R ööpeRin L ehti Punavuoren ja ympäristön kaupunginosalehti Viikot 37-38 – Nro 15/2017 – 13. vuosikerta BITMASTER TIETOKONEHUOLTO Pursimiehenkatu 16 • puh. (09) 174 746 bitti@bitmaster.fi • www.bitmaster.fi OSTAMME KULTAA ja muita jalometalleja. Meiltä myös: Korunosat Ketjut Sijoituskulta Eteläranta 14, (09) 654 446 Katso hinnat -> www.rasmussen.? ETEL ÄINE N RAU TATIE KATU SAL OMO NKA TU KAN SAK OUL UNK ATU ANN ANK ATU RUN EBER GINK ATU RUNEBERGINKATU 3 P-AUTOTALO TENNISPALATSI KAMPIN KESKUS KAMPIN METROASEMA Varaa omasi: p. 03 387 800 tai www.finnpark.fi ww w.fi nn pa rk. fi P-AUTOTALO | TILAA | 24 H Vapaita paikkoja lyhytaikaiseen tai sopimuspysäköintiin! OSTETAAN KIRJOJA, LP-LEVYJÄ JA ELOKUVIA KORKEATASOISTA HAMMASHOITOA TÄSSÄ IHAN LÄHELLÄ, PIKKU ROBALLA Pieni Roobertinkatu 16 A, Helsinki | (09) 696 2990 | fossa.fi Nyt saat K-Plussaa hammashoidosta! Ennaltaehkäisevä ja säännöllinen hammashoito on parasta hoitoa hampaillesi. Meiltä saat nyt 500 Plussa-pistettä joka käynnistä. Me hoidamme myös iltaisin! Varaa aika: fossa.fi W W W . K A D E N T A I T O M E S S U T . F I Wanha Satama Pikku Satamakatu 3-5, la-su 10-17 / Aikuiset 10€ / Lapset 7-15v. 5€ Suomessa käsityönä valmistettuja tuotteita Materiaaleja ja tarvikkeita -Työnäytöksiä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . LISÄTIEDO T SYKSYN IHANIN TAPAHTUMA WANHASSA SATAMASSA KÄDENTAITOMESSUT HELSINKI 23.-24.9.2017 Lähdetpä lähelle tai kauas, vaihtamalla MATKAVALUUTAN Tavexissa säästät aikaa ja rahaa! Suomessa jo yli 19 vuotta! Tavex Helsingissä: Fabianinkatu 12 ja Rautatieasema Asematunneli Puh: (09) 68 149 149 / www.tavex.? Lähdetpä lähelle tai kauas, vaihtamalla MATKAVALUUTAN Tavexissa säästät aikaa ja rahaa!
2 Nro 15 • Viikot 37-38 MYYMÄSSÄ ASUNTOA ? Vertaa välityspalkkioita ! Asunto osakkeet: Yksiö KIINTEÄ välityspalkkio 2299 Kaksio KIINTEÄ välityspalkkio 3399 Kolmio KIINTEÄ välityspalkkio 4499 4 huonetta KIINTEÄ välityspalkkio 5599 5 huonetta ja yli KIINTEÄ välityspalkkio 6699 Palkkiot sisältävät arvonlisäveron Sovi ilmainen arviokäynti: 0440 666 666 Arvotalo Kiinteistönvälitys LKV Oy Suolakivenkatu 20 A, 00810 Helsinki arvotalo.fi Tehokasta hoitoa päihdeja peliriippuvuuteen. Iltaisin annettu hoito sopii hyvin työelämässä oleville. Kirjamme Viimeinen pisara myös äänikirjana. Tilaa: HOITOA ALKOHOLISMIIN HELSINKI TILKANTORI 4 www.avominne.fi Juustokauppa Tuula Paalanen Avoinna ma-pe 8-18 la 8-16 Wanha kauppahalli 73-74 00130 Helsinki • Puh. 627 323 email: tuula.paalanen@welho.com www.juustokauppa.com Löydät meidät facebookista Hieman erilaista isännöintiä Snellmaninkatu 15, 00170 Helsinki www.kruununisannointi.fi 100 ensimmäistä saa ilmaisen ämpärin Krunikan festareiden avajaispäivänä 24.9. klo: 14 alkaen uusissa toimitiloissamme Snellmaninkatu 15 Ämpäreissä on sisällä Kruununhaan kivijalkayrittäjien yllätyslahjoja! Tule hakemaan omasi. Meidän Koira Meidän Koira on erinomainen asiaja viihdelehti koko perheelle. Ihmisen läheisimmästä ystävästä koirasta esittelemme jokaisessa numerossa rotuja, kasvatusta ja hoitoa. Meidän Koira on niin kotikuin harrastuskoiriensa hyvinvoinnista huolehtivien omistajien lehti. Meidän Koiraa lukevat mielellään kaikki korista pitävät! Lehti on laaja-alainen, täysin nelivärinen ja lähes satasivuinen aikakaus-lehti, joka ilmestyy 6 kertaa vuodessa! Meidän Koira ilmestyy kolmatta vuottaan. Tilaushinnat: Kestotilaus 39€, määräaikainen tilaus 41€ www.meidankoira.fi KOIRA Meidän RO TU ESIT TELYSSÄ BERN HA RD IN KO IR A 4/2017 6,70 5,90 ERIKOISHINTA Rhodesiankoira Leo kokenut televisiotähti Saara Auvisella aivovamma Uuno-labradori avustajaksi Onko Martha maailman rumin koira? Vesipelastuksessa kastuu varmasti! Dobo eli pallojumppa Pallolla tehoa treeneihin Hevosmaailma Hevosmaailma on hevosen omistajille ja kasvattajille suunnattu harrastelehti, jossa aina on runsaasti monipuolista ja ajankohtaista luettavaa kaikille hevosista kiinnostuneille. Hevos-maailma kertoo kuulumisia raviradoilta, ratsastuskisoista ja hevostaloudesta. Hevosten ruokinta ja terveydenhoito ovat keskeisiä teemoja ja ne kiinnostavat aina lukijoita. Lisäksi lehti antaa neuvoja mm. varusteiden hankinnasta ja talliturvallisuudesta. Hevosmaailma ilmestyy 6 kertaa vuodessa tuhtina lukupakettina. Tilaushinnat: Kestotilaus 40€, määräaikainen tilaus 46€ www.hevosmaailma.fi 3/17 6,50 5,90 ERIKOISHINTA 20 v Marko Vuolukka tuntee suvut Custom Sulkyn ravikärry matkaa maailmalle Knabstrup on muutakin kuin erikoisen värinen ratsu Varusteiden personointi on IN Outi Mäenpään tallilla kuunnellaan hevosta ja ollaan läsnä Konitohtorin palsta alkaa Ekoelo Uutuuslehti Ekoelo esittelee vaihtoehtoja, miten nykyajan ihminen voi tuoda jokapäiväiseen arkeensa arvovalintoja, jotka tukevat elämäntapaa: Luonnonmukaisesti Ekologisesti Puhtaasti Aidosti. Keskiössä ovat kotoilu ja kotona toteutettavat arvovalinnat ihmisen elämänkaaren eri vaiheissa. Ekoelo jalkautuu harrastus-, kurssija koulutustoiminnan pariin sekä kertoo ekologisista ja luontoa lähellä olevista vapaa-ajanviettomahdollisuuksista. Tilaushinnat: Kestotilaus 42€, määräaikainen tilaus 48€ www.ekoelo.fi Ekoelo 4/2017 7,10 Luonnonmukaisesti l Ekologisesti l Puhtaasti l Aidosti l Kotoillen 5,90 Löydä herkullinen mustatorvisieni Tuulispäässä asuu onnellisia eläimiä BAMBUSTA kestävä ja lämmin lattia SUPERFOODIA METSÄSTÄ Koivusta ekologinen polkupyörä Pentti Linkola: ”Kulutus vain kiihtyy” Liika hygienia sairastuttaa Tee testamentti luonnon hyväksi Madot tekevät biomassasta lannoitetta Kissafani Kissafani on kissan ystävien ikioma lehti. Rakkaus kissaan on monen kohdalla sammumaton, mutta kaikilla ei ole mahdollisuutta omaan kissaan. Kissafani on siihen pieni korvike. Kissafani on kissanomistajien äänenkannattaja. Kissafani välittää tietoa kissan hyvästä hoidosta monipuolisesti ja kattavasti. Lehti esittelee myös erilaisia kissoja ja kissarotuja ja on mukana kissanäyttelyissä. Kissafani ilmestyy 6 kertaa vuodessa aina yhtä odotettuna lukijoidensa iloksi. Tilaushinnat: Kestotilaus 40€, määräaikainen tilaus 46€ www.kissafani.fi 4/2017 6,75 HOITO – RAVINTO – UUTUUDET – NEUVOT – VINKIT Eurooppalainen valittu Suomen kansalliskissaksi Mirri selkäreppuun ja reissuun! Suomen kissoilla nimipäiväkalenteri AGILITYA kissan tahdissa Maatiaiskissoille lisää arvostusta Maailmanennätys! Pikkis painaa 17 kiloa Helli, elä ja harrasta! Tilaa lehti: tilaukset@karprint.fi tai puh. 09-413 97 300 Vanha Turuntie 371, 03150 Huhmari | p. 09 413 97 300 osaavaa nopeaa asiakasläheistä KIRJAPAINOPALVELUA
13. vuosikerta – nro 15 Viikot 37-38 Ajankohtaista Jätkäsaaren Airut-kortteliin 63 Lumo-vuokra-asuntoa Pekka Halosen öljyvärimaalaus lahjoituksena Ateneumiin ? Moderni Välimerenkatu 8 valmistuu vuoden vaihteessa 2018 Helsingin Jätkäsaareen, Hyvän Tuulen puistoa vastapäätä. Airut-kortteli muodostuu kuudesta yksilöllisestä kerrostalosta, joita yhdistää bulevardityyppinen sisäpiha yhteistiloineen. Jätkäsaari on uutta merellistä kantakaupunkia, missä hyvät palvelut ja liikenneyhteydet ovat itsestäänselvyys. Airut-korttelin asukkailla on kaksi korotettua piha-aluetta, yhteinen asukastila sekä yrittäjävetoiset saunatilat. Korttelissa on muun muassa ruokakauppa, ravintola ja Airut-parkki. Asunnot ovat erikokoisia kaksioita ja kolmioita, joissa osassa on lasitettu parveke. Vaaleasävyisten asuntojen pintamateriaalit ovat laadukkaita ja käytännöllisiä. Kodeista löytyy uusinta tekniikkaa kuten huoneistokohtainen lämmönsäätö. Välimerenkatu on savuton talo kuten kaikki uudiskohteemme. Savuttomassa talossa on tupakointi kielletty asunnossa, parvekkeella ja talon yhteisissä tiloissa. Lumo-asukkaan etuja ovat muun muassa vuokraan sisältyvä laajakaista ja myös lemmikit ovat tervetulleita. Lisäksi asiakkaille on tarjolla monipuolisesti asiakasetuja ja tapahtumia. Jätkäsaari on uutta merellistä kantakaupunkia, missä hyvät palvelut ja liikenneyhteydet ovat itsestäänselvyys. Pekka Halonen: Veden noutaja (1911). Kansallisgalleria / Ateneumin taidemuseo. Kuva: Kansallisgalleria / Hannu Pakarinen. ? Kansallisgalleriaan kuuluva Ateneumin taidemuseo on saanut kokoelmaansa yksityiseltä lahjoittajalta taidemaalari Pekka Halosen maalauksen Veden noutaja (1911). Tieto lahjoituksesta saatiin elokuun lopussa ja teos saadaan esille yleisön nähtäväksi tiistaina 5. syyskuuta. Maalaus on esillä Suomen taiteen tarina -näyttelyn salissa Uusi ilmaisu sunnuntaihin 1. lokakuuta 2017 asti. – Pekka Halosen Veden noutaja -maalauksen lahjoitus on tekona hyvin merkittävä. Se muistuttaa siitä, kuinka kansallista taidekokoelmaamme rakennetaan – ja on aina rakennettu – yhdessä yksityisten lahjoittajien kanssa, sanoo museonjohtaja Susanna Pettersson. Lahjoituksen myötä Ateneumin kokoelmiin kuuluu yhteensä 80 Pekka Halosen teosta. Veden noutaja rikastaa talvimaisemistaan tunnetun Halosen teosten kokoelmaa uudella aiheella ja antaa kattavamman kuvan taidemaalarin värikkäästä 1910-luvun tuotannosta. Maalaus on ollut esillä Ateneumissa aikaisemmin Pekka Halosen suurnäyttelyssä vuonna 2008. Sivu 11 Helsingissä juhlittiin uusia kansalaisia ? Helsingin kaupunki kutsui kaikki vuonna 2016 Suomen kansalaisuuden saaneet täysiikäiset helsinkiläiset kansalaisuusjuhlaan, joka järjestettiin Musiikkitalossa 5. syyskuuta. Kansalaisuusjuhlaa vietettiin Helsingissä nyt Suomi 100 -juhlavuonna ensimmäistä kertaa. Tilaisuuden isäntä ja avauspuhuja oli pormestari Jan Vapaavuori. Helsinki Design Week 2017 alkoi ? Pohjoismaiden suurin muotoilutapahtuma tuo Helsinkiin yli 250 tapahtumaa muotoilun ystäville ja ammattilaisille 7.17.9.2017 teemalla Q&A. Tämän vuoden uutuuksia ovat muun muassa kansainväliset muotoilutähdet Suomeen tuova DesignCommons, keskustaan nouseva pienkerrostalo sekä raitiovaunuissa käytävät muotoilukeskustelut. Kaikilta HSL:n asemilta voi nyt ostaa matkalipun ? HSL:n kesän lipunmyyntiautomaattien asennukset on nyt saatu päätökseen. HSLalueen 48 asemasta 47:llä on mahdollisuus ostaa lippu myös automaatista. Sivu 11 Sivu 7 Sivu 7
4 Nro 15 • Viikot 37-38 p ääkiRjoitus Päätoimittaja Juha Ahola Nro 15 Eveliina Heinäluoma SDP:n Helsingin valtuustoryhmän johtoon Euroopan kallioisin pääkaupunki H elsingissä aiotaan työskennellä tulevina vuosina ahkerasti monimuotoisempien metsien ja puistojen eteen. Tavoitteena on lisäksi, että yhä useampi pääsisi nauttimaan kaupungin upeista saarista. Helsingin kaupunkiympäristön apulaispormestari Anni Sinnemäki (vihr.) osallistui Suomen luonnon päivän juhlistamiseen Suomen Luonnonsuojeluliiton paneelikeskustelussa Luonnon päivän juhlassa. Helsinki on Euroopan kallioisin pääkaupunki, jonka luonto on monimuotoista ja ainutlaatuista. Helsingin vahvuus on luonto, joka on läsnä vähän joka paikassa. Se on kaikkea kallioisista luodoista luonnontilaisiin metsiin. Se on yhtä aikaa arkista ja henkeäsalpaavaa. Helsingin upea luonto on kaupunkilaisten rakastamaa, ja se tuo apulaispormestarin mukaan iloa ja hyvinvointia. Helsingin seuraavien neljän vuoden strategiaksi linjataan, että Helsinki vaalii arvokasta luontoaan ja edistää kaupunkiluonnon monimuotoisuutta. Strategiaesityksessä kiinnitetään erityistä huomiota Helsingin merellisyyteen, saaristoluonnon arvokkuuteen ja sen virkistyskäytön parempaan mahdollistamiseen. Metsäisillä alueilla luonnon monimuotoisuutta lisätään suunnitelmallisesti. Viherkattoja ja muuta viherpinta-alaa lisätään kaupungissa, ja myös puistojen monimuotoisuutta lisätään. Kansallinen kaupunkipuisto -hankkeesta tehdään päätös Sinnemäen mukaan kuluvan valtuustokauden aikana. Sinnemäen johtama Helsingin kaupunkiympäristölautakunta on jo aloittanut reippaan työskentelyn Helsingin luonnonsuojelun eteen. Lautakunta linjasi kokouksessaan elokuussa, että Helsinki osallistuisi Luontolahjani satavuotiaalle -luonnonsuojelukampanjaan. Uusiksi luonnonsuojelualueiksi esitetään kahta kohdetta, Kivinokan vanhaa metsää ja Kallahden matalikkoa. Kampanjassa Suomen valtio kannustaa maanomistajia perustamaan uusia luonnonsuojelualueita Suomen satavuotisen juhlavuoden kunniaksi. Kirja-arvostelu Vahva teos idänkaupasta: ”Rahat pois bolsevikeilta” ? Suomi kävi kauppaa itänaapurinsa Venäjän ja sittemmin Neuvostoliiton kanssa satoja vuosia. Ruotsin alaisuudessa, autonomian aikana ja sitten itsenäistyttyämme. Merkittävintä,suurinta tämä idänkauppa oli Neuvostoliiton kanssa vuosina 1945 – 1991. Tästä kaupastahan liikkui ja liikkuu vieläkin vodkan,shampanjan ja kaviaarin höystämiä värikkäitä tarinoita, tosia, puolitosia ja muuten vaan ”hauskoja” juttuja . Tosiasioita idänkaupastamme kertoo erinomaisella, ainutlaatuisen asiantuntevalla tavalla Inkeri Hirvensalon ja Pekka Sutelan kirja ”Rahat pois bolsevikeilta” (Siltala 2017). Tekijät toteavat tasapuolisuuden nimissä, että kirjan nimi neuvostokauppiaiden näkökulmasta voisi olla ”Rahat pois valkokaartilaisilta”! Kauppaa ja politiikkaa Yli 400-sivuinen teos tarjoaa erittäin mielenkiintoisen, seikkaperäisen katsauksen Suomen ja Neuvostoliiton väliseen kauppaan. Kauppaan, joka oli tärkeää molemmille osapuolille ja johon aina liittyi enemmän tai vähemmän myös poliittisia näkökulmia. Suomessa idänkaupan aloittajana voidaan pitää presidentti Paasikiveä ja hänen jälkeensä presidentti Kekkonen pyrki edelleen kehittämään idänkauppaa kuitenkin niin että Suomen läntinen kauppasuunta oli aina ylivoimaisesti hallitsevin markkinalue. Meidän sisäpolitiikassa idänkaupan suuruudella yritettiin pelotellakin,tosiasiassa idänkaupan osuus pysyi vuodesta toiseen noin 15 prosentin suuruisena. Joinakin poikkeusvuosina öljyn hinnan takia osuus nousi yli 20 prosentin. Suomen taiteillessa poliittisesti idän ja lännen välillä, menestyksellinen idänkauppa antoi Suomelle pelivaraa käydä laajaa kauppaa länsimaiden kanssa. Tämän kauppapoliittisen pelin presidentti Kekkonen osasi mestarillisesti ja hänen jälkeensä peridentiksi tullut Mauno Koivisto jatkoi edeltäjänsä linjaa. Neuvostopuolella ymmärrettiin hyvin Suomenkaupan merkitys, poliittinen ohjaus Kremlistä ”häiritsi” itänaapurin kauppamiehiä, jotka pyrkivät omaaloitteisesti ja omapäisestikin edistämään kaupunkäyntiä. Kirjassa kuvataan erinomaisesti kaupankäyntitapojen eroja Suomen ja Neuvostoliiton välillä. Suomen kauppamiehet matkustivat toivorikkaina Moskovaan asiapaperit valmiina, mutta mitään ei tapahtunut. Kului päiviä, viikkoja, kuukausiakin hotellissa Moskovassa eikä isäntäosapuoli tuntunut edistävän kauppoja laisinkaan. Sitten yht`äkkiä asiat loksahtivat paikoilleen, paperit allekirjoitettiin ja sitten jo vodkaa ja shampanjaa ilmestyi pöytään... Tuloksia tuli Idänkauppa vaatii kestävyyttä, sitkeyttä, kärsivällisyyttä... ja tulostakin tuli. Suomi teki laivoja,aluksia Neuvostoliitolle Suomen kokonaisviennistä 96 prosenttia vuonna 1954 eli sotakorvauslaivojen jälkeen jatkui tärkeä metalliteollisuuden idänkauppa erittäin suurena. Koneiden,kuparin ja kuparituotteiden Suomen viennistä 90 prosenttia meni Neuvostoliittoon 1954. Suomen telakkateollisuus ei ollut 1950-luvulla kilpailukykyinen lännen markkinoilla, siksikin idänkauppa oli Suomelle erittäin merkittävää. Neuvostoliitolla taas ei juuri ollut vaihtoehtoisia laivojen toimittajia, länsimailla oli jo silloin strategiasia kaupparajoituksia Neuvostoliittoon, Suomen onneksi. Viljaa Neuvostoliitosta! Kun Suomi vei laivoja, koneita ja puutaloja Neuvostoliittoon 1950-luvulla, Neuvostoliitto toi Suomeen leipäviljaa. Öljy tuli tuontitavaraksi vasta myöhemmin. Vuonna 1954 Suomen leipäviljan tuonnin arvosta 72 prosenttia tuli Neuvostoliitosta, neuvostosokerin osuus tuonnissa oli 97 prosenttia . Voidaan todeta, että Suomen suuret ikäluokat kasvoivat lapsina neuvostorukiin voimalla. Onkos ihme, että meistä tuli tämmöisiä! Kirja ”Rahat pois bolsevikeilta” on todella merkittävä kirja ainutlaatuisesta Suomen historian ajasta, idänkaupan ajasta. Pekka Hurme Puheenvuoro Viro muuttuu – muuttuuko muoti ? Siinä ne seisoivat järkähtämättöminä, mies ja nainen, sirppi ja vasara kädessään. Onko totta, että ihmiset odottavat aina jotakin jota ei vähään aikaan ole ollut? Että aina on luotava yhä uudelleen kuvaa Neuvostoliitosta, Tuhkimosta, Paavista, Formulasta, Saunasta ja Idyllistä? Sekö olisi pahinta, että millään ei ole elämässä loppua? Että emme pääse eroon, emme osaa erottautua? Muoti näyttää olevan ikuista, katoamatonta, kun se alkaa unohtua, se varmasti aina palaa. Muoti asettaa kysymyksen: ottaako huomioon jatkuminen ja muutos vai miten sulkea itsensä ajan ja muutoksen ulkopuolelle? Muoti muistuttaa lopun katoamattomuudesta. Samalla se avaa uutta tietä omaleimaiselle pukeutumiselle, asumiselle, kokemiselle ja olemiselle. Tutustuin kokeneen virolaisen kulttuurikriitikon Maimu Bergin kirjaan Muotitalo, viroksi Moeamaja. Maimu Berg toimitti neuvostaikana Siluet-muotilehteä, julkaisi kirjoja ja myöhemmin nousi kansanedustajaksi Riigikoguun. Hän irrottaa vironkielen sanan ajalugu (historia) kahdeksi sanaksi Aja Lugu ja sanoo sen tarkoittavan kertomusta ajasta. Määräsikö 1970ja 80-lukujen Tallinnassa muodin aika, Moskovan vai minkä? Kirja paljastaa miten erilaiset olivat elintason, muodin, pukeutumisen, sisustamisen ja kokemisen maailmat vaikka Tallinnan ja Helsingin välinen maantieteellinen välimatka on miltei olematon. Aikamatka neuvostodellisuuteen on huikea legenda, jota Maimu Berg kirjassaan hauskasti avaa. Hän antaa kirjansa päähenkilölle tunnetun muotisuunnittelija Betty Barclayhia mukailevan nimen Betti Parklai. Alkujaan Betti oli kirjallisuudentutkijana yrittänyt jäljittää kuuluisien ihmisten, vaikkapa Hamletin äidin tai Vladimir Leninin virolaisia juuria. Mutta nopeasti Betti sukelsi sitten neuvostomuodin virtauksiin, jotka alkoivat yhä enemmän ottaa vaikutteita läntisestä maailmasta, kun Neuvosto-Virossa yritettiin kätketysti jäljitellä lännen muotiluomuksia. Huvittava matkiminen alkoi olla jo niin absurdia ettei sille voinut olla nauramatta. Muoti oli yksi tapa paeta niukkuudesta kärsivää todellisuutta. Elämä oli yksinkertaisesti niin säädeltyä ja tarkkaan valvottua ettei omintakeisille ratkaisuille ja vapaamielisille ajatuksille löytynyt lupaa. Maimu Berg kuvaa miten neuvostoajan lehdissä piti yrittää olla trendikkäästi ajanhermolla, mutta jäljittelyllä oli usein lyhyet jäljet. Kirjailija parkuu huumorin ja satiirin keinoin Viron riipaisevaa tilannetta Neuvostoliiton osana. Suomalaiselle lukijalle kirja paljastaa etteivät erot maittemme välillä olleet vain suuret vaan suurtakin suuremmat. Kaksi vastakkaista maailmaa. Bergin Muotitalo herättää kysymään minkälaista oli neuvostoliittolaisen designen ja taideteollisuuden vaikutus kansaan? Vaikutteita haettiin Itä-Saksasta. Naapurimaassa Latviassa oli tunnettu Rigas Modesmuotitalo ja -lehti. Minkälaista totuutta muotilegendat välittävät neuvostoajan unelmista? Maimu Bergin Muotitalossa ranskalaiset hajuvedet ja neukkuvessojen katkerat lemut sekoittavat somasti lukijan pään. Sekava ja moniselitteinen on myös kertomus muodin salatusta ajasta. Veli-Matti Hynninen ? SDP:n valtuustoryhmä valitsi uuden johdon syksyn valtuustokauden ensimmäisessä kokouksessa 30.8.2017. Valtuustoryhmän puheenjohtajaksi valittiin Eveliina Heinäluoma. Heinäluoma toimii myös kaupunkiympäristölautakunnan jäsenenä ja Uudenmaan liiton sd-ryhmän varapuheenjohtajana. – Helsingin kasvun ja menestyksen pitää nojata kestävälle pohjalle. Omana tavoitteenani on rakentaa tasa-arvoista Helsinkiä, jossa ihmiset voivat hyvin ja pystyvät toteuttamaan itseään, Heinäluoma painottaa. SDP:n valtuustoryhmän varapuheenjohtajiksi valittiin Ville Jalovaara ja Pilvi Torsti. Ryhmän sihteerinä aloittaa Helsingin piirin uusi toiminnanjohtaja Laura Ylitalo. Tähän asti ryhmäpuheenjohtajan tehtävää on hoitanut apulaispormestari Nasima Razmyar. Hyvät tarjoukset siivittivät puhelinkauppaa elokuussa ? Elokuun myydyimpien puhelinten lista on valmistajien suhteen tasainen. Applelta, Samsungilta ja Huaweilta on kaikilta kolme mallia listalla. Nokia on nousemassa vauhdilla neljänneksi tähän joukkoon uusien puhelinmallien myötä, esimerkiksi tuoreen Nokia 8 puhelimen myynti on alkanut erittäin hyvin. – Puhelinmyynti kiihtyi elokuussa arkeen palaamisen myötä, kun loman jälkeen on taas aika päivittää laitteet niin kouluun kuin töihinkin. Meillä oli elokuussa kovia laitetarjouksia, jotka kiinnostivat yhdessä korottoman ja kuluttoman rahoitusmallimme kanssa, sanoo Telian laiteliiketoiminnasta vastaava johtaja Jussi Vuorinen. Puhelinten lisäksi Telialta ostetaan nyt paljon myös muita laitteita puhelinten lisäksi. – Kuluttajat ovat löytäneet meidät muun muassa tietokoneiden, televisioiden ja pelikonsoleiden ostopaikkana ja niiden myynti onkin kasvanut merkittävästi viime kuukausina, Vuorinen sanoo. Elokuun myydyimmät puhelimet (suluissa sijoitus heinäkuussa) 1 (1) Huawei P8 Lite, 2 (6) Samsung Galaxy A3 2017, 3 (2) Apple iPhone 7, 4 (5) Apple iPhone SE, 5 (9) Samsung Galaxy A5 2017, 6 (8) Nokia 3310, 7 (4) Huawei Honor 8 8 (3) Samsung Galaxy J5 2017, 9 (10) Huawei Honor 8 Lite, 10 (-) Apple iPhone 6 32GB
5 Viikot 37-38 • Nro 15 Ullanlinnan Korkeavuorenkatu 21:n kiinteistöön tulee 62 asuntoa Pyöräreitti Pohjoisbaana liikenteelle ? Pohjoisbaana on uusi nopea pyöräilyreitti ja se liittyy sekä etelässä että pohjoisessa nykyisiin väyliin. Pohjoisbaana kuuluu ns. pyöräliikenteen laatukäytäviin eli baanaverkkoon. Reittiosuus Ratapihantie– Käpylän asema on osa pääradan varren baanayhteyttä. Entinen pääradan suunnan pyöräilyreitti sijaitsi Louhenpuistossa mäkisessä maastossa mutkitellen. Baanaverkon tavoitteena on tehdä pyöräliikenteestä sujuvampi ja houkuttelevampi vaihtoehto myös entistä pidemmille matkoille, jotta kaupungin asettamat tavoitteet pyöräliikenteen lisääntymisestä voivat täyttyä. Pyörätie on päällystetty punaisella asfaltilla ja jalkakäytävä normaalilla asfaltilla. Liikennemuodot on erotettu toisistaan noppakiviraidalla. Pyörätien leveys on neljä metriä ja jalkakäytävän kaksi metriä lukuun ottamatta kallioleikkauskohtia, jossa se on 1,25 metriä. Baanalla fillaristi on kunkku Helsinkiin rakennetaan pyöräliikenteen runkoväylien, baanojen verkkoa. Kun baanaverkko on valmis, Helsingissä on 160 kilometriä pikapyöräväyliä, jotka yhdistävät suurimmat asuinja työpaikka-alueet. Baanat ovat lähtökohtaisesti kaksisuuntaisia pyöräteitä, jotka on eroteltu selkeästi muusta ajoneuvoliikenteestä. Baana voi kulkea lyhyen matkaa myös rauhallisella kadulla, pyöräkaistalla tai yksisuuntaisella pyörätiellä. Jalankulku erotellaan baanoilla aina pyöräliikenteestä. Jotta pyöräily olisi sujuvaa, baanat suunnitellaan mahdollisimman suoriksi ja tasaisiksi. Linjauksissa hyödynnetään muun muassa junaratojen ja pääväylien vierustoja sekä puistokäytäviä. Sujuvuutta edistetään myös pysähdysten minimoinnilla, laadukkailla alikuluilla ja silloilla sekä toimivilla risteysjärjestelyillä. Baanojen valaistukseen ja talvihoitoon kiinnitetään erityistä huomiota. Yhtenäisen laatutason ansiosta baanat on helppo tunnistaa, mikä auttaa pysymään reitillä. Perille pääsyä auttaa myös johdonmukainen opastus. Pohjoisbaanan viralliset avajaiset ovat 28. syyskuuta. Maalis-elokuussa 1578 samaa sukupuolta olevaa paria avioliittoon ? Väestörekisterikeskuksen väestötietojärjestelmän tietojen mukaan maistraateissa muutettiin elokuun 2017 loppuun mennessä 1122 aiemmin rekisteröityä parisuhdetta avioliitoksi ja solmittiin 456 uutta samaa sukupuolta olevien avioliittoa. Samaa sukupuolta olevien avioliittoja solmittiin tai muutettiin rekisteröidystä parisuhteesta avioliitoksi eniten Uudenmaan ja Hämeen alueella (yht. 55,8 % kaikista samaa sukupuolta olevien avioliitoista). Vähiten samaa sukupuolta olevien avioliittoja solmittiin tai muutettiin rekisteröidystä parisuhteesta avioliitoksi Itä-Suomen, Kaakkois-Suomen, PohjoisSuomen ja Lapin alueilla (yht. 14,3 % kaikista samaa sukupuolta olevien avioliitoista). Sukupuolineutraali avioliittolaki astui voimaan 1.3.2017 ja mahdollisti samaa sukupuolta olevien parien vihkimisen avioliittoon. WSOY käynnistää merkittävän arkistohankkeen ? WSOY juhlistaa ensi vuonna 140-vuotista taivaltaan ja osana juhlavuotta kustantamo käy läpi kuusi hyllykilometriä kirja-aarteita. Porvoossa sijaitseva WSOY-talo, jossa nuori Werner Söderstöm aloitti kustannustoiminnan, pitää sisällään ainutlaatuisen osan kustantamon ja suomenkielisen kirjallisuuden historiaa. Wernerin helmet -arkistohankkeen myötä käydään läpi kaikki 300 000 kirjaa. Seitsemän hengen projektiryhmä aloitti työnsä 4.9.2017. – Tämä on ainutlaatuinen tilaisuus päästä työskentelemään kokoelmassa, jossa on merkittävän suomalaisen kustantamon tuotanto 140 vuoden ajalta. Näin arvokkaan kokoelman säilyttäminen myös tulevia sukupolvia varten on kulttuuriteko, ja on kunnia saada olla mukana sen järjestämisessä ja dokumentoinnissa, toteaa projektipäällikkö, Turun entinen kirjastonjohtaja Inkeri Näätsaari. Wernerin helmet -arkistohankkeen tavoitteena on luokitella ja järjestää koko arkisto uudestaan, jotta sen käyttö olisi jatkossa yhä helpompaa. Luokittelutyön lisäksi on tarkoitus saada yhä useampi arkiston aarre lukijoiden iloksi. Osa kirjoista päätyy digitalisoitaviksi, joistakin otetaan uusintapainoksia, ja osa lahjoitetaan Kansallisarkiston ja tutkijoiden käyttöön. Osa päätyy 140-vuotisjuhlallisuuksiin: huutokauppoihin ja näyttelyihin. – Arkistoprojekti tuo monella tavalla näkyviin WSOY:n historian, joka vaikuttaa suomalaiseen kirjallisuuteen – niin lukijoihin, kirjailijoihin kuin tämän päivän WSOY:hyn – joka päivä. Nostamme esille suomalaisten lukijoiden rakastamia klassikkoja sekä vähemmälle huomiolle jääneitä teoksia. WSOY on julkaissut kaikkina vuosikymmeninä kirjallisuushistoriamme merkkiteoksia ja haluaa tänä päivänäkin olla tulevien klassikoiden koti, toteaa WSOY:n kaunokirjallisuuden kustantaja AnnaRiikka Carlson. Wernerin helmet -hanketta on mahdollista seurata WSOY:n instagramissa ja facebookissa. Tunnisteena on #wernerinhelmet. Neljäsosa helsinkiläisistä altistuu tieliikenteen melulle ? Kaupunginhallitus päätti esittää kaupunginvaltuustolle, että se päättää hyväksyä 7. kaupunginosan (Ullanlinna) korttelin 104 tontin 19 asemakaavan muutoksen. Muutos koskee Ullanlinnassa Korkeavuorenkatu 21 sijaitsevaa tonttia, jolla sijaitsee Axel Högbergin suunnittelema, vuonna 1889 rakennettu uusrenessanssityylinen kerrostalo, ns. Ohranan talo. Muutoksen myötä tontin käyttötarkoitus muuttuu hallintorakennusten korttelialueesta asuinkerrostalojen korttelialueeksi. Tontilla sijaitsevalle kiinteistölle osoitetun kerrosalan määrä 8 025 k-m? muutetaan 8 075 k-m?:ksi. Asuntojen osuus kerrosalasta on noin 7 300 k-m? ja kivijalkaliiketilojen osuus noin 775 k-m?. Asuntoja kiinteistöön tulee noin 62 kpl. Kaupunginhallitus on 2016 hyväksynyt asemakaavasta poikkeamisen, joka mahdollistaa rakennuksen käyttötarkoituksen muutoksen asumiseen. Asemakaavan muutoksen tarkoituksena on varmistaa kadunvarsirakennuksen kulttuurihistoriallisten, rakennustaiteellisten ja kaupunkikuvallisten arvojen säilyminen käyttötarkoituksen muutoksen ja kiinteistön yksityisomistukseen siirtymisen yhteydessä. Korkeavuorenkadun ja Punanotkonkadun kulmassa Johanneksen kirkkoa lähes vastapäätä sijaitseva uusrenessanssityylinen kadunvarsirakennus (5 645 k-m?) suojellaan. Rakennuksen myöhemmin rakennettu pihasiipi (1 440 k-m?) ja ullakkoja kattokerrokset (yht. 600 k-m?) on tarkoitus uudistaa asuinkäyttöön. Vuonna 1987 valmistuneeseen pihasiipeen ei liity erityisiä suojeluarvoja. Kadunvarsirakennuksen ensimmäisen kerroksen tilat osoitetaan kivijalkaliiketiloiksi. Kaavaratkaisu on valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden ja oikeusvaikutteisen yleiskaavan mukainen ja edesauttaa kaupungin strategisten tavoitteiden toteutumista. Voimassa oleva asemakaava on muun muassa sisätilojen suojelun osalta vanhentunut. Uudet suojelumääräykset koskevat etenkin kadunvarsirakennuksen julkisivuja, vesikattoja ja rakennuksen arvokkaita sisätiloja, kuten porrashuoneita. Kaavaratkaisun toteuttamisesta ei aiheudu kaupungille kustannuksia. Tontti siirtyi Suomen valtion omistuksesta yksityisomistukseen syyskuussa 2016. Maankäyttösopimus on solmittu 2016 ja sopimuksen tarkistaminen tammikuussa 2017. Tuoreen selvityksen perusteella Helsingissä tieliikenteen yli 55 dB melulle (Lden) altistuu 163 000 ihmistä, mikä on noin 26 prosenttia kaupungin asukkaista. ? Rautatieliikenteen yli 55 dB melulle (Lden) altistuu noin prosentti, raitioliikenteen melulle noin neljä ja metron melulle noin 0,5 prosenttia helsinkiläisistä. Liikenteen melulle altistuvien asukkaiden määrä selvitettiin Helsingissä kolmannen kerran. Meluselvitys on EU:n ympäristömeludirektiivin mukainen ja se on tehty aiemmin vuosina 2007 ja 2012. Selvityksessä käytettiin uutta eurooppalaista laskentatapaa, minkä vuoksi melulle altistuvien asukkaiden määrä poikkeaa huomattavasti aiemmista selvityksistä. Uusi laskentamenetelmä ottaa muun muassa huomioon, että osa asukkaista asuu rakennusten hiljaisempien julkisivujen puolella. Tämän vuoksi laskennallinen altistujamäärä on nyt noin puolet viiden vuoden takaisesta. Melulle altistuvien asukkaiden määrä on laskettu myös aiemmin käytössä olleella menetelmällä, jotta eri vuosien tuloksia voitaisiin paremmin verrata keskenään. Tällä tavoin laskettuna tieliikenteen melulle altistuvia asukkaita on 14 prosenttia enemmän kuin vuoden 2012 selvityksessä. Melulle altistuvien osuus helsinkiläisistä on kuitenkin samaa suuruusluokkaa kuin aiemmin, kun otetaan huomioon asukasmäärän kasvu. – Melutilanne on onnistuttu pitämään hallinnassa vaikka kaupunki kasvaa ja tiivistyy. Helsingissä lähtökohtana on, että uutta asumista ei sijoiteta melualueille ilman meluntorjuntatoimia, kertoo ympäristönsuojeluyksikön päällikkö Päivi Kippo-Edlund. Meluselvitysten pohjalta laaditaan parhaillaan Helsingin meluntorjunnan toimintasuunnitelmaa vuosille 2018–2022. Melulle altistumista vähennetään jatkossakin ensisijaisesti kaupunkisuunnittelun keinoin. Muita meluntorjuntatoimia ovat muun muassa liikkumistapoihin vaikuttaminen, hiljaisemmat ajoneuvot, meluesteet, nopeusrajoitukset sekä hiljainen asfaltti. Sörnäisten rantatie. Kuva: Helsingin kaupungin aineistopankki / Kimmo Brandt
6 Nro 15 • Viikot 37-38 Sunnuntaiksi VIIKKO 37 MA 11.9. Santeri, Santtu, Sandra, Aleksanteri, Ali, Aleksanda, Ale TI 12.9. Vilja, Valma KE 13.9. Orvo TO 14.9. Iida, Isla PE 15.9. Sirpa LA 16.9. Hilla, Hille, Hellevi, Hillevi SU 17.9. Aila, Aili VIIKKO 38 MA 18.9. Tytti, Tyyne, Tyyni TI 19.9. Reija KE 20.9. Varpu, Vaula TO 21.9. Mervi PE 22.9. Syyspäiväntasaus Mauri LA 23.9. Minja, Miisa, Mielikki SU 24.9. Alvar, Auno Muurahainen on kyllä viisas eläin, mutta puutarhassa viheliäinen. Francis Bacon (1561-1626) Päivyri Ne arjen pienet asiat Francis Veberin Palkkamurhaajan painajainen ? Helsingin Kaupunginteatterin Arena-näyttämöllä os. Hämeentie 2 Ohjaaja Mika Eirtovaara kertoo taustoista Arenanäyttämön lämpiössä ma 4.9. klo 17.30 Vapaa pääsy! Palkkamurhaajan painajainen on nopeatempoinen farssikomedia kahdesta miehestä, jotka majoittuvat vierekkäisiin hotellihuoneisiin Lontoossa. Toinen on ammattitappaja ja toinen taas itsemurhaa hautova maalaiskylän paikallislehden valokuvaaja. Palkkatappaja joutuu huolehtimaan naapurihuoneen keski-iän kriisissään piehtaroivasta riesasta ja yllättävään tapahtumaketjuun osallistuu moni muukin, hämmästyttävin seurauksin. Ohjaaja Mika Eirtovaara Mika Eirtovaaran näyttämötaideura alkoi upeasti: hän voitti Pieksämäen monologikilpailun vuonna 1999 esityksellä: Mutta kuka tappoi Hamletin. Hän opiskeli Tampereen yliopistossa ja valmistui teatteritaiteen maisteriksi vuonna 2001. Eirtovaara oli TV:n stand-up-iltojen vakioisäntä Nelosella ja esittänyt stand uppia vuodesta 2000. Teatteriohjaajana hänet tunnetaan parhaiten Suomen Turussa, sillä hän on ohjannut Turun Linnateatteriin lukuisia näytelmiä, samoin Turun Nuoreen Teatteriin. Hän on myös vieraillut ohjaajana Tampereen Teatterissa (Näytelmä, joka menee pieleen 2016), Kotkan Kaupunginteatterissa (Muumio 2015), Tampereen Työväen Teatterissa (Maanalainen armeija iskee jälleen 2013). Näyttelijänä hän oli pääroolissa kirjoittamassaan näytelmässä Kalsarimiehet (2012-2014 Turun Linnateatteri) ja näytellyt muun muassa Mieletön oopperan historia (2011), Vuosi 1985 (Tampereen Työväen Teatteri 2007). Onpahan Eirtovaara ehtinyt esiintyä myös Kaupunginteatterin lavalla musikaalissa Fantastics! vuonna 2003 ? Ystäväni perhe on laajennettu tämän ajan perhe. On vanhempien mukanaan tuomia lapsia, yhteisiä lapsia ja useampi alaikäinen turvapaikanhakija. Ystäväni kertoo, että perheen uusimmat tulokkaat aloittavat puhelunsa omille ystävilleen poikkeuksetta sanomalla ”Shalom! Oletko kunnossa? Minä voin hyvin?” Sillä ei ole tervehdyksen kanssa mitään merkitystä, ovatko samaiset henkilöt olleet tekemisissä puoli vuotta vai puoli tuntia sitten. Ystäväni, toinen perheen vanhemmista, oli ihmetellyt tätä tapaa. Se saattoi suomalaisen keski-ikäisen korviin kuulostaa turhalta saivartelulta, ylimääräiseltä smalltalkilta. Hän kertoi, että oli kysynyt asiaa kerran ruokapöydässä. Vastaus oli vetänyt hiljaiseksi. Nuoret olivat sanoneet, että puolessakin tunnissa saattoi tapahtua mitä tahansa. Autopommi on saattanut räjähtää, joku on käynyt ystävän päälle ja tämä makaa tajuttomana katuojassa, perhe on surmattu, sisko kidnapattu tai ystävä on ryöstetty tai ihan mitä tahansa muuta on voinut sattua. Kokemus turvattomuudesta koskettaa tällä hetkellä niin monia ihmisiä. Sen jonkinlaisena vastapoolina voi olla kuitenkin kiitollisuus arjen pienistä asioista. Tietysti olisi toivottavaa, että ne asiat voisi löytää itse ihan kaikessa rauhassa ilman kokemusta vaikkapa pelosta. Ajattelen, että kiitollisuus on kuitenkin jotain sellaista, jota voi oppia harjoittelemalla. Se voi myös suojata elämän suvantovaiheissa epätoivoon vaipumiselta. Kiitollisuus rikkoo pimeyden pinnan, saa palaamaan myös elämän perusasioihin. Haluaisin myös ajatella, että kiitollisuus tuo Jumalan näkökulmaa meitä lähemmäs. Se voi muuttaa mahdottomaltakin vaikuttavan tilanteen mahdolliseksi. Mistä sinä haluaisit tänään kiittää? Nuusa Parkkinen Kirjoittaja on ihmeestä ja kummasta ammentava pappi Nälkämailta STADI -Ritva Larssonin maalauksia Helsingistä galleria Saimassa Ritva Larsson, Huopalahden asema, 96x120cm, öljy kankaalle, 2017. ? Galleria Saimassa on esillä kuvataiteilija Ritva Larssonin Helsinki-aiheisia, suurehkoja öljyvärimaalauksia. Ritva Larsson on helsinkiläistynyt uusimaalainen taidemaalari, jonka teoksia on aikaisemmin ollut esillä aina Berliinistä Savonlinnaan. Galleria Saima on galleristi Lea Karttusen luotsaama galleria Neitsytpolku 9:ssä. Galleria on toiminut vuodesta 2012. – Olen ottanut mukaan näkymiä, jotka ovat jostain syystä pysäyttäneet minut. Teokseni syntyvät kahdella tapaa. Joko näen jotakin mielenkiintoista, josta syntyy heti halu maalata se. Toinen vaihtoehto on pohtia minkälaisen näkymän haluaisin löytää ja sitten etsin tai konstruoin sellaisen. Maalaukseni eivät näennäisestä realistisuudestaan huolimatta ole valokuvamaisia toisintoja olevasta, vaan ajattelen niiden olevan oma visuaalinen, estetiikan säännöillä rakennettu kuvamaailmansa, joiden todellisuutta olen melkoisesti muokannut, kertoo Larsson tämän näyttelyn taustaksi. – Teokset ovat poimintoja tutuista ja vähemmän tutuista kohteista Helsingistä: Rautatie-asema auringonpaisteessa, Merihaka harmautta heijastaen, Hakaniemen hallin interiööri viimeisenä vuonna ennen tulevaa remonttia, Haagan puinen juna-asema. Jäiden lähtöä kuvaava maalaus antaa taas viitteitä kaupunkiympäristömme moninaisuudesta, kuvan maisema voisi olla kaukana rakennetusta ympäristöstä, mutta näkymä löytyy ihan läheltämme, Mustikkamaalta. Näyttely on oikeastaan näkökulma ympäristöömme. – Olen toisaalta viehtynyt myös kulkuneuvoihin. Laivat, junat ja tästä näyttelystä puuttuvat raitiovaunut ovat maalauksellisesti kiehtovia elementtejä. Ne ovat osa rakennetun ympäristön kokonaisuutta siinä, missä kaupungilla kulkevat elävät olennotkin. Kulkuneuvot myös kytkevät maisemaa nykyaikaan, mikä on yksi tämän näyttelyn kantavista ideoista. Moderni maailma kohtaa perinteisen maalaustekniikan, syntyy mielestäni kiinnostava liitoskohta, pieni murunen historiaa. Kymmenen vuoden päästä esimerkiksi Kallion yötä kuvaavan maalauksen autot ovat museoesineitä, pohtii Larsson. – Tämä näyttely on toinen yksityisnäyttelyni galleria Saimassa, tuttuun tilaan on helpompi rakentaa visuaalisesti toimivaa kokonaisuutta. Maalatessa voi jo ajatella paitsi yhtä teosta itsenäisenä teoksena, niin koko kokonaisuuden toimivutta tilassa. Ja kun galleristi on tuttu toimii yhteistyö aina paremmin. Ritva Larssonin näyttely STADI -maalauksia Helsingistä on esillä Galleria Saimassa (Neitsytpolku 9) 13.9.1.10.2017. Galleria on avoinna ke-pe klo 1117, la-su klo 12-16, näyttelyyn on vapaa pääsy. Ritva Larsson, Merihaka, 96x120cm, öljy kankaalle, 2017. Ritva Larsson, Punainen polkupyörä, 100x120, öljy kankaalle, 2017.
7 Viikot 37-38 • Nro 15 Helsingissä juhlittiin uusia kansalaisia Helsinki Design Week 2017 alkoi! Väritä Helsinki! Riemuisa värityskirja Helsingistä Kirja-arvostelu ? Lapsena saimme joskus värityskirjoja. Ne olivat hauskoja, askartelua sadepäiviksi ja taitoakin vaadittiin. Värit olivat helppoja : taivas sininen, aurinko keltainen, puut vihreitä . Kun kasvoimme värityskirjat jäivät, ne olivat pikkulasten touhuja . Nyt asia on toisin. Värityskirjat ovat jälleen muodissa, nyt aikuisten ihmisten harrastuksena. Ajanvietteenä, taidon, taitavuuden ja uudenlaisen värimaailman esiintuojina. Ovatko lapsuuden taidot tallella, miten koemme värikkään ympäristömme tänään. Nyt uskallamme olla rohkeita, voimme leikkiä väreillä mielin määrin. Uskallammeko? Hieno mahdollisuus Aikuisten värileikkiin tarjoaa erinomaisen viihdyttävän mahdollisuuden Riitta Pesosen ja Martti Lintusen kirja ”Helsinki” ( Into 2017), värityskirja Helsingistä aikuisille . Sama kaksikko teki aiemmin kirjan ”Väritä paratiisin linnut ”. Nyt on paneuduttu hienolla tavalla Helsinkiin, sen kaupunkikuvan moninaisuuteen Suurkirkon mahtavuudesta mattolaitureiden kirjavuuteen. Väritettäväksi tarjotaan mahtava määrä helsinkiläistä rakennuskantaa, vanhoja hienoja rakennuksia yhtä hyvin kuin Katajanokan jo ammoin purettuja vanhoja ränsistyneitä kalastajahökkeleitä. Mikä oli niiden värimaailma 1800 -luvulla ? Leiki väreillä! Kirja tarjoaa loistavan mahdollisuuden päästää mielikuvituksen värimaailma valloilleen. Jos Stadionin torni olisikin punainen, Postitalo sininen, Sibeliusmonumentin putket erivärisiä, Merihaan betonitornit värikkäät mosaiikkileikit, saisiko Enso-Gutzeitin talosta väreillä kauniimman ? Riitta Pesosen piirrokset ovat paitsi korkeatasoisen hienoja, myös erittäin vaativia. Koko kirjan värittäminen on paitsi hauskaa, aikaa vievää ,taitoakin vaativaa, mutta ehdottoman palkitsevaa. Kuva kerrallaan,pikku hiljaa hyvä tulee. Helsingin historiaa Martti Lintunen, kokenut valokuvaaja-kirjailija on tehnyt kirjaan vanhana ”stadilaisena” erinomaisen kuviin liittyvän historiallisen tekstiosuuden. Teksti on olennainen osa ”Helsinki” -piirroskirjaa, sopivat yhteen kuin vanha sanonta paidasta ja pepusta. Kirjoituksen historiallinen ote on asiallisen letkeä, juuri sopiva . Erinomainen lahjakirja ”Helsinki”, aikuisten värityskirja on erinomainen lahjakirja paitsi suomalaisille myös kansainvälisesti ,sillä tekstiosuudet kirjassa ovat suomen kielen lisäksi myös englanniksi. Eikun värittämään! Kuin lapsena! Pekka Hurme Jatkoa sivulta 3 ? Vuoden 2017 Helsinki Design Weekillä lanseerataan uusi muotoilutapahtuma DesignCommons, jossa yleisö pääsee illallistamaan ja keskustelemaan yhdessä kansainvälisten muotoilutähtien kanssa. DesignCommonsissa keskustelemassa ovat muun muassa maailmankuulu arkkitehti David Adjaye, Ikean muotoilujohtaja Marcus Engman ja hollantilainen arkkitehti Winy Maas. Mukana on myös juuri maailman suurimman designpalkinnon InderxAwardin voittanut Chris Sheldrick. Tapahtuma on osa kaksipäiväistä World Design Weeks Summit -tapahtumaa, jossa Helsinki isännöi muotoiluvaikuttajia ympäri maailman. Helsinki Design Weekin johtaja Kari Korkman toimii verkoston presidenttinä vuoteen 2020 saakka. – Suomalainen muotoilu menestyy vain verkostoitumalla kansainvälisesti. DesignCommons on itsessään kansainvälisen yhteistyön tulos: kahden kokeneen tapahtumajärjestäjän, kapkaupunkilaisen Design Indaban ja meidän, konseptoima uudenlainen iltatapahtuma, jossa puhujat eivät nouse lavalle vaan istuvat pöydissä yleisön joukossa, kertoo Korkman. HDW HOP -kaupunkiinstallaatiot tuovat taas tänä vuonna Helsingin ydinkeskustaan kuusi uutta installaatioita. Installaatiosarja koostuu suomalaisten ja kansainvälisten muotoilijoiden ja arkkitehtien teoksista, ja tarkastelee kehittyvän kaupungin teemaa. Esimerkiksi Keskuskadulle nouseva Tikku-installaatio demonstroi tulevaisuuden tiivistä asuinrakentamista sekä vastuullista kotimaista puurakentamista. Tikun on suunnitellut arkkitehti Marco Casagrande. Enter-installaatio kutsuu kaupunkilaiset kokoontumaan yhteen Kaartin maneesin edustalle nauttimaan erilaisista keskustelutilaisuuksista koko HDW:n ajan tai vain fiilistelemään hukkatilan avaamista yleiseen käyttöön. Q&A-raitiovaunukeskusteluissa HKL:n kulttuurivaununa toiminut ratikka muuntautuu muotoilukeskustelujen areenaksi kulkiessaan ympäri Helsingin kaupunginosia. Jokaisella ajelulla on oma teemansa, ja kyydissä pohditaan muun muassa kaupungin visuaalisuutta, luovan työn haasteita, työn tulevaisuutta ja kuluttajien käyttäytymistä yhdessä Grafian, Ompeluseuran, Maria 01:n ja Avantage Oy:n kanssa. Ensimmäistä kertaa osana festivaaliohjelmaa nähdään myös Data-Driven Design Day, jonka teema on tänä vuonna verkkoja vähittäiskauppa. Odotettavissa on inspiroivia tarinoita siitä, miten tuotteita ja palveluita kehitetään datan avulla. Yli 150 tapahtumajärjestäjää Luvassa on myös tuttuja yleisömenestyksiä, kuten koko perheen tapahtuma HDW Lasten viikonloppu (16.-17.9. Kattilahalli), nopeatempoinen PechaKucha Night (12.9. Valkoinen sali), luovia työtiloja esittelevä Open Studios (14.-15.9.) sekä viime vuonna suuren suosion saanut, suurlähettiläiden residenssien ovet avaava Design Diplomacy. Osana Habitarea (13.-17.9.) nähdään ammattilaistapahtuma Showroom (13.-15.9.) ja lastenalue Habi Kids. Showroom on Helsinki Design Weekin ja Habitaren ammattilaistapahtuma, joka tarjoaa yleisölleen muotoiluun, arkkitehtuuriin sekä kaupunkisuunnitteluun keskittyvää kansainvälistä ohjelmaa Messukeskuksessa. Lavalla nähdään niin kahden arkkitehdin välisiä dialogeja, keveitä lounaskeskusteluja kuin kansainvälisiä huippupuhujia. Pohjoismaiden suurin muotoilualan varastomyyntitapahtuma Design Market valtaa tänäkin vuonna Kaapelitehtaan. Mukana on lähes 200 huolellisesti valittua korkealaatuisten tuotteiden myyjää, paperikauppa Print Market sekä Fredan Kukkaistori. Design Marketin yhteydessä on myös New Market, joka tarjoaa asiakkaille mahdollisuuden ostaa myös uusia tuotteita. New Marketin brändien ja tuotteiden kuraattorina toimii tänä vuonna maailman suurin suomalaisen muotoilun ja muodin konseptikauppa TRE. – Olen todella iloinen siitä, että teemamme Q&A inspiroi TRE:tä valitsemaan Merikaapelihallin parvelle vain sellaisia tuotteita, joista jokainen vastaa johonkin heidän määrittämään kysymykseen tai näkemäänsä haasteeseen, kertoo Helsinki Design Weekin tuottaja Anni Korkman. Lisäksi Helsinki Design Weekin ohjelmassa on yli 150 itsenäisten tapahtumajärjestäjien tapahtumaa, jotka täyttävät kadut, galleriat ja kaupat muotoilulla, arkkitehtuurilla, muodilla ja kaupunkisuunnittelulla. Luvassa on muun muassa näyttelyitä, keskusteluja, muotinäytöksiä, työpajoja ja juhlia. Vuonna 2016 festivaali keräsi yli 158 000 kävijää. Helsinki Design Weekin vuoden 2017 pääyhteistyökumppanit ovat suunnitteluja konsultointialan yritys Ramboll ja hotelliketju Clarion. Ramboll järjestää Helsinki Design Weekillä muun muassa kävelyja pyöräilytapahtuman yhdessä Helsingin Polkupyöräilijät ry:n kanssa 11.9, Näkökulmaseminaarin avainasiakkaille teemalla älykkäät kaupungit 14.9. sekä Guerrilla Lighting -valotapahtuman Jätkäsaaressa 14.9. klo 19:30 alkaen. Tapahtuma järjestetään yhdessä Teatterikorkeakoulun valosuunnittelun opiskelijoiden kanssa. – Kaupunkien kehittämisessä hyödynnetään yhä useammin muotoiluosaamista. Haluamme yhdessä Helsinki Design Weekin kanssa tarjota kaupunkilaisille alustan osallistua muotoilun keinoin elinympäristönsä kehittämiseen ja siitä keskustelemiseen, Rambollin markkinointija viestintäjohtaja Karoliina Lehmusvirta sanoo. Clarion Hotel Helsinki on Helsinki Design Weekin päätapahtumapaikka. Jätkäsaaressa sijaitsevan hotellin aula täyttyy ikonisista Kalevala Koruista, Mikko Paakkasen ja Iittalan lasinpuhaltajamestareiden lasitaidenäyttelystä sekä kotimaisen Secto Designin valaisininstallaatiosta. Lisäksi Jätkäsaaren hotellin terassille rantautuu yli 30 jättimäistä HejHyljeveistosta. – Helsinki Design Week on meille täydellinen kumppani. Meidän molempien tavoitteena on tehdä elämästä kaupungissa parempaa ja yhteisöllisempää ja tuoda design osaksi arkea. On upeaa päästä esittelemään hotelliamme ja suomalaista designia vieraille kaikkialta maailmasta, iloitsee Inari Lehtinen, Clarion Hotels Finlandin Area General Manager. Jatkoa sivulta 3 ? Kansalaisuusjuhla on yksi tapa vahvistaa aktiivista kansalaisuutta, johon Helsingissä pyritään uudella osallisuusja vuorovaikutusmallilla. – Parempaa Helsinkiä halutaan tietoisesti rakentaa yhdessä. Kaupunkilaisten ja yhteisöjen asiantuntemus ja osaaminen halutaan ottaa kaikilla tasoilla mukaan, kun Helsingin kaupungin toimintaa ja palveluita kehitetään, pormestari Vapaavuori korosti puheessaan. Vapaavuori muistutti myös Helsingin kansainvälisyydestä. – Uusista Suomen kansalaisista ja maahanmuuttajista puhuttaessa on tärkeä muistaa, että kyseessä ei ole mikään uusi ilmiö. Helsinki ei ole koskaan ollut yhden kansallisuuden kaupunki, vaan aina kansainvälinen. 1900-luvun alussa muita kuin suomea tai ruotsia puhuvia oli yli kymmenen prosenttia helsinkiläisistä. Nyt sama osuus on noin 15 prosenttia. Juhlaohjelmassa kuultiin myös viime lokakuussa Suomen kansalaisuuden saaneen Luay Helalin puhe. – Kansalaisuus on arvokas, koska Suomi on tehnyt ja tekee edelleen hyvää työtä, että maasta tulee koko ajan parempi kaikilla elämänalueilla. Suomi merkitsee turvallisuutta, vapautta, tasa-arvoa, demokratiaa, parasta koulutusta ja kasvatusta sekä monia muita hyviä asioita, Helal sanoi. Helal nosti esille myös taustoihin tutustumisen merkityksen. ”Jokainen, joka tekee hyviä asioita, on arvokas. Toivoisin, että ihmiset olisivat enemmän kiinnostuneita toisistaan ja oppisivat tuntemaan toisensa.” Kansalaisuusjuhla alkoi kahvitarjoilulla ja ohjelmassa oli puheiden lisäksi musiikkija tanssiesityksiä. Kutsuttavia oli yhteensä noin 1 500 ja heistä noin 150 ilmoittautui ja saapui tilaisuuteen. Maailmalla vastaaviin vakiintuneisiin juhliin ilmoittautuu keskimäärin 20 prosenttia kutsutuista. Juhlan juonsi Marttaliiton pääsihteeri Marianne Heikkilä. Pormestari Jan Vapaavuori isännöi Helsingissä ensimmäistä uusien kansalaisten juhlaa 5. syyskuuta 2017. (Kuva: Pertti Nisonen)
8 Nro 15 • Viikot 37-38 Risto Kolanen: Poimintoja kesän teatterista Kulttuuri ? Kesäteatterin ei aina tarvitse olla merenrannalla tai luonnon helmassa ollakseen miellyttävä kokemus. Valtimonteatteri toi oman kesänäytelmänsä ”Engelin hattu” ydinkeskustaan, aivan Senaatintorin kupeeseen Falkmanin pihalle. Se sopi Helsingin ruutukaavan luojasta ja vanhan Helsingin mullistajasta Carl Ludvig Engelistä kertovaan tilannekoomiseen näytelmään. Ryhdikäs Eero Enqvist on elementissään pääroolissa; vuonna 2017 hän sai lisäksi esittää Shakespearea Valtimossa ja Elien Saarista Laiturin sarjassa. Pinja Hahtola hurmaa Engelin saksalaisrouvana, joka kantaa huolta perheentaloudesta ja kaipaa kotiin. Puvut ovat todella komeita. Veljekset kasvavat yhteiskuntaan Lopussa 3,5 tunnin jälkeen Suomenlinnan Hyvän omantunnon linnakkeessa soi komeasti yhteislauluna Aleksis Kiven ”Sydämeni laulu”. – Tuonen lehto, öinen lehto, / siell’ on hieno hietakehto, / sinnepä lapseni saatan. Kanssapoistuja lausuu ääneen, että esitysten venytys on Ryhmäteatterin helmasynti. Nyt se on perustellumpaa kuin joskus muulloin. Kivi antoi ”Seitsemässä veljeksessä” ensi kertaa äänen niille, joiden sanottavaan ei aiemmin uskottu ja kuvasi kansan rehellisesti ja kaunistelematta sellaisena kuin sen tunsi. Hän takoi kuvauksissaan näkyväksi tavallisen kansan arvon, joka osaltaan valmisti tietä vapaudelle, syntyvälle kansakunnalle. Mutta ensiksi oli paettava lukkarin ikkunasta korpeen. Seikkailunsa alussa Jukolan seitsemän veljestä viittaavat kintaalla kansakunnalle, sen opeille ja määräyksille. Veljekset tunnistavat voimansa ja uskovat lujasti sen oikeutukseen. Impivaaran korvesta he etsivät vapautta, mutta nöyrtyvät kovien kokemusten jälkeen yhteiskuntakelpoisuuteen. Kari Heiskasen sovitus ja ohjaus kunnioittaa Kiven eetosta, on tavattoman kiihkeärytminen ja sydämeen käyvä tulkinta jo koulusta meille tutusta tarinasta. Ryhmiksen oma Santtu Karvonen on Juhanina niin taitava, että hallitsee koko katsomoa pienillä silmänliikkeillään. Se kääntyy joskus kokonaisuutta vastaan. Vierailijoita Tommi Rantamäen Tuomas ja Eino Heiskasen Aapo hallitsevat alussa. Eero Ojala tekee Simeonin juoppohulluuskohtauksen perinnettä kunnioittaen. Mikko Virtasen Timo jää varjoon, Miro Lopperin Lauri nousee härkien ampumiskohtauksessa pilviin. Elias Keräsen Eero oppii aapisen ja kelpoisuuden ensimmäisenä, vaikka on nuorin. Laulu raikaa Tukkijoella – Jos juomaripoikia ottaisin / niin sitä ikävöisin, Laila Kinnusen tytär Milina Misic laulaa ”Tukkijoella” –esityksessä Taivallahden kesäteatterissa meren äärellä, Hietsun rannan vieressä. Siellä voi aina kokea Stadin klassisinta kesäteatteria. Teuvo Pakkalan perinteinen, maalaisromanttinen laulunäytelmä saa hyvin lauletun, hauskasti sanailtavan tulkinnan Vili Auvisen sovitukseen ja Kari Kinnaslammen, teatterin kantasielun, ohjauksena. Pietolan talon isännyydestä on kilpa, vanhoja velkoja peritään ja velkakirjoja etsitään, kunnes ne löytyvät Kustaan äidiltä saamasta kengästä. Milana Misic laulaa hyvin ja on myös hyvä vuorosanoissa. Hän kertoi minulle väliajalla, että tämä on kolmas näytelmä. Kirsi Mäkelä, teatterin vakiokasvo, on uhkea tavoiteltavana talontyttärenä. Eija Lamberg on jälleen mainio koominen hahmo kaupustelija-Maijana. Hänen ja Katekismusta akkaluvan takia tavaavan Tolaria esittävän Juha Lehtosen kohtaukset hersyttävät nauruhermoja. Tukkilaisista Turkkaa esittävä Taneli Läykki näyttelee hyvin; vieläkin parempi on kakkosmies Huotarin tulkkina Pietari Panula, joka laulaa erityisen hyvin omat ja Misicin kanssa tehtävät numerot. Oskar Merikannon sävelet soivat hanuristi Seppo Sarénin varmoissa käsissä. Leikittelyä sukupuolilla Tulen minuutin myöhässä Tervasaaren amfiteatteriin. Sohvalla makaa vatsallaan ihminen lyhyessä hameessa. Ajattelen, että onpa naisella hyvät sääret. Kun hän kääntyy, huomaan niiden kuuluvan Timo Mannille. Teatteri Helsinki esitti kesän ajan Jukka Vienon jo v. 1989 kirjoittama ”Se ainoa oikea”, joka on paljoon puheeseen perustuva komedia. Jari Ålander ohjaus tekstiin kuvaa asenteitamme sukupuolisiin vähemmistöihin, yhden pitkän polttari-illan ja yön aikana. Etsitään sitä oikeaa, joka kyllä löytyy. Mieskolmikko Timo Mann, Sami Lanki ja Petteri Pennilä ovat kaikki luotettavia kesäja talviteattereiden komedianäyttelemisen hallitsijoita. Ajoitus toimii. Pennilän koko habitus on valmiiksi koominen. Manni on ilmeikäs, välillä ylinäyttelemisen rajalla. He olivat lavalla koko ensijakson, ja naseva puhe alkoi vähän junnata paikallaan. Onneksi toiselle jaksolle tulee ihastuttava, uusi kasvo Anna Vainio morsiamenroolissaan, ja pistää näytelmän uuteen vauhtiin. Huumori perustuu siihen, onko sulhanen ollut edellisenä yönä toisen kanssa – ja mihin sukupuoleen kuuluvan… Kun mies ei halua – Hiljainen kärsimys, vaiettu häpeä on miehen seksuaalinen haluttomuus. Teatteri Toivon uusi kantaesitys pukee sanoiksi pettymyksen tunteet ja valaa voimaa nousta taisteluun paremman parisuhteen puolesta, tekijät julistavat. Esitys sai suosiota loppukevään ja jatkuu alkusyksyn Telakkarannassa. Armotonta visuaalisuutta hyödyntävä teatterin 10-vuotisjuhlavuoden kantaesitys ”#HALUTON” nostaa esille naisnäkökulman miehen seksuaaliseen haluttomuuteen. Hiljainen häpeä, epävarmuus ja pistävä syyllisyys. – Tää on vähän, kuin olisi parisuhteessa laatikon kanssa. Ainut mikä erottaa sen laatikosta on se, että laatikot ei pelaa mitään. Parisuhteen sammuneesta intohimosta ja sen tuomasta ahdistuksesta kertova näytelmä on syväluotaava katsaus seksuaalisen minäkuvan romahtamiseen parisuhteessa. Sara Salmenmäki käsikirjoitti ja ohjasi. Kolme naista ja yksi mies laittavat itsensä kokonaan peliin Toivon karulla betonilattialla. Kesäyö on levoton Ylioppilasteatteri on aiemminkin käyttänyt Mustikkamaan esityksissään helsinkiläisten vapaa-ajanviettoon liittyneen saaren tilaa laajemmin. ”Kesäyön uni” tekee sen vahvemmin kuin koskaan aiemmin. Liikumme oman valintamme mukaan nuorten näyttelijöiden ja ryhmien perässä kallioilla, rannalla veden ääressä ja pukukoppinen luona, kahvilan edessä ja pikkuteillä. Shakespearen rakkauden taikapetosnäytelmän neliödraaman pääroolien esittäjiä on tämän takia useita. Samoin vaihtuvat rakastuneiden päät ja tunteet sekoittavan Puckin esittäjät. Miehet ja naiset ovat vapaasti sekaisin rooleissa nykytyyliin. Aino Kiven ohjauksessa sukellamme Mustikkamaan metsään. Näemme ilkikurisia maahisia rannassa, seuraamme aasinpäistä miestä. Kihlapari loikoilee mättäällä, mutta morsian karkaakin toisen luo. Kuulemme keijukaisten ja heidän kuningattaren kaunista laulua. Olemme liikkeellisen teoksen sisällä, jossa katsoja saa valita, mitä metsän tapahtumia seuraa. Teatteria, tanssia ja installaatiota yhdistelevä esitys tarjoaa vavahduttavan kesäyön kokemuksen, jossa Shakespearen herkullinen teksti antiikin Kreikasta kohtaa yllättäviä tilanteita nykyajassa. –Kesäyön uni on panseksuaalinen, polyamorinen ja amoraalinen metsikkö, jota et unohda. Nämä omaperäiset lemmenleikit jäävät elämään mieleen. Tunnelma on tavattoman maaginen, vaikka olemme tutussa saariympäristössä. Yöesitykset olivat vielä vaikuttavampia. Kylmähkö kesä tarjosi silti mahdollisuuden nauttia kantakaupungissa hyvästä teatterista, sisällä ja ulkona. Suomenlinna, Mustikkamaa, Taivallahti ja Tervasaari kantoivat pitkää esityskautta. Lisäksi oli uusia kiertäviä ryhmiä ja vaihtuvia paikkoja esillä. Kesä on lastenteatterin juhlaa koko perheelle. Seitsemän veljestä pänttää aapista hiki hatussa. Kuva: Tanja Ahola Näyttelijät (vas.) Mira Salmela, Pia Vallenius ja Laura Auvinen kuvaavat halua. Kuva: Toni Ahola. Soili Sorvola ja Sami Saikkonen tulkitsevat hyvin parisuhdetta. Kuva: Anna Aalto Anna Andersson äitinä, Vilma Putro Vilmana ja Eikka Alatalo veljenä Känkkäränkässä. Kuva: Annu Esko Hilkka Saarela (vas.) ja Vilma Tuomi tekveät vahvat osat kesäyön unessa. Kuva: Veera Konsti Tukkijoella esittäjät, Milina Misic edessä, ovat vahvoja Taivallahden kesäteatterissa. Kuva: Taivallalhden kesäteatteri
9 Viikot 37-38 • Nro 15 Kulttuuri Kauniiden päivien viimesekunnit ”Katseiden kohteena tulen kauniiksi”, Banquon esittäjä Laura Faarinen lausuu minulle katsomoon asti niin silmiin pureutuvalla katseella, että sukkani alkavat pyöriä vinhasti… Olen aina hyvin energisessä Ilves-teatterissa katsomassa Eero Leichnerin käsikirjoittamaa ja ohjaamaa esitystä ”Neon Macbeth”. Aloitamme kalliolla prologin. Katsomme II näytöksen ”Jumalan nyrkin alla” sisällä lattian poikki vedetyn turvematon ympärillä. Sitten jakaudumme sulanvärin mukaan kolmeen ”Vallankumous” ryhmään. Ja lopuksi palaamme yhteen. Shakespearen traaginen kuningasnäytelmä on revitelty aika hajalle, mutta mielenkiintoisesti. Usein toistettava pääajatus kuuluu: ”Tässä ajassa on kaikki aika... ja yksi teko voi muuttaa kaiken. Eläkäämme kauniiden päivien viimeisiä sekunteja. Tekstiä ja monologeja on kirjoitettu lisää. Laulut sujuvat Mona Huczkowskin, Benjamin Klemettisen ja Minne Mäen kolmikolta, sisällä ja ulkona. Ihan huikea on Riikka Koskinen Mäen kirjoittamassa Lady Macbethin syyllisen monologissa täysin valkoisen viattomassa toimistohuoneessa. Toisena kiinnittyy huomio Roderick Kabangan liikunnallisuuteen ja ilmeikkyyteen lavalla, Macbethina ja portinvartijana. Rakastavaisten tähtimatka KokoTeatterin loppukevään ja kesän menestys on ollut brittiläinen parisuhdedraama ”Constellations”, jolla Kallion uudistajateatteri juhlii 20-vuotista taivaltaan. Näin sen itse juhlapäivänä. Fyysikko, jota esittää Sonja Sorvola ja mehiläistarhuri, jota esittää Sami Saikkonen, rakastuvat. Teatteria ja tanssia keskilattian ahtaanpuoleisella pyörivällä korokkeella yhdistävä esitys on sarja toistuvia ja vaihtuvia kohtaamisia, joissa jätetään ja löydetään uudestaan. Syöpään kuoleva nainen hiipuu. Hän ehtii miettiä, mitä jos olisin valinnut toisin. Todellisuudessa esittäjät ovat pari, joka meni yhteen. Saikkonen siirtyi tanssin maailmasta teatteriin ja esitystaiteeseen. Tunnelma on tämänkin takia vaikuttavan sensuelli ja kaunis. Koreografia on ilmavan kaunis; henkilöiden persoonat jäävät salaperäisemmiksi. Elämä tihentyy kuoleman läheisyydessä. Kokoteatterin johtaja Anna Veijalainen hallitsee brittinäytelmän taitavat sanakäänteet hyvin. Niskavuoren kahvihetket sarjana Eriskummallisen viehättävä kokemus oli ”Niskavuoren kahvihetket” -kuvaelmat Teatteri Takomossa. Näimme vajaan tunnin aikana kaikki kahvihetkikohtaukset tai paremminkin vuorosanat viidestä Hella Wuolijoen näytelmästä. Kuvaelmia oli viisi, välillä musiikki katkaisi. Ella Lahdenmäki on vanha emäntä, joka tarjoaa tai pyytää Sannia tarjoamaan rovastille, Pyry Äikäs, ja muille vieraille kahvia. Se rauhoittaa aina elämässä. Välillä Juhani/Aarne törmää lavalle hurjan luontonsa kanssa ja on epäsovussa Niskavuoren ympäristön kanssa. Idea on mainio. Kokonaisuus nautittava. Pieni särö syntyy siitä, että hyvin näyttelevät Lahdenmäki ja Äikäs eivät pysty pidättelemään pokkaansa, kun heille tuttu kollegoiden ja muun sisäpiirin jokaiseen repliikkiin ylireagoiva tirskahtelu saavat näyttelijät myös mukaansa. Äikäs taitaa jopa moikata tuttua katsomossa. Ei niin kovin ammattimaista, vaikka kyse on heinäkuun off-tuotannosta. Pantomiimia pimeällä puolella ”Dark Side of the Mime” on hulvaton mustan huumorin taidonnäyte, joka ei jätä ketään kylmäksi. Tunnen ihmisiä, jotka ovat joko täysiä faneja tai inhoavat sen itsekeskeisyyttä. Teatteri Takomo on miimisen teatteriesityksen koti ollut jo parin vuoden ajan. Viimeiset kotimaiset uusinnat olivat kesäkuun puolivälissä Fredantorilla, mutta ulkomaan esityksiä ja suunnitelmia on ollut paljon. Esitystä on pidetty jopa vallankumouksellisena. Dark Side of the Mime esittelee nimensä mukaisesti mimiikan pimeän puolen, rajoja rikkovia aiheita seksistä raakaan väkivaltaan, ja omaa siksi myös K-18 -luokituksen. Se sekoittaa yökerho-klovnerian ja klassisen pantomiimin toisiinsa hyvin itsetehostuksellisella diivailulla. Esityksen pimeänä miimikkona toimii suomalais-ranskalainen näyttelijä Marc Gassot. Karl Sinkkosen säveltämä ja esittämä live-musiikki nostaa esityksen eeppisen harjaantuneelle tasolle. Näin sen kaksi kertaa. Molemmilla kerroilla Gassot onnistuu houkuttelemaan suomalaisen perusmiehen katsomon keskiriveiltä esittämään räävittömiä mielikuvitustilanteita autossa. Mikä karisma! Sohvi-neiti kesyttää rosvot Kylämetsä ry tekee hienoa kulttuurityötä kaakkoisessa Helsingissä, Yliskylässä. Se sai käyttöönsä ja kunnosti kaupungin tuella Vaaleanpunaisen Huvilan, joka oli hylätty hukkakäyttöön kauniin veden äärelle. Viihdyin kauniissa auringonpaisteessa norjalaisen Thorbjørn Egnerin lastenkirjaklassikon ”Kolme iloista rosvoa” esityksessä. Kylämetsä ry:n ja sen teatterin kantava voima Markku Arokanto ohjaa ja esittää vanhan Topiaksen sääennustajaroolin. Rosvot ovat hurmaava joukko, mutta jokaisella on eri persoonallisuus. Jani Nikulainen, Jussi Seppänen ja koominen Karri Kähkönen ovat Kasper, Jesper ja Joonatan. He keksivät ryöstää unissa kävelevän Sohvi-neidin, jonka esittäjä Ninel Grönholm-Turtola on mainio tapaus. Hän pistääkin rosvot kuriin, laittaa heidät peseytymään, tekemään kotitöitä ja jopa harrastamaan balettia. Rosvon vapaus on mennyttä… Näille rosvoille käy kuten Rosvo-Roopelle balladissa: Lesken edessä nöyrtyvät ja joutuvat naimisiin. Kylän muutkin neidit saavat oivat sulhasmiehet. Kardemumman kaupunki on tehty eläväksi Vaaleanpunaisen Huvilan aineksista. Kaikille känkkäränkkäpäivä Jokaisen kannattaa suoda itselleen ja läheiselle lapselle Känkkäränkkäpäivä. HIT Miniteatterin ”Känkkäränkkä ja karjuva pikkuveli” oli taas aivan hulvatonta, ja silti lapsille opettavaista, menoa Tervasaaren amfiteatterissa. Jätskiä myytiin vielä esityksen alkuhetkillä suoraan katsomoon. Ilja Mäkelä ohjasi jatkoa viime kesän esitykselle. Nyt 7-vuotias Vilma on saanut Basse-veljen, jolle hän on vähän mustasukkainen vanhempien huomiosta. Vilmaa esittää yhä, lahjakas ja ilmeikäs, Vilma Putro. Toinen vahva näyttelijä on Anna Andersson äidin, Tuittupään ja Kököttäjän osissa. Edellisen kerran näin hänet lapsiprostituoidun roolissa KokoTeatterin Lucy Kirkwood -sovituksessa. Laaja on esiintyjän kaari. Eikka Alatalo on tavattoman liikunnallinen sirkustaitelija, joka venyy vaikka mihin pikkulapsen, Sisupussin ja Juoksukorvan osissa. Yleisöä oli hyvin. Vanhemmat ja isovanhemmat toivat lapsia, jotka kommentoivat spontaaniin tapaansa esitystä sen aikana. Rauha räppää Ristolle Sinikka ja Tiina Nopolan Risto Räppääjä valloittaa suomalaiset lastenteatterit. ”Risto Räppääjä ja villi kone” kirjasta tehtiin mukava esitystulkinta Taivallahden kesäteatterissa. Kari Kinnaslammen ohjaaman esityksen päätähtenä on reippaan liikunnallinen Valtteri Gutev, on ponteva Risto Räppääjä, joka ihastuu naapurin Nelli Nuudelipäähän, jota esittää ihastuttava Kreetta Kiviniemi. Molemmat ovat Kallion ilmaisutaidonlukiosta, kuten monet avustavat näyttelijät. Juoni on opettavainen. Rauha Räppääjä hankkii Ristolle tietokoneen, jotta tämä pääsee chattailemaan kavereiden kanssa. ”Villi kone” valtaa ensin Riston koko huomion, ja myös naapurin herra Lindbergin, josta Rauha tykkää. Rauha tädin esittäjänä Birgitta Taussi varastaa koko shown. Huumori on nasevaa, juonta kuljetetaan hyvin vain kääntämällä liikkuvia lavasteita kahden puolin. Laulut tulivat varsinkin ensijaksolla liian hiljaisella äänellä. Nelli ja Risto pyysivät tauolla kovempaa ääntä, mikä toteutui. Kallion lukion nuoret osaavat tietysti laulaa ja tanssia. Väkeä oli hyvin: lapsia, vanhempia ja isovanhempia vielä elokuun lopussa. Taivallahden kesäteatterin tarjonta laajenee. Lapsuus loppuu aikaisin ”Kotimaa” oli vierailuesitys alkukesällä Q-teatterissa. Nuoren teatteripolven Rintamateatterin uusi näytelmä ”Kotimaa esitys lapsuuden loppumisesta” lähti myös kiertämään maata. Nuoren polven rintamakokemus on 1990-luvun lama ja liian varhain aikuisuuteen johtanut lapsuuden loppu. Esittelyssä kuvataan sitä häpeää, jonka lapsi kohtaa koulussa, kun vanhemmilla ei ole varaa osaat säärisuojia. Esitys yrittää, ja suureksi osaksi myös onnistuu, paljon. Rakenne on sketsimäinen. Puheosuuksien välissä hypätään narua. Perheen sisäiset suhteet, vanhempien ero ja lasten kohtalo ovat vahvinta ainesta. Milla Kuikka on aivan hurmaava osassaan kahden ylienergisen pojan kanssa. Julius Susimäki on jo ansainnut kannuksiaan kuuluissa monologeissaan. Otto Pilli on hauska pyllyteatterissa ja muuten rujohkossa osassa. Joel Härkönen ohjaa. Karlo Haapiainen vastaa dramaturgiasta työryhmäntekstiin. Aino Simola tekee puvut. Heistä kuullaan vielä paljon. – Mä haluan sanoa että mä meen, että mä olen vihainen. Että te sitten tiedätte miksi mä lähdin. Mä en jää tänne pelaamaan mitään paska kimbleä. Pelatkaa te ja selvittäkää riitanne. Suomi-neito palvelutaloon – Sitä on tavallinen ihminen avuton kaiken tämän valtioasian edessä..., Porkkalasta miehityksen takia karkotettu mies sanoo tullessaan uuteen siirtolaiskotiin Veikkolan Haapajärven rannalle. Kartanoteatterin ”Suomen neidot pikkutytöstä palvelutaloon” juhlanäytelmä muistuttaa, että karjalaisen siirtoväen lisäksi asutettiin Porkkalan siirtolaisia 1944-56 ajalta. Eija Ahvon ohjaama harrastajanäyttelijöiden esitys Navalan puistossa kuvaa elämää 100 vuoden ajalta. Valtioneuvos Carl von Wahlberg lahjoittaa kartanonsa maa-alueineen kunnalle testamentissaan 1920. Ensimmäinen kansakoulu saa alkunsa, mikä on suuri juhlan aihe. Näytelmässä neljä tyttölasta kokevat kaiken piioista palvelutaloon. Elävästi on Suomen historian tapahtumia saatu mukaan. Alku on yhtenäisempi, sitten vuosia hypitään sinne tänne. Nuorten monikulttuuriset lasten ja nuorten tanssiesitykset 50-luvun jivesta 60-luvun lopun hippiajan tansseihin on sulavaa; vaatetukseen on panostettu. Laulut, joihin yleisö pääsi mukaan, sujuvat. Ahvo kertoi, että kaikki halukkaat ovat näyttämöllä. Kaunis periaate, mutta 67 roolin sisällyttäminen kahden tunnin esitykseen tuo mukanaan sirpaleita. Teksti: Risto Kolanen Eero Enqvist ja Pinja Hahtola ovat hyviä Engelin hatussa. Kuva: Seppo Honkonen Tukkijoella esittäjät, Milina Misic edessä, ovat vahvoja Taivallahden kesäteatterissa. Kuva: Taivallalhden kesäteatteri Sohvalla Anna Vainio, Timo Mann ja takana Sami Lanki ja Petteri Pennilä. Kuva: Tiina Takala Marc Gassot on taitava pantomiimin esittäjä. Sohvi-neiti kesyttää rosvot kyläkelpoisiksi. Kuva: Tiina Oasmaa.
10 Nro 15 • Viikot 37-38 Vastaanottaja maksaa postimaksun Lehden tilaaja Sukunimi Etunimi Lähiosoite Postinumero Postitoimipaikka Puhelin Tilaan Karprint Oy info HM Sopimus 5003505 Vanha Turuntie 371 03150 Huhmari n Antiikki ja Taide 6n roa 41,00 n Ase ja Erä 8 nroa 68,00 n Ekoelo 6 nroa 48,00 n Hevosmaailma 6 nroa 46,00 n Kiinteistö ja Isännöitsijä 8 nroa 68,00 n Kissafani 6 nroa 46,00 n Luontaisterveys 10 nroa 75,00 n Meidän Koira 6 nroa 41,00 n Senioriterveys 8 nroa 56,00 n Sielunpeili 8 nroa 64,00 n Talomestari 5 nroa 33,00 KA SU X3 5 Tilaa puh. 09 413 97 300 tai postittamalla oheinen kuponki tai sähköpostilla tilaukset@karprint.fi tai lehden internet-osoitteessa. Mainitse tilatessasi koodi KASUX35 Lehdet on tilattavissa digitaalisena osoitteessa www.lehtiluukku.fi ENTISÖINT I ? KERÄILY ? KÄDENTAI DOT ? ARJEN HISTORIA 4/2017 • 8,60 € NYT 6,90 Mystiset postimerk it Filatelia sukeltaa historian maailmaa n Pitsi on kiehtovaa turhuutta Didrichse nin ainutlaatu inen veistospu isto Punaarmeija ryösti Suomen taideaarteita Viinatehd as rakennut ti kirkon VEXI SALMELLA 800 taideteosta IT A LY 2,60 € 5 – 2017 7,70 5,90 Jo 48 kertaa sorsametsällä ”Aloitusta en jätä väliin!” Suomen laki takkuaa Miten valkoposkihanhesta riistalintu? Kanalintukannat edelleen heikot, paikoin jo toivoa Levittääkö myös susi sikaruttoa? Asiantuntija: Nainen, aloita 20-kaliiperisella • Maastoautot • Mönkijät • Kanootit • Veneet Ekoelo 4/2017 7,10 Luonnonmukaisesti l Ekologisesti l Puhtaasti l Aidosti l Kotoillen 5,90 Löydä herkullinen mustatorvisieni Tuulispäässä asuu onnellisia eläimiä BAMBUSTA kestävä ja lämmin lattia SUPERFOODIA METSÄSTÄ Koivusta ekologinen polkupyörä Pentti Linkola: ”Kulutus vain kiihtyy” Liika hygienia sairastuttaa Tee testamentti luonnon hyväksi Madot tekevät biomassasta lannoitetta 4/17 6,50 5,90 ERIKOISHINTA Perinneajot Honkolan kartanolla Ponivaltakunnan parhaat palkittiin Saaga S:lle kolmas kruunu Köppistä juhlittiin kotikonnuilla Ratsastusleiri on kesän kohokohta Iilimatojen vaikutus yllätti Pientalon energia IRTONUMERO 6,95 € Sisustussuunnittelija Milla Alftan: Luonnonmukaisilla ratkaisuilla terve, hengittävä talo Pieniinkin taloihin suositellaan maalämpöä? – Energia talteen omaan akkuun Järki ja tunteet taistelevat oman talon suunnittelussa Aurinkosähkö lyönyt läpi Suomessa Älykoti kiinnosti asuntomessuilla Persoona saa näkyä kodissa 5, 90 ERIKOISHINTA NRO 4/2017 4/2017 6,75 HOITO – RAVINTO – UUTUUDET – NEUVOT – VINKIT Eurooppalainen valittu Suomen kansalliskissaksi Mirri selkäreppuun ja reissuun! Suomen kissoilla nimipäiväkalenteri AGILITYA kissan tahdissa Maatiaiskissoille lisää arvostusta Maailmanennätys! Pikkis painaa 17 kiloa ravinto ? terapiat ? lääketiede ? hyvä mieli 7/2017 7,50 6,90 NYT Retkipaikka.fi Antti Huttunen: Suosikkinäyttelijä Ria Kataja opiskeli saunaterapeutiksi Kipuihin mesiangervoa Olga Temosen lapset tottuvat luonnon bakteereihin Työuupumus kehittyy salakavalasti Mänty vahvistaa miestä Ter api at erik ois num ero Val itse Sin ulle sop iva luo nta iste rap ia Terveysmetsä Suomelle vientivaltiksi Vauvauinnissa päämääränä hyvä itsetunto Sielun Henkisen hyvinvoinnin erikoislehti peili 5/2017 7,50 Luonnonhenget ja keijut löytänyt Satu Eskola: Kalevalan Aino Metsäkellintää muistin avuksi voimavaroiksi Rakastelu ja tanssi uhri vai itsenäinen nainen? Rakastuminen suuri seikkailu kohti jumaluutta Rummun rakentaminen on henkistä käsityötä Värit ovat merkkejä henkimaailman kommunikaatiosta Päästän irti ja päätän luottaa Elämää hyvän paimenen seurassa Syksyn pimeneviin iltoihin! KOIRA Meidän RO TU ESIT TELYSSÄ BERN HA RD IN KO IR A 4/2017 6,70 5,90 ERIKOISHINTA Rhodesiankoira Leo kokenut televisiotähti Saara Auvisella aivovamma Uuno-labradori avustajaksi Onko Martha maailman rumin koira? Vesipelastuksessa kastuu varmasti! Dobo eli pallojumppa Pallolla tehoa treeneihin 6/2017 6,90 6,50 Ritva Oksanen ei halua katsoa elämää syrjästä Syömällä hyvin, voit hyvin Kala ja kasvikset hyväksi aivoille Onko vanheneminen KULTAA? Seksuaalisuus osaksi terveydenhoitoa Pois neljän seinän sisältä senioriskootteerilla Lihansyöjäbakteeri iski jalkaan Päivi pääsi lähes kuusikymppisenä vakituiseen työhön Työtä Helsingin luonnon hyväksi ? Helsingissä työskennellään tulevina vuosina ahkerasti monimuotoisempien metsien ja puistojen eteen. Lisäksi tavoitteena on, että yhä useampi pääsisi nauttimaan kaupungin upeista saarista. Helsingin kaupunkiympäristön apulaispormestari Anni Sinnemäki (vihr.) osallistui Suomen luonnon päivän juhlistamiseen Suomen Luonnonsuojeluliiton paneelikeskustelussa Luonnon päivän juhlassa. – Helsinki on Euroopan kallioisin pääkaupunki, jonka luonto on monimuotoista ja ainutlaatuista. Helsingin vahvuus on luonto, joka on läsnä vähän joka paikassa. Se on kaikkea kallioisista luodoista luonnontilaisiin metsiin. Se on yhtä aikaa arkista ja henkeäsalpaavaa. Helsingin upea luonto on kaupunkilaisten rakastamaa, ja se tuo iloa ja hyvinvointia, apulaispormestari Anni Sinnemäki iloitsi Suomen luonnon päivänä. Kaupunkistrategiassa luonto esillä Juuri julkaistussa esityksessä Helsingin tulevien neljän vuoden strategiaksi linjataan, että Helsinki vaalii arvokasta luontoaan ja edistää kaupunkiluonnon monimuotoisuutta. Strategiaesityksessä kiinnitetään erityistä huomiota Helsingin merellisyyteen, saaristoluonnon arvokkuuteen ja sen virkistyskäytön parempaan mahdollistamiseen. – Tulevina vuosina työskentelemme yhdessä kunnianhimoisesti Helsingin monimuotoisen luonnon, metsiemme ja saartemme eteen. Helsingin luonnonsuojeluohjelmaa toteutetaan ja metsäverkkoa vahvistetaan. Metsäisillä alueilla luonnon monimuotoisuutta lisätään suunnitelmallisesti. Viherkattoja ja muuta viherpinta-alaa lisätään kaupungissa, ja myös puistojen monimuotoisuutta lisätään. Kansallinen kaupunkipuisto -hankkeesta tehdään päätös tämän valtuustokauden aikana, Sinnemäki kertoo. Ehdotuksia uusiksi luonnonsuojelualueiksi Sinnemäen johtama Helsingin kaupunkiympäristölautakunta on aloittanut jo reippaan työskentelyn Helsingin luonnonsuojelun eteen. Lautakunta linjasi kokouksessaan 15. elokuuta 2017, että Helsinki osallistuisi Luontolahjani satavuotiaalle -luonnonsuojelukampanjaan. Uusiksi luonnonsuojelualueiksi esitetään kahta kohdetta, Kivinokan vanhaa metsää ja Kallahden matalikkoa. Kampanjassa Suomen valtio kannustaa maanomistajia perustamaan uusia luonnonsuojelualueita Suomen satavuotisen juhlavuoden kunniaksi. – Suomalaiset ovat aina rakastaneet metsiään ja luontoaan. Olen iloinen, että Helsinki juhlii satavuotiasta Suomea juuri kunnioittamalla arvokasta lähiluontoaan ja lisäämällä luonnonsuojelualueiden määrää. Kivinokassa suojellaan vanha kuusikkoinen luonnonmetsä. Alue on tärkeä Helsingin ekologisten yhteyksien kannalta, sillä Kivinokka on sekä ViikinKivikon että Vantaanjoen vihersormien eteläinen päätepiste. Alue on myös suosittu ja rakas virkistysja ulkoilualue helsinkiläisille. Sekä Kivinokasta että Kallahden matalikolta löytyy uhanalaisia luontotyyppejä tai uhanalaisia tai silmälläpidettäviä lajeja, Sinnemäki kertoo. Anni Sinnemäki iloitsee Helsingin sitoutumisesta luonnon monimuotoisuuden edistämiseen tulevina vuosina. – Riittävän korkealle asetetut tavoitteet ovat tärkeitä sekä monimuotoisen luonnon itseisarvon takia, että siksi, että me ihmiset tarvitsemme metsää ja muita viheralueita ympärillemme. Luonto virkistää ja sen terveysvaikutukset ovat monipuoliset ja kiistattomat, Sinnemäki sanoo. Helsingin kaupunkistrategiaesityksessä kiinnitetään erityistä huomiota Helsingin merellisyyteen, saaristoluonnon arvokkuuteen ja sen virkistyskäytön parempaan mahdollistamiseen. Kuva: Helsingin kaupunki / Marianne Saviaho
11 Viikot 37-38 • Nro 15 Kirja-arvostelu Paavo Nurmesta nippelitietoa ? Juoksija Paavo Nurmi (1897-1973) on Suomen kaikkien aikojen paras urheilija. Yhdeksän kultamitalia antaa pohjaa tehdä urheilusankarista patsaita ja kirjoja. Paavo Nurmesta on tehty viisi samannäköistä juoksijapatsasta, joista Helsingin Olympiastadionin edessä oleva lienee tunnetuin, ainakin treffipaikkana. Kirjojakin Paavo Nurmesta on tehty, ei kuitenkaan kovin useita. Uusin Nurmi-kirja kantaa nimeä ” Mies josta tehtiin patsas” , tekijänä urheilutoimittaja Kalle Virtapohja,kustantajana Docendo 2017. Kirjoittaja tuntee aiheensa läpikotaisin ja se näkyy 363-sivuisessa ”Patsas”-kirjassa. Nurmen elämää sivunneet pikkutiedot, tulokset, kilpailuselostukset ovat rasittavuuteen saakka kirjan pääantia. Sata sivua pois nippelija tulostietoa niin ”Patsas” olisi voinut nousta aiempien Nurmi-kirjojen tasolle. Omassa sarjassaan Nurmi-kirjoissa on Karo Hämäläisen mainio ”Yksin” , jossa yritetään päästä lähelle ihminen Paavo Nurmea. Helsinkiläinen Paavo Nurmi syntyi Turussa, edusti koko juoksuuransa turkulaisseuraa, oli hetken naimisissa Turussa, mutta asui sitten 1930-luvulta lähtien pysyvästi Helsingissä eli oli ”hesalainen” pääosan elämästään. Liikemies, rakennusurakoitsija, paitakauppias, hetken myös laivanvarustaja. Näistä Helsingin vuosikymmenistä on kerrottu hyvin niukalti eikä tämäkään kirja tuo juurikaan lisävalaistusta Nurmen ”siviilielämään” Helsingissä. Turku on kaupunkina hoitanut Paavo Nurmen perinnön vaalimisen paljon paremmin kuin Helsinki. Herääköhän Helsinki Paavo Nurmen helsinkiläisyyden esille tuomiseen ? Syytä olisi. Vaikea luonne Virtapohjan kirjan parasta antia ovat kuvaukset Nurmen riidoista urheilujohtaja Tahko Pihkalan kanssa, ilmeisesti kaksi jukuripäätä vastakkain. Nurmen rahastukset juoksemisesta kerrotaan myös hyvin, ammattilaiseksi julistaminen ei voinut olla mikään jymy-yllätys, vaikka se meillä pistettiinkin sujuvasti ruotsalaisten urheilujohtajien syyksi ! Tämä tarina elää vieläkin, vaikka rakennusurakoitsija Nurmi loi talonrakentamisurakoitsijan alkupääoman nimenomaan juoksemisella,erityisesti Amerikan sisäradoilla mutta myös Suomessa. Eläintarhan kentälläkin liikkui paitsi Nurmi niin myös raha. Kirjassa Virtapohja mainitsee,että saksalaiset eivät päässeet ”sotasyyllisinä” olympiakisoihin 1920 ja 1924. Hän ei kerro,että Suomessa vuoden 1918 ”sotasyylliset” , Työväen Urheiluliiton ,TUL, urheilijat eivät päässeet olympiakisoihin 1920,1924,1928,1932,1936 ! Tuloksista, joita kirjassa riittää, puuttuvat tuolta ajalta TUL:n juoksijoiden tulokset. Helsingin Jyryn Iivari Rötkö juoksi 1928 25 000 metrin ratajuoksussa uuden maailmanennnätyksen, virallinen ME-tulos oli Hannes Kolehmaisella viisi sekuntia heikompi. Rötkö, putkityömies Kalliosta oli väärässä urheiluseurassa ja väärässä liitossa. Monet TUL:n menestysjuoksijat vaihtoivat liittoa ja sitten heidän ennätyksensä hyväksyttiin. Näin kävi maileri Eino Borgille (Purje ), jolla oli samaan aikaan hallussaan 800 metrin TUL:n ennätys TUL:n seurassa juostuna ja sitten liiton vaihdon jälkeen Suomen ennätys ”porvariliiton” seurassa juostuna. TUL:n ennätys oli parempi ! Historiaa odotetaan Suomalaisista merkkihenkilöistä on uusi historiankirjoitus aina välillä löytänyt ilahduttavasti rohkeita, ”patsaita kaatavia” näkökulmia. Historioitsijoistamme vaikkapa Oula Silvennoinen, Teemu Keskisarja, Kimmo Rentola voisivat saada Paavo Nurmesta ihmisenä irti muutakin kuin patsaan ja juoksutuloksia. Nurmessa olisi haastetta kerrakseen, mutta Paavo Nurmi ansaitsisi kunnon historiateoksen osana Suomen 100-vuotista historiaa . Syksyn mielenkiintoinen Nurmi-tapaus tulee Turun kaupunginteatterin näyttämölle. Taidokas ja värikäs kirjoittaja Roope Lipasti on tehnyt Nurmi-näytelmän. Mielenkiintoista nähdä, idea on erinomainen ! Pekka Hurme Pekka Halosen öljyvärimaalaus lahjoituksena Ateneumiin Kaikilta HSL:n asemilta voi nyt ostaa matkalipun Suomalaisen Klubin ravintolassa kokataan uusiutuvalla ja kotimaisella biokaasulla Jatkoa sivulta 3 ? Talvimaisemien lisäksi Pekka Halosen (18651933) tunnetuimpia teoksia ovat Kanteleensoittaja (1892), Tienraivaajia Karjalassa (1900), Avannolla (1900) ja Tomaatteja (1913). Heleänvärinen maalaus kertoo Tuusulan taiteilijayhteisön arjesta Heleänvärinen maalaus kuvaa Pekka Halosen vanhinta tytärtä Annia hakemassa vettä sininen kannu kädessään. Alkukesän kirkas vehreys ympäröi tyttöä ja hän poseeraa isälleen puutarhassa paljain jaloin sininen mekko päällä. Anni toimi usein isänsä mallina ja maalauksen aikaan hän oli 13-vuotias. Pekka ja Maija Halonen olivat perheineen asettautuneet Tuusulaan vuonna 1898. Myöhemmin he rakennuttivat hirsisen ateljeerakennuksen järven rantaan kapealle niemelle, josta on huikeat näkymät kaikkiin ilmansuuntiin. Maisemamaalarille tämä oli sydämen asia. Pekka Halosen värienkäyttö oli 1910-luvulla muuttunut ajan virtausten mukaan kirkassävyiseksi ja sivellintyöskentely rohkeammaksi. Maalauksen tunnelma heijastelee seesteistä aikaa Tuusulassa taiteilijayhteisön muiden perheiden, Ahojen, Sibeliusten ja Järnefeltien kanssa. Yhteisön yhdessä olo ja perheiden kukoistavat keittiöpuutarhat loivat inspiroivat puitteet myös uudenlaisen taiteen luomiselle. Talvimaisemien ja sohjoisten rantojen kuvaamisen rinnalle ilmestyivät värikylläiset, kesäiseen puutarhaan sijoittuvat aiheet. Jatkoa sivulta 3 ? Kaikilla asemilla on vähintään yksi automaatti Kirkkonummen asemaa lukuun ottamatta. Kirkkonummella lipun voi ostaa aseman läheisyydestä Rkioskilta. Kesän aikana HSL on asentanut alueelleen 29 uutta kertalippuautomaattia sekä 3 monilippuautomaattia. Keravan automaatti on VR:n automaatti, josta saa myös HSL:n lippuja. Keravalle ja Kirkkonummelle asennetaan syyskuun aikana monilippuautomaatit, joissa voi ladata matkakortteja ja ostaa lipun joko käteisellä tai kortilla. – Pahoittelemme asiakkaillemme automaattien viivästymisestä aiheutunutta haittaa. Onneksi asennukset ovat sujuneet heinä-elokuussa suunnitelmien mukaisesti, kun kokoamiseen liittyvät ongelmat saatiin ratkaistua, ryhmäpäällikkö Risto Vaattovaara HSL:stä sanoo. Heinäkuun puolivälistä lähtien HSL:n lipunmyyjät ovat paikanneet osaltaan automaattien puutetta myymällä lippuja muun muassa Lentoasemalla ja Päärautatieasemalla. Lipunmyyjät lopettavat nyt työnsä, kun automaattien asennukset ovat valmistuneet. Lentokentällä jatkaa kuitenkin HSL:n ja VR:n yhteinen opastushenkilökunta turistien auttamista lippuautomaattien käytössä. Tällä hetkellä HSL:n lippuja voi ostaa HSL:n automaattien lisäksi HSL-alueella sijaitsevista VR:n automaateista, R-kioskeista sekä perinteisesti matkakortilla ja HSL:n mobiililippusovelluksella. Mobiilisovelluksen tuotevalikoima laajenee syksyllä vuorokausija lastenlipuilla sekä mobiilikausilipuilla ensi vuoden alussa. ? Gasum on solminut sopimuksen biokaasun käytöstä Helsingin Suomalaisen Klubin ravintolan kanssa. Tästä lähtien ruoka klubiravintolan keittiössä valmistuu uusiutuvalla ja kotimaisella biokaasulla. Ydinkeskustassa, Kampin ostoskeskuksen vieressä sijaitsevalla Helsingin Suomalaisella Klubilla on pitkä historia perinteisenä suomalaisena herrojen klubina. Lähes Klubin perustamisesta, vuodesta 1876 lähtien on ollut tärkeää, että Klubilta on saanut hyvää ruokaa. A’la Carhu Oy on vastannut Klubin ravintolatoiminnasta vuodesta 2009 lähtien. Jatkossa ruoka valmistuu entistä ympäristöystävällisemmin uusiutuvalla ja kotimaisella biokaasulla. Biokaasun ravintolaan toimittaa paikallinen kaasunjakeluyhtiö Suomen Kaasuenergia Oy. – Ravintolassamme tarjoillaan perinteisiä suomalaisia ruokia sesongin antimia hyödyntäen. Haluamme kuitenkin elää ajassa mukana ja tarjota asiakkaillemme myös tämän päivän uudempia herkkuja. Näemme uusiutuvan biokaasun vahvasti tämän päivän ratkaisuna ja arvostamme sitä kotimaisena energiana, kertoo Miia Makkonen, Klubin ravintoloitsija. Klubin jäsenien lisäksi ravintolan asiakkaina on myös paljon eri alojen yrityksiä ja yhdistyksiä. Ravintola tarjoaa upeat puitteet niin kokouksille kuin juhlille. Asiakkaiden viihtyvyydestä henkilökunta huolehtii aina ammattitaidolla. – Meillä asiakkaiden kanssa keskustellaan eikä vain toimiteta ruokaa ja juomaa. Aiomme kertoa heille myös biokaasusta. Esimerkiksi, kuinka ravun perkuujätteet menevät biojäteastiaan ja kuinka niistä saadaan biokaasua kaasuliedellemme. – On hienoa saada tämänkaltainen kotimaisia arvoja vaaliva ravintola biokaasuasiakkaaksemme. Uskomme, että Suomalaisen Klubin ravintolan asiakkaat arvostavat uusiutuvalla ja suomalaisella biokaasulla valmistettua ruokaa, sanoo Gasumin myyntipäällikkö Max Miilakangas. Gasumin biokaasu on aina täysin uusiutuvista raaka-aineista valmistettu kotimainen biopolttoaine. Gasumin biokaasulaitokset Suomessa sijaitsevat Huittisissa, Honkajoella, Kuopiossa, Oulussa, Riihimäellä, Turussa ja Vehmaalla. Lisäksi Gasum tuottaa biokaasua myös yhteistyökumppaneiden kanssa Espoossa, Kouvolassa ja Lahdessa. Biokaasu on monikäyttöinen energianlähde, jota myydään teollisuudelle, palveluita tarjoaville yrityksille, lämmönja voimantuotantoon, ruoanvalmistukseen kotitalouksille ja ravintoloille sekä liikenteen polttoaineeksi. Tunnista biokaasulla kokkaavat ravintolat Gasumin vihreästä biokaasumerkistä. – Näemme uusiutuvan biokaasun vahvasti tämän päivän ratkaisuna ja arvostamme sitä kotimaisena energiana, kertoo Miia Makkonen, Klubin ravintoloitsija. Kuvaaja: Tuomas Koljonen.
12 Nro 15 • Viikot 37-38 Varhaiset valokuvat Linnanmäestä valloittavat ? Linnanmäen valokuvaarkisto sai hienon täydennyksen, kun helsinkiläinen Raija Pihl otti yhteyttä huvipuistoon lahjoittaakseen kuvia. Pihlin kotialbumissa oli useita 50-luvulla Linnanmäellä otettuja kuvia, jotka on nyt tallennettu myös huvipuiston kokoelmiin. Raija Pihlin isä Pauli Pälviö oli innokas amatöörikuvaaja, joka kuvasi mielellään perhettään ja ympäristöään. 50-luvulla Pälviöllä oli hetken aikaa myös Filmo Oy -niminen valokuvausliike Helsingissä. Raija Pihl on kerännyt ja digitoinut vanhojen valokuva-albumiensa sisältöä Pukinmäen kirjastossa parhaillaan esillä olevaa ”1950-luvun Helsinki Helsinkiläistytön muistoja ja muistikuvia” -valokuvanäyttelyä varten. Samalla tohinalla hän päätti ottaa yhteyttä Linnanmäkeen. – Olen jo vuosia sitten lahjoittanut valokuvia myös Helsingin kaupunginmuseoon, joten tuntui luonnolliselta kysyä myös Linnanmäen kiinnostusta kuvia kohtaan. Isäni oli jo nuoresta miehestä asti innokas valokuvaaja. Itsessäni kuvat herättävät hyviä muistoja esimerkiksi perheemme vierailuista huvipuistossa, Raija Pihl kertoo. Pihlin lahjoittamissa mustavalkoisissa kuvissa on kuvattu niin Linnanmäen laitteita, esiintyjiä kuin yleistä tunnelmaa. Useissa kuvista esiintyvät luonnollisesti perheen pienet tytöt Raija ja Hilkka iloisissa huvipuistotunnelmissa. – Kotialbumista lahjoituksena saadut kuvat ovat tärkeä lisä Linnanmäen arkistoon. Luonnollisesti huvipuiston alkuajoilta kuvia on vähemmän ja erityisen arvokkaaksi nämä kuvat tekevät Raija Pihlin kertomat taustatiedot kuvien henkilöistä ja kuvaustilanteista, Linnanmäen arkistoa hoitava viestintäpäällikkö Heli Hemgård iloitsee. Ulkoilmalavan esiintyjät vetivät runsaasti yleisöä. Kuva: Pauli Pälviö. Ketjukarusellin tunnelmaa 50-luvun alusta, Raija Pihl kuvassa vasemmalla ilmapallo kädessään. Kuva: Pauli Pälviö. 15 vuotta täyttänyt rahapeliyhtiö CasinoEuro juhli näyttävästi Eloisa kuvaus kaupunkielämästä 90 vuoden ajalta ? CasinoEuro oli kutsunut yli 500 asiakastaan yksityisjuhliin Helsingin Hernesaareen. Vieraita hemmoteltiin läpi illan mitä uskomattomimmilla esityksillä, ja kaiken kruunasi tämän hetken kansainvälisesti kuumin suomalaisartisti Alma. Yksityiskeikka keräsi ylistystä vierailta. – Halusimme kiittää asiakkaitamme ja tarjota heille todellisen VIP-elämyksen 15-vuotisen taipaleen kunniaksi, sanoo CasinoEuron tuotepäällikkö Kirsten Fay. Paikalla olivat juhlimassa myös suomalaisten suosikkikauppias Sampo Kaulanen ja vaimonsa Michele. He olivat vaikuttuneita Alman lahjakkuudesta. – Se oli kyllä todella loistava keikka. Tyttö on erittäin lahjakas! Bileet olivat todella mahtavat ja tunnelma hyvä, Sampo Kaulanen hehkutti. Alman taannoin julkaistua Chasing Highs -kappaletta on kuunneltu Spotifyssä jo 50 miljoonaa kertaa. Äskettäin huippusuosittu yhdysvaltalainen Teen Vogue -lehti nosti Alman tulevaisuuden potentiaalisimpien supertähtien joukkoon koko maailmassa. Kai Nordberg: Hietalahti. Elina Maaniitty Telakan ja torin kulmassa. 90 vuotta elämää Hietalan talossa ? Helsingin Hietalahteen, aivan silloisen kantakaupungin laidalle, kohosi keväällä 1927 uusi ja näyttävä toffeenvärinen asuinrakennus. Hietalan talo syntyi ennennäkemättömän rakennusinnon aikana ja sen seinien suojiin hakeutui monenlaisia asukkaita. Talossa on asunut niin taitelijoita, tiedemiehiä ja liike-elämän vaikuttajia kuin tiuhaan vaihtuneita alivuokralaisiakin. Monet Hietalan merellisessä ympäristössä kasvaneet ovat valinneet talon myös omien lastensa kodiksi. Liiketilat ravintoloineen, arkkitehtitoimistoineen ja autokauppoineen ovat tuoneet oman lisänsä pihapiiriin. Historiantutkija FM Elina Maaniityn kirjoittama 90-vuotiaan Asunto Oy Hietala Bostads Ab:n historiikki kertoo helsinkiläisestä elämästä yhden talon ja taloyhtiön kautta nähtynä. Talon tekee kiinnostavaksi erityisesti sen sijainti. Telakan vaiheet, s a t a m a e l ä m ä , Sinebrychoffin vanha panimo, Teknillinen oppilaitos sekä tori halleineen kohtaavat Hietalahden maisemissa. Ympäröivän alueen historia on näkynyt läpi vuosikymmenten Hietalan asukasluetteloissa ja talon asukkaiden muistoissa. Taloyhtiön poikkeuksellisen hyvin säilynyt ja yksityiskohtainen oma arkisto on mahdollistanut historiikissa tavallista kokonaisvaltaisemman tarkastelun. Hietala on kokenut suuria muutoksia ympäristössään ja kasvanut niiden mukana. Maltaan tuoksu ei enää leijaile torin yllä eikä Hietalahti tänä päivänä ole syrjäinen alue. Jätkäsaaren ja muiden lähialueiden voimakas kehitys lupaa uusia mahdollisuuksia myös Hietalan kulmille. Merituulet, sisäpihan rauha sekä monet nimet asuntojen ovissa ovat kuitenkin pysyneet samoina. (120 s., As. Oy Hietala Bostads Ab, Hietalahdenranta 11, 00180 Helsinki) Aaro Sahari: Hietala kansi.
13 Viikot 37-38 • Nro 15 Suomen Punaisen Ristin Nälkäpäivä haastaa jokaisen lipaskerääjäksi ? Nälkäpäivänä kerättävillä varoilla autetaan Suomessa tulipalojen uhreja ja koulutetaan äkillisiin kriiseihin henkisen tuen vapaaehtoisia, jotka ovat auttaneet esimerkiksi Turussa elokuussa. Maailmalla suurta tukea tarvitaan etenkin Jemenissä. Nälkäpäivän lipaskeräys järjestetään 14.–16.9. ympäri Suomea. Lähi-idässä sijaitseva Jemen on yksi maailman köyhimmistä maista ja se on kärsinyt kaksi vuotta kestäneestä konfliktista ja sen vaikutuksista. Väestöstä jo yli 70 prosenttia on välittömän avun tarpeessa. Taisteluiden vuoksi tärkeä kauppasatama Hodeida toimii vajaasti ja kauppasaarrot ovat lamauttaneet tuonnista riippuvaisen Jemenin. Ihmisen elämästä on tullut päivittäistä taistelua puhtaan veden, ruoan ja terveydenhoidon saamiseksi. Jäteveden puhdistaminen on puutteellista, mikä on johtanut vakavaan koleraepidemiaan. Saastuneen veden ja puutteellisen hygienian vuoksi jopa 569 000 on sairastunut koleraan ja siihen on kuollut yli 2 000 jemeniläistä viimeisen neljän kuukauden aikana. – Jemenin Punainen Puolikuu ja kansainvälinen Punainen Risti sekä terveysviranomaiset tarvitsevat tukea, jotta terveysja sairaalapalveluita voidaan ylläpitää ja ihmiset saavat ruokaa, vettä sekä sanitaatiota, sanoo Punaisen Ristin kansainvälisen komitean (ICRC) terveysohjelman apulaispäällikkö, lääkäri Päivi Laurila. Julkiset ja kaikille saatavilla olevat terveyspalvelut ovat romahtaneet. Koleran lisäksi Jemenissä kuolee joka päivä noin 20 ihmistä hoidettavissa oleviin vammoihin ja sairauksiin. Suomen Punainen Risti valmistelee sairaanhoitajan lähettämistä avustustyöntekijäksi Jemeniin. SPR on tukenut viime ja tänä vuonna jemeniläisiä katastrofirahastostaan yhteensä 200 000 eurolla. ICRC toimii maassa lähes 400 työntekijän voimin. Laurilan mukaan elokuun loppuun mennessä ICRC:n tukemissa hoitokeskuksissa on hoidettu 61 300 kolerapotilasta. Katastrofirahasto auttaa äkillisissä kriiseissä Suomessa Nälkäpäivänä kerätyillä varoilla koulutetaan henkisen tuen vapaaehtoisia, jotka ovat paikalla kriisitilanteissa, kuten Turussa elokuun lopussa. Suurissa onnettomuuksissa tai kriiseissä koulutetut vapaaehtoiset ovat suuri apu, jotta ammattilaiset voivat keskittyä omiin tehtäviinsä. – Henkisen tuen taitoja voi pitää kansalaistaitona, kuten ensiapua. On kyky auttaa itseään, mutta myös muita avun tarvitsijoita, sanoo Punaisen Ristin kotimaan valmiustoiminnan päällikkö Leena Kämäräinen. Yhteensä noin 120 henkisen tuen vapaaehtoista partioi viikon ajan Turun keskustassa Kauppatorilla ja tarjosivat keskustelusekä kuunteluapua yli 2 400 henkilölle. Partioinnin lisäksi henkisen tuen vapaaehtoiset päivystivät Turun kaupungin kriisipuhelimessa. Punaisen Ristin psykologien valmiusryhmä saa myös rahoitusta katastrofirahastosta. Turussa viranomaisten tukena psykologeja työskenteli 16. Suomen suurin lipaskeräys alkaa – kaikki mukaan! Nälkäpäivänä kerätään sitomattomia varoja katastrofirahastoon, jotta kriisitilanteissa voidaan toimia nopeasti. Maailmalla apua tarvitsevat konfliktien ja luonnonkatastrofien uhrit. – Odotamme jälleen suurta määrää kerääjiä. Viime vuonna Nälkäpäivä innosti yli 15 000 vapaaehtoista liikkeelle ympäri Suomen, kertoo varainhankintajohtaja John Ekelund Punaisesta Rististä. Lipaskerääjiksi ovat tervetulleita kaikki, eikä aiempaa kokemusta tarvita. Kerätä voi oman aikataulun mukaan ja jo puolella tunnilla on merkitystä. Kerääjäksi voi ilmoittautua tiistaihin 12.9. klo 12 saakka osoitteessa nälkäpäivä.fi. Suomen suurimmissa kaupungeissa voi lähteä keräämään ilman ennakkoilmoittautumista. Lähimmän lippaidenjakopisteen voi katsoa osoitteesta nälkäpäivä.fi. Lipaskerääjiksi ovat tervetulleita kaikki, eikä aiempaa kokemusta tarvita ? Lidl on investoinut Suomeen tilikaudella 2016 yli 120 miljoonaa euroa ja lisännyt henkilöstöään lähes 250 henkilöllä. Tilikaudella avattiin yhteensä 13 uutta myymälää. Lidlin liikevaihto nousi 3,1 prosenttia ollen 1449 miljoonaa euroa. Tiedot käyvät ilmi Lidl Suomen helmikuussa 2017 päättyneen tilikauden tilinpäätöksestä. Lidl Suomen helmikuussa 2017 päättyneen tilikauden luvut kertovat maltillisesta kasvusta: Yhtiön liikevaihto oli 1449 miljoonaa euroa, mikä on 3,1 prosenttia edellistä tilikautta enemmän. Edellistä vuotta suuremmat ovat myös yhtiön investoinnit, jotka olivat päättyneellä tilikaudella 124,7 miljoonaa. Investointien kasvua selittää Järvenpäähän rakenteilla oleva kolmas jakelukeskus sekä uudet myymälät: tilikauden aikana on avattu 13 uutta myymälää. – Iloitsemme siitä, että voimme kasvaa, investoida ja työllistää Suomessa. Myös kuluvalla tilikaudella tulemme avaamaan yli 10 uutta myymälää ja Järvenpäässä loppuvuonna 2018 avattava jakelukeskus tukee myymäläverkoston kasvua eteläisessä Suomessa. Uusiin toimipisteisiin tarvitsemme osaavia ja motivoituneita kaupan ja logistiikan ammattilaisia, joten rekrytointi jatkuu vilkkaana tänäkin vuonna, Lidl Suomen toimitusjohtaja Lauri Sipponen kertoo. Vastuullisuudesta arkipäivää Investointien ja työllistämisen lisäksi helmikuussa päättyneellä tilikaudella keskiössä on ollut toiminnan kehittäminen. Uusi myymäläilme ja valikoiman kehittyminen ovat näkyviä osoituksia tästä. Päättyneellä tilikaudella Lidl teki myös useita yritysvastuuseen liittyviä ulostuloja, jotka ovat viitoittaneet tietä koko kaupan alalle. Lidl sai ensimmäisenä ptkaupan toimijana Suomessa energiatehokkuudesta kertovan ISO 50001 -sertifikaatin ja otti ensimmäisten joukossa käyttöön aurinkopaneelit Turun Länsikeskuksen myymälässä. – Valikoimakehityksessä olemme panostaneet siihen, että meiltä saa koko Suomessa edullisimman ostoskorin. Tämä ei kuitenkaan sulje pois sitä, että olemme samanaikaisesti kehittäneet valikoimaamme vastuullisuuslinjaustemme mukaisesti. Viime tilikaudella luovuimme virikehäkkimunista ja pääsimme tavoitteeseemme käyttää omissa merkeissämme ainoastaan sertifioitua kaakaota. Tällaiset linjaukset kirittävät koko kaupan alaa ja ruokateollisuutta toimimaan vastuullisemmin, toimitusjohtaja Lauri Sipponen summaa. Lidl Lempäälä-Marjamäki sisäänkäynti Lidl investoi Suomeen 125 miljoonaa 2016 Lidl Suomi Ky:n 28.2.2017 päättyneen tilikauden tietoja • tilikausi 1.3.2016–28.2.2017 • liikevaihto 1449 miljoonaa euroa (edellisellä tilikaudella 1405,2 miljoonaa euroa), kasvua 3,1 % • tulos ennen veroja 68 miljoonaa euroa (edellisellä tilikaudella 70 miljoonaa) • investoinnit 124,7 miljoonaa euroa • henkilöstömäärä tilikaudella keskimäärin 4884 (nettolisäys tilikauden aikana 241 henkilöä) • tilikaudella avattu 13 myymälää, myymälämäärä tilikauden päättyessä helmikuussa 2017 160 (syyskuussa 2017 myymälöitä 165) • Lidl Suomi GmbH (Lidl Suomi Ky:n yhtiömiehenä) maksaa vuodelta 2016 yhteisöveroa Suomeen 11 miljoonaa euroa. • Lidlin markkinaosuus on 9,3 % (lähde: PTY) Kolmannes kuljettajista väistänyt hirveä ? Liikenneturvan kyselyyn vastanneista autoilevista yli kolmannes on joutunut jarruttamaan tai tekemään väistöliikkeen hirven tai peuran takia. Hirven kohtaamista myös pelätään. Silosorkkien syksyllä vilkastuva menokausi edellyttää kuljettajilta valppautta. Hirvet liikkuvat syksyllä vilkkaasti. Liikehdintään vaikuttavat sekä kiima-aika että vaelluskausi. Osaltaan sarvipäitä liikuttaa myös hirvestyskausi, joka tänä vuonna alkaa suuressa osassa maata lokakuussa. Liikenneturvan viime talvena teettämä kyselytutkimus* kertoo, että hirvieläimen kohtaaminen tien päällä on monelle kuljettajalle tuttua. Yli kolmannes (35 %) vastanneista kuljettajista kertoo joutuneensa jarruttamaan tai tekemään väistöliikkeen peuran tai hirven takia viimeisen kolmen vuoden aikana. – Hirven tai peuran kohtaamista ei voi ennustaa, mutta kuljettaja voi varautua omalla toiminnallaan ja seuraamalla liikennemerkkejä. Ajallisesti hirvionnettomuuksia sattuu eniten ennen ja jälkeen auringonlaskun, mutta hirvet liikkuvat paljon myös aamuhämärässä. Hämärän hetkinä onkin syytä olla erityisen valppaana, toteaa Liikenneturvan koulutusohjaaja Ari-Pekka Elovaara. Koko Suomi on hirvien valtakuntaa Hirvionnettomuuksia tapahtuu koko maassa, varsinkin vilkkailla kaksikaistaisilla pääteillä. Onnettomuuksien määrä on kuitenkin laskenut alle puoleen vuosituhannen alun huippuluvuista. Kruunupään kohtaamista liikenteessä myös pelätään. Liikenneturvan kyselyyn vastanneista kuljettajista 45 prosenttia kertoo pelkäävänsä liikenteessä hirviä (link is external). Paras tapa vähentää hirvionnettomuuden riskiä on tiedostaa vaaranpaikat ja ottaa ne huomioon ajotavassa ja -nopeudessa. Hirvet pyrkivät tallomaan samoja polkuja, ja hirvivaroitusmerkki kertoo näistä tiedetyistä vaelluspaikoista. Sekä varoitusmerkin alueella että hirviaitojen päättyessä on syytä katsella tienvierustoja ja ajovalojen ulkoreunoja sillä silmällä. – Hirvi on suurin nisäkkäämme ja koostaan huolimatta se maastoutuu hyvin. Nopeuden laskeminen on ainoa tapa pienentää törmäysriskiä ja hankkia pelivaraa, jos eläin ryskää tielle. Eritoten hämärässä tai huonolla kelillä alhaisempi ajonopeus ja valojen tehokas käyttö antavat lisäaikaa myös havainnointiin, Elovaara kiteyttää. Kohtaamistilanteessa on vauhtia vähennettävä välittömästi, vaikka sonni vain seisoskelisi siivosti. Hirvet voivat käyttäytyä arvaamattomasti ja puskea tielle ajoneuvosta piittaamatta. Sekä hirvet että peurat ovat myös laumaeläimiä ja yhden eläimen ylittäessä tien voi perästä pian paukata koko pesue.
14 Nro 15 • Viikot 37-38 Kuvataide Risto Kolanen Alkusyksyn kuvataide ? Punavuoren, Kampin, Hietalahden ja Ruoholahdenrannan galleriat pääsevät täyteen syysvauhtiin. Uutena esittelyyn tulee Galleria Kajava Vallilassa. Mukana on debytantti ja taidekonkari. Aistikkaita naisia akryylilla ”Oodi naiseudelle” – debyyttinäyttely koostuu harmaasävyisistä, aistikkaista akryylimaalauksista, joita Taidesalonki Piirto, Uudenmaankatu 7, näyttää koko syyskuun. Mukana on myös muutamia värikkäämpiä töitä. Maalausten inspiraationa on toiminut naisen vartalo ja kasvot. Maija Väkeväinen kertoo, että luova ilmaisu on aina ollut hänelle tärkeää ja kipinä taiteen tekemiseen on säilynyt sydämessä läpi eri elämänvaiheiden. Aika tyypillisesti monelle keski-ikäiselle nykytaiteilijalle, hän on rohkea uranvaihtaja. Väkeväinen teki it-alan uraa yrityksissä, mutta halusi ryhtyä taiteilijaksi. Hän valmistui kuvataiteilijaksi Alfa-Art Taidekoulun, joka on mahdollista iltaisin päivätyön ohessa. Teokset syntyvät useimmiten työhuoneella Käpylässä. – Liian moni tyttö ja nainen näkee vartalossaan puutteita eikä pysty nauttimaan kehostaan sellaisena kuin se on. Maalausteni naiset suhtautuvat omaan vartaloonsa ja alastomuuteensa luontevasti. Heillä on aikaa itselleen ja omille tunteilleen. Haluan näillä maalauksilla rohkaista meitä kaikkia naisia hyväksymään itsemme ja vartalomme sellaisena kuin se on. Nautitaan elämästä ja annetaan sen näkyä! Kuin musiikkia – tai rakkautta Nina Nahkalan ”The Journey” on esillä koko syyskuun Galleria 4-kuudessa, Uudenmaankatu 4. abstraktisten teosten ainesosat ns. ovat tunne, valo ja liike. Taiteilija on syntynyt Kirgistanissa, mutta asunut ja työskennellyt jo monta vuotta Suomessa; suorittanut Taideteollisen korkeakoulun ym. useita näyttelyitä Suomessa ja kansainvälisesti. Työt koostuvat isokokoisista öljyvärimaalauksista. – Se on kuin musiikkia, monesti yritän selittää teosten sisältöä. – Tai rakkautta, et voi selittää sitä sanoin, voit vain kokea sen, hän sanoi avajaisissa. Abstraktiin impressionismiin perustuva ilmaisu on samaan aikaan romanttinen ja klassinen. Vastakohta toistuu monissa näyttelytöissä. Silti kankaalle maalatuista, palettiveitsen kaapimista jäljistä jää moni kerroksellinen pinta, mutta kokonaisuus kestää katsomista. Kunkin taiteilijan on löydettävä oma totuus. – Tarkoitukseni ei ollut paeta realismia. Jossain maalauksissa sisällön ja ilmaisun vuoropuhelussa näkyy tasapaino ja harkinta. Mutta päästäkseen seuraavalle tasolle on aloitettava uudelleen, hylättävä mitä tiedän jo, ja lopulta on uusi todellisuus ja luultavasti uusi realismi, Nahkala sanoo. Kuvanveistäjä Tapperin opissa Galleria Duetto, Kalevankatu 15, esittelee syyskuulla keskipohjalaisen kuvanveistäjä Riku Riipan tuoreita teoksia. Lapsuudenkodissa ovi oli konkreettisesti auki taiteeseen. Taiteilijan ammatti ei ollut suunnitelmien kärjessä. Ajatuksissa oli valokuvaus, mutta hän ajautui Kuvataideakatemiaan. Valmistumisensa jälkeen Riippa palasi Kälviälle. Hän haluaa tehdä taidetta kaukana kulttuurin sisäpiiristä. Taistelu työtiloista ja taitelija-apurahoista ei ole niin kovaa kuin Helsingissä. Tiivis näyttelytahti ja näkyminen ovat nostaneet hänen kysyntää julkisiin kilpailuihin, näyttelyihin ja lisänneet myyntiä. Riippa työskenteli opiskeluaikanaan akateemikko Kain Tapperin apulaisena. Sieltä jäi perinnöksi ainakin aito kuva siitä, millaista ammattitaiteilijan ja kuvanveistäjän työn käytännössä on. Riippa tunnustautuu esteetikoksi ja perinteiseen taidekäsitykseen nojaavaksi. Hän käyttää omissa veistoksissaan pronssia, puuta, kipsiä ja poltettua savea. Onnenlaaksossa Tiina Kivinen on kansainvälisesti toimiva taidegraafikko, joka on ensimmäisenä suomalaisena voittanut kuningatar Sonjan Pohjoismaisen taidepalkinnon. ARTag Galleryn, Hietalahdenkatu 10, näyttely ”The Valley of Happiness” on johdantoa ensi kesän isompaan kansainväliseen näyttelyyn. Se käsittelee maiseman roolia ympäristönsuojelussa. Kivinen aloitti uransa tekemällä mezzotintografiikkaa abstrahoiduista maisemista. Mezzotintolle tyypillistä on läpitunkematon, mehevä musta pinta ja tekniikan hidas työstäminen. Sen käytön voi ajatella pienenä kapinana tämän ajan kiirettä vastaan. Kivisen töissä valkoinen ja varsinkin musta korostavat muutamaa väriä ja fyysiset, herkät kuivaneulaviivat tasapainottavat mezzotintopintoja. Kutsu pyhään tilaan Oululaisen keskipolven taidemaalari Sampo Kaikkosen Helsingin debyytti kutsuu katsojan pyhään tilaan. Galleria kajasteen, Albertinkatu 30, näyttely esittelee hänen tummanpuhuvia, mutta myös valoon kurkottavia öljyvärimaalauksia. Teoksia yhdistää unenomainen tunnelma. Teokset syntyvät vahvasti kosketuksessa ympäröivän luonnon kanssa. – Luonto on Kaikkoselle pyhä kokemus ja turvapaikka epävarmalta maailmalta. Luonto siirtyy kankaalle konkreettisina eläinsymboleina sekä mystisenä, rauhaa huokuvana tunnelmana. Parhaimmillaan tämä pyhä tila muuttuu katsojan sisäiseksi pyhäksi tilaksi ja kokemukseksi, galleristi esittelee. Kaikkonen määrittelee itsensä Kitsch-maalariksi. Hän ei maalaa massoille, vaan jokainen teos on maalattu yksittäiselle ihmiselle. ”Sanctum”–nimi ei viittaa uskonnollisen kuvastoon, vaan katsojan henkilökohtaiseen tilaan ja kokemukseen. Ihmisen maisema muutoksessa Kuvataiteilija Mirimari Väyrynen sanoo, että ihmisen asemoituminen suhteessa luontoon on jokaisen ajanjakson oleellisia kysymyksiä. Forum Boxin, Ruoholahdenranta 3A, Monttu hahmottuu hänelle läpikulkutilana, sitä hallitsevien portaiden ja kahden oviaukon vuoksi. Näyttely käsittelee ihmisen maailmasuhteen ja samalla maisemakäsitteen muuntumista elinympäristön muutoksessa. Kolmen taiteilijan yhteisnäyttelyssä esillä oleva maisemamaalaus on tehty paloista rakentuvalle pohjalle, jota hän on liikutellut työprosessin aikana. – Kokonaiskuva on paikoilleen asetettuna epäsymmetriassa. Olen hahmottanut läpikulkua prosessinomaisena liikkeenä, jossa tapahtuu jatkuvaa yhteenliittymistä ja erkanemista sekä elementtien muuntumista toistensa vuorovaikutuksessa. Näyttelyssä esillä olevan maisemamaalauksen vallitseva materiaali on muovi. Sitä halkoo rivi, yleisesti mainontaan, mutta myös tiedottamiseen ja varoittamiseen käytettyjä led tekstikylttejä. Osa maalauksesta on upotettu lattiapintaan, jolloin maisema kuluu yleisön liikkuessa tilassa. Taiteilijaseuran 50-vuotisnäyttelyt jatkuvat Helsingin Taiteilijaseura juhlii monipuolisten näyttelyjen sarjalla. Viiden näyttelyn Kvintetti levittäytyy eri puolille kaupunkia elosyyskuun aikana. Esillä on teoksia Helsingin Taiteilijaseuran kuvataidekoulun ja kurssikeskuksen opettajilta Värityskirja 2.0:ssa, seuran jäsenistöltä jurytetyssä näyttelyparissa ”Jatkuvuus – Katoavaisuus”, uusilta kunniajäseniltä ”Yhdessä”–näyttelyssä ja aiemmilta puheenjohtajilta ”Vuosirenkaissa”. Galleria Kajavassa, Päijänteentie 5 Vallilan kirjastossa, nähdään Helsingin Taiteilijaseuran aiempien puheenjohtajien näyttely. Yksi heistä on Retretin ja monen muun taideinstituutin johtajana ja taideopettajana toiminut seitsemänkymppinen kuvanveistäjä Antero Kare. PS. Korjaan edellisen numeron kirjainvirheen: Punavuoressa on Creat Space, ei Great Space. Eli luova avaruus enemmän kuin iso avaruus. Teksti: Risto Kolanen Taidemaalari Sampo Kaikkonen ja Serenity –teoksensa (öljyväri ja lyöntimetalli kankaalle, 2015) Galleria Kajasteessa. Kuva: Raimo Granberg. Graafikko Tiina Kivinen ARTag Galleryyn esille sekä grafiikkaa että valokuvia. Tässä taiteilija vieressään työ nimeltään The Naked Truth (photopolymeeri, 2017). Kuva: Raimo Granberg. Kuvanveistäjä Riku Riippa on jälleen tuonut veistoksiaan Galleria Duettoon. Kuvassa taiteilija Puu –teoksensa (2017) vieressä. Kuva: Raimo Granberg. Kuvataiteilija Nina Nahkala ja teoksensa Tanssi Galleria 4-kuudessa. Kuva: Raimo Granberg. Minna Väkeväisen debyyttinäyttelyssä Galleria Piirrossa suurin osa öistä on mustavalkoisia, kuten kuvassa oleva teos Kauniit muistot jäivät (akryyli kankaalle, 2017). Kuva: Raimo Granberg.
15 Viikot 37-38 • Nro 15 Ilmoitusmarkkinointi ja konttori Ilmoituspäällikkö Kristiina Estama-Saarinen p. 413 97 332 kristiina.estama-saarinen@ karprint.fi Aineistoja materiaalikyselyt myös 413 97 300 Päätoimittaja Juha Ahola p. 413 97 330 juha.ahola@karprint.fi Kustantaja ja julkaisija Karprint Oy Painos: 30 000 kpl Ilmoitushinnat: Etusivu 1,30 € Takasivu 1,19 € Teksti 1,09 € Erikoisliikepalsta 0,96 € Hintoihin lisätään arvonlisävero 24%. Aineiston jättö: ilmoitukset ja toimituksellinen aineisto lehden ilmestymistä edeltävän viikon torstaina. Vastuu virheistä: Lehti ei vastaa ilmoittajille mahdollisesti aiheutuvasta vahingosta, jos ilmoitusta ei voida julkaista määrättynä päivänä. Lehden vastuu ilmoituksesta rajoittuu enintään ilmoitushintaan. Huomautukset on tehtävä kahdeksan päivän kuluessa ilmoituksen julkaisemisesta. Lehdessä olevien kirjoitusten tai ilmoitusten lainaaminen tai osittainen kopiointi ilman toimituksen kirjallista lupaa on kielletty. Jakelu: Helsingin Jakelu-Expert Oy sekä jakelupisteet alueella. Jakelupalaute: http://hjex.fi/fi/jakelupalaute Jakelunvalvonta: p. 09-561 56 436 tai 029 0010042 Lue lehti myös: lehtiluukku.fi Painopaikka Karprint Oy Huhmari 2017 R ööpeRin L ehti 13. vuosikerta 2017 Punavuoren ja ympäristön kaupunginosalehti. I lmoIta edullIsestI – soIta puh . 413 97 332 taI 413 97 300 ERIKOISHAMMASTEKNIKKO Puh. 09 710 533 Käenkuja 4, katutaso Sörnäinen Hammaslääkärit Albertinkatu 15 K-Market Albertin Herkku Annankatu 24 Tokyokan Bulevardi 1 Bulevardin Kahvisalonki Eerikinkatu 25 Eerikinkadun pesula Fredrikinkatu 48 A Sähköasennus Piipponen Iso-Roobertinkatu 21 Alepa Iso-Roobertinkatu 20-22 Toimelan opisto K-Market Roba Kapteeninkatu 7 SOL -pesula Henry Fordin katu 5 D Autokorjaamo Jarrupoljin Oy Hernesaarenkatu 17 The Dockyard Hietalahdenranta 7 S-market Bulevardi Hietalahdenranta 11 Kirpputori Hietsumarket Neitsytpolku 9 Galleria Saima Perämiehenkatu 6 Baribal biljardisali Perämiehenkatu 10 Alepa Pietarinkatu 14 Suutari A. Sulaoja Pietarinkatu 12 Alepa Pursimiehenkatu 4 Viiskulman terveysasema Tehtaankatu 1 K-market Kaivopuisto Wanha Kauppahalli Hietalahti Rööperin Lehden voit noutaa seuraavista paikoista: Palvelut Uudenmaan A UTOLASIPOJA T Helsinginkatu 42 (09) 374 5741 00530 Helsinki 040 506 4641 www.autolasipojat.fi Tuulilasiongelmia? Tuulilasitja muut autolasipalvelut Autolasien ykkönen Pääkaupungin parasta palvelua AutoGlass Service Vakuutusyhtiöiden sopimuskumppani Seuraava lehti ilmestyy 27.9. Aineistot 21.9. mennessä. LVI ? Lämpöja vesijohtoliike Hetipalvelut ? 24 h päivystys ? 15 huoltoautoa ? Pesukoneen kytkennät ? Hanan vaihdot ? Viemärin avaukset ? Suunnitteluapua ? Ilmainen arviointi isommille töille ? Kaukolämpötyöt ? Linjasaneeraukset vuodesta 1952 R Töölön Putkiliike Oy 020 7411820 ? yhteys@lvis.fi Kultaja kellosepät JEWELRY WATCH STORE Hakaniemen Halli, 2.kerros Avoinna: ma-pe 11-18, la 9-15 p. 041 4712209 jws@kincon.info www.jws-store.com Kaikki alan työt ammattitaidolla Kellohuollot ja korjaukset, paristonvaihdot odottaessa. Kultasepän työt, korujen korjaukset ja arvioinnit p alvelevat lähI ja erIkoIslIIkkeet Nopea ja ystävällinen palvelu, tervetuloa! Autojen korjauksia ja määräaikaishuoltoja LAAKSTEN Oy Lönnrotinkatu 14 (sisäpiha) 00120 HKI • Puh. 09 6926994 / 040 7573725 Autokorjaamoja Presidentti Tarja Halosen muotokuva Sinebrychoffin taidemuseoon ? Taiteilija Rafael Wardin maalaama virallinen muotokuva presidentti Tarja Halosesta on esillä ”Minä en ole minä Tunnettuja ja unohdettuja muotokuvia” -näyttelyssä Sinebrychoffin taidemuseossa 5. syyskuuta alkaen. Aikanaan paljon keskustelua herättänyt teos on esillä näyttelyssä 5.9.29.10.2017. Presidentti Tarja Halosen muotokuva on hyvin moderni ja poikkeaa merkittävästi Valtioneuvoston muista presidenttigallerian muotokuvista. Teos valmistui vuonna 2002 ja muotokuvan tekijä, taiteilija Rafael Wardi kommentoi tuolloin maalaustaan näin: ”Yhdennäköisyys on vain tunne ja aavistus. En maalannut häntä ainoastaan presidenttinä, vaan värien presidenttinä, sellaisena, kuin minä hänet näen.” Presidentti Tarja Halonen kertoo tarkemmin ajatuksiaan maalauksen synnystä artikkelissaan ”Muotokuvasta maalaukseen Rafael Wardin mallina” näyttelykirjassa Minä en ole minä Tunnettuja ja unohdettuja muotokuvia. Halonen toteaa artikkelissaan: ” Muotokuva herätti suurta mielenkiintoa valtaosaltaan myönteistä. Se uudisti omalla tavallaan muotokuvamaalausta tuomalla esille enemmän kuvattavan persoonallisuutta kuin ulkomuotoa. Maalaus lainattiin yleisön pyynnöstä Ateneumiin nähtäväksi. Sen kävi katsomassa 40 000 ihmistä ja pääsylipputulot ylittivät reilusti taulun kustannukset kuten Rafun on tapana huomauttaa.” Presidentti Tarja Halonen esittelee teoksen keskiviikkona 18.10.2017 klo 18 Sinebrychoffin taidemuseossa. Taiteilija Eero Järnefeltin maalaamat presidenttimuotokuvat marsalkka Carl Gustaf Mannerheimista japresidentti P. E. Svinhufvudista ovat esillä näyttelyssä 31.10.31.12.2017. Näyttely ”Minä en ole minä Tunnettuja ja unohdettuja muotokuvia” on esillä Sinebrychoffin taidemuseossa 31.12.2017 saakka. Rafael Wardi (1928-): Presidentti / President Tarja Halonen. 2002. Valtioneuvosto / Statsrådets / Finnish Government Kuva, bild, photo: Hannu Aaltonen Länsimetron käyttöönotto etenee suunnitelman mukaan Länsimetron käyttöönotossa on siirrytty vaiheeseen, jossa HKL on päässyt aloittamaan omia valmistelevia töitään liikenteen käynnistämiseksi. ? Tällä hetkellä käyttöönotossa edetään suunnitelman mukaisesti. Arvion mukaan liikenne Matinkylään voisi alkaa aikaisintaan syyskuun lopulla. Helsingin pelastuslaitos antoi 4.9. Länsimetro Oy:lle luvan antaa Koivusaaren ja Lauttasaaren asemat HKL:n käyttöön liikenteen käynnistämisen valmisteluja varten. Länsi-Uudenmaan pelastuslaitos antoi vastaavan luvan Espoon puoleisille kuudelle asemalle 31.8.. HKL:n käyttöön annetut valvomojärjestelmät on testattu ja ne ovat täysimääräisesti käyttöön otettavissa arvion mukaan tämän viikon aikana. HKL:n Herttoniemen valvomosta valvotaan niin nykymetron kuin länsimetron osuuden toimintoja. Valvomojärjestelmien (10 kpl) tehtävänä on valvoa kaikkia länsimetron 52 eri järjestelmää, matkustajaturvallisuutta, liikennettä ja huoltotoimintoja. Järjestelmät sisältävät noin 50 000 valvottavaa laitetta ja noin 27 000 suunniteltua vuosittaista huoltoja tarkastustoimenpidettä. Valvomojärjestelmät ovat kiinteistövalvonta, LVIja sähköjärjestelmät, sähkönsyötönvalvonta, kamerajärjestelmä, kuulutusjärjestelmä, avaintenhallinta, kulunhallinta, hätäpuhelinjärjestelmä ja paloilmaisinjärjestelmä. Lisäksi käytössä on metrojunien liikenteenohjausjärjestelmä. Järjestelmät voidaan kytkeä tuotantokäyttöön käyttöönoton eri vaiheissa mm. pelastuslaitosten ohjeiden mukaisesti. Länsimetron käyttöönotto on suurimpia Suomessa tehtyjä rakennushankkeen luovutuksia. Testauksista ja viranomaistarkastuksista on edetty käyttöönottovaiheeseen, jonka päätteeksi HKL voi käynnistää liikenteen. HSL päättää metroliikenteen aloituspäivän, kun HKL:n käyttöönoton valmisteluun tarvitsema aika on varmistunut.
16 Nro 15 • Viikot 37-38 HELSINKI – UUSIMAA – TURKU – TAMPERE – LAHTI – OULU Ilmalankuja 2, HKI Vuokrat urva on tunnetu in vuokrav älittäjä. Se saa tutkitus ti toimiala n parhaat arvosan at niin luotetta vuudes ta, henkilö kunnan asiantu ntemukses ta, ilmoitte lun näkyvyy destä kuin asiakas palvelu stakin. Tarvitsetko vuokralaisen asuntoosi? Vuokraamme asuntosi markkinajohtajan ammattitaidolla. Soita meille, niin asiat hoituvat helposti ja nopeasti! Taloustutkimuksen mukaan Vuokraturva saa palvelustaan toimialan parhaat arvosanat. Voit turvallisin mielin liittyä tyytyväisten asiakkaidemme joukkoon. Me takaamme vuokranmaksun ja turvaamme vuokratulosi. p. 010 2327 300, www.vuokraturva.fi Haluatko myydä asuntosi kätevästi? Myyntiturva myy asunnot edullisilla kiinteillä välityspalkkioilla ja markkinoi asuntoja erityisen monipuolisesti. Käytämme mm. kuvallisia lehti-ilmoituksia sekä virtuaaliesittelyjä. Kuningaskuluttajan mukaan Myyntiturvan asiakkaat ovatkin saaneet asunnoistaan parhaat kauppahinnat. Soita meille – palvelemme viikon jokaisena päivänä klo 8–20! p. 010 2327 400, www.myyntiturva.fi *Pääk aupun kiseud un vuokra välittä jät 2017 -tutkim us