Roihuvuoren kylälehti 1/ 20 22 LAULUISSA SOI LAPSUUDEN ROIHUVUORI J. KARJALAISEN MAALÄMPÖ: ENERGIAA OMASTA MAASTA S. 12–13 | KAMERAT LAULAVAT ROIHUVUORESSA S. 14–15 | SISSINIITYT NOUSEVAT JOUTOMAILLE S. 16 | ROIHUTTARIEN NEEA NUIKKA: PESÄPALLO SOPII KAIKILLE S. 19 HANAMI-JUHLAA VIETETÄÄN 15. TOUKOKUUTA S. 4–7
JOKAISELLA ASUNNOLLA ON TARINANSA, KUTEN JOKAISELLA MEISTÄ. Osa suurempaa tarinaa HUONEISTOKESKUS OY | ITÄ-HELSINKI | OPUS Business Park, Hitsaajankatu 20, 00810 Helsinki SIPOO | Iso Kylätie 29, 04130 Sipoo Varaa tunti tulevaisuudellesi ja kutsu meidät palvelukäynnille. Kun asunnonvaihto on ajankohtainen, kutsu alueesi asiantuntija palvelukäynnille. Saat hinta-arvion asunnostasi ja raamit uusille unelmillesi . Varaa aikasi jo tänään! TERHI AHVONEN Kiinteistönvälittäjä, LKV, YKV, AKA 0500 432 708 KIRSI USKALI Kiinteistönvälittäjä, LKV, KiAT 040 620 9708 MARIA MANNILA-SHABANI Kiinteistönvälittäjä, LKV 040 658 7021 PETER FORSS Myyntipäällikkö, LKV kaupanvahvistaja 0400 465 495 JAN KLENBERG Kiinteistönvälittäjä, LKV 0400 840 879 HANNU KOLEHMAINEN Asuntomyyjä 040 359 0974 SOILE AUVINEN Myyntijohtaja, LKV, KiAT 050 383 8069
3 Roihuvuoren kylälehti www.roihuvuori.FI Vastaava päätoimittaja ANNA PAJU Untuvaisentie Toimitus • JOHANNA AYDEMIR Keijukaistenpolku • MARIA FÖRBOM Lumikintie • SUSSE HUHTA Roihuvuorentie • LINDA JUNTUNEN Tuhkimontie • IIRO KAUKIAINEN Roihuvuorentie • JOHANNA KOLEHMAINEN Lumikintie • MERJA KUVAJA Lumikintie • OTTO-VILLE MIKKELÄ Roihuvuorentie • PETTERI NISULA Peukaloisentie • EMILIA PACKALEN Keijukaistenpolku • TUOMAS RANTANEN Satumaanpolku • ANNA-MARI RAUNIO Herttoniemi • KIMMO RAUTIAINEN Keijukaistenpolku • ELLA SAARENKO Kauniainen • VESA SOIKKELI Satumaanpolku • MERVI VALTA Strömssinlahdenkuja • ELINA VANHATALO Espoo Ulkoasu NINNI KAIRISALO Kannessa J. Karjalainen / kuva IIRO KAUKIAINEN Kirsikankukat Anna-Mari Raunio Painos 20 000 Jakelu Postilaatikoihin Helsingin Uutisten mukana Roihuvuoren, Herttoniemen, Tammisalon, Laajasalon, Itäkeskuksen, Marjaniemen ja Puotilan alueilla. Lisäksi noutopistejakeluna alueen liikkeissä. Paino paikka Alma Manu, Tampere Kustantaja Voima Kustannus Oy / Tuomas Rantanen, puh. 040 507 7165 “Kävelen tuttuun rantaan, kävelen tuttuun rantaan, kävelen tuttuun rantaan…” NÄIN TOISTAA laulussaan Antti Autio, yksi suosikkiartisteistani. Tuo toistuva säe on soinut sitkeästi korvissani, kun viimeisen kahden vuoden aikana olen kävellyt tuttuun rantaan ja kävellyt tuttuun rantaan ja kävellyt tuttuun rantaan. Muutin Roihuvuoreen vain hetkeä ennen kuin korona sulki kaiken eikä ketään saanut tavata. Rannan kävelyraitti on siis tallattu tuttuakin tutummaksi. Hyvä polku uuteen kotiseutuun on ollut myös some. Vaikka Facebook tuntuisi muuten tylsältä, alueen asioista kärryillä pysymiseen se on oiva väline. Roihuvuori-ryhmässä voi kysellä ja keskustella kylän ajankohtaisista asioista, vitsailla, ihailla muiden kuvia lähiluonnosta ja -kulmista tai postata niitä itse. Muutama aktiivikuvaaja on esitelty tämän lehden sivuilla 14-15. Roihuvuori osaa -ryhmästä voi etsiä ammattilaista tai tarjoutua itse tekemään joku homma. Roihuvuori ostaa myy vaihtaa on vilkas kauppapaikka. Itselleni olen löytänyt sieltä ainakin tennarit, korvikset, kauniin japanilaisen tarjottimen ja viherkasveja. Roihuvuoren joukkovoimat -ryhmässä huudellaan porukkaa avuksi, kun tarvitaan talkoovoimia tapahtumiin tai muuhun tohinaan. Kuten moni muukin asia Roihuvuoressa, myös kylälehti syntyy talkoilla! Tässä numerossa on muutakin uutta kuin päätoimittaja. Olemme viritelleet ystävyyttä ja yhteistyötä yli Vanhankaupunginselän. Kuohu on Arabianrannan, Toukolan ja Vanhankaupungin lehti, jota tehdään vapaaehtoisvoimin ja kunnianhimoisesti, kuten tätä kylälehteämmekin. Kuohun ensimmäinen kokonaan digitaalinen numero ilmestyy toukokuussa. Siinä on juttua mm. Arabian katufestivaalista, Annalan ja Sompasaunan kuulumiset sekä uutena Terveisiä Roihuvuoresta -ystävyyspalsta. Tuolla palstalla julkaistaan lehdestämme Johanna Kolehmaisen sissiniittyistä kertova juttu. Niittyaktivismi levitköön! Digilehti on luettavissa osoitteessa lehtiluukku.fi sekä artova.fi/kuohu. Lehteemme ei tällä kertaa mahtunut vaihtarijuttua Kuohusta, sillä omiakin juttuaiheita jäi yli. Se on hyvä merkki! Päätoimittajana olen kiitollinen innokkaasta ja idearikkaasta kirjoittajajoukosta. Ja tästä ensimmäisestä numerostani olen tosi ylpeä. Lukuiloa! Ja moikatkaa, kun kylänraiteilla tavataan! Anna Paju päätoimittaja, Roihuvuoren Kylälehti Pääkirjoitus Moi kyläläiset! PITKÄN JA LUMISEN talven jälkeen kevään tulo tuntuu aina ihanalta. Lumikinosten alta pihojen kukkaistutukset nostavat päätään, leikkipuistoista kuuluu lasten iloisia ääniä, ihmiset kylänraitilla hymyilevät, harjoitukset ja pelit pesäpallokentällä ovat alkaneet. Itse odotan eniten sitä hetkeä¨, jolloin kirsikkapuut puhkeavat kukkaan. Kirsikkapuiden kukinnan alkua on jännittävä seurata, ja se hetki, jolloin nupuista pilkahtaa esiin vähän vaaleanpunaista, lämmittää ja kirkastaa mieltä. Kohta saamme elää hetken kirsikankukkien ympäröimänä. Puiden alla on satumaista KEVÄT on taas täällä! kuljeskella, kuin olisi vaaleanpunaisen katon alla. Kukinnan kauneutta on vaikea pukea sanoiksi. Suosittelen että tulette kävelemään ja oleskelemaan puiden luo. Laajannettu Kirsikkapuisto on täydellinen paikka olla eväskorin kanssa retkellä, ja tunnelmallinen Japanilaistyylinen puisto houkuttelee haaveiluun. Kevään tulo tarkoittaa myös sitä, että aktiivisella kyläyhteisöllä riittää puuhaa, vuoden suurin juhla on pian täällä! Tämän vuoden hanamia on odotettu innolla. Vihdoin pandemia on väistymässä ja pääsemme yhdessä nauttimaan uudistetusta Kirsikkapuistosta ja hanamijuhlan tunnelmasta. Emilia Packalén Roihuvuori-seuran puheenjohtaja P
www.roihuvuori.FI Roihuvuoren kylälehti 4 HANAMI-JUHLAA JÄRJESTÄMÄSSÄ ROIHUVUORI-SEURA RY AKITA RY BUDOSEURA GENBU-KAI RY HELSINKI CIRCLE PARAPARATANSSIRYHMÄ HELSINGIN KAUPUNKI HIKARI RY BUDOSEURA HISTORIALLISEN MIEKKAILUN SEURA EHMS RY HUTERA DANCE COMPANY KAHVILA ROIHUVUOREN RIO JAPANILAINEN KOULUYHDISTYS JAPANILAISEN KULTTUURIN YSTÄVÄT RY HELSINGIN KENDOSEURA KI-KEN-TAIICCHI RY KARATESEURA SEIBUKAN PKS SUOMALAIS-JAPANILAINEN YHDISTYS RY SUOMEN CHADO URASENKE TANKOKAI YHDISTYS RY SUOMEN SHIBA RY ROIHUVUOREN SEURAKUNTA ROIHUVUOREN KIRJASTO YAGYU SHINKAGE RYU YATAGARASU RY AIKIDO-SEURA ROIHUVUORI-SEURAN ja Suomessa toimivien japanilaisen kulttuurin yhdistysten ohjelmallinen Hanami-juhla järjestetään kahden vuoden tauon jälkeen. Juhla on avoin puistotapahtuma, johon voi tulla viettämään piknikpäivää ja nauttimaan tänä keväänä avautuvasta uudistuneesta ja laajentuneesta Roihuvuoren kirsikkapuistosta. Helsingin kaupunki on tehnyt puistoon kaksi vuotta kestäneen mittavan uudistuksen vesiaiheineen ja uusine istutuksineen. Suosittelemme saapumista julkisilla kulkuneuvoilla. Omia eväitä ei tarvitse kantaa mukana, sillä ruokateltoissa on myynnissä monenlaista syötävää ja juotavaa. Tapahtuman juontaa Suomen ensimmäinen kirsikankukkakuningatar Venla Ailasmäki. TÄSSÄ POIMINTOJA päivän ohjelmasta, tarkempi ohjelma aikatauluineen julkaistaan tapahtuman Facebooksivulla sekä Roihuvuori-seuran nettisivulla WWW.ROIHUVUORI.FI . JAPANILAISEN KOULUN OPPILAIDEN KUORO LAULAA JAPANIKSI Helsingin japanilainen kouluyhdistys ry TAPAA SUOMEN KIRSIKAN KUKKAKUNINKAALLISET Kirsikankukkakuningatar Ella Saarenko ja kirsikankukkaprinsessa Elina Vanhatalo kertovat tehtävästään kirsikankukkien hyvän tahdon lähettiläinä. Haastattelija Venla Ailasmäki. BUTOH-TANSSIA Butoh on avantgardistinen Japanissa kehitetty nykytanssin muoto, jossa yhdistyvät tanssi, teatteri ja improvisaatio. Tyypillistä butoh-esiintyjille on valkoiseksi maskeerattu vartalo. Ken Mai, japanilaissyntyinen tanssija esittää teoksen Sakura/Cherry. Santeri Vikström, butoh-tanssiesitys. Yukina Yamamoto ja Tuuki Malla & shakuhachin soittaja. Hutera Dance Company teos Mullan muodossa – body and soil. PARAPARATANSSIESITYS Helsinki Circle -tanssiryhmä TIETOVISA Esittelypisteille on levitetty kysymyksiä. Kierrä kaikki ja vastaa kysymyksiin, opit samalla kiinnostavaa tietoa japanilaisesta kulttuurista. ORIGAMIJA KALLIGRAFIATYÖNÄYTÖKSIÄ Japanilaisen kulttuurin ystävät ry:n teltalla. TUTUSTU JAPANILAISEEN TEESEREMONIAAN Suomen Chado Urasenke Tankokai yhdistys ry vaalii chad?n eli japanilaisen teetaiteen Urasenken koulukunnan mukaista perinnettä Suomessa. Esittelyteltalla mahdollisuus aistia teeseremonian rauhallista rytmiä ja tunnelmaa. JAPANILAISET KOIRARODUT MUKANA HANAMISSA Akitat ja shibat ovat suosittuja koirarotuja Suomessakin. Rotuyhdistykset kertovat lajeista omalla teltallaan. Mukana on tietysti myös ihastuttavia koiraystäviä juhlatunnelmaa nostattamassa. HARRASTUSSEURAT ESITTELEVÄT JAPANILAISIA TAISTELULAJEJA Hanamissa pääset kurkistamaan harrastussalien oppeihin. Millaisia itsepuolustusja taistelu harjoitteita tehdään budo -seurassa, mitä alalajit kendo, iaido, jodo tai naginata pitävät sisällään. Mukana ohjelmassa myös aikidoa ja karatea. Ensimmäistä kertaa mukana myös japanilaista historiallista miekkailua. Taistelulajien esittelyt pääosin hanamin kakkoslavalla, lähempänä Kirsikkapuiston sisääntuloporttia, uuden puiston alueella. Budoseurat Genbu-Kai ry. ja Hikari ry Historiallisen miekkailun seura EHMS ry Helsingin kendoseura Ki-Ken-Tai-Icchi ry Seibukan PKS karateseura Yagyu shinkage ryu Yatagarasu ry aikido-seura Hanami-juhla järjestetään talkoo voimin. Juhlaa on toteuttamassa yli 100 talkoolaista vuosittain. Ku va : Em ili a Pi pp ol a ROIHUVUOREN HANAMI 2022 Helsingin kirsikankukkajuhla sunnuntaina 15.5.2022 klo 12–18 PAIKKA: Roihuvuoren Kirsikkapuisto, Sahaajankadun ja Abraham Wetterin tien kulma, Helsinki HANAMI
Roihuvuoren kylälehti www.roihuvuori.FI www.roihuvuori.fi 5 K IRSIKKAPUISTON remontti valmistui vuoden vaihteessa, enää on jäljellä pieniä viimeistelytöitä. Puistoon istutettiin laajennuksessa 87 uutta kirsikkapuuta ja lisäksi pieniä pensastavia lajikkeita. Vielä ei tiedetä, missä järjestyksessä uudet puut keväällä kukkivat, mutta vahva ehdokas ensimmäiseksi on Prunus accolade, jonka kukinta on aikaistunut vuosi vuodelta. Samaa kerrottukukkaista lajiketta on ”puiston kuvatuin puu” rinteen keskivaiheilla. Accoladea saatiin remontin yhteydessä peräti 24 puuta lisää. Puistossa on nyt yhteensä kahtatoista eri kirsikkapuulajiketta. Jännittävin on tokionkirsikkapuun (Prunus x yedoensis) kukinta. Näitä uutuuksia löytyy iirislammikon reunalta täysi tusina. Muita uusia lajikkeita ovat mm. kurilienkirsikka (Prunus nipponica var. kuriliensis ’Ruby’), tarhakirsikka (Prunus x gondouinii ’Schenee’) ja koristekirsikka (Prunus x hillieri ’Spire’). Rinteen hiekkakentän viereiselle puolelle on istutettu Prunus sargentiin -laijkkeen pystykasvuista Rancho-muotoa. Kaikkiaan Kirsikkapuistossa ja Japanilaistyylisessä puutarhassa on 347 kirsikkapuuta, koko Roihuvuoressa yhteensä yli 500. Ja määrä vain kasvaa. Roihuvuori-seuralla on jo pitkään ollut meneillään kirsikkapuuprojekti. Sen tavoite on istuttaa roihuvuorelaisten pihoille ja teiden varsille 150 imeläkirsikkapuuta (Prunus avium), joista kasvaa syötäviä kirsikoita. Tällä hetkellä puista on istutettu kolmasosa. Ensimmäiset ovat jo alkaneet tuottaa satoa, joka paranee sitä mukaa, kun puiden määrä ja koko kasvavat. Hanamijuhlaan mennessä Kirsikkapuiston kirsikkapuiden lajikkeet merkitään näkyviin, jolloin yleisön on helpompi seurata puiden kukintaa. Ensi keväänä meillä on toivottavasti kukintakuvat ja tunnistusohjeet uusille lajikkeille. Täysin varmaa ei vielä ole, kukkivatko kaikki lajikkeet ensimmäisenä istutuksen jälkeisenä keväänä. Kirsikkapuiden kukinnan edistymistä voi seurata hanamisivustolla osoitteessa www.roihuvuori.fi/hanami/kirsikankukinta. – tervetuloa uudet, ihanat puut! KIRSIKKAPUISTON REMONTTI ON VALMIS TEKSTI OTTO-VILLE MIKKELÄ KERROTTUKUKKAISET Prunus accoladet ovat olleet suosituimpia kuvattavia hanamin aikana. Kukinta-aika on lajikkeella pitkä. Kuva: Otto-Ville Mikkelä Kirsikan kukinta kuvina ROIHUVUORI-SEURA kutsuu vuosittain paikallisen ammattitai harrastavalokuvaajan taltioimaan kukinnan edistymistä. Vuoden 2022 kukinnan kuvaa herttoniemeläinen Anna-Mari Raunio. – Tämä on mahdollisesti yksi Itä-Helsingin kivoimmista hommista: saan luvan kanssa kytätä kirsikankukkien kukintaa. Nyt vaan toivotaan, että kukinta osuisi olemaan parhaimmillaan hanami-juhlan päivänä, Raunio toteaa. Kukinnan edistymistä voi seurata Roihuvuori-seuran sivuilla. Nähtävillä on myös aiempien vuosien kuvat: www.roihuvuori.fi/hanami/kirsikankukinta ROIHUVUOREN hanami kokoaa perinteisesti paljon cosplay-pukuharrastajia. Tänäkin vuonna hanamissa kiertelee pukuagentteja etsimässä osallistujia pukukilpailuun. Kuka tahansa voi päästä mukaan kisaan, joten pukeutumiseen kannattaa panostaa. Pukuagentit bongaavat ja kutsuvat kilpailijat mukaan ohjelmalavalle, jossa puvut esitellään sarjoittain. Osallistujilla voi olla perinteinen japanilaistyylinen asu, katumuotivaatetusta (lolitat, gyarut, decorat, gangurot), cosplayasu, kigurumi tai jotain muuta erikoista. Voittajat palkitaan kunniakirjoilla. Päälavalla klo 15. Tuhkimon puiston kylä talolla avoimet ovet Opastettu puisto kävely PUISTOKÄVELY Roihuvuoren kirsikkapuistossa ja japanilaistyylisessä puutarhassa keskiviikkona 11.5. klo 18–19.30. Kokoontuminen kirsikkapuiston uuden portin luona Sahaajankadun ja Abraham Wetterin tien kulmauksessa. Oppaina Elina Nurmi ja puiston peruskorjauksen maisema-arkkitehti Tiina Perälä. Järjestäjä Kaupunkiympäristö, vapaa pääsy. KIRSIKKAPUISTON ja japanilaistyylisen puiston välissä sijaitsevassa Tuhkimonpuistossa on hanami-päivänä 15.5. avoimet ovet ja kahvilamyyntiä. Mahdollisuus myös lasten ruoan lämmitykseen juhlavieraille sekä wc. Avoinna noin kello 12–18. Tervetuloa kahvittelemaan! Ku va : Em ili a Pi ip po la Ku va : Iir o Ka uk ia in en Ku va : A nn aM ar i Ra un io PUKUKILPAILU HANAMI
www.roihuvuori.FI Roihuvuoren kylälehti 6 OUKOKUUSSA ympäri Japania pihoilla liehuvat koinobori-viirit. Viides päivä toukokuuta maassa vietetään lasten päivää ja koristeena ovat upeat karppiviirit. Koinobori tarkoittaa karpin nousua joessa, ja värikäs kalaviiri on Japanissa erityisesti pojille suunnattu rohkeuden ja periksi antamattomuuden toivotus. Japanissa usein isovanhemmat antavat viirin lahjaksi lastenlapsilleen. Roihuvuori-seura sai Riitta Oikawalta muutamia vuosi sitten lahjoituksena koinobori-viirejä. Pukkilalainen Oikawa on asunut Japanissa ja kerännyt siellä laajan kokoelmansa suuria, värikkäitä viirejä. – Pyysin japanilaisilta perheiltä niitä Suomessa tapahtuvaa kulttuurinvaihtoa varten, Oikawa kertoo. Nyt valmistunut kirsikkapuiston remontti mahdollistaa viimein kauniiden viirien tuomisen esille. Remontin yhteydessä puistoon rakennettiin perustukset pylväille, joihin viirit voidaan ripustaa. Uudistuneen puromaisen vesielementin ylle ripustetaan vaijerit ja suunnittelma on, että viirit olisivat paikallaan jo noin viikkoa ennen hanamia ja liehuisivat aina hanamiin asti. Myös Japanissa viirit ripustetaan usein joen ylittäviin vaijereihin. Tuuli pääsee puhaltamaan Karpin avoimesta suusta sisään ja liehuttaa viiriä ilmassa. KOINOBORIVIIRIT liehuvat hanamissa T TARINAN MUKAAN karpit, jotka pääsevät joen yläjuoksulle vuoristoon, muuttuvat lohikäärmeiksi. TEKSTI JOHANNA AYDEMIR KUVA RIITTA OIKAWA HANAMI Terveisin kauppiaat Maria ja Valtteri ROIHUVUORI
Roihuvuoren kylälehti www.roihuvuori.FI www.roihuvuori.fi 7 I M O N O on merkittävä osa japanilaista kulttuuria. Se on T-kirjaimen muotoinen vaate, jossa on laajat hihat ja joka puetaan kietomalla vaate vartalon ympärille. Nykyisessä muodossaan kimonon historia ulottuu noin 300 vuoden taakse, vaatekokonaisuuden tarina alkaa 1000 vuotta sitten Heiankaudelta. Kimonoita on erilaisia eri tilaisuuksiin ja tarkoituksiin. Nykypäivänä Japanin katukuvassa kimonoita harvemmin näkee, mutta perinteen ylläpitoa auttaa kasvava kansainvälinen suosio. Vaikka kimonoa näkee vähän arjessa, japanilaiset yhä pitävät kimonoa perinteisissä tilaisuuksissa, kuten häissä ja valmistujaisissa. Perinteisesti kimonot valmistetaan silkistä ja ne ovat kauniita kuvia ja ompelua myöten käsintehtyjä. Tämä tekee jokaisesta kimonosta ainutlaatuisen, puettavan taideteoksen. Kimonon päälle sidotaan obi-vyö, joka voi olla jopa neljä metriä pitkä. Myös puuvilla ja synteettiset kuidut ovat lisääntyneet viime aikoina, sillä silkkikimonon peseminen on erittäin haastavaa. Kimonoon pukeutuminen harrastuksena on nimeltään kitsuke. Se on tullut kirsikankukkakuninkaallisille viime vuosina tutuksi edustustehtävien yhteydessä. Kitsukeen sisältyy kimonon pukeutumisen lisäksi perusetikettiä, kuten kimonossa istumisen tai liikkumisen opettelua. Kuninkaallisten oppima motto kimonoon pukeutumisesta onkin ”Kimonon kauneus ei tule siitä, miten hyvin se on puettu, vaan miten sitä kantaa yllään”. Kirsikankukkakuningatar Elina ja prinsessa Ella vastaavat yleisimpiin heille kimonoista esitettyihin kysymyksiin: Kauanko kimonon pukemisessa kestää? – Kokeneimmat selviävät vartissa, mutta tunti ei ole ollenkaan poikkeuksellisen pitkä aika. Myös kimonon tyyppi vaikuttaa, sillä upeimmat obin solmut vievät myös eniten aikaa. Onko kimono vaikea pukea? – Kuka vain voi oppia pukemaan kimonon itselleen tai toiselle! Teoriassa se on hyvinkin yksinkertaista, mutta yksityiskohdat lisääntyvät pukijan kokemuksen lisääntyessä. Ovatko kimonot kalliita? – Miesten kimono vaatii vähemmän asusteita sekä työkaluja pukeutumiseen, joten miesten kimonohankinnat ovat kohtuullisen edullisia. Hinnat kulkevat molemmilla muutamassa sadassa, jos ostaa käytettynä riippuen kimonon muodollisuudesta. Alkuun suosittelemme kokeilemaan yukataa. Miten yukata eroaa kimonosta? – Yukata tarkoittaa kirjaimellisesti kylpytakkia ja sitä pidetään usein kesäisin festivaaleilla, temppelivierailuilla tai majataloilla ja onsenilla oloasuna. Yukata on usein puuvillaa, ja sen päälle puettava obi on ohut ja kevyt yllä. Kankaan kuviointi on usein suuri, koko kankaan peittävä ja ne ovat hyvin värikkäitä. – Kimonot ovat usein silkkiä, ja kuviointi on tietyissä osissa, kuten helmassa, hihassa ja rinnuksessa. Vaikka värien kirjo on suuri, ne ovat keskenään harmoniassa ja kokonaisuus on yukataan verrattuna hillitympi ja hienostuneempi. Nuorten naisten kimonot ovat usein koristeellisempia. Kuka voi pitää kimonoa? – Kuka tahansa! Hankintaa ennen kannattaa konsultoida kitsukesta kokemusta omaavalta ihmiseltä, jotta vaatteiden mitoituksen menevät pituuden mukaan oikein. Kimono sopii kaiken pituisille, sekä kaikille vartalotyypeille sellaisenaan, mikä tekee siitä verrattoman asun joka tilaisuuteen. ELLA Saarenko. ELLA Saarenko ja Elina Vanhatalo. K KIMONO ?? SOPII KAIKILLE TEKSTI ELLA SAARENKO JA ELINA VANHATALO KUVAT IIRO KAUKIAINEN HANAMI
www.hankosushi.? Tarjous voimassa 31.5.2022. Itäkeskuksen, Herttoniemen ja Redin verkkokaupassa VERKKOKAUPASTA KOODILLA HANAMI22 -20% PUH. 09-755 6889, 09-755 6887 Tuhkimontie 2 Palvelemme ma–pe 10–22, la–su 11–22 WWW.PIZZERIAAROMI.COM NOUDETTUNA TAI PAIKAN PÄÄLLÄ PÄIVÄN PIZZA 2:lla täytteellä, sis. kahvi (arkisin) 8 90 € LOUNASTARJOUS Arkisin klo 10.00–15.00 Kaikki norm. PIZZAT JA KEBABIT +0,33 L JUOMA + KAHVI 9 90 € I TÄH E L S I N G I N I H A N I N B I S T RO VA N H A N H E RT TO N I E M E N SY DÄ M E S SÄ Kettutie 3. Herttoniemi 050 518 5539 info@ravintolapikkuhukka.fi www.ravintolapikkuhukka.com Aukioloajat ke–pe 11–21, la 12–21 ja su 12–17, viimeiset tilaukset keittiöön tuntia ennen sulkemista. Arkilounas ke–pe klo 11–15 Meillä sinua palvelevat optikot Anne Jämsä ja Heidi Jussila sekä ajanvarauksella silmälääkäri Reijo Ahonen. Paikallinen, palveleva silmälasikauppa Hiihtäjäntie 1, p. 010 235 1919 Avoinna ark. 10–18 ja la 10–14 www.herttoniemensilmalasi.fi • nopeat toimitukset • korjaukset jopa odottaessa • linssien hionnat myös omiin kehyksiin • myös silmälääkäripalvelut TULE TAITEILEMAAN HELSINGIN KUVATAIDEKOULUUN! Uusien oppilaiden haku syksylle 2022 alkaa 11.4.2022. Kesäkursseja ja uutta toimintaa! kuvataide.eepos.fi
9 Roihuvuoren kylälehti www.roihuvuori.FI Mä oon toi poika tossa raitapaidassa Mull’ on tukka leikattuna millin terällä Tää on kesä kuuskytneljä Roihuvuoressa Me puhallellaan pörhöpäitä meidän pihalla 19. JOULUKUUTA 2021 saatiin todistaa hetkeä, jolloin J. Karjalainen saapui pitkän odotuksen jälkeen keikalle lapsuusmaisemiinsa Roihuvuoreen. Hän esiintyi vierailevana solistina bändissään rumpuja soittavan Janne Haaviston isännöimällä Sunday Night Music Clubilla. Kuten arvata saattaa, Hard Rock House oli kyseisenä iltana tupaten täynnä. Eikä yleisön tarvinnut pettyä: Parin tunnin keikan aikana saatiin kuulla kaikki keskeisimmät hitit uran varrelta. Mukana oli myös ”pieni kotiseutusarja”, jonka kappaleet ovat saaneet innoituksensa lapsuuden Roihuvuoresta. Ja mä rämpytin lampun jousia ja leikin Rolling Stonesia Mä kuvittelin että mulla on bändi kun rämpytin lampun jousia Joihinkin kappaleisiin on tallennettu lapsuuden hetkiä ja fiiliksiä (Luuranko rämisee, Avaruuden ikkuna). Joissain kaupunginosa mainitaan ihan nimeltä (Voikukkia ja Poplaulu 66). Monet meistä tuntevat kappaleen Verinen mies, joka perustuu omakohtaiseen kokemukseen. Karjalainen on ollut paikalla Marjaniemen uimarannalla, kun Syvännesaaresta on tuotu soutuveneellä saaressa tapellut, verta vuotava mies. Muistaako kukaan? Muistaako kukaan? Vai oliko tää kaikki unta vaan silloin Marjaniemessä, silloin Marjaniemessä J. Karjalainen, tuttavallisemmin Jukka, asui 10 ensimmäistä elinvuottaan Roihuvuoressa. Alkuun hänen perheensä asui Roihuvuorentiellä. Sieltä he muuttivat YläRoihuvuoreen Vuorenpeikontielle. Kaksi ensimmäistä luokkaa Jukka kävi Porolahden kansakoulussa, siirtyi kolmannelle parakkikouluun ja ehti vielä käydä vähän aikaa Ruusuvuoren vastavalmistuneessa koulussa, kunnes perhe muutti Espooseen. Millaista oli lapsuus Roihuvuoressa 60-luvulla? – Lapsia oli paljon. Pihoilla vietettiin aikaa, leikittiin yhdessä pihaleikkejä kuten kirkonrottaa ja kymmentä tikkua laudalla. Oli monenlaisia maisemia ja paikkoja, missä liikkua. Oli tosi kivaa.” Roihis vai Roihika? – Ehdottomasti Roihis. Bussipysäkkien julisteissa näkyvä Roihikka ei istu Jukan suuhun ollenkaan. Tosin kieli muuttuu, ja esimerkiksi Jukan lapsuudessaan leikkimisestä käyttämä sana bräidätä on nykyään monelle vieras. KARJALAISEN tuoreella Soulavaris-albumilla soi silläkin Roihiksen tunnelma. Hän kertoo, kuinka eräs kappale sai alkunsa koulutiellä jo vuosikymmeniä sitten. – Muistan, miten kävelin Vuorenpeikontietä koulusta kotiin ja hyräilin yhtä sävelmää. Vielä 50 vuoden jälkeenkin muistin sen melodian, joten päätin kokeilla miltä kuulostaa, kun lisää joukkoon rummut, basson ja kitaran. Aika hyvin löytyi se 60-lukuinen tunnelma, ja syntyi biisi Popsävel 66. Muistan pojan huolettoman, poika se pomppi roskiksilla Roihiksessa, jee jee jee Tämän pienen esityksen muisti tallettaa soinnut sähkökitaran sen näkyväksi saa. – Sana sai siivet -biisi sijoittuu myös Roihikseen. Laulu on saanut alkunsa siitä, kun kaverini Jussin kanssa dyykattiin siellä kerran vanha Raamattu roskiksesta, Karjalainen kertoo. Laulussa sana saa hyvin kirjaimelliset siivet, kun pojat taittelevat raamatun sivuista lennokkeja, suihkareita. Karjalaisen Jukka käy joskus kesäisin pyöräilemässä Roihiksessa fiilistelemässä vanhoja kotikulmiaan. Kuullaanko sinua vielä uudestaan Roihuvuoressa klubilla tai kyläjuhlilla? – On se ihan mahdollista, jos vain aikatauluihin joskus sopii. Vaikka paljon on muuttunut, on hienoa huomata, että jotain on vielä säilynyt. Hyvä fiilis on tallella. Lyriikkasitaatit järjestyksessä kappaleista Voikukkia, Luuranko rämisee, Verinen mies ja Popsävel 66. RUMPALI, musiikkituottaja ja kulttuurin moniosaaja Janne Haavisto. Tuttu paitsi J. Karjalaisen bändistä, myös kymmenistä muista. Perustanut East Roots House Bandin ja luotsaa Sunday Night Live -iltoja. Haavistoa kuvaillaan myönteiseksi ja kannustavaksi persoonaksi, joka on pitänyt positiivista meininkiä yllä myös haastavina aikoina ja lisännyt Roihuvuoren tunnettavuutta. –Kun muutin Roihikseen kuutisen vuotta sitten, tuli fiilis, että olen tullut kotiin. Roihuvuori-seura valitsee vuosittain Vuoden roihuvuorelaisen ja lahjoittaa tälle nimikkopuun Roihuvuoren Kirsikkapuistoon. Paluu juurille: J. KARJALAINEN JA LAPSUUDEN ROIHIS TEKSTI MERVI VALTA KUVA IIRO KAUKIAINEN J. KARJALAINEN East Roots House Bandin kanssa joulukuussa Hard Rock Housen tiskin takana. Kuvassa mukana myös baarin henkilökuntaa. Vasemmalta oikealle: Janne Haavisto, Tom Nyman, Tero Pulkkinen, J. Karjalainen, Gurdip Singh, Tuomas Metsberg, Pawan Singh. Lapsuudenmaisemat ja muistot soivat monissa hiteiksi ja koko kansan omaisuudeksi kohonneissa lauluissa. Sunday Night Music club Janne Haaviston ja Thomas Metsbergin vetämät elävän musiikin illat joka sunnuntai, aina klo 18–21. Seuraavat vierailijat: Hard Rock House (Roihuvuorentie 1). Liput 10 €. 8.5. Mirkka Paajanen 15.5. Juha Mieskonen 22.5. Tuure Kilpeläinen 29.5. The Munsons Vuoden roihuvuor e lainen 2022 SEURAN puheenjohtaja Emilia Packalén luovuttaa Haavistolle kunniakirjan. Kuva: Iiro Kaukiainen
www.roihuvuori.FI Roihuvuoren kylälehti 10 ROIHUVUOREN RAAKKU LAULAA OMALLA ÄÄNELLÄ Niin kuin monet hyvät ideat, myös ajatus matalan kynnyksen lauluryhmästä syntyi muutaman ihmisen kesken illanvietossa jutellessa: olisipa mukava lauleskella yhdessä, laulella ihan vain omalla äänellä, mutta yhdessä. Vetäjäksi lupautui monitoimimuusikko ja pedagogi Veera Voima. Ensimmäiset harjoitukset pidettiin pyöräpaja Satumaan Dynamon tiloissa maaliskuussa 2018. Ryhmän nimeksi valikoitui Roihuvuoren raakku. Joku lähti mukaan nuoruutensa kuoroharrastuksen elvyttäTOUHUVUORI EI HILJENE R TEKSTI VESA SOIKKELI ”KUN KULTTUURITALOT menivät kiinni koronarajoitusten vuoksi keväällä 2020, niiden työntekijöitä siirrettiin sote-puolelle auttamaan. Roihuvuoren Seniorikeskukseen saimme esimerkiksi Savoy-teatterin valosuunnittelijan hetkeksi lainaan. Suunnittelimme yhdessä ”valohuoneen” seniorikeskuksen kellariin ja järjestimme siellä talon asukkaille moniaistisia hetkiä valojen, äänien ja liikkeen avulla. Tämä oli aikaa, jolloin omaisten vierailut eivät olleet sallittuja ja mitään ryhmätoimintoja ei voitu järjestää. Kellariin saimme loihdittua toisen todellisuuden”, kertoo seniorikeskuksen kulttuuriohjaaja Emma PajuTorvalds. Kuva: Emma-Paju Torvalds “NIIN PÄIVÄ hiljaa pidentyy ja valo voittaa ja laulumme kaikua saa, kaikua saa.” Raakku keksi luovia ratkaisuja korona-aikana. Jouluna 2020 kuoro toteutti joululauluvideon, johon jokainen kuvasi ja äänitti oman osuutensa. JO USEAMPANA talvena aikuisetkin ovat intoutuneet rakentamaan lumilinnoja. Legenda kertoo, että joissakin tapauksissa jälkipolvi olisi joutunut huutelemaan ikkunasta iltaisin huoltajaa lumilinnan kimpusta sisälle huoltamaan perhettään ja keskustelemaan vakavasti kotiintuloajoista. Helmikuussa inspiraatio iski kahvila Rion terassilla. Juissi Vainiolan ideaan tartuttiin tarmolla ja Intoa kuvaa hyvin se, että ensimmäisen sulaneen linnan raunioille rakennettiin alle viikon päästä uusi. Kuva: Iiro Kaukiainen LYSTIÄ EI OLE, ellei sitä pidä! Keksijä ja aurinkoenergia-asiantuntija Janne Käpylehto loihti yhdessä paikallisten kanssa jälleen kaksikin ihmisvoimin pyörivää jääkarusellia, ensimmäisen Marjaniemen uimarannalle, toisen Strömssin venesatamaan. Tällä kertaa erikoisuutena karusellissa olivat mukana pyörivä telttasauna, avanto ja jäädisko valoineen. Kuva: Janne Käpylehto OIHUVUORI on toimintaa haluaville normaalisti melkoinen touhuvuori. Korona-aika toi kuitenkin arkeen rajoituksia ja eristäytymistä, monille myös yksinäisyyttä ja sairautta. Juhlan aiheet ovat olleet vähissä tai ainakaan niistä ei ole voitu nauttia vapaasti kasvokkain. Joku kertoo silti löytäneensä elämäänsä uudenlaista rauhaa ja leppoisampaa rytmiä. Ulkoilmaelämä on ollut arvossaan, ja yhdessä on keksitty myös uusia ja turvallisia tapoja olla ja toimia yhdessä.
Roihuvuoren kylälehti www.roihuvuori.FI www.roihuvuori.fi 1111 Puiston kunnostamiseen saatiin rahaa OmaStadilta, idea tuli Porolahden koulun oppilailta. TUHKIMONPUISTON kunnostamiseksi turvalliseksi, viihtyisäksi ja kaikenlaisille käyttäjäryhmille sopivaksi myönnettiin yhteensä 290 000 euroa. Rahat käytetään mm. puistosuunnitelmaan ja kunnostuksen osittaiseen toteutukseen kuten leikkipuiston materiaaleihin ja rakentamiseen sekä rakennuttajaja työmaatehtäviin. Kunnostus aloitetaan tämän vuoden aikana. Helsingin kaupungin OmaStadi tukee yhdenvertaista osallistumista. OmaStadin osallistuvassa budjetoinnissa käytetään 8,8 miljoonaa euroa kaupunkilaisten yhdessä kehittelemien ideoiden toteuttamiseen. Kuka tahansa voi tehdä kaupungille kehittämisehdotuksia ja kaikki yli 12-vuotiaat helsinkiläiset saavat äänestää ehdotuksia. Eniten ääniä keränneet ehdotukset toteutetaan. Syksyn 2021 äänestyksessä valittiin toteutettaviksi yhteensä 75 ehdotusta. Ehdotus Tuhkimonpuiston kunnostamisesta tuli alunperin Porolahden peruskoulun oppilailta. Oppilaskunnan vastuuopettaja Petra Ivars lähti kehittämään oppilaiden ideoita yhdessä Otto-Ville Mikkelän, Carolin Franken ja Riitta Antinojan kanssa. KAHVILA RIO joutui sopeutumaan koronarajoituksiin ja rajoittamaan myös näyttelytoimintaa. Valokuvaaja-aktiivit kehittelivät kevättalvella 2020 uuden konseptin, Aita-näyttelyt. Peukaloisenpuiston aidalla poseeraavat kuvineen Janne Haavisto ja Kari Hiltunen. Nyt kun rajoitukset ovat hellittäneet, näyttelyt jatkuvat sekä Riossa että aidalla. Paikallisten kuvaajien väläyksiä voi tutkia aidasta jälleen kesäkuussa 2022. Kuva: Iiro Kaukiainen KUN VARSINAISTA hanamijuhlaa ei voitu kahteen vuoteen järjestää, sai muotoilija Sara Palojärvi idean levittää hanamin kukat yhteisötaideteoksena roihuvuorelaisiin ikkunoihin. Hän julkaisi keväällä 2020 graafisen kirsikankukan, josta otettiin printtejä, ja printeistä ihmiset leikkelivät ja värittivät paperikukkia ikkunoihinsa. Valtava määrä kukkia askarreltiin ja toimitettiin myös seniorikeskuksen ikkunoita koristamaan. Kuva: Sara Palojärvi minen mielessä, toinen taas tuli ensimmäistä kertaa laulamaan yhdessä Raakku-nimen rohkaisemana. Raakkuja on moneksi. – Veeran johdolla sitä uskaltaa hypätä kokeilemaan mitä vain: keppitanssia, improvisaatiota tai kazoo-pillin soittoa sekä tietysti laulamista vaikka millä kielillä, kuvailee yksi raakuista. – Väkeä on tullut, mennyt ja palannut elämäntilanteiden ja tarpeiden mukaan, mutta rento ja hilpeä tunnelma on säilynyt. Koronarajoitusten aika on koetellut Raakkuakin. – Olemme keksineet luovia ratkaisuja, jotta voisimme jatkaa harrastusta. Kesällä lauloimme ulkona niin pitkään kuin säät sallivat. Välillä olemme laulaneet turvaväleillä kirkossa ja kirjastossa. Taudin pahimmissa vaiheissa toimimme jonkun aikaa Zoomin välityksellä. Siihen eivät kaikki ruututyöläiset jaksaneet osallistua, mikä on ymmärrettävää. Jouluna 2020 teimme yhteisen joululauluvideon, johon jokainen kuvasi ja äänitti oman osuutensa. Veera miksasi äänet yhteen, ja Sini Liimatainen kokosi videon, joka julkaistiin somekanavilla, kokoaa eräs raakku koronaajan kokemuksia. Keväällä 2022 harjoitellaan taas yhdessä nokikkain, ja pari esiintymistäkin on ollut. – Hienointa ovat sellaiset hetket, kun harjoitteluvaiheen jälkeen stemmat asettuvat vähitellen kohdilleen ja ryhmä alkaa soida yhdessä. Silloin kuulostetaan hetkittäin jo oikealta kuorolta, kertoo yksi raakku. Toinen miettii, että joskus sitä tulee sunnuntai-iltana kirjastolle harjoituksiin väsyneenä ja jopa murheissaan. Kummasti sitten vain saa voimaa yhdessä laulamisesta. Useammasta suusta tulee yksi toive: muutama miesääni lisää ei olisi pahitteeksi. OMANLAISENSA INNOVAATIO on myös hankipetankki. Jussi Aallon ideoimat ensimmäiset hankipetankin MM-kisat heitettiin talven viimeisillä lumilla maaliskuussa 2022. Kansainvälisiä osallistujia ei ilmaantunut paikalle, ja osallistuminen Roihuvuorestakin oli vielä kauniisti sanoen rajallista. Mutta selitykset sikseen: hallitsevia maailmanmestareita ovat Santtu, Hanna ja Rasmus Muoniovaara Untuvaisentie vitosesta. Onnittelut! Kuva: Jussi Aalto TUHKIMONPUISTO saa uuden ilmeen TEKSTI LINDA JUNTUNEN
www.roihuvuori.FI Roihuvuoren kylälehti 12 ELSINGIN KAUKOLÄMPÖ tuotetaan vielä pääosin kivihiilellä ja maakaasulla, vaikka Helen Oy pyrkiikin hiilineutraaliksi 2030 mennessä. Polttoaineiden ja päästöoikeuksien hintojen nousu ovat nostaneet kaukolämmön hintaa. Helen ilmoitti syksyllä 30 % kaukolämmön hinnan korotuksesta edelliseen syyskauteen verrattuna. Myös Venäjän hyökkäyssota Ukrainaan nostaa energian hintaa. Untuvaisessa oli havahduttu taloyhtiön kulujen kasvuun. – Totesimme, että lämmitys on ylivoimaisesti suurin kuluerä, johon voimme itse vaikuttaa, kertoo Ari Saarelainen As Oy Untuvaisesta. Taloyhtiö pyysi konsulttiyritykseltä arvion kolmesta erilaisesta lämmitysratkaisusta. – Teetimme kannattavuuslaskelmia ja esitimme ne talon asukkaille infotilaisuudessa. Myöhemmin taloyhtiön hallitus sai yhtiökokoukselta valtuudet käynnistää projektin, jossa kaukolämpö vaihdetaan lämpöpumppuihin. LÄMPÖÄ ENERGIAKAIVOSTA – Roihuvuoren kallioperä ei ole lämmönluovutukseltaan parasta mahdollista, mutta kallio on lähellä maan pintaa, kertoo Saarelainen. Kallioon poraaminen on edullisempaa kuin pehmeään maahan, jossa tarvitaan teräsputki tukemaan reikää. Untuvaisenkuja 4:än tuli 6 energiakaivoa, jotka ovat 320 m syviä. – Meillä energiakaivojen määrää pienensi radikaalisti se, että otamme lämpöä myös poistoilmasta. Poistoilmaa voidaan käyttää lämmönlähteenä, jos talossa on koneellinen poistoilmanvaihto. Oikein mitoitetuista energiakaivoista saa lämpöä koko rakennuksen elinkaaren ajan. Liian pieneksi mitoitetun kaivon tuotto voi vuosien aikana laskea, ja se voi jopa jäätyä. – Energiakaivon lämpötila tasaantuu ensimmäisten viiden vuoden aikana, ja sen jälkeen se tuottaa lämpöä tasaisesti, kertoo Suomen lämpöpumppuyhdistys SULPU ry:n toiminnanjohtaja Jussi Hirvonen. Keruuputkistossa kiertävä neste lämpenee energiakaivossa muutaman asteen. Kaivot jäävät maan alle piiloon eivätkä vaikuta pihan käyttöön. Kaivojen tulee olla noin 7,5 metrin etäisyydellä tontin rajasta ja riittävän etäälle toisistaan, jotta ne eivät häiritse toistensa lämmöntuottoa. Helsingin kaupungin tuoreen päätöksen mukaan myös yleisiä alueita voi hyödyntää, jos omalla tontilla tila ei riitä. Energiakaivojen poraamiseen tarvitaan aina toimenpidelupa. HAASTA SUUNNITTELIJAT JA KIINNITÄ HUOMIOTA MITOITUKSEEN – Hankekonsultin palkkaaminen on ensimmäinen askel. Asiantuntija auttaa ratkaisun valitsemisessa, säästölaskemissa ja tarjousten vertailussa. Sama konsultti voi olla myös valvojana remontin aikana, neuvoo Jussi Hirvonen. Ari Saarelainen rohkaisee myös haastamaan asiantuntijoita ja pyytämään vaihtoehtoisia laskelmia, tekemään kysymyksiä: Mitä tarkoittaa toiminnan ja kustannusten kannalta, jos järjestelmä mitoitetaan eri tavalla? Entä miten varaajien mitoitus vaikuttaa? KOKEMUKSIA TOTEUTUKSESTA Untuvaisen lämpökaivot porattiin viime syyskuussa ja järjestelmä otettiin käyttöön tammikuussa. Saarelaisen mukaan kannattaa varautua siihen, että remontista tulee epämukavuutta: – Kaivojen poraamisesta tulee melua ja pölyä. Poran jäähdytysvesi ja porakaivosta tuleva vesi tulvivat ajoittain pihalle. Lisäksi järjestelmän käytön alkuvaiheessa voi olla ongelmia. Meillä lämmin vesi lakkasi eräänä iltana tulemasta, mutta urakoitsija sai tilanteen nopeasti korjattua. INVESTOINTI KATETAAN PIENENTYNEILLÄ ENERGIAKULUILLA – Vastike ei ole nousemassa lämmitysremontin vuoksi, sillä 40–50 000 €:n vuotuinen energiakustannus puolittuu remontin Energian hinnan nousu ja huoli ilmastonmuutoksesta ovat saaneet monet roihuvuorelaiset taloyhtiöt miettimään energiaratkaisujaan. Asunto Oy Untuvaisessa otettiin tammikuussa käyttöön lämpöpumppu, jolla saadaan lämpöä maasta ja poistoilmasta. Lämpöpumppubuumi on täällä! LÄMPÖÄ MAASTA JA POISTOILMASTA VARAAJILLE löytyi tila entisestä kuivaushuoneesta. H TEKSTI KIMMO RAUTIAINEN KUVAT ARI SAARELAINEN
Roihuvuoren kylälehti www.roihuvuori.FI www.roihuvuori.fi 13 jälkeen. Alkuperäisten laskel mien mukaan takaisinmaksuaika on yhdeksän ja puoli vuotta, mutta viime syksyn hinnankorotukset lyhentävät aikaa karkean arvioni mukaan kahdeksaan vuoteen, kertoo Saarelainen. Kun investointi on maksettu, säästöä kertyy enemmän. Saarelaisen mukaan kannattaa olla tarkkana ja ottaa huomioon kustannukset hieman yläkanttiin. – Helen perii kaukolämpöverkosta irtaantumisesta 3 000–5 000 euron maksun, josta edes laskelmien tekijä ei ollut tietoinen. Kuluja voi tulla myös sähköliittymän kasvattamisesta, mutta meillä sitä ei tarvinnut tehdä. PATTERIVERKOSTOA EI TARVITSE UUSIA Mitä alhaisempi lämmitysverkostoon menevän veden lämpötila on, sitä paremmalla hyötysuhteella lämpöpumppu toimii. Lämpöpumput ovat kuitenkin kehittyneet niin paljon, että jopa vanhojen talojen patteriverkostot riittävät lämmön jakamiseen. – Meidän talossamme patteriverkostoon ei tehty muutoksia, kertoo Saarelainen. VIILENNYSTÄ ENERGIAKAIVOISTA? Energiakaivoja voidaan käyttää kesällä myös viilentämiseen. Keruupiirin neste johdetaan asuntoihin hankittaviin puhallinpattereihin. Maaviilennys on edullista, sillä sähköä tarvitaan vain kiertovesipumppuun ja puhallinpatteriin: – Puhallinpatterit ovat samannäköisiä kuin ilmalämpöpumppujen sisäyksiköt. Viilennys edellyttää, että asuntoihin johdetaan putkitus keruupiirin nesteelle. Tavallinen ilmalämpöpumppu voi kuitenkin olla helpompi ratkaisu, sanoo Hirvonen. LÄMPÖPUMPUT JA VARAAJAT TARVITSEVAT TILAA Lämpöpumpun kompressorin kannalta on edullista, jos sen käyntiajat ovat pitkiä. Sen vuoksi tarvitaan varaajat käyttövedelle ja lämmitysverkostolle. Saarelaisen mukaan varaajien koossa ei kannata pihistellä, sillä niillä myös varmistetaan, että lämmintä vettä saadaan riittävästi kaikissa tilanteissa. Lämpöpumput ja varaajat vaativat enemmän tilaa kuin kaukolämpö. – Saimme varaajille tilaa pyykinkuivaushuoneesta, joka korvattiin asukkaiden käyttöön hankitulla kuivausrummulla. Laitteiden kuljetus sisätiloihin vaati luovuutta. Osa laitteista tuotiin sisään ikkuna-aukosta, jota suurennettiin irrottamalla puitteet, Saarelainen muistelee. Vanhoissa taloissa tilantarve ja ahtaat kulkureitit voivat olla jopa este lämpöpumpun hankkimiselle. SELVITÄ ARA:N AVUSTUKSET Taloyhtiöt voivat saada ARA:n avustusta, jos energiatehokkuutta parannetaan riittävästi. – Toteutusta ei kannata laskea avustusten varaan. Meille oli iloinen yllätys, että saamme avustusta. Vielä on kuitenkin todennettava energiatehokkuuden parantuminen, kertoo Ari Saarelainen. ARA:n nykyehdot ovat voimassa vielä tämän vuoden, mutta avustuksia on todennäköisesti tarjolla myös lähivuosina. Lue laajempi juttu www.roihuvuori. com:sta. Mukana mm. kulutuslukemia herttoniemeläisestä taloyhtiöstä. MITEN LÄMPÖPUMPPU TOIMII? LÄMPÖPUMPPU SIIRTÄÄ lämpöenergiaa viileämmästä lämpimämpään. Esimerkiksi jääkaapeissa ja pakastimissa on pieni lämpöpumppu. Rakennusten lämmityksessä lämpöpumput ottavat lämpöä ulkoilmasta, poistoilmasta, vesistöstä tai maaperästä. Lämpöpumpuilla tuotettava lämpö ei ole ilmaista, sillä pumppu tarvitsee melko paljon sähköä. Lämpöpumpun hyötysuhdetta kuvaa lämpökerroin eli COP-luku, joka maalämpöpumpulla on tyypillisesti 3–4. Se tarkoittaa, että 1 kWh:lla sähköenergiaa saadaan 3–4 kWh lämmitysenergiaa. Sähkön etu verrattuna kaukolämpöön on se, että sähköenergian osuus voidaan kilpailuttaa. Jos taloyhtiön ostama sähkö on uusiutuvaa sähköä, lämpöpumpulla tuotettu lämpö on vapaa fossiilisista polttoaineista. LÄMMÖNJAKOHUONEESSA on kaksi lämmönjakopumppua, jotka muistuttavat ulkonäöltään arkkupakastimia. 30 VUOTTA VANHA poistoilmapuhallin korvattiin lämmöntalteenottolaitteella (LTO). KOKOOJAKAIVO odottamassa putkien vetoa energiakaivoilta ja poistoilman LTO-laitteelta. YHDEN ENERGIAKAIVON poraaminen kestää noin pitkän työpäivän verran.
www.roihuvuori.FI Roihuvuoren kylälehti 14 VIISI KUVAAJAA, VIISI KUVAA, VIISI MAAILMAA OIHUVUOREN rantoja ei tarvitse kauaa kulkea, kun jo voi bongata jonkun hiipimässä rantalepikossa kameran ja pitkän objektiivin kanssa. Ehkä Merryt Santanen Herttoniemenrannasta on tullut kuvaamaan lintuja tutuille kuvauspaikoilleen. Tai sitten joku Roihuvuoren omista lintukuvaajista on harrastuksensa parissa: Jukka Peltonen, Pentti Alavaikko tai Pekka Mäkelä. Jos menet Hard Rock Houseen tai Rioon kuuntelemaan elävää musiikkia, aika varmasti paikalla on myös Iiro Kaukiainen. Hänestä on vähitellen tullut Roihiksen puolivirallinen keikkakuvaaja. Roihuvuoressa valokuvausharValokuvaharrastus kukoistaa Roihuvuoressa. Paikalliset kuvaajat esittelevät kylälehdelle arkistojensa helmiä. TEKSTI MERVI VALTA R JUSSI AALTO 20 vuotta sitten Roihuvuoreen muuttanut valokuvaaja Jussi Aalto nauttii 15. vuotta valtion taiteilijaeläkettä. Hänen uraansa mahtuu noin 50 valokuvanäyttelyä Suomessa ja seitsemän ulkomailla, seitsemän kirjaa sekä kaksi valtion valokuvataiteilijan palkintoa. Hänen lempiaiheensa ovat ihmiset, ja hän on tunnettu erityisesti muotokuvistaan. Tähän lehteen Jussi valitsi kuitenkin kuvan Roihuvuoren vesitornista. Sitä on jonkin verran photoshopattu, mutta linnut ovat roihuvuorelaisia. MERRYT SANTANEN kiinnostui linnuista ja niiden kuvaamisesta viisi vuotta sitten, kun kyhmyjoutsenpariskunta pesi Porolahden lenkkipolun varrella. Hänen suosikkiaiheitaan ovat myös kaupunki ja sen arkkitehtuuri, sekä erilaiset heijastukset. Kuvaamisessa hänen mielestään on parasta uuden oppiminen. Tämä harrastuksen kautta hän on tutustunut paljon muihin kuvaajiin, myös korona-aikana. Tähän lehteen hän valitsi lapinpöllön kuvan, koska lajia nähdään harvoin Helsingissä. Tämä yksilö on nuori koiras, ja Merryt oli paikalla, kun se rengastettiin. Kuva on otettu 2.4.2022.
Roihuvuoren kylälehti www.roihuvuori.FI www.roihuvuori.fi 15 rastus kukoistaa. Se näkyy myös Facebookin paikallisryhmässä, johon aktiiviset kuvaajat postaavat säännöllisesti kuviaan muiden nähtäville. Välillä ryhmässä on käyty keskustelua siitä, onko kuvia jo liikaa ja jääkö informatiivisempi sisältö huomaamatta jatkuvassa kuvavirrassa. Aika moni sivuston käyttäjä totesi kuitenkin kuvien tuovan heille iloa. Niiden myötä esimerkiksi lajituntemus paikallisista eläimistä on lisääntynyt huimasti. Jo viiden vuoden ajan Kari Hiltunen on pyörittänyt Roihuvuoren valokuvaillat –nimistä kerhoa. Se kokoontuu Roihuvuoren Riossa noin kerran kuussa. Kuvailtojen alustajina on nähty niin ammattilaisia kuin harrastelijoitakin, sekä paikallisia että vierailijoita. On katsottu valokuvia ja puhuttu valokuvista, opittu ja innostuttu yhdessä. Viimeisimmässä kuvaillassa huhtikuun alussa saatiin nauttia Roihuvuoressa asuvan taiteilija Jussi Kiven mielenkiintoisesta kuvakertomuksesta. Rio tarjoaa hyvän areenan valokuvanäyttelyille. Tämän lehden ilmestymisen aikoihin toukokuussa kahvilan seinille on ripustettuna Iiron ja Janne Haaviston kuvia. Kahtena edellisenä kesänä Rion edustalla olevaa aitaa on koristanut ulkoilmanäyttely, johon mukaan kutsutut paikalliset kuvaajat ovat saaneet lähettää ehdolle omia valokuviaan. Aitanäyttely järjestetään myös tänä kesänä. Jos Riossa katsoo tarkasti ympärilleen, voi silmä löytää ainakin vanhemmalle polvelle hyvin tutuksi tulleen valokuvan: siinä Urho Kekkonen seisoo kädet puuskassa ja katsoo suoraan kameraan. Kuvan on ottanut vuonna 1976 Jussi Aalto, pitkän linjan valokuvauksen ammattilainen. Roihuvuoressa asuva Jussi on mukana kaikissa valokuvaukseen liittyvissä aktiviteeteissä, joita tällä kylällä tapahtuu. PENTTI ALAVAIKKO on harrastanut valokuvausta 25 vuotta, joista eläkkeelle jäätyään viisi viimeistä vuotta aktiivisemmin. Hän pitää itseään lähinnä yleiskuvaajana, joka kuvaa lähes kaikkea mielenkiintoista, mitä luonnossa liikkuessa vastaan tulee. Hän haluaa tallentaa ja julkaista Roihuvuoren luonnon tilaa ja muutoksia. Oravaperhe on kuvattu Mustapurolla toukokuussa 2019. Emo yritti houkutella poikasia hyppäämään puron yli puusta toiseen. Yksi poikasista putosi ylhäältä ja jäi roikkumaan lepän alaoksalle, josta emo kävi sen hakemassa ylös muiden joukkoon. JUKKA PELTONEN on Roihuvuoren paluumuuttaja. Jukka kuvasi täällä jo 1970-luvulla, jolloin hän harjoitteli mustavalkokuvien kehittämistä ja vedostamista Roihuvuoren kirkon kerhosiiven pimiössä. Viitisen vuotta sitten hän innostui uudelleen kuvaamisesta ja hankki lintukuvaamiseen soveltuvan kameran ja objektiivin. Jukka kuvaa ainoastaan lähialueilla tai paikoissa, joissa viettää aikaa mutenkin. Hän ei säntäile lintujen perään vaan odottaa, että ne lentävät paikalle. Siksi hänen aihetunnisteensa Instagramissa on #suomenlaiskinlintukuvaaja. Viime kesänä Syvännesaaressa vietti aikaa arviolta 40 harmaahaikaraa, kuvassa niistä kaksi. IIRO KAUKIAINEN on viehättynyt roots-musiikkiin ja sen esittäjien kuvaamiseen. Kun Iiro hankki järjestelmäkameran viitisen vuotta sitten, hän päätyi tielle, josta ei paluuta ole. Missä soitetaan Iiron musamakuun sopivaa musiikkia, siellä on yleensä myös Iiro kameroineen. Hän haluaa välittää kuvillaan tunnetta artistien riemusta. Jo´ Buddy´s Trio Riot –keikalla Roihuvuoren Hard Rock Housessa Iiro onnistui tallentamaan Mitja Tuuralan spontaanin shown kontrabassonsa kanssa. Kuva on päätynyt myös Jo´ Buddyn cd-levyn kuvitukseen.
www.roihuvuori.FI Roihuvuoren kylälehti 16 LIN KUULLUT Tampereen sissiniityistä. Luontoaktivistit muuttavat siellä joutomaita niityksi kylvämällä niittykukkien siemeniä. Toiminta on järkevää, sillä niittyjen eliölajisto on metsälajiston ohella Suomen uhanalaisinta. Perinteisen maatalouden synnyttämät ja ylläpitämät niityt ja laitumet ovat lähes kadonneet, mutta joutomaiden ”uusniityt” voivat tarjota turvapaikkoja harvinaistuneelle lajistolle. Kesällä 2019 katsoin niittysissin silmin Roihuvuorentien ja Prinssintien risteyksessä olevaa unohdettua joutomaata. Muutin mielessäni pujoa kasvavan korkean heinikon kukkamereksi, jossa pörrää kimalaisia, mehiläisiä, kukkakärpäsiä ja värikkäitä perhosia. Päätin siltä seisomalta, että paikalle tulee sissiniitty. Tiesin, että Roihuvuori olisi otollinen maaperä sissiniittytoiminnalle, joten kiirehdin kertomaan ideani kylän FB-ryhmässä. Muutaman tunnin päästä sissien ydinjoukko oli kasassa ja syksyllä pidettiin ensimmäiset talkoot. Nyt, yli kaksi vuotta myöhemmin, sissejä on parikymmentä ja hoidettavia niittyjä viisi, joista yksi taloyhtiön pihamaalla. Kuudes niitty on suunnitteilla Roihuvuoren ala-asteen pihaan yhteistyössä koulun opettajien kanssa. Niityn perustaminen vaatii kärsivällisyyttä eikä lopputulosta voi tietää etukäteen. Helpointa niitty on perustaa kuivalle ja vähäravinteiselle paikalle, mutta sellaisia Roihuvuoressa on vähän. Kaupungissa koirien virtsa ja ulosteet lisäävät ravinnekuormitusta. Liiallinen ravinteisuus on ongelma, sillä ravinteikkaan paikan valtaa muutama suurikokoinen kasvilaji ja muu monimuotoisuus jää alakynteen. Meillä onkin pyyntö koiranomistajille: ethän tuo koiraasi tekemään tarpeitaan niitylle! Ravinteikkaita paikkoja voi kuitenkin köyhdyttää niittämällä, viemällä niittojätteen pois ja kitkemällä typensuosijakasveja. Kitkettyjen kasvien tilalle kylvämme kauniskukkaisia pölyttäjien ravintokasveja. Kylvämme vain kotimaisia lajeja, joiden siemenet on kerätty mahdollisimman läheltä. Emme halua sotkea luonnonjärjestystä kylvämällä ulkomaista lajistoa, kuten puutarhojen koristekasveja. Sissiniityt eivät ole vielä kehittyneet täyteen kukkaloistoonsa, mutta niittytalkoissa yhteisöllisyys ja luovuus kukkii ja huumori on sakeaa. Talkookahveja juodaan viikatteen heiluttelun ja haravoinnin lomassa. Sissien ikähaarukka on 5–80 vuotta ja kaikki uudet sissit otetaan lämmöllä mukaan. Olemme tyypillinen neljännen sektorin toimintaryhmä. Meillä ei ole organisaatiota, kokouksia, budjetteja tai toimintasuunnitelmia, ainoastaan Messenger-ryhmä, jossa sovitaan talkoista. Viranomaisiin pidämme hajurakoa, koska he eivät ole vielä keksineet, miten lähiympäristöään hoitaviin asukkaisiin pitäisi suhtautua. Tärkeä sivujuonne on hupsun oheistoiminnan ideointi. Lucian päivän lauluhetki muutti sissiniityn korona-ajan kulttuuriniityksi. Niityn heinäseipäiden koristelu lienee hauskinta, pöljintä ja yhteisöä rikastuttavinta puuhaa, mitä Roihuvuoressa on korona-aikana tehty. Uusia kausiasuja odotetaan ja niitä tullaan katsomaan. Hyönteishotellit ja linnunpöntöt toivotamme tervetulleiksi niittyjen laitaan. Niitä voivat kaikki asukkaat käydä ripustamassa. Vastoinkäymisiltäkään emme ole täysin välttyneet, mutta sitkeät sissit eivät hätkähdä vähästä. Joku pihisti vaivalla tehdyt heinäseipäiden asut, mutta teimme uusia. Ikoniset aurinkolasit katosivat, mutta ne löytyivät myöhemmin Ala-Roihuvuoresta ja palautettiin takaisin seipäälle. Niittysissitoiminta lisää luonnon ja ihmisten hyvinvointia ja on tekijöidensä näköistä. Lähiluonnon hoitaminen yhdessä juurruttaa meidät tähän ympäristöön ja yhteisöön. Luontokato on vakava globaali ongelma, mutta sitä vastaan voi taistella paikallisesti, yhteisöllisesti ja pilke silmäkulmassa. Mukaan sisseilemään pääsee ottamalla Johanna Kolehmaiseen yhteyttä Facebookissa. Kevätvinkit hortoilijoille HYVIÄ VILLIVIHANNESTEN keruupaikkoja Roihuvuoressa ovat Hiidenkirnumetsä ja vesitornin ympäristö. Maitohorsma, jonka Irwin nimesi rentunruusuksi, kasvaa monenlaisilla paikoilla. Sen nuoret 10–20 cm:n mittaiset versot voi valmistaa parsan tapaan. Ahosuolaheinä viihtyy kallioilla, ja se on helppo tunnistaa keihästyvisistä lehdistä. Hapokas ahosuolaheinä antaa mukavan kirpeän lisän salaatteihin. SISSINIITYN HEINÄSEIPÄÄT saavat toisinaan ylleen kausiasun. Näin Niittysissit toivottivat roihuvuorelaisille rauhallista pääsiäistä 2022. Kuva: Johanna Kolehmainen NIITTYSISSIEN ikähaitari on laaja. Kuva: Emma Paju-Torvalds Piirros: Johanna Kolehmainen TEKSTI JOHANNA KOLEHMAINEN – hupsuttelevaa luontoanarkismia joutomailla SISSINIITYT O
NEPALILAINEN RAVINTOLA Hiihtäjäntie 1, Helsinki www.gurkha.fi | info@gurkha.fi | 050 407 1292 Aukioloajat: ma–pe 11–22, la–su 12– 22, lounas ma–pe 11–15 Nepalilaisia kasvis-, kana-, lammasja kala-annoksia. Laaja valikoima vegaanivaihtoehtoja. Lisäksi kesäterassi, 20–60 hengen kabinetti yksityistilaisuuksille ja lasten leikkipaikka. K I I T E T T Y Ä J A K E H U T T U A L O U N A S T A J O K A A R K I P Ä I V Ä K L O 1 . 3 1 4 Puusepänkatu 4 www.maritori.fi #maritori Koirakoulu Masseter Roihupellossa tarjoaa pienryhmäkursseja ja yksityiskoulutusta ammattitaidolla. WWW.MASSETER.FI Olemme Roihuvuoressa kirkkoa vastapäätä. www.matkamieli.fi 09-5840 0420 PATIKOINTIMATKAT HILTUSEN PYÖRÄHUOLTO Petter Wetterin tie 9, Herttoniemenranta Puhelin 040 536 9833 Avoinna ma–pe 8.15–18.00 www.hiltusenpyora.fi
www.roihuvuori.FI Roihuvuoren kylälehti 18 OIHUVUORESSA on paljon liikuntaa tavoitteellisesti harrastavia nuoria. Kolme heistä kertoo omasta lajistaan. Vaikka korona-aika on vaikeuttanut harrastamista, nuoret ovat jaksaneet harjoitella, myös uusilla tavoilla. Kaikki korostavat hyvän joukkuehengen merkitystä ja kertovat saaneensa harrastuksensa kautta paljon uusia ystäviä. YSTÄVÄ VEI LAJIN PARIIN Leo Eklund pelaa koripalloa Helsingin NMKY:ssä. Hän kokeili ennen oman lajinsa löytämistä jalkapalloa ja yleisurheilua. Hyvä ystävä pelasi koripalloa, ja 7-vuotiaana Leo halusi mukaan. Leo kertoo, että intohimo koripalloon syntyi hyvästä valmennuksesta ja halusta oppia uutta. Koripallotreeneissä ja otteluissa huomaa oman kehittymisen. Koripallo on joukkuelaji, jossa jokaisella pelaajalla on oma paikkansa. Joukkuelajin hyviä puolia on se, että kaikki tehdään yhdessä. Leon mielestä se yhdistää joukkuetta ja sitä kautta saa uusia ystäviä. Treenejä on seitsemän viikossa sekä mahdollisesti vielä peli. Kaudessa on noin 22 peliä, ja treeneissä on vaihteluja kauden mukaan. Esimerkiksi kesällä pelitauolla harjoitellaan enemmän yksilötaitoja. Koulun ja harrastuksen lisäksi ei Leolla jää paljon aikaa muuhun, onneksi koulu joustaa. Leo käy koulua Pohjois-Haagan yhteiskoulussa urheilulinjalla. Leo pitää parhaina saavutuksinaan PM-kultaa ja Baltic Sea Cupin kultaa MU16maajoukkueessa. Hänen lähiajan tavoitteitaan ovat SM-kulta ja pääsy maajoukkueen mukana PMja EM-kisoihin. Unelmana on pelata koripalloa ammatiksi. – Koripallo on erittäin hauska laji! Se on hyvin nopeatempoinen peli, jossa tapahtuu koko ajan jotain. Sen takia peleissä tulee useita onnistumisia jokaiselle pelaajalle. Pelissä ei tule tylsiä hetkiä, Leo kertoo. KIVAA PELATA KAVEREIDEN KANSSA Jalkapallo on maailman suosituin urheilulaji. Justus Sandén aloitti harrastuksen isän kanssa. Isä on aina pelannut jalkapalloa, ja Justus lähti 5-vuotiaana kokeilemaan lajia. Alussa hän harrasti jalkapallon ohella judoa. Justus on pelannut aikaisemmin Puotilan Valtissa ja HJK:ssa, nyt hän pelaa kymppipaikkaa Käpylän pallon joukkueessa. Neljät treenit ja peli viikossa yhdessä koulun kanssa ei anna aikaa muille harrastuksille. Lukion ensimmäisellä opiskeleva Justus on saanut sovitettua koulun kanssa treeniaikoja. Kesäaikana on enemmän treenejä ja erilaisia otteluturnauksia. Ennen ottelukauden alkamista on enemmän juoksuharjoituksia ja kunnonkohotusta. Ottelukauden aikana keskitytään pelikuvioihin. Parhaana saavutuksenaan Justus pitää sitä, että hän pääsi karsintojen jälkeen KäPa B2 -joukkueeseen. Lähitavoitteenaan hänellä on pysyä joukkueen kanssa ykkössarjassa, ja tulevaisuudessa hän haluaisi pelata miesten sarjassa hyvässä joukkueessa. Justus kannustaa harrastamaan jalkapalloa: – Jalkapallo on hyvä laji ja siinä pääsee pelaamaan yhdessä kavereiden kanssa. Justuksen näkee pelaamassa kotikentällä Kumpulassa ja vieraspeleissä muilla paikkakunnilla. MONEN KOKEILUN KAUTTA PESÄPALLOON Pesäpalloa on Suomen suosituin naisten palloilulajina katsojamäärissä mitattuna. Neea Nuikka edustaa roihuvuorelaisille tärkeitä Roihuttaria. Hän on joukkueensa nuorin pelaaja. Neean tie pesäpalloon kulki usean harrastuksen kautta: sählyn, tanssin, yleisurheilun ja sirkuksen. Roihun esite kadulla herätti huomion ja vei 9-vuotiaana lajin pariin. Pesäpallossa häntä kiinnostaa sen monipuolisuus: – Lajissa on niin paljon eri osaalueita, joita pelatessa tarvitsee: juokseminen, lyöminen, heittäminen, räjähtävyys, hän luettelee. Toinen Neeaa kiinnostava asia on taktiikka. – Peleihin voi hioa monenlaisia eri taktiikoita, kuvioita ja tapoja miten pelataan riippuen vastajoukkueesta. Treenejä on talvella noin kuusi kertaa viikossa. Tähän liittyy kuntosalija juoksutreenejä sekä lajitreenejä. Kesäisin pelikaudella harjoituksia on vähemmän johtuen kiivaasta pelitahdista. Neea arvioi pelaavansa tulevalla kaudella 30 peliä. Sääolosuhteet tuovat oman lisänsä peleihin. Joskus voidaan pelata +30 asteen helteessä ja seuraavalla viikolla sateessa. Yksi pelitapahtuma voi kestää useita tunteja. Liikunnan ohella Neea ehtii koulun lisäksi harrastamaan muNUORET URHEILIJAT Liikuntapuisto valmistunee heinäkuussa LIIKUNTAPUISTON REMONTIN valmistuminen on viivästynyt. Syynä on projektijohtaja Jari Miettisen mukaan talvisen sään takia viivästynyt kentän maa-aineksen poistaminen. Maata siirretään huhti-toukokuun aikana, jonka jälkeen urheilupaikkojen rakentaminen voidaan vihdoin aloittaa. Liikuntapuistoon on tulossa kaksi tenniskenttää, joissa uusi pinnoite, kaksi koripallokenttää, jossa toisessa on pelimahdollisuus myös junioreille, yksi lentopallokenttä, pieni jalkapallosählykenttä sekä juoksurata koulun ja vanhan pesäpallokentän väliin. Miettinen arvioi liikuntapuiston valmistuvan heinäkuun alussa. R Roihikan Neea Nuikka Hyvältä pesäpallon pelaajalta vaaditaan taitoa, voimaa, nopeutta ja kestävyyttä. Lajissa tarvitaan myös psyykkistä vahvuutta. Kuva: Juha Hautakangas TEKSTI MERJA KUVAJA
Roihuvuoren kylälehti www.roihuvuori.FI www.roihuvuori.fi 19 Leo Eklund Koripallo on joukkuelaji, joka vaatii monipuolisia fyysisiä, teknisiä, taktisia ja sosiaalisia ominaisuuksia. Laji vaatii kestävän kunnon, silmän ja käsien koordinaatiota sekä nopeutta. Kuva: Olli Suutela TÄLTÄ KOLMIKOLTA kuluu urheilutossuja vuodessa kuusi paria ja “aika monet parit lisää”. Neea, Leo ja Justus ovat syntyjään roihuvuorelaisia. Heitä yhdistää Lumikin leikkipuisto, jossa kaikki ovat leikkineet lapsina. Kuva: Merja Kuvaja. siikin kuuntelemista ja soittamista sekä lukemista ja kirjoittamista. Koulun ja harrastuksien yhdistäminen on sujunut häneltä hyvin: – Avainsana arjen toimivuuteen on suunnittelu. Suunnittelen yleensä viikot etukäteen ja päätän, minä päivänä teen mitäkin koulujuttuja ja kuinka kauan, niin ettei hommat kasaannu päälle ja rupea stressaamaan. Neea pitää parhaimpana saavutuksenaan pääsyä Roihuttarien joukkueeseen ja pelaamista Superpesis-sarjassa. Lähitavoitteena hänellä on pääsy Superin joukkueen yhdeksikköön. Neea on tähän mennessä pelannut vain jokerina eikä ole päässyt ulkokentälle. Unelmana on olla naisten Superpesiksen taitavin etenijä ja nopein juoksija. Toinen unelma on olla joku päivä yhtä hyvä pesäpalloilija kuin Virpi Hukka. Neeaa näkee pelaamassa Superpesistä Roihuvuoren kentällä kotipeleissä sekä eri puolella Suomea. Hän kehuu Roihuvuoren pesäpallokenttää vuolaasti: – Uusi kenttä on aivan huikea. Yleisön tunnelma välittyy 100-prosenttisesti kannustusjoukon hurratessa muutaman metrin päässä pelitilanteesta. Pesäpallo sopii Neean mielestä kaikille. Se on monipuolinen ja mielenkiintoinen laji, johon ei kyllästy. www.roihu.fi www.kapylanpallo.fi www.hnmky.fi ITÄ-HELSINKI Itahelsinginvihreat.? vihreat.ita@gmail.com Facebook.com/ itahelsinginvihreat ITÄ-HELSINgin vihreät Yhdessä muutamme maailmaa ITÄ-HELSINKI VIHREÄNÄ SIISTIMPI Itahelsinginvihreat.? vihreat.ita@gmail.com Facebook.com/ itahelsinginvihreat ITÄ-HELSINgin vihreät Yhdessä muutamme maailmaa Itahelsinginvihreat.fi Yhdessä muutamme maailmaa Facebook.com/ itahelsinginvihreat vihreat.ita@gmail.com Sijaitsemme roihuvuorentie 9 sisäpihalla. TERVETULOA ? www.roihuvuorenrio.fi ROIHUVUOREN RIO on kahvila Roihikan sydämessä. Paikallisten rakastama olohuone ja ehta itä-helsinkiläinen kulttuurikuppila anniskeluoikeuksin. Avoinna: Ke & to 11–18 Pe & La 11–20 Su 11–16 Tapahtumailtoina avoinna 22.00 r o i h u v u o r i
www.dominus-santos.com • Roihuvuorentie 21 LT1 • 0405789821 DOMINUS SANTOS kehon hyvinvointia Roihuvuoressa hieronta • shiatsu • jooga ITÄ-HELSINGIN DEMARIT – IDÄN ASIALLA SU–TO 10–24 PE–LA 10–02 Roihuvuorentie 28 • 00820 Helsinki p. 09 321 1636 • info@uglyduckling.fi MA-TO, SU 09-24 PE-LA 09-02 Voima on kulttuurilehti, joka nostaa esiin yhteiskunnallisia aiheita maailmalta ja kotimaasta. Luet siitä kulttuurikentän uusimmat uutiset ja kritiikit. MAAL ISKUU VOIMA .FI TEEMA : YMPÄ RISTÖ HUHT IKUU VOIMA .FI TEEMA : SOTA JA RAUH A Tee Voiman vuositilau s 39 €: kauppa.v oima.fi RIIPPUMATONTA JA ROHKEAA JOURNALISMIA
Roihuvuoren kylälehti www.roihuvuori.FI www.roihuvuori.fi 2121 JOS KORONA-AIKAA EI LASKETA, Roihuvuoren kylälehti ilmestyy säännönmukaisesti paria viikkoa ennen Hanami-tapahtumaa. Kuten tämä Kirsikkapuiston toukokuinen kansanjuhla, myös kylälehti on asuinalueiden rajat ylittävä: sitä jaetaan Roihuvuoren ohella Herttoniemessä, Herttoniemenrannassa, Tammisalossa, Laajasalossa, Marjaniemessä, Itäkeskuksessa ja tällä kertaa myös Puotilassa. Näitä kaakkoisen Helsingin lähiöitä yhdistää asuinalueiden omaleimaisuus, välitön yhteys ympäröiviin kaupunkimetsiin ja asukkaiden vahvistuva aktiivisuus. Kunnallisen päätöksenteon näkökulmasta asukkaiden kiinnostus omaa aluettaan ja laajemminkin kaupungin asioita kohtaan on ainoastaan hyvä asia. On selvää, että asukkaat eivät aina ole kaikista asioista samaa mieltä ja että usein päätöksenteossa eteen tulee tilanteita, joissa on pakko sovitella hankalasti ristiin vetäviä hyviä tavoitteita. Silti ilman kansalaismielipidettä ja aktivismia päätöksistä unohtuu näkökulmia ja lopputulos uhkaa vääristyä. Siinä missä asukkaiden aktiivisuus johti Roihuvuoressa kirjaston ja Aarno Ruusuvuoren piirtämän ala-asteen säilyttämiseen, Laajasalossa se tasoitti ratkaisevasti tietä Stansvikin arvokkaan metsäalueen asemakaavan avaamiseen ja Puotilassa nykymuotoisen Puotilan Kartanon toteutumiseen. Herttoniemessä asukkaat antoivat eväitä vanhanaikaisilla asetuksilla edenneiden luonnonalueiden suunniitteluja hoito-ohjeiden päivittämiseen. KAAKKOISEN ALUEEN SEURAAVAT suuret muutokset liittyvät Kruunuvuoren siltaan ja Itäkeskuksen ympäristön melko täydelliseen muutokseen. Kun itse arkiaamuisin köröttelen bussilla tai fillarilla Roihuvuoresta Herttoniemen suuntaan, en voi olla kiinnittämättä huomiota Linnanrakentajantien kasvaviin ruuhkiin ja vaaratilanteisiin. Tilanne ehtii vielä vaikeutua lisää ennen kuin Kruunuvuoren silta siirtää leijonanosan työmatkaliikenteestä kulkemaan raitiovaunuilla keskustaan ja sen kautta metrolle ja pohjoiseen vieville junille. Täytyy todella toivoa, etteivät maailman mullistusten aiheuttama materiaalipula tai kaupungin oma tunarointi hidasta hankkeen toteutusta. Itäkeskuksen alueen liikenteen uudelleen järjestäminen sujuvammaksi ja turvallisemmaksi on myös tärkeää ja säteilee ympäröivien asuinalueidenkin suuntaan. On hienoa, että Puhoksen ostarin vanha puoli tulee säästymään, ja että ikuiseksi työmaaksi jämähtäneen ortodoksisen kirkon sijoille voidaan saada asuinkortteli, jonka kivajalkaan on tulossa Puhosta täydentäviä ruokapaikkoja ja pikkuliikkeitä. Itse toivoisin myös, että Roihupellossa nykyään bänditiloja tarjoava Elmu voisi saada Stoan yhteyteen sen pitkään etsinnässä olleen oman konserttitilansa. Siitä voisi tulla koko kaakkoisen Helsingin kulttuurihengen ilmentymä. TULEVAISUUTEEN KIIKAROINNIN SUHTEEN ei voi ohittaa myöskään asuinalueidemme väliin jäävien vihervyöyhykkeisiin kohdistuvaa rakentamisen uhkaa. Helsingissä asuminen on kallista, ja on ymmärrettävää, että uusia asuntoja jatkossakin tarvitaan. Silti juuri näiden kaakkoisten vihersormien arvoa ei voi liioitella sen enempää virkistäytymisen kuin kaupunkiluonnon monimuotoisuudenkaan kannalta. Juuri tässä asiassa asukkaiden palautteella tulee olemaan suuri merkitys. Päätöksentekoon osallistumisen ohella asukasaktivismilla on toinenkin ulottuvuutensa. Se liittyy asukkaiden yhteisöllisyyteen, joka näkyy paitsi erilaisten tapahtumien järjestämisenä myös siinä, miten ihmiset haluavat kohdata toisiaan kylillä ja naapurustossa. Tällainen aktivismi ei vie kiireiseltäkään aikaa, ja siinä ihan kaikki ovat saamapuolella. Tuomas Rantanen Kirjottaja on roihuvuorelainen kaupunginvaltuutettu (Vihreät) sekä Voima-lehden ja Roihuvuoren kylälähden kustantaja. Kolumni NUPIT KAAKKOON! S ATUMAAN DYNAMO on yhteisöllinen fillaripaja, työtila ja olohuone Roihuvuoressa. Dynamo järjestää avoimien ovien bike kitchen -iltoja pyörähuollon opetteluun, retkiä ja muita pyöräilyyn liittyviä tapahtumia. Joka torstai-ilta järjestettävissä bike kitchen -illoissa on mahdollista opetella itse huoltamaan pyörää tai vaan hengailla muiden pyöräilijöiden kanssa. Pyöräverstaan työkalut ovat käytössä ja paikalla olevat dynamolaiset neuvovat huoltohommissa. Lauantaina 21.5. kello 14-17 järjestetään valitettavan ajankohtaiseksi muuttunut ”Kylmän sodan Itä-Helsinki” -retki. Kylmä sota ulottui monella tavalla Suomeen ja sen merkkejä löytyy edelleen Itä-Helsingistäkin. Retkellä vieraillaan näissä kohteissa, joissa niitä esittelevät historioitsija Jani Marjanen, historiasta valmistunut Dynamon puheenjohtaja Petteri Nisula ja kaupunginvaltuutettu Tuomas Rantanen. Lauantaina 11.6. kello 14–17 järjestetään ”Haitalliset vieraskasvilajit tutuksi” -retki. Tehokkain tapa estää haitallisten lajien leviämistä ja haittoja on oppia tuntemaan vieraskasvilajit ja niiden torjunnan keinot. Retken vetää Suomen Luonnonsuojeluliiton vieraslajiasiantuntija Markus Seppälä. Tulevia retkiä on mm. elokuussa järjestettävä ”Urheilun historiaa Helsingissä”, jolla kierretään vuoden 1952 olympialaisten reitti. Sen varrella pysähdytään käsittelemään teemoja kuten urheilun suhdetta maailmanpolitiikkaan. Syyskuussa tutustutaan Itä-Helsingin historiallisiin kartanoihin, lokakuussa Itä-Helsingin graffiteihin. Kaikki retket lähtevät Satumaan Dynamolta (Satumaanpolku 5). Retket ajetaan säästä riippumatta, jos yksikin osallistuja saapuu lähtöön. OIHUVUOREN SENIORIKESKUKSEN yhteydessä toimiva palvelukeskus tarjoaa maksuttomia palveluita kaikille alueen ikäihmisille ja työttömille. Viihtyisästä palvelukeskuksesta löytyy ravintola, kuntosali, kirjasto, kierrätyshuone ja asiakastietokoneet. Digitukea on tarjolla joka toinen viikko. Takapihalla asuu senioriponi Sankku, jota saa käydä tervehtimässä. Sosiaaliohjaajilta saa tukea arjen kiemuroihin sekä palveluohjausta. Fysioterapeutilta voi kysyä yksilöllistä ohjausta koskien liikuntaa ja apuvälineitä sekä osallistua ohjattuihin liikuntaryhmiin. Talossa on vilkasta näyttelytoimintaa, luentoja, kulttuuritapahtumia, konsertteja sekä pop-up kädentaitopajoja, joista vastaa kulttuuriohjaaja. Meillä voit toimia myös vapaaehtoisena. Tervetuloa tutustumaan, nappaa samalla mukaasi kuukausiohjelma! Pyöräkyökkejä ja retkiä SATUMAAN DYNAMOLLA ROIHUVUOREN PALVELUKESKUS – tule sellaisena kuin olet Auki arkisin klo 8–18. Punahilkantie 16 Neuvonta 09 3106 0790 roihuvuoren.palvelukeskus@hel.fi Ajankohtaiset tiedot toiminnastamme löytyvät Facebookista ja nettisivuiltamme: www.facebook.com/ satumaandynamo satumaandynamo.com R TEKSTI JA KUVA PETTERI NISULA
www.roihuvuori.FI Roihuvuoren kylälehti 22 Satu kirjamessujen seitsemästä ihmeestä MYRSKYTUULESTA TEMMATUT, KANSIEN VÄLISTÄ KARANNEET – MERKILLISTÄ, mutisi Lukutoukkien Mittaajamestari. Hän nosti katseensa Suuresta muistikirjasta ja hieroi ohimoitaan. Roihuvuoren kirjamessut olivat juuri päättyneet, viimeiset tuolit kannettu kellariin ja kirjasto hiljentynyt. Vain Mittaajamestari istui työpöytänsä ääressä. Hän otti esiin kaikkein tarkimman suurennuslasinsa, tutki rivejä, ynnäsi yhteen ja tarkisti. Tulos kuitenkin pysyi samana: Kirjastosta oli messupäivän aikana kävellyt ulos seitsemän henkeä enemmän kuin kirjaston ovista oli astunut sisään. 1479 oli tullut sisään, 1586 lähtenyt ulos*. Samassa Mittaajamestari tunsi jonkun hipaisevan hiuksiaan ja sitten sipaisevan muistikirjan sivua niin, että se heilahti. Ketään ei näkynyt, mutta mestari tunsi selvästi ettei ollut kirjastossa yksin. Tämä saattaa nyt kuulostaa hieman aavemaiselta, mutta sitä se ei ollut. Mittaajamestarilla oli turvallinen olo kuin ystävien seurassa. – Me ollaan ne seitsemän! kuului jostain pienten, mutta innokkaiden äänten kuoro. – Palattiin hetkeksi tänne kirjastoon, kun arvattiin sinun ihmettelevän. – Keitä te olette ja mistä tulette? – Me ollaan seitsemän sisarusta! äänet huusivat kilpaa ulkona ulvovan puhurin kanssa. – Ollaan tuulesta temmattuja, rivien väleistä luettuja ja kansien välistä karanneita! Tarkalleen ottaen ääniä oli kirjastossa vain kuusi. Mutta ne lennähtelivät ja pyrähtelivät ja hypähtelivät hyllyn päältä toiselle myrskytuultakin nopeammin. Ei niistä mitenkään kyennyt pitämään lukua. Niiden hahmoistakaan ei oikein saanut selvää. Välillä jossain vilahti jotain vaaleanpunaista ja toisaalla kuului kuin pienten tiukujen helinää. Kun Mittaajamestari koetti tarkentaa katsettaan sinne, missä kuvitteli seitsikon olevan, ne sulivat katseen alta pois. Nyt tarvitaan kirjatietoa, tuumi Mittaajamestari. Hän haki hyllystä opuksen Pienet ja keskisuuret ihmeet: Ensyklopedia, ja etsi oikean kohdan: Rivien väleistä luetut, henkien heimoon kuuluva harvinaislaji. Ilmiintyy, kun kirjoja rakastavat kokoontuvat; kun keskustellaan, kun tutkitaan sanoja, kun sanat ihmisten kohdatessa järjestyvät uusiksi ajatuksiksi, kun kuunnellaan, oivalletaan, katsotaan silmiin ja innostutaan. Viihtyy ihmisasutusten liepeillä, näyttäytyy harvoin. Esiintyy yleensä yksittäin. Tunnetaan kuitenkin tapauksia, joissa poikkeuksellinen sääolosuhde, kuten myrsky on synnyttänyt useita yksilöitä kerralla. Aina tehtävä suoritettavanaan. – Ymmärrätkös nyt? Ei ehditä jäämään, pitää saada puut kukkimaan ja ihmiset kukoistamaan, ne kujersivat Mittaajamestarille kuin keväiset kyyhkyt. Mestari huiskautti kättään. – Menkää ja tehkää mitä täytyy. – Minä lisäännyn joka hetki, huusi nopein, nimeltään Valo. – Kohti kesää! se huikkasi ja syöksyi valaisemaan pimeät nurkat ja mielet. Sen mukana kulki lasten tulevaisuustyöpajassa alkunsa saanut Toivo. – Minä olen Satu ja jään tänne kirjastoon, sanoi kolmas ja tutki lastenosaston hyllyjä. – Vierailen silti iltaisin usein lastenhuoneissa ja päivisin kierrän Mansikkalan, Roihuvuoren ja Strömsinlahden päiväkodit. Kutkutan mielikuvitusta ja kutsun seikkailemaan lukemattomiin maailmoihin, myös aikuiset. Lempi lennähti taivaalle. Se kierteli läMESSUKUVAT EMMI POLLAR JA MAIJA FAEHNLE
Roihuvuoren kylälehti www.roihuvuori.FI www.roihuvuori.fi 2323 MYRSKYTUULESTA TEMMATUT, KANSIEN VÄLISTÄ KARANNEET HELSINKI TARJOAA kesäisin leikkipuistoissaan maksuttoman lämpimän lounaan kaikille alle 16-vuotiaille joka arkipäivä. Ruokailuun ei tarvitse ilmoittautua. Roihuvuoressa ruokaillaan Leikkipuisto Roihuvuoressa, osoitteessa Prinssintie 1. Helsingin leikkipuistoissa on tarjottu aterioita kesäisin jo 79 vuoden ajan. Yhdessä päivässä ruokaa kuluu arviolta noin 1 400 kiloa! TARJA ROINILA (1964–2020) oli paitsi arvostettu kääntäjä ja taiteilijaprofessori, myös tärkeä osa Roihuvuoren kirjamessujen työryhmää. ENTISEN SIWAN liiketila oli kauan tyhjillään. Elonmerkkejä oli silloin tällöin, ja moni hieraisi silmiään, kun rakennuksen julkisivu muutama vuosi sitten muuttui yhdessä yössä: tila oli lavastettu elokuvan kuvauksia varten hautaustoimistoksi. Syksyllä 2021 paikalle remontoitiin nuorisotila. Herttoniemen alueen koulujen Ruutibudjetti -äänestyksissä 2017 meni jatkoon esitys Walkerstyylisen kahvilan saamiseksi Itä-Helsinkiin. Tämän pohjalta alettiin miettiä erilaisia tilavaihtoehtoja. Vapaa tila löytyi Roihuvuoresta HOK-Elannon entisestä myymälätilasta. Käyttötarkoitus muuttui suunnittelun aikana kahvilasta nuorten tilaksi, jossa olisi toimintaa ja tapahtumia sekä kokoontumispaikka erilaisille nuorten ryhmille. Syksyllä 2021 paikkaan remontoitiin nuorisotila, jonka nimeksi tuli Kulttuurilabra. Uusi tila mahdollistaa nuorten omaehtoisen toiminnan. He voivat tehdä omia teatteriesityksiä, taidenäyttelyitä, järjestää tapahtumia ja vaikka pitää kahvilaa. Toimintaa on ollut jo paljon: on ehditty nähdä taideja valokuvanäyttelyitä sekä tanssiteos. Ensimmäinen näyttely oli poistokirjoista rakennettu installaatioteos. Keväällä ja kesällä tapahtumia on kuukausittain. Toukokuussa avautuu Ideasta taiteeksi! -ryhmän näyttely. Kesäkuussa Kulttuurilabrassa työskentelee kaksi nuorta taiteilijaa. Syksyn näyttelyajat on jo lähes buukattu, mutta ensi kevään 2023 tulevia näyttelyitä suunnitellaan parhaillaan. Näyttelyaikaa voivat hakea kaikki alle 29-vuotiaat nuoret. Kulttuurilabra on avoin kaikille, ja nuoret toivovatkin, että alueen asukkaat ottavat tilan omakseen ja käyvät näyttelyissä sekä muissa tapahtumissa. Nuoriso-ohjaaja Päivi Manninen haluaa, että tila on avoin ja helposti lähestyttävä. Tilaa voi vuokrata aamuja päiväaikoina esimerkiksi ryhmäharrastuksiin. Myös koulut voivat hyödyntää tilaa opetuksessa. Kulttuurilabra on hyvä esimerkki siitä, miten nuoret voivat vaikuttaa ja tehdä toiveista totta omalla alueella. Näyttelytilojen haku, tilavuokraus ja muut lisätiedot: Päivi Manninen, paivi.h.manninen@hel.fi, puh. 040 183 0605 hiön yllä ja levitti lämpöään kaikkialle. Se roihautti katseisiin kipinöitä, sytytti lemmenliekkejä, aiheutti suudelmia ja sydämentykytyksiä ja sai käden hakeutumaan toiseen käteen. – Minulla on keväisin paljon hommaa, selitti Kirsikka. – On kannustettava kokonaiset puistot kukkaan. Yksi tehtävä on erityinen, ja aloitan siitä. Kirsikka asteli Tarja Roinilan nimikkopuun luokse. Se silitti nuorta runkoa ja kävi pitkäkseen puun juurelle. – Kasva, kasva, se kuiskasi hellästi. – Sinä olet yksi kylän tärkeimmistä puista. Olet surun ja kaipauksen puu ja kukkasi puhkeavat muistamisesta ja rakkaudesta. Kasva ja kukoista! Sointu oli helähtänyt maailmaan Roimurun esiintyessä. Silläkin riitti puuhaa: se korjasi pienten sellonsoittajien jousikädet oikeaan asentoon, sukelteli laulellen kirkon urkupilleissä ja kuunteli niiden virettä. Sointu viritti hellästi koko seudun mollista kohti duuria ja sai elämän soimaan pitkän hiljaisen kauden jälkeen. Kukaan ei tiennyt, että seitsemäs oli matkannut erään pienen pojan taskussa kohti Prinsessantietä. Seitsemäs oli harmaanruskea, lämmin ja muistutti hieman kiveä. Taskusta se oli kierähtänyt kenkähyllyn taakse yhdessä ihan tavallisessa roihuvuorelaisessa eteisessä, ja unohtunut sinne. Eräänä toukokuisena aamuna seitsemännestä alkoi kuulua rapinaa. Harmaa pinta värähteli ja murtui, ja halkeamasta työntyi esiin kolme paria jalkoja, kippurakärkiset tuntosarvet ja hennon nukan peittämä vartalo. Hitaasti olento ojenteli itseään ja avasi sitten kauneimman siipiparin, jota koskaan oli nähty. Siivissä hohtivat auringonkukkapellot ja kesätaivas. Sininen ja keltainen. – Minun nimeni on Rauha. *Roihuvuoren kirjaston kävijälaskurin todelliset lukemat kirjamessupäivänä 26.3.2022. TEKSTI ANNA PAJU TEKSTI MERJA KUVAJA HUHTIKUISENA sunnun taina Kulttuurilabrassa järjestettiin kaikille avoin Taidebrunssi. Pöytä oli katettu runsailla materiaaleilla, joista kävijät saivat luoda omat teoksensa. Kuva: Anna Paju KULTTUURI LABRASSA ON TILAA KOKEILUILLE Joku muistaa Elannon ja useampi Siwan. Mutta nyt Untuvaisentiellä on nuorisotila, jossa saavat vierailla vauvat ja vaaritkin. Ku va : O tt oVi lle M ik ke lä ROINILAN PITKÄÄN tekeillä ollut esseekokoelma ei ehtinyt valmistua tämän menehdyttyä liikenneonnettomuudessa keväällä 2020. Postuumisti koottu ja julkaistu Samat sanat Kirjoituksia kääntäjän elämästä -teos esiteltiin messuilla. Roinilan elämäntyön merkityksestä, hänen rakkaudestaan kieleen ja kirjallisuuteen sekä Tarjasta itsestään ainutlaatuisena ihmisenä ja ystävänä olivat keskustelemassa filosofi Miika Luoto, kääntäjä Kersti Juva sekä kirjan toimittaja Mika Kukkonen. Esillä oli myös näyttely hänen kääntämistään kirjoista. Roihuvuoren kirjaston pihalla kasvaa Tarjan muistoksi istutettu nimikkokirsikkapuu, ja kirjamessujen yhteydessä kirjaston seinään kiinnitettiin muistolaatta. KESÄLLÄ RUOKAILLAAN LEIKKIPUISTO ROIHUVUORESSA
www.inaria.fi INARIA Liukuovet ja kaapistot MITTAUS SUUNNITTELU JA ASENNUS INARIA STUDIO VUOSAAREN KEVÄTTARJOUS KAIKKIIN LIUKUOVIIN JA KAAPISTOIHIN Liukuovet ja kaapistot millilleen. Inaria Studio Itä-Helsinki Vuosaari Mustankivenkatu 2, 00980 Helsinki Avoinna ma-pe 11-17. Muina aikoina sopimuksen mukaan. Margo Kangasniemi Puhelin 040 736 5385 margo.kangasniemi@inaria.fi www.facebook.com/inariastudioitahelsinki/ Tule käymään tai ota yhteyttä sovitaan jo etukäteen Sinulle paras toimintatapa. TARJOUS VOIMASSA 30.6. SAAKKA. Mukava ja mutkaton tapa järjestää ristiäiset minkä ikäiselle lapselle tahansa. Kaikki on valmista kastepuvusta kakkukahveihin, jotka Roihuvuoren seurakunta tarjoaa. Päivä on maksuton ja avoin kaikille. Kastepäivä Laajasalon kirkossa la 28.5. klo 12–16 Ilmoittautumiset ja tiedustelut 18.5. mennessä: anja.nurminen@evl.fi, p. 050 409 3036. Tropic ana 8,90e Tarjou s voima ssa vain tällä kupon gilla 21.5.2 022 asti. Max 3 kpl/ku ponki Avoinna: ma–to 10–21, pe 10–22, la 11–22 & su 11–21 puh. 040 5299 671. Tervetuloa! Ruokalista löytyy täältä: www.kotipizza.fi PARTURI-KAMPAAMO PALJON TARJOUKSIA MUISTA ÄITIÄ JA UUTTA YLIOPPILASTA TAI KOULUNSA PÄÄTTÄNEITÄ LAHJAKORTILLA WWW.HIUSHUONELUMIKKI.FI Roihuvuorentie 30 I Roihuvuoren ostoskeskus I (09) 788 909 -20% LÄMPIMÄSTI TERVETULOA! Muskariin! Ryhmiä 0–8-vuotiaille: perheryhmät (0–2 v.), leikki-ikäiset (3–5 v.), musiikkistartti-, kantele-, ukuleleja rytmiikkaryhmät (alk. 5 v.). Opetuspisteet: Itäkeskus, Kulosaari, Laajasalo, Puu Myllypuro, Viikki Kuoroon! Lapsikuoro Sonetti kaikille lauluhaluisille lapsille. Omat ryhmät 6–7-vuotiaille, 7–8-vuotiaille ja yli 9-vuotiaille. MUKAAN MUSIIKKIIN! Itä-Helsingin musiikkiopisto Lisätietoja: www.ihmo.fi Kantelekerho 7–10-vuotiaille Ilmoittautuminen alkaa 23.5.2022 Yhteissoittoa ja säestystä 5-10ja 15-kielisillä kanteleilla. Rap-kerho 9–14-vuotiaille Rap-musiikin alkeita, rytmiikkaa ja äänenkäyttöä sekä omien riimien valmistusta. ESPOONLAHTI Espoonlahdenranta 5, 02320 ESPOO Puh. 050 400 0247 espoonlahti@puutarhanikkarit. ESPOON KESKUS Viskaalinkuja 5, 02770 Espoo Puh. 050 400 0457 espoonkeskus@puutarhanikkarit. HERTTONIEMI Abraham Wetterin tie 3, 00810 Helsinki Puh. 050 567 5225 herttoniemi@puutarhanikkarit. Katso aukioloajat www.puutarhanikkarit. Valtava valikoima • PUITA • PENSAITA • KESÄKUKKIA • YRTTEJÄ Tuoreet kukat maljakkoon Kotimaiset luomuyrtit Runsaasti näyttäviä havuja ESPOONLAHTI Espoonlahdenranta 5, 02320 ESPOO Puh. 050 400 0247 espoonlahti@puutarhanikkarit. ESPOON KESKUS Viskaalinkuja 5, 02770 Espoo Puh. 050 400 0457 espoonkeskus@puutarhanikkarit. HERTTONIEMI Abraham Wetterin tie 3, 00810 Helsinki Puh. 050 567 5225 herttoniemi@puutarhanikkarit. Katso aukioloajat www.puutarhanikkarit. Valtava valikoima • PUITA • PENSAITA • KESÄKUKKIA • YRTTEJÄ Tuoreet kukat maljakkoon Kotimaiset luomuyrtit Runsaasti näyttäviä havuja
Roihuvuoren kylälehti www.roihuvuori.FI www.roihuvuori.fi 25 OIHUVUOREN kirkolla on syksystä 2019 asti ollut tarjolla kahden euron kasvisateria kerran viikossa. Keskiviikkoisin tarjottavalle iltaruoalle voi tulla kuka tahansa, ja syöjäjoukko onkin ollut monimuotoinen. Lapsiperheitä päiväkotipäivän jälkeen, varhaisteinejä koulun ja harrastustunnin välissä, yksin asuvia työikäisiä, etätyöläisiä, eläkeläisiä… Kynnys on matala: seurakunnan jäsenyyttä ei kysellä eikä ruokailuun liity uskonnollista sisältöä. Roihuvuorelle leimallinen talkoohenki näkyy myös seurakunnassa. Ennen iltaruokailuja kirkolla aloitti päiväkahvila Huili (ma, ti ja ke klo 11–14), joka pyörii vapaaehtoisten avulla. Iltaruoan tekevät kirkon suntiot Sonja Khan ja Kaija Hoikkala, mutta ilman talkooväkeä ne eivät onnistuisi. Tulijoita vastaanottamassa, ruokasalista ja lasten leikkipaikasta huolehtimassa, tiskaamassa ja loppusiivouksessa on joka keskiviikko mukana vaihtuva vapaaehtoisjoukko. RUOKAILUJEN TUOTTO HYVÄNTEKEVÄISYYTEEN Jo vanhastaan Roihuvuoressa on ollut diakonisia ruokahetkiä: puurokahvila maanantaisin aamupäivällä ja soppakirkko kerran kuussa tiistai-iltapäivisin. Roihuvuoren aluetoimikunta, joka ideoi ja suunnittelee seurakunnan toimintaa Roihuvuoressa ja lähialueilla, haaveili vuosia sellaisen yhteisruokailun järjestämisestä, johon myös työelämässä mukana olevat voisivat osallistua. Kirkon pitkittynyt remontti venytti toteutuksen syksyyn 2019, mutta suosio oli heti taattu. Syöjiä iltaruoalla oli ennen koronasulkua keskimäärin 90! Koronan vuoksi jouduttiin pitämään yli puolentoista vuoden tauko. Sen jälkeen kun ruokailut päästiin loppusyksystä aloittamaan uudelleen, ihan sama määrä ihmisiä ei ole uskaltautunut tai löytänyt paikalle. Erityisesti vanhempaa väkeä vaikuttaisi olevan vähemmän kuin aluksi. Iltaruokailut ovat kesän ajan tauolla, mutta uudestaan aloitetaan taas elokuun lopulla tai syyskuun alussa. Myös kahvila Huili on kesällä auki vain kerran viikossa. Sekä iltaruoan että kahvilan tuotto menee Yhteisvastuukeräykselle, jonka kohderyhmänä on tänä vuonna koronasuluista kärsineet lapset ja nuoret. Venäjän hyökkäyksen jälkeen tuotot on tosin ohjattu Kirkon ulkomaanavun kautta Ukrainan pakolaisten auttamiseen. KIRKON OMA RAVINTOLAKETJU TARJOAA HÄVIKKIRUOKAA Roihuvuoren iltaruoalla on tarjolla ilmastoystävällistä kasvisruokaa. Usein se on vegaanistakin. Myös ruokahävikkiä hyödynnetään: esimerkiksi leivät ja salaattiainekset sekä jälkiruokana tarjottavat hedelmät ovat kauppojen ylijäämää. Pääruoka kuitenkin vaatii etukäteen suunnittelua, johon hävikkiruuan toimitusaikataulu ei taivu. Kokonaan hävikkiruuasta sen sijaan kokataan Matteuksenkirkolla, Kulttuurikeskus Stoan vieressä. Siellä toimii Helsingin seurakuntayhtymän Waste&Feast-ravintola, joka käyttää lähes pelkästään kauppojen ylijäämiä. Koska hävikkinä tulee myös eläintuotteita, Itäkeskuksen Snellu Cafessa on tarjolla kaksi vaihtoehtoa, joista toinen on kasvisvaihtoehto. W&F-ravintoloissa kokin töitä on harjoittelemassa hankalassa työmarkkina-asemassa olevia ihmisiä. W&F-ketjun paikoissa voi siis samalla tukea työllistymistä ja vähentää ruokahävikkiä. Annoksesta voi halutessaan myös maksaa tuplahinnan, jolloin joku toinen voi syödä ilmaiseksi. MOLEMMILLA KIRKOILLA MYÖS TAIDENÄYTTELYITÄ Kahvila Roihuvuoren Rion seinillä on jo totuttu näkemään vaihtuvia näyttelyitä. Yhtä yleisesti ei liene tiedossa, että myös Roihuvuoren seurakunnan molemmat kirkot ovat yhdenlaisia gallerioita. Niissä on noin kuukausittain vaihtuvat näyttelyt: pääosin paikallisten tekijöiden maalauksia ja valokuvia sekä koulujen oppilastöitä. Jos haluat omia töitäsi esille Roihuvuoren kirkkoon tai sinulla on ehdotuksia näytteilleasettajiksi, ota yhteyttä Liisi Myllykankaaseen (liisi.myllykangas@hotmail. com). Laajasalon kirkolla asiaa hoitaa Emriikka Salonen (emriikka.salonen@evl.fi). Keskiviikkoiltaisin voi unohtaa ruoanlaittohuolet ja marssia kirkolle syömään. TEKSTI SUSSE HUHTA KUVA ATRO TOSSAVAINEN R KIRKOLLA TARJOTAAN ILTARUOKAA KASVIKSISTA JA HÄVIKISTÄ KESKIVIIKKORUOKAILUJEN kynnys on matala ja kahdella eurolla saa vatsansa täyteen. Roihuvuoren kirkolla: Iltaruoka ke klo 16.30–18 (tauolla kesä-elokuun) Kahvila Huili ti, ke ja to klo 11–14 (kesällä kerran viikossa) Puurokahvila ma klo 10 Soppakirkko kerran kuussa ti klo 13 Laajasalon kirkolla: Iltaruoka to klo 16.30–18 (tauolla kesä-elokuun) Aulakahvio Laajasalon kirkolla arkisin klo 10–14 (kesällä kerran viikossa) Matteuksenkirkolla Itäkeskuksessa: Waste&Feast Snellu Café arkipäivisin klo 11–13 UUSIA TEKIJÖITÄ seurakuntaan SITTEN VIIMEISIMMÄN kylälehden, Roihuvuoren seurakunnassa on aloittanut kolmekin uutta pappia: Emriikka Salonen, Remo Ronkainen ja Juha Takala. Emriikka Salonen aloitti työt Roihuvuoren kirkolla koronakeväänä ja ideoi heti alkajaisiksi Suvivirsitapahtuman. Roihuvuoren kirkon edustalle kokoonnuttiin lakkiaispäivänä laulamaan puhallinryhmän säestämänä Suvivirsi ja muutama muu kesän alkuun sopiva laulu. Viime vuonna tällaista ei voinut kokoontumisrajoitusten vuoksi järjestää, mutta tänä vuonna yritettäneen taas uudestaan. Sittemmin Emriikka on siirtynyt Laajasalon aluekappalaiseksi, jossa hänen alaisenaan toimii seurakunnan uusin tulokas Juha Takala. Hän aloitti viime joulukuussa. Remo Ronkainen taas tuli Roihuvuoren seurakuntapastoriksi syksyllä 2020. Juha toimii seurakuntapapin töiden ohella perheja lapsityössä, Remolla taas on perustyön lisäksi vastuita nuorisotyön puolella. TEKSTI SUSSE HUHTA KUVAT MARKO ANTTILA EMRIIKKA SALONEN , Remo Ronkainen ja Juha Takala
www.roihuvuori.FI Roihuvuoren kylälehti 26 Seurauutisia Tule mukaan Roihuvuoriseuraan LIITY ROIHUVUORI-SEURAN JÄSENEKSI, osallistu tilaisuuksiin, tutustu toimintaan ja mukana oleviin ihmisiin, nauti jäseneduista ja tue seuran toimintaa. Järjestämme vuosittain lukuisia tapahtumia joihin osallistumalla tutustut asuinalueeseesi ja sen asukkaisiin. Tapahtumissa kaivataan myös auttavia käsiä eli tule rohkeasti mukaan vapaaehtoiseksi järjestämään erilaisia tapahtumia ja toimintaa Roihuvuoreen. Porukkaa huudellaan avuksi usein Facebookin Roihuvuoren joukkovoimat -ryhmässä. Siihen kannattaa liittyä, niin tietää missä on säpinää. Jäseneksi seuraan voi liittyä joko olemalla suoraan yhteydessä johtokunnan jäseniin, joiden listan löydät www.roihuvuori.fi-sivulta tai lähettämällä seuralle sähköpostia osoitteeseen jasenrekisteri@roihuvuori.fi. Kirjoita jäsenhakemuspostiisi: sukunimi, etunimi, postiosoite, puhelinnumero ja sähköpostiosoite. Käsittelemme kaikkia jäsentietoja luottamuksellisesti. Puhelinnumeroa tarvitaan, koska ihmisten sähköpostiosoitteet vanhenevat useammin kuin puhelinnumero. Jäsenmaksu vuonna 2022 on 25 euroa. Seuran tilinumero jäsenmaksuja varten: Roihuvuori-Seura ry. FI 69 4055 0016 6739 03. Käytä maksaessasi viitenumeroa viitenumero 50115. Vanhat jäsenet: olethan muistanut maksaa tämän vuoden jäsenmaksun! Nyt kun tapahtumatoiminta on ollut tauolla, jäsenmaksut ovat entistäkin tärkeämpiä seuran toiminnan turvaamiseksi. JÄSENEDUT Roihuvuori-seuralla on jäsenten lainattavissa konttipyörä, tandem-pyörä, erilaisia työkaluja ja yhteisövene Ruma Ankanpoikanen. Jäseneduista lisätietoa seuran nettisivulla roihuvuori.fi. KYLÄTALO Roihuvuori-Seura on vuokrannut Tuhkimonpuistoon parakkirakennuksen, joka toimii väliaikaisena kylätalona. Kylätalolla kokoontuu maanantaisin soppakuppila lapsiperheille ja tiistaisin käsityöklubi. Väliaikaista kylätaloa voi myös varata yksityistilaisuuksiin, vaikka lasten syntymäpäiviin. Korvauksen yksityistilaisuudesta voi suorittaa kahdella tavalla, joko suorittamalla vuokrasumman etukäteen seuran tilille tai tekemällä yhden viikkosiivousvuoron. Kylätalon hinta jäsenille on 25 €/puolipäivä tai 50 €/koko päivä. Kylätalon varauskalenteri löytyy nettisivulta www.roihuvuori.fi. ROIHUVUORI-SEURA WWW.ROIHUVUORI.FI • WWW.ROIHUVUORI.FI/HANAMI ROIHUVUORI-SEURAN NETTISIVUT ovat koko kylän yhteinen ilmoitustaulu. Artikkeleiden ja sivujen etsimisessä voi hyödyntää asiasanoja (esim. ”Hanami”, ”Kaavoitus”, ”Rakentaminen”, ”Luonto” jne.) sekä vapaata sanahakua, jolloin sanoja etsitään kaikista sivuista ja artikkeleista. Sivuilla on myös tapahtumakalenteri. Etusivulle on koottu uusimpia artikkeleita kategorioihin ”Päivän uutinen”, ”Tapahtumauutisia”, ”Toimintauutisia”, ”Roihuvuori-Seuran uutisia” ja ”Musiikkiuutisia”. ”Päivän uutinen” on aina sivun ensimmäinen uutinen. Etusivulla on myös pikalinkit ”Tapahtumiin” sekä erillisille Hanami-, Kirjamessutja Kyläjuhlat-sivuille. Etusivulta löytyy myös nosto seuran Facebook-sivulta. Sivujen uuden ylläpitojärjestelmän avulla on entistä helpompaa etsiä myös vanhoja artikkeleita, niitä voi hakea hakusanoilla tai esimerkiksi vuosiluvulla. Roihuvuori-seura ylläpitää hanami-juhlan tiedotuksen tueksi erillisiä nettisivuja, ne löytyvät osoitteesta https:// www.roihuvuori.fi/Hanami. Mikäli haluat liittyä mukaan nettisivujen ylläpitoporukkaan, vetäise hihasta jotakuta johtokunnan jäsentä ja tule juttusille. www.roihuvuori.fi PUKEUDU ROIHUVUORI-VAATTEISIIN ja ole ylpeä lähiöstäsi. Samalla tuet Roihuvuori-seuran toimintaa. Huppareista ja paidoista saatu tuotto mahdollistaa monenlaisten tapahtumien ja toimintojen järjestämisen. Roihuvuoren vesitornista tyylitellyn logon on suunnitellut Ninni Kairisalo. Erimallisia paitoja on sekä lapsille että aikuisille, ja monia värejä. Kaupan tuotteet valmistaa Reddyshop. Paidat painetaan tilausten perusteella ja toimitetaan suoraan tilaajille Matkahuollon välityksellä. Reddyshop valmistaa ja lähettää tuotteet yleensä 1-2 viikon kuluessa tilauspäivästä, mikäli kyseistä paitamallia on varastossa. Tuotteiden lähetyskohtainen postimaksu on noin 5,90€. Roihuvuori-paidat verkkokaupasta reddyshop.co/roihuvuori. ROIHUVUORI.FI Kanna kotiseutua ylläsi! TEKSTI TAPIO LINNA, ROIHUVUORI-SEURA 1. Kuinka monta kirsikkapuuta Roihuvuoressa kasvaa? 2. Ketkä ensin saivat idean Tuhkimonpuiston kunnostamisesta? 3. Millä kaduilla Roihuvuoressa muusikko J. Karjalainen lapsena asui? 4. Ketkä ovat rakentaneet ja puvustaneet heinäseipäät Prinssintien bussipysäkin vieressä? 5. Mitä Roihuvuoren kirkolla tapahtuu keskiviikkoiltaisin? 6. Mitä hyvältä pesäpallonpelaajalta vaaditaan? 7. Missä ilmansuunnassa Roihuvuori sijaitsee? 8. Mikä on kimonon ja yukatan ero? 9. Minkä niminen kuoro toimii Roihuvuoressa? 10. Jos haluaa järjestää tapahtuman nuorten Kulttuurilabrassa, keneen voi ottaa yhteyttä? SEURA LAINAA JÄSENILLE muun muassa tavarapyörää, jonka laatikossa kulkevat niin lapset kuin tavaratkin. 10 KYSYMYSTÄ ROIHUVUORESTA Mitä Kylälehdestä jäi mieleen?
Design-aarteet odottavat kesän sisustajaa. Haluaisitko piristää kodin tai mökin ilmettä kesäksi? Konteissa voit samalla käynnillä lahjoittaa tarpeettomaksi käyneet esineesi ja löytää tilalle jotain uutta ja ihanaa. Shoppaile kaikkea pöydistä pöydänpäällisiin Uutta kotia etsiviä huonekaluja, kauniita tekstiilejä, persoonallisia lamppuja ja yllättäviä design-löytöjä. Kontit ovat täynnä kodin sisustustuotteita jokaiseen makuun. Tule löydöille joko 12 myymäläämme ympäri Suomea tai shoppaile siltä istumalta Kontin verkkokaupassa. Lahjoita ja teet Konttikaupalla hyvää Samalla kun teet uusia hankintoja, voit tuoda tarpeettomat tavarasi meille. Otamme vastaan hyväkuntoisia ja myyntikelpoisia tavaroita huonekaluista vaatteisiin. Jos haluat lahjoittaa huonekaluja ja asut lähellä Kontti-myymälää, kysy meiltä noudosta. Lahjoituksilla pidät Kontti-kaupan pyörimässä ja osallistut Suomen Punaisen Ristin auttamistoimintaan. Löydät lisätietoa meistä, lahjoittamisesta sekä myymälät ja verkkokaupan täältä: Sprkontti.fi Seuraa meitä: @SPRKontti
su 22.5. klo 16 pe 27.5. klo 18 ke 8.6. klo 18 ti 21.6. klo 18 pe 8.7. klo 18 to 14.7. klo 18 ke 20.7. klo 18 pe 29.7. klo 18 pe 5.8. klo 18 SUPERPESIS 2022 la 23.4. klo 13 ** Roihuttarien runkosarjan kotiottelut Roihuvuoren pesäpallokentällä ke 29.6. klo 18 ma 8.8. klo 18 ** peli pelataan Fuengerolassa Kausikortit: https://holvi.com/shop/roihunverkkokauppa/ Roihusta löytyy naisten Superpesiksen lisäksi harrasteryhmiä ja joukkueita kaikenikäisille! Tutustu ja tule mukaan: www.roihu.fi