BITMASTER
TIETOKONEHUOLTO
Pursimiehenkatu 16 puh. (09) 174 746
bitti@bitmaster.fi ? www.bitmaster.fi
?
MEIDO-KAN RY
AUTOKORJAAMO JARRUPOLJIN OY
Aikido, Judo, Karate, Iaido, Taiji, Kobujutsu
Muksujudo, Liikuntaleikkikoulu
Lapset ja aikuiset: Tervetuloa liikkumaan,
tapaamaan uusia kavereita ja oppimaan itämaisia
itsepuolustustaitoja elämän varrelle kursseillemme!
Tutustu www.meidokan.fi
Budolajeja vuodesta 1963
Täyden palvelun autokorjaamo.
Huollamme ja korjaamme kaikki automerkit
ja -mallit nykyaikaisilla laitteilla.
Teemme kaikki autoihin liittyvät työt.
Bosch Vika Diagnoosit. Ajo-opetuspolkimet ja -asennukset
OPETUSPOLJIN + ASENNUS
YKSITYISKÄYTTÖÖN
SOITA JA VARAA AIKA!
370?
Henry Fordin katu 5 D, 00150 HELSINKI
? www.jarrupoljin.fi
0500 504 390 ? 09-626 412
? info@autokorjaamojarrupoljin.fi
RööperinLehti
Viikot 3-4 ? Nro 1/2015 ? 11. vuosikerta
Punavuoren ja ympäristön kaupunginosalehti
Kotisiivousta
Rööperissä!
Lakeuden Emännät siivoaa
satojen vuosien kokemuksella.
Soita Alajärven Emännälle M. Bucht
p. 010 281 2600
Aloita uusi vuosi kirjoittaen!
? Kallion kirjoittajakoulun Elämä tarinaksi -kurssi
tiistaisin 20.1.-17.2.2015 140?
? Asiaa kiinnostavasti -kurssi keskiviikkoisin
21.1.-4.3.2015 280?
Opettajana kirjailija Marketta Rentola.
Tutustu ja ilmoittaudu: www.kallionkirjoittajakoulu.fi
Tiesitkö, että ikäihmisenä
Sinulla on mahdollisuus
saada kodinhoitopalvelut
ilman arvonlisäveroa!
Nro 1 ? Viikot 3-4
2
?
?
?
?
Jo 75 vuotta menestystä
Kultamitalein
kansainvälisesti palkittu!
Suomessa kehitetty
Täysin sokeriton ja
laktoositon
i
d
h
e
l
Huo stäsi!
itse
Edistää normaalia
energia-aineenvaihduntaa
Valmarin sitraattiliuos on
kokonaan kotimainen tuote.
Ruokalusikallinen Valmarinia (15 ml)
lasilliseen vettä 2-4 kertaa päivässä.
Vuorokausiannos, 2-4 ruokalusikallista
Valmarinia, sisältää 5-10 g natriumsitraattia
ja 0,75-1,5 mg mangaania joka on 38-75 %
vuorokautisen saannin vertailuarvosta.
AINESOSA T
Vesi 72,707 %
Natriumsitraatti 20,33 %
Sitruunahappo
5,57 %
Etanoli
1,00 %
Kaliumkloridi
0,28 %
Kalsiumkloridi
0,05 %
Magnesiumkloridi
0,05 %
Ferroglukonaatti 0,014 %
Mangaanikloridi 0,009 %
Jo vuodesta 1938.
Apteekit ja terveyskaupat
www.valmarin.fi
11. vuosikerta ? nro 1
Viikot 3-4
Ajankohtaista
Ekumeenista?
ikonitaidetta
Tuomiokirkon ?
kryptassa
??Ekumeenisten ikoninmaalausryhmien ikoninäyttely
järjestetään kristittyjen ykseydenviikolla Tuomiokirkon kryptassa, Kirkkokatu
18. Näyttely on avoinna tiistaista 20.1. lauantaihin 24.1.
klo 11?17 ja sunnuntaina
25.1. klo 12?14. Näyttelyssä on paikalla ikoninmaalausryhmien jäseniä, joiden
johdolla pääsee tutustumaan
ikoninmaalaukseen. Näyttelyyn on vapaa pääsy.
Maalausryhmien ohjaaja,
uskonnonopettaja, FM Seija Viitaniemi luennoi ikonimaalauksesta keskiviikkona
21.1. klo 14.
Ikoninäyttely avataan ja
ikonit siunataan maanantaina 19.1. klo 18 vietettävän
Luottamuksen rukoushetken
jälkeen.
Siunauksen
toimittavat
ekumeeniset vieraat isä Kalevi Kasala, Helsingin ortodoksisesta seurakunnasta ja
ponomari Jefim Brodkin Järvenpään ortodoksisesta seurakunnasta.
Mariankatu 3, kuvattu 15.12.2014. Kuvaaja Laura Helle.
Kruununhakaan suunnitteilla
juutalaisen kulttuurin keskus
?
??Suomen Chabad Lubavitch ry
suunnittelee
toimintansa siirtä?
mistä Kruununhakaan.
Yhdistyksen uudet toimi- ja tapahtumatilat on tarkoitus kunnostaa Mariankadun eteläpäähän yhteen Helsingin vanhimmista taloista.
Helsingin kaupunki on neuvotellut yhdistyksen kanssa Mariankatu 3:ssa sijaitsevan rakennuksen kaupasta ja siihen liittyvästä maanvuokrasopimuksesta.
Erittäin huonokuntoiselle mutta historialtaan hienolle talolle
on etsitty pitkään ostajaa, jolla
olisi resurssit sen kunnostami-
?
?
?
?
?
seen ja vaalimiseen.
Chabad Lubavitch on kansainvälinen järjestö, jonka tavoitteena on tarjota tietoa juutalaisesta
uskonnosta ja kulttuurista. Järjestö on toiminut Helsingissä
noin kymmenen vuoden ajan.
Yhdistyksen alustavana suunnitelmana on, että kaksikerroksisen talon alakertaa käytetään
muun muassa näyttelytiloina.
Muissa tiloissa on tarkoitus
järjestää juutalaiseen kulttuuriin
liittyvää koulutusta ja toimintaa
kuten luentoja ja tapahtumia.
Sivu 9
Kirkkoon liittyi
ennätysmäärä ihmisiä Keskustakirjaston rakentamis??Vuonna 2014 Suomen evankelis-luterilaiseen kirkkoon liittyi vahvistamattomien tietojen
mukaan yli 15 500 henkilöä.
Luku on suurempi kuin koskaan ennen.
Erityisen paljon kirkkoon on
liitytty vuoden lopussa. Joulukuussa 2014 kirkkoon liittyi
lähes 1400 ihmistä, kun viime
vuonna vastaava luku oli 892.
? Viime joulukuussa kirkkoon
liittyi useita satoja henkilöitä
viimevuotista enemmän. Tämä
saattaa kertoa uudenlaisesta ilmiöstä, jossa kirkon julkiset
kannanotot aiheuttavat myös
paluuliikennettä kirkkoon?, sanoo Kimmo Ketola Kirkon tutkimuskeskuksesta.
Kirkkoon liittyminen on kasvanut samaa tahtia kuin uskonnollisiin yhdyskuntiin kuulumat-
tomien osuus väestöstä.
? Tässä mielessä kirkkoon liittyjien osuus on pysynyt pitkään
hyvin vakaana, Ketola toteaa.
Vuonna 2013 kirkkoon liittyi
14 653 henkilöä.
Kirkossa neljä miljoonaa
jäsentä
Kirkosta eroamisia kirjattiin 31.12.2014 mennessä noin
74 000 kappaletta, joka on selkeästi keskimääräistä suurempi luku.
Vuonna 2013 kirkosta erosi
58 965 henkilöä. Vuoden 2013
luvuissa on järjestelmävaihdoksen vuoksi mukana myös vuoden 2012 lopun tapahtumia.
Sivu 10
suunnitelma hyväksyttäväksi
??Keskustakirjaston hankesuunnitelma on 12. tammikuuta Helsingin kaupunginhallituksen käsittelyssä.
Hankesuunnitelmassa esitellään muun muassa keskustakirjaston rakentamisaikataulu,
rakennuksen laajuus, kustannukset ja tavoiteltu laatutaso.
Lopullisesti keskustakirjaston
rakentamisesta päättää Helsingin kaupunginvaltuusto.
? On hienoa, että keskustakirjasto etenee päätöksenteossa. Kaupunginvaltuusto myönsi aiemmin hankkeelle lisärahoitusta vuoden 2015 talousarvioon, toteaa keskustakirjas-
ton ohjausryhmän puheenjohtaja apulaiskaupunginjohtaja Ritva Viljanen.
Keskustakirjasto on nimetty
Suomen itsenäisyyden juhlavuoden merkkihankkeeksi. Valtio on sitoutunut hankkeen rahoittamiseen 30 miljoonan euron osuudella. Rakennuksen
kustannukset ovat 96 miljoonaa
euroa. Hankkeen kokonaishinta
on 98 miljoonaa euroa.
? Valtion rahoitus edellyttää,
että hanke toteutetaan Suomen itsenäisyyden juhlavuoden hankkeena. Rakentamisen
merkkivaiheet asettuisivat juhlavuoden aikatauluun, sanoo
Viljanen.
? Hankkeen työllistävät vaikutukset olisivat rakentamisvaiheessa noin tuhat henkilötyövuotta. Hanke työllistäisi suunnittelijoita, rakentajia sekä eri
alojen alihankkijoita. Keskustakirjaston rakentaminen on tarkoitus aloittaa syksyllä 2015,
kertoo Viljanen.
Keskustakirjastosta suunnitellaan kansalaistilaa, joka olisi digitaalisen tiedon ja monipuolisen tekemisen keskus. Palvelujen ja toimintojen suunnittelua
jatketaan yhdessä kaupunkilaisten kanssa.
Nro 1 ? Viikot 3-4
4
Pääkirjoitus
Päätoimittaja
Juha Ahola
Yleisönosasto
Nro 1
Keskustakirjaston
rakentamissuunnitelma
hyväksyttäväksi
K
eskustakirjaston hankesuunnitelma on 12. tammikuuta Helsingin kaupunginhallituksen käsittelyssä.
Hankesuunnitelmassa esitellään muun muassa keskustakirjaston rakentamisaikataulu, rakennuksen laajuus, kustannukset
ja tavoiteltu laatutaso.
Lopullisesti keskustakirjaston
rakentamisesta päättää Helsingin
kaupunginvaltuusto.
? On hienoa, että keskustakirjasto etenee päätöksenteossa.
Kaupunginvaltuusto myönsi
aiemmin hankkeelle lisärahoitusta vuoden 2015 talousarvioon,
toteaa keskustakirjaston ohjausryhmän puheenjohtaja apulaiskaupunginjohtaja Ritva Viljanen.
Keskuskirjaston rakentamisen
työllistävä vaikutus
Keskustakirjasto on nimetty
Suomen itsenäisyyden juhlavuoden merkkihankkeeksi. Valtio
on sitoutunut hankkeen rahoittamiseen 30 miljoonan euron
osuudella. Rakennuksen kustan-
nukset ovat 96 miljoonaa euroa.
Hankkeen kokonaishinta on 98
miljoonaa euroa.
? Valtion rahoitus edellyttää,
että hanke toteutetaan Suomen
itsenäisyyden juhlavuoden hankkeena. Rakentamisen merkkivaiheet asettuisivat juhlavuoden
aikatauluun, sanoo Viljanen.
? Hankkeen työllistävät vaikutukset olisivat rakentamisvaiheessa noin tuhat henkilötyövuotta.
Hanke työllistäisi suunnittelijoita, rakentajia sekä eri alojen
alihankkijoita. Keskustakirjaston
rakentaminen on tarkoitus aloittaa syksyllä 2015, kertoo Viljanen.
Kaikille avoin toiminnallinen
tila
Keskustakirjastosta suunnitellaan kansalaistilaa, joka olisi digitaalisen tiedon ja monipuolisen
tekemisen keskus. Palvelujen ja
toimintojen suunnittelua jatketaan yhdessä kaupunkilaisten
kanssa.
Tiemaksuista
??Olin pikkupoika, kun
Nuuskin paikallistie lunastettiin Suomen valtiolle ja
luvattiin valtion taholta pitää kunnossa, mutta nyt
kansanedustajat palkkaavat
itselleen apulaisia ja tiettä-
västi sekin raha nyhdetään
valtion kassasta !
Kuitenkin ollaan vaatimassa TIEMAKSUJA, Vaikka ne on verovaroissa jo
MONEEN KERTAAN MAKSETTU ! Eiköhän olisi kan-
sanedustajien aika opetella noudattamaan sitä omaa
hokemaansa SÄÄSTÖISTÄ !
Lassi Tiittanen
Helene Schjerfbeckin puisto ?
rakennetaan Kuninkaantammeen
??Helsingin luoteisnurkassa olevaan Kuninkaantammeen tulee lähivuosina 5
000 uutta asukasta ja 1 000
työpaikkaa. Kuninkaantammesta tulee uusi ekologisesti kestävä kaupunginosa. Helene Schjerfbeckin
puisto rakennetaan Kuninkaantammen ja Hakuninmaan pientaloalueen lähipuistoksi.
Helene
Schjerfbeckin
puisto rakennetaan rinta
rinnan Kuninkaantammen
katujen ja korttelialueiden
rakentamisen kanssa. Samanaikaisuuden
vuoksi
puisto nousee vaiheittain
vuosina 2015?2018. Puistolla on keskeinen rooli Kuninkaantammen kaava-alueilta kohti Mätäjokea valuvien hulevesien hallinnassa.
Puiston pinta-ala on vajaat
kymmenen hehtaaria.
Vesihuoltolinjojen rakentaminen puistoalueelle aloitettiin viime vuonna. Talven ja ensi kevään aikana
tehdään kasvillisuuden suo-
jausta, raivausta ja valmennusta. Työn alkaessa säilytettävät kasvillisuusalueet
sekä yksittäiset puut merkitään ja tarvittaessa suojataan ja aidataan koko rakennustyön ajaksi.
Puuston valmennuksella
pyritään varmistamaan säilytettävien metsiköiden ja
yksittäisten puiden elinvoimaisuus ja kunto rakentamisvaiheen aikana ja tulevaisuudessa.
Vuoden 2015 aikana vesihuoltolinjojen ja veden
purkuväylien rakentaminen
jatkuu. Myös ulkoilureittien
ja kenttien rakentaminen
alkaa. Puistossa pyritään
säilyttämään keskeiset ulkoiluväylät kulkukelpoisina rakentamisen aikana.
Kuninkaantammesta hulevesien hallinnan mallialue
Hulevesiä hallitaan sekä
asuinpihoilla, kaduilla ja
aukioilla että puistossa. Helene Schjerfbeckin puistossa tullaan soveltamaan alan
viimeisintä tietämystä hule-
vesien käsittelyssä syntypaikallaan ja toisaalta vesien pois johtamisessa viivyttämällä niitä kosteikoissa
ja viheralueilla. Hulevesien
hallinnalla saadaan rankkasateiden aiheuttamat tulvat
kuriin ja estetään haitallisten epäpuhtauksien valuminen vesistöihin.
Koska hulevedet ovat
puiston keskeinen ja näkyvä elementti, on avointa
vesipintaa haluttu suunnittelussa tuoda mahdollisimman paljon näkyviin.
Puiston pohjoisosassa
vedet johdetaan putousmaisten kivirakenteiden
kautta kohti puiston keskiosan kosteikkoja. Vesi
on tuotu myös leikkialueelle. Vesi johdetaan kosteikkoihin mutkittelevien
uomien kautta, jotka ovat
paikoin kosteikkomaisia,
paikoin nurmipintaisia painanteita tai sora/kivipintaisia puroja.
Pääkaupunkiseudun ilmanlaatu oli
Kansalainen ja palvelujen käyttäjä syksyllä 2014 pääosin hyvä tai tyydyttävä
Ministeri Huovinen:
sote-uudistuksen keskiöön
??Peruspalveluministeri
Susanna Huovisen mukaan uusi sosiaali- ja terveydenhuollon rakenne ei
romuta julkisen, yksityisen ja kolmannen sektorin
toimivaa yhteistyötä. Soteuudistus on aito mahdollisuus muuttaa toimintatapoja, korjata puutteita ja säilyttää toimivat elementit.
Suurin keskustelu on
käyty siitä, miten palvelujen tuotanto järjestetään
uudessa rakenteessa. Jatkossa palvelujen tuottamisesta huolehtisivat uudet
tuottamisvastuussa olevat
kuntayhtymät, joita voi lakiesityksen mukaan olla
yhteensä enintään 19. Ne
tuottaisivat palvelut pääosin omana toimintanaan,
mutta myös ostamalla palveluja yksityisiltä yrityksiltä ja järjestöiltä. Palveluja
on siis mahdollista hankkia yrityksiltä ja kolmannen
sektorin järjestöiltä aivan
kuten nykyisinkin?, totesi ministeri Huovinen Lääkäripäivillä 7. tammikuuta.
Ministeri ymmärtää myös
ihmettelyt siitä, miksi lakiin
tarvittiin kokonaan uusi
tuottamisvastuun käsite.
Tähän asiaan perehdyttiin
hyvin tarkasti uudistuksen
valmistelussa.
Puolueiden puheenjohtajien sopimuksen mukaan
jatkossa sote-palveluiden
järjestäminen ja tuottaminen erotetaan toisistaan.
Tämän takia lakiin tarvittiin kokonaan uusi tuottamisvastuun käsite. Tuottamisvastuussa olevat kunnat
ja kuntayhtymät ja niille
Susanna Huovisen.
laissa määritellyt tehtävät
helpottavat palvelujen kilpailuttamista. Ilman niitä
sote-alueen pitäisi kilpailuttaa erikseen joka ikinen
palvelu. Tämä olisi johtanut vuosittain satoihin tai
tuhansiin kilpailuttamisiin
jokaisella sote-alueella. Tällaiset kilpailutukset olisivat
tarkoittaneet myös jatkuvasti muuttuvia palveluntuottajia ja järjestelmää, jossa integraatiosta voisi vain
haaveilla.
Ministeri Huovisen mukaan sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksesta oli
tärkeää saada aikaan päätöksiä juuri nyt, ja hän on
iloinen siitä, että esitys saatiin aikaan kaikkien puolueiden yhteistyöllä.
? Demokratiassa edustaa valtiopäiville kokoontunut eduskunta. Vaikka
haluammekin turvata soteammattilaisillemme hyvät
ja laadukkaat työskentelymahdollisuudet, tämän uudistuksen pääosassa ovat
palvelujen käyttäjät. Kyse
on kansalaisten terveydestä, hyvinvoinnista, heidän
tasa-arvostaan ja osallisuudestaan.
? Jos kansalaiset eivät saa
peruspalveluja, vaan ohjautuvat nykymenon lailla erityispalveluihin ja korjaaviin
palveluihin, lastensuojelun
asiakkaina tulee olemaan
yhä useammassa kunnassa
joka kymmenes lapsi, kuten
joissakin kunnissa jo nyt
on. Tämän kaltainen kehitys ei ole vain niiden murhe, joita asia suoraan koskee. Tämä on koko kansakunnan murhe.
? Ikääntyvän väestön, erityistä tukea tarvitsevien lasten ja perheiden tai mielenterveys- ja päihdepalveluiden asiakkaiden haasteista
ei selvitä ilman parempaa
integraatiota. Siksi uudet
sote-alueet ja tuotantovastuualueet joutuvat kansallisen ohjauksen valvonnassa hyvin tarkasti suunnittelemaan, miten kansalaisen asiasta otetaan kokonaisvaltainen ote. Ei kuulu meidän luukulle -asenne
joutaa jo historiaan, ministeri painotti.
??Pääkaupunkiseudun ilmanlaatu oli syys?marraskuussa 2014 suurimman
osan ajasta hyvä tai tyydyttävä. HSY:n tekemien
mittausten mukaan ilmanlaatu ei poikennut merkittävästi edellisen syksyn ilmanlaadusta.
Ilmanlaatua heikensivät
syksyn aikana erityisesti
liikenteen pakokaasut. Ilmanlaatu oli pakokaasujen
vuoksi paikoin välttävä erityisesti vilkasliikenteisissä
katukuiluissa. Lisäksi pakokaasuista peräisin ole-
van typpidioksidin määrä
ylitti vuorokausiohjearvon
Hämeentiellä Helsingissä.
Ilmanlaatua heikensivät
alkusyksystä myös puunpoltto, rakennustyömaat
sekä katupöly. Vantaalla
Ruskeasannan pientaloalueella ilmanlaatu heikentyi
toisinaan puunpoltossa syntyvien savujen takia. Tikkurilassa puolestaan ilmanlaatu oli välillä huono rakennustöiden vuoksi. Rakennustöiden takia hengitettävien hiukkasten pitoisuus
ylitti raja-arvotason yhtenä
päivänä syyskuussa.
Marraskuun loppupuolella ilmassa oli muutamana
päivänä runsaasti katupölyä, jota muodostui, kun
talvirengaskausi alkoi lumettomilla teillä. Tämän
vuoksi hengitettäville hiukkasille asetettu raja-arvotaso ylittyi Helsingissä Hämeentiellä kahtena päivänä. Hengitettävien hiukkasten varsinainen raja-arvo ei
kuitenkaan ylittynyt millään
HSY:n ilmanlaadun mittausasemalla.
Suljen silmät hämärään
Kynttilät iltaan ikkunaan
lämpimästä luovat valoaan.
Mielin kielin valoisin
sydän antaa neuvojaan.
Elämältä paljon saan,
paljon saan unohtaa.
Suljen silmät hämärään,
kuljen valoon aurinkoon.
Kynttilät iltaan ikkunaan
lämpimästi luovat valoaan.
Mielin kielin valoisin
herään aamuun valkeaan.
Elämältä paljon saan,
en voi sua unhoittaa.
Suljen silmät hämärään,
kuljen valoon aurinkoon.
Kynttilät iltaan ikkunaan
lämpimästi luovat valoaan.
Noustessa kuun kultaisen
yöhön jään valvomaan.
Toivo käy kukkimaan,
huominen mua avartaa.
Suljen silmät hämärään,
kuljen valoon aurinkoon.
Kynttilät iltaan ikkunaan
lämpimästi luovat valoaan.
Suljen silmät hämärään,
kuljen valoon aurinkoon.
Toivo Levanko
Viikot 3-4 ? Nro 1
5
Jörn Donnerin uusi
elokuva Armi elää!
??Jörn Donnerin ohjaama
ja Marimekon perustajasta, Armi Ratiasta kertova fiktiivinen elokuva Armi
elää! saa maailmanensi-iltansa Göteborgin kansainvälisellä elokuvafestivaalilla.
Elokuva tulee valtakunnalliseen teatterilevitykseen
Suomessa 20. maaliskuuta.
Armi elää! esitetään festivaalin ohjelmistossa arvostetulla paikalla; se on
festivaalin virallinen päätöselokuva 31. tammikuuta
järjestettävässä näytöksessä. 38. kertaa järjestettävä
Göteborgin elokuvafestivaali on Skandinavian merkittävin elokuvafestivaali ja
yksi maailman suurimmista alan yleisötapahtumista.
Festivaali järjestetään tänä
vuonna 23.tammikuuta ? 2.
helmikuuta.
Armi elää! kertoo teatteriseurueesta, joka valmistelee näytelmää Armi Ratiasta. Armia esittävän Maria-näyttelijän johdolla he
pohtivat, kuka tämä merkillinen nainen todella on?
Elokuva keskittyy Armin
elämässä vuosiin 1949?68,
jolloin Armi luo Marimekon
ja sen puhdaslinjaisen tyylin, johdattaa yrityksen kan-
sainväliseen menestykseen
ja lopulta joutuu puntaroimaan omaa suhdettaan tuotokseensa: tarvitseeko Marimekko Armia, vai Armi
Marimekkoa?
Harjoitusprosessin aikana Maria kamppailee Armin
ristiriitaisuuksien välillä ja
etsii totuutta ja kokonaista ihmistä legendan takaa.
Elokuvan pääosaa esittää Minna Haapkylä. Armin miehen, Viljon roolissa nähdään Hannu-Pekka Björkman, ja Armin
palkkaamaa Marimekon
suunnittelijaa, Leenaa esittää Laura Birn. Muissa rooleissa nähdään mm. Rea
Mauranen, Outi Mäenpää, Jukka Puotila, Tiina
Lymi, Antti Holma ja Eero
Ritala.
Armi elää! on elokuvaohjaajana, -tuottajana, kirjailijana ja poliitikkona ansioituneen Jörn Donnerin 15:s
pitkän elokuvan ohjaustyö.
Elokuvan on käsikirjoittanut Karoliina Lindgren ja
sen ovat tuottaneet Misha
Jaari ja Mark Lwoff elokuvatuotantoyhtiö Bufosta. Elokuvan levittää Suomessa B-Plan Distribution.
Helsingin kävelykeskustaa
ja liikennettä suunniteltava
kokonaisuutena
??Helsingin Vihreät vaativat 29.12.2014 julkaistussa
tiedotteessaan jälleen kävelykatukokeilun toteuttamista Helsingin ydinkeskustassa. Helsingin kaupunginvaltuusto torjui vastaavan
aloitteen viime syksynä.
Helsingin seudun kauppakamarin mielestä Helsingin
kävelykeskustan laajentamista ja ydinkeskustan liikenteellistä saavutettavuutta tulee suunnitella yhtenä
kokonaisuutena.
? Kevyin perustein ja järjestelyin pikaisesti toteutettu kävelykatukokeilu olisi
merkittävä riski Helsingin
niemen liikenteen toimivuudelle ja ydinkeskustassa
sijaitseville yrityksille. Näinä taloudellisesti haastavina
aikoina on vältettävä kaikkia elinkeinoelämän toimintaedellytyksiä heikentäviä toimenpiteitä. Helsingin kantakaupunki on koko
maan yritystoiminnan ja turismin tärkein keskittymä,
jota tulee kehittää kokonaisvaltaisesti ja harkitusti
? ei palapelimäisinä kokeiluina, sanoo maankäyttö- ja
liikenneasioiden päällikkö
Tiina Pasuri Helsingin seudun kauppakamarista.
Elinkeinoelämän näkökulmasta Helsingin kävelykeskustan laajentamiseen
liittyy sekä mahdollisuuksia että huomattavia riskejä. Liikenne on oleellinen
osa yritysten toimintaa ja
jokapäiväistä arkea ? myös
ydinkeskustassa. Yritykset
hakeutuvat alueille, joiden
saavutettavuus on hyvä.
Joukko-, tavara- ja henkilöautoliikenne ovat kaikki
välttämättömiä saavutettavuuden varmistavia liikennemuotoja.
?Helsingin kävelykeskustan kaupunkirakenteellinen
ja liikenteellinen yleissuunnitelma on valmisteilla kaupunkisuunnitteluvirastossa.
On hyvä, että asiaa tarkastellaan kiihkottomasti ja
kokonaisvaltaisesti, kaikki
vaikutukset huomioon ottaen. Kävelykeskusta-alueen suunnittelu ja toteuttaminen tulee tehdä tiiviissä
yhteistyössä alueen yritysten ja kiinteistöomistajien
kanssa, ydinkeskustan kilpailukyky ja saavutettavuus
turvaten?, Pasuri vaatii.
Länsiterminaaliin
lisää ratikkavuoroja
??Jätkäsaaren
asuinalueen ja Länsiterminaalin liikenneyhteydet paranevat
29.12. alkaen, kun raitiolinja 6T alkaa liikennöidä
arkisin iltapäiväruuhkan aikana. Tällä hetkellä 6T kulkee vain viikonloppuisin.
Muutos toteutetaan niin,
että raitiolinjan 6 lähdöt
Arabiasta arkisin klo 15.02
- 17.20 ja Hietalahdesta klo
15.45 ? 18.02 ajetaan jatkossa linjana 6T. Myös lähtöaikoihin tulee muutoksia. ?Linjan 6/6T aikataulut
29.12.2014 alkaen
Esiopetukseen
haku
Helsingissä ?
??Helsingissä haku esiopetukseen on käynnissä 7.28.tammikuuta 2015. Esiopetukseen ja sen lisänä
annettavaan päivähoitoon
haetaan sähköisellä päivähoitolomakkeella. Lisäksi
paperisia hakulomakkeita
saa kunnallisista päiväkodeista, jotka ottavat hakemuksia vastaan 28.1.2015.
Esiopetuspaikka osoitetaan
lapselle ensisijaisesti oman
asuinalueen mukaiselta oppilaaksiottoalueelta. Tieto lapsen esiopetuspaikasta lähetetään vanhemmille viimeistään viikolla 14.
Lisätietoja esiopetuksesta,
esiopetuspaikoista ja sähköinen hakulomake löytyvät osoitteesta www.hel.fi/
esiopetus
Esiopetuksesta löytyy tietoa myös englanniksi, somaliksi ja venäjäksi osoitteessawww.hel.fi/preschool
Eläinrakkaat suomalaiset?
Helsingin seudun
muutos näkyy kartoissa anteliaina joulun alla?
??Kartat toimivat usein tärkeinä historiallisina dokumentteina kun
tarkastellaan
ympäristössä tapahtuneiden muutoksia. Tästä hyvänä todisteena
on maantieteilijä, historioitsija Mika Mäkelän laatima
teos
Helsingin seutu kartoin 1930- ja
2010-luvuilla.
Kirja havainnollistaa hyvin sen kuin
rakentamatonta pääkaupunkiseutu oli vielä 1930-luvulla.
Kirjan sisältämä karttaaineisto kattaa kahdeksan
kunnan alueita Helsingin
lisäksi.
Rinnan ovat vanhat topografiset kartat ja
uudet Maanmittauslaitoksen Maastotietokannan kartat; samalla aukeamalla on
1930-luvun ja 2010-luvun
kartat. Ne ovat myös yhteneväisessä mittasuhteessa. Näin lukija pääsee vertailemaan vanhaa ja uutta
karttaa samasta maastonkohdasta ja mittakaavassa.
Karttoja täydentää vielä
jokaisella aukeamalla Mäkelän kirjoittamat kuvaukset alueen historiasta sekä
huomiot alueella tapahtuneista keskeisistä muutoksista. Kirjan helppo lukuisuutta lisää myös oivallisesti aakkosellinen paikannimihakemisto ja karttaruudukko hakusivu.
Yksi kirjan mielenkiintoi-
HESYn joulukeräyksen tuotto kipusi
40 976 euroon ??
Tattarisuo oli vileä 1930-luvalla oikea suo (Kirjan kuvitusta).
sia havaintoja on se, että
kuinka Helsinkiäkin suurempi muutos on kohdannut Espoota ja Vantaata.
Karttakirja tuo esiin myös
yksityiskohtia, jotka jäävät
helposti vaille huomiota
historiankirjoituksissa. Esimerkkinä siitä ovat vaikkapa jo kadonneet junaradat
Malmin hautausmaalle tai
Kilon turvepehkutehtaalle.
Kirjan lopussa Mika Mäkelä vielä suorastaa hellii
lukijaa. Teoksen päättää todellinen bonus, sarja harvinaisia ilmakuvia Helsingistä jotka on kuvattu toukokuussa 1943. Kuvat ovat
myös teknisesti poikkeuksellisen korkeatasoisia.
Helsingistä ja sen lähialueista on tehty paljon kartoin varustettuja teoksia.
Helsingin seutu kartoin ?
kirja täydentää tätä kirjallisuutta hyvin, sillä Mäkelän laatima teos yhdistää
napakoilla teksteillä karttojen lisäksi paikallishistoriaa tavalla jota aiemmin ei
ole tehty.
Mika Mäkelä; Helsingin seutu kartoin 1930ja 2010-luvuilla (AtlasArt,
2014).
??Helsingin eläinsuojeluyhdistys HESYn kodittomien
eläinten hyväksi järjestämän joulukeräyksen tuotto oli tänä vuonna erittäin
huima. Katukeräyksen tuotto oli 12 549 euroa, ja netin
kautta tehtyjen lahjoitusten
määrä ylsi 28 427 euroon.
Kokonaistuotto kasvoi viimevuotisesta lähes 12 000
euroa.
HESYn järjestämien joulukeräysten keskiarvo on ollut useina vuosina 26 000
euron luokkaa, joten tällä
kertaa lahjoittajia oli rutkasti normaalia enemmän
liikkeellä. Keräyssummalla yhdistys kykenee auttamaan lukuisia hoidossaan
olevia kodittomia eläimiä
paremman elämän alkuun.
? Haluamme kiittää kaikkia lahjoittajia, jotka ovat
muistaneet hylättyjä eläimiä epävarmassa taloustilanteessakin. Toimintamme
perustuu pääasiassa lahjoitusvaroihin. Ihmisten hyväntahtoisuuden ja eläinrakkauden ansiosta kykenemme pelastamaan joka
vuosi noin 500 eläintä, sanoo HESYn puheenjohtaja
Susanna Paavilainen.
Rahalahjoitusten lisäksi
keräyspisteisiin tuotiin valtavia määriä kissan- ja koiranruokaa. Auttamishaluiset
lahjoittajat kantoivat keräystonkille runsain mitoin
myös eläinten leluja, ruokakippoja ja muita tarvikkeita. Tavara- ja lakanalahjoituksia tuli niin paljon,
että HESYn varastot ovat
täyttyneet ääriään myöten
eikä uusia lahjoituksia voida toistaiseksi ottaa vastaan. Lakanoita käytetään
eläinten alusina ja tavarat
myydään Saunakatin kirpputorilla ja Perintöpuodissa, joiden tuotoilla kustannetaan eläinten eläinlääkäri- ja lääkekuluja.
Eläinten joulukeräykseen
osallistui 44 HESYn vapaaehtoista. HESY haluaakin
kiittää lahjoittajien lisäksi
myös kaikkia kerääjiä, jotka mahdollistivat joulukeräyksen toteuttamisen. Ilman vapaaehtoisten apua
HESY ei kykenisi järjestämään joulukeräystä ja ylipäätään toimimaan nykyisessä mittakaavassa.
HESYn hoivissa on tällä
hetkellä noin sata uutta kotia etsivää eläintä. Yhdistys
toivottaa kaikki lemmikin
ottamista harkitsevat perheet tervetulleiksi tutustumaan kodittomiin eläimiin
Eläinsuojelukeskukseen ItäPakilaan ja vierailemaan
yhdistyksen verkkosivuilla
tutustumassa kodittomiin
koiriin: http://www.hesy.fi
Eläintilat ovat auki ma-pe
ja su klo 15?18 (Yhdyskunnantie 11, 00680 Helsinki).
Nro 1 ? Viikot 3-4
6
Päivyri
Nimipäivät:
ikuu
m
Tam
Viikko 3
Ma 12.1. Toini
Ti 13.1. Nuutti
Ke 14.1. Saku, Sakari, Sasu
To 15.1. Solja
Pe 16.1. Ilmari, Ilmo
La 17.1. Toni, Anton, Antto, Anttoni
Su 18.1. Laura
Viikko 4
Ma 19.1. Henri, henna, Heikki
Ti 20.1. Sebastian
Ke 21.1. Oona, Netta, Aune, Auni
To 22.1. Visa
Pe 23.1. Enni, Enna, Eini, Eine
La 24.1. Senja
Su 25.1. Pauli, Paavo, Paul, Paulus
Viikon mietelause:
Kirja on kuin taskuun
mahtuva puutarha.
Arabialainen
sananlasku
Matkailijoita kutsutaan
Sibeliuksen poluille
??Sibeliuksen syntymästä tulee tänä
vuonna kuluneeksi 150 vuotta, ja
sen kunniaksi toteutettu uusi matkailureitti houkuttelee kulttuurimatkailijoita säveltäjän
jäljille. Sibeliuksen
poluilla -reitti on
julkaistu
paperija verkkoesitteenä
suomeksi ja englanniksi, ja lisäksi esite tullaan julkaisemaan ruotsiksi,
saksaksi, venäjäksi
ja japaniksi.
Jean Sibelius on
tunnetuin ja arvos-
tetuin suomalainen säveltäjä kautta maailman ja hyvin
suosittu etenkin Pohjoismaissa, Britanniassa, Yhdysvalloissa ja Japanissa.
Sibelius150-juhlavuoden
kunniaksi Sibeliuksen elämän tärkeät paikat ja hetket on koottu reitiksi, jota
seuraten matkailijoiden on
helppo kulkea säveltäjän
poluilla ja tutustua samalla tuon ajan Suomeen. Erityisesti kansainvälisille matkailijoille suunnattu reitti
Säveltäjä Jean Sibelius
vuonna 1900. Kuva: Helsingin
kaupunginmuseo/Daniel
Nyblin.
Komea takka kaunistaa salia Ainolassa, Jean Sibeliuksen kotimuseossa Järvenpäässä. Kuva:
Helsingin kaupunginmuseo/Sakari Kiuru.
Loviisan Kappeli on vastikään palautettu Sibeliuksen ajan asuun. Kuva: Loviisan kaupungin
museo
Sibeliuksen syntymäkotimuseo on Hämeenlinnassa.
Kuva: Hämeenlinnan kaupungin historiallinen
museo/Reilika Landén
on pitkäaikainen matkailuhanke, joka tulee
jatkumaan myös juhlavuoden jälkeen.
Sibeliuksen poluilla
-reitti johdattaa paikkoihin, joissa Sibelius asui, kävi koulua, opiskeli, sävelsi,
nautti luonnosta, musisoi ystäviensä kanssa, eli perhe-elämää,
johti teostensa kantaesityksiä ja huvitteli ?
paikkoihin, joissa mestarin muisto on elävä.
Reitin pääkohteet ovat
Hämeenlinna, Loviisa,
Helsinki ja Järvenpää.
Esitteessä vinkataan Sibelius-kohteita myös
muualla Suomessa.
Kaupungit
yhteistyössä kulttuurimat-
kailun hyväksi
Sibeliuksen poluilla
-reitti on syntynyt Helsingin kaupunginmuseon tutkija Jere Jäppisen laajan kokoamistyön tuloksena. Hanke on toteutettu yhteistyössä Hämeenlinnan,
Loviisan, Helsingin ja
Järvenpään museoiden
ja matkailu- ja elinkeinotoimistojen kanssa.
Juhlavuoden tarjontaa ja kaupunkien Sibelius-kohteita esitellään Helsingin matkamessuilla 15.?18. tammikuuta kaupunkien
yhteistyössä toteuttamalla osastolla (6 M
99). Muotoilija Markku Pirin suunnittelema osasto on toteutettu Sibeliuksen ajan
henkeen.
Sibeliuksen poluilla
-esitteen saa matkaYksi Helsingin kymmenistä messuilta, kohdekauSibelius-kohteista: Svenska punkien museoista ja
teatern, jossa Finlandian
matkailutoimistoista
ensiversio esitettiin
sekä osoitteesta:
www.visithelsinki.
1899. Kuva: Helsingin
fi/sibelius-150
kaupunginmuseo
Viikot 3-4 ? Nro 1
7
Helsingin Kaupunginteatterin Biisikoulutusta
monipuolinen kevät
viikon??Helsingin Kaupunginteatterilla on peruskorjausta
edeltävällä kevätkaudellaan
ohjelmistossaan peräti yksitoista ensi-iltaa. Joukossa
on kuusi kotimaista kantaesitystä. Kevätkauden ohjelmisto tarjoaa teatteriherkkua kaikenikäisille, ja mukana niin uutta draamaa,
musiikki- ja tanssiteatteria
kuin komediaakin, sekä
suomeksi että ruotsiksi.
Suuren näyttämön kevät
alkaa vauhdikkaasti koko
perheen musiikkiseikkailulla Peppi Pitkätossu 15.
tammikuuta. Astrid Lindgrenin rakastetun tarinan
ohjaa Milko Lehto, kapellimestarina toimii Markku
Luuppala ja koreografiasta
vastaa Jyrki Karttunen. Väreissä räiskyvän lavastuksen on suunnittelut Markus
Tsokkinen ja puvut Riitta
Röpelinen. Pepin roolissa
vuorottelevat Anna-Riikka
Rajanen ja Maija Koivisto.
Perheen pienimille suunnattu, Tiina Nopolan suosittuun kirjasarjaan perustuva Siiri ja sotkuinen Kerttu saa kantaesityksensä 8.
tammikuuta pienen näyttämön lämpiössä. Kimmo
Virtasen ohjaama näytelmä
kuvaa hauskasti ja oivaltavasti lapsille niin tärkeitä
kaverisuhteita. Siirin roolin näyttelee Sanna Majuri.
Studio Pasilan Troikassa
nähdään 14. tammikuuta
alkaen, miten Jari Tervon
vuonna 2008 ilmestyneen
Mannerheim-kirjan hykerryttävät käänteet ja inhimilliset hahmot moraalipohdintoineen heräävät henkiin Kari Rentolan ohjauksessa. Näytelmän on Kaupunginteatterille dramatisoinut Sami Keski-Vähälä,
ja sen rooleissa nähdään
mm. Carl-Kristian Rundman
(Mannerheim), Sanna-June
Hyde ja Eero Saarinen.
Pasilan näyttämön kevätkausi jatkuu aviopari
Franca Ramen ja Dario Fon
näytelmällä Avoin liitto 12.
maaliskuuta. Terävän ja sanoja säästelemättömän parisuhdekomedian ohjaa Pekka Strang. Mitä seuraa, kun
pariskunta päättää avata
suhteensa niin, että molemmilla on vapaus tulla
ja mennä? Onko hyvä idea
sittenkään niin hyvä juttu?
Arjen mankeloimana avioparina nähdään komedian
kiintotähdet Riitta Havukainen ja Sixten Lundberg.
Lilla Teaternin kevätkauden aloittaa katalonialaiskirjailija Jordi Galceranin
palkittu Lainavaimo (El crèdit, 2013) 16. tammikuuta. Ruotsinkielisenä vuo-
den 2014 katsojien suosikiksi Lillanissa noussut
komedia esitetään nyt suomeksi. Esityskielen lisäksi
näyttelijät Pekka Strang ja
Sampo Sarkola ovat vaihtaneet keskenään myös rooleja, Lainavaimossa pankinjohtajan puheille tuleekin
Strang, ja lainan eväävän
johtajan roolissa nähdään
Sarkola. Näytelmän ohjaa
Raila Leppäkoski.
Lilla Teatern juhlistaa
75-vuotisjuhlavuottaan kantaesityksillä, joista ensimmäinen, Alec Aallon Rådgivaren saa ensi-iltansa Lilla
Teaternissa 4. helmikuuta.
Raila Leppäkosken ohjaama uutuusnäytelmä sitoo
yhteen tämän päivän suomalaisen ja renessanssiajan
poliittisen valtapelin. Nykyaika esittelee naispuolisen
pääministerin esikuntineen
ja renessanssi machiavellimaisen herttuan hovin.
Kummassakin todellisuudessa nuori neuvonantaja
tasapainottelee vallan nuoralla. Rooleissa nähdään
Peter Kanerva, Antti Timonen, Joachim Wigelius,
Martin Bahne, Marika Parkkomäki ja Nina Hukkinen.
Lillanin juhlakevään päättää 26. maaliskuuta kantaesitettävä Bengt Ahlforsin
kirjoittama ja ohjaama Gå
på vatten. Näytelmän lavastuksesta ja pukusuunnittelusta vastaa Ralf Forsström.
Syyllisyydestä ja vastuusta kertovan psykologisen
trillerin rooleissa nähdään
Sampo Sarkola ja Pia Runnakko.
Arena-näyttämöllä opetellaan 22. tammikuuta alkaen flirttailun alkeita näytelmässä Flirttikurssi 55+
(Blütenträume, 2007). Lutz
Hübnerin lämminhenkisessä draamakomediassa ryhmä kuusikymppisiä osallistuu kansalaisopiston kurssille saadakseen vinkkejä
seuranhakuun. Pentti Kotkaniemen ohjauksessa näyttelevät Heidi Herala, Leena Uotila, Eija Vilpas, Heidi
Lindén, Pertti Koivula, Jari
Pehkonen, Eppu Salminen
ja Tom Wentzel.
Arena-näyttämöllä ollaan
rikoksen jäljillä, kun Kari
Hotakaisen Martti Suosalolle kirjoittama Palvelija saa
kantaesityksensä 16. huhtikuuta. Tragikoominen monologi tarkastelee palvelijuutta ? onko se vain ammatti vai ihmisessä syvemmällä oleva luonne? Kuinka paljon ihmiseltä voi
pyytää, missä kulkee raja?
Mitä tapahtuu kun palvelijan hermot pettävät? Palvelijan rooliin ui monitaituri
Martti Suosalo.
Helsinki Dance Companyn kevään koreografina
vierailee suomalaisen nykytanssin vahva vaikuttaja
Ervi Sirén. Studio Elsassa
19. helmikuuta kantaesitettävässä JUICY ? tuli vaan
mieleen -teoksessa tanssivat Jenni-Elina von Bagh,
Heidi Naakka, Sofia Ylinen,
Kai Lähdesmäki, Mikko Paloniemi ja Eero Vesterinen.
Pukusuunnittelusta vastaa
Cris af Enehielm.
Kaupunginteatterin uuden Pengerkadun näyttämön esityskauden avaava ranskalaisuutuus, Eric
Assous?n Ihanat naisemme (Nos femmes, 2013),
on Pariisiin sijoittuva älykäs komedia, jossa kolme
kaverusta, Max, Paul ja Simon, ovat sopineet miesten peli-illan Maxin luo. Simon saapuu paikalle pahasti myöhässä, kertoo syyllistyneensä vakavaan rikokseen ja pyytää ystäviään
valehtelemaan itselleen alibin. Näytelmän kaveruksina
nähdään tosielämän ystävät
Timo Torikka, Kari Heiskanen ja Pertti Sveholm. Suomen kantaesityksensä Ihanat naisemme saa 5. maaliskuuta Timo Torikan suomentamana ja Kari Heiskasen ohjaamana. Lavastuksen ja puvut on suunnitellut Janne Siltavuori.
Ohjelmistossa jatkavat
maaliskuun loppuun saakka suurella näyttämöllä Ladykillers ? Sarjahurmaajat
ja Miten menestyä vaivatta
liike-elämässä sekä pienellä näyttämöllä Einsteinin
rikos, Vanja-eno ja Vielä
ehtii. Studio Pasilassa jatkavat kevätkaudella Club
act!one, Kiviä taskussa ja
Pikavoitto ja Arena-näyttämöllä jatkaa hulvaton Otetaas toiset! Yleisön suosikeista, Mielensäpahoittaja
ja poika ja Jeminan monta elämää, saadaan lisäesityksiä tammi-helmikuulle.
Helsingin Kaupunginteatterin 1. kesäkuuta alkavan
peruskorjauksen aikana esityksiä nähdään teatterin viidellä näyttämöllä: nykyisten studio Pasila, Lilla Teaternin ja Arena-näyttämön
lisäksi Peacock-teatterissa
ja Ryhmäteatterin käytössä
olleella Pengerkadun näyttämöllä. Lisäksi Helsinki
Dance Companyn tuotantoja esitetään remontin aikana Stoassa. Remontin on
määrä valmistua vuoden
2017 alussa, ja esitystoiminta remontoiduissa tiloissa jatkuu elokuussa 2017.
Menovinkki
Laurentius-sali helmikuu 2015
LA 7.2. TOMI METSÄKETO & TESSA VIRTA ORKESTEREINEEN ? RAKKAUTTA VAIN
KLO 19 tunnelmallisessa konsertissa kuullan Tomin oman tuotannon lisäksi kotimaisia ja ulkomaisia
viihteen ikivihreitä ja kevyenmusiikin klassikoita. Liput: 35,50? www.lippu.fi
tai Lohjalla Prisman ja KCitymarketin palvelupisteet
Järj. www.operart.fi
LA 14.2. KATRI HELENA
? TAIVAAN TIE
KLO 19 Konsertin ohjelmisto koostuu iki-ihanista, tutuista ja turvallisis-
ta hiteistä sekä muutamista Taivaan tie ? levyn lauluista. Liput: 37,50? www.
lippupalvelu.fi tai Lohjalla
Prisman ja K-Citymarketin
palvelupisteet Järj. Hype
Productions Oy
TO 26.2. SINFONIAKONSERTTI JUHA & ME
KLO 19 Juha Kangas, johtaa Lohjan kaupunginorkesteri. Mozart: sinfoania nr 17
G-duuri KV 129. Nordgren:
Sinfonia jousille. Vasks:
Epifania. Haydn: Sinfonia
nr 97. Liput: 25/20? www.
netticket.fi tai kaupungintalon asiakaspalvelu
PE 27.2. NAURUN TA-
SAPAINO ON THE ROAD
KLO 19 Pohjaton ilo- ja
energiapakkaus Jussi Simola nokkelan terävä-älyinen Tomi Haustola sekä
hämmentävä mutta hysteerisen absurdi koko ohjelman voittaja Iikka kivi
tarjoilevat kattauksen joka
takuuvarmasti upottaa jokaisen komiikan makuhermoon kolmen ruokalajien
elämyksen! Kesto 2h (sis.
väliajan) HUOM! K-15 Liput: 27,50/22,50? www.lippu.fi tai Lohjalla Prisman ja
K-Citymarketin palvelupisteet Järj. www.suomenstandupclub.fi
loppuisin
??Itä-Helsingissä toimiva
Biisiverstas järjestää kurssin lauluntekijöille alkaen
31.1.2015. Kolmen kuukauden koulutus sisältää biisipajoja, ryhmätöitä, luentoja,
vierailijoita sekä itsenäisen
työskentelyn jaksoja, jolloin keskitytään lauluntekemiseen.
Lähiopetusta on yhteensä 54 tuntia. Siihen sisältyy henkilökohtaista ohjausta kolme tuntia. Kurssi
on maksullinen.
Musiikkiyhtiö Popmode
Oy:n Biisiverstas toimii Helsingin Roihupellossa. Koulutusta johtavat Martti Heikkilä ja Sara Suvela.
Lisätietoja: popmode.fi/
musiikkikoulutukset/biisiverstas-lauluntekijakoulutus-syventava-jakso/
Uusi palveleva olutbaari
Helsingin keskustaan
??Helsingin Diana-puisto
saa vuoden 2015 alussa
uuden naapurin. Palveleva
olutbaari Bier-Bier avataan
tammi?helmikuun vaihteessa osoitteeseen Erottajankatu 13. Kyseisissä tiloissa on toiminut muun muassa Alko.
? Bier-Bier on viiniravintolamme Vin-Vinin menevä
broidi, jonne voi tulla oluiden tai tunnelman perässä.
Meillä ei tarvitse hämmentyä valikoiman edessä, koska apu on lähellä, kertoo
ravintolan omistajiin kuuluva Anders Westerholm.
Erottajan olutbaarin muita omistajia ovat Matti Sarkkinen ja Toni Immanen.
Sama kaverikolmikko on
myös viinien ja oluiden
maahantuontiyritys Viinitien takana. Omistajat lupaavat, että kesään mennessä Bier-Bierin valikoimasta puolet on omaa maahantuontia.
? Valikoiman pääpaino
on erittäin laadukkaissa
eurooppalaisissa pienpanimoissa. Muualta maailmasta mainittakoon esimerkiksi Tanskasta Brooklyniin
muuttanut Evil Twin. Vaihtuvia suomalaisia käsityöoluita on myös jatkuvasti
saatavilla, samoin kuin tietenkin pientila viinejä. Tarjolla tulee olemaan myös
pientä syötävää. Illallisvarausta en Bier-Bieriin tekisi, mutta osoitetta ei tarvitse vaihtaa nälän takia, Westerholm lupaa.
Bier-Bierin sisustussuunnittelusta vastaa sisustusarkkitehti Joanna Laajisto,
jonka kanssa Westerholm ja
Sarkkinen tekivät onnistunutta yhteistyötä myös Helsingin vanhan kauppahallin keskitilaan kesäkuussa
2014 avatussa kahvila-ravintola Storyssa.
? Emme halunneet lähteä
rakentamaan äijien oluttupaa vaan tyylikkään rentoa baaria, jossa puitteet
ovat kohdillaan. Superlahjakkaan Joannan kanssa
Bier-Bieristä tehdään miellyttävän eklektinen, Westerholm kertoo.
Bier-Bier avataan tammi?helmikuun vaihteessa
ja se tulee olemaan auki
maanantaista lauantaihin.
Omistajat lupaavat kertoa
lisää tuotteesta, palvelusta ja aukioloajoista tammikuun alkupuolella.
Anders Westerholm ja
Matti Sarkkinen tunnetaan viinin ja ruoan ystävien keskuudessa ravintoloistaan Sushibar + Wine
sekä Story. Yhdessä Toni
Immasen kanssa he omistavat lisäksi myös viinibaari Vin-Vinin sekä viinien ja
oluiden maahantuontiyritys
Viiniten. Bier-Bier on tyylikkään rennoista paikoistaan tunnettujen ystävysten ensimmäinen olutbaari.
Muotiketju Bik Bok
kasvoi Suomessa
?
??Norjalainen muotivaateketju Bik Bok on kahdessa
vuodessa laajentanut Suomen toimintaansa 21 liikkeeseen sekä nettikauppaan. Tavoitteena on jatkaa kasvua ja nousta trenditietoisten nuorten naisten
suosikkiketjuksi Suomessa.
Trenditietoisille nuorille
naisille suunnattu norjalaisketju Bik Bok on tehnyt Suomessa huomattavan
kasvun vastoin markkinaoletuksia. Bik Bok aloitti
toiminnan Suomessa marraskuussa 2012, ja alkuun
avattiin neljä liikettä: yksi
Kuopioon ja kolme pääkaupunkiseudulle. Lanseerauksen jälkeen uusia liikkeitä on avattu peräti 17 ympäri maata, minkä lisäksi
Suomessa toimii oma nettikauppa.
Bik Bok työllistää tällä
hetkellä Suomessa 133 henkilöä, jotka on valittu noin
11 500 työnhakijan joukosta kahden vuoden aikana.
? Työntekijämme viihtyvät meillä pitkään ja tavoitteenamme on aina kehittää ja kouluttaa heitä
edelleen. Etenemismahdollisuudet ovat meillä hyvät
ja pyrimme olemaan ponnahduslauta nuorille, Bik
Bokin maajohtaja Mia Karras kertoo.
Sitoutunut ja asiantunteva henkilöstö on osa Bik
Bokin palvelukonseptia,
joka perustuu samaistuttavuuteen ja asiakkaan inspiroimiseen. Muita menestystä selittäviä tekijöitä ovat
muun muassa viikoittain
päivittyvä tuotevalikoima,
ilmapiiri myymälöissä sekä
yrityksen aktiivisuus sosiaalisessa mediassa. Osana
norjalaista vaatealan perheyritys Varner Groupia Bik
Bokilla panostetaan myös
toiminnan vastuullisuuteen.
Laajentuminen jatkuu
Bik Bokin tavoitteena
on nousta trenditietoisten
nuorten naisten suosikkiketjuksi Suomessa.
? Meillä on hyvät kokemukset Suomen markkinoilta muiden Varner
Group -konsernin ketjujen (Dressmann, Carlings,
Cubus) kautta ja Bik Bok
on otettu todella hyvin vastaan Suomessa. Uskomme
konseptimme toimivan hyvin myös tulevaisuudessa,
Karras sanoo.
Suomeen aiotaan avata
ensi kevään aikana ainakin
kolme uutta liikettä, ja kokonaisuudessaan Bik Bok
-ketjua aiotaan kasvattaa
Suomessa ainakin 30 liikkeeseen.
Norjan ja Suomen lisäksi
Bik Bok toimii Ruotsissa ja
Tanskassa.
Nro 1 ? Viikot 3-4
8
Kevättä kohden mennään! Nyt on
loistava aika aloittaa autokoulu.
Uudet kurssimme alkavat 19.1 ja 2.2 klo 17
Now it?s a good time
to start driving!
New courses in ENGLISH Jan 26th and Feb 9th at 17 o clock
Tervetuloa, Welcome!
AUTOKOULU
HAKANIEMI
09-730 700
Hämeentie 14, 00530 HKI | www.autokouluhakaniemi.fi
Kaisaniemen metroaseman nimi
muuttui Helsingin yliopistoksi
??Kaisaniemen metroasema
nimetään Helsingin yliopistoksi tammikuussa 2015.
Ruotsiksi nimi on Helsingfors universitet ja englanniksi University of Helsinki. Nimenmuutoksesta päätti Helsingin kaupunginhallitus huhtikuussa.
Yliopistolle kulkee päivittäin suuri määrä ihmisiä, joista monet ovat kansainvälisiä vieraita, opetushenkilökuntaa ja opis-
kelijoita. Siksi on tärkeää,
että yliopistoa lähinnä oleva metroasema on helppo
tunnistaa nimestään.
?Metroaseman nimikylttien uudistaminen käynnistyy tammikuun alkupuolella, ja samaan aikaan vaihdetaan metron asemakuulutukset sekä HSL:n metroinfo-julisteet asemilla ja
metrohaarukat asemilla ja
metrojunissa. Uuden nimen
päivittäminen kaikkeen pai-
nettuun materiaaliin vie aikansa, joten ylimenokauden aikana on näkyvillä
molempia nimiä.
Helsingin yliopisto viettää ensi vuonna 375-vuotisjuhlavuottaan. Helsingin
kaupunki luovuttaa metroaseman uuden nimen lahjana yliopistolle, joka on
kaupungille tärkeä yhteistyökumppani.
Kaupunginjohtaja Jussi Pajunen luovuttaa nimi-
kyltin rehtori Jukka Kolalle juhlatilaisuudessa metroaseman sisäänkäynnin luona 20.1. klo 13 osoitteessa
Vuorikatu 12.
Aamupäivän aikana 20.1.
Helsingin yliopiston ylioppilaskunta (HYY) järjestää matkustajille ohjelmaa
metroasemalla. Paikalla on
HYY:n ja Avoimen yliopiston henkilökuntaa noin kello 9?12 ja jaossa muun muassa makeisia ja heijastimia.
Topi Lehtipuu juhlaviikkojen johtajaksi
Taiteilija Topi Lehtipuu
(s. 1971) on nimitetty
Juhlaviikkojen
toiminnanjohtajaksi
1.10.2015 alkaen.
Lehtipuu vastaa
festivaalin taiteellisesta
suunnittelusta
ja organisaation
johtamisesta
kolmivuotiskaudella
2016-2018.
??Topi Lehtipuu on kansainvälisesti kysytty laulaja, joka on työskennellyt
maailman merkittävimpien
kapellimestarien ja ohjaajien kanssa esiintyen säännöllisesti mm. Helsingissä, Berliinissä, Lontoossa,
Pariisissa, Salzburgissa ja
Wienissä. Festivaalijohtamiskokemusta Lehtipuulle
on kertynyt Turun musiikkijuhlien taiteellisen johtajan tehtävästä vuodesta
2010 alkaen sekä Joroisten
Musiikkipäivien taiteellisen
johtajan tehtävästä vuosina 2008-2010 sekä 2006
ja 2004. Lehtipuu valmistui musiikin maisteriksi Sibelius-Akatemiasta vuonna
2003 kuoron- ja orkesterinjohdon koulutusohjelmasta. Lehtipuu vastaa täysipäiväisesti Juhlaviikkojen
johtamisesta ja jatkaa sivutoimisesti taiteilijanuraansa
laulajana.
Valinnan tehneen Helsinki-viikon säätiön hallituksen mukaan Topi Lehtipuulla on erinomaiset edellytykset kehittää Juhlaviikkojen toimintaa. ?Topi Leh-
tipuun kansainväliset verkostot yhdistyneenä vahvaan yleisösuhteeseen antavat erinomaisen lähtökohdan tulevien festivaalikausien suunnittelulle. Uskon,
että Topi Lehtipuu auttaa
tämä tavoite mielessään virittämään Juhlaviikot jälleen uudelle tasolle rakentaen vuosikymmenten mittaan kerrytetyn hienon perustan varaan?, luonnehtii Helsinki-viikon säätiön
puheenjohtaja, professori
Pekka Mattila.
Helsingin juhlaviikkojen
toiminnanjohtajan tehtävänä on festivaalin taiteellinen johtaminen ja kehittäminen. Toiminnanjohtaja vastaa myös budjetista,
rahoituksen kehittämisestä sekä säätiön organisaation ja asiantuntijahenkilöstön johtamisesta. Festivaa-
lin uudistumiskyvyn ja työn
luonteen vuoksi tehtävä on
määräaikainen; uuden toiminnanjohtajan kausi kestää kolme vuotta sisältäen
kuitenkin option kahden
vuoden jatkoon.
Juhlaviikkojen nykyinen
toiminnanjohtaja Erik Söderblom päättää kautensa
vuoden 2015 festivaaliin.
Helsingin juhlaviikot järjestetään seuraavan kerran
14.?30.8.2015.
Ict-ala kasvaa vahvasti
Helsingin seudulla
??Helsingin seudulla tuotanto kääntyi nousuun viime keväänä ja on kasvanut
vuoden edetessä kiihtyvästi. Muuhun maahan verrattuna nousu on ollut selvästi ripeämpää.
Tuotannon vahvistuminen
on erityisesti informaatioja viestintä eli ict-alan ansiota. Kasvuun vetää ohjelmistopalvelut. Kysyntä
tuo myös työpaikkoja: ictala on ainoa, jossa henkilöstömäärä kasvoi heinäsyyskuussa vuodentakaiseen verrattuna.
Ennakkoarvion mukaan
ict-yritysten liikevaihto oli
kolmannella neljänneksellä 16 prosenttia korkeampi kuin viime vuoden vastaavaan aikaan. Tuotannon
osalta se merkitsee yli prosentin nousua, selviää Helsingin seudun kauppakamarin Toimialakatsaus-raportista.
? Myönteistä on, että
myös rakentamisen sekä
niin liike-elämän kuin kotitalouksienkin palveluiden
tuotanto on kasvussa. Teollisuus on edelleen alamaissa, mutta sen lasku on kuitenkin pysähtynyt. Sen sijaan kaupan alamäki jatkuu
edelleen, sanoo johtaja Pia
Pakarinen Helsingin seudun kauppakamarista.
Pääkaupunkiseudulle
pendelöinti vähentynyt
Uusi ilmiö työmarkkinoilla on, että Helsingin seudulla asuvien työllisyys on
kasvanut, vaikka alueella
sijaitsevat työpaikat ovat
vähentyneet.
Pääkaupunkiseudulle
pendelöinti seudun ulkopuolelta on kääntynyt laskuun, ja korvautunut alueella asuvien työllisyyden
kasvulla. Tämä on osin toteutunut kasvaneen seudulle muuton vuoksi.
Helsingin seudulla täytyykin olla riittävästi kohtuuhintaisia vuokra-asuntoja,
ja työmatkaliikenteen on
sujuttava kaikilla kulkumuodoilla.
? Liikkumista pääkaupunkiseudulle ei saa tehdä vähemmän houkuttelevaksi
esimerkiksi ruuhkamaksuilla. Liityntäpysäköintipaikkoja tarvittaisiin lisää, jotta vaihto joukkoliikennevälineisiin tapahtuu mahdollisimman lähellä kotia,
Pakarinen sanoo.
Viikot 3-4 ? Nro 1
9
Kruununhakaan suunnitteilla
juutalaisen kulttuurin keskus?
ÂJatkoa sivulta 3
??Ennen kuin Mariankatu 3:n suojeltu talo voidaan ottaa käyttöön, uutta
omistajaa odottaa mittava
remontti. Suurin korjaustarve liittyy rakennuksen
perustuksiin, joiden kantavuus on puutteellinen.
Myös seinärakenteet sekä
vesi-, viemäri- ja sähköjärjestelmät odottavat korjauksia ja muutoksia. Rakennus on osittain painunut, ja
sen alakerta kärsii kosteusongelmista.
Suomen Chabad Lubavitchin kanssa on neuvoteltu 110 000 euron kauppahinnasta. Lisäksi kaupunki
tulee perimään rakennuksen omistajalta noin 18 000
euron suuruista vuotuista
maanvuokraa. Kiinteistövirasto pitää kauppahintaa
hyväksyttävänä, sillä uusi
omistaja sitoutuu huolehtimaan talon huomattavan
kalliista korjaustyöstä.
Korjaussuunnitelmat on
tehtävä yhteistyössä mu-
Hyvinvointiin
Mariankatu 3 / Aleksanterinkatu 1
lokakuussa 2012.
MOLKOSAN
10,85
110,
,85 ?
5500
00 ml
EFAMOL
120 + 30 kaps.
25,85
, ?
seoviranomaisten kanssa,
koska rakennus on suojeltu kulttuurihistoriallisesti
arvokkaana. Rakennus valmistui vuonna 1765 meritullikamarin toimipaikaksi.
Sittemmin tiloissa on toiminut muun muassa huuto-
kauppakamari, poliisiasema, pysäköinninvalvontatoimisto ja Suomalaisen Kirjallisuuden Seura.
Helsingin kaupunki myy
parhaillaan ydintoimintojensa kannalta tarpeettomia kiinteistöjä. Tavoittee-
KAIVOPUISTON APTEEKKI
BRUNNSPARKENS APOTEK
Avoinna ma-pe
ma-pe 8.30
8.30
- 18.00
Avoinna
- 18.oo
9.00
- 15.00
la la
9.00
- 15.00
Öppet ma-pe
må-fre 9.00
8.30
- 18.00
1.-31.7.
- 18.00
9.00
- 15.00
la lö
9.00
- 14.00
Neitsytpolku 10
00140
Helsinki
Neitsytpolku
10
Jungfrustigen 10
00140
Helsingfors
Jungfrustigen
10
00140Tel.
Helsinki
00140 Helsingfors
Puh./
(09) 655 069
Puh./Tel. (09) 655 069
Ystävällistä palvelus lähiapteekista
Juustokauppa
Tuula Paalanen
Avoinna ma-pe 8-18 la 8-16
Hietalahden kauppahalli
00180 Helsinki ? Puh. 627 323
email: tuula.paalanen@welho.com
www.juustokauppa.com
Löydät meidät facebookista
TIETOKONEPAKETTI EDULLISESTI
Tuplaydinprosessori ? Kirjoittava DVD-asema
? Laadukas 17? näyttö ? Windows Vista Business
Valmis konepaketti esim.
netti- ja multimediakäyttöön
Paketin hinta: 130?
Tarjous voimassa niin kauan kuin tavaraa riittää.
GLOBAL GRAPH OY
KÄYTETTYJEN TIETOKONEIDEN ERIKOISLIIKE
Avoinna arkisin 09:00 - 18:00
Helsinginkatu 14 ? 09-736 522 www.globalg.net ? globalg@sci.fi
na on vähentää kunnossapidettävien kiinteistöjen
määrää, jotta korjausvarat
voidaan ohjata tärkeimpiin
kohteisiin, kuten koulujen
ja päiväkotien korjauksiin.
Huonokuntoinen Mariankatu 3:n rakennus yritettiin myydä jo kaksi vuotta
sitten, mutta silloin talosta
ei saatu yhtään tarjousta.
Kiinteistölautakunta käsittelee Mariankatu 3:n tontin vuokraamista koskevaa
ehdotusta kokouksessaan
18.12.2014. Mikäli lautakunta hyväksyy ehdotuksen, kauppakirja voidaan
allekirjoittaa ensi vuoden
alussa.
DR.HAUSCHA
Rose Day Cream
18,85 ?
Rose Body Wash
14,00 ?
Deodorant Floral
9,85 ?
Matti Lantto
TARJOUKSET VOIMASSA 31.01.2015 ASTI
Lönnrotinkatu 4, Puh. (09) 647 308 | Avoinna 10-18, la 10-16
Nro 1 ? Viikot 3-4
10
Konstailematonta ihonhoitoa ja hierontaa Sulosta!
Perusjalkahoito 50?
(norm.65?) koodilla ?Rööperi?.
Sulo
040 124 2111
Mannerheimintie 120
00270 Helsinki
www.hyvinvointisulo.fi
Tarjous voimassa asti 28.2.15 asti.
Annankatu 20
00120
Helsinki, Finland
Annankatu
24
Puh. 622 5553
Puh./Tel +358-9-622 5553
ma-pe
10-18, la 5552
10-15
Fax +358-9-622
www.tokyokan.fi
e-mail
tokyokan@kolumbus.fi
www.tokyokan.fi
Kirkkoon liittyi
ennätysmäärä ihmisiä
ÂJatkoa sivulta 3
Kirkon jäsenmäärä on
vuoden 2014 lopussa noin
4 041 000 henkilöä. Kirkon
jäseniä on noin 74 % suomalaisista.
Tiedot perustuvat kirkon
jäsentietojärjestelmän ennakkotietoihin ajalta 1.1.31.12.2014. Tarkistetut luvut saadaan jäsentietojärjestelmästä tammikuun puoleenväliin mennessä.
Uudet jäsenet
tervetulleita
Kirkkohallituksen kansliapäällikkö Jukka Keskitalo on iloinen liittyneiden
suuresta määrästä.
? Iloitsen siitä, että viime vuoden aikana ennätysmäärä ihmisiä on päättänyt
liittyä kirkkoon.
Toivotan uudet
kirkon jäsenet
lämpimästi tervetulleiksi, Keskitalo sanoo.
Keskitalo sa-
noo, että myös kirkosta
eroaminen otetaan vakavasti.
? On tärkeä kuulla niitä viestejä, joita kirkosta
eronneet ovat halunneet
antaa. Kirkon jäsenyyteen
on myös aina ovi auki takaisin, jos kokee, että kirkon usko ja arvot vastaavat
omaa elämänkatsomusta.
? Kirkko on viime vuoden jäsenyysmuutoksista
huolimatta Suomen suurin yhteisö. Erityisesti vaikeina taloudellisina aikoina moni arvostaa kirkon
ruohonjuuritason työtä ja
roolia paikallistasolla. Kirkon ulkomaanavun ja lähetysjärjestöjen kautta kirkon
jäsenen auttava käsi ulottuu eri puolille maailmaa,
Keskitalo muistuttaa.
Mon-Fri 10-18
Tässä voisi olla sinunOpen:
ilmoituksesi!
Sat 10-15
Ota yhteyttä varaa paikkasi:
09-413 97 332 tai jarkko.soini@karprint.fi
Yömetrokokeilu ei jatku 2015
??Marraskuussa 2013 alkanut metron yöliikennekokeilu ei jatku 2015. Yöliikenteen matkustajamäärät ovat jääneet selvästi
vähäisemmiksi kuin vuorokauden muina jaksoina.
Siten yöliikenteen kustannukset matkaa kohti ovat
moninkertaiset päiväliikenteeseen verrattuna. Yömetro kulkee viimeisen kerran
uudenvuodenyönä.
Kokeilun aikana metro
on liikennöinyt viikonloppuisin noin klo 1.30 asti.
Itä-Helsingin yöbusseilta
vähennettiin vuoroja yömetrokokeilun alkaessa.
Metroasemilta ei ole yömetron liikennöintiaikoina liityntäbussiyhteyksiä.
Metron yöliikenteessä on
ollut keskimäärin 3 200
matkustajaa yötä kohden.
Matkustajamäärät ovat selvästi pienempiä kuin muina vuorokauden liikennöintijaksoina. Suuri osa, jopa
40 prosenttia yömetromatkoista on ollut kantakaupungin sisäisiä eli Ruoholahden ja Kalasataman välisellä osuudella tehtyjä matkoja. Yömetro on vähentänyt Itä-Helsingin yöbussien käyttöä: niissä on ollut
yötä kohti keskimäärin 1
500 matkustajaa vähemmän
kuin aiempina vuosina.
Kahdella tunnilla pidennetty metroliikenne maksaa
vuorokaudessa noin 4 400
euroa, kun otetaan huomioon yöbussiliikenteestä
saadut säästöt. Yöliiken-
teessä kustannus matkaa
kohti on ollut noin 1,40 euroa, kun koko metroliikenteessä kustannus on noin
0,40 euroa. Yömatkalle kertyy siis hintaa selvästi päivämatkaa enemmän.
Myöhäistunnit ovat houkutelleet liputtomia matkustajia
päiväliikennettä enemmän. Liputtomien osuus on ollut yömetrossa yli viisi prosenttia,
kun osuus on normaalisti alle kolme prosenttia.
Metron yöliikenteessä on
myös esiintynyt jonkin verran enemmän järjestyshäiriöitä kuin muina aikoina.
Yöbussivuoroja
palaa
idän linjoille
Yömetrokokeilun päättyessä Itä-Helsingin yölinjoil-
le lisätään ne lähdöt, jotka
poistuivat kokeilun alkaessa. Lähdöt ajetaan vuoden
2015 alusta lähtien perjantain ja lauantain sekä lauantain ja sunnuntain välisenä yönä:
90N Rautatientorilta 0.20,
0.50 ja 1.20, Kallvikintieltä 0.58
92N
Rautatientorilta
23.58, 0.38 ja 1.18
94N Rautatientorilta 0.22
ja 1.02, Kontulankaarelta
0.55
95N Rautatientorilta 0.08,
0.50 ja 1.35, Mellunmäestä
0.08 ja 0.53
96N Rautatientorilta 0.10,
0.40 ja 1.10
97N
Rautatientorilta
23.52, 0.32 ja 1.12, Kotikonnuntieltä 0.29 ja 1.09
Viikot 3-4 ? Nro 1
11
TIETOKONEHUOLTO
Taiteen tekemisen välineenä valo
kin. Helena Hietasen Teknopitsi-teos oli esillä Venetsian biennaalissa 1997.
Hietanen oli Ars Fennica -ehdokas 2001, hän sai
kuvataiteen valtionpalkinnon 1999 ja William Thuring -säätiön pääpalkinnon
2007. Jaakko Niemelä oli
kuvataiteen valtionpalkittu 2005 ja Ars Fennica -ehdokas 2010. Hietanen ja
Niemelä saivat Helsingin
kaupungin kulttuuripalkinnon 2009.
mutta vähentyneiden venäläismökkeilijöiden synnyttämää aukkoa täyttää hyvä
kotimainen kysyntä ja kasvava Keski-Euroopan markkina?, taustoittaa Lomarengas Oy:n toimitusjohtaja Juha-Pekka Olkkola ja jatkaa
vuokramökkitoiminnan positiivisten näkymien syitä:
?Entistä nuoremmat, kaksikolmekymppiset perheet ja
kaveriporukat ovat löytämässä vuokramökkeilystä
trendikkään ja arvoiltaan
kestävän vapaa-ajanviettomuodon. He ovat sukupolvea, jolla ei ole erityistä halua kiinnittyä suvun mökkiin, vaan hakevat vaihtelua ja kokemuksia ilman
klapi- tai maalaustalkoisiin
liittyvää velvoitetta.?
Suomessa on Lomarenkaan arvion mukaan enemmän vuodepaikkoja vuokramökeissä (n. 145.000)
kuin hotellihuoneissa (n.
102.000) ja niiden vuokraustoiminnasta on tullut merkittävä matkailuteollisuuden
muoto. Vuokramökkeilyä ei
kuitenkaan matkailumittareihin tilastoida ja vain osa
niistä on organisoidun välitystoiminnan piirissä.
?Suomella on mahdollisuus nousta luontomatkailun kansainväliseksi edelläkävijäksi ja siinä mökkimatkailulla on tärkeä rooli. Luonnon arvostus on
suomalaisten perimässä ja
ulkomailla osataan arvostaa myös kokemuksia, jotka syntyvät meille pieneltä
tuntuvista asioista?, kertoo
Juha-Pekka Olkkola visioistaan Suomen matkailun
tulevaisuudesta ja jatkaa:
?Pelkkään luonnon vetovoimaan ei kuitenkaan saa
tuudittautua, sillä tärkeintä on koko tuote. Mökkien
sekä niiden varustuksen,
ympäristön ja lomanviettoon liittyvien lisäpalveluiden tulee olla tarjolla sellaisessa kunnossa, että asiakas haluaa niitä ostaa ja saa
myös rahoilleen vastinetta.
Näin sosiaalisen median aikana asiakkaat kyllä hoitavat kokemiensa elämysten
le
meil
Tule kuin
n
KÄYTETTYJEN TIETOKONEIDEN ERIKOISLIIKE
enne ät
et
n
Avoinna arkisin 09:00 - 18:00
e
m
!
i
os
m
r
e
h
Helsinginkatu 14 ? 09-736 522 www.globalg.net ? globalg@sci.fi
GLOBAL GRAPH OY
Näyttelyn tuotanto:
Suomen
Taideyhdistys ry
markkinoinnin eteenpäin
omissa kanavissaan - niin
hyvässä kuin pahassakin.?
Lomarengas Oy:n teettämä kyselytutkimus toteutettiin markkina- ja kuluttajatutkimusyhtiö Cint:in
paneelin kautta verkkokyselynä. Tutkimus toteutettiin joulukuussa 2014 ja siihen vastasi yhteensä 1?012
20-70-vuotiasta suomalaista.
Tiedotteessa on hyödynnetty myös Helsingin Sanomien lukijoilleen lokakuussa
2014 teettämän ?Ostopäätöksien teko lomamökkiä
vuokratessa? -nettipaneelin tuloksia. Sanoma Oy:n
teettämän kyselyn vastaajamäärä oli 222.
Tutkimuksen
pääkohdat
- 45 % on jo vuokrannut lomamökkiä Suomesta. 55 % aikoo mahdollisesti ja 9 % varmasti vuokrata
mökin Suomesta vuonna
2015. 31,5 % vastanneista
ei ole koskaan vuokrannut
mökkiä.
- 40,1 % kertoo harkinneensa lomamökin vuokrausta Suomesta sen sijaan,
että matkustaisi ulkomaille
lomalle. Vain 12,8 % ei ole
mökinvuokrausta harkinnut, vaan matkustaa mieluummin ulkomaille.
- 42,9 % suomalaisista
on päättänyt viettää helmikuun 2015 talvilomansa
kotona, kun 29,5 % ei ole
vielä päättänyt talvilomansa viettomuotoa.
- 25,2 % uskoo, että Suomen suosio matkailukohteena lisääntyy, koska suomalaiset jäävät itse enemmän kotimaahan. Myös
22,2 % uskoo kasvua tulevan myös ulkomaisista turisteista.
- 11,7 % vastanneista uskoo vuokramökkeilytrendin
kasvavan. Kotimaisen hotellilomailun kasvuun uskoo 3,7 % ja lomakeskusten
vetovoimaan 7,3 % vastanneista. 7,4 % vastanneista
uskoo, että matkailu Suomessa vähenee.
Pakkaskattikaksikko Pauke ja Kuura
6/2014
6,40
EN ROT T WE
ILE
R
HOITO ? RAVINTO ? UUTUUD
ET ? NEUVOT ? VINKIT
ER
GIN
XXX
UE
SIT
EN
Näyttelyn yhteydessä julkaistaan kirja Helena Hietanen & Jaakko Niemelä:
Chaos & Beauty. Kirjan on
toimittanut Suomen Taideyhdistyksen näyttelysihteeri Pirkko Tuukkanen.
Teksteistä vastaavat vapaa
kirjoittaja Hannele Jäämeri sekä kuvataiteilija, kuvataiteen tohtori Petri Kaverma. Kirjan on taittanut
Ilona Ilottu, Dog Design.
Julkaisu on kolmikielinen;
suomi-ruotsi-englanti.
Pääsymaksut: 10 ? / 7 ?,
Alle 18v. vapaa pääsy
Helsingin Taidehalli
Nervanderinkatu 3
Suomalaiset lomailevat ensi vuonna kotimaassa
??Perinteisellä suomalaisella mökkilomailulla on yhä
enemmän vetoa kotimaisten matkailijoiden keskuudessa. Tuoreen kyselytutkimuksen mukaan jopa 40
% kuluttajista on harkinnut
lomamökin vuokraamista
sen sijaan, että matkustaisi ulkomaille. Neljännes
myös uskoo, että Suomen
suosio matkailukohteena lisääntyy suomalaisten jäädessä enemmän kotimaahan. Luotto Suomen vetovoiman kasvuun tai vähintään ennallaan pysymiseen
on kuluttajien keskuudessa
kova, sillä vain 7 % epäilee
Suomessa tapahtuvan matkailun taantuvan.
Alkaneen talven lomasuunnitelmissa kotona pysyminen on kuitenkin ykkösvaihtoehto. Vajaa puolet suomalaisista on Lomarengas Oy:n teettämän kyselytutkimuksen mukaan
päättänyt viettää talvilomansa kotimaisemissa, kun
kolmannes vielä arpoo lomanviettonsa kanssa. Kesän osalta tilanne on toisenlainen: vaikka suomalaiset ovatkin mökkikansaa
ja useilla on mahdollisuus
viettää vapaa-aikaansa joko
omalla tai läheistensä mökeillä, on vuokramökkeily
kasvava trendi vapaa-ajanvietossa ja lomailussa. Yli
puolet uskoo vuokraavansa ja joka kymmenes kertoo vuokraavansa varmasti mökin ensi vuoden aikana. 12 % kuluttajista uskoo
kotimaisen vuokramökkeilyn kasvuun, kun vastaavaan Suomessa tapahtuvasta hotellimatkailusta uskoo
alle 4 %.
Tänä vuonna mökkejä
vuokrattiin hyvien vuosien
malliin ja Suomen johtavan
mökkimatkailutoimijan tulevan kauden ennakkovaraustilanne on edelleen samalla tasolla, joten mökkilomailu näyttää pitävän
pintansa epävarmasta taloustilanteesta huolimatta.
?Venäjä ja siellä halventunut rupla näkyvät myös
Lomarenkaan myynnissä,
? Laitteiden asennuspalvelu
? Vikaselvitykset ja -arviot
? Ohjelmistojen asennuspalvelu vakuutusyhtiöille
? Virusten ja haitta? Tietojen palautus
ohjelmien poisto
? Vikaselvitykset
T
työskentele aktiivisena kuvataiteilijana terveydellisistä syistä.
? Chaos & Beauty? on
suunniteltu juuri Taidehallin tiloihin. Kuvanveistosaliin valmistuu Niemelän
uusi tilallinen teos. Pimeän aikaan Taidehallin julkisivuun projisoidaan suurikokoinen videoanimaatio.
Valo on aineetonta, mutta
ei täysin irti materiaaleista:
esille tulevat luonnokset,
pienoismallit ja materiaalinäytteet avaavat tekemisen prosesseja ja tekniikkaa sekä kertovat laajasta
ammattitaidosta ja taiteilijan monipuolisesta työnkuvasta.
Julkisen taiteen esiin nostamiselle on varattu näyttelystä oma tila. Niemelä
ja Hietanen haluavat avata taidemuotoa, jonka parissa molemmat ovat työskennelleet pitkään. Niemelä ja Hietanen ovat toteuttaneet julkisia taideteoksia
sekä Suomessa että ulkomailla, yhdessä ja erikseen
viimeisten kymmenen vuoden ajan.
Hietanen ja Niemelä ovat
saaneet töistään lukuisia
palkintoja ja tunnustuksia.
Heidän teoksiaan on esitetty kansainvälisesti niin julkisissa tiloissa kuin taidemuseoissa ja näyttelyissä-
RO
??Suomen Taideyhdistys
esittää kutsunäyttelyssään
retrospektiivisen otoksen
kuvataiteilijapari Helena
Hietasen ja Jaakko Niemelän töitä viimeisten 18
vuoden ajalta. Hietanen ja
Niemelä veistävät teoksensa valolla, materiaalilla, jota
molemmat käyttävät aina
kohteen ehdoilla.
Taiteilijaparina Hietanen
ja Niemelä ovat työskennelleet yhdessä, erikseen
ja rinnakkain. Molempien
ura alkoi 1980- ja 1990-lukujen taitteessa, molemmat
päätyivät valoon ja varjoon
omilla tahoillaan. Nimeen
?Chaos & Beauty? tiivistyy
paljon, lähes koko kahden
taiteilijan ura. Näyttelyssä
nähdään kummankin taiteilijan tärkeitä teoksia sekä
yleisön suosikkeja. Esillä
on Jaakko Niemelän varjotöitä sekä Helena Hietasen rakastettuja Teknopitsejä. Kummankaan taiteilijan tuotantoa ei ole ollut
esillä näin laajasti vuosiin.
Aiheet Hietasen ja Niemelän teoksiin löytyvät läheltä. Samalla henkilökohtaiset aiheet, kuten sairaus
ja kuolema, ovat universaaliudessaan samaistuttavia. Hietasen sanoin: ?Monet muutkin ovat kokeneet
mitä on menetys ja luopuminen.? Hietanen ei enää
Yritykseltämme löytyy monenlaisia
palveluja niin yksityishenkilöiden kuin
yritystenkin tarpeisiin, mm:
T E LY
S S Ä VA H V
AJ
A
Meidän
KOIRA
Kissoilla ei
pentutehtailua,
kuten
koirilla
EHKÄISE
KISSASI
toksoplasmatartunta
35 vuott
alalla oll a
ut
6/2014 6,30
Ravivalme
Pia Huusarntaja
i:
KISSAKAHVILA
PURNAUSKIKSESSA
Tarjoa kissalle
Uusi VARA- TAI SIJOITUSKOTI
:
koulutussarja
Luoksetulo Milloin eläinlääkäriin
an
Koira päiväns
tu Molly
Spanielinpenotiaan
pelasti 4-vu iselta
pojan hukkum
aan
Kuntoa haetuil
koiralad ta
? Valmen
nusruokinta
rakenne
taa
laatuhein n
än
päälle
TIMI
viehättäviä
seuralaisia
sty yn!
Nyt bileet py karina
6/14
6,20
&
sai kodin
löytöeläintalon
jälkeen
Parhaat kotihoitovinkit
M
M
Ä
O
ER
I
R U ka
U AN ak
SU OK s p
U
R ara
p
i Kissafani
1
im
Po
R
K
:
us
Ä
kö
Pelkkä ulkonä
sta
ei saa ratkai
assa
rodun valinn
Karhu lau
ratsukon kkasi
takana
Arabianhe
vos
en hyvät
hermot ja
saattoivat nopeat jalat
ratsastajanpelastaa
hengen
ANTTI
SERKAM
O
lop
ravitallin ettaa
pidon
Eläinten
kouluttaja
Minna Tall
berg:
Lastau
harjoitellasta
an
liian vähä
n
HEVONEN
PÄR
PAKKASKEL JÄÄ HYVIN
EILLÄ
Loimelle
suurin ta
tuulella rve
ja sateel
la
i
to
aih
iv
or
ht on
to ist een
en liop lout
e
y ta
it
Ta
aa
m
upeita
,
a
t
i
e
t
n
u
t
,
ä
t
t
e
Asiaa, viihd
noita
i
r
a
t
ä
i
v
ä
t
t
y
l
l
e
kuvia ja h
Meidän
KOIRA
Merkittävä muutos varmistui:
Velkajärjestely mahdolliseksi
myös pienyrittäjille
??Presidentti Sauli Niinistö vahvisti perjantaina yksityishenkilön velkajärjestelystä annetun lain muuttamisen. 1.1.2015 lähtien
velkaongelmiin joutuneen
toiminimiyrittäjän yksityiset
ja elinkeinotoiminnan velat
voidaan järjestellä ja kannattava yritystoiminta voi
jatkua. Suomen Yrittäjien
vahvasti ajama muutos on
vaikeuksiin joutuneille yrittäjille todella merkittävä.
Velkaongelmiin joutuneen
toiminimiyrittäjän
yksityiset ja elinkeinotoiminnan velat voidaan ensi
vuoden alusta lähtien järjestellä, jos yritystoiminta
on melko pienimuotoista ja
perustuu pääasiassa yrittäjän työpanokseen.
? Näin säilytetään yrittäjän oma ja mahdollisten
työntekijöiden työpaikat,
lainsäädäntäasioiden päällikkö Janne Makkula Suomen Yrittäjistä sanoo.
? Tässä on esimerkki
sekä inhimillisesti että yhteiskunnallisesti erittäin
merkittävästä lakimuutok-
sesta. Sillä ehkäistään tarpeettomia konkursseja, yritysten lopettamista ja ihmisten syrjäytymistä.
Suomen Yrittäjät on ajanut nyt toteutuvaa mallia
pitkään.
Yrittäjä tasaarvoiseen asemaan
palkansaajan kanssa
Kun laki astuu voimaan,
toiminimiyrittäjät ovat vihdoin tasa-arvoisia palkansaajien kanssa. Nykylain
mukaan velkajärjestelyssä
ei voi järjestellä elinkeinotoimintaan liittyviä velkoja,
vaan yrittäjän on joko lopetettava elinkeinotoiminta
velkajärjestelyyn pääsemiseksi tai hakeuduttava yrityssaneeraukseen.
? Tilanne on ollut sama,
kuin jos ylivelkaantuneen
palkansaajan pitäisi irtisanoutua ja jäädä tahallaan
työttömäksi päästäkseen
velkajärjestelyyn. Yrityssaneeraus taas on pienyrittäjälle usein liian kallis ja raskas, Janne Makkula sanoo.
Yrittäjä voi säilyttää kotinsa, ja veloille tulee lopullinen vanhentumisaika
Uutta ovat myös säännökset velan lopullisesta
vanhentumisesta, joka lasketaan velan erääntymisestä. Velka vanhentuu 20
vuodessa. Jos velkojana on
luonnollinen henkilö, vanhentumisaika on 25 vuotta.
Yrittäjän omistusasunnon
suoja paranee, sillä velkajärjestelyssä omistusasunnon voi säilyttää tietyin
edellytyksin, yrityssaneerauksessa taas ei.
Lisärahoitus varmistui
Suomen Yrittäjät vaati kesällä, että jotta uudistus onnistuu, talous- ja velkaneuvonnan määrärahoja pitää
korottaa valtion vuoden
2015 talousarviossa. Näin
kävi. Valtion talousarvioon
tehtävissä muutoksissa on
mukana miljoonan euron
lisäraha velkaneuvontaan,
jota saavat nyt myös yrittäjät.
Varausmaksut poistuvat
Helsingin kirjastoista
??Helsingin kaupunginkirjastossa ei peritä varausmaksua 1.1.2015 alkaen.
Muissa pääkaupunkiseudun
HelMet-kirjastoissa Espoossa, Kauniaisissa ja Vantaalla
varausmaksuista luovuttiin
jo keväällä ja kesällä 2014.
HelMet-kirjastojen kevätaukiolot alkavat 1.1.2015
Kevään aukioloajoissa
ei ole suuria muutoksia
syksyn aukioloihin, mutta oman kirjaston aukiolot
kannattaa tarkistaa HelMet.
fi:n aukiolovalikosta. Kir-
jastoautojen aikatauluissa
ja reiteissä on jonkin verran muutoksia. Aivan uusia
pysäkkejä ovat Kalasatama,
Jätkäsaari ja Viikinmäki.
Kirjastoautojen uudet aikataulut löytyvät HelMetistä.
12
Nro 1 ? Viikot 3-4
Viikot 3-4 ? Nro 1
13
ÂPuheenvuoro
Suomen Yrittäjien entiselle puheenjohtajalle Mikko Simolinnalle Kuningaspuhe
yrittäjäneuvoksen arvonimi
??Tasavallan presidentti on
tänään myöntänyt yrittäjä
Mikko Simolinnalle yrittäjäneuvoksen arvonimen.
Mikko Simolinna toimi Suomen Yrittäjien puheenjohtajana vuosina 2010?2014.
Hän luopui puheenjohtajuudesta lokakuussa.
Arvonimeä Simolinnalle
anoi Uudenmaan Yrittäjät.
? Haluan omasta ja Uudenmaan Yrittäjien puolesta kiittää tästä merkittävästä tunnustuksesta. Pitkäaikaisena yrittäjänä ja yrittäjäjärjestön toimijana koen,
että tämä on tunnustus
määrätietoisesta työstä, jota
olemme tehneet suomalaisen yrittäjyyden ja elinkeinoelämän puolesta, Mikko
Simolinna kiittää.
Mikko Simolinnalla on 28
vuoden ura ICT-alan yrittäjänä. Simolinna on ollut
toistakymmentä vuotta yrittäjäjärjestön tehtävissä. Ennen Suomen Yrittäjien puheenjohtajuutta hän toimi
kotikuntansa Pukkilan Yrittäjien ja aluejärjestönsä Uudenmaan Yrittäjien puheenjohtajana.
Mikko Simolinna.
Kuva: Lea Hult.
Beatles-faneja
koululuokassa
vuonna 1964.
Kuva: Helsingin
kaupunginmuseo/
Volker von Bonin
??Sauli Niinistön uudenvuodenpuhe siunasi geopoliittisen viisauden ja palautti paljon parjatun suomettumisen paikalleen.
Paasikiven, Kekkosen,
Koiviston ja Halosen aikana oppimamme ulkopoliittinen realismi oli näet hetkessä pyyhkäisty taivaan
tuuliin, ajatukset ja matkat
oli suunnattu yksin Brysseliin. Vitivalkoinen pipo oli
vedetty suomalaisen päähän suojaamaan neuvostoajan suomettuneilta muistoilta. Venäjäopit oli piilotettu syvälle katumuksen
kainaloon ja varmuuden
vuoksi oli päälle vedetty
vielä paksu kerros aitoa
lännen deodoranttia.
Jos oikein ymmärsin presidentti Niinistön syvimpiä
oivalluksia, hän aidon herrasmiehen lailla siirsi kohteliaasti hyllylle natokaipuisen kevytmielisyytemme.
Venäjä ei olekaan kaiken
pahan alku.
Sauli Niinistö osoitti kaapinpaikkaa sofi-oksasmaisille haaveilijoille, jotka eivät ole vielä sattuneet vilkaisemaan kartalta missä sijaitsee maa nimeltä Suomi.
Juho Kusti Paasikivi näet
opetti katsomaan kartasta, missä Suomi on. Vasta
sen jälkeen pitää teroittaa
kynä, avata suu ja lausua
hartaasti kaksi sanaa:
Voi Venäjä!
Kaikkina aikoina Venäjä
on ja pysyy Suomen naapurina, muistutti Niinistö.
Presidentti
Niinistön
puhe tekee veteraani Hannes Hynösen lisäksi kunniaa suomalaiselle ajatustavalle ja koko ulkopolitiikallemme. Näyttää siltä,
että johtajistamme parhai-
ten tämän taitavat Niinistö
itse ja hänen ulkoministerinsä Erkki Tuomioja.
Niskaamme hengittänyt
Neuvostoliitto synnytti painetta vaatimuksillaan, mutta onnistuneilla väistöliikkeillä Paasikiven-Kekkosen
malliin puolustimme kansallista etuamme tinkimättä. Torjuimme taitavasti venäläisen etukenon ja kytkeydyimme muina miehinä
lännen rakenteisiin. ?Venäjä hyvin tietää, että Suomi
on ja pysyy osana länttä?,
vakuutti presidentti.
Sauli Niinistö kiitti geopoliittista
viisauttamme
ja kannusti kehittämään
maanpuolustuskykyämme.
Monista muista Euroopan
maista poiketen Suomi harjoittaa aktiivista vakauspolitiikkaa vahvistamalla puolustuskykyään. Sauli Niinistön lause: ?Jos valta onkin
joskus kasvanut kiväärin
piipusta, niin enää sieltä
kasvaa vain kaaos.?, kuulostaa kuin suoraan Loviisan rauhanfoorumin seminaarissa lausutulta.
Välttämättömyydet hyveiksi. Vastakkainasettelusta vakauspolitiikkaan. Tuomitsemme Venäjän kansainvälisen oikeuden loukkaukset Krimillä ja Ukrainassa.
Paluu reaalipolitiikkaan.
Sauli Niinistön filosofisesti taitava puhe kytkeytyy myös rivien väliin. Se
taltuttaa revanssihalua, eikä
houkuta eri mieltä olevaakaan iskemään takaisin.
Sauli Niinistön ajatuksessa
on laskelmoivaa oveluutta enemmän hienotunteista sävyjen hallintaa. (Jos
presidentti ei olisi seurannut tekstityslaitetta vaan
olisi katsonut aidosti kan-
ja kurkistaa euroviisufanin
kaappiin.
Helsingin perinteisten
puutalomiljöiden elämänmenosta voi nauttia Työväenasuntomuseossa, jonka
aukioloaikaa pidennetään
yleisön toiveiden mukaan.
Vuonna 2015 Kirstinkuja
4:n tunnelmallisissa hellahuonekodeissa voi vierailla huhtikuun puolivälistä
lokakuun lopulle.
Uuden kaupunginmuseon
luominen Elefantti-kortteliin Senaatintorin kulmalla on käynnissä. Laajan
remontin takia Sederholmin talon Lasten kaupunki pysyy suljettuna koko
vuoden ja avautuu vasta Uuden kaupunginmuseon valmistuessa vuonna
2016. Myös Ruiskumestarin talo on kiinni korjaustöiden takia.
Kaupunginmuseon näyttelyt ja aukioloajat 2015
Helsingin kaupunginmuseo, Sofiankatu 4, puh. 09
3103 6630.
Hulluna Helsinkiin -näyttely. Auki ma?pe klo 9?17,
to klo 9?19, la?su klo 11?
17.
#fläsäri-näyttely Lyhtysalissa 23.1.?30.4.2015. Samat aukioloajat kuin edellä.
Museokauppa on auki
ma?pe klo 9?17, to klo
9?19, la?su klo 11?17.
Kuva-arkisto on auki 8.1.
lähtien ma ja to klo 10?
15, kiinni 1.6.2015 lähtien
muuton valmistelun takia.
Hakasalmen huvila, Mannerheimintie 13b, puh. 09
3107 8519.
Musiikkia! Kaupungin
soivat muistot 11.3.2015
alkaen.
Auki ti?su klo 11?17, to
Veli-Matti Hynninen
salaisia silmiin, olisi puhe
myös retorisesti ollut vaikuttavampi.) Hämmästyin
miten presidentti oli tavoittanut puheeseensa kulttuuripitoista lennart-merimäistä syvyyttä. Virolla on ollut
kulttuuripresidentti. Miksi
ei meilläkin?
Sauli Niinistön piirtämä
Suomen linja on tarkka.
Venäjän uho nostaa mieliin kylmän sodan hyytävät
ajat, joista luulimme päässeemme jo eroon. Niinistö
neuvoo ettei pidä takertua
menneeseen vaan on luotava uutta todellisuutta solmimalla läheisyyttä venäläisiin. Tähänkin meillä ovat
omat esikuvamme.
Mannerheim puhui klassista venäjää. Hertta Kuusinen puhui sujuvaa arkivenäjää. Juho Kusti Paasikivestä näki että hän oli nähnyt paljon vaivaa oppiakseen moitteetonta venäjää.
Sauli Niinistö puhui moitteettomasti, hänen sanansa
avaa ja painaa. Taisi olla
kuulemistani uudenvuodenpuheista koskettavin.
Veli-Matti Hynninen
veli-matti@hynninen.info
Musiikin
moninaisuutta
tämän päivän
Helsingissä:
vauvamuskarissa
taotaan djemberumpuja. Kuva:
Helsingin
kaupunginmuseo/
Ira Launiala.
Musiikkia ja fläsäreitä Helsingin
kaupunginmuseossa 2015
??Helsingin kaupunginmuseon päänäyttely vuonna
2015 on Musiikkia!, joka
avautuu maalikuussa Hakasalmen huvilassa. Sofiankatu 4:n Hulluna Helsinkiin
-näyttelyn rinnalla Lyhtysalissa avautuu tammikuussa
kahdentoista kaupunkilaisen tekemä #fläsari. Kaupunginmuseoon on aina
vapaa pääsy.
Kaupunginmuseon päärakennuksessa, Sofiankatu 4,
jatkuu Hulluna Helsinkiin
-näyttely, jossa Helsingin
historia avautuu helsinkiläisten lempipaikkojen ja
tarinoiden kautta. Sen yhteydessä Lyhtysalissa on
vaihtuvia näyttelyitä, ensimmäisenä 23.1.?30.4.2015
#fläsari, joka on tehty uudella tavalla kahdentoista
vapaaehtoisen kaupunkilaisen voimin. Museon valokuviin perustuva näyttely lupaa tunteita ja absurdia provoa.
Hakasalmen huvilassa
avautuu 11.3.2015 Musiikkia! Kaupungin soivat muistot -näyttely, jossa soitto,
laulu ja tanssi vievät Helsingin moniääniseen sävelmaailmaan ennen ja nyt.
Säveltäjien ja ammattimuusikoiden sijaan pääroolissa
ovat tavalliset helsinkiläiset
musiikinystävät, kuuntelijat
ja harrastajat. Heidän kanssaan kuunnellaan kappelin
holvien kaikuja, salongin
sulosointuja ja bändikellarin jytkettä. Toiminnallisessa näyttelyssä saa testata musiikkimakunsa, jännittää kansakoulun laulukokeessa, opetella menuettia
Nuoren harmonikansoittajan ylpeä perhe vuonna 1953. Kuva:
Helsingin kaupunginmuseo/Väinö Kannisto.
klo 11?19.
Sederholmin talo, Aleksanterinkatu 18, puh. 09
3103 6529.
Lasten kaupunki. Avautuu 2016 osana Uutta kaupunginmuseota.
Ratikkamuseo, Kulttuuritehdas Korjaamo, Töölönkatu 51 A, puh. 09 3103
6630.
Auki ma?su klo 11?17.
Ruiskumestarin talo, Kristianinkatu 12, puh. 09 3107
1549.
Kiinni korjaustöiden takia.
Työväenasuntomuseo,
Kirstinkuja 4, puh. 09 3103
6630.
Auki 15.4.?25.10.2014
ke?su klo 11?17.
KAIKKIIN KAUPUNGINMUSEON KOHTEISIIN ON
VAPAA PÄÄSY.
Nro 1 ? Viikot 3-4
14
Adolf Eichmann (Jukka Hurjanen) ja vaimo Vera (Aura Pasila). Kuva: Timo Seppälä.
Teatteri Kultsan kaksi Adolf Eichmannia : Jukka Hurjanen ja Mikko Ravantti.
Kuva: Timo Seppälä.
Teatteri Kultsalla esitetään
tarina johon saa ottaa kantaa
??Kolmannesta valtakunnasta on kirjoitettu paljon.
Huumorilla ja suoraan tuomitsematta vähemmän.
Siksi ohjaaja Suvi Lahdenmäki ihastui näytelmään Minä olen Adolf Eichmann ja päätti tuoda sen
Teatterin Kultsan lavalle.
Jari Juutisen vuonna 2005
julkaistu näytelmä tuo Lahdenmäen mukaan aiheeseen raikkautta ja monta
tasoa. Lahdenmäki on muutenkin kiinnostunut histori-
asta, mutta tämä teksti oli
erityisen osuva, koska tapahtumat joista kerrotaan
ovat «lähellä meitä ja tarina tuskin jättää ketään kylmäksi».
Näytelmän nimihenkilö
Adolf Eichmann oli kolmannen valtakunnan virkamies, jonka tehtäväksi
annettiin juutalaisten maastamuuton ja myöhemmin
keskitysleirikuljetusten organisointi. Saksan hävittyä sodan Eichmann pa-
Kerro muille aikeistasi
vilkuttamalla
??Liikenneturvan seurantojen mukaan joka viides autoilija ei näytä suuntamerkkiä kääntyessään. Kääntymistä suunnitteleva kuljettaja on velvollinen näyttämään vilkkua, jotta muut
tienkäyttäjät ? myös kävelijät ja pyöräilijät ? tietävät
tämän aikeista. Vilkun näyttäminen hyvissä ajoin korostuu eritoten huonolla kelillä.
Laki velvoittaa kuljettajaa
näyttämään suuntamerkkiä
aina ajoneuvoa sivusuunnassa siirtäessään ? kuten
kääntyessä, kaistanvaihdon
yhteydessä tai tien reunasta
liikkeelle lähtiessä. Liikenneturvan tekemien tuoreiden seurantojen* mukaan
joka viides kuljettaja ei näytä vilkkua kääntyessään.
? Jos huomio on kiinnittynyt johonkin muuhun
kuin liikennetilanteeseen,
voi vilkuttaminen helposti unohtua tai jäädä viime
tinkaan. Jotkut voivat myös
ajatella, että vilkun näyttäminen esimerkiksi kaistaa
vaihdettaessa on puoliautiolla tieosuudella täysin turhaa, pohtii Liikenneturvan
aluepäällikkö Leena Piippa.
? Harva liikenteessä on
ajatustenlukija, eikä kukaan kulje liikenteessä yksin. Omista aikeista kertominen on olennaista ja vilkku on yksi keskeinen tapa
viestiä liikenteessä, Piippa toteaa.
? Suuntamerkin näyttäminen kannattaa ottaa tavaksi
aina, vaikka tien päällä ei
keni monen muun natsin
tavoin Etelä-Amerikkaan.
Eichmann löydetiin Argentiinasta ja tuotiin oikeuden
eteen Israeliin, jossa hänet
tuomittiin kuolemaan ja hirtettiin vuonna 1962.
Helppoa on syyttää ja
syyllistää virkamiestä, jonka tehtävänä oli järjestää
juutalaisten joukkokuljetukset keskitysleireille. Onko
yhtä helppoa tuomita häntä
kuolemaan? Kuka osaa varmasti sanoa mitä itse olisi
vastaavassa tilanteessa tehnyt? Otetaanko nykypäivänä oikeasti kantaa maailman vääryksiin? Näitä kysymyksiä pohditaan Adolf
Eichmannin kohtalon kautta Teatteri Kultsan pommisuojassa Sörnäisissä.
Kaksi Eichmannia
Pääroolin tässä versiossa jakavat taitavat harrastajateatterin näyttelijät Jukka Hurjanen ja Mikko
Ravantti. Hurjanen, joka
alunperin ehdotti näytelmää teatterille, tunsi vetoa
tarinaa kohtaan, jossa näytetään ihmisten kaksinaismoraalisuus.
? Näytelmässä voi samastua henkilöön, jolle ei ei
anneta toista mahdollisuutta. Teatteri on mielestäni tarinan kerrontaa tunteiden
kautta. Tässä näytelmässä
kiehtoo erityisesti sen syvällinen sanoma ja samalla
sen karnevalistinen asenne,
Tiinä Pietiläinen, Noora Nyyssönen, Aila Herronen ja oikeudenkäyntishow.
Kuva: Timo Seppälä.
sanoo Hurjanen.
Toinen Eichmann, Mikko
Ravantti, innostui heti tarinasta sen luettuun.
? Tämä ei ole ihan hömppää ja sen voi helposti päivittää tähän päivään.
Rooli on Ravantin mukaan kieltämättä haastava,
mutta hän nauttii näytelmänteon prosessista : kun
saa hakea eri tapoja esittää hahmoansa ja nähdä
kuinka näytelmä kokonaisuudessaan kasvaa, erityisesti kun työskentelee lavalla uusien näyttelijöiden
kanssa.
Suvi Lahdenmäen en-
simmäinen pitkä ohjauskin kiinnosti, sillä Ravantti on aina pitänyt hänen aiemmistaan teatteritöistään.
Tämä projekti on ollut
tuoreella ohjaajalla mielessä pari vuotta. Vahvistus
siitä että se oli tehtävä, tuli
samalla kun hän sai kuulla sen näyttelijöiden lukemana. Vaikka sen pohja
onkin hirveän vakava, siitä löytyy myös huumoria
sekä musiikkia. Lahdenmäki kertoo että harjoituksissa on pidetty hauskaa työryhmän kanssa joka «haluaa tehdä hyvin».
Niinkuin Jukka Hurjanen
korosti «Jokainen meistä on
Adolf Eichmann». Näytelmä selkeästi haastaa katsojansa.
Katy Suutari
toisia ajoneuvoja havaitsisikaan. On muistettava, että
vilkun viesti on tarpeellinen
myös kevyen liikenteen väylän käyttäjille, kävelijöille,
pyöräilijöille ja mopoilijoille, esimerkiksi liikenneympyröistä poistuttaessa, Piippa muistuttaa.
Suuntamerkki on annettava hyvissä ajoin ennen ajoneuvon kääntämistä. Vilkun
näyttäminen ei kuitenkaan
vapauta kuljettajaa velvollisuudesta varmistaa kääntymisen turvallisuus: ohjauspyörää saa kääntää vasta, kun sen voi suorittaa
turvallisesti. Vilkun käytön
lisäksi kuljettaja kertoo aikeistaan muuttaa ajolinjaa
hidastamalla nopeutta, jarruvaloilla, ajolinjan valinnalla ja tarpeen mukaan myös
katsekontaktilla.
Vilkun käyttäminen edis-
tää myös liikenteen sujuvuutta. Kun suuntamerkki laitetaan päälle hyvissä
ajoin, voivat muut ennakoida liikennetilanteen paremmin ja välttää esimerkiksi
turhaa jarruttelua.
? Paitsi, että se on olennainen osa liikenteen vuorovaikutusta, vilkuttamisen
voi nähdä myös taloudellisena ja päästöjä vähentävänä toimintana, Piippa sanoo.
Jari Juutinen: Minä olen
Adolf Eichmann
Ensi-ilta la 17.1.2015.
Muut esitykset : ti 20.1.,
ma 26.1., ti 27.1., pe 30.1.,
ti 3.2., pe 6.2., la 7.2., ma
9.2., ti 10.2., pe 13.2., la
21.2., ti 24.2., pe 27.2., la
28.2. Kaikki esitykset klo
19. Teatteri Kultsa, Katri
Valan puiston väestönsuoja, Sörnäinen., www.teatterikultsa.fi
Aloita uusi vuosi kirjoittaen!
? Kallion kirjoittajakoulun Elämä tarinaksi -kurssi
tiistaisin 20.1.-17.2.2015 140?
? Asiaa kiinnostavasti -kurssi keskiviikkoisin
21.1.-4.3.2015 280?
Opettajana kirjailija Marketta Rentola.
Liikenneympyrään ajaessa ja sieltä poistuttaessa väistetään kävelijöitä, pyöräilijöitä ja
mopoilijoita. Liikenneympyrään ajava on väistämisvelvollinen ympyrässä jo ajavaan nähden.
Poistuessa liikenneympyrästä näytetään ajoissa vilkkua oikealle.
Tutustu ja ilmoittaudu: www.kallionkirjoittajakoulu.fi
Viikot 3-4 ? Nro 1
15
Palvelevat Lähi- ja Erikoisliikkeet
Ilmoita edullisesti ? soita puh. 413 97 332 tai 413 97 300
ÂLVI
Lämpö- ja
vesijohtoliike
ÂAutolasipalvelut ÂOstetaan
?
Keräilijä (evp ups) ostaa Toikan
lintuja ja suomalaista taidelasia (mm.Franck, Nyman, Okkolin,
Wirkkala, Sarpaneva). Ystävälliset yhteydenotot 040-5045848
vuodesta
1952
Hetipalvelut
R
? 24 h päivystys
? 15 huoltoautoa
? Pesukoneen kytkennät
? Hanan vaihdot
? Viemärin avaukset
? Suunnitteluapua
? Ilmainen arviointi
isommille töille
? Kaukolämpötyöt
? Linjasaneeraukset
ÂAutonvuokraus
autovuokraamo
Autoalerent
0400-33 55 00
Tulppatie 24,
00880 Helsinki
A UTOLASIPOJAT
Uudenmaan
Helsinginkatu 42
00530 Helsinki
(09) 374 5741
040 506 4641
Auton
vuokraus on
nopeaa ja
vaivatonta.
www.autolasipojat.fi
Töölön Putkiliike Oy
020 7411820 ? yhteys@lvis.fi
ÂOstetaan
Puhelinvaraukset
MA-PE 8-19:00, LA-SU 8-15:00.
Ostetaan kaiken näköistä romua
Luovutukset
MA-LA 8:30-17:00, SU 9-12:00
tai sopimuksen mukaan.
myös romu autot huomioidaan nouto paikan
päältä ja maksu käteisellä. p. 045-1759883
Mikäli tulet omalla autolla voit jättää sen
aidatulle alueelle ilman kustannuksia.
ÂVapaa-aika
ÂPalvelut
lat
i
t
na assa llä
u
a
S asil n y
P toje
kat
v. 1932
a&
o
vint
la
Pa
Oy
Myydään
un
Sa
www.pasilansaunatilat.fi
Ostetaan liiketila 10-150m2. Myös
huonokuntoiset. Tarjoa rohkeasti!
050-5567996 Hemming
Tapettitalo. Fleminginkatu 4,
00530 Helsinki, puh. (09) 767 658,
www.tapettitalo.fi
Ostetaan kodin irtainta ja
muuta kodin käyttötavaraa
040 7058 961
Asianajotoimisto Pentti Lääveri Ky.
Puhelin 0400-650647,
www.penttilaaveri.com
Ostetaan henkilö tai pakettiauto omaan käyttöön.
Kaikki huomioidaan!
0408519191
Tapetointi- ja sisämaalaukset,
myös kylpyhuone- ja keittiöremontit. Ilmainen arviointi.
P. 050 431 0175
Tilausra
LÄMPÖ- JA WESIJOHTOLIIKE
P. JUUTILAINEN
MUSEOKATU 34
P. 495 106 ? 498 417
Fax 498 845
www.pj.fi? toimisto@pj.fi
ÂKampaamot
Parturi-kampaamo
Albertinkatu 10, p. 040-7485601
Parturi-kampaamo Raija Koso
Iso Roobertinkatu 3, 044-9700940
ÂTyösuorituksia
Soita Lakeuden
Emännille ja
saat tutun ja
turvallisen oman
siivoojasi.
Rööperin Lehden voit noutaa seuraavista paikoista:
Albertinkatu 15
K-Market Albertin Herkku Eiran sairaala
Annankatu 24
Tokyokan
Bulevardi 1
Bulevardin Kahvisalonki
Eerikinkatu 25
Eerikinkadun pesula
Fredrikinkatu 48
Sähköas. Piipponen
Fredrikinkatu 55
Deliservice Punnitse&Säästä
Iso-Roobertinkatu 21
Alepa (ei jaeta 17.10-14.11.)
Iso-Roobertinkatu 20-22 Toimelan opisto
Kapteeninkatu 7
SOL -pesula
Henry Fordin katu 5 D
Autokorjaamo Jarrupoljin Oy
Hernesaarenkatu 17
Pizzeria Dei Piselli
Hietalahdenranta 7
S-market Bulevardi
Hietalahdenranta 11
Kirpputori Hietsumarket
Perämiehenkatu 10
Alepa
Pietarinkatu 14
Suutari A. Sulaoja
Pietarinkatu 12
Siwa
Pursimiehenkatu 4
Viiskulman terveysasema
Tehtaankatu 1
Siwa
Kaivopuisto Siwa
Tehtaankatu 25
Mr. Flower
Tehtaankatu 25
pikkukauppa Herkku Makasiini
Wanha Kauppahalli
Hietalahti
HIERONTAA
90 min. 48?
Joni Nyman
Puh. 040 755 7484
17.1.2014 8.48
Hyvinvointi
Maaliskuussa 2015
alkavassa psykoterapiaryhmässä tilaa! Ota yhteyttä
Ursula Hallas 0504904607
ursulahallas@gmail.com
Psykoterapiapalvelu Kaija-Leena
Lehtonen, puh 0503380311/
kaijaleena.lehtonen@gmail.com
Mind Bar
www.maalausva.fi
0400-996 647
Hyvän Olon Harmoniaa
Ostan postikortit, mitalit, setelit, rahat,
sotamerkit, limu-, olut-, tulitikkuetiketit
Hakaniemen halli 2.kerros
Jukka Aho 0400-938 680
Ki-energiahierontaa
www.mindbar.fi
Puh.050-350 9902
ÂPalveluja
SELVÄNÄKIJÄ
VILMA INGEL
0700- 96020
PÄIVYSTYS: 24H
0400-249 920
Â
ÂTerapia
Ki-energiahierontaa
www.mindbar.fi
Puh.050-350 9902
Sisä- ja ulkomaalaukset,
huoneistoremontit,
tapetoinnit
KORJAUS
ASENNUS - HUOLTO
Hieronta
Kehyspalvelu
Vastuunkantajat ry
www.vastuukirppis.fi
Punavuorenkatu 18, p. 09-664461
Tervetuloa myös ilman ajanvarausta
Parturi-Kampaamo Robertina
Freda 38, 09 6852201
www.art-russian.com
LAHJOITA
HYVÄNTEKEVÄISYYTEEN
Otamme vastaan hyväkuntoista
tavaraa: huonekaluja, vaatteita,
koruja ja kuolinpesiä!
Kirpputori Hämeentie 75, H:ki
050 493 6411 (myymälä)
050 432 8047 (auto)
Jane&Tarzan
17.1.2014 12.31
Myydään hyväkuntoinen
jääkaappipakastin
tarjouksen perusteella.
Nouto Punavuoresta.
Soitot 0407201821.
SATOJA
IKONEITA JA
MAALAUKSIA
ART-BARON OY
ÂOstetaan
n Saunatilat
sila
saunatila.indd 1
Palautukset joka päivä 7-23:00.
ÂTyösuorituksia ÂSekalaisia
2,64?/min
PARANTAJA JOUNI
0700- 93345
www.vilmaingel.fi
Siivouspalveluja
kotitalouksille & yrityksille
Helsinki ja Uusimaa
Meillä ei tuijoteta minuutteja vaan
keskitytään asiakkaan tyytyväisyyteen!
Meiltä saat kotitalousvähennyksen.
p. 046 5516099
Ilmoita PALVELUHAKEMISTOSSA
Mukaan pääsee 10?
per rivi + alv (yritykset)
ja 5? yksityiset sis alv.
Soita 09-413 97 332/Jarkko Soini
RööperinLehti
11. vuosikerta 2014
Punavuoren ja ympäristön
kaupunginosalehti.
Ilmoitusmarkkinointi ja konttori
Ilmoituspäällikkö
Jarkko Soini
p. 413 97 332
jarkko.soini@karprint.fi
Aineisto- ja materiaalikyselyt
myös 413 97 300
Päätoimittaja
Juha Ahola
p. 413 97 330
juha.ahola@karprint.fi
Kustantaja ja julkaisija
Karprint Oy
Painos:
30 000 kpl
Ilmoitushinnat:
Etusivu 1,30 ?
Takasivu 1,19 ?
Teksti 1,09 ?
Erikoisliikepalsta 0,96 ?
Hintoihin lisätään arvonlisävero 24%.
Aineiston jättö:
ilmoitukset ja toimituksellinen
aineisto lehden ilmestymistä
edeltävän viikon perjantaina.
Vastuu virheistä:
Lehti ei vastaa ilmoittajille mahdollisesti
aiheutuvasta vahingosta, jos ilmoitusta
ei voida julkaista määrättynä päivänä.
Lehden vastuu ilmoituksesta rajoittuu
enintään ilmoitushintaan. Huomautukset
on tehtävä kahdeksan päivän kuluessa
ilmoituksen julkaisemisesta. Lehdessä
olevien kirjoitusten tai ilmoitusten
lainaaminen tai osittainen kopiointi ilman
toimituksen kirjallista lupaa on kielletty.
Jakelu:
Helsingin Jakelu-Expert Oy
sekä jakelupisteet alueella.
Jakelunvalvonta:
p. 561 56 436 tai 886 61 055
Lue lehti myös: lehtiluukku.fi
Painopaikka
Karprint Oy
Huhmari 2015
Nro 1 ? Viikot 3-4
16
HELSINKI LAULAA
Hyvät helsinkiläiset,
Laulaminen hoitaa sielua ja
fysiikkaa. Siitä saa hyvän
mielen ja vahvemmat
äänihuulet! Se virkistää ja
samalla rentouttaa. Laulu on
hyvää aivovoimistelua.
Tilaisuuden avaa
tapahtuman suojelija
piispa Irja Askola.
Tule työpäiväsi päätteeksi
tai muuten vain laulamaan
kanssamme Vanhaan kirkkoon
29.1.2015 klo 16.30 - 17.30.
Laulamme yksinomaan
talvilauluja. Sanat heijastetaan
taululle. Meitä johtaa
musiikkineuvos Marjukka
Riihimäki.
Helsinki laulaa
torstaina 29.1.2015
klo 16.30 - 17.30
Vanhassa kirkossa,
Lönnrotinkatu 6,
00120 Helsinki
Tule mukaan.
Ääntäsi kaivataan!
Eläkkeensaajien Keskusliitto ry
Miina Sillanpään Säätiö
Suomen Aivosäätiö