Posti-ja logistiikka-alan unioni PAUn jäsenlehti 7 | 2023 Mariia Voutilainen auttaa ukrainalaisia jakajia 13 Muista äänestää pääluottamusmiesvaaleissa 10 16 Pohjoismaisen mallin ydin on neuvottelu 22 #PainavaSyy vastustaa hallituksen leikkauksia 6 Milloin jaetaan viimeinen sanomalehti? Reitti_7_2023.indd 1 Reitti_7_2023.indd 1 3.11.2023 11.27 3.11.2023 11.27
3 2 Reitti 7 | 2023 • Vuodesta 2003 • Painosmäärä 10 200 kpl • Toimitus: päätoimittaja Juha Pöyry puh. 040 356 0567 (juha.poyry@pau.fi) • Osoite John Stenbergin ranta 6, 00530 Helsinki • Osoitteenmuutokset ja jäsen rekisteriasiat: katso s. 43 • Ulkoasu Point Panic Oy / Pauliina Lindholm • Painopaikka PunaMusta • ISSN 1459-7799 • Kannen kuva Juha Pöyry Posti-ja logistiikka-alan unioni PAUn jäsenlehti Ilmestymisaikataulu 2023 numero aineisto Reittiin ilmestyy 8 27.11. 20.12. Painotuotteet 1234 5678 Y M PÄ RISTÖMER KK I MIL JÖMÄRK T Painotuotteet 4041-0619 Tässä numerossa ClimateCalc CC-000084/FI PunaMusta Magazine H IIL IN EU TRA ALI PAINO TU OT E 12 22 Ta in a Au ra 3 Pääkirjoitus 4 Ajankohtaista 6 #PainavaSyy vastustaa hallituksen leikkauksia 10 Alueelliset pääluottamusmiesvaalit käyntiin 11 PUHEENJOHTAJALTA 12 Sol taipui tunnustamaan pääluottamusmiehen valinnan 13 Ukrainalaisia työntekijöitä pitäisi kohdella Postissa yhdenvertaisesti 14 Tunnetko Postin henkilöstörahaston? 16 Milloin jaetaan viimeinen sanomalehti? 19 AY-MAJAKKA: Juha Torvinen 20 VAPAALLA: Avustajana hittisarjoissa ja jääkiekon MM-kisoissa 22 Pohjoismaisen mallin ydin on neuvottelu 24 Suomi, Ruotsi ja Tanska kulkevat omia teitään sosiaalija työttömyysturvassa 27 Monta keppiä yhtä aikaa kuusikymppisille duunareille 29 Jäsen, sinä päätä kenestä tulee seuraava pääluottamusmies 30 KOLUMNI: Puhetta taloudesta 31 Ristikko 32 MENOON MUKAAN 33 KYSYVÄLLE VASTATAAN 35 KOLUMNI: Emilia Männynväli 36 På svenska 37 In English 38 KIRJA: Populismin anatomia 39 Muutosilmoitukset 20 Reitti_7_2023.indd 2 Reitti_7_2023.indd 2 3.11.2023 11.27 3.11.2023 11.27
3 2 PAUN TOIMISTO Postija logistiikka-alan unioni PAU ry John Stenbergin ranta 6, 00530 HELSINKI Puhelinvaihde: 09 613 116 www.pau.fi Sähköposti: etunimi.sukunimi@pau.fi Toimistoaika arkisin klo 8.30–16.00 Kesäkuukausina 1.6.–31.8. klo 8.30–15.00 PUHEENJOHTAJA Heidi Nieminen, 050 340 3217 LIITTOSIHTEERI Jussi Saariketo, 044 268 5110 JURISTI Veera Oksanen, 043 825 5311 TYÖEHTOJA JÄRJESTÖASIANTUNTIJA Jarmo Tuominen, 040 315 4401 KOULUTUSJA JÄRJESTÖTOIMITSIJA koulutusasiat Juha Jaatinen, 050 302 8466 TALOUDENHOITAJA Lena Lahti, 040 557 1198 TALOUSJA JÄSENPALVELUSIHTEERI kirjanpito, palkat ja palkkiot, matkalaskut maksuja laskutusasiat Tarja Känsäkangas, 040 831 2963 PÄÄTOIMITTAJA, TIEDOTTAJA Reitti-lehti, ulkoinen ja sisäinen tiedotus, liiton verkkosivut ja kalenteri Juha Pöyry, 040 356 0567 JÄSENPALVELUSIHTEERI jäsenrekisteri ja jäsenmaksuasiat Katja Johansson, 09 6131 1724, 040 821 5836 ISSN 1459-7799 (painettu) ISSN 2737-1646 (verkkojulkaisu) Postija logistiikka-alan unioni PAU @PAU_liitto Lakko on viime kädessä ainoa keino Seuraava Reitti ilmestyy 20.12. Aineiston toimitus viimeistään 27.11. Pä äk ir jo it us M aan oikeistohallitus haluaa murskata ay-liikkeen puhtaasti ideologisista syistä. Tämä on käynyt selväksi hallitusohjelmassa, joka kantaa nimeä Vahva ja välittävä Suomi. Ironian tajua tuntuu kokoomukselta, perussuomalaisilta, rkp:ltä ja kristillisiltä ainakin löytyvän. Orpon-Purran hallitus on työntekijöille vihamielisin miesmuistiin. Kaikki hallituksen työelämäheikennykset kohdistuvat vain työntekijöihin. Potkulaki, sairaussakko, palkkakatto, määräaikaisten työsopimusten solmiminen ilman syytä, yleissitovuuden ja työttömyysturvan romuttaminen. Siinä muutama leikkuri noin aluksi. Ja kun työntekijät lähtevät sitten vastustamaan näitä julmia leikkauksia lakkoilemalla, heitä kutsutaan vastuuttomiksi, Hakaniemen ay-eliitiksi, mafiaksi, ties miksi. Kuraa näyttää lentävän eniten sosiaalisessa mediassa, erityisesti X:ssä (Twitter), jonne pahimmat trollit ja öyhöttäjät ovat pesiytyneet. Jos työntekijöiden oikeuksia ei puolusta ay-liike, niin mikä tai kuka sitten? Ay-liike ei ole Hakaniemen vasemmistoeliitti, se on yli kaksi miljoonaa palkansaajaa, jotka ovat järjestäytyneet parantamaan ja puolustamaan työehtoja, työympäristöä ja työturvallisuutta. Työelämää, jotta työstä saisi kohtuullisen korvauk sen. Työelämää, jossa työ olisi mielekästä ja työtä jaksaisi tehdä eläkeikään asti. Tätä kutsutaan edunvalvonnaksi. Olen aina perustellut liittoon kuulumattomille järjestäytymisen merkitystä sillä, että myös työnantaja on järjestäytynyt. Posti Palvelualojen työnantajat Paltaan ja Palta Elinkeinoelämän keskusliitto EK:hon. Luonnollisesti Postilla suurena jäsenjärjestönä on Paltan hallituksessa myös oma edustus, jossa se linjaa yhdessä muiden työnantajien kanssa esimerkiksi hallitusohjelmatavoitteita. Hallitusohjelmakirjauksia lukiessa ei voi välttyä ajatukselta, että hallitus, EK ja Suomen Yrittäjät ovat käynnistäneet Suomessa luokkasodan, joka muistuttaa Britannian pääministeri Margaret Thatcherin taistelua ay-liikettä vastaan. Nyt ammattiliitot halutaan ajaa nurkkaan hinnalla millä hyvänsä puuttumalla aivan ensimmäiseksi lakko-oikeuteen. Poliittisia lakkoja halutaan rajoittaa yksinkertaisesti siitä syystä, että työntekijöillä ei olisi enää mahdollisuutta vastustaa lakiuudistuksia, joilla heikennetään heidän asemaansa. Suomalaisen työmarkkinajärjestelmän suuri tarina on konsensus, jonka kulmakivi on ollut yhdessä sopiminen. Nyt hallitus ja työnantajat ovat pyyhkineet tällä persettä ja laittaneet liikkeelle junan, joka on johtanut lakkokierteeseen. Onneksi työntekijöillä lakkooikeus vielä toistaiseksi on. Se kun on viime kädessä ainoa puolustuskeinomme mielivaltaisia leikkauksia vastaan. < JUHA PÖYRY Reitti_7_2023.indd 3 Reitti_7_2023.indd 3 3.11.2023 11.27 3.11.2023 11.27
5 4 Ajankohtaista Postilla Matti Nisula Kesäduunarineuvoja Vee Tirinen on perehtynyt työoikeuteen muun muassa notaarityössään, jossa hän selvitti alustatalouden työaikakäytäntöjä. Katso PAUn #PainavaSyy-videot Joko näit PAUn videot, joissa kerrotaan hallituksen leikkauksista työehtoihisi ja työttömyysturvaan? Liiton toimistolla kuvattiin syyskuun lopussa yhdeksän videota, joissa havainnollistetaan halli tuksen suunnitelmia. Videot löytyvät PAUn kotisivuilta www.pau.fi ja YouTube-kanavalta osoitteessa www.youtube.com/@pauliitto6236. Työpaikoilla on tyrmistytty hallituksen kaavailemista työelämän heikennyksistä. SAK:laiset luottamusmiehet ja työsuojeluvaltuutetut alle kirjoittivat vetoomuksen, jossa he esittävät oman ja edustamiensa työntekijöiden huolen päättäjille. Yli puolta miljoonaa työntekijää edustava vetoomus luovutettiin hallituspuolueiden eduskuntaryhmien puheenjohtajille 17.10. Vetoomuksen allekirjoitti 5 456 Työntekijöiden edustajilta vetoomus hallituspuolueille henkilöä, jotka edustavat yli puolta miljoonaa työntekijää SAK:lai silta aloilta. Vetoomusta oli luovuttamassa hallituspuolueiden eduskuntaryhmien puheenjohtajille joukko SAK:laisten ammattiliittojen edustajia sekä vetoomuksen allekirjoittaneita. – Me olemme äärimmäisen huolissamme tavasta ja sisällöistä, joita teidän edustamanne puolueet esittävät suomalaiseen työelämään. Olemme vakuuttu3 Edunvalvojien vetoomusta oli luovuttamassa myös Posti Palvelut Oy:n ECD pakettilajittelun pääluottamusmies Aleksi Andersson, joka luovuttaa kuvassa vetoomusta kokoomuksen eduskuntaryhmän puheenjohtaja Matias Marttiselle. neita, että esitetyillä heikennyksillä ei Suomen taloutta pelasteta, vaan aiheutetaan tuloerojen kasvua ja ihmisten eri arvoisuutta, muistutti JHL:n järjestöjohtaja Nina Heikkilä. Vetoomuksen ottivat vastaan hallituspuolueiden eduskuntaryhmien puheenjohtajat Matias Marttinen (kok.), Jani Mäkelä (ps.), Otto Andersson (r.) ja Peter Östman (kd.). < K uv a: P ir jo Pa ju ne n Reitti_7_2023.indd 4 Reitti_7_2023.indd 4 3.11.2023 11.27 3.11.2023 11.27
5 4 Tietoisuus suomalaisen ay-liikkeen tekemästä ihmisoikeustyöstä maailmalla oli niin ikään kasvussa. Nyt 29 %, kaksi vuotta sitten 26 %, vastaajista tiesi suomalaisen ay-liikkeen tekemästä ihmisoikeustyöstä kehittyvissä maissa. SASKin kotimaan toiminnan päällikkö Ellinoora Vesala näkee näissä prosenteissa valtavasti hyödyntämätöntä potentiaalia. – Jos työtä pitää tärkeänä 64 %, mutta vain vajaa kolmannes tietää siitä, ajattelen, että tietoa ay-liikkeen kansainvälisestä työstä kannattaisi hyödyntää enemmänkin perusteltaessa suomalaisille liittoon kuulumisen tärkeyttä. Kehittyvien maiden työntekijöiden tukemista pidettiin tarpeellisena SASKin teettämässä gallupissa. Väite oli niinkin voimakas, kuin että ”Suomalaisen ay-liikkeen on tuettava työelämän ihmisoikeuksia kehittyvissä maissa”. Sen kanssa samaa mieltä oli 56 % vastanneista. Kasvua samanmielisten osuudessa oli neljä prosenttiyksikköä vuodesta 2021, jolloin samaa kysyttiin viimeksi. Vain 18 % vastaajista ei pitänyt työelämään liittyvää kehitysyhteistyötä tarpeellisena. Ei liene yllätys, että myönteisimmin asiaan suhtautuvat ammattiliittojen jäsenet. Heistä 62 % kannatti tukea maailman työntekijöille. He ovat oivaltaneet liittojen merkittävän roolin työntekijän oikeuksien puolustajina Suomessa ja ovat yleisesti sitä mieltä, että työ on tärkeää myös maailmalla. Liittoon kuulumattomistakin liki puolet (49 %) ajatteli samoin. SASKin tekemää työtä pidettiin tärkeänä Myös juuri SASKin tekemä työ työelämän ihmisoikeuksien puolustajana sai vahvan tuen suomalaisilta. SASKin työtä piti tärkeänä 64 % vastaajista. Tässäkin kasvua oli neljä prosenttiyksikköä edellisestä kerrasta. Pitääkö Suomen ay-liikkeen tukea työelämän ihmisoikeuksia kehittyvissä maissa? Kyllä vain, vastasi enemmistö ihmisistä SASKin teettämässä kyselyssä. Suomalaisilta vankka tuki ay-liikkeen ihmisoikeustyölle kehittyvissä maissa Positiivinen suhtautuminen ammattiliittojen toimintaan Kyselyssä kysyttiin myös suhtautumisesta ammattiliitojen toimintaan yleisesti. Vastaajista 63 % suhtautui liittoihin erittäin tai jokseenkin myönteisesti. Tulos on Vesalan mielestä paljon ay-myönteisempi, kuin mitä julkisen keskustelun perusteella voisi ajatella. Tässäkin asiassa nähtiin muutaman prosenttiyksikön kasvu verrattuna kahden vuoden takaiseen. Kaikkein myönteisimmin liittoihin suhtautuvat 51–65-vuotiaat, ja naiset hieman miehiä suopeammin. Kun vastauksia tarkasteltiin ammattiaseman mukaan, yrittäjät suhtautuivat liittoihin kielteisemmin kuin muut ryhmät. Sen sijaan suuria eroja ei näkynyt siinä, oliko vastaaja työntekijä, toimihenkilö, asiantuntija, esimies tai jo eläkkeellä. Tiedot suomalaisten asenteista selviävät vaikuttavuustutkimuksesta, jonka SASK teetti Aula Researchilla toista kertaa keväällä 2023. Tutkimus kohdistettiin työikäisiin suomalaisiin. Kysely toteutettiin sähköisesti maalis–huhtikuussa. Kyselyyn vastasi 1 504 ihmistä ympäri Suomen. Heistä puolet oli ammattiliiton jäseniä. Otos edustaa 18–65-vuotiaita suomalaisia iän, sukupuolen ja maakunnan mukaan kiintiöitynä. < Ilmoita palkkioiden rahastoinnista Ilmoita vuoden 2024 aikana maksettavien Kiitosja Bravopalkkioiden, sekä vuodelta 2023 mahdollisesti muodostuvien STI-palkkioiden rahastoinnista. Ilmoitusaika rahastoinnista tänä vuonna on 27.11.-17.12.2023. Postin henkilöstö voi halutessaan sijoittaa Kiitos-, Bravoja STI-palkkiot Postin henkilöstörahastoon. Palkkioiden sijoittaminen rahastoon on vapaaehtoista. Jokainen palkkionsaaja päättää vuosittain itse, haluaako saada mahdollisen palkkionsa palkanmaksun yhteydessä, vai sijoittaako summan henkilöstörahastoon. Henkilöstörahaston verkkopalveluun kirjaudutaan osoitteesta www.eabgroup.fi/posti. Palveluun tunnistaudutaan verkkopankkitunnuksilla tai mobiilivarmenteella. Asiakaspalvelun sähköposti on jasenpalvelu@eai.fi. < Reitti_7_2023.indd 5 Reitti_7_2023.indd 5 3.11.2023 11.27 3.11.2023 11.27
7 666 #PainavaSyy TEKSTI & KUVAT: JUHA PÖYRY Nyt jos koskaan on syytä kuulua liittoon! #PainavaSyy vastustaa hallituksen leikkauksia Reitti_7_2023.indd 6 Reitti_7_2023.indd 6 3.11.2023 11.27 3.11.2023 11.27
7 6 7 Kaikki hallituksen työelämäheikennykset kohdistuvat vain työntekijöihin. Hallitus ajaa lukuisia heikennyksiä työehtoihin, lakko-oikeuteen ja työttömyysturvaan. Katso mikä muuttuu, jos hallituksen leikkauslista toteutuu. Luottamusmiehet kuulivat hallituksen leikkaustoimista työoikeuden kurssilla Helsingissä. #PainavaSyy vastustaa hallituksen leikkauksia Reitti_7_2023.indd 7 Reitti_7_2023.indd 7 3.11.2023 11.27 3.11.2023 11.27
9 8 #PainavaSyy Lakko-oikeuden rajoittaminen Ensimmäisenä hallitus haluaa puuttua työntekijöiden oikeuksiin vastustaa työelämän heikennyksiä puuttumalla poliittisiin lakkoihin. Lakkosakkoja määrättäisiin jatkossa myös työntekijöille henkilökohtaisesti. Hallitus rajoittaa myös tukilakkoja. Jos tukilakkoja ei voida enää käyttää, se heikentää pääriidan osapuolena olevien työntekijöiden asemaa. Ilman tukilakkoja PAU ei olisi vuonna 2019 pystynyt estämään työntekijöiden yli 30 % palkanalennuksia ja työehtojen romuttamista. Ensimmäinen sairauspäivä palkattomaksi Ensimmäisestä sairauspäivästä halutaan palkaton. PAUn työehtosopimuksissa sairaussakkoa ei toistaiseksi ole, mutta seuraavissa työehtosopimusneuvotteluissa työnantaja nostaa sen varmasti neuvottelutavoitteeksi, jolle määritellään joku hinta. Irtisanomiseen ei tarvita enää painavaa syytä Nykyään työntekijän saa irtisanoa vain asiallisesta ja painavasta syystä. Jatkossa painavaa syytä ei enää tarvittaisi. Muutos lisäisi työntekijöiden irtisanomisia ja toisi epävarmuutta työelämään. Oikeuskäytännön varaan myöhemmin jää, mitä asiallinen syy tarkoittaa. Sitä ennen se voi olla käytännössä mitä tahansa. Työpaikoilla halutaan sopia heikommin ilman luottamusmiestä Hallitus haluaa lisätä paikallisen sopimisen mahdollisuutta poistamalla työlainsäädännöstä järjestäytymättömiä, yleissitovaa työehtosopimusta noudattavia yrityksiä koskevat paikallisen sopimisen kiellot. Työlainsäädäntöä muutetaan niin, että myös yrityksen kanssa tehdyllä työehtosopimuksella voidaan sopien poiketa samoista työlainsäädännön säännöksistä, joista poikkeaminen on nyt mahdollista vain valtakunnallisella työehtosopimuksella. Tämä johtaa yleissitovien työehtosopimusten romuttamiseen, joilla sovitaan muun muassa palkankorotuksista, sairausajan palkasta ja lomista. Koulutettujen luottamusmiesten tilalle halutaan tuoda luottamusvaltuutetut sopimaan paikallisia sopimuksia. Edessä voivat olla yrityskohtaiset työehdot, joilla voidaan sopia lakia heikommin. Huonot paikalliset sopimukset heikentävät työehtoja. Palkankorotuksille yläraja Valtakunnansovittelijaa estettäisiin sallimasta korkeampia palkankorotuksia kuin mitä vientiliitot ovat työehtosopimuksissaan sopineet. Tämä tarkoittaisi vientivetoista työmarkkinamallia niin, että se paaluttaisi lakisääteisesti kaikkien muiden alojen palkankorotukset ja työehdot vientialojen tasolle. Tällä puututaan esim. PAUn sopimusvapauteen. Määräaikainen työsuhde vuodeksi ilman perustetta Jatkossa työnantaja voi solmia määräaikaisen työsopimuksen ilman perustetta. Tällä hetkellä määräaikaisen työsopimuksen voi tehdä vain perustellusta syystä. Työsuhteen määräaikaisuus luo epävarmuutta ja stressiä toimeentulosta. Määräaikaiset työsuhteet ovat yleisimpiä nuorilla ja naispuolisilla työntekijöillä. Vuorotteluvapaa ja aikuiskoulutustuki lakkautetaan Vuorotteluvapaa ja aikuiskoulutustuki ovat antaneet työntekijälle mahdollisuuden kehittää itseään. Postialalla moni tarvitsee täydennyskoulutusta alan vaihtoon, jonka aikuiskoulutustuki on mahdollistanut. Vuorotteluvapaan lakkauttaminen tarkoittaa myös sitä, että monelta nuorelta ja työttömältä katoaa mahdollisuus päästä työn syrjään kiinni vuorotteluvapaan sijaisena. Edunvalvonnan ja yhteistoiminnan kurssilaiset kuljetusliittojen tiloissa Hakaniemessä. Reitti_7_2023.indd 8 Reitti_7_2023.indd 8 3.11.2023 11.27 3.11.2023 11.27
9 8 Ansiosidonnainen päiväraha laskee Ansiosidonnaisen työttömyysturvan tasoa lasketaan rajusti. Ansiopäivärahan määrä laskee 80 prosenttiin, kun työttömyyttä on kestänyt kaksi kuukautta. Kahdeksan kuukauden jälkeen määrä laskee 75 prosenttiin. Esimerkiksi 2500 € kuukausiansioilla ansiopäiväraha olisi 2 kuukauden jälkeen 303 euroa ja 8 kuukauden jälkeen 379 € pienempi kuin tällä hetkellä. Ansiosidonnaisen työssäoloehto tuplaantuu Hallitus pidentää työttömyysturvan työssäoloehtoa 12 kuukauteen. Tämä tarkoittaa sitä, että ansiosidonnaisen saamiseksi työtä on tehtävä kokonainen vuosi. Tällä hetkellä siihen riittää puoli vuotta. Ansiosidonnaisen työttömyysturvan piiriin pääsy vaikeutuu erityisesti työuransa alussa olevilla nuorilla. Heidän on tulevaisuudessa aiempaa hankalampaa päästä vakuuttamaan itsensä työttömyyden varalle. Ansiosidonnaisen suojaosa loppuu Suojaosa tarkoittaa rahamäärää, jonka voi tienata ilman, että se vaikuttaa ansiopäivärahan määrään. Tällä hetkellä suojaosa on enintään 300 euroa kuukaudessa. Tämän voi tienata PAUn edunvalvojat ja liiton toimisto osallistuivat työttömyysturvan leikkauksia vastustavaan mielenosoitukseen lokakuussa. ilman, että ansiopäivärahan määrä laskee. Postissa on paljon osa-aikaisia työntekijöitä, joille tämä tarkoittaa käytännössä 150 euron leikkausta soviteltuun päivärahaan. Ansiosidonnaisen lapsikorotukset poistetaan Hallitus vie lapsiperheiltä 140–300 euroa kuukaudessa poistamalla ansiosidonnaisen lapsikorotukset. Lapsikorotusten poistaminen koskettaa eniten kaikkein pienituloisimpia lapsiperheitä, joiden joukossa yksinhuoltajalapsiperheet ovat yliedustettuja. Asumistuen leikkauksen kanssa tämä lisää lapsiperheköyhyyttä. Työttömyysturvan omavastuupäiviä lisätään Työttömyysetuutta maksetaan vasta omavastuuajan jälkeen. Nykyisin omavastuuaika on viisi työpäivää. Jatkossa omavastuuaikaa ollaan pidentämässä seitsemään päivään. Esimerkiksi Ruotsissa omavastuupäiviä on 2, Tanskassa 0. Eikä tässä vielä kaikki. Lue hallituksen leikkauslistasta lisää osoitteessa pau.fi/edunvalvonta/painavasyy tai sak.fi/ painava-syy. < Reitti_7_2023.indd 9 Reitti_7_2023.indd 9 3.11.2023 11.27 3.11.2023 11.27
11 10 Alueelliset pääluottamusmiesvaalit käyntiin P osti Group Oy:n kanssa on sovittu alueellisten pääluottamusmiesten alueista ja ajankäytöstä syyskuussa 2023. Alueet ja ajankäytöt pysyvät samoina, kuin tälläkin hetkellä. PAUn liittohallitus nimesi pääluottamusmiesvaalit käynnistävät ammattiosastot kokouksessaan 13.10.2023. Pääluottamusmiesten kausi alkaa 1.2.2024, johon mennessä valinnat tulee tehdä.Toimikausi on lähtökohtaisesti neljä vuotta. Luottamusmiessopimuksessa on sovittu työnantajan kanssa, että kyseinen sopimus on määräaikaisena voimassa nykyisen työehtosopimuskauden loppuun (ei irtisanottavissa) joko 31.10.2024 tai 31.10.2025 asti. Tämä riippuu siitä, saadaanko ns. optiovuosi neuvoteltua ensi vuoden toukokuun loppuun mennessä. Sopimus on voimassa Viestinvälitysja logistiikka-alan työehtosopimuksen päättymisestä 3 kuukauden ajan, ellei toisin sovita. Tähän sopimuskohtaan palataan seuraavissa tes-neuvotteluissa. Liittohallituksen päätöksellä valtakunnalliset pääluottamusmiehet jatkavat nykyisissä tehtävissään Viestinvälitysja logistiikka-alan työehtosopimuskauden loppuun joko 31.10.2024 tai 31.10.2025 asti. Valtakunnallisilla pääluottamusmiehillä ei ole enää varahenkilöitä 2024. Valittavat pääluottamusmiesalueet ja vaalin käynnistävät ammattiosastot Jakelu ja käsittelytehtävät • Helsinki, postikeskus: 1 päätoiminen plm. Vaalit käynnistää PAUn Pasilan osasto ry. • Helsinki, Espoo, Vantaa, Kauniainen: 1 päätoiminen plm. Vaalit käynnistää PAUn Helsingin osasto ry. • Lounais-Suomi: 1 päätoiminen plm. Vaalit käynnistää PAUn VarsinaisSuomen osasto ry. • Kaakko, Itä-Uusimaa: 1 päätoiminen plm. Vaalit käynnistää Osasto Uusimaa ry. • Pirkanmaa-Satakunta: 2 päätoimista plm:tä. Vaalit käynnistää PAUn Pirkanmaan osasto ry. • Pohjanmaa-Keski-Suomi: 1 päätoiminen plm ja 1 oman toimen ohella toimiva plm. Vapautus 2 pv/vko. Vaalit käynnistää PAUn Pohjanmaan osasto ry. • Itä-Suomi: 1 päätoiminen plm. Vaalit käynnistää PAUn Kuopion osasto ry. • Pohjois-Suomi: 1 päätoiminen plm ja 1 oman toimen ohella toimiva plm. Vapautus 3 pv/vko. Vaalit käynnistää PAUn Oulun alueen osasto ry • Posti Palvelut Oy / Pakettilajittelu: 1 päätoiminen plm. Vaalit käynnistää PAUn Pasilan osasto ry. Toimihenkilöt • PKS ja Etelä-Suomi: 1 päätoiminen plm. Vaalit käynnistää PAUn Toimihenkilöt osasto ry. • Muu suomi: 1 oman toimen ohella toimiva plm. Vapautus 3 pv/vko. Vaalit käynnistää PAUn Esimiesja erityisryhmät ry. PAUn jäsensivuilta löytyvät tarkemmat pääluottamusmiesten valintaohjeet (edunvalvonta > pääluottamusmies > valintamenettely). Lisätietoja liiton toimistossa vaaleista antavat Jarmo Tuominen, työehtoja järjestöasiantuntija, 040 315 4401, jarmo.tuominen@pau.fi ja Juha Jaatinen, koulutusja järjestötoimitsija, 050 302 8466, juha.jaatinen@pau.fi. MUISTA ÄÄNESTÄÄ ! Reitti_7_2023.indd 10 Reitti_7_2023.indd 10 3.11.2023 11.27 3.11.2023 11.27
11 10 11 Puheenjohtajalta HEIDI NIEMINEN, puheenjohtaja Liitot tekevät juuri nyt sitä mitä niiden pitääkin tehdä 11 T iedätkö paljonko 2 000 euroa kuukaudessa tienaava postityöntekijä, jolla on kaksi alaikäistä lasta, saa ansiosidonnaista päivärahaa, jos työt loppuvat? Noin 1 520 euroa/kk. Bruttolukuja molemmat eli niistä vähennetään verot pois. Tiedätkö paljonko sama työntekijä saa ansiosidonnaista, jos maan hallituksen valmistelema lainsäädäntöesitys työttömyysturvan muuttamisesta astuu voimaan? 1 300 euroa/kk. Lapsikorotusten poisto leikkaisi ensimmäisestä työttömyyspäivästä lähtien huoltovelvollisen työttömän turvaa ja kuukausituloista lähtisi siis yli 200 euroa. Tiedätkö paljonko tämän postityöntekijän ansio sidonnainen olisi, jos hallituksen esitys ansiosidonnaisen porrastamisesta toteutuu eli päivärahasta leikattaisiin 20 % kahden työttömyyskuukauden jälkeen? Jäljelle jäisi 1 040 euroa. Seuraava leikkaus tapahtuisi 8 työttömyys kuukauden jälkeen. Vähiin siis käy ennen kuin kokonaan loppuu. Isotuloiselle 200 euron menetys kuukaudessa saattaa tuntua pieneltä, mutta pienituloisen se ajaa epätoivoon. 500 euron leikkaus on jo taloudellinen katastrofi. En tiedä onko sattumaa vai täydellisen aikataulutuksen tulos, että samaan aikaan työttömyysturvaleikkausten kanssa viedään täytäntöön lakkooikeuden kovia rajoituksia. Työnantajapuoli saa jatkossakin tulla neuvottelupöytään ja vaatia vaikkapa toteutettavaksi 30 prosentin palkan alennuksen. Tätä saa vastustaa omin voimin, mutta tukea työtaistelujen muodossa saa kaverille antaa suurin piirtein vain sen verran, ettei ketään riidan ulkopuolista harmita. Tai niin kuin hallitus sen sanoo: sellaisia tukityötaisteluita ei saa järjestää, että ”pääriidan ulkopuolisille aiheutuvat vahingolliset seuraukset olisivat ilmeisessä epäsuhteessa tavoiteltavaan päämäärään nähden”. Työnantaja saa siis jatkossakin vaatia kohtuuttomia, mutta työntekijä saa puolustautua vain kohtuudella. Ja jos jollain alalla työnantajapuoli onnistuu heikentä mään työehdot, niin eiköhän sinne silti työvoimaa löydy, kun pieni ja keskituloisten työttömyysturva on romutettu. Jos edellä kuvattu laittaa harmittamaan, niin voin luvata, että lievästi sanottuna niin harmittaa minuakin. Ja kun ei tuossa vielä ole kuin pieni osa siitä, mitä heikennyksiä hallitusohjelman mukaan on työntekijöille luvassa. Ja koska harmittaa, niin SAK ja liitot toteuttavat monenlaisia toimia, myös poliittisia lakkoja, jotta hallituksen suunnitelmat saataisiin muutettua. Ja se taas näyttäisi harmittavan hallituspuolueita ja erityisesti yhtä niistä. Perussuomalaisten eduskuntaryhmän puheenjohtaja Jani Mäkelä muotoili oman harminsa puolueensa lehdessä 2.11. seuraavasti: ”On törkeää, että SAK aikoo käyttää omia jäseniään välikappaleena hyväpalkkaisten aypomo jen sekä vasemmistopuolueiden vallan pönkittämiseen. Siinä saattaa monelle tulla mieleen, ettei liittoon kuulu minen tai sen määräysten totteleminen ole mikään pakko. Puoluepolitikoinnin sijaan SAK voisi keskittyä yhteisten asioiden hoitoon”. Näin hyväpalkkaisena aypomona, joka näyttäisi vero tietojen mukaan tienaavan saman verran kuin kansanedus taja Mäkelä, totean SAK:n ja liittojen tekevän nyt juuri sitä mitä niiden pitääkin tehdä. Puolustamme jäseniämme, niin työssäkäyviä kuin työttömiä ja niin perussuomalaisten kuin vasemmistopuolueiden äänestäjiä, jotta nykyinen hal litus ei romuta työttömyysturvaa, heikennä työntekijöiden neuvotteluvoimaa ja niin edelleen. Eduskunnan hyväpalk kaisia perussuomalaisia odotellaan myös tänne duunarei den puolustajien joukkoon! < Reitti_7_2023.indd 11 Reitti_7_2023.indd 11 3.11.2023 11.27 3.11.2023 11.27
13 12 J amalainen-Sinilehto valittiin maaliskuussa Tampereen postikeskuksessa PunaMusta Direct Oy:n SOL Henkilöstöpalvelut Oy:n vuokratyöntekijöiden pääluottamusmieheksi. Sol ei hyväksynyt valintaa, mutta joutui lopulta taipumaan. Meillä oli töissä vaalit, jotka voitin. Aluksi valintani jälkeen ei ollut mitään ongelmaa, kun ilmoitin vaalin tuloksesta omalle esimiehelle. Hän onnitteli ja sanoi, että tästä nyt sitten vaan yhteistyöhön. Homma rupesi kuitenkin eskaloitumaan huhti-toukokuun vaihteessa, kun ilmoittauduin PAUn Edunvalvonnan ja yhteistoiminnan kurssille. Kaksi päivää ennen kurssia, jonne minut oli hyväksytty, minulle kerrottiinkin, että Sollin lakimieheltä tuli linjaus, että luottamusmiesrooliani ei tunnusteta, Jamalainen-Sinilehto kertoo. Tyrmistys oli tietenkin melkoinen. Miten voi olla mahdollista, että työehtosopimuksen mukaan liiton jäsenten valitsema luottamusmies ei työnantajalle kelpaa? Jamalainen-Sinilehto ei kuitenkaan luovuttanut. Hän nosti asiasta PAUn tuella Pirkanmaan käräjäoikeudessa kanteen vaatimalla luottamusmiesasemansa vahvistamista. Osapuolet kävivät asiasta sovintoneuvotteluja, jonka lopputuloksena Sol perääntyi ja tunnusti Jamalainen-Sinilehdon aseman työntekijöiden pääluottamusmiehenä. Samalla hänelle maksettiin Viestinvälitysja logistiikka-alan työehtosopimuksen perusteella erääntynyttä luottamusmiespalkkiota kuuden kuukauden ajalta 516 euroa. TEKSTI: JUHA PÖYRY KUVA: MINTTU JAMALAINEN-SINILEHDON ARKISTO Minttu Jamalainen-Sinilehdon vaalikampanjakuva viime keväältä. Minttu Jamalainen-Sinilehto ei antanut periksi, kun Sol kieltäytyi tunnustamasta hänen valintansa pääluottamusmieheksi. SOL taipui tunnustamaan pääluottamusmiehen valinnan Oli ihan älyttömän helpottunut olo. Nyt osoitettiin vähän vaikeimman kautta isommalle rattaistolle, että vuokratyöntekijöilläkin pitää olla jotain oikeuksia. Ei meitä voi pitää pelkkinä heittosäkkeinä ja kohdella miten huvittaa. Vuokratyöntekijän karu arki Jamalainen-Sinilehdolla on pitkä kokemus työelämästä ja siitä, millainen vuokratyöntekijän asema työmarkkinoilla voi olla. Olen ollut useammalla eri alalla ja nähnyt viimeisen kahdenkymmenen vuoden aikana mihin työelämä on menossa ja se ei ole kovin kaunis näky. Minulla on kolme lasta, joista kaksi on teini-iässä. Olen aika kauhuissani siitä mikä heitä työelämässä odottaa. Jamalainen-Sinilehto sanoo ymmärtävänsä vuokratyön tarpeen sesonkiluonteisissa töissä, mutta ei hyväksy sitä, että vuokratyön avulla työnantajat kiertää omia velvoitteitaan. Esimerkiksi PunaMusta käyttää Tampereella kolmea eri vuokrafirmaa. Vuokratyöntekijällä on päällä jatkuva epävarmuus. Minunkin tunteja pudotettiin kesän yt:n jälkeen kokoaikaisesta 37,30 tunnista 15 tuntiin. Jamalainen-Sinilehdon mielestä vuokratyöntekijän asema näkyy työpaikoilla eriarvoisena kohteluna. Samalla työpaikalla kaksi työntekijää tekee rinnakkain samaa työtä, mutta vain toisella on talon edut, palkat, kulttuuriedut, työterveyshuolto, pikkujoulut, kesäjuhlat, mutta vuokratyöntekijällä ei ole näistä mitään. Ja hän tekee vielä töitä pienemmällä tuntipalkalla. Tilanne on aivan älytön. Ja kuinka paljon on näitä nolla viiva jotain tai viisi viiva jotain sopimuksia. Eihän siinä pysty suunnittelemaan mitään. Kun perusturva työsuhteessa viedään näin äärimmilleen, niin minussa herää aina semmoinen Robin Hood meininki, jonka vuoksi näihin edunvalvojan hommiinkin lähdin. Ja työtä Mintulla totisesti riittää. Työpaikalla on hiertänyt jo pitkään palkaton ruokatauko, joka halutaan palkalliseksi. Tähän auttaa yhdessä vaikuttaminen ja järjestäytyminen. Reitti_7_2023.indd 12 Reitti_7_2023.indd 12 3.11.2023 11.27 3.11.2023 11.27
13 12 V uonna 2016 Siperian Omskista Suomeen tullut Voutilainen on auttanut ukrainalaisia monissa asioissa. Esimerkiksi tulkkina työpaikkapalavereissa, viranomaisasioissa ja vaikkapa asumiseen liittyvissä kysymyksissä. Mariian apu on ollut korvaamatonta. Pasilan entisessä pallohallissa, josta jakajat lähtevät reiteille, on tällä hetkellä Sollin palkkalistoilla kahdeksan ukrainalaista. Ukrainalaisten määrä on vaihdellut, enimmillään heitä on ollut 12, nyt kahdeksan muun muassa Mariupolista, Harkovasta ja Kiovasta. Minulla on paljon ukrainalaisia kavereita. Sodasta ei työpaikalla puhuta, Voutilainen kertoo. Ukrainalaisia työntekijöitä pitäisi kohdella Postissa yhdenvertaisesti On lokakuinen perjantaiaamu. SOL Logistiikkapalvelujen ukrainainalaiset postityöntekijät lastaavat Pasilan postikeskuksessa posteja ja valmistautuvat jakelureitille. Ukrainalaisten keskellä touhuaa tarmokkaasti venäläinen Mariia Voutilainen, joka houkuttelee työtovereita samaan kuvaan. Mariia Voutilainen, kuvassa viides vasemmalta, on ollut ahkera jäsenhankkija. Kuvassa vasemmalta Aleksandr, Vitalii, Volodymyr, Nataliia, Mariia, Aleksei, Kirill ja Vitalii. TEKSTI & KUVA: JUHA PÖYRY Mariia Voutilainen osallistui syyskuussa PAUn Tunne oikeutesi työelämässä-kurssille Tallinnaan. Siellä hän kertoi hankkineensa ukrainalaisia työtovereita myös PAUn jäseniksi. Jokaisesta uudesta PAUn jäsenestä suosittelija saa S-ryhmän 20 euron lahjakortin. Sollin työntekijöinä ukrainalaisiin noudatetaan Postissa Teollisuusliiton ja Medialiiton heikompaa työehtosopimusta. Tähän Mariia haluaa muutosta. Hänen mielestään ei ole reilua ja yhdenvertaista, että Postissa samaa työtä tekeviä työntekijöitä kohdellaan eri tavalla. Oman työsuhteensa Voutilainen sai vaihdettua Postiin kolme kuukautta sitten. Kun Voutilainen tuli seitsemän vuotta sitten Suomeen, hän ymmärsi kieli taidon merkityksen. Menin heti suomen kielen kurssille. Suomen kielen taito on ollut välttämätöntä poikani autisminkin takia. Kelan, sairaalan ja TE-toimiston kanssa asioiminen suomeksi on ollut välttämätöntä. Voutilainen on käynyt Suomessa ammattikoulun, josta hän valmistui pintakäsittelijäksi vuonna 2021. Venäjällä hän on suorittanut insinöörin tutkinnon. Ennen postia olin Sollilla siivoojana sisäministeriössä. Kun sota alkoi, minut siirrettiin ministeriöstä siivoamaan Pohjois-Haagaan kolmea eri koulua. Sieltä tulin sitten Postiin töihin. Jatko-opinnoista haaveilen edelleen. < 13 Reitti_7_2023.indd 13 Reitti_7_2023.indd 13 3.11.2023 11.27 3.11.2023 11.27
15 14 R ahaston tarkoituksena on Posti Groupin henkilöstölleen maksamien palkkioerien hallinnointi ja sijoittaminen. Rahastoitavat palkkiot muodostuvat Posti Group Oyj:ssä kulloinkin käytössä olevien palkkiojärjestelmien mukaisesti. Rahastointi on täysin vapaaehtoista ja se koskee Kiitos-/Bravo-palkkioita, sekä vuositulospalkkioita (STI-palkkiot). Kukin työntekijä päättää vuosittain mahdollisesti saamansa palkkion maksutavasta ja myös rahastoimansa palkkion nostamisesta. Palkkion rahastointi ja rahastoosuuden nostaminen Postin henkilöstö voi halutessaan sijoittaa Kiitos-, Bravoja STI-palkkiot Postin henkilöstörahastoon. Palkkioiden sijoittaminen rahastoon on vapaaehtoista. Jokainen palkkionsaaja päättää vuosittain itse, haluaako saada mahdollisen palkkionsa palkanmaksun yhteydessä, vai sijoittaako summan henkilöstörahastoon. Palkkioiden maksutavasta ilmoitetaan kerran vuodessa. Seuraava ilmoitusaika on 27.11.-17.12.2023 ja se koskee vuoden 2024 aikana maksettavia Kiitosja Bravo-palkkioita, sekä vuodelta 2023 mahdollisesti muodostuvia STI-palkkioita. Työsuhteen voimassaoloaikana rahastosta voi tehdä noston kerran vuodessa. Rahaston jäsenellä on tällöin mahdollisuus nostaa 0–15 % henkilökohtaisen rahasto-osuutensa arvosta. Vuosittain nostettavissa olevan rahasto-osuuden määrä Postin henkilöstöllä on ollut Suomessa käytössä henkilöstörahasto jo vuodesta 2005 lähtien. Jäsenyys rahastossa alkaa automaattisesti työsuhteen alkaessa. Tunnetko Postin henkilöstörahaston? kasvaa, jos nosto-oikeutta jättää käyttämättä. Nostettavasta summasta saa 20 % verovapaasti ja loput verotetaan ansiotulona. Nostettavissa olevan rahasto-osuuden tarkka määrä ja toimintaohjeet löytyvät vuosittain kotiin tulevasta jäsentiedotteesta sekä rahaston verkkopalvelusta. Postin henkilöstörahastossa maksupäivä on aina syyskuun viimeinen pankkipäivä. Työsuhteen päättyessä rahasto-osuus kuuluu kaikissa tilanteissa henkilölle ja se maksetaan henkilöstörahastolain määrittelemän aikataulun mukaisesti vuosittaisena maksupäivänä. Tällöin rahaston jäsen saa sijoitustoiminnan tuottoja työsuhteen päättymistä seuraavan toukokuun viimeiseen päivään asti ja osuus maksetaan 31.5. mukaisella arvolla syyskuun viimeisenä pankkipäivänä. Rahastoinnin muodostamat hyödyt Palkkioiden rahastoinnin hyöty perustuu lainsäädännöstä tuleviin kuluja veroetuuksiin. Rahastoon sijoitettava summa on suurempi ja veroja maksetaan vasta kun rahastosta halutaan nostaa osuuksia, tällöinkin osittain verovapaasti. Postin maksaessa palkkion rahastoon, yhtiön ei tarvitse maksaa lakisääteisiä henkilösivukuluja (n. 22 %), vaan yhtiö kasvattaa rahastoituja palkkioita säästämällään summalla. Palkkionsaajaa ei veroteta sijoitettavista rahoista palkkioiden ansaintavuonna eikä säästämisaikana. Rahastoitua osuutta nostettaessa siitä ei vähennetä työntekijän henkilösivukuluja ja nostosta on aina 20 % verovapaata. Rahastoitu palkkio ei ole työeläkettä kerryttävää tuloa, mutta rahastoinnin vaikutus lopulliseen eläkekertymään on hyvin vähäinen suhteessa rahastoinnin muodostamaan hyötyyn. Jokaiselle rahaston jäsenelle jolla on henkilöstörahastossa pääomaa, lähetetään vuosittain kirjeitse selvitys hänen osuuteensa liittyvistä yksityiskohdista. Kirjeestä käy mm. ilmi vuosittain nostettavissa olevan osuuden kokonaismäärä, jonka rahaston jäsen voi halutessaan jättää rahastoon edelleen sijoitettavaksi. Kyseiset osuudet ovat nostettavissa myöhempinä vuosina niille kertyneiden sijoitusten tuottojen kanssa. Tuotto voi olla myös negatiivista. Kirjettä vastaavat tiedot julkaistaan myös rahaston verkkopalvelussa. Esimerkkejä rahasto-osuuden maksatuksen aikataulusta 1. Ero omasta pyynnöstä tai työsuhde päättyy työntekijästä johtuvista syistä Esimerkiksi työsuhteen purku, määräaikainen työsuhde päättyy, tukipaketti. Kuolemantapauksessa osuus maksetaan perikunnalle. Rahasto-osuus maksetaan neljän (4) kuukauden kuluttua työsuhteen päättymistä seuraavasta rahaston tilinpäätöspäivästä. Esimerkki 1: työsuhde päättyy 31.12.2023, rahaston seuraava tilikausi päättyy 31.5.2024, rahasto-osuus maksetaan 30.9.2024. Reitti_7_2023.indd 14 Reitti_7_2023.indd 14 3.11.2023 11.27 3.11.2023 11.27
15 14 Tunnetko Postin henkilöstörahaston? Esimerkki 2: työsuhde päättyy 30.6.2024, rahaston tilikausi on tuolloin päättynyt 31.5.2024, osuuden lopullinen arvonmäärityspäivä on 31.5.2025 ja maksupäivä 30.9.2025. 2. Eläkkeelle siirtyminen, irtisanominen tuotannollisista tai taloudellisista syistä, yrityskauppa/liikkeenluovutus Eläkkeelle siirtyneellä tai tuotannollistaloudellisin perustein irtisanotulla (tähän rinnastetaan myös yritysjärjestelyt) jäsenellä on oikeus nostaa rahasto-osuutensa haluamansa suuruisissa erissä työsuhteen päättymistä seuraavina, enintään neljänä (4) vuosittaisena rahasto-osuuksien maksupäivänä. Rahaston jäsen päättää jaksotusoikeuden käyttämisestä vuosittain. Edellä määritelty jaksotusoikeus koskee myös jäsentä, jonka työsuhde on päättynyt työsopimuslain (55/2001) 5 luvun 7 § 1 momentin perusteella lomautuksen jatkuttua yhdenjaksoisesti vähintään 90 päivää. Rahaston päätöksenteko Henkilöstörahaston toimintaa ohjaavat henkilöstörahastolaki sekä rahaston omat säännöt. Päätösvaltaa rahastossa käyttävät jäsenten keskuudestaan valitsema valtuusto ja hallitus. Lisätietoja henkilöstörahaston jäsenpalvelusta: EAI Palkitsemispalvelut Oy puhelin: 020 155 8660 sähköposti: jasenpalvelu@eai.fi Henkilöstörahaston verkkopalvelussa näet rahastoon ja omaan jäsenyyteesi liittyvät tiedot: www.eabgroup.fi/posti. Palveluun tunnistaudutaan verkkopankkitunnuksilla tai mobiilivarmenteella. < Reitti_7_2023.indd 15 Reitti_7_2023.indd 15 3.11.2023 11.27 3.11.2023 11.27
17 16 V arhaisjakaja jos kuka sen tietää: sanomalehtiä jaetaan vuosi vuodelta vähemmän. Tällä hetkellä printtilehtien tilausmäärät ovat Suomessa samalla tasolla kuin 30-luvulla. Alamäki alkoi 90-luvun lamasta, mutta kansantalouden elpyminen ei enää merkinnyt nousua paperiselle sanomalehdelle. Sen kysyntää alkoi syödä teknologian kehitys ja yleistyminen. Tänä vuonna sanomalehtiä luetaan kaikissa ikäryhmissä enemmän digitaalisena kuin paperiversiona, käy ilmi syyskuussa julkistetusta Kansallisesta mediatutkimuksesta. Viimeisimpänä yli 65-vuotiaidenkin joukossa useampi seuraa nyt uutisia ruudulta kuin paperilta. Lehtitalot ovat jo hyvän aikaa panostaneet digitaaliseen julkaisuun ja vähentäneet paperisten sanomalehtien ilmestymiskertoja. Viime keväänä sunnuntainumeroidensa lakkauttamisesta ilmoittivat Karjalainen, Kaleva, Ilkka-Pohjalainen, Kainuun Sanomat ja Keskipohjanmaa. Lapin Kansa korvasi sunnuntainumeron printtiversion näköislehdellä jo vuonna 2015. Viimeisimpänä mediakonserni Keskisuomalainen ilmoitti syyskuun lopussa kahdeksan lehtensä ilmestymispäivien vähentämisestä. Keskisuomalaisen toimitusjohtaja Vesa-Pekka Kangaskorpi kommentoi asiaa Journalisti-lehdelle elokuussa viitaten muiden lehtien esimerkkiin: se on hänen mukaansa osoittanut, ettei paperilehden ilmestymispäivien määrä ole lehdelle "elämän ja kuoleman kysymys", kun digitaalisten palveluiden kysyntä on kasvanut. Milloin jaetaan viimeinen sanomalehti? Paperinen sanomalehti poistuu ennen pitkää suomalaisten aamukahvipöydistä digijulkaisujen tieltä. Jakelutuet pehmentävät vääjäämätöntä murrosta. – Onko järkeä satsata siihen, että tehdään ja jaetaan paperista lehteä kalliilla vai siihen, että tehtäisiin laadukkaampaa sisältöä ja jaeltaisiin se tiettyinä päivinä digitaalisesti? hän kysyi. Paperilehtien tekeminen ja jakelu on kieltämättä kallista. Uutismedian liiton mukaan fyysisen jakelun kustannus sanomalehtien kulurakenteessa oli vuonna 2021 29 % ja painokustannus 17 %. Digilehden tuotanto ja jakelu lohkaisivat kulurakenteesta vain 3 %. Kun printin alati kasvavat painoja jakelukustannukset siirtyvät paperilehden hintaan, lehtitilaukset vähenevät hyvin herkästi. Tästä seuraa, että jakeluhintojen korotuspaine nousee entisestään. Syntyy ilmiö, jota Postin tutkimusjohtajan tehtävistä vuonna 2016 eläköitynyt Heikki Nikali nimittää kuoleman spiraaliksi. Nikalilla on taustallaan 45 vuoden tutkijanura, jolla hän on erikoistunut analysoimaan viestinnän digitalisoitumisen vaikutuksia perinteiseen viestintään. Postimuseon vuonna 2021 julkaisemassa Nikalin ja Tuomas Hopun kirjoittamassa Aamun lehti sanomalehtien jakelun historia ja tulevaisuus -kirjassa Nikali toteaa viimeisen 10 vuoden olleen ”sanomalehtien kannalta tuskaisia, mutta seuraavat 10 vuotta tulevat olemaan pelkkää olemassaolon taistelua”, jota käydään ylisuuriksi nousevia jakelukustannuksia vastaan. Jakelutuki loiventaa alamäkeä Valtiovalta on reagoinut tilanteeseen päättämällä sanomalehtien jakelun valtionavustuksesta, johon on budjetoitu 15 miljoonaa euroa tälle vuodelle, ja sama summa on ensi vuoden budjettiehdotuksessa. Tämän jälkeen hallitus on indikoinut tuen puolittamista. Traficom myönsi kilpailutuksen jälkeen 7 miljoonaa jakelun valtionavustuksia syyskuussa kilpailutuksen kautta alueille, joilla kaupallista viisipäiväistä varhaisjakelua ei ole. Avustuksen saajaksi valittiin kilpailutuksen ehdot täyttävä yritys, joka sitoutui jakamaan avustuksen piiriin kuuluvat sanomalehdet tiistaisin ja torstaisin pienimmällä avustusmäärällä. Tiistaisin ja torstaisin siksi, että lokakuun alussa voimaan tulleen uuden postilain mukaan yleispalvelukirjeiden jakeluvelvoite koskee kolmea arkipäivää myös niillä alueilla, joilla ei ole varhaisjakelua. Jakelutuki myönnettiin Postille 17 alueella, lisäksi 20 Lapin kunnassa Postille määrättiin julkinen palveluvelvoite, jonka kustannuksia voidaan kattaa jälkikäteen. Vain Posion alue Lapissa meni kilpailijalle. – On erinomaista, että voitimme, ja on hyvä nähdä, että on myös kilpailua. Posion aluetta lukuun ottamatta jakajien kannalta työt jatkuvat kuten ennenkin. Tämä oli erinomainen voitto tässä kohtaa, sanoo Postin Ratkaisut -myyntiyksikön johtaja Kimmo Kauranen. Kauranen kertoo, että tuella rahoitetaan jakelua tiistaija torstaipäivinä, jotSanomalehtiä luetaan kaikissa ikäryhmissä enemmän digitaalisena kuin paperiversiona. TEKSTI: HANNA KAUPPINEN KUVITUS: JUHO KOIVU Reitti_7_2023.indd 16 Reitti_7_2023.indd 16 3.11.2023 11.27 3.11.2023 11.27
19 18 Virkamieslakolla toimihenkilöliitot ottivat asemansa ay-kentässä. ka ovat tähän asti olleet haja-asutusalueilla Postille tappiollisia. – Meillähän on ollut haja-asutusalueella kevennetty tiistai-torstaijakelu. Siellä jaetaan maanantaina, keskiviikkona ja perjantaina niin sanottu paksu nippu, tiistaina ja torstaina jaetaan vain päiväjakelun sanomalehdet ja ehkä vähän jotain muuta kirjettä. Päiväjakelun sanomalehti on tiistain ja torstain volyymista 95–100%. Ne päivät ovat jakajille hyvin kevyitä. Traficom myönsi tuet vuodeksi, eli ensi vuonna on edessä uusi kilpailutus. Tuen pituuteen Kauranen on pettynyt. – Vuosi on ehdottoman lyhyt jakso. Kaksi olisi ollut parempi. Vuosittainen kilpailutus saattaa aiheuttaa nopeaa poukkoilua ja vaikeuksia työvoiman saannissa, jos jakeluoperaattori vaihtuu alueella vuosittain. Tämä oli Traficomin käsissä, me voimme yrittää lobata ja vaikuttaa asiaan. Sanomalehtien jakelutuki on voimassa vuoden 2029 loppuun asti ja on hallituksen käsissä, millainen tukisumma vuosittain päätetään jakaa. Tulevina vuosina nähdään, riittääkö tuki tappiollisen sanomalehdenjakelun kattamiseen. Jos ei riitä, joudutaan Kaurasen mukaan reagoimaan tuotteiden jakeluhintoihin. – Kyllähän tässä lähdetään siitä, että tukea tarvitsevat sanomalehdet. Ne ovat ainoa tuote, joka edellyttää viisipäiväistä jakelua. Muut tuotteet me kykenisimme jakamaan tuote-ehtojen puitteissa, esimerkiksi vuoropäivärytmillä. Tällä tuella vältetään kohtuuttomia hinnankorotuksia sanomalehdenjakeluun. Jos näitä summia vietäisiin hinnankorotuksiin, se johtaisi merkittävään levikkien laskuun haja-asutusalueella, Kauranen summaa. Onko printillä toivoa? Sanomalehdellä on ollut merkittävä rooli suomalaisten arjessa. Edelleenkin uutiset tavoittavat miltei kaikki suomalaiset, luottamus lehdistöön on vahva ja digitaalisestakin sisällöstä ollaan valmiita maksamaan. Heikki Nikali näkee printin niin sanotun kuoleman spiraalin taustalla mediatalojen ja valtiovallan intressit edistää digitalisaatiota, sekä lukijoiden kysynnän muutokset. – Mediatalolle siinä on kyse ansaintalogiikasta. Digi tuo rahaa, ja paperi tuo rahaa, mutta paperilla on enemmän kustannuksia ja digi on halvempi. Kun valtiosihteerityöryhmä esitti pari vuotta sitten sanomalehtien jakelutukea, siinä mietinnössä sanottiin suoraan, että määräaikaista tukea tulisi käyttää niin, että se kannustaisi ”digitaalisten toimintamallien ripeään kehittämiseen”. Eli valtiovalta haluaa tukea digitoitumista. Nikali ihmettelee tätäkin. Painetun lehden nimittäin avaa lähes päivittäin edelleen 40 % suomalaisista, vaikka printin alamäki alkoi jo 90-luvulla. – Sanomalehtiä on digitoitu jo 30 vuotta, ja vieläkään ei ole valmista. Digitalisaatio kiihtyy ja nopeutuu, mutta ei se valtiovallan käskykirjeellä eikä pienellä rahamäärälläkään muutu. Toki voidaan käyttää pakkokeinoja, pankkipalvelut on hyvä esimerkki. Kun pankissa maksamisen hinta muutettiin yhdessä yössä kuusinkertaiseksi, ihmiset alkoivat kovan metelin jälkeen maksaa laskuja kotonaan sähköisesti. Pakotonta, jakelutuen pehmentämää kehitystä jarruttavat käytännössä vain lukijat, joista vanhemman väen arkea paperinen sanomalehti vielä jäsentää. Sitä myötä, kun viimeisetkin kansanosat omaksuvat digilukemisen tai poistuvat lukevien keskuudesta, poistunee paperilehti viimeisistä aamukahvipöydistäkin. – Sanoisin, että se katoaa kymmenessä vuodessa. Se voi säilyä pidempäänkin, jos minun ikäluokan ihmisiä on vielä paljon, ja jos mediatalot tekevät niin sanottuja joustavia hinnoitteluja, joissa lyödään enemmän rahaa pöytään ja sillä saadaan printti. Mutta se on tekohengitystä. Ratkaisu on se, että kyllä se printti häviää ja sitten uutisia luetaan digitaalisesti. Onko ne sitten kuinka journalistisesti toteutettuja – se on hyvä kysymys, koska sosiaalinen media syö journalismia, Nikali sanoo. Tuoreet tutkimukset paperilehden lukukokemuksesta ovat tuoneet esiin, että printtiä arvostetaan edelleen niin sanomakuin aikakauslehtien kohdalla: niitä pidetään rauhallisina keitaina levottoman digimaailman keskellä, ja niille varataan erikseen aikaa – jos varataan. Nikali huomauttaa, että sanomaja aikakauslehden maailmat ovat erilaisia. – Molemmat kilpailevat sosiaalisen median kanssa, mutta sanomalehdessä ei ole kyse niinkään ajasta kuin toimintatavasta. Jos sanomalehtiä luetaan, niille otetaan se aika ja niitä luetaan mielellään ennen töihin menoa. Siinäkin aika on rajallinen, mutta aikakauslehden kohdalla vielä enemmän. Jos sosiaalinen media vie sinulta kaksi tuntia päivässä, et enää jaksa lukea aikakauslehteä, tai sinulla ei yksinkertaisesti ole siihen aikaa. Kimmo Kauranen uskoo, että paperinen sanomalehti tulee kestämään 2030-luvulle – jossain muodossa. Ilmestymispäivät vähenevät jo. – Siihen minulla ei ole arvausta, kuinka moni lehti on vuosikymmenen lopussa 5–7-päiväinen. Se on kustantajien käsissä. Uskon, että vuosikymmenen lopulla tässä nähdään merkittäviä muutoksia. Näen, että jakelun tulevaisuudessa otetaan käyttöön dynaamisia jakeluratkaisuja, eli reitti määritellään kulloisenkin volyymin ja jakelupisteiden perusteella. Siinä sähköiset apuvälineet tulevat korostumaan. Se on tietysti iso muutos meille tuotemielessä, organisaationa ja tietysti myös asiakaskenttään. < Jakelutuki myönnettiin Postille 17 alueella, lisäksi 20 Lapin kunnassa Postille määrättiin julkinen palveluvelvoite, Kun printin kasvavat painoja jakelukustannukset siirtyvät paperilehden hintaan, lehtitilaukset vähenevät herkästi. Reitti_7_2023.indd 18 Reitti_7_2023.indd 18 3.11.2023 11.27 3.11.2023 11.27
19 18 19 Ay-majakka O tempora, O mores S yksy saapui räntäsateineen ja fiilikset on sen mukaiset. Olotilaa ei suinkaan kohenna Suomen nykyisen hallituksen kaavailemat toimet, joita se ajaa läpi kuin käärmettä piippuun. Näistä heikennyksistä on kyllä kerrottu monissa eri tapahtumissa, sekä useissa eri lehtiyms. kirjoituksissa. Otsikko (suom. ”oi aikoja, oi tapoja”) kuvaa mielestäni varsin oivasti nykyistä meininkiä eli ilman suurempia kansannousuja saa hallituksemme lyödä lyötyä. Toisin sanoen heidän eloansa, jotka ovat heikommassa asemassa tullaan entisestään kurjistamaan ja toisaalta varakkaampi osa väestöstä saa verohelpotuksia (jotka rahoitetaan valtion lisävelalla). Ihan esimerkkinä pari juttua, jotka vaikuttavat meidän postilaistenkin eloon tulevaisuudessa. Työehtoja kaavaillaan heikennettäväksi mm. poistamalla vuoden mittaisista määräaikaisista sopimuksista erityinen peruste. Lisäksi työntekijän irtisanomiseen ei enää tarvittaisi painavaa syytä. Palkaton ensimmäinen sairauslomapäivä on mainittu. Joskin joku saattaa nähdä ruususen unta, uskoen, että palkallisuus säilyy työehtosopimusten kautta yhä jatkossa. Mutta uskoa sopii tuon palkattomuuden olevan varmasti työnantajan esityksissä seuraavilla työehtosopimuskierroksilla. Lakko-oikeutta ollaan rajoittamassa monin eri tavoin, mm. tukilakot lähes kielletään ja poliittiset lakot saisivat kestää ainoastaan vuorokauden. Lisäksi lakkosakkoja nostetaan megalomaisesti. Edellä siis muutama hallituksen kaavailema duunarin työelon heikennys ja mikäli ei nuo aiheuta henkisiä peräpukamia, niin kannattaa tutustua SAK:n #PAINAVASYY-materiaaliin. Jos nekin luettua ei vieläkään isommin ahdista, niin ehken kannattaa mennä peilin eteen seisomaan ja kysyä itseltään ”tätäkö oikeasti halusin”: Qualis grex, talis rex (”millainen joukko, sellainen johtaja”). Ja sitten vähän “postiasiaa”… Postissa on meneillään ”oikeus välittävään esimieheen”kampanja. Arvattavaa on, että sen lanseeraus herätti sarkastista hilpeyttä postiduunareitten keskuudessa eikä tietenkään ihan syyttä. Onhan meillä näitä erilaisia kampanjoita ollut ennenkin. Mutta uskokaa tai älkää (itse ainakin uskon), että tämän nykyisen kampanjan myötä esimiesten toiminta kohenee. Tähän vaikuttaa mm. esimiehille kohdistettu koulutus ja toiselta isolta kulmalta Peakonhenkilöstökyselyt. Peakonin tuloksia ruoditaan ihan tosissaan ja heikommat arvot saaneet esimiehet joutuvat luupin alle, ts. heidän toimintaansa tullaan seuraamaan ja tarvittaessa niihin puututaan isolla kädellä. Siksipä Peakoniin kannattaa aina vastata. Kyselyllä on aikuisten oikeesti vaikutusta. Kannattaa muistaa, että näin isossa firmassa asiat eivät hetkessä muutu, mutta ”vain vastaamalla voit vaikuttaa”! Joulukin jokavuotiseen tapaan tulla jolkottaa ja sitä ennen jo perinteinen ”Black Friday” eli verkkokaupan ”jouluaatto”. Nuo kaksi ajankohtaa ovat Postin suurimmat kulma-/peruskivet eli verkkokaupan tuottama tulos ja toisaalta joulupostin kautta perinteinen printti posti pitää nenän pinnan yläpuolella. Toivon ja peukutan sen puolesta, että meille nuo molemmat ajankohdat saadaan hoidettua ilman isompia yskimisiä, sillä lopun kaiken Postin tuloksen kautta ne liksatkin meille maksetaan. Palataanpa aloitukseen… Uskallan veikata, että varsin laajojakin mielenilmauksia tullaan vielä näkemään Orpon-Purran hallituksen kaavailemien toimien etenemisen myötä. Vaikka hallitus meinottelee ajaa sattuneesta syystä ihan ensitöikseen lakko-oikeuden rajaamiset läpi ja käytäntöön, saattaa meillä duunareilla ensi vuoden alku mennä toreilla ja turuilla kokoontuen. Toki toivon hallituksen perääntyvän toimissaan ja palaavan yhdessä sopimisen tielle, mutta enpä kovin isoa veikkaa löisi tuon haaveeni puolesta. Ikävä kyllä. Si vis pacem, para bellum! (”jos tahdot rauhaa, valmistaudu sotaan”). Masentavasta ajankohdasta ja ikävistä asioista huolimatta, oikein antoisaa loppusyksyä kaikille tasapuolisesti! Quod scripsi, scripsi (”minkä kirjoitin, sen kirjoitin”). < JUHA TORVINEN, valtakunnallinen pääluottamusmies (Pliite) ja basisti Meillä duunareilla saattaa ensi vuoden alku mennä toreilla ja turuilla kokoontuen. 19 Reitti_7_2023.indd 19 Reitti_7_2023.indd 19 3.11.2023 11.27 3.11.2023 11.27
21 20 Vapaalla Avustajana hittisarjoissa ja jääkiekon MM-kisoissa 20 20 N ieminen tulee postilaisperheestä. Isän avulla, joka toimi aikanaan esimiehenä Jämsänkoskella, löytyi työpaikka postista. Puolen vuoden katkosta lukuun ottamatta Nieminen on viihtynyt Postissa jo 18 vuotta, pääasiassa Tampereen postikeskuksessa. Postityöntekijä Elisa Nieminen ei tyydytä kulttuurin nälkäänsä pelkästään katsomon puolelta. Vapaalla hänet voi bongata myös supersuositusta rikossarjasta tai lätkän MM-kisojen kulisseista. TEKSTI: JUHA PÖYRY KUVAT: JUHA PÖYRY JA IIHF Elisa Nieminen asuu teatterija kiekkokaupungissa Tampereella. Kahdesta SMliigajoukkueesta sydän sykkii Ilvekselle. Pidän työstäni, se antaa paljon, vaikka välillä saattaa ollakin vähän raskasta. Mutta onneksi meillä on ihanat työnjohtajat, hyvät työkaverit ja mukava työilmapiiri. Se vaikuttaa tosi paljon, Nieminen painottaa. Tampereen postikeskuksen yövuorossa työskentelevästä Niemisestä huokuu iloa ja positiivista energiaa. Virtaa arkipuuhiin tulee teatterista ja avustajan töistä niin tv:n kuin urheilunkin puolelta. Reitti_7_2023.indd 20 Reitti_7_2023.indd 20 3.11.2023 11.27 3.11.2023 11.27
21 20 Avustajana 21 21 Rakas teatteri Teatteri-ihmisen kelpaa asua Tampereella. Teatterikaupungin tarjonta on aina ollut runsasta ja kaupungissa on nähty vuosikymmenien aikana lukuisia musikaaleja ja klassikoita. Yksi näistä on Tampereen teatterissa vuosina 2019–2020 pyörinyt Notre Damen kellonsoittaja, jonka Nieminen kävi katsomassa peräti 11 kertaa. Ilman koronan väliin tuloa musikaalielämyksiä olisi kertynyt 18. Disneyn animaatioelokuvaan ja Victor Hugon samannimiseen romaaniin perustuva klassikko kertoo rohkeudesta ja sorrosta, vihasta ja rakkaudesta – taistelusta paremman maailman puolesta, jonka tapahtumat sijoittuvat 1400-luvun lopun Pariisiin. Näytelmässä kellonsoittaja Quasimodo on hyväsydäminen mutta epämuodostunut hylkiö. Kyttyräselkäisenä hän on elänyt koko ikänsä Notre Damen katedraalin suojissa, sieltä koskaan poistumatta. Syy, miksi Nieminen halusi nähdä Notre Damen yhä uudelleen ja uudelleen ei liity pelkästään loistavaan musikaaliin ja näyttelijöihin. Näytelmän avulla hän lääkitsi myös vuosien takaisia koulukiusaamisen haavoja. Teatteri on minulle tärkeää. Voin sen avulla nollata arjen ja pääsen kokonaan toiseen maailmaan. Olen käynyt myös paljon Työviksellä (Tampereen Työväen Teatteri). Siellä olen nähty musikaalit Vuonna 85, Agents, Tytöt 1918 ja Kinky Boots. On niitä paljon. Elisa Niemisellä on kokemusta myös lavan puolelta. Olin Suomen Teatteriopiston iltalinjalla noin vuoden. Opettajat antoivat ryhmällemme ideoita, joista koostimme esityksen 200–300 hengen yleisölle. Rikospaikkatutkijana Koskisessa Elisa Nieminen oli reilu kymmenen vuotta sitten matkalla töihin, kun hän törmäsi Tampereen Keskustorilla Vuonna 85-elokuvan kuvauksiin. Siitä lähti innostus ja mielenkiinto avustajan hommiin. Viimeisin pesti on ollut huippusuositussa rikossarja Koskisessa. Tampereella tapahtuvan Koskisen kuvauksiin Nieminen pääsi Facebookissa olleen ilmoituksen kautta. Olen ollut avustajana sarjan jokaisella kolmella ja mukana myös seuraavalla neljännellä kaudella. Kuvauksia on ollut Keskustorilla, Vapriikissa, Finlaysonilla, Mannerheimin kalliolla, Tammelassa, Tampellassa ja Pyynikin näkötornilla. Niemisen voi bongata sarjasta muun muassa rikospaikkatutkijana valkea haalari päällä tai iloisemmissa merkeissä bilekohtauksissa. Kuvauksissa on tosi kiva työryhmä, joka on ottanut avustajat hyvin huomioon. Toki kuvauspäivät vaihtelevat aina sään mukaan. Talvella pitää tietenkin varautua riittävällä pukeutumisella kylmään. Meillä on mukana avustajakoordinaattori, joka vie avustajat kuvauspaikoille. Pisimmillään kuvauspäivät ovat olleet 4–5 tunnin mittaisia. Palkkioksi olemme saaneet S-ryhmän lahjakortteja, Nieminen kertoo. Postikeskuksen työvuorojen kanssa on ollut jonkun verran soveltamista, mutta onneksi työnantaja on ollut joustava. Pokin yövuoro on ollut Niemisen mukaan siinä mielessä hyvä, että töistä on ehtinyt vielä hyvin aamuja iltapäiväkuvauksiin. Mutta olen sanonut kuitenkin tuotannolle, että pystyn olemaan korkeintaan puolille päivin, jos yövuoron jälkeen pitää tulla suoraan kuvauksiin. Nieminen on ollut avustajana myös Tampereella ja Barcelonassa kuvatussa Kansan Vihollinen rikosdraamassa. Sarja on katsottavissa edelleen C More – suoratoistopalvelussa ja MTV Katsomossa. Lähettinä MM-lätkässä Suomessa pelattiin kahtena vuotena peräkkäin miesten jääkiekon MM-kilpailut. Viime vuonna Tampereella ja Helsingissä, tänä vuonna jaettuna Tampereen ja Latvian Riikan kanssa. Vaikka puitteet uudella Nokia-areenalla oli prameat, ei yhtäkään peliä olisi pelattu ilman talkoolaisia. Heitä tarvittiin muun muassa akkreditoinneissa, lipunmyynnissä, asiakaspalvelussa ja kuljetustehtävissä. Yksi kisojen mahdollistajista Tampereella oli lähettija kopiopalveluissa työskennellyt Nieminen. Työ oli käytännössä sitä, että kun joukkueet ilmoitti kokoonpanonsa, me tulostimme ne ja lähdimme roudaamaan listoja ympäri hallia selostamoon ja lähetysautoihin. Paperilistoja tarvitaan vieläkin varmuuden vuoksi, jos tekniikassa tulee joku ongelma. Kisa-avustajan päivät oli pitkiä. Nieminen aloitti työt pääsääntöisesti kolmelta iltapäivällä ja pääsi yhdentoista, puolen yön aikaan pois. Homma ei olisi toiminut ilman vapaata leipätyöstä. Nieminen kertookin käyttäneensä osan kesälomasta avustajan hommiin. Vaikka talkoolaisille ei makseta palkkaa, avustajan työt MM-kisoissa kiinnostaa. Tänä vuonna Nokia Areenalle haki yli 1000 henkeä, joista valittiin 750. Tampereen kopio ja lähettitiimissä avustajia oli 15. Ennen kisoja talkoolaisille pidettiin vaparikoulutus ja vielä juuri ennen kisoja areenalla pienimuotoinen koulutuspäivä. Mutta se korvaus. Miksi haluta työhön, josta ei saa palkkaa? Kokemukset ja ihanat ihmiset, Nieminen vastaa empimättä. Saimme myös Nysse-matkakortin ja pääsimme kisapassilla museoihin ja uimahalliin. Tämmöistä pientä. Lisäksi Jääkiekkoliitto tarjosi meille ruoat aina työpäivinä ja saimme myös vapaalippuja muihin paitsi Suomen otteluihin. Lisäksi kisojen jälkeen pidettiin karonkka, jossa oli ruokatarjoilun lisäksi tänä vuonna yllätysvieraana Marko ”Mörkö” Anttila ja esiintyjänä Sanni, viime vuonna JVG. Kokemusten osalta Nieminen painottaa vielä sitä, että avustajana niin tv-tuotannoissa kuin urheilukilpailuissakin pääsee näkemään ja kokemaan kulissien takana asioita, joita ei muualta saa. Ne ovat homman suola. Kaikkea ei voi mitata rahassa. < MM-maskotti Miracleon kanssa viime vuoden MM-kisoissa. Reitti_7_2023.indd 21 Reitti_7_2023.indd 21 3.11.2023 11.27 3.11.2023 11.27
23 22 H allituksen puheissa on viime aikoina toistunut käsite pohjoismainen työmarkkinamalli. Työttömyysturvaa, työntekijöiden oikeuksia ja palkansaajapuolen neuvottelukeinoja heikentäessään se sanoo vievänsä Suomea lähemmäs Ruotsia ja Tanskaa. Mutta minkälainen pohjoismainen työmarkkinamalli oikeastaan on? Ensinnäkään täysin yhtenäistä mallia ei ole olemassa. Kullakin maalla on omia erityispiirteitään. Toiseksi Suomi on monessa mielessä pohjoismainen työmarkkinamaa jo nyt. Iso yhdistävä tekijä pohjoismaissa on ollut työntekijäja työnantajaliittojen välinen vahva neuvottelukulttuuri. Se on pohjoismaisen mallin ydin. Niin SuoPohjoismaisen mallin ydin on neuvottelu Hallitus sanoo vievänsä Suomen työmarkkinoita pohjoismaiseen suuntaan mutta päinvastoin romuttaa luottamusta ja neuvottelumahdollisuuksia. messa, Tanskassa kuin Ruotsissa järjestäytymisaste on korkea ja monista asioista sovitaan liittojen kesken. Osapuolten roolit pitää tunnustaa Esimerkiksi Ruotsissa pyritään parantamaan työmarkkinaosapuolten välisiä neuvottelumahdollisuuksia entisestään. Siksi Ruotsin palkansaajakeskusjärjestö LO:n pääekonomisti Laura Hartman ihmettelee, miten Suomen hallitus voi puhua pohjoismaisesta mallista toimiessaan täysin päinvastoin. Hartman nostaa esiin ensinnäkin sen, että Suomen hallitus aikoo heikentää yksipuolisesti työntekijöiden oikeuksia ja ammattiliittojen toimintamahdollisuuksia. Toiseksi muutokset aiotaan toteuttaa lainsäädännöllä työntekijäpuolen näkemyksistä välittämättä. – Ruotsin malli, jossa on vahva työmarkkinaosapuolten keskinäinen vapaus sopia asioista, rakentuu sille, että tunnustetaan molempien roolit. Se perustuu keskinäiseen luottamukseen. Jos yksipuolisesti vahvistetaan työnantajapuolen roolia, on riski, että luottamus murtuu, Hartman sanoo. TEKSTI: TUA ONNELA KUVA: ANTTI AIMO-KOIVISTO/LEHTIKUVA Ruotsin LO:n pääekonomisti Laura Hartman korostaa, että Ruotsin työmarkkinamalli perustuu osapuolten keskinäiseen luottamukseen. ”Ei Suomessa olla menossa modernimpaan suuntaan vaan päinvastoin.” Reitti_7_2023.indd 22 Reitti_7_2023.indd 22 3.11.2023 11.27 3.11.2023 11.27
23 22 – Kun katsoo, miten paljon Suomessa aiotaan runnoa muutoksia läpi lain voimalla, ja kun vielä huomioidaan sosiaaliturvan heikennykset, se on suuri askel ajassa taaksepäin. Ei olla menossa mihinkään modernimpaan suuntaan vaan päinvastoin. Työehtosopimuksilla sovitaan palkoista Niin Suomessa, Ruotsissa kuin Tanskassa palkat määräytyvät isoksi osaksi työntekijäja työnantajaliittojen välisillä työehtosopimuksilla. Ruotsissa on jo pitkään ollut käytäntönä, että LO sopii ensin jäsenliittojensa kesken tavoitteista työehtosopimusneuvotteluissa. Sen jälkeen vientialojen liitot aloittavat, eivätkä muut liitot voi sopia näiden asettamaa kattoa suuremmista palkankorotuksista. Tähän vedoten Suomen hallitus haluaa määrätä lailla, ettei valtakunnansovittelija saa sovintoesityksillään ehdottaa muille aloille vientialoja korkeampia korotuksia. Ruotsissa vientialojen asettama katto ei kuitenkaan perustu lakiin vaan liittojen yhteisesti sopimaan kokonaisuuteen. Se ei myöskään ole täysin joustamaton. ”Kukaan ei kiellä meitä lakkoilemasta” Niin ikään Ruotsiin vedoten hallitus haluaa rajoittaa lakko-oikeutta muun muassa asettamalla poliittisille lakoille 24 tunnin rajan. – Ruotsissa oikeuskäytäntö on todennut, että 24 tunnin poliittinen lakko on laillinen, mutta myös esimerkiksi 2 viikon poliittinen saarto todettu lailliseksi. Eli kun on väitetty, että Ruotsissa poliittiset työtaistelut olisi rajattu 24 tuntiin, näin ei ole, sanoo Suomen ammattiliittojen keskusjärjestön SAK:n työmarkkinapäällikkö Rami Lindström. Ruotsissa lakkoja kyllä on hyvin vähän, paljon vähemmän kuin Suomessa. Se ei kuitenkaan perustu siihen, että lakko-oikeudet olisivat Suomea rajatummat. – Kyse ei ole siitä, että joku olisi kieltänyt meitä lakkoilemasta, vaan lakkojen vähäinen määrä on ollut tulos neuvottelujärjestelmästä, Laura Hartman sanoo. Tanskaan sen sijaan ei yleensä vedota, kun halutaan muuttaa Suomen lakkopykäliä. Se johtuu siitä, että Tanskassa lakkoja on paljon enemmän kuin Suomessa. Nämä muutokset kyllä maistuisivat Tanskan ja Ruotsin työmarkkinamalleissa on myös sellaisia ominaisuuksia, jotka Suomeen tuotuna parantaisivat työntekijöiden asemaa merkittävästi. Näitä hallitus ei mainitse puhuessaan pohjoismaisesta työmarkkinamallista. Esimerkiksi työntekijöiden edustus yritysten hallinnossa on Ruotsissa ja Tanskassa paljon vahvempi. Suomessa työntekijöiden edustaja pitää valita hallintoon yli 150 hengen yrityksissä, kun Ruotsissa vastaava raja on 25 henkeä ja Tanskassa 35. Ruotsissa työntekijäpuolella on myös tulkintaetuoikeus, jos työehtosopimuksen tulkinnasta tulee työpaikalla erimielisyyttä. Se kannustaa työnantajaa neuvottelemaan ja ratkaisemaan asiat työpaikalla. – Tämä me kyllä haluaisimme pohjoismaisesta työmarkkinamallista mukaan, mutta tästä ei tietenkään ole mitään mainintaa hallitusohjelmassa, Rami Lindström sanoo. < Laura Hartman ja Rami Lindström puhuivat lokakuun alussa järjestetyssä SAK:n tiedotustilaisuudessa. Lähteenä on käytetty myös Akava Works -raporttia 3/2019: Sopiminen työmarkkinoilla – muu maa mustikka? Palkansaajien järjestäytymisaste eli ammattiliittoon kuuluvien osuus (%) Työehtosopimusten kattavuus eli työehtosopimusten piirissä olevien palkansaajien osuus (%) Kaikki luvut ovat vuonna 2019 tehdystä selvityksestä. Suomi Ruotsi Tanska 60 70 67 Suomi Ruotsi Tanska 84 89 84 Reitti_7_2023.indd 23 Reitti_7_2023.indd 23 3.11.2023 11.27 3.11.2023 11.27
25 24 Ansiosidonnaista päivärahaa leikataan hallitusohjelman mukaan siten, että kahdeksan viikon jälkeen sen taso putoaa 80 prosenttiin ja 34 viikon jälkeen 75 prosenttiin aiemmasta tukitasosta. Työttömyysturvan leikkaukset herättävät voimakasta vastustusta. 24 Reitti_7_2023.indd 24 Reitti_7_2023.indd 24 3.11.2023 11.27 3.11.2023 11.27
25 24 –T aloustieteessä on perinteisesti ajateltu, että tasa-arvo ja taloudellinen tehokkuus ovat vastakkaisia, eli enemmän tasa-arvoa tulee kalliiksi ja on pois talouden tehokkaasta toiminnasta. Pohjoismaiden menestys useilla taloudellisilla ja sosiaalisilla mittareilla osoittaa, ettei asia ole näin yksioikoinen, sanoo Tampereen yliopistossa tutkijatohtorina työskentelevä Heikki Palviainen. Selkein esimerkki on Tanska, jossa työttömyyskorvaus on selvästi korkeampi mutta työllisyysaste 76,7 prosenttia on silti hieman parempi kuin viime vuosina sitä nostaneessa Suomessa (74,8 %). Tanskassa työttömällä on oikeuksia ja velvollisuuksia – Etuustaso on Tanskassa hyvä, mutta sitä kompensoidaan työttömien aktivoinnilla ja joustavilla työmarkkinoilla, esimerkiksi irtisanomissuoja on matalampi kuin Suomessa, selittää Heikki Palviainen. Ansiosidonnainen päiväraha on Tanskassa peräti 90 prosenttia työttömyyttä edeltäneestä palkasta, eikä siihen kuulu porrastusta. – Tarkastelu tehdään kolmen vuoden jaksoissa. Jos on ollut kokoaikatyössä vuoden verran, voi enimmillään saada ansiosidonnaista kaksi vuotta. Korvauskattona on noin 2 300 euroa kuussa, johon yltää suurin piirtein 2 500 euron palkalla. Suomessa 2 500 euron kuukausipalkka tuo vain noin 1 500 euroa ansiosidonnaista. Suomi, Ruotsi ja Tanska kulkevat omia teitään sosiaalija työttömyysturvassa Hyvä sosiaaliturva voi tukea työllisyyttä ja yhteiskunnan taloudellista tehokkuutta, katsoo taloustieteen tohtori Heikki Palviainen. Hän on vertaillut Suomen, Ruotsin ja Tanskan järjestelmiä. TEKSTI: MIKKO NIKULA KUVAT: JUHA PÖYRY, SAK – Korvaus on Tanskassa kuitenkin vakuutusperusteinen eikä siellä ole käytössä työmarkkinatukea. Ansiosidonnaisen vaihtoehtona on toimeentulotuki, mutta sekin on selvästi korkeampi kuin Suomessa, noin 1 500 euroa kuukaudessa yksinasuvalle. Eikö hyvä korvaustaso johda siihen, että varsinkin pienipalkkaiset viipyvät liian kauan ansiosidonnaisella työttömyyspäivärahalla? Palviainen kiistää epäilyn ja kertoo, että Tanskan malliin kuuluu myös vahva ehdollistaminen. – Jotta saa korkeat etuudet, täytyy osallistua aktivointitoimiin. Tanskalaiset puhuvat ”oikeus ja velvollisuus” -mallista. Työttömällä on oikeus hyvään turvaan mutta myös velvollisuus hakea töitä. Toisaalta työnhakua myös tuetaan aktiivisella työvoimapolitiikalla ja koulutuksella paljon enemmän kuin Suomessa. ”Elementit tasapainossa keskenään” Työnhakuvelvoitteet hyväksytään, koska yhteiskunta tukee työllistymistä ja työttömyyskorvaus tarjoaa taloudellista turvaa. Järjestelmää vastustavia puheenvuoroja kuuluu Tanskan julkisessa keskustelussa harvoin. – Tanskan mallilla on hyvä legitimiteetti, ja sen elementit ovat tasapainossa keskenään. Sosiaaliturvan hyvä taso ja aktiivinen työllisyyspolitiikka miellyttävät vasemmistoa, joustavat työmarkkinat kelpaavat oikeistolle, Heikki Palviainen tulkitsee. Vaikka malli on ollut menestyksellinen, se ei Palviaisen mielestä olisi sellaisenaan ratkaisu Suomelle. – Kulttuuristen erityispiirteiden takia tällaiset suorat kopioinnit eivät yleensä toimi. Tanska on pinta-alaltaan pienempi maa ja työvoiman liikkuvuus toteutuu helpommin kuin Suomessa. KeskiEurooppakin on lähellä. Erona Suomen työmarkkinoihin on myös se, että Tanskassa ei ole työehtosopimusten yleissitovuutta, kuten ei Ruotsissakaan. Tästä huolimatta työehtosopimukset kattavat molemmissa maissa työmarkkinat laajasti, sillä monet työnantajaliittoihin kuulumattomat yrityksetkin noudattavat niitä niin sanottujen liityntäsopimusten kautta. Ruotsissa kannustimia on haettu leikkauksilla Ruotsia pidetään usein tasa-arvon mallimaana, mutta Heikki Palviaisen mukaan Ruotsi on pyrkinyt tehostamaan työmarkkinoitaan tasa-arvon kustannuksella. Kehityksen juuret juontavat vuosiin ”Tanskassa työttömällä on oikeus hyvään turvaan mutta myös velvollisuus hakea töitä”. Reitti_7_2023.indd 25 Reitti_7_2023.indd 25 3.11.2023 11.27 3.11.2023 11.27
27 26 2006–2014, jolloin valtaa pitivät keskustaoikeistolaiset hallitukset. – Ne toteuttivat työtulovähennyksiä, leikkasivat etuuksia, kevensivät työn verotusta ja loivat uusia työttömien aktivointitoimia. Politiikan uskottiin lisäävän työnteon kannustimia ja työn tarjontaa, mutta se jyrkensi työssäkäyvien ja työttömien välistä kuilua. Myös köyhyysriski kasvoi merkittävästi. Ruotsin työllisyysaste sen sijaan pysyi samoissa luvuissa tai heikkeni hieman. – Ruotsin oikeistohallituksen aikaiset toimet ovat sukua Suomen nykyisen hallituksen toimille, jossa etuuksia leikkaamalla pyritään lisäämään työllisyyttä. Ruotsissa työttömyysturvaan tehtiin parannuksia oikeistohallituksen jälkeen, sanoo Palviainen. Hänen mukaansa kansainvälisestä tutkimuksesta ei ole saatu näyttöä, että etuuksien tai verotuksen muutoksilla voitaisiin parantaa merkittävästi työllisyyttä. Jos vaikutuksia on, ne kohdistuvat vain tiettyihin työttömien ryhmiin. Kokonaisuutena Ruotsin järjestelmä ei ole kovinkaan avokätinen. – Työttömyysturvan tasossa Ruotsin ja Suomen välillä ei ole suuria eroja, mutta toimeentulotuki on Ruotsissa heikompi ja ansiosidonnainen työttömyysturva on porrastettu, Heikki Palviainen summaa. Jos Orpon hallituksen suunnittelemat leikkaukset toteutuvat, Suomen työttömyysturvan taso kuitenkin alenee selvästi Ruotsin tason alle. < ”Kulttuuristen erityispiirteiden takia suorat kopioinnit eivät yleensä toimi”. Ansiosidonnaista päivärahaa leikataan hallitusohjelman mukaan siten, että kahdeksan viikon jälkeen sen taso putoaa 80 prosenttiin ja 34 viikon jälkeen 75 prosenttiin aiemmasta tukitasosta. Tähän mennessä porrastusta ei ole ollut, eli korvauksen euromäärä on sama koko ansiosidonnaisen enimmäiskeston ajan. Myös ansiosidonnaisen työssäoloehtoa kiristetään. Työttömältä vaaditaan yhteensä vuoden mittainen työhistoria aiemman puolen vuoden sijasta. – Aikamoinen paketti tämä hallitusohjelma on kaiken kaikkiaan, tiivistää SAK:n sosiaaliasioiden päällikkö Pirjo Väänänen. Työttömyysturvan suojaosa poistuu kokonaan. Nyt työtön voi ansaita 300 euroa ilman, että se vaikuttaa päivärahaan. Työttömän omavastuupäiviä lisätään. – Määrä nousee viidestä arkipäivästä seitsemään, eli noin puolitoista viikkoa täytyy selvitä ilman mitään tuloa. Ruotsissa omavastuuta laskettiin hiljattain kuudesta kahteen päivään, Tanskassa se on nolla, sanoo Väänänen. Lisäksi hallitusohjelmassa halutaan lakkauttaa työttömyysturvan lapsikorotukset, joiden taso on 150–285 euroa kuukaudessa. Väänänen ennustaa, että hallituksen toimet tuovat toimeentulovaikeuksia etenkin lapsiperheille, joihin työttömyys osuu. – Moni perhe pienipalkkaisilla SAK:laisilla aloilla on jo valmiiksi taloudellisesti heikossa asemassa. Heillä ei ole säästöjä eikä välttämättä mitään puskuria. Johdonmukaisena seurauksena on toimeentulotuen tarpeen kasvu. Tähän suuntaan ohjaa myös energian ja asumisen kallistuminen, mutta samaan aikaan hallituksen aikeissa on asumistukienkin leikkaus. – Jos nämä kaikki asiat toteutuvat, voiko Suomessa enää puhua pohjoismaisesta mallista? kysyy Pirjo Väänänen. < Hallitusohjelma on tyly työttömille – ”Voiko enää puhua pohjoismaisesta mallista” Reitti_7_2023.indd 26 Reitti_7_2023.indd 26 3.11.2023 11.27 3.11.2023 11.27
27 26 Y li 57-vuotiailla on vaikeuksia löytää uutta työtä, ja työura saattaa päättyä työttömyyteen. Siksi heille on ollut muista poikkeavia säännöksiä, joilla on mahdollistettu työllistyminen. Samalla on voinut nollata ansiosidonnaiseen työttömyysturvaan oikeuttavat päivät. Nyt Orpon-Purran hallitus aikoo poistaa suojalausekkeet, ”työttömyysturvan ikäsidonnaiset poikkeussäännöt”. Mitä tämä tarkoittaa lähellä 60 ikävuotta oleville työntekijöille, SAK:n johtaja Saana Siekkinen? Tarkoittaa paljonkin. Pahinta on, että useampi työttömyysturvan huononnus tai sosiaaliturvan leikkaus osuu samoihin ihmisiin. Olemme SAK:ssa selvitelleet eri leikkausten vaikutusta ja yhteisvaikutusta ja näyttää siltä, että kySAK:n Saana Siekkisen mielestä pahimmillaan hallituksen kaavailemat etuuksien heikennykset johtavat ihmiskokeeseen: kuinka ikääntyneet työntekijät selviävät, kun heihin kohdistetaan yhtä aikaa useampia leikkauksia. Työeläkeputken poiston jälkinäytös: Monta keppiä yhtä aikaa kuusikymppisille duunareille Kun työttömyysturvan lisäpäivät, eli eläkeputki tai työttömyysputki poistuivat käytöstä vuoden 2023 alusta yli 55-vuotiailta, lähellä tuota ikää oleville säädettiin turvalausekkeita. Nyt tähän on tulossa muutos. seessä on ainutlaatuisen suuri etuuksien leikkaus sitten 1990-luvun laman, Siekkinen toteaa. Hän alkaa purkaa 57ja 58-vuotiaisiin kohdistuvaa leikkauslistaa. Jos suojaikärajat poistetaan, kuten hallitus on esittänyt, tippuvat nämä ikäluokat ajan myötä peruspäivärahalle, joka ei kerrytä eläkettä. Silloin Kelan päivärahoilta siirtyminen vanhuuseläkkeelle laskee merkittävästi maksuun tulevan eläkkeen määrää. Lisäksi oikeus velvoitetyöllistymiseen poistuisi, mikä tekee mahdottomaksi ansiosidonnaisten työttömyyspäivien nollaamisen. Lisäkeppiä voi olla tulossa siitäkin, että asumistukea ollaan poistamassa omassa asunnossa asuvilta, sanoo Siekkinen Hänen mukaansa vähän alle tai päälle 60-vuotiaat ikänsä työttömyysvakuutusmaksua ja työttömyyskassan jäsenmaksua maksaneet kokevat tulleensa petetyiksi. Onhan se karu loppu pitkälle työuralle, jos putoaa työmarkkinatuelle ja saa huonomman eläkkeen ja menettää asumistuen omaan asuntoon. Oma asunto voi lisäksi olla esteenä muiden sosiaalietuuksien saantiin, jolloin sekin olisi myytävä, Siekkinen luettelee. Ikä ja terveys esteinä SAK teki 2022 tutkimuksen ikääntyneiden työllistymisestä. Tiivistettynä suurimpia esteitä oli kaksi: ikä ja terveys. Kaupanmyyjät, vartijat, postinjakajat, bussinkuljettajat, keittäjät, merimiehet ja muut ruumiillisen työn tekijät, Siekkinen luettelee. SAK:laisilla aloilla tehdään paljon raskasta työtä ja vuorotyötä, jota ei suositella yli 60-vuotiaille. Monet tutkimukseen osallistujat kertoivat, etteivät enää pääse edes työhaastatteluihin, saati työpaikkaan. Siekkinen pitää erityisen vahingollisena sitä, ettei eri leikkausten yhteisvaikutusta samoihin henkilöihin ole otettu huomioon. Silloin valtiovarainministeriön laskelmat, kuinka paljon kukin leikkaus tuottaa lisätyöllisiä, ei mitenkään voi toteutua. Jotta kaikki kurjuus kasaantuisi, monimutkaisten säädösten uudistuksia tehdään kiireellä. Ensimmäisen lakipaketin on tarkoitus astua voimaan tammikuussa 2024, seuraavan huhtikuussa ja kolmannen syyskuussa. Muutosten ripeys on hämmentävää. Työministeri Arto Satonen (kok.) vastaa monen leikkauksen osalta myös sosiaalija terveysministeriön osalta. Toivomme todella lakien yhteisvaikutusten perusteellista arviointia. Pahimmillaan voi sanoa, että kyseessä on ihmiskoe. Testataan, kuinka ikääntyneet työntekijät selviävät, kun heidän useampaan etuuteen puututaan yhtä aikaa, Saana Siekkinen toteaa. < TEKSTI: JAAKKO TAKALAINEN KUVA: SAK Reitti_7_2023.indd 27 Reitti_7_2023.indd 27 3.11.2023 11.27 3.11.2023 11.27
29 28 KÄYTÄ AINUTLAATUINEN JÄSENETUSI SÄÄSTÄT JOPA SATOJA EUROJA. Raha ei tuo ketään takaisin. Silti siitä on suuri apu tilanteessa, jossa mikään ei ole helppoa. Huolehdi rakkaistasi vielä kuolemasi jälkeen hankkimalla pysyvästi edullinen henkivakuutus jäsenetuhintaan. Samalla teet takuuvarman sijoituksen omaan mielenrauhaasi. Voit vakuuttaa myös puolisosi yhteisellä pariturvalla riittää, että toinen teistä on jäsen. Kalevan asiamiehenä toimii If Vahinkovakuutus Oyj, Suomen sivuliike. If hoitaa Kalevan myöntämien Primus-vakuutuksiin liittyvän asiakasja korvauspalvelun. YHTEISTYÖSSÄ Reitti_7_2023.indd 28 Reitti_7_2023.indd 28 3.11.2023 11.27 3.11.2023 11.27
29 28 KÄYTÄ AINUTLAATUINEN JÄSENETUSI SÄÄSTÄT JOPA SATOJA EUROJA. Raha ei tuo ketään takaisin. Silti siitä on suuri apu tilanteessa, jossa mikään ei ole helppoa. Huolehdi rakkaistasi vielä kuolemasi jälkeen hankkimalla pysyvästi edullinen henkivakuutus jäsenetuhintaan. Samalla teet takuuvarman sijoituksen omaan mielenrauhaasi. Voit vakuuttaa myös puolisosi yhteisellä pariturvalla riittää, että toinen teistä on jäsen. Kalevan asiamiehenä toimii If Vahinkovakuutus Oyj, Suomen sivuliike. If hoitaa Kalevan myöntämien Primus-vakuutuksiin liittyvän asiakasja korvauspalvelun. YHTEISTYÖSSÄ S opimus on allekirjoitettu syyskuussa ja sopimus on voimassa työehtosopimuskauden loppuun ja kauden jälkeen kolme kuukautta, jos ei muuta sovita. PAU on aiemmin kytkenyt luottamusmiessopimuksen tes-neuvotteluihin, näin tehdään varmasti jatkossakin. Mahdollisimman laajan luottamusmiesverkon on katsottu olevan jäsenten eduksi. Tällöin toimii neuvotteluyhteys työnantajaan ja työehtojen valvonta parhaiten. Pääluottamusmiesten toimenkuva on erittäin laaja. Pääluottamusmiehen tulee omata hyvät vuorovaikutusja neuvottelutaidot, myös asioiden laaja ymmärtäminen on eduksi, kyky asettua toisen asemaan auttaa kummasti. Työehtojen ja työlainsäädännön tunteminen ja opiskelu on jatkuvaa toimintaa. Liitto antaa luottamusmiehille hyvän koulutuspohjan tehtävien hoitamiseksi. Tehtävään hakeutuvalla tulee olla halua auttaa muita ja osallistua työpaikkojen kehittämiseen yhdessä työntekijöiden ja työnantajan kanssa. PAUn liittohallitus on kokouksessaan 13.10.2023 valinnut ammattiosastot, joiden tulee käynnistää alueelliset pääluottamusmiesvaalit. Ensin osastot perustavat vaalitoimikunnan, johon kutsutaan edustus kaikista plm-alueen ammattiosastoista. Vaalitoimikunta käynnistää Jäsen: Sinä päätät, kenestä tulee seuraava pääluottamusmies! PAU on sopinut Postin kanssa pääluottamusmiesten alueista ja ajan käytöstä seuraavalle pääluottamusmieskaudelle. ehdokasasettelun, joka on vähintään 10 päivää pitkä. Ehdokkaita voi tällöin asettaa alueella työskentelevät jäsenet keräämällä vähintään 20 henkilön kannatuslistan, sekä alueen ammattiosastot. Vaalitoimikunta ilmoittaa ehdokasasettelun jälkeen ehdokkaiden nimet ja vaaliajankohdan ja vaalitavan, jolloin jäsenet pääsevät äänestämään ehdokkaista mieleisensä pääluottamusmiehen ja varapääluottamusmiehen. Vaalitoimikunnan päättämä vaalitapa voi olla yksitai kaksivaiheinen. Yksivaiheinen vaali: Voidaan äänestää samalla kerralla sekä varsinaista että varaa. Eniten varsinaiseksi ääniä saanut valitaan pääluottamusmieheksi, varapääluottamusmiesvaaleissa eniten ääniä saanut valitaan varapääluottamusmieheksi, mikäli ei ole tullut valituksi varsinaiseksi. Kaksivaiheinen vaali: Mikäli joku ehdokkaista saa ensimmäisessä vaalissa yli puolet hyväksytyistä äänistä, tulee hän valituksi tehtävään. Jos näin ei käy, suoritetaan toinen vaali kahden ensimmäisessä vaalissa eniten ääniä saaneen ehdokkaan kesken. Toisessa vaalissa enemmän ääniä saanut ehdokas valitaan tehtävään. Mikäli ehdokkaat saavat yhtä paljon ääniä, ratkaistaan vaali arvalla. Seuraa työpaikkasi ilmoitustaululta ja ammattiosastosi jäsensivuilta pääluottamusmiesvaalien edistymistä. Osallistu vaaliin joko ehdokkaana, mutta ainakin äänestäjänä. Valitkaa alueille hyvät, teidän etuanne ajavat pääluottamusmiehet. PAUn jäsensivuilta www.pau.fi löytyvät tarkemmat pääluottamusmiesten valintaohjeet. Muista tarkistaa myös liiton sähköisessä jäsenpalvelussa, että tietosi (työnantaja, työtehtävä, sähköpostiosoite) ovat jäsenrekisterissä ajan tasalla. < JARMO TUOMINEN Työehtoja järjestöasiantuntija Kuva: Ari Komulainen Reitti_7_2023.indd 29 Reitti_7_2023.indd 29 3.11.2023 11.27 3.11.2023 11.27
31 30 ELINA PYLKKÄNEN ........................................ Työja elinkeinoministeriön alivaltiosihteeri Puhetta taloudesta Al ek si M a l i n en /T EM Sairaan kallista M aailma muuttuu – kuten aina historiassamme – mutta tietyt suuret maailmaa tai maanosaa ravisuttavat shokit muuttavat sitä hyppäyksittäin uuteen todellisuuteen. Koska kehitys ei välttämättä aina kulje parempaan suuntaan, on velvollisuutemme ennakoida ja varautua sekä tehdä voitavamme niissä asioissa, joihin pystymme vaikuttamaan. Se ei ole yksinomaan sopeutumista, vaan tietoista ja tavoitteellista tekemisen ohjaamista hyvinvointiamme lisäävään suuntaan. Eihän politiikalla perimmiltään muuta tavoitetta voikaan olla. Eihän? Muuttuvassa maailmassa olemme ihmetelleet sitä paradoksia, että samaan aikaan kun avoimia työpaikkoja on ennätysmäärä, työttömien työnhakijoiden määrä on pysytellyt sitkeästi 260 000 tienoilla. Ja jos mukaan lasketaan myös erilaisissa TE-palvelujen aktivointija koulutustoimenpiteissä olevat, työttömiä on lähes 400 000. Vastaavasti avoimia työpaikkoja on tälläkin hetkellä reilusti yli 100 000. Missä mättää? Työnhakijoiden profiileja tarkastelemalla voi todeta, että noin 150 000 työttömällä on ammattitaito, jolle ei enää ole kysyntää. Tätä kutsutaan nimellä rakenteellinen työttömyys. Tämän sorttinen työttömyys olisi selätettävissä sopeutumiskykyisen ja ketterän koulutusjärjestelmän avulla, jossa seurataan tuotantorakenteen muutosta ennakoiden tulevia suuntia. Jos tämä ei toimi, tulee tyhjäkäyntiä, jossa sekä työnantajat että työttömät turhautuvat. Työnantajat huutavat maan rajojen yli ulkomaista työvoimaa apuun. Työttömät puolestaan hakevat epätoivoisesti työtä, ja toivonsa menetettyään passivoituvat tai joutuvat huonoon kierteeseen, jossa työttömyys johtaa tulojen ja terveyden romahtamiseen. Yli vuoden työttöminä olleita on lähes 100 000. Näiden pitkäaikaistyöttömien joukossa on aivan hämmästyttäviä työttömyyden kestoja. Kysymys kuuluukin, missä mielessä vuosikausia työttöminä olleet henkilöt ovat enää aidosti työhön kykeneviä. Mitä iäkkäämpi pitkäaikaistyötön on, sitä vaikeampi hänen on työllistyä. Liian monet pitkään työttöminä olleet ovat tosiasiassa työkyvyttömiä. Eivät enää edes osatyökykyisiä. Reittejä työkyvyttömyyteen tulee paitsi pitkäaikaistyöttömyydestä, aivan liian runsaslukuisesti myös suoraan sorvin äärestä. Heitä tulee lisää noin 20 000 henkilöä joka ikinen vuosi. Työikäisten työ kyvyttömien karttunut yhteismäärä on tällä hetkellä 200 000. Uusista tapauksista kolmannes potee mielenterveyteen liittyviä sairauksia ja toinen yhtä suuri joukko työkyvyttömiä saa tukija liikuntaelinsairaus-diagnoosin. Ensin mainitut lähtevät eläkkeelle yleensä työuransa ensimmäiseltä puoliskolta ja jälkimmäiset toiselta puoliskolta. Kaikille ei edes myönnetä työkyvyttömyyseläkettä ja usein toistuvat sairauslomat enteilevät pahasti ennenaikaista työuran päättymistä. Yllä mainituista terveysongelmista aiheutuva työpanoksen menetys on arvoltaan 25 miljardia euroa vuodessa. Tämän summan rinnalla valtiovarainministeriön esittämä valtion menojen Terveysongelmista aiheutuva työpanoksen menetys on arvoltaan 25 miljardia euroa vuodessa. yhdeksän miljardin euron sopeutustarve seuraavien kahdeksan vuoden aikana alkaa kuulostaa pieniltä hiluilta. Työkyvyttömyyksien vähentämisen ei luulisi olevan rakettitiedettä. Se miksi asia muuttuu avaruusgeometriaksi, johtuu siitä, että vastuuta siirretään toimijalta toiselle. On helppo syyttää muita, mutta yksikään taho ei voi pyristellä irti vastuusta, joka kuuluu yksilöille, työnantajille, työterveydelle, vakuutusyhtiöille ja julkiselle vallalle. Vastuun annospöydästä pitäisi ahmattimaisesti kilpailla kunkin tahon keskenään. Kun vastuunjakoon yritetään vaikuttaa poliittisilla päätöksillä, usein ehdotuksena on ohjata käyttäytymistä taloudellisilla kannustimilla. Mutta nehän ovat jo olemassa! Mikä taho ei muka hyötyisi sairastelun ja työkyvyttömyyden vähenemisestä? Vieläpä niin, että työkyvyn menetyksen hinta on tuhat kertaa suurempi kuin ennaltaehkäisevien toimien. Puhumattakaan niistä vaikutuksista, joita ei rahassa voi edes mitata. < 30 Reitti_7_2023.indd 30 Reitti_7_2023.indd 30 3.11.2023 11.27 3.11.2023 11.27
31 30 1 2 3 4 8 7 5 6 Laadinta: Jyrki Takala KETSUPIN KERA PUUSTA JOHTAA LUOSTARIA PROST SAKSALAINEN AJOPELI PYSÄHTYMISPAIKKA SAATTAA HÄPEÄÄN TIKARAM VÄRIKALVO -I BLOM KALEVA MAKSA PUU ABREU AVATTU OIRE SIJOITETTU VIISAIN TÄHTEÄ KOHTAAN RAZMYAR TÄSMÄLLEEN RIKOSLEHTI RAVAT MALEK HEITTÄÄ KYLMÄN KIVEN LAULOI MOMBASAN EXRAHA LASIMAISTA -1. PILKATA MAISTUVAA SOITTIMIA RANTEESSA? TUNNUT MAKKAROITA KULKEA MUKANA KUUMA LÄHDE LUIKERTELEVIA RANKKA OSA RANKAA JALOKAASU JANIS KASKINEN KÖYSI TORI MAJAKKASAARI NOUSIAINEN POHJATTOMIA KYKENET PUUN VARSIOSA VAROA PENCE NÄYTENAUHA SÄÄDETTYJÄ TARJOLLA VIEDÄ KOHTA RISTIKON RATKAISU SIVULLA 34 Reitti_7_2023.indd 31 Reitti_7_2023.indd 31 3.11.2023 11.27 3.11.2023 11.27
33 Menoon mukaan 32 Keski-Suomen osaston FB-sivut kaapattiin PAU:n Keski-Suomen osaston sivut kaapattiin syksyllä. Osasto huomauttaa, että vanhat Facebook-sivut eivät ole enää osaston hallussa ja suosittelee, että vanhoja sivuja ei enää seurata. Osaston uudet FB-sivut löytyvät osoitteesta www.facebook.com/profile. php?id=100094745210101 tai hakusanalla Pau:n Keski-Suomen osasto 114 ry. Osaston omat nettisivut toimivat edelleen normaalisti. PAU:n Länsi-Suomen osasto ry:n sääntömääräinen syyskokous Aika: Lauantaina 25.11.2023 alkaen klo 14.00 Paikka: Ravintola Ailav, Juhana Herttuankatu 17, 28100 Pori Paikalla on kertomassa ajankohtaisista asioista PAU:n liittosihteeri Jussi Saariketo ja pääluottamusmies Mauri Alanen. Kokouksessa käsitellään lisäksi seuraavat sääntömääräiset asiat: • hyväksytään talousarvio ja toimintasuunnitelma vuodelle 2024 • valitaan osaston puheenjohtaja, toimikunnan varsinaiset jäsenet ja varajäsenet vuodelle 2024 • valitaan toiminnantarkastaja ja hänelle varajäsen • käsitellään muut kokoukselle esitetyt asiat. Osasto tarjoaa kokouksen osanottajille ruokailun. Matkakulut korvataan omavastuuosuus vähentäen. Osasto maksaa matkakulut yhteiskuljetuksista kokoukseen osallistujien mukaan. Huom! Ennakkoilmoittautumiset toimipaikkakohtaisesti edunvalvojille/toimikunnan jäsenille viimeistään tiistaina 21.11. aamulla tai Mauri Alaselle puh. 040 5384 121 ruokailun ja kuljetuksen vuoksi. Olet tervetullut lisäämään tietojasi sinulle tärkeistä työtäsi ja työehtojasi koskevista asioista. Kokouksen ja ruokailun jälkeen järjestetään pikkujoulut. Mukaan PAU henki ja omat virvoitusjuomat, sekä 5 € arvoinen pikkujoululahja. PAU:n Länsi-Suomen osaston toimikunta Olkaa aktiivisia ja osallistukaa kursseille PAUn Selkoa sopimuksista -kurssi pidettiin Tallink Spa & Conference Hotellissa 23.–24.9. Kurssilla käytiin läpi työehtosopimusta ja tehtiin tes-harjoituksia noin kolmen tunnin ajan. Kävimme läpi myös osa-aikaisten ja määräaikaisten työntekijöiden sekä vuokratyön, alihankinnan ja lisätyön lainsäädäntöä. Harjoituksissa arvuuteltiin myös työtuomioistuimen kiemuraisia päätöksiä. Koulutuksessa oli esillä myös SAK:n ja liittojen #PainavaSyy-kampanja. Hallitusohjelma heikentää työntekijän asemaa ja arkea, työsuhteeseen ajetaan rajuja muutoksia, työehtosopimukset, yleissitovuus ja luottamusmiesten asema ovat vaakalaudalla. Lakko-oikeutta rajoitetaan ja työttömyysturvaa leikataan. Tässä on niputettu yhteen tärkeitä työelämän teemoja. Me emme halua asioihin liikaa muutoksia tai heikennyksiä minkään toimivallan kautta. On kuitenkin parempi pitää asiat jollain lailla entisessä arvossaan ja säännöissään, että meillä toimijoilla ja luottamusmiehillä olisi paremmat eväät toimia työpaikoillamme yhteisen hyvän – ja työntekijöiden asioiden puolesta puhujina. Jokaisen PAUn jäsenen kannattaa itsekseen miettiä kotona ja työpaikoilla mitä Orpon-Purran hallitus ajaa ohjelmansa leikkauslistalla. #PainavaSyy tiedotteita ja esitteitä on jaettu työpaikoille ja liitto on pitänyt koulutuksia ympäri Suomea. Olkaa aktiivisia ja osallistukaa kokouksiin ja kursseille aina mahdollisuuksien mukaan. Näillä kursseilla saa aina paljon auttavia avaimia käsiin, joilla saa lisäapua arjen ongelmien selvittelyyn. Käykää lukemassa säännöllisesti liiton sivuja osoitteessa www.pau.fi ja tilatkaa ihmeessä liitolta Viestin välitys ja logistiikka-alan työehtosopimus. Työehtoihin kannattaa tutustua myös liiton kotisivuilla. Meitä kurssilaisia oli Tallinnassa 17 henkilöä. Porukkaa oli paikalla Helsingin postikeskuksen lisäksi myös Vantaan logistiikkakeskuksesta, Tampereelta (Punamusta), Mantsälän (SOL), Turun ja Jämsän jakelusta. Liiton puheenjohtaja Heidi ja juristi Veera pitivät luennot. Porukka oli mukavaa ja juttu luisti hyvin niin kursseilla kuin ruokailuissakin. Haluan kiittää liittoamme PAU:ta mahdollisuudesta päästä tänä vuonna Tallinnaan. Tallinnan matka kerran tai useammin joka vuosi on ollut minulle henkireikä päästä edes hetkeksi pois Suomen kiireistä. Minulla ei olisi ollut mahdollista käydä tänä vuonna Tallinnassa, koska kaikki kulut ovat nousseet viime vuonna Ukrainan sodan ja korkojen nousun takia. Kiitos kaikesta Heidi ja Veera. Me tapaamme jatkossa uudelleen. JAN M. EKBLAD Fatja, Virkkala, Lohja. Reitti_7_2023.indd 32 Reitti_7_2023.indd 32 3.11.2023 11.28 3.11.2023 11.28
33 Kysyvälle vastataan Onko sinulla kysyttävää? etunimi.sukunimi@pau.fi PAUn asiantuntijat ottavat vastaan kysymyksiä ja vastaavat niihin sekä henkilökohtaisesti että ilman lähettäjän tietoja lehden sivuilla. Muistathan, että lähin, juuri sinun työsi työehtojen asiantuntija, on työpaikkasi luottamusmies. Veera Oksanen, juristi Jussi Saariketo, liittosihteeri Katja Johansson, jäsenpalvelusihteeri Pitääkö postia autolla jakaessa käyttää turvavyötä? Tieliikennelaissa lukee, että postia autolla jakaessa ei tarvitse käyttää turvavyötä, kun nopeudet ovat alhaiset. Töissä työnantaja vaatii turvavyön käyttöä ja käyttämättä jättämisestä voi saada varoituksen. Toimiiko työnantaja oikein? Työnantaja toimii oikein. Tieliikennelain 5 luvun 93 § 1 momentin mukaan turva vyön käyttövelvollisuus ei koske ajoneu voa hitaalla nopeudella kuljettavaa pos tin, sanomalehtien tai muiden useaan paikkaan jaettavien tavaroiden jakajaa, jos turvavyön käyttämisestä on kuljetta jalle tai matkustajalle huomattavaa hait taa. Työnantajalla on kuitenkin oikeus vaatia työntekijöitä noudattamaan lakia tiukempia ohjeita eli tässä tapauksessa turvavyön käyttöä kaikissa tilanteissa. Poliisi ei määräisi turvavyön käyttämät tä jättämisestä tässä tilanteessa liikenne virhemaksua, mutta työnantajalla on pääsääntöisesti oikeus antaa ohjeiden noudattamatta jättämisestä varoitus. Kuinka maksan jäsenmaksuni, kun työnantaja ei peri sitä palkasta? Olen vaihtamassa työpaikkaa, eikä uusi työnantaja peri jäsenmaksuani palkasta. Haluan pysyä kuitenkin PAUn jäsenenä. Kuinka maksan jäsenmaksuni? Ota yhteyttä PAUn jäsenrekisteriin sähköpostilla esim. jasenrekisteri@pau.fi ja ilmoita meille nimesi, jäsennumerosi ja kerro, että työnantajasi on vaihtunut. Ilmoita vielä mistä alkaen työnantajasi on muuttunut. Saat kuukausikohtaiset viitteet OmaPostiin ja kirjeenä vielä perässä. Voit myös tiedustella, onnistuuko työantajaltasi jäsenmaksuperintä. Jos onnistuu, voit laittaa samat tiedot ja lisäksi vielä työantajasi tiedot. Liitosta toimitetaan valtuutus ja viitteet ayjäsen maksujen perintään ohjeineen työn antajallesi. Jäsenmaksuperintäni on lopetettu-kuinka toimin? Huomasin palkkalaskelmastani, että jäsenmaksuperintäni on lopetettu, vaikka olen edelleen liiton jäsen. Työnantajani on nyt Posti Jakelu Oy. Aiemmin työskentelin Transvalin kautta Postilla. Mitä teen, että jäsenmaksuperintäni jatkuu? Entä kuinka maksan liitolle puuttuvat jäsenmaksut? Huomasin, että jäsenmaksuja ei ole peritty kolmeen kuukauteen. Ota yhteyttä PAUn jäsenrekisteriin. Laita vaikka sähköpostia osoitteeseen jasenrekisteri@pau.fi. Toimitamme ay jäsenmaksuvaltuutuksen Postin palkkoi hin, että jäsenmaksuperintä alkaa jälleen palkastasi. Saat jäsenmaksuviitteitä myös itsellesi, että saat hoidettua katkon ajalta jäsenmaksut kuntoon. Katkon ajalta ei tarvitse kerralla hoitaa jäsenmaksuja kuntoon. PAUn viitteet tulevat OmaPos tiin ja aina myös kirjeenä perässä kotiin. PAUn jäsenmaksun saat kertomalla bruttopalkkasi luvulla 0,0159. Mitä pitää huomioida, kun vaihdan liittoa? Olen vaihtamassa alaa ja lähdössä pois postilta. Haluaisin jatkaa ammatti liiton jäsenyyttä kuitenkin uudessa liitossa. Kuinka liiton vaihto tapahtuu ja mitä minun kannattaa ottaa huomioon, kun vaihdan liittoa? Kun vaihdat liittoa, kerro liittyessäsi uuteen ammattiliittoon olleesi PAUn jäsenenä aiemmin. Uusi liitto toimittaa tiedon erostasi meille. Jotkut ammatti liitot tiedustelevat samalla myös siirto tietoasi meiltä, eli milloin jäsenyytesi on alkanut ja mihin asti jäsenyytesi meille on kunnossa. Kannattaa siis myös huolehtia, että jäsenyys ja jäsenmaksut eroamiseesi asti on PAUlle kunnossa. < Reitti_7_2023.indd 33 Reitti_7_2023.indd 33 3.11.2023 11.28 3.11.2023 11.28
35 34 Ristikon ratkaisu Viime lehden palautteiden kesken arvotun 20 € voitti Outi Lumio. Voit osallistua arvontaan takakannesta löytyvällä palautekortilla tai osoitteessa: www.pau.fi/viestinta/ reitti/osallistupalautearvontaan Ristikon avainsana: LOISKAUS Palautearvonnan voittaja lehdestä 6/2023 M A K A R O N I T A L U S P O R A H A K E E L I N T I I M A L A S I A N N A T T T V T E T A N A A P O T T I U A I L I H A E N N E I H A N L O A T A A A R J A T Ä S S Ä P I A N T A A L A R I I V A I L L A E M A L I N A M I R U I S R I K A S P I A N O T B I K K Y Y T L U S I S A G O R A R U N K O A A E Ä A R I S T E L L A S Y V Ä T M I K E L A I T I S O K A R I A N T I M E T M I I K A D E M O A I K A A R T I S T I A N A S T A A Seuraa PAUta SOMESSA Mistä rahat elämiseen, jos jäätkin ilman työtä? Monta työtä, monta alaa — yksi työttömyyskassa! Seuraa meitä somessa @AvoinKassa A-kassa.fi Ja elämä jatkuu. www.facebook.com/PAUliitto www.instagram.com/pau_liitto/ twitter.com/PAU_liitto www.youtube.com/@pauliitto6236 Reitti_7_2023.indd 34 Reitti_7_2023.indd 34 3.11.2023 11.28 3.11.2023 11.28
35 34 Kolumni Hallitus käy avoimesti ja ylpeästi luokkasotaa. EMILIA MÄNNYNVÄLI ........................................ Kirjoittaja on toimittaja ja kirjailija K U V A : NA U SK A T uskin kukaan odotti OrponPurran hallitukselta kovin työntekijäystävällistä politiikkaa, mutta kuluneena syksynä on alitettu matalimmatkin rimat. Presidentin sanoin, naamiot on nyt riisuttu. Hallitus käy avoimesti ja ylpeästi luokkasotaa. Työmarkkinaosapuolista työntekijät on someslangilla ilmaisten shadowbannattu päättävistä pöydistä, mutta työnantajapuoli on saanut lainvalmistelussa läpi merkittävimpiä pitkäaikaisia tavoitteitaan. Pahinta on, että tämä vallan huomattava epätasapaino aiotaan sementoida lakimuutoksilla, jotka toteutuessaan tekevät ay-liikkeen tärkeimmistä keinoista laittomia. Työtaisteluoikeuden huomattava rajoittaminen ja vieläpä yksilöiden rankaiseminen työtaistelutoimista kuuluu fasististen, ei demokraattisten, valtioiden arsenaaliin. Mitä leikkauksiin tulee, hallituskaan ei jaksa enää esittää, että kyse olisi ollut valtionvelasta. Ei tietenkään ollut. Velkaa otettiin lisää ilman päällä olevaa globaalia pandemiaa vain, että päästään tekemään lisää tulonsiirtoja rikkaille, siis tekemään luokkapolitiikkaa. Se on Orpon-Purran hallituksen tavoite. Siitä heidän tukijansa ja rahoittajansa heidät palkitsevat. Yritys tuhota ay-liike on huolestuttava merkki muillekin kuin palkansaajille. Viimeistään nyt on ilmeistä, että oikeisto haluaa maamme liittyvän Unkarin ja Puolan kaltaisten, demokratiasta etääntyvien ja fasististen, valtioiden joukkoon. Pois Pohjoismaista, osaksi Itä-Eurooppaa. Osaksi sellaista autoritaarista ja totalitaristista kehitystä, jota Venäjässä täydestä syystä kauhistelemme. ”Sitten ne tulivat hakemaan ammattiy hdistysaktiivit, enkä puhunut mitään, koska en ollut ammattiyhdistysaktiivi” – ja lopulta ei jäljellä ollut enää ketään. Tämä saksalaisteologi Martin Niemöllerin maailmankuulu runo syntyi vuosien keskitysleirikokemuksista. Naamiot on todellakin riisuttu Viime kolumnissa kirjoitin siitä huolestani, että demokratiaa tuhotaan demokratian nimissä: että oikeistolaisessa ilmapiirissä ammattiyhdistysliike, mielenosoittaminen ja muut kansalaistoiminnan ja protestoinnin muodot leimataan epädemokraattisiksi, vaikka ne ovat nimenomaan demokratian merkkejä. Koskapa kansan historiallinenkin sivistys on käynyt kovin ohueksi, on tämä retoriikka purrut. Työläiset ja naiset eivät olisi koskaan saaneet äänioikeutta ilman ”laittomia lakkoja” ja muita mittavia protesteja: ilman juuri sellaista toimintaa, joka nyt leimataan pahaksi ja vaaralliseksi. Työläiset, naiset, rodullistetut tai monet muutkaan eivät olisi koskaan saaneet mitään oikeuksia vain olemalla kilttejä ja kuuliaisia. Vielä pitkälle 1900-lukua ajateltiin äänioikeuden kuuluvan vain omistavalle luokalle, ei esimerkiksi toimeentulotuen kaltaisten etuuksien saajille tai vailla vakinaista asuntoa oleville. Ellei yleinen ja yhtäläinen äänioikeus olisi perustuslaissa, olisi sen sitominen uudelleen omistuksiin varmaan sekin hallituksen listalla. Toki perustuslakikin on muutettavissa. Ei aivan helposti, mutta kuitenkin. Se ei ole mikään taivaasta annettu ikuinen laki taulu. Itse asiassa monien hallituksen omien esitysten on arvioitu olevan perustuslain (ja ihmisoikeuksien) vastaisia. Käytännössä äänioikeus on suuromistajille kuitenkin sivuseikka, sillä vaalikampanjoita käydään ja päättäjiä lobataan rahalla. ”Jos se vaikuttaisi, se olisi laitonta” -sanonnassa on totuuden siemen. Kaikessa yhteiskunnallisessa toiminnassa on kyse vallasta. Kaikki muu on kuorrutusta, retoriikkaa ja valtakamppailuista seuranneita kompromisseja: niin laki kuin moraalikin. Ei niin pahaa, ettei jotain hyvääkin. Pitkästä aikaa nuoret ovat erittäin laajalti aktivoituneet yhteiskunnallisesti: syksyn aikana on vallattu kymmeniä lukioita ja korkeakouluja vastalauseena leikkauspolitiikalle ja sille, että yliopistoista tehdään tuotantolaitoksia. Opiskelijat ovat laajalti esittäneet tukensa ay-liikkeen tavoitteille ja muun muassa yleislakolle. Tällaista en ole eläessäni nähnyt. Viimeksi kirjoitin, että koko vasemmisto nousee tai kaatuu ay-liikkeen mukana, ja vasemmiston mukana esimerkiksi tieteen ja sivistyksen pitäminen itseisarvona. Opiskelijat tuntuvat sen oivaltaneen. Ja eiköhän ay-liikkeessäkin hyvin tiedosteta, että jos nämä uudistukset päästetään läpi käyttämättä koko keinovalikoimaa, on se koko ay-liikkeen loppu. Ei lopun alkua, vaan naula arkkuun. Kesäiset rasismija grooming-kohut olivat Orpon kokoomukselle vain kärpästen surinaa. Oli monelta naiivia kuvitella, että asiassa moraali paljon painaisi. Oikeisto on milloin tahansa valmis joustamaan kenen tahansa ihmisoikeuksissa, jos vain työläisten oikeuksia päästään polkemaan. Nyt jos koskaan on joukkovoimalle tarvetta. Heillä on raha ja valta, meillä muilla vain toisemme. < 35 Reitti_7_2023.indd 35 Reitti_7_2023.indd 35 3.11.2023 11.28 3.11.2023 11.28
37 36 På svenska 36 Ska man använda bilbälte när man delar ut post med bil? I vägtrafiklagen står det att man vid utdelning av post med bil inte behöver använda bilbälte när hastigheterna är låga. Arbetsgivaren kräver att bilbälte ska användas i arbetet, och man kan få en varning om man inte använder bilbälte. Gör arbetsgivaren rätt? Arbetsgivaren gör rätt. I 5 kap. 93 § 1 mom. i vägtrafiklagen står det att skyldig heten att använda bilbälte gäller inte den som kör ett fordon med låg hastighet och delar ut post, tidningar eller andra varor som ska distribueras till flera platser och den som samlar in avfall eller andra varor som ska samlas in från flera platser, om användningen av bilbälte medför avsevärd olägenhet för föraren eller passageraren. Arbetsgivaren har dock rätt att kräva att arbetstagarna följer strängare anvisningar än lag, dvs. i detta fall att bilbälte ska an vändas i alla situationer. Polisen påför inte en avgift för trafikförseelse för underlåten het att använda bilbälte i denna situation, men arbetsgivaren har i regel rätt att ge en varning om anvisningarna inte följs. Hur betalar jag min medlemsavgift när arbetsgivaren inte tar ut den från lönen? Jag byter jobb och den nya arbetsgivaren tar inte ut min medlemsavgift från lönen. Men jag vill förbli PAU-medlem. Hur ska jag betala min medlemsavgift? Kontakta PAUs medlemsregister per epost, till exempel jasenrekisteri@pau.fi och meddela oss ditt namn, medlems nummer och att du har bytt arbetsgivare. Ange sedan från vilket datum du bytt ar betsgivare. Du får månadsvisa referenser till OmaPosti och ytterligare brev hem. Du kan också fråga om din kan arbets givare ta ut medlemsavgiften. Om detta lyckas kan du ange samma upp gifter och dessutom uppgifter om din arbets givare. Förbundet ger din arbetsgi vare fullmakt och referenser för uppbör den av fackföreningsavgifter jämte an visningar. Uppbörden av mina medlemsavgifter har upphört – vad ska jag göra? Jag upptäckte i min lönespecifikation att uppbörden av mina medlemsavgifter har upphört, trots att jag fortfarande är medlem i förbundet. Min arbetsgivare är nu Posti Distribution Ab. Tidigare jobbade jag via Transval hos Posti. Vad ska jag göra för att uppbörden av mina medlemsavgifter ska fortsätta? Och hur ska jag till förbundet betala de medlemsavgifter som saknas? Jag märkte att medlemsavgifterna inte har tagits ut på tre månader. Kontakta PAUs medlemsregister. Skicka ett epostmeddelande till jasenrekisteri@ pau.fi. Vi skickar till Postis lönekontor en fullmakt att betala fackmedlemsavgiften så att medlemsavgiften börjar tas ut från din lön igen. Vi skickar dig också referen ser för medlemsavgifterna så att du kan betala de medlemsavgifter som saknas på grund av avbrottet. Du behöver inte betala alla medlemsavgifter som saknas på en gång. PAUs referenser skickas till OmaPosti och alltid också som ett brev hem till dig. PAUs medlemsavgift får du genom att multiplicera din bruttolön med 0,0159. Vad ska jag beakta när jag byter fackförbund? Jag ska byta bransch och lämna Posti. Jag vill dock fortsätta att vara fackföreningsmedlem i det nya fackförbundet. Hur sker bytet av fackförbund, och vad bör jag beakta när jag byter fackförbund? När du byter förbund, ska du när du går med i det nya fackförbundet uppge att du tidigare varit medlem i PAU. Det nya förbundet informerar oss om att du har bytt förbund. Samtidigt frå gar vissa fackförbund oss också om dina överföringsuppgifter, dvs. när ditt med lemskap hos oss har börjat och hur länge ditt medlemskap hos oss har varit i ord ning. Det lönar sig därför också att se till att du hos PAU skött ditt medlem skap och dina medlemsavgifter fram till din avgång. < Reitti_7_2023.indd 36 Reitti_7_2023.indd 36 3.11.2023 11.28 3.11.2023 11.28
37 36 In English Do I need to wear a seat belt when using a vehicle to deliver mail? Under the Road Traffic Act, it is not necessary to wear a seat belt when using a vehicle to deliver mail if driving speeds are low. At work, the employer requires a seat belt to be worn and failure to do so can result in a warning. Is my employer right to do so? Yes, your employer is right to do so. Un der chapter 5, section 93, subsection 1 of the Road Traffic Act, the obligation to wear a seat belt does not apply to a person who delivers mail, newspapers or other goods to several places driving a vehicle at a low speed if this significantly incon veniences the driver or passenger. Nev ertheless, the employer has the right to require employees to comply with stricter instructions, or in this case wearing a seat belt, in all situations. Although, the police will not impose a traffic penalty fee for failure to wear seat belt in this situation, the employer as a rule has the right to is sue a warning for failure to comply with instructions. How do I may my membership dues if my employer does not deduct it from my pay? I’m changing jobs and my new employer does not deduct my membership dues from my pay. All the same, I want my PAU membership to continue. How do I pay my membership dues? Send an email to, for example, jasenreki steri@pau.fi, stating your name, member ship number and notifying a change of your employer. Please remember to state when the change of employer took place. You will receive monthly payment refer ences to your OmaPosti and a letter con taining these references will follow. 37 You can also ask your new employer whether it is possible for your employer to collect membership dues. If it is, you can email us the same information and your employer’s details. PAU will send the authorisation and references to collect trade union dues, with instructions, to your employer. Collection of my membership dues has stopped – what do I do? I noticed in my payslip that collection of my membership dues has stopped even though I’m still a union member. My employer is now Posti Jakelu Oy, but earlier I worked at Posti through Transval. What do I need to do to ensure my membership dues continue to be collected. How can I pay the missing dues to PAU? I noticed that membership dues had not been collected for three months. Contact PAU’s membership register by emailing jasenrekisteri@pau.fi. We will send an authorisation to Posti’s salaries so that membership dues will again begin to be collected from your pay. You will also receive membership due references yourself so that you can pay the missing dues. You don’t need to pay all the miss ing dues at once. PAU’s references are sent to OmaPosti and are always followed by a letter sent to your home. You can calcu late PAU membership dues by multiply ing your gross pay by 0.0159. What do I need to consider when I change unions? I’m changing sector and leaving postal work. All the same, I want to continue to be a trade union member but in a new union. How does changing a union work in practice and what do I need to consider when I change unions? When you change unions, mention that you’re joining a new union having earlier been a PAU member. The new union will send information about your resignation to us. Some trade unions also ask us for transfer information at the same time, in other words when you became a member and for how long your membership with us is in order. It’s also worth ensuring that your membership and membership dues are in order at PAU right up to your resig nation. < Reitti_7_2023.indd 37 Reitti_7_2023.indd 37 3.11.2023 11.28 3.11.2023 11.28
39 38 Kirja H elsingin yliopiston tutkijatohtori Yannick Lahti (s.1990) ja kokenut journalisti Matti Mörttinen (s. 1958) ovat kirjoittaneet yhteistyössä populismia käsittelevän kirjan, koska heidän mukaansa edes harjaantunein populisti ei osaa vastata helppotajuisesti ja tyhjentävästi mitä on populismi. Teos käy läpi populismin anatomiaa, jo johdannossa kerrotaan, että populis mi ei ole varsinaisesti ideologia vaan tapa tehdä politiikkaa. Populismi on vanha ilmiö. Kirjassa käydään läpi populismin historiaa eri puolilla maailmaa, mutta sosiaalisen median mukaantulon myötä populismi on saanut aivan uutta potkua. Edellisen sukupolven populistit viestivät television välityksellä. Televisiossa oli kuitenkin toimituksellinen suodatin. Nyt poliitikko pääsee sosiaalisen median välineiden kautta viestimään suoraan potentiaalisille äänestäjilleen, jopa härskisti totuudesta poiketen. Kirjasta myös vedetään linjaa populistisen politiikan ja politiikan popularisoinnin välille. Se ei tee poliitikosta populistia, jos hän jakaa itsestään kuvia jalkapallo-ottelussa, kertoo teatteriPopulismin anatomia käynneistään tai on samassa sosiaalisen median julkaisussa tunnetun kirjailijan kanssa. Tässä poliitikko popularisoi itseään. Haluaa antaa itsestään laajemman kuvan kuin teräksenkovana työväen etujen ajajana. Voi popularisoiva poliitikko olla myös populisti, mutta edellä mainittu käytös ei tee poliitikosta automaattisesti populistia. Niin Lahti ja Mörttinen esittelevät populismin historiaa. Kuka oli tämän mukaan maamme ensimmäinen populisti? Veikko Vennamo? Ei vaan hän oli Keskustan edeltäjää Maalaisliittoa edustanut Kalle Kustaa Pykälä (1864–1915), joka nousi ensimmäiseen eduskuntaan 1907. Pykälä hallitsi mm. seuraavat iskulauseet: ”Herroja pittää aina eppäillä” ja ”Valitkaa minut, niin lippalakit halpenevat.” Teoksessa puredutaan populismiin eri näkökulmista käsitellen, ainakin osin, meille tuttuja populistipoliitikkoja ja poliittisia tapahtumia. Myös politiikan tutkimusta populismin osalta esitellään. Onko populismi hyvä vai huono ilmiö? Kirjoittajien mukaan populismi on tarpeellinen valtakoneiston haastaja. Kun valtaapitävät alkavat turtua omaan asemaansa, heitä tulee haastaa. Mutta toisaalta populistit voivat toimia koko demokraattisen koneiston halvaannuttamiseksi. Koska populismin perusajatteluun kuuluu me – he -tyylinen vastakkainasettelu se luo kahtiajakoa, peräti vihapuhetta, mikä haittaa ja jopa tukahduttaa poliittista keskustelua ja osallistumista. Vallassa ollessaan populistit ovat pyrkineet panssaroimaan oman asemansa heikentämällä median vapautta, oikeus valtioperiaatetta ja oikeuslaitoksen riippumattomuutta. Myös erilaiset vähemmistöt ovat tässä tapauksessa helposti syrjinnän kohteena. Lahden ja Mörttisen kirja on peruslukemistoa niille, joita politiikka kiinnostaa ja populismi pohdituttaa. Vastaako kirja helppotajuisesti ja tyhjentävästi siihen mitä on populismi? Kyllä vastaa, mutta kyllä teemaan jäi vielä tyhjennettävää, pajatso ei ole populismitutkimuksen osalta tyhjä. Asialinjalla, kyllä kansa tietää! < Yannick Lahti, Matti Mörttinen: Populismin Anatomia. Into kustannus 2023. JUHA JAATINEN Koulutusja järjestötoimitsija Reitti_7_2023.indd 38 Reitti_7_2023.indd 38 3.11.2023 11.28 3.11.2023 11.28
39 38 Oheisella lomakkeella voit ilmoittaa muutoksista, jotka koskevat eläkkeelle siirtymistä ja lehden tilausta, jäsenmaksun keskeytystä, osoitteenmuutosta tai muuta vastaavaa. Osoitteenmuutos tulee voimaan noin neljän viikon kuluttua ilmoituksen saapumisesta. Sen voi lähettää myös sähköpostitse osoitteeseen katja.johansson@pau.fi tai ilmoittaa puhelimitse numeroon 09 6131 1724. Voit tehdä muutoksia jäsentietoihisi myös sähköisen jäsenpalvelun kautta. Merkitse kuoren vasempaan yläkulmaan: Jäsenrekisteri. Lähetys on ilmainen, jos lähetät kirjeen osoitteella: Postija logistiikka-alan unioni PAU, Tunnus 5007565, 00003 VASTAUSLÄHETYS. HENKILÖTIEDOT Henkilötunnus .................................................................................................................................. Nimi ........................................................................................................................................................ Osoite .................................................................................................................................................... Äidinkieli suomi ruotsi muu, mikä ..................................................... Puh./sähköp.os. ................................................................................................................................ OSOITTEENMUUTOS Vanha osoite ....................................................................................................................................... ................................................................................................................................................................... Uusi osoite .......................................................................................................................................... ................................................................................................................................................................... Uusi osoite on voimassa ................................ alkaen. JÄSENMAKSUN KESKEYTYS Keskeytys on voimassa, mistä .................................... mihin .................................... Keskeytyksen syy vanhempainloma hoitovapaa sairausloma opiskelu kuntoutustuki ELÄKKEELLE SIIRTYMINEN Siirryn ...................................... eläkkeelle ..................................alkaen. Haluan säilyttää PAUn jäsenyyden Kyllä Ei Haluan ilmaisen Reitti-lehden Kyllä Ei JOKIN MUU MUUTOS TAI ILMOITUS Mikä? .................................................................................................................... .................................................................................................................................. ................................................................................................................................... ................................................................................................................................... LISÄKSI OLEN AMMATTIOSASTONI puheenjohtaja varapuheenjohtaja sihteeri taloudenhoitaja Päiväys ja allekirjoitus .................................................................................................................................... asevelvollisuus siviilipalvelus Kelan työmarkkinatuki muu syy, mikä? tiedotussihteeri opintosihteeri nuorisovastaava Kiitos ilmoituksestasi! Muutosilmoitukset PALAUTEKORTTI 7 | 2023 Mielestäni lehden paras artikkeli oli ................................................................................................................................................................... Haluaisin lukea artikkelin aiheesta ..................................................................................................................................................................... Muuta palautetta lehdestä ......................................................................................................................................................................................... .................................................................................................................................................................................................................................................... Nimi ........................................................................................................................................................................................................................................ Osoite ..................................................................................................................................................................................................................................... puhelinnumero .................................................................. tilinumero ..................................................................................................................... Lähetä tämä palautekortti postissa osoitteeseen PAU/ Reitti-lehti, John Stenbergin ranta 6, 00530 Helsinki tai vastaa kysymyksiin osoitteessa www.pau.fi>viestintä>reitti>osallistu palautearvontaan. Vastaa 27.11. mennessä ja voita 20 € 39 Reitti_7_2023.indd 39 Reitti_7_2023.indd 39 3.11.2023 11.28 3.11.2023 11.28
Hallituksen suunnittelemat leikkaukset ja heikennykset kohdistuvat juuri sinuun. Nyt on painava syy toimia! # Työehtojen heikennykset • Ensimmäiseltä sairauspoissaolopäivältä ei saa palkkaa • Työntekijän irtisanomiseen riittää ”asiallinen syy” • Työlainsäädännöstä halutaan poiketa sopimalla työpaikoilla heikommin ilman luottamusmiestä yleissitovuus katoaa • Vientimalli lakiin koko neuvottelujärjestelmä murenee • Vuoden määräaikainen työsopimus ei vaadi perustetta • Lomautuksen varoaikaa lyhennetään • Takaisinottovelvoite ei enää koske alle 50 henkilön yrityksiä # Lakko-oikeuden rajoitukset • Oikeutta poliittisiin lakkoihin rajoitetaan • Oikeutta tukilakkoihin rajoitetaan • Lakkoon osallistuneelle työntekijälle 200 euron sakko, jos lakko todetaan laittomaksi • Lakkosakkoja korotetaan roimasti # Työttömyysturvan leikkaukset • Ansiopäivärahan saamiseen tarvittavaa työssäoloaikaa pidennetään • Työttömyyspäivärahan työssäoloehto euroistetaan • Työttömyysturvan lapsikorotukset poistetaan • Sovitellun työttömyysturvan suojaosa poistetaan • Työsuhteen päättyessä maksettava lomakorvaus estää työttömyysetuuden saamisen jaksotusajalta • Ansiopäivärahaa leikataan jo kahden kuukauden jälkeen • Työttömyysturvan omavastuuaikaa pidennetään • Palkkatuettu työ ei kerrytä työttömyyspäivärahan työssäoloehtoa • Ikääntyvien työttömien turvaa heikennetään Lue lisää: www.sak.fi/painava-syy ja pau.fi Reitti_7_2023.indd 40 Reitti_7_2023.indd 40 3.11.2023 11.28 3.11.2023 11.28