Nyt välityspalkkiot:
BITMASTER
yksiöt = 2.480 ?
kaksiot = 3.720 ?
TIETOKONEHUOLTO
Pursimiehenkatu 16 ? puh. (09) 174 746
bitti@bitmaster.fi ? www.bitmaster.fi
1 KAUTTAALTAAN PEHMUSTETUT NAHAT
2 SOFT-AIR TEKNOLOGIA
3 COMFORTEMP-VÄLIVUORI
4 VAIHDETTAVAT POHJALLISET
Tervetuloa palveltavaksi Annankadulle
Eija Leino, LKV, p. 040 7242501
MEPHISTO SHOP HELSINKI www.mephistoshophki.com
Annankatu 34 A, 00100 HELSINKI | Palvelemme Ark. 10-18, la 10-16
ARK-Kiinteistöt LKV [A], Punavuorenk. 15 B 37, 00150 HKI
RööperinLehti
Viikot 15-16 ? Nro 7/2016 ? 12. vuosikerta
Punavuoren ja ympäristön kaupunginosalehti
ME TUNNEMME ARVOASUNNOT JA NIIDEN OSTAJAT.
Kutsuthan meidät käymään, kun asunnonvaihto on ajankohtainen.
KRUUNUNHAKA, KT, 6 h, k
213 m2
Arvokiinteistössä erinomainen
asunto. Runsaasti kattomaalauksia korkeissa
huoneissa, joista puistonäkymät etelään. Kauttaaltaan parkettilattia. Sauna. Hissi keittiöportaassa. Vapautuu sopimuksen mukaan. G 2007.
Mh. 1.238.200,21 e. Vh. 1.250.000 e. Liisankatu
27. Tied Gripenberg p. 050 568 8438. 7111346
KRUUNUNHAKA, KT
3 h, k, s, p ja 1 h, k
195 m2
Merellinen ylimmän kerroksen maisemakoti! Huikeat merinäköalat itään ja valoisat näkymät Kanavarannan suuntaan etelään.
Huoneisto on palautettu takaisin asuinkäyttöön
hyödyntäen paras mahdollinen nykytekniikka ja
laatutaso. Mh. 1.607.827,44 e. Vh. 1.750.000 e.
Pohjoisranta 4.
7127948
KAARTINKAUPUNKI, KT
3 h, k, s, p
121 m2
Ydinkekustan näköalapaikka. Ylin
kerros Kaartinkaupungin korkeimmalla paikalla. Suurin osa Eteläsatamasta näkyy aina Suomenlinnaan ja Laajasaloon asti. Asunto on kaunis kuin koru. Avotakka, sauna ja avoparveke
kruunaa kaiken. Kauttaaltaan peruskorjattu yhtiö. Esittelemme sopimuksen mukaan. Mh.
1.212.709,77 e. Vh. 1.220.000 e. Korkeavuorenkatu 31-33. Tied Gripenberg p. 050 568 8438
7159417
PUNAVUORI, KT, 5h, k
117,5 m2
Valoisa perheasunto. Näkymät Johanneksen
kirkolle isoista ikkunoista. Makuuhuoneet puistopihan puolella. Talossa sauna. Kadunpuoleiset ikkunat uusitaan marraskuun alussa -15.
Pieni kodikas yhtiö. Perusyhtymän aikoinaan itselleen ja johtajilleen rakentama talo. Esteetön
kulku hissille. Ostajalle järjestyy autopaikka,
mahdollisesti jopa tallipaikka. E 2007. Mh.
741.166,22 e. Vh. 765.000 e. Ratakatu 21.
7175515
ULLANLINNA, KT, 3 h, k
110 m2
Rauhallinen ja valoisa koti jossa on
kodikas tunnelma. Upea sijainti lähellä Eteläsatamaa lehmusten vierustamalla katuosuudella. Muuttamaan pääsee nopeasti. E 2007. Mh.
796.500 e. Vuorimiehenkatu 15.
7100697
MUNKKINIEMI, KT
4 h, k, erill. wc, p
101 m2
Parvekkeellinen toiseksi yli (7/8) kerros erinomaisin näkymin. 3-4 makuuhuonetta. Avotakka. Tumma paksu parketti. Vesisaneeraus alkaa
kesäkuuss ja viemärisaneeraus valmistuu huhtikuussa, joten ostajalla voi vaikuttaa materiaalivalintaan 12.5 asti. Pitkä loppukauppamaksuaika järjestettävissä. Näin ollen ostajalla on
aikaa myydä oma asuntonsa. Talossa sauna. C
2007. Mh. 578.000 e. Riihitie 3.
7153601
EIRA, KT, 3 h, k
94 m2
Aito Eiralainen ylimmän kerroksen huoneisto
lähellä Engelin aukiota, jossa kaikki ikkunat katsovat valoisiin ilmansuuntiin. Rauhallinen koti
jossa on viihdytty pitkään. F 2007. Mh. 843.087,44
e. Vh. 845.000 e. Rehbinderintie 13-15.7150287
ETU-TÖÖLÖ, KT, 2-3 h, avok
88 m2
Ravintola Troikan talosta hyväkuntoinen koti,
jonka saa helposti muokattua kolmioksi. Sopii
hyvin nyt pariskunnille, paljon avaraa tilaa. Kadunpuolelta avara näkymä Lemminkäisenkujalle päin. Hyvä yhtiö, jossa mm. putkiremontti
on v. 2013 tehty. Yhtiö omistaa autohallin ja
vuokratuloja yhtiöllä on yhteensä 48.000? vuodessa. C 2007. Mh. 442.397,46 e. Vh. 499.000 e.
Caloniuksenkatu 3.
7192741
PUNAVUORI, KT
3 h, avok, erill wc, p
78,5 m2
KRUUNUNHAKA, KT, 2 h, k
57,5 m2
Valoisa, korkeatasoinen 4. krs:n päätyhuoneisto. Lasitettu etelä/lounas parveke. Puistot joka
puolella. Täysin peruskorjattu 2014, jolloin tehty Valantin avokeittiö, jossa Mielen koneet, kaikki sähkövedot uusittu, kylpyhuone ja erillinen
wc uusittu, joten on muuttovalmis mieluiten kesän kynnyksellä. Tarvittaessa nopeamminkin.
Talossa on sauna. G 2007. Mh. 472.360,46 e.
Vh. 495.000 e. Punavuorenkatu 21.
7123400
Tyylikäs asunto erittäin hyvästä yhtiöstä, jossa
suuret remontit tehty, mahdollisuus autohallipaikkaan. Kaunis vaaleasävyinen koti, valkoiset
lautalattiat ja ruoanlaitosta pitäville suosittu
kaasuliesi. Avarat näkymät sisäpihalle. Rauhaa
ja hiljaisuutta arvostavalle Kulmakatu luo hyvät
puitteet. Täällä on hyvä tunnelma, mikä kannattaa tulla kokemaan. E 2007. Mh. 389.000 e. Kulmakatu 7.
7111748
ORANSSIA ENERGIAA
ASUNTOSI MYYNTIIN.
Soita jo tänään!
EIRA, KT, 5 h, k, erill. wc
162 m2
Erinomainen kulmahuoneisto merinäkymin ja parvekkeella. Melior-niminen yhtiö
on peruskorjattu eikä näköpiirissä ole saneerauksia. Asunnossa eteläparveke, sauna ja kaksi toimivaa kaakeliuunia. Kolmas makuuhuone
helposti järjestettävissä. Hyvät kolminkertaiset
ikkunat. Uimarannalle n.200m. Tämä Unique
asunto vapautuu sopimuksen mukaan. D 2007.
Mh. 1.343.941,46 e. Vh. 1.397.300 e. Speranskintie 3. Tied Gripenberg p. 050 568 8438. 7128496
KRUUNUNHAKA, KT
3-4 h, k, s, p
117 m2
Häikäisevän kaunis kokonaisuus,
josta panoraamanäkymät yhdeksästä ikkunasta
Liisanpuistikkoon sekä merelle Tervasaaren
suuntaan. Omasta saunasta voit mennä vilvoittelemaan parvekkeelle, ja jos tarkkaan illalla
kuuntelet, kuulet Korkeasaaren leijonien karjuntaa. Tässä kohtaa ylin krs., hissi. E 2007. Mh.
927.788,33 e. Vh. 929.000 e. Maurinkatu 4.Tied.
Gerstenmaier p. 0503180132.
7179702
KATAJANOKKA, KT, 3 h, k
97 m2
Tyrmäävän kaunis, valossa kylpevä arvohuoneisto upeassa 1906 valmistuneessa Jugend-linnassa. Korkeat (n.3,20) ja ilmavat
huoneet, 2 kaunista kakluunia sekä upea kuusi
ikkunainen erkkeri olohuoneessa luovat tähän
kotiin aivan poikkeuksellisen upean tunnelman.
Taloyhtiössä raskaat remontit tehty. Mh.
599.472,89 e. Vh. 649.000 e. Kauppiaankatu 12.
Tiedustelut Gerstenmaier p. 0503180132.
7141200
KRUUNUNHAKA, KT, 3 h, k, ha
82 m2
Kaunis, läpitalon huoneisto, jossa olohuoneesta avautuu huikean kaunis näkymä merelle. Yhtiössä putkiremontti tehty. Pihasiiven talossa
putkiremontin yhteydessä kunnostetut tilavat
saunatilat sekä pesutupa. Asunnossa varaus
toiseen wc:n. C 2007. Mh. 564.516,19 e.
Vh. 598.000 e. Pohjoisranta 16.
7189718
ULLANLINNA |
Tehtaankatu 11, 00140 Helsinki
puh. 020 780 3200
JAAKKO AHTILUOTO
Myyntineuvottelija, KTM
puh. 020 780 3317
gsm 050 511 1324
SUSANNE
GERSTENMAIER
Myyntineuvottelija
puh. 0207 80 3344
gsm 050 318 0132
SEBASTIAN
GRIPENBERG
Kiinteistönvälittäjä, LKV
puh. 020 780 3315
gsm 050 5688 438
KURT GRÖNHOLM
Kiinteistönvälittäjä, LKV
puh. 020 780 3208
gsm 040 668 3405
MARIA HOIKKALA
Kiinteistönvälittäjä, LKV
puh. 020 780 3308
gsm 040 661 0015
PAULA KEIJONEN
Kiinteistönvälittäjä
LKV, KiAT
puh. 020 780 3568
gsm 040 507 3552
JUHA KOIRANEN
Kiinteistönvälittäjä, LKV
puh. 020 780 3655
gsm 0500 506 508
MARIA LEHTO
Myyntineuvottelija
puh. 020 780 3714
gsm 040 630 3010
JAANA LÅNGSTRÖM
Myyntineuvottelija
puh. 020 780 2225
gsm 040 774 9563
NOONA PÖLKKI
Myyntineuvottelija
puh. 020 780 3887
gsm 040 661 6570
SAMI RAUTANEN
Kiinteistönvälittäjä, LKV
puh. 020 780 3313
gsm 0500 559 589
NICOLAI SLOTTE
Myyntineuvottelija
puh. 020 780 2674
gsm 040 672 0690
EEVA VALORI
Kiinteistönvälittäjä
LKV, KTM
puh. 020 780 3639
gsm 040 679 1600
AULIKKI YRJÖLÄ
Kiinteistönvälittäjä, LKV
puh. 020 780 3318
gsm 0500 408 661
JANNE PAASIMIES
Myyntijohtaja, LKV
puh. 020 780 3382
gsm 0400 394 074
NIINA LAINE
Myyntisihteeri
puh. 020 780 3797
gsm 0500 408 688
TOMMI LINDSTRÖM
Kiinteistönvälittäjä, LKV
puh. 020 780 3011
gsm 040 653 3044
Huoneistokeskus Oy LKV, Valimotie 17-19, 00380 Helsinki. Y-tunnus 1831315-2. Puheluhinnat 0207-alkuisiin numeroihin lanka- ja matkapuhelimesta 8,35 snt/puhelu + 16,69 snt/min (alv 24 %). Energialuokka A-G, mikäli ei saatavilla kirjain X.
/ Huoneistokeskus
www.huoneistokeskus.fi
Nro 7 ? Viikot 15-16
2
Helli, elä ja harrasta!
Ekoelo
Luonnonmukaisesti
l
Ekologisesti
l
Puhtaasti
l
Aidosti
2/2016
6,90
l
Kotoillen
5,90
Ekokosmetologeilta
hoidot luonnonaineilla
Hävikkiruuasta
gourmet-annoksia
Aloita säästö
hehku- ja
halogeenilampuista
Viidennes suomalaisen hiili
jalanjäljestä syntyy ruuasta
Auton
voi jakaa
muiden
kanssa
Alpakan villa
on kuusi kertaa
lampaanvillaa
lämpimämpää
Oma maa
ahomansikka!
?
ERIKOIS
ERIKOISHINTA
HINTA
2/2016
6,60
Meidän
SI
E
Meidän Koira on erinomainen asia- ja viihdelehti
koko perheelle. Ihmisen
läheisimmästä ystävästä koirasta esittelemme jokaisessa
numerossa rotuja,
kasvatusta ja hoitoa.
Meidän Koira on niin kotikuin harrastuskoiriensa
hyvinvoinnista huolehtivien
omistajien lehti. Meidän
Koiraa lukevat mielellään
kaikki korista pitävät! Lehti
on laaja-alainen, täysin
nelivärinen ja lähes
satasivuinen aikakaus-lehti,
joka ilmestyy
6 kertaa vuodessa! Meidän
Koira ilmestyy kolmatta
vuottaan.
TU
2/16
6,40
Meidän Koira
RO
Hevosmaailma on hevosen
5,5
5,900
omistajille ja kasvattajille
suunnattu harrastelehti,
jossa aina on runsaasti monipuolista ja ajankohtaista
Harjun
opiskelijat
luettavaa kaikille hevosista
messutöissä
kiinnostuneille. Hevos-maailma kertoo kuulumisia raviHEVOSNAISET
radoilta, ratsastuskisoista ja
traktorimarssilla
hevostaloudesta. Hevosten
Selkeys ja jatkuvuus
ruokinta ja terveydenhoito
tärkeää varsan
ruokinnassa
ovat keskeisiä teemoja
Etelä-Afrikan
ja ne kiinnostavat aina
VILLIHEVOSET
turistinähtävyys
lukijoita. Lisäksi lehti antaa
Rehuanalyysi
neuvoja mm. varusteiden
ainakin kerran
vuodessa
hankinnasta ja talliturvalRatsastusjousiammunta
lisuudesta. Hevosmaailma
SUSIKAMMO
jäi päälle
vaatii nopeutta ja tarkkuutta
ilmestyy
lämminveriravuri Kizulle
6 kertaa vuodessa tuhtina
lukupakettina.
Tilaushinnat:
Kestotilaus 39?, määräaikainen tilaus 49?
Tilaa lehti www.hevosmaailma.fi, tilaukset@karprint.fi
tai puh. 09-413 97 300
Kissafani on kissan ystävien
ikioma lehti. Rakkaus
kissaan on monen kohdalla
HOITO ? RAVINTO ? UUTUUDET
sammumaton, mutta kai? NEUVOT ? VINKIT
killa ei ole mahdollisuutta
Kissafani Virossa
omaan kissaan. Kissafani
? Löytökissat
? Kissamummi
on siihen pieni korvike.
? Kattiradio
Kissafani on kissanomistajien äänenkannattaja.
Kissafani välittää tietoa
kissan hyvästä hoidosta
monipuolisesti ja katKissan kanssa
Äänestä
? bussissa
tavasti. Lehti esittelee
? junassa
söpöin
? laivassa
myös erilaisia kissoja ja
? lentokoneessa
kissa!
kissarotuja ja on muKarvaton don sfinx
Tshernobylin ydinRotuesittelyssä
kana kissanäyttelyissä.
onnettomuus syynä?
ihmisrakas
Kissafani ilmestyy 6
siperiankissa
kertaa vuodessa aina yhtä Monet temput
Kissa suukottaa
odotettuna lukijoidensa
ja osaa vilkuttaa
iloksi.
Tilaushinnat:
Kestotilaus 39?, määräaikainen tilaus 45?
Tilaa lehti www.kissafani.fi, tilaukset@karprint.fi
tai puh. 09-413 97 300
Tilaushinnat:
Kestotilaus 41?, määräaikainen tilaus 47?
Tilaa lehti www.ekoelo.fi, tilaukset@karprint.fi
tai puh. 09-413 97 300
Hevosmaailma
Kissafani
SI
Uutuuslehti Ekoelo esittelee
vaihtoehtoja, miten nykyajan ihminen voi tuoda
jokapäiväiseen arkeensa
arvovalintoja, jotka tukevat
elämäntapaa: Luonnonmukaisesti Ekologisesti
Puhtaasti Aidosti. Keskiössä
ovat kotoilu ja kotona
toteutettavat arvovalinnat
ihmisen elämänkaaren eri
vaiheissa. Ekoelo jalkautuu
harrastus-, kurssi- ja
koulutustoiminnan pariin
sekä kertoo ekologisista
ja luontoa lähellä olevista
vapaa-ajanviettomahdollisuuksista.
TT
OP
Ekoelo
E LY S
SÄ ILOIN
EN
M
Huskyajelulla Lapissa
KOIRA
Rekikoira juoksee
240 km päivässä
2/2016 6,50
ERIKOISHINTA
4,90
Agilit yn leikkikoulussa lupa
myös riehua
Colliet
osaavat
sirkustemppuja
Tilaushinnat:
Kestotilaus 38?, määräaikainen tilaus 40?
Tilaa lehti www.meidankoira.fi, tilaukset@karprint.fi
tai puh. 09-413 97 300
Tilaa ja nauti!
Koulukoira Leevi
rauhoittaa ja
antaa lohtua
Tuolta tulee karhu!
Koirat petotestissä
Venäjänbolonka
? pieni ja vikkelä
12. vuosikerta ? nro 7
Viikot 15-16
Ajankohtaista
Kansallisoopperan ja
-baletin
uusi hallitus
Mäntymäenkentältä pohjoiseen katsottaessa, tulee näkymä kenties olemaan tämä, jos Helsinki Garden sijoittuu Mäntymäen alueelle.
Puretaanko Helsingin
jäähalli Gardenin tieltä?
Hankkeella kaksi aluevarausta
??Helsinki Garden -hanke painii edelleen vaihtoehtojen kanssa. Helsingin kaupunginhallitus
varasi hankkeelle viime toukokuussa kaksi aluetta, joiden
mahdollisuutta toimia Helsinki
Gardenina lähdettiin tutkimaan.
Helsinki Gardenista on tulossa moderni tapahtuma-areena,
joka tulee tekemään Helsingin
kaupungin kanssa paljon yhteistyötä. Helsinki Gardenin suunnitellaan palvelevan taiteista ja
urheilusta kiinnostuneita ihmisiä Helsingin Töölössä ympäri
vuoden. Paikallinen kulttuuritarjonta monipuolistuisi ja kasvaisi Gardenin myötä.
Sivu 14
Suomen ensimmäiset pikaratikat
aloittavat uuden aikakauden
??Helsingin seudulle suunniteltu Raide-Jokeri ja Tampereen pikaraitiotie saivat viime
viikon tiistaina valtion tuen
kehysriihessä. Järkevät joukkoliikenneinvestoinnit tiivistävät myös kaupunkirakennetta
ja parantavat joukkoliikenteen
palvelutasoa.
? Nyt tehdyt kehyspäätökset
Helsingin seudun ja Tampereen pikaraitioteistä edesauttavat osaltaan valtion ja kuntien
välisen MAL-sopimuksen syntymistä, HSL:n toimitusjohtaja
Suvi Rihtniemi sanoo.
MAL-sopimus solmitaan valtion ja kuntien tai kaupunkiseutujen välillä, ja se koskee maankäyttöä, asumista ja liikennettä.
Raide-Jokeri ja Tampereen raitiotie ovat toteutuessaan Suomen ensimmäiset pikaraitiotiet.
Raide-Jokeri korvaa Helsingin
seudun eniten käytetyn bussilinjan 550. HSL:n johdolla laaditussa Helsingin seudun liikennejärjestelmäsuunnitelmassa
(HLJ 2015) Raide-Jokeri on sijoitettu yhdeksi seudun tärkeimmistä joukkoliikennehankkeista. Tampereen pikaratikan ensimmäisen vaiheen taas arvioi-
daan valmistuvan vuonna 2021.
Pikaraitioteillä liikennöidään
perinteisiä kaupunkiraitioteitä
nopeammin, ja suurten vaunujen vuoksi pikaraitioteillä voidaan kuljettaa enemmän matkustajia kuin bussiliikenteessä.
Pikaratikan etuihin kuuluu myös
täsmällisyys, sillä ne kulkevat
tyypillisesti omalla, muusta liikenteestä erotetulla kaistallaan.
? Meille tämä on erityisen tärkeää, sillä bussilinja 550 on jo
nyt ruuhka-aikoina kapasiteettinsa ylärajoilla, kertoo HSL:n
joukkoliikennesuunnitteluosaston johtaja Tero Anttila.
Kaupunginosien keskustoissa
pikaraitiotien linjaus voidaan sovittaa mainiosti tiiviiseen kaupunkiympäristöön, ja kaupunginosien välillä matkanopeutta voidaan kasvattaa suoraviivaisella radalla ja harvemmalla
pysäkinvälillä. Helsingin seudulla Raide-Jokeri kulkisi Helsingin Itäkeskuksesta Espoon
Keilaniemeen.
Valtio myönsi Raide-Jokerille
avustusta 84 miljoonaa euroa ja
Tampereen pikaratikalle 71 miljoonaa euroa.
??Suomen kansallisooppera ja
-baletti sr:lle on nimetty uusi
hallitus huhtikuussa alkavalle
kolmivuotiselle toimikaudelle.
Jäsenistä opetus- ja kulttuuriministeriö nimeää puheenjohtajan ja neljä jäsentä, Helsingin kaupunki kaksi jäsentä, ja
Espoon ja Vantaan kaupungit
molemmat yhden jäsenen.
Hallituksen uudeksi puheenjohtajaksi opetus- ja kulttuuriministeriö on nimennyt toimitusjohtaja Leena Niemistön ja
jäseniksi johtaja Leif Jakobssonin, talousjohtaja Pekka Pajamon, henkilöstöjohtaja Kerttu Tuomaksen sekä kansanedustaja Jutta Urpilaisen.
Helsingin kaupungin nimeämät jäsenet ovat DI Matti
Hirvikallio ja johtaja Mari
Puoskari, Espoon kaupungin nimeämä jäsen on toimitusjohtaja Jaana Jalonen ja
Vantaan kaupungin nimeämä
jäsen on Senior Advisor Tapani Mäkinen.
Hallituksen uusia jäseniä
ovat puheenjohtajan lisäksi
Leif Jakobsson, Kerttu Tuomas
sekä Matti Hirvikallio.
Hallituksen työhön osallistuvat lisäksi esittelijänä Suomen kansallisoopperan ja -baletin pääjohtaja Päivi Kärkkäinen sekä henkilökunnan
nimeäminä jäseninä näytäntötyöntekijä Kalle Rannikko,
orkesterimuusikko Timo Pulakka ja balettitanssija Jouka
Valkama. Hallituksen sihteerinä toimii Suomen kansallisoopperan ja -baletin päälakimies Anita Prusila.
Kansallismuseon torni
korjataan kivi kiveltä
??Eduskuntatalon huputetun
työmaan viereen kohoaa vielä
korkeampi huppu, kun Kansallismuseon tornin ympärille aletaan huhtikuussa pystyttää rakennustelineitä.
Kansallismuseon torni on
odottanut korjausta jo vuosia.
Luonnonkiviverhouksen takana oleva tiilimuuri on läpimärkä ja pääsisäänkäynnin yläpuoliset vuolukivikoristeet on jouduttu turvallisuussyistä suojaamaan verkolla. Vuonna 2013
toteutettu Museoviraston kiinteistöjen hallinnansiirto Museovirastolta Senaatti-kiinteistöille
on nyt mahdollistanut rahoituksen tälle pitkään kaivatulle korjaukselle yhdessä Suomen merkittävimmistä arvorakennuksista.
Kansallismuseon torni korjataan samalla menetelmällä kuten jo aikaisemmin korjatut aikalaisrakennukset: Kallion kirkon torni, Turun taidemuseo,
Tampereen tuomiokirkko ja viimeksi Helsingin rautatieaseman
torni. Kivet numeroidaan työn
alussa huolellisesti ja irrotetaan
sekä kuljetetaan varastoon odottamaan takaisinmuurausta. Tiiliseinästä poistetaan hapertunutta pintaa ja siihen tehdään tuuletuskanavisto rappausverkosta
ja laastista muotoilemalla.
Sivu 13
Nro 7 ? Viikot 15-16
4
Pääkirjoitus
Yleisönosasto
Päätoimittaja
Juha Ahola
Nro 7
Toimeentulotuet siirtyvät
hoidettaviksi Kelaan
P
erustoimeentulotukeen
liittyvät tehtävät siirtyvät vuoden 2017 alusta
kunnista Kelan hoidettaviksi.
Pääkaupunkiseudun kunnissa
muutos näkyy jo nyt niin, että
etuuskäsittelijät ovat alkaneet
hakeutua uusiin tehtäviin.
Kyseessä ei ole kuntien kannalta liikkeenluovutus, joten
tehtäviä nyt hoitava henkilöstö
ei siirry tehtävien mukana
kunnista Kelaan. Kela hoitaa
tehtävät pääosin nykyisellä
työvoimallaan ja käynnistää
kevään aikana tarvittavat lisärekrytoinnit.
Koska työ kunnissa loppuu,
työnantajalla on oikeus ja velvollisuus tarjota etuuskäsittelijöille
irtisanomisen vaihtoehtona
myös muunlaista työtä sekä tähän tarvittavaa koulutusta.
Kunnat varautuvat toimeentulotukilain muutokseen
hyvissä ajoin ja yhteistyössä.
Henkilöstön uudelleensijoittamisjärjestelyt on jo käynnistetty.
Lähtökohtana on, että mahdol-
lisimman moni etuuskäsittelijä
sijoittuisi joko Kelan palvelukseen tai kunnan muihin
tehtäviin.
Vuonna 2013 täysi perustoimeentulotuen perusosa on yksin
asuvalle henkilölle 477,26 euroa
kuukaudessa. Tällä summalla
on katettava ravintomenot,
vaatetuskustannukset, vähäiset
terveydenhuoltomenot, henkilökohtaisen puhtauden ja
kodin puhtauden menot, paikallisliikenteen maksut, myös
lehtitilaukset, puhelimen käyttökustannukset ja harrastus- sekä
virkistystoiminnasta koituvat
kulut.
Perustoimeentulotukea myönnetään myös asumismenojen,
yleensä vuokran ja vastikkeen
sekä vesimaksun, lämmitysmaksun, sähkölaskun ja kotivakuutusmaksun kattamiseen.
Kaikki tämäntyyppisten tukien
myöntäminen siirtyy siis vastaisuudessa pois kunnallisesta
organisaatiosta valtiovallan
vastuulle ja hoitoon Kelaan.-j.a.
Lilla Teaternin taiteelliseksi
johtajaksi Marina Meinander
??Helsingin teatterisäätiön
hallitus on valinnut Lilla Teaternin taiteelliseksi johtajaksi teatteritaiteen
maisteri Marina Meinanderin (s. 1967). Uuden johtajan on määrä aloittaa tehtävässään 1. tammikuuta
2017. Sopimus on määräaikainen ja jatkuu 31. heinäkuuta 2020 saakka. Lilla
Teatern on Helsingin Kaupunginteatterin ruotsinkielinen näyttämö, jonka taiteellisen johtajuuden lisäksi
Meinander osallistuu HKT:n
yleiseen ohjelmistosuunnitteluun.
Marina Meinander on
dramaturgi, käsikirjoittaja
ja ohjaaja. Useiden freelance-töiden ohessa hän
on työskennellyt 13 vuotta kiinnitettynä dramaturgina Svenska Teaternissa ja
kolme vuotta Yle Draamalla Kotikatu-tv-sarjan vas-
taavana tuottajana. Tämän
jälkeen hän on toiminut
mm. Ylen pitkien tv-sarjojen, kuten Syke ja Kynsin
hampain, lukijana ja kehittäjänä. Meinanderin yhdessä Kirsi Porkan kanssa kirjoittamaa ja ohjaamaa näytelmää Paha äitipuoli esitetään parhaillaan
Suomen Kansallisteatterissa. Meinander on tehnyt 17
ohjausta sekä näyttämölle
että radioon, kirjoittanut 15
näytelmää ja työskennellyt
dramaturgina, kääntäjänä ja
tuottajana.
? On jännittävä ja mahtava haaste saada tulla Lilla
Teaterniin ja jatkaa teatterin vahvaa perinnettä, johon kuuluvat hieno näyttelijäntyö, suora yleisökontakti ja hauska, älykäs,
ajankohtainen teatteri. Meidän yhä virtuaalisemmassa
maailmassamme mikään ei
voita kohtaamista teatterisalissa. Toivon, että Lilla
Teaternissa tämä kohtaaminen olisi kohottava, mielellään myös vähän ravisteleva, enkä tässä tarkoita vain
naurulihaksia!, sanoo Marina Meinander.
Helsingin Kaupunginteatteri on Helsingin teatterisäätiön ylläpitämä moderni
kansanteatteri, joka tarjoaa
mahdollisimman hyvää ja
monipuolista teatteria mahdollisimman laajalle katsojakunnalle. Helsingin Kaupunginteatterin toiminnan
keskeisiä osia ovat kaksikielisyys, laaja perheteatteritarjonta, oman tanssiryhmän (Helsinki Dance
Company) tuotannot sekä
koko muu muonipuolinen
teatteritarjonta käsittäen ulkomaisia ja kotimaisia puhenäytelmiä, komediota ja
musiikkiteatteria.
Puolet?helsinkiläisistä ansaitsi
yli?26900 euroa?toissa vuonna
??Helsinkiläisten mediaanitulo oli 26 900 euroa vuonna 2014.
Mediaanitulo tarkoittaa
keskimmäisen tulonsaajan
tuloja, kun tulonsaajat asetetaan tulojen mukaan suuruusjärjestykseen.
Keskimmäisen tulosaajan kummallekin puolelle jää yhtä monta tulonsaajaa. Kasvua mediaanitulossa oli edellisestä vuo-
desta prosentti. Helsingin
mediaanitulo oli vuonna
2014 pääkaupunkiseudun
kaupungeista alhaisin, sillä Vantaalla mediaanitulo
oli 27 600 euroa, Espoossa 30 000 ja Kauniaisissa
34 100 euroa.?
Kun tarkastellaan tulojen
keskiarvoa, niin helsinkiläisten tulot olivat vuonna
2014 keskimäärin 34 200
euroa. Miesten vuositulo-
jen keskiarvo oli 39 500 ja
naisten 29 600 euroa.
Miesten keskitulo oli
noussut edellisestä vuodesta puoli prosenttia ja naisten 1,3 prosenttia. Pääomatulojen osuus veronalaisista tuloista oli Helsingissä
9 prosenttia vuonna 2014,
mikä oli prosenttiyksikön
enemmän kuin edellisenä
vuonna.
Pieniä hetkiä tarvitaan
Oomme saarella satujen,
kuulen lauluja lintujen.
Kauan tiesin aavistin,
Sinä tulisit jostakin.
Ootin elämääni parempaa,
mikä tietäin tasoittaa.
Elämä on niin antoisaa,
pieniä hetkiä tarvitaan!
Emme riitele ollenkaan,
vaan taitoamme testataan.
Kiitollinen olla saan,
huono päivä taakse jää.
Tukekaamme aina toisiamme,
siitä sitä voimaa saamme!
Elämä on niin antoisaa,
pieniä hetkiä tarvitaan!
Muistan sen vieläkin
kuin päivän elisen.
Olit rinteessä kukkulan
luona tuomen valkoisen.
Sua kesäkeijuksi luulin,
tulithan kevein askelin.
Vahvuuden toit elämään,
olethan muusa mukavin.
Muistan sen vieläkin
kuin päivän elisen.
Sä tulit sieltä jostakin,
tulit luoksein hymyillen.
Sulle maljan kohotan,
olethan muusa mukavin.
Toivo Levanko lyyrikko
Uudellamaalla kesänopeusrajoitukset
??Kauden 2015 - 2016 talvi- ja pimeän ajan nopeusrajoitukset poistuvat Uudenmaan, Päijät-Hämeen ja
Kanta-Hämeen maakunnissa 31.3. - 1.4.2016. Muuttuneet nopeusrajoitukset
tulevat voimaan heti kun
nopeusrajoitusmerkki on
vaihdettu.
Moottoriteillä nopeusrajoitus nostetaan 120 kilometriin tunnissa lukuun
ottamatta tieosuuksia, joilla on pysyvä alempi rajoitus.Tieosilla, joilla on
vaihtuvat nopeusrajoitukset, kesänopeuksia on voitu siirtyä käyttämään valoisaan aikaan hyvissä keliolosuhteissa jo maaliskuun alusta alkaen syksyllä 2015 tehdyn päätöksen
mukaisesti.
Muilla pääteillä talven
ajaksi 80 kilometriin tunnissa alennetut nopeusrajoitukset palautetaan 100
kilometriin tunnissa.
Talviajan 80 km/h nopeusrajoitus jää toistaiseksi
voimaan eräillä tiejaksoilla päällysteen huonon kunnon takia.
Maantiellä 413 Hartolassa ja Sysmässä välillä Ylemmäistentie - Liikolantie jätetään tilapäinen
80 km/h rajoitus voimaan
tien huonon kunnon takia.
Kesäajan rajoitukset tulevat tällä jaksolla voimaan
vasta uudelleen päällystyksen jälkeen.
Ajokelit tiestöllä saattavat vaihdella vielä paljonkin tienkohdittain ja vuorokaudenajoittain. Vaikka
alennetut nopeusrajoitukset nyt poistuvatkin, on
autoilijoiden syytä tarkkailla kelejä ja sovittaa
ajonopeutensa muuttuvien
olosuhteiden mukaisiksi.
Esimerkiksi yöpakkaset tai
lumi- ja räntäsateet saattavat heikentää ajo-olosuhteita merkittävästi. Turvallinen ajo saattaa edellyttää huomattavasti alempaa
nopeutta.
Ylintä sallittua nopeutta säätelevät liikennemerkkien ohella myös liikennesäännöt. Tieliikennelaki velvoittaa autoilijaa ottamaan huomioon muun
muassa tien kunnon, sään,
kelin, näkyvyyden ja liikenneolosuhteet sekä pitämään nopeuden sellaisena, että ajoneuvo voidaan
pysäyttää aina näkyvissä
olevalla ajoradan osalla ja
kaikissa ennalta arvattavissa tilanteissa.
Kevät tuo myös lisää kevyttä liikennettä maanteille. Jalankulkijoita, pyöräilijöiltä ja mopoilijoita on
syytä varoa ja jättää heille
riittävä tila kohdattaessa
tai ohitettaessa sekä välttää lian ja soran roiskuttamista. Keväällä olosuhteet
tien reunassa voivat olla
pitkään huonommat kuin
itse ajoradalla.
Talviajan tiekohtaiset nopeusrajoitukset perustuvat
liikenne- ja viestintäministeriön päätökseen, jonka
mukaan talvi- ja pimeän
ajan
nopeusrajoitukset
päättyvät huhtikuun loppuun mennessä vallitsevan kelitilanteen mukaisesti. Viime vuosina vaihtoajankohta on ajoittunut
eteläisessä Suomessa maaliskuun loppuun tai huhtikuun alkuun.
Aalto-yliopisto sijoittaa kaikki
ydintoimintonsa Otaniemeen
??Aalto-yliopiston kansallinen erityistehtävä on tukea
innovatiivisen yhteiskunnan
kehitystä panostamalla ensiluokkaiseen tutkimukseen
ja taiteeseen, kouluttamalla tulevaisuuden osaajia ja
tekemällä monialaista yhteistyötä avainosaamisalueillaan. Luodakseen parhaat mahdolliset edellytykset sekä Aalto-yliopiston
onnistumiselle tässä tehtävässä että Aalto-yliopiston
kauppakorkeakoulun menestykselle, Aalto-yliopiston hallitus on päättänyt
sijoittaa kaikki yliopiston
ydintoiminnot Otaniemen
kampukselle, jonka keskusta valmistuu vuoteen
2021 mennessä.
Aiempien päätösten nojalla Kauppakorkeakoulun kandidaattiopetus siirtyi Otaniemeen syksyllä
2015 ja Taiteiden ja suunnittelun korkeakoulu siirtyy yliopiston pääkampukselle vuonna 2018. Hallituksen uuden päätöksen
myötä Kauppakorkeakoulun Töölössä sijaitsevat toiminnot sekä opettajat, tutkijat ja opiskelijat muuttavat Otaniemen pääkampuk-
selle uuteen, tätä tarkoitusta varten suunniteltavaan
rakennukseen.
Kauppakorkeakoulun
yhteisöllä tulee olemaan
keskeinen rooli uudisrakennuksen suunnitteluprosessissa. Uudisrakennuksen tarkoituksena on tarjota huippuluokan oppimis- ja tutkimusympäristö
sekä vahvistaa Kauppakorkeakoulun asemaa kansainvälisesti johtavien kauppakorkeakoulujen joukossa.
Päätös Kauppakorkeakoulun sijainnista Otaniemessä
tehdään kesäkuussa 2016.
Kansainvälinen kandidaattiohjelma jatkaa toimintaansa Mikkelissä. Kauppakorkeakoulun historiallisen, Töölössä sijaitsevan päärakennuksen tulevaisuuden käyttöä suunnitellaan osana kampusohjelmaa koko yliopiston
hyväksi.
? Yhtenäinen kampus tukee ihanteellisesti Aalto-yliopiston kansallista tehtävää
Suomen innovatiivisen kapasiteetin vahvistamiseksi
edistämällä opiskelijoiden,
tutkijoiden ja keskeisten sidosryhmien monialaista yh-
teistyötä ja vuorovaikutusta. Yhtenäinen kampus vahvistaa Kauppakorkeakoulun korvaamatonta panosta
Aalto-yliopiston mission toteuttamisessa: Tulevaisuuden tekijät ? tiede ja taide
yhdessä tekniikan ja talouden kanssa, sanoo Anne
Brunila, Aalto-yliopiston
hallituksen puheenjohtaja.
Kauppakorkeakoulun
uusi rakennus rahoitetaan
myymällä ja vuokraamalla
sellaisia yliopiston omistamia kiinteistöjä, joita ei
käytetä yliopiston ydintoimintaan. Pitkällä tähtäimellä uusien, modernien tilojen käyttötehokkuus ja
mahdollisuus yhdistää palvelutoiminnat samalle kampukselle tuottavat yliopistolle kustannussäästöjä.
Ennen tämän päätöksen
tekemistä Aalto-yliopiston
hallitus harkitsi useita vaihtoehtoja ottaen huomioon
Kauppakorkeakoulun yhteisön tekemät selvitykset
kampusvaihtoehdoistaan.
Näiden selvitysten tulokset ovat suureksi avuksi
yhtenäistä kampusta suunniteltaessa.
Viikot 15-16 ? Nro 7
5
Musakärry lähtee kiertämään päiväkoteja
? Musiikkikasvatuksesta välineitä varhaiskasvatukseen
??Musiikkitalon Tanssistudiossa otetaan juhlavin menoin käyttöön upouudet
Musakärryt ensi torstaina.
Musiikkikasvatuksen lehtori
Soili Perkiö lähettää Musakärryt liikkeelle ja työryhmän jäsenet kertovat hankkeesta.
Musakärry on lapsiryhmille suunniteltu ksylofoneja ja rytmisoittimia sisältävä
soitinkokoelma, jonka päiväkoti voi varata käyttöönsä noin neljän viikon ajaksi.
Henkilökunta saa koulutusta soittimien käyttöön. Musakärryhankkeen tavoitteena on antaa päiväkodeille
mahdollisuus laadukkaiden
soittimien käyttöön musiikkikasvatustyössä ja juurruttaa musiikkikasvatusosaamista päiväkotien arkeen.
Musakärry-hanke alkaa
keskisen varhaiskasvatusalueen päiväkodeissa kahden kärryn voimin. Tulevaisuudessa tavoitteena on
laajentaa musakärrytoimintaa sekä laajentaa soittimiston valikoimaa. Musakärryhankkeen kummina toimii
Taideyliopisto Sibelius-Akatemian musiikkikasvatuksen lehtori Soili Perkiö ja
yhteistyökumppanina Helsingin kaupunginorkesteri.
Päiväkotien musiikkikasvatuksen tavoitteena on hyvinvoinnin ja yhteisöllisten
työtapojen lisääminen. Musiikkikasvatuksen keinoin
voidaan tukea lapsen oppimisvalmiuksia. Laulamisella, soittamisella, tanssimisella ja loruttelemisella
on merkittävä vaikutus lapsen kokonaiskehitykseen.
Musiikilliset toimintatavat
??Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymä
HSY saneeraa viemäreitä
Mechelininkadulla Helsingissä. Saneerattava osuus
sijoittuu Eteläisen Hesperiankadun ja Leppäsuonkadun väliselle alueelle.
Urakoitsija Putkistosaneeraus Eerola Oy aloittaa noin
kaksi kuukautta kestävän
työn huhtikuussa. Putkien
saneeraus toteutetaan sujuttamalla, joten kaivutyöt pystytään minimoimaan. Sekavesiviemäreistä saneerataan
tutkimuksissa huonokuntoisiksi havaitut osuudet.
Töiden aikana kiinteistöjen vedenjakelu ja viemäröinti toimivat normaalisti.
Saneeraukseen liittyvät tilapäisjärjestelyt kuten esimerkiksi viemäreiden ohipumppaukset saattavat rajoittaa
liikennettä ja pysäköintiä lyhytaikaisesti. Pahoittelemme
saneeraustyöstä aiheutuvaa
tilapäistä häiriötä.
Tavaravienti kasvoi 6
prosenttia satamissa
??Helsingin satamien tavaravienti kasvoi viime vuonna 6 prosenttia vuoteen
2014 verrattuna. Tuonnin
määrä oli 3 prosenttia edellisvuotta suurempi.
Tavaraliikennettä oli viime vuoden aikana yhteensä 11 miljoona tonnia, joka
jakautui melko tasaisesti
tuonnin ja viennin kesken. Viennin määrä kään-
tyi nousuun jo vuonna 2013
ja tuonnin viime vuonna.
Loka?joulukuussa Helsingin satamien tavaraliikennettä oli 8 prosenttia edellisvuoden vastaavaa ajanjaksoa enemmän. Vientiä
oli 7 prosenttia ja tuontia
9 prosenttia enemmän kuin
edellisvuoden viimeisellä
neljänneksellä.
Musiikkikasvatuksen lehtori Soili Perkiö lähettää Musakärryt liikkeelle.
harjaannuttavat monipuolisesti sekä kielellisiä että
motorisia taitoja. Musakärryhanke vahvistaa toiminnallista ja kokonaisvaltaista musiikkikasvatusta laadukkaalla soittimistolla ja
Koskelan vastaanottokeskus lakkautetaan
Maahanmuuttoviraston mukaan
toukokuun loppuun mennessä
??Maahanmuuttoviraston
29.3. tiedote kertoo, että
tänä vuonna lakkautetaan
33 vastaanottokeskusta,
joiden määrää sovitetaan
ajankohtaisen tarpeen mukaan. Yksi lakkautettavista
on Helsingin kaupungin tilapäinen vastaanottokeskus
Koskelassa. Tiedotteen mukaan turvapaikan hakijoita
on saapunut tänä vuonna
maltillisesti.
Helsingin kaupunki ryhtyy valmistelemaan Koskelan vastaanottokeskuksen
sulkemista yhdessä henkilöstön kanssa hyviä yhteis-
toiminnan periaatteita noudattaen. Helsingin periaatteisiin mm. kuuluu, että se
ei irtisano vakituista henkilöstöään.
Helsingissä
suljetaan
myös SPR:n ylläpitämät
Sturenkadun ja Vuorannan vastaanottokeskukset.
koulutuksella.
Tervetuloa myös päiväko-
teihin seuraamaan käytännön musiikkikasvatustyötä!
Valtuusto hylkäsi
aloitteen Malmin
lentokentästä
??Helsingin kaupunginvaltuusto hylkäsi selvin luvuin
kunnan asukkaan aloitteen,
jossa ehdotettiin Malmin
lentokenttäalueen säilyttämistä lentotoiminnassa.
Aloitteen oli allekirjoittanut yli kaksi prosenttia
Helsingin äänioikeutetuista,
minkä takia se otettiin kuntalain edellyttämällä tavalla valtuuston käsiteltäväksi. Keskustelussa käytettiin
89 puheenvuoroa.
Valtuutettu Björn Månsson ehdotti asian palauttamista uuteen valmisteluun siten, että muun mu-
assa tutkittaisiin ns. hybridimalli, jossa säilytettäisiin
toinen kiitorata ja osa alueesta otettaisiin asuntorakentamiseen. Valtuusto hylkäsi ehdotuksen äänin 55 ?
29. Selvin luvuin hylättiin
myös ehdotus neuvoa-antavan kansanäänestyksen
järjestämisestä lentokentän
kohtalosta.
Malmin lentokenttäalueelle on määrä rakentaa asuntoja noin 25 000 asukkaalle. Alueen kaavoitus on lähdössä liikkeelle. Valtio on
päättänyt lopettaa lentotoiminnan Malmilla.
HUSLABin näytteenotossa Helsingin Kampissa virhe
? mahdollisuus altistua tarttuville taudeille
??Helsingin Kampissa sijaitsevassa HUSLABin toimipisteessä tapahtui keskiviikkona 30.3.2016 virhe.
Verinäytteen otossa käytettiin vahingossa jo kertaalleen käytettyjä neuloja. Enintään 19 potilasta
on mahdollisesti altistunut
tarttuville taudeille. Tartuntariski on kuitenkin äärimmäisen pieni.
HUSLABin toimitusjohtaja Piia Aarnisalo on
erittäin pahoillaan tapahtuneesta ja myöntää että
edes mahdollisuutta tällaiseen virheeseen ei saisi olla.
? Virhe on kuitenkin tapahtunut ja teemme kaikkemme näiden altistuneiden potilaiden terveyden
turvaamiseksi. Näiden mah-
dollisesti altistuneiden potilaiden henkilöllisyys on
tiedossa ja henkilökohtaiset yhteydenotot tapahtuman selvittämiseksi ovat jo
käynnissä. Virheestä kärsineille korvataan kaikki jatkotoimenpiteiden aiheuttamat kustannukset. Mahdollisuus, että joku heistä olisi
kertaalleen käytetyn neulan
kautta todella saanut tautitartunnan, on onneksi kuitenkin äärimmäisen pieni,
Aarnisalo sanoo.
Virhe tapahtui keskiviikkona 30.3.2016 kello 08.45
? 12.45 välisenä aikana
HUSLABin Kampin laboratoriossa ja siellä yhdessä näytteenottohuoneessa.
Näytteenottaja käytti vahingossa edellisenä päivänä
käytettyjä ja poistettavaksi
HSY saneeraa
viemäreitä
Mechelininkadulla
tarkoitettuja turvaneuloja.
Heti huomattuaan virheen
työntekijä toimi vastuullisesti ja ilmoitti tapahtuneesta esimiehelleen.
? Todennäköisyys, että
edes neulan edellisellä
näytteenantajalla olisi ollut tartuttava tauti on varsin vähäinen. Lisäksi neulaan mahdollisesti jäänyt
veri oli kuivunut jo yli 12
tuntia mikä vähentää tätä
epätodennäköistä tartuntariskiä entisestään, Piia Aarnisalo kertoo.
Riskeinä HIV ja
virusperäinen
maksatulehdus
? Taudit, joiden tartunnalle nämä 19 henkilöä
ovat teoriassa altistuneet,
ovat HIV, HBV (B-hepatiitti) ja HCV (C-hepatiitti).
Tartuntariski on kuitenkin
käytännössä äärimmäisen
pieni, sillä nämä virukset,
etenkin HIV ja C-hepatiitti,
menettävät tartuntakykynsä
elimistön ulkopuolella varsin nopeasti. Tässä tapauksessa neulaan mahdollisesti
jäänyt veri oli lisäksi kuivunut yli 12 tuntia ennen
kosketusta seuraavaan potilaaseen. Julkisista tiloista tavataan paljon niin sanottuja löytöneuloja, mutta
edes niihin liittyneistä pistosvahingoista ei ole maailmalla kuvattu yhtään HIVtartuntaa, kertoo HYKS Infektiosairauksien klinikan
ylilääkäri Asko Järvinen.
Vaikka tartuntariski tässä
tapauksessa on siis pieni,
suhtautuu HUS kuitenkin
vakavasti jokaiseen veritapaturmaan. Siksi altistuneista henkilöistä otetaan
seurantanäytteet, jotta voidaan varmistua, että he eivät ole saaneet edellä mainittuja tauteja. Lisäksi heille tarjotaan ilmainen B-hepatiitti-rokotesarja, joka antaa elinikäisen immuniteetin tätä sairautta vastaan.
Toimitusjohtaja Piia Aarnisalo kertoo, että HUSLAB on ilmoittanut tapahtuneesta myös Valviralle.
HUSLAB on myös jo muuttanut käytäntöjään vastaavan tapahtuman estämiseksi. Tähän virhetapahtumaan johtaneista käytännöistä keskustellaan myös
viranomaisten ja laboratorioalan toimijoiden kanssa.
Lonkkamurtumapotilaiden hoito
paranee
??Helsingin lonkkamurtumapotilaiden hoito uudistuu, kun huhtikuun alussa
Laakson sairaalassa avataan
30-paikkainen ortogeriatrinen osasto. Tavoitteena on,
että lonkkamurtumasta toipuvat potilaat kuntoutuvat
nopeammin ja kotiutuvat
aikaisemmin.
Helsingissä tapahtuu noin
750 lonkkamurtumaa vuosittain. Potilaat leikataan pääsääntöisesti Töölön sairaalassa, josta sairaalahoitoa tarvitsevat siirretään leikkauksesta noin kahden vuorokauden
kuluttua jatkohoitoon Laakson sairaalaan. Lonkkamurtumapotilaan keskimääräinen hoitoaika tällä hetkellä
on 23 vuorokautta. Tavoitteena on, että uuden osaston myötä lonkkamurtumapotilaiden keskimääräinen
hoitoaika lyhenee.
Ajoissa annettu hyvä kuntouttava hoito on potilaan
hyvinvoinnin, liikuntakyvyn ja toimintakyvyn kannalta ratkaisevan tärkeää.
Se mahdollistaa usein itsenäisen elämän kotona.
Näin saadaan myös taloudellisia säästöjä, kun yhä
useamman potilaan kohdalla vältetään pitkäaikainen laitoshoito.
Ortogeriatrinen osasto tukee kaupungin linjauksia
ikääntyneiden palveluissa.
Helsinkiläisten kotona asumista tuetaan ja sairaalatoiminnassa pyritään lyhyempiin hoitojaksoihin. Uusi
osasto on myös osa Helsingin kaupunginsairaalan
pitkäjänteistä kehitystyötä, johon liittyen osastoja
profiloidaan entistä enemmän tiettyjen potilasryhmien hoitoon. Profiiliosastoja
on esimerkiksi haavojen ja
infektioiden hoidossa sekä
saattohoidossa.
Uuden
ortogeriatrisen
osaston myötä Laakson
sairaalan potilaspaikkojen
määrä vähenee 22 paikalla,
kun kaksi osastoa lopettaa
toimintansa. Pääosa näiden
osastojen henkilöstöstä on
sijoittunut uusiin tehtäviin
kaupunginsairaalassa tai sosiaali- ja terveysvirastossa.
Kaupungin linjausten mukaisesti vakinaista henkilöstöä ei irtisanota.
Nro 7 ? Viikot 15-16
6
Päivyri
Viikon mietelause:
Asuu kaikissa puissa,
kauneus hiljainen.
Helvi Juvonen (1919-59)
Nimipäivät:
Viikko 15
Ma 11.4. Minea, Verna
Ti 12.4. Julia, Julius, Janna, Juuli, Janni, Juliaana
Ke 13.4. Tellervo
To 14.4. Taito
Pe 15.4. Linda, Tuomi
La 16.4. Patrik, Jalo
Su 17.4. Otto
Viikko 16
Ma 18.4. Valto, Valdemar
Ti 19.4. Pilvi, Pälvi
Ke 20.4. Nella, Lauha
To 21.4. Anssi, Anselmi
Pe 22.4. Alina
La 23.4. Jyrki, Jyri, Jori, Jiri, Yrjö, Yrjänä
Su 24.4. Pertti, Albert, Altti
Menovinkit
Käy käsiksi kompostointiin!
-kompostointikurssi
??Rikhardinkadun kirjasto, kokoushuone 1. krs,
Rikhardinkatu 3, tiistaina
19.4.2016 klo 17.30-19.30
HSY:n ja Pääkaupunkiseudun Kierrätyskeskuksen
kanssa yhteistyössä järjestetyllä kurssilla käydään läpi
kompostoinnin perusperiaatteet, ratkotaan yhdessä ongelmia, jaetaan kokemuksia ja neuvotaan, miten
kompostissa syntyvää humusta käytetään. Kurssin
painotus on käytännön tekemisessä. Kurssille on vapaa pääsy, tervetuloa!
Kompostointi on jokamiehen keino hillitä ilmastonmuutosta. Valmis komposti on erinomainen lannoitus- ja maanparannusaine puutarhaan!
Tykkää meistä
Facebookissa
Facebook/Rööperinlehti
Yli 5000 allekirjoitusta
Keskuspuiston puolesta
??Yleiskaavaehdotuksen
mukaiset rakennussuunnitelmat Keskuspuiston alueelle herättävät tiukkaa
vastustusta kaupunkilaisten keskuudessa. Keskuspuistokarnevaaleilla 24.4.
Keskuspuiston maastoon
vedetään 10 km huomionauhaa osoittamaan, mit-
kä alueet ovat jäämässä rakennusten alle.
Helsinkiläiset ovat aktivoituneet kaupungin tärkeän virkistysalueen puolesta. Keskuspuistoa ei saa
supistaa -adressissa on saavutettu 5000 allekirjoituksen raja.
? Ihmiset ovat vahvasti
Pääkaupunkiseudun luontoretkikalenteri
2016 on ilmestynyt
??P ä ä k a u p u n k i s e u d u n
kaupungit ovat järjestäneet kuntalaisille ilmaisia,
opastettuja luontoretkiä jo
1980-luvun puolivälistä lähtien. Tänä vuonna järjestetään 142 retkeä eri puolille
pääkaupunkiseutua. Retkien tiedot on koottu luontoretkikalenteriin. Uunituore kalenteri on nyt jaossa.
Pääkaupunkiseudun urbaanista mosaiikista löytyy
hienoja kulttuuri- ja luonnonmaisemia. Näissä ympäristöissä on usein rikas
lajisto, ja maisemiin liittyy kiinnostavia tarinoita.
Luonnossa liikkuminen on
myös eheyttävää ja hyvää
vastapainoa urbaanille hektisyydelle.
Kalenteriin on koottu retkitiedot aikajärjestyksessä.
Retkillä tutustutaan muun
muassa lintujen kevätmuuttoon, taimenien kutuun ja
kosteikkoihin. Ohjelma on
monipuolinen; tänä vuonna
voi osallistua vaellukselle
keväiseen Sipoonkorpeen,
koko perheen luonnonkukkien päivän tapahtumaan
Villa Elfvikissä ja kierrokselle Sörnäisten vankilan
ympäristön ruderaateilla.
Vallisaari avautuu
yleisölle
Valittavana on kahden
tunnin retkistä aina viiden tunnin mittaisiin vaelluksiin. Helsinki ja Vantaa
järjestävät suosittuja puistokävelyjä, ja vihervuoden
kunniaksi on myös tapahtumia Helsingin puistoissa.
Harakan saaressa ja Villa
Elfvikissä järjestetään lapsiperheille suunnattuja seikkailuretkiä. Tämän kesän
merkkitapaus on Vallisaaren avautuminen yleisölle.
Tähän luonnon aarreaittaan
pääsee tutustumaan kahdella opastetulla retkellä.
Opastukset ovat pääosin
suomenkielisiä, mutta osalla retkistä on myös ruot-
sinkielinen opastus ja yksi
on täysin englanninkielinen. Retket ovat pääasiassa
maksuttomia, mutta lauttamatkoista peritään maksu.
Joillekin erikoisretkille on
ennakkoilmoittautuminen,
muuten retkille on vapaa
pääsy. Retkille voi osallistua kuka tahansa, kaupunkien rajat eivät ole esteenä.
Retkille osallistuminen ei
edellytä huippukuntoa, tavallinen kunto riittää hyvin.
Kalenterit
jaossa
Luontoretkikalenteri on
saatavana1.4. alkaen Espoon, Helsingin, Kauniaisten ja Vantaan kaupunkien asiakaspalvelupisteistä,
luontotaloista, Virka-infosta
(Helsingin kaupungintalo,
Pohjoisesplanadi 11?13), ja
4.4. alkaen pääkaupunkiseudun kirjastoista.
Kevätkatselmus turvallisen ja siistin
kaupungin puolesta
??Pääkaupunkiseudun rakennusvalvonnat lähtevät
yhteiselle kevätkatselmukselle keskiviikkona 20.4.2016
turvallisen, viihtyisän ja siistin kaupungin puolesta. Risuja jaetaan huonoon kuntoon päästetyille ja jopa vaaraa aiheuttaville rakennuksille sekä epäsiisteydellään
ympäristöä rumentaville tonteille. Helsingin, Espoon,
Vantaan ja Kauniaisten valvojat aloittavat katselmuskierroksen kolmen kunnan
yhteiseltä rajalta.
Helsingissä kierretään
tänä vuonna Hermannin
kaupunginosan asuin- ja
teollisuusalueilla. Espoossa
ja Kauniaisissa kierretään
tutkimassa kaupunkilaisten
ilmoittamia kohteita pientaloalueilla. Vantaalla tarkastetaan Itä- ja Länsi-Vantaan
pientaloalueita pistokokein.
Tonteilla tarkastajat kiinnittävät huomiota mm. rakennusten, aitojen, vajojen
ja piharakennusten turvallisuuteen, kuntoon ja luvallisuuteen sekä yleiseen
siisteyteen. Tavoitteena on,
että rakennukset ja pihamaat saadaan siisteiksi ja
tavaroita säilytetään niin,
että ne eivät vaaranna tai
rumenna ympäristöä.
Paikat kuntoon
määräajassa
Jos tontilla on liian huonokuntoinen tai sotkuinen
kohde, omistajalle voidaan
antaa suullinen huomautus tai kirjallinen kehotus
hoitaa asia kuntoon. Kehotukseen liittyy määräaika, johon mennessä kohde
on kunnostettava. Tontille tehdään seurantakäynti
myöhemmin. Jos kehotusta ei noudateta määräajas-
sa, voidaan kehotusta tehostaa uhkasakolla.
Enemmistö kaupunkilaisista huolehtii hyvin rakennuksistaan ja tonteistaan.
Keskustelu riittää useimmille, joiden tonteilla on
jotain parannettavaa. Kirjallisia siivous- ja kunnostuskehotuksia annetaan Helsingissä vuosittain noin 130
ja Vantaalla noin 50.
Yhteinen valvontakierros
pidetään nyt yhdeksättä
kertaa. Se on osa pääkaupunkiseudun rakennusvalvontojen monipuolista yhteistyötä.
HSY järjestää suositun risunkeräyksen
toukokuussa Helsingissä
??Helsingin seudun ympäristöpalvelut HSY kerää
jälleen toukokuussa risuja
ja oksia kiinteistöiltä. Keräys on tarkoitettu ensisijaisesti helsinkiläisille alle
10 asuinhuoneiston kiinteistöille, jotka ovat saaneet
HSY:ltä keräystä koskevan
kirjeen huhtikuun alussa.
Myös muut pääkaupunkiseudun ja Kirkkonummen
kiinteistöt voivat tiedustella HSY:ltä mahdollisuutta
osallistua keräykseen.
Uuden yleiskaavan myötä Keskuspuistosta aiotaan leikata kymmeniä hehtaareja
uudisrakentamiselle.
Risunkeräys järjestetään
9.?29.5.2016 arkipäivisin
klo 7?21, ja mukaan pääsee 1200 ensimmäisenä keräyksen tilannutta kiinteistöä. Tilauksia otetaan vastaan 25. huhtikuuta asti. Tilausohjeet löytyvät HSY:n
lähettämästä kirjeestä. Lisätietoa keräyksestä löytyy verkosta, hsy.fi/risunkerays.
Keräyksen hinta on 60
euroa per noutopaikka.
HSY noutaa risuja ja ok-
sia sovitulta keräyspaikalta enintään kuorma-autolavallisen verran. Ne on koottava yhteen kasaan tontin
reunaan korkeintaan viiden metrin päähän tiestä.
Risukasan on voitava olla
paikallaan kirjeessä ilmoitetun kahden viikon keräysajan. HSY hakettaa risut
hyötykäyttöön Ämmässuon
jätteenkäsittelykeskuksessa.
Naapurit voivat sopia
keskenään yhteisen risukasan kasaamisesta. Täl-
löin HSY laskuttaa vain tilauksen tehnyttä kiinteistöä
yhdestä noudosta. Naapurit sopivat itse kustannusten jaosta.
Asukkaat voivat myös itse
viedä risuja maksua vastaan HSY:n Sortti-asemille
Kivikkoon, Konalaan, Ruskeasantaan, Ämmässuolle
ja Munkinmäkeen ympäri
vuoden. Risuja ei saa polttaa taajama-alueilla eikä
viedä metsiin tai yleisille
viheralueille.
aktivoituneet Keskuspuiston puolesta. Netissä adressin on allekirjoittanut
yli 3600 henkeä ja paperilla yli 1400, kertoo yksi
Keskuspuistoryhmän aktiiveista, Veli-Pekka Kantanen.
Adressi on ollut adressit.
comin suosituimpia adresseja. Nimien keruuta jatketaan lähes vappuun asti
ja 3.5. adressi luovutetaan
kaupunkisuunnittelulautakunnan jäsenille Annantalossa.
Karnevaalipäivänä Keskuspuistossa
piknikkejä, tapahtumia ja huomionauhaa
Sunnuntaina 24.4. ryhmä järjestää Keskuspuis-
tokarnevaalit. Karnevaalipäivänä ihmiset kutsutaan
piknikille Keskuspuistoon
nauttimaan kevätpäivästä ja
osoittamaan samalla tukensa puiston säilyttämiselle.
Karnevaalipäivänä puisto on täynnä erilaisia aktiviteetteja: Lukuisat helsinkiläisjärjestöt ovat ilmoittautuneet mukaan omilla
tapahtumapisteillään. Tiedossa on muun muassa
linnunpöntön nikkarointia, lapsille elämyskurkistuksia metsään, makkaranpaistoa, PopUp-kahvila ja
niin edelleen.
? Toivomme että ihmiset
tulevat iloisin mielin viettämään päivää, mutta on erittäin tärkeää että jokainen
voi konkreettisesti nähdä,
mitkä alueet ovat uhattuina. Linjaamme uudisrakentamisalueet huomionauhalla, jotta on helppo hahmottaa esimerkiksi mitkä kulkureitit ja maastot jäisivät
rakennusten alle, Veli-Pekka Kantanen korostaa.
Karnevaali on myös osa
Euroopan Kulttuuriympäristöpäivien ohjelmistoa. Keskuspuiston puolesta on tehty myös oma lähes 4 kilometrin mittainen geokätkökävely pitkin rakennettavia alueita.
Tapahtuman ohjelmasta
tiedotetaan Keskuspuiston puolesta ?facebookryhmässä.
Viikot 15-16 ? Nro 7
7
Matkalle
mukaan
VATS AS I PA RH AA KS I
Ù?ò®Äãʽ®Ý?
òçÊ??Ýã? 1961
?
-10%
N?ãçÙ? ZÊÄ?
M®»ÊÄ»?ãç 11
LçÊÄã?®ÝãçÄ㮹?
FÊÙçÃ
M?ÄÄ?Ù«?®Ã®Äã®? 20 A
www.healthy.fi
Rakentajien
työllisyys parani
Kirkko soikoon -konserteissa
yli 8000 kävijää
??Kirkko soikoon 20 vuotta. Tuomiokirkon juhlakonsertissa esiintyivät Erica
Back, Jaakko Kortekangas,
Sibelius-Akatemian barokkiorkesteri sekä Key Ensemble, kapellimestarina Teemu Honkanen. Kuva: Hessu Heikurinen Kirkko soikoon -konsertteissa yli 8000
kävijää Kirkko HelsingissäJulkaistu 24.03.2016 11:24
Tänä keväänä 20. juhlavuottaan viettäneen Kirkko soikoon -festivaali keräsi yli 8
000 kävijää konsertteihin ja
muihin tilaisuuksiin. Kävijämäärä on kutakuinkin sama
kuin aikaisempina vuosina.
Säveltäjä Eero Hämeenniemen teos Lux et Tenebrae oli Kirkko soikoon
-festivaalin juhlakonsertin
tilausteos. Tuomiokirkossa lähes 400 kuulijalle esitetty teos kuullaan Radio
Yle 1:ssä pääsiäislauantaina 26.3. kello 19.03. Hä-
meenniemen teoksen lisäksi konserttiohjelmassa
oli J.S. Bachin Brandenburgilaiset konsertot nro
4 ja 5 sekä Franz Biberin
sonaatteja. Esiintyjinä olivat mezzosopraano Erica
Back, baritoni Jaakko Kortekangas, Key Ensemble ja
Sibelius-Akatemian barokkiorkesteri, johtajana Teemu Honkanen.
Kirkko soikoon 20 vuotta
-juhlakonsertti toteutettiin
yhteistyössä Taideyliopiston kanssa. Konsertti tarjosi musiikin lisäksi kaikkia
aisteja hivelevän valotaideteoksen, jonka oli suunnitellut Otso Vartiainen
opinnäytetyönään. Kuvataideopiskelijoiden Valo ja pimeys -näyttely Tuomiokirkon kryptassa kuului myös
festivaalin ohjelmaan.
Musiikkitalossa, Helsingin kaupunginorkesterin
kahdessa konsertissa, lä-
hes kolme tuhatta klassisen musiikin ystävää kuuli
Alexander Raskatovin Bysanttimessun ja Franz Lisztin Dante-sinfonian. Orkesteria ja Latvian valtionkuoroa johti monilla Kirkko
soikoon -festivaaleilla vieraillut Andres Mustonen.
Raskatovin vuonna 2013
Istanbulissa kantaesitetty
teos kuultiin nyt ensimmäisen kerran Suomessa.
Petrus församlingin kanttori Peter Hillin sävellyskonsertti Kallion kirkossa
tallennettiin ja se lähetetään
Radio Vegassa kiirastorstaina 24.3. kello 22.15.
J.S. Bachin intensiivinen
pääsiäiskertomus Johannespassio keräsi Kirkko Soikoon -festivaalin päätöskonserttiin Johanneksen
kirkkoon 700 hengen yleisön. Helsingin barokkiorkesteria johti Aapo Häkkinen.
Vanhoista bussilipuista ja
julisteista syntyi museolle ilme
??Museo sai vanhojen
joukkoliikennelippujen,
ilmoitusten ja julisteiden
väreillä ja kirjasimilla leikittelevän visuaalisen identiteetin, jonka suunnitteli
Werklig.
Senaatintorin
kulmalla avautuu 13.5.2016 uusi
museo, joka tarjoaa näyttelyitä, tapahtumia ja avointa
tilaa kaupunkilaisille. Keskiössä ovat kaupunkilaisten
omakohtaiset kokemukset
ja tavallinen arki. Rakenteilla on helposti lähestyttävä ja tunteita herättävä
vapaan pääsyn museo, joten sitä haluttiin korostaa
myös museon visuaalisessa identiteetissä.
Helsingin kaupunginmuseo löi hynttyyt yhteen
suunnittelutoimisto Werkligin kanssa kesällä 2015.
Uutta visuaalista identiteettiä suunniteltiin tiiviissä yhteistyössä koko syksyn ajan. Werkligin suunnittelijat inspiroituivat museon kokoelmien aarteista,
esimerkiksi vanhoista joukkoliikennelipuista, iltamien ohjelmalehtisistä, sadan vuoden takaisista tanssiaislipuista ja eräästäkin
painiottelun mainoksesta,
samoin kuin museon ainutlaatuisesta valokuvako-
koelmasta.
Syntyi ajatus leikitellä
Helsingin menneisyydestä
ammennetuilla aineksilla ja
ottaa mukaan monenlaisia
sävyjä ja kerrostumia.
Uusi ilme pohjautuu
helsinkiläisten
menneisyyteen
Uuden identiteetin värit ja typografia pohjautuvat todellisiin historiallisiin
fragmentteihin. Värejä on
runsaasti, mutta kuten esikuvana käytetyissä vanhoissa painotuotteissa, sovelluksissa suositaan kahden
värin yhdistelmiä. Vanhaa
valokuvaa käytetään paljon. Werklig loi museolle
kolme omaa otsikkofonttia.
Falkman, Signe ja Govinius huokuvat kukin omalla
tyylillään tarkkoja aikamääreitä pakenevaa, elävää helsinkiläistä historiaa.
Myös museon sisustussuunnittelussa sovelletaan
identiteetin värejä ja kirjasimia. Falkman-fontin perustalle rakennetut ikonit
esimerkiksi ohjaavat vessaan, hissiin ja kahvilaan.
Werkligin luoma tunnus ?
H-kirjain jonka sisällä sykkii sydän ? kiteyttää museon visionJokaisella on mah-
dollisuus rakastua Helsinkiin ja onnistuu samalla
korostamaan tärkeintä, eli
Helsinkiä ja helsinkiläisiä.
Kirkko soikoon 20
vuotta. Tuomiokirkon
juhlakonsertissa
esiintyivät Erica Back,
Jaakko Kortekangas,
Sibelius-Akatemian
barokkiorkesteri
sekä Key Ensemble,
kapellimestarina Teemu
Honkanen. Kuva: Hessu
Heikurinen.
Festivaalin suosituimmiksi konserteiksi muodostuivat myös kaikki isommat
virsikonsertit. Tulevana adventtina käyttöön otettavan
virsikirjan lisävihko on innoittanut muusikot tulkitsemaan kiinnostavasti kirkollista virsiperinnettä. Uusia virsiä esitettiin Sirkku
Rintamäen jatkotutkintokonsertissa Villivirsiä sekä
Tapiola Big Bandin ja Gospel Helsingin kahdessa tilaisuudessa. Kapellimestari Esko Heikkisen säveltämä Big band -messu, keräsi
Temppeliaukion kirkkoon
nelisen sataa kuulijaa.
Juuri ennen pääsiäistä järjestetty festivaali tarjosi lähes 50 konserttia Helsingin
kirkoissa sekä kaksi konserttia Musiikkitalossa. Suurin osa konserteista oli yleisölle ilmaisia. Tapahtuman
pääjärjestäjä on Helsingin
seurakuntayhtymä.
www.kirkkosoikoon.
fi?Facebook.com/kirkkosoikoon?Twitter.com/kirkkosoikoon Yhteyshenkilöt
Erja Piipponentiedottaja,
Kirkko Helsingissä+358 50
565 2450erja.piipponen@
evl.fi Verkkotiedottaja Sirpa
Patronen, sirpa.patronen@
evl.fi, p. 09 2340 2609www.
kirkkohelsingissä.fi Liitteet
??Rakennusalan työllisyystilanne on parantunut selvästi viime vuotiseen verrattuna. Rakennusalan työttömyyskassan mukaan maaliskuun työttömyys oli rakennusalalla 22,8 %, mikä
on 2,4 prosenttiyksikköä
pienempi kuin vuosi sitten. Ansiosidonnaista päivärahaa sai sen mukaan
1774 rakentajaa vähemmän
kuin vuosi sitten. Kaikkiaan
maaliskuussa oli kuitenkin
työttömänä edelleen 12 413
rakentajaa.
Työttömyys väheni Kymeä ja Itä-Suomea lukuun
ottamatta varsin tasaisesti kautta maan. Kymessä
rakentajien työttömyys lisääntyi maaliskuussa 1,6
% kivuten 25,8 prosenttiin.
Itä-Suomessa nousu oli
vähäisempää (0,3 %), mutta työttömyysprosentti vastaavasti hieman korkeampi eli 28,8.
?Suurin pudottaja? oli
maaliskuussa Keski-Suomi,
jossa työttömyys tipahti 5,2
prosenttiyksikköä eli 23,8
prosenttiin. Oulussa päästiin lähelle Keski-Suomen
lukuja 4,6 prosentin tipautuksella. Oulun alueen
työttömyys oli maaliskuussa 24,8 %.
Alhaisin rakentajien työttömyysprosentti löytyy jälleen Uudeltamaalta, jossa
14,4 % rakentajista sai ansiosidonnaista päivärahaa.
Tässä on vähennystä edelliskuukauteen 2,3 prosenttiyksikköä.
Ponnistuksen reilu
futiskoulu kesäkuussa
??Helsingin Ponnistus järjestää jälleen perinteiseksi
tulleen Reilun futiskoulun
kesäkuussa.
Paikka on oma kenttä
Haapis Sörkan ja Kallion
rajalla ja aika heti tyttöjen
Stadi Cupin jälkeen viikko 24 maanantaista 13.6
torstaihin 16.6.
Peruskoulu
Kuningaslajiin
tutustuvat tulevana kesänä vuosina 2010-2008
syntyneet pojat ja
tytöt.
Koulu on nimetty
Peruskouluksi ja sen opettajina toimivat Ponnistuksen
omat, nuoret valmentajat.
Koululaiset saavat opetuksen lisäksi kevyen lounaan,
reilun pallon, t-paidan ja
koulun lopuksi diplomin.
Futisharrastusta voi koulun jälkeen jatkaa Ponnistuksen joukkueissa. Koulun hinta on 100 euroa ja
lisätietoja saa sähköpostilla
osoitteesta info@helsinginponnistus.fi ja Ponnistuksen kotisivuilta www.helsinginponnistus.fi.
Taito- ja
taktiikkakoulut
Peruskoulun
lisäksi
järjestetään jo enemmän pelanneille
Taitokoulu ja Taktiikkakoulu, joiden
valmentajina toimivat huippuvalmentajat Pro
Skills-jalkapallokoulusta.
Omien pelaajien lisäksi
kouluihin on varattu kiintiöt myös muista seuroista
tuleville.
Vaikeat käsivammat yleistyvät keväällä
Käsikirurgit kannustavat klapikoneiden käyttäjiä turvallisiin työtapoihin
??HUS:n Töölön sairaalan
tapaturma-aseman kautta
on lähiviikkoina otettu hoitoon lukuisia potilaita, joilla on todettu eri asteisia
käden alueen murskavammoja. Lievimmillään esiintyy nivelsidevammoja, ruhjeita ja murtumia ? pahimmillaan sormen tai sormien irtoamisia.
Vaikeiden käsien murskavammojen yleisimpiä aiheuttajia ovat sirkkelin ohella
klapikoneet.
? Käden klapikonevammoja hoidetaan meillä lähinnä kevät- ja kesäaikaan,
esiintyvyyshuippu on juuri
nyt eli huhti-toukokuussa,
kertoo käsikirurgian ylilääkäri Eero Waris HYKS Tukielin- ja plastiikkakirurgian tulosyksiköstä.
Leikkaushoitoa vaativien
käsivammojen hoito koko
HUS-alueelta on keskitetty Hyksin käsikirurgian
yksikköön Töölön sairaalaan. Hyksillä on ympärivuorokautinen käsikirurginen päivystysvastuu myös
valtakunnallisesti.
Turvalliset työtavat
ehkäisevät vammoja
Klapikonevammoja sattuu
tietynlaisissa olosuhteissa.
Usein syynä ovat vääränko-
koiset työhanskat, itse rakennetut ja viritetyt klapikoneet sekä turvaohjeiden
laiminlyönti.
? Monesti klapikoneen
ympärillä hyörii myös useampi puuhamies yhtä aikaa, mikä sekin lisää vammautumisriskiä. Lapset tulisi pitää klapikoneiden läheltä kaukana, muistuttaa
Waris.
Hyksin käsikirurgian asiantuntijat kehottavatkin suomalaisia varovaisuuteen klapikoneiden käytössä. Tulisi
käyttää vain turvallisia ja virallisten standardien mukaisia laitteita, noudattaa turvaohjeita ja huolehtia siitä, että
koneen äärellä on vain yksi
ihminen kerrallaan.
Hoito ja kuntoutus
vaativaa
Käden murskavammojen
kirurginen hoito on vaativaa. Leikkaukset ovat pitkiä, ja vaativat usein erityisesti kokonaan irronneiden
ruuminosien takaisin istutuksen yhteydessä mikroskoopin käyttöä.
Myös kuntoutus on pitkällinen prosessi. Harvoin
saavutetaan alkuperäistä
käden toimintakykyä vaikeiden murskavammojen
jälkeen.
Nro 7 ? Viikot 15-16
8
ous
Tilaa nyt kevätsiiv
ja ikkunanpesu!
Kohti kesää!
Lakeuden Emännät siivoaa satojen vuosien kokemuksella
Soita emännille
p. 010 281 2600
www.lakeudenpito.fi
Juustokauppa
Tuula Paalanen
Avoinna ma-pe 8-18 la 8-16
Wanha kauppahalli 73-74
00130 Helsinki ? Puh. 627 323
email: tuula.paalanen@welho.com
www.juustokauppa.com
Löydät meidät facebookista
Risto Kolanen
Pääsiäisajan
kulttuurikierros
???Kun maailma sai tarpeekseen tavarasta...? Circus Helsingin nuoret esittivät pääsiäisenä Suvilahden Voimalan Kattilahallissa suositun ?Tomusta?
-esityksen.
Sirkusnumeroista, tanssista ja teatterista koostuva esitys on vahvasti kulutuskriittinen tarina maailmanlopun jälkeisestä maailmassa hahmoineen ja enkeleineen. Vaikka sanoma
on vakava, lapset viihtyivät
hauskan ja taitavan kertomuksen parissa.
Saga Kolehmaisen ohjaamassa esityksessä lavastus
ja puvut ovat parasta antia.
Vertikaaliköydellä tehtiin
vaikuttavimmat numerot.
Lava oli täytetty krääsällä.
Esitys alkoi kahviosta, jossa esiintyjät olivat häkissä.
Elämää kokeneita
lauluja
? Tänne saakka on tultu
Pääkallolipun alla ja vasta
sun luona löysin sataman /
Mä oon maistanut kaipuun
suolaa ja merten hopeaa /
Mä oon vetänyt kaikkee
krääsää, no hidasta nopeaa, Tiina Weckstöm avaaa
Arto Mellerin runolaulua
Anna-Mari Kähärän säveleen Teatteri Jurkan illassa ?Tähän on tultu?. Näyttelijä yhdisti voimansa painisti-säveltäjä Jussi Tuurnan kanssa.
Tuloksena on elämää
kokeneiden runoilijoiden
tekstejä ulkomailta ja Suomesta karheina laulutulkintoina. Melleriä eniten, mutta myös Aulikki Oksasta,
Pirkko Saisiota ja Arvo Tur-
tiaista. Kaikkein persoonallisin on Weckstömin versio
Jacques Brelin klassikkoon;
jo Liisa Ryömän suomentamat sanat puhuttelevat:
?Ala vetää vaan?.
Dylan uutena ja
vanhana
Bar Kapsäkiksi nimensä
muuttanut Allotria-ravintola Hämeentiellä on järjestänyt Bob Dylan-iltoja kerran
kuukaudessa samalla kokoonpanolla: Maria Hänninen laulu, kitara, viulu, Jukka Gustafsson, laulu ja koskettimet, Jan Noponen rummut, Pekka Nylund soolokitara ja Tero Siitonen bassokitara ja stemmalaulut. Joukko on kokenutta ja ansioitunutta monella musiikin saralla. Viidestä muusikosta neljä on
usein ollut Stadin Juhlaorkesterissa.
Kuulimme lankalauantaina jännittävän sekoituksen Dylan-klassikoita, mutta myös harvemmin kuultuja tuttavuuksia. Maria Hänninen vastasi herkemmistä Dylanin lauluista, kuten
?Trying to Get to Heaven?,
?One More Cup of Coffee?
ja ?Mr Tambourine Man?.
Wigwam-muusikko Jukka
Gustafsson yllätti nuoremman yleisön karhean intensiivisillä tulkinnoillaan klassikoista ?Senor? ?Knockin´
on the Heaven´s Door? ja
?Like a Rolling Stone?.
Kapsäkin kevääseen koottu muusikkoryhmä löysi todella hyvin uusia kulmia
amerikkalaisen lauluntekijän rockballadeihin. Seuraavat illat ovat perjantai-
Maria Hänninen laulaa, soittaa kitaraa ja viulua Kuva: Katja
Karjalainen
na 8.4. ja lauantaina 7.5.,
aina klo 21.
Muskettisoturit
valtaavat Suvilahden
Klockrike-teatteri muuttui liikkuvaksi paimentolaiseksi talven aikana. Sen ?3
Musketeers ? East of Vienna? sai juuri ensi-iltansa ja
on nähtävillä 11 kertaa Suvilahden Mad Housessa. Athos, Portos ja Aramis kohtaavat nykypäivän Wienissä. Heillä on missio, joka
johtaa seikkailuihin ?Wienistä itään? Euroopan itärajoilla.
? Nomadielämä on tuntunut erittäin mukavalta! Alkuvuosi meni niin nopeasti
Salonen johtaa ja
Heiskanen ohjaa
??Richard Wagnerin oopperatetralogia Der Ring des
Nibelungen eli Nibelungin
sormus toteutetaan Suomen
kansallisoopperassa vuosina 2019?2021. Uuden tuotannon kapellimestarina on
Esa-Pekka Salonen ja ohjaajana Kari Heiskanen.
Wotanin roolin laulaa Tommi Hakala ja Brünnhilden
Johanna Rusanen-Kartano. Muusta työryhmästä ja
muista solisteista kerrotaan
myöhemmin.
Sarjan oopperat tuotetaan kahden teoksen vuosivauhdilla. Ensimmäisenä
tulee ensi-iltaan Reininkulta syksyllä 2019. Sitä seuraavat Valkyyria keväällä 2020, Siegfried syksyllä
2020 ja Jumalten tuho keväällä 2021. Esitykset tulevat kuulumaan kausikorttisarjoihin. Tetralogia nähdään myöhemmässä vaiheessa myös kokonaisuutena.
? Aika on nyt kypsä
tuoda Kansallisoopperaan
suomalaisin voimin tehty
Ring, sanoo Kansallisoopperan taiteellinen johtaja
Lilli Paasikivi.
? Teoksen taiteellinen
työryhmä tulee olemaan
täysin suomalainen. Meillä
on tällä hetkellä kasvamassa upea sukupolvi Wagnerlaulajia, ja pyrkimyksenä
onkin miehittää teokset pitkälti kotimaisilla laulajilla.
? Ring on suuri voiman-
näyte oopperatalolle sekä
taiteellisesti että tuotannollisesti. Kansallisooppera tulee 2019?2021 valjastamaan
koko osaamisensa tämän
huikean tarinan kerrontaan.
Erityisen iloinen olen siitä, että Esa-Pekka Salonen
tulee tekemään ensimmäisen Ring-produktionsa juuri Helsingissä!
Ensimmäinen kokonainen Ring-tetralogia toteutettiin Kansallisoopperassa vuodesta 1996 alkaen.
Silloin teokset saivat ensi-iltansa vuoden välein,
ja kokonaisuus esitettiin
vuosina 2000, 2001, 2004
ja 2011. Sarja nähtiin yhtenäisenä sarjana kahdeksan
kertaa. Götz Friedrichin ohjaama tuotanto myytiin sittemmin Tokioon, jossa se
on parhaillaan New National Theatren ohjelmistossa. Ring-sarjan osia nähtiin
jo vanhassa oopperatalossa
1930-luvulta alkaen, mutta
ei koskaan yhtenäisenä kokonaisuutena.
Esa-Pekka Salonen vierailee Kansallisoopperassa jo ennen Ring-sarjaa
Richard Straussin Elektran
kapellimestarina syksyllä
2016. Kari Heiskasen ohjauksia on Kansallisoopperassa nähty kaikkiaan
kolme: Aulis Sallisen Kuningas Lear vuonna 2000,
Leo? Janá?ekin Katja Kabanová 2003 ja Jukka Linkolan Robin Hood 2011.
Tiina Weckströmin ja Jussi Tuurnan Jurkka-ilta sai suosiota. Kuva: Saku Kaukiainen
Muskettisoturien harjoitusten parissa, että muutosta
on tuskin ehtinyt huomata. Harjoitus- ja esiintymistiloja on tarjolla tarpeeksi,
samoin sopivia yhteistyötahoja löytyy monenlaisiin
erilaisiin projekteihin, Eeva
Bergroth kertoo lehdelle
ja jatkaa:
? Suvilahden alue soveltuu mainiosti kulttuurikäyttöön, ja tämän kaltaisille tiloille ja toimijoille on paljon tarvetta Helsingin kulttuurikentällä.
Maailman monet
kasvot Ruplassa
Kallion Rupla-kahvilla on
samalla Vintage-myymälä ja
tapahtumapaikka. Se lahjoitti tilansa pääsiäisen lopuksi Haaga-Helian matkailualan opiskelijoiden käyttöön. Osana opintojaa he
järjestivät virkeä pop up
-näyttelyn, johon kutsuivat tuntemiaan nuoria kuvataitelijoita ja valokuvaajia mukaan teemalla ?Maailman monet kasvot?.
Emilia Kannosto on visuaalinen taitelija ja kuvittaja, jonka tyyliin kuuluvat
runsaat yksityiskohdat ja tilanteet. Häntä kiinnostavat
ihmisten tunnetilat. Emilia
tekee työnsä käsin ja skannaa ne sitten koneelle. Pidin paljon hänen työstään
?Wake me up!? (=Herätä
minut).
Sanni Sirén haluaa nähdä
ihmiset muuna kuin tilastoina ja politiikkana. Hän tekee leikkimielisiä akvarellitöitä, esimerkiksi ihmisistä bussipysäkillä. ? Vaikka
naapurisi rukoilisi eri tavalla kuin sinä, hänen arkipäiväiset ongelmansa ovat aivan samoja kuin sinunkin.
Kirkkojen kauneus
ja kauheus
Musketöörit Carl Alm, Noora Dadu ja Matti Raita kiertävät toukokuussa Latviassa ja Virossa.
Kuva: Dan Henriksson
Pääsiäisajan mielenkiintoisin teema oli Tiina Vainion Pro Fide -näyttely TMgalleriassa Erottajanmäellä.
Taitelija pohtii politiikan ja
uskonnon liittoa ja niiden
sekoittamista tarkoitushakuisesti sekä uskontojen
ytimien samankaltaisuutta
ja kulttuurisidonnaisuutta.
? Aihe on erittäin ajankohtainen tälläkin hetkellä eri uskonnollisten suuntausten asettuessa toisiaan
vastaan ja aiheuttaen mm.
kasvavia pakolaisvirtoja.
Viikot 15-16 ? Nro 7
9
Viisi muusikkoa esittää
Dylania uudella tavalla. Kuva:
Katja Karjalainen
Sanni Sirén tekee
humoristia akvarelleja
ihmisten arkipäivästä.
Bussipysäkkinäkymä
puhuttelee.
Kuva: Jenni-Mari Viljanen
Ritva Oksanen ja Pedro Hietanen ovat esittäneet Näyttelijätärtä kolmatta vuotta.
Kuva: Tommi Kantanen
Valomatkassa kävellään taivaalla
Kuva: Ainu Palmu
Emilia Kannosto työskentelee
kuvataitelijana. Wake me
up! Kannustaa heräämään
Taitelijakuva: Jenni-Mari
Viljanen
Salla Hakanpää etsii valoa Kuva: Ainu Palmu
simmäinen kotimainen kantaesitys. Teoksen konsepti
ja kuva-animaatiot ovat valosuunnittelija Ainu Palmun
käsialaa. Ikärajasuositus oli
yli 6-vuotiaille. Omassa rivissäni istui nuorempia tai
sen ikäisiä, joista osalla
mielenkiinto harhaili muualla, vaikka esitys on visuaalisesti todella kaunis.
Lapsitekopalkinto
musiikin kera
Mimmit on todella energinen ja monipuolinen sisarpari. Kuva:
Teppo Suontakanen
Taitelija Tiina Vainio Hagia-Sofia -työnsä äärellä kertoo purjekankaan koosta.
Kuva: Jukka Juhola
Taitelija oli paikalla ja
esitteli suurikokoisia akryyli- ja tuhkamaalauksiaan, jotka on toteutettu kuluneille valkoisille purjeille. Niissä eteemme aukeaa
kirkkojen, synagogien ja
moskeijoiden sisätilat purjekankaan kohotessa ylös
monen metrin korkeuteen
ja valuessa alhaalla osittain lattialle kasaan. Olimme ikään kuin maalausten
sisällä.
Tabletin kokoisella näytöllä oli punasävyinen videoteos, jonka aiheena on
tuhottuja pyhiä rakennuksia, kirkkoja viime vuosilta
ja vuosikymmeniltä. Mukana on tuhottuja rakennuksia mm. Ukrainasta, Bosniasta, Kroatiasta, Moskovasta ja Norjasta.
Viivapiirustus muuntuu
videon aikana maalauksenomaiseksi valööripiirustukseksi. Vanhin tuhottu pyhättö oli Gdanskin synagooga v. 1939 hyökkäyksessä, tuorein Aleppon pyhättö v. 2013 Syyrian sisällissodassa.
Työläisädistä
näyttämödiivaksi
Ihailtu näyttelijätär Ritva
Oksanen on kiertänyt taiteilijajuhlanäytelmänsä kanssa jo kohta kolme vuotta.
Hän päästää katsojan kurkistamaan näyttelijäntyön
kulisseihin. ?Näyttelijätär?
pureutuu muistiin ja kertaa esiin roolitöitä 50 vuoden ajalta. Helsinkiläisten
kulttuuritalojen täydet katsomot saivat kokea katkelmia ?Elämänmenon? Eilaan
sodanjälkeisestä työläisnaisesta miessuhteineen ?Pesärikon? Lainaan ja lopulta Suuriin Diivoihin, kuten
Marlene Dietrich. Ironisia
spiikkejä ja kauniita lauluja. Lopuksi hiljennyimme
Niskavuoren äärellä.
Neljän pienen tytön äiti
aloitti Radioteatterissa ja
ihaili Brigitte Bardot´n tukkamuotia. Hän löi läpi laulajana Syksyn Sävelen vaikuttavalla esityksellä ?Tuli
mies?, jonka myös kuulla
lavalla. Oksasen repertuaari
on valtavan monipuolinen:
Katkeroitunut eteläpohjalainen. Ylpeä hämäläinen. Elämään pettyvä karjalainen.
Valomatka uudistaa nykysirkuksen
Huippuosaava Salla Hakanpää tekee sirkukselle
saman kuin Susanna Lei-
Palkinto kannustaa työhön lasten parhaaksi, Tuomas
Kurttila sanoo. Kuva: Teppo Suontakanen
nonen aiemmin tanssille.
Tähän asti Hakanpää on
keskittynyt vertikaaliköyden taituruuteen aikuiselle
yleisölle. Nyt hän laajentaa
?Valomatkassa? ilmaisuaan
varjoteatteriin kokeellisilla
kuva-animaatioilla ja ottaa
kohteekseen lapsiyleisön..
Lapsille kerrotaan kaupungista, jonka varjot al-
kavat kasvaa, kunnes niistä
tuli aivan liian suuria. Tyttö nimeltä Sisko saa eräänä aamuna kaupungin hämäryydestä tarpeekseen ja
lähtee etsimään valoa. Esitys paljastaa valon ja varjon salaisuudet tavalla, jota
ei ole juuri nähty.
Valomatka on Bravo! -festivaalin kautta aikojen en-
Nuorten Kotkien vuoden 2015 Lapsitekopalkinto myönnettiin lapsiasiavaltuutettu Tuomas Kurttilalle.
Palkinnon luovutti Nuorten
Kotkien puheenjohtaja Päivi Lipponen Pasilan pääkirjastossa. Palkinto on kuvanveistäjä Anneli Sipiläisen valmistama Simpukka.
Lapset eivät itse ole mukana
päätöksenteossa.
Kurttilalla on taito tuoda
lasten ääni kuuluville ja
nostaa tutkittua tietoa mukaan keskusteluun. Keskustelun ylläpitämisen lisäksi
taito kuunnella on äärimmäisen tärkeätä.
Kiitospuheessaan Kurttila viittasi palkintona olleeseen simpukkaan. Jokainen lapsi on yksilöllinen
ja arvokas kuin helmi simpukan sisällä. ? Lapsiystävällinen yhteiskunta on
mahdollinen, mutta huoleni eriarvoistumisesta on
suuri. Kestävä yhteiskunta
perustuu huolenpitoon jokaisesta lapsesta.
Palkinnonluovutustilaisuudessa esiintyi kahden
sisaruksen muodostama
lastenyhtye Mimmit. Osallistujat pääsivät Mimmien
matkassa tapaamaan eläimiä eri puolilta maailmaa.
Näimme hienot pandalasit
ja Peppi-tanssin.
Teksti: Risto Kolanen
Nro 7 ? Viikot 15-16
10
Terveys, kauneus
ja hyvinvointi
040 575 1165, Albertinkatu 13
www.hieros.fi
Feet & Soul Experience on korkeatasoinen kauneushoitola, joka on
tunnettu erityisesti tehokkaista ja hyvinvointia lisäävistä jalkahoidoista,
tuloksellisista kasvohoidoista sekä
rentouttavista hieronnoista.
Tällä etusetelillä pääset nauttimaan meidän
ylellisestä jalka- tai kasvohoidosta ja asiantuntevasta
palvelusta uniikissa tiloissa Tarkk?ampujankadulla.
www. feetandsoul.fi | puh: 0405881394
Tarkk?ampujankatu 11, 00120 Helsinki
-15%
alennus
Tarjous voimassa 8.6.2016 asti. Tarjous myydään myös lahjakortille.
Leikkaa kuponki irti ja tuo mukaan hoitolaan.
Fysioterapia
OMT ?fysioterapia
LPG-terapia
Voice Massage
CrossFit
pienryhmäliikunta
Personal Training
Kuntosali
100% yksilölliset
dynaamiset
tukipohjalliset
Bulevardi 54, 00120 Helsinki ? 09 677 177
www.fysioprovita.fi ? www.stadifit.com
Monipuolisia terveyspalveluita
Punavuoren ytimessä
??Hieros Oy on tuki- ja
liikuntaelinten ongelmiin
keskittynyt moniammatillinen yritys, joka toimii
Punavuoren ytimessä. Uutuuttaan hohtavissa toimitiloissa työskentelee eri terveysalojen ammattilaisista
muodostuva etevä porukka, jonka tiivis yhteispeli
hyödyttää ennen kaikkea
asiakasta.
Hieroksen porukan ajatuksissa häämötti kokonaisvaltainen tuki- ja liikuntaelimistön ongelmiin keskittynyt yritys, jossa toimisi
useiden eri terveysalojen
ammattilaisia samoissa tiloissa. Jotta laaja terveyspalveluiden tarjonta saatiin saman katon alle, Hieroksella päätettiin keväällä
2015 yhteistuumin isomman
toimitilan vuokraamisesta.
Toimitila löytyi pienen etsimisen jälkeen Albertinkadulta. Remonttikiiireiden
jälkeen toiminta sai heti
vauhdikkaan startin.
Hieroksella keskitytään
tuki-ja liikuntaelinvaivojen
moniammatilliseen erikoisosaamiseen. Hieroksen palveluvalikoima koostuu korkealaatuisista ja kohtuuhintaisista osteopatia-, fysioterapia-, jalkaterapia ja hierontapalveluista. Hoitoaikoja on tarjolla joustavasti
eri viikonpäivinä ja kellonaikoina, ja hoito on mahdollista päästä lyhyelläkin
varoitusajalla. Vaivoja voidaan tarkastella usealta eri
kannalta, eri ammattikuntien näkökulmasta ja tarvittessa pyytää näkemystä
viereisestä huoneesta. Jokaisella Hieroksen ammattilaisella on oma erikoisosaamisensa, joten asiakkaalla on mahdollisuus valita
juuri hänelle sopiva hoito
ja hoitaja.
Fysioterapia auttaa asiakasta ylläpitämään ja parantamaan toimintakykyään
sekä lievittää tuki-ja liikuntaelinvaivoista johtuvia kiputiloja. Fysioterapeutin
työvälineitä ovat neuvonta ja ohjaus, terapeuttinen
harjoittelu sekä manuaalinen terapia.
Osteopatialla voidaan lievittää ja ennaltaehkäistä erilaisia kiputiloja sekä edistää kehon toimintaa. Osteopatia perustuu laajaan anatomian ja fysiologian tietämykseen, jotka yhdistyvät
harjaantuneisiin kädentaitoihin. Käsin tehtävin osteopaattisin tekniikoin pystytään parantamaan liikkuvuutta, aineenvaihduntaa,
vapauttamaan kudosten kiristyksiä sekä tasapainottamaan hermoston toimintaa.
Jalkaterapeutti hoitaa ihoja kynsimuutoksia. Näitä ovat kovettumat, känsät, syylät ja sieni-infektiot, sekä kynsien ongelmat.
Jalkaterapeutti voi lievittää
myös muita alaraajojen kiputiloja manuaalisella tai
fysikaalisella hoidolla, harjoitteilla, teippauksilla tai
valmistamalla yksilölliset
tukipohjalliset.
Hieronta on lihashuoltoa,
joka soveltuu lähes kaikille. Lihasten jännittyneisyys
voi olla seurausta kovasta harjoittelusta, staattisista työasennoista tai stressistä. Hieronta lievittää lihasten kiristystä, kipua tai
väsymystä.
Hieroksen henkilökuntaan kuuluu kolme osteopaattia, jalkaterapeutti sekä
kaksi fysioterapeuttia. Fy-
Hieroksen koko porukka: Sanni (vas.), Mats, Tuomas, Emmi,
Heikki ja Mirella.
sioterapeutteina toimivat
Sanni ja Tuomas. Tuomaksen erityisiä kiinnostuksen kohteita ovat työperäiset tuki- ja liikuntaelinvaivat, liikekontrollihäiriöt sekä leikkausten jälkeinen kuntoutus. Tuomas on
toiminut useiden eri lajien
valmentajana sekä kuntoja terveysliikunnanohjaajana. Hän tarjoaa Hieroksella myös personal trainingpalveluita. Sanni on urheiluhieroja, fysioterapeutti ja
aktiivinen voimanoston harrastaja. Monipuolinen lajitausta antaa näkemystä
monenlaisten vaivojen hoitoon. Fysioterapiassa Sanni
on erikoistunut manuaaliseen terapiaan sekä tuki- ja
liikuntaelimistön vammojen hoitoon. Lähitulevaisuudessa Sanni erikoistuu
myös lantionpohjan fysioterapiaan.
Hieroksen osteopaatit
ovat Heikki, Mirella ja
Emmi. Heikki on Hieroksen perustaja, joka aloitti
urheiluhierojana. Työskenneltyään alalla muutaman
vuoden hän huomasi, että
ihmisen kokonaisvaltainen
kuntoutukseen on hyvä olla
monipuolisempia menetelmiä. Heikki opiskeli hetken
fysioterapiaa ennen osteopatiaan siirtymistä. Heikin
vahvuudet ovat urheilijoiden ja kuntoilijoiden kehonhuollossa. Mirella on
entinen kilpa-aerobiccaaja.
Hän kouluttautui urheiluhierojaksi Espanjassa, jonka jälkeen opiskeli hetken
aikaa fysioterapiaa, mutta siirtyi näistä opinnoista osteopatiaan. Mirella on
hankkinut erityisosaamista
vauvojen, lasten, raskaana
olevien ja vastasynnyttäneiden hoitoon. Emmi kiinnostui hoitamisesta omien
terveydellisten haasteiden
seurauksena ja ehti työskennellä tovin tutkimuksen
parissa ennen siirtymistään
manuaalisten terapioiden
pariin. Hänen mielenkiintonsa kohteena monimuotoiset kiputilat ja selittämättömät terveysongelmat.
Hieroksen hoitajia yhdistää halu kehittyä entistäkin
paremmiksi terapeuteiksi.
Jatkuvan ammattitaidon kehittämisen ja jatkokouluttautumisen tavoitteena on
kyetä vastaamaan asiakkaiden tarpeisiin yhä monipuolisimmin työvälinein.
Hieroksen asiakaskunnassa on edustettuna kaikenikäisiä ja monenkuntoisia
ihmisiä, jotka ovat saaneet
apua vaivoihinsa. Kasvavaa
asiakaskuntaa palvellemaan
tarkoitetulla hieros.fi -sivustolla on panostettu hyödylliseen sisältöön, kuten
helppoon ajanvaraukseen
monipuolisiin blogikirjoituksiin ja ammattiryhmien
kuvauksiin.
JALKAHOITOLA
ONNEN JALAT
Perus - ja
parafiinijalkahoidot,
liikuntarajoitteisille
kotikäyntinä, laitossekä yrityskäynnit.
Lahjakortit,
tuotemyynti.
Jalkahoitola Onnen jalat Tmi
Hämeentie 34 00530 Helsinki | Puh. 0400-823 923
Pakilantie 61 00660 Helsinki
www.onnenjalat.fi | Kirsi.m@onnenjalat.fi
Kuponkitarjoukset:
?
Parafiinijalkahoito 55?
?
Perusjalkahoito
hoitolassa 40?
Viikot 15-16 ? Nro 7
11
Mind & Body Energy Retreats
5 Day Retreat 9th-13th of August 2016 - Loviisa, Finland
?250 Deposit to book your spot - limited places
Rööperin price ?995 (includes ?250 deposit). Offer valid until April 30th.
Includes:
? 5 nights accommodation in Villa Mandala Stress Free Rooms
? Specially designed healthy breakfast, lunch and dinner each day
? A complimentary deep relaxation massage
? More than 3 hours each day of specialty movement, nutrition and wellness coaching.
Full details go to www.mbretreats.com
Näin jaksat pirteänä kesälomaan ? lääkärin viisi vinkkiä
??Näillä pohjoisilla leveysasteilla jopa joka viides kärsii talviväsymyksestä. Kun kevät alkaa ottaa
voittoa talvesta, lisääntyvä
valo piristää mieltä kummasti. Omasta hyvinvoinnista kannattaa kuitenkin
huolehtia edelleen, sillä esimerkiksi D-vitamiinia ei
vielä saa tarpeeksi kevätauringosta. Viiden simppelin vinkin avulla olo pysyy pirteänä koko kevään.
1. Syö hyviä
hiilihydraatteja
Talvella
kiinnitetään
usein erityistä huomiota
ruokavalioon ja pyritään
sekä liikkumaan että lepäämään riittävästi. Joko näistä
poppakonsteista voisi kevään tullen luopua?
? En kyllä sanoisi näitä
poppakonsteiksi, sillä hyvinvoinnista huolehtiminen
on tärkeä asia ympäri vuoden, toppuuttelee asiantuntijalääkäri Eeva Kari.
Ravitsemukseen kannattaa kiinnittää aina huomiota. Kevään tullen lautaselle
valitaan hitaita hiilihydraatteja esimerkiksi kasviksista
ja täysjyvätuotteista. Niiden
avulla verensokeri heilahtelee vähemmän.
? Lisäksi nyt on hyvä aika
kaivella pakastimesta viime
kesän marjasatoa ja syödä
värikkäitä, C-vitamiinipitoisia sitruksia.
2. Muista D-vitamiini
auringosta
huolimatta
Paras D-vitamiinin lähde
on aurinko. Viime kesänä
kerätty varasto ei kuitenkaan riitä koko pitkän talven yli, eikä kevätaurinko
paista vielä riittävän hyvin.
Lisäksi iho on tähän aikaan
keväästä vielä pitkien lahkeiden ja hihojen peitossa.
? D-vitamiinilisän ottamista ei kannata ihan vielä lopettaa etenkään, jos Dvitamiinia ei saa tarpeeksi
vitaminoiduista maitovalmisteista. Valtion ravitsemusneuvottelukunnan suositusten mukaan aikuisten
pitäisi käyttää päivittäin 10
mikrogrammaa D-vitamiinilisää, Kari sanoo.
? Päivittäisten D-vitamiinilisien kanssa voi jarrutella sitten, kun kesäaurinko pääsee paistamaan ihan
kunnolla, ja ulkona oleskellaan lyhyissä hihoissa
ja lahkeissa.
3. Anna hyviä
rasvoja aivoille
Siinä missä kehoa ruokitaan vitamiineilla, aivoille
tarjoillaan hyviä rasvoja eli
omega-3-rasvahappoja. Niitä tarvitaan erityisesti aivojen kognitiivisiin toimintoihin, esimerkiksi muistamiseen ja oppimiseen. Lisäksi
ne tukevat sydämen ja verenkiertoelimistön toimintaa ja vaikuttavat immuunipuolustukseen.
? Elimistö ei itse valmista
omega-3-rasvahappoja, joten niitä pitää saada muuten. Hyviä rasvoja on etenkin rasvaisissa kaloissa, esimerkiksi lohessa, sekä ruokaöljyissä. Niiden lisäksi on
hyvä käyttää myös omega3-ravintolisiä, sillä pelkän
ruoan varassa rasvahappojen saanti jää helposti puutteelliseksi.
4. Laita ruokarytmi
kuntoon
Kun ruokavalio on suunniteltu riittävän monipuoliseksi ja herkulliseksi, siitä
pitää myös nauttia riittävän
usein. Useimmille hyvä rytmi on 5-6 ateriaa päivässä:
aamupala, lounas, päivällinen ja kaksi tai kolme välipalaa. Silloin ei ehdi tulla kova nälkä aterioiden
välillä, ateriakoot pysyvät
maltillisina ja elimistöllä
on polttoainetta koko ajan.
? Tärkeintä olisi löytää
itselle sopiva ateriarytmi.
Esimerkiksi kunnon aamupalaa suositellaan, mutta
jos ruoka ei maistu heti aamulla, aamiaisen voi syödä
vaikkapa aamupäivän kahvitauolla, asiantuntijalääkäri Eeva Kari vinkkaa.
? Jos kiireiden vuoksi
ateriat uhkaavat jäädä väliin, voi laukkuun pakata
vaikkapa välipalapatukan
tai nopean ateriankorvikkeen verensokeria tasaamaan.
5. Ylös, ulos ja
liikkumaan!
Valoisat päivät ja keväinen sää houkuttelevat viettämään aikaa ulkona, käymään kävelyllä, pyöräilemään työmatkat tai kunnostamaan pihaa talven
jäljiltä. Riittävä liikunnan
määrä riippuu siitä, mitä
liikunnalla halutaan saada aikaan.
? Halutaanko liikkumalla
ylläpitää kuntoa, parantaa
sitä, pudottaa painoa tai jotain muuta? Sopiva liikunnan määrä on yksilöllinen
asia samoin kuin se, mitä
se liikunta on. Tärkeintä
on, että liikkuu, Kari muistuttaa.
? Liikunta auttaa kehon
kuntoon, mutta myös mielen kuntoon.
Helsinki työllistää nuoria
Helsinki Cup -tapahtumaan
??Helsingin kaupunki tekee yhteistyötä
Helsinki Cup -tapahtuman kanssa nuorten työllistämiseksi. 13 nuorta aloitti hankkeessa räätälöidyn työkokeilun 29. maaliskuuta.
Työkokeilutehtäviä
on laidasta laitaan:
liikuntapaikanhoitajasta toimistosihteeriin ja tuotantoassistentista näyttelynvalvojaan. Tehtäviä tarjoavat liikuntavirasto, sosiaali- ja terveysvirasto, kulttuurikeskus, varhaiskasvatusvirasto ja taide- Kioskimyyntiä Helsinki Cupissa vuonna 2015.
museo.
Hanke tarjoaa nuorille työskentely vahvistaa nuo- tukee heidän jatkosijoitmonipuolisen työllistymis- ren itseluottamusta, antaa tumistaan avoimilla työpaketin. Tapahtuman yhdis- onnistumisen kokemuksia markkinoilla tai opiskeluistäminen osaksi työkokeilua ja ymmärrystä ison tapahtu- sa hankkeen jälkeen.
tekee kokemuksesta nuo- makoneiston toimimisesta.
Työllistämisrelle ainutlaatuisen. KauNuorille koulutusta
pungin työllistämishankhankkeiden lisäksi
keissa on mietitty myös
tapahtumatuotantoon
kesätöitä noin
koulutusnäkökulmaa. HelMetropolian kanssa
4 000 nuorelle
sinki Cupin kanssa toteutettavassa hankkeessa nuoret
Kaupunki tekee tänä
käyvät lyhytkursseja, kuten vuonna yhteistyötä myös
Helsingin
kaupunginjärjestyksenvalvonta-kurssi, Metropolia ammattikorkea- kanslian maahanmuuttoensiapu-kurssi, työturvalli- koulun kanssa. Nuorille on ja työllisyyspalvelut on aisuus-kurssi sekä hygienia- räätälöity mielenkiintoinen emminkin tehnyt nuorten
passikoulutus. Näiden li- viiden opintoviikon koulu- työllistämiseen liittyvää yhsäksi hanke käynnistyi kou- tuspaketti tapahtumatuo- teistyötä suurten tapahtumilutuspäivällä, jossa käytiin tannosta.
en, kuten Jääkiekon MM-kiläpi muun muassa työeläRäätälöidyllä koulutuk- sojen sekä The Tall Ships
mätaitoja, omaa osaamis- sella lisätään nuorten ym- Races 2013 kanssa. Viime
ta ja asiakaspalvelutaitoja. märrystä suurten yleisöta- vuonna tehtiin yhteistyöNuorten työtehtävät Hel- pahtumien järjestämisestä. tä Gymnaestrada 2015 ja
sinki Cup -tapahtumassa Kaikilla hankkeeseen liite- Helsinki Cup -tapahtumiovat monipuolisia. Heillä tyillä koulutuksilla vahvis- en kanssa.
on mahdollisuus työsken- tetaan nuorten osaamista
Työllistymishankkeet on
nellä oman osaamisensa kaupungin työkokeilupai- tarkoitettu alle 30-vuotiaille
mukaan esimerkiksi kioski- koilla ja Helsinki Cup-ta- työttömille helsinkiläisille.
työntekijänä, lapsiparkissa, pahtumassa, mutta myös Varsinaisia kesätyöpaikkoturnausoppaana tai kenttä- laajennetaan nuorten am- ja kaupunki tarjoaa nuorille
vastaavana. Tapahtumassa matillista osaamista, joka kaiken kaikkiaan yli 4 000.
Polttoainekustannusten lasku
toi HSL:n ylijäämäisen tuloksen
??Vuonna 2015 joukkoliikenteen matkustajamäärä
kasvoi jonkin verran ennakoitua enemmän ja joukkoliikenteen asiakastyytyväisyys nousi kaikkien aikojen ennätykseen.
Helsingin seudun liikenteen kokonaismatkustajamäärät vuonna 2015 kasvoivat edellisvuodesta 1,5
prosenttia 358,6 miljoonaan matkaan. HSL:n ennuste vuoden 2015 matkustajamäärän kasvuksi oli
yksi prosenttia. Tuntuvinta
kasvu oli junaliikenteessä
(+8,9 %) Kehäradan käyttöönoton myötä. Raitioliikenteen matkustajamäärät
puolestaan laskivat hieman (-0,5 %) mm. kävelyn
ja pyöräilyn kasvun sekä
kiskotöiden aiheuttamien
muutosten vuoksi. Metroliikenteessä edellisvuoden
notkahdus taittui ja matkustajamäärät kasvoivat 1,2
prosenttia. Bussiliikenteessä ei tapahtunut merkittäviä
matkustajamäärämuutoksia.
? HSL on hyötynyt raakaöljyn hinnan laskusta.
Sen sijaan Kehäradasta ja
Länsimetrosta aiheutuva
infrakustannusten nousu lisää painetta lippujen hintojen korotuksille. Mittavat panostukset joukkoliikenneinfran kehittämiseen
ovat välttämättömiä, koska Helsingin seudun väestönkasvu jatkuu yli yhden
prosentin vuosivauhdilla,
HSL:n toimitusjohtaja Suvi
Rihtniemi sanoo.
?Kehäradan menestys ensimmäisen puolen vuoden
ajalta on myönteinen signaali. Matkojen keskittäminen raideliikenteeseen lisää joukkoliikenteen kysyntää. Raitioliikenteen matkustajamäärän pieneneminen kertoo kävelyn ja pyöräilyn suosion lisääntymisestä kantakaupungissa,
mikä on HSL:n näkökulmasta suotuisaa kehitystä
kestäviä kulkutapoja?, Rihtniemi sanoo.
Tälle vuodelle ja lähivuosiksi HSL ennustaa joukkoliikenteen matkustajamäärän kasvuksi yhtä prosenttia. Lähivuosien ennusteet
täsmentyvät talous- ja toimintasuunnitelmassa, jonka hallitus hyväksyy vuosille 2017-2019 ensi syksynä.
HSL:n ennätyslukemissa
oleva asiakastyytyväisyys
nousi edelleen. Asiakkaista 89 prosenttia kertoi olevansa tyytyväisiä Helsingin seudun joukkoliikenteen palveluihin(2013: 87,5
%, 2014: 88 % tyytyväisiä).
HSL selvittää asiakastyytyväisyyttä tutkimuksella, johon osallistuu noin 50 000
matkustajaa eri liikennevälineistä. HSL:n asiakastyytyväisyys on kansainvälisestikin vertailtuna erittäin
korkealla tasolla.
Matkustajamäärässä
edellisvuotta
parempi kehitys
HSL teki vuonna 2015
vahvan tuloksen. Tulos rahoituserien ja poistojen jälkeen oli 21,1 miljoonaa euroa ylijäämäinen, kun talousarviossa oli varauduttu
9,9 miljoonan euron alijäämään. HSL:n lipputulot kasvoivat edellisvuodesta 2,9
prosenttia 307,0 miljoonaan
euroon. Talousarvion lipunmyyntiennuste perustui yhden prosentin matkustajamäärän nousuun, kun toteutunut matkustamäärien
kasvu oli 1,5 prosenttia.
Lippujen hintoja nostettiin
vuoden 2015 alussa keskimäärin 3,8 prosenttia.
HSL:n kaikki toimintatulot kasvoivat vuonna 2015
1,3 prosenttia 622,9 miljoonaan euroon. Toimintatuloista 49,3 prosenttia
oli lipputuloja ja 48,0 prosenttia kuntaosuuksia. Muut
toimintatulot, yhteensä 16,9
miljoonaa euroa, koostuivat pääosin valtion tuista,
tarkastusmaksutuloista ja
liikennöitsijöiltä laskutettavista matkakorttilaitteista ja taukotilojen vuokrista.
HSL:n
toimintamenot
vuonna 2015 olivat 593,2
miljoonaa euroa, jotka jäivät 3,5 prosenttia alle talousarvion. Menoista suurin
yksittäinen erä on joukkoliikenteen hankintakustannukset, jotka muodostivat
470,6 miljoonaa euroa eli
79,3 prosenttia HSL:n toimintamenoista. Kustannussäästöt syntyivät erityisesti poltto- ja voiteluaineiden
hintatason laskusta.
Nro 7 ? Viikot 15-16
12
Maunula-talossa
vietettiin
harjannostajaisia
??Joulukuussa 2016 valmistuvan Maunula-talon rakennustyöt ovat edenneet kattokorkeuteensa. Keskiviikkona 6. huhtikuuta vietettiin Maunula-talon harjan-
Näyttelijä Ville Myllyrinne
Maunula-talon
harjannostajaisissa.
nostajaisia. Maunula-talosta
tulee maunulalaisten yhteinen tiedon, taidon, oppimisen ja kulttuurin kohtaamispaikka, jossa toimivat
Helsingin kaupunginkirjasto, nuorisoasiainkeskus ja
työväenopisto.
Maunula-talon ?harjakaisia? vietettiin keskiviikkona
6.huhtikuuta 2016. Tilaisuuden avasi päärakennuttaja,
YIT Rakennus Oy:n yksikönjohtaja Kalle Isometsä
sekä Helsingin kaupungin
kiinteistölautakunnan varapuheenjohtaja Jasmin Hamid, joka välitti kaupungin
viralliset kiitokset kaikille
Maunula-talon syntyyn vaikuttaneille tahoille.
Talon tulevat toimijat pitivät yhteisen juhlapuheen:
Helsingin työväenopiston
rehtori Taina Saarinen arvioi Maunula-taloon tulevan
jo ensi vuonna yli 200 työväenopiston kurssia, joista
osa on Maunulan asukkaiden itsensä ideoimia. Nuorisotoimenjohtaja Tommi
Laitio kuvasi Maunula-talon toimintamallia paitsi
uudenlaisen Helsingin pilotiksi, myös jopa ?uudenlaisen kansanvallan maja-
Nuorisotoimenjohtaja Tommi Laitio, Maunulan demokratiahankkeen aktiivi Emilia Palonen, kirjastotoimen apulaisjohtaja Saara
Ihamäki ja työväenopiston rehtori Taina Saarinen.
kaksi?. Lisäksi hän kertoi,
että Maunula-taloon on tulossa koko yön kestäviä yönutia eli yöpymisiä Maunula-talossa sekä esimerkiksi
nuorten toivomia musiikkiteknologian kursseja.
Kirjastotoimen apulaisjohtaja Saara Ihamäki iloitsi Maunula-talon kirjaston
välittömästä läheisyydestä osana kaupunkilaisten
arkea. ?Missään muualla
Helsingissä ei kirjasto ole
näin lähellä kaupunkilais-
HSL:n uusi lippu- ja informaatiojärjestelmä käyttöön 2016
??Helsingin seudun joukkoliikenteen uuden lippuja informaatiojärjestelmän
käyttöönotto on alkanut.
Uusi myyntijärjestelmä otettiin käyttöön palvelupisteissä maaliskuun lopussa. Matkakortinlukijat ja
lippuautomaatit uudistuvat
kevään ja kesän aikana, ja
uusi informaatiojärjestelmä
otetaan käyttöön syksyllä.
Uudistus tuo merkittävää
helpotusta matkustajien arkeen: ajantasaista matkustajainformaatiota sekä helppokäyttöiset laitteet.
Koekäyttö alkaa
huhtikuun alussa
Uudet laitteet esittäytyvät matkustajille huhtikuun
alussa, kun koekäyttö Åbergin Linjan busseissa alkaa.
Koekäyttö laajenee huhtikuun aikana Espoon linjoille 16, 16 A ja 16 B sekä
seutulinjoille 105 ja 565.
Huhtikuussa uusia laitteita koekäytetään myös muutamassa raitiovaunussa ja
junassa. Koekäytön aikana järjestelmän toimivuutta
testataan ja siihen tehdään
vielä korjauksia ja tarvittavia muutoksia ennen laajamittaisten asennusten aloittamista toukokuussa.
Busseihin asennetaan uusien matkakortinlukijoiden
lisäksi kuljettajan laitteet,
seuraavan pysäkin näytöt sekä myöhemmin tänä
vuonna turvanappi. Laitteisto asennetaan yhteensä
1 500 HSL-alueen bussiin,
raitiovaunuun ja junaan.
Asennukset kestävät vuoden 2016 loppuun saakka.
? Jatkossa matkustajat
saavat reaaliaikaista tietoa
liikennevälineiden kulusta
ennen matkaa ja matkan aikana. Tietoa on tarjolla pysäkki-, asema- ja terminaalinäytöillä sekä syksyllä 2016
käyttöön otettavassa uu-
dessa Reittioppaassa. Koko
HSL-liikenne saadaan reaaliaikaisen kulkutiedon piiriin, Suvi Rihtniemi summaa uudistuksen hyötyjä.
Matkustajat saavat tiedon seuraavasta pysäkistä kuulutuksien ja busseihin asennettavien näyttöjen
kautta. Myöhemmin niissä
voidaan esittää myös tietoa poikkeusreiteistä sekä
muita matkustajatiedotteita. Lisäksi bussien ja varikoiden välille tulee viestintäjärjestelmä, joka mahdollistaa hätäviestit ja ajanta-
saisen tiedon välittämisen
kuljettajille.
Uuden järjestelmän ansiosta joukkoliikenteen luotettavuus ja sujuvuus paranevat, kun koko HSL:n
bussi- ja raitiovaunuliikenne siirtyy liikennevaloetuuksien piiriin. Uudistus
mahdollistaa myös kauan
toivotun nettimyynnin eli
arvon ja kauden lataamisen matkakortille verkossa.
Nettimyynti voidaan aloittaa kaikkien laitteiden uusimisen ja korttien vaihdon
jälkeen vuonna 2017.
ten arkitoimia. Meillä on
jopa sama sisääntuloaula Smarketin kanssa. Kaupungin palveluiden tulisikin
aina olla kaupunkilaisten
arkisten reittien varrella.
Rakennus tulee antamaan
meille toimintaohjeet toimimaan yhdessä! Esimerkkinä hän mainitsi talon toimijoiden yhteisen kahvihuoneen, joka ohjaa automaattisesti toimimaan yhdessä.
Maunulan demokratiahankkeen
asukasaktiivi Emilia Palonen muisteli demokratiapilotin alkua
vuonna 2012, ja muistutti
ettei rahoitusta talolle ol-
taisi saatu, ainakaan niin
helposti, ilman asukkaiden
ja kaupunginvaltuuston jäsenten aktiivisuutta.
Puheiden ja hernekeittotarjoilun jälkeen harjannostajaisissa intoa herätti myös
näyttelijä Ville Myllyrinteen imitaatio- ja stand up
-esitys sekä viulisti-pianisti Duo Säihkeen tyylikkäät
musiikkinumerot.
Maunula-talo valmistuu
joulukuussa 2016 osoitteeseen Metsäpurontie 4.
Talon huoneistoala tulee
olemaan noin 2200 htm2.
Arkkitehtuurisesti haastavan muotoiseen Maunula-
taloon tulee limittäin kolme kerrosta ja esimerkiksi
huippuvarusteltu monitoimisali, jossa voi pitää liikuntatunteja, konsertteja,
teatteriesityksiä ja tapahtumia. Yksi salin erikoisuuksista tulee olemaan
tilan nouseva ja laskeva
näyttämö. Lisäksi taloon
on tulossa muun muassa
erikoisluokkia kuten akustoitu musiikkiluokka, bänditila sekä taide- ja käsityöluokka, jossa on huomioitu
erityisesti kankaanpainannan sekä tekstiili- ja ompelutyön käyttövaatimukset.
Maunula-talon ?harjakaisia? vietettiin 6.4.2016.
Kirjaesittely
Sloboa Stadissa - stadin slangin etymologiaa
Tuhti tietoteos kertoo kiinnostavasti
stadin slangisanojen alkuperää ja historiaa
??Mul kanissa on palsa ja
aborkat mä möin, laulettiin
Stadissa 1900-luvun alussa. Kanin tuntevat kaikki,
mutta aborkat ei ole yhtä
tuttu sana.
Mutta mistä ne ovat
peräisin? Entä safka, lafka, mesta ja voda? Kanttulivei voi käydä kenelle
tahansa, prenikan voi
jokainen saada rintaansa
ja takin voi jättää narikkaan. Sloboa Stadissa kertoo kaikkien näiden sekä
yli 500 muun Stadin slangin venäläisperäisen sanan
tarinan. Entä monille tuttu tsuikka, suikka: onko
se peräisin sotilasslangista? Ei, kertoo kirja, sillä Mannerheim johti paraatia toukokuussa 1918
karvat?uikka päässä.
Osa sanoista, kuten
t?ubu, t?aikkari ja t?iringa,
on jo kadonnut kielestä.
Mutta natsku elää vielä pihoilla ja nuoret soittavat
yhä skraittaa.
Tsaarinvallan
aikana
venäläisyys näkyi ja kuului Helsingissä. Maroosiryssät mainostivat äänekkäästi
jäätelöä. Sotilaat olivat tuttu näky kaupungilla ja issikat, ja vossikat odottivat
dro?kineen asiakkaita pirssissä. Helsingissä kohtasi
silloin kaksi eri kulttuuria.
Ruotsin aikaan juotiin hollantilaisten Etelä-Kiinasta
tuomaa teetä. Venäläisten
saavuttua se vaihtui pohjoiskiinalaiseksi t?aijuksi ja
t?aikaksi.
Kaikkiaan teoksessa on
noin 860 hakusanaa. Mu-
kana on myös
muista kielistä tulleita
sanoja, kuten
makasiini.
Aina ei voi
olla varma,
onko jokin
sana lainattu
idästä vai lännestä. Monet sanat ovat
kulkeutuneet Suomeen
kahtaalta.
M a t k a n
v a r r e l l a
monen sanan
merkitys on ehtinyt muuttua. Remontti-sanakin on
tarkoittanut alun perin ranskassa uusien hevosten ostamista ratsuväelle.
Sana-artikkelit kertovat
monikielisestä ja -kulttuurisesta
Helsingistä.
Koska suuri
osa
Helsingin puhekielen ja slangin
venäläisperäisistä sanoista
on
kulkeutunut Stadiin
muualta
Suomesta, kirja avaa uuden
näkökulman
koko venäläiseen Suomeen.
Heikki Paunonen (s.
1946 Helsingissä) on Tampereen yliopiston suomen
kielen emeritusprofessori.
Hän on tutkinut 1970-luvulta lähtien Helsingin
puhekieltä ja slangia. Hän
on myös vuosikymmenien
ajan tallentanut eri-ikäisten
stadilaisten slangia. Hän
julkaisi vuonna 2000 yhdessä vaimonsa Marjatta
Paunosen kanssa lähes
1400-sivuisen Stadin slangin suursanakirjan Tsennaaks Stadii, bonjaaks slangii, josta he saivat TietoFinlandia-palkinnon seuraavana vuonna. ?Slangiprofessori? Paunonen on kirjoittanut myös Helsingin nimistöstä kaksiosaisen teoksen Stadin mestat: Ikkunoita Helsingin ja sen
asukkaiden historiaan ja
nykyisyyteen (2010). Hän
on Stadin Slangi ry:n perustajajäsen. Yhdistys valitsi
hänet Stadin Kundiksi vuonna 2013.
Viikot 15-16 ? Nro 7
13
Bryggeri Helsinki panee oluensa
nyt omalla biokaasulla
??Vuoden olutravintolaksikin valittu panimoravintola
Bryggeri Helsinki on aloittanut yhteistyön Gasumin
kanssa. Aiemmin maakaasua
oluttuotannossaan hyödyntänyt Bryggeri Helsinki on
siirtynyt käyttämään kokonaan kotimaista biokaasua.
Bryggeri Helsingin käyttämä
biokaasu syntyy suurimmaksi osaksi panimotoiminnan
sivuvirrasta, jolloin oluen
tuottamisesta syntyvä jäte
päästään hyödyntämään tuotannossa uudelleen.
Bryggeri Helsinki pyrkii
toiminnassaan ympäristöystävällisyyteen. Esimerkiksi
panimoravintolan raaka-aineissa panostetaan kotimaisuuteen ja lähiruoan suosimiseen. Kotimainen biokaasu lisää yhtälöön vielä
uusiutuvan energian.
? Biokaasuun siirtyminen
on Bryggeri Helsingille selkeä ratkaisu jätteestä syntyvään ongelmaan. Saimme
ensimmäisen biokaasumerkillä varustetun oluemme,
4,5 % IPA:n markkinoille pääsiäisen jälkeen. Biokaasua toki hyödynnetään
muidenkin oluidemme valmistuksessa ja keittiömme
puolella kaasuliesissä. Lisäksi ympärivuotisella terassillamme nautitaan tarvittaessa biokaasun tuottamasta lämmöstä terassilämmittimien avulla, Bryggeri
Helsingin toimitusjohtaja
Pekka Kääriäinen sanoo.
Bryggeri Helsinki tuottaa
vuosittain noin 100 000 litraa olutta, ja tuotannon sivuvirtana mäskiä noin viisikymmentä tonnia vuodessa. Aiemmin pääasiassa
eläinten rehuksi päätynyt
mäski lähetetään nyt Lassila & Tikanojan toimesta Labion biokaasulaitokselle Lahteen, josta tuotettu biokaasu palaa takaisin
Bryggeri Helsingin käyttöön. Liki kaikki panimon
tarvitsemasta vuosittaisesta 130 MWh:n kaasumäärästä syntyy Bryggeri Helsingin omasta jätevirrasta.
Kyseessä on siis niin sanottu suljettu kierto ja hyvä
esimerkki kiertotaloudesta.
? Bryggeri Helsingin oluiden fanina olen erittäin tyytyväinen siihen, että yritys
on alkanut hyödyntämään
Gasumin tarjoamaa biokaasua. Myös se, että yrityksen
biokaasu syntyy omasta jätevirrasta, on hyvä esimerkki sellaisista kestävän kehityksen ratkaisuista, jotka
ovat tulleet yrityksille mahdollisiksi vasta viime aikoina, Gasumin myyntipäällikkö Timo Jokila sanoo.
Gasumin biokaasu on
aina täysin uusiutuvista
raaka-aineista valmistettu
kotimainen biopolttoaine,
jota syötetään kaasuverkkoon Espoosta, Kouvolasta
ja Lahdesta sekä tästä kesästä eteenpäin myös Rii-
Tilapioneerit -kurssi avaa
Marian sairaalan alueen
??Opiskelijat suunnittelevat
tilapäiskäyttöä toimintansa
lopettaneeseen sairaalaan
yhteistyössä Helsingin kaupungin kanssa. Kaupunkitapahtumaan on vapaa pääsy
lauantaina 7.5.2016.
Juuri käynnistymässä oleva Tilapioneerit-projektikurssi kokoaa 30 opiskelijaa Helsingin yliopistosta
ja Aalto-yliopistosta monitieteiseksi työryhmäksi ideoimaan tulevaisuuden käyttöjä vastikään vapautuneeseen sairaalarakennukseen
Kampissa. Sairaalassa tutkitaan ja kokeillaan kuukauden ajan kulttuurin ja tilapäiskäyttöjen hyödyntämistä alueiden kehittämisessä.
- Tilapäiskäytöt antavat
kaupunkielämälle ja kulttuurille uusia mahdollisuuksia historiallisesti arvok-
kaassa sairaalamiljöössä, sanoo kurssia johtava kulttuurimaantieteen yliopistonlehtori Rami Ratvio Helsingin
yliopistosta.
Opiskelijat kehittelevät
tilojen mahdollisia käyttöjä tulevaisuudessa asukkaiden, kaupungin edustajien ja kulttuuritoimijoiden
kanssa. Ideoissa hyödynnetään kansainvälisiä esimerkkejä ja alueella kerättävää tutkimustietoa. Kurssilla etsitään ideoita, joita
kokeillaan kurssin järjestämässä kaupunkitapahtumassa 7.5.2016.
Tilapäiskäytön muodoista
kurssilla ovat esillä muun
muassa kaupunkiaktivismi, hallinnon uudet roolit ja start-upit kaupunkikehityksen vauhdittajina.
Case-esimerkit vaihtelevat
The Quest -kaupunkiseikkailusta tilapäiskäyttöjen
koealueeseen Tampereen
Hiedanrannassa.
Kurssi järjestetään yhteistyössä Helsingin kaupungin
kiinteistöviraston tilakeskuksen, kulttuurikeskuksen, nuorisoasiainkeskuksen ja elinkeino-osaston
kanssa. Virastojen lisäksi
mukana on laaja monialainen joukko kaupunkikulttuurin asiantuntijoita, tutkijoita, suunnittelijoita, yrityksiä ja kansalaistoimijoita.
Tilapäiskäyttöjä pilotoiva ja aluekehittämistä tutkiva kurssi järjestetään
tänä vuonna neljättä kertaa. Vuonna 2014 Jätkäsaaren L3-makasiinissa järjestetty Piilopuisto-kaupunkitapahtuma keräsi noin 1000
kävijää.
Länsisatamankadun parannuksilla
sujuvuutta sataman liikenteeseen
??Länsisatamankadulle ja
Salmisaarenkadulle suunnitellaan muutoksia Länsiterminaalin liikenneyhteyksien parantamiseksi.
Alustavassa suunnitelmassa Länsisatamankadulle on
kaavailtu satamasta tulevalle autoliikenteelle lisäkaistaa Kellosaarenkadun
ja Itämerenkadun väliselle
osuudelle. Ajokaistoja lisättäisiin myös Salmisaarenkadun eteläpäähän. Lisäkaistat nopeuttaisivat satamasta
purkautuvan autoliikenteen
pääsyä Porkkalankadun ja
Länsiväylän suuntaan.
Suunnitelmaan liittyy tavoite, että sataman rekkaliikenne ohjattaisiin ulos
Tyynenmerenkadun kautta ja raskaan liikenteen läpiajo Länsisatamankadun
kautta kiellettäisiin. Näin
rekkaliikennettä saataisiin
vähennettyä asuinkaduilla, joilla on myös paljon
jalankulkua.
Kaistajärjestelyt edellyttävät Länsisatamankadun
raitiotiekiskojen siirtämis-
tä. Lisäksi Länsisatamankadulla olevaa bussipysäkkiä saatetaan joutua siirtämään. Uusien ajokaistojen alta poistuisi viitisentoista lyhytaikaista pysäköintipaikkaa. Muutostöiden yhteydessä parannettaisiin myös pyöräliikenteen yhteyksiä.
Luonnos
kommentoitavana
verkossa
Länsisatamankadun alustavaa liikennesuunnitelmaa
voi kommentoida 10. huhtikuuta asti kaupunkisuunnitteluviraston verkkosivuilla osoitteessa www.ksv.hel.
fi/keskustelut. Tavoitteena
on, että kaupunkisuunnittelulautakunta päättää liikennesuunnitelmasta kesäkuussa.
Myöhemmin kaista- ja
suojatiejärjestelyjä on tarkoitus suunnitella muillekin Länsisatamaan johtaville kaduille. Vetoapua sataman yhteyksien parantami-
seen saadaan loppukesästä
myös Länsimetrosta. Kun
metro aloittaa liikennöinnin elokuussa, Porkkalankadulta poistuu suuri määrä busseja, jolloin Porkkalankadun ja Mechelininkadun liikennevaloja voidaan
säätää niin, että satamasta
tuleva liikenne saa nykyistä enemmän vihreää valoa.
Kaupunkisuunnittelulautakunta päätti marraskuussa 2015, että Länsiterminaalin liikenneyhteyksiä parannetaan pienillä toimenpiteillä. Vaihtoehtoina tutkittiin myös Ruoholahden
sillan purkamista ja sillan
tai tunnelin rakentamista
Mechelininkadulta Porkkalankadulle. Silta- ja tunnelivaihtoehtojen kustannukset olisivat olleet arviolta
10?20-kertaiset nyt tehtäviin toimenpiteisiin verrattuna. Pienilläkin toimenpiteillä voidaan varmistaa sataman liikenteen kohtuullinen sujuminen pitkäksi
aikaa.
himäen uudesta biokaasulaitoksesta. Biokaasu on
monikäyttöinen energianlähde, jota myydään teollisuudelle, palveluita tarjoaville yrityksille, lämmönja voimantuotantoon, liesikäyttöön kotitalouksille ja
ravintoloille sekä maantieliikenteen polttoaineeksi.
Biokaasumerkki takaa kuluttajille, että tuote on valmistettu kotimaisella biokaasulla. Merkin tavoitteena on edistää kestävää kehitystä antamalla kuluttajille
valta vaikuttaa tuotteen valmistuskaareen. Sen käyttöoikeus myönnetään biokaasulla valmistetuille tuotteille ja tuoteryhmille tai palveluille, joiden tuottamisessa
on hyödynnetty biokaasua.
Tuotteen valmistajan hankkiman biokaasun määrän on
vastattava tuotteen tai tuoteryhmän valmistuksessa käytetyn kaasun määrää.
Bryggeri Helsinki. Bryggeri Helsinki panee oluensa nyt omalla
biokaasulla.
Helsingin seudun kesätyömarkkinoilla kysyntä jatkuu vahvana
??Tulevana kesänä pääkaupunkiseudun yrityksistä lähes 70 prosenttia palkkaa
kesätyöntekijöitä yhtä paljon kuin viime vuonna, ja
joka viides yritys viimevuotista enemmän. Yrityksissä uskotaan kysynnän jatkuvan vahvana tulevinakin
vuosina.
Helsingin seudun kauppakamarin kyselyssä jopa
80 prosenttia yrityksistä
kertoo, että talouden epävarmat näkymät vaikuttavat
vain vähän tai eivät lainkaan kesätyöntekijöiden
rekrytointitarpeisiin.
? Myönteistä on sekin,
että joka viides yritys uskoo tarvitsevansa nykyistä
enemmän kesätyöntekijöitä seuraavan viiden vuoden
aikana, Helsingin seudun
kauppakamarin koulutusasioiden päällikkö Markku Lahtinen kertoo.
Kesätyöntekijän
osaaminen ja asenne
ratkaisevat, ei
kansalaisuus
Kyselyyn vastasi 365 Helsingin seudun kauppaka-
marin jäsen- ja asiakasyrityksen päättäjää ja HRasiantuntijaa Uudenmaan
alueella.
Kauppakamarin kyselyssä selvitettiin myös yritysten näkemyksiä Uudenmaan vieraskielisen väestön määrän kasvun vaikutuksista kesätyömarkkinoihin. Kesätyöntekijöidenkin
rekrytoinnissa yksi keskeinen taito on soveltuva kielitaito, jolla voidaan palvella asiakkaita ja toimia työyhteisön jäsenenä.
? Vastausten perusviesti on, että kesätyöntekijän
kansalaisuudella ei ole merkitystä. Pääasia, että hakijalla on tehtävään vaadittava osaaminen, taidot ja
asenne kohdillaan, Lahtinen toteaa.
Eniten yritykset haluavat palkata kesätyötekijöitä, joilla on ammatillinen
koulutus (70 %). Korkeakouluopiskelijoiden osuus
on 53 %, lukiolaisia etsii
35 % ja peruskoululaisille
on tarjolla töitä joka kuudennessa yrityksessä. Rekrytointipäätöksiä tehdään
eniten maaliskuussa, mutta
vielä ehtii hakea kesätöitä,
sillä noin puolet paikoista
on täyttämättä.
Kustannukset ja
ajanpuute rajoittavat
palkkaamista
Alueen yrityksistä kuudesosa aikoo vähentää kesätyöntekijöiden palkkaamista. Viime vuoteen verrattuna yritykset korostavat
rekrytointia rajoittavina tekijöinä aiempaa enemmän
palkkauskustannuksia (30
%) sekä ajanpuutetta rekrytointiin ja perehdyttämiseen (27 %).
Kesätyöntekijöiden päärekrytointikanavat ovat siirtyneet digitaalisiin palveluihin, jonne yritys laittaa ilmoituksen tai hakija ottaa
suoraan yhteyttä internetin, sosiaalisen median tai
sähköpostin kautta. Suhteet auttavat paikan löytämisessä, sillä henkilöstön
verkostoja hyödyntää yli
puolet yrityksistä, ja joka
kolmas tekee yhteistyötä
oppilaitosten kanssa. Työja elinkeinotoimiston apua
tarvitsee vain 7 prosenttia
yrityksistä.
Kansallismuseon torni
korjataan kivi kiveltä
Jatkoa sivulta 3
??Lopuksi graniittikivet
kiinnitetään takaisin täsmälleen alkuperäisille paikoilleen. Pääurakoitsijana
tornin peruskorjauksessa
toimii IKJ Rakennus Oy.
Julkisivujen lisäksi kunnostetaan tornin ikkunat, luukut, pellitykset ja välipohjat. Pääsisäänkäynnin vuolukivikoristeet ja pääovi
konservoidaan.
Graniittijulkisivuja arvostettiin erityisesti 1900-luvun alun kansallisromanttisessa tyylissä. Massiiviset
julkisivut toteutettiin päällystämällä paksu tiilimuuri
n. 20 cm paksuilla graniit-
tikappaleilla. Rakenne ei
kuitenkaan ole mahdollistanut kaikissa tapauksissa
seinän riittävää kuivumista. Vaurioituneista kivisaumoista rakenteeseen päässyt vesi on kastellut massiivisen tiilimuurin. Etenkin
kylmissä rakennuksissa kuten torneissa, on tiiliseinä
joissain tapauksissa murentunut pinnaltaan. Tällöin
on vaarana, että julkisivukivet voivat irrota taustastaan ja työntyä ulospäin.
Ei vaikutusta
avoinna oloon
Museon sisäänkäynnit
ovat käytössä koko kor-
jauksen ajan eikä työmaa
vaikuta museon avoinna
oloon. Meluisat piikkaustyöt pyritään ajoittamaan
niin, ettei museon kävijöille aiheudu häiriötä.
Tornin työmaan rakennustelineiden suojakankaita
tullaan hyödyntämään museon tapahtumien ja näyttelyiden tiedottamisessa. Korjaustyön on arvioitu valmistuvan ennen Suomen
100-vuotisjuhlapäivää.
Korjaustyötä ja sen taustoja esitellään työmaa-aitaan tehtävässä kuvaesityksessä.
Nro 7 ? Viikot 15-16
14
Puretaanko Helsingin
jäähalli Gardenin tieltä?
Hankkeella kaksi aluevarausta
Jatkoa sivulta 3
??Hankkeen rahoitus hoidetaan suomalaisten kiinteistosijoitusinstituutioiden
kautta. Hankkeen suunnittelu alkoi jo vuonna 2008.
Molempien tonttien suunnitteluvaraus on voimassa
kesäkuuhun saakka. Helsinki Garden valmistuisi
noin kahdessa vuodessa
kaavojen hyväksymisen jälkeen. Hankkeen rakennustyöt synnyttäisivät 700 työpaikkaa.
Säilyykö jäähalli vai
puistoalue?
Helsingin IFK on kaavaillut monitoimiareenaa Töölönlahden kupeeseen, mutta kaupunki on pistänyt kapuloita rattaisiin. Toistaiseksi hankkeelle on varattu alueet Nordenskiöldinkadun varrelta, sekä Mäntymäestä.
? Kaupunkisuunnitteluvirasto on koko ajan arvioinut ja valvonut hanketta.
Helsinki Gardenissa on pal-
jon rakennettavaa. Jos hanke rakennetaan Nordenskiöldinkadulle, tarkoittaa se
sitä, että Helsingin Jäähalli
täytyy purkaa pois. Jos rakentaminen sijoittuu Mäntymäen alueelle, tarkoittaa
se sitä, että puistokukkula
pitää poistaa, ja myös osa
puistoa kaavoitettaisiin rakennuksille. Kummassakin
tapauksessa tulemme menettämään jotain, Helsingin kaupunkisuunnitteluviraston arkkitehti Martin
Bunders kertoo.
Helsinki Gardenin hajauttaminen sekä Nordenskiöldinkadulle, että Mäntymäen alueelle ei myöskään ole
poissuljettu mahdollisuus.
Perinpohjaiset
selvitykset
Kaupunkisuunnittelulautakunnan kokouksessa
maaliskuun kahdeksantena päivänä on eräs aiheista Helsinki Garden. Kaupunkisuunnittelulautakunta antaa lausunnon Helsingin kaupunginhallitukselle,
joka ottaa asian myöhemmin käsittelyynsä. Molemmista varatuista alueista
on tehty selvitykset, miten
Helsinki Garden tulisi vaikuttamaan.
? Selvityksissä on arvioitu
esimerkiksi se, miten hanke
vaikuttaisi kummankin alueen kohdalla liikenteeseen,
asumiseen ja kaupunkikuvaan. Hanke tulee olemaan
aikaavievä. Kun rakennuksille saadaan valittua tontti, järjestetään kenties vielä suunnittelukilpailu, Bunders pohtii.
Mäntymäen alueelle Helsinki Garden sopisi paremmin siksi, ettei se aiheuta haittaa muiden kohteiden saatavuudelle, tai toiminnalle. Myös palveluiden
määrä alueella on suppeaa,
joten hanke toisi alueelle
lisää kaupankäyntiä. Nordenskiöldinkadun vahvoja puolia ovat kulkuyhteyksien parantuminen, sekä
omaleimaisen imagon luominen.
Nordenskiöldinkadun Helsinki Garden loisi Helsinkiin urbaanin näkymän.
Kaukolämpötyöt haittaavat Sörnäisten
rantatiellä ja Kaikukadulla
??Poikkeusjärjestelyt liikenteessä vaikuttavat Sörnäisten rantatiellä Kaikukadun risteyksen kohdalla
21.3.- 6.5.2016 klo 20 -06.
Poikkeusjärjestelyt hoidetaan liikenteenohjauslait-
teiden ja liikenteenohjaajien avulla.
Moottoriajoneuvot: Klo
20.00-06.00 ajokaistoja yhdistetään. Päivisin kaikki
kaistat liikenteen käytössä.
Polkupyörät: ohjataan
liikenteenohjauslaitteiden
avulla työmaan ohi.
Jalankulkijat: ohjataan
liikenteenohjauslaitteiden
avulla työmaan ohi.
Joukkoliikenne: normaalisti.
Ei mikään pikku juttu
Valtimonteatterissa
??Valtimonteatterin seuraava ensi-ilta on Anja Erämajan käsikirjoittama ja
Minna Koskelan ohjaama Ei mikään pikku juttu.
Näytelmän kantaesitys on
31.3.2016.
Näytelmä kertoo keskiikäisestä naisesta ja hänen
elämästään. Se on lämminhenkinen ajan kuvaus elämästä tilanteessa, jossa viisikymppisiä pitäisi jo juhlia,
vaikka elämä tuntuu olevan vasta alussa. Nainen,
poika, ystävätär ja robottiimuri kuoleman pelon ja
rakkauden kaipuun syöve-
reissä. Vai olisiko sittenkin
kyse rakkauden pelosta ja
kuoleman kaipuusta? Ei mikään pikku juttu.
Näytelmän on kirjoittanut
proosarunoilija Anja Erämaja. Hänen uusin runoteoksensa Ehkä liioittelen vähän
on julkaistu maaliskuussa.
Samaan aikaan runoteoksen kanssa hän kirjoitti samoista teemoista nyt kantaesityksensä saavan esikoisnäytelmän. Näytelmästä löytää samoja sävyjä ja
säkeitä kuin tuoreesta runoteoksesta.
Näytelmän ohjaa näytte-
Demis Russo ja Nainen: Pyry Äikää ja Niina Hosiasluoma.
Kuva: Helena Knutas.
lijä/ohjaaja ja näytelmäkirjailija Minna Koskela. Suurelle yleisölle hän on tuttu
mm. Kumman kaa -tv-sarjasta, jota hän käsikirjoitti Heli Sutelan kanssa ja
jossa hän itse myös näytteli toisen pääosan. Minna Koskelan viimeisin työ
on Teatteri Jurkassa esityksessä ollut ja kiitetty Das
Ria, Diivan kuolema -näytelmä, jonka hän käsikirjoitti ja ohjasi.
Ei mikään pikku juttu
-näytelmässä nähdään lavalla kolme upeaa näyttelijää: Komedienne vailla vertaa Niina Hosiasluoma, Tupa ryskyi, parret
paukkui, Suomen kansan
rivot runot -runokokoelman kokoamiseen osallistunut ja esityksellä ympäri maata kiertävä lahjakas
Pinja Hahtola sekä uunituore näyttelijä, hurmaava
Pyry Äikää.
Näytelmän musiikin on
säveltänyt muusikko Petra
Lampinen, joka on säveltänyt Anja Erämajan runoja
aiemminkin sekä Erämajan
itsensä esitettäväksi, että
Kaupungin Naiset -kuorol-
Niina Hosiasluoma
ja Pyry Äikää. Kuva:
Milla Martikainen.
le. Petra Lampinen on myös
suunnitellut näytelmän valo
- ja äänimaailman.
Kantaesitys/ensi-ilta to
31.3.2016 klo 19.00.
Muut esitykset 3.4. klo
15.00, 5.4., 8.4., 9.4, 10.4.
klo 19.00, 16.4. klo 19.00,
17.4. klo 15.00, 26.4., 29.4.
klo 19.0, 30.4. klo 15.00,
Imurikauppias ja robotti-imuri,
Pyry Äikää ja Pinja Hahtola.
Kuva: Helena Knutas.
10.5., 12.5., 13.5., 14.5. klo
19.00 ja 15.5. klo 15.00.
Liput 16,50 ? ? 22 ?
(edullisemmin Tiketistä).
Lipunmyynti: www.tiketti.fi
Valtimonteatteri on Helsingin Harjun osakaupunginosassa toimiva kantaesityksiin keskittyvä ryhmämuotoinen ammattiteatteri, joka tarjoaa katsojilleen
taiteellisesti kunnianhimoisia pienproduktioita. Valtimonteatteri järjestää omia
Bar Laskimo klubi-iltoja ja
muita tapahtumia sekä toimii vierailunäyttämönä ja
kohtaamispaikkana erilaisille taideryhmille. Valtimonteatterin oma tunnelmallinen ja intiimi Bar Laskimo on avoinna aina esitysiltoina klo 18.00 ? 22.00
Ei mikään pikku juttu -esitysten yhteydessä on myynnissä Anja Erämajan uusinta runoteosta Ehkä liioittelen vähän.
Viikot 15-16 ? Nro 7
15
Palvelevat Lähi- ja Erikoisliikkeet
Ilmoita edullisesti ? soita puh. 413 97 332 tai 413 97 300
Autokorjaamoja
Autojen korjauksia
ja määräaikaishuoltoja
Lämpö- ja
vesijohtoliike
LAAKSTEN Oy
Lönnrotinkatu 14 (sisäpiha) 00120 HKI ? Puh. 09 6926994 / 040 7573725
Nopea ja ystävällinen palvelu, tervetuloa!
Työsuorituksia
Eläkeläisinsinööri laatii: ? rakennuspiirustuksia, ? LVI piirustuksia,
? perustamisselvityksiä. 0400-847
262.
Autonvuokraus
autovuokraamo
Autoalerent
0400-33 55 00
Tulppatie 24,
00880 Helsinki
Auton
vuokraus on
nopeaa ja
vaivatonta.
Puhelinvaraukset
MA-PE 8-19:00, LA-SU 8-15:00.
Luovutukset
MA-LA 8:30-17:00, SU 9-12:00
tai sopimuksen mukaan.
Palautukset joka päivä 7-23:00.
Mikäli tulet omalla autolla voit jättää sen
aidatulle alueelle ilman kustannuksia.
RööperinLehti
12. vuosikerta 2016
Punavuoren ja ympäristön
kaupunginosalehti.
Ilmoitusmarkkinointi ja konttori
Ilmoituspäällikkö
Kristiina Estama-Saarinen
p. 413 97 332
kristiina.estama-saarinen@karprint.fi
Aineisto- ja materiaalikyselyt
myös 413 97 300
Päätoimittaja
Juha Ahola
p. 413 97 330
juha.ahola@karprint.fi
Kustantaja ja julkaisija
Karprint Oy
LVI
Sekalaisia
LAHJOITA
HYVÄNTEKEVÄISYYTEEN
Otamme vastaan hyväkuntoista
tavaraa: huonekaluja, vaatteita,
koruja ja kuolinpesiä!
Kirpputori Hämeentie 75, H:ki
050 493 6411 (myymälä)
050 432 8047 (auto)
Vastuunkantajat ry
www.vastuukirppis.fi
Ostetaan
?
Palveluja
vuodesta
1952
Hetipalvelut
? 24 h päivystys
? 15 huoltoautoa
? Pesukoneen kytkennät
? Hanan vaihdot
? Viemärin avaukset
? Suunnitteluapua
? Ilmainen arviointi
isommille töille
? Kaukolämpötyöt
? Linjasaneeraukset
Töölön Putkiliike Oy
Keräilijä (evp upseeri)
ostaa taidelasia. Mm
Gunnel Nyman, Kaj
Franck, Oiva Toikka, Tapio
Wirkkala, Timo Sarpaneva,
Nanny Still, Aimo
Okkolin ja Saara Hopea.
Keramiikka; Kaipiainen,
Muona ja Bryk. Ystävälliset
yhteydenotot 0405045848/jarkki@esrc.fi.
Nouto ja käteismaksu
P. JUUTILAINEN
MUSEOKATU 34
P. 495 106 ? 498 417
Fax 498 845
www.pj.fi? toimisto@pj.fi
KORJAUS
ASENNUS - HUOLTO
PÄIVYSTYS: 24H
0400-249 920
ERIKOISHAMMASTEKNIKKO
Puh. 09 - 710 533
Käenkuja 4, katutaso
Ostetaan autoja.
p. 0400-408 098
Ostan 80-luvun videovuokraamojen
vhs-vuokrakasetteja. Mieluiten
isoja eriä. Ei myyntikasetteja.
Puh 050-3067835
v. 1932
LÄMPÖ- JA WESIJOHTOLIIKE
020 7411820 ? yhteys@lvis.fi
Ilmoita palveluhakemistossa!
Soita 09-41397332
tai lähetä sähköpostia
kristiina.estama-saarinen@karprint.fi
129 vapaaehtoista kartoitti
Nuuksion järviylängön linnuston
??Helsingin Seudun Lintutieteellisen Yhdistyksen
eli Tringa ry:n vapaaehtoiset kartoittivat keväällä ja kesällä 2015 Nuuksion järviylängön linnuston
126 neliökilometrin alueelta. Kartoituksen ansiosta
mm. kaakkurin, metson,
pohjantikan ja pikkusiepon kannat tunnetaan nyt
paremmin.
? Koko Nuuksion järviylängön kattavan alueen kartoitukseen osallistui 129 lintuharrastajaa. Heidän yh-
Painos:
30 000 kpl
Ilmoitushinnat:
Etusivu 1,30 ?
Takasivu 1,19 ?
Teksti 1,09 ?
Erikoisliikepalsta 0,96 ?
Hintoihin lisätään arvonlisävero 24%.
Aineiston jättö:
ilmoitukset ja toimituksellinen
aineisto lehden ilmestymistä
edeltävän viikon torstaina.
Vastuu virheistä:
Lehti ei vastaa ilmoittajille mahdollisesti
aiheutuvasta vahingosta, jos ilmoitusta
ei voida julkaista määrättynä päivänä.
Lehden vastuu ilmoituksesta rajoittuu
enintään ilmoitushintaan. Huomautukset
on tehtävä kahdeksan päivän kuluessa
ilmoituksen julkaisemisesta. Lehdessä
olevien kirjoitusten tai ilmoitusten
lainaaminen tai osittainen kopiointi ilman
toimituksen kirjallista lupaa on kielletty.
Jakelu:
Helsingin Jakelu-Expert Oy
sekä jakelupisteet alueella.
Jakelunvalvonta:
p. 561 56 436 tai 886 61 055
Lue lehti myös: lehtiluukku.fi
Painopaikka
Karprint Oy
Huhmari 2016
R
Vapaaehtoinen linnustokartoittaja Joni Sundström työssään.
Kuva: Joni Sundström.
teenlaskettu työpanoksensa
on valtavan arvokas, kuvaa
kartoituksen organisoinut ornitologi Margus Ellermaa.
Raportti linnustokartoituksesta julkaistiin Tringa-lehden numerossa 1/2016.
Tringan kartoituksessa
todettiin 15 kaakkurin pesintää. Vielä vuonna 1994,
jolloin Nuuksion kansallispuisto perustetiin, alueella
pesi vain yksi kaakkuripari.
? Nuuksion kaakkurit pesivät pääosin tekolautoilla,
joita ovat rakentaneet VeliMatti Väänänen ja Raimo
Pakarinen Helsingin yliopistosta. Tekopesien ansiosta
Nuuksioon on muodostunut
yksi Etelä-Suomen edustavimmista kaakkurikeskittymistä, Ellermaa kertoo.
Metso sen sijaan vähenee Nuuksiossa. Tringan
vapaaehtoiset löysivät kartoituksessa yhdeksän soidinpaikkaa ja varmistivat
kolme pesintää. Koppeloita havaittiin ilahduttavan
runsaasti, jopa 27.
? Alueen eteläisin tunnettu metson soidinpaikka Hakjärvellä oli vaiennut, mahdollisesti äskettäisen avohakkuun sekä suuren virkistyspaineen seurauksena, Ellermaa arvioi.
Nuuksio on erityisen
edustava paikka palokärjelle, harmaapäätikalle sekä
Kirjastoon verkossa
kuunneltavia äänikirjoja
??Pääkaupunkiseudun HelMet-kirjastojen e-kirjastosta saa huhtikuusta alkaen
äänikirjoja verkon kautta
kuunneltavaksi. HelMetkirjastot, Ellibs ja Otava
aloittavat 1.4.2016 kokeilun, joka tuo tunnetut kotimaiset e-äänikirjat kirjastoasiakkaiden lainattaviksi.
Kokoelmassa on aluksi
Otavan äänikirjoja lastenkirjallisuudesta jännitysromaaneihin.
? Asiakkaat ovat kovasti toivoneet äänikirjoja e-
kirjastoon, ja uskommekin,
että aineisto tulee olemaan
hyvin suosittua. Toivomme,
että valikoima laajenee jatkossa, kertoo e-informaatikko Laura Kärpijoki Helsingin kaupunginkirjastosta.
? Kokeilemme e-äänikirjoja vuoden loppuun saakka. Tarkoituksena on kuitenkin saada e-äänikirjakokoelma pysyväksi osaksi
sekä pääkaupunkiseudun
kirjastojen että koko Suomen yleisten kirjastojen kokoelmia, Kärpijoki jatkaa.
Konemusiikki kohtaa
sinfoniaorkesterin
Helsingin juhlaviikoilla
??Miltä kuulostavat konemusiikin energia ja euforia sinfoniaorkesterin tulkitsemina? Helsingin juhlaviikoilla perjantaina 26.
elokuuta kuultava Classical Trancelations in Concert yhdistää klassisen musiikin konsertin sekä ravetapahtumien teknisen tuotannon ja visuaalisuuden.
Musiikkitalossa Helsingin
kaupunginorkesteria johtaa 20-vuotias kapellimestarilupaus Klaus Mäkelä.
Loppuunmyytyjä klassisen ja tanssimusiikin kohtaamisia on viimeisen vuoden aikana nähty mm. Lontoon Royal Albert Hallissa
ja Sydneyn Oopperatalossa. Nyt ensi kertaa Suomessa koettavassa konsertissa
kuullaan Lowlandin orkesterisovituksia tanssimusiikkiklassikoista. Ohjelmistossa saavat ensiesityksensä
mm. versiot Daruden Sandstormista, Faithlessin Insomniasta sekä Eric Prydzin Opuksesta.
Tapahtuman taustalta löytyy joukko suomalaisia musiikkivaikuttajia. Musiikkitalossa myös esiintyvä säveltäjä-tuottaja Lowland eli
Petri Alanko on julkaissut kaksi Classical Trance-
Metson kanta Nuuksiossa
taantuu. Metsonaaraita eli
koppeloita havaittiin kuitenkin
runsaasti. Kuva: Matti Koivula.
Uudellamaalla vähälukuiselle pohjantikalle, jonka reviirimääräksi arvioitiin 19.
Pohjantikka on varttuneiden kuusikoiden ja kuusisekametsien laji, joka luokitellaan Uudellamaalla uhanalaiseksi ja koko Suomessa
silmälläpidettäväksi.
Hyönteissyöjistä idänuunilintu ja sirittäjä olivat runsastuneet eniten edellisen,
vuonna 2007 tehdyn selvityksen jälkeen.
? Sirittäjän runsastuminen
saattaa osittain selittyä metsien ikääntymisellä. Myös
vanhoja kuusimetsiä suosiva pikkusieppo viihtyy
lations -albumia hollantilaisen tähti-DJ Armin van
Buurenin Armada-levymerkille. Pessi Levanto on elokuvasäveltäjä, pianisti ja
orkesterisovitusten tekijä.
Kansainvälisestikin tunnettu DJ Orkidea eli Tapio Hakanen juhlii tänä vuonna
25-vuotistaiteilijajuhlaansa.
Konsertti on samalla Suomen pitkäikäisimpiin kuuluvan tanssimusiikkiklubi
Club Unityn 20-vuotisjuhla.
? Tämä on iso merkkivuosi niin Unitylle kuin
minullekin, ja on hienoa,
että saamme juhlistaa sitä
näin uniikilla tapahtumalla, kertoo Hakanen.
? Vuosien suunnittelun
jälkeen on innostavaa lähteä toteuttamaan projektia yhdessä Juhlaviikkojen,
Kaupunginorkesterin ja Musiikkitalon kanssa. Uskon,
että kaikki löytävät konsertin kautta uusia yleisöjä.
Classical Trancelations in
Concert Musiikkitalon Konserttisalissa pe 26.8. klo
20. Liput toimituskuluineen
alk. 17,50?82,50 ?. Helsingin juhlaviikkojen ohjelmisto julkistetaan kokonaisuudessaan 19.4. Lipunmyynti
alkaa 20.4.
Nuuksion metsissä ja lajin
reviirejä todettiin nyt 34.
Tringan kartoittama 126
neliökilometrin alue sijaitsi
pääosin Espoossa ja Vihdissä, pieni osa myös Kirkkonummella. Alue kattoi Nuuksion järviylängön kokonaisuudessaan lukuunottamatta isoimpia kyliä, reunojen
suuria vesistöjä sekä Histan aluetta. Noin kolmannes
(4900 ha) kartoitetusta alueesta sijaitsi Nuuksion kansallispuistossa. Loput olivat
yksityisiä suojelualueita (757
ha), kuntien virkistysalueita
(3600 ha), pääasiassa maaja metsätalouskäytössä olevaa aluetta (2766 ha) sekä
taajamatoiminnoille varattua
aluetta (323 ha).
Kartoitusalue jaettiin 98
osa-alueeseen, jotta kartoitustalkoisiin osallistuneiden
oli mahdollista käydä alueensa riittävän hyvin läpi
yhden aamun aikana. Laskentakierroksia oli suunniteltu kolme jokaiselle alueelle, kahden viikon liukumavaralla: huhtikuun alkupuolelle, toukokuun alkupuolelle ja touko?kesäkuun vaihteeseen. Yksi laskennan osa-alue oli vesistöineen keskimäärin 120
hehtaaria, mutta vaihtelua
oli noin 40 hehtaarista liki
200 hehtaariin.
Nro 7 ? Viikot 15-16
16
KATSO
KURSSIEMME
ALKAMISAJAT
www.autokouluhakaniemi.fi
AUTOKOULU
HAKANIEMI
09-730 700
Hämeentie 14, 00530 HKI | www.autokouluhakaniemi.fi
Aito stadilainen pienyritys
Uutta! Kuorma-autokurssi englannin kielellä.
Moottoripyöräkurssi A tai A2 englannin kielellä alkaa 29.4. klo 15. Kysy lisää!
Rentoa ajo-opetusta kaupungin sykkeessä!
? ?
?? ? ?
? ???