BITMASTER
TIETOKONEHUOLTO
Pursimiehenkatu 16 ? puh. (09) 174 746
bitti@bitmaster.fi ? www.bitmaster.fi
yksiöt
kaksiot
= 2.480 ?
= 3.720 ?
Etsin asiakkaalleni
remontoitavaa asuntoa.
Ei kuluja myyjälle!
Eija Leino, LKV, 040 7242 501
OSTAMME KULTAA
ja muita jalometalleja. Meiltä myös:
Korunosat Ketjut Sijoituskulta
Eteläranta 14, (09) 654 446
Katso hinnat -> www.rasmussen.fi
ARK-Kiinteistöt LKV [A], Punavuorenk. 15 B 37, 00150 HKI
RööperinLehti
Viikot 49-50 ? Nro 21/2016 ? 12. vuosikerta
Punavuoren ja ympäristön kaupunginosalehti
MAC-KEITTIÖVEITSET
SUORAAN MAAHANTUOJALTA
TULE TUTUSTUMAAN
SUOSITTUIHIN
JAPANILAISIIN
KEITTIÖVEITSIIN!
OSTA MYÖS
VERKKOKAUPASTA
WWW.TOKYOKAN.FI
TOKYOKAN | ANNANKATU 24, 00100 HELSINKI
09-622 5553 | | INFO@TOKYOKAN.FI
NÄYTTÖ
AVO I N NA
MODERN HUUTOKAUPPA 8.12.
KUUKAUSIHUUTOKAUPPA 13.-14.12.
Tervetuloa tutustumaan joulukuun huutokauppojen
laajaan valikoimaan näytöissämme;
Modern Tehtaankatu 36, Kuukausihuutokauppa
Tehtaankatu 27.
Lue lisää ja selaa huutokauppaluetteloita
kotisivuillamme, www.hagelstam.fi.
17.-18.1.
19.1.
Kuukausihuutokauppa
Militaria & Numismatiikka
Nro 21 ? Viikot 49-50
2
HANKI TÄNÄ
JOULUNA
HYÖDYLLISEMPI
KORTTI, NIMITTÄIN
AJOKORTTI.
Katso lisää: www.autokouluhakaniemi.fi
AUTOKOULU
HAKANIEMI
09-730 700
Hämeentie 14, 00530 HKI | www.autokouluhakaniemi.fi
Aito stadilainen pienyritys
Rentoa ajo-opetusta kaupungin sykkeessä!
JOULUSIIVOUKSET
Mantan joulumarkkinat järjestetään
Havis Amandan aukiolla tänä vuonna
ensimmäistä kertaa.
26.11.2016-8.1.2017 pidettävään
tapahtumaan osallistuu noin 30 eri
myyjää, joilta voi ostaa lämmintä ruokaa ja juomaa, leipää, leivonnaisia ja
muita herkkuja sekä käsitöitä. Myös
Joulupukki vierailee markkinoilla lasten ja lapsenmielisten iloksi.
Mantan markkinoilta saa niin maistuvat kuin mieltä ja kehoakin lämmittävät joululahjat ? tule nauttimaan
perinteisestä joulutunnelmasta upeassa ympäristössä!
Mantan joulumarkkinat ovat avoinna
joka päivä klo 10-18 paitsi jouluaattona 10-14. Joulupäivänä markkinat
hiljentyvät joulurauhan viettoon.
Mantan joulumarkkinoiden takana
on Helsingin perinteiset torikauppiaat ry, jonka jäsenet toimivat kauppiaina Helsingin Kauppatorilla.
Kuvat: Matilda Gronow
Antiikin, taiteen ja
suomalaisen kulttuurin syleilyssä!
a kodistasi paikan,
Lakeuden Emännät siivoa
kava tulla.
mu
on
johon pukin
Lakeuden Emännät siivoaa satojen vuosien kokemuksella
Soita emännille
Mantan joulumarkkinat
p. 010 281 2600
www.lakeudenpito.fi
Juustokauppa
Tuula Paalanen
Hyvä yrittäjä,
joulu lähestyy!
Avoinna ma-pe 8-18 la 8-16
Wanha kauppahalli 73-74
00130 Helsinki ? Puh. 627 323
email: tuula.paalanen@welho.com
www.juustokauppa.com
Löydät meidät facebookista
Toivota asiakkaillesi
hyvää joulua ja uutta
vuotta tervehdysaukeamallamme!
Vuoden 2016
viimeinen lehti
ilmestyy viikolla 51,
6/2016 ? 8,40 ?
? Entisöinti
? Keräily
? Kädentaidot
? Arjen historia
ja
taide
lla
Kyösti Kakkose
elma
ko
ko
si
huikea la
Hollolan Pyhän Mar
ian kirkko
set
Puuveistokge
ndoja
le
at
kertov
e
uskostamm
NYT
7,90
Apostolit
valvovat
Helsingin
om
Tu iokirkon
katolla
(aineistot viim. ma 12.12.)
Vuoden 2017
ensimmäinen numero
ilmestyy viikolla 3
(aineistot viim. ke 11.1.2017)
Soita ja varaa
paikkasi ajoissa!
Kristiina
Estama-Saarinen
09-413 97 332
kristiina.estamasaarinen@karprint.fi
ilija
Suomen
Kellomuseossa
on tikitystä
ja tunnelma
ja
taide
Arkkitehti ja muoto
ita
Tilaa
ttelehti
Alvar Aalto: Veariiknutai
stä
teehae
luonnosta ja p lehtipisteestä!
www.antiikkijataide.fi
12. vuosikerta ? nro 21
Viikot 49-50
Ajankohtaista
Länsimetron
kustannusten
nousu valtuuston
Havainnekuva Stora Enson pääkonttorin teoksesta Shader: Cube.
Lux Helsingin uusi reitti
kiertää Tuomiokirkon ympäri
??Helsingin kaupungin järjestämä valofestivaali Lux Helsinki järjestetään yhdeksännen
kerran torstaista maanantaihin
5.?9.1.2017. Lux In -valotaiteen
näyttely on Kaapelitehtaalla 1.?
10.1.2017.
Lux Helsinki valaisee historialliset arvorakennukset ja hämärät sisäpihat vieden festivaalikävijät idyllisen Kruununhaan
kortteleihin. Lux Helsingin uusi
reitti kulkee Kauppatorilta Mariankatua pitkin Kruununhakaan,
Helsingin yliopiston kortteleissa sijaitsevalle Topelian pihalle
ja Kansalliskirjaston sisäpihan
kautta takaisin Kauppatorille.
Reitin keskipisteenä on Tuomiokirkko, joka valaistaan neljältä sivulta.
Vuonna 2016 Lux Helsinki
todisti vetovoimaisuutensa ke-
räten kovasta pakkasesta huolimatta ennätysyleisön valotaiteen pariin. Lux Helsinki sopii
koko perheelle ja tapahtumaan
on vapaa pääsy. Valoteoksista
pääsee nauttimaan päivittäin
klo 17?22.
Vuoden 2017 Lux Helsingin reitti vie kävijät historialliseen Helsinkiin: Kauppatorille
ja Kruununhakaan. Tiivis reitti antaa mahdollisuuden nauttia valotaiteen lisäksi makuelämyksistä ja kaupunkikulttuurista. Festivaalin oheisohjelma ja
ruokatarjonta julkistetaan joulukuussa.
? Lux Helsingin pääreitti vie
festivaalikävijät jälleen kerran
kohteisiin, joihin ei välttämättä tule arkisin poikettua. Viime
vuosien menestys sekä kumppaniyritysten määrän kasvu ovat
mahdollistaneet Lux Helsingin
mielenkiintoisen sisällön kehittämisen monella tapaa. Valon positiivinen vaikutus hyvinvointiin keskellä pimeintä vuodenaikaa on tunnistettu, ja ha-
luamme tarjota siihen mahdollisuuden valotaiteen keinoin,
Lux Helsingin festivaalijohtaja
Ilkka Paloniemi sanoo.
Sivu 7
??Helsingin kaupunginhallitus
hyväksyi osaltaan länsimetron
rakennuskustannusten nousun
siten, että Helsingin osuus on
enintään 277,5 miljoonaa euroa. Samalla korotetaan länsimetron lainojen takausvaltuutta Helsingin osalta 23 miljoonalla eurolla eli 291 miljoonaan. Asia etenee vielä kaupunginvaltuuston päätettäväksi 14. joulukuuta.
Uudet päätökset ovat tarpeen länsimetron viivästymisen ja kustannusten nousun
takia. Koko hankkeen kustannusennuste on nyt 1186 miljoonaa euroa, jossa on ylitystä 338 miljoonaa euroa alkuperäisen hankesuunnitelman
indeksikorjattuun hintaan verrattuna.
Kaupunginhallitus hyväksyi
osaltaan Roihupellon kampusalueen asemakaavan muuttamisen. Sitä koskeva esitys tulee kaupunginvaltuuston päätettäväksi 14. joulukuuta. Tontille suunnitellaan
tiloja noin kahtatuhatta ammattiopiston koulutuspaikkaa varten.
Koskelan sairaala-alueen asemakaavaehdotuksen kaupunginhallitus jätti pöydälle toistamiseen saadakseen lisäselvityksiä puurakentamisen mahdollisuuksista. Alueen kulttuurihistoriallisesti ja kaupunkikuvallisesti tärkeät rakennukset
on tarkoitus säilyttää ja muuttaa asuinkäyttöön. Vanhan arvokkaan ympäristön säilyttäminen yhdistyy kaavaehdotuksessa tiiviiseen asuinrakentamiseen.
Museovirasto valitti
uudesta yleiskaavasta
??Museovirasto on valittanut
Helsingin hallinto-oikeuteen
Helsingin kaupunginvaltuuston
päätöksestä hyväksyä Helsingin
uusi yleiskaava. Valitus kohdistuu Malmin lentokentän, Tuomarinkylän kartanon, Töölön
kisahallin ja Mäntymäen kentän
ja Lapinlahden sairaalan alueisiin, Keskuspuiston, Vantaanjoen varren ja Viikin vihervyöhykkeisiin sekä Vartiosaareen.
Valituksen perusteita ovat liian
raskaan rakentamisen osoittaminen kulttuurihistoriallisesti merkittäville alueille ja yhtenäisten
vihervyöhykkeiden kaventuminen. Muilta osin Museovirasto
pitää yleiskaavaa varsin onnistuneena ja se voidaan määrätä
tulemaan voimaan.
Yleiskaava osoittaa Malmin
lentokentälle liian raskasta rakentamista. Kenttä pitäisi säi-
lyttää nykykäytössään. Mikäli
käyttö muuttuu, on muutoksia
ohjattava ja ne on toteutettava
niin, että lentokentän ja sen kiitoratojen avoin tila turvataan.
Malmin lentokentän Helsingin
ja erityisesti sen pohjois- ja itäosien kaupunkikulttuurille tarjoamia mahdollisuuksia voi hyvin
verrata kaupunkilaisille pelastetun Tempelhofin kentän asemaan Berliinissä. Malmin kentän reuna-alueilla voi harkita
sellaista täydennysrakentamista, joka säilyttää ilmailuympäristölle ominaisen väljyyden ja
avaruuden.
Myös Tuomarinkylän kartanon alueelle on osoitettava keveämpi, maiseman kulttuurihistoriallisen jatkuvuuden turvaava mitoitus.
Sivu 7
Hakaniemen hallista kannat kotiin kätevästi niin joulun ruoat kuin lahjatkin.
Joulun juhlaa kauppahalleissa ja toreilla
??Helsingin kauppahallit ja torit ilahduttavat asiakkaitaan tänä
jouluna erilaisilla tapahtumilla,
joulumarkkinoilla, musiikkiesityksillä ja tietysti tarjoamalla
sesonkiherkkuja loppuvuoden
juhliin. Kauppahalleista löydät
juhlapöytään perinteiset jouluruoat kuten graavatut kalat, sillit, kinkut, pateet, laatikot, leivokset, suklaakonvehdit ja erilaiset erikoistuotteet. Kauppahallit ja torit palvelevat joulun
aikaan pidennetyin aukioloajoin
ja viimeiset ostokset on mahdollista hoitaa myös jouluaattona.
Joulukuusiostoksille pääsee 17.
joulukuuta alkaen, kun Helsingin torit täyttyvät jälleen kuusikauppiaista.
Sivu 9
Nro 21 ? Viikot 49-50
4
Pääkirjoitus
Päätoimittaja
Juha Ahola
Yleisönosasto
Nro 21
Kansallisen kaupunkipuiston
Asukkaat eivät kaipaa suuria perustamisselvitys valtuuston
neliömääriä asuntoihinsa
H
uoneistokeskus selvitti suomalaisten asumistoiveet. Lähes
neljäsosa (24 %) suomalaisista
sanoo vaihtavansa asuntoa erittäin
tai melko todennäköisesti seuraavan
kahden vuoden aikana. Alle 35-vuotiailla asunnonvaihdon todennäköisyys on suurempi kuin vanhemmilla
ikäryhmillä. Heistä lähes puolet on
erittäin tai melko todennäköisesti
vaihtamassa asuntoa seuraavan
kahden vuoden aikana. Suomalaisten
yleisimmät syyt asunnonvaihtoon
ovat halu parantaa asumisen tasoa
sekä perhetilanteen vuoksi muuttunut asuntotarve. Tiedot selviävät
Huoneistokeskuksen Kantar TNS:llä
teettämästä tutkimuksesta.
Suomalaisten yleisimmät syyt
asunnonvaihtoon ovat halu parantaa
asumisen tasoa (27 %) sekä perhetilanteen vuoksi muuttunut asuntotarve
(20 %). Nuorimmilla vastaajilla yleisin
syy muuttoon on työ- tai koulutuspaikan saanti: sen ilmoitti syyksi 37 %
20?24-vuotiaista vastaajista.
Tutkimuksen mukaan suomalaiset eivät kaipaa valtavia asuntoja,
vaan toiveasunnon koko sijoittuu
68 prosentilla suomalaisista 40 ja
100 neliömetrin väliin. Nuorilla ja
yksinasuvilla myös alle 40 neliön
asunnot ovat toiveissa.
Asunnon etsijät painottavat nyt
neliömäärän sijaan muita ominaisuuksia kuten asunnon sijaintia,
Huoneistokeskuksen vt. toimitusjoh-
taja Lea Jokinen sanoo.
Asunnon ikä ei ole merkittävä tekijä toiveasunnon valinnassa, mutta
noin joka kymmenes suomalainen
toivoo asuntonsa olevan uudiskohde.
Suomalaisten tärkeimmät asumisympäristön ominaisuuksiin liittyvät
toiveet ovat asuinympäristön rauhallisuus, hyvä maine sekä palvelujen läheisyys kävelyetäisyydellä.
Asumisympäristön rauhallisuuden
tärkeys kasvaa, kun vastaajan ikä tai
talouden koko kasvavat.
Asuinympäristön rauhallisuuden
arvioi erittäin tai melko tärkeäksi 77
% suomalaisista, hyvän maineen 68
% ja palveluiden läheisyyden kävelyetäisyydellä 62 % vastaajista.
Naisille palveluiden läheisyys on
tärkeämpää kuin miehille: naisista
68 % piti palveluiden läheisyyttä joko
erittäin tärkeänä tai melko tärkeänä,
miehistä näin näki 56 %.
Reilut puolet (54 %) suomalaisista
toivoo, että asunnon ympärillä olisi
paljon luontoa. Hyvät joukkoliikenneyhteydet ovat erittäin tärkeitä 41
prosentille Uudenmaan alueella
asuvista suomalaisista. Kaikista
suomalaisista hyvät joukkoliikenneyhteydet arvioi erittäin tärkeäksi
toiveasunnon ominaisuudeksi vain
27 % vastaajista.
Tutkimuksessa asunnon tilaratkaisuista tärkeimmiksi nousivat avara
pohjaratkaisu, parveke ja runsas
vaatteiden säilytystila.
Helsingin Kokoomus nimesi
lisää kuntavaaliehdokkaita
??Helsingin Kokoomuksen
piirikokous nimesi maanantai-iltana yksimielisesti lisää
ehdokkaita kevään 2017
kuntavaaleihin. Kokonaisuudessaan Helsingin Kokoomus asettaa vaaleihin
täyden listan eli 127 ehdokasta. Nimettyjen joukossa ovat muun muassa
kansanedustaja Jaana Pelkonen sekä nykyisistä valtuutetuista Sirpa Asko-Seljavaara ja Ulla-Marja Urho.
Kuntavaalien ensikertalaisia
nyt nimetyistä ehdokkaista
on noin puolet.
Kuntavaalit järjestetään 9.
huhtikuuta 2017 ja lopulliset ehdokaslistat tulee jättää viimeistään 28. helmikuuta. Ennakkoäänestys on
29.3.-4.4.
Helsingin Kokoomuksen
piirikokouksessa 28. marraskuuta 2016 nimetyt kuntavaaliehdokkaat ovat:
Iida Aarnio, estenomi
(AMK), koordinaattori, Aurinkolahti
Ujuni Ahmed, nuorisoja vapaa-ajan ohjaaja, Vuosaari
Sirpa Asko-Seljavaara,
professori, kaupunginvaltuutettu, Lauttasaari
Timo Auranen, vahtiperämies, evp. opistoupseeri,
Vuosaari
Sebastian
Franckenhaeuser, tuotepäällikkö,
Herttoniemi
Dennis Hamro-Drotz,
KTM, FM, kaupallinen johtaja, Töölö
Arttu Hautamäki, leh-
tori, ekonomi, Veräjämäki
Susanna Heinonen, kaupan ja teollisuuden ostaja, sairaanhoitajaopiskelija, Pikku-Huopalahti
Tiina Hieta, peruskoulun
rehtori, KM, Puotinharju
Pekka
Holopainen,
eversti evp., toiminnanjohtaja, Tapanila
Maunu Idänpään-Heikkilä, yrittäjä, isännöitsijä,
Metsälä
Samu Ihalainen, myyntiedustaja, Laajasalo
Anniina Iskanius, Europarlamentaarikon poliittinen avustaja, VTM, Suomenlinna
Ari Järvinen, isännöitsijä, DI, Paloheinä
Markus Kalliola, asiantuntija, Munkkiniemi
Pirjo-Liisa Kangasniemi,
koulutustarkastaja, Puotila
Riina Kasurinen, opiskelija, Munkkiniemi
Petri Katajamäki, MBA,
Head of Marketing, Ullanlinna
Emilia Knaapi, sairaanhoitaja, valtiotieteiden yo,
Munkkiniemi
Hannu Knuuttila, myyntipäällikkö, Jätkäsaari
Marianna Kupias, Kokoomusopiskelijoiden pj.,
VTK, Lauttasaari
Ari Kähärä, joukkoliikenneohjaaja, Kontula
Helena Lauriala, terveydenhuollon maisteri, Pitäjänmäki
Maggie Lindholm, ravintoloitsija, yrittäjä Cafe Rouge, Herttoniemi
Katri Mehtonen, DI, Alppila
Panu Mäenpää, SETA
ry pj.,viestintäkonsultti, Ullanlinna
Jouni Nevalainen, jätehuoltoasiamies, Pitäjänmäki
Sami Ojala, liiketoimintajohtaja, Herttoniemi
Jenni Pajunen, toimitusjohtaja, KTM, Kamppi
Sanna-Maria Pakkanen,
opettaja, Haaga
Dennis Pasterstein, komisario, HTM, Kaartinkaupunki
Jaana Pelkonen, VTM,
kansanedustaja, Ullanlinna
Lasse Pipinen, operatiivinen johtaja, Punavuori
Mariam Rquibi, VTM,
puoluevaltuuston vpj., Kallio
Heidi Ruhala, päiväkotiyrittäjä, KTM, Kulosaari
Mikko Savelius, yrittäjä, Viikki
Nina Sillantaka, VTK,
Katajanokka
Ulla-Marja Urho, maatalous- ja metsätieteiden
maisteri, Lauttasaari
Caesar von Walzel, esteratsastustuomari, lentäjä, Ullanlinna
Piirikokous valitsi lisäksi piirihallituksen vuodelle
2017. Puheenjohtajana jatkaa Pekka Majuri. Varapuheenjohtajina toimivat Tuomas Tikkanen ja Heidi Ruhala. Hallituksen jäseniksi valittiin Tuomo Luoma,
Sami Heistaro, Pia Hytönen,
Antti Leino, Maarit Vierunen, Juuso Mankonen, Pessi
Marttunen ja Heikki Arikka.
??Helsingin kansallisesta
kaupunkipuistosta on tehty useita aloitteita vuodesta 1998 alkaen. Kansallinen
kaupunkipuisto Helsinkiin
-liike on saanut runsaasti
kannatusta puiston perustamiseen. Päätöksen puiston
perustamisesta tekee kaupunki vasta perustamisselvityksen jälkeen ja sen hyväksyy ympäristöministeriö.
Kaupunki tekee esityksen
puiston sisällöstä, rajauksesta sekä hoito- ja käyttösuunnitelman. Päätösvalta
alueeseen säilyy edelleen
kaupungilla. Maailman ensimmäinen kansallinen kaupunkipuisto on Tukholmassa, mutta se on perustettu
kunkinkaallisten metsästysmaiden säilyttämistä varten ja sillä on aivan erilaiset säännöt kuin Suomessa.
Meillä puistojen perustaminen tehdään maankäyttöja rakennuslain perusteella (luku 9). Kansallisia kaupunkipuistoja Suomessa on
jo kahdeksassa kaupungissa, nyt on Helsingin vuoro.
Aloitteen
Kansallisen
kaupunkipuiston perustamisselvityksestä on allekirjoittanut 2/3 kaupunginvaltuutetuista. Puiston
perustamista kannattaa 79
yhteisöä, joista 52 on Helsingin kaupunginosayhdistyksiä. Lisäksi lähes 7500
helsinkiläistä on allekirjoittanut puiston perustamista kannattavan kuntalaisaloitteen. Kaupunginhallitus päätti 20.11. yksimielisesti esittää perustamisselvityksen tekemistä.
Nyt esitys eteni valtuuston
käsittelyyn 30.11. pidettävässä kokouksessa.
Perustamisselvityksen tarkoituksena on tuottaa taustatietoa kaupunginvaltuuston päätöksentekoa varten.
Selvityksessä määritellään
kansallisen kaupunkipuiston sisältö, tavoitteet ja
suhde kaupunkirakenteeseen. Lisäksi siinä tarkastellaan rajausvaihtoehtoja
ja puiston tuottamia hyötyjä ja haittoja. Selvityksen
tekee kaupunki yhteistyössä asiantuntijoiden ja kaupunkilaisten kanssa.
Vasta perustamisselvitys
antaa valtuutetuille riittävät eväät päättää Helsingin
kansallisen kaupunkipuiston perustamisesta.
Kansallinen kaupunkipuisto Helsinkiin! -liikkeen
päämääränä on muodostaa
laaja idästä länteen ja etelästä pohjoiseen ulottuva
kansallinen kaupunkipuisto.
Puisto yhdistää maa- ja vesiyhteyksien kautta kaupunkimetsät, merenrannat, saaret sekä ekologiset käytävät vanhoihin kulttuurimaisemiin ja merkittäviin rakennusperintökohteisiin. Se
on kokonaisvaltainen kertomus Helsingin historiasta ja
ekologisesta tulevaisuudesta. Puisto säilyttää parhaat
puolet Helsingistä ja tarjoaa runsaasti kohteita kaupunkimatkailuun. Kansallisen kaupunkipuiston perustaminen on positiivinen
ilmastoteko, koska se on
lähellä ja kaikkien saavutettavissa. Puisto on myös
tärkeä osa opetusviraston
?koko kaupunki on koulua? -opetussuunnitelmaa.
Turvatessaan monimuotoisia luontoalueita, kansallinen kaupunkipuisto mahdollistaa kaupungin kestävän kehittymisen ja terveellisen asuinympäristön.
Riitta Korhonen
Kansallinen
kaupunkipuisto
Helsinkiin! -liikkeen
aktiivi
Museojäänmurtaja Tarmo
Helsinkiin kunnostettavaksi
??Suomen jäänmurtajalaivaston ikäkuningas, höyrykäyttöinen museojäänmurtaja Tarmo pääsee vihdoin telakalle. Alus hinataan kunnostettavaksi Suomenlinnan telakalle Helsinkiin. Mikäli sää sallii,
hinaus tapahtuu viikon 48
alussa. Keväällä 2017 museovieraiden ja höyrylaivaharrastajien lemmikki Tarmo palaa Merikeskus Vellamon laituriin museolaivaksi ja juhlistamaan 100-vuotiasta Suomea.
Jäänmurtaja Tarmo on
kansainvälisestikin arvokas, Suomen merenkulun
kansalliskokoelmaan kuuluva alus. Se rakennettiin Englannissa vuonna 1907 ja se
oli Merenkulkuhallituksen
käytössä vuoteen 1970 asti
eli jäi eläkkeelle 63 vuotiaana. Tarmo oli 1900-luvun
ensimmäisten vuosikymmenten voimakkain ja tehokkain
murtaja. Avovedessä Tarmon
kulkunopeus oli 13 solmua,
ja se pystyi etenemään noin
80 cm paksun kiintojään
läpi. Vaikeammissa jääoloissa alus kulki tekemällä syöksyjä jäätä vastaan. Kulkua
jäissä helpotti 1900-luvun
alun uutuus, keulapotkuri.
Tarmon historia sisältää arkista, mutta Suomen
tuonnille ja viennille elintärkeää jäänmurtamista,
sekä värikkäitä ja vaarallisiakin vaiheita Suomen itsenäistymisen ja toisen maailmansodan aikana.
Ensimmäisen maailmansodan aikana Tarmo palveli Venäjän Itämerenlaivastossa ja avusti sota-aluksia
sekä sotilaskuljetuksia. Suomen itsenäistyttyä vuonna
1917, ja sisällissodan puhjettua tammikuussa 1918 alus
oli edelleen venäläisten hallussa Helsingissä. Senaatin
puheenjohtaja P. E. Svinhufvudin käskystä Tarmo
kaapattiin itsenäisyysaktivistien haltuun. Talvisodassa jäänmurtajat aseistettiin
ja ne olivat puolustusvoimien hallinnassa. Tammikuussa 1940 Tarmoa pommitettiin Kotkan satamassa,
jolloin 39 miestä kuoli ja 13
haavoittui. Aluksen keulaosa vaurioitui pahoin ja sisätiloja tuhoutui tulipalossa.
Jatkosodan aikana Tarmo
osallistui Utön eteläpuolelle tehtyyn ?Nordwind?-harhautusoperaatioon. Viimeiset
vuotensa Tarmo oli käytössä
?Apu?-nimisenä. Sen viimeinen jäänmurtovuosi oli 1970.
Suomen tärkeimpien museolaivojen ylläpito nähtiin
1980-luvulla mahdolliseksi
sijoittamalla ne hajautetusti keskeisiin merenkulkukaupunkeihin. Tässä yhteydessä valtio rahoitti vuosi-
na 1990-1992 Tarmon kunnostuksen museolaivaksi.
Kesästä 2008 lähtien se on
ollut avoinna yleisölle Merikeskus Vellamon museoaluslaiturissa osana Suomen
merimuseon näyttelyitä.
Tarmo on jo useita vuosia kaivannut kipeästi määräaikaistelakointia laivan
rungon vedenalaisen osan
huoltoa varten. Samassa
yhteydessä huolletaan kansirakenteita ja takilaa sekä
uudistetaan teknisiä järjestelmiä. Vuonna 2015 eduskunta myönsi neljännessä
lisätalousarviossaan Tarmon telakointiin ja kunnostukseen 950 000 euroa.
Alusta on viime kuukaudet valmisteltu telakointia
varten ja nyt ollaan niin
pitkällä, että heti, kun sää
sallii, Tarmo hinataan Helsinkiin, Suomenlinnan telakalle, jossa Alfons Håkans
Oy kunnostaa sen. Aluksen
rungon kunto tarkastetaan
mm. mittaamalla runkolevyjen paksuus. Myös huonokuntoisia teräsrakenteisia
kaaria ja pohjatukkeja uusitaan ja korjataan. Kunnostuksen jälkeen Tarmo palaa Kotkaan kelluvaksi museolaivaksi juhlimaan osaltaan Suomen 100-vuotisjuhlia. Kunnostustöiden arvioidaan valmistuvan keväällä 2017.
Taiteilijatapaamisessa
näyttelijä Santeri Kinnunen
??Santeri Kinnunen esitti Muumipeikkoa Helsingin
Kaupunginteatterissa vuonna 2002. Mitä esityksestä
jäi Muumipeikon esittäjän
itsensä mieleen?
Taiteilijatapaamisessa
keskustellaan Muumit teatterissa -näyttelyn innoittamana Kinnusen Muumiroolista, mutta myös hänen
muusta teatteriurastaan.
Taiteilijatapaaminen lauantaina 10.12. klo 13. Näyt-
telijä Santeri Kinnusta haastattelee museonjohtaja Raija-Liisa Seilo.
Vuoden viimeiseen taiteilijatapaamiseen on ilmainen
sisäänpääsy! Teatterimuseo,
Kaapelitehdas.
Nro 21 ? Viikot 49-50
6
Päivyri
Viikon mietelause:
Ilone miel o
hyväkahvane keppi.
Nimipäivät:
Unto Seppänen
(1904-55)
Viikko 49
Ma 5.12. Selma
Ti 6.12. Itsenäisyyspäivä. Niko, Niklas, Niilo, Niki,
Nikolai
Ke 7.12. Sampsa
To 8.12. Jean Sibeliuksen päivä, suomalaisen
musiikin päivä. Kyllikki, Kylli
Pe 9.12. Anna, Anne, Anu, Anni, Annika, Annukka,
Anneli, Annu, Annikki
La 10.12. Jutta
Su 11.12. 3.adventtisunnuntai. Tatu, Daniel, Taneli
Viikko 50
Ma 12.12. Tuovi
Ti 13.12. Seija
Ke 14.12. Jouko
To 15.12. Nooa, Heimo
Pe 16.12. Aada, Auli, Aulikki
La 17.12. Raakel
Su 18.12. 4.adventtisunnuntai. Aapo, Rami, Aappo
Paavo Arhinmäestä
pormestariehdokas
??Helsingin Vasemmisto
on asettanut pormestariehdokkaakseen kansanedustaja
Paavo Arhinmäen, 39. Arhinmäki nosti valintansa jälkeen esille Vasemmiston tärkeimpiä kuntavaaliteemoja.
? Asumisen kalleus on
suurin kysymys Helsingissä. Me tulisimme huomattavasti paremmin toimeen, jos
niin suuri osa käteen jäävistä tuloistamme ei menisi
vuokriin tai asuntolainojen
lyhentämiseen. Helsinkiin
pitää rakentaa huomattavasti enemmän kohtuuhintaisia asuntoja. Samalla on
huolehdittava viihtyisästä ja
vehreästä kaupungista. Kaavoitetaan kohtuuhintaisia ja
-vuokraisia asuntoja luontoa kunnioittaen ja joukkoliikenteestä huolehtien, Arhinmäki sanoi.
Helsingin pitää olla hyvä
kaupunki asukkailleen ja
reilu työnantaja työntekijöilleen, hän korosti.
? Helsingin kaupunki vastaa valtaosasta meidän yhteisistä julkisista palveluistamme, muun muassa päivähoidosta, kouluista, terveysasemista ja vanhusten palveluista. Näistä palveluista
vastaa noin 30 000 kaupungin työntekijää. Valtuuston
tehtävä on huolehtia siitä,
että Helsingin kaupungin
palvelut ovat laadukkaita
ja sen takaa riittävä määrä työntekijöitä palveluissa.
Helsingin Vasemmiston
piirikokous valitsi Helsingin Vasemmiston puheenjohtajaksi varakaupunginvaltuutettu Petra Malinin,
36. Malin on ammatiltaan
sosiaalityöntekijä ja koulutukseltaan valtiotieteiden
maisteri sekä sosionomi
(amk). Varapuheenjohtajiksi valittiin Ilpo Haaja, 58,
ja Veera Minkin, 40.
? Vasemmistolaisia yhdistää se, että oikeudenmukaisuutta pidetään tärkeänä. Vaadimme tasa-arvoisen, syrjimättömän ja
oikeudenmukaisen Helsingin, Malin sanoi ja muistutti, että kaikilla on oikeus
kulkea kadulla ja toimia
verkossa ilman äärioikeiston uhkaa tai muun syrjinnän kohteeksi joutumista.
Kokous valitsi myös ensi
vuoden piirihallituksen, johon kuuluvat Outi Alanen,
Kai Backman, Samuel Drake, Sirkku Ingervo, Orvokki Jokinen, Neea Kilkki, Eliel Kilpelä, Tiia Kursula, Aila Pervonsuo, Mike
Pohjola, Ilkka Salonen,
Joonas Tuomivaara ja Lauri Väänänen sekä varalla
Ilkka Levä, Tuula Kupari ja Markku Kärkkäinen.
Alexander Reichsteinin valoveistokset hohtavat museon sisäpihoilla joulun alla. Kuva: Alexander Reichstein
Valoveistokset ja tähtikoristeet
tunnelman luojina museossa
??Helsingin kaupunginmuseo, Aleksanterinkatu 16,
laskeutuu kaamosaikaan.
Museon aula koristautuu
joulun tähdillä, ja sisäpihoilla astelevat Alexander
Reichsteinin He olivat täällä -teoksen valoveistokset
3.?31.12.2016.
Kaupunginmuseon kolmella hienolla sisäpihalla
kannattaa vierailla myös
vuoden pimeimpänä aikana. Pihoilla alkaa nimittäin
kuljeskella hahmoja Helsingin historian hämäristä. Ihmishahmoiset, läpikuultavat valoveistokset edustavat Helsingin historiaa keskiajalta 1900-luvun alkuun.
Alexander Reichsteinin valoteos He olivat täällä nousi Lux Helsinki -festivaaleilla 2016 yleisön suosikiksi.
Täydennettyä ja laajennettua teosta pääsee nyt katsomaan keskelle vanhinta
Helsinkiä.
Sarjan veistokset on tehty
käyttämällä useita kerroksia
käsin taivutettua 2?4 mm
paksua teräslankaa. Sen jälkeen ne on kuumasinkitty
ja maalattu erikoismaalilla,
joka hohtaa pimeässä UVlamppujen loisteessa. Läpikuultavuutensa ansiosta
teoksen ihmishahmot sulautuvat historialliseen ympäristöönsä ja muodostavat
taustansa kanssa yhtenäisen kokonaisuuden. Valoveistosinstallaatioon kuuluu
musiikkitausta, joka kantaa kuulijan korviin kaikuja menneiltä aikakausilta.
Museon ikkunoissa kaamosta karkottavat suomalaistuneen hollantilaissuunnittelijan Willem Heefferin
museolle valmistamat vaneriset joulutähdet. Valaistuja tähtiä koristavat museo-
Pekka Haavisto jatkaa
Setlementtiliiton puheenjohtajana
??Suomen Setlementtiliiton
liittokokous valitsi kokouksessaan 26.11.2016 liittohallituksen jäsenet vuosille 2017-2018.
Puheenjohtajaksi valittiin
uudelle kaksivuotiskaudelle kansanedustaja Pekka
Haavisto.
Liittohallituksen jäsenenä
jatkaa kansanedustaja Nasima Razmyar. Uusina jäseninä aloittavat yrittäjä ja
markkinoinnin suunnittelija
Arto Sivonen; toimitusjohtaja Kari Hahl Jyränkölän
Setlementistä; Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin johtaja Leena Setälä; Vaasan
kaupungin kaavoitusarkkitehti Anne Majaneva; Etelä-Karjalan kansalaisopiston
apulaisrehtori Emilia Valkonen; liikuntavastaava ja
kulttuuritulkki Wali Avent;
Karjasillan seurakunnan lääninrovasti, kirkkoherra Juhani Lavanko; yhteiskun-
tatieteiden opiskelija, tiedekuntaneuvoston jäsen ja
Lapin poliisin neuvottelukunnan jäsen Rosa Vetri.
Liittohallituksen jäsenten
valinnassa huomioidaan alueellinen jakautuminen sekä
liiton eri toimialoihin liittyvä
asiantuntemus. Yksi jäsenistä on jäsenyhteisöjen toiminnanjohtajien piiristä. Lisäksi
valittavista henkilöistä neljänneksen on oltava valintahetkellä alle 30-vuotiaita.
asti, 3.?31.12.2016 museon
aukioloaikoina. Veistoksia
katsomaan on vapaa pääsy,
kuten Helsingin kaupunginmuseoon aina.
Museon perinteisten tarinajoulukalentereiden lisäksi Museokaupasta voi ostaa
kaupungin hienoimmat joulukortit ja nerokkaat lahjat,
kuten nostalgisilla etiketeillä varustellut tulitikkuaskit
tai mennyttä Helsinkiä kuvaavat tarjottimet. Kannattaa
varautua ajoissa myös ensi
vuoteen ? vuoden 2017 seinäkalenterit ovat saatavissa
Museokaupasta ja museon
verkkokaupasta osoitteessa museokauppa.pikakirjakauppa.fi.
Willem Heefferin suunnittelemia joulutähtiä koristavat museokokoelmien talviset valokuvat. Kuva: Maija Astikainen
kokoelmien vanhat talviset
valokuvat.
Valoveistoksia ja joulu-
koristeluja voi ihailla museossa Tuomaan markkinoista vuodenvaihteeseen
Helsingin
kaupunginmuseo
Aleksanterinkatu 16
Avoinna
ma?pe 11?19
la?su 11?17
VAPAA PÄÄSY
Hoosianna täytti
pääkaupunkiseudun kirkot
??Hoosianna -hymni raikui
jälleen ensimmäisenä adventtina sunnuntaina kirkoissa. Ensimmäinen adventti on toiseksi suosituin
kirkkopyhä.
Pääkaupunkiseudun kirkoissa Hoosiannaa veisattiin viime sunnuntaina yhteensä 17 340 hengen voimin. Helsingissä kirkoissa
kävi 10 235, Vantaalla 2550
ja Espoossa kirkkoväkeä oli
koolla yli 4550.
Helsingissä eniten kävijöitä oli Mikael Agricolan
kirkossa Tuomasmessussa,
johon osallistui lähes tuhat henkilöä. Perinteisistä
messuista eniten kävijöitä
oli Helsingin tuomiokirkossa, jossa 600 oli läsnä.
Myös Töölön seurakunnassa Temppeliaukion kirkossa oli 500 veisaajaa.
Hoosiannalla aloitetaan
adventtina uusi kirkkovuosi. Näin on tapahtunut läntisessä kristikunnassa keskiajan lopulta lähtien. Nimi
adventti tulee latinankielisestä sanonnasta adventus
Domini, Herran tuleminen.
Hoosianna taas on alkujaan hepreankielinen huudahdus, joka varsinaisesti
merkitsee ?oi auta? tai ?pe-
Ensimmäisen adventin Tuomasmessu Mikael Agricolan kirkossa
on ollut erittäin suosittu. Kuva: Markku Pihlaja
lasta?, mutta jota jo varhain
alettiin käyttää myös kuninkaille ja Jumalalle sekä
erityisesti odotetulle Messiaalle osoitettuna riemu- ja
ylistyshuutona. Kirkossakin Hoosianna on tervetulotoivotus Jeesukselle, joulun odotuksen alku.
Hoosianna-hymnin laulaminen ensimmäisenä adventtisunnuntaina on vanha perinne Suomessa ja Ruotsissa. Hymnillä on ikää yli 200
vuotta. Virsikirjan ykkösvirsi,
Hoosianna-hymni, on saksa-
laisen Georg Joseph Voglerin 1700-luvun lopulla Ruotsin hovissa säveltämä.
Myös Toivontuottajien
Jouluradio alkoi soida ensimmäisenä adventtina puolilta öin perinteiseen tapaan
Hoosiannalla. Tänä vuonna Jouluradion Hoosianna
tehtiin joukkoistamalla. Sen
sovitus ja video koostettiin
ihmisten itse kuvaamista,
esittämistä ja tulkitsemista
Hoosianna-videoista. Katso Hoosianna-video www.
jouluradio.fi
Viikot 49-50 ? Nro 21
7
Lux Helsingin uusi reitti kiertää
Tuomiokirkon ympäri
Jatkoa sivulta 3
??Valo-, media- ja kuvataiteilijat Suomesta, Hollannista ja Meksikosta toteuttavat
tapahtuman pääreitille yhteensä 15 valoteosta. Lisäksi Lux In -valotaiteen näyttelyssä nähdään monipuolinen valikoima teoksia. Voit
tutustua kaikkiin teoksiin
osoitteessa luxhelsinki.fi.
Ensimmäistä kertaa Lux
Helsingin historiassa Tuomiokirkon kaikki neljä sivua pääsevät osaksi valoteosta. Tarja Ervastin Domus
360° ? Neljä kotia on koettavissa jokaisesta ilmansuunnasta, läheltä ja kaukaa. Tornin kirkas valaistus
loistaa kauas, ja lähietäisyydeltä teosta voi tarkastella
Senaatintorilta, Unioninkadulta ja Kirkkokadulta sekä
kirkon ylätasanteilta.
Lux Helsinki valaisee
Kauppatorin komeimmat
julkisivut festivaalin ajaksi. Kaupungintalon, Ruotsin suurlähetystön, Korkeimman oikeuden palatsin
sekä Presidentinlinnan fasadit loistavat merelle päin
taustallaan niin ikään valaistu Tuomiokirkko. Talven pimeydessä hehkuvaa
upeaa kokonaisuutta voi
ihailla ja kuvata Kauppatorille rakennettavalta valokuvaustasanteelta.
Stora Enson pääkonttorin
Kauppatorin ja Presidentinlinnan puoleisille julkisivuille projisoidaan väkevä
videoteos Cube. Viisiosainen animaatio luo illuusion, jossa analogisuus ja digitaalisuus, luonto ja teknologia sekä perinteet ja nykyaika elävät rinnakkain.
Kuviosuunnittelija Maija Louekarin Veljeksetkuosista animoitu valoteos
heijastetaan Suomen Pan-
kin Kirkkokadun puoleiseen seinään. Kuvioiden
inspiraationa ovat olleet
suomalaisten kansantarujen päähenkilöt, niin sanotut toteemieläimet, jotka
animaatio laittaa liikkeelle.
Topelian sisäpihalla Helsingin yliopiston korttelissa nähdään Flowers of Life
-kollektiivin työ, joka huokuu mystisyyttä ja valon
maagista hohtoa. Ilmassa
leijuvista kuvioista muodostuva kokonaisuus on
värien ilottelua ja muotojen juhlaa.
Kansalliskirjaston sisäpihalla nähdään meksikolaistaiteilija Mónica Ruiz Loyolan runollinen ja koskettava teos Absence. Teoksen lähtökohta on naisten
kohtaama sorto Meksikossa, erityisesti naisiin kohdistuva toistuva väkivalta
Ciudad Juárezin kaupungissa. Teoksen muotokieli rakentuu ompelemisen
ympärille, sillä moni Ciudad Juárezissa sorretuista
naisista työskenteli epäinhimillisissä oloissa hikipajojen ompelimoissa. Teos
on nähty aikaisemmin valofestivaaleilla muun muassa Espanjassa, Belgiassa
ja Meksikossa.
Senaatintorilla nähdään
kaksi interaktiivista teosta, jotka kutsuvat yleisön
leikkimään ja havainnoimaan valoa yhdessä. Petri
Tuhkasen Joukkovoima-teos herää eloon, kun ihmiset
astuvat vaa?an päälle. Mitä
enemmän ihmisiä vaa?alle
nousee, sitä intensiivisemmäksi valon väri muuttuu.
Rölli Ridanpään ja Tero
Laineen Light Pipes -teoksessa valo ja ihmisten vuorovaikutus kuvastavat kaupungin moninaisia mahdollisuuksia. Teos koostuu ku-
pariputkesta ja venttiileistä, joilla säädetään hehkulamppujen kirkkautta.
Lisäksi teoksia nähdään
muun muassa Espan lavalla, Ritarihuonella, Tuomiokirkon tapulissa ja kappelissa sekä Torikortteleissa.
Lux In -valotaiteen
näyttely
Kaapelitehtaalla
Toista kertaa järjestettävä
valotaiteen näyttely Lux In
tuo Kaapelitehtaalle monipuolisen valikoiman teoksia tunnetuilta taiteilijoilta
sekä Taideyliopiston valosuunnittelun maisteriohjelman opiskelijoiden töitä.
Näyttelyssä on esillä myös
perinteisen Lantern Park
-lyhtypuiston lyhtyjä. Lux
In -valotaiteen näyttely vastaa yleisöpalautteeseen pidentämällä tapahtuman kokonaiskestoa kymmeneen
päivään. Näyttelyn tekijät
ja teokset julkistetaan joulukuussa. Lux In on avoinna sunnuntaista tiistaihin
1.?10. tammikuuta Kaapelitehtaan Merikaapelihallissa.
Näyttelyyn on vapaa pääsy.
Lux Helsinki -valofesti-
Helsingin Kaupunginteatteri
vie toimintaa yleisön luokse
??Helsingin Kaupunginteatterin vie teatteri- ja taidetoimintaa Helsingin esikaupunkialueille. Pääroolissa Jakomäki -yleisötyöprojekti tutustuu eri-ikäisiin ja -taustaisiin jakomäkeläisiin ja tarjoaa erilaisia
osallistumisen muotoja teatterityöskentelyyn. Kulttuurikeskuksen Helsingin
malli -hankkeeseen liittyvän projektin tavoitteena
on alueen kulttuuritarjonnan kehittäminen ja jatkuvuuden turvaaminen yhdessä asukkaiden kanssa.
Pääosassa Jakomäki -projekti koostuu useasta eri
työskentelyvaiheesta, joissa
valmistetaan pieniä ja suurempia esityskokonaisuuksia jakomäkeläisten ryhmien kanssa. Toiminta tähtää
vuonna 2017?2018 toteutettavaan kokopitkään esitykseen, jossa materiaalina
käytetään projektin aikana kerättyä tietoa ja kokemuksia ja jonka esiintyjinä toimivat jakomäkeläiset.
Projektin vetäjinä toimivat
teatteri-ilmaisun ohjaajat
Janne Puustinen ja Laura Ikonen ja koordinoinnista vastaa Helsingin Kaupunginteatterin yleisötyöntekijä Jenny Jumppanen.
Pääroolissa Jakomäki toteutti helmi-maaliskuussa
2016 sadutus- ja sävellytystyöpajoja Jakomäen ja
Suurmetsän alueen neljässä päiväkodissa. Työpajoissa syntyvät sadut työstettiin
?Hui! Sähkökatkos!? -teatteriesitykseksi, jota esitettiin lapsille Jakomäen nuorisotalolla ja Malmitalolla
toukokuussa 2016.
Aikuisille suunnattu teatteriryhmä Hilkat ja Hukat
aloitti toimintansa maaliskuussa suuren suosion siivittämänä. Ryhmä koostuu
Jakomäen alueen aikuisista. Ryhmä aloitti kokoontumaan viikoittain syksyllä
2016 ja ryhmän oheen järjestetään lastenhoito ja lapsille suunnattua toimintaa
yhteistyössä Pienperheyhdistyksen Perhepaikka Punahilkan kanssa. Hilkkojen ja Hukkien ensimmäisen esityskokonaisuuden Se
hetki elämästä ensi-ilta on
10.12.2016 Jakomäen nuorisotalolla. Esityspäivänä Jakomäen nuorisotalo ja palvelutalo Vuorensyrjä toteuttavat Hae mummi tai vaari teatteriin -tapahtuman,
jossa nuorisotalon nuoret
ja seniorit tulevat yhdessä
katsomaan esitystä.
Jakomäen koululla starttasi syksyllä ala- ja yläkoululaisille suunnattu monitaiteellinen kerho Studio Ja-
kis. Kerhossa tutustutaan
eri taidelajeihin Kaupunginteatterin, Pohjois-Helsingin
Bändikoulun ja Helsingin
Taidemuseo HAM:in ohjaajien johdolla.
Pääroolissa Jakomäen vetäjät ovat vierailleet keväällä ja syksyllä parittomina viikkoina asukaskerho ?Klitsun? eläkeläisryhmässä, jossa suunnitteilla
on Jakomäki 50v. -juhlanäytelmän kirjoittaminen.
Jakomäen kirkon työttömille suunnatussa Kasvuryhmässä on toteutettu keväällä ja syksyllä muutama
draamatyöpajakerta. Lisäksi
Pääroolissa Jakomäki osallistuu alueen tapahtumien
suunnitteluun ja toteuttamiseen sekä järjestää kertaluontoisia työpajoja ja kokoontumisia (esimerkiksi
Satupäivä 18.10. Jakomäen
kirjastolla ja Jakomäen joulumaa -tapahtuma 26.11.).
Joulukuussa 2016 käynnistyy myös Humans of Jakomäki -katupotrettikokonaisuus yhdessä videotaiteilijan kanssa.
Kaupunginteatterin kiertävä lastenteatteriesitys Jänis ja Vanki koulunpenkillä
vieraili Jakomäen alakoulun
1.?2. -luokissa ja koululaiset osallistuivat Shrek-musikaalin lavasteauringonkuk-
kien tekoon keväällä 2016.
Pääroolissa Jakomäen yhteistyöryhmiä on myös kutsuttu katsomaan Helsingin
Kaupunginteatterin esityksiä kevät- ja syyskaudella.
Helsingin Kaupunginteatterin kolmivuotinen projekti Pääroolissa Jakomäki
käynnistyi Jakomäen alueella vuoden 2016 alusta.
Projekti on osa kulttuurikeskuksen Helsingin malli
-hanketta, jonka tavoitteena on tasapainottaa ja monipuolistaa kaupunginosien
taide- ja kulttuuritarjontaa ja
jossa taidelaitoksia ja taiteen
ammattilaisryhmiä kannustetaan toimimaan seiniensä
ulkopuolella eri kaupunginosissa yhteistyössä alueen
asukkaiden ja yhteisöjen
kanssa. Helsingin Kaupunginteatterin kanssa yhteistyössä taidetoimintaa Jakomäessä toteuttavat PohjoisHelsingin Bändikoulu, Helsingin taidemuseo HAM ja
kulttuuriyhdistys Lila. Toimintaa mahdollistamassa
ovat Jakomäen kirjasto, Jakomäen nuorisotalo, Pienperheyhdistys ? Perhepaikka Punahilkka, Koillis Seura, Vuorensyrjän palvelutalo, Operaatio Pulssi, Malmitalo, Jakomäen leikkipuisto, Malmin seurakunta sekä
alueen koulut ja päiväkodit.
vaalin järjestää Helsingin
kaupunki. Kaupungin osalta tapahtumaa koordinoi
tuottaja Emma Lumme, ja
valofestivaalin tuotannosta
Havainnekuva Tuomiokirkon
Tarja Ervastin teoksesta
Domus 360° ? Neljä kotia.
vastaa Sun Effects Oy. Festivaalin taiteellisesta suunnittelusta vastaavat Ilkka
Paloniemi ja Matti Jykylä.
Museovirasto valitti
uudesta yleiskaavasta
Jatkoa sivulta 3
??Töölön Kisahallin ja
Mäntymäen kentän alueella on huolehdittava siitä, ettei rakentaminen heikennä olympiarakennusten,
erityisesti Olympiastadion
asemaa ja käyttöä avarassa
ympäristössään. Kantakaupunkimerkintä tulee poistaa Kisahallin ja Mäntymäen kentän ympäristöstä ja
alue on osoitettava viheralueeksi.
Lapinlahti on esimerkki
yleiskaavan pikseliratkaisun ongelmista. Sekä sairaalarakennukset että puisto on jo suojeltu, mutta silti
yleiskaava osoittaa niiden
päälle kantakaupunkimaista
rakentamista. Kaavan pääkartta ja kulttuuriympäristöä esittävä teemakartta
ovat keskenään liian ristiriitaiset. Kaavamääräykset
eivät ohjaa asemakaavoitusta siten, että valtakunnallisesti merkittävät rakennetun kulttuuriympäristön arvot olisivat turvassa.
Kaupunkibulevardit pienentävät Keskuspuiston,
Vantaanjokivarren ja Viikin vihervyöhykkeitä. Yleiskaava ei ohjaa riittävästi viheralueiden ja lisärakentamisen yhteensovittamista. Yleiskaava ei myöskään ota huomioon maakuntakaavan ohjausvaikutusta viheralueisiin.
Museovirasto pitää yleiskaavaa lainvastaisena myös
Vartiosaaren osalta samoin
perustein kuin Vartiosaaren
osayleiskaavaa. Museovirasto on valittanut myös Vartiosaaren osayleiskaavasta.
Opetusvirasto
muutti Vallilaan
??Helsingin
kaupungin opetusvirasto muutti
28.11.?2.12. uusiin toimitiloihin Vallilaan osoitteeseen Töysänkatu 2 D.
Kaupungin vuokrasopimus opetusviraston nykyisessä Hämeentien kiinteistössä päättyy joulukuussa.
Viraston uusi monitilatoimisto on osa kaupungin
omistamaa Teollisuuskatu
23:n kiinteistöä, jossa on
jo aiemmin ollut Stadin ammattiopiston opetustiloja.
Stadin ammattiopiston tilojen laajennus ja korjaus
valmistuu kesällä 2017.
Helsingin
kaupungin
suunnitelmissa on, että
Töysänkatu 2:n tiloihin si-
joitetaan myöhemmin koko
tulevan kasvatuksen ja koulutuksen toimialan hallinto.
Opetusviraston neuvonnan, arkiston ja tilavarausten asiakaspalvelu puhelimitse ja sähköpostitse
toimii muuttoviikon aikana normaalisti. Palvelupisteet Töysänkadulla aukesivat maanantaina 5. joulukuuta.
Alueella on hyvät joukkoliikenneyhteydet, lisätiedot osoitteesta www.reittiopas.fi.
Asiakaspysäköintiin Töysänkadulla on käytettävissä alueen kadunvarsipysäköintipaikkoja tai yksityisiä
pysäköintilaitoksia.
Nro 21 ? Viikot 49-50
8
Risto Kolanen
Marraskuun
kuvataidetta
??Punavuoren, Kruununhaan ja Kampin galleriat
tuovat jälleen esiin taitelijoita marraskuun näyttelyissä. Bronda, Papu ja Tiketti palaavat esittelyyn.
Nuoren polven miehiä on
enemmän.
Ihmiskasvot
lähtökohtana
Galleria Katariina, Kalevankatu 16, on Helsingin
Taiteilijaseuran ylläpitämä
galleria, jossa on pääsalien ja takahuonestudion eri
näyttelyjä. Jyri Ala-Ruona
(s. 1986) esittelee öljyväri kankaalle -maalauksiaan
?Mandylions?-teemalla, kristillisen kuvailmaisun perinteessä. Teosten lähtökohtana ovat ihmiskasvot.
? Maalaukset esittävät
kasvojen ihon pikkutarkasti huokosia, laskoksia
ja uurteita myöten. Nämä
ovat mahdollisimman todistusvoimaisia tulkintoja
ulkoisista ja sisäsyntyisistä jäljistä ihmisen pinnalla, hän kertoo.
Malleinaan Ala-Ruona on
käyttänyt hänelle läheisiä
ihmisiä, joiden elämät nivoutuvat taiteilijan elämään
intiimillä ja kokemuksellisella tasolla. Näiden suhteiden läheisyyden myötä taiteilija pyrkii tuomaan
esiin rajallisen ihmisen kokemusmaailman väistämättömiä muutostiloja.
Taiteilijatapaaminen on
päätöspäivänä sunnuntaina 4.12. klo 14?16. Studiossa on Tiina Herttuan &
Erika Kusumoton maalauksia ?Kaksi näkökulmaa?.
He katsovat maisemaa ja
ihmisen suhdetta luontoon
oman kulttuurinsa lähtökohdista.
Pohjoisen valoa
Galleria Bronda, Annankatu 16, esittelee 4.12. asti
Tiina Kivisen grafiikkaa,
Kuvataiteilija Jyrki Ala-Ruona
ja suurikokoinen öljyväriteoksensa Skin So Thin and Left to
Love (2015-2016) Katariinassa.
Kuva: Raimo Granberg
mm. mezzotinto- kuivaneulatekniikalla ja muilla. Niiden innoittajana toimi taiteilijan matka Norjan rannikkoa yhdistävällä laivareitillä Bergenistä Kirkenesiin
vuonna 2015.
? Jylhän luonnon ihmeiden äärellä ihminen tuntee
itsensä pieneksi ja yrittää
löytää paikkansa tässä kokonaisuudessa, hän sanoo.
Nämä tunnelmat, talven
kylmä pohjoinen valo, sen
harmaan ja sinisen sävyt,
tallentuivat uusiin kuviin
ja piirustuksiin, joiden pohjalta teokset syntyivät. Samalla kuvattiin myös dokumentti taiteilijan työstä,
joka nähdään näyttelyssä.
Jäinen syli
Galleria G12, Annankatu 16, tuo esiin nuoremman polven akryyli ja muste muovilevylle ?töitä tekevän Antti Sojakan, jolla on ollut paljon näyttelyjä ulkomailla. Näyttelyn
lähtökohtana on yksi Ted
Hughesin runo. Niin ihmistä kuin kaikkea muutakin
maailmassa muokkaa poispäin vetävä jännitys sekä
kasautuva, murskaava paine. Hän käyttää maalauksissaan ja veistoksissaan sekatekniikoita ja useita materiaaleja.
? Mieleni syvimmissä
pohjukoissa tosin mikään
ei muovaa maailmaani niin
kuin onni ja suru. Kuin katse, jolla ei ole kehoa, maalaukset ovat vapaita sukeltamaan maan sisään. Lähdin etsimään omia saksiani,
näitä mieleni aarrekarttaan
merkattuja ristejä. Haudatut
muistot ovat kuin tunteiden
fossiileja, ajan kivettämiä
koetun hetken monikerroksisia jäänteitä. Vai ovatko
ne vain hetkeksi jään sylin
jähmettämiä?, hän kysyy.
vät töitä lasista ja lasimosaiikista. Joukosta nousevat
parhaiten esille Inkisen lasimosaiikkiteokset.
He käyttävät erilaisia materiaaleja, värimaailmoja ja
aiheita, jotka luovat monipuolisen kokonaisuuden.
Mosaiikkitaide on tunnettu tuhansia vuosia vanhana. Andamento tarkoittaa
palojen liikettä ja rytmiä.
Palat ovat värillistä lasia,
kiveä, keramiikkaa ja muuta. Myös muodot vaihtuvat
kaksiulotteisesta täysplastiseen.
Älä vartu hetkeen
Tiketti Galleria, Urho
Kekkosen katu 4-6, ava-
Mosaiikkiväriä ja
palojen liikettä
Anssi Sojakka edessään hartsista ja kipsistä tänä vuonna tehty
teos Jäinen syli Galleria G12:ssa.Kuva: Raimo Granberg
Galleria Artikan, Uudenmaankatu 19, toinen marraskuun esillepano on neljän naisen hyvin mielenkiintoinen ja tasokas ?Andamento ? Mosaiikin matka? ?yhteisnäyttely. Lea Bisio, Sanna Inkinen, Taija
Kaarre ja Leena Nio teke-
Taija Kaarre (vas), Sanna Inkinen, Leena Nio ja Lea Bisio. Taustalla kaksi lasimosaiikkiteosta (vas)
ovat Sanna Inkisen MrGreen ja MrFeenx ja oikealle Taija Kaarren lasimosaiikista ja lasista tehty
teos Sydänkäpyseni. Kuva: Raimo Granberg
Kiba Lumberg teoksensa Musta Saara edessä
Topelius-galleriassa n . Kuva:
Hannele Salminen
Monialataiteilija Anssi Kasitonni yhdessä lasikuidusta tekemänsä omakuva-veistos MR T., 2014, Tiketti Galleriassa. Kuva:
Raimo Granberg
si ovensa kesällä 2015. Se
pyrkii tuomaan ripauksen
klubitunnelmaa kuvataiteen
kentälle ja vastavuoroisesti
kuratoimaan kuvataidetta
askeleen lähemmäksi hyvän musiikin ystäviä.
Anssi Kasitonnin ja Maria Stereon yhteisnäyttely ?Älä vartu hetkeen? on
esillä kaksi kuukautta 5.12.
asti. X-sukupolven arvostettu kulttitaiteilijapariskunta
vyöryttää näyttelyssä katsojien eteen läkähdyttävän
määrän teoksia, joiden juuret ammentavat 1980-luvun
populaarikulttuurista.
Töissä hehkuu uteliaisuus, joka yhdistyy kuvataiteilijan ammattimaiseen
tekniseen osaamiseen. Ilo
ja lapsenomainen riemu vä-
littyvät katsojalle. Tekniikkana on valuhartsi, pahvi &
tarra ja sekatekniikka.
Anssi Kasitonni toimi kesällä 2016 uuden kävijäennätyksen tehneen Mäntän
kuvataideviikkojen kuraattorina. Hän voitti Ars Fennica -palkinnon vuonna 2011.
Taiteilijapariskunta on tehnyt vaikuttavan uran myös
vaihtoehtomusiikin parissa,
kiertäneet klubeja niin yksin kuin yhdessäkin. Kasitonni ja Stereo julkaisivat vastikään ennen tauolle
siirtymistään yhteisen uran
niputtavan 10-vuotisjuhlakasetin. Stereo keskittyy
nyt uuteen bändiinsä ?Maria ja Marsialaiset? ja Kasitonnin soololevy odottelee
julkaisuaan.
Taidemaalari Antti Virkkunen ja öljyvärimaalauksensa Syksy Dixissä. Kuva: Raimo Granberg
Viikot 49-50 ? Nro 21
9
Seppo Niiranen teoksensa Agathan talo edessä Arkkitehtuuri
XO -näyttelyssään Papu Galleriassa. Kuva: Hannele Salminen
Joulun juhlaa kauppahalleissa ja toreilla
Jatkoa sivulta 3
Sanna Inkinen yhdessä vuosina 2013-2014 tehtyjen lasimosaiikkiteostensa MrGreen (vas) ja MrFeenx kanssa Artikassa.
Kuva: Raimo Granberg
Sielun ovi auki
Kuvataiteilija, kirjailija
Kiba Lumberg pitää 4.12.
asti näyttelyään Galleria
Pirkko-Liisa Topeliuksessa, Hietalahdenranta 17.
? Aloin nähdä liikaa joka
puolella ja oli halu lähteä
karsimaan pois kaikki ylimääräinen mitä jää. Silloin,
voiko olla painoa, keveyttä, ilmaa, maata tai taivasta.
Kuinka se kaikki toimisi?
Miten välittyisi ne tunnelmat, mitkä koen ja näen?,
hän sanoo.
Taiteilija toivoo ja uskoo,
että pensselin alla valkoinen maali liukuu kuin ajatus. ? Pensselin alla valkoinen väri löysi oman tavan kulkea kangasta pitkin.
Musta väri luoden muotoja ja viivoja niin, että niitä
voit jatkaa Sinä, joka katselet teosta.
Näyttelyn nimi, ?Jokainen
Meistä?, tuli tämän pohdinnan myötä. Jokainen meistä näkee ja kokee omalla
tavallaan jotain, mikä on
myös jotain yhteistä. ? Sekin on niin, että jätän Sinulle sielun oven auki, Lumberg avautuu.
Havainto kerrostuu
Uusi, kahvilan yhteydessä toimiva, Papu Galleria,
Mariankatu 24, on koko
marraskuun esitellyt kuvantekijä, arkkitehti ja valokuvaaja Seppo K. Niirasen tajuntaa täräyttäviä
teoksia. ?Arkkitehtuuri/XO?
kertoo arkkitehtuurin katsomisesta, miten näköhavainto kerrostuu ja kiertyy
värien ja muotojen vuorovaikutuksessa.
? Katsomalla tilaa ja sitä
rajaavia rakennuksia monikertaisesti katseen suuntaa ja havainnoijan sijaintia
vaihtamalla voi arkkitehtoninen kohde paljastaa itsestään salattuja sisältöjä. Kenties näin löytyy se pohjimmainen ajatus, joka rakentajalla on alkujaan ollut,
Niiranen uskoo. Isokokoi-
set pigmenttivedoskollaasit
vakuuttavat katsojan. ?Risteys? ja vastakkaisen seinän
?Agathan talo? ja ?Linnoitus? ovat komeita teoksia.
Videoteoksen liikkuva kuva
toistaa uskollisesti suurissa
still-kuvissa käytetyn kerrostustekniikan.
Rakentajasta
taidemaalariksi
Antti Virkkunen kulki pitkän tien rakentajan
uralta taidemaalariksi. Hän
kunnioitti ja arvosti kuvataidetta, mutta ei harrastanut sitä. Hän tiesi silti aina
osaavansa piirtää ja maalta. Virkkunen vaihtoi työvälineensä ja opiskeli uuden ammatin työväenopiston alkeiskurssin ja sitten
kolmen vapaan taidekoulun kautta.
? Unelma valtasi mieleni. Päätin tehdä kaikkeni
tullakseni taidemaalariksi.
Päätöksen tekeminen oli
lopulta hyvin yksinkertaista, seurasin vain vaistoani
ja sydämeni ääntä. Järjellä
ei ollut mitään tekemistä
asian kanssa, enhän ollut
siihen mennessä koskaan
edes pitänyt sivellintä käsissäni. Käytännön järjestelyt
veivät aikansa ja sitten vuoden 2004 lopussa päättyi 33
vuotinen rakentajan työurani. Näistä vuosista 19 viimeisintä ahersin rakennusyrityksen toimitusjohtajana.
Virkkunen siirtyi taiteen
maailmaan suoraan pystymetsästä. Maalariksi ryhtyminen oli hyppy täysin
tuntemattomaan. ? Uskon,
että minulle se oli juuri oikea polku taiteeseen. Olen
pystynyt seuraamaan johtotähteäni ja itsenäisesti etsimään ja löytämään. Näin
toivon välttäneeni ne kliseet, kuplat ja keisarin uudet vaatteet -ilmiöt, joita
taiteen maailma on tulvillaan, hän arvioi piristävästi.
Teksti: Risto Kolanen
??Hakaniemen kauppahallin joulun avauksessa lauantaina 3. joulukuuta joulupukki saapuu vierailulle
kello 11-13 ja kauppahallin
toisessa kerroksessa lauletaan yhteislauluja säestyksen kera kello 13-14. Hakaniemen hallista kannat
kotiin kätevästi niin joulun
ruoat kuin lahjatkin. Vihannespuodista saat tuoreet
vihannekset ja yrtit sekä
maukkaat juurekset joululaatikoiden tekoon. Ranskalainen DeliDeli -puoti
on pullollaan jouluherkkuja sekä valmiiksi paketoituja ruokakoreja ja -kasseja
ja Keliakiapuodista löytyy
Suomen laajin gluteenittomien tuotteiden valikoima.
Hallin toisesta kerroksesta
löydät pukinkonttiin suomalaista käsityötä, joulukortteja, kynttilöitä, tekstiileitä, astioita, koruja, leluja ja paljon muuta. Kauneustuotteilla varustettu Lumenen pop up-kauppa vierailee hallissa 14.-18. joulukuuta.
Hietalahden
kauppahallista
omintakeiset
joululahjat ja herkut
Hietalahden kauppahallissa käy vilinä 17. ja 18. joulukuuta, kun hallissa pidetään joulumarkkinat. Markkinoita vietetään koko viikonlopun ajan: lauantaina
kello 10-22 ja sunnuntaina kello 10-16. Hietalahden kauppahallin Musaa
ja Maistelua -iltamat jatkuvat 17. joulukuuta asti aina
lauantaisin kello 17-22. Espanjalaiset herkut, marmeladit, oliiviöljyt sekä käsintehdyt lusikkaleivät ja taatelikakut saat Mama´s Delistä
ja Anna Koon sisustuspuo-
Kauppahallien joulun, uuden vuoden ja
loppiaisen aukioloajat 2016
Hakaniemen
kauppahalli
12.-17.12. ma-la 8-18
18.12. su klo 10-16
19.-23.12. ma-pe klo
8-20
24.12. la klo 8-14
25.-26.12. suljettu
1.1. ja 6.1. suljettu
www.hakaniemenkauppahalli.fi
www.facebook.com/
hakaniemenkauppahalli
#hakaniemenkauppahalli
Hietalahden
kauppahalli
12.-13.12. ma-ti 8-18
14.-17.12. ke-la klo 8-22
18.12. su klo 10-16
21.-23.12. ke-pe klo
8-22
24.12. la suljettu
25.-26.12. suljettu
1.1. ja 6.1. suljettu
www.hietalahdenkauppahalli.fi
www.facebook.com/
hietalahdenkauppahalli
#hietalahdenkauppahalli
Vanha
kauppahalli
12.?17.12. ma-la 8-18
18.12. su suljettu
21.-23.12. ke-pe klo
8-20
24.12. la klo 8-14
25.-26.12. suljettu
1.1. ja 6.1. suljettu
www.vanhakauppahalli.fi
www.facebook.com/
vanhakauppahalli
#vanhakauppahalli
dista löydät kotimaisia lahjoja arkeen ja juhlaan. Halli
on poikkeuksellisesti auki
myös sunnuntaina 18. joulukuuta kello 10-16.
Vanhan Kauppahallin
joulutunnelmaa
Vanha Kauppahalli täyttyy joulun alla musiikista
ja tarjolla on monenlaista
ohjelmaa koko perheelle
koko joulusesongin ajan.
Jouluostosten lomassa on
kauppahallissa mahdollista nauttia joulumusiikista.
Lauantaina 3. joulukuuta
kello 13 esiintyy Adeola
Ikuesa ja 10. joulukuuta
kello 13 kauneimpia joululauluja esittää Kaikuluotain
yhtye. Pysähtyä voi myös
hetkeksi lämpimälle glögille kauppahallin Storyravintolaan. Jenkkiherkut
ja käsintehdyt muffinssit
omaan suuhun tai lahjaksi
saat Blondie Bakesin-myymälästä. Mari´s Smoothie ja
Cafesta löydät jouluisia gluteenittomia herkkuja kuten
joulutorttuja, piparkakkuja
ja mustikkaglögiä. Perjantaina 9. joulukuuta hallissa vierailee veitsenteroittaja
Pekka Otranen ja Joulupukki saapuu Vanhaan kauppahalliin ilahduttamaan lapsia ja tuomaan hyvää mieltä 17. joulukuuta kello 13
alkaen. Tapahtumaa riittää
tammikuullekin, kun Vanhassa Kauppahallissa vietetään valofestivaalia 5.-7.
tammikuuta
Helsingin toreilla
kuusikauppiaita,
glögimaistiaisia ja
joulumarkkinoita
Mantan joulumarkkinoita vietetään tänä vuonna
ensimmäistä kertaa Havis
Amandan aukiolla 26.11.8.1. Kauppatori on avoinna
myös sunnuntaina 18. joulukuuta ja jouluaattona torikauppiaat palvelevat kello
9-16. Haagan elävä joulukalenteri kutsuu jälleen nauttimaan kalenteriluukkujen
yllätyksistä, joululauluista,
askartelupajoista ja tarjouksista. Lisäksi Haagan torilla
järjestetään 17. joulukuuta
Joulutori, jolloin ohjelmassa on joululauluja sekä glögimaistiaiset kello 10-11.
Kuusikauppiaat kerääntyvät Töölöntorille viikkoa
ennen joulua ja kauneimpia joululauluja tunnelmoidaan tänä vuonna 17. joulukuuta Töölön torikahvila
Cafe Tiinassa. Tammikuussa Lux- Helsingin uusi reitti
valaisee Kauppatorin ympäristön valofestivaalin ajaksi. Valokokonaisuutta voi
ihailla ja kuvata Kauppatorille rakennettavalta valokuvaustasanteelta.
Kuvat: Jussi Hellsten
Nro 21 ? Viikot 49-50
10
Valkoinen peura
? uhririitti ikiroudalle
??Syksyn yhdeksi kiinnostavimmaksi teatteriesitykseksi rankattu Valkoinen
peura vierailee KOKOteatterissa Helsingissä 15 17.12.2016 kolmella esityksellä klo 19.00. Esitys
on Kajaanin kaupunginteatterin ja Routa Companyn yhteistuotanto joka
sai ensi-iltansa 8.10.2016
Kajaanissa.
Valkoinen peura on nykyteatterin ja tanssin keinoja
käyttävä lämpimän absurdi
esitys kyläyhteisöstä, joka
kamppailee elinympäristönsä puolesta. Se pohjautuu löyhästi Erik Blombergin (1952) Lappiin sijoittuvaan, palkittuun elokuvaan. Tarinassa kaunis
saamelaisneito muuttuu kirouksen voimasta valkoiseksi peuraksi ja tappaa
kaikki häneen rakastuvat
miehet. Hanna Kirjavaisen
ohjauksessa myytti kirotusta neidosta muuntuu uhri-
rituaaliksi.
Ohjaaja Hanna Kirjavainen on tullut tunnetuksi ekologisesti kantaaottavista näyttämöteoksistaan
mm. Risto Isomäen Sarasvatin hiekkaa ja Litium 6
romaanien dramatisointien
kautta. Valkoisen peuran
näyttämökieli yhdistää rituaalin, fyysisen teatterin ja
dokumenttiteatterin keinoja. Sen sytykkeenä on ollut
energiateollisuuden jalkoihin jääneen arktisen alueen ekologinen katastrofi,
jonka jälkiä työryhmä on
käynyt tallentamassa mm.
Pohjois-Komissa Venäjällä.
Esitys on kutsuttu vierailemaan myös Venäjälle.
Valkoinen Peura -hanke
tekee yhteistyötä myös Syktyvkarin Savinin Akateemisen draamateatterin ja Jäänreunan kansat ? suomalaisugrilaisen kielen ja kulttuurin kehittämishankeen sekä
KOKOteatterin kanssa.
Laakkonen avasi
suuren vaihtoautokeskuksen Helsinkiin
??Suomen suurin autojen
vähittäismyyntiketju Laakkonen avasi ensimmäisen,
pelkästään käytettyjen autojen myyntiin keskittyvän
Laakkonen Vaihtoautokeskuksen Helsingin Herttoniemeen. Ensi vuoden aikana vaihtoautokeskuksia
tullaan avaamaan lisää eri
puolille Suomea. Mekaanikonkatu 9:ssä sijaitsevat
suuret tilat tarjoavat asiakkaille miellyttävät puitteet
vaihtoautovalikoimaan tutustumiseen sekä ammattitaitoisen henkilökunnan
palvelut.
? Vaihtoauto-liiketoiminta on meille strategisesti erittäin tärkeä kokonaisuus. Uudella vaihtoautokeskus-konseptilla haluamme tarjota asiakkaillemme
entistä paremman autovalikoiman, kattavat palvelut
sekä erittäin kilpailukykyisen hinnoittelun. Toiminta
perustuu tehokkaisiin kotija ulkomaisiin hankintakanaviimme sekä vaihtoautokeskusten kevyeen kustannusrakenteeseen, kertoo Laakkonen konsernin
toimitusjohtaja Tero Panhelainen.
Vaihtoautokeskukset toimivat tiiviinä osana muuta
Laakkosen autokonsernia
ja asiakkaiden käytettävissä on koko konsernin valtakunnallinen vaihtoautovalikoima. Vaihtoautokeskusten vaihtoautot tarkastetaan 95-kohtaisen tarkastus-
ohjelman mukaisesti ja asiakkaalla on aina 14 vuorokauden vaihto-oikeus, kuten kaikissa konsernin autoliikkeissä.
? Jatkuvasti kehittyvä
vaihtoautokaupan myyntivolyymimme on osoitus
siitä, että asiakkaamme arvostavat kilpailukykyisen
hintatason lisäksi myös laatua ja luotettavuutta. Emme
nähneet syytä lähteä tinkimään toiminnan laadusta
myöskään uusissa vaihtoautokeskuksissamme, toteaa Tero Panhelainen.
Laakkonen tarjoaa vaihtoautoa etsiville asiakkailleen heidän elämäntyyliinsä
sopivimman ostokanavan.
Asiakas voi valita henkilökohtaisen palvelun autoliikkeessä tai tehdä autokaupat uudessa verkkokaupassa omalla kotisohvalla lepäillen.
Laakkonen on Suomen
suurin autojen vähittäismyyntiketju. Se edustaa 15
suomalaisille hyvin tuttua
automerkkiä ja myy vuosittain noin 36 000 uutta ja
käytettyä autoa. Laakkonen
tarjoaa asiakkailleen kaikki autoihin liittyvät palvelut myynnistä varaosiin ja
merkkihuoltoon. Konserni
työllistää 1200 autoalan
ammattilaista ja sen liikevaihto on lähes 700 milj.
?. Autojen vähittäismyynti
on osa Laakkonen Yhtiöitä,
joka on itsenäinen, vahvasti kehittyvä monialayritys.
Selvitä Kurren talviturkin
arvoitus Korkeasaaressa
??Tervetuloa Korkeasaareen selvittämään talviturkin arvoitusta yhdessä Kurre-oravan kanssa! Joulukaudella 26.11.-8.1. Korkeasaaren lipunmyynnissä on
saatavilla Kurren talviturkin
arvoitus -tarina, joka johdattaa perheen pienimmät
retkelle eläintarhan ympäri
oravan jalanjäljissä.
? Kurre-orava loikki kohti Korkeasaarta. Kalenterin
mukaan pitäisi olla jo tal-
vi ja säät olivat viilenneet,
mutta Kurrella oli edelleen ruskea kesäturkkinsa, eikä lämmintä harmaata talviturkkia. Tämä oli hyvin huolestuttavaa. Olivatko vuodenajat menneet sekaisin vai nuori orava itse?
Korkeasaaresta Kurre tiesi
saavansa vastauksen, sillä
se on tunnettu eläintarha,
jossa asuu paljon viisaita
eläimiä.
Pyöräparkkien opastusta
parannetaan ? vastaa kyselyyn
??P ä ä k a u p u n k i s e u d u n
kuntien tavoitteena on lisätä pyöräilyn osuutta kaupunkiliikenteessä. Tähän
pyritään esimerkiksi parantamalla pyöräteiden verkostoa, pyöräpysäköintiä ja
ylläpitoa. Yhtenä toimenpiteenä on parantaa nykyisten ja uusien pyöräparkkien näkyvyyttä merkitsemällä ne selkeämmin.
HSL ja pääkaupunkiseudun kunnat testaavat uudenlaista pyöräpysäköintipaikan merkintätapaa Puistolan aseman liityntäpysäköinnissä, jonne on asennettu pylonimallinen opaste. Samalla HSL kysyy käyttäjiltä, miten hyvin testattava pylonimalli toimii
pyöräparkin merkinnässä.
Kysely on avoinna 28.11.?
11.12.2016.
Tarkoituksena on jatkossa merkitä pyöräpysäköintipaikkoja yhtenäisillä merkintätavoilla, ja pyloni on
näistä yksi tapa. Pääkaupunkiseudulla on noin 12
000 pyörien liityntäpysäköintipaikkaa.
Vuoteen
2025 mennessä paikkoja
tulee lisää 8 200.
Pyöräparkkien merkinnässä käytetään pääkaupunkiseudun yhteistä pyöräilyn ilmettä, jonka päävä-
HSL ja pääkaupunkiseudun kunnat testaavat uudenlaista pyöräpysäköintipaikan merkintätapaa
Puistolan aseman liityntäpysäköinnissä, jonne on asennettu pylonimallinen opaste.
ri on keltainen.
Pyörällä myös
talvisin
Talven tulo ei estä pyörällä kulkemista. Pyöräily
sopii kaikille lapsesta seniori-ikäiseen. Lapset oppi-
Pyöräily sopii kaikille lapsesta seniori-ikäiseen.
vat liikkumaan itsenäisesti
kulkiessaan pyörällä kouluun ja harrastuksiin. Työntekijät taas saavat kuntoliikuntaa ja virkistystä polkiessaan työpaikalle. Jos
koko matka on liian pitkä
poljettavaksi, voi pyörällä
hurauttaa aseman liityntäpysäköintiin, jättää pyörän
parkkiin ja jatkaa matkaa
julkisilla.
HSL, Helsinki, Espoo ja
Vantaa ovat laatineet pyöräilyn markkinointistrategian, jonka tarkoituksena on
kannustaa yhä useampaa
seudulla liikkujaa pyöräilemään. Strategian tavoitteena on kaupunkilaisten
asenteiden muuttaminen
pyöräilymyönteisemmiksi
ja laajemminkin eri liikkujien ymmärryksen lisääminen toisiaan kohtaan. Strategian lisäksi myös yhtenäisellä ilmeellä on tärkeä
rooli seudullisessa pyöräilyviestinnässä. Pyöräliiken-
HSL, Helsinki, Espoo ja Vantaa ovat laatineet pyöräilyn
markkinointistrategian, jonka tarkoituksena on kannustaa yhä useampaa seudulla
liikkujaa pyöräilemään.
teen brändiväriksi on valittu keltainen, joka on myös
kaupunkipyörien väri.
Vain harva seudun uusista
yrityksistä kasvuyritykseksi
??Uusien yritysten kasvuun ja työllistävään vaikutukseen kohdistuu suuria odotuksia. Pääkaupunkiseudulle perustetaan noin
8 500 uutta yritystä vuodessa. Kuitenkin lähes puolet
näistä lopettaa aktiivisen
toimintansa tai sulautuu
toiseen yritykseen viiden
vuoden kuluessa aloituksesta. Tiedot käyvät ilmi
Helsingin seudun ympäristöpalveluiden julkaisemasta Helsingin seudun yrityskatsauksesta.
Länsimaiden talousjärjestö OECD:n määritelmän mukaan kasvuyrityksen henkilöstömäärä on tarkastelujakson alussa vähintään 10 henkeä ja kasvaa
seuraavien kolmen vuoden
aikana ainakin 20 prosenttia vuodessa. Vain pieni osa
uusista yrityksistä kehittyy
tällaisiksi kasvuyrityksiksi.
? Pääkaupunkiseudulla
vuosina 2006?2010 aloittaneista yrityksistä vajaa
sata oli varsinaisia kasvuyrityksiä, jos tarkastellaan
niiden henkilöstömääriä
vuosina 2011?2014, kertoo kaupunkitaloustutkija
Seppo Laakso Kaupunkitutkimus TA Oy:sta.
Helsingin seudun yrityskatsaus kertoo kasvuyritysten lisäksi myös ns. kasvavien yritysten määrän. Kasvaviin yrityksiin lasketaan
ne yritykset, jotka työllistävät tarkastelujakson alussa vähintään 5 henkilöä
ja joiden henkilöstömäärä
kasvaa seuraavan kolmen
vuoden aikana vähintään
10 prosenttia.
? Uusien yritysten joukossa on kasvavia yrityksiä
runsaat kolmesataa. Kaikista uusista yrityksistä noin
3,5 prosenttia kehittyy joko
varsinaiseksi kasvuyritykseksi tai kasvavaksi yritykseksi, Laakso sanoo.
Lähes puolet
yrityksistä lopettaa
toimintansa
Pääkaupunkiseudulla rekisteröidään keskimäärin
8 500 uutta yritystä vuosittain. Kaikki niistä eivät
toimi aktiivisesti. Vuosina 2006?2013 toimintansa aloittaneista uusista yrityksistä kaksi kolmasosaa
oli aktiivisesti toiminnassa
seuraavana vuonna yrityksen perustamisesta.
? Lähes puolet uusista
yrityksistä lopettaa aktiivisen toiminnan viiden vuoden kuluessa aloituksesta.
Lopettaminen voi johtua
esimerkiksi siitä, että yrityksen taloudellinen toiminta hiipuu tai se fuusioituu toisen yrityksen kanssa,
seututietoasiantuntija Vilja
Tähtinen HSY:stä sanoo.
Aktiivisten
uusien yritysten
henkilöstömäärä
kasvaa alkuvuosina
Useimmiten uudet yritykset ovat pieniä ja työllistävät
aluksi korkeintaan yhden
henkilön, yleensä yrittäjän
itsensä. Aktiivisten yritysten henkilöstömäärä kasvaa
nopeasti seuraavina vuosina yrityksen perustamisesta.
? Esimerkiksi vuonna
2006 aloittaneiden aktiivisesti toimintaansa jatkaneiden yritysten yhteenlaskettu henkilöstömäärä kaksinkertaistui vuosina 2007?
2014. Usein kasvuvaihetta seuraa vakiintuminen ja
kasvun hidastuminen, Tähtinen sanoo.
Nuoret kasvuyritykset eli
ns. startup-yritykset työllis-
Kasvuyrityksen
ja kasvavan
yrityksen kriteerit
? Kasvuyritys: Henkilöstömäärä on tarkastelujakson alussa vähintään 10 ja henkilöstömäärä kasvaa kolmen
vuoden aikana vähintään 20 % vuodessa.
(OECD:n määritelmä)
? Kasvava yritys (niistä jotka eivät ole kasvuyrityksiä): Henkilöstömäärä tarkastelujakson alussa vähintään 5
ja henkilöstömäärä kasvaa seuraavan kolmen
vuoden aikana vähintään 10 %. (HSY:n yrityskatsauksen kriteeri)
tävät lähes kolmanneksen
kaikkien uusien yritysten
henkilöstöstä. Pääkaupunkiseudun nuoret kasvuyritykset painottuvat hallintoja tukipalveluihin, informaatio- ja viestintäpalveluihin sekä ammatilliseen,
tieteelliseen ja tekniseen
toimintaan.
Viikot 49-50 ? Nro 21
11
Värivuoto
voittoon
virastokeskuksessa
??Senaatti-kiinteistöt juhlistaa Suomen valtion
100-vuotista itsenäisyyttä
valaisemalla merkittäviä rakennuksia. Valaistusratkaisut jäävät pysyväksi osaksi kaupunkikuvaa tuomaan
valoa ja vireyttä pimeisiin
vuodenaikoihin. Pasilan virastokeskuksen valaistusratkaisun voitti ehdotus ?Värivuoto? jatkokilpailun perusteella.
Senaatti-kiinteistöjen Valossa-suunnittelukilpailussa
haettiin neljään merkittä-
vään rakennukseen uusia
valaistusratkaisuja. Valaistavat kohteet olivat Kansallismuseo, Oopperatalo,
Arkkitehtuurimuseo ja Designmuseo sekä Pasilan virastokeskus. Muiden kohteiden kuin Pasilan virastokeskuksen osalta kilpailu
ratkesi lokakuussa.
Pasilan virastokeskus sijaitsee paraatipaikalla uudistuvassa Pasilassa. Haasteellisena kohteena ja lähitulevaisuudessa merkittävän uudisrakennustoimin-
Pasilan virastokeskuksen voittajaksi valittiin ehdotus nimeltä Värivuoto, tekijänä Valotoimisto Tülay Schakir.
nan keskittymässä sijaitsevana isona rakennuksena se oli kilpailukohteista
ainoa, josta päätettiin järjestää neljän valitun ehdotuksen kesken vielä jatkokilpailu.
Jatkokilpailu on nyt ratkennut ja Pasilan virastokeskuksen voittajaksi valittiin ehdotus nimeltä Värivuoto, tekijänä Valotoimisto Tülay Schakir. Lisäksi palkintolautakunta
päätti lunastaa ehdotuksen Aallokko, jonka tekijänä on Elisa Hillgen, Valosilmä Ky. Voittaja palkitaan
10 000 eurolla ja lunastus
2 000 eurolla.
Hyväntuulinen
maamerkki
Hienovarainen Värivuotoehdotus perustuu valuvan
valon käyttöön, joka tuo
julki kauniin idean kokonaisuudesta ja ulottuu massiivisen rakennuksen kaikille sivuille. Maantasossa
olevan kivijalustan valaiseminen ja betonijulkisivu-
Palkintolautakunta päätti lunastaa ehdotuksen Aallokko, jonka tekijänä on Elisa Hillgen, Valosilmä Ky.
Diakonissalaitos: Paperittomien
määrä on pysynyt maltillisena
??Turvapaikanhakijoille palveluja tarjoavan Helsingin
Diakonissalaitoksen mukaan
paperittomien ihmisten määrä Helsingin seudulla on tällä hetkellä vielä maltillinen.
Tilannekuva kuitenkin muuttuu koko ajan, ja kielteisten
turvapaikkapäätösten myötä
paperittomien määrä mahdollisesti kasvaa. Uhkakuvat
tuhansista paperittomista eivät toistaiseksi ole toteutuneet. Näkemys perustuu Diakonissalaitoksen käynnistämän paperittomien tilanteen
kartoitustyön havaintoihin.
Pääkaupunkiseudulla toteutettavan kartoitustyön
tavoitteena on tarkentaa
kuvaa paperittomien määrästä, tilanteesta ja avun
tarpeesta. Samalla kartoitetaan näiden ihmisten parissa työskentelevät ja heille
mahdollisesti tukea tarjoavat tahot. Kartoitustyön
havainnoista ja mahdollisista toimenpide-ehdotuksista viestitään laajalle yhteistyöverkostolle työn edetessä. Toiminnan rahoittavat Helsingin kaupunki ja
Helsingin Diakonissalaitos.
Diakonissalaitoksen työntekijät ovat jalkautuneet aktiivisesti etsimään lopullisen kielteisen turvapaikkapäätöksen saaneita ja muita paperittomina Suomessa
oleskelevia. Työtä tehdään
yhdessä muiden järjestöjen,
viranomaisten ja asiantuntijoiden kanssa myös valtakunnallisesti.
? Haluamme ymmärtää,
miten voimme yhteiskuntana vastata mahdollisesti lisääntyvän paperittomuuden tuomiin haasteisiin ja uusien suojattomien ihmisten tarpeisiin tarkoituksenmukaisesti. On
tärkeää, että paperittomien oikeudet tunnetaan ja
että viranomaiset, järjestöt
sekä vapaaehtoiset kansalaiset voivat tukea niiden
toteutumista omalla tavallaan, sanoo diakoniajohtaja Jarmo Kökkö Helsingin
Diakonissalaitokselta.
? Kukaan ei ole ihmisenä laiton, vaikka oleskelu maassa sitä olisikin.
Migri on hiljattain todennut, että maahan laittomasti jäävällä ulkomaalaisella
on edelleen oikeus saada
tarvittaessa kiireellistä sairaanhoitoa, laissa säädettyjen edellytysten täyttyessä toimeentulotukea, ja
lapsilla on oikeus maksuttomaan perusopetukseen.
Diakonissalaitos on valmis puolustamaan sitä, että
myös paperittomien oikeudet Suomessa toteutuvat.
Olemme mukana järjestämässä muun muassa hätämajoitusta talven aikana
kaikille kodittomille, paperittomat mukaan lukien.
Helsingin Diakonissalaitos tukee paperittomia tarjoamalla heille peseytymismahdollisuuden, tukea ja
neuvontaa arkisin klo 1216 päiväkeskus Hirundossa
Helsingin Puotinharjussa.
Diakonissalaitos järjestää
myös hätämajoitusta yhdessä Helsingin kaupungin ja
seurakuntayhtymän kanssa.
? Yhä suurempi osa Suomeen esimerkiksi Irakista
saapuneista turvapaikanhakijoista on saanut tai saa
kielteisen turvapaikkapäätöksen, ja heidän odotetaan palaavan kotimaahansa. Kielteisestä päätöksestä
huolimatta osa jää kuitenkin Suomeen. Koska heitä ei pääsääntöisesti voida
palauttaa Irakiin tai muihin
maihin, joiden kanssa Suomella ei ole palautussopimusta, heitä ei myöskään
voida käännyttää maasta
vasten heidän tahtoaan.
? Paperittomat eivät tiedä oikeuksistaan. Elämä
yhteiskunnan ulkopuolella voi johtaa paperittoman
hyväksikäyttöön tai rikollisuuteen. Jos ihminen kokee, ettei hänellä ole arvoa eikä yhteenkuuluvuutta ympäröivään yhteisöön,
myös riski radikalisoitumiseen kasvaa.
pinnan alareunan korostaminen rakentavat virastotalolle uudenlaisen pimeän
ajan arkkitehtuuridynamiikan, jossa korkean julkisivun pystysuuntaiset valuvat värit korostuvat. Alueella jalan tai pyörällä kulkevalle valoteos näyttäytyisi
merkittävänä hyväntuulisena maamerkkinä.
Miksi Valossakilpailu?
Valossa-kilpailussa haettiin valittujen rakennusten
julkisivuihin ja lähiympäristöön uusia valaistusratkaisuja, jota korostavat kohteen ominaisuuksia ja tuovat valon avulla niihin uusia näkökulmia. Samalla
haluttiin tuoda esille uusia
innovatiivisia valon ja teknologian käyttömahdolli-
suuksia.
Kilpailussa haettiin pysyviä valaistusratkaisuja, jotka kuitenkin ovat muunneltavissa erilaisiin tilanteisiin
ja valaistusolosuhteisiin. Arvostelussa painotettiin taiteellisuutta, innovatiivisuutta, muunneltavuutta, taloudellisuutta sekä toteutus- ja
kehityskelpoisuutta.
Kilpailuun jätettiin kaikkiaan 38 ehdotusta, joista
Pasilan virastokeskus sai
15. Tavoitteena on, että
vuoden 2017 alkupuoliskolla on päätetty miten ja
mitkä ratkaisut toteutetaan.
Valittujen kohteiden valaistukset valmistuvat syksyllä 2017. Kaikki ehdotukset ovat nähtävissä www.
senaattivalossa.fi.
Kilpailu on osa Suomi100-ohjelmistoa.
Yrjönkadun uimahallissa
hemmottelupäivät
??Yrjönkadun uimahallissa
järjestetään joulukuussa jälleen suositut hemmottelupäivät. Suuren suosion saattelemana naisten hemmottelupäivä järjestetään joulukuussa kahdesti. Keskiviikkona 7.12. on ensimmäinen
naisten hemmottelupäivä,
ja toinen on sunnuntaina
11.12. Miesten hemmottelupäivän vuoro on puolestaan torstaina 15.12.
Naisten hemmottelupäivinä nautitaan muun muassa
uinnista tunnelmavalaistuksessa ja lempeästä taustamusiikista. Keskiviikkona
7.12. ohjelmassa on myös
syvän veden vesijumppaa
kello 13.30?14.00 ja kello 18.45?19.15 sekä vesijuoksuopastusta klo 14.15?
15.00 (vesijumpissa ja vesijuoksuopastuksessa on ui-
mapukupakko).
Uinnin ja saunomisen lomassa tarjolla on myös
kevyitä hemmotteluhoitoja, kuten intialaista päähierontaa, kulmien siistimistä ja värjäystä, niskahartiahierontaa sekä virkistävää kasvohoitoa. Kasvohoito sisältää puhdistuksen,
kuorinnan, naamion ja tehotipat. Naisia hemmotellaan keskiviikkona 7.12.
kello 13.00 alkaen, ja sunnuntaina 11.12. kello 11.00
alkaen. Sunnuntaina 11.12.
toinen kerros aukeaa kello 13.00.
Myös miesten hemmottelupäivänä 15.12. uidaan
tunnelmavalaistuksessa ja
kuullaan rentouttavaa taustamusiikkia. Tietysti tarjolla on myös hemmotteluhoitoja; intialaista päähieron-
taa, niska-hartiahierontaa
ja virkistävää kasvohoitoa
(puhdistus, kuorinta, naamio ja tehotipat). Hemmottelut miehille alkavat torstaina kello 13.00, jolloin
myös toinen kerros aukeaa.
Kevyet hoidot maksavat
5e/kpl, ja ne ovat tarkoitettu ainoastaan hemmottelupäivinä uimaan/saunomaan
tuleville asiakkaille. Hemmotteluhoidoissa on käteismaksu, ja ajanvaraus
on hemmottelupäivinä paikan päällä.
Luonnollisesti myös hemmottelupäivien aikana voi
lisäksi nauttia Cafe Yrjön
monipuolisista antimista.
Hemmottelupäivinä voimassa ovat normaalit sisäänpääsymaksut, ja kassa
menee hemmottelupäivinä
kiinni 20.00.
Yrjönkadun uimahallissa järjestetään jälleen suositut hemmottelupäivät. Kuva: liikuntavirasto
Nro 21 ? Viikot 49-50
12
Marian sairaala-alueen suunnitelman
luonnos kommentoitavana
Marian sairaalan historialliselle alueelle
suunnitellaan uutta käyttöä toimitilojen, palveluiden
ja asumisen alueena. Suunnitelman luonnosta voi
kommentoida 19. joulukuuta saakka. Esittely- ja
keskustelutilaisuus oli 1. joulukuuta.
??Täydennysrakentamista
suunnitellaan alueen eteläosaan painottuen. Pohjoisosan säilyviin sairaalarakennuksiin ja alueen eteläosaan sijoittuisi pääasiassa toimitiloja. Myös aluetta elävöittäville kivijalkaliiketiloille luodaan mahdollisuuksia.
Alueelle on suunniteltu
4?9-kerroksisia rakennuksia. Uutta kerrosalaa syntyisi noin 26 000 kerrosneliötä. Uusia asukkaita alueelle voisi tulla arviolta joitakin satoja.
? Työn aikana on kokeiltu monenlaisia vaihtoehtoja ja tämä on tuntunut toimivimmalta ratkaisulta. Liikenteen päästöt ja alueelle kaavailtu monipuolinen
palvelukeskus ovat asettaneet suunnitteluun melko
tiukkoja reunaehtoja, kuvaa alueen arkkitehti Tommi Suvanto kaupunkisuunnitteluvirastosta.
Monipuolinen palvelukeskus ryhmäkoteineen ja palvelutiloineen sijoittuu luonnoksessa alueen itäosaan,
joka on parhaiten suojassa melulta ja päästöiltä. Sijainti on pohjoisempi kuin
visiovaiheessa ja koko on
pienentynyt.
? Tässä ratkaisussa säilyy
enemmän vanhoja rakennuksia ja ympäristöä. Pohdimme myös alueen koko
leveydelle rakentuvaa palvelukeskusta, mutta se olisi katkaissut jalankulkuyhteyden alueen läpi.
Kulttuurihistoriallisesti
huomattavan arvokkaat rakennukset suojellaan. Etelässä keskeisin osa vehreästä paviljonkisairaala-alueesta on tarkoitus säilyttää. Kahta vanhaa rakennusta ehdotetaan siirrettäväksi.
? Vanhan ympäristön säilyttämistä on toivottu palautteessa. Tutkimme myös
ratkaisua, jossa kaikki vanhat rakennukset olisivat
säilyneet. Se ei toiminut il-
manlaadun ja tiivistämistavoitteiden kannalta.
Vilkas liikenne aiheuttaa haittoja Mechelininkadun ja Porkkalankadun ympäristössä. Katujen varsille on suunniteltu mahdollisimman yhtenäistä rakennusmuuria
suojaamaan pihoja melulta ja päästöiltä.
Tavoitteena on kytkeä
alue nykyistä paremmin
ympäröivään kaupunkiin.
Liikenneyhteyksiä kehitetään erityisesti kävelyn ja
pyöräilyn ehdoilla. Mechelininkadulle on suunniteltu yksisuuntaiset pyörätiet
ja länsipuolelle jalankulkuyhteys.
Sairaala-alueen keskellä
kulkee Marianpiha-työnimellä jalankulkureitti sekä
poikittaisia yhteyksiä Baanalta Mechelininkadulle.
Suunnittelussa on panostettu rakennusten suojaan
syntyvään kävely-ympäristöön. Kävelymatkaa on
viitisenkymmentä metriä
enemmän kuin jos reitti
kulkisi Mechelininkadun
itäreunaa pitkin.
Suunnitelmien mukaan
Baana kapenisi jonkin
verran uusien rakennusten kohdalla ja toiminnalliset alueet siirtyisivät lähemmäs Porkkalankadun
siltaa. Alueelle ajettaisiin
yksinomaan Porkkalankadun suunnasta. Pysäköintiä on suunniteltu kortteleiden alle maanalaiseen
pysäköintilaitokseen. Työmiehenpuistikko on rajattu
pois kaava-alueesta.
Visiovaiheen aineistot
olivat nähtävillä keväällä
2015. Tuolloin ehdotettiin
Lastenkodinkadun jatkeeksi
siltaa Baanan yli alueelle.
? Nyt palvelukeskus sijaitsee pohjoisempana ja
sillasta on luovuttu. Varsinkin ajoneuvoliikenteen
siltaa vastustettiin asukkaiden palautteessa, Suvanto toteaa.
Havainnekuva Marian sairaala-alueen suunnitelman luonnoksesta. Kuva: Helsingin kaupunkisuunnitteluvirasto
Suunnitelman
luonnos
keskustelussa
19.12. saakka
Kommentoitavana
on
luonnos alueen suunnitelmasta, liikennekaavio sekä
muuta aineistoa. Verkkokeskustelu suunnitelmista
on auki 19.12. asti osoitteessa kerrokantasi.hel.fi/
marianluonnos.
Esittely- ja keskustelutilaisuus pidetään torstaina
1.12.2016 kello 17.30?19.30
info- ja näyttelykeskus Laiturilla (Narinkka 2). Esittelyjen jälkeen keskustelu
jatkuu karttojen ääressä.
Tapahtuma Facebookissa.
Luonnoksen valmisteluaineistoon voi tutustua Laiturilla sekä verkkosivuilla
www.hel.fi/suunnitelmat ja
siitä voi esittää 19.12. mennessä kirjallisen mielipiteen
Helsingin kaupungin kir-
Viistoilmakuva Marian sairaala-alueesta vuodelta 2010. Kuva: Helsingin kaupunkimittausosasto
Suunnitelman luonnoksen viistonäkymä Marian sairaalan alueelle. Kuva: Helsingin kaupunkisuunnitteluvirasto
jaamoon esimerkiksi sähköpostitse helsinki.kirjaamo@hel.fi.
Kaupunkisuunnittelulau-
takunnan on tarkoitus käsitellä varsinaista kaavaehdotusta keväällä 2017.
Syksyn 2016
kolmas ensi-ilta
?? Milja Sarkola ?Perheenjäsen. Ohjaus Tarja Koskela
Sarkolan Perheenjäsen
osuu tarkasti isoon kysymykseen: miten yhdistää
perhe ja ura. Näytelmä kertoo perheestä, jonka jäsenet
eivät tiedä toistensa syntymäpäiviä ja jossa lapsi on
olosuhde, ei elämän päämäärä. Perheestä, joka ei
tunne toisiaan.Näytelmässä käydään läpi kahden sukupolven kokemuksia; isän
ja tyttären sekä tyttären ja
hänen lapsensa.
Sarkola käsittelee tarkasti ja kipeästikin äidin riittämättömyyden ja syyllisyyden
tuntemuksia, joita perheen ja
uran yhdistäminen voi syn-
nyttää. Näytelmä on monella
tapaa myös riemukas ja vapauttava sukellus perheenjäsenten odotuksiin ja pettymyksiin. Tuttua ja tunnistettavaa tasapainoilua uran ja
perheen välillä, jossa todellinen eettisyys mitataan siinä
kuka ne tiskit lopulta tiskaa.
Rooleissa: Virve Laasonen, Heidi Ripatti, Mikko
Ravantti, Pirjo Saariokari
Esitykset 7.12., 9.12.,
10.12,. 14.12. ja 16.12. aina
klo 19 alkaen. Esityksen
kesto noin 2 tuntia, väliaika.?
TEATTERI KULTSA, Käenkuja 6-8, Sörnäinen,
00500 Helsinki
www.teatterikultsa.fi
Viikot 49-50 ? Nro 21
13
Joulukuun Iltapäivätreffeillä
muistellaan ja eletään
nostalgista joulunaikaa
??Helsingin kaupunginmuseossa, Aleksanterinkatu
16, kokoonnutaan keskiviikkoiltapäivisin Iltapäivätreffeille. Treffeillä museo
tarjoaa yhteistä tekemistä ja
ohjelmaa matalan kynnyksen periaatteella. Joulukuun
Iltapäivätreffeillä muistellaan ja eletään nostalgista
joulunaikaa: jaetaan muistoja pikkujouluista, keskustellaan jouluvalmisteluista
suoraan 1950-luvulta tulleiden Aunen ja Hilman kanssa ja paneudutaan vuodenvaihteeseen liittyviin uskomuksiin.
Oletko eläkkeellä, opiskelija, vuorotöissä tai muuten vain vapaalla iltapäivisin? Iltapäivätreffeillä voit
tulla kaupunginmuseoon
viihtymään, rentoutumaan
ja jutustelemaan inspiroivassa ympäristössä ja samalla osallistua työpajoihin,
muisteluhetkiin ja tietoiskuihin. Treffeillä on kuukausittain vaihtuva teema,
ja jokainen kerta on erilainen. Iltapäivätreffeille on
vapaa pääsy, kuten museoon aina, eikä ennakkoilmoittautumista tarvita.
Mukaan voi tulla kuka tahansa, jolla on iltapäivisin aikaa.
Joulukuun Iltapäivätreffeillä muistellaan ja eletään nostalgista joulunaikaa aloittaen pikkujouluista. Niihin liittyviä tapoja ja
perinteitä valottaa 7.12. museon tutkija Jere Jäppinen.
Seuraavalla kerralla 14.12.
Helsingin kaupunginmuseo sijaitsee Senaatintorin kulmalla.
Kuva: Marja Väänänen
vauhtiin pääsevät Aune ja
Hilma, rouvashenkilöt suoraan 1950-luvulta. Aunen ja
Hilman kanssa voi jutustella 1950-luvun joulutavoista
ja vähän vanhemmistakin
perinteistä. Joulukuun viimeinen kerta 21.12. kurkottaa jo uuden vuoden puoleen. Silloin aiheena ovat
vuodenvaihteeseen liittyvät uskomukset. Tervetuloa mukaan!
ke 7.12. klo 13.30?15.00
Iltapäivätreffit: Pikkujoulut
ennen ja nyt
Pikkujoulujen viettäminen on nuori perinne, ja
siihen liittyvät tavat vaihtelevat perhepäivällisestä ravintolailtaan, puuronsyönnistä ryyppäjäisiin. Tutkija
Jere Jäppinen kertoo erilaisten pikkujoulujen taustasta ja osallistujat voivat jakaa pikkujoulumuistojaan.
ke 14.12.klo 13.30?15.00
Iltapäivätreffit: Jouluvalmisteluja 1950-luvun hengessä
Aune ja Hilma, kunnianarvoisat
rouvashenkilöt
suoraan 1950-luvulta, valmistautuvat jouluun. Tervetuloa keskustelemaan heidän kanssaan 1950-luvun ja
vanhemmistakin jouluperinteistä. Miten joulua valmisteltiin, mitä syötiin, miten
kodit koristeltiin ja millainen oli joulunajan ohjelma
kaupunkilaiskodeissa?
Helsingin kulttuuripalkinto
Viva Granlundille
??Kaupungintalolla jaettiin
22.11. kaupungin kulttuuripalkinto kuvataiteilija Viva
Granlundille. Ensimmäisen
sai v. 1963 Eino Kalima.
Pitkä on kulttuurin matka Kalimasta Granlundiin.
Hänen pitkäaikainen työnsä on keskittynyt taiteen ja
kaupunkiaktivismin rajapintaan, luonut ennen kaikkea julkiseen kaupunkitilaan
vaikuttavia seinämaalauksia,
jotka pysäyttävät ohikulkijat
ihailemaan ja ajattelemaan
eri puolilla Helsinkiä.
Värikkäät ja yksityiskohdiltaan runsaat muraalit ovat 2000-luvun mittaan tuoneet elämää betonisiin alkukulkuihin seiniin
ja sillanaluksiin Teollisuuskadulla, Hakaniemenran-
nassa, Pasilan asemalla ja
pyöräilyväen Baanalla.
? Työt ovat enemmän
kuin maalauksia, ne ovat
sekä lopputulos että tekemisen performanssi, joka
kannustaa aktiivisuuteen ja
synnyttää sekä ohikiitävää
että pysyvämpää keskustelua, lautakunta kiittää ja
huomioi Granlundin töiden
osallistavan ja yhteisöllisen
luonteen. Helsingissä julkisten tilojen katutaiteen matka töhrytaistelusta osaksi
laillista nykykulttuuria on
vaatinut taiteellisen näkemyksen lisäksi päättäväisyyttä ja oma-aloitteisuutta asioinnissa kaupungin
virastojen kanssa. Yksi työ,
Opintoputki, syntyi taiteilijan kokoaman ryhmän toi-
mesta v. 2006 Kaisaniemen
metroasemalle.
Viva Granlund kiitti tunteikkaasti vanhempiaan,
jotka istuivat ihan salin
edessä. Hän kiitti tuesta,
jota ilman työnsä ei olisi ollut mahdollista. Myös kulttuurikeskusta ja sitä hallinnoivaa kulttuurilautakuntaa, joka on myöntänyt tukea kaiken mitä voi. Sekä
muita taiteilijoita ja ystäviä jne. Se oli lyhyt ja kaunis kiitospuhe. Taiteilija
oli valinnut v. 2016 Voice
of Finland -finalistin Ilona
Gillin laulamaan kaksi laulua, mm. ?Imaginen?. Kulttuurilautakunta jakoi myös
65 taideapurahaa rotaatiokiertovuorossa olleille viidelle taidelajille.
Viva Granlund on ajaton kuva- ja katutaitelija, joka tekee ympäristöämme kauniimmaksi. Kuva:
Mika Ruusunen
Aunen ja Hilman kanssa voi jutustella 1950-luvun joulutavoista 14.12. Kuva: Maija Astikainen
Kirja-arvostelu
Oliko Stalin
pehmo Suomelle ?
???Patsaiden kookas ja harteikas Stalin olikin vain pieni äijän käppyrä ?, kuvailee Neuvostoliiton päämiestä Josef Stalinia Suomen
kommunistien johtohahmo
Hertta Kuusinen tavattuaan
neuvostojohtajan, hirmuhallitsijan, diktaattorin Moskovassa syksyllä 1945. Hertta
Kuusisen mies Yrjö Leino
totesi saman keväällä 1946
: Stalin oli fyysillisesti lyhytkasvuinen nappula luisuine hartioineen ?.
Olipa Josef Stalin ulkonaisesti ?pieni äijän käppyrä ?, hän on ollut merkittävin yksittäinen päätöksentekijä itsenäisen Suomen historiassa. Suomen kohtalo,
itsenäisyys on ollut useasti Stalinin käsissä. Kolmesti
Suomen olemassaolo riippui Stalinin ratkaisuista.
Näistä Stalinin ratkaisuista, Suomelle suopeista, kertoo elävästi, mielenkiintoisesti, hauskastikin professori Kimmo Rentolan uusi
erinomainen historiateos
?Stalin ja Suomen kohtalo
?.( Otava 2016).
Kova ja pehmeä
Rentola kuvaa monipuolisesti venäläisiin lähteisiin
nojautuen Josef Stalinin ja
hänen lähimpien neuvonantajiensa ajatuksia ja toimintaa Suomen historian kohtalonvaiheissa. Stalin aloitti
ja lopetti Talvisodan, päätti jatkosodan erillisrauhasta Suomen kanssa 1944 ja
oli ratkaisevasti tekemässä Suomen ja Neuvostoliiton välistä yya-sopimusta
J.K. Paasikiven kanssa. Sopimus vei pohjan Suomen
kommunistien ?vallankaappaushankkeista?, jos sellaisia olikaan 1948. Vielä
1950-luvun alussa Korean sodan oletetut vaikutukset Eurooppaan ja Suomeen olivat Stalinin huolenaiheena.
?Herra generalissimus
Stalinilla on kolkka sydämessään hyviä ajatuksia
varten suomalaisia kohtaan
?, sanoi silloinen pääministerimme Urho Kekkonen kesäkuussa 1950. Stalin vastasi kohteliaasti :?
suomalaiset olivat rehellisiä miehiä, jotka täyttävät
täsmällisesti sitoumuksensa. (Eli maksoivat sotakorvaukset.) Jos jatkuisi näin
menisi hyvin?.
Stalinin persoonaa Suomen kohtalon vaiheissa
Rentola kuvaa uudella tavalla tuoden hyvin esiin
Stalinin ajatusten ja mielenliikkeiden nopeat vaihdokset ja toiminnan ristiriitaisuudet. Neuvosto-Venäjälle
1920- ja 1930-luvuilla menneitä kommunisteja Stalinin
koneisto kohteli äärimmäisen julmasti, toisaalta Stalin
arvosti suuresti suomalaisten sitkeyttä ja urhollisuutta Talvisodan taisteluissa.
Talvisota teki Suomesta erikoistapauksen Stalinin silmissä. Se oli yksi Suomen
pelastumisen syistä.
Erillisrauha 1944
Suomen seuraava kohtalonhetki oli rauhaan pääseminen 1944. Saksa ja
sen liittolaiset, Suomi siinä mukana, olivat häviämässä Toisen maailmansodan ja Suomella oli kiire ja hätä päästä nopeasti rauhaan Neuvostoliiton
kanssa kesän 1944 lopulla.
Kirja kuvaa erittäin hyvin
Neuvostoliiton rauhanehtojen vaihtelua keväästä 1944
syksyyn 1944. Suomen itäraja oli jo Kotkassa, mutta
Paasikiven johdolla Suomi
hivutti rajaa pikku hiljaa
kohti itää. Hanko, Porkkala, Petsamo olivat neuvottelujen erityiskohteena. Saksalaiset joukot Suomessa,
yli 220 000 miestä, olivat
oma erittäin hankala rauhanehtojen osa. Neuvostoliiton Ruotsin lähettiläs madame Kollontai yritti eri tavoin lieventää Neuvostoliiton rauhanehtoja Suomelle.
Rentola selvittää kirjassaan
erinomaisesti puolueettomana taituroineen Ruotsin
merkitystä Suomelle , Stalin
ei halunnut miehittää Suomea, koska silloin Saksa
hyvinkin miehittäisi Ruotsin, laskelmoi ?Joe-setä?.
Suomi sai erillisrauhan
syyskuussa 1944, vaikka
erityisesti Englanti ja sen
johtaja Churchill vaati Stalinilta paljon kovempia otteita Suomea kohtaan. Stalin ?pehmoili?, lopullinen
rajalinja vedettiin pitkälle
suomalaisten ehdotuksen
mukaisesti, suomalaisten
neuvottelijoiden hämmästykseksi !
Mannerheim
armahdettiin
Sotasyyllisten rankaiseminen oli myös erittäin hankala asia suomalaisille. Rau-
hansopimusehdot sitä edellyttivät. Stalin, muut neuvostojohtajat ja britit olivat
tiukkoina, mutta yksi poikkeus tehtiin : Tasavallan
Presidentti , sodanajan armeijan ylipäällikkö Mannerheim ei joutunut sotasyyllisten joukkoon. Tässäkin
Stalin ?pehmoili?, vanhaa
tsaarin armeijan upseeria
ei häpäisty.
?Vallankaappaus
1948?
Vuosi 1948 on Rentolan
kirjan kolmas merkkivuosi.
Silloin Suomessa elettiin levotonta sisäpoliittista aikaa.
Neuvostoliitto Stalinin johdolla laajensi vaikutuspiiriään Keski-Euroopan maihin, Suomessa kommunistit elättelivät toivoa ?Tshekkoslovakian tiestä ?. Tässä
vaiheessa nousee Suomen
kohtaloiden ratkaisijaksi
Stalinin lisäksi presidenttimme J.K.Paasikivi, joka ei
ollut mikään Neuvostoliiton
ystävä, mutta tunnusti maailmanpolitiikan ja maantieteen tosiasiat. Äreä, kiukkuinen mies oli sopiva vastus Josef Stalinille. Neuvostoliittto ei lähtenyt toteuttamaan Suomessa ?Tshekkoslovakian tietä?, maiden
välinen yya-sopimus riitti
vakuuttamaan Stalinin.
Rentolan kirjaa lukiessa
tulee vakuuttuneeksi siitä, että yllättävän vahvasti Suomen selviytymiseen
vaikuttivat sattuma, ajoitus
ja silkka tuuri. Läheltä piti,
monta kertaa.
Erinomainen
oppikirja
Kimmo Rentolan ?Stalin
ja Suomen kohtalo ? on
sopivan terävä ja olennaiseen keskittyvä oppikirja
kouluillekin,pituus sopiva
reilut 220 sivua. Erityisesti
kirjaa voi suositella UPI:n
diletantti tutkijoille ja politiikan joutomäille, joilta
tuntuu puuttuvan peruskoulun maantiedon ja historian opit.
Pekka Hurme
Nro 21 ? Viikot 49-50
14
Senaatintorilla juhlistetaan
Sibeliuksen synttäreitä
??Vuosi sitten, Jean Sibeliuksen syntymäpäivänä
kokoontui Senaatintorille
tuhatpäinen joukko laulamaan säveltäjän kunniaksi Finlandian. Koskettava
laulukokemus uusitaan tänäkin vuonna. Torstaina 8.
joulukuuta kello 12 toivotetaan Sibeliukselle syntymäpäiväonnittelut laulamalla yhdessä kolme hänen rakastetuinta lauluaan.
Koolle kutsujina ovat tällä kertaa Helsingin seurakuntien kanttorit. Miksi Senaatintorille kannattaa poiketa keskellä päivää, musiikkisihteeri Sanna-Maarit
Hakkarainen.
? Yhdessä laulaminen pidentää ikää, kannattaa tulla
paikalle vaikka lounastunnilla. Tapahtumasta jää varmasti kaikille hymy huulille koko päiväksi.
Sanna-Maarit Hakkaraisella ei ole omakohtaista kokemusta vuoden takaisista laulajaisista. Hän on kuitenkin
katsonut Suomalaisen musiikin ja Sibeliuksen 150-vuo-
tissyntymäpäivän tunnelmia
YouTube-videoilta.
? Tällä kertaa Senaatintorin portailla kajautamme
neliäänisesti sekakuoroversioina Sibeliuksen laulut
En etsi valtaa loistoa, Soi
kunniaksi luojan ja lopuksi Finlandian. Nuo kaikki
ovat suomalaisten rakastamaa kansallista perinnettä,
lauluja, jotka kaikki laulamista harrastavat osaavat.
Kuoroa johtaa Helsingin
tuomiokirkkoseurakunnan
kanttori Seppo Murto. Lauluun saavat yhtyä kaikki
läsnäolijat. Vapaaehtoinen
harjoitus pidetään paikan
päällä kello 11.30.
Tapahtumaan voi
ilmoittautua Facebookissa.
Hyvää syntymäpäivää, Janne Senaatintorilla
8.12. kello 12
Järjestäjä:
Helsingin
seurakunnat ja
Kirkon musiikkijuhlat 2017
Senaatintorilla juhlitaan tänäkin vuonna Sibeliuksen synttäreitä laulamalla kolme Sibeliuksen laulua. Tapahtuman järjestävät Helsingin seurakuntayhtymä ja Kirkon
musiikkijuhlat 2017. Kuva: Pentti Manskukoski /Kuorokierros 2015
Savoy-teatterin joulussa
Stadin kundi isolla lavalla
soivat klassikot monin versioin ? Stadilainen Big Band komppaa
??Savoy-teatterin joulukonserteissa kuullaan sekä päivitettyjä että perinteisiä tulkintoja klassikkokappaleista. Sointi Jazz Orchestra rakentaa joulun tunnelmaa
torstaina 8.12. ja oopperalaulaja Johanna Rusanen
pitää perinteisen joulukonserttinsa perjantaina 9.12.
na ja Tiernapoikien rooleissa
nähdään Kalle
Ruusukallio,
Lauri Mikkola, Juuso Waris ja Minna
Tuuliainen.
? Tiernapojat on vahva
Jazzkäsittelyssä
brändi, johon
monesti viiTiernapojat
tataan, mutSuomalaisen
musiikin ta sitä ei ole
päivänä 8.12. Sointi Jazz musiikillisesJohanna Rusanen ? Joulun valoa 9.12. klo 19
Orchestra ottaa käsittelyyn- ti uudistettu
sä vuosisataisen Tiernapo- koskaan, sajat-jouluperinteen. Lauluku- noo Rasmus Soini.
Karakorpi, piano vievät
vaelmasta kuullaan rumpa? Savoy-teatterissa kuul- kuulijan jouluiselle aikali Siiri Partasen ja kapelli- laan myös Hoosianna ja pe- matkalle aina 1200-luvulmestari Rasmus Soinin te- rinteisiä joululauluja Soin- ta tähän päivään.
kemä uudissovitus 17-hen- ti Jazz Orchestralle soviTyylinmukaisuuteen ja
kiselle orkesterille. Laulaji- tettuna. Jotain ihan uutta- tekstitulkintaan panostava
kin materiaalia on lu- Rusanen on suosittujouluvassa, täydentää Siiri konserttien esiintyjä. EnPartanen.
simmäisen julkisen esiintymisensä hän teki 5-vuoAikamatka
tiaana jouluaattona Kuopion Tuomiokirkossa. Savoy1200-luvulta
teatterin konsertissa kuultähän päivään
laan muun muassa klassiPerjantaina 9.12. la- kot Ave Maria, Oi jouluvalle nousee kansain- yö, Varpunen jouluaamuvälisesti menestynyt na, Sylvian joululaulu, Sanja laajan yleisön tun- ta Lucia, Taivas sylissäni ja
tema oopperalaula- Walking in the Air.
ja Johanna Rusanen.
Joulun valoa -konserSavoyn joulu:
tissa Rusanen sekä
Sointi Jazz Orchestra esitSointi Jazz Orchestra esittää Tier- Maija Linkola, viu- tää Tiernapojat 8.12. klo 19
lu, Iida-Vilhelmiina
Johanna Rusanen ? Jounapojat 8.12. klo 19
Laine, sello ja Salla lun valoa 9.12. klo 19
??Lasse Liemola Hits with
Mosabacka Big Band? konsertti
Opistotalolla
15.12..klo 19:00
Nuorisoidoli Lasse Liemola on kahdeksankymppisenä hurjassa vedossa ja
uudet sovitukset Mosabacka
Big Bandin säestämänä antavat hänen hiteilleen vielä
lisää potkua.
Tähti on kypsynyt tulkitsijana ja Markku Renko on
sovittanut Lassen tunnetut
kappaleet uuteen loistoon.
Lasse Liemola levytti ensimmäiset
kappaleensa
nuorisokulttuurin murroksessa 1957 noin 60 vuotta
sitten . Levytyksiä tehtiin
parissa kymmenessä vuodessa yli 60 kappaletta ja
ne soivat ja jäivät nuorison tajuntaan. Jazz-muusikot johtivat levy-yhtiöitä
ja ihmettelivät miten nuorison nopeasti soittama blues
yhtäkkiä valtasi markkinat.
Vanhempi muusikkopolvi
luuli hallitsevansa tämänkin
genren ja sovitti rock kappaleita suurille kokoonpanoille, mutta toisin kävi ?
nuoriso muutti kaiken: laulajat, soittajat, musiikkityylin ja kokoonpanot.
Lasse Liemola oli tämän
murroksen ensimmäinen
esikuva ja ilmentymä. Energisen iloinen esiintyminen
ja dynaaminen ote ja komea ulkonäkö yhdistetty-
Seurasaaren Joulupolulla
touhutaan ja riemuitaan
??Joulupolun varrella on sunnuntaina 11.12. klo 12-17, lähes 30 lapsille suunniteltua tapahtumapistettä,
joissa leikitään vanhanajan leikkejä
ja lauletaan joululauluja, kuullaan
satuja ja seurataan lasten esittämää
joulukuvaelmaa, askarrellaan heijastinkoruja ja testataan tonttujen taitorataa. Joulupolun ikiomassa postikonttorissa lapset voivat kirjoittaa
ja postittaa joulukortin erikoisleimalla. Joulupolulla tapaa joulupu-
kin ja -muorin tonttuineen sekä metsäneläimiä jakamassa piparkakkuja.
Lapsille tarjotaan tonttujen keittämää
joulupuuroa (omat lautaset ja lusikat mukaan).
Joulupolun kuusiköynnökset ja
-kranssit, olkipukit ja lyhdyt johdattavat joulun odotuksen tunnelmaan. Perinteisten joulukoristeiden
lisäksi piparkakkunäyttely ja huovutetut metsäneläimet ihastuttavat
kulkijoita. Polun varrella olevat
puut kiedotaan värikkäisiin kaulaliinoihin oikean suunnan merkiksi.
Joulupolulle kannattaa suunnata
kaikki aistit avoinna, sillä herkät
korvat kuulevat ja tarkat silmät näkevät Joulupolun monet yllätykset.
Päälle tarvitaan lämpimät, säänmukaiset vaatteet ja sydämeen paljon
joulumieltä.
Joulupolun tarkka ohjelma on ladattavissa kotisivuilta joulukuun alussa.
Tapahtumaan on vapaa pääsy.
Lasse Liemola.
nä helposti tunnistettavaan
ääneen sulatti teinityttöjen
sydämet. Lasse oli ilmeinen
luonnon- lahjakkuus. Alun
esiintymisissä sai ja tulikin
kuvastua nuoruuden herkkyys ja kokemattomuus.
Lähestymistapa musiikkiin
oli tuore. Lassen ensimmäiset levytyskappaleet olivat
tuttuja ikivihreitä. Lassen
laulamasta englantilaisesta skifflestä ja Paul Ankan
kappaleista muodostui lopulta Lassen oma ohjelmisto ja se sai huiman suosion.
Torstaina joulukuun 15.
klo 19:00 avautuu ?kultai-
nen 50 ? 60-luku? Opistotalon Juhlasalissa
Lasse Liemolan ja Mosabacka Big Bandin vauhdittamana ja uusin maustein
terästettynä.
MBB.n
kapellimestari
Markku Renko on antanut sovituksillaan tutuille
melodioille uudet vaatteet
ja Lasse pitää huolen siitä
että hänen laulunsa noilta
vuosilta tulevat tuoreena ja
sykähdyttävinä jälleen mieleemme.
Talven keskelle voi tuskin ajatella lämmittävämpää iltaa!
Viikot 49-50 ? Nro 21
15
Palvelevat Lähi- ja Erikoisliikkeet
Ilmoita edullisesti ? soita puh. 413 97 332 tai 413 97 300
Autokorjaamoja
Kulta- ja kellosepät
Autojen korjauksia
ja määräaikaishuoltoja
JEWELRY - WATCH STORE
Meiltä joululahjat ? korut, kellot, hopeat
Etelä-Suomen edullisemmat hinnat.
LAAKSTEN Oy
Lönnrotinkatu 14 (sisäpiha) 00120 HKI ? Puh. 09 6926994 / 040 7573725
Nopea ja ystävällinen palvelu, tervetuloa!
Hammaslääkärit
ERIKOISHAMMASTEKNIKKO
Maalauspalveluja
Pinnotec
Maalauspalvelut
Puh. 09 - 710 533
Käenkuja 4, katutaso
Palveluja
Timanttisormukset:
laajat valikoimat
huippuedulliseen hintaan
Vanhaa hopeaa:
lusikoita, astioita, koruja,
kaikkea valtavasti
Hienot spektroliittikorut
suuresta valikoimastamme
jouluhintaan
Hyvät valikoimat
vintage ja uusia
rannekelloja
50% alennuksella erä timanttisormuksia
? tule lahjakaupoille
Hyvän ammattitaitoisen palvelun saa meiltä samaan
hintaan
innoite pintoihin
Ystävällistä & nopeaa
palvelua
Autamme Sinua mm.
tietokoneen, digiboksin
ja kännykän käytössä ja
ongelmissa! Ota yhteyttä,
kun haluat apua kotiisi!
Paristonvaihto vain 6.00? / kpl ODOTTAESSA!!
- Kodinelektroniikan
Käyttöapu Valtonen Oy 0400 858 551
RööperinLehti
12. vuosikerta 2016
Punavuoren ja ympäristön
kaupunginosalehti.
Ilmoitusmarkkinointi ja konttori
Ilmoituspäällikkö
Kristiina Estama-Saarinen
p. 413 97 332
kristiina.estama-saarinen@
karprint.fi
Aineisto- ja materiaalikyselyt
myös 413 97 300
Päätoimittaja
Juha Ahola
p. 413 97 330
juha.ahola@karprint.fi
Kustantaja ja julkaisija
Karprint Oy
Painos:
30 000 kpl
Ilmoitushinnat:
Etusivu 1,30 ?
Takasivu 1,19 ?
Teksti 1,09 ?
Erikoisliikepalsta 0,96 ?
Hintoihin lisätään arvonlisävero 24%.
Aineiston jättö:
ilmoitukset ja toimituksellinen
aineisto lehden ilmestymistä
edeltävän viikon torstaina.
Vastuu virheistä:
Lehti ei vastaa ilmoittajille mahdollisesti
aiheutuvasta vahingosta, jos ilmoitusta
ei voida julkaista määrättynä päivänä.
Lehden vastuu ilmoituksesta rajoittuu
enintään ilmoitushintaan. Huomautukset
on tehtävä kahdeksan päivän kuluessa
ilmoituksen julkaisemisesta. Lehdessä
olevien kirjoitusten tai ilmoitusten
lainaaminen tai osittainen kopiointi ilman
toimituksen kirjallista lupaa on kielletty.
Jakelu:
Helsingin Jakelu-Expert Oy
sekä jakelupisteet alueella.
Jakelupalaute:
http://hjex.fi/fi/jakelupalaute
Jakelunvalvonta:
p. 09-561 56 436 tai 029 0010042
Lue lehti myös: lehtiluukku.fi
Painopaikka
Karprint Oy
Huhmari 2016
Hakaniemen Halli, 2.kerros
p. 041 4712209
jws@kincon.info
www.jws-store.com
Tutustu lisää osoitteessa
www.pinnotec.fi
Tai soita/ring
050 572 1186/Mikael
Yhteistyössä
Sähkötyöt Eltamatic
044 589 0761/Tomi
Vi betjänar även på svenska.
LVI
Lämpö- ja
vesijohtoliike
?
Autolasipalvelut
önen
k
k
y
n
e
i
s
a
l
o
Aut
r vice
Se
AutoGlaspsarasta palvelua
gin
vuodesta
1952
Hetipalvelut
R
? 24 h päivystys
? 15 huoltoautoa
? Pesukoneen kytkennät
? Hanan vaihdot
? Viemärin avaukset
? Suunnitteluapua
? Ilmainen arviointi
isommille töille
? Kaukolämpötyöt
? Linjasaneeraukset
HOITOA ALKOHOLISMIIN
Minnesota-mallista hoitoa
päihde- ja peliriippuvuuteen
sekä läheisille.
Avohoito sopii hyvin myös
työelämässä oleville.
Kirjamme
Viimeinen pisara -toipumisen avaimet
nyt myös äänikirjana.
Miksi maksaa liikaa kun meiltä saa
halvalla, säästät paljon rahaa!!
? Maalaustyöt
? Tasoitetyöt
? Tapetointi
? Huoneistoremontit
www.kkvaltonen.fi
Terveyspalvelut
Pääkaupun
Tuulilasiongelmia?
Tuulilasit- ja muut
autolasipalvelut
AUTOLASIPOJAT
Uudenmaan
Helsinginkatu 42
00530 Helsinki
Rööperin Lehden voit noutaa
seuraavista paikoista:
Albertinkatu 15
K-Market Albertin Herkku Eiran sairaala
Annankatu 24
Tokyokan
Bulevardi 1
Bulevardin Kahvisalonki
Eerikinkatu 25
Eerikinkadun pesula
Fredrikinkatu 48
Sähköas. Piipponen
Fredrikinkatu 55
Deliservice Punnitse&Säästä
Iso-Roobertinkatu 21
Alepa
Iso-Roobertinkatu 20-22 Toimelan opisto
Kapteeninkatu 7
SOL -pesula
Henry Fordin katu 5 D Autokorjaamo Jarrupoljin Oy
Hernesaarenkatu 17
Pizzeria Dei Piselli
Hietalahdenranta 7
S-market Bulevardi
Hietalahdenranta 11
Kirpputori Hietsumarket
Neitsytpolku 9
Galleria Saima
Perämiehenkatu 6
Baribal biljardisali
Perämiehenkatu 10
Alepa
Pietarinkatu 14
Suutari A. Sulaoja
Pietarinkatu 12
Siwa
Pursimiehenkatu 4
Viiskulman terveysasema
Tehtaankatu 1
Siwa
Kaivopuisto Siwa
Tehtaankatu 25
Mr. Flower
Tehtaankatu 25
pikkukauppa Herkku Makasiini
Wanha Kauppahalli
Hietalahti
(09) 374 5741
040 506 4641
www.autolasipojat.fi
Vakuutusyhtiöiden sopimuskumppani
Kirja-arvostelu
Kesädekkari
Helsingistä
Töölön Putkiliike Oy
020 7411820 ? yhteys@lvis.fi
ILMOITA
palveluhakemistossa!
Soita 09-41397332
Rööperin
Lehti
??Ruumis paljastuu torninosturista kiikarilla katsellen rakennustyömaalla Helsingin keskustassa. Vieressä ovat Hietaniemen hautausmaa ja Marian sairaala.
Rakennetaan uusia taloja
Kamppiin. Liittyykö ruumis jotenkin niihin? Tätä
ratkotaan kirjailija Ata Hautamäen kuudennessa jännitysromaanissa ?Siell´ on
hieno hietakehto? (Myllylahti 2016).
Vaikka yksi ruumis löytyykin Helsingin keskustasta, Hautamäki vie lukijaansa paljon myös Tampereen
Teiskoon, jossa kauniissa
järvimaisemassa on hukkunut tai murhattu nainen.
Moni- puoliseen juonikuvioon liittyy myös laitonta
maahanmuuttoa, ehkä talousrikollisuuttakin, huume-kauppaa, naiskauppaa.
Tarina hipoo välillä uskottavuuden rajoja, mutta pitää silti otteessaan. Saksassakin käydään ja tarinaan
kuuluu kuten suomalaisiin
nykydekkareihin lähes aina
niin romanialaisia, puolalaisia kuin tietysti venäläisiä konnia. ?Konnuuspaikkana? Marian sairaala on
uusi löytö.
Hautamäki kuvaa paljon
poliisin toimintaa eri tilanteissa. Naispoliisit saavat
tuntea sukupuolensa aliarvostuksen. Poliisin sisäinen
kilpailu, nokittelu ja arvojärjestys saavat kirjassa ansaitut huomiot,kuvaukset
ovat ja eivät ole mairittelevia poliisikunnalle.
Kokonaisuutena Ata Hautamäen ?Siell`on hieno hietakehto? on ihan luettava
dekkari, ehkä liiankin rönsyilevä. Kevyt kesädekkari
Helsingistä.
Pekka Hurme
Nro 21 ? Viikot 49-50
16
Hietalahden
kauppahalli
il k s
B
ar
M
hake
Joulunajan tarjoukset
Hot shakes
Ginger Bread Shake
4,50?
6,00?
Hyvä yrittäjä,
joulu lähestyy!
Toivota asiakkaillesi
hyvää joulua ja uutta
vuotta tervehdysaukeamallamme!
Vuoden 2016
viimeinen lehti
ilmestyy viikolla 51,
(aineistot viim. ma 12.12.)
Vuoden 2017
ensimmäinen numero
ilmestyy viikolla 3
(aineistot viim. ke 11.1.2017)
Soita ja varaa
paikkasi ajoissa!
KAIHILEIKKAUS
EDULLISESTI UUDELLA
TEKNOLOGIALLA.
Kaihi voi kehittyä missä iässä tahansa ja varsinkin ikääntyville
huomaamatta. Harmaakaihi hoidetaan aina leikkaamalla. Olemme saaneet käyttöömme uusinta teknologiaa, jolla kaihileikkaus
on mahdollisimman hellävarainen ja toipuminen nopeaa. Arvoasiakkaana saat leikkauksen nyt edulliseen kampanjahintaan.
ARVOASIAKASETU
ARVO
ETU
-200 ?/yhden silmän kaihileikkauksesta
Molempien silmien kaihileikkauksesta alennus on
yhteensä 400 ?. Etu on voimassa 28.2.2017 asti.
VA R A A A I K A 0 9 7 7 5 0 8 1 6 0 .
Kristiina
Estama-Saarinen
09-413 97 332
kristiina.estamasaarinen@karprint.fi
HIETSUN HALLI TÄYTTYY
JOULUN ODOTUKSESTA!
Hietalahden kauppahallissa järjestetään joulumarkkinat
lauantaina 17. joulukuuta kello 10.00 - 22.00 ja
sunnuntaina 18. joulukuuta klo 10.00 - 16.00
Kävijöille luvassa viihdyttävää ohjelmaa, musiikkia ja
makunautintoja. Mukana suomalaisia designereita,
taiteilijoita, käsityöläisiä sekä vintagenmyyjiä.
Tervetuloa nauttimaan joulun odotuksesta kanssamme!