Posti-ja logistiikka-alan unioni PAUn jäsenlehti 3 | 2022 Mitä työterveysneuvotteluissa tavoitellaan? 24 Ett nytt avtal förhandlas fram på Åland Post 36 Elena Lundqvist neuvottelee Ahvenanmaan tessistä 12 Muutosten tuulia Turussa Avustuskassa Yhteiskassan uho ja tuho 20 6 Reitti_3_2022.indd 1 Reitti_3_2022.indd 1 6.4.2022 12.32 6.4.2022 12.32
3 2 Reitti 3 | 2022 • Vuodesta 2003 • Painosmäärä 13 550 kpl • Toimitus: päätoimittaja Juha Pöyry puh. 040 356 0567 (juha.poyry@pau.fi) • Osoite John Stenbergin ranta 6, 00530 Helsinki • Osoitteenmuutokset ja jäsen rekisteriasiat: katso s. 43 • Ulkoasu Point Panic Oy / Pauliina Lindholm • Painopaikka PunaMusta • ISSN 1459-7799 • Kannen kuva: Ilkka Heino Posti-ja logistiikka-alan unioni PAUn jäsenlehti Ilmestymisaikataulu 2022 numero aineisto Reittiin ilmestyy 4 / 2022 5.5. 1.6. 5 / 2022 1.8. 24.8. 6 / 2022 2.9. 28.9. 7 / 2022 6.10. 2.11. 8 / 2022 17.11. 14.12. Painotuotteet 1234 5678 Y M PÄ RISTÖMER KK I MIL JÖMÄRK T Painotuotteet 4041-0619 Tässä numerossa ClimateCalc CC-000084/FI PunaMusta Magazine H IIL IN EU TRA ALI PAINO TU OT E 3 Pääkirjoitus 4 Ajankohtaista 6 TYÖN KUVA: Työ yksipuolistuu myös Turussa 10 Työehtosopimus säilyy jatkossakin yleissitovana 11 PUHEENJOHTAJALTA 12 AHVENAMAAN POSTI: Toteutumaton kivi jäi kiveksi työnantajan kenkään 14 Elin Sundback on liittojen yhteinen asiamies Ahvenanmaalla 16 Sata vuotta itsehallintoa Oolannissa 17 Mehiläiselle ei tarvitse kertoa jäsenyydestä 18 Informaatiologistiikka-alan uudet palkkataulukot 20 Työterveysneuvottelusta haetaan ratkaisua työssä jatkamiselle 22 VAPAALLA: Runsas runotuotanto julki 24 Avustuskassa Yhteisavun uho ja tuho 26 Saavutetut ay-oikeudet eivät ole itsestäänselviä 28 SOPIMUSPYRAMIDI: Näin liitot edustavat sinua EU:ssa 29 PUHETTA TALOUDESTA: Asioiden törkeysjärjestys 30 Vuorotteluvapaajärjestelmä edistää työssä jaksamista 32 Osastojen mökkejä vuokrataan kaikille jäsenille 34 Ristikko 35 KOLUMNI: Vähemmän somettava voittaa 36 PÅ SVENSKA: Ogenomfört konkurrenskraftavtal irriterar arbetsgivaren 38 Elin Sundback: Gemensamt ombud för flera förbund på Åland 40 Menoon mukaan 42 Työttömyysturva: Työnhakijan on haettava neljää työpaikkaa kuukaudessa 43 Muutosilmoitukset 6 22 26 Reitti_3_2022.indd 2 Reitti_3_2022.indd 2 6.4.2022 12.32 6.4.2022 12.32
3 2 PAUN TOIMISTO Postija logistiikka-alan unioni PAU ry John Stenbergin ranta 6, 00530 HELSINKI Puhelinvaihde: 09 613 116 www.pau.fi Sähköposti: etunimi.sukunimi@pau.fi Toimistoaika arkisin klo 8.30–16.00 Kesäkuukausina 1.6.–31.8. klo 8.30–15.00 PUHEENJOHTAJA Heidi Nieminen, 050 340 3217 LIITTOSIHTEERI Jussi Saariketo, 044 268 5110 TYÖEHTOJA JÄRJESTÖASIANTUNTIJA Jarmo Tuominen, 040 315 4401 LAKIMIES oikeudelliset asiat, edunvalvonta Veera Kekäle, 043 825 5311 KOULUTUSJA JÄRJESTÖTOIMITSIJA koulutusasiat Juha Jaatinen, 050 302 8466 TALOUDENHOITAJA Lena Lahti, 040 557 1198 TALOUSJA JÄSENPALVELUSIHTEERI kirjanpito, palkat ja palkkiot, matkalaskut maksuja laskutusasiat Tarja Känsäkangas, 040 831 2963 PÄÄTOIMITTAJA, TIEDOTTAJA Reitti-lehti, ulkoinen ja sisäinen tiedotus, liiton verkkosivut ja kalenteri Juha Pöyry, 040 356 0567 JÄSENPALVELUSIHTEERI jäsenrekisteri ja jäsenmaksuasiat Katja Johansson, 09 6131 1724, 040 821 5836 ISSN 1459-7799 (painettu) ISSN 2737-1646 (verkkojulkaisu) Postija logistiikka-alan unioni PAU @PAU_liitto Teot paljastavat arvot Huom! Seuraavan Reitin deadline on 5.5. Lehti ilmestyy 1.6. Pä äk ir jo itu s P osti ilmoitti maanantaina 21.3. kymmenille KaakkoisSuomen ja Itä-Uudenmaan työntekijöille osa-aikaistuksista ja jo aiemmin osa-aikaistettujen tuntien vähentämisestä. Esimerkiksi Lahti 24:ssä kaikki työntekijät osa-aikaistettiin. Saman viikon perjantaina Duunitorille laitettiin ilmoitus, jossa Lahteen haetaan postinjakajaa SOL Logistiikkapalvelut Oy:n kautta. Ja tietenkin heikommalla työehtosopimuksella. Tällaista on Postin henkilöstöpolitiikka. Edellä mainitulla alueella 37 kokoaikaista työntekijää osaaikaistetaan, 75 osa-aikaisen tunteja vähennetään ja 94 henkilöä lomautetaan. Posti perusteli muutosneuvotteluja henkilöstölle asiakastarpeiden muutoksella. Digitalisaatio syö printtiä ja asiakkaat edellyttävät Postilta keinoja jakelukustannusten hillitsemiseksi. Kymmenen päivää muutosneuvottelujen jälkeen Posti ilmoitti kuitenkin asiakkailleen, että postipalvelujen hintoja korotetaan noin kymmenellä prosentilla. Yhtenä syynä hintojen nousuun mainittiin työvoimapula. Mitä järkeä tässä kaikessa on? Työvoimapulasta huolimatta irtisanotaan, osa-aikaistetaan, lomautetaan ja samalla rekrytoidaan. Eikä matalapalkka-alalla osa-aikatyö elätä. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että Postista lähtee entistä enemmän ammattitaitoista väkeä muille aloille. Ja laatu seuraa perästä. Mutta tätähän on tapahtunut jo vuosia. Vuodesta 2014 viime joulukuuhun mennessä Uusi polku-ohjelmaan oli hakeutunut 4081 työntekijää. Määrä on valtava. Alussa mainitsin Lahden tapauksesta. Siinä ei ole kuitenkaan mitään uutta. Posti on kaiken aikaa rekrytoinut uusia työntekijöitä vuokrafirman kautta samalla kun omille näytetään ovea. Posti toimii näin, koska se ei ole laitonta. Moraalitonta se kyllä on, mutta mitäs pienistä. Alkuvuodesta julkaistiin Postin uusi Tasa-arvo ja yhdenvertaisuusohjelma. Ohjelmassa julistetaan, että työntekijöiden tasaarvoista kohtelua edistetään myös palkkioissa ja palkkauksessa. Miten tämä lupaus toteutuu Postin vuokratyöntekijöiden kohdalla, kun heille maksetaan samasta työstä pienempää palkkaa ja työehdotkin ovat heikommat. Sitä sopii miettiä. Mutta ei vaivuta epätoivoon. Puheiden sijaan tarvitaan vain tekoja, koska ne paljastavat lopulta yrityksen todelliset arvot. Jakelun vuoropäivämalli antaa mahdollisuuden kokoaikaiseen työhön ja osa-aikaisten tuntien lisäämiseen. Nyt on kyse vain tahdosta ja johdon uskottavuudesta. < JUHA PÖYRY Reitti_3_2022.indd 3 Reitti_3_2022.indd 3 6.4.2022 12.32 6.4.2022 12.32
5 4 Ajankohtaista Postilla Matti Nisula Osaston ja liiton jäsenyys eläkkeelle siirryttäessä PAUn XXVI liittokokous hyväksyi viime elokuussa sääntömuutoksen, jonka mukaan eläkkeelle siirtyneet ja siirtyvät jäsenet voivat säilyttää jäsenyyden ilmoittamalla siitä osastolle tai liiton toimistoon kuukauden sisällä eläkkeelle siirtymisestä. Ammattiosastot ovat lähettäneet tai ovat lähettämässä eläkeläisjäsenilleen kirjeen ja palautuskuoren, jolla voi ilmoittaa, haluaako jatkaa osaston ja liiton jäsenenä. Jäsenet, jotka siirtyvät eläkkeelle, voivat ilmoittaa halunsa jatkaa osaston/liiton jäsenenä myös Reittilehden muutosilmoituksella, joka löytyy sivulta 43 . Muista ilmoittaa jäsenmaksun keskeytyksestä Liiton sääntöjen mukaan jäsen on vapautettu jäsenmaksuista esim. sairauden, määräaikaisen eläkkeen, äitiystai siihen verrattavan loman, hoitovapaan, opiskelun tai asevelvollisuuden takia. Myös työttömyyspäivärahaa tai muuta vastaavaa tukea saavat on vapautettu jäsenmaksuista. Työttömyysjaksoja ei voi etukäteen ilmoittaa syyksi jäsenmaksukeskeytykselle, ne ilmoitetaan aina takautuvasti. Jäsenmaksuista vapautettu jäsen on velvollinen ilmoittamaan jäsenmaksuista vapautumisen syy osastolle tai liittoon vähintään puolivuosittain. Ilmoituksen voi tehdä liiton sähköisessä jäsenpalvelussa osoitteessa www.pau.fi tai lomakkeella, joka löytyy sivulta 39. Kun teet ilmoituksen, täytyy ilmoittaa myös päivämäärä, jolloin jäsenmaksun keskeytys päättyy, arviokin päättymisajankohdasta riittää. Työttömyyskassan maksamista etuuksista ei tarvitse erikseen ilmoittaa. Ne näkyvät automaattisesti PAUn jäsenrekisterissä. Työttömyyskassa perii oman jäsenmaksun maksamistaan etuuksista. Liitto lähettää jäsenille lisäselvityspyynnön jäsenmaksuista puolivuosittain, jos liitolla ei ole tietoa jäsenmaksun keskeytyksestä. Yli kuuden kuukauden ajalta rästiin jääneet jäsenmaksut voidaan maksaa takautuvasti vain, mikäli jäsenmaksun laiminlyönti ei ole johtunut jäsenestä. Posti laajentaa sanomalehtien varhaisjakelua Keskisuomalainen Oyj:n tytäryhtiöiden Jakelusepät Oy:n ja Ilves Jakelu Oy:n varhaisjakelutoiminnot Pohjois-Savon, Päijät-Hämeen ja Kanta-Hämeen alueilla siirtyvät Posti Palvelut Oy:lle kevään 2022 aikana. Mediatalo Keskisuomalaisen yli 20 lehden, muun muassa maakuntien päälehtien Savon Sanomien, Etelä-Suomen Sanomien ja Hämeen Sanomien varhaisjakelu siirtyy Postille 29.4.2022 alkaen. Päijät-Hämeen, Kanta-Hämeen ja Pohjois-Savon alueet kattavat noin 15 % Suomen kotitalouksista. Jakelusepät Oy:n ja Ilves Jakelu Oy:n varhaisjakelun noin 730 työntekijää siirtyvät vanhoina työntekijöinä Posti Palvelut Oy:n palvelukseen. Postin mukaan muutoksella ei ole vaikutusta Postin muuhun varhaisjakelupalveluun tai -henkilöstöön. Muutoksen jälkeen Postissa työskentelee yhteensä 3 130 sanomalehtien jakajaa. Autetaan Ukrainaa yhdessä! Venäjän hyökkäyssota Ukrainaan on aiheuttanut suurta kärsimystä. PAUn Kaakkois-Suomen osasto haastaa muut ammattiosastot tukemaan Ukrainan lapsia. Osasto lahjoitti Pelastakaa lapset ry:lle 250 euroa Ukrainan lasten auttamiseksi. Lisätietoja tavoista auttaa: www.pelastakaalapset.fi Reitti_3_2022.indd 4 Reitti_3_2022.indd 4 6.4.2022 12.32 6.4.2022 12.32
5 4 Svenskspråkig organisationkurs För medlemmar som jobbar i Posti, Åland Post och Axla Logistics. Tidpunkt: 3.–4.9.2022 Kursplats: Hotel Adlon, Mariehamn Sista anmälningsdag: 5.8.2022 Tunne oikeutesi työelämässä Työ opetetaan työpaikalla, mutta tällä kurssilla kuulet, mistä tulevat ne säännökset ja lakipykälät, minkä puitteissa työtä tehdään. Olet ehkä uusi jäsen tai muuten kiinnostunut selvittämään ja varmistamaan, että sinulla ja työpaikallasi on kaikki kunnossa. Täällä kuulet myös niistä kaikista palveluista, joihin olet oikeutettu liiton jäsenenä. Aika: 8.–9.10.2022 Paikka: Holiday Club Tampere Viimeinen hakupäivä: 2.9.2022 PAUn järjestöaktiivin täydennyskurssi Yhteiskunnan muuttuessa ammattiosastot kohtaavat jatkuvasti uusia haasteita. Millä pitää itsensä ajan hermolla? Tule hakemaan uusia eväitä toimintaan ja ajattelun kehittämiseen. Kuulet myös, mitä oivalluksia muilla aktiiveilla on, ja voit viedä niistä parhaat ja sopivimmat omaan käyttöön. Tämä kurssi ajankohtaisella aiheella sopii ammattiosastojen aktiiveille ja asiasta muuten kiinnostuneille. Aika: 8.–9.10.2022 Paikka: Holiday Club Tampere Viimeinen hakupäivä: 2.9.2022 Aika ilmoittautua kursseille Ilmoittaudu kursseille PAUn jäsensivujen kautta osoitteessa www.pau.fi. Lisätietoja kursseista saat koulutusja järjestötoimitsija Juha Jaatiselta, puh. 050 302 8466 tai juha.jaatinen@pau.fi. PAUn järjestökoulutus HUOM! Ilmoittaudu pian! Edunvalvonnan ja yhteistoiminnan kurssi EDUK 1 ja 2 Kurssi on tarkoitettu luottamusmiesja työsuojelutehtävissä sekä yhteistoimintatehtävissä toimiville. Koulutus on avoin myös ammattiosastojen puheenjohtajille. Kurssilla käsitellään monipuolisesti vaikuttamista ja viestintää, luottamusja työsuojelutehtävissä toimimista sekä edunvalvontaan keskeisesti liittyviä säädöksiä ja tehtäviä. Kurssi on tarkoitus käydä kahdessa osassa: keväällä kurssin käyneet jatkavat opintojaan syksyn EDUK 2-kurssilla. EDUK 1: 16.-20.5.2022 Paikka: Työväen Akatemia, Kauniainen Viimeinen hakupäivä: 14.4.2022 EDUK 2: 17.-21.10.2022 Paikka: Kuljetusliittojen Hakaniemisali, Helsinki Viimeinen hakupäivä: 9.9.2022 Puheenjohtajien neuvottelupäivät Kutsukurssi, johon kutsutaan ammattiosastojen puheenjohtajat. Neuvottelupäivillä käsitellään ammattiosastotoiminnan kehittämistä ja ajankohtaisia aiheita ammattiyhdistysliikkeessä ja yleisemminkin yhteiskunnassa. Aika: 30.–31.5.2022 Paikka: Kuljetusliittojen Hakaniemisali, Helsinki Viimeinen hakupäivä: 29.4.2022 PAUn sopimuskoulutus Timo Huttusesta Itä-Pohjois-Suomi Kuopio pok-alueen työsuojeluvaltuutettu Postin Itä-Pohjois-Suomi Kuopio pok-alueen työsuojeluvaltuutetuksi valittiin uusintavaaleissa Timo Huttunen Kajaanista. Huttunen sai vaaleissa 84, Jere Kontkanen 81, Miko Haarala 73 ja Timo Suoninen 25 ääntä. Ensimmäiseksi varatyösuojeluvaltuutetuksi valittiin Jere Kontkanen ja toiseksi varatyösuojeluvaltuutetuksi Kari Härkönen. Vaalien äänestysprosentti oli 30,5 %. Onnea valituille! Uuden tulkinnan mukaan arkipyhät lyhentävät osa-aikaisen työntekijän tasoittumisjakson työaikaa. Tarvittaessa osa-aikaisen tuntipalkkaisen työntekijän suostumuksella voidaan kuitenkin sopia, että hänen työaikaansa ei lyhennetä, vaan arkipyhäjaksolle voidaan suunnitella normaalit tunnit. Kausiapulaisille työsopimukseen voidaan merkitä todelliset tehtäväksi suunniteltavat viikkotunnit riippumatta siitä, tuleeko jaksoon arkipyhiä. Tuntipalkkaisella työntekijällä työajan lyhennys korvataan arkipyhäkorvauksena, joka lasketaan työehtosopimuksen 26 §:n mukaan keskimääräisenä päiväpalkkana. Itsenäisyyspäivältä maksetaan lain mukainen poissaolopäivän palkka, mikäli se vakiintuneen työvuoroluettelon mukaan olisi ollut työntekijän työpäivä. Kokoaikaisen tuntipalkkaisella samoin kuin kokoaikaisella kuukausipalkkaisella arkipyhät lyhentävät työaikaa. Arkipyhät lyhentävät osa-aikaisen työntekijän työaikaa Reitti_3_2022.indd 5 Reitti_3_2022.indd 5 6.4.2022 12.32 6.4.2022 12.32
7 Työn kuva 6 Työ yksipuolistuu myös Turussa Postin strategia näkyy Varsinais-Suomessakin sisäja ulkotyön eriyttämisenä. Uhrilähteenkadulla toimii Turun esityötehdas ja kevytlähtöpisteissä tullaan töihin vasta aamupäivällä. Työstä on tullut yksipuolisempaa, raskaampaa ja osa-aikaisempaa. TEKSTI & KUVAT: JUHA PÖYRY Pääluottamusmies Tero Mäntylä kertoi ajankohtaisia asioita jakajille Voimakadun kevytlähtöpisteessä. Reitti_3_2022.indd 6 Reitti_3_2022.indd 6 6.4.2022 12.32 6.4.2022 12.32
7 X X 7 Työ yksipuolistuu myös Turussa U hrilähteenkadulle, Turun entisen postikeskuksen tiloihin alettiin keskittää Turun keskustan ja kaupunginosien jakelun esityötä kaksi vuotta sitten. Ensimmäisenä esityötehtaaseen siirrettiin 20810, sitten 20320, 20520 ja viime syksynä 20610 jakelun esityö. 20100, joka oli valmiiksi esityötehtaan tiloissa, siirtyi esityötehdasmalliin maaliskuussa 2022. Myös Naantalin esityö tehdään nykyisin Uhrilähteenkadulla. Lähitulevaisuudessa myös Kaarinan ja Raision lajittelutyöt tullaan siirtämään Turkuun. Esityön keskittämisessä on otettu paikallistuntemusta jonkun verran, eli työntekijöitä on jakelutoimipaikoista siirtynyt tänne töihin. Toisaalta moni on ilmoittanut, etteivät he pysty esityötehtaaseen tulemaan, koska tänne ei pääse julkisilla, varsinkaan yöllä, kertoo POK Länsi-alueen pääluottamusmies Tero Mäntylä. Työt esityötehtaassa alkoivat tuotevirranohjaajien osalta maanantaisin klo 3.30. Muina viikonpäivinä työntekijät tulevat töihin porrastetusti 4.15 ja 7.00 välisenä aikana. Sisätyössä kokoaikaisten ja osa-aikaisten suhde on tällä hetkellä noin 50/50 ja töitä tehdään toistaiseksi yhdessä vuorossa. Ulkotyössä enemmistö on osa-aikaisia. Esityötehtaasta lähtee kärry-, polkupyöräja skootterijakelua vain lähialueille, jakeluautoja muualle. Vain neljä kokoaikaista Kevytlähtöpisteitä, joissa tehdään pelkkää ulkotyötä, on Turussa neljä. Vähäheikkiläntie 20810, Katariinanlaakso 20740, Voimakatu 20520 ja Vahdontie 20320. Kevytlähtöpisteistä pienin Katariinanlaakso on ulkoistettu Sollille. Kevytlähtöpisteiden fasiliteeteissa ja varusteluissa on eroja. Voimakadun kevytlähtöpiste on puitteiltaan hyvässä kunnossa, koska kyseessä on entinen jakelutoimipaikka. Voimakadulta löytyy asianmukaiset taukoja sosiaalitilat, pukuhuoneet, suihkut ja kuivauskaapit. Kevytlähtöpisteessä on noin 40 työntekijää, joista työnjohdon lisäksi vain 4 on kokoaikaista. Työajat painottuvat iltapäivään ja iltaan. Esimerkiksi viikolla 12 jakajien työvuoroluetteloon merkitty työaika oli maanantaina pääsääntöisesti klo 12.00-20.30, keskiviikkona 11.4520.00, torstaina 12-20.00 ja perjantaina 12-18.00. Tiistaina vain noin kymmenellä työntekijällä oli töitä. Yksi Voimakadun jakajista on Pasi Nurminen, joka tuli Sollin kautta postiin 4,5 vuotta sitten. Posti vaihtui työnantajaksi viime syksynä. Nyt töitä on 30 tuntia viikossa. Nurminen ei pidä työn muuttumisesta iltapainotteiseksi. Erityisesti pelkän jakelun tekeminen talven pimeillä, liukkailla ja pakkasilla ei ole aina mielekästä ja lisäksi riskit onnettomuuksille ja tapaturmille ovat kasvaneet pimeässä ruuhReitti_3_2022.indd 7 Reitti_3_2022.indd 7 6.4.2022 12.32 6.4.2022 12.32
9 8 Työn kuva kaisempaan aikaan. Työaikojen vuoksi harrastukset ja sosiaaliset suhteet jäävät lähinnä viikonloppuihin. Ennen työ oli sosiaalisempaa. Pääluottamusmies Tero Mäntylä, joka on tehnyt itsekin vuosikymmeniä jakelutyötä, tietää hyvin, kuinka työ on muuttunut. Kyllähän työ on kohtuuttoman raskasta varsinkin talvella, kun on pimeää, märkää ja kylmää tai rämmitään huonosti auratuilla kulkuväylillä. Työ kuormittaa selkeästi enemmän kuin ennen. Siinä missä ennen oltiin jakelulenkillä 4 tuntia, nyt siellä menee 7–8 tuntia. Kyllähän sen nyt ymmärtää jokainen, miten tuollainen kuluttaa ihmistä. Työn kiertoa ja terälehtimallia Lisävaikeutta jakeluun Turussa tuo vielä premium-päivät, kun kolmen kimpun jakelu muuttuu neljäksi kimpuksi. Joka toinen viikko tulee sekä kaupunkilehti Seutu-Sanomat että Oikotie, jotka on tähän mennessä jaettu torstaisin. Pian toinen niistä menee Postisen kaveriksi keskiviikolle ja toinen perjantaille. Tämä aiheuttaa neljän kimpun jakelua. Jotkut ovat useamman kimpun jakeluun jo tottuneet, mutta paljon siitä tulee vielä palautetta. Mäntylän mielestä manu-tavaran vähentyessä olisi perusteltua avata msm-niput ja laittaa muu posti niiden väliin. Tämä jouduttaisi jakelutyötä ja parantaisi tehokkuutta ja työturvallisuutta, kun jakelureitillä postilähetysten plärääminen jäisi vähemmälle. Edeltäjäni Arto Niinin aikana tätä jo ehdotettiin, mutta jostain syystä sitä ei ole saatu vielä käyntiin. Jaksamisongelmiin voitaisiin Mäntylän mielestä puuttua myös työnkierrolla, hybridimallilla, jossa tehtäisiin esimerkiksi kaksi viikkoa ulkotyötä ja kaksi viikkoa sisätyötä. Lisäksi jakelun työvuoroja voisi aikaistaa lisäämällä ja porrastamalla esityötehtaasta lähteviä kuljetuksia kevytlähtöpisteisiin. Mäntylä puhuu ns. terälehtimallista. Esityötehtaasta voisi tehdä useampia kuljetuksia eri rytmityksillä jakelun kevytlähtöpisteisiin. Silloin saataisiin jokaisessa jakelun lähtöpisteessä työn aloittamisaikaa aikaistettua ja jakajat pääsisivät aloittamaan työt siedettävämpään aikaan ja työn iltapainotteisuus vähenisi. Kuljetuskustannukset tietysti nousisivat, mutta säästöä tulisi toisaalta työntekijöiden jaksamisen ja sitoutumisen kautta, Mäntylä sanoo. Lisää osa-aikaistamisia Posti käynnisti helmikuun alussa muutoshankkeen eli yt-neuvottelut Uudellamaalla, Hämeessä sekä Kaakkoisja Lounais-Suomessa. Neuvottelujen kohderyhmässä oli 1013 työntekijää ja irtisanominen uhkasi 14, osa-aikaistaminen 155 ja lomauttaminen 217 työntekijää. Lisäksi työnantaja halusi vähentää lähes 100 osa-aikaistetun työntekijän tunteja. Kaakossa ja Itä-Uudellamaalla 2 kokoaikaista ja 4 osa-aikaista työntekijää irtisanottiin, 37 kokoaikaista osa-aikaistettiin ja 72 osa-aikaisen tunteja vähennettiin. Lisäksi 94 henkilöä lomautetaan tiistai ja torstai päivisin touko-syyskuun välisenä aikana. Lehden mentyä painoon Mäntylän POK Länsi-alueen muutosneuvottelut olivat vielä kesken. Mäntylä näkee, että pääluottamusmiehen vaikutusmahdollisuudet muutosneuvotteluissa ovat rajalliset. Ne liittyvät lähinnä paikalliseen sopimiseen, joissa työnantaja on eri alueilla tarjonnut työntekijöille 10, jopa 12 tunnin työaikoja osa-aikaistamisten tilalle. Mäntylä teetti maaliskuussa henkilöstökyselyn 10 tunnin päivistä, johon kaikilla oli mahdollisuus vastata. Kysely on Turun osalta vielä kesken, mutta alustavien tulosten mukaan osa henkilöstöstä on valmis 10 tunnin päiviin, osa ei. Raisio on tällä hetkellä ainut paikka, jossa on mahdollisuus 10 tunnin päiviin. Tosin sielläkään ei ole käytetty kuin 9,5 tuntisia. Nytkin on työnantajan kanssa yhteisymmärrys siitä, että maanantait ja keskiviikot, mahdollisesti jouluruuhkan aikaan myös perjantai voisi kokoaikaisilla olla 10 tunnin päiviä, mutta ne eivät saisi sisältää pelkkää jakelua. Luottamusmiehiä tarvitaan Tero Mäntylä tuli ensimmäistä kertaa postiin vuonna 1990, pysyvämmin 1992. Tie pääluottamusmieheksi urkeni Arto Niinin jäätyä pois postista viime kesänä. Mäntylä tuurasi heinäkuusta Niiniä ja voitti marraskuussa alueen pääluottamusmiesvaalit. Kausi kestää vuoden 2023 loppuun. Edunvalvojan tehtävä ei tämän päivän postissa ole helppo. Tämä näkyy jo siinäkin, että työpaikoille on vaikeaa saada luottamusmiehiä. Alueellani olisi mahdollisuus valita luottamusmiehet noin 30 työpaikalle, jos alueluottamusmiehistä ei päästä työnantajan kanssa sopuun. Tällä hetkellä työpaikoista noin puolella ei ole luottamusmiestä. Tilanne huolettaa. Esimerkiksi Raisiossa on 40 ihmistä töissä, mutta kukaan ei ole halukas luottamusmiehen tehtäviin. Mäntylä rohkaisee työntekijöitä asettumaan ehdolle. Luottamusmiehellä on mahdollisuus vaikuttaa, kehittyä ja kehittää itseään. Tehtävässä oppii ymmärtämään myös työnantajan näkemyksiä, mikä ei tietenkään tarkoita sitä, että niitä hyväksyisi tai olisi niistä samaa mieltä. Vahdontien kevytlähtöpiste Turussa on sijoitettu entiseen autotalliin. Tiloihin on jälkikäteen tehty pukuhuoneet, pukukaapit ja taukotila. Reitti_3_2022.indd 8 Reitti_3_2022.indd 8 6.4.2022 12.32 6.4.2022 12.32
9 8 Jakeluryhmän vastaava Timo Toivanen Ensimmäistä kertaa Postissa ja jakelussa jo vuonna 1976. Pitempi pesti alkoi 1980 Humalistonkadun lajittelusta. Toivanen oli ensimmäisessä työvuorossa käsittelyssä vuonna 1989, kun Turun postikeskus avattiin. Nyt hän toimii ryhmävastaavana esityötehtaassa Uhrilähteenkadulla. Vuosina 1995-2017 Toivanen toimi esimiestehtävissä eri projekteissa. Tietotekniikka ja eri järjestelmät ovat muuttaneet Toivasen mielestä työtä vuosikymmenien aikana paljon. Posti on ollut ihan hyvä työnantaja, eläkkeelle on vielä 3,5 vuotta aikaa. Työssä on parasta valinnanvapaus ja itsenäisyys. Kehittämistä olisi järjestelmien puolella, jotka pitäisi saada pelaamaan paremmin yhteen. Tuotantosihteeri Maria Malo Maria Malo aloitti tuotantosihteerinä vuoden vaihteessa. Aiemmin sijaistuksia ryhmävastaavana. Tuotantosihteerin tehtäviin kuuluu muun muassa työaikakirjanpidon tarkistaminen, erilaisten tilauksien hoitaminen, työvaatteet, liukuesteet jne. mitä nyt jakelussa aina tarvitaankin. Lisäksi Malo hoitaa jakoja osoitteiden ylläpitoa. Hänellä on päivittäin myös 2,5 tunnin jakeluosuus. Työ on monipuolista. Kiva, että pääsee välillä jakelulenkillekin kesken päivää. Postityöntekijä Jorma Paasio Jorma Paasiolla tulee kohta postissa 40 vuotta täyteen. Paasio aloitti kesätöissä vuonna 1982. Viime toukokuusta lähtien hän on tehnyt Uhrilähteenkadun esityötehtaassa pelkkää lajittelua. Aiemmin Paasio oli jakelussa Voimakadulla ja toimi siellä myös työsuojeluasiamiehenä. Sisätyöhön olen tyytyväinen, pelkkä jakelu on kuormittavampaa kuin lajittelu. Työpäivä alkaa kolmena päivänä viikossa klo 04.15., tiistaisin ja torstaisin klo 9.00. Postityöntekijä Pasi Nurminen Nurminen työskentelee jakelussa Voimakadun kevytlähtöpisteessä. Hän tuli Sollin kautta Postiin 4,5 vuotta sitten, mutta sai vakituisen sopimuksen Postilta viime syksynä. Nyt töitä on 30 tuntia viikossa. Aiemmin olin Solilla tarvittaessa töihin kutsuttava, eli käytännössä 0-tuntiospimuksella. Nurminen ei pidä siitä, että jakelutyö on muuttunut iltapainotteiseksi. Erityisesti pelkän jakelun tekeminen talven pimeillä, liukkailla ja pakkasilla ei ole aina mielekästä ja lisäksi riskit onnettomuuksille ja tapaturmille ovat kasvaneet pimeässä ruuhkaisempaan aikaan. Työaikojen vuoksi harrastukset ja sosiaaliset suhteet jäävät lähinnä viikonloppuihin. Ennen työ oli sosiaalisempaa. < Muutoksista huolimatta työstä löytyy myös hyvää Postilaiset ovat olleet Turussa muutosten keskellä jo vuosia. Jaksamisesta kannetaan huolta, mutta työssä on myös hyvät puolensa. Tämä kävi ilmi työntekijöiden kanssa käydyissä keskusteluissa esityötehtaassa ja jakelun kevytlähtöpisteissä. TEKSTI & KUVAT: JUHA PÖYRY 9 Reitti_3_2022.indd 9 Reitti_3_2022.indd 9 6.4.2022 12.32 6.4.2022 12.32
11 10 Työehtosopimus säilyy jatkossakin yleissitovana Työtuomioistuin hylkäsi maaliskuussa Palvelualojen työnantajat Palta ry:n valituksen Viestinvälitysja logistiikka-alan työehtosopimuksen (VVL tes) yleissitovuudesta. Työtuomioistuimen päätös tarkoittaa sitä, että työehtosopimuksen yleissitovuus säilyy. TEKSTI: VEERA KEKÄLE, lakimies T yöehtosopimuksen yleissitovuuden vahvistamislautakunta antoi viime syksynä (14.9.2021) päätöksen VVL tessin yleissitovuudesta. Päätös oli PAUn kannalta myönteinen – työehtosopimuksen yleissitovuus jatkui. Työehtosopimuksen toinen osapuoli Palvelualojen työnantajat Palta ry valitti kuitenkin lautakunnan päätöksestä työtuomioistuimeen. Palta vaati työtuomioistuinta kumoamaan yleissitovuuspäätöksen ja toteamaan VVL tessin olevan vailla yleissitovuutta. Työtuomioistuin antoi päätöksensä 7.3.2022. Paltan valitus hylättiin. Palta väitti työtuomioistuimessa muun muassa, että työehtosopimuksen soveltamisala olisi päällekkäinen Kuorma-autoalan ja Autoliikennealojen toimihenkilöitä koskevien työehtosopimusten sekä Graafisen alan toimihenkilöiden työehtosopimuksen kanssa ja että kyseiset työehtosopimukset pitäisi ottaa huomioon edustavuutta arvioitaessa. Palta katsoi myös, että ”viestinvälitysja logistiikka-ala” olisi toimialana epäselvä ja vakiintumaton. PAU katsoi, ettei VVL tessin soveltamisala ole Paltan esittämällä tavalla päällekkäinen edellä mainittujen työehtosopimusten kanssa. PAUn näkemys on, että VVL tes:lla on oma, itsenäinen ja selkeästi tunnistettava soveltamisalansa. Työtuomioistuin katsoi, ettei edustavuusarvioinnissa tullut ottaa huomioon Paltan väittämin tavoin kuljetusalan tai graafisen alan sopimusten piiriin kuuluneita henkilöitä. Työtuomioistuin antoi painoarvoa myös sille, ettei Palta ole sopimukseen osallisena missään vaiheessa sopimuksen pitkän soveltamishistorian aikana riitauttanut sopimuksen soveltamisalamääräystä vastaavalla tavalla. Suorajakelun työehtosopimukselle ei yleissitovuutta Samaan aikaan annettiin myös ratkaisu koskien Medialiiton ja Teollisuusliiton välistä Suorajakelun työehtosopimusta. Vahvistamislautakunta oli katsonut, ettei työehtosopimusta voida vahvistaa yleissitovaksi. Medialiitto valitti päätöksestä ja vaati, että työtuomioistuin kumoaa vahvistamislautakunnan päätöksen ja vahvistaa Suorajakelun työehtosopimuksen yleissitovaksi. Työtuomioistuin hylkäsi Medialiiton valituksen. Työtuomioistuimen mukaan suorajakelua ei ollut pidettävä omana toimialanaan, vaan osana laajempaa toimintaa, jota jo koskee VVL tessin yleissitovaksi vahvistettu työehtosopimus. Kun yleissitovia työehtosopimuksia voi olla samalla alalla vain yksi, ei Suorajakelun työehtosopimus voi olla yleissitova. Mikä merkitys yleissitovuudella on? Ratkaisu on merkittävä koko alan kannalta, sillä kaikkien alan työnantajien on noudatettava yleissitovan VVL tessin määräyksiä riippumatta siitä, kuuluuko työnantaja työnantajaliittoon tai kuuluvatko yrityksen työntekijät ammattiliittoon. Yleissitovuus takaa työntekijöille yhtäläisiä vähimmäistyöehtoja ja rajoittaa työnantajien mahdollisuutta menestyä kilpailussa työehtoja polkemalla. Jos työehtosopimus ei ole yleissitova, se sitoo vain niitä työnantajia, jotka ovat joko itse solmineet sopimuksen tai ovat sopimuksen solmineen työnantajaliiton jäseniä. Alalla toimivan työnantajan voi olla mahdollista jättää noudattamatta yleissitovaa työehtosopimusta ainoastaan, jos se on järjestäytymisensä perusteella sidottu toiseen työehtosopimukseen. Tällöin puhutaan työehtosopimuksen noudattamisesta normaalisitovana. Postialalla osa työnantajista on järjestäytynyt Medialiittoon ja soveltaa järjestäytymisensä perusteella PAUn yleissitovan VVL tessin sijaan Medialiiton ja Teollisuusliiton solmimaa Jakelun työehtosopimusta. Tähän liittyen PAUlla on oikeusprosessi käynnissä SOL Logistiikkapalvelut Oy:tä vastaan, sillä PAU katsoo, että Jakelun työehtosopimusta ei ole tehty vuokratyötä varten, eikä sitä näin ollen saa soveltaa vuokratyöntekijöihin VVL tessin sijaan. < Reitti_3_2022.indd 10 Reitti_3_2022.indd 10 6.4.2022 12.32 6.4.2022 12.32
11 10 11 Puheenjohtajalta HEIDI NIEMINEN, puheenjohtaja Sadan päivän lakko 11 10 .4.2022 Paperiliiton lakko UPM:n työpaikoilla on kestänyt 100 päivää. Koska UPM ei kerro lakon taloudellisia vaikutuksia, on niistä eri analyytikoiden arvioita. Yleisesti on käytetty lukuna 2-3 miljoonan euron tulosmenetystä per lakkopäivä. Eli tässä vaiheessa UPM:n omistajat ovat menettäneet rahaa lakon vuoksi 200–300 miljoonaa euroa. Sen verran monta lakkoa olen oman liiton osalta käynyt läpi, että tiedän jäsenistön odotusten nousevan lakon edetessä. Lakkoon ei mennä turhaan vaan harkiten ja sillä halutaan saavuttaa se, mitä lähdettiin hakemaan. Me haimme edellisellä lakolla olemassa olevan työehtosopimuksen tasoisten ehtojen säilyttämistä ja samaa hakee Paperiliitto nyt. Sadan lakkopäi vän jälkeen liiton jäsenten odotukset ja vaatimukset eivät varmasti ole lieventyneet. Vanhassa sanonnassa ”lakkoon on helppo mennä, mutta sen lopettaminen on paljon vaikeampaa” on paljon perää. Edellä kerrottujen asioiden jälkeen voi päätyä vain yhteen lopputulokseen. UPM ei tule koskaan kuolettamaan tämän lakon taloudellisia vaikutuksia. Ja todennäköisesti näin pitkän lakon henkisistäkin vaikutuksista jää pysyvä jälki yrityksen johdon ja henkilöstön välille. Tämä siitä huolimatta, että yhtiön toimitusjohtaja Jussi Pesonen ja hallituksen puheenjohtaja Björn Wahlroos astuisivat nykyisiltä paikoilta syrjään saadessaan tämän viimeisen taistonsa ay-liikettä ja omia työntekijöitä vastaan taisteltua. Teollisuudessa, jossa lakon vaikutukset eivät näy heti suoraan kuluttajalle, lakot voivat näköjään kestää kuukausia. Toista se on hoiva-alalla. Lakot siellä alkoivat 1.4.2022 ja saman tien alkoi keskustelu tarpeesta valmistella laki potilasturvallisuuden varmistamisesta terveydenhuollon työtaistelun aikana. Hoitajajärjestöt sopivat luonnollisesti työpaikoille suojelutyöstä eli työstä, jonka tekeminen on työtaistelun aikana välttämätöntä kansalaisten hengen tai terveyden vaarantumisen ehkäisemiseksi. Sairaanhoitopiireille ja Sosiaalija terveysministeriölle tämä ei tunnu riittävän, vaan terveydenhuollon henkilöstöltä vietäisiin käytännössä lailla oikeus työtaistella parempia työehtoja alalleen. Lakko, jolla ei ole vaikutusta, on turha lakko. Myös hoitajilla tulee olla oikeus oikeaan, vaikutuksia aiheuttavaan lakkoon. Alalta voi näköjään ajaa työntekijöitä pois monin tavoin. UPM saa tästä työehtojen romutusyrityksestään pysyvän jäljen työnantajamaineeseensa ja ihmettelen, jos lakon aikana ei ole jo moni paperityöntekijä jättänyt lopulliset hyvästit työnantajalle, joka on osoittanut täydellistä arvostuksen puutetta työntekijöitään kohtaan. Hoitajat ovat työnantajiensa lisäksi varmasti vihaisia myös niille politikoille, jotka ovat valmiita viemään heiltä lakko-oikeuden, mutta rahaa alan palkkojen korottamiseen ja terveydenhuollon potilasturvallisuuden varmistamiseen ihan normaaliaikoina ei tunnu löytyvän. Hoitohenkilöstön työvoimapulaa ei pidä syventää enää millään toimilla – päinvastoin. Meillä on edustamillamme aloilla Ahvenanmaan Postia lukuun ottamatta työehtosopimukset voimassa, mutta ei se yksistään riitä. Viimeisten viikkojen aikana yli 2000 postilaista on ollut yt-neuvotteluiden (joita nykyisin pitäisi sanoa muutosneuvotteluiksi) piirissä ja uusia osa-aikaistamislappuja on taas jaeltu ympäri maata. Tiedän toki joitakin yksittäisiä postilaisia, joille osa-aikatyö ei ole ongelma. Mutta yhtä sellaista kohden tiedän ainakin sata osa-aikaistettua, joille osa-aikainen työ ei anna riittävää toimeentuloa, ja alan vaihto on tästä syystä ainoa vaihtoehto.. < Reitti_3_2022.indd 11 Reitti_3_2022.indd 11 6.4.2022 12.32 6.4.2022 12.32
13 12 Å land Post on itsenäinen Manner-Suomen postista, ja se sekä paikallinen liiton osasto PAU Åland neuvottelevat itsenäisesti työehtosopimuksesta. Yhdistyksen puheenjohtaja ja luottamusmies Elena Lundqvist sekä varapuheenjohtaja Sarah Wigell eivät pidä neuvotteluiden laahaamista mitenkään poikkeuksellisena. Vuonna 2017 sopimus oli auki yli puoli vuotta ja silloin se syntyi vasta heinäkuussa. Olemme ihan normaaliaikataulussa, tai voi sopimus syntyä jo pääsiäisenä, Lundqvist toteaa. Vähennystä kikystä? Verkkaisuus kertoo ehkä luottamuksesta neuvottelujärjestelmään ja ahvenanmaalaisten rauhallisesta perusluonteesta kiistakysymyksissä, mutta on pakko kuitenkin kysyä: mistä sopu tällä kertaa kiikastaa? No, työnantajalle sattui selvä moka viime tes-kierroksella, meillä Ahvenanmaalla ei sovellettu kiky-sopimusta ollenkaan. Me emme olleet sopimuksen TES-neuvottelut etenevät normaalin verkkaisesti Ahvenanmaan postissa, ”valmista ehkä kesään mennessä” Toteutumaton kiky jäi kiveksi työnantajan kenkään Ahvenanmaalla ei pidetä kiirettä työehtosopimuksen solmimisessa, vaikka edellinen sopimus loppui jo vuodenvaihteessa. Työnantaja haluaa nostaa vanhoja asioita pöydälle. TEKSTI: JAAKKO TAKALAINEN KUVAT: ILKKA HEINO tästä kohdasta olleenkaan pahoillamme, Elena Lundqvist sanoo hymyillen. Kilpailukykysopimuksen (kiky) avulla pyrittiin kesällä 2016 parantamaan Suomen talouden kilpailukykyä ja työllisyyttä. Tällä kierroksella työnantaja saattaisi suostua yleisen linjan mukaisiin palkankorotuksiin, mutta se haluaisi vähentää korotuksesta kikyn takautuvasti. Se taas ei meille käy, sanovat Lundqvist ja Sarah Wigell. Työnantaja haluaa nostaa siis vanhan sopimuksen uudelleen pöydälle, mikä ei ole tavallista työehtosopimusneuvotteluissa. Ilmeisesti tarkoituksena on saada henkilöstökuluja millä tahansa keinolla alaspäin. PAU Ålandin luottamushenkilöt odottavat neuvotteluita rauhallisena. Eiköhän valmista tule pääsiäiseen tai sitten ehkä kesään mennessä. Sopimus kyllä lopulta syntyy, kuten aina ennekin, toteavat Lundqvist ja Wigell. Ay-konkari ja vasta-alkaja Elena Lundqvist on ollut postinjakajana 13 vuotta Åland Postissa, luottamusmieheksi hänet valittiin 2016 ja osaston puheenjohtajaksi 2017. Sarah Wigell on ollut pari vuotta yhdistyksen hallituksessa ja vuoden verran varapuheenjohtajana. Kyseessä on siis edunvalvonnan konkari ja ay-uran alussa oleva aktiivi. Miltä nyt tuntuu, oliko valinta luottamusmieheksi ja sitten osaston puheenjohtajaksi hyvä juttu? Åland Post avasi Vantaalla verkkokaupan logistiikkapalveluja myyvän yksikön Axlan vuonna 2019. Se vähensi työtä Maarianhaminan pääyksikössä. 12 Reitti_3_2022.indd 12 Reitti_3_2022.indd 12 6.4.2022 12.32 6.4.2022 12.32
13 12 TES-neuvottelut etenevät normaalin verkkaisesti Ahvenanmaan postissa, ”valmista ehkä kesään mennessä” Toteutumaton kiky jäi kiveksi työnantajan kenkään TEKSTI: JAAKKO TAKALAINEN KUVAT: ILKKA HEINO Ei ollut, sanoo Lundqvist, mutta selittää sitten syytä vastaukseen. Valintani jälkeen alkoi yt-neuvottelujen kierre. Puheenjohtajapari alkaa laskea yhteistoimintaneuvotteluja ja päätyvät häkellyttävään määrään: yli tusina tähän vuoteen mennessä. Osa Åland Postin toiminnasta siirrettiin Vantaalle ja kirjejakelu siirtyi vuoropäiväjakeluksi Norjan mallin mukaisesti (katso Reitti 08/2021). Yt-neuvotteluille on ollut muitakin syitä. Vuoropäiväjakeluun siirtymisessä pystyttiin turvaamaan kokoaikaisia työpaikkoja. Elenankin työ säilyi kokopäiväisenä, sanoo Sarah Wigell, joka työskentelee Åland Postin asiakaspalvelussa. Norjasta ja Suomestakin on kuulunut viestejä, että postinjakelussa on työvoimapula. Onko täällä havaittu pulaa tekijöistä? Ei ole, työntekijät ja työn määrä on aika tasapainossa, Lundqvist ja Wigell sanovat. Puheenjohtajakaksikon mukaan osa-aikatyötä tekevät vain siihen halukkaat eikä vuokratyöntekijöistä ole ongelmaa. Tällä hetkellä Maarianhaminan toimipisteessä työskentelee noin 200 postilaista. Åland Post avasi Vantaalla verkkokaupan logistiikkapalveluja myyvän yksikön Axlan vuonna 2019. Nyt Åland Posti on vuokraamassa tiloja ulkopuolisille Maarianhaminassa. Koronasta selvitty etäisyyksillä Miten koronasta on selvitty Åland Postissa? Hyvin on selvitty, kun työntekijät pantiin ottamaan etäisyyttä ja rakennettiin muovisia suojaseiniä, Lundqvist sanoo. Oikeastaan taisimme pysyä tavallista terveempinä, kun välimatkoihin kiinnitettiin huomiota. Myös etätyön teko lisääntyi, Wigell täydentää. Suomessa, Ruotsissa ja Norjassa koronapandemia lisäsi valtavasti pakettiliiketoimintaa. Nyt tosin Ruotsissa pakettien lähettely on kääntynyt laskuun, kun korona on helpottanut. Millainen kehitys on ollut Ahvenanmaalla? Kyllä korona lisäsi täällä pakettien määrää paljon, eikä lähetysten määrät ole kääntyneet laskuun, arvio Lundqvist. Varapuheenjohtaja Sarah Wigell työskentelee Åland Postin asiakaspalveluksessa. Jakelua sähköllä ja lihasvoimalla Elena Lundqvist näyttää työkaluaan, sähköavusteista polkupyörää. Muita jakeluvälineitä ovat golfkärryn näköiset sähköautot ja tavalliset sähköautot. Ja ajaapa Lundqvist työmatkansakin sähköpyörällä. Pidän pyöräilystä, ja kuntokin pysyy yllä, sanoo Lundqvist ja nousee sähköpyöränsä selkään ja suuntaa kotiin. Elena Lundqvist on toiminut kuutisen vuotta PAU Ålandin luottamusmiehenä. Osaston puheenjohtajaksi hänet valittiin 2017. Hän saa työstä vapautusta tarvittavan määrän ayasioiden hoitoon. Reitti_3_2022.indd 13 Reitti_3_2022.indd 13 6.4.2022 12.32 6.4.2022 12.32
15 14 A siamies Elin Sundback on työsuhteessa Palvelualojen ammattiliito PAM:iin, mutta hänen palkkakustannuksiinsa osallistuvat myös PAU, SAK, Teollisuusliitto ja Elintarviketyöläisten liitto SEL, sekä jossain määrin myös Merimiesunioni. Miten monen herran palveleminen onnistuu? Kyllä se onnistuu, kun on tällainen jokapaikanhöylä. Annan lausuntoja SAK:n nimissä Ahvenanmaan maakuntapäivillä (lagtinget), osallistun eri liittojen paikallisten yhdistysten kokouksiin ja koulutustapahtumiin. Elin Sundback: Monen liiton yhteinen asiamies Ahvenanmaalla TEKSTI: JAAKKO TAKALAINEN KUVAT: ILKKA HEINO Jokapaikanhöyläksi itseään kutsuva Elin Sundback antaa lausuntoja maakuntapäiville, kokoustaa yhdistyksissä ja oikoo väärin tehtyjä palkkalaskelmia. Elin Sundback toivoo, että Ahvenanmaan johtavat poliitikot solmisivat suhteet Manner-Suomen päättäjiin ja virkamiehiin. Reitti_3_2022.indd 14 Reitti_3_2022.indd 14 6.4.2022 12.32 6.4.2022 12.32
15 14 TEKSTI: JAAKKO TAKALAINEN KUVAT: ILKKA HEINO Asiamies Elin Sundback toivoo Ahvenanmaan postin solmivan uuden TESsin, kun edellinen on mennyt umpeen jo vuodenvaihteessa. Lisäksi hoidan PAM:n jäsenten työsuhdeasioita ja valvon työehtosopimuksien noudattamista, koska monessa yrityksessä ei ole luottamusmiestä, toteaa Sundback. Hänen mielestään siksi olisikin tärkeää, että niin työntekijät kuin työnantajat järjestäytyisivät omaan liittoonsa myös Ahvenanmaalla. Silloin työehtosopimusten ja työelämän lakien tuntemus työpaikoilla olisi arkipäiväistä. Toimin monella ay-työn tasolla ylhäältä alas saakka, kertoo Vaasan lähellä syntynyt ja Turussa opiskellut Sundback, jolla on toki tukevat ahvenanmaalaiset juuret. Siltana mantereen ja maakunnan välillä Sundback aloitti työssään 2018, kun edeltäjä oli jäänyt eläkkeelle jo 1,5 vuotta aikaisemmin. Ensimmäiseltä ammatiltaan hän on sairaanhoitaja, mutta opiskeli lisää Åbo Akademissa maisteriksi ja työllistyi esimieheksi sosiaalipuolelle kymmeneksi vuodeksi. Suomen kieltä osaavana Sundback on siltana Ahvenanmaan ja Manner-Suomen ay-toiminnassa. Ahvenanmaalla yleissitovat työehtosopimukset koskevat yksityistä sektoria samalla tavalla kuin Manner-Suomessa. Se, että työehtosopimukset käännetään ruotsiksi ja että jäsenille on ruotsinkielinen palvelu, on tärkeä asia Ahvenanmaalla. Ikävällä tavalla päättäjien välisten suhteiden puuttuminen tuli näkyviin, kun ruotsalaiset lääkärit ja sairaanhoitajat, joihin Ahvenanmaan terveydenhoito paljon nojaa, eivät päässeet korona-aikana Ruotsista työmaalleen. Torniossa, jossa suomalainen terveysväki pendelöi rajan yli sekä Norjaan että Ruotsiin, asiaa saatiin hoidettu kitkatta. Tärkeä osa työtäni on verkostoituminen ja kommunikointi Manner-Suomen ammattiliittojen kanssa. Ahvenanmaan kielellinen erityisyys ja itsemääräämisoikeus luo tarpeen monipuoliselle yhteydenpidolle Manner-Suomen päättäjiin monilla eri aloilla. Koronapandemian aikana on nähty, että viestinnässä on haasteita, Sundback toteaa. Postin tes saisi jo valmistua Jonkin verran yleissitovien sopimusten kääntämisestä, jonka hoitaa eduskunta, tulee valituksia. Ymmärrän eduskunnan kiireet. Mutta onhan se aika vaikea tulkita työehtosopimuksia itselle vieraalla kielellä, kun se äidinkielelläkään ei ole helppoa, Sundback toteaa. Jotta 7ja 9-vuotiaan pojan äidille ei aika kävisi pitkäksi, hän on Maarianhaminan kaupunginhallituksen varajäsen ja laulaa kuorossa. Åland Postia hän kehottaa unohtamaan vanhat kiky-kaunat ja solmimaan työehtosopimuksen, ennen kuin tulee kesä ja loma-aika. Täällä Ahvenanmaalla päivälehteni jaetaan postitse. Minulle on tärkeää saada postia joka päivä, vaikka aamulehti tulisikin vasta kello 11, sanoo Elin Sundback. Reitti_3_2022.indd 15 Reitti_3_2022.indd 15 6.4.2022 12.32 6.4.2022 12.32
17 16 A hvenanmaan itsehallinto täyttää 100 vuotta ensi kesäkuussa. Saarimaakunnan väki liehuttaa lippuaan koko vuoden juhlien merkeissä. Ahvenanmaa on autonominen, demilitarisoitu ja ruotsinkielinen maakunta Suomessa. Itsehallinto antaa ahvenanmaalaisille oikeuden säätää lakeja sisäisistä asioistaan ja käyttää budjettivaltaa. Maakuntahallituksen säätämät lait voivat koskea esimerkiksi terveyttä, ympäristöä, koulutusta, kulttuuriperinnön vaalimista ja muistomerkkien suojelua, yritystoiminnan edistämistä, sisäistä liikennettä, kunnallishallintoa, poliisia, postipalveluja sekä radiota ja televisiota. Siksi Ahvenanmaalla on esimerkiksi oma radio ja postilaitos. Toisaalta maakunnalla ei ole lainsäädäntövaltaa ulkoasiainhallintoon, suurimpaan osaan siviilija rikosoikeutta, tuomioistuimiin, tul100 vuotta itsehallintoa Oolannissa lilaitokseen ja valtionverotukseen liittyvissä asioissa. Suomen lakeja sovelletaan Ahvenanmaalla samalla tavoin kuin muuallakin Suomessa. Ahvenanmaalaiset ovat ammoisista ajoista alkaen puhuneet ruotsia ja heidän kulttuurinsa muistuttaa Ruotsin kulttuuria. Suomen eduskunta hyväksyi Ahvenanmaan itsehallintolain huhtikuussa 1920, mutta ahvenanmaalaiset eivät hyväksyneet sitä eikä asiaa saatu päätökseen. Asia annettiin vastikään perustetun Kansainliiton ratkaistavaksi. Kansainliiton neuvosto pääsi kompromissiratkaisuun 24. kesäkuuta 1921: Ahvenanmaa kuuluisi Suomeen, mutta Suomen oli taattava Ahvenanmaalle oikeus ruotsin kielen, kulttuurin ja paikallisten tapojen säilyttämiseen sekä itsehallintojärjestelmään. < TEKSTI: JAAKKO TAKALAINEN KUVAT: ILKKA HEINO Reitti_3_2022.indd 16 Reitti_3_2022.indd 16 6.4.2022 12.32 6.4.2022 12.32
17 16 PAUn tietoon on tullut, että postilaisten hakeutuessa Mehiläiselle hoitoon vapaa-ajan tapaturman vuoksi, heiltä on kysytty ammattiliiton jäsenyystietoa. Mikäli potilas ilmoittaa olevansa PAUn jäsen, potilas on joutunut maksamaan hoidon ensin itse ja hakemaan sen jälkeen korvauksia PAUn jäsenten vakuutuksesta. Sen sijaan potilaat, jotka eivät ole liiton jäseniä, ovat ilmeisesti saaneet hoitoa suoraan työterveyden piikkiin. Asiaan suhtaudutaan liitossa hyvin vakavasti. Ammattiliiton jäsenyys on arkaluontoinen henkilötieto, joka ei liity hoitoon mitenkään. Vakuutusasioista saa lääkärissä keskustella, mutta tietojemme mukaan useissa tapauksissa on kysytty nimenomaan liiton Mehiläiselle ei tarvitse kertoa jäsenyydestä Postilaiset ovat ihmetelleet miksi Mehiläisessä kysytään liiton jäsenyyttä. jäsenyyttä ja sellaiselle tiedolle ei ole Mehiläisessä käsittelyperustetta. Ihmisten asettaminen huonompaan asemaan ammattiliiton jäsenyyden perusteella on myös yhdenvertaisuuslaissa kiellettyä syrjintää. Asia on liiton lakimiehen toimesta nostettu esille Mehiläisen kanssa. Muistutuksena kaikille jäsenille, ettei työterveyshuolto saa kysyä ammattiliiton jäsenyystietoa ja mikäli tällaista tietoa kysytään, sinulla ei ole velvoitetta vastata. Jos sinulta kysytään jatkossa jäsenyystietoa työterveyshuollossa, ole yhteydessä PAUn lakimieheen: Veera Kekäle, 043 825 5311, veera.kekale@pau.fi. < TEKSTI: JAAKKO TAKALAINEN KUVAT: ILKKA HEINO Reitti_3_2022.indd 17 Reitti_3_2022.indd 17 6.4.2022 12.32 6.4.2022 12.32
19 18 Informaatiologistiikka-alan uudet palkkataulukot Informaatiologistiikka-alan palkkoja korotetaan 1.5.2022 tai lähinnä sen jälkeen alkavan palkanmaksukauden alusta lukien 0,6 prosentin suuruisella yleiskorotuksella. Vuoden 2022 yleiskorotuksesta on vähennetty 1,4 %, joka vastaa 24 tuntia vuosityöajan pidennyksestä, jonka seurauksena yleiskorotus tänä vuonna on 0,6 %. Kilpailukykysopimuksen (kiky) mukainen vuosityöajan pidennys poistui 9.2. alkaen. Informaatiologistiikka-ala – palkkaliite 1 Taulukkopalkat 1.5.2022 lukien PL: 11 PL: 12 Kuukausipalkka Tuntipalkka PR Taso 1 PR Taso 2 PR Taso 1 PR Taso 2 Avustava asiantuntija Avustava asiantuntija 1A 2 142 1C 2 354 1A 13,39 1C 14,71 2A 2 349 2C 2 583 2A 14,68 2C 16,14 3A 2 605 3C 2 863 3A 16,28 3C 17,89 Asiantuntija Asiantuntija 4A 2 835 4C 3 117 4A 17,72 4C 19,48 5A 3 112 5C 3 422 5A 19,45 5C 21,39 6A 3 418 6C 3 758 6A 21,36 6C 23,49 Kehittävä asiantuntija Kehittävä asiantuntija 7A 3 754 7C 4 128 7A 23,46 7C 25,80 Informaatiologistiikka-ala – palkkaliite 2 Taulukkopalkat 1.5.2022 lukien: PL: 21 PL: 22 PERUSTEHTÄVÄ Kuukausipalkka Tuntipalkka PR Kokemusvuodet MUU PKS MUU PKS 101 alle 2 vuotta 1 798 1 849 11,24 11,56 102 2 vuotta mutta alle 6 vuotta 1 874 1 930 11,71 12,06 103 6 vuotta mutta alle 10 vuotta 1 955 2 014 12,22 12,59 104 10 vuotta mutta alle 16 vuotta 2 039 2 100 12,74 13,13 105 16 vuotta ja enemmän 2 131 2 194 13,32 13,71 AMMATTITEHTÄVÄ Kuukausipalkka Tuntipalkka PR Kokemusvuodet MUU PKS MUU PKS 201 alle 2 vuotta 1 883 1 938 11,77 12,11 202 2 vuotta mutta alle 6 vuotta 1 961 2 020 12,26 12,63 203 6 vuotta mutta alle 10 vuotta 2 048 2 108 12,80 13,18 204 10 vuotta mutta alle 16 vuotta 2 137 2 200 13,36 13,75 205 16 vuotta ja enemmän 2 228 2 296 13,93 14,35 Reitti_3_2022.indd 18 Reitti_3_2022.indd 18 6.4.2022 12.32 6.4.2022 12.32
19 18 Informaatiologistiikka-ala – palkkaliite 3 Taulukkopalkat 1.5.2022 lukien PL: 31 PL: 32 Kuukausipalkka Tuntipalkka PR Taso 1 PR Taso 2 PR Taso 1 PR Taso 2 Avustava asiantuntija Avustava asiantuntija 101 1 936 102 2 048 101 12,10 102 12,80 Asiantuntija Asiantuntija 201 2 156 202 2 436 201 13,48 202 15,23 Asiantuntija Asiantuntija 301 2 534 302 2 808 301 15,84 302 17,55 Kehittävä asiantuntija Kehittävä asiantuntija 401 2 788 402 3 145 401 17,43 402 19,66 Informaatiologistiikka-ala – euromääräiset lisät INFORMAATIOLOGISTIIKAN PALKKALIITE 1 EUROMÄÄRÄISET LISÄT 01/05/22 euroa iltatyölisä 1,51 yötyölisä 2,75 INFORMAATIOLOGISTIIKAN PALKKALIITE 2 EUROMÄÄRÄISET LISÄT 01/05/22 euroa työhönsidonnaisuuslisä: enintään 2 tunnin ajalta 5,63 yli kahden tunnin ajalta 11,25 erityisvastuuseen ja erityisosaamiseen perustuvat palkanosat 231,99 109,91 54,96 INFORMAATIOLOGISTIIKAN PALKKALIITE 3 EUROMÄÄRÄISET LISÄT 01/05/22 euroa iltatyölisä 1,52 yötyölisä 2,77 INFORMAATIOLOGISTIIKAN MUUT EUROMÄÄRÄISET LISÄT 01/05/22 euroa työhönsidonnaisuuslisä: enintään 2 tunnin ajalta 5,63 yli kahden tunnin ajalta 11,25 kurssiraha 63,82 Matka-ajan korvaus 28,39 LUOTTAMUSMIESPALKKIOT, €/kk 01/05/22 Edustettavien lukumäärä Ryhmä euroa alle 50 1. 54 50-99 2. 76 100-299 3. 94 vähintään 300 4. 112 Reitti_3_2022.indd 19 Reitti_3_2022.indd 19 6.4.2022 12.32 6.4.2022 12.32
21 20 Työsuojelun perusteet Työterveysneuvottelusta haetaan ratkaisuja työssä jatkamiselle TEKSTI: JUHA PÖYRY Työterveysneuvottelussa työntekijä, työterveyshuolto ja työnantaja selvittävät yhdessä työntekijän mahdollisuuksia jatkaa työssä alentuneesta työkyvystä huolimatta. Neuvottelun tavoitteena on etsiä parasta mahdollista ratkaisua sekä työntekijän että työnantajan näkökulmasta. Työuran osalta neuvotellaan välittömistä työssä jatkamisen ja työhönpaluuvaiheen järjestelyistä ja samalla myös pidempiaikaisista tavoitteista. Työterveysneuvotteluun osallistuvat tavallisesti työntekijä, työterveyshuollon edustaja, työpaikalta lähiesimies ja tarvittaessa hänen esimiehensä tai edustaja henkilöstöhallinnosta. Lisäksi työntekijä voi kutsua neuvotteluun valitsemansa tukihenkilön. Osallistujat on voitu määritellä myös työpaikan työkyvyn tuen toimintamallissa. Neuvottelun osapuolet Tukihenkilö Työntekijä voi halutessaan pyytää neuvotteluun mukaan tukihenkilön, joka voi olla työsuojeluvaltuutettu, luottamushenkilö, työterveyshoitaja tai läheinen. Jos osallistut työterveysneuvotteluun, varmista, että neuvottelussa keskitytään siihen, millaisin käytännön toimin työntekijän työkykyä voidaan tukea. Pidä tavoitteenasi paras mahdollinen työkyvyn tuki työntekijälle! Huolehdi osaltasi, että terveydentilatietoja käsitellään neuvottelussa vain työntekijän suostumuksella. Jos mahdollisia arkaluonteisia tietoja tulee esille, varmista että kaikki työterveysneuvotteluun osallistuvat tietävät, että työterveysneuvottelu on luottamuksellinen. Esihenkilö Esihenkilön tehtävä on kertoa näkemyksensä työntekijän selviytymisestä työssään sekä tarjota tietoa työpaikan eri mahdollisuuksista järjestellä hänen työtään. Esihenkilö huolehtii yhteydenpidosta työntekijään ja työssä selviytymisen seurannasta työpaikalla. Työnantajaa voi neuvottelussa edustaa lähiesihenkilö, ylempi esihenkilö ja/tai henkilöstöasiantuntija. Selvitä ennen neuvottelua, mitä mahdollisuuksia työpaikalla on työn muokkaamisen suhteen. Keskustele työntekijän kanssa hänen tavoitteistaan työhön paluuseen liittyen. Kerro neuvottelutilanteessa näkemyksesi siitä, miten työntekijä selviytyy työssään sekä eri mahdollisuuksista järjestellä hänen työtään. Pidä säännöllistä yhteyttä työntekijään neuvottelun jälkeen. Arvioi yhdessä hänen kanssaan, ovatko toimenpiteet olleet riittäviä ja tarvitaanko uutta neuvottelua. Kirjoituksen lähteenä on käytetty Työterveyslaitoksen tutkija Inka Koskelan luentoa ja aineistoa pääluottamusmiesten ja työsuojeluvaltuutettujen koulutuspäiviltä 23.–25.3. Lisätietoja työterveysneuvotteluista saat työsuojeluvaltuutetulta tai osoitteesta www.ttl.fi/oppimateriaalit/ tyoterveysneuvottelu-ratkaisuja-tyohon. Reitti_3_2022.indd 20 Reitti_3_2022.indd 20 6.4.2022 12.32 6.4.2022 12.32
21 20 Työterveyslääkäri Työterveyslääkäri esittää neuvottelussa työja toimintakyvyn näkökulmasta työssä jatkamisen mahdollisuudet ja kuvailee eri ratkaisumahdollisuuksia työhön paluun tukemiseksi. Työterveyslääkäri huolehtii työssä selviytymisen seurannan sopimisesta. Työterveyslääkäri toimii usein koolle kutsujana ja neuvottelun puheenjohtajana. Toimi asiantuntijana sekä työntekijälle että työantajan edustajalle. Ennen neuvottelua muodosta käsitys työntekijän työja toimintakyvystä ja ota kantaa työn terveysvaikutuksiin. Arvioi kuntoutusmahdollisuudet ja auta työntekijää valmistautumaan neuvotteluun. Auta myös esimiestä valmistautumaan neuvotteluun tarvittaessa. Neuvottelutilanteessa työterveyshuollon tehtävä on kuvata työja toimintakyvyn näkökulmasta työntekijän työssä jatkamisen mahdollisuuksia, esittää eri ratkaisumahdollisuuksia työhön paluun tukemiseksi ja huolehtia työssä selviytymisen seurannan sopimisesta. Neuvottelun osapuolet Työntekijä Työntekijän tehtävä on kuvailla työkykynsä nykytilaa ja työssä selviytymistä: mikä sujuu tai tuottaa vaikeuksia. Työntekijä kertoo omat työssä jatkamisen tavoitteensa. Työntekijä voi itse olla yhteydessä työterveyshuoltoon, esija tukihenkilöönsä ennen neuvottelua työhön paluun suunnittelemiseksi. Sovi ennen neuvottelua, miten työterveyshuolto saa käyttöönsä tarpeelliset potilaskertomustietosi. Työterveysneuvottelu voi olla jännittävä tilanne. Keskustelemalla työterveyshuollon henkilön kanssa voit saada ohjausta ja neuvoa itse neuvottelutilannetta varten. Valmistaudu keskustelemaan neuvottelutilanteessa työssä selviytymisestäsi: • mikä sujuu, mitkä asiat tuottavat hankaluuksia • kuvaile työkykysi nykyisessä työssäsi omin sanoin. Kerro omat tavoitteesi työssä jatkamiseen ja työhön paluuseen liittyen. Keskustelu sairauksistasi tai niiden hoidosta ei kuulu työterveysneuvotteluun. Muista, että näistä asioista puhutaan vain niiltä osin kuin itse haluat. HYVÄ MUISTAA! Työterveysneuvottelussa tulee noudattaa kunnioittavaa ja kannustavaa keskustelutapaa. Puheenjohtaja huolehtii siitä, että kaikkien työterveysneuvotteluun osallistuvien näkemykset tulevat kuulluiksi ja käsitellyiksi neuvottelun aikana. Jokainen neuvotteluun osallistuva huolehtii osaltaan siitä, että neuvotteluilmapiiri on luottamuksellinen ja turvallinen. Työterveysneuvottelun muistio on tehtävä huolella. Muistioon kirjataan aika, paikka, läsnäolijat, muistion kirjaaja, tehdyt päätökset, vastuuhenkilöt ja seuranta. Kaikkien osallistujien tulee hyväksyä muistio. Muistio on työnantajan dokumentti ja se voidaan ottaa myös potilaskertomuksen liitteeksi. Jos terveydentilatai muita yksityisyyden suojaan kuuluvia salassa pidettäviä tietoja joudutaan neuvottelussa käsittelemään, niitä ei kirjata muistioon. Muistiosta saa kopion työntekijä, esimies ja työterveyshuolto. Muistio säilytetään tietoturvallisesti. Työterveyshoitaja Työterveyshoitaja antaa ohjausta ja neuvontaa neuvottelutilanteeseen valmistautuessa ja sen kuluessa. Neuvottelussa työterveyshoitaja toimii yhteyshenkilönä neuvottelun eri osapuolten välillä. Joskus työterveyshoitajan rooli neuvottelussa on toimia työntekijän tukihenkilönä. Hän voi myös toimia muistion kirjaajana. Ennen neuvottelua muodosta käsitys työntekijän työja toimintakyvystä ja ota kantaa työn terveysvaikutuksiin. Arvioi kuntoutusmahdollisuudet ja auta työntekijää valmistautumaan neuvotteluun. Auta myös esimiestä valmistautumaan neuvotteluun tarvittaessa. Neuvottelutilanteessa työterveyshuollon tehtävä on kuvata työja toimintakyvyn näkökulmasta työntekijän työssä jatkamisen mahdollisuuksia, esittää eri ratkaisumahdollisuuksia työhön paluun tukemiseksi ja huolehtia työssä selviytymisen seurannan sopimisesta. Reitti_3_2022.indd 21 Reitti_3_2022.indd 21 6.4.2022 12.32 6.4.2022 12.32
23 22 Vapaalla Runsas TEKSTI JA KUVA: HANNA KAUPPINEN Reitti 22 H elsingin postikeskuksen kupaeli kuljetuspalvelulaiturilla syntyy parhaat ideat, kertoo runoja ja lauluntekstejä kirjoittava postityöntekijä Jan Ekblad. Laiturilla hän ottaa vastaan keskukseen saapuvaa postia, lajittelee sen eteenpäin ja järjestelee, niin kuin kupajärkkärin toimenkuvaan julki runotuotanto Jan Ekblad on lohjalainen postityöntekijä ja tuottelias kirjoittaja. Tänä vuonna hän aikoo julkaista peräti 10 runoja bändikirjaa apurahalla, jonka hän sai Kansan Sivistysrahasto KSR:n PAUn rahastosta. kuuluu. Rullakot ja kuljetusautot pitävät melua, mutta kuulokkeista voi kuunnella radiota asioita järjestellessä. Ideat jalostuvat eteenpäin Lohjan ja Ilmalan välisillä työmatkoilla, joita Ekblad taittaa julkisilla kulkuneuvoilla. Työpäivä on matkoineen noin 13 tuntia: Ekblad lähtee kotoa kello 10 aamulla ja palaa kello 23 maissa. Sen jälkeen hän saattaa vielä muokata tekstejä valmiimpaan muotoon – tämän haastattelunkin vastaukset ovat tulleet sähköpostitse yöaikaan. Ekblad tunnustautuukin yöeläjäksi. – Se on minulle omaa rauhaa ja tuottoisinta aikaa. Arkisin hoidan asiat kello 23–02 välillä ja viikonloppuisin voin kirjoitella, katsoa leffoja ja tv-sarjoja tai kuunnella musiikkia omassa rauhassa vielä pidempään. Hän työskenteli 90-luvulla useamman vuoden jopa yövartijana, ja silloin tuli myös luettua paljon runoutta. – Silloin luin Virkkalan sivukirjaston ja Lohjan pääkirjaston lähes kaikki runokirjat sekä paljon sarjakuvia. Lainasin myös äänikirjoja. Radiokuunnelmia oli mukavaa kuunnella yöaikaan. Kirjoittaminen merkitsee Ekbladille ennen kaikkea vapautta. – Saa kirjoittaa omia ajatuksiaan ylös omalla tavallaan. Tavallaan tämä on minun tapani kirjoittaa päiväkirjaa. Nyt ne muokkaantuu vain runoiksi tai runollisiksi laulunteksteiksi. Ekbladin runot sijoittuvat hänen todellisiin elinympäristöihinsä Lohjalla ja Itä-Helsingissä, Postilla, bändien faniklubien keikkareissuissa – ja hän kuuluu kymmeniin fan clubeihin. Runoissa käsitellään esimerkiksi rakkautta ja kuolemaa, niin oman äidin kuin esimerkiksi David Bowienkin. Omaelämänkerrallisia ne eivät kuitenkaan ole. 3 Jan Ekbladille kirjoittaminen merkitsee ennen kaikkea vapautta. Ekblad julkaisee kahdeksaan runokirjaa e-kirjoina Book on demand-palvelussa Kansan Sivistysrahaston PAUn rahaston apurahan turvin. Reitti_3_2022.indd 22 Reitti_3_2022.indd 22 6.4.2022 12.32 6.4.2022 12.32
23 22 Reitti 23 – Oma elämä, suvun ja ystävien tapahtumat sekä asioita, mitä tapahtuu ympärillä maailmassa tai vaikka Postissa. Osa teksteistä on fantasiaa tai tajunnanvirtaa ja niihin on sekoitettu mukaan vaikutteita uutisista, lehtijutuista, musiikista, elokuvista ja tv-ohjelmista. Oikeastaan vähän kaikesta kaikkea, sopivassa määrin. Inspiraatiota musiikista Ekblad alkoi kirjoittaa jo lapsena, ollessaan 12-vuotias vuonna 1979. – Kai oli jokin tarve tuoda itsensä esille. Olen huomannut, että monet meistä ovat taiteellisia – taidemaalareita, kuvanveistäjiä, muusikoita, kirjailijoita tai käsikirjoittajia. Kuuntelin paljon musiikkia radiosta ja äidin vinyylisingleiltä. Siitä se idea on lähtenyt. Ensimmäinen runoni oli mukaelma eräästä Eppu Normaalin kappaleesta. Musiikin Ekblad mainitseekin olennaisimmaksi innoittajakseen. Aluksi erityisesti kotimainen rockmusiikki oli tärkeää. – Juice Leskinen, Mikko Alatalo, Hector ja Heikki Salo ovat kaikki tehneet unohtumattomia klassikoita. Itselle ja muille. Niitä kuunnellaan edelleen paljon. Psykedeelisempiin sfääreihin hänen kirjoittamistaan on innoittanut progressiivinen musiikki. – Kuuntelin nuorempana paljon muun muassa Genesistä, Pink Floydia, Marillionia ja Rushia. Ja kuuntelen näitä kaikkia yhtyeitä edelleen myös yhä 55-vuotiaana. Kotimaisista pidän erityisesti CMX:n musiikista ja A.W. Yrjänän omituisesta runoudesta. Siinä on periaatteessa paljon samaa ideaa kuin minunkin teksteissäni. Vaikka musiikki on vaikuttanut suuresti Ekbladin teksteihin, hän ei ole juurikaan kirjoittanut tekstejä musiikintekijöille. Kaksi hänen tekstiään on kuitenkin äänitetty vuosien varrella. Laulujen sanoittaminen enemmänkin saattaisi kiinnostaa. – En itse osaa soittaa mitään, joten siihen pitäisi löytää oikeat ihmiset. Varmaan löytäisin heidät nopeastikin näiden faniklubien kautta, joissa joka toinen kaveri tuntuu olevan muusikko. Mun motto on päivä kerrallaan. Rakkaudesta lajiin Jan Ekblad on myös leffafani laajalla genrevalikoimalla. Hän on katsellut paljon kauhu-, fantasiaja scifileffoja, mutta myös toimintaja sotaleffoja sekä komedioita. – Suosikkiohjaajia on kymmeniä, kuten Alfred Hitchcock, John Carpenter, Stanley Kubrick, David Fincher, Francis Ford Coppola... Kotimaisista ohjaajista olen jo vuosia mielenkiinnolla seurannut Renny Harlinin uraa. Ekblad on myös kirjoittanut paljon elokuvista. Hän kirjoitti 90-luvulla musiikkija elokuva-arvioita itse julkaisemiinsa pienlehtiin, kuten Lobotomia, LP ja LP Special, sekä avusti kavereiden lehtiä. Lisäksi hän julkaisi siihen aikaan runokokoelmia ja pari omakustannekirjaa: Ulvovat verikoirat 1–2 ja Leffafriikin päiväkirja. Vuosina 1997–2007 hän arvioi kirjoittaneensa runojen lisäksi noin 3000 elokuva-arviota Länsi-Uusimaa-lehteen ja sittemmin toimintansa lopettaneeseen Cinema SF -nettilehteen. Cinema SF oli Ekbladin perustama verkkolehti, joka julkaisi aluksi elokuvaarvioita, sittemmin myös PlayStation2peliarvioita sekä levyja keikka-arvioita. – Alkuvaiheessa siihen yritettiin saada sponsoreita, mutta ei tuohon aikaan kukaan nettiin vielä satsannut, Ekblad muistelee. Mutta eihän tekstejä rahasta tehdä. Ekblad toteaakin, että harrastus on pikemminkin aina vienyt kuin tuonut rahaa. Jotain etuja kirjoittamisesta kuitenkin sai. – Meillä oli useamman vuoden Tavastialle vippi, että päästiin katsomaan keikkoja. Napsittiin valokuvia ja kirjoitettiin juttuja. Lisäksi toimittajat saivat paljon promolevyjä ja -elokuvia, joista osa jäi omiin kokoelmiin. Edelleen harrastan näitä samoja asioita, mutta en minä enää kirjoita niistä. Näiden lisäksi Pop kirja -kustantamo on julkaissut Ekbladin toimittamat kirjat U2ja Deep Purple -yhtyeistä vuosina 2004–2005. Digijulkaisulla levikkiä Jan Ekblad on aiemmin julkaissut runoja pienlehdissä, cd-romeilla ja verkossa. Huolellisesti muokatut versiot runoista on nyt koottu kahdeksaan kirjaan, jotka julkaistaan Kansan Sivistysrahaston PAUn rahaston apurahan turvin e-kirjoina Books on Demand (BOD) -palvelussa (www.bod.fi). BODin kautta voi julkaista omakustanteita ilman minimipainosta niin, että niitä painetaan ja toimitetaan asiakkaiden tilausten mukaan. BODin kautta nyt julkaistavat kirjat tulevat tilattavaksi niin verkkokirjakauppoihin kuin kirjastoihin e-kirjana. Ekblad suosii digijulkaisuja niiden edullisuuden vuoksi, jotta kirjat saisivat parempaa levikkiä. – Minä en näitä palveluja kovin hyvin hallitse, tai edes aika riitä siihen, joten ystäväni Joona Kopperoinen hoitaa tämän asian. Kahdeksan runokirjan lisäksi Ekblad aikoo myöhemmin tänä vuonna saattaa BOD-palveluun julkaistavaksi päivitetyt versiot U2-yhtyeestä ja David Bowiesta kertovista fanikirjoista, joiden viimeisimmät versiot ovat vuodelta 2016, jolloin Ekblad oli vuorotteluvapaalla. Molempia kirjoja oli mukana tekemässä muitakin faniklubien jäseniä ja ne on julkaistu aiemmin digimuodossa pienellä levikillä. – Näissä pääpaino on albumivideoja keikka-arvioilla, ja molempiin tulee päivityksiä vuosien 2016–2022 julkaisuista. Hain 400 euroa yhteensä kymmenen kirjan digitaalista julkaisua varten, joten nämä täydentävät hyvin tämän kymmenikön. Eikä siinä vielä kaikki. Viimeisen parin viikon aikana Ekblad on kirjoittanut jo 6 uutta runoa, joten pian valmistuu yhdeksäs runokirja, jossa on sopivassa suhteessa uutta ja vanhaa. < Helsingin postikeskuksen kupa-laiturilla syntyy parhaat ideat. Reitti_3_2022.indd 23 Reitti_3_2022.indd 23 6.4.2022 12.32 6.4.2022 12.32
25 24 Avustuskassa Yhteisavun uho ja tuho Varmaan kenellekään postiin vuoden 1990 jälkeen töihin tulleelle ei Avustuskassa Yhteisapu sano mitään. Lyhyt historia: Postissa oli jo vuodesta 1904 ollut parikin avustuskassaa henkilöstölle. Välivaiheiden jälkeen nämä yhdistyivät 1947 avustuskassaksi, johon liittyi myös Postisäästöpankin (nyk. Danske Bank) väki. S osiaaliministeriön vaatimuksesta kassaan oli pakko liittyä kaikkien alle 35-vuotiaiden vakinaisten virkojen haltijoiden. Avustuskassan tarkoitus oli keräämillään jäsenmaksuilla helpottaa jäsenten eläkkeelle siirtymisestä johtuvaa tulojen putoamista sekä avustaa myöhemmin hautajaiskuluissa. Vapaajäseneksi pääsi, kun oli maksanut 30 vuotta. Tässä artikkelissa keskityn vain erorahaan. Kaikki meni oikein hyvin pitkälle 1970-luvulle, kun täysiä erorahoja ei vielä maksettu. Kun niiden maksaminen pääsi vauhtiin ja pakkojäsenyys poistettiin 1981, niin kassasta lähti eläkkeelle ja erosi enemmän väkeä kuin liittyi. Lisäksi 30 vuotta maksaneiden vapaajäsenien määrä kasvoi vuosi vuodelta. Se taas johti siihen, että vuosimaksuja oli nostettava. On huomattava, ettei avustuskassalla ollut minkäänlaista puskurirahastoa vaan elettiin kädestä suuhun-periaatteella, eräänlaisessa pyramiditaloudessa. Tiukassa rahatilanteessa oli hätäapukeinona yksi vuosittainen ylimääräinen jäsenmaksun kanto, josta loppuaikoina tuli käytäntö. Rahapulasta johtuen erorahaa ei voitu korottaa enää vuoden 1984 jälkeen, sen sijaan jäsenmaksuja sitäkin enemmän. Vuosina 1980– 89 jäsenmaksu nousi 96–280 markkaan (16–50 euroa) eli noin 200 prosenttia. Vuoden 1990 vuosimaksuksi suunniteltiin peräti 425 markkaa, mikä oli jo sen verran absurdi ajatus, että ministeriökään ei hyväksynyt sitä. Postin henkilökuntalehdessä kovaa sanailua Avustuskassan jäsenenä aloin vuonna 1987 ihmetellä kassan rahapolitiikkaa ja laskeskella yksi plus yksi. Hämmästys oli suuri, kun havaitsin, että päivänarvon mukaan laskettuna jäsen tulisi saamaan hädin tuskin omansa pois jäädessään eläkkeelle. Sen sijaan viiden prosentin korolla maksamistani jäsenmaksuista olisi pankkitilillä kertynyt tuottoa samaan aikaan varsin mukavasti, valtion obligaatiolla (8 %) pelaamalla suorastaan huikeasti. Tarkan harkinnan jälkeen päätin toimia, en kuitenkaan uskaltanut esiintyä omalla nimelläni vaan käytin nimimerkkiä ”Yksi monien puolesta”. Nimittäin vastassa oli sen verran vaikutusvaltaisia henkilöitä, joilla olisi keinonsa hiljentää yksi ylemmän palkkaluokan kirjuri Hannu Nyberg. Ja olihan siinäkin miettimistä, kassassa kun oli yli 20 000 jäsentä, että kestääkö kanttini lähteä haastamaan isoja poikia. Kesti, iskin heti täysillä Postin henkilökuntalehden Tietolinjan 28.8.1987 mielipidesivulla, jossa esitin kassan olevan kypsä haudattavaksi. Perustelin asiaa muun muassa edellä olevilla faktoilla. Kirjoitus sai työpaikallani myönteistä kommentointia, jota seurasin muina miehinä. Seuraavassa lehdessä tulikin sitten lunta tupaan oikein kunnolla. Avustuskassa Yhteisavun hallitus vakuutti, että homma on hanskassa ja minä en ymmärrä mistään mitään. En antanut periksi ja 23.10.1987 löin lisää löylyä ja kassa löi takaisin. TEKSTI: HANNU NYBERG Reitti_3_2022.indd 24 Reitti_3_2022.indd 24 6.4.2022 12.32 6.4.2022 12.32
25 24 Jatkoin peliä vielä marraskuussa, jonka yhteydessä Tietolinja ilmoitti keskustelun aiheesta loppuvan siltä erää. Tasapeli 0–0. Yllättäen peli jatkui huhtikuussa 1989 kun eräs oululainen henkilö palasi asiaan lähinnä minulta lainatuin argumentein. Seuraavassa lehdessä avustuskassa yritti taas kumota niitä ja itsekin otin kantaa. Uusia henkilöitä liittyi rintamaani ja ainakin Ilta-Sanomat käsitteli aihetta. Kassan kannalta tilanne vain paheni, nimittäin ilmeni, että erorahat menettävät vuoden päästä verovapauden. Vihdoin 9.3.1990 kassa luovutti ja ilmoitti, että kassakokous pidetään 29.3. ja että sen tehtävänä on päättää kassan kohtalosta. Kassa lopetettiin äänin 179–32. Kotivoitto minulle 5–1! Pikanttina sivutietona, että edellisenä vuonna kassan hallitus oli ehditty palkita Avustuskassojen ansiomerkeillä. Heh! Loppuvihellys jäi kuulematta Painotan, että kassa ei tehnyt mitään epärehellistä tai vilppiä. Tosin sieltä kavallettiin 1970-luvun alussa huomattava summa, mutta se ei liity tähän. Kassan virhe oli pitää väkisin itseään pystyssä, vaikka tilanne oli kestämätön, matemaattinen yhtälö oli ratkaisematon. Ei ollut tuolloisen kassan hallituksen vika, että 1947 ei osattu nähdä tulevaisuuteen. Säännöissä oli selvä valuvika (ei vararahastointia) ja sen korjaaminen oli myöhäistä. Silti annettiin kuva, ettei mitään ongelmaa ollut, vaikka paperilla todistin, että oli. Ja joka kasvoi kumulatiivisesti. Kriittisen kirjoittelun vuoksi/ansiosta uusia jäseniä avustuskassaan ei enää 1989 liittynyt tiettävästi ensimmäistäkään ja se oli sitten siinä. Jälkipuinnissa kassa antoi ymmärtää, että kaatumisen syy oli ilkeä kirjoittelu, ei suinkaan se mistä kirjoitettiin. Yhä ihmettelen, etteivät tilintarkastajat puuttuneet koskaan rahapulaan, vaikka tilinpäätökset olivat monta vuotta huomattavan negatiivisia eli avustuskassa oli konkurssikypsä. Olin itsekin menossa parin jäsenen kanssa loppukokoukseen, joka pidettiin Messukeskuksessa. Jos en nyt aivan yksin kaatanutkaan avustuskassaa, niin otan kuitenkin kunnian siitä, että potkaisin pelin käyntiin. Niinpä olisin mielelläni kuullut loppuvihellyksenkin. Tarkoitus oli ajaa kokoukseen Helsingin pääpostilta autollani, mutta kohdallani toteutui ns. Murphyn laki. Autoon oli parkkipaikalla murtauduttu ja sisältä löytyi kaksi Lasolista sammunutta miekkosta. Kaverini lähtivät paikalle junalla, minä jouduin odottamaan sen verran kauan poliiseja, etten enää nähnyt viisaaksi mennä paikalle. Arvaa harmittiko, maksoinhan itsekin sentään 15 vuotta tyhjästä. Ja niiltä Lasol hepuiltakaan oli turha mitään korvausta edes yrittää. < Reitti_3_2022.indd 25 Reitti_3_2022.indd 25 6.4.2022 12.32 6.4.2022 12.32
27 26 26 TEKSTI: HANNA KAUPPINEN KUVAT: SASK Saavutetut ay-oikeudet eivät ole itsestäänselviä Suomessa oli viime vuosikymmeninä suhteellisen hyvä työmarkkinatilanne, mutta viime aikoina täälläkin on väännetty – esimerkiksi kikystä, työehtoshoppailusta ja yleissitovien työehtosopimusten noudattamisesta. Samaan aikaan maailmalla, esimerkiksi Intiassa, Indonesiassa ja Filippiineillä, on noussut valtaan autoritäärisiä johtajia, jotka ovat ajaneet työntekijöitä ja ay-liikettä ahtaalle. –S e on tuottanut SASKille ja sen jäsenliitoille tietoa, mihin asiat voivat täällä Suomessakin mennä. Työnantajan sanelu työmarkkinoilla ja ay-toiminnan legitimiteetin aliarviointi ovat jo valuneet tänne Suomeen, toteaa Suomen ammattiliittojen solidaarisuuskeskus SASKin kansainvälisen toiminnan päällikkö Juha Vauhkonen. – Harhakuvitelmat ovat karisseet siitä, että Suomi olisi saareke, jossa kaikki menee sääntöjen mukaan ja toisin kuin PAU on tällä hetkellä monien muiden kuljetusliittojen tavoin mukana SASKin kuljetusalan hankkeissa edistämässä työja ihmisoikeuksia Indonesiassa, Intiassa ja Afrikassa. muualla. Se on johtanut siihen, että poliittinen ja taloudellinen tuki SASKin työlle ja ay-oikeuksille ylipäätään on kasvanut. Lait uusiksi Intiassa PAU on tällä hetkellä monien muiden kuljetusliittojen tavoin mukana SASKin kuljetusalan hankkeissa edistämässä työja ihmisoikeuksia Indonesiassa, Intiassa ja Afrikassa. Näistä etenkin Intiassa näkyy, kuinka nopeasti lainsäädäntö ja kansainvälisten sopimusten tulkinta voi muuttua. Intia on yli miljardin ihmisen demokratia, jossa on monipuoluejärjestelmä, demokraattinen perustuslaki ja edistyksellinen työlainsäädäntö. Narendra Modin toimiessa pääministerinä 2014 lähtien tästä lainsäädännöstä on kuitenkin pyritty eroon. – Ay-liike on uudella kansallisella lainsäädännöllä painettu niin ahtaalle, että toiminta on jo vaikeaa. Ennen Modia tällaista ongelmaa ei ole ollut, Vauhkonen sanoo. Reitti_3_2022.indd 26 Reitti_3_2022.indd 26 6.4.2022 12.32 6.4.2022 12.32
27 26 Qatarissa pelataan tämän vuoden marras-joulukuussa jalkapallon MM-kisat, ja niihin liittyvä kampanja siirtotyöläisten puolesta on jo alkanut näyttävästi. Iso osa kisoihin liittyvistä rakennushankkeista toteutetaan Etelä-Aasiasta tulevien siirtotyöläisten voimin. He maksavat suuria rekrytointimaksuja, tekevät ylipitkiä päiviä altistuen valtavalle kuumuudelle aavikolla ja saavat usein luvattua huonompaa palkkaa. Heidän liikkumistaan rajoitetaan ja työstä on lähes mahdotonta lähteä. Rakennushankkeissa on raportoitu kuolleen jo tuhansia siirtotyöläisiä. Qatarissa ammattiliittojen toiminta on laissa kielletty, joten siirtotyöläisten oikeuksien puolustaminen on erityisen vaikeaa. SASKin yhteistyökumppani, rakennusja puualan työntekijöiden kansainvälinen katVoimasuhteet ovat epätasaiset, kun ammattiliittoja vastassa ovat sekä valtiovalta että työnantajat. Se on melko tavallista globaalissa etelässä, jossa SASK toimii. Syyt työntekijöiden oikeuksien heikentämiselle ovat kuitenkin tutun kuuloisia. – Perusteluna siinä on, että Intiaan pitäisi saada ulkomaisia investointeja ja niiden saamiseksi täytyy joustavoittaa työmarkkinoita, mikä tarkoittaa käytännössä työntekijöiden aseman ja oikeuksien heikentämistä. Alustatalous sääntelyä vailla Intiasta löytyy mallia myös siitä, kuinka työntekijöiden oikeuksia voidaan edistää jopa uusien työn muotojen osalta. Alustatalous on Intiassa hyvin pitkälle kehittynyttä ja erilaiset sille rakentuneet kuljetuspalvelut ovat olleet arkipäivää jo 10 vuoden ajan. – Hyvin toimeentulevien ei periaatteessa tarvitse poistua kotoaan, kun sovelluksilla voi tilata ruoan lisäksi vaikka siivoukset ja kampaajat, ja se on ollut aika sääntelemätön kenttä, sanoo Vauhkonen. Intiassa käydään samoja alustatalouteen liittyviä keskusteluja kuin täälläkin: työntekijöiden epäselvä asema jossain yrittäjyyden ja työntekijyyden välimaastossa, heikot työehdot, olemattomat neuvottelumahdollisuudet, pienet tulot pitkistä työpäivistä huolimatta. Intialaiset työntekijät ovat kuitenkin kamppailleet oikeudettomuudessa paljon suomalaisia pidempään. – Vuonna 2019 he perustivat oman ammattiliiton, IFATin, ja liittyivät myös kansainvälisen kuljetusalan työntekijöiden järjestön ITF:n jäseneksi. Sitä kautta aloitamme nyt yhteistyötä kaudelle 2022–2025 heidän oikeuksiensa parantamiseksi ja puolustamiseksi. Mukana on monta suomalaista kuljetusalan liittoa, Vauhkonen sanoo. Intiassa liitto, jossa on 25 000 jäsentä, on vasta pieni. Työ on kuitenkin käynnistynyt, ja potentiaalisia jäseniä on valtavasti: maan alustataloudessa on tällä hetkellä 1,5–2 miljoonaa työntekijää ja määrä kasvaa koko ajan. Ala on sääntelemätöntä ja SASKin ja Intian ammattiliittojen yhteistyöllä pyritäänkin vahvistamaan alustataloustyöntekijöiden liittojen jäsenpohjaa ja taloutta. Tukea omista lähtökohdista toimimiseen Vauhkosen mukaan kumppaniliittojen nuoret jäsenet tekevät voimakasta edunvalvontaa ja aktivismia. He ovat järjestäneet mielenilmauksia, lakkoja ja työnseisauksia. He taitavat myös mediapelin, joka tuo asialle julkisuutta, näkyvyyttä ja poliittista vaikutusmahdollisuutta. – Tuemme erilaisia kampanjoita, koulutuksia, ja tarvittaessa jaamme osaamista vaikuttamistyöhön ja lobbaamiseen. Liiton tulevaisuuden kannalta on tärkeää, että johdolla ja keskeisillä aktivisteilla on riittävä osaaminen vaikuttamistyöhön eri tasoilla. SASK ei yritä viedä täällä hyväksi havaittuja toimintamalleja sellaisenaan toiseen kulttuuriin. Sen sijaan se pyrkii tukemaan työntekijöiden ja liittojen vahvistumista niiden omista lähtökohdista. – Se on lähtökohta kaikessa yhteistyössämme. Jokaisen maan toimintaympäristö ja historia on erilainen ja kokemuksesta tiedämme, että parempaan lopputulokseen päästään, kun kumppanit tekevät yhteistyötä omista lähtökohdistaan. Me tarjoamme siihen tuen, ja suomalaisten ammattiliittojen kokemusten tuominen verrokiksi voi auttaa heitä luomaan visioita siitä, mitä he haluaisivat saada aikaan. Vuorovaikutteisesta toiminnasta on hyötyä myös suomalaisille – oppia, osaamista ja näkemyksiä tulee sieltä tänne sovellettavaksi. – Nyt kun meidänkin kertomus on viime vuosina muuttunut, pitkäaikaisia kumppaneita kiinnostaa myös, mitä täällä oikein on tapahtunut ja miksi näin kävi. Se pakottaa tietysti myös SASKia ja jäsenliittoja pohtimaan sitä ääneen. < Reilua peliä Qatariin tojärjestö BWI on kuitenkin onnistunut avaamaan puhelinlinjan, johon voi raportoida työssä ilmenevistä epäkohdista. Maan hallitus on kansainvälisen negatiivisen julkisuuden myötä luopunut hiljan kafala-järjestelmästä, joka oikeutti työnantajan ottamaan siirtotyöläisten passit haltuunsa. Nyt työntekijöillä on myös mahdollisuus liittyä työntekijöiden järjestöön, joihin voi ottaa yhteyttä, jos kokee syrjintää, uhkailua tai muita ongelmia. – Lait ovat parantuneet, mutta se, että niitä noudatetaan hyvin heikosti, tekee ongelmien ratkaisun edelleen haastavaksi, Juha Vauhkonen sanoo. Palloliitto, monet jalkapalloilijat ja urheiluvaikuttajat ovat mukana kampanjassa omilla kasvoillaan. Myös yksityishenkilöt voivat lähteä mukaan esimerkiksi sosiaalisessa mediassa tai lahjoittamalla rahaa kampanjointiin. < Reitti_3_2022.indd 27 Reitti_3_2022.indd 27 6.4.2022 12.32 6.4.2022 12.32
29 28 Sopimuspyramidi 2 | 4 Juttusarjassa käsitellään työelämän sopimuksia kansainväliseltä henkilökohtaiselle tasolle. Toisessa osassa tarkastellaan EU:n tasolla tehtäviä sopimuksia. Näin liitot edustavat sinua EU:ssa Euroopan työntekijäpuoli on innokas neuvottelemaan, työnantajapuoli ei niinkään. TEKSTI: TUA ONNELA KUVA: ETUC Euroopan ammattiliittojen kattojärjestön ETUC:n edellinen konferenssi pidettiin marraskuussa 2021 Lissabonissa. Sosiaalisen vuoropuhelun periaate EU:ssa työmarkkinajärjestöjen välistä neuvottelua kutsutaan nimellä sosiaalinen vuoropuhelu. Se kuuluu EU:n perusperiaatteisiin, ja se takaa, että työntekijöiden ja työnantajien edustajat pääsevät vaikuttamaan siihen, mitä EU:ssa päätetään. Kun Euroopan komissio aloittaa jonkin työelämää koskevan lainsäädäntöhankkeen, sen pitää kuulla työmarkkinaosapuolia. Jos ne haluavat, niillä on mahdollisuus ilmoittaa, että ne neuvottelevat aiheesta sopimuksen keskenään. Jos sopimus syntyy, järjestöt voivat joko pyytää komissiota ehdottamaan direktiiviä sen pohjalta tai panna sen täytäntöön itse, esimerkiksi kansallisten työehtosopimusten kautta. Euroopan työmarkkinajärjestöt ovat neuvotelleet ja toteuttaneet keskenään sopimukset esimerkiksi väkivallan torjumisesta työpaikoilla, aktiivisesta ikääntymisestä ja digitalisaatiosta. Monia neuvotteluja on myös kaatunut. – Olisi hyvä, että sosiaalista vuoropuhelua käytettäisiin enemmän. Vuoropuhelu on kuitenkin ollut hirveän vaikeaa, koska hyvin harvoin tuntuu, että työnantajia edustavalla BusinessEuropella on aitoa halua neuvotella, sanoo FinUnionsin johtaja Susanna Salovaara. Ketkä meitä edustavat? Työntekijöiden ääni Euroopassa on ETUC eli European Trade Union Confederation, Euroopan ammattiliittojen kattojärjestö. ETUC toimii työntekijäpuolena sosiaalisessa vuoropuhelussa. Suomalaisia kuljetusliittojen jäseniä ETUC:ssa edustaa Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK. SAK:lla ja toisella keskusjärjestöllä STTK:lla on Brysselissä myös oma edustusto, FinUnions. Se seuraa EU:n työelämähankkeita, vaikuttaa niihin ja tekee yhteistyötä ETUC:n kanssa. Mitä väliä? Kun EU:ssa hyväksytään työelämää koskeva direktiivi, se pannaan täytäntöön myös Suomen omassa lainsäädännössä. Nykyään iso osa työelämälaeista saa alkunsa nimenomaan EU:ssa. Suomalaisille yrityksille on myös väliä, millaisilla tavoilla niiden eurooppalaiset kilpailijat saavat toimia. Näin suomalaiseen voi vaikuttaa sellainenkin sopimus, joka koskee asioita, jotka Suomessa ovat jo kunnossa. Susanna Salovaara sanoo, että työmarkkinajärjestöjen neuvotteluja EU:ssa voi ajatella paitsi edunvalvontana, myös eräänlaisena laadunvalvontana. – Virkamiehet eivät näe kaikkea, mitä työelämän asiantuntijat näkevät. Kolmikantaisen valmistelun ansiosta kaikki näkökulmat tulevat heti esille. Ajankohtaisia tuulia Parhaillaan Euroopan ay-liikettä puhuttavat esimerkiksi alustatalousdirektiivi, palkka-avoimuusdirektiivi, yritysvastuudirektiivi ja vähimmäispalkkadirektiivi. Varsinkin viimeinen näistä on tuottanut kovaa vääntöä, jopa ay-liikkeen sisällä. – Vähimmäispalkkadirektiivi ei vaikuta Suomeen, mutta meidän näkemyksemme on, että se parantaa monen eurooppalaisen työntekijän asemaa ja on siksi myös meidän etumme. Ruotsin ammattiliittojen keskusjärjestö LO puolestaan on ajautunut kiistaan ETUC:n kanssa, Salovaara kertoo. Myös etätyöstä on tarkoitus valmistella kolmikantaisesti uusi sopimus. Edellinen on vuodelta 2002, ja sen jälkeen on moni asia muuttunut. < Reitti_3_2022.indd 28 Reitti_3_2022.indd 28 6.4.2022 12.32 6.4.2022 12.32
29 28 29 29 ELINA PYLKKÄNEN ........................................ Työja elinkeinoministeriön alivaltiosihteeri Puhetta taloudesta Asioiden törkeysjärjestys V enäjän julma hyökkäyssota Ukrainaan on pysäyttänyt arkemme. Vaikka maailmassa soditaan jatkuvasti jossain päin, tämä sota on käännepiste. Hirvittävä murskaaminen, ihmisten kidutus ja tappaminen ovat tulleet ikkunamme alle. Onko tämä vakiintuneen tiedekäsityksen, lain ja sääntöjen, moraalin ja etiikan sekä kirkon ja uskonnon uudelleenmäärittelyn paikka? Joudun kaivamaan opiskeluaikaiset muistiinpanot esiin. Miten järjellä selitettävissä oleva voi muuttua järjettömäksi? Taloudellisen toimijan päätöksenteko on talousteorian pääolettaman mukaan rationaalista. Teorian mukaan ihminen (homo economicus) tekee valintoja, jotka maksimoivat hänen hyvinvointinsa, kun hän valitsee itselleen budjettirajoitteensa puitteissa optimimäärän vapaa-aikaa ja kulutusta. Ahneudella on draiveri-roolinsa tässäkin, vaikka rahalla sinänsä ei ole mitään itseisarvoa – rahalla on vain välinearvoa. Ilmeisesti ihmistä ohjaa myös muut voimat kuin vapaa-ajasta ja kulutuksesta saatava hyvinvointi. Miten on mahdollista, että rahaa miljardeja omistava diktaattori ei ole tyytyväinen tilanteeseensa, vaan haluaa saavuttaa vielä jotain enemmän? Kunnia ja maine sekä valtapyrkimykset ovat taloustieteellisen ajattelukehikon ulkopuolisia yksilötavoitteita, vaikka peliteoria onkin keskeinen taloustieteen osa-alue (nobelistimme Bengt Holmströmin erikoistumisalue). Eipä silti, voimme helposti kyseenalaistaa myös rahan toimintamme motivaattorina. Sodan kauhuja katsellessamme meidän täytyy olla pettyneitä omaan toimintaamme. Häpeää vältellen kiistämme sen, että oma toimintamme olisi millään tavalla tuottanut tämän tilanteen. Sinisilmäisyytemme taustalla on tietenkin vaurastumisen ihannointi ja mukavuudenhalu. Se heijastaa oletusta, että rahalla voi ostaa kaikkea muuta hyvää, kunhan omasta elintasosta ei tarvitse tinkiä. Rahalla voi ostaa bensaa ja maakaasua, rakkautta, luonnon monimuotoisuutta ja hyvää yhteiskuntaa. Rahalle kyllä löytyy aina vastaanottaja ja myös kanava mitä pitkin se kulkee, vaikka pankkiyhteydet katkaistaisiin. Ja rahaa voi aina myös pestä. Maailmasta tuskin löytyy korruptiosta vapaata yhteiskuntaa, vaikka demokratioita olisivatkin. Valitettavia esimerkkejä löytyy myös vähiten korruptoituneista maista, kuten Suomesta. Yksi surullisen kuuluisa tapaus on asfalttifirmojen hintakartelli, jota ylläpidettiin lähes kymmenen vuoden ajan. Kartellit aiheuttavat vahinkoa asiakkailleen (joista julkinen sektori merkittävin), markkinoille ja koko yhteiskunnalle. Jos meidän tieinfra on huonossa kunnossa, osasyyllinen siihen on löytynyt! Emme vastaa sotaan sodalla, vaikka tämän seurauksena määrärahoja lisätäänkin sadoilla miljoonilla Euroopassa sotaan varautumiseksi. Yhden valtion törkeys laittaa asiamme yhtäkkiä uuteen tärkeysjärjestykseen. Kontrastit kirkastavat ajatteluamme. Taloudelliset prioriteetit saavat nyt väistyä, kun avustamme sotaan joutunutta kansaa ja asetamme talouspakotteita, jotka heikentävät selkeästi myös omaa hyvinvointiamme. Koronaa vastaan taistelu oli vielä inhimillistä ja luonnollista, vaikka sen ympärillä paljon taloudellista kikkailua tehtailtiinkin. Voimme oppia tästäkin kriisistä sen, että meidän on varjeltava demokratiaa, vaalittava kansalaisten sivistystasoa ja pyrkiä katsomaan pidemmälle aikavälille kansalaisten hyvinvointia edistäen. Diktatuuri on ennustamaton yhdistettynä siihen, että kansalaisille ei kerrota totuutta tai heillä itsellään ei ole kykyä erottaa totuutta valheesta. Itsellemme yhteiskuntapolitiikan ohjenuoraksi pitäisi ottaa lasten ja nuorten parhaan mahdollisen tulevaisuuden saavuttaminen. Tällöin päätöksiimme tulee automaattisesti sosiaalisen, ekologisen ja taloudellisen kestävyyden tavoittelu. Sääli, että muistutus asioiden tärkeysjärjestyksestä tulee eteemme julmimman kautta. < Taloudelliset prioriteetit saavat nyt väistyä, kun avustamme sotaan joutunutta kansaa ja asetamme talouspakotteita, jotka heikentävät selkeästi myös omaa hyvinvointiamme. Reitti_3_2022.indd 29 Reitti_3_2022.indd 29 6.4.2022 12.32 6.4.2022 12.32
31 30 Vuorotteluvapaan edellytykset eli mitä on hyvä selvittää ennen vuorotteluvapaalle jäämistä? Vuorotteluvapaata voi hakea työntekijä, jonka työsuhde on kestänyt yhtäjaksoisesti vähintään 13 kuukautta välittömästi ennen vuorotteluvapaan alkua. Tähän aikaan voi sisältyä enintään 30 päivän palkaton poissaolo työstä. Vuorotteluvapaalle voi jäädä ainoastaan kokoaikaisesta työsuhteesta. Kokoaikatyöksi määritellään vuorotteluvapaalaissa työ, jonka toteutunut työaika on enemmän kuin 75 % alan kokoaikaisen työntekijän työajasta. Ennen kuin vuorotteluvapaalle voi jäädä, tulee olla kertynyt vähintään 20 vuoden työssäoloaika. Työssäoloaikaan lasketaan sekä yksityisellä että julkisella sektorilla tehty työ ja myös ulkomailla työskentely tietyin edellytyksin. Työssäoloajaksi voidaan lukea myös niin kutsuttua työhön rinnastettavaa aikaa enintään neljännes työhistoriasta eli viisi vuotta. Rinnasteista aikaa ovat ne täydet kuukaudet, joina henkilö saa äitiys-, erityisäitiys-, isyystai vanhempainrahaa tai erityishoitorahaa, sekä aika, jonka henkilö on ollut lakiin tai työtai virkaehtosopimukseen perustuvalla hoitovapaalla. Lisäksi rinnasteiseksi ajaksi luetaan varusmiestai siviilipalveluksen suorittamiseen kuluva aika. Mikäli henTEKSTI: SARA MALINEN, etuuskäsittelijä, Kuljetusalan työttömyyskassa KUVA: SHUTTERSTOCK Vuorotteluvapaajärjestelmä edistää työssä jaksamista Vuorotteluvapaa antaa työntekijälle mahdollisuuden vuosilomia pidempään irtiottoon työstä ja toisaalta parantaa vuorotteluvapaasijaisiksi palkattavien henkilöiden työllistymismahdollisuuksia heidän saadessa lisää työkokemusta. Vuorottelija saa käyttää vapaan haluamallaan tavalla, vaikkapa opiskeluun tai matkustamiseen, työmarkkinoiden käytettävissä ei vapaan aikana tarvitse olla. kilö on aiemmin ollut vuorotteluvapaalla, on työssäoloaikaa oltava vähintään viisi vuotta edellisen vuorotteluvapaan päättymisen jälkeen. Rinnasteista työssäoloon luettavaa aikaa voi tästä olla enintään vuosi ja kolme kuukautta. Työssäoloaika lasketaan työeläkelain alaisista ansioista ja työttömyyskassa huolehtii työhistorian tarkastamisesta Eläketurvakeskuksesta saatavan työrekisteriotteen perusteella. Kassa voi joutua pyytämään vuorottelukorvausta hakevalta luotettavan selvityksen rinnasteisen ajan tarkastamista varten, mikäli nämä ajat eivät käy ilmi Eläketurvakeskuksen rekisteriotteelta. Soveltuvaksi selvitykseksi voidaan laskea esimerkiksi työantajalta, Kansaneläkelaitokselta tai verottajalta saatu selvitys. On hyvä huomata, että TE-toimisto ei tutki työhistoriaedellytystä vuorotteluvapaata varten, joten riittävän työhistoria edellytyksen täyttyminen kannattaa selvittää työttömyyskassalta hyvissä ajoin, kun suunnittelee vuorotteluvapaalle jäämistä. Mikäli mielii vuorotteluvapaalle eläkeiän lähestyessä, on huomioitava, että vuorotteluvapaata ei voi enää aloittaa sen kalenterikuukauden päättymisen jälkeen, jona vuorottelija täyttää iän, joka vastaa työntekijän eläkeiän mukaista vanhuuseläkkeen alkamisikää vähennettynä kolmella vuodella. Vuorottelijan yläikärajaa koskevaa säännöstä ei kuitenkaan sovelleta ennen vuotta 1957 syntyneisiin. Vuorottelukorvauksen hakeminen työttömyyskassalta ja TE-toimistoon ilmoitettavat asiat Vuorottelija ja työnantaja laativat kirjallisen vuorottelusopimuksen ennen vuorotteluvapaan alkua. Sopimuslomakkeita saa TE-toimistosta tai työttömyyskassan kotisivuilta (www.kuljetusalantk.fi/lomakkeet). Vuorottelusopimus on ehdottomasti toimitettava TE-toimistoon ennen vuorotteluvapaan alkamista. TE-toimisto voi antaa esteettömän työvoimapoliittisen lausunnon vuorotteluvapaasta vasta saatuaan vuorottelusopimuksen sekä sijaisen työsopimuksen tai muun luotettavan selvityksen sijaisen palkkaamisesta. Työnantajan tulee toimittaa selvitys sijaisen palkkaamisesta TE-toimistoon viimeistään viikon sisällä vuorotteluvapaan alkamisesta. Vuorotteluhakemus lähetetään työttömyyskassalle joko postitse tai verkkopalvelun kautta. Liitteeksi tarvitaan kopio vuorottelusopimuksesta sekä palkanlaskijan laatima palkkatodistus 52 viikolta. Palkkatodistuksessa tulee olla mainittuna mahdolliset palkattomat poissaolot työstä. Reitti_3_2022.indd 30 Reitti_3_2022.indd 30 6.4.2022 12.32 6.4.2022 12.32
31 30 Minkä suuruinen on vuorottelukorvaus ja miten se lasketaan? Vuorottelukorvaus on suuruudeltaan 70 % siitä työttömyyspäivärahasta, jonka henkilö saisi työttömäksi jäädessään. Vuorottelukorvaukseen ei makseta lapsikorotusta tai korotettua ansio-osaa. Vuorottelukorvauksen perusteena oleva palkka lasketaan vuorottelijan vakiintuneista työtuloista 52 viikon ajalta täysiltä palkanmaksukausilta ennen vuorotteluvapaata. Vakiintunutta tuloa ovat henkilön normaalit palkkatulot lisineen, mutta mukaan ei lasketa lomakorvausta ja lomarahaa. Mikäli vuorottelija työllistyisi vapaan aikana toiselle työantajalle osa-aikaisesti tai enintään 2 viikon mittaiseen kokoaikaiseen työsuhteeseen, maksettaisiin vuorottelukorvaus soviteltuna. Soviteltua vuorottelukorvausta maksettaessa ei kuitenkaan huomioida palkan suojaosaa. Tällöin vuorottelukorvauksen perusteena olevasta päivärahasta vähennetään 50 % saadusta ansiotulosta ennen 70 prosentin osuuden laskentaa. Vuorottelukorvauksesta vähennetään sosiaalietuudet, kuten kotihoidontuki, samoin kuin ansiopäivärahastakin. Vuorottelukorvaus on veronalaista tuloa. Vuorotteluvapaan kesto ja muutokset vapaan aikana Vuorotteluvapaan tulee kestää yhdenjakoisesti vähintään 100 päivää. Enimmäiskesto vuorotteluvapaalle on 180 päivää ja vapaa on pidettävä yhdessä jaksossa. Vuorotteluvapaata on mahdollista pidentää ja siitä on sovittava työantajan kanssa viimeistään kaksi kuukautta ennen suunniteltua vuorotteluvapaan päättymisaikaa. Tällaisissakaan tilanteissa 180 päivän enimmäiskestoa ei voida ylittää. Vuorottelija voi vuorotteluvapaan aikana palata tilapäisesti takaisin työhönsä omasta tai työnantajan aloitteesta, jolloin vuorotteluvapaa kuluu työjakson aikana, mutta vuorottelukorvausta ei makseta. Vuorottelijalla voi olla jotakin sellaista erityisosaamista, jota työantaja kesken vapaan lyhytaikaisesti tarvitsee tai vuorottelijan taloudellinen tilanne voi heikentyä, jolloin töihin paluu on tarpeen. Vuorotteluvapaa saattaa joissakin tilanteissa päättyä ennen suunniteltua päättymispäivää. Vuorotteluvapaata ei voi yksipuolisesti päättää kumpikaan vuorotteluvapaan osapuolista, työnantaja tai työntekijä, ilman toisen suostumusta. Vuorotteluvapaa voi päättyä esimerkiksi siitä syystä, että työsuhde päättyisi kesken vuorotteluvapaan. Vuorottelijalla on oikeus vuorottelukorvaukseen työsuhteen päättymiseen saakka, jos työsuhde ei pääty vuorottelijasta johtuvasta syystä. Mikäli työnantaja maksaa irtisanomisajan palkkaa, ei vastaavalta ajalta makseta vuorottelukorvausta. Vuorotteluvapaa katsotaan suoraan päättyneeksi, mikäli vuorotteluvapaalla olijalle syntyy kesken vapaan oikeus äitiys-, isyys tai vanhempainrahaan tai hänelle myönnetään vapaa raskauden, synnytyksen tai lapsen hoidon vuoksi. Jos oikeus edellä mainittuihin etuuksiin/ vapaaseen kestää enintään 18 arkipäivää, katsotaan vuorotteluvapaan olevan keskeytyneenä tämän ajan. Vuorotteluvapaan aikaisista muutoksista on aina ilmoitettava viipymättä etuuden maksajalle, jotta ne voidaan ottaa huomioon korvauksen maksussa. < Reitti_3_2022.indd 31 Reitti_3_2022.indd 31 6.4.2022 12.32 6.4.2022 12.32
33 32 Osastojen mökkejä vuokrataan kaikille jäsenille Ammattiosastoilla on mökkejä ympäri Suomea, joita vuokrataan kaikille PAUn jäsenille. Mökkejä on tarjolla Lahdessa, Turussa, Rovaniemellä, Kainuussa, Vaalan Säräisniemessä ja Hailuodossa. Lisäksi Turun Postija Lennätinurheilijat tarjoaa mökkejä edulliseen hintaan Kemiön Santasaaressa. PAUn Varsinais-Suomen osasto toivottaa postilaiset tervetulleiksi kesäpaikkaansa Mäntyniemeen, joka sijaitsee noin 8 km päässä Turun kauppatorista linja-auto reitin varrella. Mäntyniemi on oiva vaihtoehto niille, joita kiinnostaa luonto ja mökkeily. Vuokralaisten käytössä ovat kanootit ja soutuvene. Kentällä pääsee futaamaan. Hyvää kalastusaluetta riittää ja laiturilta voi hypätä ponnusta meriveteen. Vuokrahinnat ajalla 30.5.-21.8.2022 • Hirsimökki 3: 260 €, muu aika 160 €/vko • Pohjatalo: 220 €, muu aika 140 €/vko • Hirsimökki 1: 170 €, muu aika 110 €/vko • Koko talo: 210 €, muu aika 130 €/vko Tilaussaunan mahdollisuus osaston jäsenille 30 €/2 h ja ulkopuolisille 30 €/2 h (ei saunapäivinä). Sauna on lämpimänä tiistaina, perjantaina ja lauantaina. Harkinnan mukaan, jos on saunojia, voidaan sauna lämmittää muinakin päivinä. Naiset klo 17.00-19.00 ja miehet klo 19.30-21.30. Suihkut ovat päivittäin mökkiläisten käytössä. Mahdollisuus perhesaunaan saunapäivinä klo 12-16, tunnin jaksoissa 10 €/ tunti. Tilaussauna ja sali osaston jäsenille 50 € kerta ja ulkopuolisille 110 €. Mökkien vuokra-aika on pääsääntöisesti viikko su-su. Viikonloppuvuokra on 130 €/100 € muu aika ja vuorokausi 50 €. Viikkomökeissä on sähköhella, ruokailuvälineet, jääkaappi, mikroaaltouuni ja TV (myös digiboksi). Peitot ja tyynyt talon puolesta. Pyyhkeet, lakanat, pussilakanat ja tyynyliinat on oltava majoittujilla omasta takaa. Juokseva lämmin vesi kaikissa viikkomökeissä, biologiset ulkovessat erikseen miehille ja naisille on mökkien läheisyydessä. Lisätietoja ja vuokraukset: Isäntä Jani Grönberg Lumikonkatu 7 I 281, 20240 Turku puh. 040 174 9919 jani.gronberg@gmail.com Kuvia, videoita ja tarkempia tietoja Mäntyniemen mökeistä osoitteessa www.varsinais-suomi.pau.fi Tervetuloa Mäntyniemeen PAUn Oulun osaston ympäri vuoden vuokrattava tilava mökki Huilunnokka sijaitsee Hailuodon Marjaniemessä lähellä upeaa hiekkarantaa. Mökistä löytyy nukkumapaikat jopa 10 henkilölle. Pihassa myös sauna ja grillikota. Hinnat Oulun osaston jäsenille: • ma-to 140 € • to-su 140 € • yksittäiset vuorokaudet 50 €/vrk Hinnat PAUn muille jäsenille: • ma-to 320 € • to-su 240 € • yksittäiset vuorokaudet 80 €/vrk Lisää tietoa ja kuvia mökistä ja vuokraussäännöistä löytyy osoitteesta www.pauoulu.fi/mokit-ja-varaustilanne. Varaukset ja tiedustelut mökeistä osoitteeseen pauoulu@gmail.com Huilunnokka Hailuodossa PAUn Oulun osaston rivitalo-osake Vaalassa Säräisniemen Ruununhelmen vapaa-aikakeskuksen läheisyydessä. Mökin terassilta avautuu kaunis näkymä Kainuun ”merelle”. Tilaa on sopivasti 4 hengelle. Osakkeessa myös sauna. Hinnat: Oulun osaston jäsenet: • ma-to 100 € • pe-su 75 € • vuorokausi 25 € Lisää tietoa ja kuvia mökistä ja vuokraussäännöistä löytyy osoitteesta www.pauoulu.fi/mokit-ja-varaustilanne. Varaukset ja tiedustelut mökeistä osoitteeseen pauoulu@gmail.com Oulujärvi Ruununvarpu Muut PAUn jäsenet: • ma-to 200 € • pe-su 150 € • vuorokausi 50 € 32 Reitti_3_2022.indd 32 Reitti_3_2022.indd 32 6.4.2022 12.32 6.4.2022 12.32
33 32 TupLU:n mökkejä huippuedulliseen hintaan Turun Postija Lennätinurheilijat tarjoaa mökkejä edelleen huippuedulliseen hintaan. Seurasalmi on TuPLU:n ja yhteistyökumppaneidemme, esim. PAUn jäsenten käytössä oleva kesäkoti Kemiön Santasaaressa luonnonkauniilla paikalla. Siellä on neljä viihtyisää lomamajaa, sekä mahtava alue kaiken kokoisille asuntovaunuille. Seurasalmen vuokrat ja maksut vuonna 2022 • Majat: Honka, Hirsi 150 € / viikko, 100 € / viikonloppu • Majat: Kuusi, Ruska 170 € / viikko, 120 € / viikonloppu • Matkailuvaunut: 130 € / viikko, 50 € / viikonloppu, 250 € toukokuu-syyskuu PAUn Varsinais-Suomen osasto tukee jäseniään 20 € / vko vähintään viikon mökkivuokrissa. Mökkejä vuokrataan kesäkuukausina viikon pituisina jaksoina ja muina aikoina sopimuksen mukaan, myös viikonlopuiksi. Alueella on myös sähköistetty matkailuvaunualue, jolla voi pistäytyä päiväseltään, olla viikonlopun tai hankkia vaunupaikan, vaikka koko kesäkaudeksi. Jokainen Seurasalmen vuokrattava mökki on varusteltu perusjutuilla: kaikki ovat kalustettuja, varustettu vuodevaattein (omat lakanat ja tyynyliinat), mökistä löytyy myös jääkaappi sekä keitto ja ruokailuvälineet. Kaikissa mökeissä on oma televisio. Vuokralaisten käyttöön on varattu 4 kpl soutuveneitä. Kemiössä on puhtaat merivedet ja runsaat kalasaaliit. Alueen WC-tilat on nykyaikaistettu. Alueella on myös juuri remontoitu sauna oleskelutiloineen, voit pulahtaa mereen saunan laiturilta. Sauna on yhteiskäytössä. Sauna lämpiää päivittäin. Lisätietoja: Isännöitsijä Harri Jaatinen puh. 040 557 6360, tai sähköpostitse: harri.jaatinen@pp2.inet.fi Kainuun osastolla kaksi mökkiä Kainuun osastolla on kaksi mökkiä vuokrattavana PAUn jäsenille. Mökit sijaitsevat n. 25 km Kajaanista Oulunjärven rannalla. Rantaan on n. 40 metriä. Rantanäkymänä mahtava Ärjänselkä. Mökki 1 on vuonna 1985 valmistunut hirsimökki n. 45 m². Tupakeittiö ja takka, makuuhuone ja nukkumaparvi. Tilaa n. 5 henkilölle. Mökki 2 n. 65 m² on rakennettu 1960luvulla. Siinä on kaksi makuuhuonetta, iso olohuone, jossa takka ja keittokomero. Majoitustilaa on 7 henkilölle. Alueella on erillinen sauna, puuliiteri/varasto, grillikatos, rantaterassi, vene, kanootti ja Biolan kuivakäymälä. Mökeissä on sähköpatterit. Hyvä hiekkainen uimaranta. Puhdas vesilaitoksen pohjavesi tulee vesipisteeseen pihalle ja saunaan. Katso lisää kuvia PAUn Kainuun osaston kotisivuilta. Mökit ovat vuokrattavana 1.6 31.8.2022. Hinnat: Mökki 1 -Vuorokausihinta 50 € 1 viikko 320 € Mökki 2 -Vuorokausihinta 40 € 1 viikko 250 € Molemmissa mökeissä vuorokausi alkaa klo 13.00 ja päättyy klo 12.00. Maksu tulee suorittaa ennakkoon osaston tilille: FI32 4600 0010 7156 35. Tiedustelut: Jarmo Kvist p. 050-5981806, sähköposti: jarmokvist@netti.fi tai Matti Jokelainen p. 044 5667119, sähköposti: mattijokelainen8@gmail.com. PAU Rovaniemen osaston Peurajärvellä sijaitseva mökki Peuranpesä on vuokrattavissa nyt myös Rovaniemen alueen ulkopuolisille jäsenille. Päärakennus (hirsi) on noin 42 m². Valmistumisvuosi 1974. Rakennus on viime vuosina sisältä ja päältä remontoitu. Ulkobio-wc. Varustukseen kuuluu: keittiö, jossa kaasuliesi uunilla, pirtti, jossa takka, makuutilat 5-7 hengelle, terassi noin 10 m², sähkö aurinkopaneeleilla, tuulimyllyllä ja aggregaatilla (bensa 98oktaaninen), valot, jääkaappi ja tv sähköllä. Varustukseen ei kuulu vesijohtoa tai viemäröintiä. Talousja juomavesi haetaan noin 2 km:n päästä tienvarressa olevasta lähteestä, pesuvesi järvestä. Sauna ja pukuhuone (hirsi) noin 21 m², terassi 15 m². Vierasmökki (hirsi) noin 12 m², pikkukeittiö ja makuutilat 4–6 hengelle. Liiterivarasto. Grillikatos noin 20 m², jossa kaasugrilli ja kalusteita. Lisäksi veneja kalastusmahdollisuus (verkko ja vapakalastus). Rovaniemen osaston mökki vuokrattavissa PAUn jäsenille Mökkikausi alkaa kesäkuun alkupuolella. Päivitetyt vuokraushinnat löytyvät Rovaniemen osaston kotisivuilta osoitteesta pauroi.yhdistysavain.fi/osaston-mokki/. Kokonaiset viikkopaketit varattavissa ennakkoon 31.5. asti, tämän jälkeen voidaan varata muita vapaita ajankohtia normaalisti. Varaustilanne nähtävissä vain osoitteessa www.päivyri.fi. Käyttäjätunnus: pauroi, salasana: peura. Tarkista ja valitse vapaa ajankohta varauksellesi. Maksujen tulee olla suoritettuna kaksi päivää ennen varauksen alkamista osaston tilille, muutoin aika katsotaan peruutetuksi. Ilmoittamisen laiminlyönnistä peritään 20 € maksu. Avaimet yms. tietoa isännältä Aarne Kiviniemi 040 244 9633 tai Mikko Virolainen 040732 3311. Maksut: PAU Rovaniemen osasto ry, Danske Bank tili: FI 71 800018 700 96824. Lisäinfoa, kuvia ja ajo-ohjeet osaston kotisivuilta www.pauroi.yhdistysavain.fi 33 Reitti_3_2022.indd 33 Reitti_3_2022.indd 33 6.4.2022 12.32 6.4.2022 12.32
35 1 2 3 8 NEUVOTTELUTULOKSIA HANNA KIRKAS VÄRI RASVOJA HETKEN KULUTTUA EI SYTY VÄYLIÄ KASVUKAUDELTA YLÄVARTALOA TEKSTI MERKISSÄ AVARA TILA KYLLÄ VAIN KÄSITELTY OHJEKIRJA TEORIAT UROSVUOHIA JUOTTAA JAAKOBIN JA ESAUN ISÄ TUNTEA VASTENÄÄNTELIJÖITÄ AALTO ILMAN KÄRSIVIÄ ESTE NEWMAN KÄYTÄNTÖ BIDEN 8 4 7 6 5 Laadinta: Jyrki Takala KOFI ASTIA -M JAAKOBIN JA ESAUN ISÄ TUNTEA VASTENMIELISYYTTÄ LUHISTUA KUUMANA JUOTU MENNÄ NAPAKYMPPIIN HELMUT SUOMESSA KORKEA AALTO ILMAN KÄRSIVIÄ ESTE NEWMAN PIILOSTA EI MAKSA PALJON NUUKA HALKEAMA SORSALINTU OSAKE???? SPRII HERJAUS KUMPPANI NÄYTTÄÄ PIIKIKKÄITÄ ENNEN MAALINTEKOA JUOKSUJA MUSIIKKIA VAATE KOTITÖIHIN KUORTEN ALLA VALMISTETTU AKUKIN RICKI SOTKEVIA PITÄÄ MÖREÄÄ ÄÄNTÄ 100 EUROA Laadinta: Jyrki Takala SUOMESSA KORKEA PITÄÄ MÖREÄÄ ÄÄNTÄ RISTIKON RATKAISU SIVULLA 40 34 Reitti_3_2022.indd 34 Reitti_3_2022.indd 34 6.4.2022 12.32 6.4.2022 12.32
35 TIINA TORPPA ........................................ on toimittaja ja viestinnän kouluttaja, joka vastikään katsoi somesta lähipostinsa aukioloajat. 35 35 Kolumni Vähemmän somettava voittaa Entä jos tulevaisuuden työnantaja olisi se, joka suojelee väkeään somelta? E räs työterveyslääkäri sanoi, että jokainen voi lisätä hyvinvointiaan. Vähentää vain someaikaansa. Selaan kännykkää. Mistä tuo selaus taas lähti? Päätin vastikään vähentää somessa roikkumista. Suljin kännykästä somen pikakuvakkeet. Sain käydä kerran päivässä katsomassa, olisiko jotain oleellista tarjolla. En saisi päivittää enkä kommentoida. Sovimme ystäväni kanssa, että kumpikin pitää kuukauden sometauon. Molempien tauot onnistuivat kehnosti. Ainakin vähensimme. Vasta kun sairastuin koronaan, kännykkä kirposi kädestäni. Vain kuume erotti minut ja mobiililaitteeni. Kun aloin toeta, ruutuaikani pomppasi taas. Toki osa ruutuajastani on työtä ja työviestejä, mutta entä se loppu. Ja mistä tuo aika ruudulla käytettäväksi tulee? Niin kauan kuin muistan, ihmiset ovat valittaneet työkiireistään – minä mukaan lukien. Kenenkään päivään ei voi antaa enempää tunteja. Mutta niitä voi vapauttaa muusta, ehkä ruudulta. Mitä sinä tekisit uudella puolituntisella päivässäsi? Kysyin joulun 2021 alla ystäviltäni, mitä tulevia muutoksia me ihmiset emme nyt näe. Kukaan meistä ei maininnut Ukrainan sodan uhkaa. Eivät sitä tosin maininneet valtion rahalla ylläpidetyt tulevaisuustalotkaan. Aikuisten ruutuaika, vastasi eräs ystäväni. Sen vahingollisuutta emme vielä ihan tajua. Nyökyttelimme. Osalla meistä oli kännykkä kädessä tai turvallisen lähellä kuin vauvan tutti. Keskustelimme someriippuvuudesta ja siitäkin, kuinka sosiaalinen media sisältää tietysti roppakaupalla hyvää. Silti voimme tärvätä paljon, kun annamme ruutuilun tuhota itseämme. Keskittymiskyky, huomiokyky ja tarkkaavaisuus kärsivät. Sitä sanovat aivotutkijat. Kaikkia ruudulla roikkumisen vahinkoja yksilöä ja yhteisöä kohtaan ei vielä edes tunneta. Mitä kauheaa se ruutu nyt voi meille aikuisille tehdä, kysyy teknologian ystävä. Me rikomme konettamme, aivojamme. Riippuvuus tyhmentää, kaventaa. Tuleeko uusi kulahtanut sukupolvi, jonkinlainen ruutupöljät, ennen aikojaan vanhentuneet. Ihmiset, jotka eivät enää muista tai tajua. Ihmiset, joiden niska ei enää suoristu. Ihminen käytti aivojensa viime rippeet klikkaamalla videota, jossa koira kietoutuu riepuun tai kissa nousee tassuilleen. Tai tykkäsi kuvasta, jossa joku oli laittanut kahvikupin pöydälle (kyllä, tykkäsin juuri sellaisesta somekuvasta). Yrittäjä Paola Suhonen kertoi, että Ivana Helsinki lähtee somesta huhtikuussa 2022. Seuraajia Facebookissa oli 12 000 ja Instagramissa liki 26 000. Kyse on arvovalinnasta, somejättien arvot arveluttavat Suhosta. Jotkut Piilaakson johtajat eivät anna omien lastensa somettaa. Nuo johtajat tietävät, kuinka some addiktoi. Suomen kouluissa oli ennen raittiuskilpakirjoituksia, joiden ideana oli avata päihteiden turmiollisuutta. Kirjoittavatko tulevaisuuden koululaiset somen riippuvuutta aiheuttavasta voimasta? Nykyään jotkut työelämässä selittelevät, etteivät he osaa käyttää somea tai eivät haluaisi. Ovatko sellaiset ihmiset jatkossa sankareita? Toistaiseksi moni heistä pyytelee anteeksi. Kouluttaessani viestinnän ihmisiä ja muita asiantuntijoita olen törmännyt siihen, että työnantaja lähinnä pyrkii saamaan henkilöstönsä aktiiviseksi sosiaalisessa mediassa. Jokin organisaatio rakentaa työnantajakuvaa, toinen brändiä ja kolmas havittelee ylipäänsä näkyvyyttä. Syitä riittää. Somessa aktiivinen on toistaiseksi yhtä kuin hyvä työntekijä. Entä jos tulevaisuuden työnantaja olisi se, joka suojelee väkeään somelta? Auttaa keskittymään työskentelyyn eikä työntekijän tarvitse paistatella työnantajansa kanavissa. Entä jos keksimme sanalle aktiivinen uuden sisällön? < Reitti_3_2022.indd 35 Reitti_3_2022.indd 35 6.4.2022 12.32 6.4.2022 12.32
37 36 På svenska Övergången till varannandagsutdelningen har tryggat heltidsanställningar också på Åland Post. Elena Lundqvist (t.h.) och vice ordförande Sarah Wigell är nöjda med slutresultatet, men antalet samarbetsförhandlingar under de senaste åren har tagit på krafterna. 36 Reitti_3_2022.indd 36 Reitti_3_2022.indd 36 6.4.2022 12.32 6.4.2022 12.32
37 36 Å land Post är självständigt från Posti i Fastlandsfinland, och Åland Post och den lokala förbundsavdelningen PAU Åland förhandlar självständigt om ett kollektivavtal. Föreningens ordförande och förtroendemannen Elena Lundqvist samt vice ordförande Sarah Wigell anser att det inte på något sätt är exceptionellt att förhandlingarna drar ut på tiden. – Avtalet var öppet 2017 nästan sex månader och det ingicks först i juli. Vi håller alltså normal tidtabell, eller så kan vi ingå ett avtal redan till påsk, säger Lundqvist. Avdrag för konkurrenskraftsavtalet? Den långsamma takten är kanske ett bevis på förtroendet för förhandlingssystemet och ålänningarnas lugna karaktär i tvistefrågor, men man måste ändå fråga sig: vad är det som bromsar upp förhandlingarna den här gången? – Tja, arbetsgivaren gjorde ett tydligt misstag under förra kollektivavtalsrundan, här på Åland tillämpade vi inte alls konkurrenskraftsavtalet (kiky). Vi var inte alls ledsna över att så blev fallet, säger Elena Lundqvist leende. Med hjälp av konkurrenskraftsavtalet strävade man sommaren 2016 efter att förbättra konkurrenskraften och sysselsättningen i den finländska ekonomin. – Under den här rundan kan arbetsgivaren godkänna löneförhöjningar enligt den allmänna linjen, men arbetsgivaren vill dra av effekterna av konkurrenskraftOgenomfört konkurrenskraftsavtal irriterar arbetsgivaren På Åland är det ingen brådska med att ingå ett kollektivavtal, trots att det förra avtalet upphörde redan vid årsskiftet. Arbetsgivaren vill diskutera gamla saker. Kollektivavtalsförhandlingarna framskrider långsamt på Åland Post, ”färdigt kanske före sommaren” savtalet retroaktivt. Det går inte vi med på, säger Lundqvist och Sarah Wigell. Arbetsgivaren vill alltså på nytt förhandla om det gamla avtalet, vilket inte är vanligt vid kollektivavtalsförhandlingar. Uppenbarligen är avsikten att minska på personalkostnaderna till vilket pris som helst. PAU Ålands förtroendevalda väntar i lugn och ro på förhandlingarna. – Jag tror att vi får ett avtal till påsken, eller kanske före sommaren. I slutändan ingås nog ett avtal, precis som tidigare, säger Lundqvist och Wigell. En erfaren fackföreningsmedlem och en nybörjare Elena Lundqvist har varit postutdelare i 13 år vid Åland Post, hon valdes till förtroendeman 2016 och till avdelningsordförande 2017. Sarah Wigell har varit styrelsemedlem i föreningen i ett par år och har varit vice ordförande i cirka ett år. Det är alltså fråga om en erfaren räv inom intressebevakning och en aktiv medlem i början av sin fackföreningskarriär. Hur känns det nu, var valet till förtroendeman och sedan till avdelningsordförande en bra sak? – Nej, det var det inte, säger Lundqvist, och förklarar genast varför. – Efter att jag blev vald började en ond cirkel med samarbetsförhandlingar. Ordförandeparet börjar räkna antalet samarbetsförhandlingar och kommer fram till ett överraskande stort antal: över ett dussin fram till i år. En del av Åland Posts verksamhet överfördes till Vanda och brevutdelningen blev varannandagsutdelning enligt den norska modellen (se Reitti 08/2021). Det har också funnits andra orsaker till samarbetsförhandlingar. – Vid övergången till varannandagsutdelningen kunde heltidsarbetsplatserna tryggas. Även Elenas arbete fortsatte på heltid, säger Sarah Wigell, som arbetar inom Åland Posts kundservice. Från Norge och Finland har det kommit besked om att det råder brist på arbetskraft inom postutdelningen. Har det upptäckts brist på arbetskraft här? – Nej, det har vi inte, antalet arbetstagare och arbetsmängden är i ganska bra balans, säger Lundqvist och Wigell. TEXT: JAAKKO TAKALAINEN FOTO: ILKKA HEINO Vice ordförande Sarah Wigell jobbar på kundservicen hos Åland Post. Reitti_3_2022.indd 37 Reitti_3_2022.indd 37 6.4.2022 12.32 6.4.2022 12.32
39 38 Enligt ordförandeduon utförs deltidsarbete endast av dem som är villiga att göra det, och det finns inget problem med hyrda arbetstagare. För närvarande arbetar cirka 200 postanställda vid verksamhetsstället i Mariehamn. Åland Post öppnade 2019 i Vanda enheten Axla som säljer logistiktjänster för näthandeln. Nu hyr Åland Post ut lokaler till utomstående i Mariehamn. Coronan bekämpades med säkerhetsavstånd Hur klarade Åland Post coronan? – Den klarade vi bra. Arbetstagarna fick hålla ett säkerhetsavstånd och så byggdes skyddsväggar av plast, säger Lundqvist. – Vi var egentligen friskare än vanligt när vi beaktade säkerhetsavstånden. Även distansarbetet ökade, kompletterar Wigell. I Finland, Sverige och Norge ledde coronapandemin till en kraftig ökning inom paketförsändelserna. Nu har dock försändelserna av paket i Sverige vänt nedåt, när coronan börjat lätta. Hurdan har utvecklingen varit på Åland? – Visst ledde coronan till att antalet paket ökade mycket här, och antalet försändelser har inte börjat minska, bedömer Lundqvist. På svenska Utdelning med el och muskelkraft Elena Lundqvist visar sitt arbetsredskap, en elcykel. Andra distributionsredskap är elbilar som ser ut som golfbilar och vanliga elbilar. Och visst kör Lundqvist också sina arbetsresor med en elcykel. – Jag gillar att cykla och får motion på så sätt, säger Lundqvist och stiger upp på elcykeln för att cykla hem. Elena Lundqvist har varit förtroendeman för PAU Åland i cirka sex år. Hon valdes till avdelningsordförande 2017. Hon får befrielse från arbetet i den utsträckning som behövs för att sköta fackföreningsärenden Ombudet Elin Sundback önskar att Åland Post ingår ett nytt kollektivavtal, det förra upphörde redan vid årsskiftet. Sundback vill att de ledande politikerna på Åland knyter kontakter med beslutsfattarna och tjänstemännen i Fastlandsfinland. Reitti_3_2022.indd 38 Reitti_3_2022.indd 38 6.4.2022 12.32 6.4.2022 12.32
39 38 Elin Sundback: gemensamt ombud för flera förbund på Åland TEXT: JAAKKO TAKALAINEN FOTO: ILKKA HEINO Elin Sundback kallar sig själv mångsysslare och ger utlåtanden till lagtinget, sammanträder i föreningar och korrigerar felaktiga lönespecifikationer. av mångsidiga kontakter med beslutsfattarna i Fastlandsfinland på många olika områden. Under coronapandemin har man sett att det finns utmaningar inom kommunikationen, säger Sundback. Postis kollektivavtal borde ha ingåtts redan I viss mån kommer det klagomål över översättningen av allmänt bindande avtal, som sköts av riksdagen. – Jag förstår att man har bråttom i riksdagen. Men det är ganska svårt att tolka kollektivavtal till ett språk som är främmande för en själv, när det inte ens är lätt att förstå dem på sitt modersmål, säger Sundback. Sundback är mor till två pojkar som är 7 och 9 år gamla, dessutom är hon ersättare i Mariehamns stadsstyrelse och sjunger i en kör. Hon uppmanar Åland Post att glömma de gamla grälen som hänför sig till konkurrenskraftsavtalet och att ingå ett kollektivavtal innan sommaren och semestrarna börjar. – Här på Åland delas min dagstidning ut med posten. Det är viktigt för mig att få post varje dag, även om morgontidningen inte kommer förrän klockan 11, säger Elin Sundback. < O mbudet Elin Sundback står i anställningsförhållande till fackförbundet PAM, men i hennes lönekostnader deltar också PAU, FFC, Industriförbundet och Livsmedelsarbetareförbundet SEL samt i viss mån även Sjömansunionen. Hur lyckas hon jobba för så många? – Det går bra, för jag är en riktig mångsysslare. Jag ger utlåtanden på FFC:s vägnar vid Ålands lagting, jag deltar i möten och utbildningar i olika förbunds lokala föreningar. – Dessutom sköter jag ärenden som gäller anställningsförhållanden för PAM:s medlemmar och övervakar att kollektivavtalen iakttas, eftersom det i många företag inte finns någon förtroendeman, säger Sundback. Därför anser hon att det är viktigt att såväl arbetstagarna som arbetsgivarna organiserar sig i egna sammanslutningar också på Åland. Då blir det allmänt att känna till kollektivavtal och arbetslivslagar på arbetsplatserna. – Jag arbetar på många fackföreningsnivåer uppifrån och ända ner, berättar Sundback. Hon är född i närheten av Vasa och har studerat i Åbo, men har också stadiga åländska rötter. Bro mellan fastlandet och landskapet Sundback började i sitt arbete 2018, när föregångaren hade gått i pension redan 1,5 år tidigare. Hennes första yrke är sjukskötare, men hon fortbildade sig i Åbo Akademi till magister och arbetade som chef inom socialvården i tio år. Sundback behärskar finska och är en bro i fackföreningsverksamheten mellan Åland och i Fastlandsfinland. På Åland gäller de allmänt bindande kollektivavtalen den privata sektorn på samma sätt som i Fastlandsfinland. På Åland är det viktigt att kollektivavtalen översätts till svenska och att medlemmarna får service på svenska. Avsaknaden av relationer mellan beslutsfattarna syntes på ett tråkigt sätt när svenska läkare och sjukskötare, som den åländska hälsooch sjukvården i hög grad är beroende av, under coronatiden inte kunde komma från Sverige till sina arbetsplatser på Åland. I Torneå, där det finländska hälsovårdsfolket pendlar över gränsen till både Norge och Sverige, sköttes frågan smidigt. – En viktig del av mitt arbete är att skapa nätverk och kommunicera med fackförbunden i Fastlandsfinland. – Ålands språkliga särställning och självbestämmanderätt skapar ett behov Reitti_3_2022.indd 39 Reitti_3_2022.indd 39 6.4.2022 12.32 6.4.2022 12.32
41 40 He välittävät. Henkivakuutuksen ottaminen on välittämisen teko. Jäsenetuna saat sen pysyvästi edulliseen hintaan – ja yhdessä puolisosi kanssa vieläkin edullisempana kahden hengen yhteisturvana. Turvaa läheisesi ja hanki henkivakuutus jo tänään. Kalevan asiamiehenä toimii If Vahinkovakuutus Oyj, Suomen sivuliike. If hoitaa Kalevan myöntämien Primus-vakuutuksiin liittyvän asiakasja korvauspalvelun. “Otimme avopuolisoni kanssa ison asuntolainan noin vuosi sitten, joten henkivakuutuksesta tuli ajankohtaista.” Sami Niemi “Otin henkivakuutuksen lapselle turvaksi.” Katja Klemettilä “Henkivakuutus tuo vakautta ja varmuutta pahimman varalle.” Jarkko Heinonen Ristikon ratkaisu Viime lehden palautteiden kesken arvotun 20 € voitti Leena Welling. Voit osallistua arvontaan takakannesta löytyvällä palautekortilla tai osoitteessa: www.pau.fi/viestinta/ reitti/osallistupalautearvontaan Palautearvonnan voittaja lehdestä 2/2022 S E E S S T O P O K R A A U L A V O I T T O K I I L T A O P A S N A T A P T N Ä A I H E O P I T P U K I T S Ä T I N A T A I N I S I J Ä T A L L A I N E A I T A I N H O T A R O T U L P I U M I E S H A L P A S O R T U A I T A R A A A R J A T E N U I V A U S K A A K A O E S I T E L L Ä V A N N A N O L R L A V A T V H E N K I L Ö U A I H O K A S N A O S U A I M U R I A L U S K O H L N I L A T L A K E S U T I T E H T Y L O A T E L I N T A S O Ö R I S T Ä Ristikon avainsana LOISTAVA Varaa aika kalenterista jo nyt Posti-Telen ja Gold Linen Oloneuvos -pikkujouluristeilylle Menoon mukaan Hostellijärjestöltä etuja PAUn jäsenille • 10 % alennus yöpymisestä verkoston kotimaan hostelleissa, kun varaus tehdään osoitteessa www.hostellit.fi tai suoraan hostelliin. • Kotimaan hostellikortti maksutta. Kortilla saa 10 % majoitusalennuksen Suomessa sekä muita hostellikorttietuja. Kortilla jäsen myös todistaa helposti oikeutensa majoitusetuun. Maksuttoman Kotimaan hostellikortin voi tilata osoitteessa www.bit.ly/Kotimaan-hostellikortti. Kortti toimitetaan sähköpostin liitteenä. Saat alennuksen hostelleista myös PAUn jäsenkortilla, johon on painettu hostellijärjestön logo. • Kansainvälinen hostellikortti alennettuun hintaan. Kortilla saa 10 % majoitusalennuksen Suomen hostellien lisäksi lähes 3500 Hostelling International (HI) hostellissa ympäri maailman sekä muita kansainvälisiä hostellikorttietuja. Jäsenhintaisia Kansainvälisiä hostellikortteja voi ostaa osoitteessa www.hostellit.fi. Perinteinen Helsinki-Tukholma-Helsinki risteily järjestetään Viking Line Gabriellalla 20.-22.11.2022. Tarkemmat tiedot risteilystä kerrotaan myöhemmin Reitti-lehdessä. Tiedusteluihin vastaavat Hannu Nirhola, Helsinki, puh. 0400 688 002 ja Seppo Vanhanen, Joensuu, 050 347 7230. Työväen Musiikkitapahtuma viettää 50-vuotisjuhlia Työväen Musiikkitapahtuma viettää 50-vuotisjuhlia Valkeakoskella UPM Tervasaaren paperitehtaan ja Myllysaaren museon miljöössä 27. – 31.7.2022. Ikinuori festivaali tarjoaa kävijöilleen jälleen upean ohjelmiston sekä ajankohtaisen ja nimekkään esiintyjäkaartin. Luvassa on lisäksi maksutonta ohjelmaa lapsille sekä ikäihmisille, keskustelutilaisuuksia, näyttelyitä, yhteislaulutilaisuuksia sekä paljon varta vasten tapahtumaan tuotettua erikoisohjelmaa. Lavalle nousevat mm. Maustetytöt ja Agents, Hector & His Power Band, Maija Vilkkumaa, Irina ja Olavi Uusivirta. Osta liput ja lue lisää: www.valmu.com Reitti_3_2022.indd 40 Reitti_3_2022.indd 40 6.4.2022 12.32 6.4.2022 12.32
41 40 He välittävät. Henkivakuutuksen ottaminen on välittämisen teko. Jäsenetuna saat sen pysyvästi edulliseen hintaan – ja yhdessä puolisosi kanssa vieläkin edullisempana kahden hengen yhteisturvana. Turvaa läheisesi ja hanki henkivakuutus jo tänään. Kalevan asiamiehenä toimii If Vahinkovakuutus Oyj, Suomen sivuliike. If hoitaa Kalevan myöntämien Primus-vakuutuksiin liittyvän asiakasja korvauspalvelun. “Otimme avopuolisoni kanssa ison asuntolainan noin vuosi sitten, joten henkivakuutuksesta tuli ajankohtaista.” Sami Niemi “Otin henkivakuutuksen lapselle turvaksi.” Katja Klemettilä “Henkivakuutus tuo vakautta ja varmuutta pahimman varalle.” Jarkko Heinonen Reitti_3_2022.indd 41 Reitti_3_2022.indd 41 6.4.2022 12.32 6.4.2022 12.32
43 42 Työnhakijan on haettava neljää työpaikkaa kuukaudessa Työttömyysturva L akimuutoksesta on käytetty nimeä pohjoismainen työvoimapalvelumalli ja uusi asiakaspalvelumalli. Muutokset tulevat voimaan 2.5.2022. Lakimuutoksen myötä työnhakijan on pääsääntöisesti haettava vähintään neljää työpaikkaa kuukauden tarkastelujakson aikana. Työnhausta raportoidaan TE-toimiston verkkopalvelussa säännöllisesti. Raportointijakso on yleensä kuukauden mittainen. Työnhauksi lasketaan hakemukset avoimeksi ilmoitettuihin paikkoihin, avoimet työhakemukset, yhteydenotot työnantajiin sekä muut vastaavat toimet, joiden tarkoituksena on työllistyminen. Työn arvioidun keston tulee olla vähintään kaksi viikkoa ja työn tulee olla sellaista, johon voi perustellusti olettaa voivansa työllistyä. Toukokuun alussa tulee voimaan lakimuutos, joka vaikuttaa työttömän työnhakijan velvollisuuteen hakea työtä. Muutos myös lisää TE-toimiston palveluja ja yhteydenottoja sekä lyhentää karensseja. Neljän työpaikan tavoite ei ole ehdoton, vaan siitä voidaan joustaa silloin, kun haettavissa ei ole riittävästi työpaikkoja. Jokaisen oma tavoite haettaville työpaikoille kirjataan TE-toimiston tai kuntakokeilun kanssa laadittavaan työllistymis suunnitelmaan. Työnhakuvelvoitteeseen voidaan tehdä poikkeuksia muun muassa lomautuksen, osittaisen työllistymisen tai opintojen perusteella: • Työnhakuvelvollisuus koskee lomautettuja sen jälkeen, kun lomautus on kestänyt kolme kuukautta. Tämän jälkeen kokonaan lomautettuja koskee yleensä sama työnhakuvelvollisuus, kuin työttömiä. • Osittain lomautettujen on kolmen kuukauden jälkeen haettava yleensä yhtä työtä kolmen kuukauden aikana. • Osa-aikatyössä olevien on yleensä haettava yhtä työpaikkaa kolmen kuukauden aikana. • Omaehtoisia opintoja suorittavan on yleensä haettava kolmea työpaikkaa kolmen kuukauden aikana. Työnhakuvelvoitteesta voidaan luopua kokonaan esimerkiksi silloin, kun työllistymistä avoimille työmarkkinoille ei pidetä mahdollisena. Tällöin henkilö voi hyötyä enemmän muista tukipalveluista. Kolmen kuukauden karenssi poistuu käytöstä Lakimuutoksen myötä myös TE-toimiston tapaamisia tulee jatkossa enemmän. Toukokuusta alkaen ensimmäinen tapaaminen eli alkuhaastattelu käydään TE-toimiston tai kuntakokeilun kanssa viiden arkipäivän sisällä työnhaun alkamisesta. Tämän jälkeen työnhakukeskusteluja on kolmen kuukauden ajan yleensä kahden viikon välein. Työnhakukeskustelut taukoavat kolmen kuukauden jälkeen kolmeksi kuukaudeksi, jonka jälkeen keskustelut taas jatkuvat. Työttömyysturvan korvauksettomat määräajat eli karenssit lyhenevät lakimuutoksen myötä. Lakimuutos vaikuttaa ennen kaikkia pitkiin karensseihin. 90 päivän karenssista luovutaan kokonaan ja jatkossa pisin korvaukseton määräaika on 45 päivää. Lisäksi käyttöön tulee huomautus. Työllistymissuunnitelman laatimiseen, ylläpitoon ja toteuttamiseen liittyvissä tilanteissa ensimmäisestä laiminlyönnistä ei seuraa karenssia, vaan huomautus. Jos laiminlyöntejä on useampi vuoden sisällä, määrätään karenssi, jonka pituus riippuu laiminlyöntien määrästä, ellei henkilöllä ole pätevää syytä menettelyyn. Jos henkilö irtisanoutuu tai kieltäytyy työnantajan tarjoamasta työstä, huomautus ei ole käytössä. Karenssi määrätään tällöin jo ensimmäisestä irtisanoutumisesta tai kieltäytymisestä lukien. < Lue lisää: www.tyj.fi/news/tyonhakijan-ontoukokuusta-alkaen-haettava-neljaa-tyopaikkaa-kuukaudessa LÄHDE: TYJ HUOM! Kuljetusalan Työttömyyskassan asiakas-palvelupiste on suljettu toistaiseksi korona-tilanteen vuoksi. Asiakkaita palvellaan normaalisti puhelinpalvelussa ja osoitteessa www.kuljetusalantk.fi. OSOITE Postiosoite: PL 65, 00531 HELSINKI PUHELINPALVELU 09 613 111 ma–pe klo 9-12 + ti myös 13–15 VERKKOSIVUT www.kuljetusalantk.fi 42 Reitti_3_2022.indd 42 Reitti_3_2022.indd 42 6.4.2022 12.32 6.4.2022 12.32
43 42 Oheisella lomakkeella voit ilmoittaa muutoksista, jotka koskevat eläkkeelle siirtymistä ja lehden tilausta, jäsenmaksun keskeytystä, osoitteenmuutosta tai muuta vastaavaa. Osoitteenmuutos tulee voimaan noin neljän viikon kuluttua ilmoituksen saapumisesta. Sen voi lähettää myös sähköpostitse osoitteeseen katja.johansson@pau.fi tai ilmoittaa puhelimitse numeroon 09 6131 1724. Voit tehdä muutoksia jäsentietoihisi myös sähköisen jäsenpalvelun kautta. Merkitse kuoren vasempaan yläkulmaan: Jäsenrekisteri. Lähetys on ilmainen, jos lähetät kirjeen osoitteella: Postija logistiikka-alan unioni PAU, Tunnus 5007565, 00003 VASTAUSLÄHETYS. HENKILÖTIEDOT Henkilötunnus .................................................................................................................................. Nimi ........................................................................................................................................................ Osoite .................................................................................................................................................... Äidinkieli suomi ruotsi muu, mikä ..................................................... Puh./sähköp.os. ................................................................................................................................ OSOITTEENMUUTOS Vanha osoite ....................................................................................................................................... ................................................................................................................................................................... Uusi osoite .......................................................................................................................................... ................................................................................................................................................................... Uusi osoite on voimassa ................................ alkaen. JÄSENMAKSUN KESKEYTYS Keskeytys on voimassa, mistä .................................... mihin .................................... Keskeytyksen syy vanhempainloma hoitovapaa sairausloma opiskelu kuntoutustuki ELÄKKEELLE SIIRTYMINEN Siirryn ...................................... eläkkeelle ..................................alkaen. Haluan säilyttää PAUn jäsenyyden Kyllä Ei Haluan ilmaisen Reitti-lehden Kyllä Ei JOKIN MUU MUUTOS TAI ILMOITUS Mikä? .................................................................................................................... .................................................................................................................................. ................................................................................................................................... ................................................................................................................................... LISÄKSI OLEN AMMATTIOSASTONI puheenjohtaja varapuheenjohtaja sihteeri taloudenhoitaja Päiväys ja allekirjoitus .................................................................................................................................... asevelvollisuus siviilipalvelus Kelan työmarkkinatuki muu syy, mikä? tiedotussihteeri opintosihteeri nuorisovastaava Kiitos ilmoituksestasi! Muutosilmoitukset PALAUTEKORTTI 3 | 2022 Mielestäni lehden paras artikkeli oli ................................................................................................................................................................... Haluaisin lukea artikkelin aiheesta ..................................................................................................................................................................... Muuta palautetta lehdestä ......................................................................................................................................................................................... .................................................................................................................................................................................................................................................... Nimi ........................................................................................................................................................................................................................................ Osoite ..................................................................................................................................................................................................................................... puhelinnumero .................................................................. tilinumero ..................................................................................................................... Lähetä tämä palautekortti postissa osoitteeseen PAU/ Reitti-lehti, John Stenbergin ranta 6, 00530 Helsinki tai vastaa kysymyksiin osoitteessa www.pau.fi>viestintä>reitti>osallistu palautearvontaan. Vastaa 9.5. mennessä ja voita 20 € 43 Reitti_3_2022.indd 43 Reitti_3_2022.indd 43 6.4.2022 12.32 6.4.2022 12.32
Suosittele jäsenyyttä, saat 20 euron lahjakortin! Kiitos, kun suosittelet liiton jäsenyyttä työkaverillesi! Postija logistiikka-alan unioni PAU @PAU_liitto www.pau.fi Jokainen PAUn jäsen voi osallistua ja suositella jäsenyyttä työntekijälle, joka ei ole vielä PAUn jäsen. Uusi jäsen voi olla myös määräaikainen, osaaikainen, kausityöntekijä tai vuokratyöntekijä. Kampanja-aika on 1.1.2022–31.12.2022. Mitä enemmän jäseniä hankit, sitä useamman lahjakortin saat. Saat jokaisesta uudesta maksavasta ja ensimmäistä kertaa PAUn jäseneksi liittyneestä jäsenestä yhden 20 euron arvoisen S-ryhmän lahjakortin. Lahjakortti käy maksuvälineenä kaikissa S-ryhmän toimipaikoissa. Saat lahjakortin vain, jos oma nimesi on lisätty uuden jäsenen sähköisen liittymislomakkeen ”Jäsenyyttä minulle suositteli”-kohtaan. Lomakkeessa kysytään myös suosittelijan jäsennumeroa tai syntymäaikaa. Tieto on tärkeä, jotta tunnistamme sinut suosittelijaksi. Paperilomakkeessa, jossa kohtaa ei ole, suosittelijan nimi ja tiedot kirjoitetaan lomakkeen yläreunaan. Muulla tavalla merkittyjä suosittelijan tietoja ei huomioida. Tietoja ei voi myöskään ilmoittaa jälkikäteen. Yhdellä uudella jäsenellä voi olla vain yksi suosittelija. Voit täyttää yhdessä hankkimasi uuden jäsenen kanssa sähköisen liittymislomakkeen osoitteessa liity.pau.fi. Paperisia liittymislomakkeita saat työpaikkasi luottamusmieheltä. Liittymislomakkeita voit tilata myös PAUn toimistosta, puh (09) 613 116. Lahjakortit postitetaan suosittelijoille kotiin kirjattuna kirjeenä kolmen kuukauden jaksoissa. Lahjakortin saaminen edellyttää, että työnantaja on perinyt liiton jäsenmaksun uuden jäsenen palkasta tai itsemaksava jäsen on maksanut ensimmäinen jäsenmaksunsa. PAU ilmoittaa verottajalle kaikista saamistasi lahjakorteista. Verohallinnon ohjeen mukaan lahjakortit ovat saajan veronalaista tuloa. Jos sinulla on kysyttävää kampanjasta, soita liittoon numeroon 09 613 116. Jokaisen liiton jäsenen etu on, että kaikki työpaikalla kuuluvat liittoon. 1 2 3 4 5 6 Reitti_3_2022.indd 44 Reitti_3_2022.indd 44 6.4.2022 12.32 6.4.2022 12.32