BITMASTER
TIETOKONEHUOLTO
Pursimiehenkatu 16 ? puh. (09) 174 746
bitti@bitmaster.fi ? www.bitmaster.fi
yksiöt
kaksiot
= 2.480 ?
= 3.720 ?
Etsin asiakkaalleni
remontoitavaa asuntoa.
Ei kuluja myyjälle!
Eija Leino, LKV, 040 7242 501
OSTAMME KULTAA,
hopeaa, platinaa ja palladiumia.
Eteläranta 14, (09) 654 446
Katso muut tuotteet ja hinnat
www.rasmussen.fi
ARK-Kiinteistöt LKV [A], Punavuorenk. 15 B 37, 00150 HKI
RööperinLehti
Viikot 47-48 ? Nro 20/2016 ? 12. vuosikerta
Punavuoren ja ympäristön kaupunginosalehti
Malaga ............. alk. 249,Budapest 7pvä.. alk. 299,-*
Pattaya 9pvä .... alk. 649,-*
* sisältää
lennot ja
hotellin.
MAC-KEITTIÖVEITSET
SUORAAN MAAHANTUOJALTA
Myös upeita Intian kiertomatkoja sekä osamaksulla.
YLI 900 KOHDETTA
KAIKKIALLE MAAILMAAN!
www.intiakeskus.fi
Yrjönkatu 8, Helsinki ? Puh. 09 - 680 3180
Matkoja yli 40 vuotta toiveittesi mukaan.
Löydä luonnonkosmetiikan tähtitarjoukset
suoraan nettikaupastamme
www.ecobeautywellness.com
Eco Beauty Wellness
Ekokampaamo Punavuoressa
Varaa aikasi netistä
www.ecobeautywellness.com
TULE TUTUSTUMAAN
SUOSITTUIHIN
JAPANILAISIIN
KEITTIÖVEITSIIN!
OSTA MYÖS
VERKKOKAUPASTA
WWW.TOKYOKAN.FI
TOKYOKAN | ANNANKATU 24, 00100 HELSINKI
09-622 5553 | | INFO@TOKYOKAN.FI
AVOIMET
OVET!
Järjestämme torstaina 1.12. Avoimet Ovetarviointitapahtuman Tehtaankadulla 27, klo 12-18.
Asiantuntijamme Thomas Luoma ja Jaakko
Nieminen arvioivat antiikkiaseita ja miekkoja,
kunniamerkkejä, mitaleita, militariaa ja arvokolikoita.
Tuo esineesi ilmaiseen arviointiin. Voit myös jättää
myyntiin tammikuun Militaria & Numismatiikka
erikoishuutokauppaamme.
Modern-huutokauppamme näyttö on myös avoinna
Tehtaankadulla 36. Tervetuloa!
Myyty Hagelstamilla:
17.-18.1.
19.1.
Laivastoupseerin uniformu
12.000?
Mannerheim-risti
46.000?
Seteli 10 rupla 1847
3.000?
Kuukausihuutokauppa
Militaria & Numismatiikka
Nro 20 ? Viikot 47-48
2
Ihanat klassikot 50´s henkiset vaatteet ja asusteet
kaikenkokoisille ja ikäisille naisille (XS-6XL)
99?
69?
39?
79?
79?
79?
79?
79?
79?
66?
79?
79?
69?
79?
79?
pusero 39?
hame 46?
79?
149?
149?
Myös miehille paitoja
49?
69?
69?
69?
39?
79?
39?
60?
69?
69?
169?
60?
69?
MUOTIPUTIIKKI
Helmi
Tervetuloa
sydämellisesti
palveltavaksi!
51?
59?
AVOINNA
ti ja ke
klo 11-17
to ja pe
klo 10-17
la
klo 10-13
Joensuuntie 28, 31400 Somero ? Puh. 02 748 9209/040-541 6316 tai sopimuksen mukaan
59?
69?
53?
Muotiputiikki Helmi
69?
77?
www.muotiputiikkihelmi.com
käy kurkkaamassa ja
tykkäämässä ? näet koko malliston. muotiputiikkihelmi@gmail.com
12. vuosikerta ? nro 20
Viikot 47-48
Ajankohtaista
Välinpitämättömyys on
tämän päivän
väkivaltaa
Mannerheimintien kausivalot jouluna 2017. (Havainnekuva: WSP Finland Oy)
Helsingin keskustan
jouluvaloalue laajenee
??Helsingin ydinkeskusta vastaa
Tukholman haasteeseen Pohjolan jouluvalopääkaupungin asemasta. Perinteisten Aleksanterinkadun ja sen poikkikatujen
sekä viime vuonna asennettujen
Esplanadin valojen lisäksi saadaan täksi jouluksi kausivalot
Helsingin pääkadulle, Mannerheimintielle. Valot asennetaan
Mannerheimintielle Erottajan ja
Postikadun välille. Valot ilahduttavat kaupunkilaisia ja vierailijoita Aleksin joulukadun avauksesta, marraskuun 20. päivästä,
tammikuun 2017 loppuun.
Aloite valojen saamiseksi tuli
kadunvarren kiinteistöomistajilta, jotka yhteisesti vastaavat
valojen hankkimisesta ja asentamisesta. Hankkeessa ovat mukana Sponda Forumin ja kahden muun kiinteistön osalta,
SOK Sokos-tavaratalon kiinteistön osalta, HYY Kiinteistöt, Lasipalatsi, Stockmann, Svenska
Teatern, Ortodoksinen seurakunta, KOY Luna sekä Valion
Eläkekassa hotelli Marskin kiinteistön osalta. Hanke toteutetaan yhteistyössä Helsingin kaupungin kanssa.
Valaistus valmistuu kokonaisuudessaan kahden vuoden aikana. Tänä vuonna asennetaan
valot 36 pylvääseen Mannerheimintien varrelle. Pylväiden korkeus on 7 metriä, josta valoaiheen korkeus on 4,5 metriä.
Ensi vuonna valaistusta täydennetään katuvalovaijereihin ripustettavilla valopalloilla, niin että
Suomen 100-vuotisjuhlan aikana pääkatu on juhlavalaistu. Esimakua valopalloista saa jo tänä
vuonna koeripustuksesta, joka
tulee kahteen vaijeriin Stockmannin tavaratalon kohdalle.
Mannerheimintien uudet kausivalot yhdessä nykyisten valojen, Aleksin joulukadun sekä
Tuomaan Markkinoiden kanssa
tukevat yhteistä tavoitetta tehdä
Helsingistä Euroopan mielenkiintoisin joulukaupunki vuoteen 2020 mennessä.
Arkkipiispan vaalitapaa muutetaan
??Kirkolliskokous päätti muuttaa arkkipiispan vaalitapaa koskevien kirkkolain ja kirkon vaalijärjestyksen säännöksiä. Päätös oli yksimielinen.
Vaalitapa muuttuu siten, että
arkkihiippakunnassa annettujen
äänien painoarvo vähenee, äänioikeutettujen lukumäärä ei muutu. Muutos lisää kuitenkin muiden hiippakuntien ja kokonaiskirkon vaikutusta arkkipiispan
vaalissa. Arkkipiispan ja mui-
??Helsingin kaupunki kampanjoi tänä syksynä yhdessä
poliisin ja järjestöjen kanssa
välinpitämättömyyttä vastaan.
Kampanjan käynnisti kaupungintalolla sosiaali- ja terveystoimen apulaiskaupunginjohtaja Pia Panhelainen perjantaina 11. päivä marraskuuta.
Välinpitämättömyys on tämän päivän väkivaltaa -kampanjalla halutaan kiinnittää
huomiota erityisesti pieniin
lapsiin kohdistuvaan välinpitämättömyyteen. Haluamme
näin nostaa tämän ajankohtaisen aiheen helsinkiläisten
tietoisuuteen, lähisuhdeväkivallan ehkäisytyöryhmän puheenjohtaja Olli Salin sanoo.
Kampanjafilmi näkyyFinnkinon
elokuvateattereissa
Helsingissä ja pääkaupunkiseudulla sekä netti-TV:ssä.
Noin minuutin pituinen tietoisku on katsottavissa myös
sosiaali- ja terveysviraston
Youtube-sivulla.
Kampanjaan liittyviä julisteita on lähetetty kaupungin
omiin yksiköihin ja yhteistyökumppaneille. Kampanja näkyy myös kaupungin infotauluilla eri puolilla kaupunkia.
Helsinki on aikaisempina
vuosina kampanjoinut muun
muassa ikääntyneisiin ja vammaisiin kohdistuvaa sekä
kulttuuritaustaista lähisuhdeväkivaltaa vastaan.
den piispojen välistä työnjakoa
tai sen perusteita ei muuteta.
Samalla kirkolliskokous päätti,
että piispan vaalissa äänioikeus
on hiippakunnasta hiippakuntavaltuustoon valittujen maallikkojäsenten ja kirkolliskokoukseen valittujen maallikkojäsenten ja kirkolliskokoukseen
valittujen maallikkoedustajien
lisäksi myös kirkkohallitukseen valitulSivu 7
la maallikkojäsenellä.
Saako kirjastossa metelöidä
? äänimaisemaa tutkitaan
??Kirjastojen äänimaisema on
noussut yleiseksi puheenaiheeksi. Monet toivoisivat kirjaston
tarjoavan rauhallisen tilan työskentelylle ja opiskelulle, mutta
yhä useammin sama tila toimii
myös kohtaamis- ja tapahtumispaikkana lähialueen asukkaille.
Kirjastojen arkipäivään kuuluu
se, että asiakkaat valittavat me-
lusta, mutta toivovat kuitenkin
yhtä usein kirjastoon enemmän
toimintaa ja elämää.
Sivu 7
Nro 20 ? Viikot 47-48
4
Pääkirjoitus
Päätoimittaja
Juha Ahola
Yleisönosasto
Nro 20
Suomi 100 vuotta alkaa
Senaatintorilta 31.12.
S
uomen satavuotisen itsenäisyyden juhlinta käynnistyy
uudenvuoden aattona 31.12.
Päätapahtumana on Suomi 100
-avajaiset Helsingissä Töölönlahdella ja Kansalaistorilla, missä koko
päivän kestävä huikea kansanjuhla
huipentuu bileisiin ja keskiyön ilotulitukseen. Ilta on koko Suomen, Yle
välittää avajaistunnelmat kaikkialle
maahan. Kaikki suomalaiset ja Suomen ystävät on kutsuttu historialliseen hetkeen aloittamaan Suomen
suuri vuosi yhdessä.
Suomi juhlii satavuotista itsenäisyyttä koko vuoden, koko Suomessa
ja myös maailmalla. Tulossa on
huikea vuosi tuhansine tekoineen.
Helsingin lisäksi juhlavuosi otetaan
vastaan Suomi 100 -tunnelmissa
useissa muissa tilaisuuksissa eri
puolilla maata.
Suomi 100 -juhlavuoden avajaiset Helsingissä uudistaa uudenvuoden vieton paikkaa myöten.
Uudenvuoden aattoiltaa vietetään
Töölönlahdella ja Kansalaistorilla
perinteisen Senaatintorin sijaan.
Suomi 100, Helsingin kaupunki,
Yle sekä alueen toimijat järjestävät
yhteistyössä koko päivän kestävät
avajaiset, joiden runsas ohjelma
tarjoaa iloisia yllätyksiä kaiken
ikäisille juhlijoille. Päivä huipentuu bileisiin Kansalaistorilla
ja Mannerheimintiellä. Kaikkien
aikojen katutapahtuman vuoksi
Mannerheimintie suljetaan liikenteeltä Kiasman ja Kansallisoopperan väliltä illan ajaksi klo 20
alkaen, jolloin liikenne siirretään
poikkeusreiteille.
Luokkakoolla ei ole selvää
yhteyttä oppilaiden osaamiseen
??Perusopetuksen luokkakoko kuumentaa mieliä.
Liian suuri luokka nähdään
syynä oppimistulosten laskuun jota luokkakoon pienentäminen parantaisi ja
samalla oppilaat sitoutuisivat vahvemmin koulutyöhön. Tutkimusten perusteella luokkakoko ei kuitenkaan ole yhteydessä oppilaiden osaamiseen tai heidän oppimiseen ja kouluun
liittyviin asenteisiinsa.
Tutkimustuloksia esitellään Suomen kasvatustieteellisen seuran julkaisusarjan teoksessa Luokkakoko. Teos on tähän mennessä kattavin suomenkielinen
kooste luokkakokoa käsittelevästä tutkimuksesta.
Kansainvälisesti luokkakoko on yksi tutkituimmista kasvatustieteen kysymyksistä. Kirjan kirjoittajat Sirkku Kupiainen ja
Ninja Hienonen Helsingin yliopistosta käyvät läpi
joukon kansainvälisiä tutkimuksia. Tulokset luokkakoon vaikutuksista ovat
tämän analyysin perusteella ristiriitaisia.
? Silloin kun luokkakoon vaikutus on tutkimuksissa löytynyt, se on usein
jäänyt heikommaksi kuin
jollakin muulla ? yleensä
edullisemmalla ? tavalla
toteutetun opetuskokeilun,
kertoo Kupiainen.
Luokkakoko
Suomessa
Suomen tilannetta tarkastellaan kirjassa Helsingin
yliopistossa toimivan Koulutuksen arviointikeskuksen vuonna 2012 keräämän
valtakunnallisen rehtorikyselyaineiston sekä kolmannella, kuudennella ja yhdeksännellä luokalla toteutettujen arviointitutkimusten perusteella.
Suomalainen perusopetuksen luokkakoko on
OECD-maiden
keskiarvoa pienempi. Lukuvuonna 2011?2012 keskimääräinen luokkakoko alaluokilla oli 19 oppilasta (OECD
21) ja yläluokilla 20 op-
pilasta (OECD 24). Suuria luokkia on Suomessa
melko vähän, yli 30 oppilaan luokkien osuus kaikista peruskoulun luokista
vuonna 2008 oli 2,4 prosenttia ja vuonna 2013
vain 0,8 prosenttia ? tähän on luultavasti vaikuttanut myös samaan aikaan
valtion kunnille suuntaama erityisavustus luokkakokojen pienentämiseen.
Ei yhteyttä
osaamiseen
Oppilaiden osaamista
tutkittiin laaja-alaisilla, oppiaineiden rajat ylittävillä
tehtävillä. Kaikissa tehtäväryhmissä ja kaikilla luokkaasteilla, kolmannella, kuudennella ja yhdeksännellä luokalla, tulos oli sama:
Syy oppilaiden osaamiseen
tai osaamattomuuteen ei
löytynyt luokan oppilaiden määrästä. Osaaminen
oli kuitenkin usein parempaa kaikkein suurimmissa
luokissa, jotka ovat oppilasvalikoinnin seurauksena
usein esimerkiksi musiikkiluokkia tai valinnaisen kielen opiskelijoiden luokkia.
Oppilaiden
asenteista
tutkittiin suoraan koulutyöhön liittyviä asenteita
sekä oppilaan näkemyksiä
opettajistaan ja luokkatovereistaan. Nämä olivat riippumattomia luokkakoosta
kaikilla luokka-asteilla lukuun ottamatta pienimpiä,
alle viidentoista oppilaan
luokkia. Näissä luokissa
on yleensä useampia tukea saavia oppilaita, joilla on jonkin verran enemmän koulutyötä haittaavia
asenteita kuin muun kokoisissa luokissa opiskelevilla
oppilailla.
Tutkimuksessa selvitettiin myös tukea saavien
oppilaiden osuutta ja määrää erikokoisissa luokissa.
Valtaosassa yleisopetuksen
luokkia oli ainakin yksi tehostettua tai erityistä tukea
saava oppilas, alaluokilla hieman useammin kuin
yläluokilla (80 % vs. 65 %).
Yhdeksänsillä luokilla te-
hostetun ja erityisen tuen
yhteyttä luokkakokoon tarkasteltiin myös oppilastasolla. Tehostettua tai erityistä tukea saavia oppilaita opiskeli kaikenkokoisissa luokissa. Tehostettua tukea saavista oppilaista kuitenkin suurin osa opiskeli
alle 20 oppilaan luokissa ja
erityistä tukea saavista oppilaista puolet alle 16 oppilaan luokissa.
Kirjoittajat toteavat, että
kysymys oppimisen kannalta ihanteellisesta luokkakoosta ei ratkea tämänkään tutkimuksen perusteella. Koulut käyttävät jo
nyt erikokoisia luokkia, erilaisia ryhmittelyjä ja esimerkiksi koulunkäyntiavustajia joustavasti järjestääkseen jokaiselle oppilaalle
mahdollisimman hyvät oppimisen edellytykset käytettävissä olevien resurssien rajoissa. Mikäli luokkakoolle säädettäisiin yläraja, se ei kirjoittajien mukaan saisi viedä resursseja koulujen omaan harkintaan perustuvalta luokkakoon sääntelyltä.
? Tiukasti määritelty
luokkakoon maksimi tarkoittaisi, että yksikin tämän rajan ylittävä oppilas
johtaisi uuden rinnakkaisluokan perustamiseen, mihin tarvitaan sekä lisää tilaa
että uusi opettaja. Jos jotain
halutaan säädellä, se voisi
olla opettajien määrä suhteutettuna oppilaiden määrään koulussa, Kupiainen ja
Hienonen toteavat.
Opiskelijavalinnoissa annettava
arvo lukiossa tehdylle työlle
??Suomen Lukiolaisten Liitto
(SLL) kannattaa ylioppilastutkinnon laajempaa hyödyntämistä korkea-asteen opiskelijavalinnoissa. Opetus- ja
kulttuuriministeriön työryhmäraportissa esitetään, että
korkeakoulujen tulisi painottaa opiskelijavalinnassa toisen asteen todistuksia sekä
yhdenmukaistaa valintaperusteitaan vaiheittain vuoteen 2020 mennessä.
Lukiokoulutuksen lakisääteinen tehtävä on valmistaa opiskelijat jatkoopintoihin. Koulutuksen
aikana hankitaan siis juuri
niitä tietoja ja taitoja, joita korkeakouluopinnoissa
tarvitaan. On aivan mieletöntä jättää hyödyntämättä
ylioppilastutkinnosta jo ny-
kyisellään saatava vertailukelpoinen tieto hakijoiden
osaamisesta, ja sen sijaan
käyttää miljoonia euroja
korkeakoulujen ja hakijoiden kannalta raskaisiin pääsykoejärjestelyihin.
Työryhmä on huomioinut
myös tarpeen toiselle mahdollisuudelle sekä vaihtoehtoisille tavoille hakeutua
korkeakouluun.
Ylioppilaskokeessa epäonnistuminen ei saa sulkea
ylioppilaiden ovia korkeakouluun. Siksi on erityisen tärkeää, että samalla
puretaan ylioppilaskirjoitusten uusimiseen liittyviä
rajoituksia. Tällä hetkellä
hyväksyttyä arvosanaa voi
yrittää korottaa vain kerran. Olisimme valmiita luo-
pumaan tästä rajoituksesta
jopa kokonaan.
Työryhmän esitysten toteutuminen on kiinni ennen
kaikkea korkeakoulujen
valmiudesta muuttaa käytäntöjään, sillä ne päättävät
suurelta osin itse opiskelijavalintojensa toteuttamisesta. SLL toivoo, että korkeakouluilta löytyy rohkeutta
ja näkemystä rakentaa valintajärjestelmää, joka on
hakijalle helposti hahmotettavissa sekä oikeudenmukainen ? turvaten samalla korkeakouluille parhaan
mahdollisen osaamisen.
Elli Luukkainen
puheenjohtaja
Suomen Lukiolaisten liitto
Puheenvuoro
Kirja avaa ajatuksen
??Jari Tervo ei päästänyt
Turkkia eikä persuja vähällä Helsingin Kirjamessujen
avajaispuheessaan. Tervo
osoitti että puhe on hyvä
vasta silloin, kun puhuja
seisoo sanojensa takana.
Jos saarnamies ei ymmärrä
mitä puhuu, eivät sitä ymmärrä kuulijatkaan.
Kirjailija Tervon sanankäyttö viehättää koska hän
osaa pukea sanoiksi sen
mitä monet ajattelevat mutta eivät saa sanotuksi.
Turkki loukkaa sumeilematta ihmisoikeuksia.
Suuruudenhullu Turkki kaipaa ottomaani-imperiumin loistopäiviä ja vähät
välittää Euroopan unionin
linjauksista. Presidentti Recep Tayyip Erdogan tähyää
Lähi-itään ja pitää Eurooppaa pilkkanaan.
Miten meidän käy kun Euroopan Unionina ostamme
Turkilta ihmisten varastointipalveluja. Tämä on historian suunrinta ihmiskauppaa,
koska olemme ulkoistaneet
hädänalaisten ihmisten auttamisen Turkille. Alihankkijamme on diktatorisesti
hallittu maa, jonka päämies
pitää äskeistä vallankaappausyritystä Jumalan lahjana.
Tervo ilmaisee asian lennokkaasti: Miksi ostamme
palmuja Grönlannista ja
jäätä Saharasta? Antamalla Turkille valtuudet olemme osasyyllisiä ihmisoikeusloukkauksiin. Euroopan
Unionin jäseneksi Turkki
ei voi päästä juuri ihmisoikeusloukkaustensa tähden.
Turkki pieksää, vangitsee
ja sementoi ja vähät välittää
ihmisistä. Erdogan murjoo ja
häkittää. Hän erottaa toisinajattelijat viroistaan ja sulkee vankiloihin. Pakolaiset
viruvat konteissa. teltoissa,
siltojen alla, taivasalla.
Tervo ei arkaillut sanoa,
että kun olemme ostavinamme ihmisoikeuksia Turkilta, häpäisemme humanistisen ja kristillisen perintömme. Euroopan tilanne on synkempi kuin tunnustamme.
Samaan sarjaa kuluu Euroopan ja Suomen rasismi, nationalismi ja loukkaukset. Kun natsi syyllistyy
Helsingin keskustassa väkivaltaan, perussuomalainen
europarlamentaarikko Jussi
Halla-aho pitää sitä ?yksilötasolla valitettavana?. Ja
persujen eduskuntaryhmän
puheenjohtaja Juho Eerolla kuvailee natsiväkivaltaa ?ikäväksi sattumukseksi.? Pääministeri kuittailee
samaan malliin kevyesti,
että suomalaisten turvallisuudentunnetta järkyttävät
natsit ja turvapaikanhakijat.
Ja siinä kaikkiko?
Ihmisoikeuksia joko kunnioitetaan tai loukataan.
Hällä väliä-asenne ei johda mihinkään. Näyttää siltä että suomalainen politiikka on joutunut ?muuka-
Veli-Matti Hynninen
laiskammoisten panttivangiksi?, määritteli kirjailija.
Kirjamessut ovat muistinpalautusta. Paras tapa ymmärtää toista on kaunokirjallisuuden lukeminen. Se
lisää myötäelämiskykyämme eli empatiaa. Jari Tervo ehdottikin että ooppera- ja konserttivierailujen
lisäksi voisi kansanedustajille lahjoittaa suomalaisen
kaunokirjan.
Kansat ovat liikkeellä.
Kansainvaellusta ei voi rahalla estää, mutta kirjaa lukemalla voi oivaltaa mitä
lähimmäisemme odottaa
meiltä. Jari Tervokin päätti puheensa kultaisen säännön oivallukseen:
?Niinkin te tahdotte ihmisten tekevän teille, niin
tehkää te heille.? Raha ei
tee pesää, mutta tarjoamalla
pesäpaikan muukalaiselle
viihdymme itsekin paremmin toistemme seurassa.
Veli-Matti Hynninen
veli-matti@hynninen.info
Keskuspuistoryhmä valittaa yleiskaavasta
??Helsingin kaupunginvaltuuston hyväksymään yleiskaavaan ja sen valmisteluun liittyy virheellisyyksiä
ja lainvastaisuuksia, katsoo
Keskuspuistoryhmä. Se valmistelee yleiskaavasta valitusta hallinto-oikeudelle
Keskuspuiston osalta.
Keskuspuistoryhmä esittää, että Helsingin hallinto-oikeus kumoaa yleiskaavapäätöksen Keskuspuiston osalta.
?Yleiskaavaprosessiin liittyy useita virheellisyyksiä ja
lainvastaisuuksia, joihin valituksemme perustuu. Yleiskaava rikkoo luonnonsuojelulain lisäksi esimerkiksi
maankäyttö- ja rakennuslain useita kohtia?, toteaa
Susanna Pitkänen Keskuspuistoryhmästä.
?Esitämme, että Helsingin hallinto-oikeus kumoaa
yleiskaavapäätöksen Keskuspuiston osalta. Tällöin
Keskuspuiston nykyiset voimassa olevat asemakaavat
toimisivat edelleen Keskuspuiston suojana.?
Keskuspuiston asemakaavoissa on selvitetty perusteellisesti sen luonnonarvot
ja merkitys virkistysalueena. Maankäyttö- ja rakennuslaki vaatii ottamaan ne
huomioon mutta yleiskaavassa ne on sivuutettu viitaten vain kaupunkibulevardien taloudellisiin toteuttamismahdollisuuksiin
ja rakennusmaatarpeisiin.
Tällaiset perustelut ovat ristiriidassa yleiskaavalle laissa määriteltyjen sisältövaatimusten kanssa. Ne sivuutta-
vat myös yleiskaavan vaikutusarviossa esitetyn vakavan
huolen Keskuspuiston ekologisten yhteyksien kaventumisesta ja katkeamisesta.
Keskuspuistoon osoitettu
rakentaminen on ristiriidassa myös maakuntakaavan
kanssa, vaikka maakuntakaavan pitäisi ohjata Helsingin kaavoitusta.
Liito-oravien elinalueita
ei ole luonnonsuojelulain
vastaisesti otettu kaavassa
huomioon.
Juridista pohjaa Keskuspuistoa koskevalle valitukselle antavat myös yleiskaavan esittämistapaan ja kaavamääräyksiin liittyvät ongelmat sekä kaavoituksen tarkentuvan suunnittelun periaatteen ja luottamuksensuojaperiaatteen rikkominen.
Viikot 47-48 ? Nro 20
5
Tapaseura ry:lle
merkittävä lahjoitus
??Tapaseura ry sai merkittävän huomionosoituksen yhdistyksen 20-vuotisjuhlissa Meripaviljongissa 13.10.2016. Kauppaneuvos Satu Tiivola lahjoitti
yhdistykselle 10.000 euroa
käytettäväksi stipendeinä
lasten ja nuorten lukutaidon ja lukuharrastuksen
kehittämiseen seuraavina
20 vuotena.
Lasten ja nuorten lukuharrastus on hiipunut hälyttävästi viime vuosina.
Lukutaito on rapistunut, ja
myös sanavarasto kaventunut. Lukutaito vaikuttaa
kaikkeen oppimiseen. Nyt
saadun lahjoituksen myötä
Tapaseura ry voi stipendien myötä kannustaa lukuharrastukseen ja siten olla
mukana parantamassa lasten ja nuorten lukutaitoa.
Stipendien saajat päättää
Tapaseuran hallitus.
Tapaseuran perustivat 20
vuotta sitten yhdeksän eri
alojen vaikuttajanaista, jotka tunsivat tavat ja maailman: Leena Helaniemi,
Helena Iloniemi, Sirkka Lassila, Raili Malmberg, Eva-Christina Mäkeläinen, Ritva Rantanen,
Anna-Maija Tanttu, Paula
Tuomikoski, Helena Valonen. He olivat sitä mieltä,
että 1990-luvun Suomessa oli tilaa ja tarvetta hyviä tapoja edistävälle yhdistykselle.
Tapaseuran
tavoitteet
vahvistaa hyvien tapojen
tuntemusta ja herättää kiinnostusta käytöskulttuuriin
niin Suomessa kuin maailmalla ovat edelleen erittäin ajankohtaiset. Elinvoimaiseen yhdistykseen kuuluu tänä päivänä lähes 300
jäsentä.
Kamarineuvos Kaarina
Suonperä (vas.) ja kauppaneuvos Satu Tiivola (oik.).
Uunisaareen aito
Suomenlinnan lauttaliikenteessä piensavustamo
uusi matkustajaennätys
??Suomenlinnan lauttaliikenteessä saavutettiin uusi
matkustajaennätys marraskuussa. Lauttaliikenteessä
on tehty tänä vuonna yhteensä jo 2 miljoonaa matkaa.
Lauttaliikenteen matkustajamäärät ovat kasvaneet
tasaisesti viimeisen kymmenen vuoden aikana, ja edellinen matkustajaennätys on
vuodelta 2015. Matkustajamäärät ovat kasvaneet viime vuodesta 9 prosenttia.
Matkustajamäärien kasvua selittävät muun muassa parantunut palvelutaso,
kuluneena syksynä lisääntynyt turistien määrä lautoilla ja Pokemon Go -pelin suosio Suomenlinnassa.
? Liikennöinnin kannalta
voi olla todella tyytyväinen,
että Suomenlinna kohteena houkuttelee matkustajia näin runsaasti myös kesäkuukausien ulkopuolella. Aluksissa riittää kapasiteettia, ja matkustajapaikkoja on voitu Suomenlinna II -alukselle myös lisätä. Suomenlinnan liikenne
on osa Helsingin joukkoliikenneverkkoa ja joukkoliikenteen lippujärjestelmää,
mikä osaltaan mahdollistaa
joustavan kulkemisen ja
vaihtamisen myös liikennevälineestä toiseen. Erityisenä painopisteenä meillä on erilaisten matkustajaryhmien hyvä palvelu, ja
tätä tukee myös Suomenlinnan terminaalin käynnissä oleva muutoshanke,
sanoo Suomenlinnan Liikenne Oy:n toimitusjohtaja Rain Mutka.
Suomenlinnassa sijaitsevan lauttaterminaalin uudistustyöt alkoivat lokakuussa. Lauttaterminaalin
odotuskatosta ja opastusta
parannetaan sekä kulkuyhteyksiä selkeytetään erottamalla saapuvien ja lähtevien matkustajien kulkureitit
toisistaan. Uusilla järjestelyillä pyritään vähentämään
ruuhkaisuutta ja nopeuttamaan lautan tyhjentämistä
ja lastaamista.
Matkustajien
tyytyväisyys
korkealla tasolla
Helsingin seudun liikenteen (HSL) tutkimustulosten mukaan kokonaistyytyväisyys Suomenlinnan lauttaliikenteeseen on pysynyt
hyvänä. Tulos ei ole heikentynyt, vaikka lauttaliikenteen matkustajamäärät
ovat kasvaneet. Viime ke-
sänä lauttaliikenteen matkustajista 92 prosenttia oli
tyytyväisiä HSL-liikenteeseen ja jopa 95 prosenttia
oli tyytyväisiä lauttaliikenteen liikennöitsijöihin. Matkustajien tyytyväisyys oli
samalla tasolla myös viime
talven mittauksissa.
Suomenlinnan Liikenne
Oy hoitaa Suomenlinnan
henkilö- ja huoltoliikennettä. Suomenlinnan Liikenne
Oy on HKL:n tytäryhtiö.
Lauttaliikenteen tilaa ja aikataulut suunnittelee HSL.
Kuva: HKL.
??Helsingin merenrannan
virkistysmahdollisuudet lisääntyvät entisestään, kun
kaupungin eteläisimmän
kärjen Uunisaaren nimikkoravintola vaihtaa nimensä ja ilmeensä lisäksi myös
konseptinsa. Vuodenvaihteessa uudistettuna avautuvan ravintolan ruokatarjonnan ytimen muodostaa
perinteinen savustamo. Nimekseen muun muuassa
vernissatehtaana toiminut
tiilirakennuksessa sijaitseva
ravintola saa Ugn. Uuden
savustamon ravintoloitsijana toimii merellisistä Skiffer-ravintoloistaan tunnettu, Uunisaaren kanssa kesällä pitkäaikaisen vuokrasopimuksen tehnyt Peruna & Co.
Uusi omistaja aloitti tilausravintolastaan ja -saunoistaan tunnetussa Uunisaaressa jokapäiväisen
kesäravintolatoiminnan jo
heinäkuussa. Talven kynnyksellä ravintolan sisätilat
on remontoitu ja sisustettu
uudelleen. Ruokakonseptin sydämen muodostava,
puulla toimiva perinteinen
piensavustamo valmistuu
vuodenvaihteessa. Ravintola Ugn tulee erikoistumaan suomalaisesta luonnosta ja merestä ammentavaan ruokatuotteeseen,
joka saa makunsa klassisista savustusmenetelmistä. Saaren omassa savustamossa valmistuvat niin pihvit ja palvilihat kuin kokonaiset kalat ja kasviksetkin.
Ugnin ruokalista tulee sa-
vustamon tarjonnan ohella muodostumaan muista
helposti lähestyttävistä ja
suomalaisille tutuista makuyhdistelmistä.
Uunisaaren Ugn tulee olemaan talvikaudella
auki lauantait ja sunnuntait, ja kesäkaudella päivittäin. Talvikaudella Uunisaareen pääsee 15. marraskuuta avautuvaa siltaa myöten.
Tammikuun aikana ravintolassa lanseerataan myös livemusikkiin pohjaava perjantaiklubi, jolloin ravintola on auki perjantaista sunnuntaihin. Kesäkausi alkaa
toukokuun puolivälissä, jolloin saareen pääsee perinteisesti jatkuvasti liikennöivällä lautalla. Uunisaaren
tilausravintola-, kokous- ja
saunapalvelut jatkavat ennallaan läpi vuoden.
Uuden ravintola Ugnin
avajaiset pidetään uudenvuodenaattona. Uudenvuoden illallispaketit myydään
juhlasalin puolelle ja ravintolapuoli Ugn on aattona auki
myös ilman varauksia tarjoillen pikkusuolaista ja juotavaa. Ugnin uudenvuodenjuhlissa kuullaan livemusiikkia
ja vuoden vaihtuessa saarella
järjestetään ilotulitus.
Ennen virallisia avajaisia
Ugnissa järjestetään kaikille avoimet joulumarkkinat
10.-11. joulukuuta. Tuolloin paikalliset design-tuotteiden ja käsitöiden taitajat
myyvät joululahjoiksi sopivia tuotteita ja yleisöllä on
myös mahdollisuus nauttia
uuden ravintolan antimista.
Linnanmäeltä 4,3 miljoonaa lastensuojelutyöhön
??Linnanmäen Huvipuistoa pyörittävä Lasten Päivän Säätiö luovutti eilen 4,3
miljoonan euron avustuksen suomalaiselle lastensuojelutyölle. Kesän 2016
aikana huvipuistossa vieraili yli miljoona asiakasta, jotka kaikki osallistuivat summan keräämiseen
huvittelemalla Linnanmäen Huvipuistossa.
Avustus luovutettiin virallisesti 10.11. Linnanmäen Peacock-teatterissa järjestetyssä Linnanmäki Gaalassa, jossa esiintyi kansainvälisestikin tunnettu lauluyhtye Rajaton. Avustuksen
vastaanottivat Lasten Päivän
Säätiön vuonna 1950 perustaneet lastensuojelujärjestöt:
Lastensuojelun Keskusliitto,
Mannerheimin Lastensuojeluliitto, Barnavårdsföreningen i Finland, Ensi- ja turvakotien liitto, Parasta Lapsil-
le sekä Pelastakaa Lapset.
? Lasten Päivän Säätiön
avustuksella on valtavan
suuri merkitys toiminnallemme. Lasten- ja perheiden leiritoiminta, sporttikummitoiminta sekä vauva- ja lapsiperheiden auttaminen kotona ovat hienoja
esimerkkejä siitä konkreettisesta lastensuojelutyöstä,
jota päivittäin teemme, Sari
Nikula-Heino Parasta Lapsille ry:stä, Hanna Markkula-Kivisilta Pelastakaa
Lapset ry:stä sekä Riitta
Särkelä Ensi- ja turvakotien liitto ry:stä kertovat.
Avustussumman keräämiseen ovat osallistuneet
Linnanmäellä huvitelleiden
asiakkaiden lisäksi myös
pääyhteistyökumppanit
Hartwall, SOK/HOK-Elanto, Unilever Finland, MTV
sekä Bauer Media.
? Olemme valinneet Las-
Linnanmäen Karuselli
ten Päivän Säätiön ja Linnanmäen yhteistyökumppaniksemme, koska saamme olla
mukana luomassa parempaa
huomista ilon kautta. Lasten
Päivän Säätiön lastensuoje-
lujärjestöillä on todella pitkä kokemus lastensuojelutyöstä, ja niiden tarjoamien
palvelujen kautta moni lapsi ja nuori on saanut paremmat eväät elämäänsä, yksi
Linnanmäen pääyhteistyökumppaneista, Unilever Finland Oy:n viestintäpäällikkö Riitta Jantunen kertoo.
Huvipuiston historian aikana Lasten Päivän Säätiö
on tukenut suomalaista lastensuojelutyötä nykyrahaksi laskettuna yli 100 miljoonalla eurolla.
? Olemme todella kiitollisia kaikille huvipuistokävijöille sekä kumppaneillemme, jotka omalta osaltaan
osallistuvat tänäkin vuonna
Linnanmäen Huvipuisto-toiminnan kautta lastensuojelutyön tukemiseen. Tämän
avustuksen kerääminen antaa myös kaikkien Linnanmäen Hupimestareiden työpanoksille tärkeän merkityksen, sanoo Linnanmäen toimitusjohtaja Pia Adlivankin.
Nro 20 ? Viikot 47-48
6
Päivyri
Uudelleen löydetty mestari esille
Sinebrychoffin taidemuseoon
Viikon mietelause:
Ihmisessä on kaksi
ihmistä, toinen on
hereillä pimeydessä,
toinen nukkuu valossa.
??Caesar van Everdingen
(Alkmaar 1616/1617-Alkmaar 1678) oli omana aikanaan arvostettu mestari, hollantilaisen klassismin kirkkain tähti. Hän jäi
kuitenkin myöhemmin, lukuisten muiden taiteilijoiden tavoin, dramaattisempaa tyylisuuntaa edustavan
Rembrandtin varjoon. Nyt,
400 vuotta taiteilijan syntymän jälkeen, Caesar van
Everdingenin tuotanto, jota
asiantuntijat pitävät yhtenä
1600-luvun parhaista, on
koottu yhteen ensimmäistä kertaa.
Näyttely avattiin syyskuussa 2016 Alkmaarissa,
Stedelijk Museumissa, josta
se siirtyy ensi helmikuussa Sinebrychoffin taidemuseoon. Tapaus on ainutlaatuinen, sillä näyttely ei
ole missään muualla esillä.
?Olemme todella onnellisia
siitä, että museollemme tarjottiin mahdollisuus esitellä Caesar van Everdingenin
tuotantoa näin laajasti juuri Suomessa?, museonjohtaja Kirsi Eskelinen kertoo.
Caesar van Everdingenin
teokset ovat nyt uudelleenarvioinnin kohteena. Näyttely on monivuotisen tut-
Kahlil Gibran
(1883-1931)
Nimipäivät:
Viikko 47
Ma 21.11. Hilma
Ti 22.11. Silja, Seela, Selja
Ke 23.11. Ismo
To 24.11. Lempi, Sivi, Lemmikki
Pe 25.11. Katja, Kati, Katri, Kaisa, Riina, Katariina,
Katriina, Kaisu, Kaija, Kaarina
La 26.11. Sisko
Su 27.11. 1. adventtisunnuntai. Hilkka
Viikko 48
Ma 28.11. Heini, Kaisla
Ti 29.11. Aimo
Ke 30.11. Antti, Atte, Antero
To 1.12. Oskari
Pe 2.12. Unelma, Anelma
La 3.12. Meri, Vellamo
Su 4.12. 2. adventtisunnuntai. Airi, Aira
Joulun odotus
??Helsingin Laulun
adventtikonsert ti Temppeliaukion kirkossa 27.11.
klo 19.
Konsertin johtaa
Hanna Remes.
Tänä vuonna ohjelmistossa on mukana jouluista musiikkia Sulasolin
Sekakuoroliiton uunituoreesta joululaulukirjasta
sekakuoroille ? Jo on joulu täällä. Kyseinen kirja julkaistiin loma-marraskuun
vaihteessa, joten Helsingin
Laulun esitykset 1.
adventtina ovat uusien joululaulusovitusten ?kantaesityksiä?
Konsertti toteutetaan yhdessä Lions
Club Helsinki/Floorankenttä kanssa nyt jo
18. kerran. Kaikki konsertit
ovat laulettu Temppeliaukion kirkossa 1. adventtina.
Liput 15/12, nettisivuilta
www.helsinginlaulu.fi tai
tuntia ennen konsertin alkua ovimyynnistä.
Seniorit nettiin -luento
Rikhardinkadun kirjastossa
??Enter ry:n Seniorit nettiin -luento aiheella Ilmaiset kuvankäsittelyohjelmat
pidetään Rikhardinkadun
kirjaston 3. kerroksen lukusalissa torstaina 24.11.
klo 13-15. Ennakkoilmoittautumista ei tarvita ja tilaisuudessa on kahvi- ja
teetarjoilu.
Tilaisuudessa esitellään
muutama ilmainen tietokoneella käytettävä kuvankäsittelyohjelma ja näytetään
mm. kuvan rajaaminen, punasilmäisyyden poisto ja
kuvan koon muuttaminen.
Luennon järjestävät Rikhardinkadun kirjasto ja Enter ry.
Lisäksi Enter ry opastaa
tietokoneasioissa syyskaudella tiistaisin Rikhardinkadun kirjaston ala-aulassa klo 11-14. Opastukset
jatkuvat 13.12. saakka. Ei
ajanvarausta.
kimus-ja konservointihankkeen huipentuma ja suuri tapaus hollantilaisissa taidepiireissä. Kansainvälinen näyttely luo hienon läpileikkauksen taiteilijan monipuoliseen tuotantoon. Caesar van
Everdingenin maalauksia on
monissa museoissa ja yksityisissä kokoelmissa, mutta
harvoin saatavilla kansainvälisissä huutokaupoissa. Rijksmuseumin kokoelmiin 2009
hankittu teos ?Nuori nainen
olkihattu päässään? on mukana näyttelyssä.
Näyttely tulee esille Sinebrychoffin taidemuseoon
16. helmikuussa 2017, ja se
on toteutettu yhteistyössä
Alkmaarin Stedelijk Museumin kanssa.
CAESAR VAN EVERDINGEN - Siveltimen mestari
Rembrandtin aikaan, 16.2.14.5.2017
Pääsymaksu 12/10 ?, alle
18-vuotiaat ilmaiseksi. Sinebrychoffin taidemuseossa käy museokortti.
Opastukset suomeksi lauantaisin klo 14. Opastukset
ruotsiksi lauantait: 4.3, 1.4
ja 6.5 klo 13.
Opastilaukset: ma-pe klo
9-15 p. 0294 500 500, va-
Caesar van Everdingen: Nuori nainen olkihattu päässään.
Rijksmuseum.
raukset@kansallisgalleria.fi aukioloaika 16.2. - 14.5.
Avoinna: ti, pe 11-18,
Bulevardi 40, 00120 Helke, to 11-20, la, su 10-17. sinki, 0294 500 460, www.
Torstaisin on pidennetty siff.fi
Makkaragalleriassa öljyvärimaalauksia
??Susanne Snellman tekee
kuvia luomisen ja maalaamisen ilosta sekä rakkaudesta väreihin. Tekniikkana
öljyvärit suovat taiteilijalle
erilaisia mahdollisuuksia.
Snellmanin maalausten
perimmäisenä inspiraationa ovat ihmiset ja heidän
emootionsa ? koko elämään kuuluvien tunteiden
laaja kirjo katkeruudesta,
surusta ja vihasta iloon ja
rakkauteen. Snellmann kertoo: ?Vaikka ajattelisi positiivisesti, ei negatiivistenkaan tunteiden olemassa
oloa tarvitse kieltää. Viha
tai katkeruus ovat ok, mutta niihin ei saa addiktoitua.
En halua maalata vain iloisia kuvia, joissa kaikki on
hyvin, koska se ei heijasta
todellisia kokemuksiamme
maailmasta. Meillä on käytössämme kuitenkin kokonainen laaja tunneskaala.?
Snellmanin
teoksissa
esiintyy yleensä ihmisiä tilassa muiden kanssa tai
yksin: ne eivät koskaan
ole pelkästään abstrakteja tai maisemakuvia ilman
hahmoja. Kuvissa on me-
Ääni antaa terapiaa
Taas ilta tummentuu,
saapuu talvinen yö.
Nousee kultainen kuu,
sydämein hiljaa lyö.
Iltaan myöhäiseen
jälleen kuulla saan.
Tuttu ääni suloinen
hyvää yötä toivottaa.
Laskee kultainen kuu
ja päättyy pitkä yö.
Kun aamu taas avautuu,
sydämein hälle lyö.
Päivään alkavaan
jälleen kuulla saan.
Tuttu ääni suloinen
uuden polun tasoittaa.
Illat öihin päättyy
saatossa tähtivyön.
Oma silmäin sammuu,
nään yön tähtösen.
Vaikka unta nään
jälleen kuulla saan.
Tuttu ääni suloinen
tuo uneen terapiaa.
Toiveiden tumma yö
aamulle kättä lyö.
Päivään jokaiseen
jälleen kuulla saan.
Tuttu ääni suloinen
antaa mulle terapiaa.
Toivo Levanko lyyrikko
neillään jotakin
ja ne kertovat
meille tarinoita.
Maalausten aiheista vihjaavat
katsojalle niiden
nimet, vaikka lopullinen selitys
jääkin avoimeksi. Kukin meistä tekee tulkintoja omasta elämäntilanteestaan
ja viitekehyksestään käsin.
Taiteilija antaa
katsojan päättää, mitä kuvassa on tapahtunut
ja mitä siinä voisi tapahtua seuraavaksi?
Teoksissa
esiintyvien ihmisten kasvoja
ei useinkaan näe
tai niitä ei ole
? näin hahmot
jäävät universaaleiksi ja katsoja voi täydentää ne mielessään valmiiksi. Snellmanin maalauksista
voi löytää naivistisia, ekspressiivisiä tai surrealisti-
siakin piirteitä.
Makkaragalleriassa esillä
oleva kokonaisuus ?Echo of
Silence? (hiljaisuuden kaiku) on valmistunut vuosi-
en 2015?2016 aikana. Maalauksia
yhdistävät tummat värisävyt ja
tunnelmat, vaikka on mukana
muutama ilon
pi l k ahd u sk i n.
Näyttelyn nimiteoksessa istuu
yksinäinen hahmo tyhjässä hylätyssä tilassa.
Hahmon ääriviivat muistuttavat
Edvard Munchin
?Huuto? -teoksen
epätoivoisesta ihmisparasta.
Susanne Snellman on helsinkiläinen taiteilija,
joka aloitti öljyväreillä maalaamisen seitsemisen vuotta sitten. Snellmanin
maalauksia on
ollut esillä aikaisemmin muun muassa Galleria Dixissä vuonna 2015.
Susanne Snellman: Echo
of Silence 15.11.?2.12.
Aleksin joulukadun avaus
käynnisti joulukauden Helsingissä
??Perinteiset joulukadun
avajaiset pidettiin viime
sunnuntaina. Joulukadun
energiatehokkaat led-valot
ilahduttavat kaupunkilaisia
tammikuun loppuun asti.
? Aleksin joulukatu virittää Helsingin ydinkeskustan joulutunnelmaan
ja on samalla koko maan
vanhimpia joulutraditioita,
joka yhdistää kaupunkilaisia jo kolmannessa polvessa. Avajaisista on kasvanut riemukas kansanjuhla,
joka saa ihmiset liikkeelle
koko perheen voimin hakemaan hyvää joulumieltä, kaupunginjohtaja Jussi
Pajunen sanoo.
Joulupukin toi terveisensä Korvatunturilta. Kuva: Jussi Hellsten
Viikot 47-48 ? Nro 20
7
Kirjaesittely
Saako kirjastossa metelöidä
? äänimaisemaa tutkitaan Hiipunut on
Jatkoa sivulta 3
??Yleisten
kirjastojen
muuttuvaa äänimaisemaa
on tutkittu opetus- ja kulttuuriministeriön rahoittaman kansallisen hankkeen
avulla. Kevään 2016 aikana Helsingissä, Espoossa,
Lappeenrannassa, Seinäjoella ja Vihdissä on haastateltu kirjastojen asiakkaita
ja mitattu niiden akustisia
ominaisuuksia.
Asiakastutkimusten
ja
akustisten toimenpiteiden
tulokset julkistetaan vuoden 2017 alkupuolella,
mutta sitä ennen kirjastot
vastaavat keskusteluhaasteeseen.
Äänitilaisuuksia
kolmessa
kaupungissa
Voisiko kirjaston äänimaisema olla miellyttävämpi?
Voiko kirjaston äänimaisemasta tehdä taidetta tai sen
kanssa leikkiä taiteen keinoin? Osaammeko kuunnella kirjaston ääniä?
Kirjastot kolmessa eri
kaupungissa avaavat korvansa äänille ja muuttuville äänimaisemille.
Entressen (Espoo), Sampolan (Tampere) ja Vallilan (Helsinki) kirjastoissa
julkistetaan akustoivat taideteokset ja keskustellaan
äänimaiseman ulottuvuuksista tiistaina 22.11.2016
klo 18. Keskustelussa mukana tutkijoita, kirjaston
edustajia ja taiteilijoita. Tapahtuman aikana voi vastamelukuulokkeista kuunnella erilaisia kirjastoäänimaisemia. Tilaisuuksiin on
vapaa pääsy.
Unelmia ja melodraamaa
Hakasalmen huvilassa
??Hakasalmen
huvilan
Musiikkia!-näyttelyssä pidetään marraskuussa lukuisia ilmaisia matineakonsertteja sekä pari pääsymaksullista iltakonserttia. Tyylien
ja kokoonpanojen kirjo on
konserteissa laaja.
la 26.11. klo 14 Runoen
Vapaa pääsy, käsiohjelma
10 e.
Runoen on uusi ja elä-
mänmakuinen yhtye, jonka
ohjelmistoon kuuluu lyyrisiä melodioita ja värikkäitä
rytmejä. Jenni Rothin tunteisiin vetoava ääni ja vahva
tulkinta ovat koskettaneet
kuulijoita. Yhtyeen uusissa pop/jazz/folk-henkisissä sävelmissä tunnettujen
runoilijoiden (muun muassa Kivi, Leino ja Södergran) runot saavat uuden
elämän. Suurin osa sävellyksistä on syntynyt säveltäjä-pianisti Juha Granlundin kynästä.
Musiikkia!
Kaupungin soivat muistot
Hakasalmen huvila, Mannerheimintie 13b
Auki 26.2.2017 asti ti?su
klo 11?17, to klo 11?19.
VAPAA PÄÄSY
Suomen olympiakisamenestys
??Suomi on osallistunut
virallisiin olympiakisoihin
vuodesta 1908 lähtien, viimeisimpänä viime kesänä
Rio de Janeiron kesäolympiakisat.
Suomalainen urheilukansa
on aina seurannut olympiakisoja suurella mielenkiinnolla, menestystä on odoteltu, joskus myös saatu. Suomen olympiamenestykseen
jos mihinkä sopii ajatus, että
?kyllä ennen oli kaikki paremmin?. Nyt 2016 Suomi
saavutti Riossa yhden jaetun pronssimitalin, kisamenestys oli kaikkien aikojen
huonoin vaikka ?systeemien? piti olla kunnossa ja
rahaa kylvetttiin enemmän
kuin koskaan. Tukholman
kisoissa 1912 Suomi saavutti yhdeksän kultamitalia, Antwerpenissä 15 kultamitalia ja Pariisissa 1924
tuli 14 kultaa, 13 hopeaa ja
kymmenen pronssia.
Näitä hienoja saavutuksia
tuo esille mukavalla tavalla tietokirjailija Lasse Erola
tuoreessa kirjassaan ?Suomalaisten olympiavoittojen
tarinat ? ( Paasilinna 2016 ).
Kirja oli valmis jo keväällä,
mutta jäi odottamaan Rion
olympiakisoja, jos sieltä tulisi täydennystä kultamitalivoittajien sarjaan ja olisihan
tuoreen kultamitalivoittajan
esittely ehkä lisännyt kirjan
myyntiäkin ...Turha toive.
Lasse Erolan kirja esittelee kaikki suomalaiset
olympiavoittajat, kaikkiaan
146 henkilöä. Kaikki eivät
ole urheilijoita, sillä Erola on aivan oikein ottanut
voittajiin mukaan myös ns.
taideolympiakisoissa ykkösiksi tulleet suomalaiset,
joista runoilija Aale Tynni
on ehkä tunnetuin.
Vääryydellä ja
viekkaudella
Hakasalmen huvilassa lauantaina 26.11.2016 konsertoivan Runoen-yhtyeen lauluissa tunnettujen
runoilijoiden säkeet muuttuvat lyyrisiksi melodioiksi ja värikkäiksi rytmeiksi. Kuva: Kerttu Penttilä.
Itsenäisyyspäivän
juhlavastaanotto
??Suomen vahvuudet ovat
tänä vuonna tasavallan presidentin itsenäisyyspäivän
juhlavastaanoton teemana.
?Suomi on maailman vakain maa ja olemme maailman onnellisimpia kansoja. Meillä on puhdas luonto
ja puhdasta ruokaa. Olemme niin monella mittarilla maailman huippua, että
se tietää hyvää myös tulevaisuudelle. Vahvuutemme
nähdään helposti itsestäänselvyyksinä ja siksi haluamme nostaa ne hetkeksi valokeilaan. Katsotaan kotimaatamme hieman uusin
silmin!?, sanoo presidentti
Sauli Niinistö.
Tutkimusten mukaan Suomi on maailman parhaimmistoa muun muassa rehellisyydessä, innovatiivisuudessa, vakaudessa, lukutaidossa ja koulumenestyksessä sekä tyttöjen mahdollisuuksissa. Itsenäisyyspäivän juhlavastaanoton kutsuvieraissa on runsaasti näiden Suomen menestystekijöiden mahdollistajia. Kutsujen postitus on alkanut.
Tasavallan
presidentti Sauli Niinistö ja hänen
puolisonsa Jenni Haukio
kutsuvat vastaanotolle noin
1800 vierasta. Kutsuvieraiden joukossa on laajasti eri
aloilla ansioituneita suomalaisia. Viime vuosien tapaan kutsuttujen joukossa
on runsaasti sotaveteraaneja ja lottia. Suomalaisveteraanien rinnalla Presidentinlinnaan on tänä vuonna
kutsuttu myös Suomen-poikia eli jatkosodassa taistelleita virolaisia vapaaehtoisia sekä talvi- ja jatkosodan
ruotsalaisia vapaaehtoisia.
Juhlavastaanoton ohjelmasta ja muista järjestelyistä tiedotetaan myöhemmin.
Tämän päivän urheilua
kauhistellaan vääryyksistä,
dopingista, sopupeleistä ja
muista erityisesti urheilujohtotason kähminnöistä.
Antiikin Kreikan olympiakisat aikoinaan loppuivat
epärehellisyyksiin, voittojen
ostamiseen ja myymiseen.
Sellaisia toimiahan Suomessakin urheiluihmiset paheksuvat, ei me tehdä niiin mutta muut. Kuitenkin Suomen
urheiluhistorian ensimmäinen kultamitali Lontoossa
1908 voitettiin vääryydellä,
kultamitali ostettiin rahalla!
Kisojen painimatolla sarjassa
93 kg, 21 osanottajaa, etenivät loppuotteluun suomalaiset Verner Weckman ja Yrjö
Saarela. Kultamitali ratkaistiin niin, että voittajan piti
saada kaksi voittoa vastustajastaan.
Ensimmäisessä ottelussa
Saarela pisti Weckmanin
selälleen ajassa 4.22 ja joh-
ti 1-0. Toisessa
ottelussa Saarela sai Weckmanin
taas
pahaan siltatilanteeseen,
mutta jotenkin Weckman yllättävästi vapautui pinteestä ja Saarela oli hetken kuluttua selällään ! Tilanne 1-1.
Kolmannessa ottelussa
miehet nojailivat pitkään
toisiinsa. He keskustelivat
ja sitten Weckman kaatoi
Saarelan helpon näköisesti
ajassa 16.10. ja voitti kultaa,
Saarela hopeaa. On puhuttu, että Weckman, myöhemmin insinööri, vuorineuvos,
lupasi kesken ottelun Saarelalle rahaa, jos tämä häviäisi. Vuorineuvos Weckman
ei asiaa koskaan tunnustanut, mutta Saarela paljasti
vanhoilla päivillään Weckmanin luvanneen hänelle
?rahaa ja muutakin apua ?!
Näin Verner Weckmanista
tuli ensimmäinen suomalainen olympiavoittaja 1908.
Ilmeisesti rahalla sopuottelussa. Ei kovin ylväs alku
Suomen olympiakisahistorialle!
Petetyt lupaukset
Erolan erinomaisen mielenkiintoinen kirja kertoo
suomalaisten olympiavoittajien tarinat juuri olympiakisoissa, voiton saavuttamisen tarinan. Ei siis mitään
sankarielämäkertoja kokonaisuudessaan. Paini oli
yleisurheilun ohella suomalaisten suuri menestyslaji
olympiakisojen alkuvuosikymmeninä ja on säilyttänyt kohtalaisen hyvin asemansa näihin päiviin saakka. Antwerpenin kisoissa
1920 Suomi oli painimolskilla vahva, viisi kultamitalia. Sarjan 67,5 kiloa loppuottelussa tekivät suomalaiset urheilujohtajat, miten
ollakaan, ikävää filunkipeliä, joka ulottui kisojen jälkeen Suomeenkin.
Finaalissa olivat vastakkain kaksi suomalaista Eemil
Väre ja Taavi Tamminen.
Väre oli ?vanha mestari?,
Tamminen taas kovakuntoisempi itse kisoissa. Loppuottelun hävinnyt joutui painimaan vielä hopeamitalista
ja Suomen joukkueen johto
sai sovittua, että Tamminen
häviää tahallaan Väreelle finaalin ja voitta sitten hopeaa, koska on kovakuntoisempi kuin Väre. Näin tehtiin, Väre selätti Tammisen
neljän ja puolen minuutin
kohdalla. Tamminen selätti
sitten hopeamitaliotteluissa
kaksi vastustajaansa, joista Väre oli saanut ?vain pistevoiton?. Joukkueen johto
oli luvannut antaa sopuilus-
ta Tammiselle Väreen voittaman kultamitalin, silloin
mitalit jaettiin vasta kisojen
jälkeen Suomessa.
Tamminen sai kultamitalin, mutta asiasta ei kerrottu mitään lehdistölle eikä
yleisölle. Tammiselle sanottiin, että jos sopuottelu
tulee julki, Suomi menettää kaikki mitalinsa. Näin
urheilujohtajiin uskoneelta Tammiselta vietiin kultamitalin hohto ja kunnia .
Aito suomalainen
Olympiaurheiluun on aina
kytkeytynyt myös kansallisia, nationalistisia piirteitä.
Näin myös Suomessa. Vuoden 1928 Amsterdamin kisoja ennen Suomen Urheiluliiton nuori, 28-vuotias, puheenjohtaja Urho Kekkonen
vaati, että Suomen joukkueen osallistujilla tulee olla
suomenkielinen nimi, ruotsinkieliset nimet pitää suomentaa! Itse kisoissa miesten
1500 metrin juoksun voitti
turkulainen Harri Larva, joka
oli ennen kisoja vielä Harry
Lagerström. Samassa juoksussa pronssille tuli Suomen
Eino Purje, joka voittaessaan
työläisolympiakisoiissa 1925
oli vielä Eino Borg. Näinä ulkomaalaismuuttoliikkeen aikoina kansallisuusintoilijoiden ja muidenkin on hyvä
muistaa, että itsenäisen Suomen ensimmäinen olympiavoittaja vuoden 1920 kesäkisoissa oli maahanmuuttaja!
Taitoluistelija Ludovika
Jakobsson voitti miehensä
Walterin kanssa pariluistelun olympiakultaa. Ludowika oli syntynyt Saksan
Potsdamissa ja tuli ?naimakaupan? kautta luistelemaan Suomelle kultamitalin, maan ensimmäisen.
Paljon tietoa
?Suomalaisten olympiavoittojen tarinat ? on erinomainen tietokirja, erinomainen kaikenlaisten urheiluvisailujen kysymysten lähde ja
lahjakirjana urheilukansalle
mukava kurkistus aikaan
jolloin Suomi oli urheilussa
maailman suurvalta. Viimeaikaista urheilumenestuystä ajatellen kirja ei vanhene kovin pian kuten monet
muut urheilukirjat!
Pekka Hurme
Arkkipiispan vaalitapaa muutetaan
Jatkoa sivulta 3
??Vaalitavan muutoksen
taustalla on se, että arkkipiispan kokonaiskirkon
tehtävät ovat vuosien varrella lisääntyneet ja niiden
merkitys on kasvanut.
Kirkkolain ja kirkon vaalijärjestyksen muutokset tulevat voimaan mahdollisimman pian.
Lääninrovastivaalista luovutaan
Kirkolliskokous päätti yksimielisesti esittää lakimuutosta lääninrovastin vaalitapaan. Lääninrovasti toimii
piispan ja tuomiokapitulin apuna.
Lääninrovastin nimittää
jatkossa
tuomiokapituli.
Lääninrovasti valitaan rovas-
tikunnan seurakuntien kirkkoherrojen joukosta. Valintatavan muutoksen myötä
rovastikunnan papit ja lehtorit menettävät mahdollisuuden osallistua lääninrovastin valintaan. Muutos keventää hiippakunnan hallintoa, kun vaalista luovutaan.
Lakimuutos tulee voimaan mahdollisimman pian
sen hyväksymisen jälkeen.
Nro 20 ? Viikot 47-48
8
Risto Kolanen
Pyhäinpäivien
kulttuurikierros
??Improteatteri on jo tuttua
monelle, tienraivaaja Stella
Polariksen ja muiden esittämänä. Mutta sirkusimprokoe on ihkauusi asia! Kolme taidemuotoa yhdistää itsensä Sirkus Stellandiassa,
musiikki, improvisaatioteatteri ja nykysirkus hyvin
kekseliäällä tavalla. Mitään
ei ole suunniteltu ennalta.
Stella Polariksen improvisoijat sekä sirkustaiteilijat yhdistävät voimansa luoden uudenlaisen esitysmuodon, jossa liikkuva keho on
mahdollisuus ja tarinoita
kerrotaan niin sanallisesti
kuin sanattomastikin. Yleisö pääsee mukaan antamalla aiheita ja sanoja esiintyjille. Kaapelitehtaan Turbiinisalissa Salla Hakanpää,
Talvi Janatuinen, Tanja Kaitaniemi Orraryd, Ainu Palmu, Mikko Penttilä, Pihla
Penttinen sekä Hannu Risku luovat iloisen sirkusimprofiiliksen.
Salla Hakanpää vertikaaliköydessä, Talvi Janatuinen tukee
ja Tanja Kaitaniemi Orraryd ja
Hannu Risku säestävät. Kuva:
Stella Polaris
Anni Rissanen pyörii kuin karuselli koko esityksen ajan Forum
Boxissa. Taustalla Pekka Pitkäsen Kalevala-aiheisia töitä. Kuva:
Salla Keskinen
Esineistä luopumisen
rituaali
Kauniin esteettinen ja
henkisesti vapauttava tanssiteos kuvataiteen ympärillä koettiin Forum Boxissa Ruoholahdenrannassa.
?Turning point? (Käännekohta) on tanssitaiteilija
Anni Rissasen uusi soolokoreografia, joka käsittelee
luopumista, jonka merkitys ruumiillistuu ja saa liikkeellisen muodon esityksessä myötäpäivään pyörivän
liikkeen tutkielmana. Rissanen tulee Forum Boxin
monttutilaan kolme kiertävää ?päähinettä? päässään
tai lanteillaan. Yhden hän
riisuu. Kaksi muuta lähtee mukana välillä hitaampaan, välillä kiihtyvän nopeaan liikkeeseen. Metalliset, lasiset, puiset ja muoviset ?luovutetut? esineet
törmäävät karusellissa toisiinsa ja synnyttävät ääntä.
Tanssi tapahtuu Pekka
Pitkäsen Kalevala-aiheisen
näyttelyn monttuosassa, teosten Pohjan kukka ja Tuonen kukka edessä. Esityksen materiaaliksi Rissanen
keräsi ihmisiltä jo keväällä
pyytämiä tarpeettomia asioita ja esineitä, jotka dokumentoidaan Turning Point
-blogiin valokuvina ja lyhyinä kirjoituksina. Niistä rakentui tanssijan esitysasu. Löysin jälkikatselussa passin, metrolipun,
vierautta, samuutta ja kohtaamispistettä?, taiteilija sanoo. Lotta Esko loi mainion ja värikkään lavastuksen
riippuvine lamppuineen ja
takaseinäkaakelin maalauksineen, jotka värittivät muuten askeettista tilaa. Favela
Vera Ortiz on työskennellyt
laaja-alaisesti tehden sekä
näyttämöteoksia että paikkakohtaisia teoksia.
Kadonnut Nijinsky
kuviteltuna
Karolina Ginman (edessä) ja Tanja Illukka eläytyvät ihmisen ja
eläimen rajapintaan Asematilassa. Kuva: Chris Senn
pantahärpätin, lompakon,
koruja, jopa Sibeliuksen
CD:n. Puhdistautumisrituaalissa ihmisten vanhat esineet vapautuvat aiemmista
merkityksistään ja saavat
uuden elämän.
Ihmisen ja eläimen
anatomia
Valtavan hienon tanssiesityksen saimme kokea Huopalahden vanhalla rautatieasemalla, Asematilassa,
jolle toivoo kulttuurikäytön jatkoa. Koreografi Fa-
vela Vera Ortizin 15-vuotistaiteilijajuhlavuosi huipentui uuden Tanssiteos
OPUS CORPUS III esityksiin Helsingissä. Tanssijat
Karolina Ginman ja Tanja
Illukka aloittivat ja lopettivat pitkän matkan ?retkiluistelijan? liikkeisiin, pitkällä ?takapotkulla?.
He liikkuivat kokolattian
tilassa ihmisen ja eläimen
välimaastossa, joka on uusi
elementti Opus Corpus -sarjan ?anatomisen maiseman
ajatukseen?. Esitys vaeltaa
katsojaa kohti ja ?kysyy
Marraskuun yksi tärkeä
ja kaunis nykytanssiesitys
on Liisa Pentin rohkea koreografia ?Jeux - uudelleen
kuviteltu? Ateneumin salissa. Kyse on Vasili Nijinskyn
?kadonneesta? koreografiasta ?Jeux? (leikki, peli), joka
sai ensi-iltansa 1913, vähän
ennen Kevätuhrin valmistumista. Se on myös Claude
Debussyn viimeinen orkesterisävellys, jota kutsutaan
myös ensimmäiseksi modernistiseksi sävellykseksi.
Esityksestä taltioitui jälkipolville vain muutama
kuva, muistiinpanoja j itse
Debussyn sävellys. Niinpä
esityksen uudelleen kuvittelu tarjoaa Liisa Pentille
ja kolmelle tanssijalle hyvin vapaat kädet. Tanssijoiden ranteet ovat aina jännittyneesti taitettuna. Nämä
puitteet olivat olemassa.
Anna Torkkel, Jouni Järvenpää ja Maija Reeta Raumanni tanssivat luovan kekseliäästi, ilmavasti musiikkiin ja sen välihetkiin. Katsoja voi keskittyä kolmeen
tanssijaan, jotka tenniskentän tunnelmissa tekevät
vauhdiltaan vaihtuvatempoisia liikkeitä. Tunnelma
on etydinen, rauhallinen,
viikonlopunvietonomainen.
Tanssi ennen kieltä
Liikkeellä marraskuussa
?nykytanssifestivaali
Anna Torkkel (vas), Maija Reeta Raumanni ja Jouni Järvenpää leikkivät Ateneumissa. Kuva:
Hertta Kiiski
Anne Hiekkaranta (edessä), Joona Halonen ja Anni Koskinen
ovat läpivirtauksen paikkoja Zodiakissa . Kuva: Tani Simberg
on ilahduttanut Helsingin
kaamosaikaa jo 30 vuotta. Omar Rajehin & MajaGroupin hypnoottinen
tanssi valloitti Kiasmassa.
Stoassa oli kahtena iltana
nigerialaisamerikkalaisen
Jamaal Olawale Kosokon
..negrophobia, jonka teema on mustan miehen kehoon liittyvät eroottiset pelot. Teos sekoittaa ihmisen
identiteettejä, mielenmaisemia ja maailmoja, myös
naisvihan syntyä. Taustalla pyörivät koko ajan jenkkitelevisioiden videot poliisi- ja katuväkivallasta.
Eeva Muilun työryhmä vastasi kotimaisesta panoksesta puhuttelevalla uudella,
nimettömällä koreografialla kolmelle tanssijalle Zodiakissa. Miten tanssi voisi olla ennen kaikkea ? ennen ajatusta, ennen kieltä,
ennen määrittelyä? Miten
rakentaa teos niin, että se
voisi toimia paikkana ja
olosuhteena tanssin ilmaantumiselle?, tekijät kysyvät.
Tanssijat toimivat läpivirtauksen paikkoina. Heidän
työskentelyssään on jotain
hyvin intiimiä, joka saa katsojan herkistymään esityk-
Sinikka Sokan ja säestäjä Eeppi Ursinin yhteistyö soi kauniisti. Kuva: Sirkka-Liisa Lahtinen
Viikot 47-48 ? Nro 20
9
sen äärelle ja virittäytymään
kehon taajuudelle. Taiteelliseen työryhmään kuuluvat Muilun lisäksi tanssijat
Joona Halonen, Anne Hiekkaranta ja Anni Koskinen,
Juha Hurme hurmioitui Laurin Viidan rooliin. Kuva: Topi
Koivisto
jen välissä mukavasti Sokkaa, joka kertoili tarinoita
nuoruudestaan, ja teatteri- ja musiikkityöstään. Ensimmäisen puoliajan laulut
olivat hieman julkistuksellisempia, yhteiskunnallisesti kantaa ottavia. Mutta oli
siellä ?Kipakan akan kehtolaulu?, jonka taitelija esitti jo teatterikoulussa. Aivan upea oli Brectin-Weillin ?Balladi merirosvo-Jennystä? Kerjäläisoopperasta.
Sinikka aloitti laulun katsomon takaa, baaritiskiltä
ja valui sieltä teatraalisesti pianistin taakse. ?Laulu Moldausta? oli toinen
Brect-klassikko, Hans Eislerin säveltämänä. Entisen
miehen Leif Salmenin salaviisas ?Viini? kuultiin jakson lopuksi.
Toisella jaksolla viehätti eniten Mikkola-Ojanen
-yhteistyö ?Kypsän naisen
blues? sekä Piaf-kokonaisuus, jossa ?Padam, padan?
sointui mahtavasti. Vanhat
klassikot saavat uutta ajankohtaisuutta tässä ajassa.
?Oppimisen ylistys? tuntuu
kestävän äidiltä tyttärelle.
Lopuksi Violetta Parran
?Elämälle kiitos?, onneksi Jaana Lapon suomentamilla sanoilla, jotka ovat
parhaita.
Sokka pääsi irti
? Ei, minua et puolikkaalla helli / elämä, kaikki kokonaan, minä jaksan
/en minä halua onnen puolikasta 7 enkä myöskään
murheen puolikasta tahdo,
Jevgeni Jevtushenko runoili
Markku Lahtelan suomentamana. Useimmiten se tunnetaan Kristiina Halkolan
tulkintana.
Lähikuvassa-klubilla pääsimme nauttimaan laulusta
Sinikka Sokan tulkinnasta
klubiemäntä-pianisti Eeppi
Ursinin säestämänä Teatteri Avoimien Ovien eteislämpiössä. Sävellys on Kaj
Chydeniuksen.
Ursin haastatteli laulu-
JOULUSIIVOUKSET
a kodistasi paikan,
Lakeuden Emännät siivoa
a.
johon pukin on mukava tull
Lakeuden Emännät siivoaa satojen vuosien kokemuksella
Soita emännille
www.lakeudenpito.fi
Juustokauppa
Tuula Paalanen
Avoinna ma-pe 8-18 la 8-16
Wanha kauppahalli 73-74
00130 Helsinki ? Puh. 627 323
email: tuula.paalanen@welho.com
www.juustokauppa.com
Löydät meidät facebookista
AFROJAZZ CLUB STORYVILLE
Museokatu 8, Helsinki
19-02. Showtime 22.00
Liput 10? / Tiketti ja ovelta
(+narikka 3 ?). Puheenvuoro klo 21.00
Väriä, vilskettä ja vipinää
Marraskuisena torstai-iltana 24.11. on luvassa vilskettä ja vipinää Afrojazz Clubin
pikkupikkujouluissa. Esiintymässä Es-Ow and the Ridial Band (Senegal, Kongo,
Suomi, Espanja, Kamerun), jonka kappaleet tempaavat tanssimaan. Värikkään
keikan jälkeen lavalla järjestetään Afrojazz Clubin ensimmäinen jamisessio.
Tyyli on vapaa ja asiansa osaavat muusikot tervetulleita lavalle.
Asiapuheenvuorossa on Suomen World Vision ry:n toiminnanjohtaja Tiina Antturi.
Teksti: Risto Kolanen
Claes Anderssonin (oik) uusin kirja jatkaa Oton elämää,
persoonasta, joka on lähellä
häntä itseään. Risto Kolanen
haastattelee. Kuva: Topi Koivisto
Paulig Kulma: uusi kahvin ystävien
kohtaamispaikka keskellä Helsinkiä
??Paulig on avannut kahvitalon Helsingin keskustaan. Aleksanterinkadun ja
Kluuvikadun kulmassa sijaitsevassa Paulig Kulmassa tarjoillaan paikan päällä paahdettua ja käsityönä
valmistettua kahvia. Paulig Kulma on kahden kerroksen kahvitalo, jossa on
myös oma pienpaahtimo
ja Paulig Barista-instituutti.
Paulig Kulma tarjoaa Helsingin keskustan vilinässä
ainutlaatuisen virkistyspaikan, jossa on mahdollisuus
perehtyä kahvin valmistuksen saloihin ja makuelämyksiin upeassa designym-
Paulig Kulma.
päristössä. Paulig Kulmassa
kaiken keskiössä on kahvi.
Tarjolla on aina useita erilaisin menetelmin valmistettuja kahveja ja papuja
ostettavaksi myös kotiin.
? Paulig Kulma on luotu erilaisille kahvihetkille ja -elämyksille. Paulig
Kulmassa on mahdollisuus
testata kahvimaailman parhaita laatuja, tilaa tavata ystäviä, tehdä töitä tai vain
rentoutua. Se on kahvitalo,
joka tuo yhteen hyvän kahvin ystävät, sanoo Pauligin
markkinointijohtaja Karri
Kauppila.
? Paulig Kulmassa kai-
ken keskiössä on kahvi,
johon suhtaudumme ilolla
ja intohimolla. Meillä voi
maistaa erilaisia makuja ja
tavata hyvän kahvin äärellä huippubaristoja ja Pauligin Paulan. Paahtopäivinä kahvitalossa ja Helsingin keskustassa tuoksuu
kahvi ja paahtamista voi
tarkkailla lähietäisyydeltä.
Paulig Kulmassa järjestetään myös maistatuksia ja
erilaisia kahvitietoiskuja,
kertoo Paulig Kulman manager Charlotta Nylund.
Paulig Kulman valikoimat ovat runsaat ja ne vaihtuvat päivittäin. Kahvitalo
aukeaa arkisin klo 7.30 ja
silloin on saatavilla aamupalaa. Lounaalla on tarjolla useita erilaisia lounasvaihtoehtoja ja työpäivän
jälkeen nautittavaksi sopii after work -kahvikattaus. Viikonloppuisin Paulig Kulmassa voi herkutella maukkailla, ruokaisilla
ja kiireettömillä brunsseilla
tai viettää iltaa aina klo 23
asti. Paulig Kulmassa kahvilayrittäjänä toimii turkulainen Pure Hero, joka on
tunnettu muun muassa terveellisistä raakakakuistaan.
Paulig Kulman aukioloajat,
kahvitalon koulutukset ja
p. 010 281 2600
Charlotta Nylynd,
Paulig Kulma manager.
tapahtumat löytyvät Paulig Kulman
kotisivulta ja sosiaalisen median kanavista.
Paulig
Kulman
erikoiskahvit
paahdetaan
biokaasulla
Paahtaja Sampo
Latvakangas paahtaa Paulig Kulman omat
kahvit, jotka ostetaan pienerissä
vain kahvitalon
tarpeisiin. Kaikille kahveille on yhteistä hyvä laatu ja
kiinnostava tarina.
Paahtajan luottokumppanina toimii Bertha-paahtokone, joka toimii
puhtaasti biokaasulla eli 100-prosenttisesti uusiutuvalla ja kotimaisella energialla.
Nro 20 ? Viikot 47-48
10
BALDERIN TALO
??Balderin talo kuoriutui
ulkosivuremontin pressuista Marraskuun alussa entistä hehkuvamman värisenä. Useimmat Helsinkiläiset tunnistavat upean punaisen talon Aleksanterinkadulla, mutta harva tietää
mikä tämä talo on.
Yli 200-vuotias talo
Balderin talo on ensimmäisiä Helsingin suurpalon
jälkeen rakennettuja taloja.
Viereisellä tontilta Suurkadulla (nykyisin Aleksanterinkatu 10) huolimattoman tallirengin lyhdystä 18.11.1808
alkoi tuo massiivinen tulipalo, joka tuhosi koko Helsingin puusta rakennetun keskustan. Balderin talo rakennettiin 1814 palossa tuhoutuneiden talojen raunioille.
Talon rakennutti Adolf
Fredrik Gebauer, joka oli
varsin merkittävä henkilö.
Gebauer oli menestynyt Venäjän vallan aikana hyvin
liiketoimissaan ja tunnettiin
myös aktiivisena kauppiaskunnan jäsenenä. Naimaton
kauppaneuvos solmi sopivan avioliiton varttuneella
iällä edesmenneen kauppias Schwartzin lesken Maria
Sofia Sunnin kanssa, ja rakensi vaimonsa omistamille raunioille uuden kauppiastalonsa. Talo rakennettiin
kaksikerrokseksi ranskalaiseen barokkityyliin. Arkkitehtinä toimi Pehr Granstedt, joka oli 1800-luvun alkupuoliskon tunnetuimpia
arkkitehteja.
Herkullinen historia
Suomalainen keittiö oli
tuolloin varsin
kansainvälinen,
lähes kaikki Helsingin ravintoloitsijat tulivat ulkomailta. Sveitsiläinen sokerileipurikisälli Christian
Menn avasi konditorian täällä jo
1814 kun talo valmistui, ja se oli
luultavasti kaupungin ensimmäinen. Fredrik Edvart Ekberg avasi Kellariravintola Gropenin 1862
ja Karl Fazer saapui kaupunkiin vasta 1891.
1818 keisari tuli vierailulle Suomeen, ja tarinan
mukaan ?joku sveitsiläisistä kondiittoreista? kehitti
hänen kunniakseen uuden
herkun, Aleksanterin leivoksen. Keisarin palatsi sijaitsi
Gebauerin talon viereisessä korttelissa, ja Gebauer
oli kauppiashuoneen puhemiehenä varsin vaikutusvaltainen mies, joten on hyvin
suuri todennäköisyys keisarin tarjoilut kehitettiin juuri täällä. Sveitsiläinen Menn
piti talossa ravintolaansa
Gebauerin talossa aina kuolemaansa saakka 1834.
Vuosisadan vaihteessa talon ensimmäisessä kerroksessa C.F. Nybergs Cafessa
kokoontui kaupungin hienompi väki sekä monet järjestöt, mm. ?Kalastuselinkeinoa harrastavien yhtiökokous, Old Boys urheiluyhdistyksen kokous ja Pörssitunti
joka arkipäivä klo 12? (HS
1913). Mutta ravintoloiden
kukoistus päättyi sotaan.
Venäjän vallankumous lo-
petti lähes kaiken kaupan
ja tuotannon ja kauppojen
hyllyiltä loppui ruoka. Lisäksi 1919 astui Suomessa
voimaan kieltolaki, joten
ravintolatoiminta ei ollut
kovin kannattavaa. Ilmassa oli nälänhädän pelko ja
C.F. Nybergin ravintolassakin tarjottiin vain puuroa.
1917 talosta tulee
Balderin talo
1900-luvun vaihde oli Raittiuseurojen kulta-aikaa, jäsenmäärät kasvoivat voimakkaasti ja uusia ydistyksiä
rekisteröitiin kymmenittäin.
17.9.1894 Yrjönkadun koulurakennukseen kokoontui 12
raittiudenystävää perustaakseen Helsinkiin ruotsinkielisen raittiuseuran. Tämä sai
nimekseen Nykterhetsföreningen Balder (Raittiusseura
Balder) muinaisskandinaavisen puhtauden, viattomuuden, auringon ja rauhan jumalan mukaan.
Pian Balderin raittiusyhdistyskin tarvitsi isommat ti-
lat ja Aleksanterikadun numerosta 12 löytyi kaksikerroksinen kivitalo, jota veloissa olevat Conrad Clopattin perilliset olivat myymässä. Raittiusseuran tarkoituksena oli purkaa talo
ja rakentaa tilalle uusi talo,
eikä mitään vaatimatonta taloa vaan upea palatsi, josta
arkkitehtitoimisto Palmqvist
& Sjöström v 1916 laativat
piirrokset. Sota siirsi kuitenkin rakennussuunnitelmia, ja raittiusseura otti talon sellaisenaan käyttöönsä. Talo vihittiin vaatimattomasti 13.10.1917 syyskokouksen yhteydessä, minkäänlaisia juhlallisuuksia ei
onnistuttu sota-aikana järjestämään.
Vuosisadan alussa raittiuseurojen toiminta oli aktiivista. Balderin talossa toimi
mm. oma kuoro, orkesteri,
näytelmäkerho, ompelukerho, keskustelukerho, lausuntakerho, voimistelukerho ja
opiskelijaryhmä. Yhdistyksellä oli myös varainhankintatoimikunta sekä valistus- ja
värväyskomiteat. Myös nuorisokerho ja partio kokoontuivat talossa säännöllisesti.
Lisäkerros
rakennetaan
Itsenäisyyspäivän
BRUNSSI
6.12.2016 kello 10-15
Jääkellarin lohta ja hillottua punasipulia
Sipulisilliä ja smetanaa
Täytettyjä kananmunia ja mätiä
Leipäjuustosalaattia ja puolukkaa
Peruna-kantarellisalaattia
Savuporoquiche
Karjalanpiirakoita ja munavoita
Paahtopaistileikkelettä
--Riisipuuroa, rusinakiisseliä ja pipareita
Glögiä, kahvia ja teetä
TERVETULOA!
Hinta 18e, lapset 3-15v 10e, 0-2v 0e
Aleksanterinkatu 12. 3. krs
Pöytävaraukset Cafe Balder 040 135 3374
www.balder.fi
Cafe Balder
Kaksikerroksinen talo jäi
pian pieneksi, ja vuonna
1916 laaditut suunnitelmat
kaivettiin uudelleen esille,
mutta loppujen lopuksi päätettiin rakentaa lisäkerros.
1931 rakennustöitä paiskottiin koko kevät ja kesä,
rakennusmestarina toimi
Bruno Böstman. Kolmanteen kerrokseen rakennettiin tilava ja kaunis juhlasali, hyvin varustettu näyttämö, aula, kahvila, lukusali
ja pikku-sali kokouksia varten. Uusi Balderin sali vihittiin käyttöön 22.10.1931.
Musiikkia
Balderin salissa
Balderin juhlasali sopii
hyvän akustiikkansa takia
erityisen hyvin konserttien
järjestämiseen. Salin varustukseen kuuluu Steinway
& Sons -flyygeli, jota moni
kutsuu ?flyygeleiden Ferrariksi?. Flyygeli on rakennettu vuonna 1901, ja se oli
salissa vakituisesti harjoitel-
leen Georges DeGodzinskyn
lempiflyygeli. DeGodzinsky
(1914-1994) oli säveltäjä ja
kapelimestari, joka toimi
myös viihdemuusikkona ja
Suomalaisen oopperan harjoituspianistina. Hänen tunnetuimpia sävellyksiä ovat
?Äänisen aallot? ja ?Katupoikien laulu?.
1900-luvulla Balderin loossilla oli omia orkestereita, joka soittivat juhlissa ja
tanssiaisissa. Vakioesiintyjiä oli Nalle Lindström Swing
Band. Myös Erik Lindström,
suomalaisen jazzin pioneeri, on jättänyt jälkensä Balderin seiniin ja suomalaiseen iskelmämusiikkiin mm.
sellaisilla klassikoilla kuin
Ranskalaiset korot, Muistatko Monrepos?n ja Liian vähän aikaa.
2013 Balderin salissa esiintyi nyt jo edesmennyt Lasse Mårtensson, jonka ura alkoi Balderin salissa 65 vuotta aikaisemmin. Lasse kertoi: ?Voitimme orkesterikilpailun New Orleans Creole
Stompers -nimellä lokakuussa 1949 Balderin salissa,
minä voitin lisäksi solistipalkinnon, ja siitä ura urkeni"
Yritystoimintaa
ajan saatossa
Piharakennuksessa on harjoitettu kirjapainotoimintaa
1920-luvulta saakka. Ensin
siellä toimi Surdus-kirjapaino, jossa myös koulutettiin
kuulovammaisia kirjapainoalalle. Sen jälkeen samoissa
tiloissa toimi parikymmentä vuotta Offset Pukkila.
Aila Pukkila kirjoitti muistelmissaan 2014: Ajattelen
kiitollisuudella aikaa Balder-talossa."
1960-luvulla pääsisäänkäynnillä alkoi tuoksua
hyvältä, kun taloon muutti esansseja valmistava
Nielsen&Falck. Vielä vuosia firman muuton jälkeen
monet väittivät hyvän tuoksun yhä leijailevan rapussa.
Samoihin aikoihin 1. kerroksessa aloitteli toimintaansa
pieni levyjä myyvä Concert
Hall Society -postimyyntiyritys, jonka varasto oli Balderin pihan kellarissa. Tästä kehittyi Suomen johtava
etäkauppa Hobby hall, joka
on toiminut yli 50 vuotta ja
kuuluu nykyisin Stockmann-
konserniin.
Monia luovan alanja start up-yrityksiä
Nykyisistä vuokralaisista
Balderin talon historian valossa nuori mutta vuokralaisista vanhin Rosenlindt
oy on ollut talon katutasossa jo vuodesta 1978.
Sisustusarkkitehtitoimisto Sistem Oy muutti vuonna 2008 Balderin talon sisäpihalle kirjapaino Pukkilan
jättämiin teollisuustiloihin.
Balderin talon ensimmäisestä kerroksessa on tammikuusta 2009 toiminut sisustusmyymälä Piironki, joka
on satunnaiselle ohikulkijalle yllättävä, mutta ?ihana löytö!?, kuten ikkunassa
lukee. Moni ei arvaisikaan
vanhan talon kätkevän uumeniinsa modernia sisustusmyymälää, joka laajentuu
ensimmäisessä kerroksessa
useaan huoneeseen.
Punaisessa talossa toimii
yhteensä parikymmentä erilaista pienyritystä, mm suunnittelutoimisto Dog Design,
digitoimisto Agenda, verkkomarkkinointiyritys Adtraction, matkatoimisto Lomalinja
ja laatuverhoomo Popelka.
Balderin sali
Moni on todennut että Balderin taloon saapuminen on
kuin aikamatka. Vaikka sali
on vilkkaan Aleksanterinkadun varressa kolmannessa
kerroksessa, ei liikennettä
juuri huomaa ja aika tuntuu
pysähtyvän. Barokkityylistä
salia koristavat upeat veistokset ja kristallikruunut.
Balderin kahvila
Balderin kahvila on toiminut tapahtumaravintolana jo
vuodesta 1931, mutta vasta pari vuotta sitten kahvila
avautui yleisölle. Arkipäivisin Balderin kahvila toimii
kaikille avoimena lounaskahvilana. Aamiaisella tarjolla smoothiet, jogurtit, raakapuurot, voileivät ja erikoiskahvit. Lounaalla itsetehtyä
kotiruokaa noutopöydästä,
sisältää keiton, lämpimän
ruuan, salaatin, itseleivottua leipää ja kahvia.
Kahvila ja aula sopii mainiosti myös bisnesneuvotteluihin. Yksityistä kokoustilaa kaipaava voi vuokrata kahvilan takaa löytyvän
kabinetin pienryhmille. Iltaisin ja viikonloppuisin
kahvila on avoinna vain
tilauksesta ja tapahtumatarjoilu tehdään tilaajan
toiveitten mukaan.
Yhteystiedot:
Kiinteistöosakeyhtiö
Balder,
Aleksanterinkatu 12,
00170 Helsinki,
balderalder.fi,
www.balder.fi
Teksti: Pirjo Lindgren
Kuvat: Pirjo Lindgren
sekä Kaupungin museon ja
Raittiusyhdistys
Balderin arkistoista
Viikot 47-48 ? Nro 20
11
Harkitsetko asuntosi
vuokraamista?
Oletko myymässä
asuntoasi?
Vuokraamme asuntosi markkinajohtajan
ammattitaidolla. Soita meille, niin asiat
hoituvat helposti ja nopeasti.
Myyntiturva on turvallinen valinta.
Et maksa liikaa välityspalkkiota,
ja asuntosi myynti on osaavissa käsissä.
Takaamme myös välitystyömme laadun.
Normaalin vuokravakuuden lisäksi saat
ylimääräisen takauksen koko ensimmäisen
vuoden vuokranmaksusta.
Palvelumme on tehokas. Lue tyytyväisten
asiakkaidemme palautteita kotisivuilta ja
totea itse. Markkinoimme asuntoja erityisen
monipuolisesti, myös lehti-ilmoituksilla.
Soita niin keskustellaan tarkemmin!
Soita ja sovi tapaaminen!
p. 010 2327 300, www.vuokraturva.fi
p. 010 2327 400, www.myyntiturva.fi
HELSINKI ? UUSIMAA ? TURKU ? TAMPERE ? LAHTI ? OULU
Ilmalankuja 2, HKI
Nro 20 ? Viikot 47-48
12
GreenEnergy Finland toimittajaksi suurimpaan
aurinkovoimaloiden yhteishankintaan
??GreenEnergy Finland Oy
(GEF) on voittanut tarjouskilpailun, joka koskee Suomen suurinta valtakunnallista aurinkovoimaloiden yhteishankintaa. Tilaus kattaa
tällä hetkellä 82 aurinkovoimalaa, joiden yhteenlaskettu
teho on 1,2 MWp. Mukana
on tässä vaiheessa 36 kuntaa ja kuntatoimijaa. Uudet
organisaatiot voivat sitoutua sopimukseen koko nelivuotisen puitesopimuskauden ajan.
Suurimmista kaupungeista sitoumuksensa ovat antaneet muun muassa Helsinki,
Tampere, Oulu ja Seinäjoki.
Voimaloita asennetaan kuntien omistamien kiinteistöjen
kuten koulujen, päiväkotien,
palvelukeskusten ja kaupungintalojen katoille. Helsingissä paneelit asennetaan
muun muassa Finlandia-talon katolle ja Tampereella Tampere-taloon. Tilattujen voimaloiden asennukset
tehdään ennen kesää 2017.
? Määrä on jo tässä vaiheessa melko iso, kun sitä
vertaa koko Suomen noin
30 MWp aurinkovoimalakapasiteettiin. Lisäksi hankinta voi hyvinkin kasvaa jopa
Tuukkanen KL-Kuntahankinnat Oy:stä.
Riskitön sijoitus
Finlandia-talon katolle asennetaan 150-170 aurinkopaneelia. Kuva: Katri Pyynönen, Finlandia-talo
useaan megawattiin puitesopimuksen neljän vuoden aikana, iloitsee projektin käynnistänyt suunnitteluinsinööri
Pasi Tainio Suomen ympäristökeskuksesta.
Toimitusvarmuus ja
kokemus
Toimittajan valinnassa tärkeitä kriteerejä olivat toimi-
tuskyky ja -varmuus, kokemus aurinkosähkövoimaloiden toimittamisesta sekä tarjottujen ratkaisujen kustannustehokkuus. Toimittajalta
edellytettiin kykyä toimittaa
erikokoiset voimalakokonaisuudet ympäri Suomen käyttövalmiiksi asennettuina.
? Aurinkopaneelit yhteishankintana on uudenlainen avaus ja tuo merkittä-
viä säästöjä kunnille. Hanke on mittava, ja tarjouskilpailussa valitulla yrityksellä GreenEnergy Finlandilla
riittävä kokemus ja taloudelliset edellytykset toteuttaa se laadukkaasti, sanoo
hankinta-asiantuntija Antti
Laitteet ja niiden toiminta
ovat kuukausiveloitusmallissa laitetoimittajan vastuulla 12 vuoden takaisinmaksuajan ajan. Kuukausiveloitus tekee sijoituksesta
kunnan kannalta riskittömän myös siinä tapauksessa, että laitetoimittaja jostain syystä ajautuisi taloudellisiin vaikeuksiin.
Kuntien ei välttämättä tarvitse tehdä kertainvestointia
aurinkovoimalaan, vaan ne
voivat rahoittaa hankinnan
kuukausiveloituksella. Tällöin voimala on laskennallisesti kutakuinkin kustannusneutraali 12 vuoden ajan, sillä kuukausiveloituksen kustannukset tulevat takaisin
säästönä sähkölaskussa. 12
vuoden takaisinmaksuajan
jälkeen voimala tuottaa lähes ilmaista sähköä elinkaarensa loppuun asti.
? Hinnat ovat tilaajille erit-
täin kilpailukykyiset ja hankinta puitesopimuksen kautta
hyvin helppoa. Lisäksi kuukausiveloitus tarjoaa mahdollisuuden tehdä hankinta
välittömästi ilman investointibudjettia ja käyttömenojen
osalta kustannusneutraalisti.
En näe mitään syytä, mikseivät kaikki Suomen kunnat,
kuntayhtymät, kuntaomisteiset yritykset ja seurakunnat
lähtisi hankkimaan haluamiaan aurinkovoimaloita tämän
sopimuksen kautta, Tainio
kannustaa.
Yhteishankintaan voi liittyä koko neljäksi vuodeksi
tai vaikka vain yhden voimalan hankinnan ajaksi.
Edelläkävijäasiakkaiden
osalta hankinta etenee siten, että toimittaja alkaa sopia asiakkaiden kanssa toimitusaikatauluja. Asennuksissa etusijalla ovat ne, jotka
investoivat omalla rahalla ja
joilla rahat on varattu tämän
vuoden budjettiin. Kaikki
ensimmäisen vaiheen voimalat tullaan asentamaan ensi
kesään mennessä.
Kirjaesittely
Pizzeria Via Tribunali löysi Tuomioja ?
yksinäinen piruilija
kodin Torikortteleista
??Ensi keväänä aukeava
pizzeria tarjoaa perinteistä napolilaista pizzaa, joka
saattaa olla pikaruokaa,
mutta jota tarjoillaan pitkän jalostus- ja hauduttelutyön tuloksena.
Pizzeria Via Tribunali alkoi huhuilla itsestään jo
reilu vuosi sitten, ja pizzannälkäinen yleisö on odottanut tietoa sen tulevasta
sijainnista ja avautumisesta vesi kielellä. Pizzerialle
on viimeinen löytynyt koti.
Via Tribunali avautuu keväällä Sofiankadulle.
Nupukivinen, kaupungin
kuvatuimpiin kuuluva kävelykatu on eittämättä Helsingin napolilaisin katu. Sen
näkivät täydelliseksi lokaatioksi tuleva keittiömestari
Lenni Lehmusoksa ja ravintolapäällikkö Luca Bertamini, jotka löivät hynttyynsä yhteen arvostusta
niittävistä baarikonsepteistaan tutun Son of A Punchin kanssa.
? Ensimmäinen liiketoimintasuunnitelma syntyi
neljä vuotta sitten. Alun
perin pizzainnostus tarttui
Lennin isältä, joka oli tutustunut napolilaiseen pizzaan 90-luvulla Lontoossa,
Bertamini kertoo.
Cocktailvelhot uuden
äärellä
Son of A Punchilla on Torikortteleissa Katariinankadulla salakapakka Trillby &
Chadwick Detective Agency. Naapuriin Katajanokan
Kanavarantaan cocktailvelhot avasivat syksyllä Rusty
Barin,jossa ruoka on jo voimakkaasti läsnä tarjonnassa.Nyt ravintola-alan luovaksi toimistoksi itseään
kutsuva SOAP on uuden
äärellä.
? Meille Pizzeria Via Tribunali on uusi aluevaltaus,
ensimmäinen ruokaravintolamme. Voisi ajatella, että
kyse on ?vain pizzeriasta?,
Kaasulämmitteinen pizzauuni painaa kaksi tonnia ja se lämmitetään 400-450-asteiseksi. Kuva: Pizzeria Via Tribunali
mutta lähdemme tekemään
tätä haudutellen ja tavoittelemaan ajan kanssa pizzalle napolilaisen pizzan
sertifikaattia, mikä on kansainvälisestikin kova juttu.
Hulluttelu ja uudet konseptit ovat meille ominaisia,
Via Tribunalista tiskaajan
paikkaa kärkkyvä yrittäjä
Sami Benamed Son Of A
Punchilta kertoo.
Suomessa on ollut pizzerioita vuosikymmeniä, mutta Via Tribunali on ensimmäinen napolilainen pizzeria.
? Napoli on cucina povera -aluetta, ja siellä keksitty
pizza on alun perin köyhien ruokaa. Napolilaisessa
pizzassa raaka-aineet ovat
laadukkaat mutta simppelit. Maailman paras pizza
on makuasia, mutta meidät
napolilainen pizza on vienyt täysin mukanaan. Kun
maistoin napolilaista pizzaa ensi kertaa, puhkesin
melkein kyyneliin, isänsä
kanssa täydellisen napolilaispizzan pohjan reseptiä
kokeillen ja testaten etsinyt
Lehmusoksa sanoo.
Tulevaisuudessa pizzerian tähtäimessä on saavuttaa ensimmäinen Suomeen
myönnetty sertifikaatti kattojärjestö Associazione Verace Pizza Napoletanalta
(AVPN), joka on valvonut
napolilaisen pizzan perin-
teitä vuodesta 1984.
Vahvat,
mielikuvitukselliset
konseptit
tervetulleita
Sofiankatu 4:n entisen
kaupunginmuseon kiinteistön remontti on Torikortteleiden alueen viimeinen
suuri hanke, joka valmistuu keväällä.
? Meille on ihanteellista,
että tällaiset yrittäjät näkevät alueen kiinnostavana ja
kiinteistöjen erityispiirteet
vahvuuksina. Koska persoonallisia nämä tilat todella ovat, ikänsä ja yksityiskohtiensa vuoksi. Sen
vuoksi itsessään vahvat,
pieteetillä valmistellut ja
mielikuvitukselliset konseptit sopivat tänne. Olemme
onnellisia, että yhteistyömme voidaan julkistaa jo tässä vaiheessa, sillä se toivottavasti vahvistaa mielikuvaa sellaisesta toiminnosta,
joka Torikortteleihin ja tähän kiinteistöön sopii. On
poikkeuksellista, että näin
keskustassa vapautuu näin
erityinen kohde. Toivomme löytävämme Tribunalin
yläpuolisiin kerroksiin yhtä
ilahduttavia konsepteja ja
tyyppejä, Torikortteleiden
kauppapaikkajohtaja Peggy Bauer sanoo.
??Erkki Tuomioja, kansanedustaja, poliitikko, historioitsija, hölkkääjä, ex-ministeri,
koripalloilija, kirjailija, rauhanmies on elämänsä varrella
pitänyt aktiivisesti, lähes päivittäin päiväkirjaa. ?Siinä syntyy vielä rumihia?-teos kertoi vuosista 1991-1994. Nyt
Tuomioja on saattanut julkisuuteen päiväkirjamerkinnät vuosilta 1995-1997. ?Luulin olevani aika piruileva? on
yli 600-sivuisen kirjan (Tammi 2016) nimi. Toimittamistyön on tehnyt kuten edellisessäkin päiväkirjateoksessa ansiokkaasti Veli-Pekka
Leppänen.
Oppositiosta
hallitukseen
Eduskuntavaaleissa 1995
saavutti SDP, demarit, suuren vaalivoiton nousten
Suomen suurimmaksi puolueeksi. Muodostettiin Paavo Lipposen viiden puolueen hallitus, Lipposen inhokki keskustapuolue jäi
oppositioon. Vasemmistoliitto ja vihreät saivat maistaa ministeripaikkojen ihanuutta, vaikka valta ei Lipposen hallituksessa kovin
makealta maistunutkaan.
Tuomioja kuvaa erittäin
tarkasti, purevasti Lipposen
hallituksen vallankäyttöä .
Tuomioja itse ei ministeriksi kelvannut, Lipponen valitsi demareista naisia, Halonen ulkoministeriksi ohi
Tuomiojan.
Tuomiojasta tuli sitten
sos.dem. eduskuntaryhmän
puheenjohtaja, tärkeä paikka sinänsä .
Jatkuvaa kamppailua
Päiväkirjat kuvaavat hyvin raadollisesti sitä lähes
jokapäiväistä kamppailua
Lipponen vastaan Tuomioja. Lipposen hallituspolitiikka oli ?kokoomuksen keskilinjasta vähän oikealle? kun
taas Tuomioja yrittää sitkeästi saada edes hivenen va-
semmistolaisia esityksiä lävitse, ensin sos.dem. eduskuntaryhmässä sitten sos.
dem.-hallitusryhmässä
ja
sitten koko hallituksessakin. Laihoin tuloksin. Päiväkirjamerkinnät kuvaavat
mielenkiintoisesti eri henkilöiden käyttäytymistä ja
suhtautumista eri asioihin.
Äreänä, yrmynä, röyhkeänä
ja ylimielisinä eri tilanteissa esiiintyvät pääministeri
Lipponen ja valtiovarainministeriksi tullut kokoomuksen Sauli Niinistö, nykyinen
presidenttimme. Päiväkirjojen mukaan voimakaksikko
Lipponen-Niinistö hoiti kahdestaan itsevaltiaasti Suomen
politiikkaa antamatta turhan
demokratian, kansanvallan,
häiritä puuhiaan. Avuksi tarvittiin toki aina nöyriä virkamiehiä ja myös poliittisia lakeijoita, joista SDP:n Jaakonsaari ja kokoomuksen Zyskowicz ovat päiväkirjoissa
eniten esillä.
Kirja luonnehtii Sauli
Niinistöä ?varsin oikeistolaiseksi että peluriominaisuuksiensa osalta hyvin ?kepulaisena? yhteistyökumppanina?. Näin siis
vuonna 1996. Niinistön toimintaa valtiovarainministerinä kuvaa työväenliikkeen
näkökulmasta kai se,että
sos.dem. eduskuntaryhmässä ryhdyttiin haikailemaan
edellisen valtiovarainministerin Iiro Viinasen perään !
Yksinäinen juoksija
Päiväkirjat antavat aika
traagisenkin kuvan paitsi politiikasta, myös Erkki Tuomiojasta. Hän käy jatkuvaa
poliittista painia, jossa tulee
turpaan lähes koko ajan. Todellisia ystäviä on hyvin vähän, omassa puolueessa varsinkaan. Masennus, epäusko,
voimattomuus, turhautuminen valtaavat miehen mielen. Näissä tunnelmissa monet poliitikot alkavat ryypätä, Erkki lähtee lenkille. Päiväkirjoissa on tarkat merkin-
nät eri kisoista ja juoksujen
tuloksista. Ilmeisen tärkeitä
Tuomiojalle niin henkisesti
kuin fyysisesti. Molempien
puolien pitää olla kunnossa, sillä mies on tosi kovilla
koko ajan, kirja on kyllästymiseen saakka täynnä matkoja kotimaassa ja ulkomailla, Erkki on koko ajan menossa ja yrittää vielä hoitaa
eduskuntaryhmääkin. Omat
harminsa Tuomiojalle aiheuttaa konkurssikypsä osuusliike Elanto ja oma värikäs
sotkunsa on Sundqvist-Alho
rahajuttu, joka johtaa lopulta
ministeri Alhon eroon. Rauhanmiehenä Tuomioja vastustaa kalliita helikopterihankintoja kaksikkoa LipponenNiinistö plus kenraalikunta
vastaan .
Välillä Tuomioja turhautuu
niin että haluaa pois koko
politiikasta, diplomaatiksi
ulkomaille. Presidentti Ahtisaari ihmettelee,mutta lupaa auttaa asiassa . Suomen
onneksi asia ei edennyt, sillä
2000-luvun ulkoministerinä
Stubbin hallituksessa Tuomioja oli korvaamaton niin
Stubbille kuin Suomellekin
vaikeassa vaiheessa. Julkisuudessa varsinkin Helsingin
päälehti pistelee Tuomiojaa
milloin missäkin asiassa asiaa ymmärtämättä mutta näinhän usein käy tyhmemmille
älykkäässä seurassa. Älykästä seuraahan Erkki Tuomioja
on aina tarjonnut ja aika piruilevaakin ! Lukekaa vaikka
Tuomiojan päiväkirjoja vuosilta 1995-97. Jos politiikan
kiemurat, EU:t ja EMUT, eivät niin kiinnosta, on kirjassa toki hyviä piruiluja, hyviä
juorujakin.
Pekka Hurme
Viikot 47-48 ? Nro 20
13
Talkoilla syntyy tulosta
??Hyötykasvimaan syyskunnostus kokosi joukon
Kasvitieteellisen puutarhan ystäviä Kumpulan puutarhaan lokakuun alussa.
Syys- ja kevättalkoot on
eräs tapa, jonka avulla tänä
vuonna 10 vuotta täyttävä yhdistys tukee Kasvitieteellisen puutarhan toimintaa. Kumpulan puutarha
on tältä kaudelta sulkenut
ovensa, ja avautuu jälleen
yleisölle toukokuun alussa.
Kaisaniemen kasvitieteellinen puutarha on auki kautta vuoden.
Helsingissä Kasvitieteellisen puutarhan kokoelmat
ovat kahdessa erillisessä
puutarhassa, Kaisaniemessä ja Kumpulassa. Kaisaniemessä on Suomen vanhin kasvitieteellinen puutarha, joka avattiin yleisölle vuonna 1833. Se on
kulttuurihistoriallisesti arvokas kokonaisuus, jonka
rakennukset ovat suojeltuja. Viehättävään kartanomiljööseen rakennettu Kumpulan puutarha perustettiin
vuonna 1987, ja on se ollut avoin yleisölle vuodesta 2007. Kasvitieteellisten
puutarhojen tarkoitus on
pitää yllä elävien kasvien
kasvitieteellistä kokoelmaa
tutkimuksen ja opetuksen
tarpeisiin. Tehtäviin kuuluvat myös kasveihin liittyvä
neuvonta ja valistus.
Kasvitieteelliset puutarhat ovat vehreitä viherkeitaita ja hyvin suosittuja vierailukohteita kaupungissa.
Ne antavat mahdollisuuden rauhalliseen kasvien
tutkailuun, vuodenaikojen
kokemiseen ja oleiluun hiljaisessa paikassa. Monissa
tutkimuksissa on osoitettu,
Kasvitieteellisen puutarhan ystävät ahersivat syystalkoissa Kumpulan kasvitieteellisessä puutarhassa Kumpulan kartanon historiallisessa ympäristössä. Kuvaaja Pertti Uotila
Kumpulan kasvitieteellisessä puutarhassa voi nauttia monimuotoisesta kasvillisuudesta, veden välkkeestä ja luonnonrauhasta.
Kuvaaja Matti Pietarinen
että stressin poistuminen ja
mielen elpyminen toteutuvat vihreässä ympäristössä, jossa saa kokea luonnon lumoa.
Kumpulan maantieteellisessä kokoelmassa voi
helposti nauttia ?matkasta? pohjoisen pallonpuoliskon maissa kuten Japanissa ja Pohjois-Amerikassa. Kumpulassa on myös
mielenkiintoinen kulttuurikasvien kokoelma, johon
kuuluu esimerkiksi rohdos-,
tuoksu- ja ravintokasveja.
Kaisaniemen kymmenessä
kasvihuoneessa on lajeja
Välimeren alueilta, Afrikan
savanneilta ja tropiikista.
Kasvitieteellisen puutarhan ystävät -yhdistyksen tavoitteita ovat kasvitieteellisen puutarhan tukeminen
sekä puutarhakulttuurin
edistäminen. Seuran jäsenet
pääsevät ilmaiseksi Kumpulan puutarhaan ja Kaisaniemen puutarhan kasvihuoneisiin. Seura järjestää
jäsenilleen retkiä puisto-,
puutarha- ja luontokohteisiin, luentoja ja tilaisuuksia
keskusteluun.
Kasvitieteellisen puutarhan ystävät -yhdistyksen
toimintaan voi tutustua postereissa, jotka ovat marraskuun puolivälistä alkaen nähtävillä Kaisaniemen
kasvitieteellisen puutarhan
kasvihuoneilla. Tietoa seurasta löytyy myös internet- ja Facebook sivuilta.
Jäseniksi ovat tervetulleita kaikki kasvitieteellisen
puutarhan toiminnasta kiinnostuneet.
Jazzbasilli puraisi Rauni Pekkalaa 1960-luvulla
??Jazziskelmä-kauden laulajatar on laulanut jo seitsemällä vuosikymmenellä
ja ääni on edelleen hyvässä kunnossa.
Rauni Pekkala aloitti
uransa samalla aikakaudella kuin legendat Lai
la
Kinnunen, Brita Koivunen.
Kuitenkin hän on jää
nyt
heitä hieman tuntematto
mammaksi, vaikka hän teki
paljon hienoja levytyksiä
pitkin 1960-lukua. Pekkala
keikkailee edelleenkin jazz
yhtyeen solistina ja marraskuussa häntä kuullaan Kallio Kipinöi ?viikolla.
Monen iskelmälaulajan
tavoin myös Rauni Pekkalan ura lähti käyntiin iskel-
mälaulukilpailuista. Pekkala osallistui kotikaupungissaan Pieksämäellä järjestettyyn kilpailuun vuonna
1959 ? ?äidin kehotuksesta?. Kisassa toiseksi tulleen
Pekkalan kyvyt huomattiin
ja hänet kutsuttiin koelaulutilaisuuteen Helsinkiin.
Levytukku Oy vakuuttui 18-vuotiaan laulajattaren taidosta ja Rauni Pekkala teki ensi levytyksensä
?Alessandro? vuonna 1960.
Tämän jälkeen levytyksiä
tuli tasaiseen tahtiin. Pekkala tuon aikakauden levytyksiä olivat muun muassa ?Seitsemän tuntia onnehen? ?Paradiso? ?Miesten
tähden? ?Sellainen rakkaus?
Pirteän savolaistytön kasvot
tulivat tutuksi myös lehtien
kansikuvatyttönä.
Rauni Pekkalan osaamisesta kertoo myös se, että
hän oli maineikkaan kitaristi Herbert Katzin yhtyeen solistina viisi vuotta. Katz oli aikakautensa
merkittävimpiä jazzmuusikoita. Näin myös Pekkala
sai ensikosketuksen jazz
musiikkiin. Jazz ei tuolloin
ollut levy-yhtiöiden suosiossa, vaikka maan keskeisistä muusikoista merkittävä osa oli aktiiveja
jazzmuusikoita. Taidokkaat
muusikot kätkivät kuitenkin jazz-säveliä iskelmäsovituksiin. Syntyi ominta-
keinen suomalainen iskelmäkausi, jota jazziskelmäkaudeksi myös kutsuttiin.
Rauni Pekkalalla oli vientiä 60-luvulla. Hänen lauluääntään taltioitui myös elokuviin, muun muassa Käpy
selän alla (1966) ja Käyntikortti (1964) -elokuvien ääniraidalla kuullaan hänen
lauluaan. Pekkalan esiintymiset vähenivät 1960-luvun jälkeen, hän kuitenkin palasi:?70-luvulla olin
aika hiljaa, leikin kotirouvaa,
mutta ei siitä mitään tullut,
ja aloinkin taas tehdä keikkoja?. Ura onkin jatkunut
näihin päiviin saakka, viime
vuosina kuitenkin lähinnä
?omaan tahtiin?.
Suomen ensimmäinen idänpikkusieppo
Seurasaaressa
??Suomelle uusi lintulaji,
idänpikkusieppo (Ficedula
albicilla), on tavattu Helsingin Seurasaaressa. Helsinkiläinen lintuharrastaja Ville
Supponen havaitsi linnun
ensimmäisen kerran jo 28.
lokakuuta, mutta lintu onnistuttiin määrittämään vasta tiistaina 1.11.
Idänpikkusieppo pesii
hyvin laajalla alueella Siperiassa ja talvehtii Intiassa ja Kaakkois-Aasiassa.
Laji on tavattu Euroopassa
aiemmin, mm. kerran Ruotsissa ja joitakin kertoja Brittein saarilla.
? Idänpikkusieppoa osattiin odottaa. Tämän syksyn
itätuulet ovat tuoneet ennätyksellisen määrän muun
muassa itäisiä taigarautiaisia, ja samat tuulet ovat
varmasti avittaneet myös
idänpikkusiepon saapumista, kertoo Helsingin seudun
lintutieteellisen yhdistyksen
Tringa ry:n puheenjohtaja
Jukka Hintikka.
Idänpikkusieppo on selvästi kirjosieppoa pienempi. Se muistuttaa suuresti
Suomessa harvalukuisena
pesivää pikkusieppoa, mutta on hieman harmaamman
värinen ja tummanokkainen. Lisäksi eroja on lajien äänissä ja höyhenpuvun
yksityiskohdissa.
Jos BirdLife Suomen rariteettikomitea hyväksyy havainnon, kyseessä on 476.
maassamme tavattu lintu-
Kun jazzbasilli iskee, niin laulamista ei voi lopettaa. Rauni Pekkalan laulajanura alkoi vuonna 1959 Iskelmälaulukilpailuista.
Viimeisimmän uuden Tringan alueella tavatun lajin, eli idänpikkusiepon kuvasi Jukka A. Lahtinen.
laji.
Idänpikkusieppo
on
Ruotsiksi tajgaflugsnappare.
Tringa r.y. on BirdLife
Suomen suurin jäsenyhdis-
tys. Yhdistyksellä on 2600
jäsentä ja se toimii monipuolisesti lintujen suojelun
ja lintuharrastuksen puolesta Hangosta Sipooseen
ja Helsingistä Hyvinkäälle.
Herbert Katzin kautta
saatu kosketus jazziin on
pitänyt Rauni Pekkalan
vahvasti otteessaan. ?Jazz
on kiinnostanut aina kovasti, ja aloin siirtyä sen pariin? Viime vuosina häntä
on kuultukin entistä enempi jazzlaulajana erilaisissa jazz-tapahtumissa. Ikävuosista huolimatta Pekkalan ääni on hyvässä kunnossa. ?Ääneni kanssa minulla ei ole koskaan ollut
ongelmia; laulan päivittäin,
vaikkei olisikaan esiintymistä. Mutta keikkoja on
mukava tehdä, toivottavasti niitä riittää?.
27.11. klo 18.00 Teatteri
Kallion sunnuntaikonsertti:
Rauni Pekkala trio, Markanjazz. Kahvio ja lipunmyynti avautuu klo 17. Liput 5
euroa (käteinen). Teatteri
Kallio, Siltasaarenkatu 28.
Juhani Styrman
Nro 20 ? Viikot 47-48
14
Risto Kolanen
Mari Blomroos-Heininen töidensä Viimeinen valssi (vas.) ja
Piirileikki (öljy kankaalle, 2016)
keskellä Artikassa Kuva: Raimo
Granberg
Kuvat murtautuvat
kaamoksen läpi
??Punavuoren ja Hietalahden galleriat esittelevät uusia kuvataiteilijoita lokamarraskuun taitteen näyttelyissä. Rööperin Taidesalonki palaa esittelyyn.
Marraskuun
runoa ja kukkia
? Marraskuun sylissä / on
sen pituinen elämä. / Marraskuun pilvet / leijuvat
matalalla, / valon uni on
pitkä / ja pimeä valvoo. ?
Tuuli vie pihlajan valssiin,
/ tilhiparvi säestää - / pyhä
puu on alasti, galleristi
Mari Blomroos-Heininen
kirjoittaa Galleria Artikan
kauniisti kalustetussa ?sisähuoneessa?, Uudenmaankatu 19. Hän avaa myös
omilla maalauksillaan, valokuvilla ja installaatioilla osuuskunnan näyttelykuukauden.
Hän elää taiteilijana
omassa ajassaan ja todellisuudessaan. ?Marraskuun
kukkia? vie mielen puutarhoihin ja johdattelee katsojan ajatukset vertauskuviin. Varjoista nousee
esiin mielikuvia ja tarinoita, jotka yhdistyvät kävijän
omiin kokemuksiin. Pääasiassa öljy kankaalle ?työt
ilmentävät vahvaa värisävyä ja tyylitajua. Taitelijalle
marraskuun kukat ovat erilaisia, ne hehkuvat voimaa
ja haastavat katsojan tehtävässään luonnon jatkumossa. Hän käyttää myös tekniikkaa, jossa värit syntyvät
optisesti kerrosmaalauksena ja jota käyttivät Hollannin kultakauden 1600-luvun mestarit.
Herkkiä tuokiokuvia
Tapani Piirto viettää
juhlanäyttelyvuotta ympäri Suomea, ja ?Taidematkalla ? öljyvärimaaluksia?
päättyy omaan Taidesalonki Piirtoon, Uudenmaankatu 7. Hiljaisuuden tunnelmointi on ominaisinta
näille maalauksille. Mielikuvat siirtyvät kankaalle
yön rauhassa. Hänen maalauksissa ei tavoitella näköisyyttä; kasvot ovat usein
hatun varjostamia, sumuisia tai muuten kasvoiltaan
piirteettömiä. Hän jättää tilan katsojalle.
Teokset ovat herkkiä tuokiokuvia. ? Tunnelman luominen on Piirrolle tärkeintä. Muutamat uudemmat
työt ovat modernimpaan
ja salaperäisempään suuntaan, mutta yhä pehmein
pastellisävyin. Henkilöt sulautuvat taustaan siten, että
katsojalle jää mahdollisuus
muokata kuvaa mielessään.
1990-luvun alussa Tapani
Piirto siirtyi liike-elämästä kokopäivätoimiseksi taiteilijaksi.
Kaikella on
hetkensä
Galleria kajaste, Albertinkatu esittelee nuoremman polven Minna Mukarin muste ja tussi paperille sekä öljy ja akryyli kankaalle töitä 27.11. alakerran studiotilassa.
? Koen elämässäni tärkeimmiksi asioiksi eläimet
ja luonnon ympärillämme.
Maalauksieni ja piirustuksieni pohjalla ovat vaellukseni luonnossa, jossa nautin tarkkailla kaikkea ympärillä olevaa hän sanoo.
Metsä on paikka, jossa
taiteilija on vapaa ja se on
mielenrauhan tyyssija. Mukari käsittelee maalauksissaan asioita mielikuvituksen ja havaintojen kautta.
Väreillä ja tunnetiloilla on
tärkeä merkitys. Hän yhdistelee erilaisia tekniikoita,
joissa abstrakti ja esittävä
kuva yhdistyvät toisiinsa.
Yläkerran katutasolla on
maarianhaminalaisen Ralph
Brandersin öljy- ja akryylimaalauksia.
Oranssi valo
pimeyteen
Rööperin Taidesalonki,
Iso Roobertinkatu 29 A Punavuoren ytimessä, esittelee 27.11. asti Oranssi-yhteisnäyttelyä. Oranssin au-
Tapani Piirrolle musiikki on
tärkeä taustavoima, tässä
musiikkia esittävän Hämyssä illan -työnsä kanssa
omassa galleriassaan. Kuva:
Raimo Granberg
ringon kadotessa lumipilvien taakse, tuovat taiteilijoiden työt valoa syksyn
pimeyteen. Kukin lähestyy
valon ja värin merkitystä eri
tavoin. Akvarellien hempeys, öljymaalausten voima ja
valokuvien dokumentaarisuus tutkivat ja tallentavat
oranssin tunnelmaa.
Auli
Muurinen-Kitula haaveili maalaamisesta
pitkään ja toteutti sen taideopinnot Turun ja Helsingin Työväenopistossa. Hän
siirtyi myös akvarellin ja
maalaa lähes päivittäin ja
jatkaa opiskelua mm. Helsingin Aikuisopistossa.
? Kukkien ja maisemien
herkkyys ja aitous puhuttelee minua eniten, siksi niitä
maalaankin mieluiten. Asetelmat ja muotokuvat ovat
aina haastavia, niitä useimmiten teen tilauksesta.
Erja Muru on virolainen
vesiväritaitelija, joka on
asettunut Helsinkiin. Hän
maalaa sydämellään. Hän
haluaa yllättää. Hänellä on
oma taidetöiden ja korttien
liike ErjaMuruArt.
Halu vangita hetki
Galleria Contempo, Lönrotinkatu 23, esittelee ylpeänä Kia Taegenin ?11 ikkunaa? 27.11. asti. ? Eteenpäin kiitävä aika tekee hetken välähdyksistä ainutkertaisia. 11 Ikkunaa kuvastaa
halua vangita hetken taianomainen tunnelma, ohikii-
Erja Muru esittelee mielenkiintoista työtään Maskien takaa
(akvarelli vuodelta 2016) Rööperin Taidesalongissa. Kuva:
Raimo Granberg
Auli Muurinen-Kitula töidensä Paviljonki (vas.) ja Helsingin
aarteita (akvarelleja) keskellä Rööperin Taidesalongissa. Kuva:
Raimo Granberg
tävä välähdys, hän kuvaa
näyttelyään.
Nuoresta iästä huolimatta Taegen on jo kokenut
kuvataiteen tekijä. Varsinainen läpimurto tapahtui
keväällä 2013, jolloin taidekentän toimijat huomasivat
lahjakkuuden. Hän oli Taidekeskus Salmelan suosittu
kuvataiteilija Mäntyharjulla kesällä 2014 ja näyttelyt
ovat usein olleet Contempossa, jonka avajaiset olivat ruuhkahuippu.
Kia Taegen opiskelee arkkitehtuuria ja kuvataiteita Aalto-yliopistossa. Öljyväreillä kankaalle maalaamissa teoksissa näkyy poikkeuksellinen ymmärrys tilasta ja valosta. Perspektiivi
on aina täsmälleen kohdallaan. Värejä käytetään taitavasti. Luontoaiheet ovat
perinteisiä, mutta tunnelma
on raikas ja omaleimainen.
teki niitä käytetyistä vaatteista. Kaksiulotteisuus ei
tyydyttänyt. Taitelija haki
kolmeulotteista ilmaisua ja
aloitti pienoisveistosten parissa. Hän käyttää jätemateriaalia. Valmiista aineksesta syntyy taidetyötä.
Myllykangas tutustui akryylilasiin, kun hän teki
kappelin alttaria. Valo johtaa leikattuun pintaan. Akryylimaailma kiehtoo taiteilijaa.
Kuva ja kirja yhdeksi
?Yhteisrintamassa orankien puolesta! Esikoiskirjailija, toimittaja Johanna
Moosa Myllykangas Takaumia-näyttelynsä teoksen Silminnäkijöitä vierellä.
Kuva: Hannele Salminen
Elomaa ja hyvin kansainvälinen kuvataiteilija Sanna Myrttinen kutsuvat yhteiseen näyttelyyn taiteen,
kirjallisuuden ja luonnonsuojelun parissa. Galleria
4-kuus yhdistää heidät; tuotosta osa menee taiteilijan
tukemalle oranki- ja sademetsäprojektille Borneoon..
Las Vegasin South Nevada Museum of Fine Art:in
kokoelmista löytyy Sanna
Myrttisen teoksia. Galleria 4-kuuden jälkeen taiteilija esiintyy alkuvuodesta Los Angelesissa LA Art
Showssa.
Teksti: Risto Kolanen
Takautumia lasista
Minna Mukari yhdessä teoksensa Jet-Black Keeper (muste ja tussi paperille) Kajasteessa. Kuva:
Raimo Granberg
Moosa Myllykangas on
pidemmän linjan tekstiilisuunnittelija sekä taideja designsuunnittelija, joka
on paljon pitänyt näyttelyjä
Helsingissä ja Oulussa. Galleria Pirkko-Liisa Topelius, Hietalahdenranta 17,
esittelee ?Takautumia?-nimellä uusia lasitöitä.
Nuorempana Myllykangas teki tekstiilitöitä; äiti
Kuvataiteilija Kia Taegen ja työnsä Rantapolku (vas.) ja Kultapallerot (öljyväritöitä kankaalle) Contempossa. Kuva: Raimo
Granberg
Viikot 47-48 ? Nro 20
15
Palvelevat Lähi- ja Erikoisliikkeet
Ilmoita edullisesti ? soita puh. 413 97 332 tai 413 97 300
Autokorjaamoja
Kulta- ja kellosepät
Autojen korjauksia
ja määräaikaishuoltoja
JEWELRY - WATCH STORE
Aito kulta- ja kelloseppä sekä gemmologi,
kaikki alan työt ammattitaidolla
LAAKSTEN Oy
Lönnrotinkatu 14 (sisäpiha) 00120 HKI ? Puh. 09 6926994 / 040 7573725
Nopea ja ystävällinen palvelu, tervetuloa!
Ostetaan
Ostetaan henkilö- ja pakettiautoja
vm. 1998-2015. Noudetaan paikan
päältä. P. 044-9544 867
Palveluja
Hammaslääkärit
ERIKOISHAMMASTEKNIKKO
Puh. 09 - 710 533
Käenkuja 4, katutaso
Maalauspalveluja
www.kkvaltonen.fi
Pinnotec
Maalauspalvelut
Ystävällistä & nopeaa
palvelua
Autamme Sinua mm.
tietokoneen, digiboksin
ja kännykän käytössä ja
ongelmissa! Ota yhteyttä,
kun haluat apua kotiisi!
- Kodinelektroniikan
Käyttöapu Valtonen Oy 0400 858 551
RööperinLehti
12. vuosikerta 2016
Punavuoren ja ympäristön
kaupunginosalehti.
Ilmoitusmarkkinointi ja konttori
Ilmoituspäällikkö
Kristiina Estama-Saarinen
p. 413 97 332
kristiina.estama-saarinen@
karprint.fi
Aineisto- ja materiaalikyselyt
myös 413 97 300
Päätoimittaja
Juha Ahola
p. 413 97 330
juha.ahola@karprint.fi
Kustantaja ja julkaisija
Karprint Oy
Painos:
30 000 kpl
Ilmoitushinnat:
Etusivu 1,30 ?
Takasivu 1,19 ?
Teksti 1,09 ?
Erikoisliikepalsta 0,96 ?
Hintoihin lisätään arvonlisävero 24%.
Aineiston jättö:
ilmoitukset ja toimituksellinen
aineisto lehden ilmestymistä
edeltävän viikon torstaina.
Vastuu virheistä:
Lehti ei vastaa ilmoittajille mahdollisesti
aiheutuvasta vahingosta, jos ilmoitusta
ei voida julkaista määrättynä päivänä.
Lehden vastuu ilmoituksesta rajoittuu
enintään ilmoitushintaan. Huomautukset
on tehtävä kahdeksan päivän kuluessa
ilmoituksen julkaisemisesta. Lehdessä
olevien kirjoitusten tai ilmoitusten
lainaaminen tai osittainen kopiointi ilman
toimituksen kirjallista lupaa on kielletty.
Jakelu:
Helsingin Jakelu-Expert Oy
sekä jakelupisteet alueella.
Jakelupalaute:
http://hjex.fi/fi/jakelupalaute
Jakelunvalvonta:
p. 09-561 56 436 tai 029 0010042
Lue lehti myös: lehtiluukku.fi
Painopaikka
Karprint Oy
Huhmari 2016
Terveyspalvelut
Kellohuollot, korjaukset, paristonvaihdot
odottaessa. Kultasepän työt, korujen arvioinnit
Myy käytetyt ja uudet kellot,
ostaa ja myy käytetyt korut
Hakaniemen Halli, 2.kerros
p. 041 4712209
jws@kincon.info
www.jws-store.com
Autolasipalvelut
könen
k
y
n
e
i
s
a
l
o
t
Au
er vice
S
AutoGlaspsarasta palvelua
gin
Pääkaupun
Tuulilasiongelmia?
Tuulilasit- ja muut
autolasipalvelut
AUTOLASIPOJAT
Uudenmaan
innoite pintoihin
? Maalaustyöt
? Tasoitetyöt
? Tapetointi
? Huoneistoremontit
Tutustu lisää osoitteessa
www.pinnotec.fi
Tai soita/ring
050 572 1186/Mikael
Yhteistyössä
Sähkötyöt Eltamatic
044 589 0761/Tomi
Vi betjänar även på svenska.
ILMOITA
palveluhakemistossa!
Soita
09-41397332
Rööperin
Lehti
Helsinginkatu 42
00530 Helsinki
(09) 374 5741
040 506 4641
www.autolasipojat.fi
Vakuutusyhtiöiden sopimuskumppani
Tuomaan markkinat
jälleen Senaatintorilla
joulukuussa ?
??Tervetuloa
Euroopan
mielenkiintoisimmalle joulutorille, Tuomaan Markkinoille! Senaatintorille rakentuu joulukuussa viimeistä piirtoa myöten hiottu,
entistä valoisampi, näyttävämpi ja viihtyisämpi joulutori, joka kutsuu kohtaamisiin ja viettämään aikaa kera perheen ja ystävien. Tuomaan Markkinat on
avoinna 3.?22.12.2016 arkisin klo 11?20 ja viikonloppuisin klo 10?19. Joulupukki on markkinoilla
tavattavissa päivittäin.?Viime vuonna kaikkien aikojen kävijäennätykseen yltänyt Tuomaan Markkinat ja
sen vieressä sijaitseva Torikortteleiden alue muodostavat uuden joulukaupungin,
jonne koko perhe voi tulla
viihtymään ilman ostopakkoa. Markkinoiden sydän
on tuttuun tapaan suosittu hollantilainen vanhanajan karuselli, ja sitä ympäröivien Ruokapihojen antimissa korostuvat sesongin
raaka-aineet ja perinteiset
joulun maut uudella twistillä.??Koko Suomi Senaatintorilla
?Tänä vuonna Linda Bergrothin suunnittelemiin Tuomaan Markkinoiden mökkeihin asettuu noin 140 käsityöläistä, herkkumyyjää
ja ruokayrittäjää. Kuratoitu
myyjäjoukko edustaa erinomaisesti ruoka- ja käsityö-
perinteiltään koko maata
Meri-Lapista aina eteläiseen
saaristoon asti. Myyjät löytyvät Tuomaan Markkinoiden nettisivulta.?Tuomaan
Markkinoiden Lahjakujilla perinteisempiä käsitöitä löytyy alpakkasukista ja
-huiveista joulukoristeisiin
ja pöytäkynttilöihin. Moderninmpia lahja- ja käyttötavaroita ovat muun muassa sterling-hopeiset korut,
design-lintulaudat ja valokuvista silkkipainetut tyynyliinat. Aineettomia lahjoja etsivä suuntaa Punaisen
Ristin kojulle.?Lisäksi joulupöytään löytyy niin suolasieniä, hunajaa, hyytelöitä, hilloa, silliä, joulun leivonnaisia, kalakukkoja ja
kukka-asetelmia.
?Joulutori Aleksille
?Helsingin uusi joulukaupunki puhkeaa todelliseen
loistoonsa, kun Tuomaan
Markkinat avautuvat nyt
uudella mökkirivillä Aleksanterinkadulle ja Torikortteleihin.?? Vuokraajien toiveiden mukaan muokattavat, paraikaa rakenteilla
olevat mökit on varattu yhteistyökumppaneille ja suuremmille suomalaisille yrityksille, jotka ovat läsnä tapahtuman luonteen mukaisesti, vastaava tuottaja Isabella Rossi kertoo.?Uusissa
mökeissä nähdään paitsi
HOITOA ALKOHOLISMIIN
Minnesota-mallista hoitoa
päihde- ja peliriippuvuuteen
sekä läheisille.
Avohoito sopii hyvin myös
työelämässä oleville.
Kirjamme
Viimeinen pisara -toipumisen avaimet
nyt myös äänikirjana.
Rööperin Lehden voit noutaa
seuraavista paikoista:
Albertinkatu 15
K-Market Albertin Herkku Eiran sairaala
Annankatu 24
Tokyokan
Bulevardi 1
Bulevardin Kahvisalonki
Eerikinkatu 25
Eerikinkadun pesula
Fredrikinkatu 48
Sähköas. Piipponen
Fredrikinkatu 55
Deliservice Punnitse&Säästä
Iso-Roobertinkatu 21
Alepa
Iso-Roobertinkatu 20-22 Toimelan opisto
Kapteeninkatu 7
SOL -pesula
Henry Fordin katu 5 D Autokorjaamo Jarrupoljin Oy
Hernesaarenkatu 17
Pizzeria Dei Piselli
Hietalahdenranta 7
S-market Bulevardi
Hietalahdenranta 11
Kirpputori Hietsumarket
Neitsytpolku 9
Galleria Saima
Perämiehenkatu 6
Baribal biljardisali
Perämiehenkatu 10
Alepa
Pietarinkatu 14
Suutari A. Sulaoja
Pietarinkatu 12
Siwa
Pursimiehenkatu 4
Viiskulman terveysasema
Tehtaankatu 1
Siwa
Kaivopuisto Siwa
Tehtaankatu 25
Mr. Flower
Tehtaankatu 25
pikkukauppa Herkku Makasiini
Wanha Kauppahalli
Hietalahti
joulupukki myös muiden
muassa läpimurtoa kansainvälisesti tekevä helsinkiläisyritys Makia sekä ajattomasta designistaan ja kuoseistaan tunnettu Ivana.?Pääravintoloina jatkavat äärimmilleen viritetyillä konsepteillaan helsinkiläisten rakastamat Kolmon3n ja Soil
Wine Room. Markkinakävijöitä on kuunneltu herkällä
korvalla, ja Ruokapihojen
tarjonta onkin tänä vuonna
entistä hiotumpi kokonaisuus, jossa tärkeässä roolissa ovat sesonkiajattelu
ja vegaaninen ruoka.?Uusia makunystyröitä hyväileviä kerroksia joulun makumaailmaan luo takuuvarmasti vuoden 2016 kokin Toni Kostianin yhdessä Lauri Kähkösen kanssa luotsaama, kauden raaka-aineisiin nojaava Grön,
joka tuo Ruokapihalle Puurobaarin. Tuomaan Markkinoille saapuvat muiden
muassa Vallisaaren kahvila Maannos vohveleineen,
puhtaan pohjoismaisen ruokafilosofian nimeen vannova Lempi Helsinki blineineen sekä Helsingin ?
ja ehkä koko maan ? parhaista burgereista tunnettu
Social Food.?Ruokapihoilla höyryävät jälleen kuumat juomat hehkuviinistä
kaakaoon. Lohileivät, grillimakkara ja pullakahvit
ilahduttavat perinteiden ys-
tävää.??Uusi joulukaupunki
Moni saapuu Tuomaan
Markkinoille hurmaavan
vanhanajan karusellin vuoksi. Ja niin jälleen hollantilainen karuselli palaa Senaatintorille ja kyydittää joulumielisiä maksutta aina
markkinoiden aukioloaikaan.?Tuomaan Markkinoilta Torikortteleihin jatkuva
uusi joulukaupunki tuo valon keskelle pimeintä vuodenaikaa ja lämmön jokaisen joulutorivieraan sydämeen, varallisuudesta riippumatta. Maksuton Joulusauna lämpenee kaupungintalon sisäpihalla, vapaan
pääsyn kaupungimuseo ja
Lasten kaupunki kutsuvat
päivittäin näyttelyihin ja
markkinoiden ohjelma on
tuttuun tapaan maksutonta.?Yhteistyössä Kauneimpien Joululaulujen kanssa järjestettävät Tuomaan Markkinoiden avajaiset alkavat
lauantaina 3. joulukuuta klo
16, kun Cantores Minores
-kuoro kajauttaa Aleksanteri II:n patsaan juurella ilmoille kolme rakastetuimpiin kuuluvaa joululaulua:
Sydämeeni joulun teen, Varpunen jouluaamuna ja Tulkoon joulu, joita yleisö pääsee laulamaan yhteislauluna.
Kuoro laulaa lisäksi omaa
jouluohjelmistoaan.
Markkinoiden muu ohjelma julkistetaan myöhemmin.