeus korvaukseen, jos liikkeenluovutus tes-vaihdoksineen johtaa työehtojen olennaiseen heikentymiseen ja työntekijä irtisanoutuu sen vuoksi. Korvauksena hän saa irtisanomisajalta entisen palkan lomakorvauksineen. – Tätä työnantajan vastuuta voisi laajentaa. Kielteistä tietysti on, että työntekijä Reitti_2_2020.indd 26 Reitti_2_2020.indd 26 4.3.2020 14.21 4.3.2020 14.21
Reitti 27 tätä irtisanoutumismahdollisuutta käyttäessään menettää työpaikkansa. Työnantajan etusija on laissa Työnantajan oikeus järjestäytyä mielensä mukaan on kansainvälisillä sopimuksilla vahvistettu eikä sitä voi kansallisella sopimuksilla muuttaa. Käytännössä työnantajan laillinen oikeus käy työntekijöiden vastaavan oikeuden edelle tes-shoppailutilanteissa, kun työntekijöiden järjestäytymiseltä vedetään matto alta. – Työnantajan järjestäytymiselle vahvistettiin vuoden 2001 työsopimuslakia tehtäessä – osana kompromissia – tosiasiallinen etusija suhteessa työntekijöiden järjestäytymiseen, mikä aiemmin oli laintulkintojen varassa, Hellsten valaisee asetelman taustaa. Katarina Murto huomauttaa, että ajankohta puuttua tes-shoppailuun on juuri nyt hieman huono. – Tässä työmarkkinatilanteessa on todella vaikea käydä näitä keskusteluja, että saataisiin sitovia sääntöjä tes-shoppailuun. Liiton juristi samoilla linjoilla Myös PAUn lakimies Iikka Avelan mukaan tes-shoppailun estäminen vaatisi tarkempaa juridista analyysia. Joitain arveluita siitä, miten sen vaikutuksia voitaisiin lieventää, hän on kuitenkin valmis esitt ämään. – Ehkä mielekkäämpää olisi pohtia, onko tes-shoppailun kielteisiä vaikutuksia mahdollista vähentää jollain muulla keinolla kuin työnantajan järjestäytymisvapauden rajoitt amisella. Olisiko joitain muita sääntelytapoja tai joku ihan muu menetelmä, jolla työntekijää suojatt aisiin, Avela pohtii. – Äkkiseltään tuntuisi siltä, ett ä sellaisessakin sääntelyssä voisi olla haasteensa, ett ä työehtojen säilymistä lähdett äisiin rakentamaan muutt umisopin tapaisen järjestelmän varaan. ”Ei ehkä aivan mahdotonta” Myös Avela nostaa yt-lain yhdeksi mahdolliseksi väyläksi lievitt ää tes-shoppailun vaikutuksia. – Yt-lain sääntelyn tai liikkeen luovutuksia koskevan sääntelyn kautt a ei ehkä olisi aivan mahdotonta rakentaa jonkinlaista turvaverkkoa. Onhan laissa nytkin säädett y, ett ä jos työehdot liikkeen luovutuksen seurauksena heikkenevät ja työntekijä sen vuoksi irtisanoutuu, niin työnantajan katsotaan olevan vastuussa työsuhteen päätt ymisestä. – Jos tätä suojaa jotenkin laajentaisi ja kehitt äisi, niin siinä voisi olla mahdollisuuksia jossain määrin parantaa työntekijän asemaa. Avela muistutt aa, ett ei tällainen sääntely ratkaisisi varsinaista ongelmaa, mutt a voisi kenties lieventää työntekijälle aiheutuvia kielteisiä vaikutuksia. Tukiverkkoa sääntelyn sijaan Avela nostaa esiin vielä yhden vaihtoehdon, jota ei ole liiemmin vielä tuotu esille. – Aivan toisenlainen lähestymiskulma olisi sitt en se, jos lähdettäisiin sääntelemään työntekijälle jotain aivan muunlaista tukiverkkoa. Tämä voisi tapahtua esimerkiksi päivärahan sovitt elemisen kautt a. – Tai sitt en luotaisiin joku muu järjestelmä, jolla kompensoitaisiin sitä, ett ä työntekijän palkka heikkenee sinänsä laillisen tes-shoppailun seurauksena, vaikka työsuhteessa ei muuten tapahtuisi muutoksia. – Tällainen sääntely ei tietenkään ratkaisisi sitä ongelmaa, ett ä työnantajapuoli hakee säästöä tes-shoppailulla työntekijän selkänahasta, Avela muistutt aa. Järjestäytymistä ja solidaarisuutt a Kaiken kaikkiaan vaikutt aa siltä, ett ä tes-shoppailun estäminen lain keinoin on vaikeaa, mutt a kielteisiä vaikutuksia vähentäviä pelisääntöjä saatt aisi olla mahdollista kehitt ää jopa lainsäädännössä. – Käytännön kokemuksen perusteella sanoisin, ett ä paras lääke tes-shoppailua vastaan on kuitenkin vahva järjestäytymisaste ja ay-liikkeen solidaarisuus, Avela tiivistää. Reitti_2_2020.indd 27 Reitti_2_2020.indd 27 4.3.2020 14.21 4.3.2020 14.21
Reitti 28 RISTIKON RATKAISU SIVULLA 39 Reitti_2_2020.indd 28 Reitti_2_2020.indd 28 4.3.2020 14.21 4.3.2020 14.21
Reitti 29 Mikä autt aa ahdistukseen? Postilaisilla on tuorett a ja kovaa kokemusta yhden ahdistavan ongelman ratkaisusta yhteisvoimin. Kolumni EMILIA KUKKALA ........................................ Kirjoitt aja on vapaa toimitt aja. N ykyisin puhutaan paljon siitä, miten hallita stressiä ja ahdistusta. Hyvää tarkoittavilla neuvoilla häivytetään ahdistusta luovat olosuhteet ja siirretään ongelmat yksilöiden kontolle, heidän yksityisesti ratkaistavikseen. Itse asiassa jo puhe hallinnasta – milloin ajan, milloin vihan, milloin ahdistuksen – paljastaa, mistä on kysymys. Uusliberalistista kontrollia yritetään ujuttaa omien korviemme väliin. Jos ahdistus johtuu rakenteellisista syistä, ”hyvät neuvot” vain lisäävät ahdistusta. Kun yksilö sitten väistämättä epäonnistuu ahdistuksen hallinnassa, on vika yksilössä, ei järjestelmässä. Rakenteiden kritisoimisesta tulee mahdotonta, kun kritisoija leimantuu heti kättelyssä luuseriksi. Harva sellaista leimaa ilolla kantaa. Uusliberalismin ihanteena on loputtomiin muovailtavissa oleva tahdoton ja sieluton ihminen. Höttöinen psykopuhe on yksi tapa oikeuttaa tätä ihannetta. Pari vuotta sitten nettiin ilmestyi käännös suositusta tekstistä ”Olemme kaikki hyvin ahdistuneita”. Brittiläisen kapitalisminvastaisen Plan C -ryhmän sivuilla ilmestynyt alkuteksti We Are All Very Anxious oli ehtinyt kiertää nettimaailman laitaa jo useamman vuoden. Sen perusväite on, että jokaiselle kapitalismin vaiheelle on leimallista jokin vallitseva tunnetila, ”aff ekti”. Teollisen kapitalismin alkuaikojen aff ekti oli silkka kurjuus, vaikka suuren kertomuksen mukaan kapitalismi vaurastutti kaikki – usein unohtuu vain mainita, kenen kustannuksella. Työväenliike taisteli voitokkaasti kurjuutta vastaan ja nopeimmin teollistuneissa maissa pääsikin siitä pitkälti eroon. Mutta kun kurjuus ei enää pitänyt työväenluokkaa ruodussa, vaihtoi kapitalismi tylsyyteen. 1970-80-lukujen Suomessa hyvinvointivaltio oli vahvimmillaan, työtä enimmäkseen riitti ja tulevaisuus oli enimmäkseen turvattu – tai ainakin olemassa. Vaan niin oli usein koko elämäkin valmiiksi käsikirjoitettu! Vastarinta hyökkäsi sitä ajatusta vastaan, että ihmisen osa on työskennellä osana koneistoa ja kuluttaa, kunnes kuolee. Kapitalismi on kuitenkin loistava sulauttamaan itseensä yhä uusia alueita, myös vastarinnan. Vastakulttuureista tehdään elämysteollisuutta ja itsensä voi kuluttaa ja brändätä miten erityiseksi hyvänsä. Harvalla on vuonna 2020 enää tylsää. Jos ei pääsekään nauttimaan elämysteollisuuden hedelmistä, niin ei myöskään tylsisty, kun työssä pitää kehittyä niin perkeleesti – tai vähintäänkin työtä ”kehitetään”. Kaikki on jatkuvassa muutoksessa muutoksen vuoksi. Jatkuva mukautuminen ja varuillaanolo vie voimia. Tästä kaikesta, yhdistettynä yhä kovempaan kontrolliin ja valvontaan, seuraa ahdistusta. Ahdistuksen käsittelyä vaikeuttaa se, että yhä suurempi osa kommunikaatiosta on valvottua ja näkyvillä ja tapahtuu jatkuvan rangaistuksen (bännit, rikosilmoitus, julkinen häpäisy ja niin edelleen) uhan alla, aivan kuten työ tapahtuu työttömyyden uhan (ja työvoimaviranomaisten mielivallan) alla. Tarina, jota meille kerrotaan, on että ”jos toimit oikein ja olet oikeanlainen, pärjäät”. Maalitolpat pakenevat, mutta tarina ei muutu. Ihmiset romahtavat ja tippuvat kärryiltä – ja sitten heidät haukutaan luusereiksi, ettei tarinaa tarvitse muuttaa. Aff ekti kuten ahdistus on järjestelmää koossapitävä voima, joka vyöryttää kärsimyksen kokijan syyksi. Pikalääke ahdistusta vastaan on kemiallinen, mutta parempiakin tapoja on: yhteistoiminta. Uskon, että ahdistuksen vastustaminen tapahtuu elämän arvokkuuden takaisinvaltaamisena yhdessä, koska juuri se ihmisiltä on viety kaiken ollessa kaupan, mielivaltaista ja ennakoimatonta. Postilaisilla on tuoretta ja kovaa kokemusta yhden ahdistavan ongelman ratkaisusta yhteisvoimin. Eivät sellaiset kamppailut mitään hupiretkiä ole, mutta niissä sentään osa ahdistuksesta postitetaan takaisin oikeille omistajilleen. Reitti_2_2020.indd 29 Reitti_2_2020.indd 29 4.3.2020 14.21 4.3.2020 14.21
Reitti 30 TEKSTI IDA NUMMELIN, työympäristöasiantuntija KUVA TUOMO HEINÄVAARA Reitti 30 Työperäisen hyväksikäytön monet kasvot Tyypillisin työperäisen hyväksikäytön muoto on palkkasyrjintä. Pahimmillaan taas kyse on pakkotyöstä ja ihmiskaupasta. Perinteisesti etnisiin ravintoloihin liitett y ongelma yleistyy ja koskett aa yhä useampaa alaa. Kansainvälisesti katsoen työvoiman hyväksikäyttöön liittyvä ihmiskauppa on seksuaalisen hyväksikäytön rinnalla yleisimpiä ihmiskaupan muotoja. Vuonna 2016 maailmassa arvioidaan olleen yli 20 miljoonaa pakkotyön uhria, näin arvioi Kansainvälinen työjärjestö ILO. Näyttää siltä, että ihmiskaupan uhrien määrä on viimevuosina ollut kasvussa – niin myös Suomessa. Erityisen huolestuttavaa on lisäksi se, kuinka paljon myös ihmiskauppaa lievemmät työperäisen hyväksikäytön muodot ovat viime vuosina lisääntyneet monilla aloilla. Ihmiskaupan uhrien auttamisjärjestelmän tuoreen tilannekatsauksen mukaan asiakasmäärät ovat kaksinkertaistuneet viimeisen kahden vuoden aikana. Rikosuhripäivystyksessä autetaan viikoittain sellaisia työntekijöitä, jotka haluavat tehdä rikosilmoituksen työperäisestä hyväksikäytöstä yhteydenotot lisääntyvät joka vuosi. Viime vuosina asiakkaaksi on tullut yhä enemmän turvapaikanhakijoina Suomeen tulleita ihmisiä, jotka ovat joutuneet hyväksikäytetyiksi. Ulkomaalaiset työntekijät hyväksikäytön uhreina Työperäistä hyväksikäyttöä kokevat erityisesti ulkomaalaiset työntekijät. Kielitaidon puute ja ymmärtämättömyys työntekijöiden oikeuksista suomalaisessa työelämässä altistavat hyväksikäytölle. Lisäksi erilaiset lupaprosessit voivat asettaa ulkomaalaisen työntekijän alisteiseen asemaan työnantajaansa nähden kun oleskelulupa on sidoksissa työpaikkaan ja ansiotasoon, voi työnantaja käyttää tätä painostuskeinona saadakseen työntekijän tyytymään kehnoihin työoloihin tai työehtoihin. Useimmiten hyväksikäyttö liittyy työaikoihin ja palkanmaksuun. Työnantajat saattavat velvoittaa ulkomaalaisia työntekijöitä ylipitkiin päiviin tai pitkiin työjaksoihin ilman vapaapäiviä. Palkanmaksun osalta tyypillistä on alipalkkaus ja velvoittaminen palkattomiin työjaksoihin sekä lisien ja ylityökorvausten maksun laiminlyöminen. Erityisesti palvelualoilla tilanne on vaikea, vaikkakin eriasteista hyväksikäyttöä esiintyy jo lähes kaikilla aloilla. Koska palvelualoilla ei aina ole kielitaitovaatimuksia, ne toimivat niin sanottuina sisääntuloaloina, joiden kautta maahanmuuttajat pääsevät kiinni työelämään. Riski joutua hyväksikäytetyksi kasvaa, koska vasta maahan tulleilla ei ole tietoa suomalaisen työelämän pelisäännöistä. Lisäksi monilla sisääntuloaloilla työskennellään usein yksin tai maahanmuuttajista koostuvassa ryhmässä, mikä kasvattaa riskiä entisestään. Reitti_2_2020.indd 30 Reitti_2_2020.indd 30 4.3.2020 14.21 4.3.2020 14.21
Reitti 31 Sanktiot puutt eellisia Suomessa ilmenneille hyväksikäyttötapauksille tavanomaista on se, että paperilla työsuhde näyttää täysin asialliselta. Tosiasiassa työsopimukseen kirjattua työehtosopimusta ei kuitenkaan noudateta. Tämä aiheuttaa suuria haasteita valvonnalle, sillä usein työntekijät eivät uskalla kertoa viranomaisille tilanteen todellista luonnetta. Nykyisellään alipalkkaus on valitettavasti varsin kannattavaa, koska kiinnijäämisen riski on kohtuullisen pieni ja rahallinen hyöty taas suuri. Niissäkin tapauksissa, jotka tulevat ilmi, korvausten saaminen on vaikeaa, sillä usein rikosten tutkinta ei etene. Jos asiaa ei nimittäin tutkita rikoksena, vaan palkkasaatavia joudutaan hakemaan siviilikanteella, joutuu palkkasyrjintään syyllistynyt työnantaja korvaamaan vain maksamatta jääneet palkat. Samalla työnantajat voivat jatkaa toimintaansa entiseen tapaan. Matalapalkka-alat vaaravyöhykkeellä Suomeen on jo syntynyt kahdet työmarkkinat ja riskinä on, että ne tulevaisuudessa eriytyvät entisestään, mikäli alipalkkausta ja muuta hyväksikäyttöä ei saada kuriin. Viime keväänä paljastunut nepalilaisravintoloiden työntekijöitä koskeva laajamittainen hyväksikäyttö on jo osoitus siitä, että kyse ei ole yksittäisistä tapauksista vaan myös järjestelmällistä hyväksikäyttöä ilmenee. Epärehellisten työnantajien polkiessa laittomasti palkkoja ja muita työehtoja vääristyy kilpailu erityisesti matalapalkka-aloilla, kun rehellisten työnantajien on vaikea kilpailla hinnoissa. Etsiessään säästöjä, monet työnantajat käyttävät yhä enemmän ja yhä halvempaa vuokratyövoimaa kyseenalaistamatta kuitenkaan, sitä mihin työvoiman halpuus perustuu. Hyväksikäyttötapauksiin liittyykin usein nimenomaan vuokratyövoiman käyttöä. Työperäisen hyväksikäytön motiivit ovat pääosin taloudellisia ja laittoman työehtojen polkemisen aiheuttama vääristymä kilpailussa voi luoda painetta hakea säästöjä työvoimakuluihin myös laillisin keinoin. Onkin siis koko yhteiskunnan etu, että esimerkiksi alipalkkausta saadaan nykyistä tehokkaammin estettyä. Reilu työ -verkosto SAK:n maahanmuutt ajien työsuhdeneuvonta ja Rikosuhripäivystys perustivat vuonna 2016 Reilu työ -verkoston kehitt ämään yhteistyötä etenkin ulkomaisen työvoiman hyväksikäytön ehkäisemiseksi sekä sen uhrien autt amiseksi. Reilu työ -verkostoon kuuluvat: Rikosuhripäivystys, SAK, Palvelualojen ammatt iliitt o PAM, Etelä-Suomen aluehallintoviraston työsuojelun vastuualue, Monika-Naiset liitt o ry, Euroopan kriminaalipolitiikan instituutt i (HEUNI), Pakolaisneuvonta ry, Kotimajoitusverkosto, Pro-tukipiste ry, Vailla vakinaista asuntoa ry ja Diakonissalaitos. Reilu työ -verkoston jäsenet autt avat työperäisen hyväksikäytön uhreja saamaan oikeutt a. Verkosto tavoitt elee muun muassa poliisin resurssien lisäämistä, työsuojelun mahdollisuuksia puutt ua palkkasyrjintään sekä uhrien oikeusturvan kehitt ämistä. Lisäksi verkosto näkee, ett ä lainsäädäntöä tulisi kehitt ää alipalkkaustilanteiden sanktioiden osalta vaikutt avammaksi. Reilu työ -verkosto pitää tärkeänä, ett ä epäilytt ävissä tilanteissa myös suomalaiset työntekijät ott aisivat rohkeasti yhteytt ä Rikosuhripäivystykseen, SAK:n maahanmuutt ajien työsuhdeneuvontaan, omaan ammatt iliitt oonsa tai työsuojeluviranomaisiin. IHMISKAUPPA Tilanteessa, jossa henkilö velvoitetaan tekemään työtä ilman, ett ä tällä on mahdollisuutt a kieltäytyä ilman vakavia seurauksia, puhutaan työvoiman hyväksikäytt öön liitt yvästä ihmiskaupasta. Alasta riippumatt a tyypillistä on se, ett ä uhrien työpäivät ovat kohtuutt oman pitkiä ja heidän saamansa palkka on työmäärään nähden liian pieni tai palkkaa ei makseta lainkaan. Lisäksi uhrit saatt avat joutua psyykkisen tai fyysisen väkivallan kohteeksi ja uhrin pankkikortt i sekä matkustusasiakirjat voivat olla työnantajan hallussa. TYÖSYRJINTÄ Työsyrjinnällä tarkoitetaan tilannett a, jossa työntekijä asetetaan muita huonompaan asemaan ilman painavaa hyväksytt ävää syytä. Syrjintää voi tapahtua esimerkiksi rodun, etnisen alkuperän, kansalaisuuden, ihonvärin, kielen, sukupuolen, iän, perhesuhteiden, sukupuolisen suuntautumisen, terveydentilan, uskonnon, yhteiskunnallisen mielipiteen tai poliitt isen toiminnan perusteella. Työsyrjintään voi syyllistyä vain työnantaja tai työnantajan edustaja. KISKONNANTAPAINEN TYÖSYRJINTÄ Jos työntekijä asetetaan huomatt avan epäedulliseen asemaan käytt ämällä hyväksi esimerkiksi tämän taloudellista ahdinkoa, riippuvaista asemaa tai tietämätt ömyytt ä, syyllistyy tekijä kiskonnantapaiseen työsyrjintään. Tyypillisiä tapauksia ovat muihin työntekijöihin verratt una merkitt ävästi matalamman palkan maksaminen tai raskaammat työajat. Hyväksikäytt ötapauksiin liitt yy usein nimenomaan vuokratyövoiman käytt öä. Reitti_2_2020.indd 31 Reitti_2_2020.indd 31 4.3.2020 14.21 4.3.2020 14.21
Reitti 32 Ott eita työelämästä Turkka Kuusisto Postin toimitusjohtajaksi Postin hallitus nimitti DI Turkka Kuusiston, 40, Posti Group Oyj:n toimitusjohtajaksi 6.2.2020 alkaen. Kuusisto on toiminut Posti Groupin väliaikaisena toimitusjohtajana 1.10.2019 lähtien ja Posti Groupin johtoryhmän jäsenenä vuodesta 2016 lähtien. Vuosina 2016-2018 hän oli Postipalvelut-liiketoimintaryhmän johtajana. Vuodesta 2019 lähtien hän on johtanut Paketti ja verkkokauppa -liiketoimintaryhmää. Kuusisto totesi tuoreeltaan valintansa jälkeen, että Postille on tärkeää huolehtia palveluiden hyvästä laadusta. Haemme kasvua erityisesti paketti ja verkkokauppasekä logistiikkaliiketoiminnasta, joissa on Postin tulevaisuus, Kuusisto painotti. Kuva: Posti Tasa-arvosuunnitelmien teko kangertelee yhä Hallitus ja työmarkkinajärjestöt keskeyttivät yhteisen samapalkkaisuusohjelman valmistelun, koska eivät päässeet yksimielisyyteen sukupuolten välisen palkkaeron kaventamiseen tarvittavista keinoista. Tasa-arvoasioista vastaava ministeri Th omas Blomqvist kuitenkin vakuutti, että hallituksen tavoitteiden mukainen työ samapalkkaisuusperiaatteen toteuttamiseksi jatkuu. SAK:n työympäristöja tasa-arvoasioiden asiantuntija Anne Mironen toivoo skarppiutta sekä työnantajilta että henkilöstön edustajilta. – Kannattaa varmistaa, että oman työpaikan tasa-arvosuunnitelma on ajan tasalla, laadukas ja riittävän kattava. Tasa-arvosuunnitelmaa ja palkkakartoitusta pitää myös käsitellä henkilöstön kanssa keskustellen, jotta asiat sisäistyvät kaikille, Mironen muistuttaa. Työllisyysaste nousi Tilastokeskuksen mukaan työllisyysaste nousi tammikuussa 73,4 prosenttiin. Työllisiä oli tammikuussa 2 543 000 eli 46 000 enemmän kuin vuosi sitten. Luvusta on poistettu tilastoihin vaikuttavat kausija satunnaisvaihtelut. Työllisyysasteen noususta huolimatta myös työttömien määrä kasvoi. Tammikuussa työttömiä oli 196 000, 15 000 enemmän kuin viime vuoden tammikuussa. Työttömyysaste oli 6,8 prosenttia. Posti jakaa osinkoja 29,8 miljoonaa euroa Posti konsernin liikevaihto kasvoi viime vuonna 0,3 prosenttia 1 564,6 (1 559,3) miljoonaan euroon. Liiketulos heikkeni ja oli 18,5 (39,3) miljoonaa euroa eli 1,2 (2,5) prosenttia liikevaihdosta. Postin hallitus ajoi työehtoshoppailulla työntekijät pitkään lakkoon, jolla oli merkittävä negatiivinen vaikutus vuoden viimeisen neljänneksen tulokseen. Posti pystyy tästä huolimatta jakamaan osinkoa valtiolle konsernin tuloksen perusteella 29,8 miljoonaa euroa. 1 2 ? Reitti_2_2020.indd 32 Reitti_2_2020.indd 32 4.3.2020 14.21 4.3.2020 14.21
Reitti 33 Reitti 33 Duunikoutsi navigaatt oriksi työelämään SAK on mukana uudessa nuorille suunnatussa Duunikoutsi-mobiilisovelluksessa, joka auttaa navigoimaan työelämässä. Nuorella on maksutta taskussaan 24/7 kaikki tieto siitä, mitä hän työelämässä tarvitsee. Sovelluksesta nuori löytää työnhakuvinkkejä, neuvoja työhaastatteluun valmistautumisesta, työelämän pelisääntöjä, tietoa työntekijän oikeuksista ja velvollisuuksista, infoa siitä, mikä on luottamusmies ja työsuojeluvaltuutettu sekä paljosta muusta työelämään liittyvästä, kertoo SAK:n järjestöasiantuntija Jussi Kukkola. Postnord konkurssin partaalla Dagens Nyheterin mukaan ruotsalais-tanskalaista Postnordia uhkaa konkurssi. Ruotsin ja Tanskan valtioiden salaisen raportin mukaan Postnord tarvitsee valtioiden tukea, kun kirjetoiminta ei enää kannata. Yhtiö on kärsinyt kolmessa vuodessa 2,99 miljardin Ruotsin kruunun tappiot. Viimeisin takaisku yhtiölle tuli, kun vastahankituissa yli 500 Renault Kangoo jakeluautoissa on ilmennyt turvallisuusongelmia. Osa autoista määrättiin ajokieltoon, kun havaittiin, että niillä on mahdotonta jarruttaa lumikelissä. Tästä syystä postia on jäänyt jakamatta osassa Ruotsia. Postnord perustettiin vuonna 2009, kun Ruotsin ja Tanskan postiyhtiöt yhdistyivät. Näyttely esittelee sekä tavallisten että tunnettujen suomalaisten koskettavia kirjeitä 1800-luvun lopulta nykypäivään. Sixtus Syrjänen kirjoitti kalliille Emmalleen 1896, kuinka eri tavoin hän aikoo lunastaa morsiamensa lähettämät tuhat suuteloa. Jaakko Kajander kirjoitti tyttärelleen Tyynelle 1928 kiittääkseen hääkutsusta. Hän ei kuitenkaan voinut osallistua häihin pitkän matkan takia ja koska ”kesällä on tärkeätä olla lantahommissa”. Vuoden vanha Päivi sai kirjeen isältään syntymäpäivänään 1942. Isä oli rintamalla ja ikävöi nuoren perheensä pariin. Kirjeen mukana isä lähetti metson ruoaksi. Nuorta Marjattaa järkytti varmasti, kun hän sai ystävältään Marjalta vavisuttavan kirjeen 1967. Marja kertoi siskonsa jääneen auton alle. Entäpä miltä tuntuisi saada omalta pojalta toivoa täynnä oleva kirje, joka on päivätty rannikkopanssarilaiva Ilmarisen uppoamista 13.9.1941 edeltävänä päivänä? Millaisia hellittelynimiä nuori Sylvi Uino käytti vastauskirjeessään rakkaalle Häiskä-kullalleen eli Urho Kekkoselle joulukuussa 1925? Entä millainen oli kirjailija Elvi Sinervon vessapaperille vankilassa kirjoittama salakirje? Näyttelyssä kirjeitä voi kuunnella näyttelijöiden Seela Sellan ja Esko Roineen lukemina ja samaistua niiden yleisinhimillisiin tunteisiin. Kirjeissä ilmaistaan monenlaisia tunteita, kuten iloa ja surua. Joskus kirje tuo myös lohtua ja toivoa paremmasta. Kirje mahdollistaa omien ajatusten punnitsemisen eri tavalla kuin pikaviestin. Kirjeessä on helpompi kirjoittaa asioita, jotka kenties muuten jäävät kertomatta. Todella merkitykselliset kirjeet säilyvät perheissä yli sukupolvien, pohtii Postimuseon projektipäällikkö Suvi Jalli. Näyttelyn kirjeet on koottu Postimuseon ja Postin Merkitykselliset kirjeet -keräyksestä sekä Like Kustannuksen Timo Kalevi Forssin toimittamasta Unohtumattomia kirjeitä Suomesta -kirjasta. Unohtumattomia kirjeitä Suomesta -näyttely on esillä Postimuseossa, museokeskus Vapriikissa, 14.2.2020–31.1.2021. Vapriikki sijaitsee osoitteessa Alaverstaanraitti 5, Tampere. Unohtumatt omia kirjeitä -näytt ely Postimuseossa TEKSTI & KUVA POSTIMUSEO Kirjeissä on ratkaistu ihmisten ja jopa kansojen kohtaloita ja välitett y tunteita, jotka ovat pitäneet ihmiset elämän syrjässä kiinni vaikeina aikoina. Suomen Postimuseossa Museokeskus Vapriikissa avatt iin Unohtumatt omia kirjeitä Suomesta -näytt ely helmikuussa. Reitti 33 Reitti_2_2020.indd 33 Reitti_2_2020.indd 33 4.3.2020 14.21 4.3.2020 14.21
Reitti 34 Kysyvälle vastataan PAUn asiantuntijat ott avat vastaan kysymyksiä ja vastaavat niihin sekä henkilökohtaisesti ett ä ilman lähett äjän tietoja lehden sivuilla. Muistathan, ett ä lähin, juuri sinun työsi työehtojen asiantuntija, on työpaikkasi luott amusmies. • Iikka Avela, lakimies • Esko Hietaniemi, liitt osihteeri • Juha Jaatinen, koulutusja järjestötoimitsija • Jussi Saariketo, työehtoasiantuntija • Jarmo Tuominen, työehtoja järjestöasiantuntija Onko sinulla kysytt ävää? Milloin työehtosopimus ilmestyy? Olemme työpaikalla keskustelleet, milloin uusi työehtosopimus tulee työpaikallemme luettavaksi? Painetaanko se myös kirjana? Uudet Viestinvälitysja logistiikka-alan ja Posti Oy:n pakettilajittelijoita koskevat työehtosopimukset ovat neuvotteluosapuolten välillä työn alla. Kahteen työehtosopimukseen tulleiden muutosten päivittäminen ja oikoluku vie aina oman aikansa. Lisäksi työehtosopimuksiin on odotettu palkankorotusten suuruuksien vahvistamista. Uudet työehtosopimukset laitetaan PAUn nettisivuille heti, kun ne ovat valmiina ja lisäksi ne painetaan myös kirjaksi. Sitä ennen keskeiset muutokset työehtosopimuksiin on luettavissa PAUn nettisivuilta. Onko palkkani maksett u oikein? Tarkastelin aiempia palkkalaskelmiani ja huomasin, että minulle on maksettu liian pientä palkkaa jo useamman kuukauden ajalta. Työkaverini mainitsi myös liiton oikeusavusta, mitä se oikein tarkoittaa? Jos epäilet, että palkkaja työehtosi eivät ole kunnossa, niin neuvoja kysyäksesi ota yhteyttä luottamusmieheen, pääluottamusmieheen, työsuojeluvaltuutettuun, ammattiosastoosi tai liiton toimistoon. Sinun on kuitenkin ensin käännyttävä esimiehesi puoleen. Jos asia ei tällä tavoin selviä, luottamusmies neuvottelee työnantajan edustajan kanssa väärin maksetusta palkasta. Jos asia ei vieläkään selviä, neuvottelee pääluottamusmies työnantajan edustajan kanssa. Viime kädessä asiastasi neuvotellaan PAUn ja työnantajaliiton kesken. Jos työpaikallasi ei ole luottamusmiestä, ota yhteys alueen pääluottamusmieheen. Ellei paikallisesti päästä sovintoon, niin asiasta laaditaan pääluottamusmiehen tekemä erimielisyysmuistio. Siinä molemmat osapuolet tuovat esiin näkemyksensä. Tämän muistion pohjalta liitto neuvottelee työnantajaliiton kanssa. Jos asia joudutaan viemään oikeuden ratkaistavaksi, voi pääsääntöisesti kuusi kuukautta liiton jäsenenä ollut ja jäsenmaksunsa maksanut jäsen saada liitolta avustusta oikeudenkäynnissä. Oikeusavun saamiseksi on käännyttävä ammattiosaston puoleen. Miten maksetaan määräajaksi poistetut joustovapaalisä ja vuosilomalisä? Miten maksetaan tes-neuvotteluissa määräajaksi poistetut joustovapaalisä ja vuosilomalisä? Vuosilomalisästä puolet on ansaittu ennen poistoa ja kun rahakorvauksia on viime vuonna joustovapaaksi vaihdettu, niin silloin on ollut voimassa, että se maksetaan KTAn (keskituntiansion) mukaisesti. Eikö ne pitäisi maksaa ansaintaperiaatteen mukaisesti? Vuosilomalisä ja joustovapaalisä maksetaan maksuajankohdan mukaisten sopimusten mukaisesti. Tämä sama sääntö on myös toisinpäin olevissa tilanteissa. Joustovapaa on vaihdettu tietyn suuruisella palkalla ja kun se maksetaan pitämisajankohdan mukaisesti, niin vaihtamisajankohdan jälkeen tulleet palkankorotukset vaikuttavat sen suuruuteen. Selvimmin tämä periaate käy ilmi, kun vuosilomaa vaihdetaan säästövapaaksi ja säästövapaa saatetaan pitää vuosien kuluttua, niin säästövapaan palkka maksetaan pitämisajankohdan mukaisen palkan mukaan. Jos ottaa osittain varhennetun vanhuuseläkkeen 61 ikävuoden jälkeen 50 % suuruisena ja samalla sopii työajaksi 50 %, niin kokoaikaisena ansaittujen lomapäivien palkka myös maksetaan 50 % palkan mukaan, vaikka ne on ansaittu kokoaikaisen palkan mukaan. Reitti_2_2020.indd 34 Reitti_2_2020.indd 34 4.3.2020 14.21 4.3.2020 14.21
Reitti 35 Reitti 35 * Kaikki luvut ovat vuodelta 2018, ellei toisin mainita. Lähteet: Kela, Kuljetusalan Tyött ömyyskassa, Työllisyysrahasto, Tyött ömyyskassojen Yhteisjärjestö SOSIAALITURVA TUTUKSI 1 | 3 Tyött ömyysturvaa rahoitt aa jokainen Kaikki palkansaajat osallistuvat tyött ömyysturvan rahoitt amiseen. Kun kuuluu lisäksi tyött ömyyskassaan, saa pienellä satsauksella ison hyödyn. Tyött ömyyskassat • Ansioturva 1,93 miljardia euroa • Ansioturvan eli ansiopäivärahan maksamisen hoitavat tyött ömyyskassat. • Ansiopäivärahaa saa työtön, joka on ollut töissä vähintään kuusi kuukautt a ja kuulunut sen ajan tyött ömyyskassaan. Ansiopäiväraha koostuu peruspäivärahan suuruisesta perusosasta, ansio-osasta ja mahdollisista korotuksista. Ansio-osa määräytyy sen mukaan, millaista palkkaa on saanut ennen tyött ömyytt ä. Keskimääräinen täysi ansiopäiväraha oli vuonna 2018 noin 1479 euroa. Ansiopäivärahaa voi saada enintään 300, 400 tai 500 päivää. Kesto riippuu iästä ja työssäoloajasta. • Suomessa on 24 palkansaajien ja 2 yritt äjien tyött ömyyskassaa. Niihin kuuluu 2 miljoonaa palkansaajaa ja yritt äjää. PAUn jäsenet kuuluvat Postija logistiikka-alan tyött ömyyskassaan. Työnantajat • 560 miljoonaa euroa • Työnantajat rahoitt avat tyött ömyysturvaa työnantajan tyött ömyysvakuutusmaksulla. Työnantajien maksulla rahoitetaan vain ansioturvaa. Kunnat • 400 miljoonaa euroa • Kunnat rahoitt avat vain perusturvaa. Valtio • 2,07 miljardia euroa* • Valtio, eli kaikki veronmaksajat, rahoitt avat tyött ömyysturvasta suurimman osan. Summasta 0,77 miljardia menee ansioturvaan ja 1,30 miljardia perusturvaan. Tyött ömyyskassojen jäsenet • 110 miljoonaa euroa • Tyött ömyyskassojen jäsenmaksut menevät kokonaan ansioturvaan. Postija logistiikka-alan tyött ömyyskassan jäsenmaksu on tänä vuonna 0,75 prosentt ia palkasta. Työllisyysrahasto • Palkansaajien ja työnantajien tyött ömyysvakuutusmaksut kerää Työllisyysrahasto. Palkansaajat • 760 miljoonaa euroa • Palkansaajat rahoitt avat työttömyysturvaa palkansaajan tyött ömyysvakuutusmaksulla. Sitä maksaa jokainen 17–65-vuotias työssä oleva. Palkansaajan tyött ömyysvakuutusmaksu on tänä vuonna 1,25 prosentt ia palkasta. Maksulla rahoitetaan sekä ansioett ä perusturvaa. Kela • Perusturva 1,96 miljardia euroa. • Kela hoitaa tyött ömien perusturvan maksamisen. Perusturvaan kuuluvat peruspäiväraha ja työmarkkinatuki. • Peruspäivärahaa saa työtön, joka on ollut töissä ennen tyött ömäksi jäämistään riitt ävän pitkään mutt a ei ole kuulunut tyött ömyyskassaan. Peruspäivärahaa voi saada enintään 300, 400 tai 500 päivän ajan. Kesto riippuu iästä ja työssäoloajasta. Peruspäiväraha on tällä hetkellä 33,66 euroa päivässä, ja sitä maksetaan viideltä päivältä viikossa. Lisäksi voi saada korotuksia lapsista tai työllisyytt ä edistävään palveluun osallistumisesta. Ilman korotuksia perus päivärahan määrä on keskimäärin 724 euroa kuussa. • Työmarkkinatukea saa työtön, joka ei ole ollut riitt ävän pitkään töissä ennen tyött ömäksi jäämistään tai jolla ansiotai peruspäivärahan enimmäispäivät ovat tulleet täyteen. Työmarkkinatuki on saman suuruinen kuin peruspäiväraha, ja myös siihen voi saada korotuksia. Työmarkkinatuessa on tarveharkinta, eli kaikki muut tulot voivat pienentää sitä. TYÖTTÖMYYS TURVA TEKSTI TUA ONNELA Reitti_2_2020.indd 35 Reitti_2_2020.indd 35 4.3.2020 14.21 4.3.2020 14.21
Reitti 36 K atovuosien, laman ja työttömyyden seurauksena yli 350 000 suomalaista muutti 1860-luvun ja 1920-luvun välisenä aikana siirtolaisina Pohjois-Amerikkaan paremman tulevaisuuden toivossa. Suomalaissiirtolaisten määrä oli valtava suhteutettuna pelkästään maan asukaslukuun ja työikäiseen väestöön. Siirtolaiset olivat pääasiassa 15-25 -vuotiaita työväenluokkaisia nuoria naisia ja Karri Paleface Miett inen ja Laulava Unioni julkaisivat viime marraskuussa mainion Tie vapauteen -levyn, johon on koott u lähes sata vuott a vanhoja amerikansuomalaisia työväenlauluja uusilla sovituksilla. Paleface ja Laulava unioni levytt i radikaaleja työväenlauluja TEKSTI JUHA PÖYRY KUVAT TYÖVÄEN SIVISTYSLIITTO, JUHA PÖYRY Laulava unioni keikalla. Vasemmalta Ossi Peura, Anssi Nykänen, Paleface ja Tipi Tuovinen. (Kuva TSL) miehiä, joista monet suhtautuivat sosiaalisen taustansa takia työväenliikkeeseen myönteisesti. Suomalaiset työllistyivät raskaisiin ammatteihin, kuten kaivoksiin, maatiloihin ja metsätöihin. Olosuhteet olivat usein huonot, mikä ajoi suomalaisia radikaaliin toimintaan. Suomalaisten keskuudessa anarkosyndikalistinen ammattiliitto Industrial Workers of the World (IWW) nousi suosituksi 1910-luvun aikana. Suomalaiset muodostivat 1920-luvulla IWW:n suurimman yksittäisen etnisen ryhmän. Suomalaistaustaisia jäseniä oli IWW:ssä parhaimmillaan lähes 10 000. IWW yhdisti työväenja ammattiliittoaatteen suoran demokratian ihanteeseen. Radikaalin ryhmän ydinajatuksia olivat suora toiminta, sabotaasi ja yleislakko. Amerikansuomalainen työväenliike jakautui vuosisadan alun Yhdysvalloissa kolmeen kilpailevaan ryhmään: sosialisReitti_2_2020.indd 36 Reitti_2_2020.indd 36 4.3.2020 14.21 4.3.2020 14.21
Reitti 37 teihin, syndikalisteihin ja kommunisteihin. IWW:llä ei ollut vastinetta Suomessa, kuten sosialisteilla ja kommunisteilla. Asenne välittyi IWW:n musiikissa, josta tuli tärkeä työkalu. Musiikkia hyödynnettiin moniin ideologisiin ja kasvatuksellisiin tarkoituksiin. Liike tunnettiin myös nimellä Laulava Unioni (Th e Singing Union). Suomalaiset ”tuplajuulaiset” (kuten IWW:n suomalaisjäsenet itseään nimittivät) julkaisivat kolme suomenkielistä laulukirjaa: Proletaarilauluja, Raatajain lauluja sekä Palkkaorjain lauluja. Laulukirjoista kaksi oli pitkään kateissa, kunnes Sibelius-Akatemian tutkijatohtori Saijaleena Rantanen löysi ne arkistoreissuillaan Yhdysvalloissa ja Kanadassa. Kadonneen melodian jäljillä Kadonneista laulukirjoista innostui myös työväenlauluperinteen tutkija, musiikkituottaja Timo ”Tipi” Tuovinen, joka keräsi työväenlauluja edesmenneen Ilpo Saunion kanssa jo 40 vuotta sitten. Saatuaan käsiinsä Rantasen löytämät laulukirjat Tuovisen päähän tuli ajatus bändin perustamisesta Palefacen kanssa. Ensin piti ottaa kuitenkin selvää, millä melodioilla lauluja on laulettu. Laulukirjoissa kun oli pelkät tekstit. Tuoviselle ja Rantaselle selvisi, että IWW:n laulut pohjautuivat muun muassa olemassa oleviin virsiin ja tunnettuihin kansanlauluihin. Esimerkiksi Solidaarisuutta aina – kappale pohjautuu vanhaan kansansävelmään, joka tunnetaan meillä lastenlauluna ”Pikku-Matin autosta on kumi puhjennut”. Sanat ovat kuitenkin toiset: ”Miljoonat mi työmme loi, he kävi riistämään, vaan ilman meit`ei yksikään käy pyörä pyörimään, me voimme heidät kukistaa, kun kaikki käsittää, että uniossa voimaa on”! Laulutekstien tekijöistä ei löydy tietoja, kun ihmiset ovat halunneet suojella itseään. Ne on olleet niin rajua kamaa. Suomalaiset siirtolaisethan olivat siinä mielessä omassa kuplassa, että he pystyivät laulamaan näitä lauluja äidinkielellä, kun amerikkalaiset poliisit eivät ymmärtäneet mitä niissä laulettiin. Kirkasotsaisen, puhtaan idealismin aika tuotti nykymittapuullakin rajua tekstiä, muistuttaa Karri ”Paleface” Miettinen. IWW:n lauluissa auktoriteetit haluttiin repiä alas, laulettiin paremmasta huomisesta, uskottiin työläisten itsetuntoon ja siihen että kaikki ongelmat ratkaistaan kerralla liittymällä yhteen suureen ”unioon”. Utopiaa tai ei, teksteissä tiedostettiin selkeästi työläisten ongelmat ja uskottiin parempaan huomiseen. Nehän on hyvin intellektuaalisia, kun ottaa huomioon, mikä on ollut 1900-luvun alun työläisten tietotaso. Yhteiskunnalliset rakenteet tunnettiin ja ehkä siellä pohjalla on ollut olemassa joku sivistyneisyyden taso ja positio suhteessa valtaapitäviin, kun sortovuodet oli takana, oli tietoa ja lukutaitoakin. IWW:n suomalaiset olivat sata vuotta sitten pelottomia ja omanarvon tuntoisia radikaalin työväenliikkeen edelläkävijöitä. Lisäksi suomalaissiirtolaisten kohtaamat ennakkoluulot olivat pitkälti samoja, joita maahanmuuttajat kohtaavat nykyajan Suomessa. Ne on olleet ylipäätään varmasti poikkeusyksilöitä, jotka ovat sinne lähteneet. Ja onhan sulla täytynyt olla ns. munaa, kun olet lähtenyt jostain Kangasniemeltä kohti tuntematonta ilman kielitaitoa. Ja passiin saatettiin lyödä leima ”loinen”, niin kuin Hiski Salomaan tapauksessa tehtiin. Suomalaisten maine kantautui kauas. Väitettiin, että kaivosyhtiöiden työnjohto ei halunnut laittaa kahta suomalaista samaan työvuoroon, koska suomalaiset oli kovia ay-miehiä. Suomalaiset jaettiin useampaan työvuoroon, etteivät he ala heti järjestäytyä, naurahtaa Paleface. Myös tasa-arvossa suomalaissiirtolaisten suosima IWW oli aikaansa edellä. Naiset, miehet, valkoiset ja mustat olivat tervetulleita järjestön toimintaan yhdenvertaisina jäseninä. Periaate oli vallankumouksellinen 1900-luvun alun Yhdysvalloissa. Naisten rooli amerikansuomalaisessa työväenliikkeessä oli näkyvä omien yhdistysten kautta. Naiset osallistuivat aktiivisesti myös IWW:n järjestämiin lakkoihin ja mielenosoituksiin. Laulun voima Laulavan unionin ajoista on toista sataa vuotta. Voisiko vastaavaa aktivismia syntyä tänä päivänä? Voiko musiikki agitoida ihmiset toimimaan? Sattumoisin maahanmuuttajien työoloissa on paljon puutteita tämän päivän Suomessakin. Ihmiskauppa on jo täällä, alustataloudessa on riiston makua ja nepalilaisista ravintoloista on paljastunut työntekijöiden vakavaa hyväksikäyttöä. Paleface muistuttaa, että musiikki vetoaa tunteisiin ja joukkolaulun voima on hurja. Kohottavalla, voimakkaalla, yhteisesti jaetulla tavalla on vahva viesti. Räppiä voidaan pitää osittain Suomessakin arkirealistisena ja työväenluokkaisena. Suomen poliittisimmat räppärit on tällä hetkellä maahanmuuttajataustaisia naisia. Monimuotoisuuden kehittyminen pitäisi myös ay-liikkeessä olla keskeinen teema. Myös sitä kautta pitäisi solidaarisuutta ja yhteiskunnallista kehitystä edistää. Paleface ja Laulava Unionin levy Tie vapauteen on kulttuuriteko, johon kannattaa tutustua. Levy ilmestyy keväällä myös tuplavinyylinä, jossa on mukana uusia kappaleita. Keikallekin kannattaa lähteä. Tiedossa on taitavaa musisointia ja voimaannuttavia biisejä. Lähde: Saijaleena Rantanen; Ennen ja nyt. Suomalaisten tuplajuulaisten laulut. Reitti_2_2020.indd 37 Reitti_2_2020.indd 37 4.3.2020 14.21 4.3.2020 14.21
Reitti 38 Menoon mukaan PAUn Helsingin osaston vuosikokous Aika: lauantai 28.3.2020 klo 11.00 Paikka: Hotelli Arthur, Vuorikatu 19, 00100 Helsinki Sääntömääräisessä vuosikokouksessa käsitellään osaston sääntöjen yhdeksännen pykälän mukaisia asioita; esitetään toimintakertomus, tilinpäätös ja tilintarkastuskertomus vuodelta 2019, päätetään tilinpäätöksen vahvistamisesta ja vastuuvapauden myöntämisestä tilivelvollisille, hyväksytään toimintasuunnitelma ja talousarvio vuodelle 2020, valitaan osaston puheenjohtaja ja toimikunnan jäsenet sekä päätetään toimikunnan palkkioista. Ajankohtaiskatsauksen pitää PAUn puheenjohtaja Heidi Nieminen. Kokouksen jälkeen osasto tarjoaa lounaan noutopöydästä. Sitovat ilmoittautumiset ruokailun vuoksi viimeistään torstaina 19 .3.2020 tekstiviestillä numeroon 044 921 7757 tai sähköpostilla: pau.helsinginosasto@ gmail.com. Tervetuloa! PAUn Hyvinkään osaston vuosikokous Aika: Lauantaina 28.3.2020, klo. 14.00. Paikka: Ravintola Harlekiini, Kauppatori 1, 05800 Hyvinkää. Kokouksessa käsitellään vuosikokoukselle määrätyt asiat, sekä päätetään lopettaa Hyvinkään osasto ja liittää jäsenet Osasto Uusimaahan. Kokoukseen saapuu vieraaksi Osasto Uusimaan puheenjohtaja, pääluottamusmies Piia Willberg. Tilaisuuteen sisältyy ruokailu. PAUn Hyvinkään osasto. PAUn Joensuun osaston vuosikokous Aika: Lauantaina 28.3.2020. Paikka: Hotelli Julie, Valimontie 3, 80710 Lehmo Tilaisuus aloitetaan ruokailulla klo 12.00, kokous alkaa klo 13.00. Kokouksessa käsitellään vuosikokoukselle sääntöjen määräämät asiat. Kokouksen vieraaksi saapuu PAUn työehtoja järjestöasiantuntija Jarmo Tuominen. Ilmoittautuminen kokoukseen viimeistään 20.3.2020 Jari Tukiaiselle tekstiviestillä puh. 040 715 9370. PAUn Oulun alueen osaston vuosikokous Aika: 28.3 klo 14.30 Paikka: Oulun postikeskuksen ravintola Aamurusko, Takalaanilantie 2, 90600 OULU Kokouksessa käsitellään sääntöjen määräämät asiat ja valitaan osaston puheenjohtaja ja toimikunta. Ajankohtaiskatsauksen pitää PAUn puheenjohtaja Heidi Nieminen. Ilmoittautumiset ja mahdolliset ruoka-allergiat tulee ilmoittaa 15.3 mennessä osoitteeseen pauoulu@gmail.com. Pitkämatkalaisille korvataan matkakustannukset kimppakyydein polttoainekuittia vastaan. Terveisin Jarkko Kolehmainen Tiedotussihteeri PAU Oulun alueen osasto 140 PAU Rovaniemen osasto 149 ry:n vuosikokous Aika: Lauantaina 28.3.2020 alkaen klo 14.00. Paikka: Ravintola Turkoosin yläkerran saunasalin kokoustila, Postikatu 1, 96100 Rovaniemi. Kokouksessa käsitellään mm. sääntömääräiset asiat sekä kokoukselle käsiteltäväksi esitellyt asiat, valitaan uusi toimikunta ja puheenjohtaja. Tietoja kokouksesta myös osaston nettisivuilla. Kokoukseen osallistujille ruokailu. Ilmoittautumiset työpaikan ilmoitustaululla olevalle lomakkeelle tai s-postilla: jyrki. sutinen@posti.com. Kokouksen jälkeen pidämme perinteiset läksiäiset. Tervetuloa! Varsinais-Suomen osaston vuosikokous Aika: Lauantaina 28.3.2020, klo 12.00 (ennen kokouksen alkua ruokailu klo 11) Paikka: Hotel Seaport, Toinen poikkikatu 2, 20100 Turku Kokouksessa mm. • osastolle valitaan puheenjohtaja seuraavalle toimikaudelle ja uusi toimikunta • käydään läpi osaston tilikertomus edelliseltä kaudelta (edellyttäen että se ehtii valmistua kokoukseen mennessä) • tuloja menoarvio seuraavalle toimikaudelle • toimintakertomus menneeltä toimintakaudelta ja toimintasuunnitelma seuraavalle toimikaudelle • valitaan eri alajaostot • päätetään kuljettajien työhuonekunnan perustamisesta • osaston esitykset PAU:n liittovaltuuston kevätkokoukselle • kokouksessa jaettavat standaarit • liiton tervehdys, työehtoasiantuntija Jussi Saariketo • kokousosanottajille tarjotaan lounas ennen kokouksen alkua • kahvi ja suolainen tarjotaan kokouksen yhteydessä • ulkopaikkakuntalaisille matkakulukorvaus Kaikki rohkeasti mukaan! Tervetuloa! Tarjoilujen vuoksi ennakkoilmoittautuminen to 19.3.2020 klo 10 mennessä (mahdollinen erikoisruokavalio). Marko Koivumäki p. 040 768 2256 tai marko.koivumaki@posti.com. Reitti_2_2020.indd 38 Reitti_2_2020.indd 38 4.3.2020 14.21 4.3.2020 14.21
Reitti 39 Ristikon ratkaisu M S I A M L E P O A L K U A H O T T O T I U K I T S I I S K Ä K I I S O T U K U U N Ä I N P U N T I T M E N U R I A S E T T A J/V A O K S I D I L S A A B H Ä K K I S E T O T S A L U U T K O S T O T H I P I H I Ä Ä N I H A U L A E E A R L T A I R O R I V I O T T A A S T O P E N I N T Ö R Y T I O P P I R Ä M E I T S A T U S V E A V U O D E S K I S A R I A L E T U K I N U I T O T K O M I I K U R I H Ä T Ä O P A S M A R I N A D I V A N E R I E S T Ä Ä E T T Ä A L I T Palautearvonnan voitt aja lehdestä 1 /2020 Viime lehden palautteiden kesken arvotun 20 € voitti Silja Piilonen. Arvontaan voit osallistua takakannesta löytyvällä palautekortilla tai osoitteessa www.pau.fi > viestintä > Reitti > osallistu palautearvontaan. Postija logistiikka -alan unioni PAU @PAU_liitt o Lähde AURALAAN edulliseen jäsenhintaan PAUn 300 neliön Aurala-huvila tarjoaa laadukkaat tilat lomallesi tai vaikka sukujuhlien pitopaikaksi Saimaan rannalla. Aurala sijaitsee Hotelli Heimarin välitt ömässä läheisyydessä osoitt eessa Laitialantie 190, Ristiina. Majoituspaikkoja huvilasta löytyy 12 hengelle seitsemästä huoneesta. Huvilassa on olohuone ja kokous/ruokailuhuone sekä keitt okomero, astiat, liesi, astianpesukone, mikroaaltouuni ja kahvinkeitin. Auralan yhteydessä on lisäksi upea saunarakennus, jossa on tilava takkahuone ja grilli. Kahden kiukaan saunassa löylyistä pääsee nautt imaan parisenkymmentä henkeä samaan aikaan. Saunasta pääsee pulahtamaan suoraan Saimaaseen. Lapsiperheitäkään ei ole Auralassa unohdett u. Huvilan viereen valmistui viime keväänä perheen pienimille oma leikkipaikka, josta löytyvät keinut, liukumäki ja hiekkalaatikko. Auralan hinnat PAUn jäsenille: • ma-su 600 € (ulkopuolisille 3200 €) • ma-pe 450 € (ulkopuolisille 2300 €) • 3 vrk 350 € (ulkopuolisille 1400 €) • viikonloppu pe-su 300 € (ulkopuolisille 1200 €) Huvilan varaustilanteen selvitt äminen ja varaukset sähköpostilla 1.4.2020 klo 00.00 alkaen osoitt eesta auralahuvila@outlook.com. Huom! Aurala huvila on kesän aikana varatt u ulkopuolisille (ei liiton jäsen) seuraavasti, joten kyseiset ajankohdat eivät ole varatt avissa: 27.65.7.2020, 20.726.7.2020, 7.8.9.8.2020 Kyseisinä ajankohtina järjestetään mm. koirakerhon EM-kisat, syntymäpäivät, rippijuhlat, motoristien kokoontuminen sekä Auralan huoltoja kunnostustoimenpiteitä. Jonkin verran on tullut kysymyksiä siitä, miksi Auralaa vuokrataan myös ulkopuolisille. Syyt ovat taloudellisia. Ulkopuoliset maksavat huomatt avasti korkeampaa vuokraa varauksestaan kuin jäsenemme. Näillä lisääntyvillä vuokratuloilla pystymme pitämään Auralaa jatkossakin hyvässä kunnossa sekä tarjoamaan jäsenille edullista lomailua. Koska viime vuonna kaikkein suosituimmat varausajankohdat olivat juhannusviikko sekä St Michel -ravien viikonloppu, niin tänä vuonna ko. ajankohdat, juhannusviikko ma 15. su 21.6.2020 sekä raviviikonloppu St Michel-ravit pe 17. su 19.7.2020 on päätett y arpoa kaikkien huhtikuun loppuun mennessä ilmoitt autuneiden kesken. Arvonta suoritetaan liiton toimistolla toukokuun alussa ja voitt ajille ilmoitetaan sähköpostilla. Muistathan, ett ä Aurala on käytett ävissä läpi vuoden! Lisätietoja ja kuvia osoitt eessa: www.pau.? /jasenyys/jasenedut/lomaedut/aurala.html Reitti_2_2020.indd 39 Reitti_2_2020.indd 39 4.3.2020 14.21 4.3.2020 14.21
Reitti 40 På svenska När får vi det nya kollektivavtalet? På arbetsplatsen har vi undrat när ska det nya kollektivavtalet komma ut. Ska det publiceras även i bokform? Förhandlingsparterna håller på med att bearbeta de nya kollektivavtal för Kommunikationsförmedlingsoch logistikbranschen och för paketsorterare i Posti Oy. Att uppdatera och korrekturläsa två olika kollektivavtal tar alltid sin tid. Därtill förväntas det att löneförhöjningarna fastställs i kollektivavtalen. De nya kollektivavtalen publiceras på PAU:s webbplats så snart som de blir färdiga, och därtill printas de ut i bokform. Dittills hittar du de centralaste ändringarna i kollektivavtalen på PAU:s webbplats. Har min lön blivit rätt betald? Jag kollade mina tidigare löneutdrag och märkte att jag har blivit betald för lite lön redan för många månader. En kollega pratade om fackförbundets rättshjälp, vad är det? Om du misstänker att dina löneoch arbetsvillkor inte är i ordning, så kon takta din förtroendeman, huvudförtroendeman, arbetarskyddsfullmäktig, fackavdelning eller fackförbundets byrå för att fråga om råd. Du ska dock först anlita din förman. Om saken inte blir klar på det sättet, förtroendeman förhandlar med arbetsgivarens representant om den felaktigt utbetalda lönen. Om det inte hjälper och om saken inte blir klar, förhandlar huvudförtroendeman med arbetsgivarens representant. I sista hand förhandlas din sak mellan PAU och arbetsgivarförbundet. Om det inte fi nns förtroendeman på din arbetsplats, kontakta regionens huvudförtroendeman. Om saken inte kans förhandlas lokalt så utarbetar huvudförtroendemannen en meningsskiliaktighets protokoll. Där presenterar båda parterna sin åsikt. Denna protokoll som utgångspunkt förhandlar fackförbundet med arbetsgivarförbundet. Om saken behöver tas till rättegång för lösning, kan i huvudsak en fackmedlem, dvs. en person som har varit sex månader som medlem i fackförbund och som har betalat sin medlemsavgift , få bidrag för rättegång. För att få rättshjälp ska du anlita din yrkesavdelning. Hur betalas ? exledighetstillägg och semestertillägg som ska tas bort för en viss tid? Hur utbetalas fl exledighetstillägg och semestertillägg som ska nu tas bort för en viss tid på grund av kollektivavtalsförhandlingarna? Hälft en av semestertillägg har tjänats in innan beslutet kom. Då det i fj ol byttes ut ekonomiska ersättningar mot fl exledigheter, så utbetalades de enligt genomsnittlig regelbunden arbetstid. Ska de inte betalas enligt intjäningsprincipen? Semestertillägg och fl exledighetstillägg utbetalas enligt de avtal som gäller på utbetalningstidpunkten. Denna regel gäller även i omvända situationer. Flexledighet har bytts ut mot en viss lön, och då det betalas ut, sker det enligt reglerna som gäller på den tidpunkt då det tas ut. På så sätt påverkas det även av löneförhöjningarna som har kommit däreft er. Denna princip blir klarare då årlig semester byts ut mot inarbetad tid och denna inarbetade tiden tas ut eft er fl era år. Så lön för inarbetad tid utbetalas enligt den giltiga lönen. Om man tar 50 % av pension som partiell förtida ålderspension som 61-årig eller senare och samtidigt avtalar 50 procents arbetstid, så utbetalas lön för de som heltidsanställt intjänade semesterdagar enligt 50 procents lön, även om dagarna har intjänats som heltidsanställd. Reitti_2_2020.indd 40 Reitti_2_2020.indd 40 4.3.2020 14.21 4.3.2020 14.21
Reitti 41 In English When will the new collective labour agreement come out? At work we have been wondering, when will we get to read collective labour agreement? Will it also be printed as a book? New collective agreements concerning communications and logistics sector and parcel sorters at Posti are being draft ed by the parties. Updating and proofreading changes to two collective agreements always takes time. In addition, we have been waiting for the wage increases to be verifi ed. Th e new collective labour agreements will be posted on our website as soon as they are ready and will also be printed as a book. Prior to that, the key changes to collective agreements can already be found on the PAU website. Has my salary been paid correctly? I looked at my previous payroll calculations and found that I had been paid too little for several months. My colleague also mentioned union legal aid, what does it mean? If you suspect that the terms and conditions of your employment are not in order, contact a shop steward, chief shop steward, health and safety representative, local chapter or the union offi ce for advice. However, you must fi rst contact your supervisor. If the matter can not be resolved with your supervisor, your shop steward will negotiate with the employer's representative about the incorrect payment. If the matter still stays unresolved, your chief shop steward will negotiate with the employer representative. Ultimately, if unresolved, your issue will be negotiated between the PAU and the employers’ union. If there is no shop steward at your workplace, contact the area's chief shop steward. If the matter van not be resolved locally, a note of disagreement will be drawn up by the chief shop steward. In it, both sides express their views. Based on this memorandum, the union negotiates with the employers' union. As a rule, if a case must be brought before a court, person who has been a union member for six months and has paid their membership fees may receive legal aid from the union. For legal aid, you must contact your professional department. How will the ? exible time o? extra and annual leave extra that have been annulled temporarily be paid? How will the fl exible time off extra and annual leave extra that have been temporarily annulled during the collective labour agreement negotiations? Half of the annual leave extra was earned before annulment and when the cash benefi ts were changed to fl exible time off last year, it was then that they were paid in accordance with the average hourly earnings. Shouldn't they be paid according to the earnings principle? Th e annual leave extra and the fl exible time off extra will be paid in accordance with the agreements that were in force at the time of the payment. Th e same rule applies also in reverse situations. Flexibility has been exchanged for a certain amount of salary, and when it is paid at the retention date, salary increases aft er the exchange date aff ect its amount. Th is principle is most evident when annual leave is replaced by savings leave which may be retained aft er years, so that the salary for the leave is paid according to the salary at the time of retention. If you take 50% of your early retirement pension aft er the age of 61 and at the same time work 50%, your full-time vacation pay will also be paid at 50% of your salary, even though it is earned on a fulltime basis. Reitti_2_2020.indd 41 Reitti_2_2020.indd 41 4.3.2020 14.21 4.3.2020 14.21
Reitti 42 Tyött ömyyskassa tiedott aa Reitti 42 KASSAN ASIAKASPALVELUPISTE ma-pe klo 9–11 ja 13–15 OSOITE Siltasaarenkatu 3?5, 00530 Helsinki Postiosoite: PL 189, 00531 HELSINKI PUHELINPÄIVYSTYS 09 6131 1780 ma-to klo 10–15 KOTISIVUT: www.pautk.fi Te kerroitt e – me kuuntelimme Tutkimuksessa kysyttiin jäsenistön mielikuvaa sekä kokemusta työttömyyskassan palveluista. Kyselyyn vastasi 11 prosenttia etuuksien hakijoista. Kokemukset kassan palveluista osoittautuivat myönteisemmiksi kuin mielikuvat kassasta. Kyselyllä selvitimme jäsenten tyytyväisyyttä kassan antamiin päätöksiin ja niiden luotettavuuteen, asiakaspalveluun, puhelinpäivystykseen sekä verkkopalvelun toimivuuteen. Kassa sai yleisarvosanaksi 4,48. Tulosta voidaan pitää hyvänä. Pyrimme kuitenkin kehittämään toimintaamme jatkuvasti ja saimmekin kyselyn perusteella selkeän kuvan siitä, millä tavalla voisimme näin tehdä. Onway Oy on edellisen vuoden puolella tehnyt asiakastyytyväisyystutkimusta 11 kassan puolesta. Julkaisemme tässä kirjoituksessa ne vastaukset, joista Postija logistiikka-alan työttömyyskassa sai muita kassoja paremman arvosanan sekä muita huonomman arvosanan. Vastauksissa käytetiin arvoasteikkoa 1=Heikko, 2 ja 3= Tyydyttävä, 4 ja 5= Hyvä, 6=Erinomainen. Kassan parhaimmat arvosanat tulivat seuraavista asioista: • jäsenten neuvominen työttömyysturvaja vuorottelukorvausasioissa • verkkopalvelu Netan toimivuus • henkilöstön aktiivisuus hakijoiden asioiden hoitamisessa Kassan puhelinpalveluaikoja lisätään 1.3.2020 lukien Tyött ömyyskassassa tehtiin viime vuoden puolella asiakastyytyväisyystutkimus, jonka tulokset on nyt analysoitu. Tutkimuksesta ja vastausten analysoimisesta vastasi Onway Oy. Kysely osoitti, että työttömyyskassalla on kehitettävää liittyen toimistopäivystyksen ja puhelinpäivystyksen aukioloon. Toimistopäivystyksen aukiolon riittävyyttä mitattiin aikana, jolloin kassan asiakaspalvelu oli kiinni julkisivuremontin takia. Julkissivuremontti on nyt valmis ja kassan asiakaspalvelu on jälleen auki. Tutkimuksen mukaan myös puhelinpalvelun aukiolossa oli parantamisen varaa. Tästä syystä olemme tehneet sisäisiä järjestelyjä, joiden myötä onnistuimme lisäämään puhelinpalveluaikoja 2.3.2020 alkaen lähes kolminkertaiseksi. Kassa päivystää nyt maanantaista torstaihin kello 10:00–15:00! Kysely tuotti kassalle hyvää materiaalia oman toiminnan kehittämiseksi ja jäsenistön palvelemiseksi. Vastanneiden kesken arvoimme kolme kappaletta 50 euron lahjakorttia. Onnea voittajille ja kiitos kaikille kyselyyn vastanneille! Postija logistiikka-alan työttömyyskassa ANNIKA SKOGBERG kassanjohtaja Tyött ömyyskassan vertailu muihin toimijoihin Keskiarvo 1=Huono– 6=Erinomainen Nro Top 3 parhaat tulokset verratt una muihin Vertailuaineisto PAU tk (n=353) ERO 1 Jäsenistön ajan tasalla pitäminen (tyött ömyysturvaja vuorott eluvapaa-asiat ym.) 4,20 4,42 +0,22 5 Nett a-verkkopalvelun toimivuus 4,73 4,90 +0,17 16 Henkilöstön aktiivisuus asian hoitamisessa 4,66 4,69 +0,02 Top 3 huonoimmat tulokset verratt una muihin 10 Asiakaspalvelun aukiolojajan riitt ävyys 4,26 3,81 -0,45 9 Puhelinpäivystyksen (henkilökohtainen palvelu) tavoitett avuus 4,13 3,70 -0,42 8 Puhelinpäivystyksen (henkilökohtainen palvelu) aukioloajan riitt ävyys 3,95 3,56 -0,39 Reitti_2_2020.indd 42 Reitti_2_2020.indd 42 4.3.2020 14.21 4.3.2020 14.21
Reitti 43 Oheisella lomakkeella voit ilmoittaa muutoksista, jotka koskevat eläkkeelle siirtymistä ja lehden tilausta, jäsenmaksun keskeytystä, osoitteenmuutosta tai muuta vastaavaa. Osoitteenmuutos tulee voimaan noin neljän viikon kuluttua ilmoituksen saapumisesta. Sen voi lähettää myös sähköpostitse osoitteeseen katja.johansson@pau.fi tai ilmoittaa puhelimitse numeroon 09 6131 1724. Voit tehdä muutoksia jäsentietoihisi myös sähköisen jäsenpalvelun kautta. Merkitse kuoren vasempaan yläkulmaan: Jäsenrekisteri. Lähetys on ilmainen, jos lähetät kirjeen osoitteella: Postija logistiikka-alan unioni PAU, Vastauslähetys/Tunnus 5007565, 00003 Helsinki. HENKILÖTIEDOT Henkilötunnus .................................................................................................................................. Nimi ........................................................................................................................................................ Osoite .................................................................................................................................................... Äidinkieli suomi ruotsi muu, mikä ..................................................... Puh./sähköp.os. ................................................................................................................................ OSOITTEENMUUTOS Vanha osoite ....................................................................................................................................... ................................................................................................................................................................... Uusi osoite .......................................................................................................................................... ................................................................................................................................................................... Uusi osoite on voimassa ................................ alkaen. JÄSENMAKSUN KESKEYTYS Keskeytys on voimassa, mistä .................................... mihin .................................... Keskeytyksen syy vanhempainloma hoitovapaa sairausloma opiskelu kuntoutustuki ELÄKKEELLE SIIRTYMINEN Siirryn ...................................... eläkkeelle ..................................alkaen. Haluan ilmaisen Reitt i-lehden Kyllä Ei JOKIN MUU MUUTOS TAI ILMOITUS Mikä? .................................................................................................................... .................................................................................................................................. ................................................................................................................................... ................................................................................................................................... LISÄKSI OLEN AMMATTIOSASTONI puheenjohtaja varapuheenjohtaja sihteeri taloudenhoitaja Päiväys ja allekirjoitus .................................................................................................................................... asevelvollisuus siviilipalvelus Kelan työmarkkinatuki muu syy, mikä? tiedotussihteeri opintosihteeri nuorisovastaava Kiitos ilmoituksestasi! Muutosilmoitukset PALAUTEKORTTI 2 | 2020 Mielestäni lehden paras artikkeli oli ................................................................................................................................................................... Haluaisin lukea artikkelin aiheesta ..................................................................................................................................................................... Muuta palautett a lehdestä ......................................................................................................................................................................................... .................................................................................................................................................................................................................................................... Nimi ........................................................................................................................................................................................................................................ Osoite ..................................................................................................................................................................................................................................... puhelinnumero .................................................................. tilinumero ..................................................................................................................... Lähetä tämä palautekortt i postissa osoitt eeseen PAU/ Reitt i-lehti, John Stenbergin ranta 6, 00530 Helsinki tai vastaa kysymyksiin osoitt eessa www.pau.? >viestintä>reitt i>osallistu palautearvontaan. Vastaa 27.3. mennessä ja voita 20 € Reitti_2_2020.indd 43 Reitti_2_2020.indd 43 4.3.2020 14.21 4.3.2020 14.21
Henkivakuutus kertoo rohkeudesta Jari kuoli kesällä. Mä yritin olla rohkea, kun kerroin lapsille, mutta romahdin. Hautajaisten jälkeen meidän yksitoistavuotias sanoi, että isi oli ollut rohkea, kun se uskalsi ajatella kuolemaa, että sen perhe voi jäädä yksin ja otti henkivakuutuksen. En tiedä mistä se oli sen kuullut, mutta se oli oikeassa siinä, että Jarin rohkeus turvaa meidän perhettä edelleen. if.fi/henkivakuutus Kuoleman ennakointi on mahdotonta, mutta läheisten toimeentulon varmistaminen helppoa. Laske yllättävän edullinen hinta järjestöjäsenen henkivakuutukselle verkossa vaikka heti. Vakuutuksen myöntää Keskinäinen Vakuutusyhtiö Kaleva. Reitti_2_2020.indd 44 Reitti_2_2020.indd 44 4.3.2020 14.21 4.3.2020 14.21