Viikot 3-6 – Nro 1/2020 – 16. vuosikerta Punavuoren ja ympäristön kaupunginosalehti R ööpeRin L ehti -40% -60% -80% Rosacea-hoito kasvoille 79 € Olemme erikoistuneet ruusu? nnin-, herkänja punoittavan ihon hellävaraiseen, mutta tulokselliseen hoitoon. IHONHOITO www.ihonhoito.com Vaivaako ihoasi Acne Rosacea? Pietarinkatu 10, Helsinki p 09 611 821 timma.? /ihonhoito Ennen Jälkeen BITMASTER TIETOKONEHUOLTO Pursimiehenkatu 16 • puh. (09) 174 746 bitti@bitmaster.fi • www.bitmaster.fi AD-Autokorjaamo Jarrupoljin Oy Henry Fordin katu 5 D, 00150 HELSINKI | www.jarrupoljin.fi 09 626 412 | 044 533 8833 | info@autokorjaamojarrupoljin.fi Huollamme ja korjaamme kaikki automerkit ja –mallit nykyaikaisilla laitteilla. Teemme kaikki autoihin liittyvät työt mm. Bosch vikadiagnoosit, ajo-opetuspolkimet ja -asennukset RIKOS JA RAKKAUS Jari Tervo Ohjaus: Eero Järvinen Dramatisointi: Pekka Milonoff Hanna Kirjavainen Tuottaja: Jenni Kanta-oksa KOMEDIAN JA TRAGEDIAN RONSKI YHTEENTÖRMÄYS “Ruumis hengittää vielä!” ESITTÄÄ www.vihdinteatteri.fi 2020 ESITYSPAIKKA Luksian auditorio Ojakkalantie 2, Nummela ENNAKKOMYYNTI JA VARAUKSET Vihdin teatterin toimisto Tuusantie 1, Nummela Avoinna arkisin 9.30–14.30 Mob. 0400 975 068 toimisto@vihdinteatteri.fi LIPUT MYÖS NetTicket.fi (+palvelumaksu) Prismat Nummela, Lohja (+palvelum.) ovelta 1h ennen esityksen alkua LIPPUJEN HINNAT Peruslippu 23 € Eläkeläinen, opiskelija, työtön 21 € Avustaja 12 € Kysy myös ryhmäalennuksia! Suositusikäraja 16 v. Esityksen kesto n. 2,5 h väliaikoineen Ensi-ilta la 25.1. klo 17 la 1.2. klo 17 su 2.2. klo 15 la 8.2. klo 17 su 9.2. klo 15 la 15.2. klo 17 su 16.2. klo 15 la 22.2. klo 17 su 23.2. klo 15 ke 26.2. klo 19 la 29.2. klo 17 su 1.3. klo 15 to 5.3. klo 19 la 7.3. klo 17 BH tarunhohtoinen elämysillallinen “Banquet of Hoshena” saapuu Suomeen ja ensimmäisenä ravintola Töölönrantaan! Ainutlaatuinen 2,5-tuntinen visuaalinen 3D-elämys virittää aistisi ennennäkemättömällä tavalla ja vie ruokailukokemuksen uusiin ulottuvuuksiin. Viiden ruokalajin illallisen aikana matkaat Lapin maagisiin maisemiin, jossa rummut lyövät ja vuoret kohoavat korkeuksiin revontulien alla. Tervetuloa satumaiselle illallismatkalle, jota et varmasti unohda! Banquet of Hoshena -menu 110 € / hlö Illalliset järjestetään 16.1.-4.4.2020 Katso tarkemmat päivät ja osta lippusi pikaisesti toolonranta.fi Helsinginkatu 56, 00260 Helsinki Tel: 09 61285700 Seuraava RööperinLehti ilmestyy viikolla 7. Aineistot edellisen viikon torstaina 6.2.2020 klo 12 mennessä.
2 Viikot 3-6/2020 • Nro 1 HELSINKI – UUSIMAA – TURKU – TAMPERE – LAHTI – OULU Ilmalankuja 2, HKI Vuokrat urva on tunnetu in vuokrav älittäjä. Se saa tutkitus ti toimiala n parhaat arvosan at niin luotetta vuudes ta, henkilö kunnan asiantu ntemukses ta, ilmoitte lun näkyvyy destä kuin asiakas palvelu stakin. Tarvitsetko vuokralaisen asuntoosi? Vuokraamme asuntosi markkinajohtajan ammattitaidolla. Soita meille, niin asiat hoituvat helposti ja nopeasti! Taloustutkimuksen mukaan Vuokraturva saa palvelustaan toimialan parhaat arvosanat. Voit turvallisin mielin liittyä tyytyväisten asiakkaidemme joukkoon. Me takaamme vuokranmaksun ja turvaamme vuokratulosi. p. 010 2327 300, www.vuokraturva.fi Haluatko myydä asuntosi kätevästi? Myyntiturva myy asunnot edullisilla kiinteillä välityspalkkioilla ja markkinoi asuntoja erityisen monipuolisesti. Käytämme mm. kuvallisia lehti-ilmoituksia sekä virtuaaliesittelyjä. Kuningaskuluttajan mukaan Myyntiturvan asiakkaat ovatkin saaneet asunnoistaan parhaat kauppahinnat. Soita meille – palvelemme viikon jokaisena päivänä klo 8–20! p. 010 2327 400, www.myyntiturva.fi *Pääk aupun kiseud un vuokra välittä jät 2017 -tutkim us Kiinalaisen uudenvuoden juhla käynnistää rotan vuoden H elsingin ja Pekingin kaupunkien yhdessä isännöimässä ulkoilmatapahtumassa juhlitaan sian vuoden päättymistä ja rotan vuoden alkua. Pekingiläisten taiteilijaryhmien esityksiä täydentää Haya-yhtye. Kansalaistorilla perjantaina 24. tammikuuta vietettävässä juhlassa nähdään muun muassa tanssivia lohikäärmeitä ja leijonia sekä Pekingistä saapuvien taiteilijaryhmien taidokkaita tanssija oopperaesityksiä. Illan ohjelman päättää mongolialaista musiikkiperinnettä folkmusiikin uusimpiin virtauksiin yhdistävä Haya-yhtye. Haya on voittanut useita palkintoja Kiinassa ja Taiwanissa, ja yhtyeen Silent Sky on kaikkien aikojen myydyin maailmanmusiikin albumi Taiwanissa. Kiinalaisen uudenvuoden markkinat ruokakojuineen ovat nekin olennainen osa talvista juhlahumua. Tapahtumassa voi myös seurata Pekingin uudenvuoden juhlallisuuksia suorana lähetyksenä sekä jäänveistomestari Xueqianqin työskentelyä rotan vuotta juhlistavan veistoksen parissa. Kansalaistorin juhlan lisäksi tapahtumakokonaisuuteen kuuluu myös kiinalaista kulttuuria eri tavoin avaavia oheistapahtumia. Kulttuurikeskus Caisassa kuullaan tapahtumaviikolla luento Peking-oopperasta sekä katsotaan uutta ja palkittua kiinalaista elokuvaa. Kulttuuritalolla taas ihaillaan kiinalaisen uudenvuoden gaalaa torstaina 23.1. ja Finlandia-talossa soi kiinalaisen uudenvuoden konsertti maanantaina 27.1. Helsingin kiinalaisen uudenvuoden juhlintaan osallistuu vuosittain noin 30 000 kävijää. Tapahtuman tuotannosta vastaa Helsingin tapahtumasäätiö yhdessä Kulttuurikeskus Caisan ja Suomi–Kiina-seuran kanssa. Kiinalainen uusivuosi Helsingin Kansalaistorilla pe 24.1.2020 klo 16–20. Vapaa pääsy. Haya-yhtye Kiinalainen uusivuosi, Peking-oopperaesitys ”Apinakuningas”
16. vuosikerta – nro 1 Viikot 3-6/2020 Ajankohtaista Telakkakadun työmaa etenee – seuraavaksi aletaan rakentaa Eiranrannassa Euroopan kemikaalivirasto muutti Telakkarantaan E uroopan kemikaalivirasto ECHA muutti 7. päivä tammikuuta Annankadulta Telakkarantaan valmistuviin uusiin tiloihin. ECHA on yksi EU:n suurimmista virastoista ja sen tehtävänä on edistää kemikaalien turvallista käyttöä Euroopan unionin alueella. Kemikaaliviraston uudet toimitilat koostuvat kahdesta rakennuksesta. Niistä toinen on vanhan telakan käytössä ollut konepajahalli, joka on restauroitu täysin. Varsinainen toimistotalo on uudisrakennus, joka rakentuu osittain vanhan puutyöpajan päälle. Sivu 8 Sivu 5 Länsisataman raskas liikenne kokonaan Tyynenmerenkadulle H elsingin Länsisataman raskas ajoneuvoliikenne ohjataan 13.1.2020 alkaen Tyynenmerenkadun kautta satamaan. Jatkossa sekä sisäänettä ulosajo tapahtuu Rionkadun ja Tyynenmerenkadun risteyksen kautta. Nyt päästään Helsingin kaupungin tavoitteeseen, jossa satamaa käyttävä raskas liikenne kulkee mahdollisimman lyhyen matkan Jätkäsaaren asuinalueiden läpi. Raskas liikenne kulkee mahdollisimman lyhyen matkan Jätkäsaaren asuinalueiden läpi. Kuva: Veikko Somerpuro Sivu 12 Lux Helsinki kaikkien aikojen yleisöennätykseen P itkät pyhät ja avausviikonlopun aurinkoinen sää siivittivät valotaidefestivaali Lux Helsingin kävijäennätykseensä. Viiden päivän aikana tapahtumassa arvioidaan vierailleen yli 600 000 kävijää. Museokorttikäynnit hurjassa kasvussa M useoiden ja Museokortin suosio kasvoivat entisestään vuonna 2019. Kortilla vierailtiin museoissa lähes 1,4 miljoonaa kertaa, joka on 43 prosenttia enemmän kuin vuonna 2018. Museokorttien myynti kasvoi viidenneksellä. Kaupunginmuseossa neljäs ennätysvuosi peräkkäin H elsingin kaupunginmuseon museoperheeseen kuuluvissa museoissa vieraili vuonna 2019 yhteensä 481 208 kävijää. Kulunut vuosi oli museolle jo neljäs kaikkien aikojen ennätysvuosi peräkkäin. Helsingin kaupunki toteuttaa paviljongin ja kaksi uutta laituria Helsinki Biennaalin reittiliikenteen lähtöpaikalle, Vanhan kauppahallin rannassa sijaitsevalle Lyypekinlaiturille. Kuva: Verstas Arkkitehdit Oy. Lyypekinlaiturille rakentuu Helsinki Biennaali -paviljonki P aviljongissa tulevat sijaitsemaan reittiliikenteen lipunmyyntipiste sekä Helsingin matkailuneuvonta. Helsinki Biennaalin reittiliikenne kulkee Kauppatorin lisäksi myös Hakaniemestä Vallisaareen. Lisäksi käyttöön otetaan rengaslinja, joka kiertää Vallisaaren, Lonnan ja Suomenlinnan välillä. Kahden vuoden välein toistuva kansainvälinen nykytaidetapahtuma Helsinki Biennaali järjestetään ensimmäisen kerran Vallisaaressa 12.6.–27.9.2020. Se esittelee yhteensä noin 35 kansainvälistä taiteilijaa tai taiteilijaryhmää sekä Suomesta että maailmalta. Taide sijoittuu ulos vanhan tykkitien varrelle ja historiallisiin sisätiloihin, ruutikellareihin ja tyhjilleen jääneisiin asuinrakennuksiin. Biennaalin odotetaan tuovan Vallisaareen 300 000 kävijää kesän 2020 aikana. Helsingin kaupunki toteuttaa paviljongin ja kaksi uutta laituria Helsinki Biennaalin reittiliikenteen lähtöpaikalle, Vanhan kauppahallin rannassa sijaitsevalle Lyypekinlaiturille. Sivut 8-9 Sivut 8-9 Sivu 7 Sivu 13
4 Viikot 3-6/2020 • Nro 1 Pääkirjoitus Päätoimittaja Juha Ahola Nro 1/2020 Vain 4 prosenttia nuorista jäi koulutuksen ulkopuolelle H elsinkiläisnuorten koulutukseen sijoittumisessa on tapahtunut myönteistä kehitystä. Melkein kaikki helsinkiläisnuoret aloittavat jonkin koulutuksen välittömästi peruskoulun päättymisen jälkeen. Useampi helsinkiläisnuori ottaa myös koulutuspaikan vastaan. Myös ilman peruskoulun jälkeistä tutkintoa olevien nuorten osuus on vähentynyt. Lisäksi yhä useampi vieraskielinen nuori osallistuu toisen asteen koulutuksiin. Neljä prosenttia peruskoulun päättäneistä jäi koulutuksen ulkopuolelle välittömästi peruskoulun päättymisen jälkeen. Puolestaan runsas viisi prosenttia alle 18-vuotiaista helsinkiläisnuorista jäi valitsematta tai he eivät ottaneet koulutuspaikkaa vastaan saman vuoden syksyllä. Helsingin luvut ovat hieman koko maata heikommat. Tiedot selviävät tuoreesta Nuorten koulutus Helsingissä -julkaisusta, joka pohjautuu Tilastokeskuksen ja opetushallinnon ylläpitämän Vipunen-tietokannan tietoihin vuosilta 2017–2019. Helsingissä käy lukiokoulutuksessa erityisen paljon nuoria. Helsinkiläisistä 16–18-vuotiaista noin 63 prosenttia suoritti lukiotutkintoa vuonna 2018. Vastaavasti koko maan 16–18-vuotiaista noin 51 prosenttia opiskeli lukiossa. Vuonna 2018 Helsingissä oli määrällisesti enemmän lukiolaisia kuin koskaan aiemmin 2010-luvulla. Entistä useampi helsinkiläisnuori suoritti lukion kolmessa vuodessa, mutta silti neljässä vuodessa lukiokoulutuksen käyminen oli yleisempää Helsingissä kuin muualla maassa. Ammatillisessa koulutuksessa olevien nuorten keskuudessa on tapahtunut myönteistä kehitystä viime vuosina. Aiempaa harvempi helsinkiläisnuori keskeyttää ammatillisen koulutuksen. Lisäksi vuonna 2015 ammatillisen koulutuksen aloittaneista suhteessa suurempi osa valmistui kolmessa vuodessa Helsingissä kuin koko maassa. Helsinkiläisnuorten määrä ammatillisessa koulutuksessa on kuitenkin vähentynyt koko 2010-luvun ajan. Yli 25-vuotiaiden osuus ammatillista perustutkintoa suorittavien keskuudessa on kasvanut 2010-luvulla Helsingissä. Yhä useammalla 20–29-vuotiaalla helsinkiläisellä on nykyisin perusasteen jälkeinen tutkinto, verrattuna aiempaan tilanteeseen 2000-luvulla, varsinkin kotimaankielisten keskuudessa. Noin kymmeneltä prosentilta kotimaankielisistä helsinkiläisistä kyseisessä ikäryhmässä ei ollut suoritettuna peruskoulun jälkeistä tutkintoa. Sukupuolten väliset erot tutkinnon puuttumisen suhteen ovat kaventuneet pitkin 2000-lukua, mutta silti tutkimuksen tarkastelujaksolla useammalta mieheltä puuttuu perusasteen jälkeinen tutkinto verrattuna naisiin. Helsingin tilastollinen vuosikirja 2019 on ilmestynyt H elsingin tilastollinen vuosikirja sisältää tilastotietoja Helsingistä ja helsinkiläisistä vuodelta 2019. Lisäksi vuosikirjassa on tietoja naapurikaupungeista, Helsingin seudusta, Suomesta, pohjoismaiden suurista kaupungeista, Baltian maista ja pääkaupungeista sekä Pietarista. Tilastollista vuosikirjaa julkaisee Helsingin kaupunginkanslian kaupunkitutkimus ja -tilastot -yksikkö. Helsingin tilastollinen vuosikirja ilmestyy nyt 107. kerran. Vuosikirja on kokonaisuudessaan luettavissa täällä. Tilastollinen vuosikirja 2019 kertoo Helsingistä ja helsinkiläisistä muun muassa seuraavaa: • Helsingin väkiluku oli 648 042 henkilöä vuodenvaihteessa 2018/2019. Kasvua edellisvuoteen oli 4 770 henkilöä eli 0,7 prosenttia. • Helsinkiin oli rekisteröity vuoden 2018 lopussa yhteensä 332 580 moottoriajoneuvoa. Henkilöautoja niistä oli 267 823. Henkilöautojen määrä on kasvanut yli 81 000:lla vuodesta 2000. • Helsinki-Vantaan lentoasemalle laskeutui vuonna 2018 yhteensä 94 007 lentokonetta. Matkustajia oli yli 20 miljoonaa. Koneita laskeutui ympäri vuoden keskimäärin noin 6 minuutin välein. • Helsingin kaupunginkirjaston toimipisteistä tehtiin vuonna 2018 yhteensä 14 lainaa asukasta kohti. Lainoista kirjoja oli 83,1 %. Kaikista lainatuista kirjoista lähes 39,5 % oli lastenkirjoja. • Helsingin kaupungin palkkalistoilla oli vuoden 2018 lopussa yhteensä 37 656 henkilöä. Suurin toimiala oli sosiaalija terveystoimi, jonka palkkalistoilla oli yhteensä 14 729 henkilöä. • Helsingin suosituin matkailukohde oli Linnanmäki, jossa vieraili vuonna 2018 yhteensä 1 100 000 kävijää. Suosituimpien kohteiden joukossa olivat myös Suomenlinna, Temppeliaukion kirkko, Helsingin tuomiokirkko, Uspenskin katedraali ja Korkeasaari. Tuomaan Markkinoilla yli 340 000 kävijää Tuomaan Markkinat kuva: Kim Öhman H elsingin vanhin ulkoilmassa järjestettävä joulutori Tuomaan Markkinat keräsi jälleen 6.–22. joulukuuta Senaatintorille yli 80 käsityöläistä, pientuottajaa ja ravintolatoimijaa. – Myyjävalinnoissamme painotimme tänä vuonna vastuullisuutta, lähituottajia, kotimaisuutta ja ekologisia raaka-aineita. Ilahduttaa, että tämä sai näin hyvän vastaanoton, ja kauppa kävi vilkkaana koko markkinoiden ajan, kertoo Tuomaan Markkinoiden vastaava tuottaja Marianne Saukkonen. Kestävien lahjaostosten ja jouluherkuttelun ohella Tuomaan Markkinoilla virittäydyttiin kauden tunnelmaan muun muassa laulamalla joulukaraokea ja osallistumalla vegekinkkubingoon. Vanhan ajan karuselli ja joulupukki keräsivät niin ikään runsaasti vierailijoita läpi markkinoiden. Joulutorin kävijämäärä kasvoi viime vuodesta hieman lyhyemmästä aukioloperiodista huolimatta: kävijöitä oli runsaan kahden viikon aikana noin 343 500. Markkinoilla viihtyivät niin helsinkiläiset kuin matkailijatkin. MyHelsingin vastuullisia tapahtumia esiin nostavassa Think Sustainably -palvelussa mukana olleella Tuomaan Markkinoilla panostettiin ekologisuuteen ja hyvän tekemiseen sekä luomu-, lähija kasvisruokaan. Glögijuomien ohella joulutorin ruokahitteihin kuuluikin myös vegaanisena saatavilla ollut riisipuuro, jota myytiin yli sata litraa päivässä. Myös markkinoiden kumppanit ja kauppiaat kiinnittivät tänä vuonna huomiota vastuullisuuteen ja hyviin tekoihin. Kaslink Aito Puurotuvassa nautittujen puurolautasten avulla markkinoilla kerättiin varoja ilmastotyöhön Protect Our Winters Finlandille. Jaffan joulumökillä lähetettyjen tuhansien joulutervehdysten kautta taas lahjoitettiin hyväntekeväisyyspotti lasten ja nuorten harrastustoimintaan Hope ry:lle. Punaisen Ristin Kontista tehtiin joulun alla runsaasti kierrätettyjä ja aineettomia lahjalöytöjä SPR:n katastrofirahaston hyväksi. Tuomaan Markkinoiden myyjät ovat lisäksi lahjoittaneet ylijääneitä tuotteitaan Hurstin joulukeräykseen vähävaraisille jaettavaksi. Kolumni Valon pimeät puolet ? Polaariyö, kaamos haastaa voittamaan pimeyden valolla. Masentava pimeys on voitettavissa. Napapiirien väistämätön pimeä kaamosaika kestää Suomen pohjoisosissa lähes kaksi kuukautta. Tänä aikana aurinko viipyy vain lyhyesti horisontin yläpuolella. Kaamosta usein kauhistellaan, harvoin kiitetään. Sen koetaan aiheuttavan ylimääräistä väsymystä ja haasteita. Se panee Goethen lailla huokaamaan: ”Mehr Licht” eli lisää valoa. Nämä hänen kuolinvuoteella lausumansa sanat on tulkittu pyynnöksi palvelijalle avata ikkunaluukut hämärän huoneen valaisemiseksi. Pimeä haastaa avaamaan kekseliäisyyden luukut. Minulle kaamos avasi jo vuosia sitten uuden elämäntavan. Äkkiä oivalsin, että kaamos ei olekaan kauhea vaan innoittava. Kaamos keksi tarjota minulle ”ekstrapalveluksen.” Se lupasi, että saat sulkea turhat huolet pimeään kun avaat kirjan takkatulen ääressä tai nurkkatuolissasi ryhtyessäsi nauttimaan lukemisen hiljaisuudesta. Otin tarjouksen vastaan. Tunsin nauttivani luvatusta lupauksesta. Istuin ahkerasti lukulamppuni alla. Myös joulutervehdyksiin valitsin kannustavana lauseen: ”Riemullista joulua ja inspiraatioita 2020!” Latinalaisperäinen inspiraatio-sana tarkoittaa Hengen vaikutusta, sisäistä syttymistä, sitä että pimeän keskellä alkaa innostua jopa valaistua. Hengen palo, ilo ja into paistavat inspiroituneen kasvoilta. Tätä kaikkea lupasi kaamos. Päätin välillä nousta lukutuolistani ja lähdin katselemaan valoja kaupungille. Valotaide on tullut maailmalla, myös Suomessa innoittavaksi asiaksi. Valo juhlii festivaaleillaan Helsingin lisäksi myös vaikkapa Espoossa, Jyväskylässä, Oulussa tai Rukalla. Eri puolilla maailmaa toteutetut sadat valotapahtumat luovat uuttaa kaupunkikulttuuria, jossa kaupunkitilaan luodaan valon, videon ja äänen avulla uudenlaista oivallusta. Muistin, että näitä huimia valokokemuksia voi kokea vaikka Hanoissa tai Berliinissä, Valoinnostus on siis jo ajat levinnyt myös Helsinkiin. Helsingin LUX-tapahtuma on laajasti tunnettu kaamosilo, jossa tuhannet ihmiset kilometrikaupalla vaeltavat valotaideteokselta toiselle. LUX-Helsinki houkuttelee hylkäämään hetkeksi sohvapaikan ja lukunurkan inspiroimalla uusiin elämyksiin. Lux Helsinki haluaisi olla taiteellisesti ja teknisesti toteutettua valotaidetta. Valokatujen varsille rakennetut pikkunäyttelyt ia taiteilijoiden esitykset tuovat omat lisänsä. Valolla on myös omat haittavaikutuksensa, ekologiset vaaransa. Sotkemalla valon ja pimeän tasapainon se häiritsee luonnon kiertokulkua mikä ajaa luonnon kiertokulun ahtaalle. Myös kristillisessä symboliikassa valolla on vahva asema. Alkulehdiltä lähtien Raamatussa kuvataan valo ja pimeys vastakohtapareina, jotka vuorottelevat avatessaan elämän salaisuutta. Valolla ovat omat haittapuolensa. Maailmalla ovat omat näyttönsä miten helposti valosaaste yltyy ottamaan ekologisia harha-askeleita. Jos pimeydellä on valtansa, on valollakin hintansa. Ojentaessaan kastekynttilän pappi lausuu Jeesuksen sanan: ”Minä olen maailman valo. Se joka seuraa minua, ei kulje pimeässä, vaan hänellä on elämän valo.” Kirkkorakennuksen itäpäätyyn pystytetty alttari muistuttaa, että Jumalan puoleen käännytään rukoilemalla auringon nousuun päin. Jumalan sanan valosta viestii saarnatuolin katokseen, baldakiiniin kuvattu aurinko. Apostoli Paavali kehottaa hylkäämään pimeyden teot ja varustautumaan ”valon asein”. Piispan hiippa, mitra, heijastaa myös pyhyyden valoa. Lamppu ja kynttilät ovat taivaallista valoa ja kirkkautta heijastavia keskeisiä symboleja. Pääsiäiskynttilä muiden kynttilöiden äitinä muistuttaa kuoleman kukistumisesta ja elämän voitosta. Kastepäivänä sytytettävä kastekynttilä muistuttaa että kaste siirtää pimeydestä valoon. Kristilliseen symboliikkaan kuuluva majakka valaisee tietä ikuisuuteen. Kaikki taivaankappaleet aurinko, kuu, tähdet, muistuttavat Jumalasta koko luodun todellisuuden luojana, jolla on kirkkaus ja valta. Veli-Matti Hynninen
5 Nro 1 • Viikot 3-6/2020 Telakkakadun työmaa etenee – seuraavaksi aletaan rakentaa Eiranrannassa T elakkakadun työmaalla tapahtui muutoksia liikennejärjestelyissä joulun välipäivinä. Raitiotiekiskoja on päästy asentamaan jo pitkälle pätkälle Telakkakatua. Välipäivinä avautui kulkuyhteydet Pursimiehenkadun risteyksessä. 27.12.2019 tapahtuneet muutokset Telakkakatu avattiin liikenteelle välillä Pursimiehenkatu – Tehtaankatu yksisuuntaisena etelään päin (samansuuntaisesti kuin raitiovaunulinja 1 reitti). Ajo-yhteys Pursimiehenkadulta Telakkakadulla ja kadun yli avattiin (vain tontilleajo). Pursimiehenkatu on välillä Telakkakatu – Perämiehenkatu yksisuuntainen (samansuuntaisesti kuin raitiovaunulinja 1 reitti). Jalankulkijoiden kulku palautui Telakkakadulle välille Pursimiehenkatu – Tehtaankatu. Loppiaisen jälkeen työt alkoivat Eiranrannassa Eiranrannassa työt alkoivat loppiaisen jälkeen eli 7.1.2020 alkaen. Eiranrannassa työmaaksi otettiin osa ajoradasta ja pyörätiestä, mutta ajoyhteys säilyy. Lisäksi Laivakadun ja Hernesaarenrannan väliselle tontille aletaan rakentaa keväällä raitiotien väliaikaista päätepysäkkiä. Eiranrannan pilvikirsikoiden siirto onnistui Pilvikirsikoiden siirto onnistui lopulta hyvin ja 17 puuta siirrettiin uusille paikoilleen. Ainoastaan suurimman yksilön siirto ei onnistunut. Yksi puu siirrettiin toiseen puuriviin kadunvarteen. Seitsemän puuta viereiseen koira-aitaukseen ja loput nurmialueelle Pyhän Birgitan puistoon. Ainakin kahtena seuraavana kesänä puut tarvitsevat tehostettua kastelua. Tästä huolimatta siirron jälkeen ensimmäisinä kesinä puiden lehdet saattavat olla normaalia pienempiä ja niiden määrä voi olla tavallisesti vähäisempi. Tämä johtuu siitä, että puu korjaa menetettyä juuristoaan. Telakkakadun ja Hietalahdenrannan liikennejärjestelyt. Metron aikataulunäytöt samaan aikatauluun Metroasemien lippuhalleissa sijaitsevat metron aikataulunäytöt näyttävät nyt aikataulut reaaliajassa. Kuva: Tom Toikka/HKL M etroasemien lippuhalleissa sijaitsevat metron aikataulunäytöt näyttävät nyt aikataulut reaaliajassa. Tähän saakka lippuhallien näytöt ovat näyttäneet aikataulunmukaista aikaa ja laiturialueen näytöt reaaliaikaa. Laiturinäyttöjen ja lippuhallinäyttöjen ajat eivät ole olleet yhdenmukaisia, koska näytöt toimivat eri järjestelmissä. Laiturinäytöt ovat HKL:n asetinlaitejärjestelmässä, ja saavat siten asetinlaitteen kautta reaaliaikaisen tiedon junan kulusta. Lippuhallien näytöt ovat HSL:n järjestelmässä. Nyt uuden asetinlaitteen myötä järjestelmät on sovitettu yhteen niin, että niiden kautta kaikkialla on mahdollista näyttää reaaliaikaa. Reaaliaikatieto on nyt saatavilla myös sähköisissä palveluissa kuten Reittioppaassa. Uudistus antaa matkustajalle entistä paremman mahdollisuuden seurata matkan edistymistä. – HKL:n ja HSL:n yhteistyönä toteutimme uudistuksen, jota matkustajat ovat kaivanneet. Uudistus oli teknisesti mahdollista toteuttaa nyt, kun saimme käyttöön uuden digitaalisen asetinlaitteen, sanoo HKL:n projektipäällikkö Salar Mohammad. – Yhteistyössä luotu uusi rajapinta asetinlaitteesta tuo myös metroliikenteen reaaliajan pariin HSL:n palveluissa. Asemien näyttöjen lisäksi metrojen ennusteet ovat saatavilla myös HSL:n Reittioppaassa, HSL-sovelluksessa sekä avoimissa rajapinnoissa, kertoo HSL:n kehitysasiantuntija Sami Räsänen. Lippujen hinnat laskivat vuoden alussa ? Pisimpien matkojen lipunhintoihin tuli alennuksia 1.1.2020, kun ABC-, BCD-, CDja ABCD-lippujen hinnat laskivat. Hinnanalennus koskee sekä kertaettä kausilippuja. AB-, BCja D-lippujen hinnat eivät muutu. HSL kohdistaa hinnan alennukset pisimpien matkojen hintoihin, koska pitkilllä matkoilla siirtyminen autoilusta joukkoliikenteeseen vaikuttaa suotuisimmin liikenteen päästöihin. Joukkoliikenteen vuoroja on Cja D-vyöhykkeillä tarjolla vähemmän kuin lähempänä Helsingin keskustaa. Hinnan alennusten jälkeen tämä näkyy nykyistä enemmän myös lippujen hinnoissa. Aja B-vyöhykkeellä joukkoliikenteen palvelutaso on erinomainen. Lisäksi ABja BC-lippujen matkustusalue on erittäin laaja ja 80 minuutin vaihtoaika pitkä. ABja BC-kertalipulla ehtii monissa tilanteissa tehdä meno-ja paluumatkan yhdellä ja samalla lipulla. HSL:n verkkosivujen hinnastossa uudet hinnat näkyvät 1.1.2020 alkaen. Kertaliput Hinta 2019 Hinta 2020 AB, BC ja D * 2,80 2,80 ABC 4,60 4,10 BCD 5,40 4,10 CD 4,20 3,20 ABCD 6,40 5,70 Kausiliput 30 vrk Hinta 2019 Hinta 2020 AB, BC ja D * 59,70 59,70 ABC 107,50 96,70 BCD 115,80 96,70 CD 98,00 77,60 ABCD 156,40 139,70 * AB-, BCja D-lippujen hintoihin ei tule muutoksia. Näin hinnat muuttuivat vuoden 2020 alussa Myyntipisteet voivat periä lipunmyynnistä palvelumaksun HSL:n lippuja myyvät myyntipisteet voivat vuoden 2020 alusta lähtien veloittaa lipun ostamisesta palvelumaksun. HSL kilpailutti myyntipisteet vuonna 2019 sillä periaatteella, ettei HSL enää vuoden 2020 alusta lähtien maksa jälleenmyyjille myyntipalkkiota. Näin kaikkia myyntipisteitä, kiinteitä ja verkossa toimivia, kohdellaan tasavertaisesti. Jälleenmyyjät päättävät itse, minkä suuruisen palvelupalkkion ne mahdollisesti lisäävät lipun hintoihin. HSL:llä ei vielä toistaiseksi ole tietoa siitä, lisäävätkö jälleenmyyjät palvelupalkkioita ja jos lisäävät, minkä suuruisia ne ovat. Mahdollisissa lipun hyvitystilanteissa HSL hyvittää ainoastaan tariffin mukaisen lipunhinnan, ei myyntipisteen perimää palkkiota. Myyntipisteet määrittelevät käytäntönsä tämän osalta itse. HSL-sovelluksessa, automaateilla ja myöhemmin käyttöön otettavassa nettilatauksessa palvelumaksua ei peritä. Suomenlinna-lippu poistuu valikoimasta vuoden 2020 alussa. Suomenlinna sijaitsee A-vyöhykkeellä, joten sinne voi matkustaa kaikilla HSL:n lipuilla, joissa on mukana A-kirjain eli AB-, ABCja ABCD-lipuilla. Suomenlinnan lautalla kelpaavat kerta-, vuorokausija kausiliput. Lippujen hinnat muuttuvat vuoden alusta.
6 Viikot 3-6/2020 • Nro 1 Parhaita keinoja vaikuttaa toisiin ihmisiin on kuunnella heitä. Juorukello puhuu muista ja itsekeskeinen itsestään, mutta loistava keskustelija puhuu sinusta ja kuuntelee sitten, mitä sanottavaa sinulla on. John Mason Päivyri Sunnuntaiksi Tapahtumia Rikhardinkadun kirjaston tapahtumia 15.1.–11.2. Rikhardinkadun kirjasto Rikhardinkatu 3, 00130 Helsinki Rikhardinkadun kirjaston tapahtumat ja muut tiedot löydät myös Helmet.fi-sivustolta ja Facebookista: www.facebook.com/ Rikhardinkadunkirjasto/ Tervetuloa kirjastoon! ? Tieteiden yö: Robottiseikkailu, 16.1.2020 klo 17:00 19:45 Tieteiden yönä lapsille on tarjolla Robottiseikkailu, jossa pääsee tutustumaan koodaamiseen Sphero-robottipallon avulla. Robottiseikkailu alkaa kirjastossa tasatunnein, ja ryhmiin on ennakkoilmoittautuminen. Yhteen ryhmään mahtuu 10 lasta. Ohjelma soveltuu 7–12-vuotiaille lapsille. Ilmoittautumisohjeet Robottiseikkailuun: Robottiseikkailu järjestetään kolmessa ryhmässä, jokaiseen ryhmään mahtuu 10 lasta. Ilmoittaudu ennakkoon sähköpostitse rikhardinkadun_kirjasto@hel.fi tai puhelimitse (09) 31085813. Ryhmä A klo 17.00-17.45 Ryhmä B klo 18.00-18.45 Ryhmä C klo 19.00-19.45 ? Tieteiden yö: Tekoälyä kirjastossa , 16.1.2020 klo 18:30 19:45 Lukusali, 3. krs Tieteiden yön luennolla ICT-asiantuntija Romeo Pulli kertoo, mitä tekoäly tekee kirjastossa, ja mitä se tarkoittaa asiakkaiden kannalta. Tervetuloa! ? Jouhikkojamit , 18.1.2020 klo 13:00 15:00 Aula, 1. krs Jouhikkojamit Rikhardinkadun kirjastossa aina kuukauden kolmantena lauantaina klo 13-15. Tule paikalle joko jouhikon kanssa soittamaan tai sitten vain kuuntelemaan. Myös muut arkaaiset soittimet tervetulleita! Tapahtuma facebookissa: www.facebook. com/events/430393904471336/ ? Totuuden portaat -kirjanjulkistustilaisuus Anu Patrakan neljäs rikosromaani Totuuden portaat lukusalissa (3. krs) 18.1.2020 klo 13:30 –15:30 Kirjailija Anu Patrakka kertoo neljännen rikosetsivä Rui Santosin tähdittämän kirjan syntyvaiheista ja kirjoittamisprosessista. Haastattelijana toimii kirjailija Jouko Sirola. Portoon sijoittuvassa rikosromaanissa herkutellaan portugalilaisen elämänmenon yksityiskohdilla. Nuoret ovat kiihkeitä mutteivät viattomia, aikuiset yrittävät löytää onnensa, eivätkä kaikki vanhukset elä sovussa maailman kanssa. Talojen julkisivujen ja muurien taakse kätkeytyy tuskaa ja kylmääviä yllätyksiä. Rui Santos tiimeineen joutuu koetukselle selvittäessään kujamaisilla portailla tapahtuneita rikoksia. Porvoolaislähtöisen, nykyisin Portugalissa asuvan Anu Patrakan aiemmat kirjat ovat Huomenna sinä kuolet (Myllylahti 2017), Kuolet vain kahdesti (Myllylahti 2018) ja Syyllisyyden ranta (Into 2019). Tilaisuudessa on mahdollisuus hankkia kirja omistuskirjoituksin erikoishintaan. ? Enter ry:n tietotekniikan vertaisopastukset senioreille Aula, 1. krs Haluatko apua ja neuvoja tietokoneen, internetin tai sähköpostin peruskäyttöön? Rikhardinkadun kirjastossa on tiistaisin klo 11-13.00 tarjolla Enter ry:n tietotekniikkaopastuksia senioreille. Opastus tapahtuu asiakkaan omalla kannettavalla tietokoneella, tabletilla tai kännykällä. Opastuksissa käydään läpi laitteen käytön ja internetin palveluiden perusteita. Opastus on ilman ajanvarausta. Tervetuloa! Enter ry on tietoja viestintätekniikasta sekä vapaaehtoistoiminnasta kiinnostuneiden eläkeläisten yhdistys. ? Seniorit nettiin: Uuden älykännykän käyttöönotto , 23.1.2020 klo 13:00 15:00 Lukusali, 3. krs Tule kuulemaan käytännön vinkkejä uuden älykännykän käyttöönottoon. Puhumassa Enterin vapaaehtoiset. Enter ry on tietoja viestintätekniikasta sekä vapaaehtoistoiminnasta kiinnostuneiden eläkeläisten yhdistys. VIIKKO 3 KE 15.1. Solja TO 16.1. Ilmari, Ilmo PE 17.1. Toni, Anton, Antto LA 18.1. Laura SU 19.1. Heikki, Henri, Henna VIIKKO 4 MA 20.1. Sebastian TI 21.1. Aune, Oona, Netta KE 22.1. Visa TO 23.1. Enni, Eine, Eini, Enna PE 24.1. Senja LA 25.1. Paavo, Pauli, Paul SU 26.1. Joonatan VIIKKO 5 MA 27.1. Viljo TI 28.1. Kalle, Kaarlo, Kaarle KE 29.1. Valtteri TO 30.1. Irja PE 31.1. Alli LA 1.2. Riitta SU 2.2. Jemina, Lumi, Aamu VIIKKO 6 MA 3.2. Hugo, Valo TI 4.2. Ronja, Armi KE 5.2. n J.L. Runebergin päivä. Asser TO 6.2. Tiia, Terhi, Teija PE 7.2. Riku, Rikhard LA 8.2. Laina SU 9.2. Raija, Raisa VIIKKO 7 MA 10.2. Elina, Ella, Ellen TI 11.2. Iisa, Isabella, Talvikki 2. sunnuntai loppiaisesta Joh. 4:5–26 ? Tänään mietin kohtaamisia. Sitä, miten kaipaamme tulla kohdatuiksi ja nähdyiksi juuri sellaisina kuin olemme. Kun kohtaamme toisiamme, kohtaamiseen sisältyy usein kysymys siitä, voinko luottaa siihen, että minut hyväksytään sellaisena kuin olen? Mitä ehkä haluaisin piilottaa itsestäni? Miten pysyn itse turvassa? Eihän luottamustani rikota? Mietin, että kun Jeesus kohtaa samarialaisen naisen, Jeesus kohtaa tämän ihmisenä, jonka kipukohdat kyllä tietää, mutta jota ei yritä muuttaa. Mietin sitä, miten usein ihmisten välisissä kohtaamisissa on toisenlaiset tavoitteet. Tavoitteet muuttaa toisen ajatusmaailmaa, elämäntapoja, mielipiteitä. Mietin, miten paljon aikaa ja energiaa käytämme yrittäessämme muuttaa itseämme ja toisiamme. Osoittelemme ja soimaamme itseämme ja toisiamme piirteistä, jotka kuvittelemme heikkouksiksi. Lopputuloksena on harvoin muutosta, mutta huomattavan usein mielipahaa ja turhautumista. Luulen, että hedelmällisempää olisi samalla voimalla keskittyä itsemme ja toistemme hyväksymiseen. Toivon, että meistä jokainen tulee kohdatuksi tänä vuonna ilman arvostelua tai ennakkoluuloja. Toivon, ettemme tuomitse toisiamme vakaumuksen, suuntautumisen, etnisen taustan tai minkään muun vastaavan seikan perusteella, vaan keskittyisimme kohtaamaan toisemme ihmisinä. Toivon, että uskallamme luottaa toisiimme, ja että osoittaudumme luottamuksen arvoisiksi. Kaisa-Maria Pihlava Kirjoittaja on psykologi ja teologi Tammikuun konsertteja Helsingin Konservatorio, Ruoholahdentori 6. Tapahtumiin on vapaa pääsy ellei toisin ilmoiteta. • ti 21.1. klo 10.00 ja 11.30 Musiikkia Uudessa lastensairaalassa. Konservatorion oppilaat esiintyvät pääsisäänkäyntiaulassa (Stenbäckinkatu 9) • to 23.1. klo 19.00 Laulajien ilta. Anitta Rannan oppilaat. Luokka 130 • ma 27.1. klo 18.30 Viulistien ilta. Tapio Tuovilan oppilaat. Kamarimusiikkisali • ke 29.1. klo 19.00 Musiikki-ilta. Konservatorion oppilaat ja opiskelijat esiintyvät. Kamarimusiikkisali ANNANTALO Annankatu 30 • to 9.1.2020 pe 31.1.2020 Skidipeli. Skidipeli on elämyksellinen, jättimäinen pelattava kaupunkipeli, jossa Helsingin tarina avautuu. Peli sopii kaikenikäisille, mutta avautuu parhaiten yli 7-vuotiaille jos haluaa pelata peliohjeiden kanssa. Skidipeli on käynnissä joka päivä Annantalon aukioloaikojen mukaan. Vapaa pääsy. • pe 17.1.2020 klo 10.00 12.00 Ystävät ja perhe | Naperokino. Pienimpien lasten oma elokuvateatteri Naperokino esittää kotimaisia ja ulkomaisia lasten animaatioita, joita voi tulla katsomaan, vaikka vain hetkeksi kerrallaan. Vapaa pääsy. • la 18.1.2020 klo 14.00 15.00 DanceAbility -tanssitunti. DanceAbility -tanssitunti kaikenlaisille lapsille vammaan tai vammattomuuteen katsomatta! Vapaa pääsy. • ma 20.1.2020 klo 10.00 11.30 ja ma 20.1.2020 klo 12.30 14.00 Puupalikkaleikki | Taideneuvola. Suuri työpöytämme on katettu erilaisilla puupaloilla ja tikuilla. Taideneuvola innostaa ja opastaa helsinkiläisiä vanhempia ja lapsia tekemään ja kokemaan taidetta yhdessä. 3 – 6-v. aikuisen kanssa. Vapaa pääsy. Näyttelyt • ma 9.12.2019 su 19.1.2020 Taidekasvatusta Suomesta ja Japanista. Suomalaisten ja japanilaisten lukiolaisten kuvataiteen oppilastöitä. Inspiraation lähteinä kotiseudun luonto ja paikallinen kulttuuri. Vapaa pääsy. • ma 9.12.2019 pe 31.1.2020 Sanna Pelliccioni | Minna! Näyttelyssä ”Minna Canthin uskomaton elämä ja vaikuttavat teot” -kirjan kuvituksia, tekstejä sekä lapsia osallistavia kysymyksiä. Ikäsuositus: 6 – 12-vuotiaat. Vapaa pääsy. Kaupunginteatterin tanssiryhmän johtoon Antti Lahti ? Helsingin Kaupunginteatterin tanssiryhmän Helsinki Dance Companyn johtajaksi on valittu tanssija, koreografi Antti Lahti. Kuopiolaisella tanssin ammattilaisella on johtajakokemusta Tanssiteatteri Minimistä ja Tanssin Aika -festivaalilta. Helsingin teatterisäätiön hallitus on valinnut Helsingin Kaupunginteatterin tanssiryhmän johtajaksi tanssija, koreografi Antti Lahden. Sopimuksen mukaan Antti Lahti toimii tanssiryhmän johtajana ja tanssijoiden esimiehenä, ja hänen ensisijaisena tehtävänään on vastata ryhmän taiteellisesta laadusta ja toiminnan kehittämisestä. Työsopimus on määräaikainen ja voimassa ajalla 1.10.2020–30.9.2022. Hakemuksia 15 Hakemuksia tehtävään tuli kaikkiaan 15, ja hakijoista seitsemän kutsutiin haastatteluun. Haastattelijoina olivat teatterinjohtaja Kari Arffman, talousja hallintojohtaja Helena Reilin sekä ulkopuolisena, kutsuttuna asiantuntijana koreografi, tanssija, akateemikko Marjo Kuusela. – Haimme nyt ensimmäistä kertaa tanssiryhmälle johtajaa avoimella, julkisella haulla. Oli hienoa huomata, kuinka monella hakijalla oli positiivinen halu päästä kehittämään Helsinki Dance Companya. Lähdemme nyt ilolla kohti uutta vuosikymmentä uuden johtajan kanssa, sanoo teatterinjohtaja Kari Arffman. – Helsingin kaupunginteatterin tanssiryhmällä on aina ollut tärkeä asema Suomen tanssitaiteen kokonaisuudessa niin taiteellisesti kuin tanssijoiden työllistäjänä. On mahtavaa päästä viemään eteenpäin tämän rikkaan historian omaavan ryhmän toimintaa, varmistamaan tulevaisuuden pitkän linjan suunnittelu sekä työskentelemään monialaisen huippuammattilaisista koostuvan taiteilijaensemblen kanssa, sanoo Antti Lahti. Innostunut tunnelma Myös tanssijoiden henkilökuntayhdistys antoi yksimielisesti puoltavan lausuntonsa johtajavalintaan. – Koko tanssiryhmä on helpottunut ja iloinen tästä päätöksestä. Tunnelma on innostunut ja positiivisesti tulevaisuuteen katsova, sanoo tanssija, luottamusmies Kirsi Karlenius. Antti Lahti (s 1979) on valmistunut Turun konservatoriosta tanssijaksi vuonna 1999. Hän on täydentänyt opintojaan suorittamalla Taideyliopiston teatterinjohtajakoulutuksen vuosina 20122013. Lahti on työskennellyt tanssin alalla eri tehtävissä 20 vuotta, mm. tanssijana Aurinkobaletissa sekä tanssijana ja koreografina Tanssiteatteri Minimissä. Minimin taiteellisena johtajana hän toimi vuosina 2006–2014, jona aikana Minimi valittiin Vuoden teatteriksi. Tällä hetkellä Lahti toimii Tanssin Aika -festivaalin taiteellisena johtajana. Uransa aikana Lahti on toiminut myös useissa tanssialan luottamustehtävissä. Helsingin Kaupunginteatterin tanssiryhmä Helsinki Dance Company on maamme ainoa kiinteän ammattiteatterin yhteydessä toimiva tanssiryhmä. Vuonna 1973 perustettu ryhmä on tehnyt esityksiä kaikille Kaupunginteatterin näyttämöille sekä kiertänyt kotimaassa ja ulkomailla. Tanssijat ovat myös osallistuneet Helsingin Kaupunginteatterin tuottamiin musikaaleihin ja puhenäytelmiin tanssijoina, laulajina, näyttelijöinä ja koreografeina. He ovat kunnostautuneet monipuolisina näyttämöpersoonina, joiden luovaa energiaa ovat hyödyntäneet töissään monet kotimaiset ja ulkomaiset huippukoreografit ja -ohjaajat. Ryhmän taiteellisina johtajina ovat toimineet Jorma Uotinen (1987-90), Carolyn Carlson (1991-92), Marjo Kuusela (1992-96), Kenneth Kvarnström (1996-99), Ari Tenhula (2000-02) ja Nigel Charnock (2003-05), Ville Sormunen (2006-09), Kenneth Kvarnström (2010-13) ja Jyrki Karttunen (2013-19). Helsinki Dance Companyn seuraava ensi-ilta on Carl Knif Companyn kanssa yhteistyössä toteutettava Kaksivärinen fuuga, joka saa ensi-iltansa 19. maaliskuuta studio Pasilassa.
7 Nro 1 • Viikot 3-6/2020 Seurakunnassa tapahtuu Helsingin tuomiokirkko • Päivärukous Tuomiokirkossa | Prayer During the Day at the Cathedral maanantaisin, tiistaisin ja perjantaisin klo 12-12:30 • Ekumeeninen luottamuksen rukoushetki Kryptassa maanantaisin klo 18-00 • Pappi tavattavissa tiistaisin klo 15-17 • Seniorien tuolijumppa kryptassa keskiviikkoisin klo 09:30-10 • Urkuvartti | Short Organ Recital keskiviikkoisin klo 12-12:15 • Viikkomessu torstaisin klo 1212:30 • Pappi tavattavissa torstaisin klo 15-17 • Iltakirkko lauantaisin klo 18-19 • Pyhäkoulu kappelissa sunnuntaisin klo 10-11 • 19.1. klo 10-11:30 Messu ja Ajan merkit saarna, alivaltiosihteeri Päivi Nerg • 19.1. klo 18-19 Choral Evensong • 26.1. klo 10-11:30 Messu • 2.2. klo 10-11:30 Kynttilänpäivän perhemessu, Yhteisvastuukeräys alkaa • 5.2. klo 18-19:30 Kirjallisuusilta kryptassa-Markus Falk: Profeetan soturit • 9.2. klo 10-11:30 Tuomiokirkon vihkimisen 168-vuotisjuhlamessu Mikael Agricolan kirkko • Israelilaisia tansseja liikuntasalissa maanantaisin klo 17-20 • Diakoniaruokailu tiistaisin klo 11-12 • Agricolamessu keskiviikkoisin klo 19 • Perhekerho | Family Club perjantaisin klo 09:30-12 • Sung Eucharist | Anglikaaninen messu sunnuntaisin klo 10-11:30 • Anglikaanien pyhäkoulu | Anglican Sunday School sunnuntaisin klo 10-10:30 • Messu sunnuntaisin klo 12-13:30 • Tuomasmessu sunnuntaisin klo 20 • 15.1. klo 13-14:30 Seniorifoorum: 10 keinoa, joilla parannat muistiasi • 22.1. klo 13-14:30 Seniorifoorum: Pianomies Hillel Tokazier • 29.1. klo 13-14:30 Seniorifoorum: Lähetyslentäjät maailmalla • 5.2. klo 13-14:30 Seniorifoorum: Luuston kunto ja hyvä elämä Suomenlinnan kirkko • Koululaisten Olkkari tiistaisin klo 14-17 • Kaikille avoimet keskiviikkokahvit klo 14-15:30 • Isojen olkkari torstaisin klo 1618 • 19.1. klo 14-15:30 Musiikillinen rukoushetki • 2.2. klo 14-15 Kynttilänpäivän perhemessu Vanhakirkko • Päivämusiikkia tiistaisin klo 1212:30 • Aamumessu keskiviikkoisin klo 08-08:30 • Lasten kuorokerho Vanhan kirkon varpuset keskiviikkoisin klo 14:30-15:30 • Raamattupiiri torstaisin klo 16:30-18 • 16.1. klo 18-20 Wannabe Singers -kuorolaulukoulu • 18.1. klo 10-11:30 Wannabe Singers -kuorolaulukoulu • 19.1. klo 10-11:30 Messu-aineena Elävää vettä • 20.1.-26.1. klo 12-17 Ekumeeninen ikoninäyttely • 23.1. klo 18-20 Wannabe Singers -kuorolaulukoulu • 26.1. klo 09-11:15 Wannabe Singers -kuorolaulukoulu • 26.1. klo 10-11:30 Messu-”Ennen kuin luuletkaan, Hän ehtii auttamaan” (vk 389) • 2.2. klo 10-11:30 Messu • 9.2. klo 10-11:30 Messu-aiheena Kristuksen kirkkaus, Yhteisvastuukeräys alkaa Annankulma • Annankulman olohuone avoinna keskiviikkoisin klo 11-13 • Annankulman olohuone avoinna torstaisin klo 11-14 • Annankulman olohuone avoinna perjantaisin klo 09-12 • 3.2. klo 18-20 Kristillinen toipumisryhmä: Erosta eteenpäin. Ilmoittautuminen päättyy 24.1. Bulevardin sisäpihan kerhohuone • Raamattupiiri maanantaisin klo 14-15 • Miesten raamattupiiri maanantaisin klo 18-19 Hyvän toivon kappeli • Perhekerho maanantaisin klo 09:30-12 • Musamuorit maanantaisin klo 13-15 • Yhteisöruokailu maanantaisin klo 17-18:30 • Terhokerho maanantaisin klo 17-19 • Perhekerho tiistaisin klo 09:30-12 • Vauvakerho tiistaisin klo 1314:30 • Kappelikahvila tiistaisin klo 1416 • Kanavan kaiku -kuoron harjoitukset tiistaisin klo 18:15-20:15 • Avoin meditaatio torstaisin klo 17-17:45 • Kappelin musiikkiryhmä harjoittelee torstaisin klo 18-19:30 • 15.1. klo 17-19:30 Ehtoollisavustajien koulutusilta-aiheena armolahjat messussa • 19.1. klo 12 Messu • 26.1. klo 12 Luottamuksen messu • 2.2. klo 12 Messu, dialogisaarna ja Yhteisvastuukeräyksen aloitus • 9.2. klo 12 Messu Meritullin seurakuntatalo • Seniorinaisten jumppa maanantaisin klo 09:15-10:30 ja klo 10:30-12 • Perhekerho seurakuntakodilla torstaisin klo 15-17 Museokortti-käynnit hurjassa kasvussa Itsemurhia 810 viime vuonna ? Suomessa tehtiin 810 itsemurhaa 2018, selviää Tilastokeskuksen Kuolemansyyt-selvityksestä 2018. Tämä tarkoittaa 14 itsemurhaa vähemmän edelliseen vuoteen verrattuna. Itsemurhan tehneistä valtaosa eli 618 oli miehiä, naisia 192. Itsemurhaan kuolleiden miesten keski-ikä oli 48 vuotta ja naisten 50 vuotta. Itsemurhan tehneistä peräti kolme neljästä oli työikäisiä eli 15–65-vuotiaita. Joka neljäs itsemurhan tehneistä oli yli 65-vuotias. Itsemurhien määrä on vähentynyt tasaisesti vuodesta 1990. Vuosina 2016–17 itsemurhaluvuissa oli pientä kasvua, mutta kasvu pysähtyi vuonna 2018. Työlle itsemurhien ehkäisemiseksi on edelleen suuri tarve. – Ensi vuonna käynnistyykin uusi itsemurhien ehkäisyohjelma, jossa pureudutaan itsemurhien tehokkaampaan ehkäisyyn Suomessa”, kertoo Kriisiauttamistoimintojen johtaja Outi Ruishalme MIELI Suomen Mielenterveys ry:stä. – Ohjelmassa nousevat esiin mielenterveystaitojen, kuten tunneja vuorovaikutustaitojen vahvistaminen. Lisäksi tarvetta on varhaiselle tuelle. Tutkimusten mukaan mahdollisuus keskusteluapuun elämän kriisitilanteissa ehkäisee itsemurhia. Riskiryhmät, kuten itsemurhan tehneiden läheiset, itsemurhaa yrittäneet ja mielenterveysongelmista kärsivät tarvitsevat kohdennettua tukea. Itsemurhakeinojen rajoittaminen ja hoidon kehittäminen ovat tehokkaita tapoja ehkäistä itsemurhia. Tarvitsemme lisää järjestelmällisesti kerättyä tietoa Suomessa tehdyistä itsemurhista ja itsemurhayrityksistä itsemurhien ehkäisytyön tueksi”, sanoo Ruishalme. Ohjelma on osa kansallista mielenterveysstrategiaa vuosille 2019–2030. Sitä koordinoi Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen itsemurhien ehkäisyverkosto, jossa on edustajia myös apua tarjoavista järjestöistä. MIELI Suomen Mielenterveys ry:n Itsemurhien ehkäisykeskus tarjoaa tukea itsemurhaa yrittäneille ja itsemurhan tehneiden läheisille sekä läheisensä itsetuhoisuudesta huolestuneille. Kriisiapua tarjoavat MIELI ry:n 22 kriisikeskusta eri puolilla Suomea sekä Kriisipuhelin, joka ensi vuonna helmikuusta lähtien päivystää ympäri vuorokauden vuoden jokaisena päivänä. Tukea ja apua vaikeissa elämäntilanteissa on saatavilla myös verkossa osoitteessa tukinet.net ja nuorille osoitteessa sekasin.fi. Museokortti otettiin käyttöön toukokuussa 2015, jonka jälkeen museot ovat rikkoneet kaikkien aikojen kävijäennätykset joka vuosi. Kuva: Ella Karttunen TOP20 museot Museokortti-käyntien perusteella vuonna 2019 1 Ateneumin taidemuseo 2 Amos Rex 3 Nykytaiteen museo Kiasma 4 HAM Helsingin taidemuseo 5 Helsingin Taidehalli 6 Kansallismuseo 7 Näyttelykeskus WeeGee 8 Designmuseo 9 Sinebrychoffin taidemuseo 10 Didrichsenin taidemuseo 11 LUOMUS Luonnontieteellinen museo 12 Helsingin kaupunginmuseo, Hakasalmen huvila 13 Turun taidemuseo 14 Museokeskus Vapriikki, Tampereen museot 15 Sara Hildénin taidemuseo 16 Villa Gyllenberg 17 Aboa Vetus & Ars Nova -museo 18 Tampereen taidemuseo Pirkanmaan aluetaidemuseo 19 Serlachius-museo Gösta 20 Wäinö Aaltosen museo M useokortti rikkoi vuonna 2019 jälleen ennätyksiä. Museokortilla maksettiin 1,4 miljoonaa museokäyntiä, joka on peräti 43 prosenttia enemmän kuin vuonna 2018. Tällöin käyntejä tehtiin noin miljoona. Museokorttien myynti kasvoi jälleen viidenneksellä. Kortteja myytiin vuoden aikana noin 185 000 kappaletta. Lukuun sisältyvät uudet Museokortit ja aiemmin hankittujen korttien uusinnat. Kokonaiskasvua edellisvuoteen verrattuna oli noin 20 prosenttia. Vuonna 2018 Museokortteja myytiin 154 000 kappaletta. – 43 prosentin kasvu käyntimäärissä ja viidenneksen kasvu myynnissä on hieno saavutus ja kertoo, että museot ovat vetovoimaisia ja Museokortin omistajat ovat korttiin tyytyväisiä, iloitsee tj. Kimmo Levä. Museokortilla maksettiin museokäynti vuonna 2019 keskimäärin 8,7 kertaa. Museokortti otettiin käyttöön toukokuussa 2015, jonka jälkeen museot ovat rikkoneet kaikkien aikojen kävijäennätykset joka vuosi. Vuoden 2019 kaikki käynnit sisältävät museotilastot valmistuvat Museovirastossa keväällä 2020. – Voidaan hyvin perustein puhua Museokortti-ilmiöstä. Koska muut ovat innostuneet museoista, halutaan ilmiöön osallistua. Monelle suomalaiselle Museokortin omistamisesta on muodostunut jo elämäntapa, kertoo kehitysjohtaja Seppo Honkanen. Museoiden yhteenlasketut pääsymaksutulot, eli kertalippuja Museokortti-tulot yhteensä ovat kasvaneet vuoden 2014 jälkeen ainakin 71 prosenttia ja museoiden kokonaiskävijämäärä kolmanneksella. – Pääsylipputulojen kävijämääriä voimakkaampaa prosentuaalista kasvua selittää se, että noin puolet tilastoiduista museokäynneistä on ilmaiskäyntejä. Museokortti kasvattaa nimenomaan maksullisten museokäyntien määrää, kertoo Honkanen. Museokortin myyntitulot palautetaan museoille käyntikorvauksina. Vuonna 2019 Museokortti tuloutti museoille 9,4 miljoonaa euroa. Vastaava summa oli 7,4 miljoonaa euroa vuonna 2018. Museokortti-järjestelmän perustamiseen ei ole käytetty julkista rahoitusta.
8 Viikot 3-6/2020 • Nro 1 Euroopan kemikaalivirasto muutti Telakkarantaan Lyypekinlaiturille rakentuu Helsinki Biennaali -paviljonki Tokmannin myymälä laajenee Citycenterissä S uomen suurin halpakauppaketju Tokmanni on sopinut myymälöidensä merkittävistä laajennuksista Helsingin ydinkeskustan kauppakeskus Citycenterissä. Helsingin kauppakeskus Citycenterissä elokuusta 2017 lähtien palvellut Tokmanni laajenee myyntialaltaan noin 1 100 neliömetrin kokoisesta myymälästä lähes 2 000 neliömetrin kokoiseksi hyödyntämällä nykyisen myymälän naapurista vapautunutta liiketilaa. Laajennuksen ansiosta kauppakeskus Citycenterin Tokmannin asiakkaille tarjotaan merkittävästi aiempaa kattavampaa tuotevalikoimaa. Uutena tuotealueena myymälään tulee muun muassa jalkineet. Myös kodintekstiilien, taloustavaroiden ja mattojen valikoimat laajenevat merkittävästi. Jo ennestään myymälässä on myyty erityisesti kaupunkilaisten päivittäisten tarpeiden täyttämiseen suunniteltua tuotevalikoimaa. Myymälätilan ja tuotevalikoimien ohella Tokmanni laajentaa myymälässään myös verkkokauppansa noutopistettä sekä uudistaa tuotteidensa esillepanoja ja hyllyjärjestystä. Laajennuksen myötä myös myymälän työntekijämäärä kasvaa noin neljällä työntekijällä. Kaikilla muutoksilla pyritään vastaamaan huomattavaan asiakaskysyntään ja parantamaan asiakaskokemusta entisestään. – Keskeisellä paikalla kauppakeskus Citycenterissä toimivan Tokmannin suosio on ollut suurta myymälän avauksesta alkaen. Asiakkaamme ovat kuitenkin toivoneet myymälään laajempia valikoimia, ja olemme nyt erittäin iloisia voidessamme todeta, että tuotevalikoimamme laajenevat uudistuksen ansiosta merkittävästi. Laajentamalla myymäläämme lähes puolella voimme tarjota asiakkaillemme sekä merkittävästi runsaamman tuotevalikoiman että miellyttävämmän asiointikokemuksen, Tokmannin kauppapaikkaja konseptijohtaja Harri Koponen kertoo. Tokmannin tavoitteena on toteuttaa kauppakeskus Citycenterin K2-kerroksessa sijaitsevan myymälänsä laajennusja uudistustyöt tämän vuoden alussa ja pitää myymälä auki uudistuksen aikana. Laajennusja uudistustöiden jälkeisiä avajaisjuhlia on suunniteltu vietettävän maalis-huhtikuun vaihteessa. Kauppakeskus Citycenter mukaan lukien Tokmannilla on Helsingissä kahdeksan ja pääkaupunkiseudulla 17 myymälää. Havainnekuva Telakkarannasta valmiina. ECHA:n toimitilat sijoittuvat alueen eteläreunaan eli kuvassa oikeaan reunaan. Kuva: L Arkkitehdit. S kanskan kehittämä ja rakentama Euroopan kemikaaliviraston 8-kerroksinen toimitalo seisoo aivan Telakkarannan sydämessä osoitteessa Telakkakatu 6. Uudisrakennuksen osaksi rakennuksen sisälle on jäänyt vanha punatiilinen puutyöpajarakennus, jonka ulkovaippa on suojeltu. Lisäksi vieressä sijaitseva suojeltu vanha konepajarakennus on uudistettu täysin. Konepajarakennukseen sijoittuu kokousja tapahtumakeskus. Kahden rakennuksen välille on rakennettu myös kulkuyhteys. Rakennuksen arkkitehtisuunnittelusta on vastannut L-Arkkitehdit Oy. Uusiin tiloihin siirtyvät kaikki ECHA:n noin 600 työntekijää. Uudet tilat on suunniteltu joustaviksi, avoimiksi ja valoisiksi. Taloon tulee muun muassa tiloja vierailijoille sekä henkilöstöravintola. Julkisivu noudattelee Telakkarannan alueen vanhojen teollisuusrakennusten punatiilistä ilmettä. Kemikaaliviraston entiset tilat Annankadulla remontoidaan Scandicin kokoushotelliksi. – Olemme todella iloisia saadessamme olla osana kulttuurihistoriallisesti arvokkaan Telakkarannan kehittymistä. Nykyaikaiset ja ekologisesti kestävät toimitilamme luovat positiivista kaupunkikuvaa sekä henkilöstöllemme että tuhansille kansainvälisille kävijöille, jotka vierailevat virastossamme vuosittain. Uuden elämän antaminen entisille teollisuusrakennuksille kuvastaa hyvin viraston työtä: rakennamme uutta osaamista vakaalle tietopohjalle. Tänä päivänä tiedämme enemmän Euroopassa käytössä olevista kemikaaleista, ja tämä tieto auttaa meitä suojelemaan ihmisiä ja ympäristöä kemikaalien haittavaikutuksilta, kiittää ECHA:n pääjohtaja Bjorn Hansen. Telakkaranta avautuu helsinkiläisten käyttöön Kemikaaliviraston viereen rakennetaan paraikaa uusia koteja 400 helsinkiläiselle. Uudisrakentamisen myötä aiemmin pääosin telakkatoimintojen käytössä ollut suljettu muuttuu. Vanhat teollisuusrakennukset muuntuvat toimisto-, liikeja kulttuuritiloiksi. Telakkarannan omaleimainen tunnelma tulee koostumaan telakan historiasta, pienvenesatamasta ja matkustajasataman risteilijöistä. – Euroopan kemikaaliviraston toimitilat ovat ensimmäinen valmistuva hanke Telakkarannassa, jonka uudistaminen avaa vanhan kantakaupungissa sijainneen teollisuusalueen asukkaiden ja vierailijoiden käyttöön. Tarjoamalla toimivan kaupungin alustaksi ECHA:n kaltaiselle kansainväliselle toimijalle, parannamme samalla tunnettuuttamme ja kykyämme houkutella parhaita kykyjä ja ideoita myös maailmalta Helsinkiin, Helsingin aluerakentamispäällikkö Kari Pudas sanoo. Alueen katujen rakentaminen on käynnissä. Telakkakadun uusiminen valmistuu kesällä 2021 ja poikkikadut talonrakentamisen tahdissa. Rannan laiturialueelle rakennetaan rantapromenadi, jolle tulee kahviloita, ravintoloita ja historiallisia laivoja. Telakkarannan uudistaminen lisää elämää myös Hietalahdenlaiturilla. Telakkaranta valmistuu vuoteen 2026 mennessä. ECHA:n tulevia toimitiloja on rakennettu uudeksi näyttäväksi Telakkarannan maamerkiksi. Kuva: Antti Pulkkinen. H elsinki Biennaali on osa Helsingin kaupungin merellistä strategiaa, jossa kaupungin saaristoa tehdään vetovoimaiseksi tuomalla merellisiä palveluita entistä paremmin kaikkien ulottuville. – Rannat ja tuntuma mereen ovat tärkeitä asioita sekä kaupunkilaisille että matkailijoille, kuvailee kaupunkiympäristön toimialan apulaispormestari Anni Sinnemäki. – Helsinki Biennaali -paviljonki on portti merelliseen Helsinkiin. Paviljonki parantaa Vallisaaren ja muun saariston saavutettavuutta ja samalla elävöittää ja selkeyttää Kauppatorin aluetta. Paviljongin on suunnitellut Verstas Arkkitehdit Oy. – Paviljonki on saanut inspiraationsa Helsingin saaristosta ja etenkin Vallisaaresta. Se on muodoltaan kuin rantakallio, joka kiertyy hiidenkirnumaiseksi kehäksi. Luonnonmuotojen parina ja kontrastina paviljongissa on vahva graafinen ilme, joka on tuotu osaksi paviljongin rakennetta, kuvailee pääsuunnittelija Jussi Palva Verstas Arkkitehdeiltä. Paviljongin terassija kaKaupunginmuseossa neljäs ennätysvuosi peräkkäin H elsingin kaupunginmuseon museoperheeseen kuuluvien museoiden – Helsingin kaupunginmuseon, Hakasalmen huvilan, Ruiskumestarin talon, Työväenasuntomuseon ja Ratikkamuseon – yhteenlaskettu kävijämäärä vuodelta 2019 oli 481 208. Hakasalmen huvilassa vieraili vuoden 2019 aikana 49 686 kävijää. Suruton kaupunki -näyttely johdatteli yleisönsä virkistävälle matkalle 20-luvun Helsinkiin. Parhaillaan Hakasalmen huvilassa voi nähdä Mieliala – Helsinki 1939-1945 -näyttelyn, joka on toteutettu yhteistyössä HAM Helsingin taidemuseon kanssa. Näyttelyssä pääsee tutustumaan sotavuosien Helsinkiin, helsinkiläisiin ja taiteeseen sodan jaloissa. Ainutlaatuinen näyttelykokonaisuus perustuu arkistoihin siviilien sodanjohdolle laatimista salaisista mielialaraporteista. Mieliala-näyttely on avoinna Hakasalmen huJ.K. Harju. Kuva: Kansallisarkisto Mieliala Helsinki 1939-1945
9 Nro 1 • Viikot 3-6/2020 Lyypekinlaiturille rakentuu Helsinki Biennaali -paviljonki – Paviljonki on saanut inspiraationsa Helsingin saaristosta ja etenkin Vallisaaresta. Se on muodoltaan kuin rantakallio, joka kiertyy hiidenkirnumaiseksi kehäksi. Luonnonmuotojen parina ja kontrastina paviljongissa on vahva graafinen ilme, joka on tuotu osaksi paviljongin rakennetta, kuvailee pääsuunnittelija Jussi Palva Verstas Arkkitehdeiltä. Kuva: Verstas Arkkitehdit Oy. Ei ollut helppoa Tuomiojalla! Kirja-arvostelu ? Erkki Tuomioja, pitkäaikainen poliitikkomme ja ministerimme on pitänyt koko aikuiselämänsä aktiivisesti poliittista päiväkirjaa kirjoittaen lähes joka päivä omia mietteitään kunkin päivän tapahtumista. Näitä päiväkirjoja on jo aiemmmin ilmestynyt kolme osaa, paksuja lukupaketteja. Neljäs tuorein päiväkirjaopus käsittää vuodet 2001 – 2002, 480 sivua, kantaen nimeä ”Tunnustan pelänneeni pahinta” (Tammi 2019). Tuomiojan päiväkirjatekstit ovat juuri siihen ajankohtaan, päivään, sidottuja, mikä tekee niistä ainutlaatuisen mielenkiintoista. Ei ole mitään poliittisille historioille tyypillistä jälkiviisautta, selittelyjä, vaan päiväkohtaiset huomiot ovat sellaisenaan raakoja,inhorealistia Tuomiojan omia näkemyksiä, tuntemuksia juuri sillä hetkellä. Tuomioja maalaa eteemme varsin synkän kuvan poliittisesta elämästä, henkilöistä ja tapahtumista tässä kirjassa vuosilta 20012002 . Mitään hauskaa luettavaa tämä kirja ei ole, ehkä pitkälti kirjoittajan persoonasta johtuen. Ministerin arkea Vuodet 2001-2002 olivat Erkki Tuomiojalle kiireistä aikaa. Hän toimi Paavo Lipposen sinipunahallituksen ulkoministerinä, Tarja Halonen aloitti uraansa Tasavallan Presidenttinä, tuleva presidentti Sauli Niinistö oli Lipposen hallituksen valtiovarainministeri. Kirja kuvaa hyvin raadollisesti Tuomiojan lähes jokapäiväistä taistelua,kamppailua Lipponen-Niinistö akselia vastaan Tuomiojan yrittäessä epätoivoisesti saada edes hivenen työväenliikkeen näkökulmaa, tavoitteita hallituksen päätöksiin. Voimakaksikko Lipponen-Niinistö ei ”köyhän asiaa” aja, Tuomioja tuskailee ja turhautuu. Aikoo jättää ministerihommat, koko politiikan ja miettii puolueensakin SDP:n hylkääämistä. Työpaikkojakin on tarjolla ! Tragikomiikan puolelle menee Tuomiojan kuvaus kolmen johtavan sosialidemokraatin Halosen, Lipposen,Tuomiojan matkasta ulkomaille kokoukseen. Kolmikko kokoontuu edellisenä iltana hotellissa riitelemään siitä kuka huomenna kokouksessa saa pitää puheenvuoron. Presidentti vaatii sitä itselleen,ei saa, murjottaa ! Lipponen ärjyy, tiuskii ja huutaa puheenvuoron olevan hänen, ulkoministeri Tuomiojakin yrittää selittää asian olevan ulkoministerin alaa. Puoluetoverit ovat kuin ”veljet keskenään”, tasavallan johtajat riitelevät kuin pikkukakarat! Syyskuu 2001 Syyskuussa 2001 maailma räjähtää, terrori-iskut USA:ssa New Yorkissa ja Washingtonissa muuttavat koko maailmanjärjestystä. Siinä Suomen ulkoministerikin on kovilla.Mitä tehdä ? Erilaiset Suomen Nato-haukat innostuvat, pääkaupungin valtalehti etunenässä. Vaikka vahvat tuntemukset ovat pinnnalla, pää on pidettävä kylmänä . Mielenkiintoinen vaihe päiväkirjoissa,kriiseissä mies punnitaan … Vaikka maailma on vuosista 2001-2002 muuttunut kovasti, on jotain pysyvääkin. Noina vuosina oli lähes päivittäin Tuomiojan huolena Israelin voimapolitiikka Lähi-idässä erityisesti palestiinalaisväestöä kohtaan. Laittomien siirtokuntien rakentaminen tuomittiin jo silloin, mutta Israelin tukijat USA myötäilijöineen sai kaiken pienenkin rauhanomaisen kehityksen estettyä . Tuomioja sai ministerinä jatkuvasti vastaanottaa Suomessakin ”raamatun alle” jääneiden kovia purkauksia pääkaupungin valtalehden tukiessa silloinkin USA:n näkemyksiä. Lenkkeily auttaa Kirjassa Tuomioja ei juurikaan kerro yksityiselämästään, jos hänellä kaiken matkustamisen lomassa sellaista edes on. Aktiivinen jokapäivänen lenkkeily eri puolilla maailmaa tulee päiväkirjoissakin kerrotuksi .Lenkkeily helpottaa paineita. Kirjassa on joka kuukauden aluksi Veli-Pekka Leppäsen tiivistelmät,poiminnat kunkin kuukauden merkkitapahtumista. Erittäin tarpeelliset muistin virkistäjät . Tuomiojan ”Tunnustan pelänneeni pahinta” on oiva katsaus lähihistoriaamme. Nyt ajankohtainen ja erinomainen lähde tulevaisuuden historioitsijoille. Pekka Hurme Tieteiden yötä vietetään Kruununhaassa 16. tammikuuta T ieteiden yö on tieteen oma kaupunkitapahtuma Helsingin Kruununhaassa. Vuosittain tammikuussa järjestettävää tapahtumaa vietetään torstaina 16.1.2020. Tieteiden yönä tiedettä tarjoillaan monessa muodossa. Kirjava ohjelmanjärjestäjien joukko takaa sen, että illan ja yön aikana päästään nauttimaan niin mukaansa tempaavista luennoista kuin oivaltamisesta itse tekemällä. Kaikkiin tapahtumiin on vapaa pääsy! tosrakennelma toimii odotusja kokoontumisalueena, ja katoksen alta löytyy myös sääsuoja sateen yllättäessä. Katoksen päälle puolestaan voi mennä ihailemaan Helsingin maisemia tai istuskelemaan ja syömään eväitä. Paviljonki tukeutuu ympäristön ravintolaja kahvilapalveluihin. Paviljonki on väliaikainen ja siirrettävä rakennus, joka pystytetään Helsinki Biennaalin ajaksi joka toinen vuosi. Muun osan ajasta se siirretään ja säilytetään Vallisaaressa. Paviljonki perustetaan Lyypekinlaiturille asfaltin päälle, eikä maaperään tehdä sille kiinnikkeitä tai kaivauksia. Loppukesällä iltojen pimetessä paviljonki tulee olemaan valaistu. Vanhan kauppahallin pohjoispuolella sijaitsevat esteettömät autopaikat sekä saattoliikennemahdollisuus ja taksitolppa. Nykyisin kauppahallin itäjulkisivua vasten olevat autopaikat poistetaan. Lähin pysäköintimahdollisuus on Kasarmitorin parkkihallissa tai Tähtitorninvuoren parkkiluolassa. Kaupunkipyöräasema säilyy alueella, ja pyörätie siirretään kauppahallin länsipuolelle. Lyypekinlaiturille paviljongin läheisyyteen rakennetaan uusia wc-tiloja olemassa olevien lisäksi. Paviljongin yhteyteen rakennetaan Lyypekinlaiturille kaksi uutta ponttonilaituria, jotka palvelevat Helsinki Biennaalin ja Vallisaaren reittiliikennettä. Paviljongissa tulevat sijaitsemaan reittiliikenteen lipunmyyntipiste sekä Helsingin matkailuneuvonta. Paviljongin terassija katosrakennelma toimii odotusja kokoontumisalueena, ja katoksen alta löytyy myös sääsuoja sateen yllättäessä. Katoksen päälle puolestaan voi mennä ihailemaan Helsingin maisemia tai istuskelemaan ja syömään eväitä. Kuva: Verstas Arkkitehdit Oy. Kaupunginmuseossa neljäs ennätysvuosi peräkkäin vilassa 30.8.2020 asti ja HAMissa 1.3.2020 asti. Helsingin kaupunginmuseon museoperheen vuoden 2019 suurimman kävijämäärän, 368 261, keräsi Senaatintorin kulmalla sijaitseva Helsingin kaupunginmuseo. Siellä eniten yleisöä kiinnostaneet näyttelyt olivat kaupunkilaisten erilaisia pelkoja peilannut Pelko, sekä nykytaiteen keinoin kiistelyn ja kapinoinnin rooleja yhteisöissä tarkastellut ryhmänäyttely Toista mieltä!. Tällä hetkellä museossa on koettavissa Pullopostia Kurvista –näyttely, joka sukeltaa yhteiskunnan laitamille. Se antaa äänen kodittomille ja alkoholisoituneille yömajojen ja hoitokotien miehille ja naisille, prostituoiduille, viinatrokareille, tuurijuopoille ja pikkurikollisille. Näyttely perustuu helsinkiläisen Johan Knut Harjun muistikirjojen teksteihin ja piirroksiin. – Kaupunginmuseon museokohteiden vilkas vuosi heijastaa hyvin laajempaa museoiden suosion kasvua ja museopalveluiden käytön muutosta, mutta edelleen nouseva kasvukäyrä kertoo myös siitä, että olemme onnistuneet rakentamaan ainutlaatuisia, innostavia ja puhuttelevia sisältöjä, iloitsee museonjohtaja Tiina Merisalo. Vuonna 2020 Helsingin kaupunginmuseossa tullaan näkemään mm. kaupunkiviljelyä ja urbaania ekologiaa esittelevä näyttely, sekä näyttely Helsingin 2000-luvun tee-se-itse-musiikkikentästä. Helsingin kaupunginmuseo ja Hakasalmen huvila tarjoavat myös tuttuun tapaan monenlaisia tapahtumia musiikkimatineoista ja lastentapahtumista ajankohtaisiin keskustelutilaisuuksiin. Helsingin kaupunginmuseo Senaatintorin kulmalla. Kuva: Julius Konttinen
10 Viikot 3-6/2020 • Nro 1 ? Kaapelitehtaan ja Suvilahden kulttuurikeskusten taustayhtiö Kiinteistö oy Kaapelitalo laajentaa toimintansa Vallilaan. Yhtiö on ostamassa Orionin entisen pääkonttorin ja lääketehtaan rakennuksen Nilsiänkadulta. Jouluisia kukkasatuja Talvipuutarhassa Nukketeatteri Sytkyt toi täksi jouluksi nukkenäyttämölle balettisatujen aarteet. Luvassa oli satuasuun puettuna baletin historiaa Ranskan Aurinkokuninkaasta Tšaikovskiin. Mukana on myös balettiotteita Pähkinänsärkijästä, Prinsessa Ruususesta ja Joutsenlammesta. Musiikin osalta se päti, mutta kuvaus antaa kyllä ylevämmän odotuksen nähdystä kukkasadusta. Tällä kertaa esitys oli todella lyhyt, tuskin varttituntia. Ehkäpä oli ajateltu talven kylmyyttä, vaikka se ei Talvipuutarhan sisällä tunnukaan. Joulukuusen matka laivan mastoksi ja pikkukuusen kohtalo käytiin havainnollisesti läpi. Paikasta on muodostunut ryhmän ja sen johtajan Juha Laukkasen vakioesiintymispaikka vuoden sesonkiaikoina. Pääsiäisenä saimme kokea Peukaloisen retkiä Selma Lagerlöfin fantasiasatuun. Laukkanen on hyvin kiireetön, lasten kanssa jutusteleva ja vuorovaikutuksellinen nukketeatteriesiintyjä, jonka näytöksissä lapset viihtyvät. Hän sai innoituksensa teatteriin hetkistä lapsena isovanhempien luona Leppävirralla. Satujen maailma aukeni jo silloin. Helmikuulla Sytkyt esittää Frances Hodgsson Burnettiin lastenklassikon ”Salainen puutarha” Kansallisteatterin Suuren näyttämön lämpiössä. Esityksiä on parisen kuukautta aina aamupäivisin. Rakennustyömaan estetiikkaa Talvisirkuksessa Kaapelitehtaan ulospäädyssä alkoivat lokakuulla anssin talon rakennustyöt. Pian startin jälkeen Hurjaruuth esitteli kestomenestyksensä, tällä kertaa TALVISIRKUS BAU Kaapelitehtaan Pannuhallissa. Hurjaruuth näytti Arja Petterssonin johdolla sirkuksia lapsille ja lapsiperheille 1990-luvun alusta lähtien, Pannuhallissa vuodesta 2000. Hienoa on se, että viimeinen vanhan Pannuhallin Talvisirkus tekee esiintyjien olemuksella, puvuilla ja taustavideosuunnittelulla kunniaa raksamiesestetiikalle. Esitys on tehty rakennustyömaan näköiseksi. Katsojalla on tunne, että katsomon yläosat olivat kapeampia väliseinän vuoksi. Taustakuvat ovat paljolti Kaapelitehtaan teollista ja rakennushistoriaa esittäviä, viimeinen tallennus ennen suurta muutosta yhdessä päädyssä. Katsojat saavat kokea yhtäältä ketterää raksaparkouria ja toisaalta teollisuushallin seinistä rapisevaa kummitusromantiikkaa. Sirkusta, tanssia ja videotaidetta yhdistävä Talvisirkus on lämminhenkinen nykysirkusesitys kaiken ikäisille. Esityksessä nähdään huipputaitavia sirkustaiteilijoita muun muassa Ranskasta, Ruotsista ja Suomesta. Videosuunnittelusta vastaa useita Talvisirkusten upeita videolavastuksia luonut Joona Pettersson. Iiro Ollilan säveltämä ja liveorkesterin esittämä musiikki rytmittää napakasti telineillä. Salla Markkasen kaunista laulua kuulee paljon. Uusi johtaja Liisa Risu ohjaa. Jouni Ihalainen sirkusriggaajana ja Ester Viljanen vertikaaliköyden taiturina erottuvat kotimaisista taiteilijoista. Viimeiset esitykset ovat ensi viikonloppuna. Jouluna lupa laulaa Kansallinen Joululaulupäivä järjestettiin neljättä kertaa. Slogan ”lupa laulaa” kertoi, että viimeistään nyt jokainen suomalainen saa laulaa täysin palkein. Tapahtuma kannustaa kaikkia laulamaan joululauluja siellä, missä mieli tekee: kotona, työpaikalla, hississä, kauppareissulla tai vaikka lenkillä. Henkeen kuuluu myös kannustaa ympärillä olevia yhtymään lauluun ja järjestää pieniä pop-up -joululaulutapahtumia. Viikko ennen joulua kutsu tuli Jouluradion toimitukseen, kauppakeskus REDI:n Sillalle Kalasatamaan. Laulattajina olivat vuorotunnein Tuija Rantalainen, Herttoniemen Sointu -kuoro sekä Hyvänmielenkuoro Helsingin Helmi. Kuoroja johti Henna Dolk Viksten. Kauneimmat joululaulut -karaoke valtasi saman sillan neljänä keskiviikkona ennen jouluaattoa. Hermanni lauloi joulun tunnelmaan Lauluyhtye BellaCantan joulukonsertti ”Tunnen joulun” viehätti todella paljon Hermannin diakoniatalon kirkkosalissa. Harras, mutta myös riehakas joulutunnelma syntyi. Konsertti oli osa erityisdiakonian Pullakirkon klubia. Ulko-ovella oli lappu, joka kertoi, että Hätäapu 2017-19 loppuu, koska rahoitus loppui. Vielä sitä saa Hietaniemenkadulla, Sininauhasäätiössä ja Diakonissalaitoksella. BC on perustettu vuonna 2002. Helsingin työväenopiston ryhmänä harjoitteleva kokoonpano laulaa niin uusia popja iskelmäsovituksia, ulkomaisia viihdeklassikoita kuin ikivihreitä suomalaisia kappaleitakin. Kuorossa laulaa pitkälle toistakymmentä nuorekasta naislaulajaa, ja tarvittaessa ryhmä esiintyy myös pienempinä kokoonpanoina. Uusi johtaja on Miia Luoma, joka esitti todella kauniin herkästi Carola Häggkvistin tekemän ”Taivas sylissäni”. Toinen mieleen jäänyt soolo oli Kaisa Naumovan ”Tunnen joulun”. Yhden laulajan lapsi oli kovasti pyrkimässä lavalle ja lahjoja avaamaan, mikä loi osaltaan nautittavan joulutunnelman. Amerikkalaiset joululaulut sujuivat. Laulamisen ilo on ollut olennainen osa BellaCantaa. Se on saanut kiitosta iloisesta ja raikkaasta, ulospäin suuntautuvasta esiintymisestä ja hyvästä yhteissoinnista. Naiskuoro on keskittynyt nyttemmin myös a cappella -lauluun. Säestyksellisiä keikkoja tehdään edelleen paljon. Tuolloin mukana on luottopianisti-sovittaja Vesa Lintula, joka on kulkenut pitkän matkan. Joulurauhaa monella kielellä Karhupuistossa Kallion Kulttuuriverkosto on julistanut joulurauhan Kallioon vuodesta 2016 alkaen. Sen kirjoitti paikallinen yrittäjä, verkoston puheenjohtajana 2016-17 toiminut Johanna Sauramäki Siinä sanotaan: – Toteutuisi kaiken erilaisuuden hyväksyminen sekä rauhan ja ystävällisyyden vaaliminen. / Jokainen toistaan sekä isänmaataan ja asuinaluettaan varjelkoon. Tänä vuonna Kalevalaisten Naisten Töölön osaston lausuntaryhmä Virvat, Kaija Parkkinen, Ewa Jokinen ja Hanna Tiira, esitti perinteeksi muodostuneen joulurauhanjulistustekstin. He kertoivat myös muutamin sanoin Kalevalaisten Naisten Liiton toiminnasta, ja Virvat esitti jouluaiheisen kansanrunokoosteen. Siinä sanotaan: – Joulu joukossa tulevi, / tanssissa tapaninpäivänä! / Siniset sukat jalassa, / paperinen paita päällä, / hienot helmet riippumassa, / pitsinen kypärä päässä, / valkiat sormikkaat käessä… Muu ohjelma ja esiintyjät vaihtuvat, mutta slangibamlaus on pysyvä. Kulmien kirjailija Torsti Lehtinen lausuu ”Slangirauhanjulistuksensa”, joka ohjaa: – Nyt on yhdesH Kulttuuri Risto Kolanen: Vuodenvaihteen kulttuurikierros Kalliossa asuva Miia Toivio avaa aukeaman runovuoden. Hän on kustantamo Poesian perustaja ja julkaissut ennen kolme kokoelmaa. Kuva: Heini Lehväslaiho. Hyvänmielenkuoro Helsingin Helmi viihdytti Redin sillan “Lupa laulaa” -joululaulupäivänä 15.12. Redin sillalla. Kuva: Riitta Salasto. Juha Laukkanen on hyvin kiireetön, lasten kanssa jutusteleva nukketeatteriesiintyjä, jonka näytöksissä lapset viihtyvät. Tunnelma on harras Talipuutarhan Kukkasatu-esityksessä. Kuva: Riitta Salasto. Talvisirkus Bau on täynnä raksamiesestetiikkaa ja vauhdikkaita temppuja. Hurjaruuth kunnioittaa Kaapelitehtaan ja Pannuhallin teollista perinnettä. Kuva: Riku Virtanen. Näyttelijä-laulaja Petriikka Pohjanheimo tulkitsi Aila Meriluodon ja Elmer Diktoniuksen runot Merja Minkkinen säveliin Kinaporissa. Kuva: Raimo Granberg.
11 Nro 1 • Viikot 3-6/2020 toista hetki ruveta ottaan iisisti ja venaan jouluu. Kohta kynttilät lyysaa ja päästään skruudaan riisispurarii ja muuta maffii safkaa. ”Kalliolaisten toiveiden joulupuu” -tempaus huipentui joulurauhanjulistukseen. Meille tarjottiin glögiä ja pipareita sekä mahdollisuus skrivata aineettomia toiveita joulupuuhun uudelle vuodelle! Järjestäjät halusivat kuulla esimerkiksi siitä, millaisia tapahtumia tai millaista yhteisöllistä tekemistä jokainen toivoo Kallioon vuonna 2020. Kallion joulurauhalla on perinteitä aina 1990-luvulta saakka. Lähes 30 vuotta sitten Kallion kaduilla esiintyi joulun aikoihin salaperäinen Linjojen laulajat, joka kantoi myös nimeä Aadolfinkadun kuoro. Lauluryhmä katosi yhtä mystisesti kuin oli syntynytkin. Kallion Kulttuuriverkoston tuottaja Juhani Styrman selvitti historiaa. – Laulajat ovat siirtyneet niin sanotusti paremmille laulumaille. Lauluja elämästä ja isänmaasta Kinaporin palvelukeskuksessa oli joulun alla viehättävän kaunis ja monipuolinen konsertti Merja Hurrin (nykyisin Minkkinen) sävellyksistä suomalaisten runoilijoiden sanoihin. Hän on tunnettu kulttuuritoimittaja, mm. Aikamerkki, Ydin ja Doris – lehdissä ja teki tiedotusopin väitöskirjan pääkaupunkiseudun sanomalehtien kulttuuritoimituksista . Harvempi tietää, että Minkkinen on nuoruudessaan tehnyt paljon lauluja runoilijoiden teksteihin. Kaikki laulut on sävelletty ennen vuotta 1980 ja tehty Hochnerin Melodikalla, jossa. on pianosoitinta vastaavat näppylät. Nuoruuden Kallion kirjastossa löytyi P. Mustapään runot, koulukirjasta Eino Leinon ”Päivänkehrä”. Hän aloitti 6-vuotiaana viululla, joka on jumalten soitin ja vaatii kärsivällisyyttä, missä ei viihtynyt. Perheen automatkalla kuului kansanlauluja. Miksi kauniit laulut ovat niin surullisia, tyttö mietti. Olavi-isä vastasi, että soitto on suruista tehty, johon Merja kommentoi: – Viulunsoitto varsinkin Sekakuoro Torpparit esitti Kasimir Leinon ”Kansan lapsen” ja Arvo Turtiaisen ”Tämä on meidän tämä maa”. Erityisen kaunis oli Trio Dolcen monet esitykset, joissa Julia Svacinovan alttoviulu erottuu. Elsa Vuolanne lauloi ihanasti Elmer Diktoniuksen ”Lapsen unen”. Hieno on ”Wendlan teema” Frank Wedekindin näytelmästä ”Kevään herääminen”, jonka Minkkinen sävelsi Kellariteatteriiin 40 vuotta sitten sisar Leenalle laulettavaksi. Vuonna 1984 perustettu Lilith –ryhmä esitti uusia ja vanjoja naislauluja; Lilith Encore teki paluun 2010-luvulla ja esitti Trio Dolcen kanssa Aila Meriluodon ”Menevä” ja Saima Harmajan ”Rannalla”. Iltapäivän huippu oli näyttelijä-laulaja Petriikka Pohjanheimon tulkinnat Meriluodon ”Salaisuus” ja Diktoniuksen ”Elämälle”-runoihin. Minkkinen haaveilee seuraavaksi mm. Ympäristölaulukirjan teosta. Rauhanlauluista ja Naislauluista sellaisen hän on jo tehnyt. Lilith Encore on mukana ”Varaslähtö vappuun” -tilaisuudessa Juttutuvassa. Eikä odota meitä enää tienhaarassa Miia Toivio on helsinkiläinen runoilija, jonka juuret ovat Etelä-Pohjanmaalla. Hän opettaa kirjoittamista Työväen Akatemiassa ja on työskennellyt runouden parissa monipuolisesti, mm. päätoimittanut runouslehti Tuli&Savua. Hän on myös yhteisöllisen, runouteen keskittyneen kustantamon Poesian perustajia. Sukupuutot-kokoelma ilmestyi lokakuulla. Häneltä on julkaistu aiemmin kolme kokoelmaa: Loistaen olet (2007) ja Pysty hiljaisuus (2013) sekä yhdessä Marko Niemen kanssa kirjoitettu Suut (2012). ”Dystopian aakkoset” runosarjassa Toivio lausuu: – Enkä minä ajattele, millainen kädenjälki jää minun rahoistani, / se on niin kuin ihmisen tahra kauluspaidassa, / jota kukaan ei ole koskettanut / ja jota kukaan ei halua koskettaa. / Se ei ole samanlainen jälki / kuin ne kallioon taputellut merkit, / punaista ja mustaa / lämmin kivi jota vasten painaa otsansa / kun tuuli pesee latvoja ja kampaa / ja tulee yö, tähdet näkevät meidät, / vaikka me emme näe enää tähtiä, / ei ole aikaa kokea sellaista pimeyttä / ei ole aikaa / kenties side ajan kanssa on jotenkin murentunut? / Kenties olemme nyt niin paljon tehokkaampia, / että jokin on luopunut toivosta / eikä odota meitä enää tienhaarassa. Teksti: Risto Kolanen ? Päivi ja Paavo Lipposen rahaston (KSR) perinteinen ”Uuden vuoden konsertti” esitteli vuoden solisteikseen valitsemansa sopraano Laura Juvosen ja baritoni Jussi Vänttisen mieleenpainuvalla tavalla. Juvonen valmistui Metropoliasta (AMK), tunnetaan myönteistä energiaa huokuvana esiintyjänä, joka valmistelee Turandotin rooia tänä keväänä ensi-iltaasa saavaan Opera BOX:n oopperaan. Vänttinen voitti Lappeenrannan laulukilpailussa 2019 ja on jo debytoinut Kansallisoopperan Carmenissa Moraléksen roolissa. Kummallakin on vahva ääni ja ilmaiseva laulun tulkinta. Vänttinen ei ole mikään tavanomainen jäykkä laulajamiehen pökkelö, vaan sekä liikkuu että ilmehtii kasvoillaan ja kehollaan mainiosti, todella hauskasti. Ohjelma kuljetti yleisöä musiikillisella polulla muun muassa Jerome Kernin, Henri Duparcin, Straussin, Rossinin ja Puccinin kautta Joonas Pohjosen, Toivo Kuulan ja Leevi Madetojan kotoisten teosten kautta aina koskettavaan Andrew Lloyd Webberin ”All I Ask of you” duettoon Oopperan kummitus –musikaalista. Vänttinen oli parhaimmillaan Rossinin oopperan Sevillan parturi Figaron cavatina. Juvonen oli kauniin lyyrinen Kuulan ”Suutelon” ja ””Jääkukkia” tulkinnassa Koskenniemen runoon. Sekä erityisen hyvä Madetojan ”Luulit ma katselin sua” -laulussa L. Onervan sanoihin. Franz Lehárin ”Hannan ja Danilon” duetossa operetista Iloinen leski he jopa tanssahtelivat valssia muutaman askeleen. Juvonen ja Vänttinen saivat Temppeliaukion kirkon täyttäneen yleisön mukaan musiikkiin yhdessä pianisti Erkki Korhosen kanssa. Säestäjä, oopperan ex-pääjohtaja, on myös mainion sujuva juontaja. Heitä päästään kuulemaan myös Espoon Urkuyö ja Aaria tapahtumassa ensi kesänä. Temppeliaukiosta on aina mukava lähteä, kun sielu on vaikuttunut. Nosturin viimeinen ilta seurasi vuoden sisällä Glorian ja Coronan viimeistä iltaa. 20 vuotta Elävän musiikin yhdistys Elmu ylläpiti suosittua nuorisomusiikkipaikkaa, kun joutui Ruoholahden Lepakosta lähtemään. Syy on sama: tämäkin rakennus Telakkarannassa jää uusien asuntojen ja rakennusten alla. ”Viimeinen sammuttaa valot” illassa esiintyivät Pelle Miljoona, Hybrid Children, Kärtsy For Sale, Reklamaatio, The Black Bubbles, Nothing But Sunshine, Droptide, Mariska & Jarmo Julkunen ja Junnu Alajuuma. Kuusi tuntia nosstop-musiikkia kolmannessa kerroksessa. Moni viihtyi myös alabaarissa, jonka vessojen ovissa on isot hauskat piirroshahmot. Baarin pylväässä on mm. kirjoitus: – Lemmy was here 2000. Elmun piti saada uusi väistötila Puhoksen ostarilta Itäkeskuksesta, mutta siihen tuli mutkia matkaan. Sitä ennen Konepajahalli ja Suvilahden kaasukellot tyssäsivät. Bänditreenitilat löytyvät Roihupellosta. Nosturin hautajaiset vietettiin tyylillä. Kaupunki kannusti ihmisiä saapumaan Kansalaistorille katsomaan uudenvuoden yhteistä ilotulitusta omien rakettien ampumisen sijaan. Niitä oli kaksi, yksi alkuillasta lapsille ja toinen puolilta öin. Joka puolella silti räiskyi. – Ei ole haluttu kokonaan luopua ilotulituksesta, mutta on haluttu vähentää ilotulitteita ja on mietitty erilaisia ratkaisuja. Tämä on nyt ensimmäinen kerta, kun kokeillaan tällaista yhdistelmää, tuottaja Emma Abendstein kertoi. Iltaa tähdittävät kansainvälistä uraa luonut ALMA, kotimaisen räpin huippunimet Pyhimys ja Gasellit sekä lasten suosikki Pikku Papun Orkesteri & Blind Gut Company. Juhlakansaa tanssitti ysäritykki DJ Windows95man ja show’n juonsivat näyttelijä Alina Tomnikov ja Constantinos Mavromichalis. Pormestari Jan Vapaavuori piti puheen. Show’ta sai seurata myös Eduskuntatalon portailta ja liikenteeltä suljetulta Mannerheimintieltä. Kuvia läheltä lavaa ei saanut, koska kaupunki karsinoi kuvaajat festarityyliin. Televisiosta näki paremmin. Uuden vuoden riemua kirkossa, Nosturilla ja torilla Laura Juvonen ja Jussi Vänttinen esittivät väkevästi klassisia oopperaja musikaalisävelmiä Uuden vuoden konsertissa Temppeliaukion kirkossa. Tässä he antautuvat tanssiin kesken Leharin “Lippen schweigen” -lauluaan. Kuva: Raimo Granberg. Lappeenrannasta Nosturin viimeistä iltaa viettämään tulivat Antti Kukkonen ja espanjalainen senorita Soraya Outausat alabaarin vessojen välissä. Molemmilla olisi myös vaihtoehto vieressä. Kuva: Raimo Granberg. Kalevalaisten naisten lausuntaryhmä Virvat julisti vuoden 2019 joulurauhan Kallioon Karhupuiston jo perinteeksi muodostuvassa tapahtumassa. Kuva: Juhani Styrman. Mainio tämän vuosituhannen lauluyhtye BellaCanta hurmasi kuulijat Hermannin Diakoniatalolla joulukonsertissaan. Keskellä punaisissa kuoronjohtaja Miia Luoma. Kuva: Tenho Lintula.
12 Viikot 3-6/2020 • Nro 1 Länsisataman raskas liikenne kokonaan Tyynenmerenkadulle Musiikkimuseo Famen alkutaival oli menestyksekäs ? Kauppakeskus Triplaan Helsingin Pasilaan lokakuussa avattu Musiikkimuseo Fame houkutteli yli 20 000 kävijää ensimmäisten viikkojensa aikana. Yli puolet käynneistä maksettiin Museokortilla. Kymmenestuhannes Museokortti-kävijä sai yllätyslahjana Fame-kultamukin. Musiikkimuseo Famen 20 000 vierailijan rajapyykki rikottiin uudenvuodenaattona. Kymmenestuhannes Museokortti-käynti tehtiin perjantaina 27. joulukuuta, kun Anya Siddiqi asteli suomalaisen musiikin historiaa, nykypäivää ja tulevaisuutta esittelevään musiikkimuseoon. Siddiqi sai muistoksi käynnistään kultaisen Fame-mukin. Ensimmäistä kertaa museossa vieraillut Siddiqi kertoi pitäneensä erityisesti virtuaalilaseista, kuten Esa-Pekka Salosen työtä kuvaavasta teoksesta, joka auttoi ymmärtämään kapellimestarin työtä paremmin. Iloinen ja yllättynyt Anya Siddiqi ei ollut aiemmin käynyt Famessa ja kertoi pitäneensä erityisesti museon virtuaalilaseista. Määrä yllätti Museon toimitusjohtaja Olli llmolahti kertoo, että Museokortti-kävijöiden suuri määrä on yllättänyt. – Emme osanneet arvioida Museokortti-kävijöiden määrää näin suureksi, joka on itse asiassa ollut yli 50 prosenttia kaikista kävijöistä, Ilmolahti iloitsee. Museokortti on ollut joulunajan hittituote museokaupan puolella ja kävijät ovat aktivoituneet ostamaan itselleen Museokortin museovierailun yhteydessä. – Museokortti on ollut hyvä lahjatuote museokaupassa, Ilmolahti kertoo. Fame on ollut auki vasta lokakuun loppupuolelta lähtien ja palaute on Ilmolahden mukaan ollut hyvää. – Erityisesti on kiitetty elämyksellisyyttä ja sitä, että museossa voi oikeasti laulaa, tanssia ja kuunnella musiikkia. Myös suomalaisen musiikin kunniagalleria Finnish Music Hall of Fame on saanut kiitosta. Koko perheelle suunnattu museo on tavoittanut laajasti eri kohderyhmiä niin lapsista aikuisiin kuin matkailijoista kansainvälisiin vieraisiin. Vuonna 2020 Famessa tapahtuu paljon. Helmikuussa museossa avautuu Iskelmä-radion 20-vuotisjuhlanäyttely, toukokuussa heavymetal-musiikin vaihtuva näyttely nimeltään ”Metal Export” ja syyskuussa vuorossa on ainutlaatuinen Sibeliuksen videoteos, ”Sibeliuksen luontosuhde”. Marraskuussa 2020 julkaistaan uudet suomalaisen musiikin kunniagallerian jäsenet. Nykyiset kunniagalleriaan valitut jäsenet jäävät museoon esille, mutta uudet ministeri Lauri Tarastin vetämän valintatoimikunnan valitsemat jäsenet nostetaan näyttävästi esille. Fame painottaa näyttelyissään elämyksellisyyttä ja hyödyntää uutta teknologiaa. Museossa pääsee kokemaan virtuaalielämysten kautta, millaista on laulaa Savonlinnan Oopperajuhlilla tai Hartwall Arenan lavalla. Uusi Museokortti-kohde haluaa erottautua muista museoista modernin teknologian tuomalla elämyksellisyydellä. Museokortti on vuoden voimassa oleva pääsylippu yli 300 museoon Lihavuusleikkauspolusta hyötyä potilaalle ja merkittäviä säästöjä yhteiskunnalle R eilun vuoden toiminut lihavuusleikkauspolku on osoittautunut niin hyödylliseksi, että sillä on voitu korvata leikkauksen jälkeiset kontrollikäynnit HUS Helsingin yliopistollisessa sairaalassa. Samaan aikaan päivystyskäynnit ovat puolittuneet. Terveyskylän Lihavuusleikkaus-digihoitopolku on noin vuoden mittainen ohjelma, joka ohjaa potilasta leikkaukseen valmistautumisessa ja tukee leikkauksen jälkeen. Palvelu on integroitu osaksi lihavuusleikkauspotilaan perinteistä hoitopolkua HUSissa. Kun potilaat löytävät olennaiset tiedot digihoitopolulta, säästyy sekä potilaan että lääkärin aikaa. – Yli 85 % leikatuista potilaista on ottanut digipalvelun käyttöönsä. Lihavuusleikkauspolulla potilas voi viestitellä hoivan henkilökunnan kanssa. Lisäksi hän saa tietoa kuntoutumisesta ja harjoittelee elämäntapamuutoksia. Yhteydenotot leikkaukseen liittyen ovat vähentyneet 30 % ja päivystyskäynnit yli 50 % sadan potilaan otoksesta,kertoo lihavuuskirurgi Anne Juuti HUSin Vatsakeskuksesta. – Tämä on merkittävä tulos, joka osoittaa digitalisaation parantavan sekä hoidon laatua että tuottavuutta. Laadun kohenemisesta kertovat päivystyskäyntien ja ylimääräisten yhteydenottojen väheneminen, tuottavuuden noususta taas perinteisten käyntien korvautuminen digihoitopolulla, toteaa HUS Vatsakeskuksen toimialajohtaja Esko Kemppainen. Mistä on kyse? Terveyskylän digihoitopolku on palvelu, joka voidaan avata eri sairaaloissa ja jonka kautta potilaat saavat sairauteensa liittyvää tietoa ja tukea sekä voivat pitää yhteyttä hoitavaan yksikköön. Digihoitopolut sisältävät esimerkiksi potilasohjeita, kuvia ja videoita, erilaisia tehtäviä ja kyselyjä sekä mahdollisuuden seurata omia terveysmittaustuloksia. Palvelu täydentää perinteistä sairaanhoitoa ja vastaanottokäyntejä. Lihavuusleikkauspolku sisältää tietoa leikkauksesta ja leikkaukseen valmistautumisesta, kirjallisia ohjeita sekä itsenäisiä ja toiminnallisia harjoituksia, jotka etenevät potilaan hoitopolun mukaisesti. Harjoitusten teemoina ovat mm. ravitsemus, liikunta, mielentaidot sekä elämäntapamuutokset. Polku muistuttaa potilasta seurannoista ja vitamiinilisien käytöstä. Potilas voi lähettää ohjelman kautta viestejä lihavuusleikkausvalmentajille, jotka työskentelevät hoitavassa yksikössä Meilahden tornisairaalassa. Lue lisää Terveyskylän digihoitopoluista: Terveyskylä – palkittua kehitystyötä potilaan parhaaksi Terveyskylä on asiantuntijoiden yhdessä potilaiden kanssa kehittämä erikoissairaanhoidon verkkopalvelu. Se tarjoaa tietoa ja tukea kansalaisille, hoitoa potilaille ja työkaluja ammattilaisille. Terveyskylässä on kaikille avoin osio, Omapolku-palvelukanava, potilaille suunnattuja digitaalisia hoitopolkuja ja ammattilaisille suunnattu TerveyskyläPRO. Terveyskylän avoimella puolella on 32 sairaus/potilasryhmäkohtaista taloa. Vuonna 2019 Terveyskylässä ja Mielenterveystalossa on vieraillut yli 5.6 miljoonaa tiedonhaluista. Istuntoja/ käyntejä vuonna oli 10 miljoonaa. Vuoden 2020 alussa Omapolku-tilille on kirjautunut jo yli 47 000 asiakasta ja lähes 2000 ammattilaista. Koko maassa on käytössä 154 polkua. Niistä on HUSissa 114. TerveyskyläPRO on sosiaalija terveydenhuollon ammattilaisille suunnattu palveluportaali. Se vahvistaa ammattilaisten e-osaamista ja rohkaisee hyödyntämään uusia toimintatapoja. Palvelussa on kliinisen työn oppaita, virtuaalikeskuksia, ohjepankki sekä asiantuntijahaku. Terveyskylää rakennettiin osana Virtuaalisairaala 2.0 -kehittämishanketta. Se oli HUS:n koordinoima ja Suomen kaikkien yliopistollisten sairaanhoitopiirien yhteinen projektikokonaisuus, johon on saatu rahoitusta sosiaalija terveysministeriöltä. Kehitystyö jatkuu yliopistosairaanhoitopiireissä. Palvelu on uraauurtava ja kiinnostusta herättävä – rahoituksen lisäksi se on kerännyt tunnustuksia ja palkintojakin. Musiikkimuseo Fame saavutti 20 000 kävijän rajapyykin uudenvuodenaattona. Yli puolet käynneistä tehtiin Museokortilla. Länsisatamaa käyttävien henkilöautoilijoiden kannattaa valita jatkossa reitikseen Länsisatamankatu. Länsisataman raskaan liikenteen sisäänja ulosajo tapahtuu Rionkadun ja Tyynenmerenkadun risteyksen kautta. J ärjestelyn myötä sataman raskaan liikenteen määrä ei lisäänny, mutta raskaan liikenteen odotuskentät poistuvat kokonaan Jätkäsaaresta. Rekat ja trailerit otetaan vastaan satamaan muutaman tunnin aikaikkunoissa odottamaan laivaan pääsyä suljetun satama-alueen laitureille. Uudet toimintatavat ovat vaatineet liikennejärjestelyjä niin katuverkossa kuin sataman alueella. Helsingin kaupunki muuttaa joulukuussa Rionkadun ja Tyynenmerenkadun risteyksen pisaranmalliseksi kiertoliittymäksi. Satama-alueen sisällä uudet lähtöselvitysportit järjestelmineen asennetaan ja odotuskaistatsijoitetaan laiturialueelle. Lähtöselvitys siirretään uudelle paikalleen reittimuutoksia edeltävänä viikonloppuna, kun raskasta liikennettä kulkee satamassa hieman arkea vähemmän. Henkilöautoilijoille Länsisatamankatu on hyvä reitti Laivamatkustajien henkilöautot kulkevat sisään ja ulos satama-alueelta Länsisatamankadun ja Tyynenmerenkadun risteyksestä. Länsisatamaa käyttävillä henkilöautoilijoilla on raskaan liikenteen käyttämän Tyynenmerenkadun sijaan valittavissa myös Länsisatamankadun rauhallisempi reitti.
13 Nro 1 • Viikot 3-6/2020 Lux Helsinki kaikkien aikojen yleisöennätykseen Ivo Schoofs: Large Fire Tornado. Kuva: Superreel T apahtuman vastaava tuottaja Susa Nokelainen iloitsee siitä, että valotaide liikuttaa ihmisiä ihan kirjaimellisestikin. – Tapahtuman suosio ylitti kaikki odotukset, ja yleisöä riitti ensimmäisinä päivinä ruuhkiksi asti. Ensi vuonna iso kävijämäärä otetaan paremmin huomioon tapahtuman suunnittelussa. Ajatella, että tämä on aikoinaan lähtenyt liikkeelle yhdestä ainoasta teoksesta!, Susa Nokelainen kommentoi. – Lux Helsingin yleisö käveli reitillä viiden päivän aikana yhteensä 1,5 miljoonaa kilometriä. Se on 37 kertaa maapallon ympäri! Festivaali aiempaa kansainvälisempi ja laajempi Lux Helsingissä on vuosittain teoksia suomalaisilta ja kansainvälisiltä huipuilta. Tänä vuonna taiteilijoita oli yhteensä kahdeksasta eri maasta: Turkista, Ruotsista, Suomesta, Tanskasta, Liettuasta, Hollannista, Tsekistä ja Itävallasta. Myös festivaalin työryhmä oli ensimmäistä kertaa kansainvälinen, kun Reflektor Copenhagenista vuosina 2016–2017 vastannut Christina Dvinge ja tsekkiläisen Signal-festivaalin kuraattori ja festivaalijohtaja Martin Pošta liittyivät vastaavan kuraattorin Ilkka Paloniemen tiimiin. – Kansainvälisyys on kasvavalle festivaalille yhä tärkeämpi asia. Dialogi valofestivaalien ja valotaiteen ammattilaisten kesken rikastuttaa ja tuo laajempaa näkemystä koko valotaiteen kentästä. Voimme oppia paljon toinen toisiltamme. Nyt Lux Helsingissä oli vieraita kymmeneltä eurooppalaiselta valofestivaalilta, Nokelainen kommentoi. Toista kertaa Lux Helsingissä nähdyt satelliitit täydensivät festivaalin tarjontaa ja laajensivat sitä niin maantieteellisesti kuin ajallisestikin. Satelliittiteoksia nähtiin Itäkeskuksen kulttuurikeskus Stoassa, Korkeasaaressa, keskustan Torikortteleissa ja Marski by Scandicissa, Hakaniemen virastotaloilla ja Espoon Hanasaaressa. – Lux Helsingissä on paljon muitakin tasoja kuin spektaakkelimainen reitti. Erityisen tyytyväinen olen siihen, että yleisö otti tänä vuonna satelliitit omakseen, Paloniemi kommentoi. Joulupäivänä käynnistynyt Lux Korkeasaari -satelliittikokonaisuus houkutteli paikalle noin 25 000 kävijää, joiden ansiosta kerättiin noin 15 000 euroa lumileopardien suojelemiseen. Lux Hanaholmen -satelliittikokonaisuus ilahduttaa valotaiteen ystäviä vielä 29.2. asti. Festivaalilla arviolta yli 600 000 vierasta Meri Ekola: Magic Mirror. Kuva: Superreel Nohlab: Streamline. Kuva: Otso Kähönen Katja Tukiainen ja OiOi: Do-gooders. Kuva: Petri Anttila 3dsense: The Colour Out of Space. Kuva: Petri Anttila Lux Helsinki lukuina: • 1,5 miljoonaa käveltyä kilometriä reitillä • 24 teosta • 1 000 valonlähdettä • 60 kaiutinta • 9 videotykkiä • 50 t betonia • 50 hengen työryhmä • 36 tuuletinta • 132 purkkia spraymaalia • 3 trampoliinin runkoa (FYR) • 200 myrskylyhtyä (FYR) • 60 km punaista narua (The Bridge) • 2 000 l kinkun paistorasvasta tehtyä kotimaista biodieseliä • 1 000 myytyä vohvelia • 8 500 Instagram-kuvaa Lux Helsinki 2020 -festivaalista #luxhelsinki-tunnisteella
14 Viikot 3-6/2020 • Nro 1 H Kuvataide Risto Kolanen Vuodenvaihteen kuvataide ? Galleriat avaavat uuden vuoden näyttelyt voimallisemmin tällä viikolla. Mutta monet olivat myös auki joulun tai uuden vuoden yli. Kunhan keskittyminen pysyy terävänä Antti Ruuhela pyrkii maalauksissaan dynaamiseen ja kristallinkirkkaaseen, vastakohtana leväperäisyydelle ja löysyydelle. Hauskaa saa silti olla, ja onkin, kunhan keskittyminen pysyy terävänä: – Haluan rytmin olevan selkeä, vaikka se voi olla hyvin monimuotoinen ja päällekkäisyyksiä sisältävä. Minua kiehtoo erityisesti ihminen, kauneus ja niiden yhdistelmä. Forum Box, Ruoholahdenranta 3A, esittelee nuoren taiteilijan, joka aloittaa teokset ilman minkäänlaisia suunnitelmia ja antaa maalin jälkien tuomien mielikuvien viedä ajatuksiaan lopputulosta kohti. – Maalatessa intuitiivisesti, kuten yleensä teen, työstä suuri osa tapahtuu alitajunnassa, vasta viimeistelyvaiheessa jylläävät päällimmäisenä tietoiset ratkaisut, jolloin yhdistän irrallisia segmenttejä ja poistan tarpeettomuuksia. Työstän kymmeniä maalauksia samaan aikaan. Tampere versoo taidehalliin asti Tampereen Taiteilijaseura avasi 100-vuotiisjuhlavuoden Helsingin Taidehallissa, Nervanderinkatu 3, ”Satavuotias versoo” -näyttely, joka esittelee monipuolisesti seuran taiteilijoiden teoksia. Maalaustaiteen rinnalla nähtiin veistosta, grafiikkaa, installaatiota sekä videoteos. Kuraattoreina toimivat taidekriitikko Pessi Rautio sekä kuvanveistäjä Matti Kalkamo. Juhlanäyttelyyn valikoitui 284 jäsenen joukosta 24 taiteilijaa. Pitkää historiaansa vasten seuran jäsenten joukossa versoo monilla eri tavoilla kiehtovaa nykytaidetta, saattaapa tietynlainen tamperelaisuus tai pirkanmaalaisuuskin heijastua näyttelyn teoksissa. Näyttely antaa viitteitä siitä, että ihmisen osa ja olemus fyysisyyksineen, sen kipeämmänkin puolen hyväksyvänä, kiinnostaa monia tekijöitä. Joukossa on monia helsinkiläistyneitä kuvataiteilijoita, joista olen juuri kirjoittanut, kuten Kirsti Tuokko ja Viggo Wallensköld. Kaj Franck muotoilupalkinto esillä Design Forum Finlandin jakaman Kaj Franck -muotoilupalkinnon saajaksi vuonna 2019 valittiin muotoilutoimisto Aivanin kuudesta partnerista muodostuva työryhmä: Jarkko Jämsén, Minka Koukkunen, Aleksi Kuokka, Antti Mäkelä, Aki Suvanto ja Saku Sysiö. Töitä esittelevä näyttely on esillä Designmuseon Galleriassa aina 12.1.2020 asti. Aivan on monialainen, v. 2007 perustettu suunnittelutoimisto. Kaj Franck -muotoilupalkinto kunnioittaa muotoilija Kaj Franckin (1911–1989) työn henkeä ja periaatteita korkeatasoisesta, demokraattisesta ja funktionaalisesta suunnittelusta, jolla ratkaistaan käytännön haasteita ja luodaan uusia mahdollisuuksia muotoiluosaamista käyttäville yrityksille. Palkinto myönnetään vuosittain marraskuussa suomalaiselle tai Suomessa asuvalle muotoilijalle tai muotoilijaryhmälle. Enkelit soittavat elämän musiikkia Kuvanveistäjä, monumentaalimaalari ja yhteisötaiteilija Heidi Elisabeth Hänninen toi Galleria Rikhardiin, Rikhardinkatu 3, joulun ajaksi esille 100 betonienkelireliefiään ”100 Joulun kivitettyä henkeä” – installaation muodossa. Isä oli kuollut syöpään kuusi vuotta sitten. T ätä ennen hän oli aloittanut taiteellisen työskentelyn suru-aiheen parissa kokonaisinstallaatiollaan ”Surullisten Piknik”. Rikhardinkadun kirjastossa esillä olevat enkelireliefit taiteilija on valanut isältään perimiinsä kipsienkelimuotteihin. Omat enkelinsä tytär päätti valaa rakastamaansa betoniin, jota käyttää muutenkin veistoksissaan. Galleriassa sai lukea installaatioon liittyvän kirjallisen osuuden ”Etsijän päiväkirja”. Siinä Hänninen kirjoittaa: – Äiti hei ala jo elämään. Vaikka meidän kaikkien muiden puolesta. / Mutta itsesi takia ennen kaikkea. Äiti hei. Kuolema kuoli jo. / Se muutti pois kaapista. / Pesin sen käärinliinat ja kiedoin niihin sata kivistä enkeliä. / Nekin itkevät ja nauravat / Ja soittavat elämän musiikkia / mieluummin kuin kuoleman. Uskon pyhimysten maalauksia Dmitri Zudovin muotokuvataiteen ydin on ainutlaatuinen yhdistelmä renessanssin ajan mestareiden perintöä ja hänen omaa modernia katsantoaan. Galleria Rankka, Eerikinkatu 36, esittelee hänen ”Martyroterapia” -sarjansa. Se on omistettu kristinuskon historian väkivaltaisimmalle ilmiölle, marttyyrien kohtalolle. Uskonsa vuoksi kuolleet pyhimykset ovat tärkeä aihe eurooppalaisessa taiteessa. Heitä on kuvattu niiden esineiden kanssa, joilla heitä on kidutettu. Taiteilija on nimennyt jokaisen esikuvamarttyyrin; malleja oli kymmenkunta. Pyhimykset esiintyvät maalauksissa rauhallisina ja kunnioitettuina. Pariisin aaveita TILA Galleria, Kalevankatu 40, esitteli joulun yli suomalaistuneen Marc Helferin ”Les Fantomes de Paris” –valokuvanäyttelyn, joka esittelee hänen vuosina 1979-1985 näkemiä aaveita 17-23 -vuotiaana nuorena kokemassaan Pariisissa, sen vaurioituneen muistin tallentajana. Harrastajakuvaaja liikkui kaduilla aina kamera mukanaan: – Kuvasin koko ajan ystäviäni, tuntemattomia ihmisiä kadulla – ja graffiteja, jotka ilmestyivät Pariisin seinille. Kuvasin myös monia taiteilijoita. Yksi valokuva on tallentunut värille metroaseman päällä kadulla sadepäivänä. Kuvassa on mystistä, sumuista tunnelmaa ja savu metroritilän läpi tuo ”aaveen” kuvaan. Nuoruusajasta oli jäljellä vain valokuvia. Hän hiljattain kaikki negatiivit tallennettuina kansioissaan. Kun kysyn syytä mustavalkokuvien osittaiselle vaurioitumiselle, Helfer vastaa sen johtuneen monista muutoista. Aivan kuin happo olisi syövyttänyt niitä. Luonto ei tarvitse ihmistä Galleria Bronda, Annankatu 16, esitteli joulun yli Kristina Isakssonin akryyli kankaalle –teoksia. ”Yhdeksäs aalto” on niistä komeimpia. Hän nautti kokeellisesta ja vaistonvaraisesta maalaustavasta, jossa myös sattumalle jää oma sijansa. Taiteilija yksinkertaistaa ja selkeyttää luonnon elementtejä, hajottaa ne ja kokoaa uudelleen hieman käsitteellisempään muotoon. Vahva luonto–näyttelyteoksia yhdistää voimakas maalauksellinen ote. Niiden lähtökohtana on kunnioitus luontoa kohtaan, sen kauneuden, voiman ja herkkyyden arvostaminen. Visuaalisesti vangitsevat teokset korostavat luonnon voimaa ja sitä että ihminen tarvitsee luontoa, mutta luonto ei tarvitse ihmistä. Poni matkalla lopunajan karnevaaleihin Janne Kärkkäinen valmistui Kuvataideakatemiasta 2011, Aalto yliopistosta 2013 ja työskentelee maalaustaiteen parissa. – Maalaukseni ovat kuin kohtauksia keskeneräisistä tarinoista, jotka ovat vilahtaneet näynomaisesti silmäkulmassani. Ihmisiä et niissä näe, sillä eläimet ja kasvit ovat vallanneet maailman. Pääosaa maalauksissani esittävät myrkyllisten kärpässienten lisäksi vallattomat ponit ja söpöt, mutta jotenkin mietteliään melankoliset jänikset. Galleria Huuto, Eerikinkatu 36, esitti Kärkkäisen tavattoman selkeitä ja ihastuttavan naiiveja ja leikitteleviä eläinja kasvimaalauksia. Ne ovat loppukesän unta. Yhdessä lempimaalauksissa niityllä vaeltaa shetlanninponi, joka kantaa päässään kärpässienilakkia, ehkä luullen sen olevan viimeisintä muotia Pariisista. Ehkä poni on matkalla lopunajan karnevaaleihin, ehkä esittelemään kavereilleen uusinta päähinettään. Teksti: Risto Kolanen Kuvataiteilija Antti Ruuhela ja teos Nimetön Forum Boxissa. Kuva: Raimo Granberg. Tampereen Taiteilijaseura aloittaa 100-vuotiaan taipaleensa juhlimisen Helsingin Taidehallin Satavuotias versoo -näyttelyllään. 24 taiteilijan teosten joukkoon mahtuu Kirsti Tuokon vaikuttava Red Rain. Kuva: Hannele Salminen. Heidi Elisabeth Hänninen on erikoistunut kuvataiteilijana surun ja enkeleiden maailmaan, tässä 100 enkelireliefinsä edessä Rikhardinkadun kirjastossa. Kuva: Kareem Haritani. Kaj Franck -muotoilupalkinnon 2019 sai Muotoilutoimisto Aivanin työryhmä. Designmuseon Studiossa, on näyttely avoinna. Kuvassa palkitut Minka Koukkunen (vas.), Antti Mäkelä, Saku Sysiö, Jarkko Jämsén, Aleksi Kuokka ja Aki Suvanto. Kuva: Raimo Granberg. Kuvataiteilija Kristina Isaksson ja Yön piirtämä -teoksensa Galleria Brondassa. Kuva: Raimo Granberg. Kuvataiteilija Janne Kärkkäinen ja Jäniksen vuosi -teoksensa Galleria Huudossa. Kuva: Raimo Granberg.
15 Nro 1 • Viikot 3-6/2020 Mediamyynti: Kristiina Estama-Saarinen p. 09-413 97 332 kristiina@karprint.fi Aineistoja materiaalikyselyt myös 09-413 97 300 Päätoimittaja Juha Ahola p. 09-413 97 330 juha.ahola@karprint.fi Kustantaja ja julkaisija Karprint Oy Painos: 30 000 kpl Ilmoitushinnat: Etusivu 1,30 € • Takasivu 1,19 € Teksti 1,09 € Erikoisliikepalsta 0,96 € Hintoihin lisätään arvonlisävero 24%. Aineiston jättö: ilmoitukset ja toimituksellinen aineisto lehden ilmestymistä edeltävän viikon torstaina. Vastuu virheistä: Lehti ei vastaa ilmoittajille mahdollisesti aiheutuvasta vahingosta, jos ilmoitusta ei voida julkaista määrättynä päivänä. Lehden vastuu ilmoituksesta rajoittuu enintään ilmoitushintaan. Huomautukset on tehtävä kahdeksan päivän kuluessa ilmoituksen julkaisemisesta. Lehdessä olevien kirjoitusten tai ilmoitusten lainaaminen tai osittainen kopiointi ilman toimituksen kirjallista lupaa on kielletty. Jakelu: Helsingin Jakelu-Expert Oy sekä jakelupisteet alueella. Jakelupalaute: http://hjex.fi/fi/jakelupalaute Jakelunvalvonta: p. 029-0010040 Lue lehti myös: rooperinlehti.fi, lehtiluukku.fi Painopaikka Karprint Oy 2020, Huhmari ISSN 2323-4105 (painettu) ISSN 2489-8597 (verkkojulkaisu) R ööpeRin L ehti 16. vuosikerta Punavuoren ja ympäristön kaupunginosalehti ? ? Autokorjaamot Nopea ja ystävällinen palvelu, tervetuloa! Autojen korjauksia ja määräaikaishuoltoja LAAKSTEN Oy Lönnrotinkatu 14 (sisäpiha) 00120 HKI • Puh. 09 6926994 / 040 7573725 ? ? Hammasteknikot ERIKOISHAMMASTEKNIKKO Puh. 09 710 533 Käenkuja 4, katutaso I lmoIta edullIsestI – soIta puh . 413 97 332 taI 413 97 300 p alvelevat lähI ja erIkoIslIIkkeet ? ? Painopalvelut Vanha Turuntie 371, 03150 Huhmari p. 09 413 97 300 • www.karprint.fi osaavaa • nopeaa • asiakasläheistä KIRJAPAINOPALVELUA Albertinkatu 15 K-Market Albertin Herkku Bulevardi 1 Bulevardin Kahvisalonki Fredrikinkatu 48 A Sähköasennus Piipponen Iso-Roobertinkatu 21 Alepa Iso-Roobertinkatu 20-22 Toimelan opisto K-Market Roba Henry Fordin katu 5 D Autokorjaamo Jarrupoljin Oy Hernesaarenkatu 17 The Dockyard Hietalahdenranta 6 Neste K Helsinki Hietalahti Hietalahdenranta 7 S-market Bulevardi Hietalahdenranta 11 Kirpputori Hietsumarket Perämiehenkatu 6 Baribal biljardisali Perämiehenkatu 10 Alepa Pieni Roobertinkatu 9 Kiinteistömaailma Roba Pietarinkatu 12 Alepa Pursimiehenkatu 4 Viiskulman terveysasema Alepa Viiskulma Rikhardinkatu 3 Rikhardinkadun kirjasto Tehtaankatu 1 K-market Kaivopuisto Tehtaankatu 21 Laivurin Valinta Wanha Kauppahalli Eteläranta Rööperin Lehden voit noutaa seuraavista paikoista: MONICA TERASTE Osakas, LKV, LVV, KiAT 044 599 0000 | monica.teraste@spkoti.fi Sp-Koti Helsinki Töölö | CMH-Koti Oy Vänrikki Stoolin Katu 2 A 1, 00100 Helsinki ASIAKKAANI ETSII pääkaupunkiseudulta asuntoosakeyhtiöistä remontoitavia asuntoja yksiöstä aina suurempiinkin asuntoihin. Asiakkaani maksaa välityspalkkion. Asunnon vaihtoasioissa yhteistyöterveisin Asiaa, viihdettä, tunteita, upeita kuvia ja hellyttäviä tarinoita Hae omasi lehtipisteestä! HOITO – RAVINTO – UUTUUDET – NEUVOT – VINKIT 4/2019 • 7,10 Saalistusleikit kissan mieleen Neljä kuukautta kateissa Killin hurja karkumatka Elsie rakastaa metroa ja ratikkaa TOYBOB pienin kissarotu Desinfioinnilla tautiepidemioita vastaan 30-vuotiaalle VIESKERILLE maistui syntymäpäiväkakku 4/19 7,00 YIT rakentaa uuden risteilyterminaalin Tallinnaan Risteilyterminaali rakennetaan Tallinnan vanhan kaupungin satamaan olemassa olevien terminaalien viereen. Y IT on allekirjoittanut Tallinnan sataman kanssa sopimuksen uuden risteilyterminaalin rakentamisesta Tallinnaan. Sopimuksen arvo on yli 13 miljoonaa euroa, ja se kirjataan vuoden 2020 ensimmäisen neljänneksen tilauskantaan. Työt alkavat tammikuussa 2020, ja arvioitu valmistumisaika on kesällä 2021. Sopimus sisältää kolmikerroksisen, noin 4 000 neliön suuruisen terminaalirakennuksen rakentamisen, matkustaja-alueen satamalaiturille, leikkipuiston ja pysäköintipaikkoja. Moneen käyttöön sopiva ja ympäristön huomioon ottava risteilyterminaali rakennetaan Tallinnan vanhan kaupungin satamaan olemassa olevien terminaalien viereen. Sekä rakennuksen sisäettä ulkopuolisessa arkkitehtuurissa on painotettu materiaalien ja laitteiden parasta mahdollista ympäristövaikutusta. Rakennus lämmitetään merestä kerättävällä lämmöllä ja aurinkopaneeleilla. Risteilysesongin ulkopuolella rakennus toimii tapahtumien, konserttien ja konferenssien pitopaikkana, ja sinne mahtuu jopa 2 000 henkeä. Rakennuksen tekninen suunnittelu perustuu tutkimukseen, jolla selvitettiin, miten parhaiten saadaan käyttöön energiatehokkaat, ekologiset ja kestävät ratkaisut siten, että ne sopivat pohjoismaiseen ilmastoon ja mahdollistavat rakennuksen käytön myös risteilykauden ulkopuolella. Tutkimusta rahoitti Euroopan unionin Vihreä risteilysatama -projekti, joka on osa 11 maan yhteistä Itämeren Interreg Baltic Sea Region -ohjelmaa. Projektin tavoite on tehdä Itämeren alueesta kestävämpi risteilyturismin näkökulmasta. Vyöhykeuudistus toi lisää matkustajia ja kasvatti lipunmyyntiä ? Huhtikuun lopun vyöhykeuudistus on tuonut lisää matkustajia joukkoliikenteeseen ja kasvattanut lipunmyyntiä. Matkustajamäärät ovat kasvaneet koko vuoden ajan, mutta nousu on ollut selvästi voimakkaampaa vyöhykeuudistuksen jälkeen. Ennen uusia vyöhykkeitä kasvua oli 1,9 prosenttia, kun uudistuksen jälkeen touko–lokakuussa matkustajia oli 3,4 prosenttia enemmän kuin vuoden 2018 touko–lokakuussa. Erityisesti Espoon metroasemilla on ollut vyöhykeuudistuksen jälkeen enemmän matkustajia: touko–lokakuussa 2019 niiltä on noussut kyytiin reilut 10 prosenttia edellisvuotta enemmän matkustajia, kun lisäystä koko metrolinjalla oli 2,3 prosenttia. Espoon sisäisillä bussilinjoilla matkustajamäärät ovat kasvaneet tammi–lokakuussa 4 prosenttia. Länsiväylän autoliikenne väheni hieman heti länsimetron liikenteen aloittamisen jälkeen marraskuussa 2017 ja näyttää vuonna 2019 vakiintuneen aiempia vuosia hieman alemmalle tasolle. Syksyllä lähijunien matkustajamäärät ovat kasvaneet pääja rantaradalla. Kehäradan matkustajamäärät ovat hieman laskeneet, koska matkustajia on siirtynyt K-juniin sen jälkeen, kun myös K-junat alkoivat pysähtyä kaikilla asemilla. K-junien matkustajamäärät ovat kuitenkin kasvaneet selvästi enemmän kuin kehäradan junissa vähentyneet. Busseissa on ollut enemmän matkustajia erityisesti Aja B-vyöhykkeiden pysäkeillä mutta myös C-vyöhykkeellä juna-asemien lähistöllä. Bussireitin 560 länsipäässä matkustajamäärät ovat nousseet, koska Myyrmäestä on tullut aiempaa suositumpi vaihtopaikka. Kaikkiaan linjan matkustajamäärä on kasvanut 19 prosenttia vuoteen 2018 verrattuna. – Siirtyminen vyöhykkeisiin vaikuttaa ensimmäisen vuoden tulosten perusteella onnistuneelta uudistukselta, joka on lisännyt joukkoliikenteen suosiota kaikissa kunnissa ja kaikilla vyöhykkeillä, osastonjohtaja Mari Flink sanoo. Kertalipuista on siirrytty kausija vuorokausilippuihin Vyöhykeuudistuksen yhteydessä lippujen hinnat laskivat monilla alueilla. Keskimääräinen hinnanalennus oli 1,3 prosenttia, mutta hinnan laskusta huolimatta vyöhykeuudistuksen jälkeiset lipputulot ovat selvästi ylittäneet kevään ennusteet. Kertalippuja on myyty lukumääräisesti vähemmän, mutta lipputulot ovat pysyneet edellisvuoden tasolla. Ennen vyöhykeuudistusta kertalipuista 37 prosenttia oli seutulippuja, nyt ABC-lippujen osuus on vain 18 prosenttia. Yli 60 prosenttia nyt myydyistä kertalipuista on AB-lippuja. Kausilippuja on ostettu vyöhykeuudistuksen jälkeen enemmän. Edellisvuoteen verrattuna kausilippujen euromääräinen myynti on kasvanut 3,6 prosenttia ja myytyjä kausipäiviä on 12 prosenttia enemmän touko– lokakuussa 2019. Ostettujen kausilippujen pituudet ovat kasvaneet kaikilla vyöhykkeillä. Vuorokausilippujen myyntitulot ovat kasvaneet 45 prosenttia edellisvuoteen verrattuna. Eniten niiden myynti on lisääntynyt HSL-sovelluksessa, jossa nousua on ollut peräti 140 prosenttia. Raitiovaunujen matkustajamäärien vertailua vuonna 2018 ja 2019 vaikeuttaa Sörnäisten laajamittaiset poikkeusjärjestelyt, jotka alkoivat 4. maaliskuuta 2019. Heti sen jälkeen matkustajamäärät laskivat, koska matkustajilla oli vaikeuksia löytää uusia reittejä ja sovittaa niitä omille matkoilleen. Vyöhykeuudistuksen jälkeen touko–lokakuussa matkustajamäärästä on palautunut noin puolet maalis–huhtikuun pudotuksesta. Vaikuttaa siis siltä, että matkustajamäärien lasku johtuu poikkeusreiteistä, ei niinkään vyöhykeuudistuksesta.
16 Viikot 3-6/2020 • Nro 1 Kiinteistömaailma Punavuori | Sydänkoti Juridia & Invest Oy Iso Roobertinkatu 15, 00120 Helsinki p. 045 222 8002 | punavuori@kiinteistomaailma.fi #kiinteistömaailmapunavuori #rööperinasuntokauppiaat Jouni Mikkonen Yrittäjä, kiinteistönvälittäjä 045 275 5610 jouni.mikkonen@ kiinteistomaailma.fi Tea Skog-Mikkonen Osakas, kiinteistönvälittäjä 040 538 1857 tea.skog-mikkonen@ kiinteistomaailma.fi Auli Pohjaranta Kiinteistönvälittäjä, LKV 040 159 7740 auli.pohjaranta@ kiinteistomaailma.fi Käynnistä kotisi myynti nyt – hyödynnä alkuvuoden kampanjaetu! Asunnon myynti nyt ilman asiakirjaja markkinointikuluja. Etusi n. 500€, voimassa 15.2.2020. Oikea hetki on juuri nyt! Eeva Mamia Myyntineuvottelija 0400 991 037 eeva.mamia@ kiinteistomaailma.fi Tuula Saarmila Kiinteistönvälittäjä, LKV, LVV 0400 991 036 tuula.saarmila@ kiinteistomaailma.fi