Reitti 1 Posti-ja logistiikka-alan unioni PAUn jäsenlehti 6 | 2018 unioni niiii niiii ni ni niii niiiiiii nii ni ni nii niiiii niii niiiiiiiiii niiii nii ni ni n n ni ni ni ni niiiii n n niiiii n n n n n ni nii ni nii ni n n n niiiiii n n n niiiiiii n n n n niiiiii n n n niiii ni n n n n niiiii n n n n n n niii n n n nii n n n n n n n n ni n n n n ni P P P P P P P P P P P P P P P P P P P P P P P P P P P P P P P P P P P P P P P P P P P P P P P P P P P P P P P P P P P P P P P P P P P P P P P P P P P P P P P P P P P P P P P P P P P P P P P P P P P P P P P P P P P P P P P P P P P P P P P P P P P P P P P P P P P PAU A A AU A AU A A A A AU AU A A AU AU AU AU A AU AU AU AU AU AU AU U U AU A A A A AU AU AU AU U U AU AU AU U U AU AU AU A A A AU U AU AU U U U A A A AU U U U AU U U U A A A A A A AU U AU U AU A A A AU AU AU AU U U AU A AU A A A A A AU U AU U A A A A A A A A A AU AU U A A AU AU A AU AU A AU A A A AU AU AU AU A A A A AU AU AU AU AU AU AU A AU A A A A A AU AU AU U U AU U AU AU A A A AU U AU U AU AU A AU A A AU A A A AU A A AU AU A A A A AU U AU AU U AU AU A A AU U AU AU AU U AU AU U U U AU AU U AU AU AU AU U A AU A A AU U AU AU AU U U U A AU AU AU U U U AU U AU AU AU U U U A AU U U U A A A A AU AU U U U U U A AU U U A AU A AU U Un n n n n n n n n n n n n n n n n n n n n n n n n n n n n n n n n n n n n n n n n n n n n n n n n n n n n n n n n n n n n n n n n n n n n n n n n n n n n n n n n n n n n n n n n n n n n n n n jjä jjä ä ä jä ä ä ä jjjä jä jä jä ä jä ä ä ä ä ä ä ä jä ä jä ä ä ä ä ä jjjä jjjä jä ä jä jä ä ä jä ä ä ä ä ä jjjä jä jä jä ä ä ä ä ä ä ä jjä jjä jä jä jä ä ä jä ä ä jjä ä jä jä jä ä jä jä ä ä ä jjä ä ä ä ä jjjjjjjjä jä ä jä jä ä ä ä jjjjjä ä jä ä ä ä ä jjjä jä jä ä ä jjä jä ä jjjjjä ä ä ä jä jä jä ä ä ä jä jä ä ä jä jä ä jä ä jjä jä jjä ä jä ä jä jjä jjjä jä jjjjä jä jä jjä jä jjä ä jjä ä ä jä jä ä jä jä j ssse se se se se se e sse se se e ssssse sssse e e e e e e e e e se sse sse sse e e e e e e e se se sse se e e e e e e e e e se se se sse se sse e e e e e e e e ssse se se e e e e e sse sse se ssse e e e e e e ssse se se sssse sse se se se e e sssse se e se e se se e se sse se se e sssse sen n nl nl n nl nl nll nl nll nlllll nl nl nl nl nl nllllllll nlll nl nl nlllll nl nl nlll nl nl nllll nl nl nl nl nl n nl n nlll n nl n nl nl nl n nl n nl n nl n n nl n n n n n n nl n n n nl n n n n n n nl n n n nl n n nl nl n n n nl n n n n nl n n n n n n n nl n n nl nl nl n n n n n n n n nl n nl n nl n n n n n n n n n n n n n n n n n n nl n n n n n n n n n n nl n n n n n n n n n n n nl n n nl n n n nlll n n n n n n n n n n n nll n n n n n n n nl n n n n n n nlll n n nl n n n nllll n n n n n n nllllllll n n n nllllll nllll n n nllllllllllllleh eh h eh eh h h eh h eh eh eh eh eh eh eh h eh h h h h eh eh h eh eh eh h eh eh eh eh eh eh eh eh h eh h eh eh h eh eh eh eh h eh h h eh h h h h eh eh eh eh h h eh eh eh h h h eh h h eh h h h h eh eh eh eh h h eh eh eh h h h h h h h eh h h h eh h h eh e e e eh h h h h e e eh h h eh h h eh e eh eh e eh h h h h eh eh h e eh e eh h eh eh h h h eh h h h h h h h eh h h eh h h h eh h h h h e eh h e eh h h e e e eh e e e e e e e eh e e e eh h h h e e e e e ttiiii tiii ti ti ti tii tti ti ti tii ti tiii ttti ti ti ttti tttti ttiii ti ti ti ttti tttttiii tti tti tti tttiii ttttti ti ttttiiiii ti tti ti tiiiii ti ti ti ti ttti tttiiiii tttti ti ti ttttiiii ti ttti tttti ttti tti ti tttiiiii tti tiiiii ti ti ti ttttttiiiiiiii ti tttttii tii ti ttttiiiii tti ttttii tiiii ti tttttiiiiiii tiiii ti tttttttiiiiiii tttttttii ti tttttiiii tiiiii tttttti tiiiiii tttiii ttttttii tii ttttttii tii ttttttttttiiiiii tttttiiiiiii ttti tttttii tiiiii tttt i i jjjjj llllllllll h h h h h h h h h h h h h h h h h h h h h h h h h h h h h h i 6 6 6 6 6 || 2 2 • KESÄTYÖNTEKIJÄN OIKEUDET 14 • KUUMASSA TYÖSKENTELY 15 • SYKSYN KOULUTUKSET 16 Ryhmävastaava treenaa: Petra Vesala valmistautuu SM-kisoihin 22 Hyllytt ävä kuljett aja 6 Valtuusto valitsi kuljetusliitot 12 Reitti_6_2018.indd 1 Reitti_6_2018.indd 1 26.6.2018 13.40 26.6.2018 13.40
Reitti 2 Reitti 6 | 2018 • Vuodesta 2003 • Painosmäärä 18 800 kpl • Toimitus: päätoimittaja Juha Pöyry puh. 040 356 0567 (juha.poyry@pau.fi ), toimittaja Hanna Kauppinen puh. 044 740 8698 (hanna.kauppinen@pau.fi ) • Osoite John Stenbergin ranta 6, 00530 Helsinki • Osoitteenmuutokset ja jäsen rekisteriasiat: katso s. 39 • Ulkoasu Point Panic Oy / Pauliina Lindholm • Painopaikka Forssa Print • ISSN 1459-7799 • Kannen kuva Hanna Kauppinen Posti-ja logistiikka-alan unioni PAUn jäsenlehti Ilmestymisaikataulu numero aineisto Reitt iin ilmestyy 7 13.8. 12.9. 8 24.9. 17.10. 9 29.10. 22.11. 10 26.11. 20.12. 4041 0428 Tässä numerossa 3 Pääkirjoitus 4 Ajankohtaista 6 Työnkuva: hyllyttävä kuljettaja 10 Voitettu juttu: Tietojen pimittäminen tuli kalliiksi 11 Puheenjohtajalta 12 Kuljetusliitot ry 14 Kesätyöntekijän oikeudet 15 Kuumassa työskentely 16 Syksyn koulutukset 17 Kokemuksia Edukista 19 Pohjanmaan osastot yhdistyivät 20 Arjen eväät: Kadehtiminen näivettää 22 Vapaalla: Bikini fi tness 24 Muuttuva työ: Yrittäjän elämänasenne 26 Pääluottamusmiesten oranssi päivä 28 Ay-majakka: Vahvan tehtävä 30 Ristikko 31 Vuosien varrelta 32 Kysyvälle vastataan 33 Kolumni: Bensiinin tuoksuinen aamupäivä 34 Menoon mukaan 36 På svenska 37 In English 38 Työttömyyskassa tiedottaa 39 Muutosilmoitukset ja palautekortti 19 Kausityöntekijän työsuhdett a koskevat normaalit työn ehdot 22 6 14 Reitti_6_2018.indd 2 Reitti_6_2018.indd 2 26.6.2018 13.41 26.6.2018 13.41
Reitti 3 P ä ä k ir jo it u s PAUn toimisto Postija logistiikka-alan unioni PAU ry John Stenbergin ranta 6, 00530 HELSINKI Puhelinvaihde: 09 613 116 Faksi: 09 6131 1750 www.pau.fi Sähköposti: etunimi.sukunimi@pau.fi Toimistoaika arkisin klo 8.30–16.00 Kesäkuukausina 1.6.–31.8. klo 8.30–15.00 PUHEENJOHTAJA Heidi Nieminen, 050 340 3217 HALLINNON SIHTEERI Birgit Simonen, 040 594 6010 LIITTOSIHTEERI yleiset sopimusja neuvotteluasiat Esko Hietaniemi, 0400 467 788 TYÖEHTOASIANTUNTIJA Jussi Saariketo, 044 268 5110 TYÖYMPÄRISTÖASIANTUNTIJA työsuojelu, sosiaaliturva, vakuutusoikeudelliset asiat Niina Pentinmäki , 044 769 6434 (Ida Nummelin perhevapaalla 2.5. lähtien) LAKIMIES oikeudelliset asiat, edunvalvonta Iikka Avela, 043 825 5311 KOULUTUSSUUNNITTELIJA koulutusasiat Juha Jaatinen, 050 302 8466 TALOUDENHOITAJA Lena Lahti, 040 557 1198 TALOUSSIHTEERI kirjanpito, palkat ja palkkiot, matkalaskut maksuja laskutusasiat Tarja Känsäkangas, 040 831 2963 PÄÄTOIMITTAJA, TIEDOTTAJA ulkoinen ja sisäinen tiedotus, liiton verkkosivut ja kalenteri Juha Pöyry, 040 356 0567 TOIMITTAJA, VIESTINNÄN ASIANTUNTIJA Reitti-lehti Hanna Kauppinen, 044 740 8698 JÄSENPALVELUSIHTEERI jäsenrekisteri ja jäsenmaksuasiat Katja Johansson, 09 6131 1724, 040 821 5836 Postija logistiikka-alan unioni PAU @PAU_liitto Berner taas postilain kimpussa E duskunta hyväksyi vuosina 2016 ja 2017 postilakiin muutoksia, joiden mukaan käytännössä kuka tahansa voi jakaa postia missä tahansa ilman toimilupaa tai laatuvaateita. Samalla Posti velvoitettiin jakelureittien pakkokilpailutukseen ja luovuttamaan kilpailijoille osoitetietoja irrottamiskustannuksin eli käytännössä ilmaiseksi. Nyt liikenneja viestintäministeri Anne Berner esikuntineen on taas postilain kimpussa. Liikenteen palveluista annetun lakimuutoksen yhteydessä postilakiin ajetaan muutosta, jonka mukaan Postin pitäisi antaa keskeinen infra ja liikesalaisuudet kilpailijoiden käyttöön. Ehdotetun 38 a §:n mukaan postiyrityksen on luovutettava postipalveluja koskevat olennaiset tiedot postija jakelutoiminnan tarjoajille yleisesti käytetyssä muodossa koneluettavan rajapinnan kautta. Postilakiin ehdotetun uuden säännöksen mukaan tiedot olisi luovutettava postipalveluiden ja jakelutoiminnan lisäksi mitä tahansa kehittämisja innovaatiotoimintaa varten. Tietojen saajien joukkoa ei rajoitettaisi siis millään tavalla. Tämä olisi merkittävä turvallisuusriski. Olennaisia tietoja olisivat tiedot jakelureiteistä, postilokeroiden, postilaatikoiden ja rakennusten sijainnista, pihateistä sekä tiedot postinumeroalueiden rajoista ja tiedot siitä, mitkä rakennukset, taloudet ja postilaatikot kuuluvat tiettyyn postinumeroon. Luovutettavia tietoja olisivat myös tiedot lastausja purkupaikoista sekä aikatauluista ja kellonajoista. Tiedot, tukipalvelut, käyttöehdot, ohjelmistot, lisenssit ja muut tarvittavat palvelut olisi luovutettava yleisesti käytetyssä muodossa kohtuullisin ehdoin eli käytännössä ilmaiseksi. Ministeriön vaatimukset ovat täysin älyttömiä. Periaatteessa sama asia, jos S-ryhmä velvoitettaisiin luovuttamaan asiakasrekisterinsä ja kaikki liikesalaisuudet Keskon käyttöön. Toki vaatimukset koskisivat kaikkia postiyrityksiä, mutta tyhmempikin tajuaa, että hallitus haluaa antaa Postin tehtävät yksityisten hoidettaviksi. Mitään merkitystä ei näy olevan silläkään, että Posti on tulouttanut viimeisen kahden vuoden aikana omistajalle osinkoina 100 miljoonaa euroa. Nyt hallitus haluaa tietoisesti heikentää omistamansa yhtiön markkina-asemaa ja vaarantaa samalla postilaisten työpaikkoja. Kuluttajille kilpailu postialallakin on varmasti tervetullutta. Semminkin kun Postin luotettavuus ja maine eivät viime vuosina ole kovin häävejä olleet. Taannoin päättynyt yleispalvelukirjeiden viisipäiväisen jakelun kilpailutus osoitti kuitenkin Postin vahvuudet. Kilpailutuksessa voittaneiden yritysten kanssa Postilla on jo aiemmin tehty palvelusopimus eli mikään ei käytännössä muuttunut. JUHA PÖYRY Reitti_6_2018.indd 3 Reitti_6_2018.indd 3 26.6.2018 13.41 26.6.2018 13.41
Reitti 4 Ajankohtaista Postilla Matt i Nisula Toimisto kiinni heinäkuussa PAUn toimisto on heinäkuun ajan suljett una kesälomien vuoksi. Työpaikkojen luott amusmiehet, työsuojeluasiamiehet, pääluott amusmiehet ja työsuojeluvaltuutetut tai heidän varahenkilönsä palvelevat jäseniä normaalisti. Päätoimisten edunvalvojien yhteystiedot löydät osoitt eesta www.pau.? /edunvalvonta/paaluott amusmiehet. Haemme työehtoja järjestöasiantuntijaa Postija logistiikka-alan unioni PAU hakee työehtoja järjestöasiantuntijaa. Hakemamme asiantuntija hoitaa liitossa sekä työehtoettä järjestöasioita. Järjestötehtäviä ovat muun muassa liiton osastotoimijoiden auttaminen, työtaistelutoimien organisointi, liiton sääntöjen tulkinta, tapahtumien ja jäsentilaisuuksien järjestäminen, jäsenhankinta ja työpaikkakäynnit. Työehtotehtäviin kuuluvat muun muassa edunvalvonta-asioiden hoitaminen, työehtosopimusneuvottelut, edunvalvojien ja jäsenten kouluttaminen, yhteydenpito heihin se kä muut puheenjohtajan osoittamat tehtävät. Osa työtehtävistä tulee painottumaan viestintään, joten haettavalta henkilöltä odotetaan töihin viestinnällistä otetta. Haemme ay-liikkeen arvot omaavaa, itsenäisen työskentelyn hallitsevaa asiantuntijaa, joka tuntee PAUn järjestötoimintaa laaja-alaisesti ja pystyy ilmaisemaan itsensä hyvin sekä kirjallisesti että suullisesti. Työ edellyttää matkustamista ja joskus työskentelyä myös viikonloppuisin. Tehtävän hoitaminen edellyttää kykyä hyödyntää Microsoft in Word-, Excelja PowerPoint -ohjelmia sekä sosiaalista mediaa. Hakijalle on eduksi postialan tuntemus sekä kielitaito (englanti, ruotsi). Työ alkaa sopimuksen mukaan. PAU tarjoaa mukavan työyhteisön, kilpailukykyiset työsuhteen ehdot ja itsenäisen, monipuolisen ja palkitsevan työn. Oma auto ei ole välttämätön, mutta hyödyksi se voi olla. Hakemus palkkatoivomuksineen tulee toimittaa sähköpostitse 5.8.2018 mennessä osoitteisiin birgit.simonen@pau.fi ja heidi.nieminen@pau.fi . Merkitse sähköpostin osoitekenttään tunnus ”Työehtoja järjestöasiantuntija”. Tiedusteluihin vastaa puheenjohtaja Heidi Nieminen p. 050 340 3217. Reitti_6_2018.indd 4 Reitti_6_2018.indd 4 26.6.2018 13.41 26.6.2018 13.41
Reitti 5 Aika ilmoitt autua KURSSEILLE Koulutuskalenteri ja ilmoitt autuminen www.pau.? -> koulutus Tarkista kurssien ehdot PAUn nett isivuilta. Hae apurahaa elokuussa PAUn rahastosta myönnetään kerran vuodessa stipendejä kultt uuriharrastusten tukemiseen sekä näihin harrastuksiin liitt yvään opiskeluun. PAUn rahastolle osoitetut hakemukset käsitellään automaatt isesti myös SAK:n kultt uurirahaston apurahoja jaett aessa. Kansan Sivistysrahaston ensi vuoden apurahojen hakuaika on elokuussa 2018. Silloin aukeaa KSR:n nett isivuille (www.sivistysrahasto.? ) ohjeet ja sähköinen lomake, johon haku tehdään. Aikaisemmista vuosista poiketen hakijoiden ei enää tarvitse lähett ää hakemuksia paperiversioina. Kun hakija valitsee lomakkeelta ”SAK:n haku”, ohjautuvat hakemukset SAK:n ja PAUn rahastoon. Samassa yhteydessä hakija merkitsee myös oman ammatt iliitt onsa. Jäsenyys tarkistetaan ennen apurahan myöntämistä. Liitt ojen rahastot käsitt elevät hakemuksia loka–marraskuun aikana. KSR:n hallitus tekee päätökset apurahojen jaosta joulukuussa. Tieto apurahojen saajista julkistetaan KSR:n sivuilla vuodenvaihteessa ja niiden maksatus suoritetaan helmi-maaliskuussa. PAUN OMA KOULUTUS PAUn sopimuskoulutus Työsuojelun peruskurssi Aika 24.–28.9. Paikka Hotelli Heimari, Mikkeli Viimeinen hakupäivä 31.8. Kurssi on tarkoitett u työsuojeluvaltuutetuille ja -asia mie hille sekä muille työsuojelun yhteistoimintatehtävissä toimiville. Kurssilla selvitetään työsuojeluhenkilöstön tehtäviä, lainsäädäntöä, työsuojelun yhteistoimintaa ja työhyvinvoinnin edistämistä. Työehtojen peruskurssi Aika 24.–28.9. Paikka Hotelli Heimari, Mikkeli Viimeinen hakupäivä 31.8. Kurssi sopii luott amusmiehille, osastojen puheenjohtajille ja työsuojelutehtävissä toimiville, jotka työskentelevät viestinvälitysja logistiikka-alan työehtosopimuksen piirissä. Kurssilla selvitetään työehtosopimuksen sisältöä, paikallista sopimista sekä yhteistoimintalakia ja -sopimuksia Postissa. Työsuojelun jatkokurssi Aika 8.–12.10. Paikka Hotelli Heimari, Mikkeli Viimeinen hakupäivä 17.9. Kurssille hyväksytään työsuojelun peruskurssin käyneet työsuojeluedustajat. Kurssilla lisätään osanott ajan valmiuksia toimia työyhteisön kehitt äjänä. Kurssiin kuuluu muun muassa suullisen ja kirjallisen viestinnän koulutusta. Luott amusmieskurssi Aika 8.–12.10. Paikka Hotelli Heimari, Mikkeli Viimeinen hakupäivä 17.9. Kurssi on tarkoitett u Edunvalvonnan ja yhteistoiminnan kurssin sekä Työehtojen peruskurssin käyneille luott amusmiehille ja ammatt iosastojen puheenjohtajille. Kurssilla laajennetaan osanott ajien valmiuksia muun muassa kirjallisessa ja suullisessa viestinnässä. Koulutus antaa valmiuksia toimia monipuolisena vaikutt ajana ja edunvalvojana. Reitti 5 Samassa joukkueessa tapahtumapäivä Lauantaina 1. syyskuuta järjestetään Helsingissä, Brahen kentällä, monikulttuurinen Samassa joukkueessa tapahtumapäivä. Tapahtumat ajoittuvat välille 11.00–16.00 lukuun ottamatta jalkapalloturnauksia, jotka alkavat jo klo 9.00. Jalkapalloturnauksia on kaksi: Play for Fun ja Play to Win. Jalkapallokamppailujen lisäksi ohjelmassa on muun muassa soppatykin antimia, kuplafutista, salsaa ja yökorista. Lapsille on tarjolla muun muassa ongintaa, kasvomaalausta ja musiikkia. Ammattiliitot ja eri kansalaisjärjestöt esittelevät toimintaansa järjestötorilla. Tapahtumapäivän järjestäjinä ovat SAK:n lisäksi PAU, AKT, JHL, PAM, Rakennusliitto, SEL ja Teollisuusliitto sekä Jalkapalloilijoiden Pelaajayhdistys ry. Muita tähän mennessä mukaan lupautuneita tahoja ovat Aluehallintovirasto, Helsingin sosiaalinen oikeudenmukaisuus ry, SPR, Tatsi, Monika-Naiset, Moniheli ja Suomen Pakolaisapu. Kaikki mukaan! Punainen kortti rasismille! PUNAINEN KORTTI RASISMILLE Ahvenanmaalle viimein neuvott elutulos Ahvenanmaan Postin (Ålan Post) tes-neuvottelut saatiin viimein päätökseen pitkien neuvottelujen jälkeen. Työntekijöille maksetaan 50 euron kertakorvaus ja palkat nousevat 1.6.2018 lukien 30,97 eurolla. 1.1.2019 tehdään 1,4 % yleiskorotus ja 1.4.2019 lukien käytössä olevaan palkkajärjestelmään 0,5 % palkkatarkasteluosio. Ahvenanmaan Postissa ei edelleenkään otettu käyttöön kilpailukykysopimuksen (kiky) mukaista työajan pidennystä. Reitti_6_2018.indd 5 Reitti_6_2018.indd 5 26.6.2018 13.41 26.6.2018 13.41
Reitti 6 Työnkuva Reitti 6 Kaappeihin kurkkiva kuljett aja Kuljetusbisneksellä ei Suomessa pääse kukaan rikastumaan, joten Postikin on kehitellyt erilaisia palveluita kuljetuksen kylkeen. Postityöntekijä Hannu Pilto tekee hyllytyksiä. TEKSTI HANNA KAUPPINEN KUVAT HANNA KAUPPINEN, JUHA PÖYRY Reitti_6_2018.indd 6 Reitti_6_2018.indd 6 26.6.2018 13.41 26.6.2018 13.41
Reitti 7 T Reitti 7 Reitti_6_2018.indd 7 Reitti_6_2018.indd 7 26.6.2018 13.41 26.6.2018 13.41
Reitti 8 Työnkuva H annu Pilto ajaa Oulussa teollisuusalueen yrityksen pihaan, menee sisään ja alkaa aukoa toimistotarvikeja kahvihuonekaappien ovia lu ku laite kourassa. Hän tarkistaa kopioja pehmopaperien tilanteen. Yhdelle asiakkaalle hän toimittaa myös ruuveja. Mitä tarvitaan lisää, sitä hän tilaa lukemalla kapulalla tuotteen viivakoodin. – Hyllytämme Wulffi n ja Lyrecon tavaraa en mukaan, mitä asiakas haluaa, Pilto kertoo. Vielä saman viikon aikana Pilto saa tilaamansa tarvikkeet yhteistyökumppaneilta ja käy v iemässä ne yrityksiin. Vuoro alkaa kahdeksalta aamulla: alussa Pilto tekee kolmisen tuntia vientejä yrityksiin. Sitten ruokiksen jälkeen alkavat hyllytykset, joiden reitillä on myös muutama nouto. Pilto tekee pääsääntöisesti tätä, mutta käy välillä muissakin vuoroissa. – Meitä on kolme kaverusta, ketkä tekee tätä hyllytyshommaa. Yksi meistä on nyt hoitovapaalla ja yksi lomalla, joten saan nyt kuukauden olla ajamassa tätä vuoroa. Tämä on ihan hyvä vuoro, kun me kuljetaan vaimon kanssa kumpikin Utajärveltä kaupungissa töissä, niin voidaan kulkea samalla autolla sitten. Utajärveltä on Ouluun 60 kilometriä. Sieltä kulkee postikeskukselle kolme Pilton työkaveriakin, mutta eri aikaan, joten kimppakyytejä ei voi järjestellä. Matkan ajaa 45 minuutissa, mikä on ihan siedettävä työmatka. – Siellä on niin leppoisaa asua, että ajaminen ei haittaa. Matkakuluista saa verohelpotuksia, mutta kaksi autoa pitää perheessä olla ja huoltokuluista täytyy huolehtia itse. Vaihtelevaa ja itsenäistä työtä Hyllytykset ovat osa kuljetuspalveluiden monimuotoistumista. Perinteisten pakettien kuljettamisen lisäksi postilaisia on koulutettu asentamaan koteihin kuljetettavia kodinkoneita. Kuljettajat myös kasaavat sohvia, asentavat ikkunoita ja kuljettavat ruokia. Hannu Pilto pitää hyllyttämistyön vaihtelevuudesta. Asiakkaiden luona käydään yleensä kahden, kolmen tai neljän viikon välein, joten jokainen päivä on erilainen. Toinen työn mukava puoli on siinä, että sitä saa tehdä melko itsenäisesti. – Kukaan ei ole oikeastaan kyttäämässä, mitä me tehdään, vaikka kyllähän auto ja kapula on seurannassa ja varmaan puhelintakin voidaan seurata. Pakoon ei pääse. Pilto on tehnyt Postin hyllytyksiä kymmenisen vuotta. Välillä hän kokeili yötöitä, mutta totesi, ettei se sovi hänelle. Olkoonkin, että siinä tienaisi paremmin. Kuljetett avaa riitt ää, mutt a millä välinein? Kierrettävien paikkojen määrä vaihtelee viikoittain. Tämän päivän aikana Pilto käy kahdeksassa paikassa. Joissakin yksittäisissä yrityksissä hyllyttämiseen voi mennä jopa puolitoista tuntia. AjoitKuljett ajat myös kasaavat sohvia, asentavat ikkunoita ja kuljett avat ruokia. Reitti_6_2018.indd 8 Reitti_6_2018.indd 8 26.6.2018 13.41 26.6.2018 13.41
Reitti 9 Alihankkijat hoitavat kaksi kolmesta Postin kuljetuksesta. Pääluottamusmies Tommi Matilainen toteaa, että kilpailutuksessa hinta ratkaisee, mutta alihankkijoiden vaihtuvuus on suurta, laatu heikompaa kuin Postin omissa kuljetuksissa ja valvonta riittämätöntä. Logistiikka-alan yleinen käytäntö on, että joku lupaa tehdä asian halvalla, tekee sitä jonkun aikaa ja lopettaa. Sitten on seuraavan vuoro. – On ikävää katsoa, että joku alihankkijayrittäjä tulee, on pari kuukautta ja häviää siitä. Postin ja muidenkin suomalaisten isojen logistiikka-alan yritysten määrittelemä hinta ostettavalle työlle on painettu niin alas, ettei niitä alihankkijoita ihan jonoksi ole. Suuri vaihtuvuus on yksi syy sille, että laatukin on heikompaa. Keneltä tahansa menee aikaa siihen, että oppii tuntemaan oman alueen ja käytettävät tietojärjestelmät. Lisäksi alihankkijoita ei välttämättä liikuta Postin oranssit palvelulupaukset. – Postin omilta työntekijöiltä vaaditaan enemmän kuin alihankintayritysten työntekijöiltä. Toki niillekin on laatuvaatimukset, mutta ne eivät ole ihan niin tiukat ja niitä katsotaan läpi sormien. Matilainen toivoisi ennen kaikkea, että alihankintaa tekevien yrittäjien toimintaa valvottaisiin paremmin. Kilpailu olisi tasapuolista, jos kaikki toimisivat lakien ja työehtosopimusten mukaisesti. Tästä hyötyisivät myös yrittäjät, työntekijöistä puhumattakaan. – Paljon kuulee, että ongelmia on. Enemmänkin on harvinaista, että [alihankinnan työntekijöille] maksetaan oikein. Liittojen on vaikea päästä kiinni pieniin ja järjestäytymättömiin yrityksiin. Se on Aluehallintoviraston hommia, mutta sen resurssit eivät yllä riittäviin valvontakäynteihin. Matilainen toteaa, että Postilla on myös ihan hyviä alihankkijoita, jotka noudattavat säännöksiä. Ne ovat sen verran isompia, että niillä on myös parempi neuvotteluvoima omien taksojensa suhteen. Kova kilpailu pienestä potista Oma lukunsa on kokonaiset ulkoistetut terminaalit. Niitä löytyy Keravalta ja Helsingin Herttoniemestä, Iisalmesta sekä viimeisimpänä Savonlinnasta. Alkuvuodesta Kajaanin terminaalin toiminta palasi Postille, kun terminaalia reilun vuoden pitänyt yrittäjä riitaantui Postin kanssa ja lopetti koko toiminnan vajaassa kuukaudessa. Parhaillaan riitaa selvitellään oikeudessa. – Nyt siellä koetetaan saada hommat toimimaan uudelleen tilanteessa, jossa ei ole terminaalia eikä autoja. Työntekijät siinä kärsivät. He olivat siirtyneet liikkeenluovutuksella syksyllä 2016 Postilta yrittäjän palvelukseen, mutta yrittäjä ei suostunut luovuttamaan liikettä takaisin kesken oikeuskäsittelyn, vaan lomautti työntekijät. Posti otti heidät kyllä takaisin – uusina työntekijöinä. Seuraava samanlainen liikkeenluovutus tehtiin tänä keväänä Savonlinnassa. Matilainen kertoo, että tarjouskilpailun voittava yritys suunnittelee toimintaansa helposti liian tiukille. Kun Postilla oli Herttoniemen terminaalissa 14 työntekijää, yrittäjät suunnittelivat pyörittävänsä terminaalia kahdeksalla työntekijällä. Suunnitelmat eivät kuitenkaan pitäneet. Myös yrittäjät joutuivat pitämään saman työntekijämäärän, eli henkilöstön määrästä säästö ei ainakaan synny. – Suomessa on 270 kuljetusyritystä, joiden liikevaihto on yli viisi miljoonaa. Niiden liikevaihto on yhteensä viisi miljardia euroa, mistä voittoa on vain 1,8%. Ei se mikään rahantekosampo ole. Sen takia postikin kokeilee kaikennäköistä, mistä voi saada tehokkuutta, Matilainen toteaa. tain töissä on kiire, mutta Pilto näkee asian positiivisesti: – Missäpä ei olisi välillä kiire? Tavaramäärähän sen tekee. Välillä sitä on todella paljon, varsinkin pikapakettien puolella. Pakettien määrä kasvaa koko ajan. Piltolla onkin syytä luottaa siihen, että työtä riittää myös tulevaisuudessa, ainakin jossain muodossa. – Kyllähän täällä koko ajan vakinaistetaan väkeä. Ainoastaan se mietityttää, että tehdäänkö työ jossain vaiheessa omalla autolla. Pilto on huomannut, että kuljetusta näyttää menevän koko ajan alihankintaan. Asia on puhuttanut työporukoissakin. – Huononahan sitä tietenkin pidetään. Sillä ne niitä vissiin ottaa, että voi tasoittaa helpommin niitä piikkipäiviä, kun tavaraa on todella paljon. Sellaistakin eestaasliikettä Pilto on nähnyt, että eräs työntekijä tuli taloon alihankinnasta niin, että jatkoi vanhan reittinsä tekemistä Postin leivissä. Sitten reitti meni jälleen alihankintaan. Alihankinnassa hinta ratkaisee Postin kuljetuksen pääluott amusmies Tommi Matilainen toivoo, ett ä alihankkijoiden toimintaa valvott aisiin paremmin. Reitti_6_2018.indd 9 Reitti_6_2018.indd 9 26.6.2018 13.41 26.6.2018 13.41
Reitti 10 ... Voitett u jutt u T yönantajapuolelle tuli maksettavaa yli 20 000 euroa, kun Posti Oy oli kieltäytynyt antamasta luottamusmiehelle tietoja erimielisyyden selvittämiseksi. PAU haastoi Posti Oy:n oikeuteen, kun työnantaja oli kieltäytynyt antamasta pääluottamusmiehelle työaikakirjanpitoa koskevia tietoja sen selvittämiseksi onko työnantaja laiminlyönyt osa-aikaisen työntekijän lisätyön tarjoamisvelvollisuuden. Erimielisyyden selvittämiseksi olisi tarvittu tietoja siitä, mihin tehtäviin ja milloin Posti Oy on palkannut määräaikaisia työntekijöitä. Viestinvälitysja logistiikka-alan työehtosopimuksessa on sovittu luottamusmiehen tiedonsaannin osalta, että: ”Jos syntyy epäselvyyttä tai erimielisyyttä työntekijän palkasta tai työsuhteeseen liittyvien lakien tai sopimusten soveltamisesta, on luottamusmiehelle annettava kaikki tapauksen selvittämiseen vaikuttavat tiedot.” Vaikka viimevuosina erimielisyyksien ja riita-asioiden määrä on kasvanut dramaattisesti Posti Oy:ssä, erimielisyyksien selvittelymenettely on edes jossain määrin toiminut. Nyt työnantaja oli kuitenkin päättänyt vaikeuttaa erimielisyyksien selvittämistä vaatimalla luottamusmieheltä, että hänellä pitäisi olla Tietojen pimitt äminen tuli kalliiksi valtakirja jokaiselta tietopyynnön kohteena olevalta työntekijältä. Vaatimus oli siinä mielessä yllättävä, että tällaisia valtakirjoja työnantaja ei aikaisemmin ollut vaatinut vastaavissa erimielisyyksissä. Toinen keino, jolla työnantaja päätti vaikeuttaa asian selvittämistä, oli että työnantaja ei antanut pyydettyjä tietoja, vaan lopulta päästi luottamusmiehen katsomaan valvotusti työaikakirjanpitoa jakelupäällikön tietokoneelta. Tällaistakaan menettelyä ei ole käytetty aikaisemmin. Työtuomioistuin katsoi 28.5.2018 antamassaan tuomiossa yksiselitteisesti, että Posti Oy:n olisi pitänyt antaa pyydetyt tiedot eikä valtakirjoja tarvittu. Tuomion mukaan ”annettava tiedot” tarkoittaa siis sitä, että tiedot pitää ”antaa”. Työtuomioistuin katsoi, että Posti Oy oli tietoisesti rikkonut työehtosopimuksen määräyksiä. Vastaavasti työtuomioistuin katsoi, että myös työnantajaliitto PALTA:n olisi pitänyt olla selvillä oikeustilasta ja kun se ei ollut puuttunut Posti Oy:n toimintaan, PALTA oli rikkonut sille työehtosopimuslain mukaan kuuluvan valvontavelvollisuuden. Posti Oy velvoitettiin maksamaan työehtosopimuksen tietoisesta rikkomisesta hyvityssakkoa 2 500 euroa ja PALTA hyvityssakkoa 3 500 euroa valvontavelvollisuuden laiminlyönnistä. Lisäksi työnantajapuoli velvoitettiin korvaamaan oikeudenkäyntikuluja 14 377,60 euroa. Tietojen antamisen laiminlyönti tuli siis yhteensä maksamaan yli 20 000 euroa työnantajapuolelle. Nähtäväksi jää, joudutaanko myös tulevaisuudessa erimielisyyksien selvittely hoitamaan tällaisen työläämmän (ja kalliimman) menettelyn kautta. Toivottavasti jatkossa asioiden selvittämistä tuettaisiin paremmin. Nyt pääluottamusmies on pyytänyt uudestaan työnantajalta samoja tietoja kyseisen erimielisyyden selvittämiseksi, joita hän alun perin pyysi jo vuonna 2016. Toivotaan, että nyt itse pääasian eli lisätyön tarjoamisvelvollisuutta koskevan erimielisyyden käsittelyä päästään jat kamaan. Lisätyön tarjoamisvelvollisuutta koskeva riita on tällä hetkellä käsittelyssä käräjäoikeudessa omana riita-asianaan. Posti oli tietoisesti rikkonut työehtosopimuksen määräyksiä. Reitti_6_2018.indd 10 Reitti_6_2018.indd 10 26.6.2018 13.41 26.6.2018 13.41
Reitti 11 Re Re Re Reit it it i ti ti t 11 11 11 K esäkuu toi mukanaan taas pari merkittävää uutista Postista. Maaseudun Tulevaisuus oli saanut omien lähteidensä kautta tiedon siitä, että Postin listaaminen pörssiin oli mennyt maan hallitukselta jäihin. Koska kyseessä on suurimman hallituspuolueen pää-äänenkannattaja, niin yleensä heidän tietolähteensä on puolueen hallitusvastuun aikana hyvin perillä siitä, mitä päätöksenteossa tapahtuu. Postin pörssiin meno on ollut tiettyjen virkamiesten ja politikkojen kestoaihe tämän hallituskauden ajan ja vähän aiemminkin. Tiedossa oli, että poliittinen päätös asiasta pitää syntyä ennen tämän kesän lomia. Syksyllä poliitikot alkavat jo ajatella ensi kevään vaaleja, joten suurempia avauksia tässä asiassa ei todennäköisesti ole enää luvassa. Euroopassa ja maailmalla useat postit ovat viimevuosina listautuneet. Toisissa paikoissa henkilöstöpolitiikka on huonontunut ja toisissa parantunut. Yleensä yt-prosessin käynnistysnappula on pörssiyhtiöillä herkemmässä kuin sataprosenttisesti valtion omistamissa fi rmoissa. Suomen Postissa on osattu käydä yt-prosesseja ilman listautumistakin, joten vaikea sanoa, mikä vaikutus asialla olisi ollut henkilöstöpolitiikkaan. Postin asiakkaan näkökulmasta voisi ajatella olevan järkevää, että postin kaltainen peruspalveluinfra pysyy sataprosenttisesti valtion näpeissä. Toinen uutinen liittyi hajaasutusalueen ”pakkokilpailuttamiseen”. Posti tiedotti 7.6. saaneensa päätökseen postilain mukaisen kilpailuttamisen eli niiden alueiden yleispalvelukirjeiden jakelun kilpailuttamisen, missä ei ole erillistä varhaisjakeluverkkoa. Kerroimme reilu vuosi sitten liikenneja viestintävaliokunnalle ja ministeri Bernerille useaan kertaan, että kyseinen pakkokilpailutuspykälä ei ole järkevä. Jälkiviisaana voimme sanoa olleemme oikeassa. Pakkokilpailutuksen lopputuloksena Posti hoitaa yhä yleispalvelukirjeiden jakelun. Tämä on hyvä asia, mutta sekä viestintävirasto että Posti joutuivat tekemään ison määrä työtä, että ministerin kilpailutusfantasiat saatiin myös postialalla toteutettua. Tämän turhaan tehdyn työn maksavat asiakkaat. Berner esikuntineen ei varmasti ole tyytyväinen yleispalvelukirjeiden kilpailutuksen lopputulokseen. Muistissa on ministeriön ensimmäinen esitys postilaiksi, johon oli kirjoitettu Postin tehottomista työpaikoista. Kilpailutus osoitti sen, että Posti ja sen työntekijät hoitavat yleispalvelukirjeiden jakelun tehokkaammin kuin yksityiset kilpailijat. Tämä varmasti ideologista yksityistäjää harmittaa. Lisää onkin luvassa. Ministeriön uutta liikennepalveluhanketta viedään vauhdilla eteenpäin, jotta asia saataisiin vielä ennen vaaleja eduskunnassa käsiteltyä. Hankkeen yhteydessä oltaisiin tekemässä myös postilakiin muutos, joka velvoittaisi Postin luovuttamaan postipalveluihin liittyviä olennaisia tietoja kilpailijoiden käyttöön. Tällaisia tietoja olisivat muun muassa postilaatikoiden paikat ja erityisesti jakelureitit. Postin liikesalaisuudet ja kilpailuvaltit halutaan antaa yksityisille postioperaattoreille. Tämä on ehdottomasti hallitus, joka vihaa valtionyhtiöitä enemmän kuin mikään muu aiempi hallitus. Onneksi vaaleihin on enää alle vuosi. HEIDI NIEMINEN, puheenjohtaja Puheenjohtajalta 11 Reitti Hallitus vihaa valtionyhtiöitä Onneksi vaaleihin on enää alle vuosi. Reitti_6_2018.indd 11 Reitti_6_2018.indd 11 26.6.2018 13.41 26.6.2018 13.41
Reitti 12 Valtuusto valitsi kuljetusliitot PAUn liitt ovaltuusto teki kevätkokouksessaan Heimarissa historiallisen päätöksen. Kuljetusliitot KL ry perustett iin toukokuussa Kiljavalla. Kuvassa vasemmalta liitt opuheenjohtajat Heidi Nieminen (PAU), Tero Palomäki (VML), Simo Zitt ing (SMU) ja Marko Piirainen (AKT). Kuvasta puutt uu RVL:n puheenjohtaja Kari Vähäuski. TEKSTI JUHA PÖYRY KUVA SAANA LAMMINSIVU Reitti 12 Reitti_6_2018.indd 12 Reitti_6_2018.indd 12 26.6.2018 13.41 26.6.2018 13.41
Reitti 13 V altuuston jäsenillä oli tavanomaisesta kevätkokouksesta poiketen valittavana liiton tulevaisuuden kannalta merkittävä päätös; haetaanko JHL:n yhteisjärjestöksi, tiivistetäänkö yhteistyötä kuljetusliittojen kesken vai jatketaanko yksin? Liittovaltuuston puheenjohtaja Pertti Miettinen muistutti kokouksen aluksi, ettei valtuuston yhdistymispäätös poista postialan haasteita mihinkään suuntaan. – Oli päätös millainen tahansa, se ei tule poistamaan niitä ongelmia, joita alallamme on. Postissa tapahtuvaan muutokseen meidän on myös itse haettava keinoja tulevaisuuden hallitsemiseksi. Nyt tehtävä liiton tulevaisuuspäätös tulee tehdä jäsenkunnan etujen parhaaksi. Liiton puheenjohtaja Heidi Nieminen kävi läpi kokoukselle etukäteen lähetetyn materiaalin JHL yhteisjärjestön ja perustettavan Kuljetusliitot KL ry:n jäseneksi liittymisvaihtoehdoista. Useamman tunnin kestäneen perusteellisen selvityksen jälkeen vaihtoehdoista käytiin vilkasta keskustelua. Lopuksi Nieminen pyysi valtuustoa ottamaan vielä kantaa, pitääkö ylimääräinen liittokokous kutsua koolle, jos jompikumpi vaihtoehdoista päätetään hyväksyä. Porin Automiesten Olli Friman esitti, että päätetään liittyä perustettavaan Kuljetusliitot KL ry:hyn, eikä ylimääräistä liittokokousta tarvitse kutsua koolle. Koska muita esityksiä ei ollut, meni Frimanin esitys läpi Oulun alueen osaston Timo Kuusikon kannattamana. Heti liikkeelle Kuljetusliitot KL ry:n perustava kokous pidettiin heti valtuuston kokouksen jälkeen ennen SAK:n edustajiston kokousta Kiljavalla 24.5. Uudessa kuljetusliittojen ”kattojärjestössä” ovat PAUn lisäksi mukana Autoja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT ry, Suomen Merimies-Unioni SMU ry, Veturimiesten liitto VML ry ja Rautatievirkamiesliitto RVL ry. Kuljetusliitoilla on yhteensä yli 50 000 työssäkäyvää jäsentä. Jäsenmääräänsä merkittävämmän järjestöstä tekee se, että liittojen jäsenet työskentelevät yhteiskunnan toimivuuden kannalta kriittisillä aloilla. Perustajajäsenten sopimuksen mukaan uuden järjestön tarkoituksena on edistää ja kehittää liittojen keskinäistä yhteistoimintaa ja tehostaa kaikin mahdollisin tavoin niiden itsenäisesti harjoittamaa edunvalvontaja sopimustoimintaa. Tämä toteutetaan järjestön toiminnan alkuvaiheessa siirtämällä sen tehtäväksi sellaisia liittojen nyt suorittamia samankaltaisia toimintoja, jotka eivät liity suoranaiseen edunvalvontaan ja sopimustoimintaan. Kuljetusliitot KL:n perustamisella on tarkoitus vahvistaa myös liittojen välillä jo pitkään voimassa ollutta sopimusta työehtosopimusneuvotteluihin liittyvästä keskinäisestä tuesta ja taata liittojen vankka asema kuljetusalan työntekijöiden etujen ja oikeuksien ajajana ja turvaajana. Viimeksi PAU sai tukea kuljetusliitoilta syksyn 2015 työtaistelujen aikana. Mitä seuraavaksi? Kuljetusliitot KL ry:lle nimetään sen toiminnan alkuvaiheessa sivutoiminen projektipäällikkö, jonka tehtävänä on hallituksen ja sen puheenjohtajan ohjauksessa laatia ensimmäisen toimintavuoden talousarvio ja toimintasuunnitelma. Lisäksi laaditaan pidemmän tähtäimen toiminnan suuntaviivat ja käynnistetään samankaltaisten toimintojen siirtäminen järjestölle. Kun järjestön toiminta on saatu käyntiin ja vakiinnutettua, sille valitaan päätoiminen toiminnanjohtaja. Kuljetusliitot KL:n hallituksen puheenjohtajana aloitti Merimies-Unionin puheenjohtaja Simo Zitting. Hallituksen muina jäseninä ovat AKT:n puheenjohtaja Marko Piirainen, PAU:n puheenjohtaja Heidi Nieminen, VML:n puheenjohtaja Tero Palomäki ja RVL:n puheenjohtaja Kari Vähäuski. • Perustett u 24.5.2018 • Järjestön tarkoituksena on edistää ja kehitt ää liitt ojen keskinäistä yhteistoimintaa ja tehostaa niiden itsenäisesti harjoitt amaa edunvalvontaja sopimustoimintaa. • Vahvistaa liitt ojen välillä voimassa ollutt a sopimusta tes-neuvott eluihin liitt yvästä keskinäisestä tuesta ja taata liitt ojen vankka asema kuljetusalan työntekijöiden etujen ja oikeuksien ajajana ja turvaajana. • Jäsenjärjestöt Postija logistiikka-alan unioni PAU ry, Autoja Kuljetusalan Työntekijäliitt o AKT ry, Suomen Merimies-Unioni SMU ry, Veturimiesten liitt o VML ry ja Rautatievirkamiesliitt o RVL ry. Kuljetusliitot KL ry Reitti_6_2018.indd 13 Reitti_6_2018.indd 13 26.6.2018 13.41 26.6.2018 13.41
Reitti 14 T yölainsäädäntöä ja Viestinvälitysja logistiikka-alan työehtosopimusta on noudatettava. Työehtosopimus löytyy työpaikalta, esimieheltä tai luottamusmieheltä. Työehtoihin kannattaa tutustua myös PAUn verkkosivuilla osoitteessa www.pau.fi . Kirjallinen työsopimus Postissa noudatetaan kesätyöntekijöiden työehtoihin PAUn neuvottelemaa työehtosopimusta. Ennen työn aloittamista allekirjoitetaan kirjallinen työsopimus. Myös sähköinen työsopimus on mahdollinen. Työsopimus laaditaan kahtena kappaleena, joista toinen jää työntekijälle ja toinen työnantajalle. Työsopimuksesta on käytävä ilmi ainakin palkan määrä, työaika, työtehtävät, työsuhteen kesto, määräaikaisuuden peruste sekä sovellettava työehtosopimus. Määräaikainen kausityö päättyy työsopimuksessa sovitun ajan kuluttua ilman irtisanomisaikaa. Työntekijällä on oikeus saada pyynnöstä työsuhteen päättyessä työtodistus. Työtodistus kannattaa aina pyytää, sillä se on tärkeä paperi uutta työtä tai koulutuspaikkaa haettaesTyöelämän oikeudet koskevat myös kesätyöntekijöitä Postissa työskentelee yli 2000 kesätyöntekijää, joita koskevat työelämän oikeudet ja pelisäännöt. Kesätyöntekijöiksi määräajaksi palkatt ujen kausityöntekijöiden työsuhteen ehtoja koskevat normaalit työehdot, aivan kuten vakinaisia työntekijöitäkin. Kesäduunari-info SAK:n, STTK:n ja Akavan Kesäduunari-infosta saa myös maksutt a tietoa ja neuvoja työelämän kysymyksistä. Puhelinpalvelu 0800 179 279 vastaa ma–pe klo 9–15. Palvelun verkkosivulta www.kesaduunari.? löydät myös tärkeää työelämätietoa. sa. Sillä voi osoittaa, että on jo hankkinut kokemusta työelämästä. Palkka Palkanmaksun yhteydessä on aina annettava palkkalaskelma. Palkkalaskelmasta kannattaa tarkistaa, että palkka mahdollisine lisineen on laskettu oikein. Erillisiä korvauksia tai lisiä kuten lisä-, ilta-, yö-, lauantai-, sunnuntaitai ylityö ei saa sisällyttää peruspalkkaan, vaan ne tulee aina maksaa sen päälle ja eritellä palkkalaskelmassa. Sairastuessa tai tapaturman satt uessa työssä tai työmatkalla Sairastuessasi ilmoita asiasta välittömästi esimiehellesi. Mikäli työskentelet vähintään 20 tuntia viikossa, sinulla on oikeus työpäivinä työehtosopimuksen mukaiseen työnantajan korvaamaan sairaanhoitopalveluun. Saat oikeuden käyttöön sekä tiedon paikasta esimieheltäsi. Sinulla on oikeus työehtosopimuksen mukaiseen sairausajan palkkaan työvuoroilta, joita et voi sairauden vuoksi tehdä. Esimiehelle tulee ilmoittaa välittömästi, jos työssä tai työmatkalla sattuu tapaturma. Työnantajan vakuutus korvaa muun muassa sairaanhoitokulut, lääkärin määräämät lääkkeet, matkakulut ja palkan. Ongelmatilanteessa liitt o autt aa Jos töissä on jostain syystä ongelmia, ne selvitetään ensisijaisesti työpaikalla oman esimiehen kanssa. Työpaikalla on luottamusmies tai työsuojeluvaltuutettu, jolta voi pyytää apua. Jos asia ei työpaikalla selviä, voi kääntyä myös PAUn toimiston puoleen. Kaikkien, jotka tulevat työelämään, vaikka määräaikaisenakin, kannattaa aina liittyä ammattiliiton jäseneksi. Liiton edunvalvojat auttavat ja puolustavat ongelmatilanteissa vain jäseniä. Kätevimmin liittoon liittyminen tapahtuu PAUn verkkosivujen liittymislomakkeella. Liittymiskaavakkeita saa myös työpaikan luottamusmieheltä. Lisätietoja: www.pau.fi /edunvalvonta/tyoehtosopimukset www.pau.fi /jasenyys/liity-jaseneksi www.pau.fi /jasenyys/jasenedut Reitti_6_2018.indd 14 Reitti_6_2018.indd 14 26.6.2018 13.41 26.6.2018 13.41
Reitti 15 T yöskentely ympäristössä, jonka lämpötila on yli 28 °C, voi aiheuttaa terveydelle haittaa. Kuuma-altistuminen voi alkaa alemmissakin lämpötiloissa, jos työ on erittäin raskasta. Kuumuus kuormittaa elimistöä ja vaikuttaa haitallisesti niin fyysiseen kuin henkiseenkin suorituskykyyn, minkä seurauksena virheiden määrä lisääntyy ja työviihtyvyys sekä tuottavuus laskevat. Työturvallisuutta koskevissa säädöksissä ei ole lämpöoloille sellaisia arvoja tai tasoja, joiden ylittyessä tai alittuessa työnantajalle olisi määrätty velvoitteita haitan vähentämiseksi. Siksi työnantajan on tapauksittain arvioitava lämpöoloihin liittyvät riskit ja valittava niiden vähentämiseksi tarpeelliset toimet. Lämpöolojen arvioiminen on työterveyshuollon työpaikkaselvityksen oleellinen osa, ja työnantajan on varmistettava, että se on tehty riittävän kattavasti. Työsuojeluhallinnossa on kuitenkin laadittu suositusarvot ilman lämpötilalle, virtausnopeudelle ja ilmankosteudelle riippuen tehtävän työn raskaudesta. Työnantajan on huolehdittava siitä, että työilman lämpötilasta, kosteudesta ja liikkeestä sekä lämpöä tai kylmää säteilevistä pinnoista aiheutuu mahdollisimman vähän haittaa tai vaaraa työntekijän terveydelle ja turvallisuudelle. Vaikka lämpöoloille ei ole lainsäädännössä laadittu raja-arvoja, tulee työnantajan huolehtia teknisin toimenpitein siitä, että lämpötila työpaikalla pysyy alle +28 °C:ssa. Jos työpaikan ilman lämpötila teknisistä toimista huolimatta helteen vuoksi ylittää +28 °C, työnantajan on rajoitettava sitä aikaa, jonka työntekijät työskentelevät tällaisessa työilmassa. Työtä on tauotettava riittävästi. Työskentely kuumalla ilmalla Kun lämpötila kohoaa työpäivän aikana, on tärkeää muistaa juoda riitt ävästi sekä syödä jotain suolaista, pitää enemmän taukoja ja antaa kehon palautua yöllä. TEKSTI NIINA PENTINMÄKI KUVA JORMA LAURONEN Yhden työskentelyjakson pituus saa olla enintään 50 minuuttia tunnissa, jos työntekijä tekee pakkotahtista kevyttä tai keskiraskasta työtä ja lämpötila on 29– 33 °C. Jos lämpötila on tällaisessa työssä yli 33 °C, pisin työskentelyjakso saa olla enintään 45 minuuttia tunnissa. Näissä tilanteissa työntekijän olisi siis voitava tehdä työtä 10–15 minuuttia tuntia kohden viileämmässä työtilassa. Ilmoita työnantajalle, jos lämpöoloissa on parantamisen varaa tai jos lämpöviihtyvyydessä on ongelmia, ellei tätä asiaa ole jo käsitelty työpaikkaselvityksessä tai muissa arvioinneissa. Jos työskentelet poikkeuksellisissa lämpöoloissa (yli 28 °C), varmista, että työterveyshuolto on arvioinut terveystarkastusten tarpeen. Työskentelyn keventämiskeinot Tärkeimpiä keinoja ehkäistä kuumuuden terveyshaittoja on juoda riittävästi nesteitä. Kuumalla ilmalla tehtävässä fyysisessä työssä on syytä juoda jopa 1–2 desilitraa kerralla 3–4 kertaa tunnissa. Jano on kuitenkin huono nestetasapainon mittari, joten kannattaa seurata myös omaa painoa. Älä laiminlyö nesteiden nauttimista kevyessäkään työssä, mutta vältä ylinesteytystä. Alkoholin käytössä kannattaa kuitenkin olla tavallistakin maltillisempi, alkoholi nimittäin poistaa nestettä elimistöstä sekä nostaa syketasoa jo levossa. Muista myös syödä monipuolisesti vaikka nälän tunne on kuumalla usein vähäisempi, varmista erityisesti riittävä suolan saanti. Kuumalla ilmalla työn tauottaminen on ensiarvoisen tärkeää. Pidä fyysisessä työssä taukoja helteen tukaluusasteen mukaan useammin kuin tavallisesti. Hakeudu tauolla varjoon ja vältä suoraa auringonpaahdetta. Vähennä lämpörasitusta valitsemalla työhön sopiva kevyt ja väljä vaatetus. Hyödynnä myös työhösi soveltuvat jäähdytysmenetelmät. Lämpökuormitusta vähentävät esimerkiksi tuulettimet ja ilmastointilaitteet, läpiveto, käynti viileässä suihkussa sekä oleskelu ilmastoidussa autossa. Muista antaa elimistön palautua yöllä. Järjestele makuuhuoneesi mahdollisimman vilpoisaksi ja käy viileässä suihkussa ennen nukkumaanmenoa. Yön aikana viilentynyt keho auttaa elimistöä palautumaan kuumakuormituksesta. On tärkeää myös huomata, että sairaudet ja lääkkeet voivat heikentää lämmönsietoa. Infektioiden aikana ja vakavampien tulehdustautien toipilasaikanakin lämmönsäätely on herkkä häiriintymään. Postinjakaja Jorma Lauronen sai hellepäivänä asiakkaalta virkistävän kiitoksen. Reitti_6_2018.indd 15 Reitti_6_2018.indd 15 26.6.2018 13.41 26.6.2018 13.41
Reitti 16 Tässä jutussa esittelen PAUn loppuvuoden omin voimin järjestämän sopimusja järjestökoulutuksen. Sopimuskoulutukset on sovittu työnantajan kanssa tehdyllä koulutussopimuksella ja työnantaja maksaa sopimuskoulutuksen koulutuspäivien ajalta palkkaa. Tässä jutussa esiteltävät työsuojeluun, työehtosopimukseen ja luottamusmiestoimintaan liittyvät kurssit ovat sopimuskoulutusta. Muut ovat viikonloppuina pidettävää järjestökoulutusta. Näiden lisäksi tarjontaamme kuuluu edunvalvojien alakohtaisia kutsukursseja sekä opistojen ja TSL:n järjestämää koulutusta. Nyt on hyvä aika ilmoitt autua loppuvuoden kursseille Vaikka juuri nyt elämme Suomen kesän hehkeimpiä hetkiä, ei ole liian aikaista nostaa esille PAUn loppuvuoden koulutusta. Koulutustarjontaan voi tutustua liiton verkkosivujen Koulutus-nimisessä osiossa. Ilmoitt autuminen käy helpoiten kirjautumalla jäsenpalveluun . Työsuojelukurssit Osaava työsuojeluhenkilöstö parantaa rutkasti työssä jaksamista työpaikoillamme. Järjestämisalallamme puhutaan hanakasti työssä jaksamisesta, työviihtyvyydestä ja -suojelusta. Vaikuttaa ikävä kyllä siltä, että todellisuudessa edellä mainitut asiat jäävät tuloksenteon ja kiireen jalkoihin. Työsuojeluvaltuutetun, asiamiehen tai muussa työsuojelun yhteistoimintatehtävässä toimivan henkilön osaamiseen kohdistuu kovia vaatimuksia. Niihin voi vastata vain kouluttautumalla. Hotelli Heimarissa järjestetään 24.– 28. syyskuuta Työsuojelun peruskurssi. Kurssilla luodaan perusta työsuojelutehtävissä toimimiselle, muun muassa alan lainsäädäntöön tutustuen. Työsuojelun peruskurssin käyneet työsuojeluedustajat voivat osallistua myös 8.–12. lokakuuta pidettävälle Työsuojelun jatkokurssille. Koulutus syventää tietoja ja taitoja työsuojelun saralta. Työehtoja luott amusmieskoulutukset Aina ei erilaisten palkanlisien maksaminen mene kohdalleen. Joskus on epäselvyyttä työja taukoajoista. Tämän vuoksi luottamusmiehen tulee osata lukea työehtosopimusta ja löytää sieltä tarvittava tieto isommitta vaikeuksitta. Lisäksi luottamusmiehen tulee hallita auttavasti viestintää. Koulutus Iloisia ilmeitä Edunvalvonnan ja yhteistoiminnan kurssilla huhtikuussa Heimarissa. Reitti_6_2018.indd 16 Reitti_6_2018.indd 16 26.6.2018 13.41 26.6.2018 13.41
Reitti 17 Työtovereittensa luottamustehtävään valitsemalla henkilöllä on suoranainen velvollisuus hankkia riittävät perustiedot ja -taidot tehtävän hoitamiseksi. Huomatkaa, että tässä tapauksessa koulutussopimus koskee myös ammattiosastojen puheenjohtajia. Työehtojen peruskurssi on tarkoitettu Viestinvälitysja logistiikka-alan työehtosopimuksen piirissä työskenteleville luottamusmiehille, työsuojelutehtävissä toimiville ja ammattiosastojen puheenjohtajille. Kurssilla muun muassa selvitetään työehtosopimuksen sisältöä. Kurssi järjestetään 24.–28. syyskuuta Hotelli Heimarissa, Mikkelissä. Luottamusmieskurssille hyväksytään keväällä järjestetyn Edunvalvonnanja yhteistoiminnan kurssin ja Työehtojen peruskurssin käyneet luottamusmiehet ja osastojen puheenjohtajat. Tällä kurssilla tarjotaan kaiken muun valaisevan lisäksi korkeatasoista koulutusta kirjallisessa ja suullisessa viestinnässä. Kurssi järjestetään 8.–12. lokakuuta niin ikään Hotelli Heimarissa, Mikkelissä. Toisen vuosipuoliskon järjestökoulutus Järjestökoulutuspaketista löytyy koulutusta juuri mukaan tulleille tai järjestötehtäviin valituille. Myös pidempään mukana olleille on tarjontaa. Holiday Club Tampereen Kylpylässä 27.–28. lokakuuta pidetään kurssit molemmille edellä mainituille ryhmille. Nyt jo pidempään mukana ollut voi ottaa mukaan kenties ensimmäistä kertaa PAUn kurssille osallistuvan. Tuoreemmille aktiiveille tarjotaan Tunne oikeutesi työelämässä -koulutus, jossa käydään läpi perusasiat niistä lakipykälistä ja säännöksistä, joita työpaikalla tulee noudattaa. Kokeneimmille järjestötoimijoille on Työkalut teräviksi, järjestöaktiivi! -kurssi, jolta voi hakea uusia tuulia osastotoimintaan. Ensi sijaisesti Tunne oikeutesi työelämässä -kurssin käyneille järjestetään 24.–25. marraskuuta Selkoa sopimuksista -kurssi. Kurssilla uppoudutaan liiton lakimiehen opastuksella työehtosopimukseen käytännön työelämän ja arjen näkökulmista. Kurssipaikka on Kuljetusliittojen Merisali Helsingissä. Kaikkien näiden järjestökoulutusten ohjelmaan on sisällytetty kevyempi osuus, joka suuntaa ajatukset välillä ihan muihin asioihin leikkimielisen kisailun merkeissä. Osallistu oman liitt osi koulutukseen Tässä esiteltiin loppuvuoden PAUn itse järjestämää sopimusja järjestökoulutusta. Liiton kurssikalenterista lisäksi löytyvät Edunvalvojien alakohtaiset koulutuspäivät ovat kutsukursseja. Opistojen järjestämään sopimusjärjestökoulutukseen ja TSL:n kursseihin voit tutustua liiton verkkosivulla ja PAUn koulutuskalenterista. Osallistu oman liittosi koulutukseen. Se on kuin panisi rahaa pankkiin. Kursseilta poistutaan pää täynnä uusia ajatuksia ja hymy huulilla! JUHA JAATINEN koulutussuunnitt elija Perusasiat tutuksi Tuoreet edunvalvojat Paavo Leppänen ja Maija Björkman kävivät huhtikuussa Heimarissa Edunvalvonnan ja yhteistoiminnan kurssin. Leppänen toimii Joensuun terminaalin varaluott amusmiehenä ja Björkman Ivalon, Inarin, Kaamasen ja Utsjoen luott amusmiehenä. Kurssi antoi paljon pohditt avaa. Miksi hakeuduit kurssille? PV: Hakeuduin kurssille oppiakseni hoitamaan luottamusmiehen tointa. Luottamustoimeen valituksi tuleminen antaa painavan syyn opiskella ja kehittää itseään. PAUn kurssit ovat luonnollinen vaihtoehto oman alan työehtojen ja etujen valvontaan. Siellä pääsee verkostoitumaan ja tutustumaan muihin edunvalvojiin, joilta saa apua ja neuvoja. Myös työnantajan taloudellinen avustus kurssin toteuttamisessa madaltaa lähtemisen kynnystä. MB: Hakeuduin kurssille, koska minut valittiin tämän vuoden alussa työpaikan luottamusmieheksi. Haluan olla paremmin selvillä työntekijöiden ja myös työnantajan oikeuksista ja velvollisuuksista. Tässä on hyvä tilaisuus perehtyä niihin asioihin ja viedä tietoa myös eteenpäin muille työntekijöille. Edunvalvonta on tärkeää, koska hyvin toimivalla työpaikalla myös työntekijät jaksavat paremmin ja työt sujuvat hyvin. Vastasiko kurssin sisältö sitä mitä odotit? PV: Kurssin sisällöstä sai hyvän kuvan tutustumalla viikko-ohjelmaan, tosin tätä ei saanut luettavakseen ennen kurssille ilmoittautumista. Käytännön opiskelu ja tehtävät olivat aiheeltaan ohjelman mukaisia. Osasin odottaa ajatusten vaihtoa, TEKSTI & KUVAT JUHA PÖYRY Reitti_6_2018.indd 17 Reitti_6_2018.indd 17 26.6.2018 13.41 26.6.2018 13.41
Reitti 18 Koulutus keskustelun heräämistä ja ryhmätöitä, joten niiltä osin kurssin toteutus vastasi odotuksiani. Kirjallisten tehtävien tekeminen tai lähdemateriaaliin perehtyminen sen sijaan oli vähäisempää. MB: Tämä oli ensimmäinen kurssini luottamusmiehenä ja asiaa oli paljon. Sain hyvän käsityksen siitä mitä työpaikan edunvalvonta pitää sisällään ja paljon uutta tietoa. Kurssi on mielestäni hyvä alku luottamusmiehille. Mitä erityistä kurssilta jäi mieleen? PV: Kurssin aikana kiinnitin huomiota työskentelytapojen moninaisuuteen eri puolilla Suomea. Paikkakuntakohtaiset erot ovat suuria, varsinkin kun oma kaupunkini on usein valittu pilottiryhmään kokeilemaan uusia postin reseptejä. Myös lukuisat yksityiskohdat muun muassa jäsenhankinnasta sekä erityisesti PAUn tulevaisuuden vaihtoehdoista jäivät hyvin mieleen. MB: Oli hienoa tavata muitakin postityöntekijöitä ympäri Suomea. Keskustelimme paljon postinjakelutyöstä ja sen haasteista. Suurimpana haasteena tuntuu olevan joka puolella se että töitä tehdään liian pienellä porukalla. Sitä samaa tapahtuu varmasti myös monella muullakin alalla nykypäivänä. Oli myös mielenkiintoista kuulla postialan ja järjestäytymisen historiasta. Autt oiko kurssi haasteisiin, joihin olet työpaikallasi aiemmin törmännyt? PV: Olen aloittanut varaluottamusmiehenä vasta tämän vuoden toukokuussa. Ehkä juuri tästä syystä kurssin käyminen jo tässä vaiheessa tuntui todella onnistuneelta, sillä monet perusasiatkin olivat minulle uusia. Kurssi auttoi hahmottamaan, mitkä ovat luottamusmiehen tehtävät sekä toimintatavat, joilla työpaikkojen ongelmia tulevaisuudessa ratkotaan. Se rohkaisi pitämään esillä isojakin asioita, joiden muuttaminen yksin tuntuu mahdottomalta. Vaikka tämä kurssi ei varsinaisesti perehtynyt työehtosopimukseen, ei sovi unohtaa sen tuntemisen tärkeyttä, kun johonkin sopimuksen yksityiskohtaan liittyvä ongelma nousee yllättäen eteen. MB: Sain kurssilta paljon tietoa ja se varmasti auttaa työpaikalla olevissa haasteissa. On helpompi lähteä käsittelemään ja selvittämään asioita, kun tietää oikeuksista ja velvollisuuksista. Työpäivämme ovat kiireisiä ja työtä on enemmän kuin ehtii tehdä, joten työn lomassa ei paljon ehdi pohtia muita kuin käsillä olevia asioita. Mistä asioista tarvitset vielä koulutusta? PV: Työlainsäädäntö sekä työehtosopimus ovat monimutkainen kokonaisuus, jonka sisäistäminen vaatii aikansa. Näitä asioita voi onneksi opiskella niin muiden luottamusmiesten kuin liiton kurssien avulla. MB: Olen vasta aloittanut luottamusmiehen tehtävässäni ja opittavaa on paljon. En rupea yksilöimään mitään tiettyä asiaa erikseen: kehitettävää löytyy niin neuvottelutaidoissa kuin pykälien ymmärtämisessä. Varmuus tähän tehtävään kehittyy koko ajan ja syksyllä olen menossa seuraaville kursseille oppimaan lisää. Mitä vinkkejä haluaisit antaa tuleville luott amusmiehille tai sellaiseksi aikoville? PV: Me kaikki olemme varmaan kuulleet ikävistä piirteistä työmarkkinoilla, ja tiedämme sen jonkin fi rman, jossa emme haluaisi olla töissä. Epäselvyyksiä voi esiintyä työoloissa, työsopimuksissa ja työntekijöiden kohtelussa. Edunvalvonnalla on varmasti paikkansa tällaisten asioiden ennaltaehkäisemisessä. Tartu siis haasteeseen. Heti päätöksen tekemisen jälkeen tunnet jo tehneesi jotain oikein! Kannattaa myös huomata, että suuri osa edunvalvonnan tehtävistä toteutetaan työajalla. Myös se porukka, joka edunvalvontaa kanssasi toteuttaa, on varmasti tutustumisen arvoinen. Yksin ei tarvitse tarpoa, aina löytyy joku jolta kysyä apua ja saada tukea. MB: Luottamusmieheksi aikoville ja haluaville minulla ei ole paljon neuvoja antaa, olenhan itsekin vasta aloittanut. Jos tähän hommaan ryhtyy niin siihen täytyy olla mielenkiintoa ja halua pyrkiä kehittämään asioita aina vain parempaan suuntaan. Hyvin toimivalla työpaikalla työkin sujuu hyvin. Se on tavoite johon kaikkien kannattaa pyrkiä. se porukka, joka edunvalvon ti tutustumisen arvoinen. Y joku jolta kysyä apua ja saa MB: Luottamusmieheks ole paljon neuvoja a tanut. Jos tähän h tyy olla mielenki asioita aina vain mivalla työpaik voite johon kaik Paavo Leppänen ja Maija Björkman kävivät Edunvalvonnan ja yhteistoiminnan kurssin keväällä Hotelli Heimarissa. Reitti_6_2018.indd 18 Reitti_6_2018.indd 18 26.6.2018 13.41 26.6.2018 13.41
Reitti 19 Reitti 19 L okakuulla 2017 ajellessamme Heimariin Erja Hakkolan ja Jesper Sundströmin kanssa, syntyi keskustelua tulevaisuudesta ja osastojemme toiminnasta. Tarina on tuttu, kuten monella muullakin nykyään ay-toiminnassa. Toiminta on ollut vireää ja yhdessä puuhataan edelleen kaikenlaista ja monenmoista. Aktiivit alkavat väsyä tai ideat loppua ja uutta verta ei löydy. Nykyään ihmisillä on myös paljon muita vapaa-ajan harrasteita ja mahdollisuuksia; ay-toiminta ja osallistuminen jäävät taka-alalle. Senkin kuulee usein, että antaa ”vanhojen” hoitaa, mutta kun ei tahdo ”vanhojenkaan” aika tai motiivi enää riittää. Keskustelujen jälkeen pamahti hetken mielijohteesta, että eiköhän yhdistetä osastojemme voimavarat yhteen. Toivottavasti muitakin tulee! Tervetuloa meille Pohojanmaalla halutt ihin yhyristyä! ”Yhteenliitt ymisen ankkurointi”. Pohjanmaan osaston puuhanaiset Erja Hakkola, Anneli Liikala ja Erja Kuoppala ja Etelä-Pohjanmaan osaston puuhapoika Jukka Kalliokoski. – yhdessä olemme vahvempia, takaamme jäsenillemme aktiivisesti toimivan osaston edut ja jatkuvuuden. Oiva nimihän oli jo valmiina yhdellä osastolla eli Pohjanmaan osasto ry. Osasto 205. Oli aika ryhtyä sanoista tekoihin. Taaksepäin katsoessa saattaa monella tulla haikea mieli muistellessa yhteisiä tekemisiä, mutta jatkossa kootaan yhteisiä muistoja PAUn Pohjanmaan ry:n 205 osaston nimen alla. Liittohallitus siunaa Eteläja Keski-Pohjanmaan osastojen purkautumisen ja liittymisen PAUn Pohjanmaan osastoon. Toukokuun puolivälissä käytiin jo uuden osaston alla hakemassa uusia muistoja Tallinnan puolelta. Keski-Pohjanmaan edustajat eivät ehtineet äitienpäiväkiireiltään (olivat hengessä mukana), mutta muu porukka loi matkalla yhteistä säveltä tulevaisuuteen ja kaikki tulivat takaisin uskoen yhteiseen eloon ja tulevaisuuteen. Yhteiseksi pelisäännöksi päätimme kokeilla oppia Kongon syvästä viidakosta; apinaheimo Bonobon opeilla eteenpäin! Toivomme myös, että muutkin Pohjanmaan aluejärjestön alueen osastot harkitsevat tulemista yhteiseen osastoon ennemmin tai myöhemmin; kaikille toimijoille ja mielipiteille on tilaa ja tarvetta! JUKKA KALLIOKOSKI Osastojen lyhyt historia • PAUn Keski-Pohjanmaan osasto 122: Suomen Postiljooniliitt o Kokkolan osasto perustett iin ensimmäisen kerran 1927, toiminta kesti 1932 saakka. Vuonna 1935 osasto perustett iin uudelleen ja osastoon liitt yi kaikki 15 postiljoonia. Vuonna 1964 nimi vaihtui Postiliiton Kokkolan osastoksi ja nimenvaihdos PAUn Keski-Pohjanmaan osastoksi 2006. • PAUn Pohjanmaan osasto 205: PVL Vaasan yhdistys perustett iin 24.5.1917 ja PVL Etelä-Pohjanmaan yhdistys 4.2.1946. Osastot yhdistyivät PVL Pohjanmaan yhdistykseksi 28.4.2002. PAU Pohjanmaan osasto ry 19.11.2005 lähtien. • PAUn Etelä-Pohjanmaan osasto 153: Postiliiton Seinäjoen osasto perustett iin 1939. Nimi vaihdett iin Postiliiton Etelä-Pohjanmaan osastoksi vuonna 2000. Vuonna 2006 PAUn Etelä-Pohjanmaan osaston nimenvaihdoksen myötä vuonna 2008 Alavuden osasto purkautui ja liitt yi Etelä-Pohjanmaan osastoon. Reitti_6_2018.indd 19 Reitti_6_2018.indd 19 26.6.2018 13.41 26.6.2018 13.41
Reitti 20 Arjen eväät Ammatt itaito rohkeasti esille Reitti 20 Kun työpaikalla tyydytään vain keskivertoon, syynä voi olla kateuden pelko. Omaa osaamista ei uskalleta ott aa kokonaan käytt öön, jott ei kukaan pahoitt aisi mieltään. TEKSTI UP/BIRGITTA SUORSA KUVA ISTOCKPHOTO Liika varovaisuus, sovinnaisuus ja halu kompromisseihin saattaa johtaa siihen, että työpaikan parhaat ideat jäävät piiloon. Ei haluta joutua katseiden kohteeksi eikä varsinkaan kadehd ituksi. – Moni piilottaa osaamisensa tavallisuuden viitan alle. Kateuden pelko on kova, kouluttaja Mari Louhi-Lehtiö koulutuspalveluyritys EASEL Training Oy:stä sanoo. Hän on kouluttanut erilaisia työyhteisöjä kehittämään toimintakulttuuriaan ja parantamaan työilmapiiriään. Kateuden pelko estää Louhi-Lehtiön mukaan toimimasta ”täysillä”, antamasta työpaikalla parastaan. – Kukaan ei uskalla nostaa itseään esille, jotta ei houkuttele kritiikkiä. Vältellään aitoa, oikeaa kehittämistä, ettei vain astuttaisi kenenkään varpaille. Yritetään vältellä ristiriitoja loppuun asti. Kateelliset keskitt yvät seuraamaan toisten edesott amuksia ja sitä, mitä arvelevat itseltä puutt uvan. Reitti_6_2018.indd 20 Reitti_6_2018.indd 20 26.6.2018 13.41 26.6.2018 13.41
Reitti 21 Reitti 21 Erott autumista pelätään suott a Louhi-Lehtiö oudoksuu työkulttuuria, jossa pelätään erottautua joukosta. Hän puhuu nimenomaan ammatillisuudesta, ei henkilöiden yksityiselämästä. – Erottautumisen pelko johtaa alisuoriutumiseen. Hän painottaa, että kukin on työssä ensi sijassa ammattinsa ja ammattitaitonsa takia. – Siksi ammatillinen osaaminen pitää uskaltaa tuoda esille. Ideat voi esittää ammatillisesti mainitsemalla esimerkiksi, että kokemukseni perusteella ja tämän ammatin edustajana olen tätä mieltä, Louhi-Lehtiö neuvoo. – Konfl iktit syntyvät, kun ei osata olla eri mieltä ja rakentaa yhteistä näkemystä. Erilaisia mielipiteitä pystytään käsittelemään, kun työpaikalla on yhteiset pelisäännöt: miten ollaan, puhutaan, suhtaudutaan toinen toisiin ja mahdollisiin asiakkaisiin, kuinka käsitellään näkemyseroja ja ratkotaan pulmia ja mitä arvostetaan. Louhi-Lehtiö painottaa, että turvallisuudentunne syntyy, kun pelisäännöt perustuvat yhteiseen arvopohjaan ja niitä noudatetaan sekä siitä, että työpaikan ydintehtävä on selvillä. Pelisääntöjä pitää vaalia Jos työpaikalla on niin sanottuja kateuden kyitä, työpaikan toimintaja vuorovaikutuskulttuuri on jo päässyt rapautumaan. Kun yhteisiä pelisääntöjä ei vaalita, työhön aletaan tulla sillä vuorovaikutustyylillä ja tunnetilalla kuin kulloinkin sattuu olemaan. Ilmapiiristä tulee nopeasti turvaton. – Huonossa ilmapiirissä jokainen keskittyy niin sanotusti suojaamaan tonttiaan. Kateuteen taipuvaiset ihmiset synnyttävät yhteisöön jännitteitä, pelkoa ja ärsyyntymistä, Louhi-Lehtiö kertoo. Kateelliset keskittyvät seuraamaan toisten edesottamuksia ja sitä, mitä arvelevat itseltä puuttuvan ja mitä luulevat toisilla olevan. – He alisuoriutuvat suhteessa oman kapasiteettiinsa ja käyttävät energiaansa hukkaan. Toiset koettavat tulla kaikkien kanssa toimeen ja estää konfl ikteja. Hekin alisuoriutuvat, koska pelkäävät loistaa ja käyttävät energiansa toisten reaktioiden ennakointiin. Puheaikaa aivan kaikille Louhi-Lehtiö sanoo, että hyvä toimintaja vuorovaikutuskulttuuri suojaavat työntekijää. Ihminen uskaltaa tuoda mielipiteensä esille pelkäämättä. Tämä on huomattu useissa tutkimuksissa. – Hyvässä toimintakulttuurissa syntyy turvallisuuden tunne. Tällä ei ole mitään tekemistä sen kanssa, millaisia ihmisiä työpaikalla on. Olivatpa he suupaltteja tai nörttejä, he tulevat kuulluiksi ja voivat heittää ideoitaan. Kaikilla on suunnilleen yhtä paljon puheaikaa, sillä hitaimmallakin. Varsinkin asiakastyössä työtiimin henki aistitaan myös ns. tiskin toisella puolella. – Hyvä toimintakulttuuri suojaa siten myös työn laatua ja tuottavuutta. Työpaikan ongelmat kumpuavat toisinaan ihmisen kokemuksesta, ett ei hänen osaamistaan arvosteta tasavertaisesti. Epävarmuus johtaa Mari Louhi-Lehtiön mukaan siihen, ett ä ihminen keskitt yy itseensä. Sen sijaan riitt ävä turvallisuudentunne helpott aa keskitt ymään yhdessä tekemiseen. – Silloin nähdään työpaikan tulokset ”meidän tuloksina”, jossa omalla työllä on oma merkityksensä. Turvallisuudentunne kumpuaa yhteisöllisyydestä. – Yhteisöllisyys ja yhteinen kieli pitää rakentaa, Louhi-Lehtiö tähdentää. Yhteinen kieli syntyy, kun keskustellaan läpi, mitä esimerkiksi työpaikan arvoissa mainitt u asiakaslähtöisyys tarkoitt aa käytännön työssä. Louhi-Lehtiö suositt aa pitämään työyhteisöpäivän, Rakennetaan yhteinen kieli jonka aikana kirjoitetaan auki, mikä on työpaikan missio ja merkitys. Hän kehott aa pohtimaan yhdessä, mitkä ovat työpaikan arvoihin liitt yvät menestystekijät, ja miett imään, millaisessa vuorovaikutuskultt uurissa halutaan olla töissä. Ymmärrys kasvaisi. – Siinä rakentuvat työyhteisön yhteinen kieli ja arvot, eli mitä pidetään hyvänä ja oikeana. Työyhteisön todelliset arvot välitt yvät asiakkaille, vierailijoille ja uusille työntekijöille nimenomaan työyhteisön vuorovaikutuskultt uurissa. – Vahvassa hyvässä vuorovaikutuskultt uurissa ihmiset saavat koko osaamisensa käytt öönsä, voivat hyvin ja kestävät paremmin työhön kuuluvia kohtuullisia haasteita ja ulkopuolelta tulevia stressitekijöitä, Louhi-Lehtiö sanoo. Reitti_6_2018.indd 21 Reitti_6_2018.indd 21 26.6.2018 13.41 26.6.2018 13.41
Reitti 22 R Re R Re R R Re Re Re R R R R R R R Re R R R R R Re R R R R R R Re R R R R R Re Re Re Re R R Re Re Re Re R R Re Re Re Re R R R R Re Re Ree Re Ree Re R Re Ree R Re Re Re R Re Re Re Reeeee t it it it itt itt it it it itt it it it iit itt itt iit it it it it it it it iitt iit it it it ittt iiit iit itt iittttti tti ti ti ti ti ti ttti ti ti ti ttii tii ti ti ti tti tti tii tti ttiiiii ti tiiii ti tiiiiiiii ttttttttt 22 22 22 222 22 22 22 222 222 22 22 22 22 22 22 22 22 222 22 22222222222222 Vapaalla Bikinikunnossa HARRASTUS Bikini ? tness | NIMI Petra Vesala | MILLOIN Salitreeni viidesti viikossa, kisadieett i 1.5.–6.10. Päämääränä SM-kisat 6.10. | MOTTO Do what you love. TEKSTI & KUVAT HANNA KAUPPINEN Reitti 22 O len huomannut, että lajia kritisoivat eniten sellaiset ihmiset, jotka eivät tiedä siitä mitään eivätkä vaivaudu ottamaan selvää, toteaa Petra Vesala. Off eli arkikausi merkitsee bikini fi tness -urheilijalle aika tavanomaista urheilijaelämää: treeniä ja terveitä elämäntapoja. Petra kertoo, että offi lla hän saattaa syödä toisinaan pizzaa tai juoda lasin viiniä. Vyötäröllä saattaa olla vähän löysää. Huitt isten jakelun ryhmävastaava Petra Vesala valmistautuu ensimmäisiin bikini ? tness -kisoihinsa. Kurinalaisen salitreenin rinnalle on nyt tullut kisadieett i, jolla urheilija pudott aa rasvaprosentt iaan tuodakseen lihaksensa esiin. Se voi kauhistutt aa asiaan vihkiytymätöntä. Reitti_6_2018.indd 22 Reitti_6_2018.indd 22 26.6.2018 13.41 26.6.2018 13.41
Reitti 23 Reitti 23 Reitti 23 Petra Vesalalla on vankka urheilutausta. Hän harrasti juniorisarjoissa yleisurheilua SM-tasolla. – Treenaan kovilla painoilla viisi kertaa viikossa, tunnista kahteen tuntiin – riippuu siitä, paljonko juttelen salilla muiden kanssa. Koetan rytmittää sen niin, että keskiviikko ja sunnuntai olisivat lepopäivät. Keskiviikko sen takia, että töiden puolesta se on aika paha päivä, Vesala kuvailee. Tavoitt eita tarvitaan Vesala kisaa ensimmäistä kertaa lokakuun SM-kisoissa. Hän on ollut kisavalmennuksessa reilut kaksi vuotta harrastettuaan sitä ennen kuntosalia aikuisikänsä ajan. Juniorisarjoissa lajeina olivat yleisurheilu ja salibandy. Useimmilla bikini fi tness -kilpailijoilla on urheilutausta. Vesala muistuttaa, ettei liian nopealla tahdilla pitäisikään lähteä kisaamaan. Hän itse aloitti kisatreenin vasta sitten, kun koki olevansa siihen henkisesti valmis. – Alkoi tuntua, että tavallinen salitreeni ei enää riittänyt. Tarvitsin tähtäimen, ja joka saa pitämään menon päällä. Nykyisen valmentajani kanssa olemme tehneet toista vuotta hommia Team Tzempissä. Uusi valmentaja teki Vesalalle treeniruokavalion, jonka määritteli treenija lepopäivien kalorimäärät. Niitä tarkasti noudattamalla nähtiin, millä kalorimäärillä kroppa kehittyy keräämättä kuitenkaan ylimääräistä. Se kehitti yksilöllisen kropan tuntemusta. Puolen vuoden kisadieett i Haastatteluntekohetkellä Vesala on ollut kisadieetillä viisi viikkoa. Dieetillä ruokavalio on paljon tiukempi kuin offi lla: nyt ruoka-annokset punnitaan tarkalleen. Tarkoitus on pudottaa kehon rasvaprosentti 15:sta kymmeneen. Valmistautuminen on vasta alussa, sillä kisat ovat lokakuussa. Alku on mennyt mukavasti eikä dieetti vaikuta juurikaan Vesalan perusarkeen. Petra pakkaa eväät töihin edellisenä iltana siinä missä monet muutkin – hänellä ne vain menevät vaa’an kautta. Vesala on huomannut, että nälkäisenä mieli ailahtelee ja ärsyyntyy helpommin. Hän toteaa, että laji vaatiikin itsetuntemusta, määrätietoisuutta ja itsekuria niin salilla kuin syödessä. Hän myös tiedostaa ankaraan diettaamiseen liittyvät syömishäiriöriskit. Hän on nähnyt kisakunnon tavoittelun lähtevän joillakin käsistä. – Se mietityttää, mutta luotan omaan pääkoppaani. Välillä olen tuntenut itseni hirveän pieneksi ja pelännyt, jääkö minusta mitään jäljelle. Siinä vaiheessa tiimikavereiden ja valmentajan tuki on tärkeää. Luotan, että valmentaja näkee ja sanoo, jos joku alkaa mennä pieleen. Kävelyharjoituksia ja kaunistautumista Kisoihin valmistautumiseen kuuluu paljon muutakin kuin salilla käyntiä. Sopusuhtainen pitää olla, mutta kauneus ja esiintyminen lavalla ovat sitäkin merkityksellisempiä: jos lavalle tuo hienon kropan, jota ei osaa esitellä, ei tule pärjäämään. Jos vähän heikomman vartalon esittelee loistavasti, voi vaikka voittaa. Sen vuoksi Petra on hankkinut kisakorkokengät jo toista vuotta sitten. – Sen haastavuutta ei tajua, ennen kuin pistää ne korkokengät jalkaan, ottaa ne kävelyt ja asennot. Olen nyt kaksi vuotta harjoitellut sitä. Kisaa varten panostetaan muutenkin ulkonäköön. Kampauksen Vesala on jo päättänyt, nyt pitäisi vielä ratkaista hiusten väri. Meikkaajan valinnan suhteen hän on empinyt, joten nyt alkaa olla jo kiire saada hyvä. Kisabikinit Petra osti tiimikaverilta, joka on voittanut ne päällä suomenmestaruuden junioreissa ja sijoittunut kuudenneksi EM-kisoissa. Siis voittajabikinit. Petran tavoitteet ovat kuitenkin maltilliset. – Kyllä mä top 5:een haluan, mutta olen pitänyt odotukset realistisena, etten pety liikaa jos en pärjääkään. Tiedän, että siellä on kokeneempia vastassa. Olen ajatellut, että olen joka tapauksessa voittaja, vaikka en sijoittuisikaan siellä kisoissa. Jotain omistautumisesta lajille kertoo se, että Petra viettää kolme kesälomaviikkoa vasta lokakuussa kisojen aikaan. Reitti_6_2018.indd 23 Reitti_6_2018.indd 23 26.6.2018 13.41 26.6.2018 13.41
Reitti 24 Muutt uva työ TEKSTI HANNA KAUPPINEN KUVA ISTOCKPHOTO Reitti 24 Joko sinulla on yritt äjän elämänasenne? Ihmisen asenteet ja ajatt elutavat kehitt yvät yleensä kuin itsestään ympäristön myötävaikutuksella, mutt a niitä ohjaillaan myös koulutusja työvoimapoliitt isin keinoin. Yritt äjyyskasvatuksella pyritään valmentamaan epävarman työelämän haasteisiin sopeutuvia kansalaisia. Postija logistiikka-alalla näkyy, kuinka suurista tuotantoyksiköistä on siirrytty pienempien alihankintayritysten muodostamiin tuotantoketjuihin. Uusilla työmarkkinoilla kansalaisilta odotetaan uudenlaisia ajattelutapoja. Työelämätutkijat Esko Harni ja Miikka Pyykkönen kuvailevat Veera Nuutisen toimittamassa Uusi työväki -kirjassa (Into 2017), kuinka myös suomalainen koulutusja työvoimapolitiikka pyrkii nostattamaan yrittäjän elämänasennetta yleiseurooppalaisten poliittisten linjausten mukaisesti. – Yrittäjyyskasvatuksen tavoitteena on tuottaa epävarmoihin työmarkkinoihin ja kansainväliseen kilpailuun sopeutuvia työelämäosaajia. 2000-luvun ihannetyöntekijä toimii kuin yritys ja omaksuu työnantajansa tavoitteet ja arvot, kirjoittavat Harni ja Pyykkönen. Mikä on yritt äjän elämänasenne? Opetusministeriön ja useiden eri yrittäjyystoimijoiden vuonna 2009 laatiman Yrittäjyyskasvatuksen suuntaviivoja -julkaisun mukaan yritteliään kansalaisen ominaisuuksia ovat tiedollinen ja taidollinen joustavuus, luovuus, ennakoiva oppimiskyky sekä kommunikointija viestintätaidot. Yrittäjyyskasvatus nähdään yksilön elämänkaaren kattavana prosessina, joka kytkeytyy työelämän lisäksi myös vapaa-aikaan ja kansalaistoimintaan. Harni ja Pyykkönen näkevät yrittäjän elämänasenteen sopivan hyvin uusliberalistiseen käsitykseen ihannekansalaisesta. Tällainen kansalainen ajattelee itseään sijoituksena, johon tulee koota henkistä, materiaalista ja ruumiillista pääomaa. Hän laskelmoi, asettaa päämääriä ja ottaa riskejä. Yrittäjäkansalaisuuden ajatus näkyy esimerkiksi sellaisissa kannanotoissa korkeakoulutuksen maksullisuuden puolesta, jotka järkeilevät opintolainan investoinniksi tulevaisuuteen: jos investointi ei tuota voittoa, se on huono investointi. Saman logiikan mukaan yrittäjäkansalaisen kannattaisi harkita, miten valitsee seuransa ja miten huolehtii terveydestään. Kaikilla vapaa-ajan valinnoillakin on vaikutusta henkilökohtaiseen taloudelliseen menestykseen. Keskeistä 2000-luvun yrittäjäkansalaisuudelle siis on, että se käsittää yrittäjyyden kaikille elämänalueille ulottuvana olemisen tapana. Kuulemme julkisessa keskustelussa yhä enemmän vaatimuksia, että duunarin tulee sopeutua työelämän jatkuvaan muutokseen ja heikompiin työehtoihin sekä otettava vastuu omasta asemastaan työmarkkinoilla. Yritt äjäksi kasvetaan Yrittäjyyskasvatuksella pyritään vastaamaan muuttuvan työelämän haasteisiin yleiseurooppalaisella tasolla. Esimerkiksi Euroopan komissio julkaisi vuonna 2003 Yrittäjyyden vihreän kirjan, jonka mukaan yrittäjyyttä edistäviä henkilökohtaisia ominaisuuksia sekä oikeanlaista ajattelutapaa tulisi alkaa opettaa jo mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. Harnin ja Pyykkösen mukaan tämä näkyy toisen asteen koulujen työelämävalmennuksen muuttumisessa: viimeisen kymmenen vuoden aikana työntekijän työelämätietojen ja -taitojen – kuten ammatillisen järjestäytymisen ja työlainsäädännön – sijaan on alettu opettaa yhä enemmän yrittäjyyttä ja yrittäjämäistä elämänasennetta. Myös Suomen nykyisessä työllisyyspolitiikassa näkyy yrittäjäkansalaisuutta rakentavia valintoja. Esimerkiksi aktiivimalli säästää työttömyysturvan leikkauksilta ne, jotka tekevät tarkastelujakson aikana sopivan määrän palkkatyötä, saavat ansioita yritystoiminnasta tai osallistuvat työllistymistä edistävään palveluun. Samoin työttömien neljän kuukauden yrittämisvapaus – se, että työttömänä aloitetun yritystoiminnan päätai sivutoimisuutta ei arvioida ensimmäisen Reitti_6_2018.indd 24 Reitti_6_2018.indd 24 26.6.2018 13.41 26.6.2018 13.41
Reitti 25 Reitti 25 neljän kuukauden aikana – voi tehdä lyhyistä toimeksiantosopimuksista entistä yleisempiä. Jos yhteiskunnassa yleistyy käsitys, että epäyritteliäisyys ja köyhyys on jokaisen omaa syytä, voi Harnin ja Pyykkösen mukaan olla mahdollista, että rangaistuksia kovennetaan, sosiaaliturvaa pienennetään ja vastikkeetonta työtä teetetään yhä enemmän. Ne, jotka eivät halua tai onnistu aktivoitumaan halutuilla tavoilla, saavat konkreettisen rangaistuksen alentuneina työttömyyskorvauksina. Yritt äjäkansalaisen ongelmat Yrittäjäpuheeseen liitetään usein tarina vapaudesta ja itsensä menestyksekkäästä toteuttamisesta. Harni ja Pyykkönen huomauttavat, että yrittäjyys kuitenkin osoittautuu monille hyvin haastavaksi. Vaikka yrittäjäkansalainen kuinka kovasti yrittäisi, suorittaisi ja venyisi, voi olla, että hän väsyy ja syyllistää itseään, jos tavoitteet jäävät saavuttamatta. Harnin ja Pyykkösen mukaan yksilöillä on ristiriitainen suhde työhönsä. Yhä useammat keskiluokkaiset ihmiset kokevat työnsä merkitykselliseksi ja sitoutuvat siihen voimakkaasti, mutta toisaalta työ tuntuu hallitsevan koko elämää. Kilpailu työmarkkinoilla ja vapaa-ajan väheneminen ahdistavat heitä. – Työikäisellä väestöllä on selvästi enemmän työhön liittyviä jaksamisen ja mielenterveyden ongelmia kuin aikaisemmin. Vuonna 2011 joka neljäs työntekijä kertoi kärsivänsä vähintään ajoittaisesta työuupumuksesta. Rajatt u kriitt isyys Hyvän yrittäjäkansalaisen ominaisuuksiin lukeutuu kriittisyys, mutta vain jos se suuntautuu oikeanlaisiin asioihin. Ensinnäkin se kriittinen, itsenäinen ajattelu, jota yrittäjyyskasvatuksessa vahvistetaan, suuntautuu Harnin ja Pyykkösen mukaan sellaisia asioita kohtaan, joiden katsotaan vaikeuttavan yrittämistä: korkeaa verotusta, julkista sektoria, säänneltyä fi nanssipolitiikkaa ja muita yritysten kilpailukykyä heikentäviä tekijöitä. Sen sijaan yrittäjyyspuheesta puuttuu Harnin ja Pyykkösen mukaan itsekriittisyys. Yritteliäisyydestä kieltäytyminen ei sitä ympäröivän uusliberalistisen puhetavan raameissa ole kriittisyyttä tai vastarintaa vaan laiskuutta ja tyhmyyttä. Yritteliäisyys siis sopeutuu vallitsevaan asiaintilaan samaan tapaan kuin työläisen on suotu aiemmin sopeutuvan asemaansa . Toinen yrittäjäkansalaisen kriittisyyden raja kulkee toimeksiantajaorganisaation tavoitteiden kohdalla. Niihin on sopeuduttava. – Se voi tarkoittaa esimerkiksi sitä, että työntekijä uhrautuu ylitöihin, jotta työprojekti pysyisi aikataulussa tai yhtiön liikevoitto kasvaisi, tai hyväksyy irtisanomisen elämänsä mahdollisuutena, Harni ja Pyykkönen kirjoittavat. Reitti_6_2018.indd 25 Reitti_6_2018.indd 25 26.6.2018 13.41 26.6.2018 13.41
Reitti 26 Ott eita työelämästä P osti julkisti viime marraskuussa strategiansa seuraavalle kolmelle vuodelle. Yksi päätavoitteista on laadun ja asiakaskokemuksen voimakas parantaminen. Tavoitetta viedään eteenpäin Oranssi-hankkeena, jonka tavoitteena on synnyttää Postiin uusi palvelukulttuuri, jossa hyvän työntekijäkokemuksen kautta saadaan aikaan loistava asiakaskokemus. Hankkeen vetäjä Riikka Fredriksson muistuttaa, että Postin kilpailukyvyn ja menestyksen taustalla on erinomainen työntekijäkokemus ja siksi Postin Oranssi palvelukulttuuri on yksi Postin strategian päätavoitteista. TEKSTI & KUVAT JUHA PÖYRY Uutt a palvelukultt uuria rakentamassa Mistä syntyy hyvä palvelukultt uuri? Tätä pohditt iin pääluott amusmiesten Oranssi-päivässä kesäkuussa Pasilassa. – Erinomainen työntekijäkokemus luo loistavia asiakaskokemuksia, jotka ovat elinehtomme ja entistäkin tärkeämmässä roolissa kilpailun kiristyessä ja kansainvälistyessä. Espoon ja Vantaan perusjakelun pääluottamusmies Asmo Juvanoja näki Oranssissa jotain tuttua. – Nämä samat asiathan oli esillä jo silloin, kun kävin joskus muinoin Postiopiston kursseja. Eihän tässä mitään uutta ole, mutta hyvä että nämä on nostettu taas esille. Työntekijäkokemus ja Postin maine julkisuudessa ovat viime vuosina olleet koetuksella. Pääluottamusmiehet nostivat tilaisuudessa esiin Oranssin kannalta enemmän uhkia kuin mahdollisuuksia. Arvostuksen puute, perusresurssin riittämättömyys, perehdyttäminen, jakamaton posti, vaikutusmahdollisuus omaan työhön, pelolla johtaminen, alihankinta ja lisääntynyt vuokratyövoiman käyttö nähtiin kaikki haasteina uuden palvelukulttuurin syntymiselle. Esimiehille uusia valmiuksia Millä tavalla työntekijäkokemusta lähdetään sitten konkreettisesti parantamaan ja kuinka sitä seurataan? Hyvää palvelukultt uuria pohtimassa Satu Ollikainen, Riitt a Sievilä, Jarmo Tuominen, Tero Kelkka, Kaisa Rossi ja Asmo Juvanoja. Reitti_6_2018.indd 26 Reitti_6_2018.indd 26 26.6.2018 13.41 26.6.2018 13.41
Reitti 27 Fredriksson vakuuttaa, että postilaisten ja asiakkaitten näkemykset toimivat pohjana Oranssille kehitystyölle. Lisäksi koetaan, että esimiehille tarvitaan uusia valmiuksia ihmisten ja työn johtamiseen. – Postin Oranssin ytimessä on asiakkaiden muuttuvien tarpeiden huomioiminen ja se erinomainen työ, jota postilaiset tekevät. Tästä tärkeästä työstä postilaiset saavat tuntea ylpeyttä. Oranssin avulla pystymme palvelemaan asiakkaitamme myös tulevaisuudessa ainutlaatuisella tavalla. Postin Oranssi on meille etu, jota kilpailijat eivät voi ostaa. Perehdyttämistä pilotoitiin kesäkuussa useissa jakelutoimipaikoissa eri puolilla Suomea. Posti vie perehdytystä ja erilaisia koulutuksia digitaaliseen kanavaan, jonka nimi on ePostiopisto. Kanava on hankittu sekä viestinnän että kouluttamisen ja perehdyttämisen välineeksi, jonka kautta viestien uskotaan kulkevan niin tiimien kuin koko organisaationkin välillä vaivattomammin. Lisäksi Postin johtoja suunnittelutehtävissä työskentelevät henkilöt ovat tutustuneet arjen postityöhön postilaisten rinnalla. Jokainen voi vaikutt aa Postin henkilöstötyytyväisyyskysely korvataan vastaisuudessa uusilla mittareilla. Työntekijäkokemusta seurataan uudistetuilla henkilöstötyytyväisyysmittauksilla. – Jatkossa on helpompi ja nopeampi korjata niitä asioita, joissa koetaan olevan parannettavaa, Fredriksson sanoo. Fredriksson vakuuttaa, että paremman palvelukulttuurin rakentamiselle on varattu riittävästi resursseja. – Tärkein resurssi ovat kuitenkin postilaiset itse. Oranssi on ennen kaikkea pieniä arjen tekoja, hymyä, kiitosta, arvostavaa palautetta ja palautteen vastaanottoa, johon jokainen voi myös vaikuttaa omassa työssään. Riikka Fredriksson pitää tärkeänä, että parannettavia, mutta myös hyviä asioita tuodaan avoimesti esiin. – Postin Oranssin palvelukulttuurin aikaansaaminen on ennen muuta yhteisen suunnan löytämistä ja sen erinomaisen, koko ajan muuttuvan työn esiin nostamista, jota eri puolilla Postia tehdään päivittäin. Vaikka pääluottamusmiehet suhtautuivatkin hankkeeseen epäilevästi, ei sitä suoralta kädeltä haluttu tyrmätä. Päinvastoin nähtiin, että työntekijöillä on vahva halu onnistua ja Postin menestys takaa työpaikkojen jatkuvuuden. Suurin vastuu Oranssin onnistumisesta nähtiin kuitenkin työnantajalla ja henkilöstöjohtamisella. Postilaisten ja asiakkaitt en näkemykset toimivat pohjana Oranssin kehitystyölle. Mirja Sandberg, Jari Niemelä, Martt i Määtt ä, Liisa Lapinkangas ja Laura Meriläinen listasivat Oranssin uhkia ja mahdollisuuksia. Reitti_6_2018.indd 27 Reitti_6_2018.indd 27 26.6.2018 13.41 26.6.2018 13.41
Reitti 28 Reitti 28 Vahvan tehtävä Ay-majakka Reitti 28 M onessa asiassa olen ollut onnekas. Kuten siinä, että olen aina saanut työskennellä hyvissä työyhteisöissä. 90-luvun alussa onni potkaisi minua tosi lujasti ja pääsin liiton toimistoon toimitsijaksi. Olen kokenut itseni kovin etuoikeutetuksi saadessani tehdä tätä työtä. Työ on ollut ennen kaikkea itselleni merkitykselliseltä, aatteen rikastamaa. Alussa edes päivittäinen matkustaminen Lahden ja Helsingin välillä ei tuntunut väkinäiseltä, vaikka aikaa upposi siihen päivittäin julkisilla kulkien lähes viisi tuntia. Nykyisin aikaa kuluu melkein puolet vähemmän, mutta jo vain matkan kulkeminen uuvuttaa. Junassa nukkumisen taitokin on kadonnut. 90-lukuun kuului suuri lama, vuosikymmenen alun maan hallituksen ammattiyhdistysvastaisuus ja Posti-Telen yhtiöittäminen. Liiton järjestötyö oli kuitenkin voimissaan. Tuntui, että syksystä kevääseen suuri osa viikonlopuistakin kului koulutuksissa ja kokouksissa. Ja kyllähän sillä hinta oli. Eräänä sunnuntai-iltana raahauduin jostain päin Suomea kotiin. Siellä keskimmäinen poikani piti synttäreitään. Koti oli täynnä pieniä juhlivia intiaaneja. Synttärisankari puski polkuautolla vastaan täydessä intiaanimaalauksessa. Heilautti iloisesti kättään totesi, että ”kato Sepe, kiva kun pääsit käymään”. Se pysäytti. Tajusin, että nyt menee jotain pieleen. Kaikki kolme poikaani kutsuivat minua Sepeksi – eivät isäksi. Ymmärsin, että jotenkin tämä pitää korjata. No, nykyisin nämä jo aikuiset miehet kutsuvat minua isäksi. Se helpottaa, mutta pienen trauman se jätti. Kuluva vuosikymmen on tuohon 90-lukuun verrattuna kovin erilainen. Viikonloppujen työmatkailu on vähentynyt miellyttävään määrään. Itse asiat ovat kuitenkin nyt paljon hurjemmin. Minun on ollut kovin vaikea ymmärtää Postin toimenpiteitä viime vuodet ja yhtä huonosti olen kyennyt niitä hyväksymään. Jos sanon, että monesta asiasta olen mieleni pahoittanut, niin se on kovin lievästi sanottu. Pitäisi tietysti kyetä suhteuttamaan asioita, mutta siihen eivät vaillinaiset taitoni ole riittäneet. Viime vuonna kuollut Mauno Koivisto totesi valtiovarainministerinä ollessaan, ettei kokenut sinänsä vaikeaa tehtäväänsä kovin ahdistavaksi – eihän kukaan edes ampunut kohti. Sodan kokenut mies tiesi, että on kovia paikkoja ja sitten on vielä kovempia paikkoja. Ja mitä lienee miettineet ne Suomen Postiljooniyhdistyksen hallituksen jäsenet sata vuotta sitten keväällä 1918? Vuosisadan alkupuolella oli saatu perustetuksi liitto ja aikaan monenlaista edistystä. Vaan myöhään keväällä Viipurissa tulivat kiväärimiehet herättämään liiton keskeisimmät toimijat kansakoululta, jossa he yötä viettivät. Veivät ulos ja moni varmaan arvasi, mitä tuleman pitää. Ei oikeudenkäyntiä, vaan pikateloitus. On ollut aikoja ja vieläkin kovempia aikoja. Ääripään olosuhteisiin, kuten sotiimme, verrattuna elämämme on nykyisin helppoa. Paitsi etten sitä kuitenkaan niin pysty kokemaan. Sitä aikaa elivät toiset ihmiset toisessa ajassa. Historiaa on tärkeää tuntea ja siitä jotain koettaa ymmärtää, mutta meille tärkeät asiat tapahtuvat arjessamme, tässä ja nyt. Elämään sattuu onnenpotkuja ja vastoinkäymisiä. Meillä kaikilla on näistä omat tarinamme. Postin päätökset koskevat kuitenkin niin monia postilaisia ja koko postaalista infraa, että se vihastuttaa ja surettaa. Ollaan yksi porukka ja ollaan yhtä. Tämä jos mikä on tärkeää tulevaa ajatellen. Reitti_6_2018.indd 28 Reitti_6_2018.indd 28 26.6.2018 13.41 26.6.2018 13.41
Reitti 29 Työmukavuuden uusi aika Minun mieleni pohjamudissa sukeltavan rauhan pelastaa taas onnenpotku, joka tarkoittaa käytännössä ikäni tuomaa mahdollisuutta siirtyä eläkkeelle. Liitolle minun poistumiseni kauas takavasemmalle on erikseen hyvä siksi, että jotkut täysijärkisemmät tekevät jatkossa nämä vanhat työni. Ympärillä on kuitenkin paljon hyvää, jos sen vaan huomaa ja pinnistelen lujasti huomatakseni. Ensiksi sanoisin, että liitto on henkisesti tasapainoinen. Hieman outo käsite vaatii selityksen. Ei ole oppositioita, ei ammattiryhmien välisiä kiistoja, ei ammattiliitoille tyypillisiä sisäisiä jännitteitä. Kaikkien mielipiteet tulevat kuulluksi. Ollaan yksi porukka ja ollaan yhtä. Tämä jos mikä on tärkeää tulevaa ajatellen. Ilolla olen voinut myös seurata useampien nuorten esiinmarssia. Niin aktiivien joukossa kuin toimistoon palkatuissa äly säkenöi. Ja sekös on hyvä juttu. Liitto on hyvissä käsissä. Nuorissa on toivo ja edistys. Vanhemmissa on kokemus. Hyvä, että molempia löytyy. Myös päätös synnyttää Kuljetusliitot ry oli asia, jota odotin kuin lehmä kesää. Vahvempaa tukijoukkuetta tähän ympärille on kaivattu ja erityisesti postilaisille tämä on merkityksellinen päätös. Älykkäät ihmiset saavat paljon hyvää aikaan, mutta ihan loppusuoralla toisinaan huomataan, että kyseessä on voimalaji. Sen verran kapinahenkinen olen, että takavasemmalle siirryttyäni taiteilen kasaan yhdistyksen kutsumanimeltä ”Lahen hitaat”. Sen tehtävä on alisuoriutua kaikesta mihin ryhtyy. Se on pienen ihmisen vastalause nykyisen elämänmenon niille asioille, joita pidän silkkana hullutuksena. Näiden määrä ei ole vähäinen. Lahen hitaat kokoontuu jaksaessaan ja seuraa maailman menoa. Osanottajille tarjotaan yhdessäoloa kasvokkain. Puheenjohtajaa ei ole eikä pöytäkirjaa pidetä. Tuloja ei ole, mutta menoja varmaan syntyy. Talouden alijäämä korjataan ihmisten hyvänololla. Ulkojäseniä otetaan. Tiedän, että melkoisen isoa joukkoa ihmisiä minun varmasti tulee ikävä. Teille kaikille, joiden kanssa olen vuosien ja vuosikymmenten aikana ollut tekemisissä, sanon kiitokset kanssakulkemisesta ja yhden lauseen sen päälle. Sen, että vahvan tehtävä on tukea heikkoa. Nyt ja aina. SEPPO KINNUNEN järjestöpäällikkö Reitti_6_2018.indd 29 Reitti_6_2018.indd 29 26.6.2018 13.41 26.6.2018 13.41
Reitti 30 oz. Reitti_6_2018.indd 30 Reitti_6_2018.indd 30 26.6.2018 13.41 26.6.2018 13.41
Reitti 31 Vuosien varrelta Reitti 31 Ennen ei ollut lomia eikä vapaapäiviä TEKSTI HANNA KAUPPINEN Kirja katkeruuden kanavoimiseen T ieteen termipa n k k i määrittelee parodian mukaelmaksi, jossa jokin kirjoitus, taideteos tai kirjallisuudenlaji saatetaan naurunalaiseksi jäljittelemällä sen tyyliä, kieltä, esitystapaa, rakennetta tai sisältöä. Lotta Sonnisen kirjoittama Pieni pahan mielen kirja on parodiaa, joka jäljittelee hyvän mielen tehtäväkirjojen muotoa – niitä, joihin voi kirjata elämänsä iloa kuplivat asiat. Tähän opukseen voi merkitä yli sadan sivun verran ikäviä asioita elämästään. Kirjan käyttäjä voi muun muassa listata ystäviensä huonoja puolia, eri tilanteissa kohtaamiaan ääliöitä ja ihmisiä, jotka ovat itseä epäpätevämpiä, mutta menestyvät silti. Kirjan sivuilla voi nimetä syyllisiä ja kateuden kohteita, muistella epäonnistuneimpia juhliaan ja kertoa, mikä keski-ikäisissä ärsyttää. Tyytymättömyyden kohteita lähestytään 11 eri luvussa, joiden teemoja ovat esimerkiksi ahdistu arjessa ja juhlassa, bongaa maailman virheet, piirrä paheksuntasi. Parodia on vaikea laji, sillä se edellyttää kirjoittajalta ja lukijalta parodioitavan genren tuntemusta. Allekirjoittanut ei ole positiivisuusoppaisiin tutustunut, mutta joskus kirjoittanut päivittäin muistiin asioita, joista on kiitollinen ja joita odottaa seuraavalta päivältä. Se toimii, suosittelen. Mutta meissä on muitakin puolia ja tämän teoksen jalous on siinä, että se auttaa tutustumaan myös siihen katkerampaan puoleen itsessä. Teoksen takakansi lupaa, että siihen voi purkaa turhautumansa turvallisesti. Tämä voi pitää paikkansa, jos kirja pysyy poissa niiden käsistä, joita siinä suomii. Monet asiat, joita kirja kannustaa kirjoittamaan, voivat olla varsin vähäpätöisiä ja niiden sanominen suoraan voisi antaa sanojasta pikkumaisen vaikutelman. Tämä kaikki voi olla hyvin terapeuttista. Tämänkin lehden lukijakunnan aivopoimuissa lienee jos jonkinlaista ryönää. Tympeät kokemukset ja vääryyden tunteet eivät välttämättä jäsenny eivätkä tule tiedostetuiksikaan ilman paperille kirjoittamista ja piirtämistä. Käsin kirjoitettuna ne konkretisoituvat kunnolla. Piia Ahon luoma humoristinen ulkoasu kannustaa tonkimaan mielen synkempiä syövereitä. Onneksi – tai harmiksi – tilaa on niin vähän. Lotta Sonninen: Pieni pahan mielen kirja. Otava 2018. Postiljooneja Helsingin postikontt orin ahtaassa kirjeenkantajien huoneessa kaasuja sähkövalojen loisteessa maaliskuussa 1912. Kuva: PAUn Helsingin osaston arkisto R eittiin tulee säännöllistä lukijapalautetta, jossa toisinaan toivotaan artikkelia siitä, millaista oli postinjakajan työ yli sata vuotta sitten. Kalevi Heikelin Postiliiton Helsingin osaston historiikki Helsinkiläinen postimies vuosilta 19061966 valaisee postinjakajan karua arkea viime vuosisadan alkupuolelta. ”Aivan vuosisadan alussa lähdettiin ensimmäiseen kantoon klo 6.45 (myöhemmin 7.30), toiselle kannolle lähdettiin klo 11.00, kolmannelle klo 2 ip. ja neljännelle klo 7 illalla. Viimeinen kanto suoritettiin kuitenkin niin, että yksi kantaja huolehti kahdesta piiristä, joten osa postiljooneista sai vapaaillan. Kantopiirit olivat melkoisen laajoja, sillä rakennukset sijaitsivat silloin etäällä toisistaan varsinkin esikaupunkialueilla. Laajan kantopiirin ja hitaamman kävelyvauhdin omaavat miehet saivat työpäivän venymään jopa 15-tuntiseksi. Tavallisin työpäivän pituus oli kuitenkin 10–12 tuntia. Kirjeenkantajien oli suoritettava aamukanto myös sunnuntaisin ja juhlapäivinä. Joulupäivänä tultiin poikkeuksellisesti järjestämään vain postit kantokuntoon seuraavaa aamua varten. Tämä olikin ainoa päivä, jolloin kantoa ei suoritettu. Vapaapäiviä ja kesälomia ei ollut lainkaan”. TEKSTI JUHA PÖYRY Reitti_6_2018.indd 31 Reitti_6_2018.indd 31 26.6.2018 13.41 26.6.2018 13.41
Reitti 32 PAUn asiantuntijat ott avat vastaan kysymyksiä ja vastaavat niihin sekä henkilökohtaisesti ett ä ilman lähett äjän tietoja lehden sivuilla. Muistathan, ett ä lähin, juuri sinun työsi työehtojen asiantuntija, on työpaikkasi luott amusmies. • Iikka Avela, lakimies • Jussi Saariketo, työehtoasiantuntija • Esko Hietaniemi, liitt osihteeri • Minna Koskinen, etuusvastaava Onko sinulla kysytt ävää? Kysyvälle vastataan Ylitöistä saa kieltäytyä Jakelupaikassamme pitää ilmoittaa joka päivä, tekeekö ylitöitä vai eikö tee. Kaikkina päivinä, joina ei tee ylitöitä, täytyy esimiehelle kertoa, paljonko postia jää jakamatta. Onko työnantajalla oikeutta pyytää näitä tietoja? Osa jakajista tekee tahtomattaan ylitöitä, koska ei uskalla käydä kertomassa esimiehelle kieltäytyvänsä ylitöistä. Työaikalain mukaan ylitöitä tehdään työnantajan pyynnöstä. Tosin ainakin useimmissa Postin jakelun työpaikoissa maksetaan ylityönä myös ne ylityötunnit, jotka jakaja tekee oma-aloitteisesti saadakseen reitin jaettua loppuun. Jos näin ei olisi, tuskin kukaan tekisi oma-aloitteisesti ylitöitä. Työnantajalla on kuitenkin normaalin työnjohtovallan puitteissa oikeus pyytää työntekijää ilmoittamaan päivittäin, kuinka paljon postia jää jakamatta, kun työskennellään työvuoroluettelon mukaisesti niin sanotusti normaali työvuoro. Kun työntekijä kyseisen ilmoituksen tekee, niin yleensä työnantaja kysyy, onko tämä halukas tekemään loppureitin ylityönä. Tähän jokainen vastaa niin kuin hänelle parhaiten sopii. Ylitöitä ei ole kenenkään pakko tehdä. Työnantajalle voi toimittaa esimerkiksi kirjallisesti tiedon, ettei tee esimerkiksi kahden seuraavan viikon aikana ylitöitä, jonka jälkeen työnantajan ei tarvitse päivittäin kysyä, tekeekö hän työvuoroluettelon mukaisen työvuoron yli menevän reitin osan ylityönä. Mutta sen tiedon esimies voi pyytää, kuinka paljon postia jää jakamatta työvuoroluettelon mukaisen työvuoron aikana. Harva jakaja pystyy tuohon minuutin tarkkuudella vastaamaan, mutta kysymykseen vastataan sillä tarkkuudella kuin pystytään. Voinko menett ää pidennetyt lomani? Olen Postissa töissä ja niin sanottu pitkälomalainen. Kuulin työkaveriltani, että hän oli tänä vuonna menettänyt pidennyspäivänsä. Voiko tällainen olla mahdollista? Miten voin olla varma, että minulle ei käy samalla tavalla? Pitkistä lomista on sovittu erillisellä työehtosopimuspöytäkirjalla. Sopimuksen mukaan pitkälomalainen saa vuosilomaansa pidennyspäivät (9 päivää) sillä edellytyksellä, että hänellä on täysi lomanmääräytymisvuosi. Käytännössä pitkälomalainen voi siis menettää 9 pidennyspäivää, jos hänellä syystä tai toisesta jää tuo lomanmääräytymisvuosi vajaaksi. Lomanmääräytymisvuosi voi jäädä vajaaksi, jos työsuhteeseen tulee katkos esimerkiksi palkattoman vapaan, vuorotteluvapaan tai muun vastaavan vuoksi. Tällöin voi olla riskinä, että pitkälomalainen menettää pidennyspäivät. Pitkälomalaisen kannattaakin olla erityisen tarkkana aina, jos hänelle tulee erilaisia poissaoloja, joilla voi olla vaikutusta lomanmääräytymiskuukausiin. Ristikon ratkaisu G S I E P A T A U H R I T J M A I S E M A U N E K S I A N I N H E I T T Ä Ä P O R I B A B A I U K U T E L I A S A N T A B U S N O E T S E L V I T T E L Y A S T A I R E A V I O O H D A T A E M U K I I N A R I O S A L L I N E N L A V A S Ä N K Y U S T K H A T Ä O L E M I S E T K A R A I R I S O Ä I T I P A T A V I U L I S T I N A L A K I S T O P S A A R I O K E I E I L A U L K O L A T U V O S T O K S A A T U U T T I T A G I I S T U T U S T E I N I T Palautearvonnan voitt aja lehdestä 5/2018 Viime lehden palautteiden kesken arvotun 20 € voitti Sinikka Kangasjärvi. Onnittelut voittajalle! Arvontaan voit osallistua takakannesta löytyvällä palautekortilla tai osoitteessa www.pau.fi > viestintä > Reitti > osallistu palaute arvontaan. Reitti_6_2018.indd 32 Reitti_6_2018.indd 32 26.6.2018 13.41 26.6.2018 13.41
Reitti 33 Reitti 33 Bensiinin tuoksuinen aamupäivä Vaikka allani on kaksi tonnia rautaa, puikkelehdin eteenpäin kuin oravaa jahtaava kissa. Kolumni Reitti 33 V aroitan jo etukäteen. Tämä kirjoitusripulin yskäkohtaus on täynnä kuminkatkua sekä bensiinin tuoksua. Siinä on muuten kaksi asiaa jotka pitävät pyöräilyn kaikki osaalueet terveellisen välimatkan päässä. Kyllä, inhoan fi llareita. Mikäli muistilokeroitanne hieman rapsutatte, niin muistatte matkani Yhdysvaltoihin. Nyt yskäisen tähän alle koko reissun kruununjalokiven. Lyhyt pyrähdys Dodge Challengerillä, joka on amerikkalaisen autoteollisuuden ikoni. Työihmisen menopeli. Kaara, jolla painetaan sata lasissa moottoritietä pitkin kotilieden ääreen pitkän työpäivän jälkeen. Uuden päivän sarastus hiipii horisontin takaa. Olen pysäköinyt Dodgen Mt. Baldyn juurelle Los Angelesin koilliskulmaan. Suunnitelmana on ensin paahtaa Glendora Ridge Roadia pitkin ylös ihastelemaan auringonnousua, jonka jälkeen liukua Mt Baldy Roadia seuraillen takaisin kaupunkiin. Tämä neulansilmiä täynnä oleva palanen taivasta olisi leikkikenttäni seuraavat tunnit. Ilmassa väreilevä lämpö enteilee helteistä päivää. Jännittyneenä sipaisen moottorin käyntiin. Suorastaan ilkikurisen murahduksen saattelemana 5.7 litraa silkkaa pahantahtoisuutta herää henkiin oikean jalkani alapuolella. Puristan vasemmalla kädelläni tiukasti ohjauspyörää kun huitaisen vaihdekepin kuminpolttoasentoon. Aloitan mat kani nousemalla rinnettä ylöspäin. Dodge pinkaisee kärkkäästi liikkeelle. Ratin veivaaminen tuntuu amerikkalaiseen tyyliin vaivattomalta. Vaikka allani on miltei kaksi tonnia rautaa, puikkelehdin eteenpäin yhtä notkeasti kuin oravaa jahtaava kissa. Paahdan kurvista toiseen. Aika on pysähdyksissä. Tuntuu kuin olisin autourheilun nirvanassa kilpaillessani uuden päivän valoa vastaan. Ennen määränpäätäni eteeni tupsahtaa tunneli kuin suoraan käsikirjoituksesta. Avaan ikkunat ja annan Detroitin ylpeydelle hetkeksi puheenvuoron. Muutaman sekunnin ajaksi koko Kalifornia hiljenee Challengerin demonisen huudon alle. Syöksyessäni puolikuurona ulos tuosta akustisesta äänimankelista huomaan olevani kivenheiton päässä huipulla sijaitsevasta näköalapaikasta. Kaarran rinteen reunalle. Renkaat päästävät vaimean kirskahduksen kuin hetken hengähdystä pyytääkseen. Challenger päästää vielä viimeiset kiukunpuuskansa pakoputkea pitkin ennen kuin vaivutan pedon hetkeksi horrokseen. Tiirailen tuulilasin läpi auringon ensi säteitä. Pölypilvi laskeutuu hiljalleen ympärilleni. Astun ulos ja haistelen raikasta vuoristoilmaa. Aurinko on jo tuuman verran noussut horisontin ylle. Huomaan hävinneeni luontoäidille muutamalla minuutilla. Häviö ei minua haittaa, sillä verkkokalvoilleni piirtyvä näkymä on henkeäsalpaavan kaunis. Bruce Springsteenin soidessa taustalla vilkaisen vielä kerran hiljalleen heräilevää Los Angelesia. Hyppään takaisin puikkoihin ja herätän pedon vielä viimeistä reissua varten takaisin moottoritielle. Taivas on käytännössä pilvetön. Edessä on kaunis päivä. JONI ERIKSSON ........................................ Kirjoitt aja on harjavaltalainen postiauton kuljett aja, joka rock’n rollin kuuntelemisen lomassa tekee havaintoja modernin maailman menosta. Reitti_6_2018.indd 33 Reitti_6_2018.indd 33 26.6.2018 13.41 26.6.2018 13.41
Reitti 34 Menoon mukaan Asiaa eläkeläisille ja eläkkeelle aikoville E i eläkkeelle jääminen ole maailmanloppu. Se on kuitenkin suuri muutos ihmisen elämässä. Siihen on syytä varautua ja valmistautua ennakkoon. Päivittäinen elämänrytmi muuttuu. Ansiotyö loppuu, vapaa-aika lisääntyy. On hyvä tarkistaa tulojen ja menojen määrä. Enää ei ole päivittäin työyhteisöä ympärillä. Vaikka joillakin on saattanut työkin olla yksin tekemistä, työyhteisöä laajemmassa mielessä ei kuitenkaan enää ole. Eipä jäädä kuitenkaan neljän seinän sisälle aikaa tappamaan. Useille ikäihmisille on vaikeinta yksinäisyys ja tarpeettomaksi tulemisen tunne. Ei ole mitään tekemistä. Nyt on aikaa erilaisille harrasteille, kuten liikuntatoimille. Liikunta on monella tavalla hyödyksi. Ruumiillisen kunnon lisäksi henkinen vireys paranee. On vain valittava itselle sopiva liikuntamuoto oman kunnon ja mieltymyksen mukaan. Voi myös kokeilla aivan uusia lajeja ja toimintoja, jotka soveltuvat paremmin muuttuneeseen tilanteeseen. Useimmilla alueilla ja paikkakunnilla on erilaisia eläkeläisjärjestöjä ja eläkeläiskerhoja, joissa voi tapailla esimerkiksi entisiä työkavereita ja alueen muita eläkeläisiä. Sieltä saa myös erilaisia neuvoja ja ohjeita eläkeläisasioissa. Eri kerhoilla on monenlaista ohjelmaa eläkeläisille. On erilaisia harrastetapahtumia, teatterimatkoja ja niin edelleen. Pääkaupunkialueella lähialueineen toimii esimerkiksi Postin Helsingin seudun Eläkkeensaajat ry. Se kokoontuu jokaisen kuukauden ensimmäisenä ja kolmantena torstaina kello 11 alkaen PAUn Helsingin osaston toimitiloissa Hakaniemessä. Siellä postilaiset voivat tapailla toisiaan ja muistella menneitä työaikaisia tapahtumia kahvittelun lomassa. Joskus paikalla on luennoitsija puhumassa jostakin eläkeläisiä koskettavasta aiheesta. Risteilyjä ja matkoja eri kohteisiin tehdään toiveiden mukaan. Kesä-, heinäja elokuussa ei ole kokouksia, mutta erilaisia järjestettyjä tapahtumia on silloinkin. Elokuussa lähdetään helsinkiläisten eläkkeensaajien kanssa Hamina Tattoo -tapahtumaan. KUTSU PVL-aktiivien tapaamiseen Entisten PVL-aktiivien (laaja tulkinta) tapaaminen Heimarissa 21.–23. syyskuuta 2018. Viikonlopun tavoitteena on tavata vanhoja tuttuja, käydä hyviä keskusteluja, nauttia Heimarista ja sen luonnosta – eli viettää laatuaikaa. Heimari tarjoaa meille viikonlopun seuraavin hinnoin: • Perjantai-iltana salaattibuff et, keitto 10,00 € • Lauantaina lounasbuff et 12,00 €, päivällisbuff et 15,00 € • Sunnuntaina lounasbuff et 15,00 € Huoneet aamiaisineen • 2 hh 85,00 € / huone /vrk • 1 hh 60,00 € / huone /vrk • lisävuode 25,00 € Ilmoitt autumiset suoraan Heimariin elokuun loppuun mennessä sähköpostiin hotelli@heimari.com, puhelimitse 015 727 3100. Ilmoittautuminen merkillä PVL-tapaaminen. Mainitkaa myös, mitä edellä mainittuja palveluita haluatte käyttää. Nähdään suurella joukolla Heimarissa! Hoidetaan yhdessä eläkeläisten asiaa! Tiedustelut: 040 552 2388 Pekka Korhonen eläkeläinen Pasilan postikeskuksesta Reitti_6_2018.indd 34 Reitti_6_2018.indd 34 26.6.2018 13.41 26.6.2018 13.41
Reitti 35 Missä menet Posti ja mitä tekee PAU? kysytään Postipurjehdus open -risteilyllä 2.–3. marraskuuta 2018. Aiheesta keskustelevat lauantain paneelissa PAUn puheenjohtaja Heidi Nieminen, Postin jakelujohtaja Juhani Vuola sekä alueen pääluottamusmiehet ja työsuojeluvaltuutetut. Ohjelmaan ja hintaan sisältyvät tervetuliaistilaisuus pe-iltana klo 21–22 laivan auditoriossa ja maljan nostaminen, meriaamiainen, lauantain buff etruokailu sekä arpajaiset. Postipurjehdus suuntaa Turusta Tukholmaan ja risteilylle on varattu paikat 250 henkilölle. Mukaan tulee ilmoittautua 3. syyskuuta mennessä. Risteilyn järjestää PAUn Lounais-Suomen aluejärjestö. Postipurjehduksen hinnat: 240 € premium 1 hlö hytissä 140 € premium 2 hlö hytissä 130 € S4 1 hlö 95 € S4 2 hlö 80 € S4 3 hlö 75 € S4 4 hlö 110 € I 4 1 hlö 80 € I 4 2 hlö 75 € I 4 3 hlö 70 € I 4 4 hlö PAUn Lounais-Suomen aluejärjestö laskuttaa risteilymaksut ammattiosastojen kautta. Ammattiosastot voivat tehdä omia päätöksiä risteilylle lähtevien jäsentensä tukemisesta. Avecit ovat tervetulleita mukaan. Lisätietoja ja ilmoitt autumiset: risteilyvastaava Marko Koivumäki 040 768 2256 marko.koivumaki@posti.com risteilyvastaava Marko Koivumäki 040 768 2256 marko.koivumaki@posti.com PAU:n Kaakkois-Suomen osasto ry (entiset Mikkelin ja Savonlinnan osastot) Osasto järjestää lauantaina 25. elokuuta 2018 matkan eläkeläisille ja osaston jäsenille Postimuseoon Tampereelle. Matka sisältää kuljetuksen, pääsylipun museoon, opastetun kierroksen sekä ruokailun paikan päällä. Mahdolliselle avecille tarjoamme kuljetuksen sekä opastetun kierroksen. Lähtöaikataulu: • Savonlinnan linja-autoasema klo 6.30 • Mikkelin matkakeskus klo 8.00 • Takaisin lähdetään Tampereelta klo 18.00. Sitovat ilmoittautumiset 15. heinäkuuta 2018 mennessä Merja Hirvoselle ensisijaisesti sähköpostilla memmu26@gmail.com tai puh. 050 540 8085. PAUn Rovaniemen osaston eläkeläisten tilaisuus Rovaniemen osasto järjestää tiistaina 1. elokuuta 2018 Peurajärvellä osaston eläkeläisille perinteisen jokavuotisen tapaamisen. Aloitamme tilaisuuden kello 11.00. Päivä päättyy noin kello 18.00. Tien portti on auki. Ohjelmassa on keittoruokaa, grillausta ja kahvit. Saunakin lämpiää, ota oma pyyhe mukaan. Muu ohjelma tarkentuu sään ja olosuhteiden mukaan. Tilaisuus on maksuton. Jokainen järjestelee kyydin mökille itse, mieluiten kimppakyydeillä. Tervetuloa postityöntekijät, autonkuljettajat ja toimihenkilöt – olemme nyt kaikki saman osaston jäseniä. Tule tapaamaan vanhoja tuttuja ja tutustumaan osaston mökin tarjoamiin mahdollisuuksiin. Ajo-ohjeet löytyvät osaston kotisivuilta: www.pauroi.yhdistysavain.fi . PAU Rovaniemen osasto ry 149 Ilmoittautumiset ja tiedustelut: Markku Hirvioja, 040 729 6261 tai Jouni Heikkilä 040 723 6378. Postipurjehduksella puidaan päivänpoltt avia Reitti_6_2018.indd 35 Reitti_6_2018.indd 35 26.6.2018 13.41 26.6.2018 13.41
Reitti 36 På svenska Augusti 2018 är ansökningstid för stipendier av Kansan Sivistysrahasto (KSR) för nästa år. Då öppnas anvisningar och den elektroniska blanketten för ansökan på KSR:s webbplats (ww.sivistysrahasto.fi ). Till skillnad från de tidigare åren behöver den sökande inte längre skicka in sina ansökningar i pappersform. Då den sökande väljer på blanketten alternativet ”SAK:n haku” (FFC:s ansökan), leds ansökningarna vidare till FFC:s och PAUS fonder. I samband med ansökDu kan neka att arbeta övertid I vår utdelningsplats ska vi anmäla varje dag om vi ska arbeta övertid eller ej. Varje dag utan övertidsarbete ska vi berätta till förmannen, hur mycket post blev outdelad. Har arbetsgivaren rätten till att fråga sådana uppgift er? En del av utdelare arbetar ofrivilligt övertid, eft ersom de inte vågar neka dem. Enligt arbetstidslagen utförs övertidsarbete på arbetsgivarens initiativ. På de fl esta av Postis utdelningsplatser betraktas som övertid dock minst de timmar som utdelaren delar ut på sitt eget initiativ för att kunna köra rutten till slut. Om det inte var så skulle kanppast någon arbeta övertid på sitt eget initiativ. På grund av den vanliga arbetsledningsmakten har arbetsgivaren ändå rätten till att be arbetstagaren anmäla dagligen hur mycket post blir outdelad, då man arbetar en sk. normal arbets skift enligt arbetsskift sförteckningen. Då arbetstagaren anmäler uppgift erna till arbetsgivaren, frågar arbetsgivaren om utdelaren vill köra rutten till slut som övertidsarbete. Var och en ska svara på frågan hur han eller hon själv vill. Ingen är tvungen att arbeta övertid. Det är möjligt att meddela arbetsgivaren till exempel skrift ligt om man inte ska arbeta övertid för de nästa två veckor, så Ansök om stipendium i augusti ningen anger den sökande sitt fackförbund. Medlemskapet kontrolleras innan stipendierna beviljas. Ansökningarna behandlas under oktober-november av fackförbundens fonder. KSR:s styrelse fattar beslut om beviljandet av stipendier i december. Information om personer som stipendier beviljas publiceras på KSR:s webbplats vid årsskift et och de utbetalas i februari-mars. däreft er behöver arbetsgivaren inte dagligen fråga om utdelaren ska köra rutten till slut som övertid eller ej. Arbetsgivaren kan fråga mängden av den outdelade posten angående en arbetsskift som utförs enligt arbetsskift sförteckningen. Det är få utdelare som kan ge ett noggrant svar på frågan, men man ska svara så noggrant som möjligt. Kan jag förlora mina förlängda semestrar? Jag jobbar på Posti och har haft sk. förlängda semestrar. Jag hörde från en kollega att han hade förlorat förlängningsdagarna från sin sin semester. Kan det vara möjligt? Hur kan jag vara säker på att detta inte kommer att hända till mig? Förlängda semestrar har avtalats med ett separat kollektivavtalsprotokoll. Enligt avtalet får en arbetstagare med förlängd semester förlängningsdagarna (9 dagar) med förutsättningen att han eller hon har ett fullt semesterkvalifi kationsår. I praktiken kan en person med förlängd semester förlora dessa 9 förlängningsdagar om han eller hon av något skäl inte har ett fullt semesterkvalifi kationsår. Semesterkvalifi kationsåret kan vara ofullständigt om det har framkommit ett avbrott i arbetsförhållandet till exempel på grund av en oavlönad ledighet, alterneringsledighet eller motsvarande. Då kan personen med förlängd semester förlora förlängningsdagarna. Det lönar sig för en arbetstagare med förlängda semestrar att vara särskilt noggrann med olika frånvaron som kan påverka semesterkvalifi kationsmånaderna. Reitti_6_2018.indd 36 Reitti_6_2018.indd 36 26.6.2018 13.41 26.6.2018 13.41
Reitti 37 In English Th e application period for the 2019 grants awarded by Kansan Sivistysrahasto is in August 2018. In August you will fi nd an online application form with instructions on how to apply on the webpage of KSR (www.sivistysrahasto.fi ). Diff ering from previous years, no applications need to be sent on paper. When using the online application form, click “SAK:n haku” so that the application will be directed to the funds of SAK and PAU. You will also be asked to fi ll in your Apply for a grant in August union membership. Memberships will be checked before awarding a grant. Th e funds of the unions will process the applications during October and November. Th e Board of KSR will decide in December which applications will be awarded grants. Information about the awarded grants will be released on the webpage of KSR around the turn of the year and the grants will be paid out in February – March. You can say no to overtime work We have to inform our delivery work place supervisor every day whether we are willing to do overtime work or not. Th ose days when you refuse to work overtime you must tell the supervisor how much mail is left undelivered. Does the employer have the right to ask for this information? Some of the deliverers do overtime work because they are afraid to tell their supervisor that they want to refuse working overtime. According to the Working Hours Act overtime work is done at the employer’s request. However, in most of Posti’s delivery work places self-imposed overtime work done in order to deliver all the mail, is paid as overtime work. Should this not be the case, hardly anyone would be willing to do overtime work. According to the general employer’s right of supervision, the employer can ask employees to daily report the amount of undelivered mail when work is done in a so called normal work shift based on the normal working schedule. Aft er informing the supervisor about undelivered mail, the supervisor usually asks if the employee is willing to fi nish the delivery route as overtime work. Employees can then either refuse or agree to this. Nobody is obliged to do overtime work. An employee can give their supervisor a written notifi cation stating for example that they are not willing to do overtime work during the next two weeks. Aft er this notifi cation the employer does not have to inquire on a daily basis whether the employee is willing to do overtime work in addition to their normal work shift . However, it is the right of the employer to ask how much mail is left undelivered during the normal work shift . It may be diffi cult to give an exact answer to this but the answer should be as exact as possible. Is there a risk of losing my extended annual holiday? I am working at Posti and I am entitled to an extended annual holiday. I heard from my colleague that he lost his extended annual holiday this year. Can this happen? How can I be sure that this won’t happen to me too? Th e agreement regarding extended annual holiday is based on a separate collective labor agreement minute. According to the agreement you are entitled to an extended annual holiday (additional 9 days) provided that you have a full holiday determination year. Th us in practice you can lose your additional 9 annual holiday days if your holiday determination year remains partial for some reason. Holiday determination year can remain partial for example because of absences due to unpaid leave, job alternation leave or some other similar reason. In situations like these there is a risk to lose extended annual holiday. Th us if you are entitled to an extended annual holiday, make sure you pay attention to any absences from work since they might affect your holiday determination months. Reitti_6_2018.indd 37 Reitti_6_2018.indd 37 26.6.2018 13.41 26.6.2018 13.41
Reitti 38 Tyött ömyyskassa tiedott aa Reitti 38 KASSAN ASIAKASPALVELUPISTE ma–pe klo 9?15 Jos olet työllistynyt osittain, ansiopäiväraha maksetaan soviteltuna. Sovitellussa päivärahassa on huomioitu työtulon vaikutus. Sovitellun ansiopäivärahan maksaminen osa-aikatyön, enintään kaksi viikkoa kestävän kokoaikatyön ja lomautuksen ajalta edellyttää, että työtä tehdään enintään 80 % alan enimmäistyöajasta. Jos sinut on lomautettu, työaikaa tarkastellaan kalenteriviikoittain. Jos teet osa-aikatyötä tai enintään kaksi viikkoa kestävää kokoaikatyötä, työaikaa tarkastellaan joko neljän kalenteriviikon tai kuukauden jaksolla. Yli kaksi viikkoa kestävän kokoaikatyön tai yli kaksi viikkoa kestävän päätoimisen yritystoiminnan ajalta ei makseta ansiopäivärahaa. Maksujakson työttömyyspäiviltä maksetaan tällöin täyttä ansiopäivärahaa, ellei maksamiselle ole muita esteitä. Jos aloitat yritystoiminnan työttömänä ollessasi, voit saada ansiopäivärahaa neljän kuukauden ajan yritystoiminnan aloittamisesta. Jos yritystoiminnasta kertyy tuloa, ansiopäiväraha maksetaan soviteltuna. Jos yritystoiminta jatkuu ja katsotaan neljän kuukauden jälkeen sivutoimiseksi, voidaan ansiopäivärahaa edelleen maksaa. Päätoimiseksi yrittäjäksi katsotun oikeus ansiopäivärahaan lakkaa. Sovitellun ansiopäivärahan suuruus Soviteltua ansiopäivärahaa maksettaessa täydestä ansiopäivärahasta vähennetään puolet siitä sovittelujakson aikana ansaitusta työtulosta, joka ylittää suojaosan. Sovittelujakso on kuukauden tai neljän viikon mittainen. Jos sovittelujakso on kuukauden mittainen, suojaosan suuruus on 300 euroa. Jos sovittelujakso on neljän kalenteriviikon mittainen, suojaosan suuruus on 279 euroa. Enintään suojaosan suuruinen työtulo ei vaikuta ansiopäivärahaan. Esimerkki työtulon vaikutuksesta kuukauden sovittelujaksolla Hakijan täysi ansiopäiväraha on 70 € / päivä. Hän tekee viikon työtä ja saa palkkaa 730 €. Palkasta vähennetään suojaosa 300 €. Jäljelle jäävästä palkanosasta (430 €) puolet (215 €) vaikuttaa vähentävästi ansiopäivärahan määrään. 215 € jaetaan sovittelujakson työpäivillä (21,5). Tämä summa (10 €) vähennetään hakijan ansiopäivärahasta. Ansiopäivärahaa maksetaan siis 60 €/päivä. Soviteltua ansiopäivärahaa maksetaan sovittelujakson jokaiselta päivältä (5 pv/kalenteriviikko), ellei maksamiselle ole muita esteitä. Päivärahan ja työtulon yhteissumma voi olla korkeintaan niin suuri, kuin päivärahan perusteena oleva palkka. Sovitellun ansiopäivärahan vaikutus enimmäisaikaan Soviteltuina maksetut ansiopäivärahapäivät kuluttavat ansiopäivärahan enimmäismaksuaikaa tavallista hitaammin. Työtulon ja työajan vaikutus ansiopäivärahaan Esimerkki enimmäismaksuajan kulumisesta sovittelun aikana Jos kokonaan työttömän henkilön ansiopäiväraha on 50 € päivässä ja hänelle maksetaan soviteltua ansiopäivärahaa 200 € kuukaudessa, kuluu enimmäisajasta kuukauden aikana 4 päivää (200 € / 50 € = 4). Ansiopäivärahan maksaminen lyhennett yä työviikkoa tekeville Lyhennetty työviikko tarkoittaa, että viikossa on yksi tai useampi kokonainen lomautuspäivä. Täysiltä lomautuspäiviltä maksetaan tällöin täysi ansiopäiväraha. Ansiopäivärahan maksaminen edellyttää, että työtä tehdään kalenteriviikon aikana enintään 80 % alan enimmäistyöajasta. Esimerkki työajan vaikutuksesta sovittelujaksolla Postityöntekijän enimmäistyöaika 38 tuntia 15 minuuttia / viikko, 7 tuntia 39 minuuttia / päivä. Hakujakso: Enimmäistyöaika: 80 % enimmäistyöajasta 20 arkipäivää 153 tuntia 122 tuntia 24 min. 21 arkipäivää 160 tuntia 39 min. 128 tuntia 31 min. 22 arkipäivää 168 tuntia 18 min. 134 tuntia 38 min. 23 arkipäivää 175 tuntia 57 min. 140 tuntia 46 min. Päivärahan hakeminen Päivärahahakemus täytetään aina palkanmaksukausittain ja vähintään neljältä viikolta. Hakemus voi siis olla kalenterikuukaudelta tai esimerkiksi ajalta 15.1.–14.2.2018. Hakemuksen liitteeksi tulee toimittaa palkkatodistus tai palkkalaskelma hakujakson ajalta sekä työsuhteen alkaessa kopio työsopimuksesta. Lomautuksen johdosta lyhennettyä työviikkoa tekevät lähettävät hakemuksen edellisen lisäksi, niin että viimeinen kalenteriviikko on täytetty sunnuntaihin asti. Yli kaksi viikkoa kestävä kokoaikatyö voi kertyä saman työnantajan kanssa tehdyistä useista yhdenjaksoisista kokoaikaisen työsopimuksista. Jos hakujakson viimeinen työpäivä on työsopimuksen mukaan kokoaikainen, ilmoita hakemuksessa jatkuuko työsopimus heti seuraavasta hakupäivästä uudella kokoaikaisen työsopimuksella saman työnantajan kanssa, tarvittaessa lähetä kopiot työsopimuksesta, vaikka ne menevät seuraavaan hakujaksoon. Jäsenmaksu Jos työnantaja ei peri palkasta jäsenmaksua, se on suoritettava itse. Ota tarvittaessa yhteys jäsenrekisteriin puhelimitse numeroon 09 613 116 tai sähköpostitse osoitteeseen pau@pau.fi . Työttömyyskassa perii jäsenmaksun vain päivärahasta! OSOITE Siltasaarenkatu 3?5, 00530 Helsinki Postiosoite: PL 189, 00531 HELSINKI PUHELINPÄIVYSTYS 09 6131 1780 ma–ke klo 13.00–15.00, to klo 9.00–11.00 KOTISIVUT: www.pautk.fi Reitti_6_2018.indd 38 Reitti_6_2018.indd 38 26.6.2018 13.41 26.6.2018 13.41
Reitti 39 Oheisella lomakkeella voit ilmoittaa muutoksista, jotka koskevat eläkkeelle siirtymistä ja lehden tilausta, jäsenmaksun keskeytystä, osoitteenmuutosta tai muuta vastaavaa. Osoitteenmuutos tulee voimaan noin neljän viikon kuluttua ilmoituksen saapumisesta. Sen voi lähettää myös sähköpostitse osoitteeseen katja.johansson@pau.fi tai ilmoittaa puhelimitse numeroon 09 6131 1724. Voit tehdä muutoksia jäsentietoihisi myös sähköisen jäsenpalvelun kautta. Merkitse kuoren vasempaan yläkulmaan: Jäsenrekisteri. Lähetys on ilmainen, jos lähetät kirjeen osoitteella: Postija logistiikka-alan unioni PAU, Vastauslähetys/Tunnus 5007565, 00003 Helsinki. HENKILÖTIEDOT Henkilötunnus .................................................................................................................................. Nimi ........................................................................................................................................................ Osoite .................................................................................................................................................... Äidinkieli suomi ruotsi muu, mikä ..................................................... Puh./sähköp.os. ................................................................................................................................ OSOITTEENMUUTOS Vanha osoite ....................................................................................................................................... ................................................................................................................................................................... Uusi osoite .......................................................................................................................................... ................................................................................................................................................................... Uusi osoite on voimassa ................................ alkaen. JÄSENMAKSUN KESKEYTYS Keskeytys on voimassa, mistä .................................... mihin .................................... Keskeytyksen syy vanhempainloma hoitovapaa sairausloma opiskelu kuntoutustuki ELÄKKEELLE SIIRTYMINEN Siirryn ...................................... eläkkeelle ..................................alkaen. Haluan ilmaisen Reitt i-lehden Kyllä Ei JOKIN MUU MUUTOS TAI ILMOITUS Mikä? .................................................................................................................... .................................................................................................................................. ................................................................................................................................... ................................................................................................................................... LISÄKSI OLEN AMMATTIOSASTONI puheenjohtaja varapuheenjohtaja sihteeri taloudenhoitaja Päiväys ja allekirjoitus .................................................................................................................................... asevelvollisuus siviilipalvelus Kelan työmarkkinatuki muu syy, mikä? tiedotussihteeri opintosihteeri nuorisovastaava Kiitos ilmoituksestasi! Muutosilmoitukset PALAUTEKORTTI 6 | 2018 Mielestäni lehden paras artikkeli oli ................................................................................................................................................................... Haluaisin lukea artikkelin aiheesta ..................................................................................................................................................................... Muuta palautett a lehdestä ......................................................................................................................................................................................... .................................................................................................................................................................................................................................................... Nimi ........................................................................................................................................................................................................................................ Osoite ..................................................................................................................................................................................................................................... puhelinnumero .................................................................. tilinumero ..................................................................................................................... Lähetä tämä palautekortt i postissa osoitt eeseen PAU/ Reitt i-lehti, John Stenbergin ranta 6, 00530 Helsinki tai vastaa kysymyksiin osoitt eessa www.pau.? >viestintä>reitt i>osallistu palautearvontaan. Vastaa 13.8. mennessä ja voita 20 € Reitti_6_2018.indd 39 Reitti_6_2018.indd 39 26.6.2018 13.41 26.6.2018 13.41
henkivakuutuskuntoon.? 010 19 19 19 Järjestöjäsenen henkivakuutus MAKSAA PARI TÖTTERÖÄ KUUSSA Tee pieni päätös, jolla voi olla valtava merkitys. Henkivakuutus auttaa säilyttämään perheesi nykyisen elintason, jos toinen jää yksin pitämään huolta kaikesta. Järjestöjäsenenä saat Ifistä vakuutuksen jo muutamalla eurolla kuussa. Jos asia kiinnostaa edes pikkuisen, aloita katsomalla oma hintasi nyt heti. *Suomen edullisimman henkivakuutuksen (Vakuutusja rahoitusneuvonta FINE:n tekemä hintavertailu 9/2016) järjestöjäsenille myöntää Suomen vanhin henkivakuutusyhtiö, Keskinäinen Vakuutusyhtiö Kaleva. Tutkitusti SUOMEN EDULLISIN* LA2 Posti Ab Posti Green Arvonta ei koske eläkeläisjäseniä, liiton henkilökuntaa, liitt ohallitusta, pääluott amusmiehiä eikä työsuojeluvaltuutett uja. Reitti_6_2018.indd 40 Reitti_6_2018.indd 40 27.6.2018 7.35 27.6.2018 7.35