Reitti LIIKKEENLUOVUTUS 16 • VAPAIDEN VALTAKUNTA 21 • PÄIHDEHAITAT 28 Äänestäminen on luokkakysymys Posti-ja logistiikka-alan unioni PAUn jäsenlehti 3 | 2019 Työehto shoppa ilua postike skukses sa Halpuutettu työ 6 18 Reitti_3_2019.indd 1 Reitti_3_2019.indd 1 20.3.2019 12.30 20.3.2019 12.30
Reitti 2 Reitti 3 | 2019 • Vuodesta 2003 • Painosmäärä 18 298 kpl • Toimitus: päätoimittaja Juha Pöyry puh. 040 356 0567 (juha.poyry@pau.fi ), toimittaja Hanna Kauppinen puh. 044 740 8698 (hanna.kauppinen@pau.fi ) • Osoite John Stenbergin ranta 6, 00530 Helsinki • Osoitteenmuutokset ja jäsen rekisteriasiat: katso s. 43 • Ulkoasu Point Panic Oy / Pauliina Lindholm • Painopaikka Forssa Print • ISSN 1459-7799 • Kansi: Juha Pöyry Posti-ja logistiikka-alan unioni PAUn jäsenlehti Ilmestymisaikataulu numero aineisto Reitt iin ilmestyy 4/2019 2.4. 29.4. 5/2019 6.5. 29.5. 6/2019 4.6. 4.7. 7/2019 18.8. 12.9. 8/2019 23.9. 17.10. 4041 0428 Tässä numerossa 3 Pääkirjoitus 4 Ajankohtaista 6 Työnkuva: Työehtoshoppailua postikeskuksessa 10 Voitettu juttu: Taukokiistat 11 Puheenjohtajalta: Posti on peruspalvelu 12 PAUn Talvipäivät 2019 16 Kuljetuksen liikkeenluovutus 17 Ay-majakka: Muutoksen tuulia kuljetuksessa 18 Eduskuntavaalit: Kuka puhuttelisi duunaria? 21 Eduskuntavaalit: Vapaiden valtakunta 22 Eduskuntavaalit: Kysymyksiä puolueille 26 Vaatteita verkkokaupasta 28 Työelämän päihdehaitat 30 Elli Valkilan taistelu 34 Ristikko 35 Kirja: Paskanjauhantabisnes 36 Kysyvälle vastataan 37 Kolumni: Terveisiä mummu-vaarilasta 38 Menoon mukaan 40 På svenska 41 In English 42 Työttömyyskassa tiedottaa 43 Muutosilmoitus ja palautekortti 12 Mitä useampi äänestää, sen parempi. 17 21 6 Reitti_3_2019.indd 2 Reitti_3_2019.indd 2 20.3.2019 12.30 20.3.2019 12.30
Reitti 3 P ä ä k ir jo it u s PAUn toimisto Postija logistiikka-alan unioni PAU ry John Stenbergin ranta 6, 00530 HELSINKI Puhelinvaihde: 09 613 116 Faksi: 09 6131 1750 www.pau.fi Sähköposti: etunimi.sukunimi@pau.fi Toimistoaika arkisin klo 8.30–16.00 Kesäkuukausina 1.6.–31.8. klo 8.30–15.00 PUHEENJOHTAJA Heidi Nieminen, 050 340 3217 HALLINNON SIHTEERI Birgit Simonen, 040 594 6010 LIITTOSIHTEERI yleiset sopimusja neuvotteluasiat Esko Hietaniemi, 0400 467 788 TYÖEHTOASIANTUNTIJA Jussi Saariketo, 044 268 5110 TYÖEHTOJA JÄRJESTÖASIANTUNTIJA Jarmo Tuominen, 040 315 4401 TYÖYMPÄRISTÖASIANTUNTIJA työsuojelu, sosiaaliturva, vakuutusoikeudelliset asiat Ida Nummelin , 044 769 6434 (perhevapaalla 2.5.2018 lähtien) ASIANTUNTIJA työsuojelu, sosiaaliturva, vakuutusoikeudelliset ja työehtoasiat, koulutus, viestintä Niina Pentinmäki 044 769 6434 LAKIMIES oikeudelliset asiat, edunvalvonta Iikka Avela, 043 825 5311 KOULUTUSJA JÄRJESTÖTOIMITSIJA koulutusasiat Juha Jaatinen, 050 302 8466 TALOUDENHOITAJA Lena Lahti, 040 557 1198 TALOUSJA JÄSENPALVELUSIHTEERI kirjanpito, palkat ja palkkiot, matkalaskut maksuja laskutusasiat Tarja Känsäkangas, 040 831 2963 PÄÄTOIMITTAJA, TIEDOTTAJA ulkoinen ja sisäinen tiedotus, liiton verkkosivut ja kalenteri Juha Pöyry, 040 356 0567 TOIMITTAJA, VIESTINNÄN ASIANTUNTIJA Reitti-lehti Hanna Kauppinen, 044 740 8698 JÄSENPALVELUSIHTEERI jäsenrekisteri ja jäsenmaksuasiat Katja Johansson, 09 6131 1724, 040 821 5836 Postija logistiikka-alan unioni PAU @PAU_liitto Järjestäytyminen laskee T yöja elinkeinoministeriö julkaisi maaliskuussa tuoreen selvityksen palkansaajien järjestäytymisasteesta. Selvityksen mukaan vuonna 2017 miehistä vain runsaat puolet ja naisista kaksi kolmannesta kuului ammattiliittoon. Yksityisillä palvelualoilla järjestäytyminen on muita aloja vähäisempää. Keskeistä TEM:n järjestäytymisasteen selvittämisessä oli edunvalvonnan piirissä olevien jäsenten määrä, jonka osuus palkansaajien ja työttömien yhteismäärästä muodostaa järjestäytymisasteen. Edunvalvonnan piirissä eli työmarkkinoiden käytettävissä olevia jäseniä oli vuoden 2017 lopussa 1 414 000. Sen perusteella laskettu järjestäytymisaste on 59,4 prosenttia, kun se vielä vuonna 2013 oli 64,5 prosenttia. Neljässä vuodessa järjestäytyminen on laskenut viidellä prosenttiyksiköllä. Tällä tahdilla viiden vuoden kuluttua alle puolet palkansaajista kuuluu ammattiliittoihin. Mitä tästä seuraa? Työntekijöiden vaikutusvalta vähenee ja työnantajien saneluvalta lisääntyy. Otetaanpa läheltä pari esimerkkiä. Nelisen vuotta sitten PAU ajautui vaikeisiin tes-neuvotteluihin, kun työnantaja löi neuvotteluissa kovat tavoitteet pöytään. Muun muassa nämä työehtosopimuksen kirjaukset olivat työnantajan leikkauslistalla: lisätyökorvaus, iltaja yötyölisä, lauantaija sunnuntaityökorvaukset, erityisosaamiseen perustuvat palkanosat ja tilapäinen urakointi. Lisäksi työnantaja halusi muuttaa työvuoroluetteloa mistä tahansa syystä, joka olisi tarkoittanut käytännössä sitä, että työntekijä olisi tiennyt vasta töihin tullessaan mihin aikaan työaika päättyy. PAU käynnisti työtaistelutoimet, jonka seurauksena työnantaja luopui vaatimuksista. Ainoastaan työehtosopimukseen kuulumattomasta muutosturvasta jouduttiin luopumaan. Menestyksellinen työtaistelu johtui liiton korkeasta järjestäytymisasteesta ja muiden SAK:laisten liittojen antamasta tuesta. Mikäli järjestäytymisaste laskee, nämä väännöt hävitään 6-0. Toisin sanoen työehdot laskee ja palkkoja pudotetaan. Toinen esimerkki löytyy Sipilän pakkolaeista, joita käytännössä koko ay-liike vastusti syksyllä 2015. Ilman työntekijöiden järjestäytymistä loppiainen ja helatorstai olisivat nyt työpäiviä, sairauslomapalkkaa olisi leikattu, ylityökorvauksia puolitettu ja lomia lyhennetty. Mutta näistäkin esimerkeistä huolimatta järjestäytyminen laskee. Syytä haetaan helposti YTK-kassasta, jonne liittyy paljon työelämässä aloittavia nuoria. Kassan markkinointi on tehokasta ja näkyy jäsenmäärässä, kun yli 400 000 palkansaajaa katsoo pärjäävänsä pelkällä työttömyysturvalla. Koko ay-liikkeen ja jokaisen ammattiliiton olisi syytä katsoa peiliin ja pohtia, millä keinoilla järjestäytyminen saadaan nousuun. Jos järjestäytyminen laskee alle puoleen, on koko työväenliikkeen tulevaisuus vaakalaudalla. Tämä tulee näkymään myös lainsäädännössä, jossa näkyy entistä enemmän elinkeinoelämän ja työnantajien vaatimukset. JUHA PÖYRY Reitti_3_2019.indd 3 Reitti_3_2019.indd 3 20.3.2019 12.30 20.3.2019 12.30
Reitti 4 Ajankohtaista Postilla Matt i Nisula Työelämän sosiaaliopas autt aa tukiviidakossa PAUn Työelämän sosiaaliopas on ilmestynyt. Sosiaalioppaasta löytyy tiiviissä muodossa tietoa työntekijän oikeuksista ja sosiaalietuuksista: opintoja perhevapaista, sairaus, eläkeja kuntoutusetuuksista ja henkivakuutuksista, työtapaturmista ja ammattitaudeista, työttömyysturvasta ja vuorotteluvapaasta. Työelämän sosiaaliopas on tuotettu osana PAUn vuosien 2018–2021 ikäohjelmaa. Ikäohjelman tavoitteena on lisätä tietoisuutta eri elämänvaiheiden ja iän merkityksestä työelämässä sekä tukea terveellistä ja turvallista työn tekemistä elämänkaaren jokaisessa vaiheessa. Työelämän sosiaaliopasta saa PAUn toimistosta ja se löytyy sähköisenä myös PAUn jäsensivuilta. Jäsentiedot kuntoon! PAU lähett ää jäsenilleen tarvitt aessa myös tekstiviestejä ja sähköpostia. Meille on tärkeää, ett ä jäsentietosi ovat kunnossa. Tarkista ja päivitä muutt uneet tietosi kirjautumalla liiton sähköiseen jäsenpalve luun osoitt eessa www.pau.? . Kun tietosi ovat kunnossa, saat liitosta tärkeää tietoa ja ajankohtaisia uutisia. Ehdolla vaaleissa Reitti-lehden saamien tietojen mukaan kolme PAUn jäsentä on ehdolla 14.4. pidettävissä eduskuntavaaleissa: Marjut Pollari yo-merkonomi, Saarijärven kaupunginhallituksen jäsen ja valtuutettu, Vasemmistoliitto, Keski-Suomen vaalipiiri Tarmo Hirvelä autonkuljettaja, eläkeläinen, Perussuomalaiset, Oulun vaalipiiri Jussi-Pett eri Lappi postinjakaja, talonmies, Suomen kommunistinen puolue SKP, Helsingin vaalipiiri 61 126 12 Reitti_3_2019.indd 4 Reitti_3_2019.indd 4 20.3.2019 12.30 20.3.2019 12.30
Reitti 5 Aika ilmoitt autua KURSSEILLE Koulutuskalenteri ja ilmoitt autuminen www.pau.? -> koulutus Tarkista kurssien ehdot PAUn nett isivuilta. Reitti 5 PAUN OMA KOULUTUS PAUn sopimuskoulutus Työsuojelun peruskurssi Aika: 6.–10.5.2019 Paikka: Hotelli Heimari, Mikkeli Viimeinen hakupäivä: 15.4.2019 Kurssi on tarkoitett u työsuojeluvaltuutetuille ja -asiamiehille sekä muille työsuojelun yhteistoimintatehtävissä toimiville. Kurssilla selvitetään työsuojeluhenkilöstön tehtäviä, lainsäädäntöä, työsuojelun yhteistoimintaa ja hyvinvoinnin vaikutusta tuott avuuteen. Edunvalvonnan ja yhteistoiminnan kurssi Aika: 6.–10.5.2019 Paikka: Hotelli Heimari, Mikkeli Viimeinen hakupäivä: 15.4.2019 Tämä on PAUn edunvalvojien koulutuksessa se perusta, jonka päälle osaaminen rakennetaan. Kurssi on tarkoitett u luott amusmiesja työsuojelutehtävissä sekä yhteistoimintatehtävissä toimiville. Kurssi on avoin myös ammatt iosastojen puheenjohtajille. Kurssilla käsitellään monipuolisesti vaikutt amista ja viestintää, luott amusja työsuojelutehtävissä toimimista sekä edunvalvontaan keskeisesti liitt yviä säädöksiä ja tehtäviä. Työehtojen peruskurssi Aika: 13.–17.5.2019 Paikka: Hotelli Heimari, Mikkeli Viimeinen hakupäivä: 23.4.2019 Kurssi on tarkoitett u luott amusmiehille, osastojen puheenjohtajille ja työsuojelutehtävissä toimiville, jotka työskentelevät Viestinvälitysja logistiikka-alan työehtosopimuksen piirissä. Kurssilla selvitetään tämän työehtosopimuksen sisältöä, paikallista sopimista ja yhteistoimintaa Postissa. Työoikeuden kurssi Aika: 13.–17.5.2019 Paikka: Hotelli Heimari, Mikkeli Viimeinen hakupäivä: 23.4. Kurssi on tarkoitett u luott amusmiehille, työsuojeluedustajille ja ammatt iosastojen puheenjohtajille. Kurssille hakijalta edellytetään Työehtojen peruskurssin suoritt amista tai hyvää perehtyneisyytt ä omaan työehtosopimukseen, mikäli hakija ei ole töissä Postissa. Kurssilla käsitellään työoikeuden perusperiaatt eita, työsopimuslakia, työsuhteen ehtojen muutt amista, työsuhteen päätt ämistä ja muita työelämän keskeisiä säädöksiä. PAUn järjestökoulutus Selkoa sopimuksesta Aika: 27.–28.4.2019 Paikka: Scandic Park -hotelli, Helsinki Viimeinen hakupäivä: 5.4.2019 Ensisijaisesti niille jäsenille, jotka ovat suoritt aneet Tunne oikeutesi/ Tolkkua työelämään -kurssin. Sopii myös erinomaisesti ammatt iosastojen aktiiveille. Kurssilla uppoudutaan PAUn lakimiehen opastuksella tarkemmin työehtosopimukseen ja käydään läpi usein kysymyksiä herätt äviä aiheita. Kurssilla ollaan kuitenkin vahvasti kiinni arjessa: asioita käsitellään käytännön työelämän ja työntekijöiden oikeuksien näkökulmasta. OPISTOJEN KOULUTUS Opistojen sopimuskoulutus Minä ja työyhteisöni muutoksessa – työpsykologian kurssi Aika: 6.–10.5.2019 Paikka: Kiljavan opisto, Nurmijärvi Viimeinen hakupäivä: 6.4.2019 Kurssi sopii perusja jatkokurssit käyneille työsuojeluvaltuutetuille ja -asiamiehille sekä luott amusmiehille. Koulutus antaa valmiuksia muutostilanteiden kohtaamiselle ja niistä selviytymiselle työpaikalla. Yksityisyyden suoja ja työelämä Aika: 13.–14.5.2019 Paikka Kiljavan opisto, Nurmijärvi Viimeinen hakupäivä: 14.4.2019 Sopii luott amusmiehille ja työsuojeluvaltuutetuille, jotka ovat suorittaneet peruskurssit. Kurssin tavoitt eena on antaa valmiuksia hoitaa yksityisyyden suojaan ja henkilötietoihin liitt yvät asiat käytännössä yhteistoiminnassa työnantajan kanssa. Työoikeuden täydennyskurssi Aika: 3.–7.6.2019 Paikka: Kiljavan opisto, Nurmijärvi Viimeinen hakupäivä: 3.5.2019 Kohderyhmänä ovat työoikeuden kurssin käyneet. Kurssin tavoitt eena on syventää ja ajankohtaistaa työoikeudellisia taitoja sekä antaa lisävalmiuksia oikeudellisten ongelmien ratkaisemiseen työpaikalla. Opistojen järjestökoulutus Puheenjohtajaja sihteerikurssi Aika: 6.–10.5.2019 Paikka: Kiljavan opisto, Nurmijärvi Viimeinen hakupäivä: 5.4.2019 Kurssin kohderyhmänä ovat osastojen puheenjohtajat ja sihteerit. Kurssille voi osallistua myös muu yhdistysjohto. Reitti_3_2019.indd 5 Reitti_3_2019.indd 5 20.3.2019 12.30 20.3.2019 12.30
Reitti 6 Työnkuva Reitti 6 Reitti_3_2019.indd 6 Reitti_3_2019.indd 6 20.3.2019 12.30 20.3.2019 12.30
Reitti 7 Halpuutett u työ Reitti 7 Työehtoshoppailu tuli Pasilan postikeskukseen, kun Posti siirsi Kiinan pakett ien lajitt elun alihankintaan ja ryhtyi käytt ämään työhön Teollisuusliiton jakajia koskevaa työehtosopimusta. Työehdoilla kikkailu ei ole työelämässä mikään uusi jutt u. TEKSTI & KUVAT JUHA PÖYRY Reitti_3_2019.indd 7 Reitti_3_2019.indd 7 20.3.2019 12.30 20.3.2019 12.30
Reitti 8 Työnkuva K uultuaan tes-shoppailusta Pasilan postikeskuksen työntekijät reagoivat asiaan voimakkaasti marssimalla vastalauseena kolmesta työvuorosta pihalle. SOL Henkilöstöpalveluiden työntekijät olivat ottaneet liittoon yhteyttä ihmetellen miksi työehtosopimus yhtäkkiä vaihtui. Ulkomailta kirjeessä tulevien tavaralähetysten manuaalilajittelun käsittelyyn oli aiemmin noudatettu Viestinvälitysja logistiikka-alan työehtosopimusta, mutta nyt Teollisuusliiton, entisen Team-liiton tessiä, joka on palkoissa ja muissa työehdoissa huomattavasti heikompi kuin PAUn sopimus. Kummalliseksi tessin vaihtamisen tekee se, että Teollisuusliiton mukaan jakajia koskeva työehtosopimus ei edes sovellu postikeskuksen käsittelytyöhön. PAUn saamien tietojen mukaan Posti edellytti SOL Henkilöstöpalvelut Oy:tä noudattamaan työssä heikompaa työehtosopimusta edellytyksenä sille, että alihankintasopimus syntyi. Kuukausiansioihin tämä tarkoitti kokoaikaisen työntekijän osalta 250–700 euron pudotusta. Sanomalehdenjakajien työehdot romahti Työehtoshoppailu aloitettiin käytännössä Postissa jo 1990-luvulla, kun postikonttoreita lakkautettiin ja töitä siirrettiin asiamiespostien hoidettavaksi kauppoihin ja kioskeihin, joissa noudatetaan PAMin Kaupan aloja koskevaa tessiä. Vaikka tuohon aikaan ei varsinaisesti tes-shoppailusta puhuttukaan, oli kyse periaatteessa samasta asiasta. Tuoreessa muistissa on vielä sanomalehdenjakajien siirtäminen halvemman työehtosopimuksen piiriin, kun Posti perusti kaksi vuotta sitten Posti Palvelut Oy:n, liittyi Medialiiton jäseneksi ja siirsi työntekijät liikkeenluovutuksella uuteen yhtiöön. Sanomalehdenjakajiin ryhdyttiin noudattamaan PAUn Viestinvälitysja logistiikka-alan tessin sijaan Teollisuusliiton sopimusta, joka on tasoltaan selkeästi PAUn sopimusta heikompi. Konkreettisesti tämä kävi ilmi, kun PAU tutki palkkojen eroja pyytämällä jakajilta viimeisen PAUn sopimuksen ja ensimmäisen uuden tessin mukaiset palkkalaskelmat. Palkat laskivat keskimäärin 40 %. Palkkojen pudotus oli vielä suurempi vanhemmilla jakajilla, joilla oli palkoissa takuuosia mukana. Työehtosopimusten ero ei tullut näkyviin pelkästään palkoissa. Myös lomat, joustovapaat ja yötyölisät ovat Viestinvälitysja logistiikka-alan työehtosopimuksessa sovittu paremmin. Teollisuusliiton jakajia koskevassa tessissä on rajoitettu myös työntekijöiden lakko-oikeutta vahvistetulla työrauhavelvoitteella. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että poliittisiin Roosa Hyvärinen lajitt elee Kiinan kirjelähetyksiä Pasilan postikeskuksessa. Reitti_3_2019.indd 8 Reitti_3_2019.indd 8 20.3.2019 12.30 20.3.2019 12.30
Reitti 9 Työehtoshoppailu • Tes-shoppailu tarkoitt aa työntekijöiden siirtämistä halvemman työehtosopimuksen piiriin, jolla työnantaja hakee säästöjä ja kilpailukykyä. • Laillinen toimenpide, joka perustuu vuoden 2001 työsopimuslain muutokseen, jossa mahdollistett iin se, ett ä normaalisitova työehtosopimus menee yleissitovan tes:n edelle. Normaalisitova tes voi olla myös yleissitovaa tessiä parempi. • Tes-shoppailun seurauksena on usein palkan ja työehtojen heikkeneminen sekä järjestörajariidat liitt ojen kesken. • Tes-shoppailua on esiintynyt jo vuosien ajan useilla eri aloilla. tai tukilakkoihin osallistuminen on tessillä kielletty. Mitä tästä kaikesta seurasi? Postille negatiivista julkisuutta, laatuongelmia, työntekijöiden sataprosenttinen vaihtuvuus, luottamusmiesjärjestelmän romuttuminen ja järjestäytymisen jyrkkä pudotus. Vain parisenkymmentä työntekijää liittyi työehtojen romahtamisen jälkeen Teollisuusliiton jäseniksi. Ay-liike sai siipeensä ja Loimaan suunnalla oltiin tyytyväisiä. Yhteisiä rajapintoja Eivät työntekijät ole tes-vaihdoksissa kuitenkaan aina kärsineet. Yksi esimerkki tulee PAUn järjestämisalalta, kun Rahankäsittelypalvelut-alan työehtosopimus vaih tui parisen vuotta sitten PAMin vartiointialan tessiin. Työnantaja oli tessin vaihdossa rakentava ja sovitteleva. Vanhoille työntekijöille annettiin myönnytyksiä, eikä kenenkään työehtoja lähdetty merkittävällä tavalla heikentämään, uusilla työntekijöillä palkat jopa nousivat. Matkakustannusten korvauksissa oli iso ero, mutta niistäkin päästiin lopulta sopimukseen. Yhteisiä rajapintoja työehtosopimuksissa löytyy paljon sekä liittojen että keskusjärjestöjen välillä. Esimerkkinä vaikkapa ERTOn ja Pron toimihenkilöiden, PAMin varastoalan ja AKT:n kuljetuspuolen sopimukset, johon Postin kuljettajat siirtyvät syksyllä. Ongelmalliseksi tilanteen tekee se, että työnantaja voi työnantajaliittoa vaihtamalla vaihtaa sovellettavan työehtosopimuksen. Osakeyhtiölain mukaan yritysten tulee tuottaa voittoa ja mikäli henkilöstökuluissa pystytään tessiä vaihtamalla säästämään, tulee se yrityksille houkuttelevaksi. Tilanne on liitoille kiusallinen ja vaikea. Järjestörajariidat voivat johtaa tilanteeseen, jossa suurin häviäjä on ay-liike, kun työntekijöiden palkka ja työehdot työehtoshoppailun seurauksena tippuvat. Tes-shoppailua pitäisi ennakoida PAU teki viime keväänä SAK:n edustajistolle aloitteen, jossa asia nostettiin taas esiin. PAU esitti, että edustajisto velvoittaa SAK:n hallitusta tuomaan ratkaisuesityksen siitä, miten työnantajien työehtoshoppailu voitaisiin joko lainsäädännöllä, työehtosopimustoiminnalla tai liittojen yhteistyöllä eliminoida. Aloitteen seurauksena järjestörajariitojen sovittelumenettely tehtiin SAK:ssa uusiksi. Menettely ei ole käytännössä kuitenkaan sitova, koska liitot ovat itsenäisiä toimijoita, eikä SAK voi keskusjärjestönä niitä mihinkään velvoittaa. Järjestörajariitoihin reagointi jälkikäteen on usein myöhäistä. Ainakin keskusjärjestön sisällä liittojen pitäisi tuoda sopimuksensa soveltamisalan muutokset etukäteen liittojen arvioitavaksi. Mikäli tes-shoppailun myötä palkka ja työehdot laskevat, saa ay-liike ihmetellä taas lisää laskevia jäsenmääriä. Tästä olisi syytä olla enemmän kuin huolissaan tuoreen Työja elinkeinoministeriön selvityksen jälkeen. Palkansaajien järjestäytymisaste on jatkanut laskuaan ja on enää alle 60 prosenttia. Ministeriön teettämän selvityksen mukaan vuonna 2017 vain runsaat puolet miehistä ja kaksi kolmannesta naisista kuului ammattiliittoon. Tilanne ei ole kuitenkaan toivoton, jos liitot löytävät keskinäisen solidaarisuuden samaan tapaan kuin porvarihallitusta vastustettaessa. Työntekijän etu on aina myös liiton etu. Reitti_3_2019.indd 9 Reitti_3_2019.indd 9 20.3.2019 12.30 20.3.2019 12.30
Reitti 10 Voitett u jutt u Kiistaa tauoista Iltalehti uutisoi isosti 19.2.2019 Postin ja Helsingin postikeskuksen työntekijöiden välisestä taukokiistasta. Taustalla oli pitkäaikainen erimielisyys siitä, onko työnantajalla oikeus poistaa yksipuolisella päätöksellä työntekijöiden vakiintuneita taukoja. PAUn näkemyksen mukaan työnantaja ei voi näin menetellä. Koska asiasta ei päästy aikanaan yhteisymmärrykseen, asia jouduttiin saattamaan Helsingin käräjäoikeuden ratkaistavaksi. Käräjäoikeus katsoi, että Postilla ei ollut oikeutta yksipuolisesti poistaa työntekijöiden pitkään käytössä olleita, vakiintuneita taukoja. Posti valitti tuomiosta hovioikeuteen. Hovioikeus kuitenkin antoi 19.2.2019 päätöksen, että asian käsittely raukeaa asianosaisten päästyä asiassa sovintoon. Työntekijöiden oikeus taukoihin on yleisestikin asia, joka herättää usein keskustelua. Ajatustenvaihto vilkastuu taatusti, kun työnantaja ilmoittaa, että taukoja pitää poistaa tai taukoaikoja pitää lyhentää. Taukojen ensisijainen tarkoitus on tukea työntekijän työssä jaksamista tarjoamalla työpäivän aikana pieniä hengähdyshetkiä, joiden jälkeen työntekijä voi jatkaa virkeämpänä työntekoa. Karsimalla näitä työntekijöiden hengästyshetkiä työnantaja voi toki lisätä työntekoon käytettyä aikaa, mutta toisaalta tällöin karsitaan myös työntekijän työssä jaksamisesta ja virkeydestä. Työhön käytetty aika ei välttämättä ole silloin kovin tehokasta. Työssä jaksamista ja virkeyttä sekä niiden hyötyjä on kuitenkin huomattavasti vaikeampi mitata kuin työntekoon käytettyjä minuutteja. On helppo sanoa, että lyhentämälJos vakiintuneita taukokäytäntöjä halutaan muutt aa, olisi se parasta tehdä keskustelemalla ja sopimalla työnantajan ja työntekijöiden kesken. lä taukoja 10 minuuttia työaikaa saadaan 10 minuuttia lisää. Mutta olisiko kuitenkin tehokkaampaa ja työnantajallekin parempi, että työntekijä tekee esimerkiksi 7 tuntia töitä reippaana ja virkeänä kuin 7,5 tuntia hieman väsyneempänä ja tehottomampana? Vaikea mitata. Jos työnantaja kuitenkin katsoo, että taukojen leikkaaminen on työnantajalle kannattavaa, työntekijäpuolella voidaan kysyä, onko työnantajalla siihen oikeus. Viestinvälitysja logistiikka-alan työehtosopimuksessa ei ole tarkkoja määräyksiä siitä, kuinka paljon työpäivän aikana pitää olla kahvitaukoja. Jos työpaikassa on vakiintuneita taukokäytäntöjä, työnantajan oikeus niiden muuttamiseen riippuu siitä, mihin tauot perustuvat ja onko niistä mahdollisesti sovittu. Esimerkiksi Tampereen postikeskuksessa Posti Oy leikkasi yksipuolisesti raskaan puolen taukoja ja PAU saattoi asian Pirkanmaan käräjäoikeuden tutkittavaksi. Käräjäoikeus katsoi, että tässä tapauksessa Postilla oli oikeus leikata taukoja. Työntekijäpuoli valitti tuomiosta ja lähiaikoina on odotettavissa, että hovioikeus antaa asiassa tuomion ja vastauksen siihen, voiko työnantaja näin toimia. Taukoaikoja koskevat tapaukset voivat siis olla hyvin erilaisia eivätkä tapaukset aina mene saman kaavan mukaan. Suotavaa olisikin, että työantajaja työntekijäpuoli yhdessä keskustelisivat ja sopisivat, jos taukoihin tehdään jotain muutoksia. Tällöin voitaisiin välttää myös ylimääräistä riitelyä, minkä seurauksena työilmapiiri voi tulehtua. Työilmapiirin tulehtuminen ei varmasti lisää työn tehokkuutta tai työntekijöiden virkeyttä. Reitti_3_2019.indd 10 Reitti_3_2019.indd 10 20.3.2019 12.30 20.3.2019 12.30
Reitti 11 Re Re Re Reit it it i ti ti t 11 11 11 P osti on peruspalveluja tarjoava yritys. Tämä tulee kirjata hallitusohjelmaan tulevalla hallituskaudella ja tulevan hallituksen tulee omistajana tukea Postia tehtävässään, eikä enää heikentää Postin asemaa. Postin tehtävä ei pidä olla varojen tulouttaminen valtion budjetin katteeksi. Sen sijaan Postin omistajaohjauksessa tulee olla tavoitteena kansalaisten tasavertaisen postipalvelun turvaaminen. Nykyinen hallitus on ideologisista syistä heikentänyt Postin asemaa suhteessa kilpailijoihin. Postimarkkinoiden avaaminen on johtanut muun muassa epäterveeseen voitonsaalistukseen jakelualalla. Kilpailevien yritysten tarkoituksena ei suinkaan ole tasavertaisten postipalvelujen tarjoaminen, vaan voiton maksimointi. Posti on ainoa postipalveluyritys, joka tarjoaa postipalveluja koko maassa ja kaikille asiakkaille, kun taas kilpailijat toimivat vain niillä alueilla, joilla toiminta on heille tuottoisaa ja ottavat lähetyksiä jaettavaksi vain valitsemiltaan asiakkailta. Postikilpailualueilla Postin on vaikea kilpailla hinnalla, koska tuottavien alueiden voitoilla pitäisi rahoittaa myös haja-asutusalueen tappiollinen postinjakelu. Tappiollisia palveluja on myös paljon muitakin. Esimerkiksi paljon julkisuutta saanut Poste restante -palvelu aiheuttaa Postille yli miljoonan euron kustannuksen vuosittain. Kyseinen palvelu koetaan tärkeäksi julkiseksi peruspalveluksi, vaikka lakiin ei olekaan kirjattu Postille velvoitetta sitä hoitaa. Muun muassa tämä palvelu tulisi valtion rahoittaa, koska palvelulle on selkeä tarve yhteiskunnassa. Vääristynyt ja Posti Oy:hyn nähden epäreilu kilpailutilanne on heikentänyt Posti Oy:n taloutta ja sitä kautta sen mahdollisuutta tärkeiden peruspalvelujen tarjoamiseen. Postin asemaa suhteessa kilpailijoihin ei tule enää lainsäädännöllä heikentää. Tämäkin asia tulee kirjata hallitusohjelmaan. Postin työpaikat ovat vähentyneet digitalisaation ja posti kilpailun takia Suomessa 500– 1000 työntekijän vuosivauhdilla. Suurin osa edellä kerrotusta vähenemästä on onneksi luonnollista poistumaa, mutta joka vuosi Postista myös irtisanotaan työntekijöitä. Postilla on tulevina vuosina irtisanomisuhan alla työikäisiä työntekijöitä, jotka ovat tehneet pitkän, kymmeniä vuosia kestäneen, työuran yhdelle työnantajalle. Monilla heistä on käytynä kansatai peruskoulu ja taustalla saattaa olla myös joku niin sanottu vanhentunut tutkinto. Uusiin tehtäviin tai ammattiin kouluttautumiseen tulee saada tukipaketti, joka mahdollistaa myös taloudellisesti heidän kouluttautumisensa joko työn ohella tai heti työn päättymisen jälkeen. Myös Postista voi aueta uusia uria. Näihin tehtäviin siirtyminen talon sisällä vaatii kouluttautumista. Tätä pitää omistajan myös taloudellisesti tukea. PAU pyrkii saamaan edellä kerrotuista asioista kirjaukset tulevaan hallitusohjelmaan. Sinä voit auttaa. Puhu näistä asioista kansanedustajaehdokkaille ja anna äänesi ehdokkaalle, joka tukee näitä tavoitteita. HEIDI NIEMINEN, puheenjohtaja Puheenjohtajalta 11 Reitti a aaa aaaa lla a ääää Posti hoitaa tärkeitä peruspalveluja Postin asemaa suhteessa kilpailijoihin ei tule enää lainsäädännöllä heikentää. Reitti_3_2019.indd 11 Reitti_3_2019.indd 11 20.3.2019 12.30 20.3.2019 12.30
Reitti 12 PAUn Talvipäivät Talvipäivillä taas satoja jäseniä TEKSTI & KUVAT JUHA PÖYRY, HANNA KAUPPINEN TEKSTI & KU PAUn Talvipäivät Vantaalla toi taas satoja jäseniä yhteen. Talvipäivillä tavatt iin tutt uja, tentatt iin poliitikkoja, pidett iin ammatt iryhmäpalavereita, urheiltiin ja juhlitt iin. T alvipäivien avajaisille saatiin erinomainen näyttämö, kun järjestäjät saivat Finnkino Flamingon ison teatterisalin PAUn käyttöön. Postimuseon tuottama fi lmi ”Kädestä käteen” sai salista ensiesitykselleen ansaitsemansa puitteet. Historiallisen fi lmin ja Seppo Airaksisen avaussanojen jälkeen kuultiin Vantaan kaupunginjohtaja Ritva Viljasen tervehdys. Kaupungin vetovoima kasvaa, asukasluku nousee ja työpaikat lisääntyvät. Vantaa on Suomen liikenteellinen ja logistinen keskus, jota todistaa myös Postin logistiikkakeskukset. Avajaisten jälkeen oli vuorossa jo perinteeksi muodostunut postipaneeli, jossa tentattiin hallituspuolueiden ja opposition edustajia. Paneelista enemmän seuraavilla sivuilla. Länsi-Suomi ott i omansa Talvipäivien järjestäjät ilmoittivat jo hyvissä ajoin, että suksipussit voi jättää kotiin ja mukaan kannattaa ottaa mieluummin tanssikengät. Vaikka näillä talvipäivillä ei hiihdetty, oli halukkailla mahdollisuus urheilla salibandyssa, keilailussa ja biljardissa. Salibandyn mestaruus meni taas kerran Länsi-Suomen osastolle. Loppuottelussa kaatui viime vuoden tapaan Oulun osasto, pronssi meni Helsinkiin. Liiton toimintaympäristössä on tapahtunut viime vuosina isoja asioita ja tahti tuntuu vain kiihtyvän. Työehtoshoppailu, yt-neuvottelut, muuttunut postilaki ja lisääntynyt kilpailu olivat esillä ammattiryhmäpalavereissa. Moni kaipasi aikaa, jolloin oli seesteisempää ja sai tehdä työnsä rauhassa. Näitä aikoja muisteltiin enemmän eläkeläisten omassa tilaisuudessa, joka järjestettiin talvipäivillä ensimmäistä kertaa. Äänestämisellä on merkitystä Liiton puheenjohtaja Heidi Nieminen toi sunnuntain ajankohtaiskatsauksessa hyvin esille sen, mikä merkitys porvaripuolueiden hyväksymällä postilailla on alan työntekijöille. Helmikuussa alkaneet yt-neuvottelut ovat suoraa seurausta siitä, että kirjeen kulkunopeutta heikennettiin. Kokonaan oma lukunsa on sitten muut hallituksen heikennykset palkansaajille, joita neljän vuoden aikana yritettiin ja saatiin läpi. Huhtikuussa on kuitenkin mahdollisuus tehdä muutos ja äänestää eduskuntaan ehdokkaita, jotka tuntevat palkansaajien arkea paremmin. SAK:n viestintäpäällikkö Marjo Pihlajaniemi heittikin paulaisille haasteen äänestää huhtikuun eduskuntavaaleissa. Vapaiden valtakunta-kampanja näkyy ja kuuluu. Toivottavasti muutos konkretisoituu 14.4. Reitti 12 Reitti_3_2019.indd 12 Reitti_3_2019.indd 12 20.3.2019 12.30 20.3.2019 12.30
Reitti 13 Poliitikot lupailivat muutosta Re Re Re R Re Re Re Re Re Re Re Re R Re Re Ree Re Re Re Re Re Re Re Re Re Re Re Re Re Re Re Re Re Re R R R R R Re Re R Re R Re Re Re Re Re Re R Re Reeeeeee Re R R R R itt it it it it it it it itt it it it it it it it ittt it it it it it it itt it it it ittt it it ittt it ittt it itt it itt it it iit it it it it itttt i ttti ti ti ti ti tti tti ti ti ti ti ttttti tttti ti ti ttttti ti ti ttttttttttti tttti tttti ti ttti tttti tttttttttii tti ti ti ti ti t 1111113 13 13 13 3 3 13 13 13 1111113 13 13 13 13 13 11111113 1111113 13 1111113 3 11113 13 1111113 13 3 3 3 3 3 111113 3 3 3 3 111113 13 13 1113 113 13 13 13 13 3 13 13 113 1113 113 3 3 13 3 113 3 3 Vaalikevät ja postilaisten asemaa kiristänyt hallituskausi kuuluivat poliitikkojen puheissa PAUn Talvipäivien postipaneelissa. Keskustelu avatt iin perinteisellä postipaneelilla, johon osallistuivat Eero Lehti (kok.), Jarkko Ilonen (vas.), Markku Rossi (kesk.), Johanna Karimäki (vihr.) ja Antt i Lindtman (sd.). P ostipaneelissa PAUn puheenjohtaja Heidi Nieminen tenttasi eduskuntapuolueita postilain uudistuksesta ja omistajaohjauksesta. Kuluneella hallituskaudella postilakia muutettiin kahteen kertaan: ensin vuonna 2017 siirryttiin valtioneuvoston myöntämistä postiluvista ilmoituksenvaraiseen postitoimintaa ja vuonna 2018 yleispalvelukirjeen kulkunopeutta hidastettiin. Maaliskuun alusta lähtien 1. luokan kirje voi lain mukaan olla matkalla jopa viikon. Kun jakelupäiviä voi tästä syystä vähentää, voi vähentää myös työvuoroja ja sen johdosta Talvipäivien aikaan suuri osa jäsenistöstä oli yt-neuvottelujen kohteena. Nieminen pohjusti keskustelua myös Liikenneja viestintäministeriön virkamiesnäkemyksellä tulevalle hallituskaudelle, jonka mukaan postin osalta jatketTEKSTI HANNA KAUPPINEN KUVAT JUHA PÖYRY taisiin päättyvän hallituskauden linjoilla. ”Sopeutetaan postin jakeluvelvoitetta vastaamaan laskevia volyymeja. Selvitetään keinoja haja-asutusalueiden lehtien jakelun turvaamiseksi velvoittamalla lainsäädännöllä muun muassa postin olennaisten tietojen avaaminen," näkemyspaperissa sanotaan. Kaikki panelistit kannattivat viisipäiväisen jakelun säilyttämistä sekä laadun takaamista koko Suomessa syrjäseutuja myöten. Siitä, millä keinoin ja millä periaatteilla se tehtäisiin, poliitikkojen näkemykset toki erosivat tavalla, joka kiteytyy kysymykseen markkinoiden ja ihmisten suhteesta. Kokoomuksen Eero Lehti puhui markkinaehtoisesta politiikasta, vaaleja edeltävissä kannatusmittauksissa juhlivan SDP:n Antti Lindtman puolestaan asettaisi ihmisen päätöksenteossa markkinoiden edelle. Jarkko Ilonen, Markku Rossi ja Johanna Karimäki olivat samoilla linjoilla. Peruspalvelua vai bisnestä? Lehteä lukuunottamatta kaikki panelistit olivat sitä mieltä, että Posti tarjoaa peruspalvelua. Lehti puolestaan muistutti, että Posti on osakeyhtiö, jonka omistajaohjausryhmässä valtion tuki postitoiminnalle ei saanut kannatusta. Yksi syy Postin isoon säästöohjelmaan on omistajan osinkovaade. Ilonen, KariReitti 13 Reitti_3_2019.indd 13 Reitti_3_2019.indd 13 20.3.2019 12.30 20.3.2019 12.30
Reitti 14 PAUn Talvipäivät mäki ja Lindtman olivat PAUn kanssa yhtä mieltä sen suhteen, että vaadetta on syytä tarkistella tai alentaa. Rossin mukaan tuottovaateen poistaminen ei olisi ihan yksinkertaista. Pääluottamusmiestaustainen Ilonen korosti sen tärkeyttä, että postipalveluita koskevissa päätöksissä näkyisi liiton ja kentän sana. Lehti puolestaan totesi, että yrityksen johdon tehtävä on organisoida toiminta uudelleen niin, että se on kannattavaa. Hän sai yleisön lämpiämään viimeistään sanomalla, ettei sanomalehdenjakelu voi siirtyä päiväjakeluun, mutta päiväjakelu voi siirtyä varhaisjakeluun, ja paketit voidaan hakea noutopostista. Palvelun turvaamiseksi nykyisten hallituspuolueiden edustajat Lehti ja Rossi painottivat lehtien jakelun turvaamisen tärkeyttä muiden postipalveluidenkin kannalta. Lehti esitti, että päiväjakelun yhdistäminen sanomalehdenjakeluun olisi ratkaisu viisipäiväisen jakelun mahdollistamiseksi, ja viimeinen vaihe haja-asutusalueilla annettaisiin yrittäjille yhdeksi muiden töiden ohella tehtäväksi hommaksi. – Jakelupäivien vähentäminen merkitsisi palveluiden rapistumista ja sitä, että lehtitalot perustavat omia jakeluyhtiöitä, joihin menee vähitellen myös aikakauslehdet ja muu posti, Lehti sanoi. PAUn jäsenten kommenteissa tosin epäiltiin printtimedian jatkuvuutta, kun volyymit vähenevät jatkuvasti ja nuoret – ja vanhemmatkin – lukevat lehtensä verkossa. Omistaja ohjasi ahdinkoon Oppositiopuolueiden edustajat pitivät Postin uudistuksia järjestelmällisesti huonoina. Karimäki moitti tehtyjä päätöksiä ja omistajaohjauspolitiikkaa kirjepostin kulkemiseen tehtyjen hidastusten osalta. – Se heikentää myös työntekijöiden työolosuhteita ja huonontaa palvelujen laatua entisestään. Aikanaan kun säädettiin postilakia EU-velvoitteiden takia, puhuttiin, että valtio voisi tulla apuun, jos postinjakelu hiipuu. Sitä ei ole vieläkään tehty, vaikka ollaan siinä tilanteessa, että postin volyymi laskee ja Suomi on harvaan asuttu maa. Olisi tärkeää, että kaikki saavat postinsa ja työntekijät jaksavat työssään. Myös Lindtmanin mukaan päättäjät ovat toimillaan vauhdittaneet postin ahdinkoa. Tämä on lisännyt riskiä, että luottamus palveluun heikkenee entisestään. – Uskon markkinatalouteen, mutta pidän epäreiluna sitä, että annettaisiin kaikki osoitteet ja ilmoittamismenettelyllä voi ryhtyä jakamaan postia ja vielä valita, millä alueella jakaa, kun kuitenkin Postilla on se peruspalveluvelvoite. Voitot yksityisille, ja kulut tavalla tai toisella veronmaksajille. Ilonen kiteytti markkinoiden avaamisen johtaneen alueellisen eriarvoistumisen kuvioon muillakin aloilla: myös maaseudun julkisen liikenteen kannattamattomat linjat ovat vähentyneet entisestään. Eduskuntatyöstä tänä keväänä väistyvä Rossi uskalsi myös kritisoida tehtyjä ratkaisuja ja linjauksia. Hän otti kunniaa siitä, että lakia Postin hallussa olevien reittitietojen luovuttamisesta ei vielä säädetty. Lisäksi hän esitti vaatimuksen, että liikenneja viestintäministeriön virkamiehet on vaihdettava. Talvipäivägallup 1. Mitä ajatuksia työehtoshoppailu sinussa herätt ää? 2. Olisitko valmis alentamaan palkkaasi ja työehtojasi Postin kilpailukyvyn parantamiseksi? 3. Äänestätkö eduskuntavaaleissa ja millä perusteella valitset ehdokkaan, jota äänestät? Hannele Tommola, Heinola 1. En ole oikein sisäistänyt sitä, mutt a jotenkin siitä ostaminen ja myyminen tulee mieleen. 2. En ole. Pieniä palkkoja ei voi enää pienentää. 3. Kyllä äänestän. En pelkästään henkilöä, vaan tutkin netistä puolueiden jutt uja. Aktiivimallia vastaan protestoin, se on yksi tärkeä asia. Myös lapsiperheiden tilannett a olen seurannut lasten ja lastenlasten kautt a. Jukka-Pekka Lehikoinen, Kirkkonummi 1. Kuulostaa epäeett iseltä, mutt a kun ei ole osunut omalle kohdalle, niin en ole miett inyt sitä sen tarkemmin. 2. En. 3. Äänestän. Ehdokas riippuu siitä, mitä englantilaista jalkapallojoukkuett a hän kannustaa. Hannu Luukka, Kaarina 1. Tes-shoppailu herätt ää vihamielisiä ajatuksia. Keplott elua työehdoilla, moraalitonta toimintaa. 2. Se vaatisi tarkempia selvityksiä. En olisi lähtökohtaisesti valmis. Siihen pitäisi löytyä muita keinoja. 3. Varmasti äänestän. Nykymenoon täytyy tulla muutos. Toivott avasti pystytään tekemään vielä korjaavia toimenpiteitä. 14 Reitti_3_2019.indd 14 Reitti_3_2019.indd 14 20.3.2019 12.30 20.3.2019 12.30
Reitti 15 Nora Sandell, Helsinki 1. Se on mielestäni todella väärin meitä työntekijöitä kohtaan. Tuntuu väärältä, ett ä kun me työntekijät haluaisimme puhaltaa yhteen hiileen Postin kanssa, niin Posti vastapalvelukseksi näytt äisi haluavan vain huonontaa meidän oikeuksia. 2. En ole. Päinvastoin työstä pitäisi maksaa paremmin. Teen jo nyt Postin hyväksi paljon töitä. 3. En tiedä. Pitäisi varmaan äänestää, mutt a en vielä tiedä ketä äänestäisin. Jarkko Kolehmainen, Oulu 1. Kyllä se vähän työntekijöitt en pett ämistä on. Kaikkemme tässä kuitenkin töissä tehdään. 2. En kyllä mielellään alentaisi, mutt a jos se olisi ainoa keino, ett ä työpaikka säilyisi, niin ehkä. 3. Olen aina äänestänyt ja varmaan tälläkin kertaa. Jos löytyy joku tutt u ehdokas, niin hänelle menee ääni. Tino Kekki, Pori 1. Ei oikein mitään. En ole kuullut tes-shoppailusta. 2. No en. Ei kai nyt palkkaa voi alentaa, kun ei se muutenkaan ole kovin hyvä. 3. En ole äänestänyt, enkä äänestä nytkään. Politiikka ei ole minun jutt uni. Reitti 15 Reitti_3_2019.indd 15 Reitti_3_2019.indd 15 20.3.2019 12.30 20.3.2019 12.30
Reitti 16 M uutokset astuvat voimaan 1. marraskuuta, kun Viestinvälitysja logistiikka-alan työehtosopimuksen voimassaolo loppuu. Tällöin astuu voimaan Autoliikenteen Työnantajaliiton ja toimihenkilöliitto ERTOn neuvottelema Autoliikennealojen toimihenkilöitä koskeva työehtosopimus. Tässä vaiheessa ollaan vielä osaltaan isojen kysymysmerkkien äärellä sen suhteen, mitä oikeasti tapahtuu. Postin ilmoituksen mukaan siirtyville toimihenkilöille taataan alan yleinen palkkataso ja palkkaehdoista sovitaan henkilötasolla työsopimuksella. Tämä herättää välittömästi kysymyksen, mikä on alan yleinen palkkataso? Katsotaanko, että vielä lokakuussa saatu palkka ja siihen mahdollisesti sovitut henkilökohtaiset osat ovat alan yleisen palkkatason mukaisia? Toimihenkilöt Posti Kuljetus Oy:hyn ja ERTOn työehtosopimuksen piiriin Posti ilmoitt i 18.helmikuuta, ett ä se tekee kuljetuksen liikkeenluovutuksen Posti Kuljetukseen 1.maaliskuuta lukien. Liikkeenluovutus tulee aiheutt amaan tuotantosihteerien, ajojärjestelijöiden, suunnitt elijoiden ja esimiesten – yhteensä 272 henkilön – osalta isoja muutoksia työehtoihin. TEKSTI ESKO HIETANIEMI, liitt osihteeri Postin ilmoituksen mukaan palkkoja ei tulla pudottamaan, koska tarkoituksena ei ole liikkeenluovutuksessa hakea kustannussäästöjä, joten luotetaan palkkojen osalta tähän. Toinen iso asia ovat vuosilomat. Meillä on pitkään Postissa palvelleita, ennen 1994 tulleita toimihenkilöitä, joilla on 36 + 9 lomapäivää. Tämän jälkeen tulleet toimihenkilöt ovat vuosityöajan lyhennyksen piirissä (viikkotyöaika 38,15), joka tarkoittaa noin viiden päivän lisävapaata. Tässäkin Postin ilmoitus on tyrmäävä: lomat tulevat kertymään marraskuun alusta lukien vuosilomalain mukaan, 2½ päivää kuukaudessa. Kolmas iso asia on ERTOn työehtosopimuksen niin sanottu pekkasvapaajärjestelmä, jossa 8 tunnin työpäivällä kertyisi pekkasvapaita 12,5 päivää. Tästä osa ehti jo iloita, koska se kuitenkin jollakin tavalla korvaisi menetettyjä lomapäiviä, mutta ilo oli lyhytaikainen. Posti ilmoitti tylysti, että työaika on 7 t 30 min päivässä ja pekkasia ei tipu. Lisäksi on vielä paljon erilaisia muitakin työhön ja työsuhteeseen liittyviä kysymyksiä, joihin ei tässä vaiheessa pysty antamaan vastauksia. Katsotaan miten keskustelut yllä olevissa ja muissa aiheissa etenevät kevään, kesän ja syksyn aikana. Lokakuun lopussa ollaan paljon viisaampia, kuinka paljon auki olevista kysymyksistä on saatu ratkaistua. Ollaanko tyytyväisiä vai tyytymättömiä – kokonaisuuden huomioon ottaen veikkaan jälkimmäistä. Reitti_3_2019.indd 16 Reitti_3_2019.indd 16 20.3.2019 12.30 20.3.2019 12.30
Reitti 17 Reitti Reitti 17 R R itti Reitti Reitti Ay-majakka Muutoksen tuulia kuljetuksessa, taas K eltainen kuljetus, Kelpo Kuljetus, Itella, Itella Logistics, Posti, Posti Kuljetus. Siinä palkanmaksajat minun 20 vuoden työuraltani postilaisena. Paljon on vuosien varrella tapahtunut. Pelkästään viimeisen kahdeksan vuoden aikana on oma esimieheni, siis joku kuljetustai aluepäällikkö, vaihtunut seitsemän kertaa. Onko tämä kaikki muutos ollut onnistunutta ja järkevää? Ei ole. Kaikki me, jotka aikanaan kuljimme Kelpo Kuljetuksen tien, tiedämme sen lopputuleman varsin hyvin. Ja ei kai oikein kukaan voi sanoa, että Itella Logisticsin loppuminen ja siirtyminen Postiin perusjakelun yhteyteen olisi kovin onnistunut ollut. Organisaatioita on veivattu viime vuosien aikana siihen malliin, että tuskin kukaan on pysynyt perässä. Uusimman käänteen myötä viime syksyn Paronihanke vaikuttaa kummalliselle. Hankkeessa oma työ, käytännössä pakettien jakaminen, siirrettiin alihankinnalla toteutettavaksi (työnantajan mielestä) joustavan työehtosopimuksen alaiseksi työksi. Työntekijöitä irtisanottiin ja autoja poistettiin. Nyt, muutamaa kuukautta myöhemmin, myös meidät jäljelle jääneet päätettiin siirtää tämän joustavan työehtosopimuksen piiriin. Juuri kun kaiken kovan työn jälkeen omat kuljettajat ajoivat vain aikataulutettua liikennettä, johon meidän nykyinen työehtosopimus soveltuu enemmän kuin hyvin, tulee tilalle työehtosopimus, jolla ei tuon kaltaisessa liikenteessä ole mitään lisäarvoa. Ehkäpä tämän muutoksen myötä me saamme työtä takaisin itsellemme. Ehkäpä nyt ei enää tarvitse irtisanoa ihmisiä ja hävittää autoja. Ehkäpä nyt meidän työtä taas aletaan arvostaa, kun olemme samalla viivalla ulkopuolisen työvoiman kanssa. Mitään vähempää emme voi eikä meidän pidäkään työnantajalta tämän muutoksen jälkeen vaatia. 17 Työnantaja on ilmoittanut, että se alkaa noudattaa meihin AKT:n työehtosopimusta 1.11.2019 alkaen ja haluan nyt tässä vielä painottaa, ratkaisu oli täysin työnantajan yksipuolinen päätös. Työehtojen keskeiset sisällöt muuttuvat radikaalisti. Jos aiemmin olemme tienneet työvuoromme neljän viikon ajanjaksolta, tulevaisuudessa tiedämme vain kahdelta viikolta. Jos aiemmin on palkkamme maksettu kerran kuukaudessa, jatkossa se maksetaan kahden viikon välein, ei siis kahta kertaa kuukaudessa vaan kahden viikon välein. Päivittäinen ylityö muuttuu jaksoylityöksi. Iltaja yötyölisä pienenevät. Siirrymme kuukausipalkkaisista työntekijöistä tuntipalkkaisiksi, mikä on hyvä muutos. Kun ottaa vielä huomioon, että ikävuosiportaat muuttuvat, on marraskuussa tapahtuva muutos suurimmalle osalle palkkatason näkökulmasta erittäinkin hyvä. Muutos osuu kipeimmin meillä pisimpään työssä olleisiin työntekijöihin. Pitkälomalaisuus päättyy ja sovitut palkanosat poistuvat. Tätä ei voi hyväksyä! Ei pitäisi olla niin, että työnantaja potkaisee haaroväliin juuri kaikkein kokeneimpia ja ammattitaitoisimpia työntekijöitä, jotka ovat palvelleet samaa työnantajaa vuosikymmeniä. Pekkaspäivistä huolimatta pitkälomalaisten on saatava työnantajalta jonkinlainen kompensaatio! Emme voi myöskään hyväksyä sitä, että jonkun palkka laskisi tämän muutoksen myötä! Viimeistään marraskuussa selviää, löytyykö työnantajalta vastuullisuutta, inhimillisyyttä ja oikeudenmukaisuutta korjata tämä verrattain pienen työntekijäjoukon vääryys. Syksyyn mennessä, jos koskaan, tarvitsemme yksi kaikkien, kaikki yhden puolesta -ajattelutapaa. Jatkossa olemme samassa veneessä AKT:laisten työtoveriemme kanssa. Se on hyvä juttu. TOMMI MATILAINEN Pääluott amusmies Kuljetusalueet 20-99 Jatkossa olemme samassa veneessä AKT:laisten työtoveriemme kanssa. Reitti_3_2019.indd 17 Reitti_3_2019.indd 17 20.3.2019 12.30 20.3.2019 12.30
Reitti 18 Kuka puhutt elisi DUUNARIA? Politiikka ei äänestysprosentt ien valossa puhutt ele työntekijäasemassa olevia äänestäjiä. Tutkija Hannu Lahtisen mukaan ilmiö kertoo yhteiskunnan eriarvoistumiskierteestä. TEKSTI & KUVA HANNA KAUPPINEN Reitti 18 Eduskuntavaalit 2019 Reitti_3_2019.indd 18 Reitti_3_2019.indd 18 20.3.2019 12.30 20.3.2019 12.30
Reitti 19 pienenivät 90-luvulle asti, mutta nyt jo parinkymmenen vuoden ajan eriarvoistuminen on kasvanut. Keskiluokka, jolla tarkoitetaan lähestymistavasta riippuen keskituloisia tai toimihenkilöinä työskenteleviä ihmisiä, on iso ja kasvaa edelleen, kun taas suorittavaa työtä tekeviä on yhä vähemmän. Ammattiryhmäkohtaisten äänestysprosenttien valossa näyttää siltä, että se politiikka, joka puhuttelee keskiluokkaisia toimihenkilöitä, ei puhuttele työntekijäasemassa olevia. Lahtinen toteaa, että Suomessa voisi olla tilaa poliittisille toimijoille, jotka onnistuisivat vakuuttamaan duunarit. Tärkein äänestyskäytt äytymistä erott eleva tekijä on ollut koulutus. V äitöskirjatutkija Hannu Lahtisella on kiinnostavaa tietoa äänestämisestä. Hänellä on lista, joka erittelee äänestysprosentit 121 eri ammattiryhmälle. Tiedot on kerätty vuoden 2015 eduskuntavaaleissa sähköisen äänestysjärjestelmän avulla. Suurin äänestysprosentti on ylimmillä virkamiehillä ja järjestöjen johtajilla: 96,6. Listan viimeisenä ovat ajoneuvojen puhdistajat ja ikkunanpesijät, joista äänioikeuttaan käytti 40,3 prosenttia. Lista osoittaa liukuman johtajien ja asiantuntijoiden korkeista äänestysprosenteista matalasti koulutettujen suorittavan työn tekijöiden mataliin prosentteihin. Listalta puuttuvat työvoiman ulkopuolella olevat kansalaiset, joiden keskuudessa äänestysprosentti on kaikkein pienin. Lista kertoo äänestämisen luokkaistumisesta. Hyvin toimeentulevista huomattavasti useampi äänestää vaaleissa kuin huonosti toimeentulevista. Poliitikkojen voitaisiin olettaa ajavan äänestäjiensä etua, mutta äänestämättä jättävien etua ei edustuksellisessa demokratiassa aja kukaan. Lahtinen kertoo, että tästä voi seurata ikävä kierre. – Jos jotkut ihmiset kokevat, että heidän etujaan ei ajeta, niin eivät he sitten halua osallistua. Se taas johtaa siihen, että poliittinen päätöksenteko etääntyy heistä yhä enemmän. On myös huomattu, että tämä siirtyy aika vahvasti myös sukupolvelta toiselle. Jos vanhemmat äänestävät, niin lapsetkin äänestävät, ja toisinpäin. Kierteen voisi ajatella katkeavan sillä, että ihmiset kiinnostuisivat politiikasta ja äänestäisivät aktiivisemmin. Jos vähemmän äänestävät ryhmät olisivat aktiivisempia vaaliuurnilla, politiikka voisi suosia myös heitä, ja se taas luoda uskoa siihen, että äänestäminen kannattaa. Helpommin sanottu kuin tehty. Tarvitaanko luokkapuhett a? Vaikka yhteiskuntaluokka on varsin käyttökelpoinen käsite esimerkiksi äänestyskäyttäytymisen eriytymisen tutkimisessa, siitä puhutaan julkisessa keskustelussa vähemmän kuin ehkä syytä olisi. Suomalaisessa yhteiskunnassa luokkaerot – Siellä on paljon käyttämättömiä ääniä, eli markkinarakoa, jos politiikassa näin brutaalia termiä saa käyttää. Lahtinen kertoo 90-luvun Britanniasta, jossa työväen Labour-puolue poisti viestinnästään kaiken luokkapuheen ja viittaukset työväestön intresseihin. Tämä oli strateginen veto, joka perustui juuri siihen, että työväestön osuus oli vähenemään päin. Mutta kuinka sitten kävikään? Ne työläiset, joita puolue ei enää puhutellut, jättivät vain äänestämättä. Lahtinen arvelee, että äänestäjän yhteiskuntaluokan ja puoluevalinnan yhteys on heikentynyt ja yksilöllistyminen äänestämiskäyttäytymisessä on yleistynyt. Yksittäiset äänet merkitsevät edustuksellisessa politiikassa kuitenkin aika vähän, joten kollektiivisesta näkökulmasta ajatteleminen voisi olla hyödyllistä. Toisaalta tutkimukset osoittavat, että luokka vaikuttaa nyt yhä enemmän siihen, käyttääkö ihminen äänioikeuttaan ylipäätään. Väitöskirjatutkija Hannu Lahtinen muistutt aa, ett ä äänestäminen on vallankäytt öä. Reitti_3_2019.indd 19 Reitti_3_2019.indd 19 20.3.2019 12.30 20.3.2019 12.30
Reitti 20 ja tämä on nähty yrityksenä estää köyhiä ja vähemmistöjä pääsemästä vaaliuurnille. Lahtinen muistuttaa, että monen sukupolven yli jatkuva poliittinen syrjäytyminen luo vakavan radikalisoitumisen riskin. – Sehän sitä hedelmällistä maata sellaiselle luo. On yleisesti toivottavaa, että ihmiset ovat mukana poliittisessa järjestelmässä. Ja jokainen äänestää arvojensa mukaan, sitä en lähtisi holhoamaan. Eriarvoisuudesta osallisuuteen Tutkimusten mukaan myös pienet sosiaaliset erot yhteiskunnassa pitäisivät yllä osallisuuden tunnetta ja poliittista aktiivisuutta. Kansainvälisissä vertailuissa Suomessa on ollut pienet erot eliitin ja kansan välillä, mutta tällä vuosituhannella yhteiskunnallinen eriarvoisuus on ollut kasvamaan päin. Eriarvoistumisen torjumisessa yhteiskunnalla on erittäin tärkeä rooli. Jotta huono-osaisuus ei periytyisi sukupolvelta toiselle, olisi tärkeää, että kaikilla olisi lapsuudesta lähtien samanlaiset mahdollisuudet harrastaa, kouluttautua ja osallistua. Tutkijat puhuvat ylisukupolvisesta sosiaalisesta liikkuvuudesta. Lahtinen tutkii väitöskirjassaan sosioekonomisten tekijöiden vaikutusta äänestyskäyttäytymiseen. Hänen mukaansa koulutus on äänestämisen suhteen tärkein erotteleva tekijä. Pitkälle kouluttautuminen tosin liittyy usein myös hyvään sosioekonomiseen asemaan ja perhetaustaan, ammattiin, tulotasoon ja verkostoihin. Niinpä siitä, kuinka paljon juuri koulutus vaikuttaa poliittiseen osallistumiseen, on tutkijoiden kesken erimielisyyttä: opettaako koulu sitä, vai ovatko pitempään opiskelevat muutenkin hyväosaisia ja velvollisuudentuntoisia? – Tavallaan tässä on kyseessä vakavampi luokkaistuminen, kuin se, että molemmat ovat mukana, mutta valitsevat eri tavalla. Tässä toinen valitsee ylipäätään ja toinen ei. Äänestäminen sinänsähän on valtaa – jos ei muuta, niin valtaa vaikuttaa eduskunnan kokoonpanoon. Lahtinen näkee myös ammattiyhdistysliikkeen roolin muuttuneen vuosien varrella. – Perinteisestihän poliittisen mobilisaation väylä on duunareille ollut nimenomaan ammattiyhdistysliike. Aikoinaan sitä pidettiin jopa poliittisen osallistumisen kanavana, kun nykyään se on sellainen vakuutusyhtiömäinen taho, johon maksetaan jäsenmaksu ja sitä vastaan saa turvaa. Politiikka etääntyy, äänestäjä nukkuu Jos politiikka ei puhuttele työläisiä, niin syytä voi etsiä myös politiikan ammattimaistumisesta. Aiemmin Suomessakin oli paljon työläistaustaisia kansanedustajia, mutta nyt heitä ei juurikaan ole. – Näyttäisi siltä, että politiikan maailma on muuttunut lähemmäs toimihenkilömaailmaa ja ammattimaistunut, ja sinne sisään päästäkseen tarvitsee myös omaa rahaa. Tämä vetää tietenkin politiikan maailmaa kauemmas niistä, joilla ei ole niitä nappuloita pelata siinä ja jotka eivät näe siellä kaltaisiaan ihmisiä. Lahtinen ei pidä siitä, että vaalien alla kirjoitetaan syyllistävään sävyyn nukkuvista ja laiskoista äänestäjistä. – Se ei ole kovin hyvä tapa saada ihmisiä toimimaan. Minulle tutkijana se on ihan kiinnostava kysymys, että miksi ei kiinnosta. Sille on aina joku syynsä kuitenkin, kuten se, että ei ole luottamusta järjestelmään. Ja se on kuitenkin kahden kauppa, äänestäjän ja sen järjestelmän edustajan. Ihmisten pitää kokea olevansa arvostettuja yhteiskunnan jäseniä. Huono-osaisten äänioikeus ei ole ollut aina ja kaikkialla aivan itsestään selvä. Suomessakin aikoinaan köyhäinapua saaneet menettivät äänioikeutensa. Yhdysvalloissa on tiukennettu säädöksiä siitä, millaisilla henkilöpapereilla pääsee äänestämään, – Kun Ruotsissa uudistettiin peruskoulua ja pidennettiin oppivelvollisuutta, niin se vaikutti nimenomaan huonoista taustoista tulevien äänestyskäyttäytymiseen positiivisesti, Lahtinen toteaa. Kansainvälisten tutkimusten mukaan koulutuksen ohella myös äänestysikärajan laskeminen voi jonkin verran tasata perhetaustasta johtuvia eroja. – Kun nuoret ovat vielä koulussa, niin siellä on mahdollista saada heille kokemus siitä, että heidän äänillään on oikeasti merkitystä. Ainakin Itävallassa ja Norjassa tätä on kokeiltu ihan hyvin tuloksin. Lahtinen on tutkinut myös sitä, kuinka yksilöiden sosiaalinen liikkuvuus, eli siirtyminen ammatista toiseen, vaikuttaa äänestyskäyttäytymiseen. – Jos ihminen liikkuu ammatista toiseen, hän muuttaa vähän äänestyskäyttäytymistään, mutta ei omaksu täysin sitä, miten alun pitäen samassa asemassa olleet toimivat. Sosiaalisesti liikkuvan äänestysaktiivisuus asettuu siihen uuden ja vanhan aseman väliin. Se, kuinka sosiaalista liikkuvuutta poliittisilla päätöksillä lisättäisiin, on myöskin poliittinen kysymys. – Oikeistolainen sanoisi, että sosiaalisen liikkuvuuden lisäämiseksi tulee purkaa sääntelyä ja sillä saadaan ihmiset vaihtamaan työpaikkoja. Vasemmistolainen sanoisi, että tässä voisi olla kaikenlaisia koulutusmahdollisuuksia ja turvaverkkoja, että kukaan ei putoa kokonaan ulkopuolelle. Eduskuntavaalit 2019 Perinteisestihän poliitt isen mobilisaation väylä on duunareille ollut nimenomaan ammatt iyhdistysliike. Reitti_3_2019.indd 20 Reitti_3_2019.indd 20 20.3.2019 12.30 20.3.2019 12.30
Reitti 21 Vapaiden valtakunnassa äänestetään Jouko Rossi haluaisi Suomen muutt uvan keskustelevampaan suuntaan. – M itä isompi äänestysprosentti, sitä vahvemman pohjan tuleva hallitus saa tekemisilleen. Mitä useampi äänestää, sen parempi, sanoo postityöntekijä, luottamusmies ja PAUn Imatran osaston aktiivi Jouko Rossi. Hän on mukana Vapaiden valtakunta-kampanjan paikallisessa kampanjatiimissä Imatralla. Tiimi nostaa kampanjaa esiin tapahtumissa, jotka pyrkivät innostamaan ihmisiä vaaliuurnille. Ihmisten kanssa keskustellessaan Rossi on huomannut ihmisten kiinnostuneen äänestämisestä. – Sellaiset, jotka ovat epäröineet äänestääkö vai ei, ovat alkaneet miettiä uudestaan, että josko kuitenkin käyttäisi mahdollisuuttaan vaikuttaa asioihin, Rossi kertoo. Kampanjan julkilausuttu tavoite on muuttaa Suomen suuntaa. Vapaiden valtakunnan verkkosivuilla puhutaan muun muassa vapaudesta järjestäytyä ja vaikuttaa työelämän lakeihin sekä Suomesta, jossa jokainen voi elää palkallaan. Kuinka Rossi haluaisi Suomen muuttuvan? – Mielestäni Suomi voisi muuttua keskustelevampaan suuntaan. Sanelupolitiikasta ja pakkolaeista pitäisi päästä eroon ja saada asiat sen sijaan hoidettua sopimalla. Työntekijöillä saisi olla enemmän ääntä. TEKSTI HANNA KAUPPINEN KUVA KAISA ROSSI Vapaiden valtakunta julistaa verkkosivuillaan olevansa puoluepoliittisesti sitoutumaton, vaikka se on medioissa yhdistetty oppositiopuolueiden vaalityöhön. Rossin mukaan se, että kampanja kehottaisi äänestämään jotain puoluetta, laskisi äänestysprosenttia ja toimisi siten tarkoitustaan vastaan. – Paras antaa ihmisten äänestää mitä haluaa, se on parempi kuin että ne jäisivät kotiin. Kun Rossi on keskustellut ihmisten kanssa äänestämisestä, on puheeksi tullut muun muassa puolueiden ryhmäkuri. Yksittäiset ehdokkaat ovat saattaneet ensin lupailla asioita ja myöhemmin pyörtää puheensa puolueen linjan nimissä. Se saa äänestäjiä pettymään. – Äänestäjät eivät ehkä ole osanneet lukea sitä puolueen linjaa. Onko se sitten äänestäjän vai ehdokkaan heikkoutta, ettei pysty myöntämään sitä, että se puolueen linja vaikuttaa kuitenkin jossain vaiheessa päätöksentekoon, Rossi pohtii. Vapaiden valtakunnan verkkosivuilla voi ilmoittautua kansanliikkeen tukijaksi ja tehdä äänestyslupauksen. Jos puhtia riittää, voi lähteä mukaan myös levittämään sanaa joko somessa tai perinteisemmin turuilla ja toreilla. Mikä? Vapaiden valtakunta on nuorten palkansaaja-aktiivien käynnistämä kampanja, jonka tarkoitus on saada ihmiset innostumaan äänestämisestä. Tavoitt eena on luoda kansanliike, joka muutt aa Suomen suunnan äänestämällä eduskuntavaaleissa 2019. Vapaiden valtakunta nostaa keskusteluun kysymyksiä työelämästä ja järjestäytymisestä. Kampanjaa tukevat SAK ja monet ammatt iliitot, muun muassa PAU ry. www.vapaidenvaltakunta.? Reitti_3_2019.indd 21 Reitti_3_2019.indd 21 20.3.2019 12.30 20.3.2019 12.30
Reitti 22 Valtion osinkopolitiikan tavoitteena on maksaa jatkuvasti kasvavaa varsinaista osinkoa omistajalle. Postin hallitus on ilmoittanut, että sen tuottovaade on 4 % liiketuloksesta. Vuoden 2018 tilinpäätöstiedotteen mukaan Postin liiketulos oli 44,8 miljoonaa euroa, mikä oli 2,8 % liikevaihdosta. Tulisiko myös yhteiskunnallisesta peruspalvelusta vastaavan ja alan murroksesta kärsivän Postin olla kasvavan tuottovaateen piirissä? Pitäisikö valtion antaa painetuille lehdille jakelutukea moniarvoisen tiedonvälityksen varmistamiseksi? Tulisiko Postin luovuttaa postipalveluihin ja jakeluun liittyvät olennaiset tiedot velvoittavalla lainsäädännöllä kilpailijoiden käyttöön? Postiala on kovassa murroksessa, kun perinteisen jaettavan postin, kirjeiden ja lehtien määrä vähenee digitalisaation myötä. Postilla on irtisanomisuhan alla tuhansia työikäisiä työntekijöitä, jotka ovat tehneet pitkän työuran yhdelle työnantajalle. Pitäisikö valtion suunnata erityistoimia tai tukipakettia postin kaltaisilta murrosaloilta irtisanotuille tai irtisanomisuhan alla oleville? PAU kysyi eduskuntapuolueilta postipalveluihin ja valtion omistajapolitiikkaan liitt yviä kysymyksiä. Puolueet vastasivat postialaan liitt yviin kysymyksiin 1 2 3 4 Eduskuntavaalit 2019 Reitti_3_2019.indd 22 Reitti_3_2019.indd 22 20.3.2019 12.30 20.3.2019 12.30
Reitti 23 SDP 1. Periaatteellisesti Postin tuottovaatimus valtiolle omistajanaan on poliittinen päätös. SDP haluaa pitää tuottovaateen kohtuullisena. 2. Moniarvoinen tiedonjakelu on demokraattisen yhteiskunnan turva. Siinä mielessä sanomalehtien tukeminen voi olla perusteltua varsinkin haja-asutusalueilla, joissa kannattava toiminta on vaikeaa. 3. Ei. Posti toimii osakeyhtiömuotoisena kilpailuilla markkinoilla. Yrityksen operatiiviset tiedot ovat liikesalaisuuden alaista strategista omaisuutta. 4. Kyllä pitää. On valtionkin kannalta järkevää, että Postin työntekijöiden työttömyys jäisi mahdollisimman lyhyeksi ja että heitä voitaisiin esimerkiksi koulutuksen avulla saada mahdollisimman nopeasti takaisin työelämään teknologisesta rakennemuutoksesta huolimatta Kokoomus 1. Postin tehtävänä on olla toimija, joka tarjoaa asiakkailleen peruspalvelut. Suomalaisten näkökulmasta on tärkeää, että Posti toimittaa kirjeet ja paketit luotettavasti. Tuottovaatimus tulisi pitää maltillisena huomioiden myös markkinamuutokset. 2. Lehtien jakeluun vaikuttavia tekijöitä eri puolilla Suomea on selvitettävä. Moniarvoisen tiedonvälityksen varmistaminen on jatkossakin tärkeää, huomioiden painettujen lehtien ohella myös digitaaliset jakelukanavat. 3. Postin hallussa olevan ja toiminnassa kertyneen datan osalta pitää huolehtia sekä yhtäältä yhtiön arvosta ja kilpailuasemasta että toisaalta myös turvallisuusja yksityisyysnäkökohdista. Mikäli tietojen luovuttamiseen päädyttäisiin, sitä tulisi tapahtua perusteellisen selvitystyön lopputuloksena. 4. Ensisijaisesti on olennaista pitää huolta, että Posti pystyy edelleen tarjoamaan palveluita, jolloin työntekijöillä on mahdollisuus säilyttää työpaikkansa, vaikka toimintaympäristö muuttuukin. Toisaalta on tärkeää pitää huolta siitä, että Postin työntekijät eivät jää toimialan murroksen vuoksi tyhjän päälle. Keskusta 1. Omistaja ei määrittele yhtiön liiketuloksen tavoitetasoa, vaan se kuuluu yhtiön toimivalle johdolle ja hallitukselle. Posti on markkinaehtoinen yhtiö, joka toimii liiketaloudellisin periaattein. Postin hallitus on määritellyt strategisen tuottotavoitteen. Strategisella tavoitteella yhtiö pyrkii ohjaamaan toimintaa siten, että se toimii kannattavasti ja siten varmistaa yhtiön mahdollisuudet kehittyä ja säilyä elinkelpoisena. 2. Kyllä. Painettujen lehtien jakeluongelmien ratkaisemiseksi tarvitaan valtion jakelutukea. Näin on toimittu myös muissa maissa. Kipeimmin tuen tarve kohdistuu maaseudulla tapahtuvaan jakelutoimintaan. 3. Ei. On suuri riski, että Postin ydinliiketoimintaan kuuluvien tietojen avaaminen palvelisi vain sen ulkomaisia kilpailijoita. Toteutuessaan se heikentäisi Postin kannattavuutta ja aiheuttaisi entistä enemmän ongelmia postin jakamiselle. 4. Muutosturvatoimien ja työvoimapoliittisten toimien kuten koulutuksen ja työnhakuvalmennuksen avulla voidaan rakentaa siltaa vanhasta työstä uuteen työhön. Reitti_3_2019.indd 23 Reitti_3_2019.indd 23 20.3.2019 12.30 20.3.2019 12.30
Reitti 24 Perussuomalaiset 1. Keskeiset postipalvelut on tarjottava kansalaisille tasavertaisin ehdoin kaikkialla Suomessa. Postin yhtiöittäminen oli virhe, mutta siirtyminen takaisin liikelaitosmuotoon on hankalaa. Postitoimintalain velvoitteet ovat peruste sille, miksei kasvava tuottovaade ole järkevä. 2. Valtion jakelutuki lehdille ei ole perusteltu. Parempaan tulokseen päästäisiin sillä, että jakelutuen asemesta Postin osalta luovuttaisiin tuottovaateen kasvuvaateesta. 3. Sinänsä loogiselta kuulostava toimenpide leikkaisi edelleen toiminnan mittakaavaa ja yhteis tuotannon etuja ja pahentaisi Postin kurjistumisen kierrettä. Perussuomalaisten mielestä tietojen luovutus sisältää merkittäviä turvallisuusriskejä kansalaisten, yritysten ja huoltovarmuuden näkökulmasta. Näitä liikesalaisuuksia ei tule luovuttaa. 4. Kyllä. Valtion on syytä koordinoida toimia ja varmistaa lisäpanostuksin mahdollisimman hallittu muutos työntekijöiden ja alueiden tilanteen turvaamiseksi. Vihreät 1. Postin tulostavoitteen asettamisessa tulisi ottaa huomioon toimintaympäristön haasteet ja Postille asetetut velvoitteet. Tavoitetta ei tule virittää ylikireäksi. 2. Suomalaisen mediakentän monipuolisuus on vapaan yhteiskunnan elintärkeä elementti. Tarvittaessa jonkinlaista jakelutukeakin on mahdollista selvittää, mutta ensisijaisesti on pyrittävä löytämään tapoja turvata jakelu muilla keinoin, kuten esimerkiksi kuljetusten yhdistelemisillä. 3. Postilaki velvoittaa antamaan tietoja ja mahdollistaa sen, että luovuttamisesta Posti voi periä hinnan, joka vastaa aiheutuneita kustannuksia. 4. Kyllä pitäisi. On yhteiskunnan vastuunkannon ja kokonaisedun mukaista, että mahdollisesti työtä vaille jääville tarjotaan muutosturvaa vaikeaan tilanteeseen. Vasemmistoliitt o 1. Ei. Tuottovaateen korottaminen ei ole perusteltua nykytilanteessa, ja se voi hankaloittaa entisestään Postin peruspalvelutehtävän toteuttamista. 2. Kyllä. Jakelutuki tarvitaan, jotta sanomalehtijakelu voidaan turvata myös haja-asutusalueilla postin määrän vähentyessä. Tukijärjestelmiä on käytössä useissa Euroopan maissa ja sen palauttaminen myös Suomeen olisi perusteltua. 3. Ei. Esitys heikentäisi Postin kilpailuasemaa entisestään ja helpottaisi yksityistä kermankuorintaa peruspalvelutehtävän kustannuksella. Hyöty Postin tekemistä investoinneista voisi valua globaaleille logistiikkatoimijoille, mikä ei ole tarkoituksenmukaista. 4. Kyllä. Jokaiselle irtisanomisuhan alla olevalle pitää turvata mahdollisuus uudelleenkouluttautumiseen ja tarjota tarvittaessa tukea työllistymiseen. Erityisesti muuntokoulutusohjelmiin pitää panostaa lisää alueellisten tarpeiden mukaisesti. RKP 1. Postin toimintaympäristö on todellakin murroksessa. Olisi järkevää selvittää, jos tuottovaatetta voitaisiin alentaa. 2. Tämä asia pitäisi selvittää. On tärkeää, että lehtien jakelu toimii myös tulevaisuudessa. 3. Ei. On myös kysymys turvallisuusriskeistä, Postilla on hallussaan paljon tietoa, jota ei tulisi päästää vääriin käsiin. 4. Tässä tilanteessa asia pitäisi ilman muuta selvittää. Eduskuntavaalit 2019 Reitti_3_2019.indd 24 Reitti_3_2019.indd 24 20.3.2019 12.30 20.3.2019 12.30
Reitti 25 Kristilliset 1. Tuottotavoitetta Postin osalta voidaan tarkistaa ja alentaa, mikäli Postin ydintehtävien hoitaminen muutoin vaarantuu. Postipalvelut pitää taata koko maassa ja toimitusajat ja toimitusvarmuus pitää olla asianmukaisella tasolla. 2. Jakelutuen käyttöönottamista voidaan harkita. Jakelutuki koskisi vain haja-asutusalueita ja jakelu pitäisi kilpailuttaa. 3. KD ei kannattanut tietojen luovuttamisvelvoitetta. Siinä on isoja tietoturvariskejä. 4. On tärkeää, että kaikille irtisanotuille tarjotaan mahdollisuuksia ja tukea uudelleenkouluttautumiseen ja uuden työpaikan etsimiseen. Postin toiminta on hajautettu ympäri Suomea, jolloin äkillisen rakennemuutoksen kriteerit eivät täyty alueellisesti. Siniset 1. Palvelutason säilyminen hyvänä kaikkialla Suomessa olisi taattava. Postialan murroksesta johtuen tuotto-odotus tullee jäämään valtiokonsernitasolla pieneksi. 2. Asiaa voisi selvittää. Nykyisen hybridivaikuttamisen ja valeuutisten aikana on tärkeää, että Suomessa säilyy moniääninen media. Toisaalta painettujen lehtien ja muunkaan median elinvoimaa ei voida pitkän päälle pitää yllä valtion tukitoimin. 3. Liikesalaisuuden piirissä olevia tietoja ei tarvitsisi luovuttaa. Se hyödyttäisi eniten suuria kansainvälisiä postiyrityksiä ja heikentäisi kotimaisten toimijoiden kilpailukykyä. Tietosuoja on myös tärkeä huomioida. 4. Kyllä. Määräaikaisena murrosvaiheen tuki voisi olla myös jaettavan postin tehtäviä säilyttävää. Ihmisten työllisyyden näkökulmasta näemme kuitenkin tarpeen sopeutua murrokseen. Siniset haluaa kaksinkertaistaa muuntoja täydennyskoulutuksen määrät ja lisätä etätyöskentelyn edellytyksiä, jotta työ kohtaa tekijänsä. Seitsemän tähden liike 1. Ei tulisi. 2. Pitäisi. 3. Ei tulisi. 4. Kyllä. Eduskuntavaalit 2019 Ennakkoäänestys kotimaassa: 3.–9.4.2019 Ennakkoäänestys ulkomailla: 3.–6.4.2019 Vaalipäivä: 14.4.2019 Reitti_3_2019.indd 25 Reitti_3_2019.indd 25 20.3.2019 12.30 20.3.2019 12.30
Reitti 26 S uomalaisten aktiivisesti ostaneiden osuus verkkokaupassa oli 59 %. Verkkokauppa-aktiivisuus on kuitenkin vielä alhaisella tasolla verrattuna muihin maihin. Ahkerimmin ulkomailta ostoksia tehtiin kiinalaisista verkkokaupoista (53 %). Ulkomailta verkko-ostoksia tehneistä suomalaisista 36 % osti Saksasta, 26 % Britanniasta ja 21 % Ruotsista. Yhdysvalloista tehtiin ostoksia 18 %. Tutkituista maista ahkerimmin Kiinasta ostavat venäläiset, missä peräti 89 % ulkomailta ostaneista verkko-ostajista on ostanut Kiinasta. Hieman yllättäen tutkimuksen mukaan Suomen verkkokauppa-aktiivisuus on tutkituista maista alhaisin. Suomalaisista verkko-ostajista ainoastaan 5 % ostaa keskimäärin kerran viikossa, kun vastaava luku Ruotsissa on 13 %, Saksassa 23 % ja Yhdysvalloissa 34 %. Verkosta ostetaan eniten vaatt eita ja kenkiä Suomalaiset ostavat ulkomaisista verkkokaupoista eniten vaatt eita ja kenkiä (31 %) sekä elektroniikkaa (13%). Kolmanneksi suosituin tuoteryhmä oli kauneusja terveystuott eet (12 %). Tulokset käyvät ilmi kansainvälisen postialan järjestö International Post Corporationin julkaisemasta verkkokauppatutkimuksesta. TEKSTI JUHA PÖYRY KUVA POINT PANIC Paljon potentiaalia Ulkomailta ostettavat verkko-ostokset ovat kooltaan pieniä ja edullisia tuotteita. Suomalaisten ulkomailta tekemistä verkkokauppaostoksista suurin osa (84 %) painoi alle 2 kg, ja näistä yli puolet (56 %) painoivat maksimissaan puoli kiloa. Yli puolet (64 %) maksoi alle 50 euroa ja 41 % alle 25 euroa. Tehdyistä ostoksista 44 % olisi mahtunut postilaatikkoon. – Suomalaisten verkkokauppa-aktiivisuudessa on paljon potentiaalia. Maailmalla pikkupakettien toimitus postilaatikkoon on yleistä ja suosittua. Luukkuun toimitus on hyvä mahdollisuus myös kotimaiselle verkkokaupalle, kertoo Postin kansainvälisistä verkkokauppapalveluista vastaava Sami Finne. Suomessa EU:n ulkopuolelta tulevista ostoksista tulee tehdä tullaus ja maksaa verot, jos tavaroiden arvo ylittää 22 euroa. Suomalaisten tyytyväisyys (36 %) ostosten tullausprosessiin oli muita maita alhaisempi (49 %). 17 % verkko-ostajista oli joko äärimmäisen, erittäin tai tyytymättömiä prosessiin. Ympäristötietoisuus kasvaa Tutkimuksessa selvitettiin myös verkkoostajien suhtautumista verkkokaupan ympäristövaikutuksiin. Suomalaisista suuri osa toivoi verkko-ostoksilleen hiilineutraalia toimitusta, ja jopa 60 % prosenttia olisi valmiita maksamaan siitä 0,10 euroa. Ympäristöystävällisiä pakkauksia ostoksilleen puolestaan toivoi 79 % ja 66 % ostajista olisi valmiita maksamaan niistä 0,10 euroa. Viisi suosituinta ulkomaista markkinapaikkaa verkkoshoppailuun olivat tutkimuksen mukaan Wish (18 %), eBay (16 %), Amazon (9 %), AliExpress (7 %) ja Zalando (5 %). Reilusti yli puolet (63 %) oli joko äärimmäisen tai erittäin tyytyväisiä ostokokemukseen. IPC:n rajat ylittävään verkkokaupan tutkimukseen vastasi 33 589 verkkokaupan asiakasta 41 maassa. Suomessa tutkimukseen vastasi 1005 henkilöä. Lähde: Posti Reitti_3_2019.indd 26 Reitti_3_2019.indd 26 20.3.2019 12.30 20.3.2019 12.30
Reitti 27 if.?/omatsivut Korvauspalvelua joka päivä LIITON JÄSENILLE Nyt voit hakea korvausta liittosi sinulle ottamista vakuutuksista osoitteessa vuorokauden ympäri. Siellä teet helposti ja hetkessä korvaushakemuksen, johon saat päätöksen useimmiten heti. 010 19 19 19 (ma–pe klo 8–20, la–su klo 10–16). Hae korvausta: UUTTA! Reitti_3_2019.indd 27 Reitti_3_2019.indd 27 20.3.2019 12.30 20.3.2019 12.30
Reitti 28 Päihdeongelma koskett aa koko työyhteisöä Päihteisiin liitt yvät ongelmat ovat usein havaitt avissa työyhteisössä varhaisessa vaiheessa, mutt a niistä voi olla vaikea puhua rakentavasti ja avoimesti. Päihdeongelmiin reagoimisen tulisi kuitenkin olla koko työyhteisön asia. Päihteiden väärinkäytöllä voi olla vakavia seurauksia päihdeongelmaiselle itselleen, minkä lisäksi se voi aiheutt aa riskin koko työyhteisön turvallisuudelle ja työhyvinvoinnille. Työpaikan päihdetyön painopisteen tulisi olla päihdeongelmien ennaltaehkäisemisessä ja varhaisessa ongelmiin puutt umisessa. TEKSTI NIINA PENTINMÄKI, asiantuntija KUVA POINT PANIC Päihteiden väärinkäytön tunnistaminen on ensiaskel Päihteiden haitallinen käyttö voi ilmetä työpaikalla eri tavoin ja se voi tulla ilmi esimerkiksi työterveyshuollon terveystarkastuksissa tai sairaanhoidossa. Jotta ongelmaan voidaan puuttua, tulee ensin tunnistaa ongelman olemassaolo. Päihteiden ongelmakäytön tunnusmerkkejä voivat olla satunnaiset ja äkilliset poissaolot, toistuvat myöhästelyt, ennenaikaiset poistumiset työpaikalta tai muut työaikojen noudattamatta jättämiset sekä toistuvat, yllättävät oma-aloitteiset työvuorojen vaihdot. Päihteiden haitallisesta käytöstä voivat kertoa myös työtehon heikkeneminen, työtehtävien laiminlyönnit, toistuvat virhesuoritukset sekä sairauspoissaolotodistukset eri lääkäreiltä. Lisäksi päihdeongelmista kärsivä voi vältellä esimiehiä tai työpaikan sosiaalisia tilanteita ja hänen käytöksensä tai olemuksensa saattaa olla muuttunut tai muutoin poikkeavaa. Jo pidemmälle edenneestä ongelmasta kertovat toistuvat tapaturmat, töihin tulo tai työssä oleminen päihtyneenä tai krapulassa sekä rattijuopumus. Ota ongelma rohkeasti puheeksi Päihteiden ongelmakäytön puheeksi ottaminen voi tapahtua esimiehen, työterveyshuollon tai työkaverin aloitteesta. Varhainen puuttuminen ja ennaltaehkäisy ovat kaikkien työyhteisön jäsenten kannalta viisaita ratkaisuja. Mitä aiemmin päihderiippuvuuteen puututaan, sitä paremmin hoito yleensä onnistuu. Puheeksi ottamisessa kannattaa luottaa omaan vaistoon siitä, että jokin on pielessä. Virhearvion mahdollisuus on olemassa, mutta sen seuraukset ovat kuitenkin vähäisemmät kuin sen, että oikeaan ongelmaan jätetään reagoimatta. Päihderiippuvuus, kuten alkoholismi, on sairaus, joka johtaa hoitamattomana työkyvyttömyyteen ja usein ennenaikaiseen kuolemaan. Puheeksi ottaminen voi olla vain sen ilmaisemista, että on huolissaan ja on valmis tarjoamaan tukea. Keskustelu kannattaa pitää työasioissa. Voi esimerkiksi kertoa, että on havainnut muutoksia toisen työn tekemisessä. Päihteiden käytön taustoista ei tarvitse kysellä eikä asettua terapeutin asemaan. Voi suositella, että työkaveri ottaa yhteyttä työterveyshuoltoon tai A-klinikkasäätiöön ja muistuttaa, että työterveyshuollolla on vaitiolovelvollisuus lukuun ottamatta tilanteita, joissa on uhkana, että työntekijä aiheuttaa päihtyneenä vaaraa työpaikalla. A-klinikkasäätiöstä voi hakea apua siten, ettei kukaan työpaikalla saa asiasta tietää. Jos puheeksi ottaminen suoraan tuntuu vaikealta voi huolestaan kertoa esimerkiksi työsuojeluvaltuutetulle tai luottamusmiehelle. On tärkeää muistaa, että mitä varhaisemmassa vaiheessa asiaan puututaan, sitä harvemmin välttämättä tarvitaan virallista hoitoonohjausta. Jos työyhteisön jäsenen alkoholinkäyttö uhkaa työturvallisuutta ja työn laatua tai jos tilanne jatkuu, tulee asiasta kertoa esimiehelle. Vaikka esimies on vastuussa työntekijöiden turvallisuudesta ja terveydestä työssä, usein esimies on kuitenkin viimeinen, joka saa tilanteesta tietää. On turha pelätä, että aiheuttaa työkaverille potkut kertoessaan esimiehelle päihdeongelmaepäilystään. Jos kyseessä on todellinen ongelma, on odotettavissa, että ongelma pahenee ilman asiaan reagoimista ja työsuhteen päättäminen voi tulla sitä kautta eteen. Päihteiden luvaton käyttö Reitti_3_2019.indd 28 Reitti_3_2019.indd 28 20.3.2019 12.30 20.3.2019 12.30
Reitti 29 Mitä päihteet ovat ja mistä saa apua? Päihteillä tarkoitetaan joukkoa aineita, jotka vaikutt avat psyykkisiin toimintoihin ja joita käytetään ilman hoidollista tavoitett a niiden mielihyvää tuott avan tai ahdistusta vähentävän vaikutuksen takia. Päihteiksi luokitellaan yleensä alkoholi, tupakka, huumeet sekä huumaavat lääkkeet väärinkäytett yinä. Yleisin Suomessa käytett y päihde on alkoholi. Tutkimusten mukaan haitallisen runsaasti alkoholia käytt ää työelämässä mukana olevista miehistä 15–20 % ja naisista 10–15 %. Haitallisen runsas käytt ö ei vältt ämätt ä tarkoita sitä, ett ä henkilö on alkoholiriippuvainen. Vain pieni vähemmistö alkoholin käytt äjistä on alkoholiriippuvaisia, mutt a he aiheutt avat työpaikoilla näkyvimmät ongelmat. Huomatt ava joukko työssä kävijöistä kuitenkin käytt ää alkoholia terveydellisesti tai sosiaalisesti haitallisesti. Tutkimusten mukaan huumeiden käytt ö on ollut Suomessa kasvussa, mutt a se ei ole kovin yleistä edelleenkään. Työelämässä ei ole mukana juurikaan kovien suonensisäisten huumeiden käytt äjiä. Käytetyin huume on kannabis. Yleisimmin väärinkäytett yjä lääkkeitä ovat unija rauhoitt avat lääkkeet. Tupakka aiheuttaa riippuvuutt a ja sen käytt ö aiheutt aa riskin sivullisille, mutt a tupakka ei ole huumaava aine. Jos tarvitset apua päihdeongelmiin, ota yhteytt ä työterveyshuoltoon, terveysasemaan tai lähimpään A-klinikkaan. Lisätietoja saat A-klinikkasäätiön ylläpitämästä Päihdelinkki-verkkopalvelusta (htt ps://paihdelinkki.? /? ). Tietoja Postin päihdeohjelmasta ja varhaiseen puutt umiseen tähtäävästä työkyvyn varmistamisen mallista saat työsuojeluvaltuutetultasi ja esimieheltäsi. Tällä hetkellä on myös käynnissä Savuton Posti -ohjelma, jonka kautt a voi hakea korvauksia tupakan lääkehoidosta kesäkuun 2019 loppuun saakka. Postin tavoitt eena on olla jatkossakin savuton työpaikka. työpaikalla ja työssäolo päihtyneenä ovat työvelvoitteiden vakavia rikkomuksia ja huumausaineiden käyttö on aina rikos. Häpeän kultt uurin muutt amiseen tarvitaan koko työyhteisöä Usein työyhteisön jäsenen päihdeongelmasta tiedetään työpaikalla, mutta kukaan ei uskalla sanoa asiaa ääneen päihdeongelmiin liittyvän häpeän takia. Häpeän kulttuuria on tärkeää pyrkiä rikkomaan työyhteisön avoimella keskustelulla. Työpaikalla tulisi olla selkeät ja tasapuoliset, kaikkien tiedossa olevat menettelytavat, joilla puuttua päihteiden käyttöön. Työyhteisön julkilausuttuna tavoitteena pitäisi olla päihteiden ongelmakäytön ennaltaehkäiseminen ja ongelman varhainen puheeksi ottaminen. Työpaikoilla, joilla tehdään huumetestauksia, on lain mukaan oltava päihdeohjelma. Muilla työpaikoilla päihdeohjelma voidaan sisällyttää lakisääteiseen työsuojelun toimintaohjelmaan. Päihdeohjelmaan kirjataan ohjeet päihdeongelmien ennaltaehkäisystä, ongelmiin puuttumistavasta sekä hoitoonohjauksen keinoista. Yksittäisen työntekijän päihdeongelmaa käsiteltäessä työnantaja voi työntekijän suostumuksella ilmoittaa asiasta henkilöstön edustajalle, esimerkiksi työsuojeluvaltuutetulle. Työntekijällä on myös oikeus pyytää henkilöstön edustaja mukaan tilaisuuteen, jossa ongelmaa käsitellään. Käydyn keskustelun perusteella sovitaan jatkotoimenpiteistä sekä arvioidaan mahdollinen hoidon tarve. Työterveyshuollon on oltava mukana suunnitelman tekemisessä, hoidon tarpeen arvioinnissa sekä toimenpiteiden vaikutusten seurannassa. Hoidon tavoitteena tulisi olla työntekijän päihdeongelman ratkaiseminen, työkyvyn säilyttäminen sekä myös muun elämän tasapainottaminen. Monilla työpaikoilla on käytössä varhaisen välittämisen malli, joka on työnantajan ja työntekijöiden yhteisesti sopima toimintamalli työkykyä uhkaavien ongelmien varhaiseen havaitsemiseen ja hoitoon. Virallisten menettelytapojen lisäksi avoimuuden kulttuuria voi edistää eri keinoin. Työnantaja ja esimerkiksi työsuojeluvaltuutettu voivat järjestää tietoiskuja päihteistä sekä koulutustilaisuuksia, joissa käydään läpi, miten tulee toimia, jos on huolestunut omasta tai toisen päihteiden käytöstä. Tärkeintä on, että tietoa on saatavilla ja ketään ei jätetä päihdeongelman kanssa yksin, sillä ongelma on koko työyhteisön. Jutussa on käytetty seuraavia lähteitä: Päihdehaitat hallintaan. Työmarkkinakeskusjärjestöjen suositus päihdeasioiden käsitt elystä työpaikoilla. 2015. Henkilökohtainen ongelma? Viisi vinkkiä esimiestyön ja työsuojelun tueksi. Huugo-vihkonen. 2015. Työturvallisuuskeskuksen, Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen sekä Työterveyslaitoksen verkkomateriaalit. on ollut Suomessa kasvuss ole kovin yleistä edelleenkä mässä ei ole mukana juurik suonensisäisten huumeide Käytetyin huume on kanna min väärinkäytett yjä lääkk ja rauhoitt avat lääkkeet. Tu taa riippuvuutt a ja sen käy riskin sivullisille, mutt a tup huumaava aine. Jos tarvitset apua päihdeon yhteytt ä työterveyshuoltoo asemaan tai lähimpään A-k Lisätietoja saat A-klinikkas tämästä Päihdelinkki-verkk (htt ps://paihdelinkki.? /? ). Tietoja Postin päihdeohjelm haiseen puutt umiseen täht kyvyn varmistamisen mall suojeluvaltuutetultasi ja es Tällä hetkellä on myös käyn ton Posti -ohjelma, jonka ka kea korvauksia tupakan lää kesäkuun 2019 loppuun saa tavoitt eena on olla jatkossa työpaikka. altaehkäisystä, ongelmiin puuttumisasta sekä hoitoonohjauksen keinoista. ksittäisen työntekijän päihdeongelmaa teltäessä työnantaja voi työntekijän stumuksella ilmoittaa asiasta henkiön edustajalle, esimerkiksi työsuojeluuutetulle. Työntekijällä on myös ois pyytää henkilöstön edustaja mukaan suuteen, jossa ongelmaa käsitellään. dyn keskustelun perusteella sovitaan otoimenpiteistä sekä arvioidaan mahinen hoidon tarve. Työterveyshuolon oltava mukana suunnitelman tekeessä, hoidon tarpeen arvioinnissa sekä menpiteiden vaikutusten seurannassa. don tavoitteena tulisi olla työntekijän hdeongelman ratkaiseminen, työkyvyn yttäminen sekä myös muun elämän painottaminen. y y j y voinnin laitoksen sek ekä Työterveyslaitoksen verkkomateriaalit. Reitti_3_2019.indd 29 Reitti_3_2019.indd 29 20.3.2019 12.30 20.3.2019 12.30
Reitti 30 Re Re Re R Re Re Re Re Re Re Re Re Re R Re Re Re Reee R Re Re Re Re Re Re Re Re R R R Re Re R Re Re Re Re Re Re Re Re Re Re R R R R Re Re Re Re Ree Re Re Re R R R R Re Re Re Re Ree Re Re R R R Re Re Re Re Re Re Re Reee Re R Re Re Ree R Re Re Re Ree R R R R Ree R R R Re R Re Ree Re R R Reeee Re Re R R R R Re Re Re Re Re Re R Re Re Re Re Re R Re Reeeeee Ree Ree Re Reeee R R R R R Reeeeee Re R R Re R Ree R R R R R R Re R R R R R R R Re R R Re R R Reee R R R R R R R Re Re Ree R Re Re R R R R Ree R Re R R Re R R Re Re R R R Reee Re R R R R R R Re R Reee R R R Re Reee Re R R R R R R Re Reeeeeeee Re R R R Reeeeeeee R Reeeeeee R R R R R R R R R R R R R R R R R R R R R R R it it it it it itt itttt it iitttt iiit itt iit it ittt iiittt it it itt it it it iitt it it iiiiit it it iit itt it it iit it iit it itt it iiiiiit it iit it iitttt it it itt iiit itt iit it itttt it it it it it itt it ittt itttttt it it ittt it it iiiiit it iit iiiitt iiiiit itttt iiiiiit it ittttt iiiit it itttttttti tti ti ti ti ti ti tttti tti ti ti tti ti ti ti ti ti ti tttttti ti tii tiiii tti tii ti ti tti tii ttttttti ti ti tti ti ti ti ti tttttti ti ti tttttti tii ti ti tttttti tii ti ti ttti ti tii ttti ti tttti ttttii tii ttiii tti ti tiiiiii ti tti ti tiiiiii ti tti tiiii ti tti tiii ttttti ti tiiiii tiii tttttti tiiii ti tii ttttti tiii ttttttttti ti tiiiiii ti tttiiii tti tiiiiii 30 30 3 3 3 3 3 3 30 3 3 3 3 3 3 3 30 30 30 30 30 30 30 30 30 30 3 3 3 3 3 3 3 3 30 30 30 3 3 3 3 3 3 3 3 3 3 30 30 30 30 30 30 30 30 30 30 30 30 3 30 30 30 30 30 30 30 30 3 30 30 30 30 30 3 3 30 3 3 3 30 30 30 30 3 3 3 3 30 3 30 30 3 3 3 30 30 3 3 3 3 30 30 30 3 30 30 30 3 3 3 30 3 3 3 30 3 3 3 3 3 30 3 30 3 3 3 30 3 3 3 30 3 30 3 30 3 30 30 3 3 30 3 30 3 3 3 30 3 30 3 30 Elli Valkilan taistelu vakuutusyhtiötä vastaan jätt i jälkeensä mapillisen papereita. 30 Reitti_3_2019.indd 30 Reitti_3_2019.indd 30 20.3.2019 12.30 20.3.2019 12.30
Reitti 31 ”A loitin Hämeenkyrön jakelussa määräaikaisella työsopimuksella ennen kevään 2008 ylioppilaskirjoituksia. Minulle tehtiin määräaikaisia sopimuksia aina jonkun sijaiseksi yhteensä noin 120 kappaletta, kunnes sain vakituisen sopimuksen viime syksynä. Tapaturma sattui, kun olin torstaina 25.8.2011 lähdössä jakelureitille sähköisellä jakelupyörällä. Oli kuun vaihde ja pyörän etulaatikot ja takalaatikot täynnä postia. Kun olin lähdössä liikkeelle, löin vasemman polveni pyörän metalliseen, uritettuun turvapolkimeen. Isku tuli polvilumpion alle. Se sattui enemmän kuin voin sanoin kuvailla. Polveen ei tullut kuitenkaan mitään ulkoista vammaa, vain jonkun verran turvotusta. Jätin pyörän siihen, menin takaisin sisälle ja istuin kahvihuoneessa hetken aikaa pidellen jalkaani. Kun pahin tuska helpotti, lähdin reitille. Kun tulin reitiltä, kerroin tapahtuneesta esimiehelle ja työsuojeluasiamiehelle, joka toimi myös ryhmävastaavana. Kumpikin ymmärsi asian ja ryhmävastaava kysyikin vointiani, mutta se jäi sitten siihen. Tuo torstai oli sillä erää toiseksi viimeinen työpäiväni, ennen kuin lähdin Lapin yliopistoon opiskelemaan yhteiskuntatieteitä. Vaikka polvi oli tapaturmapäivän iltana todella kipeä, en olettanut että siinä olisi mitään ihmeempää. Kolme viikkoa buranaa Kun polvi naksahteli ja oli vielä kuukaudenkin päästä kipeä ja turvoksissa, menin lääkärille 26.9.2011. Käynti oli täysin turha. Lääkäri tutki jalan ja totesi liikeratojen olevan kunnossa: ”Polvet sinulla naksuu varmaan muutenkin, ajat vain pyörää, hyvä siitä vielä tulee”, hän totesi. Menin joulun alla taas jakeluun töihin, vaikka polvi ei ollut parantunut. Onneksi tapaturmailmoituskin tehtiin viimein lokakuussa, jossa tosin virheellisesti todettiin, että kolhaisin jalkani tavaratelineeseen. Tämä oli yksi asia, johon vakuutusyhtiökin myöhemmin takertui. Seuraavana keväänä menin työterveyslääkärille, joka määräsi minut röntgenkuviin ja ortopedille. Röntgenistä ei löytynyt miv v v j j v Valkila selätt i vakuutusyhtiön Elli Valkilalle satt ui kesällä 2011 työtapaturma, josta alkoi seitsemän vuott a kestänyt taistelu vakuutusyhtiötä vastaan. Valkila haluaa kertoa tarinansa ja antaa toivoa muille samassa tilanteessa oleville. TEKSTI & KUVAT JUHA PÖYRY Reitti_3_2019.indd 31 Reitti_3_2019.indd 31 20.3.2019 12.30 20.3.2019 12.30
Reitti 32 tään ihmeellistä ja ortopedikin sanoi vain, että hänellä on itsellä sama vaiva, että syö vain kolme viikkoa buranaa. Hän oli enemmän kiinnostunut siitä, missä minä opiskelen, kuin mikä minussa on vialla. Toista kertaa en sille lääkärille mennyt. Hommasin jumppaohjeet yksityiseltä fysioterapeutilta. Kun sekään ei auttanut, menin kesällä yksityislääkärille, joka epäili, että polvessa on rustovaurio. Tämän jälkeen laitoimme esimiehen kanssa vakuutuskorvaukset vireille ja haimme vakuutusyhtiöltä maksusitoumusta magneettikuviin. Koko kesän olin todella kipeä. Onneksi työvuoroani kevennettiin ja minulta otettiin piiristä kaikki kerrostalot pois. Esimieheni ymmärsi hyvin missä mennään ja työnantaja oli koko ajan puolellani. Elokuussa tuli vakuutusyhtiön päätös, joka oli negatiivinen. Päätöksessä todettiin, että tapaturman ja vamman välillä ei ollut osoitettavissa selvää syy-yhteyttä. Vakuutusyhtiö vetosi myös viiveeseen hoitoon hakeutumisessa. Valitin päätöksestä muutoksenhakulautakuntaan. Polvesta tähystett iin rustovaurio Varasin ajat magneettikuviin, jonka maksoin itse. Kävin kuvien kanssa yksityisesti ortopedillä, joka totesi, että ei näissä kuvissa mitään näy ja suositteli fysioterapiaa. Fysioterapeuttikaan ei pystynyt minua auttamaan. Hänen suosituksesta kävin kuitenkin Tampereen Koskiklinikalla, jossa lääkäri totesi, että polvi pitää tähystää. Hain maksusitoumusta omasta laajennetusta kotivakuutuksesta polven tähystykseen, mutta sieltäkin tuli vastaus, että tapaturmalla ja kivulla ei ole syy-seurausyhteyttä. Tilanne meni siihen pisteeseen, että olin lokakuussa niin kipeä, että vanhempani varasivat minulle ajan leikkaukseen. Polvi tähystettiin yksityisellä puolella 7.12.2012. Leikkaus onnistui hyvin ja oli suuri helpotus, että vika löytyi. Tapaturmassa reisiluun päähän oli tullut sisemmän nivelnastan rustorepeämä eli kansankielellä puhuttiin rustovauriosta. Löydös vastasi polkimeen, rustosta löytyi viisi luuhun asti ulottuvaa poikittaista uraa. Sen lisäksi löytyi kieleke, joka oli toisesta päästä luusta irti. Sairausloman jälkeen olin lajittelemassa taas joulukortteja, jonka jälkeen alkoi pitkä kuntoutusjakso. Kuntoutus oli tärkeää, koska lihakset olivat menneet huonoon kuntoon puolentoista vuoden sairastelun jälkeen. Alkuvuodesta 2013 aloin tekemään työn ohessa myös gradua. Helmikuussa sain omasta vakuutusyhtiöstä tiedon, että he suostuvatkin korvaamaan takautuvasti vamman hoitoja kuntoutuskuluja. Siinä putosi yksi iso kivi harteilta. Gradua ja uupumusta Kesän 2013 kontrollikäynneillä ilmeni, että polvi ei lähtenyt paranemaan toivotulla tavalla. Jatkoin samaan aikaan vakuutusprosessia Lähi-Tapiolan kanssa, jonka päätökseen olin hakenut muutosta. Muutoksenhakulautakunnalta tuli hylkäävä päätös. Lokakuussa 2013 polvi tähystettiin uudelleen ja siitä leikattiin pois kieleke, joka löytyi jo edellisellä kerralla. Leikkauksessa huomattiin, että urat rustossa olivat syventyneet ja luusta irti. Alue verestettiin ja edessä oli parin kuukauden sairasloma, jolloin en kyennyt myöskään opiskelemaan. Sairausloman jälkeen olin taas joulun kevennetysti töissä ja opinnot jatkuivat keväällä. Keväällä sama rumba jatkui taas. Kävin fysioterapeutilla, uusia kuvia otettiin ja kuntoutin polvea ahkerasti. Tein kaikkeni, ettei jalka menisi ainakaan pahemmaksi. Jalka oli koko ajan kipeä. Olin noihin aikoihin henkisesti aika loppu. Oli rankkaa tehdä samaan aikaan gradua, matkustaa maata edestakaisin ja käydä töissä. Valmistuin yliopistosta, mutta päätin jäädä kuitenkin Postiin töihin, kun en yksinkertaisesti jaksanut lähteä hakemaan koulutusta vastaavia töitä. Olin kipeä, todella kipeä. Olin ollut sitä jo monta vuotta. Vuoteen 2017 mentiin sillä, että söin säännöllisesti särkylääkkeitä, kävin fysioterapiassa ja nukuin huonosti. Kun pääsin illalla kotiin, itkin usein suihkun seinää vasten. Kipu on päässäsi Alkuvuodesta lääkäri sanoi minulle, että häneltä alkaa keinot loppua. Hän ehdotti, että kokeiltaisiin ortoosia, joka muuttaisi polven asentoa niin, että vammalle ei tulisi painoa. Ajatus ei ilahduttanut minua, mutta jätin sen kumminkin hautumaan. Samalla lääkäri kehotti vielä kysymään mielipidettä toiselta lääkäriltä. Menin Pohjolan sairaalan ortopedille, joka oli erikoistunut rustovaurioihin. Hän tutki jalkani, katsoi kuvat ja sanoi: ”Voidaan me Elli Valkila kärsi samaan aikaan työtapaturman aiheutt amista kivuista, taisteli vakuutusyhtiötä vastaan, jakoi postia ja valmistui yhteiskuntatieteiden maisteriksi. Reitti_3_2019.indd 32 Reitti_3_2019.indd 32 20.3.2019 12.30 20.3.2019 12.30
Reitti 33 vielä yhdet magneettikuvat ottaa, mutta ne on vain sinun rauhoittelemiseksi. Kipu on sinun päässäsi.” Se tuntui tosi pahalta. Olin musertunut, pettynyt ja vihainen. Toisen leikkauksen jälkeen olin ottanut yhteyttä Yhteiskunta-alan korkeakoulutettujen lakimieheen, joka ei rohkaissut riitelemään muutoksenhakulautakunnan päätöksestä. Ja koska en ollut vielä PAUn jäsen, hain apua oikeusaputoimistosta. Laitoimme tapauksen muutoksenhakulautakuntaan uudelleen, koska toisen leikkauksen jälkeen oli tullut uutta tietoa. Toinenkin lautakunnan päätös oli kielteinen. Jatkoimme vakuutusoikeuteen. Kun sieltäkin tuli hylkäävä päätös, mietin pitkään mitä tekisin. En ollut terve, mutta en halunnut uskoa, että mikään ei voisi minua auttaa. Päätimme hakea vakuutusoikeuden päätöksestä valituslupaa korkeimmalta oikeudelta, vaikka todennäköisyys sen saamiseksi oli pieni. Valitusluvan saa yleensä noin 5 % hakijoista. Samalla muistin lukeneeni artikkelin helsinkiläisestä merimiehestä, joka oli kaatunut laivalla ja saanut saman vamman kuin minä. Hänellä oli myös vakuutusyhtiön kanssa ongelmia ja jutusta muistin lääkäri Ilkka Tulikouran, joka oli taistellut myös vakuutusyhtiöitä vastaan. Keväällä 2017 varasin hänelle ajan ja päätin, että tämä saa olla viimeinen lääkäri jolla käyn. Vastaanotolla Tulikoura osoitti polvea ja sanoi, että sinulla on kipu tuossa, otetaan se pois ja katsotaan mitä jää. Kerrottuani aiemman lääkärin kommentista, että kipu on minulla päässä, Tulikoura hymyili ja sanoi, että hän tahtoo aina uskoa, että oli kivun mekanismi mikä tahansa, niin aina sitä voidaan vähentää. Kipu ei ole aivoissa. Se tuntui tosi hyvältä kaiken sen jälkeen mitä oli tapahtunut. Voitt o korkeimmassa Tulikoura leikkasi jalkani 1.6.2017. Leikkauksessa polvilumpion alapuolelta löystytettiin pinnallisesti pehmytkudoksesta arpea, joka oli syntynyt sinne vuosien saatossa. Arpi ei näkynyt ensimmäisissä magneettikuvissa ollenkaan, mutta neljissä seuraavissa kuvissa se näkyi aina vain kireämpänä. Kukaan muu ei osannut tulkita sitä aiemmin oikein. Leikkauksessa havaittiin myös, että sisempi nivelkierukka oli ehjä, mutta löysällä ja väärässä kohdassa. Tulikouran teoria oli, että se oli tapaturmassa irronnut ja kiinnittynyt myöhemmin itse paikalleen väärään kohtaan, mutta oli löysällä ja osin irtikin. Se laitettiin samalla kiinni. Leikkaus onnistui hyvin, toipumisaika oli vuosi ja kivut vähenivät merkittävästi. Tulikoura kirjoitti minulle vielä lausunnon Korkeimman oikeuden valituslupahakemukseen, joka osoittautui koko prosessin kannalta merkitykselliseksi. Valituslupa myönnettiin helmikuussa 2018 ja Korkeimman oikeuden päätös tuli joulun alla. Voitin jutun ja lukuun ottamatta omasta Fennian kotivakuutuksesta jo saatuja korvauksia, vakuutusyhtiö Lähi-Tapiola velvoitettiin maksamaan kaikki tapaturmavamman hoitokulut; lääkärikäynnit, fysioterapiakulut, matkakulut, lääkekulut, sairasloma-ajat, oikeudenkäyntikulut, viivästyskorot, päivärahat ja tapaturmaeläkkeen. Vaikka korkeimman oikeuden myönteinen päätös tuli, juttu ei loppunut siihen. Vakuutusyhtiö maksoi korvauksia väärin, jokainen päätös on täytynyt käydä itse läpi. Kun olen laskuttanut eri kuluja, korvaussummat eivät ole täsmänneet. Laskuja oli pudonnut pois ja moni korvauksista olisi jäänyt saamatta, ellen olisi niitä tarkistanut. Olin monta kertaa tämän prosessin aikana sitä mieltä, että poltan kaikki asiaan liittyvät paperit ja unohdan koko jutun. En antanut kuitenkaan periksi. Olen sellainen ihminen, että en halua koskaan luovuttaa asiaa, jonka olen aloittanut. Vien sen todellakin loppuun asti”. Työtapaturma • Ilmoita välitt ömästi esimiehelle. • Täytt äkää tapaturmailmoitus huolellisesti. • Mene lääkäriin samana päivänä. • Lähetä kuitit lääkeja matkakuluista tapaturmayhtiölle. • Tapaturmayhtiö korvaa päivärahan vuoden ajalta. • Jos työkyvytt ömyys jatkuu pidempään, voidaan myöntää tapaturmaeläke. Reitti_3_2019.indd 33 Reitti_3_2019.indd 33 20.3.2019 12.30 20.3.2019 12.30
Reitti 34 RISTIKON RATKAISU SIVULLA 39 Reitti_3_2019.indd 34 Reitti_3_2019.indd 34 20.3.2019 12.30 20.3.2019 12.30
Reitti 35 Kirja Reitti 35 André Spicer. Paskanjauhantabisnes. Kääntäjä: Tapani Kilpeläinen. Niin & Näin 2018. Tämä on hevonpaskayhteiskunta TEKSTI EMILIA KUKKALA André Spicerin tausta on vahvasti yliopistoja bisnesmaailmassa: hän tutkii työkseen organisaatioita. Spicerilla on siis runsaasti esimerkkejä paskanjauhannasta, joita kirjassa käydään läpi jopa tuskastuttavalla tarkkuudella. Olisi lohdullinen ajatus, että paskanjauhanta koskisi vain bisnesmaailmaa. Että se rajautuisi vain joidenkin ihmisten töihin, muutamille aloille. Tyhjä johtamisja konsulttipuhe on kuitenkin luikerrellut kaikkialle, eikä se jää vain puheen tasolle. Siitä on aivan konkreettista haittaa. Vallatessaan vaikkapa terveydenhuollon organisaatioita saattavat kulloinkin trendikkäät johtamisvillitykset saada aikaan huomattavaa tuhoa. Paskanjauhanta myös häiritsee ja estää ihmisiä keskittymästä olennaiseen töissään. Spicerin mukaan monet organisaatiot pyörivät silkalla paskanjauhannalla, vaikka se hämärtää niiden todellisen tehtävän. Spicer määrittelee paskanjauhannan yrityspuheeksi, jolla ei ole tarkoituskaan olla mitään kosketusta todellisuuteen. Tyhjä johtamisja konsulttipuhe saa monet voimaan pahoin, eikä ihme: ”Paskanjauhaja ei välitä, miten asiat todellisuudessa ovat. Hän ei välitä, ovatko hänen väitteensä ristiriidassa todellisuuden kanssa. Paskanjauhaja ei piittaa siitä, että hänen suureelliset julistuksensa saattavat olla epäloogisia, käsittämättömiä ja suoraan sanoen hämmentäviä. Hän välittää vain siitä, kuuntelevatko ihmiset.” Paskanjauhannalla luodaan täysin turhia työpaikkoja ihmisille luomaan edelleen uutta paskanjauhantaa, vaikka tarvitsisimme välttämättömien ja tärkeiden asioiden hyvää hoitamista, emme enää yhtään tyhjänpäiväistä saati vahingollista työtä, siis hevonpaskaduuneja. Yhteiskunta maksaa ihmisille mieluummin vaikka turhien ja vahingollisten asioiden tekemisestä, jotta näillä ei vain olisi aikaa tehdä jotain oikeasti järkevää ja mielekästä. Ehkä paskanjauhannan perimmäinen tarkoitus onkin sumentaa se, että voisimme elää melko mukavasti ja vähällä työllä, jos joidenkin ei olisi pakko saada niin paljon enemmän kuin toisten ja jos työt järjestettäisiin ja jaettaisiin järkevästi. Spicer yllyttää kaikkia liittymään paskanjauhannan vastaiseen rintamaan, jonka hän uskoo voivan johtaa rikkaampaan ja tyydyttävämpään elämään – yli hevonpaskayhteiskunnasta. Reitti_3_2019.indd 35 Reitti_3_2019.indd 35 20.3.2019 12.30 20.3.2019 12.30
Reitti 36 Kysyvälle vastataan PAUn asiantuntijat ott avat vastaan kysymyksiä ja vastaavat niihin sekä henkilökohtaisesti ett ä ilman lähett äjän tietoja lehden sivuilla. Muistathan, ett ä lähin, juuri sinun työsi työehtojen asiantuntija, on työpaikkasi luott amusmies. • Iikka Avela, lakimies • Jussi Saariketo, työehtoasiantuntija • Esko Hietaniemi, liitt osihteeri • Niina Pentinmäki, asiantuntija Saako työnantaja kirjoitt aa huonon työtodistuksen? Saako työnantaja kostona kirjoittaa huonon työtodistuksen? Minut irtisanottiin yt:n jälkeen ja pyysin työnantajalta työtodistuksen. Yllätyksenä työnantaja oli kirjannut työtodistukseeni, että osaaminen oli ”huono” ja vuorovaikutustaidot ”välttävät”. Työsuhteeni aikana olen kuitenkin hoitanut aina työni hyvin ja meillä on ollut kaverilliset välit työtovereiden kanssa. Ainoat ongelmat työsuhteessa ovat olleet, kun työnantaja on jättänyt ylityöja iltalisiä säännöllisesti maksamatta ja näistä olen toistuvasti joutunut huomauttamaan. Nämä huomautuksetkin olen kuitenkin hoitanut asiallisesti. Olen huomannut, että esimies on niistä närkästynyt. Jos työtodistuksessa on virheitä tai jokin arviointi ei vastaa työntekijän käsitystä, kannattaa pyytää työnantajalta korjaus tai perustelu. Työtodistukseen ei pitäisi kirjata kielteisiä asioita. Jos työnantaja ei halua antaa myönteistä palautetta työntekijästä, niin työtodistuksen pitäisi olla vähintään neutraali, jossa on kerrottu työtehtävien laatu ja työsuhteen kesto ilman muita arviointeja. Saanko irtisanomisajan palkkaa? Olen työskennellyt 15 vuotta Postilla ja selkäni kipeytyi pahasti vuosia sitten. Kivut ovat johtaneet siihen, että olen ollut nyt kaksi vuotta putkeen sairaslomalla. Työkykyneuvottelussa minulle kerrottiin, että Posti harkitsee irtisanovansa minut työkyvyn pysyvän alenemisen johdosta. Saanko irtisanomisajan palkan, jos minut irtisanotaan? Lähtökohtaisesti työntekijän sairaus tai vamma ei ole hyväksyttävä irtisanomisperuste. Lain mukaan pääsäännöstä voidaan kuitenkin poiketa, jos työntekijän työkyky on ”vähentynyt olennaisesti ja niin pitkäaikaisesti, että työnantajalta ei voida kohtuudella edellyttää sopimussuhteen jatkamista”. Ehdon täyttyminen edellyttää aina tapauskohtaista harkintaa ja selvitystä työntekijän terveydentilasta. Irtisanomisperustetta ei ole, jos työnantaja pystyy kohtuudella järjestämään työntekijälle työkykyyn sopivia työtehtäviä tai jos työkyky palaa irtisanomisaikana. Jos työntekijä on ollut vuosia sairaslomalla ja paraneminen ei ole odotettavissa, voi irtisanomisperuste olla käsillä. Irtisanomisilmoitus on nimensä mukaisesti ilmoitus siitä, milloin työsuhde päättyy. Se itsessään ei muuta työsuhdetta. Työntekijälle maksetaan irtisanomisajalta palkkaa samoilla säännöillä kuin ennen irtisanomista. Jos työntekijä tekee irtisanomisaikana yötöitä, hänelle maksetaan yötyölisä. Jos työntekijä sairastuu irtisanomisaikana, hänelle maksetaan sairausajan palkkaa. Viestinvälitysja logistiikka-alan työehtosopimuksen mukaan sairausajan palkkaa maksetaan kolmelta kuukaudelta, jos työsuhde on jatkunut yhdenjaksoisesti vähintään viisi vuotta. Jos palkallinen sairasloma on tullut täyteen ja työkyvyttömyys jatkuu irtisanomisaikana, työntekijä ei saa enää palkkaa. Tässä tilanteessa hänen tulee hakea Kelan sairauspäivärahaa. Kysyjä on ollut sairaslomalla putkeen jo kaksi vuotta, joten palkallinen sairasloma on jo päättynyt. Jos Posti irtisanoo sinut, irtisanomisajalta ei enää makseta palkkaa, ellei työkykysi parane. Jos selkäkivut saadaan parannettua ja palaat töihin työkykyisenä irtisanomisaikana, palkanmaksu jatkuu normaalisti. Tosin jos työkykysi palaa, työnantajalla ei enää ole terveydestä johtuvaa irtisanomisperustetta. Onko sinulla kysytt ävää? Reitti_3_2019.indd 36 Reitti_3_2019.indd 36 20.3.2019 12.30 20.3.2019 12.30
Reitti 37 Reitti 37 Mummu-Vaarilan Parantolasta Miksei hatt ivateilla ole suuta? Kolumni MARJA-LIISA MANKA ........................................ Kirjoitt aja on mummu. T erveisiä Mummu-Vaarilan Parantolasta! Viimeisin hoitojakso kesti viikon. Potilaita oli vaihtelevasti, yksi tai kaksi. Meillä on nimittäin ollut ilo saada kaksi lapsenlasta. Toki he asuvat Helsingissä, mutta matkakos tuolta on ottaa pikkuiset hoitoon tarpeen niin vaatiessa Kangasalle. Vanhemmat ovat tänä päivänä aika pinteessä työpaikoillaan. Me taas olemme joutilaita eläkeläisiä. Teenhän minä kyllä luentokeikkoja, mutta eivät ne töiltä tunnu. Piristykseltä pikemminkin, koska en enää koko aikaa ole matkoilla. Hoitotarvetta on usein. Päiväkodissa pöpöt jylläävät, milloin on nuhaa, kuumetta, korvasärkyä tai vatsatautiepidemiaa liikkeellä. Täit ja kihomatojen karkotukset ovat sen sijaan jääneet vanhempien harteille. Ollaanhan me jouduttu ottamaan itsekin muutama matokuuri. Toki joskus pohdimme, ettei tässä iässä kyllä enää kaiken aikaa jaksaisikaan pikkuisia hoitaa ja ihmettelemme, miten me olemme aikanaan selvinneet. Mutta on vaan niin mukava auttaa puhumattakaan ilonhetkistä. – Mitä luetaan iltasaduksi? kysymme. – Kuinkas sitten kävikään, kuuluu joka ainut kerta. – Eikö mitään uutta, tehän osaatte ne jo ulkoa. (Osaan minäkin Tove Janssonin muumisadut jo omien lapsieni ajoilta miltei 40 vuoden takaa.) – Eiiiii!!! Siinä kainalossa sängyllä 2,5 -vuotias pikkumies kysyi, miksei hattivateilla ole suuta. Miten ne voivat juoda sylissä olevista kahvikupeista? Miksei muumeillakaan ole suuta? Asiallinen kysymys. Kas kun en itse ole koskaan huomannut. Lasten silmät ovat tuoreet maailman havaitsemiseen. Omatkin silmät samalla aukeavat. Kun uusi Muumi-sarja tuli televisioon, huomasin, että muumeille onkin piirretty suu leuan sivuun puhumista varten. Hassua! Pienimmän kanssa eletään nyt kakka-, pimppija pippelivaihetta. Onneksi se menee ohi, paitsi jos ei jää päälle. Olen nimittäin aikuisillakin ollut kuulevinani keskenkasvuisten juttuja. – Vaari on pierukka, lällätti pikkumies. – Sinä olet Herra Höpö Kakkonen, vastasi vaari. Isompaa juuri 6 vuotta täyttänyttä olemme kutsuneet Herra Höpöksi hänen hauskojen juttujensa vuoksi. – En minä ole mikään Kakkonen, minä kakkaan jo pottaan, tuumii pikkumies närkästyneesti. Hän alkaa itsenäistyä. Kuulin hänen jupisevan itsekseen syöttötuolille: minä en enää istu sinussa, en ole enää vauva. Erilaiset käsitteet pyörivät päässä yhtenä sekamelskana. – Minun mökkiini saa tulla joku ihminen, muttei mummu ainakaan, huutaa pikkumies kamarista. – Vaari on ihminen, saa tulla. Minä rakennan taloa ihan itse. Rakennan tätä vaikka sata vuotta, kukaan ei saa tulla auttamaan. Tekemistäkin on potilaille keksittävä, koska ulos ei voi mennä. 6-vuotiaan kanssa otimme esille vesivärit. Hän maalasi hienon tyrnikuvan kehyksineen. Minäkin siinä vieressä tuhersin. – Mikä tuo on? hän kysyi. – En minä tiedä, vastasin. – Ei taiteen tarvitse ollakaan mikään asia, se voi olla ihan joku sotkukasakin. Potilaat ovat taas kodissaan. MummuVaarilan Parantola on siivottu ja tuntuu niin tyhjältä. Kirkkaat äänet vain kuuluvat päässä. Josko se puhelin taas soisi… Reitti_3_2019.indd 37 Reitti_3_2019.indd 37 20.3.2019 12.30 20.3.2019 12.30
Reitti 38 Menoon mukaan Aurala-huvila edulliseen jäsenhintaan PAUn 300 neliön Aurala-huvila tarjoaa laadukkaat tilat lomallesi tai vaikka juhlien pitopaikaksi Saimaan rannalla vain 15 minuutin ajomatkan päästä Mikkelin keskustasta. Aurala sijaitsee Hotelli Heimarin (Laitialantie 190, Ristiina) välitt ömässä läheisyydessä. Majoituspaikkoja huvilasta löytyy kahdelletoista hengelle seitsemästä huoneesta. Huvilasta löytyy olohuone ja kokous-/ruokailuhuone sekä keittokomero, astiat, liesi, astianpesukone, mikroaaltouuni ja kahvinkeitin. Iso lasitettu kuisti tarjoaa myös vaihtoehtoisen ruokailu tilan. Huvilan kokonaispinta-ala kuisteineen on 336 neliötä. Auralan yhteydessä on lisäksi iso, 80 neliön saunarakennus, jossa on tupa-/takkahuone sekä kahden kiukaan sauna. Löylyistä mahtuu nauttimaan parisenkymmentä henkeä samaan aikaan. Saunasta pääsee suoraan Saimaaseen. Viikonloppuna majoitusaika alkaa perjantaina klo 15.00 ja päättyy sunnuntaina klo 18.00. Muina aikoina majoitus alkaa klo 15 .00 ja päättyy klo 12.00. Majoittuja hoitaa itse huvilan loppusiivouksen, vuodevaatteet ja pyyhkeet. Tarvittaessa varaaja voi tilata Hotelli Heimarin ravintolasta ravintolapalveluita kuten lounaan, illallisen ja aamiaisen. Huvilan varaustilanteen selvittäminen ja varaukset osoitteesta auralahuvila@outlook.com Huom! Kesän varauksia 1.6.2019 alkaen otetaan vastaan 1.4.2019 lähtien. Toimi nopeasti, että saat Auralan käyttöösi haluamaasi aikaan. Lisätietoja ja kuvia Auralasta osoitt eessa: www.pau.fi/jasenyys/jasenedut/lomaedut/aurala • ma–su 600 € (norm. 3 200 €) • ma–pe 450 € (2 300 €) • 3 vrk 350 € (1 400 €) • viikonloppu pe–su 300 € (1 200 €) Hinnat jäsenille: Reitti_3_2019.indd 38 Reitti_3_2019.indd 38 20.3.2019 12.30 20.3.2019 12.30
Reitti 39 Ristikon ratkaisu E S I N E E T K I R I T I A L A I N E N T I N T A T A T T T R Ä P Y L Ä T O A E R T A K A A A J O T I L A N N E L A V E A S A T U M A I N E N T O I S T E L U U S Y Y T T I L I T O S I K O T M I M A A M I D E L I L A H E U T E L U U T A R E E T U U S L A T T E K L L H T I E S A T A K K I I P A N A F I A T S I A T N U T I V A T S A T H E N T I N E N U R H E I L U H A U T S T A N A L V A R T U N I K A T T E I L A T A O S A T T I M O T A N A T Palautearvonnan voitt aja lehdestä 2/2019 Viime lehden palautteiden kesken arvotun 20 € voitti Kaarina Huovila. Arvontaan voit osallistua takakannesta löytyvällä palautekortilla tai osoitteessa www.pau.fi > viestintä > Reitti > osallistu palautearvontaan. PAUn Hyvinkään osasto 108 ry:n vuosikokous Aika: 13.4.2019 klo 15.00 Paikka: Ravintola Harlekiini, Kauppatori 1, 05800 Hyvinkää Kokouksessa käsite llään vuosikokoukseen kuuluvat asiat. PAUn Pirkanmaan osaston kevätvuosikokous Aika: Lauantaina 13.4.2019 kello 12.00 Paikka: Hotelli Scandic Koskipuisto, Koskikatu 5, 33100 Tampere Kahvia tarjolla 11.30 alkaen ja kokouksen jälkeen osallistujille tarjotaan lounas. Kokouksessa käsitellään sääntömääräiset vuosikokousasiat. Kaikki jäsenet rohkeasti mukaan kokoustamaan. Tervetuloa! Toimikunta Työhyvinvointisäätiö tiedott aa Posti-konsernin työhyvinvointisäätiö järjestää ja tukee paikallisesti järjestett yjä työhyvinvointiin liitt yviä virkistys-, liikuntaja kultt uuritapahtumia. Tutustu alueelliseen tarjontaan säätiön kotisivuilla htt p://tyohyvinvointisaatio.? /aluetoiminta/ Palautett a: Lukijat valitsivat edellisen lehden parhaaksi artikkeliksi Aleksi Vienosen jutun tekoälystä. Aurala-huvilan vuokraushintoja PAUn jäsenille laskett iin vuosi sitt en, ja suosio on lähtenyt huimaan nousuun. Viime vuoden touko-joulukuussa huvilaan tehtiin 20 varausta, ja tänä vuonna sama varausmäärä on saavutett u jo talvikaudella eli toukokuun loppuun mennessä. Näin ollen huvilan käytt öasteen voidaan odott aa vähintäänkin kaksinkertaistuvan tänä vuonna, kun kesäkauden varauksia aletaan ott aa vastaan 1.4. 20 Reitti_3_2019.indd 39 Reitti_3_2019.indd 39 20.3.2019 12.30 20.3.2019 12.30
Reitti 40 På svenska Får arbetsgivaren skriva ett dåligt arbetsintyg? Får arbetsgivaren som hämnd skriva ett dåligt arbetsintyg? Jag blev uppsagd eft er samarbetsförhandlingar och bad om ett arbetsintyg från arbetsgivaren. Jag var överraskad för arbetsgivaren hade skrivit i arbetsintyget att mina kompetenser var “dåliga” och mina kunskaper i social växelverkan var ”försvarliga”. Under arbetsförhållandet har jag dock alltid skött mina uppgift er bra och har haft vänliga relationer med arbetskamraterna. De enda problemen i arbetsförhållandet har framkommit då arbetsgivaren regelbundet lämnade övertidsersättningar och kvällsarbetstillägg obetalda och jag var fl era gånger tvungen att påpeka om det. Även dessa påpekningar har jag skött sakligt även om jag har märkt att förmannen blev upprörd över dem. Om det står fel i arbetsintyget eller om någon av bedömningarna inte motsvarar arbetstagarens uppfattning så lönar det att be om en rättelse/grunder för bedömningen från arbetsgivaren. Arbetsintyget borde inte innehålla negativa saker. Om arbetsgivaren inte vill ge positiv feedback om arbetstagaren, borde arbetsintyget minst vara en neutral bedömning med beskrivning om arbetsuppgift ernas slag och arbetsförhållandets längd utan övriga bedömningar. Lön för uppsägningstid Jag har arbetat på Posti för över 15 år. Flera år sedan fi ck jag ont i ryggen, och nu har situationen lett till att jag har varit sjukskriven för två år i rad. I samband med förhandling om arbetshälsan med arbetsgivaren fi ck jag höra att Posti överväger om jag skulle sägas upp på grund av bestående nedsatt arbetsförmåga. Om Posti säger mig upp, ska jag få lön under uppsägningstid? I huvudsak är arbetstagarens sjukdom eller skada inte ett godkänt skäl för uppsägning. Enligt lagen kan huvudregeln avvikas om arbetstagarens arbetsförmåga “har minskat väsentligt och för så lång tid att det inte rimligen kan förutsättas att arbetsgivaren fortsätter avtalsförhållandet”. När arbetsförmågan har minskat så dramatiskt förutsätts det alltid att arbetstagarens hälsotillstånd övervägas och klargörs som ett enskilt fall. Långvarigt nedsatt arbetsförmåga är inte ett godkänt skäl för uppsägning om det är möjligt för arbetsgivaren med olika arrangemang rimligen erbjuda arbetstagaren arbetsuppgift er som är lämpliga för dennes arbetsförmåga. Samma gäller om arbetstagarens arbetsförmåga förbättras för något skäl under uppsägningstiden. Om arbetstagaren har varit sjukskriven för fl era år och förväntas inte att tillfriskna, så fi nns det oft a sakliga grunder för uppsägning. Uppsägningsanmälan berättar när arbetsförhållandet upphör. Anmälan i sig ändrar inte arbetsförhållandet. Arbetstagaren betalas lön för uppsägningstiden på samma grunder som före uppsägningen. Om arbetstagaren till exempel arbetar om nätterna under uppsägningstiden, ska hon eller han betalas nattarbetstillägg. Om arbetstagaren insjuknar under uppsägningstiden, betalas lön för sjukledighet. Lön för sjukledighet betalas ändå inte för evigt under inga omständigheter. Enligt kollektivavtalet för Kommunikationsförmedlingsoch logistikbranschen betalas lön för sjukledighet för tre månader om arbetsförhållandet har pågått minst för fem år utan avbrott. Om av lönad sjukledighet är slut och arbetsoförmågan fortsätter under uppsägningstiden, så betalas arbetstagaren inte lön eft er sjukledighets slut trots uppsägningstiden. Eft er den avlönade sjukledigheten ska arbetstagaren söka för FPA:s sjuk dagpenning. Personen som ställde frågan har varit sjukskriven i två år, så avlönad sjukledighet är slut. Om Posti säger dig upp, blir du inte betalat lön för uppsägningstiden om din arbetsförmåga inte förbättrar. Om ryggsmärtan kan förbättras och du återkommer till jobbet under uppsägningstiden och har arbetsförmåga, betalas lön som normalt. Dock om din arbets förmåga förbättras, har arbetsgivaren inte grunder för uppsägning på grund av din hälsa, så uppsägningen skulle upphävas. Reitti_3_2019.indd 40 Reitti_3_2019.indd 40 20.3.2019 12.30 20.3.2019 12.30
Reitti 41 In English Is the employer allowed to give a bad work certi? cate? Is my employer allowed to give me a bad work certifi cate as a revenge? My employment relationship was terminated aft er the co-operation negotiations and I asked for a work certifi cate from my employer. I was surprised to fi nd stated in the work certifi cate that my work skills were “poor” and my interaction skills were “tolerable”. However, during my employment relationship I have always done my work well and have had good relations with my co-workers. Th e only problems I’ve experienced in my employment relationship have been the times when my employer has regularly left unpaid the compensations for overtime work, or the evening work bonuses, and I have been forced to repeatedly request for these to be paid. All my requests have been done in an appropriate manner even though I have noticed that my requests have annoyed my employer. If there are mistakes in the work certifi cate or some of the evaluations diff er from the employees’ point of view, it is best to ask for corrections/arguments behind the evaluation from the employer. Negative evaluations shouldn’t be stated in the work certifi cate. If the employer doesn’t want to give positive feedback on the employee, the work certifi cate should at least be neutral and should involve information about the work tasks and the duration of the employment relationship with no other evaluations. Am I entitled to salary during the term of notice? I have been working at Posti for 15 years and I started having bad back problems years ago. Because of my back problems I have now been on a sick leave continuously for two years. My employer told me in the occupational health care consultation that they are considering terminating my employment contract based on that my working capacity has been permanently reduced. If Posti terminates my contract, am I entitled to salary during the term of notice? According to the law, illness, disability or accident aff ecting the employee cannot be regarded as proper and weighty reasons to terminate the employment contract, unless the working capacity of an employee “is substantially reduced thereby for such a long term as to render it unreasonable to require that the employer continue the contractual relationship”. Th e evaluation of the working capacity must be done case by case and requires information on the state of the employee´s health. Even if the working capacity has been reduced for a long term the employer does not have the right to terminate the employment contract if the employer can within reason provide work that is equivalent to the employees working capacity. Also, if the working capacity of the employee is recovered during the term of notice, the employer does not have the right to terminate the employment contract. If the employee has been on a sick leave for several years and it is not likely that the working capacity will recover, then the employer oft en has the right to terminate the employment contract. Th e notice of termination is literally a notice about the date when the employment contract will be terminated. Th e notice itself does not change the terms of the employment relationship. Th e salary during the term of notice will be paid just like before giving the notice of termination. For example, if the employee is doing night-work during the term of notice, the night work bonus will be paid to them. If an employee falls ill during the term of notice, the salary during the sick leave will be paid to them. However, the salary during the sick leave will not be paid endlessly in any situation. According to the collective labor agreement for the Communications and logistics sector, the salary during sick leave will be paid for three months maximum provided that the employment relationship has lasted continuously for fi ve years. So, it is possible that during the term of notice, the payment of the salary during sick leave will end because the employee has already received the maximum time of salary during sick leave. Aft er the maximum time of salary during sick leave has been paid, the employee must apply for the sickness allowance from Kela. In this case, the sick leave has already lasted for two years, so the salary during sick leave is no more paid. If Posti terminates your contract you will not be entitled to the salary during sick leave unless your working capacity is recovered. If the problems in your back can be cured and you return to work during the term of no tice you will be paid your normal salary again. On the other hand, in this case if your working capacity recovers with the surgery, your employer no longer has a reason to terminate your contract on the grounds of illness or disability so the terminating should be canceled. Reitti_3_2019.indd 41 Reitti_3_2019.indd 41 20.3.2019 12.30 20.3.2019 12.30
Reitti 42 Tyött ömyyskassa tiedott aa Reitti 42 KASSAN ASIAKASPALVELUPISTE ma-pe klo 9–12 ja klo 13–15, asiakaspalvelu on suljettu klo 12–13 OSOITE Siltasaarenkatu 3?5, 00530 Helsinki Postiosoite: PL 189, 00531 HELSINKI PUHELINPÄIVYSTYS 09 6131 1780 ma–ke klo 13.00–15.00, to klo 9.00–11.00 KOTISIVUT: www.pautk.fi Muutoksenhaku Työttömyyskassan päätökseen tyytymätön saa hakea siihen muutosta sosiaaliturva-asioiden muutoksenhakulautakunnalta. Sosiaaliturva-asioiden muutoksenhakulautakunnan päätökseen tyytymätön voi puolestaan hakea muutosta vakuutusoikeudelta. Vakuutusoikeuden päätökseen ei saa hakea muutosta valittamalla. Valitus on toimitettava työttömyyskassalle 30 päivän kuluessa siitä, kun muutoksenhakija on saanut päätöksestä tiedon. Myös sosiaaliturva-asioiden muutoksenhakulautakunnan päätökseen liittyvä valitus on toimitettava työttömyyskassalle. Kaikissa päätöksissä on liitteenä valitusosoitus, jossa annetaan tarkemmat ohjeet valituksen tekemiseen. Valituksen saavuttua työttömyyskassa tutkii, onko mahdollista oikaista päätös vaatimuksen mukaisesti. Jos työttömyyskassa ei voi oikaista valituksen kohteena olevaa päätöstä vaaditulla tavalla uudella päätöksellä, kassa toimittaa valituksen käsiteltäväksi sosiaaliturva-asioiden muutoksenhakulautakunnalle tai vakuutusoikeuteen. Työja elinkeinotoimiston (TE-toimisto) antamasta sitovasta lausunnosta ei saa erikseen hakea muutosta valittamalla. Lausuntoon voi hakea muutosta, kun työttömyyskassa on antanut lausunnon mukaisen päätöksen. Kun päätöstä ei voida oikaista vaaditulla tavalla uudella päätöksellä, kassa lähettää muutoksenhakijalle tiedoksi asiaan liittyvät asiakirjat ja kassan lausunnon. Jos päätös on annettu TE-toimiston sitovan lausunnon perusteella, muutoksenhakijalle lähetetään kassan lausunnon lisäksi kopio TE-toimiston muutoksenhakuun liittyvästä lisälausunnosta. Tämän jälkeen muutoksenhakijalla on vielä 30 päivää antaa oma lausunto suoraan muutoksenhakuasteelle. Lisätietoa esimerkiksi valituksen käsittelyajoista voi tiedustella suoraan muutoksenhakuasteelta. Jos haet muutosta päätökseen, jolla päivärahaoikeus on evätty, voit jatkaa päivärahan hakemista valituksen vireilläoloaikana. Mikäli muutoksenhakuaste hyväksyy valituksesi, kassa voi korjata asian lähettämiesi hakemusten perusteella. Reitti_3_2019.indd 42 Reitti_3_2019.indd 42 20.3.2019 12.30 20.3.2019 12.30
Reitti 43 Oheisella lomakkeella voit ilmoittaa muutoksista, jotka koskevat eläkkeelle siirtymistä ja lehden tilausta, jäsenmaksun keskeytystä, osoitteenmuutosta tai muuta vastaavaa. Osoitteenmuutos tulee voimaan noin neljän viikon kuluttua ilmoituksen saapumisesta. Sen voi lähettää myös sähköpostitse osoitteeseen katja.johansson@pau.fi tai ilmoittaa puhelimitse numeroon 09 6131 1724. Voit tehdä muutoksia jäsentietoihisi myös sähköisen jäsenpalvelun kautta. Merkitse kuoren vasempaan yläkulmaan: Jäsenrekisteri. Lähetys on ilmainen, jos lähetät kirjeen osoitteella: Postija logistiikka-alan unioni PAU, Vastauslähetys/Tunnus 5007565, 00003 Helsinki. HENKILÖTIEDOT Henkilötunnus .................................................................................................................................. Nimi ........................................................................................................................................................ Osoite .................................................................................................................................................... Äidinkieli suomi ruotsi muu, mikä ..................................................... Puh./sähköp.os. ................................................................................................................................ OSOITTEENMUUTOS Vanha osoite ....................................................................................................................................... ................................................................................................................................................................... Uusi osoite .......................................................................................................................................... ................................................................................................................................................................... Uusi osoite on voimassa ................................ alkaen. JÄSENMAKSUN KESKEYTYS Keskeytys on voimassa, mistä .................................... mihin .................................... Keskeytyksen syy vanhempainloma hoitovapaa sairausloma opiskelu kuntoutustuki ELÄKKEELLE SIIRTYMINEN Siirryn ...................................... eläkkeelle ..................................alkaen. Haluan ilmaisen Reitt i-lehden Kyllä Ei JOKIN MUU MUUTOS TAI ILMOITUS Mikä? .................................................................................................................... .................................................................................................................................. ................................................................................................................................... ................................................................................................................................... LISÄKSI OLEN AMMATTIOSASTONI puheenjohtaja varapuheenjohtaja sihteeri taloudenhoitaja Päiväys ja allekirjoitus .................................................................................................................................... asevelvollisuus siviilipalvelus Kelan työmarkkinatuki muu syy, mikä? tiedotussihteeri opintosihteeri nuorisovastaava Kiitos ilmoituksestasi! Muutosilmoitukset PALAUTEKORTTI 3 | 2019 Mielestäni lehden paras artikkeli oli ................................................................................................................................................................... Haluaisin lukea artikkelin aiheesta ..................................................................................................................................................................... Muuta palautett a lehdestä ......................................................................................................................................................................................... .................................................................................................................................................................................................................................................... Nimi ........................................................................................................................................................................................................................................ Osoite ..................................................................................................................................................................................................................................... puhelinnumero .................................................................. tilinumero ..................................................................................................................... Lähetä tämä palautekortt i postissa osoitt eeseen PAU/ Reitt i-lehti, John Stenbergin ranta 6, 00530 Helsinki tai vastaa kysymyksiin osoitt eessa www.pau.? >viestintä>reitt i>osallistu palautearvontaan. Vastaa 8.4. mennessä ja voita 20 € Reitti_3_2019.indd 43 Reitti_3_2019.indd 43 20.3.2019 12.30 20.3.2019 12.30