Reitti 1 Reitti Posti-ja logistiikka-alan unioni PAUn jäsenlehti 9 | 2017 Mitä saa sanoa työnantajasta? 14 LUOTTAMUS 12 • LUOTTAMUSMIESVAALIT 22 • KOLMIKANNAN TAKUUMIES 28 Paketti kulkee 6 Reitti_9_2017.indd 1 Reitti_9_2017.indd 1 15.11.2017 13.19 15.11.2017 13.19
Reitti 2 Reitti 9 | 2017 • Vuodesta 2003 • Painosmäärä 20 000 kpl • Toimitus: päätoimittaja Juha Pöyry puh. 040 356 0567 (juha.poyry@pau.fi ), toimittaja Marjo Pihlajaniemi puh. 0400 969 633 (marjo.pihlajaniemi@pau.fi ) • Osoite John Stenbergin ranta 6, 00530 Helsinki • Osoitteenmuutokset ja jäsen rekisteriasiat: katso s. 35 • Ulkoasu Point Panic Oy / Pauliina Lindholm • Painopaikka Forssa Print • ISSN 1459-7799 • Kannen kuva Juha Pöyry Posti-ja logistiikka-alan unioni PAUn jäsenlehti Ilmestymisaikataulu numero aineisto Reitt iin ilmestyy 10 27.11. 21.12. 1/2017 2.1. 24.1. PAU:n kalenteri ilmestyy joulukuussa. 4041 0428 Tässä numerossa 3 Pääkirjoitus 4 Ajankohtaista 6 Työnkuva: palvelukuljettaja 10 Työehtosopimus: Tauotusta ei voi muuttaa yksipuolisesti 11 Puheenjohtajalta 12 Arjen eväitä: Luottamusta rakentamassa 14 Mitä saa sanoa työantajasta? 18 Tuoppien äärellä 20 Otteita työelämästä 22 Luottamusmiesvaalit käyntiin 24 Ay-majakka: Piia Willberg 26 Kysymyspalsta 27 Sana on vapaa: Kiky-tuntien hulluus ja hankaluus 28 Kirja: Kolmikannan takuumies 30 Ristikko 31 Vuosien varrelta 32 Työsuojelu: Häirintä työpaikalla 33 Kolumni: Elämä koetteli ja työ lääkitsi 34 Menoon mukaan 36 På Svenska 37 In English 38 Työttömyyskassa tiedottaa 39 Muutosilmoitus ja palautekortti 25 6 34 Kyseessä on raami, eli loma-ajankohdasta on mahdollista sopia kuten ennenkin 18 Reitti_9_2017.indd 2 Reitti_9_2017.indd 2 15.11.2017 13.19 15.11.2017 13.19
Reitti 3 Postija logistiikka-alan unioni PAU @PAU_liitto P ä ä k ir jo it u s PAUn toimisto Postija logistiikka-alan unioni PAU ry John Stenbergin ranta 6, 00530 HELSINKI Puhelinvaihde: 09 613 116 Faksi: 09 6131 1750 www.pau.fi Sähköposti: etunimi.sukunimi@pau.fi Toimistoaika arkisin klo 8.30-16.00 Kesäkuukausina 1.6.-31.8. klo 8.30-15.00 PUHEENJOHTAJA Heidi Nieminen, 050 340 3217 HALLINNON SIHTEERI Birgit Simonen, 040 594 6010 LIITTOSIHTEERI yleiset sopimusja neuvotteluasiat Esko Hietaniemi, 0400 467 788 TYÖEHTOASIANTUNTIJA Jussi Saariketo, 044 268 5110 TYÖYMPÄRISTÖASIANTUNTIJA kuljetus, työsuojelu, sosiaaliturva, vakuutusoikeudelliset asiat Mika Roos, 0400 706 498 Ida Nummelin, 044 769 6434 JÄRJESTÖPÄÄLLIKKÖ ammattiosastot, järjestöasiat, Seppo Kinnunen, 0400 706 502 LAKIMIES oikeudelliset asiat, edunvalvonta Iikka Avela, 043 825 5311 KOULUTUSSUUNNITTELIJA koulutusasiat Juha Jaatinen, 050 302 8466 TALOUDENHOITAJA Lena Lahti, 040 557 1198 TALOUSSIHTEERI kirjanpito, palkat ja palkkiot, matkalaskut maksuja laskutusasiat Tarja Känsäkangas, 040 831 2963 PÄÄTOIMITTAJA, TIEDOTTAJA ulkoinen ja sisäinen tiedotus, liiton verkkosivut ja kalenteri Juha Pöyry, 040 356 0567 TOIMITTAJA, VIESTINNÄN ASIANTUNTIJA Reitti-lehti Marjo Pihlajaniemi, 0400 969 633 JÄSENPALVELUSIHTEERI jäsenrekisteri ja jäsenmaksuasiat Katja Johansson, 09 6131 1724, 040 821 5836 JÄSENPALVELUSIHTEERI kurssiasiat, lomatukiasiat, osoitteenmuutokset Vuokko Malinen, 09 6131 1719, 040 821 5832 Postija logistiikka-alan unioni PAU @PAU_liitto V iime kesän liittokokous linjasi PAUn tavoiteohjelmassa kattavan edunvalvojien verkoston liiton toiminnan selkärangaksi. Pääluottamusmiehet, työsuojeluvaltuutetut, työpaikkojen luottamusmiehet ja työsuojeluasiamiehet muodostavat korvaamattoman verisuoniston, jota ilman liitto lakkaisi olemasta. Pian käytävissä luottamusmiesvaaleissa tuosta selkärangasta on syytä pitää kiinni. PAUn edunvalvontaorganisaatio on jäsenmääräl tään suhteutettuna yksi Suomen laajimmista ja koulutetuimmista. Päätoimiset pääluottamusmiehet ja työsuojeluvaltuutetut mukaan lukien jäsenten edunvalvonnasta ja työsuojelusta vastaa työpaikoilla noin 560 henkilöä. Vaikka lukumäärää voidaan pitää suurena, on edunvalvojien määrä vähentynyt kaiken aikaa. Syynä tähän on ollut lähinnä alan työpaikkojen väheneminen, työpaikkojen yhdistämiset ja organisaatiomuutokset. Lisäksi ay-liike kilpailee kaiken aikaa jäsentensä vapaa-ajasta. Työn ja perhe-elämän yhteensovittaminen, työssä jaksaminen ja harrastukset vaikuttavat varmasti siihen, riittääkö jäsenillä vielä aikaa ja energiaa yhteisten asioiden hoitamiseen. Tulevaisuudessa tarvitaan kuitenkin entistä enemmän työpisteissä tapahtuvaa edunvalvontatyötä. Työ ja työsuhteet muuttuvat, ala elää murroksessa ja ay-liikettä haastetaan kaiken aikaa. Nyt, jos koskaan työpaikoille tarvitaan aktiivisia luottamushenkilöitä, jotka tekevät paikallisen työnjohdon kanssa yhteistyötä, jossa kuuluu jäsenten ääni. Luottamusmiehet huolehtivat työpaikoilla jäsenten jokapäiväisestä edunvalvonnasta. He valvovat, että työpaikalla noudatetaan työehtosopimusta ja työlainsäädäntöä. Luottamusmies nostaa esiin työpaikan epäkohtia, neuvottelee ja toimii sovittelijana työnantajan ja työntekijöiden välisissä kiistoissa. Hyvät eväät luottamustehtävän hoitamiseen saa palkallisesta sopimuskoulutuksesta, jonka läpikäyminen on käytännössä edellytys edunvalvonnan menestyksekkäälle hoitamiselle. Marras-joulukuun vaihteessa alueilla käydään pääja varapääluottamusmiesvaalit. Vaaleissa voi asettua ehdolle henkilö, joka on ollut PAUn jäsenenä vähintään puoli vuotta ja perehtynyt työpaikan olosuhteisiin. Pääluottamusmiesten toimikausi on neljä vuotta, joka alkaa 1.1.2018. Valittu pääluottamusmies neuvottelee alueluottamusmiesten ja työpaikkojen luottamusmiesten määrästä työnantajan kanssa. Kun luottamusmiesten määrästä on sovittu, käynnistetään työpaikoilla luottamusja varaluottamusmiesvaalit. Luottamusmiesten toimikausi on kaksi vuotta. Vaaleissa voit vaikuttaa siihen, millaisen hyödyn saat jäsenyydestäsi. Äänestämällä pätevää ehdokasta tai asettumalla itse ehdolle vaikutat siihen millainen joukkue jäsenten etuja ajaa. Jokainen työpaikka ansaitsee aktiivisen ja innokkaan edunvalvojan. JUHA PÖYRY Luott amusmies on korvaamaton Reitti_9_2017.indd 3 Reitti_9_2017.indd 3 15.11.2017 13.19 15.11.2017 13.19
Reitti 4 Ajankohtaista Matt i Nisula Postilla Edunvalvojien tietotaulut tilatt avissa Kun luottamusmiesvaalit on käyty, olisi tärkeää, että uusien tai uudelleenvalittujen henkilöiden yhteystiedot löytyvät jokaisen työpaikan ilmoitustaululta. Sama koskee työsuojelua. PAU on tehnyt uudet A4-julistepohjat, joita voi tilata työpaikoille. Tilaukset osoitteesta vuokko.malinen@ pau.fi . Muista mainita kumpaako julistetta tilaat ja kuinka monta. PAUn liittovaltuusto päätti kokouksessaan 1.-2.11.2017 liiton ensi vuoden jäsenmaksun suuruudesta sekä sen jakoperusteista. Jäsenmaksu päätettiin pitää ennallaan 1,59 prosentissa. Työttömyyskassa lohkaisee jäsenmaksusta ensi vuonna entistä suuremman osuuden, koska työttömyyskassoja valvova viranomainen, Finanssivalvonta, vahvisti PAUn työttömyyskassan jäsenmaksuprosentiksi 0,85 %. Nousua työttömyyskassan osuudessa on tähän vuoteen verrattuna roimasti, koska tänä vuonna työttömyyskassan osuus on ollut jäsenmaksusta 0,6 %. Jäsenmaksu pysyy ennallaan Syy työttömyyskassan suurempaan jäsenmaksuun on maksettujen etuuksien määrässä. Työttömyyskassa on maksanut etuuksia tänä vuonna tammi-syyskuun välisenä aikana 6,4 % enemmän, kun verrataan vastaavaan viime vuoden ajanjaksoon. Työttömyyskassan suuremmasta osuudesta huolimatta PAU n jäsenten jäsenmaksuprosentti säilyy siis nykyisen suuruisena. Tämä tarkoittaa, että ensi vuonna liiton ja ammattiosastojen osuus jäsenmaksusta on pienempi. Osastojen tuleekin varautua siihen, että vuonna 2018 jäsenmaksutuottoja tulee vähemmän kuin tänä vuonna. Reitti_9_2017.indd 4 Reitti_9_2017.indd 4 15.11.2017 13.19 15.11.2017 13.19
Reitti 5 Reitti 5 Talvipäivien ruokailut Porin Yyterin talvipäivien 17.–18.2.2018 ruokailut tilataan lomakkeella, joka on toimitettu ammattiosastoille. Ruokatilaukset tulee tehdä keskitetysti osastojen kautta 26.1.2018 mennessä. Lomake, hinnat, ménu ja lisäohjeet löytyvät myös PAUn verkkosivuilta osoitteesta www.pau.fi. Perjantaina 16.2. tulevat hoitavat ruokailunsa itse. Illalla klo 18–22 välillä saapuvilla on mahdollisuus tilata päivällisbufee. Bufeen hinta on 20€/ hlö. Näitä voi tilata viimeistään viikkoa ennen (9.2.18) talvipäiviä sähköpostitse minna.laine@yyterinkylpyla.fi . Talvipäivien ajan Yyterin Camping alueella majoittuvilla on lauantaina ja sunnuntaina mahdollisuus ostaa itselleen etukäteen 12 € aamiainen Kylpylähotellin aamiaispöydästä. Myös aamiaiset tulee tilata etukäteen sähköpostitse Minna Laineelta. Oulun Automiehet ottaa oman bussin talvipäiville. Kyytiin mahtuu maksua vastaan muidenkin ammattiosastojen jäseniä. Lähtö on Oulusta pe 16.2 viimeistään klo 10.00. Bussi ajaa reittiä Oulu-Ylivieska-Kokkola-Vaasa-Pori. Mukaan mahtuu noin 30 henkeä. Kyselyt osoitteesta arikemppainen@netti.fi . Kokoustoiminnan lisäksi talvipäivillä järjestetään myös salibandy-turnaus, johon on ilmoittautunut jo maksimimäärä joukkueita. Majoituspaikkoja löytyy vielä ainakin Porin Cumuluksesta. Lisätietoja: Restellin varauskeskus 020 055 055 / my.reservation@restel.fi Seuraa talvipäivien uutisointia PAUn Länsi-Suomen osaston-verkkosivuilta: www.lansi-suomi.pau.fi/paun-talvipaivat-2018/ Juha Torvinen hallitukseen Valtakunnallinen pääluottamusmies Juha Torvinen valittiin liittohallituksen jäseneksi liittovaltuuston sääntömääräisessä syyskokouksessa 1.11.2017. Torvinen valittiin hallitukseen pääkaupunkiseudun varhaisjakelun pääluottamusmies Tapani Variksen tilalle hänen siirryttyä pois PAUn järjestämisalalta. Liitt ohallitus valitsi valtakunnalliset edunvalvojat PAUn liittohallitus valitsi kokouksessaan 31.10.2017 valtakunnalliset pääluottamusmiehet ja työsuojelun erityisvaltuutetut. Valittujen kausi alkaa 1.1.2018, poikkeuksena käsittelyn ja kuljetuksen pääluottamusmiehen kausi, joka alkaa 1.4.2018. Valittujen toimikausi kestää liittokokouskauden. Valituiksi tulivat seuraavat henkilöt. Valtakunnalliset pääluott amusmiehet • Strateginen pääluottamusmies Pertti Miettinen • Varasto Pääluottamusmies Pertti Miettinen Varapääluottamusmies Timo Saarinen • Toimihenkilöt Pääluottamusmies Mirja Sandberg Varapääluottamusmies Erja Hakkola • Jakelu Pääluottamusmies Satu Ollikainen Varapääluottamusmies Tero Kelkka • Jakelun menetelmäkehitys Pääluottamusmies Juha Torvinen Varapääluottamusmies Jarmo Tuominen • Käsittely ja kuljetus Pääluottamusmies Jukka Kalliokoski Varapääluottamusmies Leo Harra Työsuojelun erityisvaltuutetut • Toimihenkilöt Työsuojelun erityisvaltuutettu Tarja Strandén Vara: Markku Jalava • Käsittely ja kuljetus Työsuojelun erityisvaltuutettu Juhani Saarikko Vara: Lena Müller-Salonen • Jakelu Työsuojelun erityisvaltuutettu Juha Jyrkinen Vara: Marko Koivumäki Tyött ömyyskassalla uudet sivut www.pautk.? PAUn tyött ömyyskassa on julkaissut omat verkkosivut. Sivuilta löytyy muun muassa perustiedot tyött ömyysturvasta, päivärahalaskuri, käsitt elytilanne ja vastauksia usein kysytt yihin kysymyksiin. Reitti_9_2017.indd 5 Reitti_9_2017.indd 5 15.11.2017 13.19 15.11.2017 13.19
Reitti 6 Työnkuva Pakett ibisnes näkyy kuljetuksessa TEKSTI & KUVAT JUHA PÖYRY A ki Jolkkonen huikkaa tervehdykset asiakkaan tiloissa, vaihtaa kuulumiset ja luovuttaa paketin hymyn kera. Asiakastiloissa pieneen hetkeen tiivistyy tärkeä osa Postin palvelua ja brandia. Kokeneena ammattilaisena Jolkkonen ymmärtää asiakassuhteiden päälle ja sen mikä merkitys lyhyellä, parin minuutin kohtaamisella voi olla. Kun huudan jo ovelta jotain, niin sisältä nousee heti käsi pystyyn. Vakiokäynneillä asiakkaista muodostuu osa työyhteisöä, joista tulee melkeinpä työkavereita, Jolkkonen kertoo. Asiakkaita on tietenkin erilaisia ja kohdalle voi sattua kaikenlaista. Jos postit on myöhässä, palautetta tulee herkemmin. Asiakaspalvelussa huomaa ihmisten erilaisuuden. Tässä oppii lukemaan ihmisiä ja paljon vaikuttaa millä tyylillä mennään asiakkaan luokse. Toisille voi vitsailla, mutta aamuvarhaisella kun menet herättelemään asiakkaita, niin pitää olla aika varovainen siinä, ettei voi huudella mitä vaan. Aki Jolkkosen työpäivissä ei ole juurikaan eroa. Päivä lähtee käyntiin aamukahdeksan aikoihin Pasilan postikeskuksesta, jossa Jolkkonen tarkistaa päivän kulun vuorolistoilta ja ajojärjestelijältä. Jos ei ole vakiovuoroa, niin silloin ajetaan siellä missä kuskeja tarvitaan, kuitenkin pääasiassa Helsingin sisällä. Toisille alueiden vaihtuminen sopii paremmin, toisille huonommin. Olen ajanut vuoroviikoin samaa vuoroa ja ollut ylimääräisenä. Nyt olen ajanut joka toinen viikko Töölössä ja joka toinen missä sattuu, kuitenkin keskustan alueella pääsääntöisesti. Palvelukuljett aja ei pyöritt ele pelkkää ratt ia. Asiakaspalvelu ja sosiaalisuus ovat yhtä lailla osa työtä. Reitti 6 Reitti_9_2017.indd 6 Reitti_9_2017.indd 6 15.11.2017 13.19 15.11.2017 13.19
Reitti 7 Reitti 7 Reitti_9_2017.indd 7 Reitti_9_2017.indd 7 15.11.2017 13.19 15.11.2017 13.19
Reitti 8 Itä-Helsingissä olen pyörinyt kymmenisen vuotta, joten sen alueen tunnen hyvin. Mutta kun tulee yht`äkkiä keikkoja keskustaan, niin kyllähän siellä on aluksi vähän pihalla. Uudet alueet hahmottaa kuitenkin aika nopeasti. Aikatauluissa pitää pysyä Palvelukuljettajan työ alkaa aamulla pakettilajittelulla ja lastauksella. Lastausvaiheessa paketit luetaan kati-kapuloilla, joiden avulla seurataan pakettien kulkua ja työn sujumista. Palvelukuljettajan toimenkuvaan kuuluu tiivistäen vientija noutopalvelu, 09-, 14ja 21-pakettien ja postin kuljettaminen asiakkaille asiakaslupausten mukaisesti. Aamun ja iltapäivän kulun määrittelee vientija noutoasiakkaiden aika taulut. Vientipalvelu saa postit kahdeksan aikaan perusjakelun puolelta. Osa vuoroista voi ajaa pelkkiä paketteja, osaan kuuluu myös jakelun kimppukuljetuksia. Paketeissa ysipaketit priorisoidaan kärkeen ja ne saadaankin Jolkkosen mukaan maaliin yllättävän hyvin ennen yhdeksää. Ysipaketit on yleensä annettu jollekin, vaikka alueelle olisi menossa toinenkin auto. Ulkomailta tuleva paketti on pitkälti ysiä, jota moni asiakas ei edes tiedä, saati sitten sitä että ne tulee ennen yhdeksää. Se on semmoinen tuote, että jos sitä voisi muuttaa, niin se helpottaisi meitäkin. 14-pakettien kanssa riittää myös haasteita erityisesti niinä päivinä, kun paketteja on paljon. Auton lastaamisen jälkeen jakoaikaa jää aina vähemmän mitä enemmän on jaettavaa. Jos pitäisi hakea vielä lisää, niin silloin klo 14 on niukkanaukka. Jos se olis vaikka klo 15, niin tilanne olisi ihan eri, Jolkkonen sanoo. 21-paketeissa on kahden tunnin aikahaarukka, joissa sovitaan asiakkaan kanssa tarkemmin paketin viennistä. Paketeissa on tulevaisuus Paketit ja logistiikka toivat heinä-syyskuussa Postille ensimmäistä kertaa enemmän liikevaihtoa kuin perinteiset kirjeja lehtijakelut. Pakettimäärän kasvu näkyy luonnollisesti myös palvelukuljettajan työssä. Silloin kun aloitin, kesällä volyymit tippui ihan täysin, kun ihmiset oli lomilla. Nyt ei huomaa juurikaan eroa onko kesä vai talvi. Tässä työssä näkyy nettikauppa ja hyvä niin. Niin kauan kun sieltä tilataan tavaraa, jonkun ne täytyy kuljettaa. Välillä tavaraa on liikaa, mutta parempi enemmän kuin vähemmän. Lisääntyvä pakettijakelu vaatii paljon myös työvälineiltä. Aivan erityinen kehitystarve kohdistuu Kati-kapulaan, jolla kuitataan kaikki viennit ja noudot. Kapulan tökkiminen on ollut palvelukuljettajien riesana jo pitkään. Kapula toimii hitaasti, se on tämän työn jarru. Jo lastaamisvaiheessa, kun sinne lyödään kaikki koodit, se tökkii. Luovutustilanteessa asiakkaalle kapula saattaa mennä myös jumiin. Jos kapula ei toimi, sen joutuu buuttaamaan uudestaan ja asiakas joutuu odottelemaan. Siinä sä seisot sitten vähän hölmönä rappukäytävässä, että sori kun sais vaan tän laitteen toimimaan. Muuten Postin kalusto on Aki Jolkkosen mukaan hyvässä kunnossa, vaikka esimerkiksi autoilla on paljon käyttäjiä. Autojen siisteydessä on paljon eroja. Toisille se on pelkkä työväline, toiset haluaa pitää paikata kunnossa ja ylimääräisen roinan poissa autoista. Mieluummin omalla henkilökunnalla Aki Jolkkonen tuli Herttoniemen kuljetukseen ylioppilaskirjoitusten jälkeen yksitoista vuotta sitten. Työilmapiiri oli hyvä ja Jolkkonen päätti jäädä. Kevättalvella työnantaja päätti kuitenkin hajottaa toimivan työyhteisön siirtämällä koko terminaalin kuljetuksen alihankintaan. Kuljettajat siirrettiin muihin yksiköihin ja työt annettiin alihankkijoille, jotka ketjuttavat töitä toisinaan myös vuokratyöntekijöille. Jolkkonen on tilanteesta huolissaan. Mua huolestuttaa se, että henkilökuntaa ei palkata, vaan se otetaan alihankinnan kautta. Rehellisesti sanoen se on nähty, että tämä ei kaikkialla toimi. Eikä vika ole välttämättä alihankkijoissa. Tuntuu, että Postin vaatimukset on kohtuuttomia. Esimerkiksi jos jonkun alueen hoitamiseen on ennen tarvittu viisi ihmistä, niin kun se viedään alihankintaan, niin siellä onkin yht`äkkiä vain kaksi hoitamassa sitä samaa aluetta. Eihän se ole mitenkään mahdollista, jossain vaan se raja tulee vastaan. Työnkuva Reitti_9_2017.indd 8 Reitti_9_2017.indd 8 15.11.2017 13.19 15.11.2017 13.19
Reitti 9 Posti vastaa kuljetustoiminnan kovaan kilpailuun alihankinnan lisäämisellä. Kuljetuksen uusi resepti ja joustavat resurssit on tarkoittanut käytännössä sekä töiden että autojen ulkoistamista. Helsingin Herttoniemen terminaalin kuljetustehtävät siirrettiin viime talvena kokonaan alihankkijoille. Myös osa Kajaanin terminaalin kuljetuksista siirrettiin ulkopuoliselle kuljetusyritykselle. Posti on siirtänyt nykyisin omana työnä tehtävää volyymiriippuvaista työtä alihankintaan kaikissa, myös pienemmissä terminaaleissa. Yt-neuvottelut päättyivät keväällä Kuopiossa, Joensuussa, Kemi-Torniossa, Kotkassa, Rovaniemellä ja Lappeenrannassa. Posti luopui näillä paikkakunnilla 20 omasta autosta ja siirsi työt ulkopuolisille. Toistaiseksi vain Lappeenrannassa päädyttiin henkilöstön irtisanomiseen, kun kahden kuljettajan työt loppuivat. Kuljetusalueiden 00-19 pääluottamusmies Tero Kiljunen ei työnantajan toimia hyväksy. Kiljusen mielestä resepti on hyvä, mutta väärät lääkkeet. Esimerkiksi Herttoniemessä oli osaava henkilökunta ja hyvä työyhteisö. Porukka oli sitoutunutta ja kuljettajilla oli erinomainen alueja yritystuntemus. Nuo ovat kaikki sellaisia asioita, joita työnantaja ei sitten loppupeleissä arvostanut. Posti nimesi töiden ulkoistamisen Kettu-pilotiksi, joka selvisi kuljettajille jälkikäteen. Kuskien ketutusta lievensi se, että ketään ei irtisanottu. Palvelukuljettajat siirrettiin toisiin yksiköihin Pasilaan, Keravalle, Espooseen ja Vantaalle. Kaksi kuskeista lähti Uuteen Polkuun. Työnantajan päällimmäinen viesti oli se, että ei hätää, työpaikka säilyy. Porukka sai esittää vielä toivomuksensa ja suurin osa pääsikin sinne minne halusi, ei siinä mitään, Kiljunen kertoo. Herttoniemen kuljettajat olivat kuitenkin tyrmistyneitä, kun suunnitelmat toimivan työyhteisön hajottamisesta ja Kuljetuksia siirrett y alihankintaan siirtämisestä alihankintaan viime kevättalvella kerrottiin. Säästöjä ei synny Alihankintaa perustellaan yt-neuvotteluissa samalla kaavalla; tehokkuudella, resurssien käytön joustavuudella ja kustannussäästöillä. Kiljunen ei usko, että Herttoniemen pilotista syntyy yhtään säästöjä. Kun pilotista vastanneet päällikötkin ovat siirtyneet jo muihin tehtäviin, pilotoinnin seuranta on täysin auki. Tätä samaa jargoniaa käytetään joka paikassa, eikä kerrota mikä on alihankkijalle maksettava hinta. Eli mistä säästöt oikeasti syntyy. Näin yt-neuvottelupöydässä todellista kustannusvertailua ei pääse tekemään, kun puhutaan säästöistä ja hintakilpailusta. Myöskään puhetta joustamattomuudesta en ymmärrä. Ihan samat lait ja säädökset meitä kaikkia koskee. Kyllä meillä työntekijät joustaa ihan joka päivä ympäri Suomea, ja samoin tekee myös työnantaja. Ei tämä homma muuten pyörisi. Herttoniemessä vaihto alihankintaan tapahtui käytännössä yhdessä yössä, pääluottamusmies Kiljusen mukaan ilman koulutusta. Postin oman, osaavan henkilöstön vaihtaminen noin vain ulkopuolisiin tuntuu erikoiselta. Kiljusen mielestä Herttoniemen pilotointi on jo nyt osoittanut sen, ettei kokonaisen terminaalin siirtäminen täysin alihankintaan ole välttämättä kaikkein paras tapa. Ideaalitilanteessa volyymivaihtelu suoritettaisiin ulkopuolisella työvoimalla ja vakioitu työ omana työnä. Kustannussäästöä syntyisi, kun kustannus/käyntipaikka pysyisi Postille vakiona ja alihankkijat täydentäisivät työtä muilla kuljetustehtävillä. -Kun omaa henkilöstöä ei käytetä, se ei sitoudu, eikä opi tuntemaan aluetta. On ihan eri asia, kun paketteja vie kaveri, joka on ajanut näitä kulmia 10 vuotta. Hän osaa alueen ulkoa ja tuntee asiakkaat etunimeltä. Ulkoistamisella hukataan aivan turhaan paljon tietotaitoa ja pääomaa. Kiljunen ei lähde kuitenkaan arvostelemaan alihankkijoiden tekemää laatua. Enemmän Kiljusta huolettaa alihankkijoiden ja Postin käyttämä vuokratyövoima, jossa työntekijät vaihtuvat tiheään. Niissä sitoutuminen on vielä heikompaa. Yksi syy on yritysten käyttämät nollatuntisopimukset. Vaikea valvoa Alihankintaja vuokratyöyrityksissä noudatetaan Autoja kuljetusalan liitto AKT:n kuorma-autoalaa koskevaa työehtosopimusta. AKT:n Transpointilta Postiin siirtyneiden runkoliikenteen kuljettajien pääluottamusmies Risto Lintula pitää vuokratyöfi rmojen työehtoja lähes mahdottomana valvoa. Vuokratyöntekijöiden asioita on hankala viedä eteenpäin, koska he eivät ole työsuhteessa Postiin. He ovat eri yrityksen työntekijöitä, joilla pitäisi olla oma luottamusmies. Lisäksi vuokratyöntekijöistä moni kuuluu Loimaan kassaan, josta ei mitään apua saa, Lintula muistuttaa. AKT:n työehtosopimuksessa on kahden viikon jaksotyölle 80 tunnin takuutuntipalkka. Jos kaveri tekee esimerkiksi osa-aikaista työtä, niin siinäkin pitää määritellä tunnit kahden viikon jaksoon. Jos kaksiviikkoisjaksoon on määritelty vaikkapa 40 tuntia, eikä jakson aikana tunnit mitä on sovittu, tule täyteen, pitäisi loput maksaa takuutunteina, Lintula tarkentaa. Nollatuntisopimusten käyttö on laaja yhteiskunnallinen ongelma, johon muun muassa Operaatio Vakiduunin kautta on pyritty vaikuttamaan. Työnantajille nollasopimusten käyttö tuo joustoja työntekijöiden kustannuksella. Reitt i ei saanut Postilta kommentt ia alihankinnan ja vuokratyöv oiman käytöstä. Pääluott amusmies Tero Kiljunen ei ymmärrä Postin intoa siirtää kuljetuksia alihankkijoille ja vuokratyöntekijöille. Reitti_9_2017.indd 9 Reitti_9_2017.indd 9 15.11.2017 13.19 15.11.2017 13.19
Reitti 10 Työehtosopimus V iime aikoina perusjakelun työpaikkojen taukojen lukumäärät ja niiden pituudet ovat aiheuttaneet kysymyksiä Postin jakelutoimipaikoissa. Asia nousi keskiöön, kun työnantaja ohjeisti taukojen pitämisestä HR-yksikön kautta kesäkuussa. Asia rauhoittui hetkeksi, mutta nousi esiin luottamusmiesten huolena jälleen kesälomakauden jälkeen. Viestinvälitysja logistiikka-alan työehtosopimuksessa kahvitaukoa koskevaan määräykseen ei ole kirjattu minuuttimääriä, mutta tämän kohdan osalta on olemassa pitkäaikainen käytäntö siitä, miten sopimuskohtaa on tulkittu. Työaikaan lasketun ruokatauon (palkallinen ruokatauko alle puoli tuntia, kun työaika on pitempi kuin kuusi tuntia) ja kahvitaukojen yhteenlaskettu aika on noin tunti 8 tunnin työvuoroa kohden. Tauot voi pitää työnteon kannalta sopivimpana aikana. Kokonaistaukoajassa on hieman eroavaisuuksia eri työtehtävien ja työpaikkojen välillä. Vakiintunut käytäntö ja työehtosopimustekstille käytännön kautta annettu tulkinta on sopimuksenveroinen ja sitä ei voi työnantaja yksipuolisesti toiseksi muuttaa. Mahdolliset muutokset tapahtuvat työehtosopimusosapuolten yhteisestä sopimuksesta. Myös osa-aikaiselle työntekijälle kuuluu tauot (alle kuuden tunnin työvuoroissa kahvitauot). Taukojen pituudet muuttuvat suhteessa työpäivän pituuteen verrattuna. Taukoja ei voi muutt aa yksipuolisesti Esimerkiksi Postin jakelupäiväuudistuksen myötä on tiistaille suunniteltu lyhyempiä työpäiviä. Työnantaja onkin antanut työpaikoille työohjeen vain yhdestä kahvitauosta. Työehtosopimuksella ei ole kuitenkaan sovittu kahvitaukojen lukumääristä. Tällaisia taukojen lukumääriä koskevia rajoituksia ei ole myöskään sovittu erikseen työehtosopimusosapuolten kesken. Omalla työpaikalla on mahdollista, että taukoajoista on voitu sopia tarkemmin paikallisesti. Tästä tiedon saa omalta luottamusmieheltä tai pääluottamusmieheltä. Se, onko taukoja yksi, kaksi vai useampi, riippuu paikallisista olosuhteista. Asiaa seurataan puolin ja toisin ja neuvottelupöytään työnantajan kanssa voidaan tarvittaessa istua. Taukopaikat sovitt ava jakelureitille Jokaiselle jakelureitille on myös sovittava taukopaikat. Ensisijainen taukopaikka taajamissa on oma jakelutoimipaikka, jonne voidaan poiketa myös kesken jakelureitiltä. Mikäli ei ole mahdollista pitää taukoa toimipaikassa, on reitin varrelle sovittava kirjallisesti taukopaikka, joka voi olla esim. huoltoasema tai muu vastaava paikka. Myös haja-asutusalueella on sovittava taukopaikat kirjallis esti. Jokaisen työntekijän on itse huolehdittava siitä, että tauot tulee pidettyä. Työaika ei voi alkaa tai päättyä tauolla. Työssäjaksaminen ja esim. liikenneturvallisuus paranevat oikealla työn tauotuksella. Mikäli jakelureitilläsi ei ole sovittu taukopaikkaa, on oman alueen työsuojeluvaltuutettusi oikea henkilö, jonka puoleen voit kääntyä. Asiasta kannattaa kuitenkin kysyä ensin myös omalta esimieheltä. JUSSI SAARIKETO, työehtoasiantuntija Tauott amisen yksityiskohdista voi sopia paikallisesti. On olemassa pitkäaikainen käytäntö siitä, miten sopimuskohtaa on tulkitt u. 10 Reitti_9_2017.indd 10 Reitti_9_2017.indd 10 15.11.2017 13.19 15.11.2017 13.19
Reitti 11 Re Re Re Reit it it i ti ti t 11 11 11 V iimeisen kuukauden aikana sähköpostilaatikkooni on kolahtanut parikymmentä valvontapyyntöä. Yleensä niitä tulee muutama vuodessa. Valvontapyyntösuman taustalla on työnantajaliitto Palta ja Postin tuore tytäryhtiö Posti Palvelut Oy. Sisältö on jokaisessa viestissä suurin piirtein sama: työnantajan mukaan Posti Palvelut Oy:ssä rikotaan työrauhaa. Varhaisjakajat kuulemma hidastelevat työssään, eivät tee lisätöitä kuten aiemmin ja sairaslomillakin ollaan enemmän kuin ennen. Tämä kuulemma johtaa siihen, että jakopiirejä on myöhässä enemmän kuin normaalitilanteessa olisi. Vaikka minun tietääkseni jokainen varhaisjakaja on tietoinen työrauhavelvoitteesta, niin sanottakoon se vielä tälläkin palstalla: varhaisjakelussa ja kaikilla muillakin PAUn aloilla on työrauha voimassa eli työtaistelutoimet eivät ole mahdollisia. Kymmenien varhaisjakajien käymien keskustelujen jälkeen en usko, että kyse on työtaistelutoimista ja niin olemme myös työnantajaosapuolelle vastanneet. Ja on vaikea enää uskoa, että työnantajakaan uskoisi kyseessä olevan työtaistelutoimet. Todellisesti kyse on surkeimmin hoidetusta liikkeenluovutuksesta mihin minä olen 12 vuoden ay-urani aikana törmännyt. Jo siinä olisi työntekijöille riittävästi surua ja vaikeutta, että työehtosopimuksen ehdot heikkenivät olennaisesti työehtosopimuksen muuttuessa, mutta sen lisäksi työnantaja aiheuttaa työntekijöilleen heikolla viestinnällään ja virheellisillä ratkaisuillaan epävarmuutta tulevai suudesta. Vai mitä olisitte mieltä siitä, että tekisitte työtä ilman tietoa siitä, että mikä on palkkasi? Tai että muutama tunti ennen työehtosopimuksen vaihtumista työnantaja ilmoittaisi, että se mitä kanssasi on muutama kuukausi aiemmin sovittu tehtävästäsi tai palkastasi, ei enää olekaan totta vaan muutaman tunnin varoitusajalla työnantaja on päättänyt muuttaa sovittua ja ei tietenkään työntekijälle myönteiseen suuntaan. Työnantajan toiminnalla on iso vaikutus meidän jokaisen työpanokseen. Motivoitunut työntekijä tekee paremmin ja laadukkaammin kuin se, jolta motivaatio on viety. Jos Posti Palvelut Oy:ssä halutaan löytää ratkaisu tämänhetkisiin ongelmiin, kannattaa johdon työaikaa valvontapyyntöjen tehtailun sijaan käyttää henkilöstön esille nostamien ongelmien ratkaisuun. Posti Palvelut ei ole ainoa työnantaja, joka on viimeisen kuukauden aikana onnistunut yllättämään huonolla henkilöstöpolitiikallaan. SOL saa samasta aiheesta kyseenalaisen kunniamaininnan. SOL:n vuokratyöntekijöitä on monissa Postin työpaikoissa, ja SOL toimii myös alihankkijana Postille eli hoitaa joitain toimintoja kokonaisuudessaan. Lähes kaikilla Postin töissä olevilla SOL:n työntekijöillä on nollatuntisopimus. Vaikka töitä olisi jatkuvasti kokoaikaisen työntekijän työtuntien verran, ei työsopimuksia muuteta vaan työtunteja taataan tasan nolla. SOL:lla on tähän syy. Työntekijästä on helppo päästä eroon, kun tunnit voi tarvittaessa tiputtaa nollaan. Ja näin myös tehdään. Jos uskallat nostaa esille ongelman tai pyydät esimerkiksi kokemusvuosikorotuksiasi, huomaat nopeasti, että töitä ei ole enää tarjolla. Jos jotain vihaan, niin turhia nollatuntisopimuksia ja määräaikaisten työsopimusten ketjuttamista. Molemmilla aiheutetaan tänäänkin tuhansille työntekijöille huolta ja epävarmuutta tulevasta. Ja pyritään tukkimaan heidät suut. Ja ainakin hetkellisesti SOL ja kaltaisensa siinä onnistuvat. Kun lainsäätäjä ja ay-liike yhdistävät asiassa voimansa, saadaan tähän muutos. HEIDI NIEMINEN, puheenjohtaja Puheenjohtajalta 11 Reitti yy , Syy löytyy työpaikalta, ei liitosta Reitti_9_2017.indd 11 Reitti_9_2017.indd 11 15.11.2017 13.19 15.11.2017 13.19
Reitti 12 Arjen eväitä TEKSTI MARJO PIHLAJANIEMI KUVA ISTOCKPHOTO Luott amus työntekijän ja työantajan välillä menetetään helposti, mutt a sen palautt aminen on vaikeaa. Onneksi ei kuitenkaan mahdotonta. T yöturvallisuuskeskuksen asiantuntija Kari Laineen määritelmän mukaan luottamus on ihmisen korvien välissä oleva tunne, joka kohdistuu toiseen ihmiseen tai vaikkapa työnantajaan. Työn ja sen tekemisen ajatellaan usein olevan tahdonalaisia ja järjellä hallittavia asioita. Näin ei kuitenkaan aina ole: työnantaja voi määrätä, milloin ja millä tavoilla työtä tehdään, mutta ei sitä, mitä työnantajasta tai työstä ajatellaan. Kumpikin kuitenkin vaikuttavat yrityksen menestykseen. Yritys, jossa työntekijöiden ja työnantajan välillä on hyvä luottamus, yhteistyötä tehdään enemmän, työntekijät ovat luovempia ja innovatiivisempia. Myös kontrollin tarve vähenee. Myös viestintä toimii paremmin, sillä ihmisillä on taipumus uskoa viestin sisältöä, jos he luottavat sen lähteeseen, Laine jatkaa. Laine pahoitteleekin, ettei luottamuksen merkitystä ole monessa yrityksessä kunnolla ymmärretty. Johtajakoulutuksessa usein valmennetaan ymmärtämään numeroita ei ihmisten välistä vuorovaikutusta. Helppo menett ää, vaikea ansaita takaisin Ongelmana on, ettei luottamusta voi mitata eikä sen vaikutusta näe kuin välillisesti paperilla. Se ei myöskään rakennu tilikausia kunnioittaen. Tosin hitaus koskee vai saavuttamista: luottamuksen voi kadottaa hetkessä. Jo yksi rankka yt-kierros voi riittää menettämään luottamuksen työnantajaan. Laine puhuu luottamuksen etumerkistä, joka on joko plussaa tai miinusta ja sitä on joko paljon tai vähän. Se ei kuitenkaan lisäänny tai vähene tasaisesti. Kun on jouduttu miinukselle, tilanteen korjaamiseksi ei riitä yksi positiivinen asia. Laine kertoo eräästä tutkimuksesta, jossa selvitettiin luottamusta asiakassuhteen näkökulmasta. Tuloksena oli, että kertaalleen menetetyn asiakkaan saamiseksi uudelleen asiakkaaksi piti tehdä seitsemän kertaa enemmän töitä kuin uuden asiakkuuden eteen. Tavoitt eeseen pitkäjännitt eisellä työllä Mikä eteen, jos luottamus työpaikalla on kadonnut? Mistä voisi aloittaa uudelleenrakentaminen? Jos haluat muuttaa organisaatiokulttuuria, älä lähde muuttamaan organisaatiokulttuuria. Lähde sen sijaan hakemaan uusia luottamukseen perustuvia yhteistyön toimintamalleja ja taitoja ihmisille. Niiden kautta organisaatiokulttuuri muuttuu pikkuhiljaa. Ei ole myöskään olemassa mitään valmista toimenpidelistaa, jota noudattamalla parissa kuukaudessa asiat muuttuisivat. Usein ajatellaan, että kun on tehty toimenpide, tuloksia pitää näkyä mielellään heti tai ainakin nopeasti. Tässä tarvitaan pitkäjänteisyyttä ja johdonmukaisuutta. Laine antaa muutaman konkreettisen ohjeen jolla pääsee alkuun. Minä aloittaisin kutsumalla henkilöstön edustajat ja johtajat saman pöydän ääreen. Ei ole väliä, kumpi kutsun esittää, kunhan aloite tulee. Ensimmäisenä täytyisi Laineen mukaan käydä tilanneanalyysi. Mitkä asiat meillä tällä hetkellä syö luottamusta puolin ja toisin? Mitä sellaista on tapahtunut, että luottamus on kärsinyt? Luott amusta rakentamassa Reitti_9_2017.indd 12 Reitti_9_2017.indd 12 15.11.2017 13.19 15.11.2017 13.19
Reitti 13 Tässä vaiheessa olisi tärkeää, ettei syyteltäisi toisia. Negatiivisen tunnekuorman takia näin helposti käy. Kummankin osapuolen olisi kuunneltava ja hyväksyttävä, että toisella on tuollaisia tuntemuksia, vaikkei olisikaan samaa mieltä. Sen jälkeen voidaan etsiä toimenpiteitä, joista ollaan samaa mieltä. Mietitään, mitä nykyisessä toiminnassa pitää lisätä ja mitä vähentää, että luottamusta saataisiin rakennettua. Kun keskusteluyhteys on avattu, on pidettävä kiinni siitä, mitä on sovittu ja varottava asioita, jotka rikkovat saavutettua luottamusta. Esimerkiksi kriisin sattuessa voi ottaa henkilöstön mukaan miettimään, miten tästä edetään. Kun tilanne on nähtävissä ja työtekijät saavat tunteen siitä, että muutokset ovat välttämättömiä ja heitä on kuultu muutoksia suunniteltaessa, luottamus ei heikkene vaikeassakaan tilanteessa niin paljon kuin se voisi muuten heikentyä. Ihmisten välinen asia Luottamuksen rakentamisessa kyse on ihmisten välisestä vuorovaikutuksesta; tunteet syntyvät meissä sellaisissa kerroksissa, joita ei järjellä hallita. Esimerkiksi jos konfl ikti on edennyt syvälle, toisen osapuolen kaikki teot nähdään negatiivisena ja pyrkimyksenä loukata. Silloin hyvääkin tarkoittavat ja neutraalit esimiehen tai työnantajan teot muuttuvat toisen osapuolen silmissä tarkoitusperiltään epäilyttäviksi. Meillä on tiettyjä toimintamalleja, jotka ovat niin syvällä meissä, ettemme itse tiedosta, miksi reagoimme jollakin tavalla. Laine myös pohtii suomalaisen yhteiskunnan merkitystä meidän käsitykseen luottamuksesta. Yhteiskuntamme yksi menestystekijä on ollut luottamus ja meillä moni asia esimerkiksi perustuu siihen, vaikka emme sitä arjessa huomaa. Meillä on perusolettamuksena luottamus ja se on varmaan yksi syy, miksi reagoimme niin vahvasti jos luottamuksemme petetään. Luott amuksen arvopohjaiset normit Arvot ovat käsityksiä siitä, mikä on oikein ja hyvää. Luott amuksen rakentamisessa seuraavien arvojen mukainen toiminta lisää luott amusta. Oikeudenmukaisuus • Oikeudenmukaisuuden osalta menettelytapojen oikeudenmukaisuus on ratkaisujen oikeudenmukaisuutta tärkeämpää. Mikäli koemme menettelytavat reiluiksi, meidän on helpompi hyväksyä ratkaisut, vaikka ne eivät tuntuisi muuten hyviltä. ” Esimerkiksi yt-neuvotteluiden jälkeen on saattanut tulla tunne, että minua ei kohdeltu silloin reilusti ja oikein.” Osallistuminen • Osallisuuden tunne tuottaa vastuuntunnetta. Jos olen osallisena johonkin, olen myös osaltani vastuussa. ”Äkillisen kriisin kohdatessa johdossa saatetaan ajatella, ettei ole aikaa ottaa henkilöstöä mukaan sopeuttamisen suunnitteluun. Tämä voi aiheuttaa henkilöstössä tunteen, ettei saa vaikuttaa tilanteeseen ja luottamus heikkenee.” Johdonmukaisuus • Sääntöjä pitää noudattaa johdonmukaisesti ”Jos jokin sääntö tietyssä tilanteessa koskee yhtä niin vastaavassa tilanteessa se pitää koskea myös kaikkia muita. Työantajan toiminta ei näytä myöskään johdonmukaiselta, jos työntekijöistä näyttää että ihmisiä laitetaan ulos ja toisella kädellä otetaan vuokratyöntekijöitä tekemään samaa työtä.” Läpinäkyvyys • Ratkaisut ja toimenpiteet sekä niiden perustelut pitää olla mahdollista nostaa yhteiseen tarkasteluun. Tämä merkitsee, että niiden pitää olla saatavilla. ”Jos syyt ja seuraukset eivät ole avoimesti tarjolla, se nostaa epäluuloa työnantajaa kohtaan ja luottamus heikkenee.” Vastavuoroisuus • Tapapainotettu vastavuoroisuus eli samanarvoisten suoritteiden saman aikainen vaihto. • Yleistynty vastavuoroisuus eli eriaikainen vaihto, joka perustuu odotukselle myöhemmästä tasoittumisesta. ”Työtekijän luottamus kärsii, jos hänestä tuntuu, ettei ole saanut samanlaista vastinetta kuin on itse antanut. Esimerkiksi, että on ollut 25 vuotta töissä ja nyt kohdellaan näin.” Lista on Työturvallisuuskeskuksen julkaisusta Luott amuksen rakentaminen työyhteisön vuorovaikutuksessa. Materiaali löytyy Työturvallisuuskeskuksen verkkosivulta www.tt k.? Lainaukset ovat Kari Laineen lisäyksiä normien näkymisestä työelämässä. Reitti 13 Reitti_9_2017.indd 13 Reitti_9_2017.indd 13 15.11.2017 13.19 15.11.2017 13.19
Reitti 14 P ostin viestintäohjeet henkilöstölle löytyvät Pointista ja ne käydään läpi työsuhdetta solmiessa. Kouluttaessani PAUn aktiiveja sosiaalisen median käyttöön, olen huomannut että käytännössä monelle on epäselvää, miten ja mitä työnantajasta voi sanoa. Lainopillisesta näkökulmasta katsottuna työntekijöiden työnantajasta julkisesti puhumista tai kirjoittamista ohjaa kaksi pykälää eli perustuslaista löytyvä sananvapaus ja työsopimuslaista löytyä lojaliteettivelvoite. Ne ovat kumpikin hyvin ympäripyöreitä eivätkä edes asiaan perehtyneet lainoppineet voi antaa yksiselitteisiä ohjeita, mitä voi sanoa ja mitä ei. Tämän huomaa kun lukee kahden tähän juttuun haastattelemani lakimiehen tekstejä: haastateltavat ovat jostain perusasioista jopa täysin eri mieltä. Vaikka aihe on monisyinen, sosiaalista mediaa tai muuta julkista keskustelua ei kannata pelätä. Keskustelu on hyvästä ja mielipiteiden ilmaisu ja vaihto osa toimivaa yhteiskuntaa. Maalaisjärki usein kertoo, mikä on sopivaa. Sen lisäksi kannattaa pitää mielessä, että mikään julkaisuväline ei vapauta sanomaan sellaista, mitä ei voisi sanoa päin naamaa. Mitä saa sanoa? TEKSTI MARJO PIHLAJANIEMI Työtekijöitä sitoo lojaliteett i velvollisuus mutt a samaan aikaan heillä on sanan vapaus. Ei ole mitenkään helppoa tietää, missä kohdassa menee sopivan raja. LOJALITEETTIVELVOITE (työsopimuslaki) Työntekijän on toiminnassaan vältett ävä kaikkea, mikä on ristiriidassa häneltä kohtuuden mukaan vaaditt avan menett elyn kanssa. Työntekijän tulee ott aa toiminnassaan huomioon myös työnantajan etu, eikä hän saa esimerkiksi vahingoitt aa työnantajan omaisuutt a tai vaarantaa epäasiallisella käytt äytymisellä työnantajan mainett a ja asiakassuhteita. Velvoite ulott uu myös työntekijän vapaa-aikaan. SALASSAPITOVELVOLLISUUS Kuuluu lojaliteett ivelvoitt eeseen. Salassapitovelvollisuuden perusteella työntekijä ei saa työsuhteen kestäessä käytt ää hyödykseen tai ilmaista muille työnantajan liikeja ammatt isalaisuuksia. SANANVAPAUS (Perustuslaki 12 §) Kuuluu jokaiselle. Siihen sisältyy oikeus ilmasta, julkistaa ja vastaanott aa tietoja, mielipiteitä ja muita viestejä kenenkään ennakolta estämätt ä. Reitti 14 Reitti_9_2017.indd 14 Reitti_9_2017.indd 14 15.11.2017 13.19 15.11.2017 13.19
Reitti 15 Työstään saa kertoa, mutt a jotkut asiat ovat työantajan liike salaisuuksia, joita ei saa levitellä. Jokainen tapaus käsitellään erikseen, mutta lähtökohta on että yritystä vahingoittavien vuotojen suhteen Postissa on nollatoleranssi. Viime vuosina kilpailu muiden jakelua tekevien yritysten kanssa on lisääntynyt, minkä vuoksi Anttila toivoo erityistä tarkkuutta. Muutamia vuosia sitten vuodettiin tietoa jakelujäämistä julkisuuteen. Kilpailijamme eivät kerro omista jakeluhäiriöistään, miksi me tarjoaisim me meidän tietojamme heidän käsiinsä? Jos epäkohtia on, puidaan ne talon sisällä. Asiakasviestinnän pitää olla avointa, mutta se käydään Postin ja asiakkaan välillä, ei lehtien palstoilla. Sosiaalinen media ”Posti kannustaa postilaisia tuomaan osaamistaan ja onnistumisiaan esille sosiaalisessa mediassa. Sosiaaliseen mediaan pätevät samat säännöt kuin muuhun viestintää. Työtekijän on aina hyvä miettiä tarkkaan, millaista materiaalia ja tietoa julkaisee ulkoisilla foorumeilla […].” Lojaliteettivelvoite työnantajaa kohtaan rajoittaa ihmisen toimintaa niin työaikana kuin vapaalla, mutta ihmisellä on samaan aikaan sananvapaus puhua omasta työstään. Kummatkin pykälät ovat hyvin yleisluontoisia, joten tarkka rajanveto on vaikeaa. Lojaliteettivelvoite käsitetään yleisesti siten, että työntekijän tulisi pidättäytyä työnantajaan koskevasta negatiivisesta lausuntojen antamisesta. Kritiikitöntä suhtautumista työnantajaan Posti ei vaadi. Anttila kiistää myös huhut, että työpaikoilla olisi kielletty Postin negatiivisessa valossa esittelevien sosiaalisen median päivitysten jakaminen ja tykkääminen. Asiallinen arvostelu on sallittua ja vuoropuhelu on aina tervetullutta, mutta ensisijaisesti keskustelu kuuluu käydä työpaikalla ja viedä siellä eteenpäin eikä julkisuudessa. Myöskään Postija logistiikka-ala PAUn materiaalien jakamisesta ei joudu ”erityistarkkailuun”. Liitto on meidän kumppani, eikä aktiivinen toiminta ole mitenkään ongelmallista. Toimitt ajat ”Posti ei rajoita työntekijöiden ja tiedotusvälineiden välistä yhteydenpitoa, mutta edellyttää työntekijöiltään Postin ohjeiden huomioimista luottamuksellisuuden ja muiden Työntekijän ohjeiden mukaista toimintaa […]” Moni on kokenut vaikeaksi, miten suhtautua toimittajaan, joka tulee vaikka kesken reitin kysymään mielipidettä sillä hetkellä meneillään olevista muutoksista. Omaa työtään ja tuntemuksiaan voi kommentoida. On kuitenkin tärkeää erotella, että kyse on omasta mielipiteestä, ei työnantajan kannasta. Jos toimittaja tai kuvaaja haluaa tulla työpaikalle, tarvitaan siihen viestintäyksikön myöntämä kulkuja kuvauslupa. Lainaukset ovat Postin viestintäohjeista. Reitti 15 Posti kannustaa avoimuuteen Pyysin Postin viestintäjohtaja Timo Anttilaa aukaisemaan muutamia tärkeimpiä kohtia Postin viestintäohjeista henkilöstölle. ”Kannustamme Postin henkilöstöä vuoropuheluun ja viestintään Postin sisällä sekä ulkopuolella, kuitenkin huomioiden hyvät tavat, asioiden luottamuksellisuuden, asiakastiedot ja liikesalaisuudet” Jokainen työntekijämme on meidän suurlähettiläs ja meidän edustaja talon sisäpuolella ja ulkopuolella. Olemmekin lähteneet siitä, että työtekijöiden käyttäytymistä esimerkiksi sosiaalisessa mediassa ei kytätä vaan kannustetaan, Anttila kertoo. Anttila kuitenkin muistuttaa, että vaikka Posti kannattaa avoimuutta, niin lojaliteettivelvoitteeseen ja liikesalaisuuden piiriin kuuluu tiettyjä asioita, joista ei voi julkisuudessa puhua. Postin liikesalaisuuksiksi Anttila luettelee esimerkiksi asiakastiedot, sisäiset koulutusmateriaalit ja työohjeet, postinkäsittelyprosessit sekä määrät. Anttila kertoo, ettei Posti seulo uutisvirtaa tavoitteenaan löytää vastoin lojaliteettivelvoitetta toimineita työntekijöitä. Tämä ei tarkoita, että sellainen toiminta hyväksyttäisiin. Reitti_9_2017.indd 15 Reitti_9_2017.indd 15 15.11.2017 13.19 15.11.2017 13.19
Reitti 16 S AK:n lakimies Anu-Tuija Lehto korostaa, että ongelmia ei pitäisi tulla niin kauan kuin puhuu totta. Lojaliteettivelvoite sisältää liikeja ammattisalaisuudet. Faktoja voi kertoa, mutta solvata ei saa. Lehto muistuttaa, että ensisijainen vaikuttamiskanava on työpaikka. Jos huomaa ongelmia työpaikalla, niitä pitää tuoda tietoon siellä. Jos mitään muutosta ei tapahdu, Lehdon mielestä silloin voi myös harkita asian tuomisen esiin työpaikan ulkopuolella. Esimerkiksi jos työpaikalla on jatkuvasti epäsiistiä, se on työturvallisuusasia ja kuuluu hoitaa kuntoon. Lehto toivookin, että työpaikoilla kannustettaisiin tuomaan epäkohtia esille ja niihin puututtaisiin. Tällainen järjestelmä antaa positiivisen viestin työantajasta eikä työtekijöillä ole tarvetta tuoda ongelmia esiin muita reittejä. Raja vaikea vetää Koska missään ei lue yksiselitteisesti, missä lojaliteettivelvoitteen ja sananvapauden raja menee eikä ennakkotapauksia ole kovin monta, on vaikea antaa selviä toimintaohjeita. Esimerkiksi Lehto ei laske työnantajan mainetta ja imagoa sekä mahdollisia asiakasmenetyksiä kuuluvan lojaliteettivelvoitteen piiriin, kuten jotkut lakimiehet tekevät. Työtekijä voi vaatia, että tes-sopimusta ja lakia noudatetaan. Jos noudattamatta Pysy totuudessa Älä paljasta liiketai ammatt isalaisuuksia. Pysy faktoissa ja yritä ensin vaikutt aa työpaikan sisällä. jättäminen tuodaan julkisuuteen ja yritys menettää esimerkiksi asiakkaan sen takia, niin se on yrityksen, ei työntekijän vika, Lehto tulkitsee. Postin valtionohjaus ei tuo työlainsäädännön kannalta mitään vapauksia yrityksen työtekijöiden lojaliteettivelvoitteen suhteen, vaan sitä koskee samat perussäännöt kuin muitakin yrityksiä. Tosin jokin asia voisi periaatteessa olla yhteiskunnallisesti niin merkittävä että sen esille tuomista voisi perustella sillä, Lehto pohtii. Hän ottaa esimerkiksi tapaus Heinischin, jossa sairaanhoitaja toi esiin työpaikkansa epäkohtia lentolehtisillä. Hän oli tyytymätön vanhainkodin työolosuhteisiin ja katsoi, etteivät hoidettavat saaneet asianmukaista hoitoa. Työtekijä irtisanottiin, mutta Euroopan ihmisoikeustuomioistuin katsoi, ettei mikään osoittanut työntekijän tahallisesti ilmiantaneen vääriä tietoja ja työnantajan menettely oli ollut suhteellisuusperiaatteen vastaista. Työnantaja oli siten loukannut työntekijän sananvapautta. Lehto muistuttaa, että tämä on vain pohdintaa ja varovainen pitää olla. Jos työntekijä menettää työpaikkansa, ja vaikka se todettaisiin myöhemmin laittomaksi irtisanomiseksi, korvaus tulee rahana ei työsuhteen palauttamisena. Prosessit ovat usein myös pitkiä. Sananvapauden ja lojaliteettivelvoitteen rajan tulkinta on kiinni myös yhteiskunnallisesta ja poliittisesta hengestä. Kun selvää rajaa niiden välillä ei ole ja moni asia vaikuttaa, lopullista oikeuden ratkaisua voi olla vaikea etukäteen tietää. Oikeus puhua asiaa Työnantaja ei voi kieltää ketään puhumasta medialle edes työpaikalla. Posti on ohjeistanut median yhteydenotoissa miettimään, onko siinä asemassa, että osaa parhaiten vastata kysymykseen. Jos näin ei ole, puhelun voi ohjata eteenpäin. Lehto pitää tätä hyvänä ohjeistuksena. Lehto muistuttaa, että jokaisella on oikeus puhua omista tuntemuksistaan ja ajatuksistaan – faktoissa pysyen – työaikana ja vapaalla. Tämä koskee kaikkia, ei vain henkilöstön edustajia. Luottamusmiehiä ja työsuojeluvaltuutettuja koskee samat säännöt kuin muitakin työtekijöitä, mutta Lehdon mielestä heillä on asemansa vuoksi erityisvastuu ottaa esiin työpaikan ongelmia. Mielestäni työsuojeluvaltuutetut ja luottamusmiehet ovat liiankin varovaisia puhuessaan mediale. Heillä on myös asemansa vuoksi enemmän tietoa ja kokonaiskuva paremmin hallinnassa kuin tavallisella työntekijällä. Reitti 16 Reitti_9_2017.indd 16 Reitti_9_2017.indd 16 15.11.2017 13.19 15.11.2017 13.19
Reitti 17 Ole varovainen sosiaalisessa mediassa Älä kirjoita sellaista, mitä et sanoisi ääneen työpaikalla. Työnantajan täytyy kuitenkin sallia ammatt iliiton mielipiteen kannatt aminen, vaikka työnantaja ei olisi samaa mieltä. T yöja sosiaalioikeuden dosentti, oikeustieteen tohtori Jaana Paanetoja muistuttaa, että sosiaalisessa mediassa pätevät samat säännöt kuin muuallakin: työntekijän lojaliteettivelvoite rajoittaa sitä, mitä työnantajasta voi sanoa julkisesti. Oikeastaan kääntäisin asian niin päin, että sosiaalisessa mediassa pitää olla varovaisempi, sillä sen luonteeseen kuuluu, että tieto leviää siellä tavattoman nopeasti ja laajalle. Yleinen harhaluulo myös on, että omassa porukassa eli esimerkiksi Facebookin suljetussa ryhmässä voi puhua vapaammin. Kaikesta sosiaalisen median toiminnasta jää jälki eikä sillä ole mitään merkitystä, onko viesti alunperin tarkoitettu vain muutaman harvan silmille tai korville, työnantaja voi käyttää sitä samalla tavalla todisteena lojaliteetin rikkomisesta. Ei ennakkotapausta Paanetoja kertoo, että hänen tiedossaan ei ole yhtään tapausta, jossa sosiaalisen median käyttäytymisestä johtuva irtisanominen tai työsuhteen purku olisi Suomessa edennyt korkeimpaan oikeuteen tai työtuomioistuimeen. Varmasti näitä keskusteluja on käyty ja niitä on tullut esiin esimerkiksi lehdistä. Niitä on saattanut olla alemmissa oikeusasteissa, mutta ennakkotapauksia ei ole saatu. Paanetoja kehottaakin käyttämään maalaisjärkeä: älä huuda jotain sosiaalisessa mediassa, mitä et voisi huutaa megafoniin työpaikalla ilman seuraamusten pelkoa. Sosiaalista mediaa leimaa spontaanius ja monella on käsitys, että sananvapaus suojaa työntekijää. Lojaliteettivelvoite kuitenkin rajoittaa sanavapautta. Saako tykätä? Entä toisten päivitysten tai linkkien jakaminen tai niistä tykkääminen? Itse näkisin, että jakamisella ja tykkäämisellä ottaa kantaa. Se saattaa koetella luottamussuhdetta. Sen sijaan ammattiliiton päivitysten jakaminen eteenpäin ja niistä tykkääminen ei voi yleensä olla työnantajalle syy toimia työntekijää vastaan. Vastaan tulee perusoikeudet kokoontua ja puhua. Ammattiliiton tyyppisen organisaation tehtävänä on edunvalvonta ja epäkohtien esille tuominen, ja jos sen julkisuuteen tuomat asiat perustuvat faktoihin ja tutkimuksiin, niin silloin niiden eteenpäin jakamisessa ei ole yleensä riskiä. Henkilöstön edustajia, kuten luottamusmiehiä ja työsuojeluvaltuutettuja, koskee sama lojaliteettivelvoite kuin muitakin työntekijöitä. Liiton edustajina he voivat tuoda kuitenkin vahvasti esiin liiton kantaa. Vastuu ei lopu vapaalla Työnantajalla on oikeus määrätä ainoastaan sitä, mitä teet työajalla. Jos esimerkiksi sosiaalisen median käyttö kielletään työaikana, mikään ei estä käyttämästä sitä vapaalla. Sen sijaan lojaliteettivelvoite ei lopu kun työpaikan ovi läimähtää kiinni. Jos työtekijä toimii vapaalla niin, että se vahingoittaa työantajan imagoa tai brändiä tai vaikuttaa niin, että työnantaja vaikuttaa vähemmän potentiaaliselta yhteistyökumppanilta, niin se on arvioitava lojaliteettivelvoitteen rikkomistapauksena . Myös esimerkiksi avoimesti rasistinen kirjoittelu voi aiheuttaa luottamuspulan. Jos esimerkiksi henkilö on esimiestehtävässä ja kirjoittelun perusteella työantaja voi epäillä, ettei esimies pysty kohtelemaan alaisiaan tasapuolisesti, voi ongelmia syntyä. Reitti 17 Reitti_9_2017.indd 17 Reitti_9_2017.indd 17 15.11.2017 13.19 15.11.2017 13.19
Reitti 18 Vapaalla Kun Suvi Karhu menee pubiin tai baariin, hän parkkeeraa heti tiskille. Syynä ei ole kuitenkaan juoma, vaan kiinnostus talon tuoppivalikoimaan. TEKSTI & KUVAT MARJO PIHLAJANIEMI Reitti 18 Reitti_9_2017.indd 18 Reitti_9_2017.indd 18 15.11.2017 13.19 15.11.2017 13.19
Reitti 19 –S ain ensimmäiset kaksi tuoppia syntymäpäivälahjaksi poikaystävältäni täyttäessäni 14 vuotta. Hän toi ne äitinsä omistamasta baarista. Siitä alkoi Seinäjoella ryhmävastaavana työskentelevän Karhun into keräillä tuoppeja. Näitä kahta syntymäpäivätuoppia hän myös eniten kaipaa tänä päivänä. Nimittäin 20-vuotiaana hän lahjoitti pois koko siihen mennessä kertyneen kokoelmansa ja siinä meni myös rakkaat ensilasit. Esikoinen oli syntymässä ja tilasta oli pulaa. Kuitenkin puoli vuotta myöhemmin tulin katumapäälle. Laseja en saanut takaisin, mutta hankin ensimmäisten mukana samanlaiset Lapin kulta -lasit kuin mistä keräily alkoi. Tällä hetkellä laseja on piirun verran vajaa 300. Niitä säilytetään vitriinissä. Vaikka lasit ovat keräilyä varten, erikoistilanteissa ne otetaan käyttöön. Harrastamme isännän kanssa myös erikoisoluita. Lauantaisin saunan jälkeen oikein fi ilistellään, mistä lasista tänään maistettaisiin uusi olut. Myös vieraat saavat juoda laseista, kunhan ovat varovaisia. Pariskunnalla on vielä kolmaskin erikoisiin oluttuotteisiin keskittynyt harrastus: heillä on uusi kesäkeittiö, jota koristellaan hienoilla etiketeillä. Rehellisyys lasin perii Karhu vannoo, ettei yhtäkään lasia ole livautettu laukkuun, vaan kaikki on laillisesti hankittu. Jos laseja ei ole esillä, Karhu pyytää nähdä paikan erikoisimmat lasit. Kun isken silmäni johonkin lasiin, niin isäntä ottaa ohjat käsiin ja alkaa tehdä baarimestarin kanssa kauppaa. Joskus ravintola antaa lasin ilmaiseksi kun kuulee, että se tulee kokoelmaan ja vitriiniin, joskus siitä pitää maksaa muutamia euroja. Olimme Seinäjoella Hospodassa ja olin etukäteen ajatellut, että nyt ei kytätä tuoppeja, vaan nautitaan illasta. Tuli kuitenkin kysyttyä, että sattuisiko olemaan erikoislaseja. He kertoivat, että nyt tulit oikeaan paikkaan, meillä on sellainen luostarilasi, joita on vain neljä Suomessa. Kaupat siitäkin tuli. Karhu etsii laseja myös kirpputoreilta. Esimerkiksi Parkanossa on sellainen paikka, mistä Karhu on tehnyt useita hyviä löytöjä. Mies myös pitää matkoillaan silmät auki uusien lasien varalta. Aina välillä tulee soitto, että onko sulla jo tällaista. Joskus lasit tulevat kavereilta. Eräs työkaverini kertoi, että oli löytänyt hienon lasin äitinsä jäämistöstä. Se oli hänelle tärkeä ja muisto äidistä, mutta hän halusi antaa sen minulle, koska täällä se pääsee esille vitriiniin kun hänellä se jäisi helposti vain pahvilaatikkoon. Tarinankertojat Kokoelmasta löytyy tuoppien lisäksi myös snapsi ja viskilaseja. Jotain laseja on useita, joskus samaa löytyy erikokoisina. Tärkeintä laseissa on, että niihin liittyy usein jokin muisto tai tarina. Kun katselen lasia, muistan sen taustat. Aina säännöllisin väliajoin hän käy istumaan vitriinin eteen kahden pesu soikon kanssa. Toisessa on saippuavettä ja toisessa huuh teluvesi. Pesun jälk een lasit kuivataan pyyhkeen päällä ja laitetaan takaisin paikalleen.Välillä on tullut menetyksiäkin. Osa on ollut omaa huolimattomuutta esimerkiksi huonekaluja siirrellessä. Osa vahingoista on mennyt toisten piikkiin. Eräs ystäväperhe oli kylässä ja joimme kahvia keittiössä. Lapset leikkivät olohuoneessa, ja sieltä kuului helähdys. Kylmänhiki siinä iski päälle. Kun juoksimme tarkistamaan, niin yksi Suomenlinnan panimon logolla varustettu kaunis, pitkävartinen lasi oli hajalla. Se surettaa vieläkin. Lisää saisi tulla Karhu kertoo olevansa keräilyharrastuksen kanssa vasta alussa. Budjetti on pieni ja matkustelu on jäänyt vähälle, joten mahdollisuuksia törmätä uusiin laseihin ei ole paljon. Jos joskus pääsisi ulkomaille, siellä avautuisi aivan uusi maailma, Karhu innostuu. Tällä hetkellä lasit ovat parissa vitriinissä. Kun lapsista joku joskus lentää pesästä, tilaa vapautuu. Karhun puolesta yhden huoneen voisi pyhittää keräilylasivitriineille. Hän myös toivoo, että kokoelmaa voisi kartoittaa muilta ylimääräiseksi tai käyttämättömäksi jääneillä erikoislaseilla – oli ne sitten ulkomailta tai kotimaasta. Lupaan, että lasi saa hyvän kodin ja paikan vitriinissä. Voin myös maksaa erikoisen hienoista laseista muutaman euron tai vaikka kahvipaketin. Ja jos tulee katumapäälle, niin voidaan sopia että lasi tulee ensin kokeeksi tänne, Karhu lupaa. Jos sinulla on laseja, jotka haluat lahjoitt aa Karhulle, voit ott aa häneen yhteytt ä suvi.karhu@posti.com Tuoppien äärell ä Jos laseja ei ole esillä, Karhu pyytää nähdä paikan erikoisimmat lasit. Ensimmäinen Karhun saama lasi ei ole enää tallella, mutt a hän on hankkinut myöhemmin kokoelmaan samanalaisen. Reitti_9_2017.indd 19 Reitti_9_2017.indd 19 15.11.2017 13.19 15.11.2017 13.19
Reitti 20 Ott eita työelämästä Posti päivitt i strategiansa Strategian ytimenä on neljä päätavoitetta: • Menestyminen verkkokaupassa, • Kirjeen pitäminen tärkeänä asiakkaille, • Postin palvelukulttuurin uudistaminen sekä • Postin palvelujen parantaminen digitalisaation avulla. Kyseessä ei ole mitään uutta suuntaa, vaan enemmänkin entisen terävöittämistä, Postin tuotantoyksikön johtaja Yrjö Eskola kertoo. Postin henkilökunnan näkökulmasta strategia näkyy Eskolan mukaan siten, että jo tämän vuoden puolella aloitettua toimenpiteitä palveluiden laadun parantamiseksi jatketaan sekä valmentamisena kohtaamaan asiakkaat uudenlaisissa palvelutilanteissa. Olemme käyneet henkilöstön kanssa läpi niitä paikkoja, joissa on ollut eniten ongelmia. Joissakin olemme lisänneet resursseja, joissakin selkeyttäneet ja uudistaneet prosesseja. Strategiassa kiinnitetään huomiota kouluttamiseen sekä asiakaskohtaamisiin. Meidän perehdyttämisohjelma ja koulutus vaativat uudistamista. Palveluihin liittyvät uudet digitaaliset työkalut tarvitsevat myös uudenlaista osaamista. MARJO PIHLAJANIEMI Perhevapaat jakautuvat epätasaisesti Suomessa naiset pitävät valtaosan perhevapaista. Vuonna 2016 äidit pitivät vanhempainpäivärahapäivistä 90,5 % ja isät 9,5 %. Lasten kotihoidon tuen saajista naisia on 93 %. Jokainen isien korvamerkittyä perhevapaa-oikeutta lisännyt perhevapaauudistus on lisännyt isien vapaiden käyttöä. Silti viidennes isistä ei pidä lainkaan perhevapaata. Vanhempainrahasta, jota kummatkin vanhemmat voivat käyttää, isien käyttämä osuus on vain 1,7 %. Naisten työllisyyden näkökulmasta kotihoidon tuki ongelmallinen Tasa-arvon edistämiseen perhevapaiden käytössä on pyritty vuosikymmeniä, mutta edelleen perhevapaiden aiheuttamat riskit työuralle ja palkkakehitykselle kohdistuvat pääosin naisiin. Vanhempainvapaista työnantajille koituvista suorista kustannuksista korvataan suurin osa, mutta esimerkiksi sijaisten hankkimiseen liittyvät kustannukset jäävät korvausten ulkopuolelle. Kotihoidon tukea käyttävät enimmäkseen äidit. Pitkät hoitovapaat kotihoidon tuella heikentävät naisten työllisyyttä, uraja palkkakehitystä ja lopulta myös tulevaa eläkettä. Naisten työeläke on keskimäärin 66 % miesten eläkkeestä. Lähde: Kela Väestöllinen huoltosuhde Vuonna 1996 lapsia ja vanhuksia oli 50 työikäistä kohden. Vuonna 2016 luku oli 59,1 . (eli lasten ja vanhusten määrä 100 työikäistä kohti): Reitti_9_2017.indd 20 Reitti_9_2017.indd 20 15.11.2017 13.19 15.11.2017 13.19
Reitti 21 Joululomalle Heimariin Työhyvinvointisäätiö tarjoaa ohjelmallisen miniloman jouluisella täysihoidolla Mikkelin Heimarissa 23.–26.12.2017. Tapahtuma alkaa aatonaattona lauantaina 23.12 klo 15.00 ja päättyy Tapaninpäivänä 26.12 lähtöbrunssiin. Lomalle voivat hakea Posti-konsernin yhtiöissä työskentelevät. Joululomalle voivat hakea niin yksinäiset, pariskunnat kuin perheetkin. Vapaamuotoiset hakemukset on tehtävä viimeistään 24.11.2017 mennessä osoitteessa www. tyohyvinvointisaatio.fi . Työllisyystilanne Syyskuun lopussa Suomessa oli 2 461 000 työllistä. Se on lähes saman verran kuin vuott a aiemmin. Tyött ömiä oli 214 000, mikä on 10 000 enemmän kuin vuott a aiemmin. Työllisyysaste oli syyskuussa 69,4 prosentt ia (kausija satunnaisvaihtelusta tasoitett u luku). Kirjeille kehitetään digitaalista seurantaa Posti ryhtyy ensimmäisten postien joukossa maailmassa kehitt ämään digitaalista seurantaa kirjeille ja muille osoitt eellisille lähetyksille. Postin tavoitteena on pidentää paperisen viestinnän elinkaarta uudistamalla kirje asiakasviestinnän digikanavaksi. Ensimmäisten postien joukossa maailmassa olemme kehittämässä kirjeille ja muille osoitteellisille lähetyksille digitaalisen seurannan. Näin parannamme jakelun laatua ja asiakaskokemusta, sanoo Postin toimitusjohtaja Heikki Malinen. Posti haluaa myös vastata asiakkaiden odotuksiin hyvästä laadusta, ja Posti on käynnistänyt tämän vuoden aikana useita toimenpiteitä laadun varmistamiseksi. Lähde: Posti digi digi digi Reitti_9_2017.indd 21 Reitti_9_2017.indd 21 15.11.2017 13.19 15.11.2017 13.19
Reitti 22 PAU on käynnistänyt pääluottamusmiesten valintamenettelyn. Tavoitteena on, että pääluottamusmies ja varapääluottamusmies olisi valittu kuluvan vuoden loppuun mennessä. Vaalien käynnistämisestä ja järjestelyistä vastaa alueellinen vaalitoimikunta. Ehdokkaan kelpoisuus edellyttää, että henkilö on ollut PAUn jäsenenä vähintään puoli vuotta ja perehtynyt työpaikan olosuhteisiin. Vaalitoimikunta voi perustellusta syystä, kuten esim. liikkeenluovutustilanteessa, poiketa säännöstä. Henkilö voi olla ehdokkaana vain yhdellä vaalialueella. Pääluottamusmiehen ja varapääluottamusmiehen toimikausi on 4 vuotta. Toimikausi alkaa 1.1.2018. Ehdokkaita pääluottamusmiesvaaliin voivat asettaa ne PAUn osastot, joiden jäseniä työskentelee alueella. Lisäksi kirjallisen esityksen ehdokkaasta voivat tehdä vähintään kahdenkymmenen toimialueella työskentelevän jäsenen kannattajaryhmä. Ehdokkaan tulee antaa tehtävään kirjallinen suostumus. Pääluott amusmies neuvott elee luott amusmiesten määrästä Valittu pääluottamusmies neuvottelee alueluottamusmiesten ja työpaikkojen luottamusmiesten määrästä työnantajan kanssa. Kun luottamusmiesten määrästä on sovittu, käynnistetään työpaikoilla luottamusja varaluottamusmiesvaalit. Luottamusmiesten toimikausi on kaksi vuotta. Luottamusmiesehdokkaaksi voi asettautua henkilö, joka on ollut PAUn jäsenenä vähintään puoli vuotta ja perehtynyt työpaikan olosuhteisiin. Luottamusmiesehdokkaaksi voi asettua henkilö, jota on ehdottanut joku toinen/jotkut toiset työpaikalla tai Luott amusmiesvaalit käyntiin Pääluott amusmiesvaalien jälkeen käydään työpaikkojen luott amusmiesvaalit. alueella työskentelevät jäsenet. Ehdotus on tehtävä kirjallisesti. Ehdokkaalta vaaditaan tehtävään myös kirjallinen suostumus. Ehdokasasetteluun on varattava työpaikoilla aikaa vähintään 10 kalenteripäivää. Päätoiminen edunvalvoja ei voi asettua ehdolle työpaikan luottamusmiesvaaliin. Äänioikeutett uja vain jäsenet Äänioikeutettuja ovat ne ammattiosastojen jäsenet, jotka on merkitty liiton jäsenrekisteriin, joiden työsuhde on voimassa ja jotka työskentelevät ao. työpaikalla tai alueella. Myös vuokratyöntekijät ovat äänioikeutettuja, mikäli he ovat PAUn jäseniä. Mikäli henkilö työsopimuksensa mukaisesti työskentelee säännöllisesti eri työyksiköissä, on hänellä oikeus luottamusmiestä valittaessa osallistua kussakin työyksikössä pidettävään vaaliin. Työpaikoilla suoritettavassa vaalissa tulee ehdokasasettelusta ja vaalien ajankohdasta ilmoittaa työpaikan ilmoitustaululla tai muulla luotettavalla tavalla niin, että kaikki vaalikelpoiset ja äänioikeutetut ovat vaalista tietoisia. Myös niille jäsenille, jotka ovat väliaikaisesti poissa työpaikalta (vuosilomalla, sairaslomalla jne.) tulee vaaleista tiedottaa. Työpaikalla pidettävästä vaalista on ilmoitettava myös työnantajalle. Luottamusmiesvaalien vaaliohjeet ja vaalimateriaalia löytyy PAUn jäsensivuilta osoitteesta www.pau.fi . Lisätietoja: Järjestöpäällikkö Seppo Kinnunen, puh. 0400 706 502. TEKSTI JUHA PÖYRY Ehdokasasett eluun on varatt ava vähintään 10 kalenteripäivää Reitti_9_2017.indd 22 Reitti_9_2017.indd 22 15.11.2017 13.19 15.11.2017 13.19
Reitti 23 Flexo-varastot Flexo-varastojen (M-liite) pääluottamusmiesja varapääluottamus miesvaalien ehdokasasettelu kaudelle 2018–2021 alkaa 23.11.2017 ja päättyy 4.12.2017. Tarkemmat tiedot sakari.honkonen@fl exo.fi . 00-02 pääkaupunkiseutu, pääkontt ori (palkkaliitt eet C ja Y) sekä osoitepalvelut Hki 00-02 pääkaupunkiseutu, pääkonttori (palkkaliitteet C ja Y) sekä osoitepalvelut Hki alueen pääluottamusmiesvaalin ehdokasasetteluaika on 30.11.–12.12.2017. Pääluottamusmiehen toimikausi on 4 vuotta. Toimikausi alkaa 1.1.2018. Tehtävä on päätoiminen. Huom! Alueella käydään vain pääluottamusmiesvaali. Esitykset tulee tehdä 12.12.2017 klo 16.00 mennessä ja ne tulee osoittaa: Vaalitoimikunta Tarja Strandén PL 802 00011 POSTI Lisätietoja vaaleista antavat vaalitoimikunnan puheenjohtaja Tarja Strandén, tarja.stranden@posti.com, puh. 040 533 1464 tai vaalitoimikunnan jäsenet: Markku Jalava, markku.jalava@posti.com, puh. 0400 288 222, Hannu Rantanen, hannu.rantanen@posti.com, puh. 0400 726 817 ja Oili Karvo, oili.karvo@opuscapita.com, puh. 050 405 9711. PKS myymälät, palkkaliitt eet C,N,Y, Uusimaa, 11-44 (ei 22), 60-69, osoitepalvelut Turku, Tampere PKS myymälät, palkkaliitteet C,N,Y, Uusimaa, 11-44 (ei 22), 60-69, osoitepalvelut Turku, Tampere pääja varapääluottamusmiesvaalien ehdokasasetteluaika on 30.11. – 12.12.2017. Toimikausi alkaa 1.1.2018. Toimikausi on 4 vuotta. Tehtävä on päätoiminen. Esitykset tulee tehdä 12.12.2017 klo 16.00 mennessä ja ne tulee osoittaa: Vaalitoimikunta Tarja Strandén PL 802 00011 POSTI Lisätietoja vaaleista antavat vaalitoimikunnan puheenjohtaja Tarja Strandén , tarja.stranden@posti.com, puh. 040 533 1464 tai vaalitoimikunnan jäsen Markku Jalava, markku.jalava@posti.com, puh. 0400 288 222. Kaakkois-Suomen, Pohjois-Karjalan ja Pohjois-Savon toimihenkilöt, tuotannon esimiehet ja asiantuntijat Posti Oy:n Kaakkois-Suomen, Pohjois-Karjalan ja PohjoisSavon alueen toimihenkilöiden, tuotannon esimiesten ja asiantuntijoiden pääluottamusmiesja varapääluottamusmiesvaalien ehdokasasetteluaika on 30.11.–12.12.2017. Pääluottamus miestehtävä on oto, oman työn ohessa (3 pv/ viikossa). Toimikausi on neljä vuotta ja alkaa 1.1.2018. Esitykset tulee olla perillä 12.12.2017 klo 15.00 mennessä ja ne tulee osoittaa vaalitoimikunnan puheenjohtajalle osoitteella: Pääluottamusmiesvaalitoimikunta Kari Kettunen PL 4711 70801 Kuopio Lisätietoja vaaleista antavat seuraavat vaalitoimikunnan jäsenet: Kari Kettunen, puh. 040 561 117, kari.j.kettunen@posti.com, Tero Kelkka, puh. 040 558 9652, tero.kelkka@posti.com ja Jari Hyyryläinen, puh. 040 756 3779, jari.hyyrylainen@posti.com. Pohjois-Suomen toimihenkilöt, tuotannon esimiehet ja asiantuntijat Posti Oy:n Pohjois-Suomen toimihenkilöiden sekä tuotannon esimiesten ja asiantuntijoiden pääluottamusmiehen toimialue on postinumeroalue 84–99. Toimialueen pääluottamusmiesja varapääluottamusmiesvaalien ehdokasasetteluaika on 30.11.–12.12.2017. Pääluottamusmiehen ja varapääluottamusmiehen toimikausi on 4 vuotta. Toimikausi alkaa 1.1.2018. Tehtävä on oto, oman työn ohessa (2 pv/viikossa). Esitykset tulee tehdä 12.12.2017 kello 14.00 mennessä ja ne tulee osoittaa vaalitoimikunnalle: Vaalitoimikunta Puheenjohtaja Juha Värttö Takalaanilantie 2 90600 Oulu Lisätietoja: Pj. Juha Värttö, puh. 040 706 1884 Pääluott amusmiesvaalien ehdokasasett eluaikoja Reitti_9_2017.indd 23 Reitti_9_2017.indd 23 15.11.2017 13.19 15.11.2017 13.19
Reitti 24 Reitti 24 Tervetuloa vaikutt amaan! Ay-majakka T ämän lehden ilmestyttyä usealla ammattiosastolla on ollut syyskokous loka-marraskuun aikana, ja joillakin kokous saattaa olla vasta edessä. Toisilla ammattiosastoilla on käytäntönä yhden vuosikokouksen pitäminen, jolloin vuosikokous pidetään helmi-maaliskuulla. Oletko sinä osallistunut ammattiosastosi vuosikokoukseen? Miksi et lähtisi seuraavaan vuosikokoukseen katsomaan, mitä kokouksessa tapahtuu ja päättämään siitä, miten rahojasi käytetään tulevana toimintavuotena? PAU nimittäin palauttaa osan jäsenmaksuista ammattiosastoille. Sinulla saattaa olla hyviä ideoita esimerkiksi siitä, millaista toimintaa olisi hyvä tehdä tulevana toimintavuotena. Olisiko sinulla tarvetta saada lisätietoa vaikkapa Postin työterveyshuollon sopimuksen sisällöstä ja ovatko kaikki PAUn jäsenedut sinulle tuttuja? Olisiko hyvä idea, jos ammattiosastosi järjestäisi lähellä sinua tilaisuuden jossa työsuojeluvaltuutettu, pääluottamusmies tai vaikkapa liiton toimitsija tulisi kertomaan näistä asioista? Vai olisiko kiva saada kerrankin porukka koolle ja lähteä katsomaan ja kuulemaan jotakin musikaalia, ja samalla viihtyä yhdessä? Tällaisenkin esityksen voit tulla kokoukseen tekemään ja vaikuttamaan millaista toimintaa ammattiosastossa voisi tehdä. Ammattiosastojen syyskokouksissa ja vuosikokouksissa päätetään tulevan vuoden toimintasuunnitelmista ja osaston varojen käytöstä eli budjetista. Lisäksi näissä kokouksissa valitaan ammattiosastolle vuodeksi toimikunta sekä toimikunnalle puheenjohtaja, jotka sitten toteuttavat sinun päättämääsi toimintaa tulevalla kaudella. Jokaisen ammattiosaston jäsenen on mahdollisuus tulla mukaan ammattiosaston toimikuntatyöhön, ja voit osaston syyskokouksessa tai vuosikokouksessa asettua ehdolle osaston toimikunnan jäseneksi tai toimikunnan puheenjohtajaksi. miä esityksiä ja tätä kautta sinä voit saada äänesi kuuluville. Jotta jäsenistön mielipiteet saadaan kuuluviin, on ammattiosastojen vastuu ja velvollisuus järjestää osaston kokouksia, joissa osaston jäsen voi tuoda esityksensä eteenpäin vietäväksi. Haastankin nyt sinut vaikuttamaan ja esitän sinulle kutsun osallistua ammattiosaston kokouksiin! PIIA WILLBERG pääluott amusmies, perusjakelu Uusimaa PAUn osasto Uusimaan puheenjohtaja Usein osastoilla on tapana kutsua vuosikokoukseen vierailijaksi vaikkapa PAUn uusin toimitsija, alueen pääluottamusmies tai työsuojeluvaltuutettu kertomaan ajankohtaisista asioista. Oman ammattiosastoni syyskokous pidettiin marraskuun alkupuolella Järvenpäässä. Meillä oli vieraanamme PAUn puheenjohtaja Heidi Nieminen kertomassa tuoreeltaan 1.11.2017 voimaan tulleesta työehtosopimuksesta sekä PAUn tulevaisuuden näkymistä. Koska Heidillä ja PAUn muilla toimitsijoilla ei ole mahdollista käydä jokaisella työpaikalla, niin juuri ammattiosaston kokoukset ja tilaisuudet ovat erinomaisia paikkoja tavata PAUn toimijoita. Samalla vierailijoilla on mahdollisuus saada jäsenistön terveiset kentältä ja työpaikoilta. Olisiko sinulla joku ajatus tai idea työehtosopimukseen tai mahdollisesti PAUn toimintaan, vaikkapa koulutusohjelmaan? Tai olisiko tiedossasi hyvä idea jäseneduksi PAUn jäsenille? Tiesitkö että ammattiosastosi kautta voit viedä esityksesi eteenpäin. Työehtosopimusneuvotteluihin valmistautuessa PAU pyytää ammattiosastoilta esityksiä neuvotteluihin ja näitä esityksiä tulee jokaisella neuvottelukierroksella ammattiosastoilta useampi kymmenen kappaletta. Lisäksi PAUn liittovaltuuston kevätja syyskokouksissa käsitellään ammattiosastojen tekeAmmatt iosastosi kautt a voit viedä esityksesi eteenpäin Reitti_9_2017.indd 24 Reitti_9_2017.indd 24 15.11.2017 13.19 15.11.2017 13.19
Reitti 25 Rahakäsittelypalvelut-alan työehtosopimus oli voimassa 31.10.2017 saakka. 1.11.2017 lukien Avarn Security Oy:ssä työssä oleviin PAUn jäseniin noudatetaan PAMin Vartiointialan työehtosopimusta. Taustalla siirtymisessä oli yhtiön tahto noudattaa kaikkiin yhtiössä oleviin työntekijöihin samaa työehtosopimusta. Henkilöstön siirtymisestä Vartiointialan työehtosopimuksen piiriin käytiin neuvotteluja koko syksyn ajan. PAUn luottamusmiehet olivat koolla elokuun lopulla ja kokouksessa asetettiin tavoitteita, jotka tulisi saavuttaa siirtymävaiheessa. Kun vertailtiin työehtosopimusten eroja, niin suurimmiksi kysymyksiksi nousivat palkat ja kuljettajien matkustusmääräykset. Rahankäsitt elypalvelut-alan työehtosopimus loppui Rahakäsitt elypalvelut-ala siirtyy noudatt amaan Palvelualojen ammatt iliitt o PAMin vartiointialan sopimusta. Siirtymäsopimusta voidaan pitää tyydytt ävänä. Neuvotteluissa saatiin paikallisesti sovittua kuljettajien matkustamisesta koskevista asioista. Kenenkään henkilökohtainen palkka ei tule siirtymisessä laskemaan. Päinvastoin henkilökohtaiset palkat tulevat nousemaan, koska Avarn Oy:ssä käytössä olleesta kolmen prosentin palkkiosopimuksesta saatiin sovittua kaikille 1,5 % henkilökohtainen lisä nykyisen palkan päälle. Luottamusmiesorganisaation nykytason säilymisestä saatiin myös neuvottelutulos. Valitettavasti kaikkia asetettuja tavoitteita ei neuvotteluissa saavutettu, mutta koska suurimmat asiat menivät maaliin, voidaan siirtymäsopimusta pitää tyydyttävänä. Hyvänä puolena voidaan mainita, että joitakin parannuksia Lomatoiveet raamiin T ämä tarkoittaa, että vuoden 2018 osalta työntekijöitä on pyydetty esittämään vuosilomatoiveet sekä toive tai suunnitelma mahdollisten muiden kertyneiden vapaiden, esimerkiksi joustovapaiden pitämiseksi 6.11.2017 mennessä. Lisäksi loma-ajankohdat tullaan ”kiertämään” eli jos esimerkiksi tulevana talvena on loma vaikkapa koulujen hiihtoloman aikaan, niin seuraavana talvena loma ei tule samalle ajankohdalle sijoittumaan, mikäli jollakulla toisella työyksikön työntekijällä on toive samaiselle ajalle. Posti on perustellut tätä uutta käytäntöä mahdollisuudella suunnitella paremmin sijaisuudet ja lomien ketjutukset. Annettujen lomatoiveiden pohjalta suunnitellaan raami, joka julkaistaan joulukuussa. Siitä on mahdollista poikePerusjakelun poissaolosuunnitt elua tullaan jatkossa tekemään jopa kalenterivuosi kerrallaan. Vartiointialan työehtosopimuksen myötä tuli siirtyvälle henkilöstölle. Kun PAUn rahankäsittelyalan ammattivaliokunta hyväksyi myös saadun sopimuksen, niin voitiin todeta, että siirtyminen voi tapahtua ilman minkäänlaisia ”toimenpiteitä”. Koska PAU ei enää ole työehtosopimuksen sopijana, niin suositellaan nykyistä jäsenistöä siirtymään 1.1.2018 lukien PAMiin, koska edunvalvontaa voi tehdä parhaiten työehtoasioista neuvotteleva liitto. Siirtymäajan suosituksesta on keskusteltu PAMin kanssa yhteisymmärryksessä. ESKO HIETANIEMI liitt osihteeri ta julkaisun jälkeen vielä sopimalla. Jos muutoksia tulee, työnantajan on ilmoitettava loman lopullinen ajankohta työntekijälle viimeistään kuukautta ennen loman alkamista, tai jos tämä ei ole mahdollista, viimeistään kahta viikkoa ennen loman alkamista. Lomakausi on edelleen TES 35 § mukaan toukokuun 2. päivän ja syyskuun 30. päivän välinen aika. Vuosiloma annetaan kesälomana lomakautena työnantajan määräämänä aikana. Kuitenkin se osa vuosittain ansaitusta lomasta, joka ylittää 24 lomapäivää, annetaan työnantajan määräämänä aikana lomakauden jälkeen ennen seuraavan vuoden lomakauden alkua talvilomana ellei työnantajan ja työntekijän kanssa toisin sovita, tai ellei työehtosopimuksen 22 tai 37 §:stä muuta johdu. Kuten todettu, kyseessä on raami eli loma-ajankohdasta on aina mahdollista sopia kuten ennenkin on menetelty. Sopiminen on vuosilomalainkin mukainen ”henki”: toisin sanoen työntekijää tulee aina kuulla. Kyseessä on siis työnanta jan antama työohje, eikä siitä sinällään ole sovittu. Asia toki on käsitelty yhteistoimintalain mukaisesti valtakunnallisten pääluottamusmiesten ja jakelutuotannon johdon kesken. Mikäli työpaikoilla tulee erimielisyyttä tai ylilyöntejä asia n suhteen, tulee ottaa yhteys luottamusmieheen tai pääluottamusmieheen. KARI LEMPINEN Valtakunnallinen pääluott amusmies, jakelu JUHA TORVINEN Valtakunnallinen pääluott amusmies, paikallinen sopiminen ja jakelun kehitt äminen Reitti_9_2017.indd 25 Reitti_9_2017.indd 25 15.11.2017 13.19 15.11.2017 13.19
Reitti 26 Onko sinulla kysytt ävää? PAUn asiantuntijat ott avat vastaan kysymyksiä ja vastaavat niihin sekä henkilökohtaisesti ett ä ilman lähett äjän tietoja lehden sivuilla. Muistathan, ett ä lähin, juuri sinun työsi työehtojen asiantuntija, on työpaikkasi luott amusmies. • Iikka Avela, lakimies • Jussi Saariketo, työehtoasiantuntija • Esko Hietaniemi, liitt osihteeri • Ida Nummelin, työympäristöasiantuntija • Sara Malinen, tyött ömyyskassa Erorahaa irtisanomisajalta Maksetaanko irtisanomisajalta jotain erorahaa? Tämä on sellainen asia, josta kysytään usein. Varsinkin henkilöt, jotka ovat olleet pitkään sairaslomalla ja joutuvat sitten irtisanotuksi kyselevät saako irtisanomisesta jotain korvausta. Mutta jos esim. palkallisen sairausajan kesto on jo aikaisemmin tullut täyteen, niin voi olla, että irtisanomisajan palkan määräksi jää nolla euroa. Erillistä erorahaa ei irtisanomisesta lähtökohtaisesti makseta. Irtisanomisajalta maksetaan palkkaa samoin perustein, kun silloin kun työsuhde on voimassa. Esim. tuntipalkkalaisen irtisanomisajan palkka on sen suuruinen kuinka monta työtuntia hän on tehnyt irtisanomisajalla. Nollatuntisopimuksella / tarvittaessa töihin kutsuttavilla tämä onkin suuri ongelma, kun valitettavan usein käy niin, että irtisanomisaikana ei enää töitä tarvita. Tähän on tulossa muutosta toivottavasti tulevaisuudessa, sillä kolmikantainen työryhmä on valmistellut työsopimuslakiin muutosta, jonka seurauksena nollatuntisopimuksella olevalla olisi oikeus saada irtisanomisajalta vähintään keskimääräinen palkka. Tämä lakimuutos on menossa eduskuntaan näillä näkymin ensi keväänä. Nollatuntisopimus ja päiväraha Olen vuokratyöntekijä ja ajan nollatuntisopimuksella Postin paketteja. Työsopimukseni on voimassa toistaiseksi, tunnit vaihtelevat käytännössä nollasta 40 tuntiin viikossa. Onko minulla oikeus ansiosidonnaiseen työttömyysturvaan, kun tehtyjä työtunteja ei näy työsopimuksessa? Olen liiton ja kassan jäsen. Nollatuntisopimuksella tarkoitetaan yleisesti työsopimusta, jossa henkilö kutsutaan töihin tarpeen mukaan ja työaika vaihtelee viikoittain työtunnista kokoaikatyöhön saakka. Nollatuntisopimus ei ole este sovitellun päivärahan hakemiselle, sillä työttömyysturvan näkökulmasta kyseessä on osa-aikatyö. Työttömyyskassa pyytää päivärahahakemuksen liitteeksi kopion työsopimuksesta. Jos työsopimusta ei ole esittää tai siinä ilmoitetut tiedot ovat puutteelliset, voi kassa pyytää täyttämään lomakkeen, jossa kysytään työsuhteen keskeisiä ehtoja. Hakemuksen käsittelyn kannalta on olennaista tietää mm. viikoittainen sovittu työaika, työsuhteen kesto ja noudatettava työehtosopimus. Henkilöllä, joka tekee osa-aikatyötä tai vastaanottaa enintään 2 viikkoa kestävän kokoaikatyön, on oikeus soviteltuun päivärahaan. Osa-aikatyöllä tarkoitetaan työsuhteessa tehtyä työtä, jossa työaika on enintään 80 prosenttia alalla sovellettavasta kokoaikaisen työntekijän enimmäistyöajasta. Todellisuudessa tehtyä työaikaa tarkastellaan sovittelujaksoittain hakemuskohtaisesti eli joko neljän viikon tai kalenterikuukauden jaksoissa. Henkilön tekemiä työtunteja verrataan alalla sovellettavaan kokoaikatyöntekijän enimmäistyöaikaan eli työaikaan, joka on työ-tai virkaehtosopimuksessa määritelty enimmäistyöajaksi. Mikäli työehtosopimusta ei alalla ole, enimmäistyöajaksi katsotaan yleistyöaika 40 h/viikossa. ESIMERKKI: Kuukausikohtaisen enimmäistyöajan voi laskea kertomalla kokoaikaisen työntekijän päivittäisen työajan kyseisen kuukauden arkipäivillä ja laskemalla tästä 80 % tuntirajan. Mikäli työaika sovittelujaksolla on enintään 80 %, voidaan soviteltua päivärahaa maksaa. Kuljettajan enimmäistyöaika on 40 h/viikossa. Jos kuljettajana työskentelevähenkilö tekee marraskuussa töitä korkeintaan 140,80 h, voidaan soviteltua päivärahaa maksaa muiden edellytysten täyttyessä. (Kokoaikaisen työaika päivässä 8 h * 22 arkipäivää marras kuussa ) * 0,80= 140,80 h. Reitti_9_2017.indd 26 Reitti_9_2017.indd 26 15.11.2017 13.19 15.11.2017 13.19
Reitti 27 Re Reit itti ti 27 27 S a n a o n v a p a a Kiky-tuntien hulluus ja hankaluus Kukaan ei varmaan ole laskenut, kuinka paljon postissa Kiky-tunneista johtuen aiheutuu kustannuksia, palaa rahaa, aikaa ja vaivaa. Monet työnantajat eivät ole ottaneet kiky-tunteja käyttöön lainkaan. Laskivat viisaasti, että kiky-tuntien teettäminen tuottaa liikaa työtä suhteessa hyötyyn. On varmaan huomattu joka paikassa, että kiky-tuntien suunnittelu työvuoroihin on turhauttavaa ja aiheuttaa esimiehille hirveästi lisätyötä kaiken muun lisäksi. Työvuoroluettelossa ei näy kiky-tunnit erikseen. Se hankaloittaa työntekijän omaa työajan tarkistamista. Palkkalaskelmassa tehdyt kiky-tunnit toki jälkeenpäin näkyvät, mutta työntekijälle ja varsinkin osa-aikaiselle palkkalaskelman jak-tuntien tarkistaminen ja seuraaminen tuottavat harmaita hiuksia. Puhumattakaan luottamusmiehestä, jolle työvuoroluettelon tarkistaminen on nykyään lähes mahdotonta. Taitaa CXC (puhelinpalvelu) olla ainoa yksikkö, jossa kiky-tunnit näkyvät eri värillä, tai kirjattuna työajanpidennyksenä työvuoroluettelossa. Näinhän se pitäisi olla muuallakin ja tähän on henkilöstöllä täysi oikeus. Kiky-tunnit ovat kuitenkin ilmaista työtä, jota työntekijät tekevät työnantajalle. Työaikansa tarkistamiseen ei ole muuta konstia kuin että jokaisen työntekijän pitää käydä kysymässä esimieheltään, missä kiky-tunnit työvuoroissa sijaitsevat. Jos kaikki työntekijät näin toimisivat, voidaan kuvitella, miten mieletön rumba siitä syntyisi. Postin työnantajana on syytä muistaa, kuinka kovaa työtaakkaa esimiehet joutuvat kantamaan. Heidän vastuullaan on ”ihan pikkuisen” muutakin tekemistä kuin kiky-tunnit. Mitä enemmän on alaisia, sitä enemmän on hommia. Esimiesten jaksaminen on erityisesti jakelussa noussut esille ongelmana, jota sitkeästi yritetään ratkaista, mutta johon lääkettä ei ole löytynyt. Syynä lienee ennen kaikkea työmäärän ja työajan kohtaamattomuus. Kiky-rumba ei ainakaan tilannetta paranna. Minun toiveeni on, että Kiky tunteja käytettäisiin koulutukseen ja henkilöstön hyvinvoinnin varmistamiseen. Uskon vahvasti, että näin myös Posti hyötyisi työajan pidentämisestä rutkasti enemmän kuin nykyisellä toimintatavalla. Näin jopa jotkut ovat onnistuneet paikallisesti sopimaankin. Näin toimimalla saataisiin Postin pahasti vaurioitunutta yrityskuvaa parannettua oman henkilöstön keskuudessa. Parempi henkilöstön kohtelu, johtaa parempaan mielikuvaan työnantajasta ja se taas auttaa henkilöstöä sitoutumaan niin erinomaiseen asiakaspalveluun kuin tehtävien huolella hoitamiseen. Nyt Posti on joutunut kolmen huonoimman yrityksen joukkoon, mitä tulee yrityskuvaan, siellä komeilee tutkimuksen mukaan Terrafame, Caruna ja Posti. Postin johdon tarvitsisi varmaan tehdä jotain tilanteen korjaamiseksi? Toivottavasti pääsemme mahdollisimman pian k iky-tunneista kokonaan eroon, mutta sitä odotellessa ajan ainakin voisi käyttää viisaasti. ERJA HAKKOLA alueellinen pääluott amusmies, toimihenkilöt 27 Lähetä teksti: marjo.pihlajaniemi@pau.? TAI Reitt i-lehti/PAU, John Stenbergin ranta 6, 00530 Helsinki. Jutt usi voidaan julkaista joko nimellä tai nimimerkillä. Hyvän tavan mukaan nimimerkin henkilötiedot (nimi, osoite, sähkö postiosoite, puhelinnumero) täytyy kuitenkin ilmoitt aa, ja ne jäävät vain toimituksen tietoon. Reitti_9_2017.indd 27 Reitti_9_2017.indd 27 15.11.2017 13.19 15.11.2017 13.19
Reitti 28 E linkeinoelämän keskusliitto EK:n entisen työmarkkinajohtaja Lasse Laatusen muistelmat Kolmikannan kulisseissa on työmarkkinapolitiikasta kiinnostuneille herkullista luettavaa. Yhteistyössä toimittaja Arto Niemisen kanssa syntynyt kirja kuvaa Laatusen uran kautta työmarkkinapolitiikan trendejä, tunnelmia ja ihmisiä. Laatusen neljä vuosikymmentä kestänyt ura työnantajajärjestöissä ja Niemisen työmarkkinakentän ja ay-liikkeen vahva tuntemus vievät lukijan kolmikannan kulisseihin ja neuvottelupöytiin, joissa on tehty kaikkia suomalaisia koskevia uudistuksia. Vuodesta 1973 vuoteen 2014 Etelärannan työnantajalinnakkeessa toiminut Lasse Laatunen vaikutti keskeisesti maan eläkeja sosiaalipolitiikkaan sekä työlainsäädäntöön. Laatunen oli kirjoittamassa ja neuvottelemassa eläkeratkaisuja, työsopimuslakia, työturvallisuuslakia, yhteistoimintalakia sekä työttömyysturvaa koskevia määräyksiä. Laatusta voi kiistatta pitää viime vuosikymmenten vahvimpina vallankäyttäjinä. Kirjan kantavana teemana on työnantajien, hallituksen ja ay-liikkeen kolmikannassa tapahtuva lainvalmistelu ja tulopolitiikka, josta työnantajien EK sääntömuutoksellaan sanoutui toissa syksynä irti. EK:n työmarkkinapoliittista alasajoa Laatunen ei ole pitänyt viisaana. Hän tuli tunnetuksi kolmikannan takuumiehenä siinä missä pitkäaikainen neuvottelukumppani ja hyvä ystävänsä, Kolmikannan takuumies Kirja-arvostelu TEKSTI JUHA PÖYRY Työmarkkinaneuvott eluiden avainsana on neuvott elijoiden keskinäinen luott amus. SAK:n entinen puheenjohtaja Lauri Ihalainenkin. Värikäs vuosikymmen Lasse Laatunen aloitti työmarkkinauransa Suomen Työnantajain Keskusliitto STK:n suurimman jäsenliiton Suomen Työnantajien Yleisen Ryhmän asiamiehenä. 1970-luku oli yhteiskunnallisesti värikästä aikaa; presidentti valittiin poikkeuslailla, maan hallituksia vaihdettiin tiheään ja työmarkkinoilla sosialidemokraatit ja kommunistit kävivät taistelua ay-liikkeen vallasta. Länsi ja työnantajat rahoitti demareita ja itä kommunisteja. Kirjassa kerrotaan, että ”kun kommunistien kanssa oli hankala neuvotella, kehiteltiin Etelärantaan sosiaalidemokraateille jopa oma ovi, josta demarineuvottelijat hiipivät salaa neuvotteluihin”. Vuosikymmen oli myös lakkojen aikaa. Merkittävimpinä niistä Metallityöväen Liiton seitsemän viikon lakko vuonna 1971, joka toi palkansaajille lomaltapaluurahan. Toinen yhtä pitkään kestänyt työtaistelu oli STTK:n ja Teknisten liiton pääsihteeri Jorma Reinin masinoima voimala – ja sähkölakko kuusi vuotta myöhemmin. 1970-luvun työmarkkinaneuvotteluissa oli selvästi näkyvissä myös sotien aikainen aseveliyhteys. Neuvotteluparteilla oli muutama vuosikymmen aiemmin ollut yhteinen vihollinen ja tämä vaikutti pitkään neuvottelupöydissä. Vuosikymmenen aikana parannettiin merkittävästi palkansaajien vähimmäisturvaa, joita olivat yhteistoimintalaki, työehtosopimusten yleissitovuus, yritysdemokratia ja irtisanomissuojan parantaminen. Yleislakkouhista Rukan hangille Sosiaaliturvan ja työlainsäädännön valmistelussa keskeistä roolia näyttelee luonnollisesti maan hallitus ja poliittiset voimasuhteet. Kirjassa käsitellään työmarkkinajärjestöjen ja hallituksen suhteita Kalevi Sorsan ajoista Juha Sipilän hallituskauteen asti. Sorsan vuoden 1983–87 enemmistöhallituksen aikana ryhdyttiin lyhentämään työaikoja, joka oli myrkkyä työnantajille. Toisaalta Sorsa hyvitteli työnantajia korottamalla lakkosakkoja omalla päätöksellä. Tästä nousi ay-liikkeessä helvetillinen meteli. SAK yritti kytkeä sakkojen korottamiseen omia muutosvaatimuksia työehtosopimusten tulkintaetuoikeudesta, joka oli ja on työnantajille pyhä asia. Tulkintaetuoikeus ei ollut kaupan. Harri Holkerin sinipunahallitus riitautui 80-luvun lopulla työnantajien toimitusjohtaja Pentti Somerton kanssa, jonka taustalla oli Holkerin radiohaastattelu. Giljotiini-vertausta käyttänyt Holkeri sanoi, että hallitusohjelmaa noudatetaan niin, että elleivät työmarkkinajärjestöt pääse sopuun työelämäasioista, päättää hallitus niistä itse. Tuttua puhetta nykyisen pääministerinkin suusta. Vapaa sopimusoikeus oli pyhä asia myös työnantajille. Reitti_9_2017.indd 28 Reitti_9_2017.indd 28 15.11.2017 13.19 15.11.2017 13.19
Reitti 29 1990-luvun alussa työmarkkinoilla elettiin levottomia, yleislakkouhkien värittämiä aikoja. Esko Ahon hallitus ja valtiovarainministeri Iiro Viinasen ajama leikkauspolitiikka ajoi ay-liikkeen barrikadeille. Suomen oloissa nähtiin muun muassa harvinaisen näyttävä mielenosoitus Senaatintorilla, johon osallistui kymmeniä tuhansia ihmisiä. Paavo Lipposen johdolla SDP otti vuoden 1995 vaaleissa kirkkaan vaalivoiton. Vaikka hallitusohjelmassa painotettiinkin työmarkkinoiden ja kolmikannan merkitystä, ei yhteenotoilta silloinkaan vältytty. Lipponenkin sai SAK:n liittojohtajien toimesta niskaansa yleislakkouhan työttömyysturvaleikkausten takia. Pääministeri Matti Vanhasen hiihtolenkki Rukan lumilla on vielä tuoreessa muistissa, kun Vanhanen ilmoitti yleisen eläkeiän nostosta 63 vuodesta 65 vuoteen Ylen tv-uutisissa. Uutinen tuli työmarkkinajärjestöille täysin puskista ja jäädytti eläkeuudistuksen valmistelut viideksi vuodeksi. Kiistelty kolmikanta Hallituksen ja työmarkkinaosapuolten välinen kolmikanta on aina saanut osakseen kritiikkiä. Arvostelijoiden mielestä kolmikanta vie vallan parlamentarismilta korporaatioille, jotka eivät pelkästään valmistele, vaan käytännössä päättävät työelämää ja sosiaaliturvaa koskevista laeista. Vastaavasti kolmikannan puolustajilla on kiistattomia näyttöjä sopimusyhteiskunnan saavutuksista. Työmarkkinajärjestöjen rooli palkkaperusteisessa sosiaaliturvassa, eläkepolitiikassa ja työlainsäädännössä on ollut korvaamaton. Muutama vuosi sitten eläkkeelle jäänyt Lasse Laatunen ei ole peitellyt kantojaan kolmikannan puolesta. Työuransa loppuaikoina EK:n viestintä jopa toivoi, ettei Laatunen antaisi läksiäishaastatteluja. Mitähän Etelärannassa mahdetaan ajatella nyt, kun kolmikannan takuumies puhuu suunsa puhtaaksi? Lähde: Laatunen, Nieminen. Kolmikannan kulisseissa. Lasse Laatusen neljä vuosikymmentä työmarkkinapolitiikassa. 2017. Muutoksen hyväksyminen ei tarkoita sitä, ett ä hyväksyy kohdalleen tulevat heikennykset, vaan sallii oman tietoisuuden hyväksyä myös mahdollinen luopuminen. Harvoin muutos on vain yhden ihmisen kiusaksi rakennett u. Oma asenne ja tuki autt avat pääsemään eteenpäin muutoksen keskellä. Meillä varhaisjakelussa syksy on ollut viime vuosina akuuteinta muutosaikaa. Tämäkään vuosi ei tuo poikkeusta tähän ja voidaankin todeta, että olemme kuten monet kaltaisemme työmarkkinoilla: elämme jatkuvassa muutoksen virrassa. Muutokset työssä tunnetaan yleensä toiminnan kehittymisenä. Muutoksesta tiedottaminen, joka on aina työnantajan vastuulla, ei aina tarkoita välitöntä hyväksyntää muuttuville asioille. Joskus muutos ja sen lopullinen ymmärtäminen vaatii erityistä ponnistelua ja poikkeuksellisia toimenpiteitä. Joskus se vaatii myös erityistä ymmärrystä työyhteisöltä ja työtovereilta. Jättöpaikalla huonolla tuulella oleva kollega ei välttämättä haasta riitaa, vaan hän saattaa työstää omaa pahaa oloaan tahattomasti ympäristöönsä. Tällöin puhutaan muutosvastarinnasta. Muutosvastarinta on psykologinen termi, joka selittää ihmisen käyttäytymistä muutostilanteissa. Käsite tarkoittaa, että ihmiselle on ominaista pitää kiinni syvään juurtuneista vanhoista tavoista, asenteista ja käsityksistä. Työarkemme on kesäkuisen liikkeenluovutus-uutisen jälkeen ollut kovien paineiden alla. Suurin osa pohtii omaa tulevaisuuttaan varhaisjakelun töissä. Viime kuukaudet monella on pyörinyt mielessä kymmeniä kysymyksiä; Pärjäänkö taloudellisesti? Riittääkö motivaatio jatkamaan? Jaksanko kasvavia työkuormituksia? Arvostaako työnantaja työpanostani lainkaan? Tämän kaiken pohdinnan ja päätöstenteon keskellä meidän tulisi pystyä vielä keskittymään päätehtäväämme, tekemään turvallisesti sitä työtä, johon olemme sopimuksella itsemme solmineet. Oman työhyvinvoinnin kannalta on hyvä olla itselle armollinen ja hakea apua, jos jaksaminen käy ylivoimaiseksi. Mitä minä voin tehdä muutoksen keskellä? • Keskittyä siihen mitä osaa hyvin eli jakamaan oikea lehti oikeaan paikkaan ajoissa ja mahdollisimman turvallisesti. • Kuulostella omaa jaksamistani ja hakea apua, jos yksin en jaksa. • Puhua mieltä painavista asioista jollekin, on se sitten ihminen tai metsän puu. • Riittävän tiedon saatuani, tehdä rohkeitakin valintoja elämän ja työurani suhteen. • Huolehtia työyhteisöni ilmapiiristä, jos itsellä riittää voimat auttaa ja kannustaa työtovereita. • Pyrkiä kääntämään ajatukset muutoksen tuomista haasteista mahdollisuudeksi. MARKKU KIVIHARJU JA SARI SALONEN Sain toimia varhaisjakelun työsuojeluvaltuutett una lähes kuuden vuoden ajan ja olen nautt inut joka hetkestä. Olen rakastanut työtäni. Aina ei ole ollut helppoa, mutt a koska elämä itsessäänkään olisi leppoisaa. Haasteista me kasvamme paremmaksi itseksemme. Joskus eteen tulee niin isoja haasteita ja mahdollisuuksia, ett ä on oltava rohkea ja hypätt ävä uuteen. Kiitos kaikille työsuojelukollegoilleni siitä yhteisön tuesta, joka meillä PAUssa on aivan erityinen. Erityiskiitos kaikille varhaisjakajille, joiden työsuojeluedustajana sain olla ja tehdä työtä omalla persoonallani, hymyssä suin. SARI Kun muutos osuus omalle kohdalle Reitti 29 Varhaisjakelu Reitti_9_2017.indd 29 Reitti_9_2017.indd 29 15.11.2017 13.19 15.11.2017 13.19
Reitti 30 Reitti_9_2017.indd 30 Reitti_9_2017.indd 30 15.11.2017 13.19 15.11.2017 13.19
Reitti 31 kunnes eräänä päivänä huomattiin, että jotain on vialla. Kerran sattui niin, että lajittelussa tuli helvetisti virheitä, eikä tiedetty mistä se johtui. Kun katsottiin kuka oli ollut vuorossa, niin huomattiin, että sehän on Rauli, joka tekee hirveesti mokia. No sit me huomattiin, et jumalauta sillähän ei oo silmälaseja! Eihän se nähnyt lukee niitä osoitteita. Saatiin sitten sovittua, että talo ostaa Raulille uudet rillit ja se Vuosien varrelta 31 Herkkä kultakurkku 1970 -luvun alussa suomalaisilla tanssilavoilla nuorisoa villitsi Fiilaten ja höyläten hitillään somerolaisnuorukainen Rauli Badding Somerjoki. Erityisesti vuonna 1973 ja -74 Baddingin suosio oli lähes hysteerinen, joka jätti jälkensä herkkään laulajaan. Tiivis keikkatahti, julkisuusrumba ja niistä syntyneet paineet olivat liikaa, joita Somerjoki lääkitsi kuningas alkoholilla. Vuosikymmenen lopussa Badding kuljeksi toisinaan Kallion kulmilla vailla rahaa, ystäviä ja asuntoa. Tilannetta rauhoitti kuitenkin työpaikka postissa. Peter Von Baghin TV 2:lle toimittamassa Lähikuvassasarjassa talvella 1981 Badding kertoi elämäntilanteestaan. Tällä hetkellä me tehdään noita tollasii pikkukeikkoja. Mä oon vakituisessa päivätyössä P ostissa ja se sopii erittäin hyvin, koska se on just mitä mä tarviin. Tollanen työ, jos se on vähänkään mielenkiintosta, niin kyllähän se on parasta terapiaa, ihan päivätyö. Syrjäänvetäytyvä legenda Somerjoki työskenteli kolmivuorotyössä luisumiehenä ja liittyi Postiliiton Helsingin osaston jäseneksi lokakuussa 1980. Aluekuljetuksen luottamusmiehenä toiminut Simo Utriainen muistaa hyvin legendaarisen laulajan. Baddinghan oli hyvin hiljainen kaveri. Ei mikään seurusteluihminen, mutta kyllä hän istui kahvipöydässä meidän mukana siinä missä muutkin. Kun Badding tuli duuniin, se tuli tavallaan karkuunkin sitä julkisuutta. Porukka pyrki sitä suojelemaankin sillai, että ei sitä paljon ääneen pukahdettu, että se on meillä duunissa. Somerjoen työtoveri, nykyinen pääluottamusmies Asmo Juvanoja muistaa myös Baddingin syrjäänvetäytyvänä kaverina. Aroma-sätkiä se kääri usein. Ja joskus kun radiosta tuli joku ikivihreä biisi, saattoi vaan kysäistä, että tiiättekö pojat kuka soittaa haitaria tässä kappaleessa. Utriainen kertoo, että toisinaan Baddingin työvuoroja jouduttiin sovittelemaan levy-yhtiön tapaamisten ja äänitysten kanssa. Työ itsessään sujui hyvin, Kevätt alvella 1980 Pasilan postikeskuksen aluekuljetukseen tuli töihin hiljainen ja ujo laulaja. TEKSTI JUHA PÖYRY KUVAT UNIVERSAL MUSIC ARKISTO maksaa ne pikkuhiljaa takaisin. Virheet loppui sitten siihen. Somerjoen ura Postissa päättyi lopulta luvattomiin poissaoloihin. Utriainen muistaa puhuneensa Somerjoen työsuhteelle jatkoa monta kertaa, mutta lopulta Baddingin työsuhde purettiin. Sittemmin Baddingin ura lähti vielä uuteen nousuun Esa Pulliaisen Agents-yhtyeen kanssa. Muun muassa klassikot Ikkunaprinsessa, Tähdet, tähdet ja Laivat ehdittiin levyttää vielä ennen laulajan ennenaikaista poismenoa. Vain 39-vuotiaana kuolleesta Somerjoesta tuli kuitenkin kiintotähti, josta on tehty elokuva, elämäkerta, radiokuunnelmia ja lukuisia teatteriesityksiä. Jutussa käytett y lähde haastatt elujen lisäksi: Metsämäki, Miett inen. Badding Rauli Somerjoen elämä ja laulut. Sputnik. 1996. Reitti_9_2017.indd 31 Reitti_9_2017.indd 31 15.11.2017 13.19 15.11.2017 13.19
Reitti 32 Häirinnän kokemus voi syntyä: • tunkeilevista eleistä ja ilmeistä • härskeistä puheista ja kaksimielisistä vitseistä • vartaloa, pukeutumista tai yksityiselämää koskevista huomautuksista ja kysymyksistä • käpälöinnistä ja muusta ei-toivotusta koskett elusta • siveett ömän aineiston esille asett amisesta • seksuaalisesti väritt yneistä viesteistä • sukupuolisen kanssakäymisen ehdott amisesta tai vaatimisesta Muista, ett ä se mitä kukin kokee häirinnäksi tai ahdisteluksi riippuu henkilöstä ja tilanteesta sekä osapuolten välisestä suhteesta ja vuorovaikutuksesta. Työsuojelu Tiedätkö sinä, miten puutt ua työpaikalla ilmenevään häirintäään tai minkälainen käytös voidaan tulkita häirinnäksi? T uskin keneltäkään sosiaalista mediaa käyttävältä on jäänyt huomaamatta viime viikoina uutisvirtaan noussut #metoo –kampanja, joka on tuonut näkyville kuinka yleistä naisten kokema häirintä edelleen on. Kampanjan seurauksena keskustelu häirinnästä sekä työpaikoilla että yhteiskunnassa yleisesti on saanut uutta nostetta. Yleisen keskustelun lisäksi mediassa on nostettu esille käytännön toimia häirintää vastaan. Hyvä esimerkki tästä oli Helsingin Sanomien juttu häirintään puuttumisesta rakennusalalla ja YIT:n pääluottamusmiehestä Jari Jääskeläisestä, joka on ottanut tavaksi vaihtaa työmaakoppien tyttökalentereita luontokalentereihin. Vaikka takamuksen puristelu yms. selkeä seksuaalinen häirintä on kadonnut useimmilta työpaikoilta ja se myös pääasiassa ymmärretään sopimattomaksi eikä suurimmalla osalla työpaikoista roiku tyttökalentereita seinillä, ovat härskit jutut ja kaksimieliset vitsit juurtuneet syvälle monen työyhteisön toimintakulttuuriin. Kaksimieliset vitsit ja härskit jutut kuitataan usein sillä, että kyseisellä työpaikalla nyt vaan on tapana heittää vähän ronskimpaa läppää ja siihen kannattaa tottua. Syntyi häirinnän kokemus sitten näennäisesti leikkimielisestä vitsailusta tai vakavammin epätoivotusta koskettelusta, on jokaisella oikeus ottaa asia puheeksi ja työnantajalla on myös velvollisuus tilanteeseen puuttua. Kenenkään ei häirinnäksi kokemaansa käytökseen tarvise tottua tai sopeutua. Vitsi vitsinä! Eikun, hetkinen.. Usein, tilanteen vakavuudesta riippuen, helpoin tapa puuttua kokemaansa häirintään on ottaa asia puheeksi häiritsevästi käyttäytyvän kanssa. Parhaimmillaan tilanne voi ratketa jo sillä, että kertoo härskejä vitsejä kertovalle, ettei itse ole kiinnostunut kuunteleman kaksimielisyyksiä työpaikallaan. Mikäli tilanne ei puheeksiottamisella ratkea tai kokee, ettei pysty itse ottamaan asiaa puheeksi ja toivoo työnantajan puuttuvan tilanteeseen on hyvä ottaa asia puheeksi oman esimiehen kanssa itse tai vaihtoehtoisesti työterveyshuollon tai työsuojeluvaltuutetun/-asiamiehen välityksellä. PAUn työsuojelukurssien sisältöön kuuluu myös epäasiallista käytöstä ja häirintää koskeva osuus, joten sekä työsuojeluvaltuutetuilla että -asiamiehillä on osaamista puuttua häirintätilanteisiin työpaikoilla. On tärkeää muistaa, että se minkä kukin kokee häiritseväksi tai häirinnäksi riippuu täysin henkilöstä ja tilanteesta, eikä sitä voida määritellä esimerkiksi häiritsevästi käyttäytyvän tarkoitusperien perusteella. Älä nyt leikistä suutu – tyyppiset kommentit eivät ole riittäviä kuittaamaan työkaverin tunteita tai kokemuksia. Kulttuurit toki muuttuvat hitaasti, mutta asiallisen käytöksen ja kunnioituksen kaikkia työtovereita kohtaan ei kai vuonna 2017 pitäisi enää olla kulttuurisidonnaisia asioita. TEKSTI IDA NUMMELIN, työympäristöasiantuntija Reitti_9_2017.indd 32 Reitti_9_2017.indd 32 15.11.2017 13.19 15.11.2017 13.19
Reitti 33 JONI ERIKSSON ........................................ Harjavaltalainen postiautonkuljett aja, jonka mieli halajaa takaisin Yhdysvaltoihin. Amerikkalainen sielu Lieneekö se sitt en mielikuvaa, joka on iskostunut mieleeni Hollywoodin näköisen suodatt imen läpi. Kolumni Reitti 33 E i käy kieltäminen, Yhdysvallat on kiehtova maa. Aikojen saatossa sitä on kuvailtu paikaksi, jossa unelmat käyvät toteen. Anything goes, kuten siellä sanotaan. Itsestäni on aina löytynyt pieni palanen seikkailijasielua, joka väsymättä janoaa uusia kokemuksia. Kun eteeni tuli mahdollisuus viettää loma Los Angelesin lämmössä rakkaan vaimoni kanssa, ei lähtöpäivä voinut tulla riittävän nopeasti. Hypätään tarinankerronnan vuoksi kaksi viikkoa ajassa eteenpäin. Palaamme takaisin rättiväsyneinä mannertenväliseltä lennolta rankkasateen valloittamaan Helsinkiin. Mitä reissusta jäi käteen? Ensinnäkin, kulttuuri on rapakon tuolla puolen päälaellaan. Ihmiset olivat aidon ystävällisiä. Toisilleen täysin tuntemattomat tervehtivät toisiaan kaduilla sekä kaupan kassalla. Teepä täällä samoin, niin saat vastaukseksi korkeintaan murahduksen sekä murhaavan katseen. Toinen asia joka puuttui miltei kokonaan, oli suoranainen muukalaisviha. Toki aina löytyy poikkeuksia suuntaan ja toiseen, sitä en kiellä. Siellä ei kuitenkaan osoiteltu toisia sormin taikka solvauksin. Mieleeni juolahtaa hiekkalaatikkovertaus. Yhdysvalloilla on ne kaikki hienot hiekkaämpärit jotka Suomessa ovat enemmän tai vähemmän kiellettyjä. Aseita saa ostettua kenkäkaupoista. Risteyksessä saat kääntyä oikealle vaikka punaiset valot loistaisivat kuinka kirkkaana tahansa. Jopa marihuanan viihdekäyttökin on sallittua muutamassa osavaltiossa. Yhdysvallat on edelleen mahdollisuuksien maa, kunhan on motivaatiota nähdä paljon vaivaa sen eteen. Laakereilleen ei kannata jäädä lepäämään, sillä sosiaaliedut ovat siellä huomattavasti heikommalla tolalla. Riippuen osavaltiosta voi pienimmillään saada kuukaudessa noin 200 dollaria kuussa tukea. Onni suosii siis ahkeraa, sillä töistä ei ole pulaa. Kävimme paikallisessa Costco-liikkeessä tekemässä ruokaostoksia. Seurasin sivusta työntekijöiden touhuja. Kenelläkään ei ollut kiire, kukaan ei näyttänyt ylirasittuneelta. Näin yhden herrasmiehen työnkuvan olevan ihmisten ostoskassien nostaminen kärryihin. Toinen täytti pitkin päivää vesilaseja kauppakäytävän kulmassa. Kolmas seisoi uloskäynnillä vertaamassa ostoksia kauppakuittiin. Kyllä siinä äärimmäiseen tehostamiskulttuuriin tottunut suomalainen oli ihmeissään. Täällä kaiken tuon hoitaisi kaksi palkattomassa työkokeilussa olevaa raukkaa. Pakko se on myöntää, jotain tarunhohtoista siinä maassa on. Lieneekö se sitten mielikuvaa, joka on iskostunut mieleeni Hollywoodin näköisen suodattimen läpi. Allekirjoittanut muistaa kruisaillessaan Kalifornian vuoristoissa miettineensä jo täyttä häkää, että millä aikataululla tänne voisi muuttaa ihan pysyvästi. Amerikkalainen unelma on edelleen hengissä. Sitä voi olla vain vaikea löytää. Reitti_9_2017.indd 33 Reitti_9_2017.indd 33 15.11.2017 13.19 15.11.2017 13.19
Reitti 34 Menoon mukaan Pääkaupunkiseudun Sanomalehden jakajien syyskokous Aika: 29.11.2017 klo 17.00 Paikka: Hakaniemi-sali, John Stenbergin ranta 6, 2. krs. (PAUn toimistorakennus) 00530 Helsinki. Kokouksessa käsitellään sääntömääräiset syyskokousasiat, sekä päätetään osaston tulevaisuudesta: vaihtoehtoina lähinnä jatkaminen osana PAU:a, siirtyminen Team-ammattiliittoon tai mahdollinen muu ratkaisu (itsenäinen osasto / osaston lopettaminen). Tilaisuudessa kahvitarjoilu. Alueella maksullinen pysäköinti, mutta omalla autolla paikalle saapuville korvataan pysäköintikustannukset. Tilaisuuden arvioitu kesto noin 2,5 tuntia. Vieraat: PAUn puheenjohtaja Heidi Nieminen kertomassa tilanteesta sekä kuulemassa jäsenten näkemyksiä ja mahdollisia huolia esim. siirtymäsopimuksen osalta. TEAMin edustaja kertoo TEAMista liittona sekä tämän hetkisistä neuvottelutavoitteista. Autumn meeting of Helsinki Metropolitan Area newspaper carriers Time: November 29th 2017 at 17.00 Place: Hakaniemi hall, John Stenbergin ranta 6, 2nd fl oor (PAU offi ce building) 00530 Helsinki M eeting will deal with statutory autumn meeting issues plus decide the future of the local branch: most likely alternatives will be the continuation as part of PAU, transition to the Team trade union or some other solution (independent chapter / closing the chapter). Coff ee service. Parking is available in the area (tarif area 1). Parking costs for those arriving by car will be compensated. Th e estimated duration of the event is approximately 2.5 hours. Guests: PAU President Heidi Nieminen will tell about the current situation, members can pose questions and bring forth potential concerns, for instance regarding transitional agreement. Representative of the TEAM union will give information about their union. Punk rynnistää Postimuseoon Punkin rantautumisesta Suomeen tulee tänä vuonna kuluneeksi 40 vuotta. Postimuseo muistaa juhlavuoden avaamalla Pienlehtiä ja punkpostia -näyttelyn, joka on esillä lähes vuoden 17.11.2017–4.11.2018. Pienlehtiä ja punkpostia -näyttely esittelee punkin mukanaan tuomia ilmiöitä. Vuonna 1977 alkoi vaihtoehtolehtien vyöry ja samalla syntyi itse tekemisen kulttuuri. Kuka tahansa saattoi koota bändin, tehdä singlen tai kasetin, perustaa pienlehden ja julkaista sen itse. Alakulttuurin kukoistus näkyi myös postilaitoksen arjessa: Hilse, Lintu, Aivopesu, Nakki ja muut lehdet kulkivat postinkantajan laukussa tilaajilleen. Lehtien tekijät pitivät yhteyttä ja vaihtoivat julkaisuja keskenään. Punk ja itse tekemisen kulttuuri ovat toimineet lähtökohtana monen ihmisen uralle esimerkiksi tiedotusvälineissä tai kulttuurialalla. Näyttelyssä ovat esillä lehdentekijöitä ja punkkareita ennen ja nyt Miettisestä Arto Nybergiin. Punk-kirjeet ja levyjen vaihto muun muassa Yhdysvaltoihin ja Isoon-Britanniaan olivat osa nuorison kansainvälistymistä. Kirjeet tekivät samalla suomalaisia punk-bändejä tunnetuksi maailmalla. Näyttelyssä on esillä ja luettavana pienlehtiä, valokuvia, singlelevyjä ja c-kasetteja, punk-kirjeitä ja muuta punkiin liittyvää materiaalia sekä haastatteluja . Postimuseo sijaitsee museokeskus Vapriikissa Tampereella osoitt eessa Alaverstaanraitt i 5. Terveet Kädet hioo keikkasett iään treenikämpällä noin vuonna 1981. Reitti_9_2017.indd 34 Reitti_9_2017.indd 34 15.11.2017 13.19 15.11.2017 13.19
Reitti 35 K A A M E A K A T O K S E T A L L A K O I R A L O M A S U L J I N T S U N A M I T A S U A E T E E N A A K E R E N O I R A A A L A S S O P E L O T T A V A S S A A L I S Y S I T P I K E R O T A U S S E I S T Ä K L A V E T T I N Y L I N E L E N A S U A T D A T A K A N N A B I S O P E T R A S E E T L E G O T U P U T U H M A U S U M O T I T Ä L A N D O L A E M Ä S K I T A I I R I S T U H O A N I S P I S S I K U T U S E I S U L O T A M U S I S O I N T I T I N A T Ristikko Palautett a ja arvonnan voitt aja lehdestä 8 /2017 Likimain postaalisia tapahtumia Noise-interiööri rulett aa, not O.K.! Eritoten monitoimitilaympäristössä saa nauttia ajoittain silkasta moniäänis-kakofonisesta melusaasteesta, kun popula pajattaa hirvenmetsästyskokemuksistaan rintamus rottingilla ja audiopanokset sen kuin kovenevat jahka päästään metelöimään menneen viikonvaihteen laiturinnosto-proseduurin totaalisesta pieleenmenemisestä. I love it! Semanttista kohinaa pursuavia turhakkeita (lue: asioita jotka eivät voisi sinua vähempää kiinnostaa) sinkoilee katon mölysiepparaiden kautta korvien soluepiteeleihin vaikka kuinka yrittäisi edes hetkellisesti laastaroida ne kuuntelemalla nettiradiosta lempparimusaansa. Hiukan auttaa volyyminnosto, mutta kovin pitkään rakkaat kuuloluusi eivät tykkää hyvää vaikkapa Metallican tykittämistä maksimiteholla. Nupit kaakkoon ei ole alati toimiva ratkaisu. Yo! Kukapa rakastaisi keskeytyksiä. Juuri kun olet saavuttamaisillasi jonkin sortin työeuforian (lue: käyttämäsi tietojärjestelmä on suostunut toimimaan kokonaiset kymmenen minuuttia suuremmin pätkimättä), niin annahan olla: siinä se lakeerikenkäinen häirikkö hiipii taaksesi ja alkaa pälättää. Sillä mitä ketterä seurustelu-upseeri ravinnon tunkemiseen tarkoitetusta aukosta päästelee ei ole mitään merkitystä. Fiilis on pilalla ja sillä kitkerä ruohosipuli. Jahka kaksijalkainen hälyapinainen suostuu kaikkoamaan, niin taas on kerättävä psykoenergiaa. Ota siinä sitten tuottavuusloikkia. Maito on terveellistä! Gongin kumahdus tietää kauppojen syntymistä, ainakin Postintaipaleen toimistomöly-keskittymässä. Viime aikoina metallista valmistetun idiofonisen lyömäsoittimen elämöinti ja mäiske on ollut säästömoodissa. No, kenties tyyntä myrskyn ja mylväyksen edellä. Suomen kansantalous on lähtenyt korskealle laukalle pitkäaikaisen taantuman jälkeen. Luulisi murusia varisevan Postiinkin. Istu ja pala! Sähköpöytä hurisee vienosti yläasentoon ja älä peljästy: en aio mainita sanallakaan sähkötuolia selkä kiittää. Ergonomistit jaksavat muistuttaa työpöydän äärellä röhnöttämisen vaaroista. Toivottava mutta kaiketi vielä vuonna 2017 yltiöradikaali ratkaisu olisi poistaa työtuolit toimistoista kokonaan. Tupakointi on jo siirretty ’ulkohuussiin’. Ilahduttava trendi on syöpäkääryle-addiktien aiheuttaman kolinan ja jyskeen vähenemä ainakin A-talon portaikossa. Ja fi llarifriikin pakko on iloita työmatkapyöräilyn kasvavasta suosiosta, siitä osoituksena hallintorakennuksen vaateja kuivaus-kaappien erinomainen käyttöaste. Keep on running! Polkujuoksu kasvattaa suosiotaan. Postissa ollaan jälleen siirtymässä monimutkaiseen tytäryhtiötalouteen (lue: Kotipalvelut, Postipalvelut, Flexo...) muutaman seesteisempään suuntaan tepastetun vuoden jälkeen. Aarnimetsässä on antoisaa askeltaa, kunhan sinne ei eksy. TANSKAS-KARI Viime lehden palautteiden kesken arvotun palkinnon voitti Eero Saarinen. Onnea voittajalle! Arvontaan voit osallistau takakannesta löytyvällä palautekortilla tai osoitteessa www.pau.fi -> viestintä -> palaute. Reitti_9_2017.indd 35 Reitti_9_2017.indd 35 15.11.2017 13.19 15.11.2017 13.19
Reitti 36 På svenska Ersätt ning för uppsägningstid? Blir man betalat någon ersättning för uppsägningstid? Denna fråga hör man oft a. Särskilt personer som har länge varit sjukskrivna och blir däreft er uppsagda på grund av det, frågar oft a om man får någon ersättning för uppsägningen. Men om till exempel perioden av den avlönade perioden har redan tidigare gått ut, är det möjligt att lön för uppsägningstid blir nolla euro. I huvudsak betalas särskilt avgångsveder lag inte för uppsägningar. Lön under upp sägningstid betalas på samma grunderom under arbetsförhållandets giltighetstid. Till exempel lön under uppsägnings tid för en timlöntagare är lik med arbets timmarna som personen har arbetat under uppsägningstiden. För personer med nollavtal/personer som kallas till arbete vid behov är detta ett stort problem, för oft a sker det så att personen inte behövs under uppsägningstid. I framtiden kommer läget att ändras för en trepartsarbetsgrupp har förbererat en ändring till arbetsavtalslagen som skulle ge en person med nollavtal rätten till minst en genomsnittlig lön. Denna lagförändring kommer att behandlas I riksdagen förmodligen nästa vår. Nollavtal och dagpenning Jag är hyresarbetare och transporterar paket på Posti med nollavtal. Mitt arbetsförhållande är tillsvidare giltigt, timmarna varierar i praktiken från noll till 40 timmar i veckan. Har jag rätten till inkomstrelaterad dagpenning då de arbetade timmarna syns inte på arbetsavtalet? Jag är medlem I fackförbundet och arbetslöshetskassan. Med nollavtal avses ett arbetsavtal där en person kallas till arbete vid behov och arbetstiden varierar mellan arbetstimmar per vecka ändå till heltidsarbete. Nollavtal hindrar inte ansökning av jämkad dagpenning för ur arbetslöshetsförsäkringens synvinkel är det fråga om deltidsarbete. Arbetslöshetskassa behöver en kopia av arbetsavtalet som en bilaga till ansökan om dagpenning. Om det inte fi nns något arbetsavtal som kan visas eller om uppgift erna därpå är bristfälliga, kan kassan be dig om att fylla i en blankett angående centrala villkor för arbetsförhållandet. För behandling av ansökan är det väsentligt att veta bl.a. den avtalade arbetstiden per vecka, arbetsförhållandets längd och kollektivavtalet som följs. En person som arbetar i deltid eller tar emot ett heltidsarbete som varar minst för 2 veckor, har rätten till jämkad dagpenning. Med deltidsarbete avses ett arbete som utförs i arbetsförhållande där arbetstid är högst 80 procent av den maximala arbetstiden som tillämpas på branschen. I verklighet granskas den utförda arbetstiden i jämkningsperioder per ansökan, dvs. antigen i perioder av fyra veckor eller en kalendermånad. Arbetstimmarna av en person jämförs med den maximala arbetstiden på branschen dvs. arbetstiden som har defi nierats som den maximala arbetstiden i kollektivavtalet eller tjänsteavtalet. Ifall det inte fi nns ett kollektivavtal på branschen anses den maximala allmänna arbetstiden vara 40 h/vecka. EXEMPEL: Den maximala månatliga arbetstiden kan räknas genom att multiplicera den dagliga arbetstiden av en heltidsarbetstagare med antalet vardagar av månaden i fråga, och genom att räkna därav timgränsen för 80 %. Ifall arbetstiden på den jämkade perioden är högst 80 %, kan jämkad dagpenning betalas. Den maximala arbetstiden för en chauff ör är 40 h/vecka. Om en person som arbetar som chauff ör arbetar i november högst 140,80 h, kan jämkad dagpenning betalas om de övriga för utsättningarna fylls. (Arbetstid av en heltidsanställd person 8 h * 22 vardagar i november)* 0,80= 140,80 h. Reitti_9_2017.indd 36 Reitti_9_2017.indd 36 15.11.2017 13.19 15.11.2017 13.19
Reitti 37 In English Severance pay? Does the employer pay some kind of severance pay during the period of notice? Th is is a question that’s asked quite often. Especially those who’ve been on a long sick leave and are let go tend to ask if they’ll get some sort of severance pay. But if the case is that there is no paid sick leave left , wages from the period of notice are zero euros. As a principle there is no severance pay. During the period of notice wages are paid according to the same principles as when the employment is in eff ect. For example wages for someone who works by the hour consists of the hours they’ve worked during the period of notice. Especially for those working on a zero-hours contract this is a major issue, as unfortunately oft en the case is that the employer doesn’t off er any work for the period of notice. Hopefully there is a change coming up in the future. Th ere’s a tripartite group preparing a change in the Employment Contracts Act, which would lead to severance pay the size of average pay at the minimum for those working on a zero-hours contract. Th is change in legislation will be presented to the parliament probably next spring. Zero-hours contract and allowance I’m a temporary worker and work in package delivery on a zero-hours contract. My employment contract is valid indefi nitely and my working hours vary from zero to forty a week. Am I entitled to get earnings-related unemployment benefi t even though my employment contract doesn’t show realized working hours? I’m a member of the union and the unemployment fund. Zero-hours contract is generally an employment contract, where a person is called to work when needed and working hours can vary from zero to full-time employment. A zero-hours contract doesn’t exclude from earnings-related unemployment benefi ts because from unemployment security’s perspective it’s considered part-time work. Th e unemployment fund will ask a copy of the contract to be attached to the application. If there is no employment contract to be shown or it lacks in information the unemployment fund can ask for some additional information about the employment. Th e most important things regarding processing the application include weekly working time, the duration of the employment and which collective agreement is applied. A person that works part time or accepts full-time employment for two weeks at maximum is entitled to adjusted earnings-related allowance. An employee whose working hours are at maximum 80 percent of what is considered full-time employment is considered to be a parttime employee. In reality realized working hours are viewed in regards to each adjustment period and application i.e. every four weeks or monthly. Realized working hours are compared to that of a full-time employee, generally 40 hours per week. FOR EXAMPLE: Monthly maximum working hours can be counted by multiplying a full-time employee’s daily working hours by that month’s work days and dividing it so you get 80 percent. If your working hours during the adjustment period in question is at maximum 80 percent of that of a fulltime employee’s, can the adjusted earnings-related allowance be paid. In package delivery a full-time employee’s maximum working hours are 40 hours per week. If in Novembre you work at maximum 140,80 hours*, can the adjusted earnings-related allowance be paid as long as all the other requirements are met. *Full-time employees working hours per day 8h x 22 working days in Novembre) x 0,80=140,80 Reitti_9_2017.indd 37 Reitti_9_2017.indd 37 15.11.2017 13.19 15.11.2017 13.19
Reitti 38 Tyött ömyyskassa tiedott aa Reitti 38 KASSAN ASIAKASPALVELUPISTE ma–pe klo 9?15 OSOITE Siltasaarenkatu 3?5, 00530 Helsinki Postiosoite: PL 189, 00531 HELSINKI PUHELINPÄIVYSTYS 09 6131 1780 ma–ke klo 13.00–15.00, to klo 9.00–11.00 Palvelupuhelin 0600 97 099 toimii kaikkina vuorokaudenaikoina. Palvelupuhelimesta ei saa tietoa muusta kuin maksu päivästä, kun maksu on tallennettu maksatus järjestelmään. KOTISIVUT: www.pautk.fi Telefaksi: 09 6131 1789 Esimerkkejä työssäoloehdosta ja ansiopäivärahan määritt elystä Esimerkki 1. Tarkastelujakson pidentäminen Työssäoloehdon 28 kk mittaista tarkastelujaksoa voidaan pidentää hyväksyttävästä syystä enintään 7 vuotta, jos henkilö on estynyt olemasta työmarkkinoilla. Kuvan 1. esimerkissä henkilön tarkastelujaksoa pidentävät sairausloma 12 kk verran sekä vanhempainloma ja hoitovapaa 16 kk verran. Työssäoloehdon ei siis tarvitse täyttyä 26 viikon yhdenjaksoisessa työssä, vaan se voi täyttyä useammassa jaksossa, kuten tässä tapauksessa. Kun henkilö 24.4.2017 ilmoittautuu työnhakijaksi, on hänellä koossa 29 työssäoloehdon täyttävää viikkoa. Päivärahan määrittely tehdään 26 viikon palkkatuloista hakuhetkestä taaksepäin. Esimerkki 2. Työssäoloehdon täytt yminen palkkatukityössä Henkilö aloittaa palkkatuetun työn 23.1.2017 ja työsuhde jatkuu 24.9.2017 asti. Työsuhteen kesto on 35 kalenteriviikkoa. Reitti-lehdessä 7/2017 käsiteltiin palkansaajan työssäoloehtoa. Työssäoloehdolla tarkoitetaan 26 kalenteriviikon (6 kk) ajanjaksoa, jona henkilö on työskennellyt tai palkkaa on maksettu vähintään 18 h viikossa ja palkka on ollut työehtosopimuksen mukaista. Työssäoloehdon täyttyminen on yksi edellytys sille, että ansiopäivärahaa voidaan maksaa. Tässä numerossa on vielä muutama esimerkki työssäoloehdon tarkastelujaksosta sekä työssäoloehdon täyttymisestä erikoistilanteissa. Henkilö täyttää työssä 26 viikon työssäoloehdon, sillä palkkatuetusta työstä työssäoloehtoon voidaan lukea mukaan vain 75 % työssäoloehdon täyttävistä kalenteriviikoista. Muut viikot merkitään hyväksyttävänä syynä työssäoloehdon seurantaan. Esimerkki 3. Työssäoloehdon täytt yminen velvoitetyössä Velvoitetyöstä, joka on järjestetty Julkisesta työvoimaja yrityspalvelusta annetun lain 11 luvun 1 §:n nojalla, työssäoloehtoon luetaan kaikki työssäoloehdon täyttävät kalenteriviikot. Kyseistä pykälää sovelletaan 5759 vuotiaisiin, joiden oikeus palkansaajan työttömyyspäivärahaan päättyy enimmäisajan täyttymisen johdosta, ja heillä ei vielä ole oikeutta päästä työttömyyspäivärah an lisäpäiville. Lisätietoa velvoitetyöstä saat TE-toimistosta. Työssä 18 h/viikko 1.6.-30.6.2014 = 4 viikkoa Työssä 18 h/viikko 29.6.2015-27.9.2015 = 13 viikkoa Työssä 18 h/viikko 30.1.2017-23.4.2017 = 12 viikkoa Työnhakijaksi ilmoitt autuminen 24.4.2017 Palkaton sairausloma 1.7.2014-28.6.2015 = 12 kk Vanhempainloma ja hoitovapaa 28.9.2015.-29.1.2017 = 16 kk Reitti_9_2017.indd 38 Reitti_9_2017.indd 38 15.11.2017 13.19 15.11.2017 13.19
Reitti 39 Oheisella lomakkeella voit ilmoittaa muutoksista, jotka koskevat eläkkeelle siirtymistä ja lehden tilausta, jäsenmaksun keskeytystä, osoitteenmuutosta tai muuta vastaavaa. Osoitteenmuutos tulee voimaan noin neljän viikon kuluttua ilmoituksen saapumisesta. Sen voi lähettää myös sähköpostitse osoitteeseen vuokko.malinen@pau.fi tai ilmoittaa puhelimitse numeroon 09 6131 1719. Voit tehdä muutoksia jäsentietoihisi myös sähköisen jäsenpalvelun kautta. Merkitse kuoren vasempaan yläkulmaan: Jäsenrekisteri. Lähetys on ilmainen, jos lähetät kirjeen osoitteella: Postija logistiikka-alan unioni PAU, Vastauslähetys/Tunnus 5007565, 00003 Helsinki. HENKILÖTIEDOT Henkilötunnus .................................................................................................................................. Nimi ........................................................................................................................................................ Osoite .................................................................................................................................................... Äidinkieli suomi ruotsi muu, mikä ..................................................... Puh./sähköp.os. ................................................................................................................................ OSOITTEENMUUTOS Vanha osoite ....................................................................................................................................... ................................................................................................................................................................... Uusi osoite .......................................................................................................................................... ................................................................................................................................................................... Uusi osoite on voimassa ................................ alkaen. JÄSENMAKSUN KESKEYTYS Keskeytys on voimassa, mistä .................................... mihin .................................... Keskeytyksen syy vanhempainloma hoitovapaa sairausloma opiskelu kuntoutustuki ELÄKKEELLE SIIRTYMINEN Siirryn ...................................... eläkkeelle ..................................alkaen. Haluan ilmaisen Reitt i-lehden Kyllä Ei JOKIN MUU MUUTOS TAI ILMOITUS Mikä? .................................................................................................................... .................................................................................................................................. ................................................................................................................................... ................................................................................................................................... LISÄKSI OLEN AMMATTIOSASTONI puheenjohtaja varapuheenjohtaja sihteeri taloudenhoitaja Päiväys ja allekirjoitus .................................................................................................................................... asevelvollisuus siviilipalvelus Kelan työmarkkinatuki muu syy, mikä? tiedotussihteeri opintosihteeri nuorisovastaava Kiitos ilmoituksestasi! Muutosilmoitukset PALAUTEKORTTI 9 | 2017 Mielestäni lehden paras artikkeli oli ................................................................................................................................................................... Haluaisin lukea artikkelin aiheesta ..................................................................................................................................................................... Muuta palautett a lehdestä ......................................................................................................................................................................................... .................................................................................................................................................................................................................................................... Nimi ........................................................................................................................................................................................................................................ Osoite ..................................................................................................................................................................................................................................... puhelinnumero .................................................................. tilinumero ..................................................................................................................... Lähetä tämä palautekortt i postissa osoitt eeseen PAU/ Reitt i-lehti, John Stenbergin ranta 6, 00530 Helsinki tai vastaa kysymyksiin osoitt eessa www.pau.? -> palaute lehdestä. Vastaa 4.12. mennessä ja voita 20 € Reitti_9_2017.indd 39 Reitti_9_2017.indd 39 15.11.2017 13.19 15.11.2017 13.19
LA2 Posti Ab Posti Green henkivakuutuskuntoon.? JÄSENETUSI Hyödynn ä *Suomen edullisimman henkivakuutuksen (Vakuutusja rahoitusneuvonta FINE:n tekemä hintavertailu 9/2016) järjestöjäsenille myöntää Suomen vanhin henkivakuutusyhtiö, Keskinäinen Vakuutusyhtiö Kaleva. Hyödynnä JÄSENETUSI HENKIVAKUUTUKSESSA Kuinka sinä pärjäisit, jos joutuisit huolehtimaan kaikesta yksin? Pystyisitkö pitämään perheen nykyisen asunnon ja selviäisitkö muista lainoista? Tiesithän, että järjestöjäsenenä sinä ja puolisosi olette oikeutettuja Suomen edullisimpaan henkivakuutukseen.* Ota täysi hyöty jäsenyydestäsi ja osta vakuutus osoitteessa Reitti_9_2017.indd 40 Reitti_9_2017.indd 40 15.11.2017 13.19 15.11.2017 13.19