Roihuvuoren kylälehti 1/ 20 19 HANAMI -JUHLA 19.5.2019 JAPANILAINEN DAIDENKAGU-TANSSIRYHMÄ ESIINTYY HANAMISSA S. 6 | KIRSIKANKUKKAKUNINGATAR MATKASI JAPANIIN S. 8–11 | STADILUOTSIT TOIMIVAT ASUKKAIDEN HYVÄKSI S. 18–19 | TARJA HALONEN KÄVI VIERAILULLA PALVELUKESKUKSESSA S. 29
HIENO TUNNUSTUS taas Roihuvuoreen Pyydä meidät arviokäynnille jo tänään! www.huoneistokeskus.fi Unelmien ja kotien yhdistäjä. HUONEISTOKESKUS ITÄ-HELSINKI 020 780 3244 ITÄ-HELSINKI | OPUS Business Park, Hitsaajankatu 20, 00810 Helsinki, p. 020 780 3244, avoinna arkisin klo 9-16.30 NORDEA PANKKI | Palvelupiste Itäkeskus (Pasaasi, 2. krs) | Itäkatu 1–7, 00930 Helsinki, p. 020 780 2059, avoinna ma, ke–pe klo 10.00–16.30 ja ti klo 13.00–16.30 SIPOO | Iso Kylätie 29, 04130 Sipoo, p. 020 780 3225. ITÄ-HELSINGIN TEHOKKAIMMAT VÄLITTÄJÄT, ONNISTUNEET ASUNTOKAUPAT SOILE AUVINEN gsm 050 383 8069 TONY RAVELIN gsm 040 702 0146 TERHI AHVONEN gsm 0500 432 708 ANTTI HYVÄRINEN gsm 040 642 8604 JAN KLENBERG | SIPOO gsm 0400 840 879 KIRSI USKALI gsm 040 620 9708 CARINA LINDHOLM gsm 040 7104 020 PETER FORSS | SIPOO gsm 0400 465 495 SANTERI MUONIOVAARA gsm 040 632 8901
3 Roihuvuoren kylälehti www.roihuvuori.com Vastaava päätoimittaja JOHANNA AYDEMIR Keijukaistenpolku Toimitus • TUOMAS RANTANEN Satumaanpolku • REINE PALMQVIST (TEKSTITOIMITUS) Tulisuontie • OTTO-VILLE MIKKELÄ Roihuvuorentie • TROY KORJUSLOMMI Käpylä • MERJA KUVAJA Lumikintie • IIRO KAUKIAINEN Roihuvuorentie • MERVI VALTA Strömssinlahdenkuja • PEKKA MÄKELÄ Roihuvuorentie • MINNA ERONEN Tuhkimontie • VESA SOIKKELI Keijukaistenpolku • PETTERI NISULA Peukaloisentie • JOHANNA KOLEHMAINEN Lumikintie • MERJA HAAKANA Herttoniemi • ARTO HÄRKÖNEN • MINNA KOIVISTO Ulkoasu NINNI KAIRISALO Kannessa Kirsikankukkakuningatar VENLA AILASMÄKI . Kuva IIRO KAUKIAINEN . Painos 20 000 Jakelu Postilaatikoihin Helsingin Uutisten mukana Roihuvuoren, Herttoniemen, Tammisalon, Itäkeskuksen ja Marjaniemen alueilla ja osassa Laajasaloa. Lisäksi noutopistejakeluna alueen liikkeissä. Paino paikka Sanomapaino, Vantaa Kustantaja Voima Kustannus Oy / Tuomas Rantanen, puh. 040 507 7165 OLIPA REILU KYMMENEN VUOTTA SITTEN itäisessä Helsingissä kerrostaloalue, jonka kirjasto ja koulurakennus olivat uhattuina joutua vasaran alle. Asukkaat kokosivat voimansa, järjestivät mielenosoituksia, tapahtumia ja talkoilivat kirjaston alakertaan kyläkahvilan. Heistä tuli kuin huomaamatta touhuvuorelaisia. Puuhatessa touhuvuorelaiset tutustuivat toisiinsa ja alkoivat ideoida mitä kaikkea yhdessä voitaisiinkaan saada aikaan. Touhuvuorelaisten mäen rinteessä kasvoi keväällä vaaleanpunaisena kukkivia puisto. Pystytettiin teltta, keitettiin kattilallinen ruokaa, kutsuttiin kirsikankukkien maan kulttuurista tietäviä esiintyjiä kylään ja juhlittiin kevättä. Sana kiiri ja puut kasvoivat, niin kasvoi Touhuvuoren kevätjuhlakin samassa tahdissa. Kymmenessä vuodessa touhuvuorelaiset järjestivät kyläjuhlia, animaatiofestareita ja kirjamessuja, rakensivat veneen, remontoivat kontit kylätaloksi. Ostivat yhteisen pyörän. Ja aina kun koolla oli joukko touhuvuorelaisia, tahtoi syntyä uusia ideoita uusista projekteista. Projektien lähtökohtana olivat usein unelmat, mutta yhtä usein halu tehdä yhdessä ja halu jakaa yhdessä tehtyä hyvää laajemmalle. Sana touhuvuorelaisten kevätjuhlista kiiri kaukaiseen Japanin maahan asti ja sieltä pyydettiin, että Touhuvuori valitsisi kevätjuhlalleen kukkaiskuningattaren. Niin toimittiin. Japanin kauniit kuningattaret saapuivat vieraiksi, toivat lahjana lisää kukkivia puita ja esittivät kutsun touhuvuorelaisille saapua vastavierailulle. Sellainen tuntui touhuvuorelaisista ihan tavoittamattomalta unelmalta, mutta kun Touhuvuoressa ollaan, niin asukkaat kirjoittivat hakemuksia ja etsivät apua ja lopulta kevään korvalla matkustivat kirsikankukkakuningatarta saattelemaan kaukaiseen Japanin maahan. Koko matkan ajan lähetetty delegaatio ajatteli kiitollisena kotikyläänsä Touhuvuorta ja sen asukkaita. Tämän lehden matkassa pääsette hieman mukaan touhuvuorelaisten matkalle. Unelmilla voi olla pitkät siivet ja kaukainen lento, sen ovat touhuvuorelaiset oppineet. Unelmoidaan siis jatkossakin, yhteisen Touhuvuoren unelmia, ne voivat kantautua Roihuvuoreenkin! PÄÄTOIMITTAJA Johanna Aydemir Touhuvuori ja Roihuvuori Pääkirjoitus Touhuvuoren yhteisö UODEN 2019 uusmaalaiseksi kaupungin osaksi on valittu Itä-Helsingissä sijaitseva noin 7 700 asukkaan Roihuvuori. Kaupunginosaan on rakentunut vahva paikallinen identiteetti asukaslähtöisen ja monipuolisen toiminnan ansiosta. Maakuntahallitus kiitti marraskuisessa valinnassaan etenkin Roihuvuori-seuraa tavoitteellisesta ja innovatiivisesta otteesta. Kaikille asukkaille avoimet maHIENO TUNNUSTUS taas Roihuvuoreen talan kynnyksen tapahtumat ovat aidosti edistäneet yhteisöllisyyttä ja kitkeneet epätasa-arvoisuutta. Uusmaalaisen kaupunginosan palkitsemisessa oli tänä vuonna teemana tasa-arvo ja yhdenvertaisuus. Roihuvuoren toiminnassa on otettu esimerkillisesti huomioon erilaiset alueella asuvat ihmisryhmät. Roihuvuori on aktiivinen toimija myös lähialueiden yhteistyössä sekä kansainvälisyydessä. Hanami-juhla on tuonut kansainvälistä tunnettuutta ja nostanut alueen profiilia. Tapahtuma onkin suurin vapaaehtoisvoimin järjestetty yleisötapahtuma, vuosittain juhlaan kokoontuu jo arviolta yli 20 000 vierailijaa. Lisäksi kukinnan aikaan Roihuvuoressa vierailee tuhansia matkailijoita laajaltakin alueelta. Vuoden kaupunginosan tunnuslaatta on kiinnitetty Roihuvuoren kirjaston seinään. Palkintoon kuului myös 2000 euron kannustuspalkinto Roihuvuoriseuralle. V PALKINTO LUOVUTETTIIN seuran vapaaehtoisten vuotuisessa karonkkajuhlassa kirjastolla. Vasemmalla Roihuvuori-seuran puheenjohtaja Mari Hämäläinen ja oikealla Uudenmaan Liiton edustajat. Kuva Iiro Kaukiainen.
www.roihuvuori.com Roihuvuoren kylälehti 4 ROIHUVUORESSA JUHLITAAN HANAMIA 19.5.2019 KLO 12–18 ROIHUVUOREN HANAMI kokoaa perinteisesti paljon cosplay-pukuharrastajia. Taas tänäkin vuonna hanamissa kiertelee pukuagentteja etsimässä osallistujia pukukilpailuun. Kuka tahansa voi päästä mukaan kisaan, joten kannattaa panostaa pukeutumiseen. Osallistujilla voi olla perinteinen japanilaistyylinen asu, katumuotivaatetusta (lolitat, gyarut, decorat, gangurot), cosplayasu, kigurumi tai jotain muuta erikoista. PUKU KILPAILU KIRSIKANKUKINTA KUVINA ROIHUVUORI-SEURA kutsuu vuosittain paikallisen valokuva-ammattilaisen tai harrastajan taltioimaan kukinnan edistymistä. Tänä vuonna kukinta alkoi jo vapun tienoilla, mikä on poikkeuksellisen aikaista. Viileä sää lupaa kuitenkin myös pitkää kukintajaksoa. Vuoden 2019 kukinnan kuvaa Eija Latvala ja kaikki kuvat on nähtävissä www.roihuvuori.fi/hanami/kirsikankukinta. LEFFAA JA YÖHANAMIA ROIHUVUOREN japanilaistyylisessä puutarhassa (Roihuvuorentie 10) esitetään perjantaina 17.5. klo 21.50 japanilainen Shoplifters – Perhesalaisuuksia -elokuva. Elokuvan on ohjannut Kore-eda Hirokazu. Oma tuoli mukaan! Puisto valaistaan myös yöhanami-tapahtuman henkeen torstai iltana 16.5. klo 21. Molemmilla iltatapahtumilla säävaraus, tarkista tiedot www.roihuvuori.fi/hanami. OPASTETTU PUISTOKÄVELY Roihuvuoressa torstaina 16.5. klo 18–19.30. Oppaana Elina Nummi. Lähtö Kirsikkapuiston nimipaalun luota. Ensin tutustutaan Kirsikkapuistoon ja sitten matkaa jatkuu kohti Japanilaistyylistä puutarhaa. Opastettu puisto kävely 2019 Ku va : Em ili a Pi pp ol a Ku va : Em ili a Pi pp ol a Ku va : Ei ja La tv an en HANAMI
Roihuvuoren kylälehti www.roihuvuori.com 5 HANAMI HANAMI-JUHLAA järjestämässä ROIHUVUORI-SEURA RY. AKITA RY. BUDOSEURA GENBU-KAI RY. BUJINKAN SHINDEN DOJO RY. HELSINKI CHAPTER OF IKEBANA INTERNATIONAL RY. HELSINKI CIRCLE HELSINGIN KAUPUNKI HIKARI RY. HUTERA DANCE COMPANY KAHVILA ROIHUVUOREN RIO JAPANILAINEN KOULUYHDISTYS JAPANILAISEN KULTTUURIN YSTÄVÄT RY. HELSINGIN KENDOSEURA KI-KEN-TAI-ICCHI RY SUOMALAIS-JAPANILAINEN YHDISTYS RY. SUOMEN CHADO URASENKE TANKOKAI YHDISTYS RY. SUOMEN SHIBA RY SUOMEN WADAIKO RY ROIHUVUOREN SEURAKUNTA ROIHUVUOREN KIRJASTO YATAGARASU RY Hanami-juhla järjestetään talkoovoimin. Juhlaa on toteuttamassa yli 100 talkoolaista vuosittain. Tapahtuma on suurin vapaaehtoistyönä järjestetty yleisötapahtuma. E NSIMMÄISTÄ KERTAA Suomessa nähtävä kannettava shintolaispyhäkkö, Omikoshi, koostuu 30 000 osasta. Sitä kannetaan lauantaina 18.5. Esplanadin puistosta Kansallismuseolle suntautuvassa kulkueessa yontenbo-tyyliin kolmen vuorottelevan kantajaryhmän voimin. Kaikkiaan liki sata kantajaa – puolet japanilaisia ja puolet suomalaisia – ovat pukeutuneet perinteisiin japanilaisiin matsuri-asuihin. Kulkue etenee hitaasti ja kantoryhmä vaihtuu säännöllisin väliajoin matkan aikana. Myös kirsikankukkakuningatar osallistuu kulkueeseen. Omikoshi-kulkue on alkujaan uskonnollinen riitti. Perinteen katsotaan saaneen alkunsa vuonna 794, jolloin Kyushussa Usa Hachiman -pyhäkössä asuva jumala siirrettiin keisarillisessa kantotuolissa Naraan valvomaan T?daji-pyhäkön Suuren Buddha-patsaan rakentamista. Nykyisin melOMIKOSHIPYHÄKKÖ matkasi Suomeen Suomen ja Japanin välisten diplomaattisuhteiden 100-vuotisjuhlan kunniaksi, Omikoshi, pienoispyhäkön kulkue järjestetään Helsingissä lauantaina 18.5. Sunnuntaina 19.5. Omikoshi on esillä Roihuvuoren Hanamissa. kein jokaisessa japanilaisessa kyläyhteisössä, jossa on shint?-pyhäkkö, järjestetään matsuri-festivaaleja ja kannetaan Omikoshia. Pyhäkköjen kantamisen perinne pohjaa ajatukseen, että jumalat tulee aika ajoin päästää ulos temppelistään, jotta he olisivat tyytyväisiä. Kuuluisia matsuri-juhlia ovat esimerkiksi Gion-festivaali Kyotossa ja Sanja Matsuri Tokiossa. Suomeen tuodun noin sata kiloa painavan pyhäkön on rakentanut perinnepuuseppä Masao Kobayashin johtama ryhmä. Se valmisti Omikoshia vuoden. Omikoshipyhäkön on lahjoittanut Hamamatsu Finland Association johtajananaan Hiroaki Hodai, ja tapahtuman toteuttavat Norio Tomida (Tokyokan), Suomen Japanilaisten yhdistys ry, Heikki Mäenpää Harjula Production -tuotantoryhmineen ja Ronny Rönnqvist (Japanilaisen Kulttuurin Ystävät ry). Omikoshi kulkue 18.5. 10.00–11.30 Avajaiset Espan lavalla 11.30–13.30 Kulkue Esplanadilta Mannerheimintien kautta Kansallismuseoon 19.5. Omikoshi esillä Roihuvuoren Hanamissa. Omikoshi on esillä Kansallismuseon pop up -näyttelytilassa 20.5.–2.6.2019. Kuvassa Omikoshi-lahjoituksen järjestäjiä. Vasemmalla Norio Tomida, joka on myös Roihuvuoren kirsikkapuiston isähahmo ja aloitteen tekijä. VALOKUVANÄYTTELY KAHVILA RIOSSA KATJA USKIN valokuvanäyttely ”Japanilaisista puutarhoista ja kirsikankukkien kauneudesta” Kahvila Roihuvuoren Riossa (Roihuvuorentie 9) 21.4.– 31.5.2019. Hortonomi Katja Uski on ollut perinteisien japanilaisen puutarhamestarin Kazuo Makiokan oppilaana vuoden Japanin historiallisessa Narassa. Sen jälkeen hän on syventänyt oppejaan mm opiskelemalla Japanin estetiikkaa ja tehden useita opintomatkoja Japaniin tutustuen mahdollisimman monipuolisesti erilaisiin puutarhoihin ja niiden suunnittelijoihin Okinawalta Hokkaidolle. Valokuviinsa hän on pyrkinyt vangitsemaan juuri kuvattavan paikan tunnetilan, joka on tärkeää puutarhaestetiikassa. TEETAIDETTA ROIHU VUOREN HANAMISSA ROIHUVUOREN KIRSIKANKUKKAJUHLAN eli hanamin aikana teetaiteeseen voi tutustua Suomenlinnan teehuoneen sijasta Roihuvuoren kirsikkapuistossa, jossa teetaiteen opiskelijat ja Chado Urasenke Finland -yhdistyksen jäsenet valmistavat ja tarjoilevat teetä ja teemakeisia. Voit jäädä seuraamaan teen valmistuksen tapaa, temaeta, hetkeksi, tai osallistua ja maistaa teetaiteen opiskelijoiden valmistamaa ohutta teetä (usucha) ja makeisia pientä maksua (10 e) vastaan. Kerromme myös mielellämme teestä ja teetaiteesta. Ku va : Em ili a Pi pp ol a
www.roihuvuori.com Roihuvuoren kylälehti 6 H ANAMI KANSAINVÄLISTYY, kun Japanista saapuu 17 henkilön maailmankuulu ACT.JT-tanssija teatteriryhmä. Kyogen ( ?? ) ja Daidenga ku ( ??? ) esityksiä nähdään Roihuvuoren hanamin lisäksi lauantaina 18.5. Espan lavalla ja maanantaina 20.5. keskuskirjasto Oodissa. Ryhmän vetäjä on Manzo Nomura, joka on Man (Mansaku) Nomuran toiseksi vanhin poika. Man Nomura on ACT.JT yhdistyksen puheenjohtaja ja hänet on luokiteltu Japanin eläväksi kansallisaarteeksi. Daidengaku tanssiryhmä koostuu niin nuorista kuin aikuisistakin, nuorimmat esiintyjät ovat vain 11-vuotiaita. Ryhmässä esiintyy myös Kei ko Matsuzaka ( ???? ), joka on erittäin kuuluisa japanilainen näyttelijätär ja laulaja. Kyogen esityksessä on kaksi esiintyjää, joista Manzo Nomura esiintyy pääroolissa ja toinen esiintyjä on Mannojo Nomura. Englanninkielisen selostuksen sekä Kyogenille että Daidengakulle hoitaa japanilaisesta TV:stä tuttu Thane Camus. Näe ja osallistu JAPANILAISESIINTYJIÄ ROIHUVUOREN HANAMISSA LA 18.5.2019 Daidengaku esiintymiset Omikoshi-tapahtuman yhteydessä klo 10 Espan lavalla ja klo 13 Kansallismuseolla. Esiintymisten välissä on paraati, johon Daidengaku-ryhmä myös osallistuu. 18.5.2019 OSALLISTU TYÖPAJAAN Daidengaku-tanssityöpaja klo 14.00–17.30 Roihuvuoren alakoululla. Työpajaan otetaan ilmoittautumisjärjestyksessä noin 50 osallistujaa, joista 10 pääsee mukaan ryhmän esitykseen hanamissa (osallistujat valitaan työpajassa). Minimi pituus osallistujille noin 140 cm. Osallistujilta ei vaadita erityistä pukeutumista. Ilmoittautumiset etukäteen sähköpostilla: hanami@roihuvuori.fi. SU 19.5.2019 ROIHUVUOREN HANAMI Daidengaku-esitys klo 12.30 kirsikkapuistossa hanami-kentällä (päälava), kesto noin 30 minuuttia. Kyogen-esitys klo 16.00 Roihuvuoren alakoululla (hanami-kentän vieressä, sisäänkäynti Roihuvuorentien puolella). Esitys alkaa 16.30 ja ovet suljetaan. Kesto 45 min. MA 20.5.2019 KESKUSKIRJASTO OODI Kyogen-esitys klo 18, ovet avataan klo 17.30, esityksen alettua ei pääse sisään. Regina-sali Esityksissä on englanninkielinen selostus. KYOGEN ( ?? ) on japanilainen humoristinen teatteritaiteen muoto. Sen alkuperä liittyy kiinalaisiin 700-luvun tuontinäytelmiin perustuviin sarugakunäytelmiin, joista erkaantuivat vakavammat n?-näytelmät ja kyogen-komediat. Kyogen puolestaan oli kabuki-teatterin tärkeä edeltäjä ja vaikuttaja. Tarinat ovat aina lyhyitä, usein satiirisia. Joskus parodioidaan buddhalaisia tai shintolaisia rituaaleja. Myös kansansadut ovat suosittuja tarinapohjia. DAIDENGAKU ( ??? ) on japanilainen seremoniallinen tanssi, joka alun perin on liittynyt tulevan riisisadon suojeluun ja siunaamiseen. Tanssia on esitetty satokauden alussa järjestetyissä kevätjuhlissa ja seremoniatanssi on levinnyt siitä yleisemmin juhlaesitykseksi. Manzo Nomura NÄE ESITYKSET TÄÄLLÄ
ROIHUVUOREN HANAMI-JUHLA 2019 Su 19.5.2019 klo 12–18 ???9??????????? ????????????????2-18 ROIHUVUORI HANAMI FESTIVAL 2019 Sun May 19 2019, 12 pm – 6pm ROIHUVUOREN KIRSIKKAPUISTO Sahaajankatu/Abraham Wetterin tie LAVA 1?????? STAGE 1 12.00 Avaus: Otto-Ville Mikkelä, Roihuvuoriseuran toiminnanjohtaja; Norio Tomida, Kirsikkakukkapuiston isä; Takashi Murata, Japanin Suurlähettiläs; Venla Ailasmäki, Suomen Kirsikankukkakuningatar ????????????????????????? ??????????????????????? ??????????? Commencement: Otto-Ville Mikkelä, Roihuvuori Assn. Executive Director; Norio Tomida, Father of the Cherry Blossom Park; Takashi Murata, Ambassador of Japan; Venla Ailasmäki, Finnish Cherry Blossom Queen 12.30 Daidengaku ryhmä ACT.JT Japanista & suomalaiset avustajat, perinteistä Japanilaista Bangaku-tanssia ??????????? ACT.JT ????????? ??????????? A famous Daidengaku group ACT.JT from Japan, alongside their local assistants, presents traditional Japanese Bangaku dancing 13.05 Japanilaisen koulun lapset esittävät “Sakura” ja “Sanpo” (Naapurini Totoron teemalaulu) ????????????????????????? ??? ??????????????????? Children of the Helsinki Japanese singing 13.20 Parapara tanssiesitys, Helsinki Circle tanssiryhmä ??????????????????? ??????????? Parapara performance by Helsinki Circle dance group 13.35 Koto-musiikkia: Minni Ilmonen ??? : ????????? Koto music by Minni Ilmonen 13.55 Ken Mai esittää Buto-tanssi esityksen “Harukaze” (kevään tuuli) ??????????????????? Ken Mai Butoh dance performance “Harukaze” (Spring Breeze) 14.20 Suomen kirsikankukkakuningatar 2017–2020, Venla Ailasmäki, esittelee vuoden 2019-2020 Kirsikankukkaprinsessan. ???????????? (2017 ? -2020 ? ) ??? ??????????????????????? 2019 ? -2020 ???????? Finnish Sakura Queen 2017–2020, Venla Ailasmäki, introduces the newly elected Finnish Sakura Princess for 2019–2020. 14.35 Butotanssiesitys “Kauden tehokkaimmat versot”, Hutera Dance Company ??????????????????? ?????????? Butoh dance performance “Seasonal Sprouts” by Hutera Dance Company 15.00 Pukukilpailu ?????????????? Costume Contest 15.25 Pukukilpailun palkintojenjako ??????????? Award ceremony for costume contest 15.45 Aki ja Yuki esittävät J-Poppia ???????????????? J-POP ??? Aki and Yuki perform J-Pop songs 16.10 Parapara tanssiesitys, Helsinki Circle tanssiryhmä ??????????????????? ??????????? Parapara performance by Helsinki Circle dance group 16.25 Taiko-rumpuesitys, Suomen Wadaiko ry. esittää taiko-rumpu esityksen ????????????? Finland Wadaiko Assn. presents a taiko drum performance. LAVA 2 ????? STAGE 2 12.30 Junioriaikido, aikido ja iaido esitykset. Yatagarasu ry. ????????? : ?????? Junior Aikido, Aikido and Iaido performances 13.20 Kendo, Naginata, Jodo ja ZNKR Iaido näytökset: Kendoseura Ki Ken Tai Icchi Ry. ?????????????? : ?????????? ???? Kendo, naginata, jodo and ZNKR iaido performances: Helsinki Kendo Club Ki Ken Tai Icchi Assn. 14.15 Bujinkan Budo Taijutsu esitys: Bujinkan Shinden Dojo ???????????? Bujinkan Budo Taijutsu performance by Bujinkan Shinden Dojo 15.00 Tauko (pukukilpailu lavalla 1) ????????????????? Break (costume contest on stage 1) 16.00 Budoseura Genbu-kai r.y. esittelee budolajeja Kokusai Shorinjiryu Karatedo, Nihon Koryu Bujutsu Mugenryu Heiho, sekä Muso Jikiden Eishinryu Iaiheiho ??????????????????????? ??????????????????????? Budo Club Genbu-kai Assn. demonstrates the above mentioned budo styles. 16.40 Budoseura Hikari ry esittelee Musô Shinden ryû ja Musô Jikiden Eishin ryû tyylien iaidoa. ??????????????????????? ????? Budo club Hikari demonstrates Musô Shinden ryû and Musô Jikiden Eishin ryû styles of Iaido. LAVA 3?????3?STAGE 3 (Roihuvuoren alakoulun liikuntasali ????????????? Roihuvuori Primary School Gym) 16.00 Japanilainen ACT.JT ryhmä esittää Kyogen teatteria. MUUTA ? OTHER KYUDO 13.00, 14:00 & 15:00 Hikari ry esittää kyudoa, japanilaista jousiammuntaa (sijainti lähellä koulua) ?????????? ????????? Hikari Assn. presents kyudo, Japanese archery (Location near school bldg.) TEEN TIE / ?? / The Way of Tea Suomen Chado Urasenke Tankokai yhdistys ry. tarjoaa teetä japanilaisen teetaiteen perinteen mukaan. Matcha-tee ja makeinen vieraille 10€. Klo 16:00 asti. ??????????????????????? ???????? 10 ???? ?? 4 ???? Chado Urasenke Tankokai Finland Association presents the traditional Japanese Way of Tea. Matcha tea and a confection to visitors for 10€. Until 4:00 PM. JAPANILAINEN PUUTARHA / ???? / Japanese Garden Anna Moriwakin ääni-installaatio lähistöllä olevassa Japanilaistyylisessä puutarhassa. ????????????????????????? ????????? A sound installation by Anna Moriwaki in the nearby Japanese style garden. KAHVILA RIO / ?????? / Cafe Rio Katja Uskin näyttely japanilaisista puutarhoista. ???????????????????? Katja Uski’s Japanese garden exhibit. Juontaja/Host/ ??? : Aija Rouhiainen Ohjelma saattaa muuttua. Katso www.roihuvuori.fi/hanami/ohjelma ?????????? www.roihuvuori.fi/hanami/ohjelma Changes to program are possible. See www.roihuvuori.fi/hanami/ohjelma P P TU H KIM ONTIE Ostari Pankki automaatti Kylätalo Tuhkimonpuisto Porolahden koulu Kirjasto Bussipysäkki Bussipysäkki Kirsikkapuisto Hanami Bussipysäkki Japanilaistyylinen puutarha ABRAHAM WETTERIN TIE R O IH U V U O R EN TI E JÄTTILÄISEN POLKU S A H A A JA N K A T U Hertt oniem een 40 m
Tervetuloa lemmikit ja niiden omistajat! Tutustu lemmikkiystävällisiin koteihin: asunnot.keva.fi Hyvin varustellut ja laadukkaat vuokra-asunnot odottavat uusia asukkaita Helsingin Herttoniemessä, Abraham Wetterin tiellä. Kauniit vuokra-asunnot vehreän pihapiirin ympärillä kutsuvat asumaan Abraham Wetterin tielle Herttoniemeen. HILTUSEN PYÖRÄHUOLTO HERTTONIEMENRANTA LAIVALAHDENKAARI 26 www.hiltusenpyora.fi F E E L H E LS I N K I . I N F O KO KO P Ä I V Ä N TA PA H T U M A M U S I I K K I TA LO S S A 8.6. SUNNUNTAINA 19.5. KLO 12–18 Roihuvuoren Kirsikkapuistossa HANAMI Helsingin XII kirsikankukkajuhla SAKURA-FESTIVAALI 2019 Parapara-, butoja daidengaku-tanssiesityksiä, taikorumpuja, origameja, teetaidetta, kyogen-teatteria ja budo-esityksiä, akitaja shiba-koiria, cosplayharrastajia. Myynnissä japanilaisia herkkuja. Vapaa pääsy! WWW.ROIHUVUORI.FI/HANAMI Tärkeä dokumentti jo kadonneista teoksista ja graffitipaikoista maalarien kertomana. 35€ + postikulut >> kauppa.voima.fi / tilaukset@voima.fi PERINTÖ – HELSINKI GRAFFITI 1992–2017
9 Roihuvuoren kylälehti www.roihuvuori.com KIRSIKAN KUKKIA, KUNINGA TTARIA JA ARVOVAL TAISIA TAPAAMIS IA Roihuvuoridelegaatio matkusti huhtikuussa Japaniin Japan Sakura Foundation in kutsumana. Matkan tarkoitus oli hakea ideoita Roihu vuoren hanamin kehittämise en ja saatella Suomen oma ja ensimmäine n kirsikankuk kakuningat ar Venla Ailasmäki kutsujien järjestämää n seremoniaa liseen juhlaan. Näissä matkapäivä kirjan otteissa kierretään seurueen matkassa Kioton, Nagoyan ja Naganon kautta Tokioon ja kuvataan matkan sattumuksia . TEKSTI TUOMAS RANTANE N
KIRSIKAN KUKKIA, KUNINGA TTARIA JA ARVOVAL TAISIA TAPAAMIS IA www.roihuvuori.com Roihuvuoren kylälehti 10 KESKIVIIK KO 3.4. Saavuttuam me Osakaan saimme heti ensikontak tin retkellämm e tavanomais iksi välipaloiksi muodostuneisiin onig ireihin, paikallisissa kioskeissa ja pikkukaupoissa myytäviin kala-, äyriäistai kasvistäytte isiin riisipalleroihi n. Bussimatka lla historiallise en Kiotoon selvisi sekin, miksi Japania kutsutaan nousevan auringon maaksi (tosin nyt kyseessä oli auringonlas ku). Kiotossa hankimme ensimmäise ksi ulkomaailm ayhteyksien ylläpitoa varten nettiliittym ät puhelimiim me ja vastailimme retkestä vihiä saane elle suomalaiselle medialle matkamme missiosta. Lopuksi ajoimme lähijunalla paikallisess a Malminkartano ssa sijaitsevaan hotelliimm e ja söimme lähiögrillin yakitori-var taita, keitettyjä suolapapuj a ja marinoitu a mustekalaa . Illalla näytimme yöbaarissa muille asiakkaille videota Roihuvuore n hanamijuhlasta ja baarimikko esitteli millaisia drinkkejä saa aikaan tönkkösuol atuista kirsikankuk ista. TORSTAI 4.4. Ensimmäise n Kioton aamun aloitimme pällistelemä llä 700-luvun lopulla perustetun T?-ji-tempp elin puutarhan kirsikankuk kia. Sen jälkeen oppaanamm e toiminut Sonoko Kundo, Japanin kirsikkakun ingatar 1970-luvult a, opasti meidät sak ura benton (pu iseen piknik-laati kkoon kaun iisti pakattujen) kulinaariste n herkkujen äärelle. Lisää kirsikkapuit a ja niiden äärelle vaeltavia ihmisiä näimme Tenryo-ji-te mppelissä, Japanin johtavan kirsikkapuu tutkijan kotipihalla ja muutenkin pitkin Kiotoa. Japanilaiste n pizzojen (joissa ei ole juustoa, tomaattia eikä pizzapohjaa ) jälkeen otimme Kodai-jin temppelin alueella ensikontakt ia yozakura an eli yösakuraan. Roihuvuore n hanamia varten tuskin onnistumme kehittämää n yövalaistua bambumet sikköä, mutta esimerkiksi kiviset lyhdyt ja taidevideoi den näyttämine n pimeällä valaistun kukkaloisto n äärellä voisivat toimia hyvinkin. Muistiin merkittiin sekin, että jos missään ei ole roskalaatiko ita, se tuskin meillä johtaisi Japanin tapaan siihen, että missään ei ole roskia. Koko matkan jaksoimme hämmästel lä täydellistä roskattomu utta – ja roskiksettom uutta. PERJANTA I 5.4. Aamu uhrattiin univelasta ja edellisen illan sakejuhlista toipumisee n. Täkäläisen joukkoliike nnejärjestelmän v aikeaselkoi suuden, kyläpäällikö n kimonohankinn an ja muun pikku säädön takia alunperin puisto-olos uhteisiin suunniteltu piknik vedettiin pikakelaukse lla paikallisen Alepan pihalla. Samalla testailtiin monet Roihuvuore n hanamin puffettiin sopivat tuotteet, kuten esimerkiks i kuivatut mustekalat, tof uvartaat, erilaiset riisinyssäkä t ja machasuklaa. Päivän aloituskoht eena tutustuimm e kullattuun Kinkaku-ji-t emppeliin, jonka julkis ivuratkaisu un palattaneen Roihuvuore n kirjaston seuraavan peruskorjauksen yh teydessä. Uutena varainhank intakeinona sopii tutkailla kolikon heiton tarkkuutta hyödyntävi ä patsasasete lmia rahakippoin een. Pimeän aikaan sukelsimme Nijon linnan moninkertaisten muurien ja vallihautoje n suojaamille ja kirsikkapuid en reunustam ille puistokäytä ville. Upean yösakuran valoilla ja äänillä rakennetun fantasiamaiseman pienimuoto isempi soveltamin en sopisi esimerkiksi Roihuvuore n kirsikkapuis toa ja Japanilais tyylistä puistoa yhdistävälle metsäkäytä välle. LAUANTA I 6.4. Aamu käynnistyi tehokkaalla luotijunasii rtymisellä kohden Naganoa. Koska kirsikan kukinnan kuultiin siellä viivästynee n, osa joukostamm e jäi matkalla Nagoyaan tutkiskelem aan paikkakunn an kuuluisa a linnaa ja sen vallien runsasta kirsikankuk kain loistoa. Vaikka 1600-luvull a ensimmäise n kerran tehtyä linnaa ei täkäläisittä in voi pitää edes vanhana, Roihuvuoren uuden kylätalon malliksi se osoittautui hiukan suureel liseksi. Paikan puffetin avotulella tikun nokassa grillattujen kalojen laji jäi epäselväksi , mutta meillä voisi joskus kokeilla vastaavasti valmisteltu ja isoja muikkuja tai pieniä pannusiiko ja. Ruokatauo lla tapasim me myös Asamin ja Yukon, jotka eivät osanneet englantia, mutta onnistuivat muuten vakuuttama an rakastavansa Marimekko a ja Pokemon ia – sekä nykyään myös Roihuvuore n hanami-juh lien videota. Matkalla juna-asem alle kävimme myös ihailemassa paikallisen tavaratalon lastenosas tolla tiivistyvää loputtoma n monivärist ä ja monimuot oista muovin loistoa. Vasta iltamyöhää n saavuimme Naganoon ja lähinnä Herttoniem en vanhaa terveysasemaa muistuttav aan vaatimatto maan majo ituspaikkaamm e: tässä vanhainko din ylläpitämä ssä sisäilmaon gelmaisess a hotellissa ulko-ovet sinetöitiin kaikilta kello 23. SUNNUNT AI 7.4. Aamukahve ella luimme sanomaleh destä, että edellisenä päivänä vain junapyrähd yksen päässä iso joukko hengityssu ojin varustettuj a ihmisiä oli mennyt busseilla Fukushima n suljetulle ydinturmaalueelle katsomaan kirsikankuk kia. Sinne sentään emme olisi punkeneet mukaan. Koska Naganossa ei ollut sen enempää kirsikankukkia kuin olympialais iakaan, päätimme kiivetä vuorelle. Hienojen näköalojen ohella löysimme vuoristome tsästä shintolaisen pyhätön, jossa oli alkamassa kevätkaude n rituaalijuhla . Kursailustam me huolimatta meidät kutsuttiin mukaan papin johtamaan yhteiseen palveluun t ulevan sadon puolesta. Lisäksi näimme rummuilla, huilulla ja laululla säestetyn tanssikuvae lman, jossa lohikäärme päiset demonit koulutettiin hyvätapaisi ksi. Lopuksi kaikille tarjottiin pyhitettyä sakea ja paikalla juttua tekem ässä ollut toimittaja haastatteli kirsikkakun ingatartam me Venla Ailasmäkeä japaniksi paikallistele visoon. Kiitt elimme vuolaasti isäntiämme ja toimittajalle annoimme tietenkin linkin Roihuvuore n hanami-vid eoon. Vuorelta alas kavutessam me kirsikankuk at olivat edelleen vähissä, mutta vitsailimme , että valoku vissa kirsikkapuih in voidaan lisätä kukkia kätevästi digitaalisesti. Katsastimm e illan suussa myös kaksi hienoa TEHOKKU US korostuu Japanissa monissa asioissa. Helposti tien päällä syötävissä Onigiri-riisi palleroissa on yksinkertai nen muovikääre, joka oikein revittäessä vapauttaa merilevästä tehdyn tarttumapi nnan suojaksi kostealle riisille.
11 Roihuvuoren kylälehti www.roihuvuori.com 11 temppelialu etta. Suunniteltu karaoke piti kuitenkin jättää väliin kun kenelläkään ei ollut enää voimia yhtään mihinkään ja majatalomm e ankara kotiintuloai kakin oli tulossa jo uhkaavasti vastaan. MAANAN TAI 8.4. Saavuimme aamujunall a viimein matkamme pääkohteeseen Tokioon. Uudessa majatalossa mme oli Naganon kolhoosia prameamm in 40 kerrosta, pikkolot kiikuttivat tavarat huoneisiin ja puutarhass a kohisi vesiputous. Japanilaise n työkulttuur in vartin pikaruokail ua imitoineen lounaan jälkeen tapasimme Roihuvuoren hanami-juh lien pääesiintyjä ksi tänä vuonna tulevan ACT-J T -tanssiryhm än johtajan Akiko Asakan. Hänen kanssaan sovimme vierailun käytännön järjestelyistä, ja siitä, että yritämme järjestää heille muutaman lisäkeikan Helsingissä (lue lisää sivulta 6). Samalla isäntien puheista paljastui, että retkemme virallinen osuus oli lähtenyt täysin lapasesta. Kirsikkakuningattar emme oliki n tarkoitus tavata adjutanttei neen Japanin pääministe rin ohella parlamentin yläja alahuoneid en puhemie het sekä koko joukko muita isokenkäisiä . Vasta tätä myöten meille alkoi hahmottua , miten isosta asiasta kirs ikankukkien vaalimisess a Japanissa on kyse. Kirsikkakun ingataryhte istyötä Japanilla on Suomen ja Vietnamin ohella vain USA:n ja Saksan kanssa. Protokollap uolen räjähtäessä käsiin sekä määrällises ti että laadullisest i, meiltä uhkasivat loppua kesken diplomatia osaamisen ohella asialliset kohteliaisuu slahjat – siitäkin huolimatta että olimmekin kuskanneet mukanamm e kokonaisen lentolaukullisen tätä tarkoitusta varten sopivaa suomalaista taidetta ja designeä. Otimme pikaisesti yhteyttä myös Japanin Suomen suurlähetys töön ja paikalliseen Business Finlandiin, välittääksem me tiedon merkittävis tä korkean tason tapaamisist a. Loppupäivä n käytimme Amos Rexin avaja isnäyttelystä tunnetun Team Labin megaloma anisessa koti näyttelyssä vierailuun, näimme luonnollista kokoa olevan Transforme r-patsaan ja otimme itsestämme kauppa keskuksen pelihelvetis sä japanilaisen tyylin söpöstelyku via. TIISTAI 9.4. Aamulla kävimme tutustumas sa hotellimme japanilaiseen puutarhaan ja kaupungin keskustan yhteen valtaisaan kirsikkapuis toon. Siellä jo lopuillaan olleen hanamikuk oistuksen äärellä oli vielä joitakin piknikretkeilijöitä kuin malliksi niistä kukkien puhkeamis en alkupäivistä , jolloin puistoon on vaikea mahtua. Roihuvuore n japanilaisty yliseen puiston kehittämisen kannalta vesiputous, karpit, kilpi konnat ja sisäänpääsym aksu tuntuvat silti vähän suureellisel ta ja muutenkin haasteellisi lta. Päivän huippukoh ta oli tietenkin se, missä kirsikkakuningat taremme Venla Ailasmäki j a hänen vietnamilaiset virkasisaren sa saivat näyttävät kruununsa maineikkaa ssa Mikimoton jalokiviliikk eessä. Toisten ihaillessa yleisöltä yleensä piilossa pidettäviä aarteita, osa ryhmästä omistautui ratkaisema an parlamentin puhemiehi lle puuttuvien elelahjojen vielä ratkaisematonta ongelmaa. Tehtävä kuitenkin osoittautui helpoksi sillä googla amalla löysimme tavaratalon , jossa suomalaista lasidesignia löytyi ihan shop-in-sho p liikkeistä. Tuumailimm e samalla, että ehkä saamme tästä joku vienni nedistämisp alkinnon myöhemmi n. Yllättäen ilmaantunu t ylimääräine n aika käytettiin tutustumal la Ginzan kall iisiin ostoskatuih in, Kabuki-za -teatteriin (ulkoapäin) , kalatorin lajistollisesti kryptiseen sushitarjott imeen sekä Asakusan ”vanhaan” kaupunkiin ja sen Senso-ji-tem ppeliin. Turistitrimma tun pöhinän keskeltä helmenä löytyi myös ihastuttava n nuhjuinen k aurismäkelä inen baari, jossa sakensa äärellä istuneesta muutamast a synkästä asiakkaasta hu olehti Elina Saloa muis tuttava empaattinen tarjoilija. Joukkomm e harvenneet osat kohtasivat vielä illalla käsittämätt ömästä metroasem alabyrintist ään tunnetun Shinjukun kauppaja biletysalu eella ja illaksi suuntasimm e Lost in Translation -elokuvan hengessä testaamaan japanilaista karaokea. Löysimme myös hinta-laatu suhteeltaan ylivoimaise n ruokaravint olan, jonka sushimi ja jättiosterit olivat parasta lajiaan. Lupasimme paikkaa pyörittäväll e Yokolle kehua hänen taverna ansa kaikille kavereille kotona, annoimme lahjaksi sponsorinys syköitämm e ja tietenkin näytimme hänelle Roihuvuore n hanami-vid eon. KESKIVIIK KO 10.4. Koko seurue pynttäytyi parhaimpiin sa, sillä Japan Sakura Foundation in kevätjuh la on hyvin arvovaltain en yksityistapa htuma. Se järjestettiin parlamentin alahuoneen juhlatiloissa ja siellä puhuivat muun muassa parlamentin puhemiehe t, liikennemin isteri, Fukushiman jälleenrake nnuksesta vastaava ministeri, entisistä ministereist ä muodostuv a säätiön nykyjohto ja paikallisen Veikkaukse n (säätiön tärkeimmän rahoittajan) toimitusjoh taja. Yleisön eturivissä istuivat Vietnamin arvovieraat ja heti seuraavana Roihuvuore n delegaatio. Matkan kotiseutuhe nkisyyden yksi huippukoh ta saavutettiin , kun säätiön puh eenjohtaja Susumu Hasumi nauratti yleisöä opastamall a juhlayleisöä lausumaan Roo-ihu-vu uri. Mutta ei siinä kaikki: kun virallisen ohjelman jälkeen arvovaltain en yleisö ohjattiin yläkerran vastaanoto lle: salin seinällä pyöri luupilla sama Roihuvuore n hanami-vid eo, jota olimme näytelleet kaikille vast aantulijoille . Protokollak okkareiden jälkeen löysimme sateisen postmoder nista Shibuyasta ehtaa Blade Runn er -tunnelmaa. Osa ryhmästä vieraili myös hämmentä vässä Tecno Circus -teatteriesit yksessä, jossa yhdistettiin TÄMÄN TYYPPISIÄ kivilyhtyjä näimme Japanissa paljon. Nämä sopisivat mainiosti myös Roihuvuore n puistoihin.
tanssia, mimiikkaa, klovneriaa, animaatioit a ja tietokonekikkail ua –ja päätyi itsekin lavalle osaksi esitystä. TORSTAI 11.4. Jo aamusta tapasimme yhdessä Japan Sakura Foundationin presidentti Hasumin ja vietnamilai sten kollegojemme kanssa parlamentin alahuoneen puhemies Tamadori Oshinan. Keskustelus sa puhemiestä kiinnosti kirsikkakun ingattarem me Japani-vaik utelmien ohella esimerkiksi minkälaiset kirsikkapu ut menestyvät Helsingissä sekä ydinjätteide n loppusijoitu sratkaisu Suomessa. Kumartelim me kohteliaast i, mutta emme lähteneet roolissamm e kommento imaan maidemme ydi nvoimayhte istyötä – emmekä varsinkaan lupailleet Roihuvuore n peruskallio ta Japanin ydinjäte vuorien sijoituspaik aksi. Päivän toisena rastina marssimme vietnamilaisten kanssa tapaamaan parlamenti n ylähuoneen puhemies Chuichi Datea. Valtioiden välisen kulttuuriyh teistyöpuh eiden ja kirsikkakun ingatarkuulemisen ohella käsiteltiin muun muassa mäkihyppääjien hyppy asentoja ja jo toisen kerran ydinjätteen loppusijoitt amisen haasteita. Retken päätösillallis ella ruoka oli hyvää eikä sakessa kaan ollut moittimista . Juotiin yhteistyön maljoja ja sovittiin molemminp uolisten vier ailujen vakinaistam isesta. Samalla Suomen ja Japanin kirsikkakun ingattaret sekä vietna milaiset kirsikkalähe ttiläät hoveineen sekä juhlaseurue eseen liittynyt parlamentin alahuoneen puhemieski n saattoivat diskuteerata hiukan aamupäivän muodollisu uksia renno mmin. PERJANTA I 12.4. Roihuvuori -seuran Japanin kiertueen kymmenes ja viimeinen päivä käynnistyi visiitillä Suomen lähetystössä, jossa suurlähettil äs Pekka Orpana eht i itse tarjoamaan m eille aamukahvi t ja korvapuust it. Samalla kun lähetystön ja Business Finlandin väki yhdessä esittelivät toimintaan sa, me teimme selkoa viime päivinä räjähtäen turvonneist a Japani-yhte yksistämme . Yhteisesti to dettiin, että kun kirsikankuk kadiplomat ialle näyttää isäntien puolesta olevan näin kovaa tilausta, jatkossa on hyvä miettiä myös erilaisia yritysyhteistyön mahdollisu uksia. Päivän ja koko retkemme viimeinen rutistus oli kirsikkakuning attaremme Venlan ja Japanin pääministe ri Shinzo Aben tapaa minen salamavalo jen räiskeessä jälkimmäise n suunnilleen ala-Roihuvu oren kokoisessa (ja sisäpiho illaan suunnilleen yhtä isoilla viheralueilla varustetuss a) hallintokom pleksissa. Paikalla oli parikymme ntä japanilaisen median valokuvaajaa ja Venlaa haastatteli ainakin neljä toimit tajaa. Mediajuttuj a ja kuvia ehdittiinkin bongata netistä jo samana iltana. Jälleen kerran saim me olla ylpeitä kirsikkakuningat taremme esiintymista idoista sekä kyvystä tasapainoill a japanilaise n kulttuurin muodollisuu svaatimusten ja pohjoismais ten arvojen edustamise n välillä. Illan suussa alkaneesta kotimatkas ta muodostui oma seikkailuns a monimutka isista kulkuväline vaihdoista seuranneid en läheltä piti -tilanteiden jatkuvana sarjana. Jokainen este ylitettiin kuitenkin reippaasti rimaa kolistellen roihuvuorel aisella ei-ihanniin-kuin-St römsössä-m utta-lopuss a-kiitos-seis ootyylillä. Näistä etapeista palkitsevin oli siirtyminen Tokion keskustan reunalta muun kaupunkito hinan yläpuolella kulkevalla monoraililla lentokentäl le. Siinä meno on kuin Linnanmäe llä. Sellainen pitäisi ehdottomasti saada Helsinkiin osaksi jotain rataliikenteen kasvav aa verkostoa. LAUANTA I 13.4. Paluu varhain lauantaiaam una kotiin Roihuvuore en oli sekä naurun että liikutuksen kyllästämää , kun retkeämme sosiaalisen median kautta seuranneet oman kylän ihmiset olivat kaike ssa salassa järjestäneet vastaanottokomitean , joka tervehti kirsikkakun ingatarta ja hänen matkassa aika lailla ränsistynytt ä hoviaan laululla, runoilla, matkan teemaan vii ttaavilla kostyymide taljeilla ja tietenkin Suomi-desi gniin viittaavilla lahjapussukoilla (lasia tälläkin kertaa, saimme kurkkupurk keja). Tämä oli ihmeellinen matka, jonka runsauden keskellä lepohetkiä oli harvassa. Sen merkitt ävimmistäkin asioista oppi ja mahdollisu udet jäsentyvät kunnolla vasta pienen kyp syttelyn jälkeen. Kiitos Japani ja Roihuvuori , matkatover it, ystävät ja tukijat. Nähdään Roihu vuoren hanamissa 19.5. KIOTOSSA oppaanam me toimi Sonoko Kudo (edessä vasemmalla ). Eturivissä kirsikankuk kakuningat ar Venla Ailasmäki, Sanna Warsell, ja hanamin ohjelmasta vastaava Troy Korjuslomm i. Takarivissä Roihuvuori -seuran toiminnanj ohtaja Otto-Ville Mikkelä, Tuomas Rantanen, Johanna Aydemir sekä Emilia Packalen. HIENO puinen tynnyri juhlasakelle on perinne Japanissa. Juhlan alussa tynnyrin kansi hakataan seremoniallisesti rikki yhteisvoim in. www.roihuvuori.com 12 Roihuvuoren kylälehti KIRSIKAN KUKKAKU NINGATA R, SAKURA QUEEN on valittu Japanissa 1960-luvult a asti. Japanissa valitaan myös alueellisia prinsessoja , jotka toimivat eri puolilla Japania kukkatapah tumien lähettiläinä . Kirsikankuk kakuningat ar on Japanissa tärkeä, sitoutumat on hyvän tahdon lähettiläs. Japanin Sakura Foundation tekee yhteistyötä U.S.A:n, Saksan ja Vietnamin sekä Suomen kanssa ja heidän toiveestaan vuonna 2017 Suomessa valittiin ensimmäin en kirsikankuk kakuningat ar, joka on espoolainen 20-vuotias Venla Ailasmäki. Tehtävän hoitaminen edellyttää mm. japanin kielen taitoa ja tulevaisuudessa on odotettavis sa entistä enemmän myös kansainväli siä tapaamisia . Tehtäväkaudeksi oli suunniteltu kahta vuotta ja uuden ehdokkaan haku on ollut käynnissä kevään aikana. Matkan aikana Japanin Sakura Foundation in kanssa kuitenkin sovittiin, että Venla jatkaa Suomen kuningattar ena vielä vuoden ja kevään hanamissa nimetään Suomeen kirsikankukkapr insessa, joka vuoden päästä ottaa kuningattar en tehtävän vastaan. Japanin Kirsikankukka kuningatar Risako Takenaka saapuu vierailulle Suomeen ja myös Roihuvuore en kesäkuun puolivälissä . #ROIHUV UORIGOE SJAPAN2 019 Matka rahoitettiin Sasakawa-s äätiön, Brother Finlandin, Journalistis en kulttuurin edistämisä ätiön sekä retkeilijöid en itsensä kustantam ana. KIRSIKAN KUKKIA, KUNINGA TTARIA JA ARVOVAL TAISIA TAPAAMIS IA
www.roihuvuori.com 14 Roihuvuoren kylälehti K AUPUNKISUUNNITTELIJAT ympäri maailmaa ovat entistä yksimielisempiä siitä, että pyöräily on tärkeä kaupunkien ja kaupunginosien viihtyisyysja vetovoimaisuustekijä. Pelkästään ympärilleen katselemalla näkee, että Roihuvuorella menee tässäkin suhteessa hyvin. Koulun ja kirjaston pyörätelineet täyttyvät viikolla lasten pyöristä. Arkiaamuisin ja iltapäivisin pyöräväylillä polkevat työmatkapyöräilijät ja viikonloppuisin vastaan tulee kuntopyöräilijötä maantiepyörillään. Monelta roihuvuorelaisella pihalta voi bongata enemmän tai vähemmän elämää nähneen peräkärryn tai tavarafillarin. Pyöräliikenteen järjestelyt ovat Roihuvuoressa aikansa tuotoksia; yhdistettyjä tai valkoisella viivalla erotettuja rinnakkaisia jalkakäytäviä ja pyörätietä. Roihuvuoren liikennemäärillä nämä vanhentuneet ratkaisut vielä toimivat kohtalaisesti, kunhan liikenteen kaikki osapuolet – niin pyöräilijät, jalankulkijat kuin autoilijatkin – noudattavat liikennesääntöjä. Vaaratilanteita aiheuttaa useimmiten liian kova tilannenopeus. Roihuvuorelaiset tulevat toimeen myös pyöräliikenteen järjestelyiden vaihtuvuuksien ja epäloogisuuksien kanssa, mutta ensimmäistä kertaa Roihuvuoreen pyöräilevä voi olla vaikkapa ostarin seudulla ihmeissään. Roihuvuori on siitä harvinainen kaupunginosa, että myös harrastuspyöräilijöille löytyy jotain varta vasten heille rakennettua: Roihuvuoren liikuntapuistossa on nuorille pyöräilijöille – ja muun muassa skuuttaajille – tarkoitettu pumptrack. Pyöräilijöille suunnatuista palveluista tärkeimmät ovat pyöräkorjaamot. Ostarin vierestä löytyy Kari’s Bike ja Herttoniemenrannassa toimii monenlaisesta Roihuvuoren kulttuuriaktiviteetista tunnetun Börje Hiltusen pyörä huolto. Roihuvuoressa on koko 2010-luvun ollut asukaslähtöistä pyöräilytoimintaa, jonka aktiivisuus on vaihdellut eri aikoina. Roihuvuorelaisen pyöräilyaktivismiin on kuulunut muun muassa kerran viikossa liikennöivät pyöräilevät työmatkabussit, eri teemojen ympärille rakentuvat perhepyöräretket sekä ostarin ja väliaikaisen kylätalon pyöränkorjaustapahtumat. Vuosittain roihuvuorelaisten joukkueet keräävät kilometrejä valtakunnallisissa, mutta leikkimielisissä Kilometrikisa-kilpailuissa. Tätä juttua varten kaivoin esiin edellisen kylälehteen kirjoittamani Roihuvuoren pyöräilykulttuurijutun keväältä 2014. Jutun lopussa kirjoitin: ”Tärkeintä on HELSINGIN kaupunkipyöräjärjestelmä, joka on päivässä pyörää kohden tehtyjen matkojen perusteella yksi maailman suosituimmista, laajeni huhtikuussa ulottuen myös Roihuvuoreen. Roihuvuoreen tuli neljä kaupunkipyöräasemaa. Huhtikuun alusta lokakuun loppuun ulottuvan kaupunkipyöräkauden hinta on vain 30 euroa ja sillä voi tehdä rajattoman määrä puolen tunnin pyörämatkoja. Pienestä lisämaksusta pyörällä voi ajaa pidempäänkin, kuitenkin enintään viisi tuntia. Palvelun käyttöoikeiden voi hankkia myös viikon tai päivän mittaisena. Pyörien saatavuuden voi tarkistaa netistä tai kännykkäsovelluksella. Tarkemmat ohjeet palvelun käytöstä löytyvät nettisivulta: kaupunkipyorat.hsl.fi Kaupunkipyörät täydentävät mainiosti muuta julkisen liikenteen tarjontaa ja Roihuvuoressa ne tulevat olemaan oiva vaihtoehto metron liityntäliikenteessä tai pidemmällekin matkalle esimerkiksi kantakaupungin suuntaan. Jos yksin on vaikea lähteä liikkeelle niin viikottain Roihuvuoresta keskustaan liikennöi “pyöräilevä työmatkabussi”. Meno sovitetaan niin että kaikki pärjäävät ryhmän kyydissä ja usein pääteasemana on Hakaniemen tori jossa nautitaan aamukahvit. Kuva Matti Kinnunen. Pyöräilevää eloa Roihuvuoressa TEKSTI PETTERI NISULA KARTTALÄHDE HSL KAUPUNKIPYÖRÄT myös Roihuvuoreen
15 Roihuvuoren kylälehti www.roihuvuori.com Roihuvuoren pyöräilytapahtumista saat tietoa liittymällä Roihuvuoren fillaristit Facebook-ryhmään ja seuraamalla Satumaan Dynamon julkista Facebook-sivua (ei edellytä liittymistä Facebookiin). Isommista tapahtumista ilmoitellaan myös ilmoituksin muun muassa Roihuvuori-seuran ilmoitustaululla K-kaupassa ja kirjastossa. hauskuus ja yhdessä tekeminen. Viime aikoina on keskusteltu pitäisikö hauskalle yhdessä tekemiselle löytää yhteinen pyöräpaja, mutta aika näyttää mihin nämä unelmat johtavat.” Unelmat toteutuivat jo 2014 vuoden lopussa, kun yhteisöllinen pyöräpaja Satumaan Dy namo aloitti toimintansa Satumaanpolku 5 kellarissa. Dynamo järjestää muun muassa erilaisia tapahtumia ja sinne voi mennä opettelemaan pyörien korjaamista ja huoltamista, kunhan asiasta sopii pajan väen kanssa. Mutta ehkä vielä tärkeämpää kuin verstaan toteutuminen on se, että hauskuus ja yhdessä tekeminen ovat säilyneet tärkeimpinä roihuvuorelaisen pyöräilyaktivismin käyttövoimina. ROIHUVUORI-SEURALLA on Christiania-tavarapyörä, jota Roihuvuori-seuran jäsenet voivat lainata korkeintaan pariksi päiväksi kerrallaan. Kolmipyöräisen Christianian vanerilaatikossa kulkee kätevästi esimerkiksi kaksi lasta tai tavaraa aina 100 kiloon saakka. Kolmipyöräisen pyörän ajaminen saattaa ihan aluksi tuntua erikoiselta, koska pyörää ei pysty kaksipyöräisen tapaan kallistelemaan, mutta pyörään tottuu todella nopeasti. Tavarafillaria hallinnoi Keijukaistenpolulla asuva Tuukka Kaila. Mikäli haluat lainata pyörää, ota yhteyttä Tuukkaan: tuukka.kaila@ putinki.fi, 046 851 2113 Yhteine n Christia nia tavara fillari KAIKKI H!VAON LAHELLA K? FACEBOOK-SiVUiUJ\MME TiETOA UUSiSTA JA AJANKOKTAiSISTA ASiOiSTA, KAY mKAAMASSAI Jetta Roihuvuores . kuulemme . ..sa ka1kki hyva loyt . . .. valiko· . ?1elellamme toive·t y1s1 lahelta ,m,en Ja kaupan k . .. 'anne eh1ttam1seen l"tt 11 yen. K-MARKET Roihuvuori 020 7199810 Palvelemme ma-pe 6.30-23 La 8-23 Su 10-21 Kauppiaat Valtteri ja Maria henkilökun tineen toivottava t kaikille värikästä Hanamia ja aurinkoist a kesää.
www.roihuvuori.com Roihuvuoren kylälehti 16 K IRJAMESSUJEN ideoinnin ja tekemisen vetäjänä toimi jälleen Satu Kiiskinen – Roihuvuori on täydellinen yhdistelmä urbaania kylämäisyyttä. Täällä viriää ideoita aina kun kohdataan ja ihmiset myös toteuttavat mitä villeimpiä juttuja. On myös hienoa, että lapset ovat mukana tekemässä ja kasvavat kuin huomaamatta yhteisöllisyyteen, Kiiskinen toteaa. Lasten ja nuorten osuus messuilla olikin kunnioitettava. Nuoret haastattelivat vieraita, heille oli työpajoja ja Minna Canthin Työmiehen vaimo -näytelmästä nähtiin katkelma Porolahden koulun salissa. Näytelmän olivat dramatisoineet ja toteuttaneet Vaskivuoren koulun lukiolaiset. Kirjastolla puolestaan saatiin nauttia monipuolisista kirjallisuuskeskusteluista. Kuvien esittämästä maailmasta olivat keskustelemassa Johanna Rojola ja Ville Tie täväinen, toimittaja-kirjailija Ville Hän nisen johdolla. Rap-lyriikoista puolestaan olivat kertomassa artistit Seksikäs Suklaa ja Rauha-täti messujen iltapäivässä. Ja paljon muuta. Kotoinen kirjastomme oli lähes ääriään myöten täynnä yleisöä ANTTI TUURI YHTENÄ VETONAULANA Antti Tuuri on kauhavalaissyntyinen kirjailija, joka on jo vuosia asunut Roihuvuoressa. Tuurin ura on suurelle yleisölle tutROIHUVUOREN KIRJAMESSUT 2019 TEKSTI REINE PALMQVIST KUVAT PEKKA MÄKELÄ JA JOHANNA AYDEMIR Minna Canth, rap-lyriikka, kertova kuva ja sodan kuvaus sarjakuvassa. Eikä siinä vielä kaikki. Roihuvuoren toiset kirjamessut levittäytyivät sekä kirjastolle että koululle maaliskuussa ja tarjosivat monipuolista ohjelmaa. Messut keräsivät paikalle lähemmäs 2000 kiinnostunutta kansalaista. tu, monipuolinen ja merkittävä. Hän on kirjoittanut lukuisia kirjasarjoja, elämänkertoja ja historiikkeja sekä suomentanut islantilaisia saagoja. Lisäksi Tuuri on tunnettu elokuvaja kuunnelmakäsikirjoittajana. – Käsikirjoitustyö poikkeaa kirjailijan työstä mm. siten että yhteistyö ohjaajan kanssa on tiivistä. Filmatisointi edellyttää visuaalista näkökulmaa; kirjan tekstin karsimista ei voi välttää, Tuuri tiivistää. Tuuri on palkittu työstään mm Finlandia-palkinnolla (1997) ja Aleksis Kivi -palkinnolla (2009) sekä käännöstöistään islantilaisella Haukan ritarikunnan ristillä (1983). Roihuvuoren kirjamessuilla Tuuri oli puhumassa siirtolaisuudesta; kirjasarjoissaan hän on laajasti kuvannut siirtolaisuutta mm. Yhdysvaltoihin ja Ruotsiin. – Kuva Ruotsiin muuttaneista suomalaisista on varsin vääristynyt. 90% heistä eli täysin normaalia kunnon elämää ja teki töitä. Se kymmenen prosenttia joka sortui alkoholiin ja rikoksiin on kuitenkin se mistä julkisuudessa puhutaan. Enemmän pitäisi kertoa siitä enemmistöstä joka rakensi Ruotsia, kuin “Slussenin sisseistä”, Tuuri huomauttaa. Pari asiaa kysyimme Roihuvuoren omalta tarinankertojalta myöhemmin. Kuinka kauan olet asunut Roihuvuo ressa? Mikä sai valitsemaan juuri Roihu vuoren, mikä sai viihtymään? Olen asunut nyt Roihuvuoressa 15 vuotta. Mukavahan täällä on asua, luonto on lähellä eikä palveluihin ole pitkä matka. Meri melkein näkyy ikkunasta, ja muutamalla loikalla olen jo rannalla. Mitä työstät nyt, lisää Äitini sukua? Ei tällä kertaa. Kirjoitan taiteilijaromaania kuvataiteilijasta, jonka tapasin nuoruudessani. Olen aiheesta aika innoissani. MONIPUOLISESTI ERI TEEMOJA MESSUILLA Sodan kuvauksesta sarjakuvan keinoin olivat keskustelemassa sarjakuva-ammattilaiset Reetta Laitinen ja Petri Hiltunen. Reetta Laitinen on sarjakuvataiteilija ja Suomen sarjakuvaseuran puheenjohtaja. Laitinen toimitti vuonna 2018 sarjakuvaantologian Sisaret 1918 (Arktinen Banaani, 2018) ja oli myös yksi albumin tekijöistä. Sisaret 1918 kertoo kansalaissodan tarinan naisten kokemana. Kymmenen naisten tarinaa, punaisten ja valkoisten puolelta, jokainen tekijä piirsi kuviksi ja sanoiksi yhden. Albumi palkittiin maaliskuussa Sarjakuva-Finlandia -palkinnolla Tampere Kuplii -sarjakuvafestivaaleilla. Halusin tuoda sotakokemuksista esiin tavallisen ihmisen kokemuksen, naisnäkökulman joka tuntuu jääneen syrjään K u va : Jo ha nn a A yd e m i r LAURA LEHTOLA, Terhi Törmälehti ja Riikka Pelo keskustelemassa.
17 Roihuvuoren kylälehti www.roihuvuori.com 17 R sotahistoriasta kirjoitettaessa, Laitinen kertoo. Päivätyöni on Kansan Arkistossa; sieltä löytyi runsaasti taltioitua muistitietoa punaisten kokemuksista. Koska kuitenkin halusin teokseen myös valkoisten naisnäkökulmaa, piti etsiä muualta. Tässä tuli avuksi Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran arkisto; hakusanalla “Lotta Svärd” löytyi tietoa hyvin. – Kaikkea ei albumiin voinut laittaa. Tarina lapsen kuolemasta jäi pois. Pienten lasten äitinä en voinut tarttua niin rankkaan aiheeseen, enkä myöskään halunnut sysätä sitä toisille kirjoittajille. Petri Hiltunen on pitkän linjan sarjakuvataiteilija joka on julkaissut lähes neljäkymmentä sarjakuva-albumia,(mm. Väinämöinen, Praedor, Kalkkaro ja Korkeajännitys). Taiteilijana Hiltusta inspiroivat historia, fantasia, scifi ja kansanperinne. eikä hän tingi taustatyöstä ja yksityiskohtien oikeellisuudesta. Joskus tosin faktoja joutuu hakemaan mutkan kautta. – Suomen sodan aikaisista univormuista ei löytynyt kunnollisia lähteitä Suomen puolelta. Ystävän kautta sain vanhoja aihetta käsitteleviä kirjoja Ruotsista. Suomen armeija kun oli tuolloin osa Ruotsin armeijaa. Suomalaisen sotasarjakuvan Hiltunen näkee realistisempana ja vähemmän viihteellisenä kuin ulkomaisen. – Suuressa maailmassa sotasarjakuvaa tehdään pääasiassa voittajavaltioissa. Toinen maailmansota on hyvä esimerkki: tarinat ovat karuja mutta asiaa helpottaa ajatus siitä että “olimme oikealla asialla ja voitimme”. Suomi puolestaan oli liitossa Saksan kanssa ja hävisi. Meillä käsitellään menettämisen ja häviämisen traumoja. Nämä ovat tietenkin isoja linjoja, poikkeuksia löytyy puoleen ja toiseen. OODI KIRJASTOLLE Roihuvuoren kirjastolle, kotikirjastolle Herttoniemen kartanon maille, nousi Roihuvuori, kohosi kirjasto, jakamaan tietoa ja sivistystä, sukupolvesta toiseen, se on toivottanut kävijät tervetulleeksi, ruokkinut koululaisten tiedonjanon, viihdyttänyt, tarjonnut tietoa, pysynyt ajan hermolla kehityksessä, lämminsylinen olohuone on säilyttänyt paikkansa säästöjen puristuksessakin, Roihuvuoren reunalla, porttina Roihuvuoreen, sivistykseen, iloon, ja asukkaiden sydämiin. SARI RUUSKANEN 2019 OIHUVUOREN KIRJAMESSUJEN “ÄITI” on suomen kielen opettaja Satu Kiiskinen, joka on useana vuonna vetänyt kirjallista salonkitoimintaa Roihuvuoressa. Näistä lähti myös ajatus kirjamessuista. Vuonna 2018 Satu palkittiin Vuoden Roihuvuorelainen -palkinnolla. – Kahvila Roissa, myöhemmin Riossa, pidettiin kirjallisia salonki-iltoja; keskusteltiin erilaisista aiheista alustusten pohjalta. Keskustelu oli innokasta ja teemoja tuntui riittävän. Tämän innoittama eräässä kirjanjulkistamistilaisuudessa syntyi idea omista kirjamessuista – täällä asuu paljon kirjailijoita, toimittajia ja kulttuurialan ihmisiä ja omat messut tuntuivat luontevilta, lähes välttämättömiltä. Perustin Facebookiin suunnitteluryhmän, ja pian ensimmäiset messut oli hyvää vauhtia työn alla, kertoo Satu. 2019 kirjamessut olivat toiset järjestyksessä. Millä tavalla ne erosivat 2018 messuista? Ohjelma oli runsaampi ja aikataulu tiiviimpi. Oli panostettu enemmän lastenohjelmaan ja muutenkin lasten osuuteen. Koska messut oli jo kerran pidetty, esiintyjiä oli helppo saada, vaikka homma toimii talkoovoimin ja rahatta. Messujen rakenne – aamiainen, keskustelut, Rion ohjelma, iltaklubit – päätettiin säilyttää. Kuinka isolla työryhmällä messuja tehdään? Talkoolaisia on kymmeniä; mutta ohjelma-asioita ja käytännön järjestelyjä hoitaa pienempi työryhmä. Töitä riittää, uudet tekijät ovat tervetulleita messuryhmään! Joko mietit 2020 -kirjamessuja? Ohjelmasta ei ole pulaa, vaikka messut järjestettäisiin joka vuosi. Ainutlaatuinen kirjastomme tarjoaa hienot puitteet keskusteluille, jotka ovat näiden messujen ohjelman ydin. Kirjallisuuskeskustelulle on tilausta, minkä voi päätellä messujen kävijämääristä. Keskustelijat ovat pääsääntöisesti Roihuvuoresta, mutta muualtakin saa ja voi tulla esiintymään. Messujen tarkoitus on olla ilmainen ja helposti lähestyttävä tapahtuma eri-ikäisille kaupunkilaisille. Tällaisissa tapahtumissa on tärkeää, etteivät talkoolaiset uuvu liikaa – talkootyötä tehdään oman työn ohella. Siksi on hyvä, että porukka elää ja uusia tulee mukaan. Eikä ole kiveen kirjoitettu, että messujen tarvitsisi olla jokavuotinen tapahtuma. Mitä ajattelet saamastasi Vuoden roihuvuorelainen -palkinnosta? Vuoden roihuvuorelaisuus on suuri iloa ja kunnia, mutta ajattelen tämän tittelin ja etenkin sen myötä istutetun kirsikkapuun olevan kaikkien kirjallisuutta rakastavien puu, jonka juurella voi mietiskellä vaikkapa elämän katoavaisuutta ja yhdessä tekemisen iloa. Yhdessä tekeminen on ihmisen ja yhteisön hyvinvoinnin kannalta olennaista toimintaa. Roihuvuori-seura lahjoittaa vuosittain kirsikkapuun jonka Vuoden roihuvuorelainen istuttaa Roihuvuoren kirsikkapuistoon. Satu Kiiskinen istuttamassa omaa puutaan syksyllä 2018. Kuva Otto-Ville Mikkelä. VUODEN ROIHUVUORELAINEN myös kirjamessujen puuhaaja ROIHUVUOREN KIRJAMESSUT 2019
www.roihuvuori.com 18 Roihuvuoren kylälehti KSI tehtävämme on saattaa yhteen kaupunkilaiset ajatuksineen ja virastojen suunnittelijat toteutusmahdollisuuksineen. Silloin voi syntyä sellaista yllättävää hyvää, jota mikään virasto tai asukasaktiiviporukka ei keksisi yksinään lähteä ajamaan”, sanoo stadiluotsi Pauli Saloranta. ”Kaupungissa on monia mahdollisuuksia, monia ovia raollaan. Stadiluotsit etsivät hyviä reittejä ja availevat oikeita ovia, jotta kaupunkilaisten ideat ja virkamiesten kokemus voivat kohdata.” Pauli Salorannan luotsialueeseen kuuluvat Helsingin itäisen rannikon merelliset osat Kulosaaresta Vuosaareen ja siinä keskellä myös Roihuvuori. LINKKINÄ ASUKKAAN JA TYÖNTEKIJÄN VÄLILLÄ Helsingissä ei ole pysyviä kaupunginosaparlamentteja, mutta Salorannan kokemuksen mukaan sitäkin enemmän asukasaktivismia ja vireitä kaupunginosayhdistyksiä. Vuosi sitten työnsä aloittaneet seitsemän stadiluotsia toimivat alueillaan linkkeinä ja mahdollistajina, joiden avulla kaupunkilaiset muovaavat Helsinkiä näköisekseen. ”Olen helsinkiläisten tavattavissa ja tavoitettavissa niin paikan päällä, verkossa kuin puhelimitse silloin, kun tarvetta ilmenee. Useimmiten kysymys on siitä, millä keinoilla saada tavoitteita kuuluviin ja eteenpäin kaupungin hallinnossa”, Saloranta kuvailee työnkuvaansa. “Toiseen suuntaan konsultoin kaupungin toimialojen työntekijöitä siinä, miten he voisivat entistä jouhevammin havaita kaupunkilaisten tarpeita.” Neljännesvuosisata paikallisyhteisöjen kehittämistä ja 14 vuotta kotikaupunkipolkujen suunnittelua ovat olleet Salorannalle luonteva tie nykyiseen tehtävään. Stadiluotsin työssä on Salorannan mukaan kyse ennen kaikkea osallisuudesta ja vuorovaikutuksesta. Työn tämän hetkisenä kärkenä on osallistuva budjetointi, uusi toimintamuoto, jolla on esikuvia ja vertailukohtia ympäri maailmaa. Kaupunginvaltuusto on luoKaupungin osallisuusja neuvontayksikön Pauli Salorannan työnä on auttaa asukkaita luomaan Helsingistä yhä parempi paikka elää. STADILUOTSI HELSINGIN OSALLISTUVAN budjetoinnin OmaStadi Raksoilla viime talvena asukkaat ja virkamiehet kehittelivät ehdotuksia eteenpäin yhteistuumin. Kuva: Pauli Saloranta / Helsingin kaupunki ”Y TEKSTI VESA SOIKKELI STADILUOTSI Pauli Saloranta nauttii työssään eri osapuolten kohtauttamisesta ja uusien yhteistyömahdollisuuksien kehkeyttämisestä. Kuva: Kimmo Brandt / Helsingin kaupunki Pauli Saloranta
19 Roihuvuoren kylälehti www.roihuvuori.com HELSINKI-INFO tietää kaiken kaupungista: p. 09 3101 1111 tai chat osoitteessa http://neuvonta.hel.fi SUUNNITELMAVAHTI on väylä kaupunkisuunnitteluun ja palautteen antamiseen: www.hel.fi/suunnitelmavahti HELSINKI-SOVELLUKSEN lataamalla voi lähettää palautteen suoraan paikan päältä: https://digi.hel.fi/projektit/digitaalinen-osallisuus/ helsinki-sovellus/ STADILUOTSIT: www.hel.fi/stadiluotsit Twitter: Stadiluotsit KAAKKOINEN SUURPIIRI: Pauli Saloranta Puh: 040 620 6406 Sp: pauli.saloranta@hel.fi FB: Stadiluotsi Pauli Saloranta vuttanut budjettivallastaan 4,4 miljoonaa euroa, joiden käytöstä päättävät kaupunkilaiset suorassa kansanvaalissa syksyllä 2019. Rahat käytetään kaupunkilaisten itsensä suunnittelemiin hankkeisiin. Helsinkiläisiä on kannustettu niin verkossa kuin järjestetyissä ideapajoissa tuottamaan ehdotuksia, jotka parantavat elämänlaatua jollakin uudella tavalla. Ja ehdotuksia on totisesti synnytetty, 1261 kappaletta. Tästä ensimmäisestä ideointivaiheesta jatkoon menevien ehdotusten oli oltava kertaluonteisia parannuksia tai kokeiluja; sellaisia, joiden toteuttaminen on kaupungin vallassa. Esimerkiksi yksityisen taloyhtiön pihalle ei voi ehdottaa rakennettavaksi skeittipuistoa, mutta kaupungin nuorisotalon katolle voi. YHTEISSUUNNITTELUN KULTTUURIA LUOMASSA Ensimmäisen ideointija yhdistelyvaiheen jälkeen vapaaehtoisia on kutsuttu jatkokehittelypajoihin, joita on järjestetty kevään mittaan eri puolilla kaupunkia kahdeksan kappaletta. Näissä OmaStadi Raksoissa noin 800 kaupunkilaista, 170 kaupungin virastojen asiantuntijaa ja parikymmentä keskustelujen virittäjää ovat peranneet ja yhdistelleet ehdotuksia niin, että jäljellä on noin 360 suunnitelmaa. Näistä valitaan kustannusarvioinnin jälkeen syksyn kansalaisäänestyksessä toteutettavat suunnitelmat. Stadiluotsi Salorannan mukaan niin kaupunkilaiset kuin kaupungin työntekijät ovat kiitelleet prosessin edetessä käytyjä keskusteluja ja sitkeää luovaa työtä, jonka tuoksinassa tuntui syntyvän muutakin kuin hyviä suunnitelmia. Pajoissa eri osapuolet oppivat toisiltaan ja synnyttivät uutta yhteissuunnittelun kulttuuria. ”Siihen tämä homma pohjimmiltaan tähtääkin. Toki voi kysyä, ovatko pajoissa olleet paikalla erityisesti ne aktiiviset kaupunkilaiset, jotka muutoinkin saisivat äänensä kuuluviin. Ja keiden ääni jää kuulumattomiin?”, Saloranta kysyy. Hän jatkaa: ”Näppituntumani mukaan paikalla oli pääasiassa tavallisia kiinnostuneita alueiden asukkaita. Ja vaikka varmasti on ryhmiä, jotka ovat aliedustettuina tällaisessa valmistelussa, teemme syksyn nettiäänestyksessä parhaamme, että kaikkien halukkaiden äänet saataisiin kuuluviin. Äänestyksen alaikäraja on 12 vuotta ja äänestyksen tuki viedään mm. kirjastoihin, kouluille ja kaupungin palvelukeskuksiin.” Äänestyksessä voittaneet ehdotukset menevät pormestarin määräyksellä sellaisenaan lopulliseen toteutukseen. ”Kaikkea hyvää ei voi saada kerralla. Stadiluotsit mahdollistavat osaltaan luovan, reilun ja läpinäkyvän prosessin.” Kaakkoisen alueen osallistuvan budjetoinnin esityksiin kannattaa käydä tutustumassa jo nyt! Löydät suunnitelmat verkosta: omastadi.fi > osallistu > kaakkoinen > suunnitelmat Näistä äänestetään syksyllä! Tartu kiinni! Bar & Live Club LIVE MUSIIKKIA JOKA VIIKKO Voodoo Music Club Sunday Night Music Club joka sunnuntai Roihublues Club 008 11.5. TERASSIN AVAJAISET 31.5. ATOMIROTTA 14.6. SAMI SAARI & JAZZPOJAT HARD ROCK HOUSE ROIHUVUORENTIE 1 00820 HELSINKI 09-3212373 / 040-3569179 www.hardrockhouse.fi FB: Hard Rock House IG: @hardrockhouseroihuvuori Avoinna Ma–To 10–03 • Pe 10–04 • La 09–04 • Su 09–03 LIVE CLUB & BAR Rakkaudella Roihuvuoresta! LISÄTIEDOT: FACEBOOK.COM/ROIHUVUOREN
www.roihuvuori.com Roihuvuoren kylälehti 20 OIHUVUOREN TARINA alkoi, kun toisen maailmansodan jälkeen asuntopula pakotti rakentamaan asuntoja niitä kipeästi tarvitseville. Ongelman vakavuus näkyi siinä, millaisia asumisratkaisuja jouduttiin tekemään. Helsingissä ihmisiä asui jopa pommisuojissa ja kellareissa, koska muualla ei ollut tilaa. Kaupunkien rakentaminen käynnistyi toden teolla vasta 1950-luvulla, jolloin kaupunkien väestömäärä alkoi kasvaa voimakkaasti. 1950-luvulla yleistyi asumalähiöiden rakentaminen luonnonympäristöön, erilleen vanhasta kaupunkirakenteesta, näitä alueita alettiin kutsumaan lähiöiksi. Herttoniemi koostui kolmesta alueesta: Länsi-Herttoniemestä, Itä-Herttoniemestä ja niiden väliin jääneestä teollisuusalueesta. Vähitellen Länsi-Herttoniemeä alettiin kutsua Herttoniemeksi ja Itä-Herttoniemestä tuli Roihuvuori. Länsi-Herttoniemeä alettiin rakentamaan Roihuvuorta ennen ja 1954 alkoi Roihuvuoren rakentaminen, ensimmäiset asukkaat muuttivat Roihuvuorentie 5:een keväällä 1955. Roihuvuoressa asuu vielä ihmisiä, jotka muuttivat alueelle, kun sinne rakennettiin ensimmäisiä kerrostaloja. Heistä moni on valinnut olla muuttamatta pois Roihuvuoresta, koska mistään muualta ei löydy parempaa paikkaa asua ja elää. Rai ja ja Olavi Sahi ja Pauli Salonen ovat näitä varhaisia roihuvuorelaisia. LÄHIÖKOTI OLI MODERNI UNELMA Raija ja Olavi Sahi muuttivat Helsinkiin 1950-luvulla Hollolasta. Muutaman helsinkiläisen osoitteen jälkeen muuttoauto vei Roihuvuoreen 1958 ja ensimmäinen osoite Roihuvuoressa oli Satumaanpolun vuokraasunto. Sahin pariskunnan Roihuvuoreen jäämisessä oli sattumaa mukana. Tilavampaa asuntoa etsiessään aravarahoituksella rakennettua Lumikintien kuuden asuntoa tarjottiin heille ostettavaksi ja pariskunta tarttui heti tilaisuuteen. Aravajärjestelmä on menetelmä, joka rahoittaa asuntorakentamista valtion lainoituksella. Järjestelmällä pyritään tuottamaan kohtuuhintaisia, määrätyt laatukriteerit täyttäviä, asuntoja. Uusi koti oli mieluinen moderni kaksio, nykyajan mukavuuksineen. Lumikintie kuuden rakennuksen alkuperäiset värit, keltainen ja parvekkeiden vaalea italianpunainen, jatkuivat samalla rohkealla teemalla sisätiloissa, jossa oli harmaat muovilattiat ja oranssit keittiönkaapit, appelsiininväriset, kertoo Raija Sahi. Vaikka aterioita ei saanut vielä napista painamalla kuten Me Naisten jutussa vuodelta 1957, jossa tutustuttiin tulevaisuuden keittiöön, oli uusi keittiö unelmien täyttymys. Asunnossa oli valmiina pieni jääkaappi, pariskunta päätti kuitenkin hankkia uuden isomman jääkaapin sekä Upon tummanvihreän pulsaattoripesukoneen. Asukkaiden käytössä oli nykyaikaiset pyykinpesutilat mankaleineen kellarissa sekä yhteinen sauna. Kylpyhuone oli moderni ja nykyaikainen, kylpyhuone ei ollut silloin vielä itsestäänselvyys. Vuonna 1950 oli vielä asuntoja, joista puuttui vesijohto ja joistain puuttui myös lämmin vesi sekä peseytymistilat. Lumikintie kuuden uusien asukkaiden muutto alkoi joulukuussa 1958, kahden viikon sykleissä asuinporras kerrallaan. Sahien muuttopäivä asuntoon oli 15.4.1959, Roihuvuori on saanut tunnustusta viihtyisästä kyläyhteisöstä kaupunkilähiössä ja asukkaiden yhteisöllisestä tekemisestä. Viimeisin palkinto on Uudenmaan liiton myöntämä Vuoden uusmaalainen kaupunginosa -palkinto. Palkinnon jaossa kiinnitettiin huomiota alueen vahvaan paikalliseen identiteettiin, joka on rakentunut aktiivisten asukkaiden ja monipuolisen toiminnan ansiosta. mahtava mesta asua! Roihis R Raija ja Olavi Sahi ovat asuneet Roihuvuoressa melko tarkalleen 60 vuotta. Kuva Merja Kuvaja. ROIHUVUOREN ostoskeskuksen Elannon myymälärakennuksesa oli neljä erillistä myymälää, erikoismyymälä, siirtomaa tavara?, liha?, leikkele? ja leipäkaupat sekä kahvila. Kuva Finna-tietokanta, Erik Friman. BUSSI 35 päätepysäkillä Roihuvuoressa 1963. Kuva Finna-tietokanta, Unto Laitila. TEKSTI MERJA KUVAJA
21 Roihuvuoren kylälehti www.roihuvuori.com 21 juhlimaan pääsi omaan kotiin vapuksi. Parvekkeen kaide ei ollu vielä kiinni, mutta ei se juhlatunnelmaa häirinnyt. Vappujuhlissa soi radiosta sen aikaisia hittejä kuten Brita Koivusen Katinka, Laila Kinnusen Pieni kukkanen ja Olavi Virran kappaleita. Perhe asui samassa taloyhtiössä kahdessa asunnossa, kunnes perheen kasvaessa tarvittiin lisää tilaa. Taloyhtiön putkiremontin jälkeen, tie vei upouuteen asuntoon Roihuvuorentielle. Hulppeat näkymät kylätielle ja merelle päin ihastuttavat nykyään asujia. Uusi talo on lähellä kaikkea ja hissi helpottaa kulkemista kerrostalossa. Kun uutta asuntoa ja sen sijaintia mietittiin oli pariskunnan päätös selvä, Roihuvuoresta ei lähdetä mihinkään, täällä on kaikki. KAUPPOJA OLI JOKA KORTTELISSA Helsinkiläisyntyinen Pauli Salonen muutti Roihuvuoren Lumikintielle Kalliosta 1960 ja vaihtoi alueen sisällä osoitetta Untuvaisentielle. Hän kertoo samaa tarinaa: Roihuvuori on viihtyisä lähiö. Tällä kolmikolla on yhteensä melkein 180 vuoden asuinkokemus useasta roihuvuorelaisesta osoitteesta, joten he tietävät mistä puhuvat. Kaikki kolme ovat sitä mieltä, että Roihuvuoresta löytyy kaikki, jota hyvään elämään tarvitaan ja kaikki ovat olleet tyytyväisiä asumiseen sekä Roihuvuoren palveluihin. Esko Korhonen suunnitteli palveluja varten Roihuvuoren ostoskeskuksen 1959, kun kasvavaa lähiötä varten tarvittiin palveluja. Ostoskeskuksessa ja alueella oli useita ruokakauppoja, pankkeja, apteekki sekä muita erikoiskauppoja. Alkuperäisestä vanhasta ostoskeskuksesta on nykyään jäljellä 1958 rakennettu entinen apteekin talo. Aukiolla olleet vesiallas ja näyteikkunakuutio ovat kadonneet samoin kuin Elannon talo. Silloin ruokakauppa löytyi melkein joka korttelista ja esimerkiksi Elanto oli Lumikintiellä, Punahilkantiellä, Vuorenpeikontiellä ja Tuhkimontiellä. Ravintola Ruiskumestari toimii entisen Elannon tiloissa Tuhkimontiellä. Alueen päiväkodit ja koulut olivat lähellä ja varsinkin Roihuvuoren ala-asteen rakentamisen jälkeen kouluissa oli tilaa opiskeluun. Palvelut Roihuvuoressa olivat Sahien ja Salosen mukaan erinomaiset. Työpaikkoja löytyi Roihuvuoresta ja alueen läheltä. Esimerkiksi Herttoniemessä muovipakkauksia tehnyt Oy G. W. Sohlberg Ab ja Osuustukkukauppa OTK olivat alueen työllistäjiä. Julkinen liikenne oli ennen metroa bussien varassa ja kaikki bussit ajoivat Roihuvuoresta Helsingin keskustaan. Bussivuoroja oli paljon, vaikka joskus työstä tulijat joutuivat seisomaan koko matkan tai heitä ei välttämättä otettu edes mukaan kyytiin, koska tilaa ei ollut. Metron tulo muutti joukkoliikennettä, linja-autot eivät enää ajaneet suoraan keskustaan vaan siirryttiin liityntälikenteeseen. Roihuvuoren maisemat ovat muuttuneet paljon, uutta on rakennettu ja uutta rakennetaan. Roihuvuoresta purettiin 1980-luvulla lämpövoimalan torni, joka toimi maamerkkinä töistä tuleville. Nyt tontilla on kolme juuri valmistunutta kerrostaloa. Roihuvuoren kirkon tilalla ollut pihlajametsikkö on kaadettu, muutama puu on vielä muistona entisestä pihlajikosta. Ensi syksynä Ruususenrinne täyttyy uusista asukkaista, kun sinne rakennettavat kerrostalot valmistuvat. Ystävykset on sitä mieltä, että kehitystä ja muutosta pitää olla ja uusia asukkaita on hyvä saada Roihuvuoreen. Näin saadaan säilymään palveluja omalla alueella ja samalla alue pysyy vireänä. Mitkä ovat ne tärkeimmät asiat, jotka pitävät ystävyksiä kiinni Roihuvuoressa? Pauli Salonen kiteytti asiat lyhyesti: Kylämäisyys, meri, palvelukeskus, kaverit ja luonto. Lyhyesti sanottuna, Roihis on mahtava mesta asua, täällä on hyvä olla. Roihuvuori on palkintonsa ansainnut, me viihdymme täällä. RUUSUSENRINTEESEEN rakennettaviin taloihin muuttaa uusia asukkaita ensi syksynä. Kuva Merja Kuvaja. Pauli Salonen viihtyy Roihuvuoressa niin ettei poismuutto ole käynyt mielessä. Kuva Merja Kuvaja. LUMIKINTIETÄ rakennetaan 1958. Kuva Finna-tietokanta, Erik Friman. mahtava mesta asua! BUSSI 35 päätepysäkillä Roihuvuoressa 1963. Kuva Finna-tietokanta, Unto Laitila.
www.roihuvuori.com 22 Roihuvuoren kylälehti OIHUVUORESSA on viime aikoina saatu nauttia runsaasta ja monipuolisesta musiikkielämästä. Paikkansa on jo vakiinnuttanut Hard Rock Housessa parin vuoden ajan toiminut Voodoo Music Club, isäntinään Pauli Lyytinen ja Sigurdur Rognvalds son. Se aloitti jazz-klubina, mutta on sittemmin laajentunut kansanmusiikin ja maailmanmusiikin puolelle. Bluesin ystäville on ollut tarjolla ihan omia iltojaan. Myös Kahvila Riossa on saatu nauttia vilkkaasta musiikkielämästä niin sisätiloissa kuin ulkoterassillakin, jonne tämä roihuvuorelaisten oma olohuone kesällä laajenee. Maaliskuun lopulla Roihuvuoren musiikkitarjonta monipuolistui entisestään, kun Hard Rock Housessa aloitti uusi Roots-musiikkiin erikoistunut klubi. Klubia isännöi kaksi vahvasti juurimusiikin parissa vaikuttavaa muusikkoa, Janne Haavisto ja Tuomas Metsberg. Mitä on Roots-musiikki? – Se on lavea termi, toteaa Janne. – Yleensä rytmimusiikkia, joka pohjautuu vanhoihin musiikin tyyleihin kuten blues, kantri, soul tai reggae, kaikkea sulassa sovussa. – Rootsissa on kyse enemmänkin siitä miten soitetaan, kuin mitä soitetaan, jatkaa Tuomas. Se on tyyli ja tapa soittaa, soittamisen kulttuuri. Toistaiseksi se ei ole ollut kovin koneellista, vaan pikemminkin vanhan ajan pelimannimeininkiä. Sekä Jannella että Tuomaksella musiikki kulkee suvussa. Mikä on ollut teidän tienne Rootsmusiikin pariin? JANNE: – Isäni oli aikoinaan ammattimuusikko ja jazzin harrastaja; isoveli Olli vaikutti puolestaan kantrin parissa. Nuoresta asti kuulin kaikkea sitä himassa. Lukion jälkeen päädyin J.Karjalaisen bändiin, joten tämä on ollut luonteva polku. TUOMAS: Juurimusiikkia olen soittanut aina, päätynyt sen pariin perheen kautta. Olen kitaristi toisessa polvessa. Faija on soittanut Karmassa ja Freukkareissa sekä soittaa edelleen Jussi & The Boysissa, jossa itsekin olen ollut mukana viimeiset neljä vuotta. Isosisko Saara on ollut Anssi Kelan bändissä kosketinsoittajana jo 20 vuotta. Puhutaanpa vähän klubistanne. Kenelle se on tarkoitettu, millaista yleisöä toivotte paikalle? – Klubi on tarkoitettu ihan kaikille, jotka pitävät elävästä musiikista. Hinta on pidetty alhaalla, jotta kynnys olisi matala. Koska sunnuntai on yleensä leppoisa päivä, voi klubille poiketa vaikka yhdelle. Kun soitto soi riittävän aikaisin, ehtivät maanantaina töihin menevät ajoissa kotiin. Klubi rakentuu yleensä kahdesta setistä: ensimmäisen soittaa housebändi, toisessa mukana on aina joku vieraileva solisti. Kevään vierailijalistalla on ollut monta nimekästä esiintyjää, Erinistä alkaen. Harvinaislaatuista herkkua on ollut se, että vierailijat eivät ole esittäneet omia tuttuja kappaleitaan, vaan ovat valinneet omia suosikkejaan toisten artistien biiseistä. Yhdessä bändin kanssa niistä on loihdittu mehukkaita ja juurevia sovituksia. Tämän kevään viimeinen klubi pidetään 2.6.2019, ja silloin nähdään ja kuullaan PoutahaukatSunday Night Music -illat tuovat uutta sävyä Roihuvuore n monipuolise en musiikkitarjontaan SUNDAY NIGHT MUSIC CLUB R TEKSTI MERVI VALTA KUVAT IIRO KAUKINE N
23 Roihuvuoren kylälehti www.roihuvuori.com Infolaatikko: Sunday Night Music Club sunnuntaisin klo 18–21 Hard Rock Housessa, Roihuvuorentie 1. Liput 10€. East Roots House Band: Tuomas Metsberg, kitara ja laulu Saara Metsberg, basso, kosketinsoittimet ja laulu Tero Pulkkinen, kitara, haitari ja laulu Janne Haavisto, rummut EAST ROOTS HOUSE BAND: Tuomas Metsberg kitara ja laulu Saara Metsberg basso, kosketinsoittimet ja laulu Tero Pulkkinen kitara, haitari ja laulu Janne Haavisto rummut Sunday Night Music club SUNNUNTAISIN KLO 18–21 HARD ROCK HOUSESSA, ROIHUVUORENTIE 1. LIPUT 10 € . yhtyeestään tuttua Marko Haavistoa. ONKO KLUBILLE suunnitteilla jatkoa syksyllä? – Jos kevät menee hyvin ja jengi löytää tiensä tänne, on tarkoitus jatkaa syksyllä. Katsotaan nyt millaiseksi tämä muodostuu. Toivottavasti tästä tulee pysyvä klubi. Janne muutti Roihuvuoreen 3,5 vuotta sitten, joten lopuksi puhumme hänen kanssaan roihuvuorelaisuudesta. Hän luettelee helposti listan syitä, miksi on kotiutunut tänne niin hyvin. – Tämä on pieni kylä lähellä keskustaa. Täällä asuu monenkirjavaa väkeä, ja silti on hyvä yhteishenki. Luonto on lähellä. Täällä tapahtuu paljon: moni ihminen saattaa ajatella samaa asiaa yht’aikaa ja asiat vaan järjestyvät. On tapahtumia, elävää musiikkia ja kivoja kohtaamispaikkoja, kuten Kahvila Rio ja HRH. – Olen löytänyt loppusijoituspaikkani, toteaa Janne. Anniskeluoikeudet. Aina tarjolla myös laktoosittomia, gluteenittomia ja vegaanisia herkkuja! TERVETULOA! HURMAAVA KULTTUURIKAHVILA ROIHUVUORESSA. Vaihtuva keittolounas, itseleivottujaherkkuja, hyvää kahvia ja kulttuuritapahtumia. Avoinna: Ti–to 11–20 Pe–la 11–22 Su 11–17 /roihuvuorenrio Tervetuloa uudistuneeseen olohuoneeseemme. treffipub.com Treffi on auki vuoden jokaisena päivänä. Su To 9 02 Pe La 9 04 REISSUSSAKIN SILKKIÄ YLLÄ JA ALLA Vietnamilaisten Tan Minhin yksinhuoltajanaisten valmistamat mainiot makuupussit moneen käyttöön. 100% silkkä. Näppärä lakana kyläilyyn ja kaikenlaisille retkille. Korvaa lakanat retkeilymajassa. Ihana iholla, ylelliset unet taattu. Paino vain 140 g ja mahtuu miniveskaan tai vaikka taskuun. Kulkee tavallisessa kirjekuoressa vaikka lahjaksi kaverille. Saatavilla eri väreissä. Tilaukset netissä: kauppa.voima.fi tai mailitse: tilaukset@voima.fi 42€ WWW.KALIGRAPHICS.FI
kukkiva paratiisi 29.5.– 12.6.2019 E T E L Ä P O H J A N M A A N A L U E TA I D E M U S E O NELIMARKKA-MUSEO Pekkolantie 115 / 62900 Alajärvi / p. 06 557 2129 info@nelimarkka-museo. / www.nelimarkka-museo. Avo i n n a : Ti Pe 1 1 1 7 / L a 1 2 1 6 / S u 1 2 1 7 WA Kansainvälinen japanilaisen taiteen näyttely Alajärvellä MUSKARIIN! Syksyllä 2020 aloittavan 1. luokan soitinvalikoima: viulu, alttoviulu, oboe (väyläsoitin nokkahuilu), kantele ja piano. Lisätietoja: www.ihmu.fi Porolahden peruskoulun PAINOTETTU MUSIIKIN OPETUS Soitinvalikoimassa 23 vaihtoehtoa. Oppilasvalinnat 23.–24.5.2019 Tiedustelut: ihmo@ihmo.fi SOITTAMAAN! Ilmoittautumiset ja lisätietoja: www.ihmo.fi Uusien oppilaiden ilmoittautuminen 27.5.–16.6.2019 sekä elokuussa. Ryhmiä 0–8-vuotiaille: perheryhmät (0–2 v.), leikki-ikäiset (3–5 v.), kantele-, ukuleleja rytmiikkaryhmät (alk. 5 v.). Opetuspisteet: Itäkeskus, Kulosaari, Laajasalo, Puu Myllypuro, Viikki, Vuosaari (asukastalo Gabro ja Helander-koti). KUOROON! Lapsikuoro Sonetti kaikille lauluhaluisille tytöille ja pojille. Omat ryhmät yli 6-vuotiaille ja yli 9-vuotiaille. Kotimaisia luomuyrttejä kotimaisia upeita kesäkukkia Valtavat valikoimat AVOINNA JOKA PÄIVÄ ARK. 9-20, LA 9-18, SU 10-18, puutarhanikkarit.fi ESPOONLAHTI Espoonlahdenranta 5 02320 ESPOO Puh. 09 7001 8824 espoonlahti@puutarhanikkarit.fi ESPOON KESKUS Viskaalinkuja 5 02770 Espoo Puh. 09 7001 8822 espoonkeskus@puutarhanikkarit.fi HERTTONIEMI Abraham Wetterin tie 3 00810 Helsinki Puh. 09 7001 8826 herttoniemi@puutarhanikkarit.fi Tuoreet kukat maljakkoon Runsaasti komeita havuja Avunpyynnöt ja lisätiedot: 050 505 8599 olehyva.roihuvuori@evl.fi Pyydä tai tarjoa apua. Ole hyvä -palvelu tarjoaa keikka-apua ikäihmisille Jos tarvitset apua ostoksille, saattajaa lääkäriin tai vaikka juttuseuraa, Ole hyvä -palvelu on sinua varten. Ole hyvä toteuttaa keikka-apua ikäihmisille Herttoniemessä, Laajasalossa ja Roihuvuoressa. Palvelu on Roihuvuoren seurakunnan, SPR Laajasalon ja Rudolfin palvelukeskuksen yhteinen hanke. Keikka-apu on maksutonta. SILVIA MODIG MEPIKSI! 175 IHMISOIKEUDET ILMASTO TASA-ARVOINEN EUROOPPA silviamodig.fi
25 Roihuvuoren kylälehti www.roihuvuori.com ARJANIEMEN siirtolapuutarhassa kukkivat alkukesästä omenapuut. Puutarha-alueella onkin oma mehiläistarha, jonka asukkaita ruokkii alueen yli tuhat hedelmäpuuta. Vappuna avautuneet portit houkuttelevat alueelle paljon muutakin elämää. Marjaniemen siirtolapuutarha, Marjis, pitää sisällään mehiläisten lisäksi monta muutakin luontoESÄPALLOSEURA Roihun kotipesänä toimii Roihuvuoren pesäpallokenttä. Toukokuusta aina syyskuulle askukkiva paratiisi MARJANIEMEN SIIRTOLAPUUTARHA ON TEKSTI JA KUVA ARTO HÄRKÖNEN kohdetta. Alueen läpi kulkevasta Mustapurosta on tullut taimenen kutujoki. Myös hauki ja kolmipiikki viihtyvät purossa. Mökkiläiset ja virtavesiyhdistys kunnostavat puroa talkoilla. Lintubongarille alue tarjoaa nähtävää. Strömsinlahdesta Marjikseen kulkee viherkäytävä ja siksi alueella kaartelee silloin tällöin merikotka, muuttohaukka, isokuovi, harmaahaikara, kalasääski ja muita. Mökkiläiset pitävät paljon asuntoja pönttöpesijöille, M P Mökkiläinen, lintubongari Matti Taina vetää Marjaniemen siirtolapuutarhalla perjantaina 24.5. klo 21.30 alkaen laululintujen iltabongauksen. Kierrokselle ovat kaikki tervetulleita. Kierros lähtee kerhotalo Marjalasta, jonne löytää lähtemällä Tulisuontieltä kyltin Tulisuontie 10 B kohdalta. yleisimpiä asukkeja ovat pikkuvarpunen, tiaiset ja kirjosieppo. Marjiksen ja Roihuvuoren välinen metsikkö on merkitty arvokkaaksi lintualueeksi. Alueella pesivät muun muassa peukaloinen, kultarinta ja lehtokurppa. Alueella on paljon tapahtumia jotka on tarkoitettu niin mökkiläisille kuin lähiseudun väelle. Juhannusjuhlat keräävät paljon väkeä kokon ääreen. Alueella on yleinen sauna. Kerhotalossa ja ympäristössä on viikoittaista jumppaa ja joogaa. 21. heinäkuuta juostaan alueen ympäri Marjalan maili. 7.7. järjestettävän Avoimet puutarhat -tapahtuman yhteydessä järjestetään myös opastettuja kiertokävelyjä ihmisille, jotka haluavat tutustua lähemmin alueen historiaan ja toimintaan. Toki Marjiksessa voi kulkea ilman opastustakin. Alue on auki touko–syyskuussa iltakymmeneen. Matalat aidat ja yhtenäinen rakennuskanta luovat alueelle kaupunkipuistotunnelmaa. Vain pihat ovat mökkiläisten yksityisaluetta. Marjis on hiljainen alue. Moottoriliikenne on tiukasti rajoitettua eikä polkupyörilläkään ajeta kilpaa. Alueella liikkuu paljon lapsia ja Näkövammaisten liiton Iiris-keskus käyttää aluetta sokeille turvallisena harjoittelupaikkana. Lue lisää: www.marjis.net www.facebook.com/ MarjaniemenRyhmapuutarhaRy TEKSTI MINNA KOIVISTO PELAAMISEN ILO JA YHTEISÖLLISYYS KOROSTUVAT ROIHUN TOIMINNASSA ti kentällä nähdään pieniä ja vähän isompiakin pelaajia tositoimissa. 14 joukkuetta aikuisista junioreihin pelaa ensi kesänä eri sarjatasoilla ja lisäksi tarjolla on pesiskoulu perheen pienimmille ja harrastepesistä aikuisille. Roihun edustusjoukkue, Roihuttaret, pelaa naisten ykköspesistä tulevalla kaudella. Roihua aina edustanut, ja tulevanakin kesänä pelipaidan päällensä pukeva Tilda Palola, ei vaihtaisi Roihua mihinkään. ”Oma pelaajan urani alkoi Roihussa 2013. Tällöin seuran edustusjoukkue pelasi Superpesistä. Pelaajista tuli heti sankareita itselleni, vaikka en lajista vielä paljoa ymmärtänytkään. Omat valmentajat olivat kannustavia ja tekivät pelaamisesta hauskaa. Pesiksestä tuli meidän kaveriporukassa yhteinen juttu ja myöhemmin avautui mahdollisuus kokeilla taitoja myös vanhempien pelaajien kanssa. Nyt pelataan ykköspesistä, enkä vaihtaisi päivääkään pois!” Yhteisöllisyys ja pelaajan tukeminen saavat edustusjoukkueen pelaajalta myös kiitosta. ”Roihu on ollut minulle aina tuttu ja turvallinen, mutta samalla kilpailullisesti kehittävä seura, jossa kova treeni palkitaan. Täällä on osaavat valmentajat ja muutenkin joukko ihania ihmisiä jotka tekee tästä enemmän, kuin harrastuksen. Siksi en ole koskaan tuntenut tarvetta lähteä. ” Roihuttarien kausi käynnistyy äitienpäivänä 12.5.2019 kotipelillä Roihuvuoressa. Vastassa on tuolloin Hämeenkyrön Räpsä. Ottelu alkaa kello 14.00. PESISKOULUSSA LIIKKUMISEN ILOA JA UUSIA KAVEREITA Tämän kesän pesiskoulu järjestetään touko-kesäkuun aikana. Kaksi kertaa viikossa pidettävä pesiskoulu kokoaa yhteen Herttoniemen ja Roihuvuoren alueen 6–10-vuotiaita lapsia. Pesiskoulun yhteistyökumppanina toimii paikallinen yritys Roihuvuoren Lämpö. Roihun junioripäällikkö Aleksi Järviaho toivottaa kaikki alueen lapset tervetulleeksi mukaan. ”Pesiskoulussa pääpaino on leikkimisessä ja pelaamisessa. Samalla tutustuu uusiin saman ikäisiin lapsiin. Pesiskärpäsen puraistessa kunnolla on mahdollisuus liittyä mukaan joukkuetoimintaan pesiskoulun päätyttyä. Ilmoittautuminen on auki toukokuun puoleenväliin asti, joten kannattaa tulla ehdottomasti mukaan!” Roihun monipuoliseen toimintaan voi tutustua lisää osoitteessa www.roihu.fi
Roihuvuorentie 1 Puh 040-9670455 www.wanaroy.fi Aukioloajat MA-LA 11-21 ja SU 12-21 Lounas MA-PE 11-15 8,90€ Roihuvuorentie 1 Puh 040-9670455 www.wanaroy.fi Aukioloajat MA 11–17, TI–LA 11–21 ja SU 12–21 Lounas MA–PE 11-15 9,50 € Koirakoulu Masseter Roihupellossa tarjoaa pienryhmäkursseja ja yksityiskoulutusta ammattitaidolla. WWW.MASSETER.FI EURORENT OY Linnanrakentajantie 6, 00880 Helsinki, puh. 0300 87 07 07 www.eurorent.fi info@eurorent.fi facebook.com/eurorentfi
27 Roihuvuoren kylälehti www.roihuvuori.com 27 AIKKA NYT on käynnissä buumi, täytyy muistaa, että kaupunkiviljelyä on ollut aina; se on vain muuttanut muotoaan. Viljelyn merkitys on korostunut kriisien, kuten maailmansotien aikana, jolloin kaupungeissa tuotettu ruoka kompensoi maaseudun tuotannon hiipumista. Ennen nykyistä buumia kaupunkiviljely keskittyi vuosikymmeniä viljelypalstoille ja siirtolapuutarhoihin. Alunperin kaupungit osoittivat viljelyalueita asukkailleen ruokapulan torjumiseksi, mutta viime vuosikymmeninä niiden merkitys virkistykselle on noussut yhtä tärkeäksi kuin ruoan kasvattaminen. Yhteisöllisyys viljelypalstoilla ja siirtolapuutarhoissa vaihtelee paljon. Palstaa voi viljellä aivan omissa oloissaan ja talkoisiin osallistuminen voi olla vapaaehtoista. Osa palstanaapureista taas saattaa viettää paljon aikaa yhdessä grillaten ja jutustellen. Yhteisöllisyydelle on ollut tilausta, sillä 2010-luku toi Suomeen asukaslähtöisesti perustetut yhteisöviljelmät, joihin Roihuvuoren viljelmäkin lukeutuu. SISSIVILJELYSTÄ YHTEISÖTOIMINTAAN Keijukaistenpolun ja Abraham Wetterin tien välissä sijaitseva viljelmä sai alkunsa vuonna 2013 parin aarin kokoisesta perunamaasta, jota viljeltiin spontaanisti sissiviljelyn periaattein eli kaupungilta lupaa kysymättä. Sittemmin viljely on organisoitunut. Roihuvuori-seura on solminut kaupungin kanssa maanvuokrausopimuksen ja kastelu on järjestetty vesitankeilla, jotka täytetään lähimmän talon vesipisteestä. Viljelmä jakautuu kolmeen osa-alueeseen: yhteisöviljelmään, yksityisiin perhepalstoihin ja koulupuutarhaan. Viljelmän hallinnollisia asioita hoitaa Roihuvuori-seuran alaisuudessa toimiva viljelytoimikunta. Yhteisöviljelyyn on tänä keväänä ilmoittautunut jo noin 50 ihmistä, jotka viljelevät ja korjaavat satoa läpi satokauden 1–2 kertaa viikossa. YHTEISÖVILJELIJÖIDEN päällimmäisinä motiiveina ovat yleensä lähiluomuruoan kasvattaminen ja oman ruokavalion monipuolistaminen, mutta moni uusi viljelijä yllättyy myös siitä, miten mukavaa viljely on yhdessä ja mitä kaikkea uutta viljelystä oppii työn lomassa. Viljelevä elämäntapa on myös yksi keino pienentää hiilijalanjälkeä: kaupasta ei tarvitse ostaa kaukaa rahdattuja vihanneksia. Yhdessä viljely tekee onnelliseksi sillä se juurruttaa ihmisen yhteisöön ja ympäröivään luontoon. Se suuntaa meitä ekologisempaan elämäntapaan, jossa onnea ei tarvitse lähteä etsimään kaukaisista lomakohteista. LÄHILUONTO PURSUAA SYÖTÄVÄÄ Suomen luonto tarjoaa kymmeniä syötäviä villivihanneksia ja yrttejä, joiden ravintoarvo on viljeltyjä kasviksia korkeampi. Jos into ei riitä viljelyyn tai mahdollisuutta viljelyyn ei ole, voi aloittaa hortoilun eli vihannesten keräämisen luonnosta. Syötävät kasvit on kuitenkin tunnettava varmasti, sillä luonnossa esiintyy myös myrkyllisiä lajeja. Valtaosa villivihanneksista on maukkaimpia keväällä, joten paras aika niiden keräämiseen on noin huhtikuun puolivälistä toukokuun loppuun. Jotkut syötävistä villikasveista, kuten nokkonen ja vuohenputki, kasvattavat uusia pehmeitä versoja myöhäiseen syksyyn asti. Kaupungissa villivihannesten kerääminen on jonkin verran haastavampaa kuin maaseudulla, sillä luonnontilainen kasvillisuus on sirpaleina asutuksen ja liikenneväylien puristuksessa ja tiheä koirapopulaatio hyödyntää viheralueita ahkerasti. Hortoilu on kuitenkin mahdollista kaupungissakin kunhan pysyy mahdollisimman kaukana teistä ja poluista. Roihuvuoren hortoilupaikat löytyvät läntiseltäja koilliselta metsäselänteeltä, vesitornin kallioilta sekä Strömsinlahden ja Porolahden rantametsistä. TEKSTI JA KUVAT JOHANNA KOLEHMAINEN YHTEISÖVILJELY TEKEE Suomi on elänyt kaupunki viljelybuumia jo noin kymmenen vuotta eikä hiipumisen merkkejä näy, päinvastoin. Viljelevä kaupunkielämäntapa on uusi normaali. ONNELLISEKSI V YHTEINEN TALKOILU viljelypalstalla on osa viljelyn iloa. PELTOKANANKAALIN lehtiruusukkeet maistuvat vähän vihanneskrassilta ja sopivat hyvin salaatteihin.
Avoinna: ma–pe 11–21 la–su 12–21 • Roihuvuorentie 1, 00820 Helsinki • Takeaway puh: 0451396654, 0401253999 L iik ut t ava a v o i m a a v u o d est a 1999 RYHDY VOIMANOSTAJAKSI JA TILAA LEHTI KOTIISI ALK. 39E/VUOSI. Laatujournalismia jo 20 vuotta Tilaukset: kauppa.voima.fi, tilaukset@voima.fi tai 044 238 5109 Erittäin suuren valikoiman vanhanaikaiset kirjakaupat Helsingin ytimessä. Lähes 30.000 eri kirjaa ja elokuvaa. Suuret määrät upeita kortteja ja kaunista paperitavaraa. Uutuuksia, ajattomia klassikoita, tietoa, kaunoa, uutta ja vanhaa. Näitä et ole aikoihin löytänyt enää edes kirjastoista. Lähes 3.500 eri suomenkielistä pokkaria, ainutlaatuinen runovalikoima, 4.500 eri DVDja BluRay-elokuvaa selattavaksi. 2.000 neliömetriä vain kirjahyllyjä. Miten ihminen voi jonain päivänä elää ilman näitä rakkaita kirjaolentoja? Rosebud Kolme seppää, Kolmen sepän patsaalla. Rosebud Citycenter Asematunnelissa. K I R J A K A U P P A
29 Roihuvuoren kylälehti www.roihuvuori.com 29 R Roihuvuoren monipuolinen palvelukeskus sijaitsee osoitteessa Punahilkantie 16. Päivätoiminta eläkeläisille ja työttömille ma–pe klo 10–16. Neuvonta puh. 09-3106 0790. Aamiainen tarjolla ma-pe klo 8.30 – 10.00 (ei viikonloppuisin/ pyhinä), lounas 11.00–14.00, kahvila avoinna 8.30–17.00 (viikonloppuna 10.00 –15.00). OIHUVUOREN monipuolinen palvelukeskus valmistui vuonna 1963. Rakennus aloitti sairaalana ja jatkoi toimintaansa vanhustenkeskuksena nykyisellä nimellään. Remontin vuoksi talo oli suljettuna viimeiset pari vuotta, asukkaiden ollessa Herttoniemessä remontin ajan. Suurin työ oli julkisivuremontti; lisäksi tehtiin pintaremonttia oleskelutiloihin ja järjesteltiin käyttötiloja uudelleen. Talon henkilökunta halusi järjestää avajaiset paluumuuton kunniaksi ja niinpä avajaisia juhlittiin maaliskuun lopulla arvovieraiden läsnäollessa. Heti aulassa puolen päivän aikaan käy avajaispäivänä kuhina, ihmisiä saapuu sisään ja tarjolla oleva Pommac kuohuviinilaseissa nostaa tunnelmaa. Vieraita vastaanottamassa on palvelupäällikkö Päivi Ahosola. Hän on työskennellyt talossa vuodesta 2010 ja viihtynyt erinomaisen hyvin. Kysyessäni toiminnasta Ahosola kertoo, että palvelukeskuksen käyttö on tarkoitettu yli 65-vuotiaille sekä työttömille helsinkiläisille. Talossa on erilaisia toimintaryhmiä, kuten bingoja aivojumpparyhmät sekä kuntosali. Palvelukeskustoiminta on maksutonta palvelukeskuskortin hankkineille. Kortin voi hankkia aulan infopisteestä. Aulassa on erilaisia huoneita eri aktiviteeteille; yhdessä huoneessa on kierrätyspaikka vaatteille, jalkineille, kirjoille yms. Aulassa toimii myös melko laajan valikoiman kirjasto. Lounasravintola palvelee asukkaita ja asiakkaita käy syömässä lähialueilta. Ei siis tarvitse asua talossa käydäkseen lounaalla. Suuntaamme juhlasaliin, joka täyttyy ääriään myöten; odotamme kunniavierasta presidentti Tarja Halosta paikalle. Talon johtaja Maritta Haavisto tuo puheessaan esiin sen, että toiminta perustuu vahvasti arvoihin, joista tärkein on ihmislähtöisyys. Asukkaat, omaiset, asiakkaat ja henkilökunta ovat yksi yhteisö, jossa kohdataan kaikki tasaveroisina. Päivä huipentuu presidentti Tarja Halosen aloittaessa puheen. Hän toteaa aluksi, että hyvin korjattu vanha on parempi kuin uusi. Puheessaan hän käy läpi lyhyesti alueen historiaa. Presidentti Haloselle Roihuvuori on tuttua seutua teini-iästä, jolloin hän asui täällä. Halosen mukaan hyvin toimivaa järjestelmää ei pidä tärvellä lyhytnäköisellä säästökuurilla. Hätiköidä ei pidä, mutta kunnossapito on tärkeää. Hän korostaa myös sitä, että lapsuus, nuoruus, keski-ikä ja vanhuus ovat kaikki tasaveroisia ihmisen elämään kuuluvia ajanjaksoja. Ihmisten kysyessä presidentti Haloselta, että miten menee, hän vastaa, että tässähän se; niin kauan kuin vanheneminen on ainoa tapa elää kauemmin, hyväksyn sen. Yleisö naurahtaa hyväksyvästi. Juhlasalissa tapaan kolme energistä naista; he kaikki käyttävät palvelukeskuksen palveluita. Kysyn herttoniemeläiseltä Lii sa Hyttiseltä, mitä palveluita hän käyttää. Hän vastaa käyvänsä laulamassa musiikkiryhmässä, sekä kuntosalilla jumppaamassa ja katselemassa mitä kaikkea muuta tapahtuu, viikoittain. Vieressä Tuula Auromaa toteaa käyvänsä palvelukeskuksessa varmaankin useammin kuin Liisa. Hän pyrkii käymään kuntosalilla kolmesti viikossa ja lisäksi musiikkiryhmässä ja aivojumpassa. Mitä aivojumppa pitää sisällään? Vaikea selittää, siinä on kaikenlaisia tehtäviä Tuula vastaa. Entä onko täällä näkynyt nuorempi ihmisiä käymässä? On näkynyt, vastaa Lea Lehtonen, täällä toimii joogaja taiji -ryhmät, vapaaehtoisten vetäminä. Tänne voi myös itse ilmoittautua vapaaehtoiseksi Liisa Hyttinen muistuttaa. Suuntaamme yläkertaan kakkukahville. Olen saanut luvan lyhyeen audienssiin ja pieneen haastatteluun presidentti Haloselta, kahvien jälkeen. Pieni juttutuokio presidentin pöydässä oli minulle suuri kunnia. Kysyn presidentti Haloselta, miten hän näkee vanhusten tulevaisuuden Suomessa. Halonen toteaa että meidän täytyy kertoa asioista päättäville ihmisille prioriteetti; se on se, että ihmiset voivat hyvin koko ikänsä. Kaikki jaksot ihmisen elämässä ovat yhtä tärkeitä; ei lapsuuskaan ole pelkkää valmistautumista työikäiseksi kasvamiseen. Meillä on kaikki syyt olla toiveikkaita että pystymme takaamaan tämän; pohjoismainen järjestelmä on kansainvälisesti yksi parhaista, hän sanoo. Entä miten tähän ideaaliin olotilaan voitaisiin päästä? Halonen vastaa, että Suomessa on ollut aikakausi jolloin asioita on tehty lyhytkestoisesti ja halvalla, myös palvelusektorilla. Se opetti meille, että pitää tehdä pitkäjänteistä työtä ja pystyä pysymään teknologian ja muun kehityksen mukana. Työn järkeistäminen pitää suunnitella siten ettei hoitohenkilökunta rasitu. Halonen ei usko, että helsinkiläisillä on tässä ongelmaa. Ongelmia saattaa syntyä siinä kun väki muuttaa maalta kaupunkiin eikä valmista palveluverkostoa ole. Lisäksi osa ihmisistä asuu pitkien matkojen päässä ja hoidon järjestäminen kotiin aiheuttaa haasteita. Hän lisää että sielu tarvitsee ravintoa siinä missä ruumiskin. Vaikka ihmisellä olisi palvelut kotonaan, ei se riitä, vaan ihmisten pitää saada tavata muita ihmisiä. Se vaatii vielä paljon suunnittelua. Onneksi nykyteknologia antaa tähän paljon mahdollisuuksia. LOPUKSI HALONEN lähettää terveisiä roihuvuorelaisille: – On kiva tulla katsomaan vanhaa kotiseutua. Minuahan pidetään kalliolaisena ja sitä olenkin. Olen kuitenkin teini-ikäisenä asunut tällä vanhempieni kanssa ja tunnen Lumikintien porukat niiltä ajoilta. Rupeamme kaikki jo vähän harmaantumaan. Kiitän presidenttiä haastattelusta ja kakkukahvien jälkeen kunniavieras lähtee omiin menoihinsa. Minä ja kuvaaja Merja toteamme aulassa lähtiessämme, että olipas ihanat ja lämminhenkiset juhlat. Tänne täytyy tulla toisenkin kerran. ROIHUVUOREN MONIPUOLINEN PALVELUKESKUS AVAUTUI PITKÄN REMONTTIKAUDEN JÄLKEEN TEKSTI MINNA ERONEN KUVAT MERJA HAAKANA LIISA HYTTINEN, Tuula Auromaa ja Lea Lehtonen avajaistunnelmissa.
www.roihuvuori.com 30 Roihuvuoren kylälehti Seurauutisia Ku va : Jo ha nn a A yd em ir Jäsen edut Tapahtuu Roihuvuoressa ROIHUVUORI-SEURALLA on muutaman vuoden ollut hanke, jossa pyritään istuttamaan erilaisia imeläkirsikkapuita (prunus avium) eri puolille Roihuvuorta ja näin vahvistamaan mielikuvaa Roihuvuoresta kirsikkapuiden kaupunginosana. Imeläkirsikat ovat syötäviä ja ne tuottavat sitä enemmän satoa mitä useampia niitä on. Syksyyn 2018 mennessä istutettujen imeläkirsikkapuiden määrä on 38. Vuonna 2019 on tarkoitus istuttaa vähintään 10 uutta puuta. Pitkällä tähtäimellä imeläkirsikkapuiden määrää alueella on tarkoitus nostaa sataanviiteenkymmeneen. VILLIVIHANNESKÄVELY 20.5.2019 KLO 18 Biologi Johanna Kolehmainen ja luonnonyrttineuvoja Anu Rajamäki opastavat syötävien luonnonkasvien lajintunnistuksessa. Lähtö ostarilta klo 18. YÖLINTUKÄVELY 22.5.2019 KLO 20–23 Lähtö Roihuvuoren Rio kahvilalta Roihuvuorentie 9. Retki järjestetään Tiederoihun ja Roihuvuoren Marttojen yhteistyönä. Oppaina toimivat Mika Rantanen, joka on ollut innokas lintuharrastaja lapsesta lähtien, joka toimii nykyään myös Päijät-Hämeen lintutieteellisen yhdistyksen sihteerinä ja Timo Vesala, joka on pienestä pitäen kiinnostunut linnuista ja yrittänyt oppia lajien tunnistamista paremmin viimeiset 20 vuotta. SATUMAINEN KEIJUKIRPPIS 25.5.2019 Puistokirpputori Satumaanpuistossa klo 10–15. TALOYHTIÖIDEN VÄLINEN PETANKKITURNAUS Lauantaina 8.6.2019 Roihuvuori-seura järjestää perinteisen taloyhtiöiden välisen petankki turnauksen Peukaloisenpuistossa (Peukaloisentien vieresä). Palkintona kahdelle parhaiten menestyneelle joukkueelle on kirsikkapuut. Mukaan voi osallistua 3–10 hengen joukkueet Roihuvuoren alueen taloyhtiöistä. Kellonaika ilmoitetaan lähempänä päivää. Ilmoittautumiset sähköpostiin roihuvuoripetanque@gmail.com. KUULETKO MINUA? KUULETKO MINNUU? -PERFORMANSSI 12.6.2019 KLO 16 Helsinki-päivänä saat tavata vanhan ja viisaan naisen, jonka kanssa voit jutella elämästä, kuolemasta ja kaikesta siltä väliltä suomeksi, venäjäksi ja inkeriksi. Samalla voit ihailla ympäröivissä puissa olevia neulegraffiteja, jotka ovat koottu taitavien naisten virkkaamista ja nypläämistä pitsiliinoista. Osallistavan ja yhteisöllisen performanssi-tapahtuman tarkoituksena on kiinnittää huomio ikääntyneiden ihmisten osittain piilossa olevaan potentiaaliin ja vahvistaa heidän asemaansa yhteiskunnassa. Tämä esitys toimii siltana ja välineenä nuoremmille sukupolville, jotta he pääsevät eläkeläisten viisauden ja elämänkokemuksen äärelle. Se antaa myös näkökulmaa maahanmuuttajien ja siirtolaisten asemasta lähiympäristössämme ja yhteiskunnassamme. Käsikirjoitus ja tuotanto: Tatiana Solovieva Näyttelijä: Viola Pekkanen Vapaa pääsy. VOODOO MUSIC CLUB & SUNDAY NIGHT MUSIC CLUB Ravintola HRH 12.5. Redd Volkaert (USA) 19.5. Vesa Haaja 25.5. Slim Butler & the SlimCuts 26.5. Tommi Viksten 1.6. norjalainen Splashgirl 2.6. Marko Haavi ROIHUVUORI-SEURA WWW.ROIHUVUORI.COM WWW.ROIHUVUORI.FI/HANAMI ROIHUVUORI-SEURAN jäsenmäärä jatkaa kasvuaan. Tällä hetkellä seuraan kuuluu 556 jäsentä, ja se on yksi Helsingin suurimmista asukasyhdistyksistä. Seuran jäsenmaksu 2019 on 20 € ja se maksetaan Roihuvuori-seuran tilille FI69 4055 0016 673903, viitenumero 50115 (jos maksat useamman henkilön jäsenmaksun kerralla tai jonkun muun maksun kuin omasi, voit jättää viitteen pois ja kirjoittaa maksun viestiin lisätiedot). Jäsenmaksut ovat keskeinen osa seuran taloutta, ja olisi tärkeää, että jäsenet muistaisivat sen maksaa. Varauskalenteri on nähtävissä roihuvuori.com-sivuilla ja varauksen voi tehdä Mari Hämäläisen kautta sähköpostitse marmelaadi80@gmail.com. Kylätalon hinta jäsenille on 25 €/puolipäivä tai 50€/ kokopäivä tai vuokran voi korvata viikkosiivousvuorolla. TYÖKALUJA LAINAKSI Seuran uusimmat jäsenedut ovat lainattavaksi hankitut Festoolin akkukäyttöiset ammattitason poravasara, ruuvinväännin ja pistosaha. Seuralta löytyy myös hiomakone, käsipyörösaha ja rakennuspölynimuri. Työvälineistöä voi varata seuran toiminnanjohtaja Otto-Ville Mikkelältä, p. 045-2090201. TAVARAFILLARI Lisäksi seuralla on kolmipyöräinen Christiania-tavarapyörä lasten ja tavaran kuljettamista varten. Pyörää voi varata Tuukka Kailalta 046 851 2113. RUMA ANKAPOIKANEN -VENE Veneellä voi soutaa, tai jos on purjehdustaitoinen, niin purjehtiminenkin käy. Seuralla on tarvittava määrä aikuisten ja lasten veneilyliivejä. 4,6 metriseen veneeseen mahtuu purjehdittaessa mukavasti 3 aikuista ja soutaessa 4-5. Vuosittaisen jäsenmaksun maksaneet voivat varata venettä lyhytaikaisen lainaan, tiedustelut Otto-Ville Mikkelä 045-2090201 tai ottoville.mikkela@roihuvuori.fi. Liity jäseneksi VÄLIAIKAINEN KYLÄTALO Tuhkimon puistossa (Tuhkimontie 10– 12) toimiva väliaikainen kylätalo on seuran jäsenten käytössä. Sen runsas käyttö on suotavaa ja toivottavaa. Kylätalolla on mahdollisuus järjestää yksityistilaisuuksia, mm. synttäreitä ja kokouksia. Kylätalolla on käytettävissä ompelukone. ROIHUVUOREN KIRSIKKAPUUPROJEKTI