Nyt välityspalkkiot:
BITMASTER
TIETOKONEHUOLTO
Pursimiehenkatu 16 ? puh. (09) 174 746
bitti@bitmaster.fi ? www.bitmaster.fi
Eija Leino, LKV, p. 040 7242501
ARK-Kiinteistöt LKV [A], Punavuorenk. 15 B 37, 00150 HKI
H
AN
SH
DM AD
BY
BY
MASTER
E
yksiöt = 2.480 ?
kaksiot = 3.720 ?
ERGONOMISET JA
LAADUKKAAT KENGÄT
KEVÄÄSEEN!
OEMAKERS
TERVETULOA
PALVELTAVAKSI!
Puh. 020 734 8410
Mephisto Shop Helsinki
Annankatu 34 A, 00100 HELSINKI
Palvelemme ark. 10?18, la 10?16
www.mephistoshophki.com
RööperinLehti
Viikot 21-22 ? Nro 10/2016 ? 12. vuosikerta
Punavuoren ja ympäristön kaupunginosalehti
MOOTTORIPYÖRÄKURSSI A TAI A2 englanniksi 2.6. klo 16
B-KURSSI 30.5. klo 17.00 (kurssi alkaa joka toinen maanantai)
AUTOKOULU
HAKANIEMI
09-730 700
u
u u oe j
u
27.5. klo 19 Sima
3.6. klo 19 Venior
10.6. klo 19 Gracias
es
h
Keskiviikkoisin
yhteislauluillat
Laulu jatkuu
suomalaisella laivalla
Torstaisin
Perjantaisin
tanssit
keikkoja ja sirkusta
a a
Lauantaisin
Lasten Lauantait
Tarkemmat tiedot päivän ja koko kauden
ohjelmasta verkossa www.linnanmaki.fi
Kaikki ohjelma on huvipuistokävijälle maksutonta.
Hämeentie 14,
00530 HKI
www.autokouluhakaniemi.fi
Aito stadilainen pienyritys
KATSO KURSSIEMME
ALKAMISAJAT
www.autokouluhakaniemi.fi
Nro 10 ? Viikot 21-22
2
M
eid
än
N MOP SI
4,9
sa ee
pis s
La ok sä
u s
lla
lu a j ivä
ir ä
ko m p kii
k k
ik a
Re 40 n lea luupa
y s h
2
Maailma kylässä on
herkkusuiden festivaali
0
INE
RO T
U E S I T T E LY
SS
sk
Hu
Ä
i
ev a
Le a j a
r a t a tu !
oi oit loh
hu
uk h a
ar ssä
ul raunta
k
o
a
K
e sti nka
je
ya
ilit s ie
Agouluös r
k y
m
6
01 0
3/2 6,6
TA
HIN
OIS
IK
ER
,90
O
O
IT
?
VIN
RA
TO
?
U
TU
U
D
ET
?
N
EU
KIT t 5
en
e t
lli va - uaod läin
Cosaa usspa uvtijaise lyssä n
o irkKispaa esitte ine s emm Rotu ina tin
t
rv p u
T
VO
?V
IN
ha eg
y a
m
a,
tia ja
pa ja aa
eo ito pi
m ahotera
o
H uol tti
s nee
ag
m
TA
HIN
OIS
IK
ER
0
5,9
lä
le e
tu tot boloikke
n v
ta e
ol t p äjä i ja
Tu oira Venpien
K
16
3/ ,40
6
la
pa en
ar aise yyn
o P lil tel
rk rtugasken
a
o
ö
M o p aty
!
sa at
us taj n
pu s u
a u
yan el p
selsy enp a
:
ytit oninan t
näKhevlästaj vstaa
aja n
itt e
vin tu Emi le
se
vToI uom a
Hy istel o o tituuk
o
aOnITUllSä kiss
lm kert nnio
s
i
a
i
v
K V Rs inn
ku
EN VInI s öiga
e pi
KIN rilis asjöal
MÄ töö ent
EP ma alm
a v
n
o
rm
Ve
en
mä ni
a
tta
ula o a
ar
kk l-p ss et
Ka rgi otsi iste
a k istä
i
u
V ai R ätysp ei osarkyll SOA ky ?
y
I
s nn
E yrk ssa
en m
e
RAVI
täynnä KESÄ 2016
tapaht
umia
H
U
ko st
us maa
Hae omasi
lehtipisteestä!
TA
HIN
OIS
IK
ER
ILO
Asiaa,
viihdettä,
tunteita,
upeita
kuvia ja
hellyttäviä
tarinoita
0
6,5
RA
I
KO
16
20
2/
www.karprint.fi
n n YK hom ome
vo va
o u
He ppa KK karu is-S
R k a
ta
MY
i n
o r rsi
oik va
pp et
Ta evos
h
Kuusi uutta
kunniatohtoria
??Helsingin yliopiston valtiotieteellinen tiedekunta
juhlii tänä vuonna 26.?28.
toukokuuta 14. promootiotaan. Juhlan aikana promovoidaan kuusi uutta kunniatohtoria.
Promootioakti alkaa perjantaina 27.5. klo 10 yliopiston juhlasalissa (Unioninkatu 34), jossa promovendit (maisterit, tohtorit,
kunniatohtorit, riemutohtorit ja riemumaisterit) saavat
akateemisen arvonsa. Klo
13 siirrytään kulkueissa jumalanpalvelukseen tuomiokirkkoon tai tunnustuksettomaan tilaisuuteen kansalliskirjaston kupolisaliin.
Kunniatohtoreiksi vihittävät ovat tänä vuonna pääasiassa professoreja, jotka
ovat tehneet omalla tutkimusalallaan pitkäjänteistä
ja uraauurtavaa tutkimusta
ja tällä tavalla vieneet yhteiskuntatieteitä eteenpäin.
Kunniatohtoreiksi vihitään sananvapausaktivisti
Ljudmila Alexejeva, asenteiden ja ennakkoluulojen
tutkija, professori Mahzarin Banaji, neuvotteluteorian kehittäjä, professori
Kenneth Binmore, vam-
maisten ihmisoikeuksien
edistäjä, toiminnanjohtaja
ja aktivisti Kalle Könkkölä, etnometodologisen
keskusteluanalyyttisen sosiologian tutkija, professori Douglas Maynard sekä
emeritus professori Evert
Verdung, joka on perehtynyt asuntopolitiikan tutkimukseen.
Promootiossa maisterit ja
tohtorit eli promovendit
saavat oikeuden käyttää
akateemisen arvon merkkejä, eli maisterinsormusta ja laakeriseppelettä sekä
tohtorinhattua ja -miekkaa.
Promootioita on Suomessa järjestetty jo vuodesta
1643, jolloin järjestettiin
Turun akatemian filosofisen
tiedekunnan promootio. Perinne on sittemmin jatkunut
katkeamattomana koko yliopistohistorian ajan. Valtiotieteellisen tiedekunnan ensimmäinen promootio järjestettiin vuonna 1950, ja
promootioita järjestetään
viiden tai kuuden vuoden
välein ? aina, kun on kulunut 50 vuotta aikaisemmasta promootiosta. Täten
vuoden 2016 riemuvuosi
on 1966.
?
??Ilmaisfestivaali Maailma
kylässä on monille kävijöille myös katuruokafestari. Samosat ja dumplingit, papu- ja banaaniruoat,
maapähkinävoikeitto, falafelit, kyyttöjuustoburgeri ja
artesaanijäätelö ravitsevat
festivaalivieraita. Kasvisruokaa löytyy joka kojulta.
Ensi viikolla 28.-29. toukokuuta Kaisaniemen puistoon ja Rautatientorille
nousee yli 60 katukeittiötä muun festivaalitohinan
rinnalle. Paikalla on myös
Helsingin katukuvasta tuttuja ruokarekkoja. Kulinaristi matkustaa viikonlopun
aikana Syyriasta ja Tansaniasta Vietnamin ja Nepalin
kautta Kainuun erämaille.
Ravintoloiden
kirjossa on
lukuisia järjestöjä
ammattikeittiöiden
rinnalla
Festivaalin ruokatarjon-
nassa on paljon vaihtoehtoja, joita muuten ei löydä
ravintoloista. Afrikkalaisen
ruoan runsaus juontaa juurensa festivaalin järjestäjän
Kepa ry:n jäsenjärjestöihin.
Esimerkiksi Suomi-Gambiayhdistys on ollut mukana
vuoden 1995 ensimmäisestä Maailma kylässä -festivaalista asti. Ruokamyynnin lisäksi yhdistys on ollut
auttamassa rakennustöissä
useina vuosina.
Järjestöt keräävät tuloja toiminnalleen festivaalin
ruokamyynnistä. Muun muassa kymmenvuotista taivaltaan tänä vuonna juhliva Lasten tulevaisuus ry
kerää varoja filippiiniläisille vähävaraisille lapsille
tukeakseen heidän koulunkäyntiään.
Aasialaisen ja afrikkalaisen ruoan lisäksi festivaalilla on tänä keväänä enemmän myös eteläamerikkalaista ja eurooppalaista ruokaa. Venezuelalaiset arepat ja kuusamolaiset kyyttöjuustoburgerit mustikkasinapilla ovat uusia tuttavuuksia festivaalikävijän
lautasella.
Jokainen ruokamyyjä on
sitoutunut tarjoilemaan vähintään yhden kasvisruokavaihtoehdon. Kasvisruoan
runsas tarjonta liittyy osaksi
festivaalin ympäristötavoiteita. Ruokamyyjiä kannustetaan suosimaan luomu- ja
lähiruokaa sekä reilun kaupan tuotteita. Lisäksi ateriat myydään astioissa, jotka
hajoavat kompostoitaessa.
Kuva: Inka Soveri
Kuva: Rami Aapasuo
400 näytteilleasettajaa tarjoavat
vaikuttamisen
mahdollisuuksia
Maailma kylässä -festivaalilla esittäytyy noin 400
näytteilleasettajaa, joista yli
60 ruokamyyjän lisäksi on
262 kansalaisjärjestöä ja
reilu 30 kirjakustantamoa.
Loput näytteilleasettajista
koostuvat oppilaitoksista,
viranomaisista ja yhteiskunnallisista yrityksistä sekä
käsityömyyjistä.
Nuorten vaikuttajien kylässä uusi sukupolvi perehdyttää festarikävijöitä kestävän kehityksen tavoitteisiin. Open Finland -teltassa
Rautatientorilla neuvotaan
Suomeen ulkomailta muuttaneita käytännön asioissa. Maailman kirjat -teltassa haastatellaan kirjailijavieraita ja tutkijoita muun
muassa kestävästä taloudesta ja verotuksesta, aurinkoenergiasta ja saamelaisista.
Maailma kylässä -festivaali järjestetään 28.-29. toukokuuta Helsingin Kaisaniemen puistossa ja Rautatientorilla lauantaina kello
11-20 ja sunnuntaina kello
11-18. Tapahtuman pääteema on oikeudenmukaisuus.
Tapahtumaan on vapaa
pääsy.
Fazer Food Services täyttää 40 vuotta
??Amica-ravintoloistaan
tuttu Fazer Food Services
täyttää 40 vuotta.
Iso osa Fazerin ruokailupalveluosaamisesta on perintöä suomalaisilta muonituslotilta. Vuonna 1944
Suomeen perustettiin Työmaahuolto, joka hoiti sodan
jälkeisten rakennustyömaiden muonituspalveluja lottien vahvalla kokemuksella. Yritysoston myötä lottien tietotaito siirtyi Fazerille ja Amica-ravintoloihin
1970-luvulla, ja näin ravintolatoiminnasta tuli merkittävä osa Fazerin liiketoimintaa, kun Fazer Catering perustettiin vuonna 1976. Vuonna 1988 yritys sai uuden nimen Amica
Ravintolat ja yritysostojen
kautta Amica Ravintoloista
tuli alansa markkinajohtaja.
Vuoden 2010 alusta liiketoiminnan nimeksi tuli Fazer Food Services. Ravintoloita on Suomessa tänään
jo yli 600 ympäri Suomen:
yritysten ja virastojen työpaikkaruokailun lisäksi yritys huolehtii yli sadan koulun, 65 yliopiston tai am-
mattikorkeakoulun ja yli 40
hoivakohteen ruokailupalveluista. Fazer Food Services tarjoaa myös kokous- ja
juhlapalveluita. Yrityksessä työskentelee 3200 ruoan ammattilaista.
30 miljoona
elämystä
? Kohtaamme päivittäin
130 000
lounasasiakasta ja meillä on siten
päivittäinen
merkitys suomalaisten hyvinvoinnissa. Haluamme inspiroida nauttimaan lounashetkestä ja luoda suomalaisille makuelämyksiä, jotka tuottavat hyvää mieltä. Pyrimme tuntemaan suomalaisten tarpeet ja kehitämme uuden
sukupolven ratkaisuja niin
koululaisille, opiskelijoille,
työssäkäyville kuin senioreille, kertoo Fazer Food
Services Suomen toimitusjohtaja Jaana Korhola.
Yritys on panostanut viime vuosina muun muassa
kasvisten käytön lisäämiseen, hävikin vähentämiseen, vastuulliseen hankintaan ja kotimaisiin raaka-aineisiin sekä
kansainvälisten makujen
innoittam i i n
ruokateemoihin. Yritys
tekee tutkimusyhteistyötä ja seuraa kansainvälisiä
trendejä.
? Perinteinen työpaikkaruokailu on muuttumassa:
syöminen kahvilamaistuu ja
välipalaistuu koko ajan ja
samalla ravintomiljööltä ja
ruokailukokemukselta odotetaan enemmän. Palvelujen kysyntä ei enää rajoitu vain lounasaikaan, vaan
laadukasta ruokatarjontaa
halutaan koko työpäivän
mittaan. Vahvan osaamisemme avulla luomme asiakkaamme henkilöstölle
räätälöidyn ja inspiroivan
lounasravintolan. Tulevaisuudessa myös digitaalisuus voi täydentää lounaselämystä ja luoda uudenlaista sosiaalisuutta ruoan
ympärille, kertoo Korhola.
Pala historiaa
Syntymäpäiväksi kehitetty juhlaleivos on saanut
inspiraationsa 1970-luvulla
suositusta leivosreseptistä.
Vanhaa reseptiä kunnioittaen Fazer Food Servicesin kondiittori Piia Raunio
sekä entinen tuotekehityspäällikkö Ulla Pirinen ovat
kehittäneet juhlaleivoksen,
jossa on kerros kerrokselta
sekä historiaa että tätä päivää. Leivoksessa on 70-luvun tapaan piirakkamainen pohja ja se saa makunsa sesongin raaka-aineista
mansikoista ja raparperista. Herkun kruunaa keväisen raikas kerros mansikkamoussea.
12. vuosikerta ? nro 10
Viikot 21-22
Ajankohtaista
Kisahallin putka
on edelleen
lakkautuslistalla
??Osa pieneistä kunnista
Suomessa saa sittenkin pitää poliisiaseman alueellaan.
Töölön Kisahallin putka on
yhä lakkautuslistalla. Poliisi
hakee uusia tiloja Pasilasta.
Sisäministeriö esittää Kisahallin putkan ja eräiden muiden poliisin toimitilojen lakkauttamista Helsingistä.
Helsingin poliisi toivoo voivansa keskittää kaikki putkatilat Pasilaan, mutta selvitykset sopivista tiloista ovat vielä kesken.
Kiskotyöt
haittaavat
liikennettä
Espalla
Helsingin rautatieaseman nykyinen lipunmyyntisali oli alun perin kolmannen luokan odotus- ja ravintolasali. Kuva: Anu Laurila, Museovirasto.
? Suojelu tukee rautatieaseman hallittua kehittämistä
?? Helsingin rautatieasema on
Suomen rautatiearkkitehtuurin
tärkein tunnuskuva ja ainutlaatuinen arkkitehtuurin merkkiteos
1900-luvun alusta. Museovirasto esittää rautatieasemaa suojeltavaksi lailla rakennusperinnön
suojelusta. Tällä hetkellä suojelua määrittää asetus valtion omis-
??Kiskotyöt haittaavat liikennettä Unioninkadun ja Pohjoisesplanadin risteyksessä.
Liikennelaitos saneeraa kiskoja Unioninkadulla, Pohjoisesplanadin risteyksessä
16.5.?3.6.
Saneerauksen aikana Unioninkadulla olevat raitiovaunukiskot uusitaan.
Poikkeusjärjestelyt hoidetaan liikenteenohjauslaitteiden ja liikenteenohjaajien avulla.
Työn vuoksi joudutaan Pohjoisesplanadilta Unioninkadulle etelään kääntyvää ajoneuvoliikennettä ohjaamaan
yhdelle kaistalle.
tamien rakennusten suojelusta ja
asemakaava. Suojeluesityksen tavoitteena on kehittää ja vahvistaa
Helsingin rautatieaseman suojelua siten, että se tukee käyttöä,
hoitoa, korjaamista ja muutoksia sekä tarjoaa kestävät puitteet
rautatieaseman keSivut 8-9
hittämiselle.
Laura Räty siirtyy
uusiin tehtäviin
??Laura Räty jättää Helsingin
apulaiskaupunginjohtajan tehtävän. Hän on tänään jättänyt
eroanomuksensa ja siirtyy kesällä Suomen Terveystalon liiketoimintajohtajaksi.
Räty jää vuosilomalle jo tällä
viikolla. Hän on pyytänyt kaupunginvaltuustolta vapautusta
sosiaali- ja terveystoimen apulaiskaupunginjohtajan tehtävästä
välittömästi varmistaakseen sen,
ettei entisen ja uuden tehtävän
välille synny ristiriitaa. Helsingin kaupunginvaltuusto käsittelee asiaa seuraavassa kokouksessaan 25. toukokuuta.
Blogissaan Räty kertoo uudesta tehtävästään ja toteaa myös
saaneensa tehdä unelmatyötään
Helsingissä.
? Sote-fuusio toteutettiin, varhaiskasvatusviraston synty on
parantanut helsinkiläisten lapsiperheiden palveluita, rahaa on
säästetty ja, ennen kaikkea, on
tehty paljon töitä, jotta helsinkiläisten palvelut olisivat entistä parempia.
Laura Räty, apulaiskaupunginjohtaja.
Leikkipuisto, kesä 2015.
Töölön kirjasto
avataan elokuussa
??Töölön kirjaston remonttityöt
valmistuvat toukokuussa ja kirjasto muuttaa kesän aikana takaisin uudistuneeseen kirjastotaloon. Avajaisia juhlitaan lauantaina 20. elokuuta.
? Kun uudet kirjahyllyt on
saatu keväällä paikoilleen, kirjaston henkilökunta palaa takaisin Töölöön muista kirjastoista
valmistelemaan avaamista. Myös
it-väki pääsee asentamaan tietokoneet ja yhteydet kuntoon,
sanoo Töölön kirjaston johtaja
Anne Ala-Honkola.
Suurin osa Töölön kirjaston
kokoelmasta on ollut varastoituna remontin ajan.
? Elokuussa kirjat ja muu aineisto saadaan taas yhteisek-
Töölön kirjasto.
si iloksi lainattavaksi, johtaja
kertoo.
Remontissa kirjastorakennus
on uudistettu vastaamaan nykypäivän tarpeita. Suurimmat
muutokset on tehty 1. ja 4. kerrokseen.
Sivu 6
Nro 10 ? Viikot 21-22
4
Pääkirjoitus
Päätoimittaja
Juha Ahola
Nro 10
Toimialarakenteen
uudistus päätettäväksi
K
aupunginvaltuuston maaliskuussa tekemän periaatepäätöksen mukaan Helsinki
siirtyy pormestarimalliin ja virastot
ja liikelaitokset yhdistetään neljään
toimialaan. Pakettiin kuuluu ehdotus kaupungin hallintosäännöksi,
jossa uusi johtamisjärjestelmä määritellään.
Valtuuston päätöksen jälkeen kymmenen työryhmää ovat valmistelleet
tulevan organisaation johtamista,
hallintoa, toimialoja ja palvelukokonaisuuksia. Nyt käsittelyyn tuleva
kaupunginjohtajan esitys on valmisteltu työryhmien työn ja johtajistokäsittelyn pohjalta.
Esityksen mukaan keskushallinnon lisäksi neljä muuta toimialaa
ovat kasvatus ja koulutus, kaupunkiympäristö, kulttuuri ja vapaa-aika
sekä sosiaali- ja terveystoimiala.
Kullakin toimialalla on 13-jäseninen lautakunta. Kasvatus- ja
koulutuslautakunnalle esitetään
perustettavaksi suomenkielinen
jaosto ja ruotsinkielinen jaosto.
Kaupunkiympäristölautakunnalla
olisi lupajaosto. Kulttuuri- ja vapaaaikalautakunnalle perustettaisiin
avustusjaosto ja ruotsinkielisen työväenopiston jaosto. Sosiaali- ja ter-
veyslautakunnalla olisi yksi jaosto.
Kasvatus ja koulutus -toimialan
kolme palvelukokonaisuutta olisivat
varhaiskasvatus ja esiopetus, perusopetus sekä lukio ja ammatillinen
koulutus.
Kaupunkiympäristön palvelukokonaisuudet ovat esityksen mukaan
maankäyttö ja kaupunkirakenne,
rakennukset ja yleiset alueet sekä
palvelut ja luvat. Palvelukokonaisuutta vastaavina yksikköinä toimialaan sisältyvät pelastuslaitos ja
liikenneliikelaitos HKL omine lautaja johtokuntineen.
Kulttuuri ja vapaa-aika -toimialan
palvelukokonaisuudet olisivat kulttuuri ja taide, vapaa-aika ja ruotsinkielinen työväenopisto.
Sosiaali- ja terveystoimialan palvelukokonaisuudet ovat esityksen
mukaan perhe- ja sosiaalipalvelut,
terveys- ja päihdepalvelut sekä sairaala-, kuntoutus- ja hoivapalvelut.
Nykyisten virastojen ja liikelaitosten
hallinto- ja tukipalvelut keskitetään
toimialojen alaisuuteen.
Johtamisen jaoston käsittelyn
jälkeen ehdotus etenee kaupunginhallitukseen ja sen jälkeen kaupunginvaltuustoon, jonka on määrä
päättää asiasta 22. kesäkuuta.
Aurejärvi yllättää
Professori murhan jäljillä!
??Helsingin Yliopiston professori, emeritus, Erkki Aurejärvi tunnetaan tinkimättömänä Suomen oikeuslaitoksen kriitikkona, tupakkateollisuuden vastustajana. Hänen kirjoittamansa
?Erään murhan anatomia?
ja ?Kovaa peliä? - teokset
ovat lajissaan ainutlaatuisen ansiokkaita kriittisiä
tietoteoksia suomalaisesta
oikeuslaitoksesta ja kansainvälisen tupakkateollisuuden toiminnasta ihmisten myrkyttämiseksi kaikkialla maailmassa.
Eläkkeellä oleva professori ei ole unohtanut perusteemojaan, mutta on
valinnut ilahduttavasti toisen kirjallisen ilmaisutavan, hän on kirjoittanut romaanin, jännitysromaanin,
dekkarin. Eikä turhaan, sillä 400-sivuinen jännitysromaani ?Kun kukaan ei näe?
(Into 2016) on ihan kelpo
dekkari kirjailijan esikoisromaaniksi.
?Stadin kuvaus?
Syntyperäisenä helsinkiläisenä, Eiran, Kaivopuiston, Rööperin, Kampin kulmien kasvattina Aurejärvi
on sijoittanut romaaninsa
tapahtumat elämänsä maisemiin, tuttuihin, viehättäviin paikkoihin. Kirjan lähtökohta on Kaivopuistossa
tapahtunut murha, nuori,
kaunis nainen löydetään
puistosta kuolleena. Sitten
alkaa surmatyön tutkinta.
Kirjassa on hyvin vähän
varsinaista väkivaltaa eikä
myöskään seksillä mässäillä, mikä on selvä poikkeava etu viime vuosien dekkarien valtavirtaan. Ajankohdaltaan romaani sijoittuu 1970-luvun loppuun ja
1980-luvun alkuun. Helsingin kapakat tulevat kirjassa
hyvin esille: Elite, Kappeli,
Sea Horse, Vanha Maestro,
Kolme Liisaa,Ukko munkki, Sillankorva, Kantakrouvi ja monet muut perinteiset ravintolat saavat toimia
milloin minkäkinlaisen janonsammuttajaporukan is-
tuntojen tyyssijoina , murha- ja oikeuslaitoskeskustelujen ehtymättöminä tiedonlähteinä.
Aurejärven lempiaihe,
Suomen ja erityisesti Helsingin oikeuslaitos saa kirjassa useita värikkäitä kuvauksia. Tyhmät, laiskat ja
rumat naisjuristit saavat Aurejärven romaanissa erityishuomion, samoin oikeuslaitoksemme tuomioiden täydellinen sattumanvaraisuus,
oikeuslotto. Eri asianajajien
?ketkuiluilla? on tietysti sijansa kirjassa kuten myös
tyhmänylpeillä poliiseilla.
Oikeuslaitoksen ohella siipeensä saa myös uskonnollisuus, kirkko ja astrologiakin. Positiivisella otteella
Aurejärvi käsittelee mieliharrastustaan jalkapalloa ja
jalkapalloilijoita, pelaahan
yli seitsenkymppinen professori edelleen säännöllisesti ja taidolla ikämiesjalkapalloa.
Juonta paljastamatta voi
kertoa, että kyllä Kaivopuiston kauniin Ursulan
murha kirjan lopussa selviää ja oikeus voittaa! Vai
voittaako? Lue itse!
Erkki Aurejärven romaaniavaus on yllättävä teos,
positiivisesti yllättävä. Tuleeko jatkoa?
Pekka Hurme
Kaupunkipyörillä ensimmäisellä
Tutkimus: Jätkäsaari kiinnostaa viikolla yli 15 000 matkaa
erityisesti nuoria aikuisia
Alueelle halutaan ravintoloita ja ostosmahdollisuuksia
??Yli puolet pääkaupunkiseudun asukkaista pitää Jätkäsaarta joko erittäin kiinnostavana tai melko kiinnostavana alueena. 23?35-vuotiaista pääkaupunkiseutulaisista lähes kaksi kolmesta kokee
Jätkäsaaren kiinnostavaksi. Jätkäsaareen toivotaan
etenkin ravintoloita ja ostosmahdollisuuksia. Yleisesti alueen houkuttelevuutta lisäävät pääkaupunkilaisten mielestä tapahtumat ja ostosmahdollisuudet.
Tulokset käyvät ilmi Clarion Hotel Helsingin teettämästä tutkimuksesta.
Jätkäsaaren kaupunginosa rakentuu kovaa vauhtia. Tällä hetkellä rakenteilla on peräti 1 560 asuntoa. Yhteensä Jätkäsaareen
on suunniteltu asuntoja
18 000 asukkaalle. Clarion Hotel Helsingin teettämän tutkimuksen mukaan
52 prosenttia pääkaupunkiseudun asukkaista pitää Jätkäsaarta joko erittäin kiinnostavana tai melko kiinnostavana alueena. Erityisen kiinnostavana Jätkäsaarta pitävät nuoret aikuiset: 23?35-vuotiaista pääkaupunkilaisista
64 prosenttia kokee Jätkäsaaren kiinnostavaksi.
Miehet pitävät Jätkäsaarta kiinnostavampana kuin
naiset, sillä pääkaupunkiseudun miehistä lähes 60
prosenttia ja naisista vain
45 prosenttia vastasi alueen
kiinnostavan heitä. Pääkaupunkiseutulaisista vain 15
prosenttia pitää Jätkäsaarta
melko tai erittäin epäkiinnostavana alueena.
Vapaa-ajan palveluista Jätkäsaareen toivotaan
eniten ravintolapalveluita. Kaikista vastaajista 39
prosenttia toivoo Jätkäsaareen ravintolapalveluita.
Kysyntää on myös ostosmahdollisuuksille (38 %),
liikuntapalveluille (29 %)
ja tapahtumille (27 %). Ravintolapalveluita kaipaavat erityisesti 23?35-vuotiaat pääkaupunkiseutulaiset, joista lähes puolet (47
%) toivoo alueelle ravintoloita. Baareja ja yöelämää
Jätkäsaareen toivoivat eniten tutkimuksen nuorimmat vastaajat: 18?22-vuotiaista 36 prosenttia kaipaa
alueelle baareja. Vastauksista nousivat esille myös
muun muassa puistoalueet
ja ulkoilumahdollisuudet,
julkiset saunat sekä parkkipaikat.
? Tutkimuksen tulokset
tukevat sitä tunnetta, joka
meille on syntynyt tavatessamme kaupunkilaisia. Jätkäsaari kiinnostaa monia ja
ihmiset toivovat, että alueelle syntyy kaupunkikulttuuria ja monipuolisia palveluita. Meistä on hienoa
avata hotelli juuri Jätkäsaareen, ja haluamme kehittää
Jätkäsaarta yhdessä alueen
muiden toimijoiden kanssa,
sanoo Clarion Hotels Finlandin Area General Manager Inari Lehtinen.
? Jätkäsaaren vetovoimaisuus on iloinen uutinen myös kaupungin näkökulmasta. Alue kasvaa
voimakkaasti, ja sen julkiset ja kaupalliset palvelut lisääntyvät koko ajan,
kun alueelle muuttaa uusia asukkaita. Uskon, että
meri, monipuoliset liikuntamahdollisuudet, hyvät palvelut, kansainvälinen ilmapiiri ja loistavat liikenneyhteydet houkuttelevat tänne
tulevaisuudessa muistakin
kaupunginosista. Jätkäsaari on Helsinkiä parhaimmillaan, kertoo projektinjohtaja Outi Säntti Helsingin
kaupunginkansliasta.
Lähdetään
liikkeelle
Pääkaupunkiseutulaisten
mielestä alueiden vetovoimaa yleisesti vapaa-ajan
kohteena lisäävät eniten
ostosmahdollisuudet (52
%) ja kiinnostavat tapahtumat (52 %). Nuoret aikuiset (23?35-vuotiaat) pitävät
erityisinä vetovoimatekijöin
ostosmahdollisuuksia (57
%) ja ravintolapalveluita
(54 %). Pääkaupunkiseutulaisista 36?55-vuotiaat puolestaan pitävät kiinnostavia
tapahtumia (58 %) suurimpana houkuttimena. Tapahtumia arvostavat myös naispuoliset vastaajat, joista 60
prosenttia mainitsi tapahtumat alueen vetovoimaa lisäävänä tekijänä.
Tutkimuksessa kysyttiin
myös, kuinka kauas pääkaupunkiseutulaiset ovat
valmiita matkustamaan vapaa-ajan palveluiden perässä. Suurin osa vastaajista
(51 %) on valmis matkus-
??Uudet kaupunkipyörät
ovat olleet osa Helsingin
kaupunkiliikennettä viikon
ajan. Pyörillä poljettiin ensimmäisellä viikolla kaikkiaan 15 471 matkaa, yhdellä pyörällä ajettiin keskimäärin 6 matkaa päivässä.
Palveluun rekisteröityminen alkoi huhtikuun puolivälissä, ja palvelun avajaisviikon loppuun mennessä
kaupunkipyörien käyttäjiksi oli rekisteröitynyt 4073
polkijaa. Palveluun rekisteröidytään osoitteessa hsl.fi/
kaupunkipyörät. Rekisteröitymisen yhteydessä valitaan
päivän, viikon tai lokakuun
loppuun asti kestävä käyttökausi. Kausimaksu veloitetaan maksukortilta, jonka tiedot syötetään järjestelmään.
Yhden matkan pituus oli
avajaisviikolla keskimäärin
3 km ja matkan kesto 24
minuuttia. Jos yksittäisen
matkan kesto jää alle puolen tunnin, ei polkemiselle tule kausimaksun lisäksi
muita kuluja. Ylimenevästä ajasta veloitetaan erikseen maksukortilta, jonka
tiedot syötetään palveluun
rekisteröitymisen yhteydessä. Puolen tunnin yli menevästä ajasta tulee lisäveloitus riippumatta siitä, onko
käyttäjä maksanut päivän,
viikon tai koko kauden kattavan kausimaksun.
Kaupunkipyörät ovat yhteiskäyttöpyöriä, minkä vuoksi yksittäiset käyttökerrat
on hyvä pitää lyhyinä ja
pyörät kierrossa. Kaupunkipyöräpalvelun ensimmäisellä viikolla yhdellä pyörällä ajettiin keskimäärin 6
matkaa päivässä.
Kaupunkipyöräily oli
avajaisviikolla erityisen
aktiivista Etelä-Helsingin
alueella: suosituin läh-
tö- ja pääteasema oli Kaivopuisto. Myös muut asemat, joilla on ollut eniten
pyörien käyttöönottoa ja
palautuksia, sijaitsevat eteläisessä Helsingissä. Nämä
asemat ovat Laivasillankatu,
Kapteeninpuistikko, Sepänkatu ja Viiskulma. Uudesta,
kehitteillä olevasta Reittioppaasta voi tarkistaa pyörien saatavuuden eri asemilla sekä asemien sijainnit ja
reititykset. Uusi Reittiopas
löytyy osoitteessa beta.reittiopas.fi/kaupunkipyörät.
tamaan 30 minuuttia viihdepalveluiden perässä. Ainoastaan 7 prosenttia vastaajista ilmoitti käyttävänsä vain lähipalveluita, jotka
sijaitsevat alle 15 minuutin
matkan päässä.
? Tutkimuksen mukaan
pääkaupunkiseutulaiset pitävät vapaa-ajanviettomahdollisuuksia tärkeänä. Jätkäsaaresta on kehittymässä kantakaupunkimainen
merellinen kaupunginosa.
Uskon, että muun muassa
Kitchen & Table -ravintolamme ja Sky Bar upeine
näköaloineen tuovat uusia mahdollisuuksia viihtyä, jatkaa Lehtinen.
Clarion Hotel Helsinki
avaa ovensa Jätkäsaaressa 17. lokakuuta ja Clarion Hotel Helsinki Airport
Vantaan Aviapoliksessa 22.
lokakuuta 2016. Molempiin
hotelleihin avataan myös
huippukokki Marcus Samuelssonin suunnittelema
ravintola Kitchen & Table.
ten järjestämiseen. Clarion
Hotel on valittu seitsemän
kertaa peräkkäin Ruotsin
parhaaksi hotelliketjuksi
Grand Travel Awards -kilpailussa. 1 200 alan myyntiedustajaa äänestävät kilpailun voittajasta. Clarion
Hotel on osa Nordic Choice Hotels -ryhmää. Lisätietoja: www.nordicchoicehotels.com/clarion
Nordic Choice Hotels on
yksi Pohjoismaiden ja Baltian suurimmista hotellitoimijoista 186 hotellin ja
13 000 työntekijän kokonaisuudellaan. Nordic Choice Hotels muodostuu Comfort, Quality ja Clarion Hotel -tuotemerkeistä sekä 15
itsenäisestä hotellista. Kaikilla ketjun hotelleilla on
ISO 14001 -ympäristösertifikaatti.
Tietoa
tutkimuksesta
Clarion Hotel Helsinki
toteutti kyselyn pääkaupunkiseudulla asuvien keskuudessa online-tutkimuksena Cint-paneelin kautta.
Kysely toteutettiin 31.3.?
6.4.2016, ja siihen osallistui 534 iältään 18?70-vuotiasta Helsingin, Espoon ja
Vantaan asukasta.
Clarion Hotel -brändin
hotellit ovat energisiä kohtaamispaikkoja, jotka sijaitsevat keskeisellä paikalla ja
sopivat konferenssien, tapahtumien ja liiketapaamis-
Viikot 21-22 ? Nro 10
5
Miljoonas kävijä asteli
Kampin kappeliin
??Kampin kappeliin on tutustunut jo yli miljoonaa
kävijää Helsingissä. Miljoonas kävijä astui sisään
kappelin ovesta maanantaina 16. toukokuuta kello 15.40.
1000 000:s kävijä oli Alaskasta kotoisin oleva vaihto-oppilas Cora Gehring.
Gehring viettää kesään asti
vaihto-oppilasvuottaan Suomessa.
Gehring on käynyt kappelissa aiemminkin muutamia kertoja, nyt ystävä Yhdysvalloista, Mainesta, tuli
käymään ja hän halusi näyttää kappelin myös vieraalleen. Gehringistä kappelissa on parasta, että se sijaitsee niin keskellä kaikkea.
? Sisällä ollessaan ei voisi kuvitella olevansa keskustassa. Arkkitehtuuri on
hienoa ja se, että siellä voi
hiljentyä, luonnehtii Gehring kappelia.
Miljoonas kappelissa kävijä sai kunniakirjan sekä
lahjoituksena saadun Kiekko-seinäkellon. Suomalainen puusta valmistettu designtuote yllätti Gehringin
iloisesti ja jäi hänelle muistoksi kappelilla käynnistä.
Kampin kappelin tehtä-
vänä on tarjota hiljentymisen ja kohtaamisen paikka
keskellä Helsingin vilkasta
keskustaa. Kappelissa annetaan keskusteluapua sitä
tarvitseville vuoden jokaisena päivänä ilman ajanvarausta.
Viime vuonna kappelissa
käytiin yli 2800 keskustelua kirkon sekä sosiaali- ja
terveysviraston työntekijöiden kanssa. Kappelilla on
tavattavissa pappi, diakoni ja lähityöntekijä kirkon
puolelta sekä sosiaaliohjaaja ja sosiaalityöntekijä kaupungin puolelta.
Kampin kappeli on avoinna hiljentymistä ja kohtaamista varten arkisin kello 8?20 ja viikonloppuisin
sekä arkipyhinä kello 10?
18. Kappelin toiminnasta
vastaavat kumppanuusperiaatteella Kirkko Helsingissä ja Helsingin kaupungin sosiaali- ja terveysvirasto. Kappelissa voi tavata seurakunnan ja sosiaaliviraston työntekijöitä
henkilökohtaista keskustelua varten. Kampin kappeli oli mukana Helsingin 2012 designpääkaupunkiohjelmassa.
Finnkinon Tennispalatsin
sali 1 remonttiin
??Finnkinon Tennispalatsielokuvateatterin sali 1 suljetaan tänään 16. toukokuuta perusteellisen remontin
ajaksi. Sali avataan yleisölle jälleen entistä ehompana Independence Day: Uusi
uhka -elokuvan ensi-illan
merkeissä 29. kesäkuuta.
Nyt tehtävä ykkössalin remontti sinetöi Tennispalatsin useamman vuoden kestäneen kokonaisvaltaisen
uudistuksen.
? Helsingin Kampissa sijaitseva Tennispalatsi on
Finnkinon ja Suomen elokuvateattereiden kruununjalokivi. Olemme todella
innoissamme, kun kauan
odotettu ja yksityiskohtaisesti suunniteltu remontti saadaan vihdoin käyntiin, sanoo Finnkinon toimitusjohtaja Veronica Lindholm.
Tennispalatsin
suurin
Venesatama- ja saaaristohuoltotukikohta Ouritsaareen?
Kappelin miljoonas kävijä Cora Gehring sai kunniakirjan sekä
lahjoituksena saadun Kiekko-seinäkellon.
Vuokrat
kallistuivat kaikilla
kalleusalueilla
??Asuntojen vuokrat nousivat Helsingissä vuoden
2016 tammi?maaliskuussa 0,9 prosenttia edellisestä vuosineljänneksestä ja
2,5 prosenttia vuoden 2015
vastaavasta ajankohdasta.
Kalleusalueilla 3 ja 4 vuokrat nousivat hieman koko
kaupungin keskiarvoa enemmän, ja myös pidemmällä aikavälillä vuokrat ovat nousseet nopeammin juuri näillä
kalleusalueilla, joilla vuokrataso on matalampi.
Helsingin uimarantoja
siistitään kesäkauteen
valvovat uimareiden turvallisuutta. Rantapelastajien kausi alkaa maanantaina
6.6. ja päättyy sunnuntaina 14.8.2016. Valvonta-aika on klo 10.00?18.00, paitsi Aurinkolahden ja Hietarannan uimarannalla klo
10.00?20.00. Rantapelastajat päivittävät päivittäin
valvotuilla rannoilla tekemiään sinilevähavaintoja ja
veden lämpötilahavaintoja mSwim-palveluun. Palvelusta löytyy myös tietoa
valvottujen ja valvomattomien rantojen palveluista,
kuten onko rannalla valvontaa, pukutiloja, wc tai
kioskipalveluja. Palvelussa
on mukana 26 uimarantaa.
Uimarantojen
kahvilat avautuvat
toukokuussa
Valvotuilla uimarannoil-
??Ourit-saaren telakka-alueen tulevaisuus Hietaniemessä on viime aikoina noussut
esille. Saareen on suunniteltu kaupungin keskitettyä
venesatamatukikohtaa, sillä Ourit-saari on kaavoitettu telakka-alueeksi ja se soveltuu parhaiten niin sijainniltaan kuin puitteiltaan venesatamatukikohdaksi. Kaupungille keskitetyn venesatamatukikohdan sijoittaminen
Ourit-saareen olisi myös kustannustehokkain ratkaisu.
Kaupungilla on tällä hetkellä useampia tukikohtia,
jotka sijaitsevat pääsääntöisesti väliaikaisissa tiloissa.
Läntinen venesatamayksikkö toimii Sompasaaressa väliaikaisista tiloista käsin. Tilakeskus on irtisanonut Sompasaaren vuokrasopimuksen
päättymään 30.11.2016, jonka jälkeen tukikohdan on
määrä muuttaa jälleen väliaikaisiin väistötiloihin Rajasaa-
reen. Itäinen venesatamayksikkö sijaitsee puolestaan
Puotilassa. Sekä Rajasaaren
että Puotilan tukikohdat ovat
väliaikaisia, sillä alueille on
kaavoitettu muuta toimintaa. Kaupungin tavoitteena
on keskittää merellisen Helsingin venesatamatukikohdat yhteen paikkaan, johon
Ourit-saari olisi erinomainen
paikka sijaintinsa ja puitteidensa puolesta. Ennen kaikkea se on kaavoitettu telakka-alueeksi.
Ourit-saareen on suunniteltu kaupungin keskitettyä
venesatama- sekä saaristohuoltotukikohtaa. Liikuntalautakunta hyväksyi venesatamatukikohdan tarveselvityksen torstaina 14.4..
Seuraavaksi laaditaan hankesuunnitelma, joka menee
hyväksyttäväksi liikuntalautakuntaan, jonka jälkeen se
etenee kaupungin hallituksen päätettäväksi.
Kauppakeskus Lauttiksen
tilat lähes vuokrattu
Hietarannan uimaranta. Kuva: Liikuntavirasto.
??Toukokuun alusta alkaen Helsingin 26 uimarantaa on siistitty. Liikuntaviraston huoltotiimit ovat
siistineet rannoilta muun
muassa kaisloja ja roskia.
Viime päivinä hiekkaa on
levitetty tasaisesti eri rannoille ja bajamajoja on tuotu niille rannoille, joissa ei
ole pysyviä wc-tiloja. Kesävedet on myös kytketty
päälle, joten rantasuihkut
toimivat. Niillä rannoilla,
joilla ei ole syväsäiliöitä,
kaupunki toimittaa suurempia jäteastioita, jotta rannat
pysyvät siistinä kuumimpinakin rantapäivinä.
Muilla uimarannoilla voi
jo uida, mutta Aurinkolahden uimarannasta puolet
on kunnostustöiden alla
6.6. asti. Helsingin kaupungin liikuntavirastolla
on 13 valvottua uimarantaa, joissa rantapelastajat
näytössali, sali 1, käy läpi
kokonaisvaltaisen muutoksen, jossa tila saa täysin uusitun ilmeen ja tekniikan.
Saliuudistuksen on suunnitellut maailmallakin mainetta ansainnut Finnkinon tekninen päällikkö Ari Saarinen tiimeineen. Uuden salin yksityiskohtia Finnkino
ei kuitenkaan vielä paljasta.
? Tavoitteenamme on olla
Suomen kulttuuriviihteen
monipuolisin elämysten tarjoaja ja edelläkävijä. Se tarkoittaa paitsi vaikuttavaa
ja laajaa ohjelmatarjontaa
myös ensiluokkaisia puitteita ja huippulaadukasta esitystekniikkaa, Lindholm sanoo.
Finnkinon Tennispalatsin
ykkössalin avajaisia vietetään keskiviikkona 29. kesäkuuta yhdessä Independence Day: Uusi uhka -elokuvan ensi-illan kanssa.
la on yhteensä 10 kahvilaa,
jotka avautuvat vaiheittain
toukokuun aikana. Aurinkolahden ja Lauttasaaren
kahvilat ovat jo auki. Hietarannan uimarannalla eli
Hietsussa kahvilaravintolayrittäjä starttaa kioskikärryillä 1.6. Hietsun ravintolarakennuksen toiminta
avautuu puolestaan kesäkuun lopulla.
Eri rannoille on tuotu
bajamajoja, mutta Hietsun
pohjoispäädyssä ja Aurinkolahden kahvilan takana
on kiinteä wc-tila, joka on
uimaranta-asiakkaiden käytössä koko ajan ja vuorokauden ympäri. Mustikkamaan uimarannan läheisyydessä on myös kiinteä wctila. Rantojen huoltorakennukset avataan myös 6.6.,
kun rantapelastajien kausi
starttaa.
??Lauttasaareen vuoden
2016 lopulla valmistuvan
Kauppakeskus Lauttiksen
liiketiloista on vuokrattu jo
yli 90 prosenttia. Kauppakeskukseen sijoittuvat mm.
K-Supermarket, S-Market,
Alko, Apteekki, Nordea,
Instrumentarium, Silmäasema, Salon Pepe Åhman,
Life, Karkkitori, Kukkakaari, Kiinteistövälitys Erkkeri
ja R-kioski. Lisäksi tiloihin
tulee laadukkaita ravintoloita ja kahvilapalveluita
kuten Pizzarium, Ahorita
ja Hanko Sushi sekä Fazer
Bakery, Espresso House
ja Wayne?s Coffee. Kokonaisuudessaan keskukseen
tulee noin 25 liikettä ja se
on laajuudeltaan yhteensä
noin 6 000 neliötä. Keskuksen yhteyteen rakentuvasta viihtyisästä torialueesta
muodostuu uusi lauttasaarelaisten kohtaamispaikka,
jossa on mukava rentoutua
ostosten lomassa.
Lauttiksen
rakentaminen etenee aikataulussa ja
kauppakeskus avaa ovensa joulumyyntiin. Kauppakeskuksen kehittämisestä
ja toteuttamisesta vastaa
YIT ja sen omistaa Aber-
deen Asset Management
Finland Oy:n hallinnoima
rahasto Aberdeen European Balanced Property Fund.
Kauppakeskukselle haetaan
kultatason LEED® -ympäristösertifikaattia mm. tilojen modernien lämmitys-,
jäähdytys- ja valaistuksenohjausratkaisujen ansiosta.
? Olemme ylpeitä saadessamme kauppakeskus
Lauttiksen kiinteistösalkkuumme, sillä Länsimetron ansiosta se sijoittuu
isojen asiakasvirtojen äärelle ja on samalla merkittävä
alueellinen keskus. Metron
sisäänkäynnit on integroitu kauppakeskuksen yhteyteen toimivaksi kokonaisuudeksi, mikä lisää myös
kaupallista toimivuutta ja
mahdollistaa laajat yhteistyömahdollisuudet eri osapuolien välillä, toteaa Head
of Asset Management Petri
Bergström Aberdeenilta.
Lauttis koostuu Lauttasaarentielle rakennettavasta kauppakeskuksesta ja
sen päälle rakennettavista kolmesta asuinkerrostalosta Treffistä, Keulasta
ja Nuolesta. Kuusikerroksisiin asuinrakennuksiin ra-
kennetaan lähes 140 asuntoa, jotka valmistuvat loppuvuoden 2016 ja kevään
2017 aikana. Asunnot ovat
kooltaan noin 26?108 neliötä. Keskuksen yhteyteen rakennetaan myös maanalainen pysäköintilaitos.
Lauttiksen aluetta kehitetään YIT:n Kaupunki kylässä -konseptin mukaisesti. Konseptin tavoitteena
on rakentaa elävä keskus,
jossa on hyvä asua ja yrittää. Lauttiksen myötä Lauttasaaren vanha perinteinen
kauppakorttelialue uudistetaan eläväksi keskustakortteliksi, jossa hyvät liikenneyhteydet, monipuoliset palvelut sekä viihtyisät asunnot luovat alueelle uudenlaista vetovoimaa.
? Lauttiksen hanke on
osoitus hyvästä yhteistyöstä
niin Lauttasaaren asukkaiden, paikallisseurojen, Länsimetron rakentajien kuin
kaupungin kanssa. Lisäksi
Lauttiksen korttelin asukkaiden ja kauppiaiden väliseen kommunikaatioon on
luotu uusi yhteinen digitaalinen kanava YIT Plus,
kertoo yksikönjohtaja Kalle Isometsä YIT:ltä.
Nro 10 ? Viikot 21-22
6
Päivyri
Viikon mietelause:
On murheellista,
kun ihminen elää
ruumistaan kauemmin.
Nimipäivät:
Sigmund Freud
(1856-1939)
Viikko 21
Ma 23.5. Lyydia, Lyyli
Ti 24.5. Tuukka, Touko
Ke 25.5. Urpo
To 26.5. Minna, Vilma, Miina, Mimmi, Vilhelmiina
Pe 27.5. Ritva
La 28.5. Alma
Su 29.5. Oliver, Olivia, Oiva, Oivi
Viikko 22
Ma 30.5. Pasi
Ti 31.5. Helka, Helga
Ke 1.6. Teemu, Nikodemus
To 2.6. Venla
Pe 3.6. Viola, Orvokki
La 4.6. n Puolustusvoimain lippujuhlan päivä.
Toivo
Su 5.6. Maailman ympäristöpäivä. Sulevi
Töölön kirjasto avataan elokuussa
Jatkoa sivulta 3
??Ensimmäisen kerroksen
aulaan, missä aikaisempi
lainaustoimisto oli, tulee
pieni pikapalvelupiste sekä
tilaa oleskella. Varsinainen
palvelupiste siirtyy taaemmaksi entiseen lehtisaliin.
? Entiseen lastenosaston tilaan avataan Satupiha pienille lapsille. Nuorten aineisto muuttaa ylimpään kerrokseen Terassille
? eli entinen musiikkiosasto täydentyy muilla palveluilla ja on saanut myös
uuden nimen. Siellä on tilaa myös asiakkaiden paljon toivomalle oleskelulle,
Anne Ala-Honkola sanoo.
Pääkaupunkiseudun Helmet-kirjastojen suurimmassa opintosalissa on hiljaista
tilaa opiskella ja työskennellä. Lukupöydät on varustettu asiakkaiden paljon
toivomin sähköpistokkein.
Ulkoterassi ja
parvekkeet jälleen
käyttöön
Kirjasto saa jälleen hienosti yhteyden puistoon,
kun pitkään huonokuntoiset ja poissa käytöstä olleet
parvekkeet on korjattu.
Töölön kirjasto.
? Kirjaston Topeliuksen
puistoon avautuvat terassit
ja pitkät parvekkeet otetaan jälleen käyttöön remontin jälkeen, johtaja kertoo iloisena.
Arkkitehtoninen
helmi
Arkkitehti Aarne Ervin suunnittelema Töölön
kirjasto avautui yleisölle
22.12.1970. Tuolloin uutta
Töölön kirjastossa oli muun
muassa ylimmän kerroksen
musiikkiosasto.
Töölön kirjasto oli käytössä yli neljäkymmentä
vuotta ilman kokonaisvaltaista perusparannusta.
Saunagondoli Katajannokan Bonnien ja Clyden pakotarina
Jurkan näyttämölle syksyllä 2016
maailmanpyörään
??SkyWheel-maailmanpyörä lanseeraa tänä kesänä
ennennäkemättömän palvelun. Avaamme juhannuksen
jälkeen ensimmäisen saunagondolin maailmanpyörässä tai missään huvipuistolaitteessa koko maailmassa. Missäpä muualla tämän
olisi luonnollista tapahtua
kuin Suomessa, joka on jo
maailmallakin vahvasti tunnettu laadukkaista saunoistaan sekä kansasta,
joka nauttii täysin siemauksin saunomisesta.
Elämyksen nimi tulee olemaan SkySauna.
? Mietimme pitkään nimeä ainutlaatuiselle elämykselle. Halusimme
nimen, joka kuvaa parhaiten saunomismahdollisuutta erityisellä sijainnilla kauniista maisemista nauttien, toteaa
SkyWheelin puuhahenkilöt Jaron Duivestein ja Heikki
Häyhä.
Saunagondolin lisäksi
elämykseen kuuluu muun
muassa huippuvarusteltu
HotSpring-ulkoporeallas.
Samaan aikaan, kun saunagondolissa voi viisi henkilöä nautiskella maisemista ja lämmöstä, muut voivat
rentoutua ulkoporealtaassa sekä nauttia virvokkeista. Porealtaaseen mahtuu
kerralla jopa kymmenen
henki-
löä. Elämys on tarkoitettu
maksimissaan 20 henkilölle kerralla.
Saunagondolin sisätila tulee olemaan kokonaisuudessaan suomalaista huippulaatua. Rentouttavat lämmöt takaa Iki-kiuas ja sisustan saunaan suunnittelee ja rakentaa kokonaisuudessaan SunSauna.
Elämyksen koko alue pyhitetään ryhmien yksityiskäyttöön ja siitä tehdään keidas Helsingin ydinkeskustaan.
Viherpuolesta vastaavan Viherviisikon toimitusjohtaja
Tapio Posti on innoissaan: ?Keskelle stadia saadaan
hyvää fiilistä ihmisille?.
Saunaelämys tulee olemaan ympärivuotisessa
käytössä ja siihen
avataan varausjärjestelmä lähiviikkojen aikana osoitteessa www.skysauna.fi. Sivuilta löytyy myös lisätietoa
mm. tarjonnasta ja
hinnoista.
Bongaa lintuja Tuomiokirkolta
??Bongaa Tuomiokirkolta
-lintutapahtumassa tarkkaillaan sunnuntaiaamuna
5.6.2016 klo 6?10 urbaanin
Helsingin lintuja Tuomiokirkon Senaatintorin puoleiselta ylätasanteelta käsin.
Sunnuntaiaamuna Helsingin
keskustassa on aivan erityinen tunnelma, ja yllättäviäkin havaintoja voi tehdä.
Viime vuonna vastaavassa
tapahtumassa nähtiin muun
muassa kaakkureita, sepelhanhia, merikotka ja kivitasku sekä kuultiin punavarpusen laulua keskeltä
Senaatintoria.
Lintutapahtuma on ilmainen ja kaikille avoin. Voit
tulla mukaan vain osaksi aikaa ja myöhemminkin kuin
heti kuudelta. Tapahtuman
asiantuntijat, pappi ja lintuharrastaja Hannu Varkki
Tuomiokirkosta sekä lintuyhdistys Tringan retkiopas, auttavat lintujen tunnistamisessa sekä antavat
tietoa lintuharrastuksesta
ja luonnon suojelemista.
Varustaudu sään mukaisilla, riittävän lämpimillä vaatteilla. Tapahtuman järjestäjät ottavat mukaan kaukoputkia, ja voit halutessasi
tuoda mukanasi omat kiikarit tai kaukoputken.
Tapahtuma alkaa klo 6
psalmin lukemisella ja siu-
nauksella. Tapahtuman jälkeen klo 10 voit halutessasi osallistua Tuomiokirkossa Luomakunnan sunnuntain messuun, jossa saarnaa ekoteologi Panu Pihkala ja liturgina on Hannu Varkki. Bongaa kirkolta -lintutapahtuma järjestetään samaan aikaan myös
Kirkkonummen ja Laitilan
seurakunnissa. Tunnelmista ja havainnoista voi lukea
jälkikäteen Facebook-sivulta bongaakirkolta. Seurakuntien lisäksi tapahtuman
järjestäjänä on kristillinen
ympäristöjärjestö A Rocha
Suomi.
Tulevan kauden
ohjelmassa nähdään
lisäksi muun muassa
Kati Outisen monologi
sekä koomisesti viritetty
tulkinta T?ehovin
Lokista.
??? Teatteri ei ole yksintekemistä. Toteudumme vain
kontaktissa. Siksi syksyllä
2016 Jurkassa nähtävät esitykset toteutetaan yhteistyössä teatterikentän eri
toimijoiden kanssa. Olemme kutsuneet koolle niin
yksittäisiä teatterintekijöitä kuin produktiokohtaisia
työryhmiä. Lisäksi yhteistyökumppaneinamme toimivat helsinkiläinen vapaan
kentän edustaja Riskiryhmä
sekä Turun kaupunginteatteri. Yhteistuotannot sekä
kumppanuus vapaan kentän ja muiden teattereiden kanssa ovat kuluneen
puolentoista vuoden aikana tehdyn kehittämistyön
tulosta, Jurkan taiteellinen
johtaja Hilkka-Liisa Iivanainen sanoo.
Jurkan syyskausi on tammikuussa teatterin taiteellisena johtajana aloittaneen
Iivanaisen ensimmäinen
hänen kokonaisuudessaan
suunnittelemansa ohjelmistokausi.
Kauden ensimmäinen ensi-ilta on ohjaaja Essi Räisäsen ja dramaturgi Iida
Hämeen-Anttilan tulkinta historian yhdestä kuuluisimmista pariskunnista
Bonniesta ja Clydesta. Teos
saa ensi-iltansa Jurkassa 10.
syyskuuta 2016.
Clydena nähdään Jurkan
Oikeusjutusta sekä Rikos
ja rangaistus -monologista
tuttu Markus Järvenpää
ja Bonniena muun muassa
Ryhmäteatterissa ja viihdesarja Putouksessa näytellyt
Essi Hellén.
18. marraskuuta vuorossa
on Hilkka-Liisa Iivanaisen
ja helsinkiläisen Riskiryhmän Snap ? spontaanisti
reagoiva, mustan huumorin sävyttämä esitys, joka
juhlistaa ja kyseenalaistaa
digitalisoituvaa elämäämme. Esitys myös kommentoi ajankohtaisimpia puheenaiheita ja sosiaalisen
median ilmiöitä. Ennen jokaista esitystä näyttelijät,
muusikko ja ohjaaja ruotivat uusimmat aiheet ja päivittävät esityksen sisällön.
Myös katsojat saavat etukäteen
mahdollisuuden
osallistua esityksen päivittämiseen lähettämällä työryhmälle vaikkapa lempitai inhokkiuutisensa.
Näyttelijä Kati Outinen
palaa Jurkan lavalle pitkän taon jälkeen pysäyttävällä monologillaan muistista ja minuudesta. Niin
kauas kuin omat siivet kantaa -näytelmän päähenkilö
Alli on työikäinen ihminen,
jolla on diagnosoitu muistisairaus. Uusi, muistisairauden värittämä elämä on
sarja hauskoja, absurdeja ja
liikuttavia tilanteita, joissa
Alli luovii parhaan kykynsä mukaan.
Monologista rakentuu
herkkä muotokuva ihmisestä, joka kykenee luottamaan elämään rajun muutoksen keskellä. Itsensä kadottamista ei tarvitse enää
pelätä.
Lisäksi syksyn ohjelmassa nähdään hurmaava Ilta
Emmin kanssa Erkki Saarelan sujahtaessa jälleen
Emmi Jurkan rooliin sekä
Anton T?ehovin klassikkoteos Lokki uutena sovituksena, joka kunnioittaa
T?ehovin ajatusta siitä, että
näytelmä oli tragedian sijaan kirjoitettu komediaksi.
Lokin valloittavat näyttelijät Ella Mettänen ja Eero
Ojala kaivautuvat groteskilla otteella T?ehovin klassikon ytimeen. Mitään ei
ole lisätty, jotain on kylläkin poistettu ja huumori ja
draama säilytetty.
? Kontrollinhalu ja vapaudenkaipuu, itsensä menettämisen pelko ja tuon pelon voittaminen sekä arjen
jatkuva digitalisoituminen
ovat niitä teemoja, jotka
sitovat syksyn teoksia yhteen. Jokainen esityksemme kuvaa ihmistä yksityisten ja yhteiskunnallisten
muutosten keskellä, Iivanainen kertoo.
Jurkan
syyskausi avautuu Taiteiden
yönä, jolloin teatterissa
esitetään Sakari Jurkan ohjaama elokuva Helunan häämatka.
Ohjelmassa on myös
ohjaaja-käsikirjoittaja
Tuomo Rämön vetämä käsikirjoituskurssi, teatterikriitikko ja
bloggari Katri Kekäläisen Teatterikritiikin
lyhyt oppimäärä sekä
teatterikriitikko Maria
Säkön Teatterikritiikin
syventävä jatkokurssi.
Kuva: Essi Hellén
Viikot 21-22 ? Nro 10
7
Suvivirsi kajahtaa kirkoissa ja piknikeillä
??Kaikissa Helsingin, Espoon ja Vantaan kirkoissa
vietetään Suvivirren sunnuntaita 29.5. Suvivirsi raikuu silloin myös ulkoilmatapahtumissa ja piknikeillä.
Stadin suvivirsi soi Narinkkatorilla jo 6. kertaa. Teemu Laajasalon juontamassa Stadin suvivirsi -tapahtumassa Saara Aalto laulaa
ja laulattaa tiistaina 31.5.
Suvivirttä lauletaan Vantaalla neljässä ja Helsingissä yhdessä ulkoilmatapahtumassa 29.5. Kuusijärven messu Vantaalla on
jo perinne. Urbaani Monttumessu keskellä Myyrmäen vilinää toteutetaan ensimmäistä kertaa, samoin
Ankkakirkko Korson kuuluisassa keitaassa Ankkapuistossa. Lisäksi Suvivirsi
ja muita yhteislauluja lauletaan Mari Kätkän johdolla Pyhän Laurin kirkon
tuntumassa Pappilan puiston piknikillä.
Graffiti-Jeesuskin tulee
piknikille Vantaalla. Graffititaiteilija Pete ?Hende?
Niemisen tekemä siirrettävä graffitialttaritaulu ?Jeesus piknikillä? on Myyrmäen Monttumessussa käytössä ensimmäistä kertaa.
Hende on tuttu nyt jo purettuun Kaivokselan kirkkoon tekemästään Kaivokselan Jeesus -graffitista.
Hän oli toinen tekijä Vantaalla kohua herättäneessä
?Hävetkää?-graffitissa.
Helsingin Kannelmäen
Mätisfestarit alkavat kolmen
vartin mittaisella Mätismessulla, joka sopii kaikenikäi-
sille. Kesäinen kenttähartaus kello 11-11.45 pidetään
Mätisfestareiden juhlakentällä Kartanonhaassa, Kannelmäen ja Malminkartanon
välisellä jokialueella
Suvivirttä ja muita kesälauluja lauletaan Espoossa
jo ennen Suvivirren sunnuntaita. Suvivirttä lauletaan torstaina 20.5. kello
11.30 Matinkylän ostarilla
ja torstaina 26.5. kello 10
Olarin kirkonmäellä.
Stadin Suvivirsi -tapahtuman juontaa Teemu Laajasalo tiistaina 31.5. kello 17
ja 19 Kampin Narinkkatorilla. Tällä kertaa yhteislaulutilaisuutta tähdittävät Saara Aalto, Turku Cathedral
Youth Choir TCYC ja Mikko Heleniuksen johdattama Suvivirsi-bändi. Kello 19 tapahtuma on kaksikielinen, Den blomstertid kommer till Stan. Julia
Högnabba juontaa tilaisuuden ruotsiksi ja yhteislaulut lauletaan sekä suomenettä ruotsinkielellä.
Suvivirren sunnuntaita
vietetään valtakunnallisesti
kaikissa Suomen seurakunnissa. Kampanjalla kerätään
tänä vuonna Kirkon Ulkomaanavun kautta Etelä-Sudaniin, joka on yksi maailman köyhimmistä maista. Tuotot Suvivirsi-tapahtumista ohjataan eteläsudanilaisten lasten ja nuorten
koulutielle levottomuuksien keskelle. Vaikka maa on
jälleen lähes sisällissodan
partaalla, on tärkeää, että
lasten ja nuorten mahdollisuus käydä koulua säilyisi.
Stadin Suvivirsi -tapahtuman
juontaa Teemu Laajasalo
tiistaina 31.5. kello 17 ja 19
Kampin Narinkkatorilla. Tällä
kertaa yhteislaulutilaisuutta
tähdittävät Saara Aalto,
Turku Cathedral Youth Choir
TCYC ja Mikko Heleniuksen
johdattama Suvivirsi-bändi.
Kello 19 tapahtuma on
kaksikielinen Den blomstertid
kommer till Stan.
Aki Samuli yhteistyöhön pitkän
linjan ammattilaisten kanssa
??Tangokuningas Aki Samuli saavutti viime kesänä eräänlaisen merkkipaalun elämässään. Tangokuninkaan arvo on avannut miehelle monia ovia ja
tarjonnut uusia kiinnostavia tehtäviä. Kulunut vuosi
on täyttänyt rohkeimmatkin
unelmat ja matka jatkuu.
Kurkistus tulevaan paljastaa, että Aki saa rinnalleen
pitkän linjan ammattilaisista koostuvan Fantasiaorkesterin. Fantasia on jo
nyt tehnyt keikkoja Akin
kanssa, mutta tiiviiksi yhteistyöksi keikkailu saadaan tulevan kesän aikana.
Aki Samuli huokuu tyytyväisyyttä;
? Odottavat ja huikeen
hyvät fiilikset on lähteä rakentamaan Fantasian kanssa yhteistä tulevaisuuttamme. Ammattitaitoinen porukka takana antaa siipiä
tulokkaalle - mahdollistaa
luoda ja rakentaa uutta.
Uudenlaista persoonallista ja ehkä vähän yllättävääkin kulmaa musiikkiin
ja koko alallemme. Oon
kevään aikana tehnyt Jounin, Simon, Janin ja Kimmon kanssa yhteistyötä ja
alusta asti on tuntunu kotoisalta porukassa. Henkilökemiat toimii erinomaisesti, mikä onkin yksi tärkeimmistä asioista solistin
ja bändin välillä. Vietämme
vuodessa paljon aikaa tien
päällä ja keikoilla. Yhteys
toisiin on todella tärkeää.
Varmasti löydämme matkalla uusia puolia toisistamme
ja se näkyy persoonallisessa kuvassamme.
Fantasiassa on huikea taito ja halu tehdä aina omanlaista, uniikkia ja persoonallista viihdettä niin ohjel-
Aki Samuli. Kuva: Marek Sabogal
miston kuin pukeutumisen
myötä. Lahjakkaat soittajat
on iso osa kokonaisuutta. Tämä sopii täydellisesti mun ajatuksien ja omien
tavotteiden kanssa yhteen.
Työ otetaan aina vakavasti ja asioihin panostetaan,
eikä ole itsestään selvyyksiä. Fantasia on ykkösluokan persoonallinen orkesteri, josta olen enemmän
kuin ylpeä.
Marraskuussa Aki ja Fantasia ovat samalla lavalla myös konserttikiertueella, sillä silloin maamme
suurimpia konserttisaleja
kiertää jälleen Sinitaivaskonserttikiertue. Yhdeksän paikkakuntaa sisältävän kiertueen tarkemmat
tiedot löytyvät osoitteesta:
www.auraviihde.fi/sinitaivas2016
Vahvana
vaikuttajana
Tangokuninkaallisten taus-
tajoukoissa tunnettu Fantasia on toiminut tangokuninkaallisten hoviorkesterina
jo vuodesta 1997.
? Fantasia-orkesteri toivottaa Aki Samulin lämpimästi tervetulleeksi mukaan tiimiin. Bändin tavaramerkki on aina ollut, että
uusiin haasteisiin suhtaudutaan pieteetillä ja ammattiylpeydellä. Niin nytkin. Alkava yhteistyö Akin kanssa tuo orkesteriin mukanaan tuoretta näkökulmaa
ja uutta virtaa. Luvassa on
huippukeikkoja ja -konsertteja ja paljon uutta sekä
Akille että bändille. Aki
on uudenlainen, kiinnostava esiintyjä ja on mahtavaa olla mukana tekemässä tulevaisuuden menestystarinaa. Tervetuloa nauttimaan yhteistyömme tuloksista keikoille!, toivottaa
Fantasian pojat.
Tangokuningas Marko Maunukselalle
uusi orkesteri ? Talisman
??Vuoden 2010 tangokuningasta Marko Maunukselaa
työt ovat kuljettaneet monille areenoille. Viimeisimpänä mainittakoot Yle Kajaanin radion aamujuontajan
pesti, joka päättyi tänä keväänä. Alkava kesä vie mm.
Mäntyharjun kesäteatterin
Tähdet tähtien takana -musiikkinäytelmän päärooliin,
tanssikeikkojen ohella Markoa työllistää syksyllä Seinäjoen Kaupunginteatterin
Kultainen 60-luku -dinnershow ja marraskuussa Sinitaivas-konserttikiertue.
Uusia tuulia puhaltaa
myös Markon orkesteririntamalla. Hänen rinnalleen
tulee uusi orkesterikokoonpano, jossa kapellimestarin
tonttia hoitaa useista TVohjelmista ja konserteista
tuttu Jari Puhakka.
? Ihan mahtava fiilis! Puhakka on erittäin kokenut ja rautainen ammattilainen, täydellinen musiikin moniosaaja. Hän suhtautuu työhönsä ja musiikkiin suurella intohimolla
ja määrätietoisella otteella. Jarin luotsaaman ryhmän kanssa on upeaa lähteä kiertämään Suomen hienoja ja tunnelmallisia kesälavoja, ravintoloita, laivoja,
konserttisaleja, teattereita,
kirkkoja ja ihan mitä vaan
vastaan tulee. Puhakka on
loistava pianisti ja hänen
kanssaan onnistuu hienosti myös pienemmät esiintymiset, joissa tarvitaan vain
solisti ja säestäjä, kuvailee
Marko Maunuksela.
Jari Puhakka kokoaa Marko Maunukselalle uuden
taustabändin, joka kantaa
nimeä Talisman.
? Olen tosiaan kokoamassa Markolle uutta bändiä ja
olen erittäin innostunut uudesta työkuviostani päästä
rakentamaan pitkästä aikaa
jotain uutta ja tuoretta musiikin saralla. Markon olen
tuntenut jo pitkään, hänen
kuningasvuodestaan lähtien.
Kun Marko ja Kaija Lustila
tekivät yhteisen laivashown
- minä sovitin musiikkia ja
laitoin jo tuolloin merkille,
kuinka määrätietoinen ja fiksu kaveri on tulossa alalle;
osaa ottaa yleisön hienosti
vastaan, kunnioittaa kanssamuusikoitaan ja artistiystäviään, kuuntelee ja arvostaa
kaikkien mielipiteitä.
Itse teatterikapellimestarina toimineena arvostan
Markon taustaa erilaisten
teatteriesitysten estradeilta. Ne ovat tuoneet hänelle
esiintymis- ja ilmaisukokemusta, joka vaatii taiteilijalta enemmän. Markon teatterikokemus kuuluu teks-
Marko Maunuksela. Kuva: Tommi Seikola 2014
tien tulkinnoissa ja laulun
sisällä olemisessa oikealla
tavalla. Tämä kaveri on tullut kehiin pysyvästi, kehuu
Jari Puhakka.
Marko Maunukselan ja
Talismanin ensimmäinen
yhteinen keikka koittaa
toukokuun lopulla.
? Uuden orkesterin nimi
on Talisman, jonka miehitys on valmiina viimeistä silausta vaille. Orkesteri on
nelimiehinen Suomen ykköskastiin kuuluvien tanssimuusikoiden iloinen, motivoitunut ja äärimmäisen
rautainen ryhmä, jossa on
myös lauluvoimaa. Olenkin
jo kovaa vauhtia tekemässä
mappeja bändille ja tutustumassa esitettävään materiaaliin. Ensimmäisellä Markon ja Talismanin keikalla
homma toimii kuin tauti,
Puhakka jatkaa.
Ryhmältä löytyy jokaisen
illan ja paikan mukaan räätälöity ohjelmisto, joka sisältää perinteistä tanssimusiikkia. Ohjelmisto- ja konserttivariaatioita on toki
useisiin eri tilanteisiin ja
ajankohtiin. Monipuolisuutta lisätään myös pienimuotoisilla esiintymisillä, sillä Marko ja Jari esiintyvät
myös kahdestaan (laulu ja
pianosäestys) erilaisissa yhteyksissä.
Nro 10 ? Viikot 21-22
8
ous
Tilaa nyt kevätsiiv
ja ikkunanpesu!
Kohti kesää!
Lakeuden Emännät siivoaa satojen vuosien kokemuksella
Soita emännille
p. 010 281 2600
www.lakeudenpito.fi
Juustokauppa
? Suojelu tukee rautatieaseman
hallittua kehittämistä
Jatkoa sivulta 3
??Helsingin rautatieaseman arkkitehtuuri on saanut valmistumisestaan alkaen tunnustusta niin kotimaassa kuin kansainvälisestikin. Sitä on esitelty
paitsi rautatieasematutkimuksissa myös liki kaikissa
kansainvälisissä arkkiteh-
tuurin merkkiteoksia esittelevissä julkaisuissa. Yhden
populaareimmista tunnustuksista on antanut Britannian yleisradioyhtiö BBC,
joka on verkkosivuillaan
nostanut Helsingin rautatieaseman maailman kymmenen kauneimman rautatieaseman joukkoon.
Rautatieasema on pää-
Tuula Paalanen
Avoinna ma-pe 8-18 la 8-16
Wanha kauppahalli 73-74
00130 Helsinki ? Puh. 627 323
email: tuula.paalanen@welho.com
www.juustokauppa.com
Löydät meidät facebookista
Helsingin rautatieaseman pääsisäänkäyntiä valvovat jykevät
maapallovalaisimia kannattelevat graniittihahmot. Ne loi
kuvanveistäjä Emil Wikström. Kuva: Anu Laurila, Museovirasto.
kaupungin liikenteellinen
sydän ja solmukohta. Asema on kaikkien tuntema
ja tuhansien päivittäinen
saapumisten ja lähtemisten
paikka sekä satojen ihmisten työpaikka. Aseman torni pääilmansuuntiin näyttävine kelloineen on kaupungin maamerkki.
Helsingin rautatieasema
on ollut Suomen 1900-luvun historian tärkeiden
käännekohtien näyttämö.
Sen rakentamisvaiheet kertovat maan murrosvaiheesta. Asema suunniteltiin suuriruhtinaskunnan päärautatieasemaksi, mutta se valmistui itsenäisen tasavallan
päärautatieasemaksi.
Rautatieasema rakennettiin 1900-luvun alkuvuosikymmeninä. Ensin nousi
Rautatientorin laidalle rautatiehallituksen hallintorakennus. Siinä toimi vuodesta 1909 alkaen maan rautatiehallinto, ja vielä toistaiseksi VR-Yhtymä Oy.
Itse asemarakennus vihittiin käyttöön kymmenen
vuotta myöhemmin vuonna 1919.
Aseman torni sekä avarat
päätilat, keskushalli sekä
odotus- ja ravintolasalit sen
molemmin puolin ja Postitalon puoleinen läntinen sisääntulohalli ovat pääpiirteiltään ennallaan. Rautatientorin puoleinen sisääntuloeli itäinen halli on madallettu ja sen yläosaan avattiin 1950-luvulla ravintola. Laiturialueen päässä on
1950-luvulta alkaen ollut
kioskihalli. Länsisiipi ratapihan länsilaidalla valmistui samaan aikaan asemarakennuksen kanssa. Sen
Rautatiehallituksen hallintorakennus
toiminut Rautatientorin laidalla. Kuva
pääkäyttötarkoituksena oli
tavaran kuljetus. Kun tavara-asema muutti pois keskustasta, länsisiipeen avattiin 2000-luvun alussa liikekeskus. Samoihin aikoihin
myös katettiin laiturialue.
Helsingin rautatieasema
on materiaaleiltaan ja suurelta mittakaavaltaan yhtenäinen kokonaisuus. Aseman julkisivut ovat ammattitaitoista käsityötä. Taidokkaat ornamentit eri materiaaleista ovat rakennukselle luonteenomaisia. Erityisiä yksityiskohtia ovat
myös veistokset, valaisimet
ja kellot.
Vaikka rautatieliikenteen
Kiinalaiset ohittivat venäläiset Helsinki-Vantaan Angry Bird
matkustajamäärissä ensimmäistä kertaa
viikonlopp
??Helsinki-Vantaan lentoaseman kasvu suuntautuu
vahvasti Aasiaan. Vuonna 2015 kiinalaiset ohittivat venäläiset lentoaseman
matkustajamäärissä ensimmäisen kerran. Kiinalaisten määrä kasvoi noin 50
prosenttia vuosien 2014 ja
2015 välillä.
Vuonna 2015 HelsinkiVantaalla vieraili noin 300
000 kiinalaista matkustajaa. Tämä on noin 100 000
kiinalaista enemmän kuin
vuonna 2014.
? Aasialaisten, etenkin
kiinalaisten, turistien määrä
Suomessa on merkittävässä
kasvussa. Viime vuonna aasialaisten matkailijoiden yöpymiset Suomessa kasvoivat 20 prosenttia, kiinalaisturistien jopa 40 prosenttia.
Tämä trendi näkyy myös
lentoasemillamme, erityisesti Helsinki-Vantaalla,
Helsinki-Vantaan lentoasemanjohtaja Ville Haapasaari Finavialta kertoo.
Helsinki-Vantaalla normaalisti merkittävän ryhmän, venäläismatkustajien,
määrä puolestaan väheni
tuntuvasti vuonna 2015.
Viime vuonna venäläisiä oli
Helsinki-Vantaalla noin 280
000, kun vuotta aikaisemmin luku oli lähes 400 000.
? Venäläiset ovat pitkään olleet Helsinki-Vantaan suurimpia matkustajaryhmiä. Nyt maan tilanne heijastuu lentoaseman
matkustajamääriin ja koko
Helsingin lentoasema. Kuva: Kimmo Brandt/Visit Helsinki.
Suomen matkailuun. Vuonna 2014 Helsinki-Vantaan
matkustajista venäläisiä oli
5 %. Viime vuonna luku oli
enää reilut 3 %. Etenkin
Pietarin alueen reilut viisi miljoonaa asukasta ovat
meille tärkeä kohderyhmä. Pietarista pääsee nyt
junayhteydellä lentoasemalle saakka. Toivomme,
että tämä saa venäläisten
määrän Helsinki-Vantaalla
taas nousuun, Haapasaari sanoo.
Vuonna 2015 kiinalaismatkustajien osuus Helsinki-Vantaan matkustajista oli
3,6 %. Luku tekee kiinalaisista lentoaseman neljänneksi suurimman ulkomaisen kansalaisuuden. Kärjessä ovat ruotsalaiset (5 %),
saksalaiset (5 %) ja britit
(4 %). Suomalaisia Helsinki-Vantaan kaikista matkustajista oli ensimmäistä
kertaa viime vuonna hieman alle puolet.
Finavia panostaa
kiinalaisiin
Finavia solmi yhteistyösopimuksen Kiinan suurimman lentoasemaoperaattorin, Capital Airports
Holding Companyn (CAH),
kanssa ensimmäisenä eurooppalaisena lentoasemaoperaattorina tammikuussa
2016. Sopimuksen myötä
Helsinki-Vantaa ja Aasian
suurin lentoasema, Pekingin lentoasema, solmivat sisarlentoasemasopimuksen.
Finavia panostaa kiinalaisiin matkustajiin voimak-
kaasti ja pyrkii tekemään heidän asiointinsa
Helsinki-Vantaalla mahdollisimman helpoksi ja
sujuvaksi.
? Verkkosivumme ja
mobiilisovelluksemme
ovat saatavilla kiinan
kielellä. Lentoasemalla
on kiinan kielisiä opasteita ja kiinan kielen taitoista asiakaspalveluhenkilökuntaa. Toukokuussa
avasimme Helsinki-Vantaalle tilin Kiinan sosiaalisen median kanavaan,
Weiboon, Haapasaari luettelee.
Kiinalaiset ovat Finavialle houkutteleva matkustajaryhmä paitsi määränsä, myös kulutustottumustensa vuoksi. Kiinalaiset ovat lentoaseman ahkerimpia rahankäyttäjiä.
? Suosituimpia tuoteryhmiä kiinalaismatkustajien
keskuudessa ovat kosmetiikka, kellot, korut ja muoti, erityisesti eurooppalaiset
luksusbrändit. Kiinasta tulevat ostavat tax free -tuotteita sekä omiin tarpeisiinsa että pyynnöstä ystävilleen. Tunne siitä, että on
tehnyt hyvän kaupan, on
ostoskokemuksessa tärkeä,
Helsinki-Vantaan kaupallisesta liiketoiminnasta vastaava Elena Stenholm Finavialta kertoo.
Kesällä 2016 Finavia tuo
Helsinki-Vantaalle kiinan
kielen taitoisia palveluoppaita. Oppaiden tehtävä-
nä on auttaa kiinalaismatkustajia liikkumaan lentoasemalla ja lisätä heidän
kiinnostustaan lentoaseman
palveluita kohtaan. Oppaat
myös auttavat ostosten teossa ja vinkkaavat suomalaisista tuotteista, joita kiinalaiset suosivat tuliaisostoksissaan.
Helsinki-Vantaa on Aasian-yhteyksien määrällä mitattuna Euroopan viidenneksi suurin lentoasema.
Vuonna 2016 Helsinki-Vantaalta on 17 suoraa kohdetta Aasiaan. Kiinassa kohteita on viisi: Chongqing,
Guangzhou, Peking, Shanghai ja Xi?an.
Lapin lumo
houkuttelee
aasialaisia
Vuonna 2015 yhä useamman matkustajan jatkolento Helsinki-Vantaalta suuntautui Lappiin. Aasialaisten
Helsingistä Lappiin jatkavien matkustajien määrä kasvoi yli yhdeksän prosenttia.
Lähtömaista ylivoimaisesti eniten vaihtomatkustajia tuli Japanista. Kiinasta,
Hongkongista ja Singaporesta saapuneiden määrä
kasvoi eniten. Esimerkiksi
kiinalaisten turistien yöpymiset Inari-Saariselkä-alueella kasvoivat vakuuttavat
70 prosenttia. Tämä kasvu on näkynyt myös Ivalon lentoaseman matkustajaluvuissa.
??Perjantaina 13.5. ensiiltansa saanut Angry Birds
-elokuva keräsi viikonloppuna 68 750 katsojaa ja oli
viikonlopun ylivoimaisesti
katsotuin elokuva. Tämä
on vuoden toiseksi paras
avaustulos heti elokuvan
Risto Räppääjä ja yöhaukka
jälkeen. Angry Birds -elokuva saavutti myös kautta aikojen toiseksi parhaan animaatioelokuvan avaustuloksen pääsylipputuloissa: ainoastaan kesällä 2007 ensiiltaan tullut The Simpsons
Movie on ylittänyt Angry
Birds -elokuvan avauksen.
Ennakkonäytökset mukaan lukien Angry Birds
-elokuvalla on nyt yhteensä
71 481 katsojaa. Sonyn elokuvalevityksestä vastaava
elokuvaneuvos Jussi Mäkelä on erittäin tyytyväinen
elokuvan menestykseen.
? Ennen ensi-iltaa asetimme tavoitteeksi yli 300 000
katsojaa, mutta nyt odotamme 400 000 katsojaa. Elokuvan suomeksi puhutut
versiot ovat olleet erityisen
suosittuja ja käytännössä
loppuunmyytyjä.
Angry Birds -elokuva on
tehnyt huikean avaustuloksen myös maailmalla. Elokuva oli viikonlopun ykkönen 37 maassa keräten 43
miljoonan dollarin pääsylipputulot. Elokuvan oletetusti isoimmat markkinaalueet Pohjois-Amerikka ja
Kiina avaavat vasta ensi vii-
Nro 10 ? Viikot 21-22
10
Ison
Roobertinkadun peruskorjaus alkaa
syyskuussa
??Punavuoressa sijaitsevan
Ison Roobertinkadun kävelykatuosuuden (välillä Fredrikinkatu?Yrjönkatu) peruskorjaus alkaa syyskuussa
2016. Syksyn töissä keskitytään kadunalaisen kunnallistekniikan uusimiseen
sekä massanvaihtoihin.
Joulukuussa 2016 peruskorjaustyömaa jää kelien
vuoksi tauolle. Töitä jatketaan kiveysten, varustuksen
ja kalustuksen osalta maaliskuussa 2017. Peruskorjaus valmistuu kesällä 2017.
Tavoitteena on saneerata
kävelykatu viihtyisäksi ja
toimivaksi kauppakaduksi.
Kaupunkikuvallisesti tavoitellaan laadukasta sekä paikan historiaa ja Helsingin
kaupungin julkisten ulkotilojen tunnuspiirteitä kunnioittavaa lopputulosta.
Peruskorjaushanke on pilottikohteena investointien
ilmastovaikutuksia arvioivassa hankkeessa ja Ilmastokatu-hankkeessa.
Peruskorjaus tehdään yleisten töiden lautakunnan hyväksymän
katusuunnitelman mukaisesti. Suunnitelmaan voi tutustua osoitteessa
www.hkr.hel.fi/tyokohteet.
Lähikoulu
oli suosittu
vuonna 2015
??Opetusviraston vuoden
2015 vuosikertomus on julkaistu verkossa.
Viime vuonna opetusvirastossa käynnistyi uudistus, jolla edistetään digitalisaatiota kouluissa ja oppilaitoksissa ja luodaan uudenlaista palvelukulttuuria.
Tavoitteena on tuottaa hyvää oppimista ja tulevaisuuden taitoja kaikille.
Oppimistulokset ja hyvinvointi paranivat kaikilla koulutusasteilla. Oppilaat ja opiskelijat osallistuivat oppimisympäristöjen ja
opetuksen suunnitteluun.
Uusi Helsingin kaupunginmuseo
avautui kävijäryntäyksellä
??Helsingin kaupunginmuseo vietti 13.-14.5. 24 tunnin avajaisia, jotka kestivät perjantai-illasta lauantai-iltaan. Uuteen museoon tutustui ensimmäisen
viikonlopun aikana yli 11
000 kävijää.
Helsingin kaupunginmuseo halusi viettää odotettuja avajaisiaan kunnolla. Vapaan pääsyn museota juhlittiin tavallistakin vapaammalla pääsyllä eli 24 tunnin
aukiololla, jolloin museossa
saattoi vierailla vaikka keskellä yötä. Museon avajaisnäyttelyt Helsingin valitut
palat, Museum of Broken
Relationships, Lasten kaupunki ja Aikakone kiinnostivat yleisöä. Kävijöitä houkutti myös ohjelma, jossa
oli mukana niin musiikkia, retrojumppaa, historiallisia helsinkiläisiä kuin
opastuksiakin ? myös keskellä yötä.
Museo avautui perjantaina 13.5.2016 klo 17. Illan
mittaan väkeä oli hetkittäin tungokseen asti. Vielä kahden kolmen aikaan
oli vilkasta etenkin Museum of Broken Relationships -näyttelyssä. Yön hiljaisimpina hetkinä kolmen
ja kuuden välillä museossa oli koko ajan muutamia
seurueita, ja tiettävästi ainakin yksi kävijä otti museo-
Museojono Helsingin kaupunginmuseon edustalla kutsuvierasavajaisten yhteydessä. Kuva: Marja Väänänen.
torkut. Myös lauantaipäivä
veti paljon väkeä, etenkin
lapsiperheitä.
24 tunnin avajaistapahtuman kävijämäärä nousi 8 350:een. Kun mukaan
lasketaan sunnuntain 2 870
kävijää, viikonloppuna uudessa museossa kävi yli 11
Museon aula tarjoaa oleskelu- ja tekemistilaa kaupunkilaisille. Jasmin
Anoschkinin citypupu viihtyy joukossa. Kuva: Maija Astikainen.
Museoratikkaliikenne
alkaa jälleen
? 107-vuotias vaunu vie ajelulle Helsingissä
? ? HKL ja Oy Stadin Ratikat Ab järjestävät Helsingin keskustassa museoraitiovaunuajeluita yli
satavuotiaalla vaunuvanhuksella. Museoliikennettä ajetaan entisöidyllä, 107
vuotta vanhalla puisella
raitiovaunulla kesän kaikkina viikonloppuina lauantaisin ja sunnuntaisin.
Liikenne alkaa lauantaina
14.5. ja päättyy elokuun
lopussa.
Kierroksille lähdetään
Kauppatorilta Havis Amandan patsaan luota kello
10?17. Vaunut lähtevät tasalta ja puolelta, mutta jos
pysäkillä on jonoa, vaunut
lähtevät täytyttyään. Kierroksen hinta on 5 euroa.
HSL:n liput eivät käy erikoislinjalla eikä museora-
000 ihmistä.
? Olemme kaikki aivan
otettuja upeasta vastaanotosta, sanoo kaupunginmuseon markkinoinnista ja
viestinnästä vastaava Tove
Vesterbacka.
? Odotukset olivat korkealla, mutta avajaisviikon-
tikkamatkaa voi maksaa
matkakortilla. Kierroksen
kesto on reilu 15 minuuttia
ja reitti kulkee Aleksanterinkadun, Rautatieaseman,
Kaisaniemen ja Kruununhaan kautta takaisin Kauppatorille.
? Sellainen ratikka, kaunis kuin karamelli, jossa
oli sisällä vaan kaksi pitkittäistä puupenkkiä, ja takaa
se oli avoin niin, että Porthaninkadun ylämäessä rohkeimmat pojat juoksi sen
kiinni ja hyppäsi vauhdissa kyytiin. Ja rahastaja huusi vihaisesti murteellisella
suomella, että ei saa hoppa sillä lailla! Näin muisteli eräs vanhempi helsinkiläisrouva alkuperäiskuntoon entisöityä raitiovaunua
numero 50 vuodelta 1909.
Kaikkein suosituin on silti ollut avoin kesävaunu,
jossa ei ole sivuseiniä lainkaan! Avoperävaunut palvelivat kaupunkilaisia vuoteen 1952 asti ja avovaunun
kyytiin pääsee jälleen museolinjalla.
Museoraitiovaunut palvelivat aikanaan arkiliikenteessä kaupunkilaisia
sellaisissakin kaupunginosissa, joihin ei enää raitiovaunulla pääse: KB-linjalla mentiin Kulosaareen
ja H-linjalla Haagaan. Linja 10 puolestaan oli vanhan Puu-Pasilan ikioma
raitiolinja.
Yli satavuotias vaunuvanhus
nro 50 ja avoperävaunu nro
233 vuodelta 1919.
loppu ylitti ne monikertaisesti. Talo oli täynnä innostuneita, liikuttuneita ja
hyväntuulisia ihmisiä. Tavoitteenamme oli että kaupunkilaiset ottavat museon
omakseen ? ja siltä ensimmäisten päivien perusteella
todellakin vaikuttaa. Tästä
on hyvä jatkaa!
Helsingin
kaupunginmuseo
Aleksanterinkatu 16
Avoinna
ma?pe 11?19
la?su 11?17
Vapaa pääsy
Lasten kaupungin kansakoululuokassa voi opiskella vanhan ajan malliin. Kuva:
Maija Astikainen.
Viikot 21-22 ? Nro 10
11
Risto Kolanen
Baltzar, Synti ja
nuoret kulttuurissa
??On aina hyvä löytää tapoja, joilla nuoret kasvavat kulttuurin tekijöiksi
ja ymmärtäjiksi. Integraatioteatteri Baltzarin, aiemman Drom-teatterin näytelmä Synti elää 1950-luvun
suomalaisessa kaupunkimiljöössä. Elämä oli rauhallisempaa ja yksinkertaisempaa kuin nyt. Elettiin nousuaikaa, syntyi nuorisokulttuuri, suomalainen iskelmä
kukoisti, rock`n roll, leveät mekot ja farkut tulivat.
Monet asiat symboloivat
nuorten esiinmarssia, va-
pautumista. Halutaan erottua pukeutumistyylillä ja
musiikilla, kuten yhä edelleen. Nuoret naiset olivat
tietoisia itsestään ja eroottisuudestaan.
Veijo Baltzarin runon
?Oodi mustalaistytölle? ote
koskettaa useimpia naisia:
? Rakastan sinua tumma
tyttö, / rakastan hiustesi
purjetta, / korvissasi välkkyvää kyyneltä, / huuliasi
silkistä tuuleen, / rakastan
lämpöäsi kylmään yöhön.
? Sain sormuksen Tcikolta, nainen innostuu kehu-
Etualalla (vas) Lia Goresh, tärkeän sivuosan esittäjä Aino Sederholm, Veijo Baltzar ja Lilian Luo.
Ilkka Kanerva kiitti sitä, että naisellisuus sai olla esillä ja sitä ei
piiloteta.
maan kilpailijalleen, joka
vastaa:
? Minulla on niitä kaksi.
Kirjailijalla itsellään on pääosa mustalaismieshahmona
läpi näytelmän. Tekstissä ja
tosi elämässäkin viettelijämiehellä on aina mahdollisuutensa naisten hurmaajana. Paita on auki, sänkykamarikatseella lavalla liikkuva kiinnostuksen kohde
hurmaa kaikki. Tciko antaa
sormuksia usealle naiselle, mustasukkaisuusdraama
lättähatusta ja pärinäpojasta on valmis. Carmen, jota
Lilian Luo esittää, voittaa
miehen itselleen näytelmän
lopussa Lia Goreshin esit-
Espan lavan musiikkikattaus
jatkuu elokuun loppuun saakka
??Monipuolinen musiikkikattaus jatkuu Espan lavalla koko kesän elokuun loppuun asti. Konsertteja kuullaan pääsääntöisesti tiistaista perjantaihin klo 12.00,
16.30 ja 19.00 sekä lauantaisin klo 12.00 ja 15.00.
Helsinki-päivänä 12.6.
sekä Taiteiden yönä 25.8.
lavalla kuhisee koko päivän. Rakastettu sotilassoittokuntien MIL-Espa on jälleen ohjelmassa perjantai-
sin. Heinäkuun viimeiseltä viikolta alkaa Jazz-Espa, yksi Helsingin kesän
merkkipaaluista. Loppukesää maustaa myös Etno-Espa 8.8. alkaen.
Alkukesässä soivat uutena kuorokeskiviikot, ja ohjelmistoa uusintavat myös
kesän fiftari- ja rap-teemalauantait. Toukokuun tähtivieraana lavalla nähdään
Helsingin kansainvälisen
balettikilpailun osallistu-
jia 30.5.
Historiallinen Espan lava
on kesäestradi Esplanadin
puistossa, Helsingin sydämessä. Lavan ilmaiset konsertit ovat houkutelleet niin
turisteja kuin paikallisia
nauttimaan jazzista, maailmanmusiikista ja klassisesta. Espan lavan ohjelmatoiminnasta vastaa Helsingin
kulttuurikeskuksen Savoyteatterin yksikkö.
tämältä kilpailijalta, eri vaiheiden, monien laulujen ja
hienon orkesterin siivittämänä. Mutta kuka oikeasti voittaa?
Nuorten
opetusteatteri
Näytelmää
harjoiteltiin kuusi kuukautta, kolme-neljää kertaa viikossa.
Nuorten tyttöjen ja naisten ikähaarukka on 14-28
-vuotta minulle sanottiin.
Pääosanaiset ovat lukiolaisia Resssusta ja Kalliosta.
Syntiin oli avoin haku,
400 pyrki. Pari poikaa tuli
aluksi mukaan, mutta he
katosivat. Lavalla ei ollut
Baltzarin lisäksi muita miehiä kuin kolme muusikkoa.
Ensi-illassa mikrofonitekniikka ei ollut kaikilla vielä hallussa. Laulu- ja tanssitaidot vaihtelivat.
Mutta on löydetty askeleet monikulttuurisuuteen,
tanssiin, kohtaamisiin ja
kokemuksiin. Taidot, ihmissuhteet ja vuorovaikutus kehittyvät. Nina Castén mustalaistyttönä vihreässä mekossa erottui joukosta erinomaisena laulajana ja kantoi esitystä hienosti osaamisellaan. Hän
lauloi kaksi laulua ?Mustalaisen uni? ja ?Dimitri?,
joihin Baltzar on tehnyt sanat ja jälkimmäisessä lau-
loi mukana.
Mustalaisen uni on paikoin itseironinen: ? Eilen
vielä olin sielultani kuin
nuoren unelma / Tänään
on mieleni kuohuva kuin
meri / veljien mukana karkasi ilo vaarojen teitä.
Synti on käyttänyt vaihtoehtoista tuotantorakennetta
onnistuneesti. Nuoret saavat olla mukana kulttuurin
tekijöinä. Kulttuurineuvos
Veijo Baltzar on halunnut
sitoa nuorten naisten uteliaisuuden ja taitojen kehittämisen musiikkikabareeseen. Aiemmissa Baltzarin
töissä on ollut vahvempi
yhteiskunnallinen sisältö.
Tässä kaikuvat 50-ja 60-lukujen iskelmien sanat. Kirjailija, joka on radikaali politiikassa ja yhteiskuntakeskustelussa, on nyt leimallisen mustalaisromanttinen
tarinassa.
Kohtalokaverin kiitos
Kansanedustaja Ilkka Kanerva piti tunteikkaan kiitospuheen ensi-illan jatkoilla Aleksanterin teatterin ylälämpiössä. Hän kutsui itseään kohtalokaveriksi
Veijo Baltzarin kanssa, mitä
sillä nyt sitten tarkoittikin,
ehkä suhdetta naisiin.
? Jos jokainen kasvaisi puolessa vuodessa niin
paljon kuin nämä näytteli-
jät ovat kasvaneet, olisimme melkoisia elämämme
sankareita jokainen. Mutta
tämä on hyvä, kannustava
esimerkki siitä, millä tavoin
kasvuprojektia voidaan toteuttaa sillä metodilla jota
tunneäly tässä laulunäytelmässä edustaa.
On selvää, että aito monikulttuurisuus voi toteutua, jos kaikki kävelevät
toinen toistaan tukien, mutta myös oman itsensä tietäen. ? Tunneäly on hyvä
metodi viedä tätä sanomaa,
tätä liekkiä eteenpäin, ja
sitä soihtua poltettiin tänä
iltana upealla tavalla.
Luovan kulttuurin yhdistys Dromilla on pyrkimyksenä saada aikaan, ja nimenomaan Aleksanterin
teatterin tiloissa, pysyväluontoinen, vakiintunut monikulttuurinen teatteri Baltzar. Kyse ei ole mustalaisteatterista, kuten oli Dromteatterissa, vaan teatterista,
joka tuo yhteen eri kulttuureista tulevia helsinkiläisiä
ja pääkaupunkiseutulaisia.
Kukoistaako monikulttuurinen taide vain pienissä
lähiöprojekteissa ja marginaalisilla etno- ja ruokafestareilla vai kehitetäänkö
sitä myös korkeakulttuurina, tekijät kysyvät.
Opiskelija, hae kesäopintotuki nyt
??Kesällä
päätoimisesti
opiskelevien kannattaa hakea opintotukea nyt, jotta
tuki ehditään myöntää ennen kuin kesäopinnot alkavat. Opintotukea kesäajalle voi hakea helposti
verkossa.
Opiskelija voi saada opintotukea myös kesäajalle, jos
hän suorittaa tutkintoonsa
kuuluvia opintoja päätoimisesti. Myös kesäopintotukeen kuuluvat opintoraha, asumislisä ja lainatakaus. Kesäajaksi lasketaan yleensä kesä-, heinäja elokuu, jos kesäkuukaudet eivät kuulu lukuvuoden
normaaliin opiskeluaikaan.
Tukea voi saada esimerkiksi luentokursseihin, kirjatentteihin, työharjoitteluun
tai opinnäytetyön tekemiseen. Lukio-opiskelijoille
ei yleensä voida myöntää
opintotukea kesäksi.
Saadakseen kesäopintotukea opiskelijan tulee opiskella päätoimisesti, eli hänellä on oltava riittävästi opintoja. Ammatillisessa koulutuksessa opintoja pitää olla
kuukaudessa vähintään 18
päivän ajan ja keskimäärin
vähintään 3 opintoviikkoa
tai 4,5 osaamispistettä tukikuukautta kohti. Kunkin
korkeakoulun opintotukilautakunta määrittelee, mikä on
riittävä korkeakouluopintojen määrä kesätuen saamiseksi. Yleensä se on keskimäärin vähintään 5 opintopistettä tukikuukautta kohti.
Kesäajan opintovaatimukset ovat keskimääräisiä. Jokaiselta tuettavalta kuukaudelta ei tarvitse kertyä
määrättyä määrää suorituksia, vaan niitä voi kertyä
yhdeltä kuulta enemmän
kuin toisilta. Pääasia on,
että opintoja on jokaisena
tuettavana kuukautena ja
että opintosuoritusten yhteismäärä on riittävä.
Opiskelija voi hakea kesätukea joko verkossa Kelan asiointipalvelussa www.
kela.fi/asiointi tai opintotuen muutosilmoituksella
(lomake OT 15).
Asiointipalvelun etusivulta näkee yhdellä vilkaisulla, onko hakemus ratkaistu
ja milloin tuki maksetaan.
Palvelu myös kertoo, jos
verkkohakemus on jäänyt
lähettämättä tai siitä puuttuu liitteitä. Palveluun kirjaudutaan omilla verkkopankkitunnuksilla tai mobiilivarmenteella.
Muut kuin korkeakouluopiskelijat tarvitsevat kesätukihakemuksensa liitteeksi oppilaitoksesta todistuksen kesäopinnoista. Myös
tarvittavat liitteet voi lähettää verkossa.
Nina Castén ja Veijo Baltzar laulavat kaunista venäläistä ?Dimitriä?.
Teksti: Risto Kolanen
Kuvat: Raimo Granberg
Nro 10 ? Viikot 21-22
12
Sloboa Stadissa
? Historiallinen, mielenkiintoinen
tutkimusmatka menneen ajan Helsinkiin
??Professori Heikki Paunosen uutuuskirjan välityksellä Sloboa Stadissa välityksellä voi lähteä historialliselle tutkimusmatkalle menneen ajan Helsinkiin
- myös sen sotilaalliseen
puoleen. Matkalle lähdetään murre- ja slangisanojen kautta, joita Paunonen
taustoittaa laajasti ja kiinnostavalla tavalla. Jo kirjan
nimessä esiintyvä slobo herättää mielenkiintoa.
Mikä ihmeen slobo?
Suurimmalle osalle helsinkiläisiä slobo sanana onkin
tuttu, mutta entäs muualla?
Stadin slangissa sloboa käytettiin jo 1800-luvulta lähtien venäläisestä, varsinkin
jos haluttiin osoittaa omaa
tai muiden suomalaisten paremmuutta venäläisten rinnalla. ?Sloboja sai olla iso
porukka, ja kun yks ainoo
kundi siinä oli ja se hihkas
ja tempas hoidon, ni ne lähti kaikki karkuun. Ei tarvinnu muuta kun kiros vaan,
hyppäs ja veti hoidon tuolta, niin sillon slobot painu!?
Mutta tietänevätkö nykystadilaiset, että slobo-sanaa on
käytetty myös venäläisistä
sotilaista sekä heidän kielestään, venäläisestä sotilasslangista?
Iivana
Slobosta onkin hyvä siirtyä iivanaan. Iivanaa on
käytetty sotilasslangissa kaikilla rintamaosastoilla venäläisestä sotilaasta. Sen juuret
ulottuvat jo kuitenkin hieman kauemmaksi kuin talvi- ja jatkosodan aikoihin,
sillä sana esiintyy Simo Hämäläisen mukaan jo jääkärien muistelmissa vuoden
1918 tapahtumista. Vöyrin
kaarti -nimisen marssilaulun toisessa säkeessä lauletaan: ?Ylistaroon Vöyrin
kaarti ensimmäiseks kulki,
hakemahan iivanoilta kuularuiskut julki.?
Iivana on tavallinen toista maailmansotaa käsittelevissä historiikeissa ja sotaromaaneissa. Esimerkiksi
stadilaisen Ässä-rykmentin
vaiheista kerrotaan: ?Enso
eldas, slobot smiitas Suokumaasta viivana. Kavantsaarel? katsastettiin, missä
piilee iivana.?
Ryssä
Mutta entäs sana ryssä?
Mitä eroa sillä on iivanaan
ja sloboon ja uskaltaako
sanaa nostaa esillekään?
Toki uskaltaa, jos professori Paunosta on uskominen, sillä alkujaan
hänen mukaansa ryssäsanalla ei ollut kielteistä
kaikua, vaan se oli pitkään sävyltään neutraali.
Kun Aleksanteri I Porvoon valtiopäivillä 1809
lupasi, että Suomi saa
säilyttää Ruotsin vallan
aikaset lait, lupaus kirjattiin ihan paperille, kehystettiin ja ripustettiin
kaikkiin Suomen kirkkoihin. Lupauksessa oli
tämä ryssä-sana suunnilleen näin ?Aleksanteri I
Ryssänmaan keisari ja itsevaltias?. Eli ryssä-sana
oli ihan virallinen käännös Venäjästä, jota Venäjän keisarikin käytti,
Paunonen toteaa.
Vihannesryssät,
Ryssän kirkko,
?ryssänsauna?
1800-luvulla puhuttiin
myös niin kaali-, kurkku-, omena- ja sipuliryssistä kuin katuryssistä ja
maroo?iryssistä. Jälkimmäiset olivat jäätelökauppiaita.
Puhuttiin yleisesti Ryssän
kirkosta ja ryssänlimpusta,
ne kuuluivat normaaliin arkikieleen. Ryssän kaalimaa
ja ryssännit?ku olivat puolestaan yleisnimityksiä venäläisten puutarhaviljelijöiden viljelmille.
Ennen vanhaan oli yleisiä
saunoja. Vaikka suomalaiset omivat mielellään kaikki saunat ja saunaperinteen,
niin vanhan Fredikan kundin Viljo Pälviön mukaan
Pasilan vanhin sauna oli
kuitenkin ns. ?ryssänsauna?
, joka sijaitsi Kyllikinkadun
ja Böhlenkadun kulmassa
olleessa talossa.
?Sen omisti harmaahapsinen venäläinen, joka ei osannut suomea. Rahastuksen
hoiti hänen tyttärensä, hyvin
kielitaitoinen, istuen miesten puolella penkin päässä
kaljatynnörin vieressä. Pukuhuone oli jaettu kahteen
osaan lautaseinällä, peräosa
kuului naisille. Saunahuone
oli jaettu myös kahtia, mutta
harvalla lautaseinällä. Kummallakin puolella paloi öljytuikku. Väliaidan läpi näki
mainiosti toiselle puolelle.
Myöhemmin aita poistettiin
ja miehet ja naiset saivat eri
päivänsä. Venäläisiä sotilaita ristit kaulassa alkoi myös
käydä saunassa ja tungos oli
valtava.?
Ryssä-sana alkoi saada
kielteistä kaikua 1800-luvun loppupuolella venäläistämistoimenpiteiden myötä varsinkin sivistyneistön keskuudessa. Kuitenkaan Helsingin Pitkänsillan
pohjoispuolella samanlaista
vastakkainasettelua ei syntynyt ja siellä se ryssä säilyi huomattavasti neutraalimpana, Paunonen kertoo.
Safka, shagga
?Pitkänsillan siellä toisella puolella? Paunonen tarkoittaa Kalliota, Sörnäisiä ja
Vallilaa elikkä Pitkänsillan
pohjoispuolisia työläiskaupunginosia. Näiden työläisosien ?Stadin kundit? olivat
yhteyksissä vuosikymmenet venäläisten sotilaiden
kanssa aina siihen saakka,
että venäläiset sotilaat lähti Suomesta.
Kundit kävivät venäläisten sotilaiden kasarmeilla
jo aina 1800-luvulta lähtien, missä sotilaat tarjosivat heille omaa ruokaansa. Vielä vuosina 1917-18,
kun Helsingissä oli ruokapula, monet työläisperheiden äidit lähettivät poikiaan hakemaan kasarmeilta
venäläisiltä sotilailta ruokaa. Tästä tavasta on muistumana vielä sanat safka ja
shagga, Paunonen kertoo
ja jatkaa:
Safka-sanaa käytetään
edelleenkin: ?Millon sulla on safkis?? eli ruokatunti. Shaggaa ei puolestaan ei enää juuri käytetä
suomenkielisellä puolella,
mutta ruotsinkielisellä kyllä: ?När ska vi shagga?? eli
milloin syödään.
T?aiju, tsaiju,
saiju, tee
Safkan päälle olikin hyvä
hörppiä teetä. 1800-luvun
Helsingissä juotiin alkuun
teetä ruotsalaiseen tapaan
ja sanana tee on tullut meille Ruotsista ja tee sanan alkuperä ulottuu aina EteläKiinaan.
Etelä-Kiinasta se levisi hollantilaisten teekauppiaiden
mukana Eurooppaan. Teetä
käytettiin aluksi lääkkeenä
1500- luvulta ja nautintoaineena se yleistyi 1600-luvulta, Paunonen kertoo.
Puolestaan Pohjois-Kiinan
kirjakielessä käytettiin teestä nimitystä, joka turkkilaisten ja mongolien välityksellä kulkeutui venäläisille.
Ja heiltä puolestaan Vanhaan Suomeen, Venäjään liitetyn Viipurin läänin alueelle, ja kun koko Suomi liitettiin Venäjään, alkoi venäläinen teenjuontikulttuuri levitä voimakkaasti Suomessa
viimeistään 1820-30-luvuilla.
Tämän myötä teestä
Suomeen levisi nimitykset
t?aiju, tsaiju ja saiju Stadin
slangiin ja Helsingin puhekieleen sekä myös laajasti
Suomen eri murteisiin.
Mä
menin
sinne
iltat?aikalle, ku mä olin
esiintyny sitte ja tää oli, tää
Kulma oli vielä auki. Mä
menin sitten sittaan pöytään, ja divasin vaan tavallista t?aikkaa ja vinaria
skruutasin siinä sitte sen
t?aikan kanssa, ja. Yhtäkkiä tarjoilija juoksee että:
?Divatkaa äkkiä ne t?aikat
vek, että jepari on tuol eteisessä!? Mull oli kyl t?aikkaa
mut niill oli kaikilla sit oli,
sitä pirtua siinä, kovat glasarit. / Glasari kuumaa vodaa, snadisti
t?aikkaa ja buli loraus spittaa. Siit saa
?kovan glasarin?. /
Faija dokas pilsuu ja
mutsi tsaikkaa.
Teenkeittokulttuurin myötä suomalaiskodeissa ryhdyttiin näkemään samovaareja. Paunosen kertoo, että samovaari sanana tarkoittaa itsekeittäjää.
Helsingissä oli monta teehen ja samovaareihin eli ?teekeittiöihin? erikoistunutta kauppaa,
esimerkiksi Duldinin teeliike Unioninkadun varrella
ja Baranoffin veljesten samovaarikauppa Senaatintorin lai-
Professori Heikki Paunonen
dassa, ja samovaareja myytiin myös kulkukauppiaiden tiskeillä.
Samovaari alkoi yleistyä
niin ripeästi, että saamani
tiedon mukaan 1830-luvulta lähes kaikissa talouksissa
oli samovaari. Luulen kuitenkin, että tämä koskee
enemmän säätyläisiä tai sivistyneistön koteja, Paunonen toteaa.
Kun tee on tullut Kiinasta, on kahvi puolestaan arabilaista perua.
Alun perin kahvi sanana
tarkoitti viiniä, mutta sitten kun Muhammed kielsi
viinin juonnin, nimi siirtyi
kahville.
Suomeen kirjakielen kahvi on tullut 1700-luvulla eli
kahvia on nautittu jo silloin.
Tee-sanana on puolestaan
mainittu ensimmäisen kerran vuonna 1747, eli nämä
kahvi ja tee ovat aika lailla samoihin aikoihin tulleet
Suomeen, Paunonen kertoo.
Suomessa ja Helsingissä
kohtasi kaksi teenjuontikulttuuria: läntinen ja itäinen, jotka erotti jo teestä
käytetty erilainen nimitys.
Se on eurooppalaisittainkin
harvinaista.
Huligaani, apassi
?Sanaa on käytetty Helsingin puhekielessä ja yleisemminkin 1900-luvun alkuvuosista lähtien kadulla vetelehtivästä, huonosti
käyttäytyvästä, raa?asti puhuvasta ja työtä vieroksuvasta, usein väkivaltaisesta nuoresta miehestä, myös
tappelupukarista.?
Voisi äkkiseltään luulla,
että sana on Neuvostoliiton peruja, mutta ensimmäinen tieto huligaani-sanasta
on kuitenkin vuodelta 1898
Lontoosta, missä poliisi oli
ottanut kaupungin väkivaltaisia nuoria kiinni.
Samaan aikaan Lontoossa ollut venäläinen kirjeenvaihtaja kirjoitti heti asiasta
venäläisiin sanomalehtiin ja
tätä kautta huligaani-sanaa
ryhdyttiin käyttämään myös
Venäjällä. Meille sana kotiutui nimenomaan Pietarin kautta, Paunonen toteaa.
Sanan käyttö juontaa juurensa 1900-luvun alun yleiseurooppalaiseen ilmiöön,
jolloin eri tahoilta nousi
väkivaltaisia nuorisoryhmiä.
Pariisissa heitä ryhdyttiin
kutsumaan apasseiksi.
Apassi-nimitys levisi meillekin, niin että Helsingissäkin oli Sörkän apassit
1900-luvun alkupuolella.
Tähän nimitykseen liittyy
myös ns. vauhdikas pistotanssi, jossa pojat tanssii
puukko hampaissa. Se liittyy varsinkin tähän pariisilaiseen apassi-kulttuuriin.
?1900-luvun alkuvuosina
useissa Euroopan suurkaupungeissa liikkui väkivaltaisia nuorisojoukkoja, joita Lontoossa kutsuttiin huligaaneiksi ja Pariisissa apasseiksi (ranskaksi apache).
Sana yleistyi Stadissakin,
missä sakilaiset ottivat mallia Pariisin apasseista niin
pukeutumisessa kuin tanssimalla pistoakin. Fyren-lehti
julkaisi 1915 heistä kuviakin: ?Helsingfors-apacher
med ?bönor? och yngel.? Stadin slangissa apassi lyheni
asuun apa: ?Herulin humut
ja Sörkan apat flaiskas Surkiksen bärtsillä?, kertoi Lauri Valo (s. 1904).?
Tshubu, tsuikka
Helsingissä käytetyt murre- ja slangisanat eivät ole
pelkästään helsinkiläisten
etuoikeus, vaan osa niistä
on levinnyt koko maahan,
Safka ja shagga ovat puhtaasti helsinkiläisiä slangisanoja, ei muualta juontuvia tai perittyjä.
Tshubu, päähinettä tarkoittava sana on myös helsinkiläinen. Sana tshub tarkoittaa venäjäksi otsakiehkuraa. Kun katsoo vanhoja
kasakoiden kuvia, niillä on
lakki vinossa ja otsalla iso
näkyvä otsakiehkura. Stadin kundit on käsittäneet,
että se tshubu tarkoittaa sitä
lakkia, mutta se tarkoittaakin otsakiehkuraa. Eli tässä venäläisen sanan merkitys onmuuttunut, kun se
on lainattu.
Selvennyksenä tshubuista
voi katsella myös Leningrad
Cowboys -rockyhtyeen kavereita. Heillä kun on tshubut - uutena versiona tosin.
Toinen lakkia tarkoittavat sana, ehkä tutumpi, on
tshuikka, suikka. Tämä sana
tulee sekä Stadin slangista
että Viipurin puhekielestä.
Sotilasslangissahan suikka-sana on yleinen. Suomen armeijassa sana tuli
käyttöön vuonna 1922 kenttälakkimallista 22. Lakkia
ryhdyttiin kutsumaan suikaksi. Se on lipaton venelakki, Paunonen mainitsee
ja lisää, että tshuikkakaan
ei tarkoita venäjässä lakkia vaan päällystakkia, eli
tämänkin sanan merkitys
on lainattaessa muuttunut.
Mannerheimin
karvatshuikka
Suikka sanana on levinnyt
ympäri suomea sotilasslangin mukana. Tshuikalla on
kuitenkin pidemmät juuret,
kuin tähän asti on ajateltu.
Mannerheimin pidettyä paraatin Helsingissä 16.5.1918
todettiin, että ?Mannerheim
johti paraatia valkoinen karvatshuikka päässä?. Voitonparaati pidettiin sen kunni-
aksi, että Helsinki oli saatu
punaisilta saksalaisten toimesta. Heillä oli siihen tiettyjä poliittisia intressejä. Tähän liittyy saksalaisen prinssin valitseminen hetkeksi
Suomen kuninkaaksi.
Helsinkiä vallatessa punaisilta saksalaiset etenivät
nykyistä Mannerheimintietä
eli silloista Turuntietä Helsinkiin. Ensimmäiset kovat
taistelut käytiin Turun kasarmissa, joka oli Lasipalatsin paikalla.
Kun saksalaiset ei saaneet
punaisia antautumaan, saksalaiset sytyttivät Turun kasarmin palamaan ja rauniot
lepäsivät paikalla vielä 30-luvun taitteessa ennen kuin Lasipalatsi rakennettiin.
Sanat elävät
uudella tavalla
Heikki Paunosen kirjan
välityksellä monien sotiimme ja sekä poliittisiin
käänteisiin liittyvien sanojen taustat alkavat elää uudella tavalla. Huumoripuolelta mainittakoon desantti,
joka tarkoittaa sotilasslangissa ludetta, joka pudottautuu katosta pahaa aavistamattoman nukkujan niskaan kuin desantti.
Onkin taito tehdä lukemiseen houkuttava monipuolinen ja elävä, lukemiseen innostava murreja slangi-sanakirja. Kirjasta löytyy yhä uudelleen ja
uudelleen mielenkiintoisia
sanoja ja niiden historiaa,
joiden parissa lukija saa kokea monia ahaa-elämyksiä.
Suositeltava kirja kaikille ja
kaikenikäisille yli Helsingin rajojen.
Kirjan tekijästä
Heikki Paunonen (s. 1946
Helsingissä) on Tampereen
yliopiston suomen kielen
emeritusprofessori. Hän on
tutkinut 1970-luvulta lähtien Helsingin puhekieltä
ja slangia. Hän on myös
vuosikymmenien ajan tallentanut eri-ikäisten stadilaisten slangia. Hän julkaisi
vuonna 2000 yhdessä vaimonsa Marjatta Paunosen
kanssa lähes 1400-sivuisen Stadin slangin suursanakirjan Tsennaaks Stadii,
bonjaaks slangii, josta he
saivat Tieto-Finlandia-palkinnon seuraavana vuonna. ?Slangiprofessori? Paunonen on kirjoittanut myös
Helsingin nimistöstä kaksiosaisen teoksen Stadin mestat: Ikkunoita Helsingin ja
sen asukkaiden historiaan
ja nykyisyyteen (2010). Hän
on Stadin Slangi ry:n perustajajäsen. Yhdistys valitsi hänet Stadin Kundiksi
vuonna 2013.
Viikot 21-22 ? Nro 10
13
Postimuseo 90 vuotta
??Postimuseo täyttää tänä
vuonna pyöreät 90 vuotta.
Museo julkaisee yhdessä
Postimuseon Ystävät yhdistyksen kanssa Tabellariuskirjan, joka kertoo Postimuseon historiasta kokoelmien ja toiminnan muutosten kautta. Juhlaan on
ahetta myös siksi, että tänä
vuonna tulee kuluneeksi
160 vuotta ensimmäisten
suomalaisten postimerkkien julkaisemisesta. Postimuseo on tuottanut pelifirma Meanfish Oy:n kanssa
postimerkkiaiheisen Catch
a stamp -pelin.
Tabellarius-kirja kertoo
museotyön arjen muutoksista ja kiinnostavista kokoelmista, kuten asekokoelmista ja niitä sivuavista postiryöstöistä. Kirjassa
esittäytyvät niin keräilijät
kuin mesenaatitkin, jotka
ovat toimineet Postimuseon tukena. Lisäväriä tuovat
graafikko Lasse Hietalan ainutlaatuiset Postin mainosjulisteet ja -kortit sekä B.A.
Lindemanin kartat ja matkaoppaat. Kirja luo katsauksen 160-vuotiaaseen suomalaiseen postimerkkiin sekä
samanikäiseen Saimaan kanavaan, jota on esitelty lukuisissa postikorteissa.
Postimerkkejä kuva-aiheittain esittelevässä Catch
a stamp -pelissä postimerkkisateesta napataan tietyn
aiheisia merkkejä, esimerkiksi koiria, musiikkia tai
presidenttejä. Aiheet vaikuttavat siihen, kuinka peli
vaikeutuu ja etenee. Pelin
voi ladata ilmaiseksi An-
droid- ja iOS -käyttöjärjestelmän mobiililaitteisiin. Kineettisessä versiossa pelaaja hyödyntää fysiikkaansa
postimerkkien nappailussa. Versiota voi pelata yksin tai yhdessä. Postimuseo hyödyntää peliä monipuolisesti näyttelyissä ja
tapahtumissa.
Postimuseo 90
vuotta
Postimuseo on toiminut
pitkän historiansa aikana
useammassa paikassa. Ensimmäisen tilansa, neljä
huonetta, Yrjönkadulta Helsingistä museo sai 1.9.1926.
Sodan vuoksi museo joutui
kodittomaksi vuonna 1941
ja oli varastoituna jonkin
aikaa. Uudet väliaikaiset ti-
Postimuseon kokoelmiin kuuluu miekkoja ja aseita.
Postimuseon kokoelmissa on
noin 9000 esinettä.
lat löytyivät Vaasasta 1954,
jossa toiminta jatkui neljä
vuotta. Vuonna 1962 museo avattiin Posti- ja lennätinmuseona Helsingissä
Tehtaankadulla, jossa museo toimi 1990-luvun alkupuolelle saakka. Vuodesta
1995 vuoteen 2012 Postimuseon tilat sijaitsivat Helsingin pääpostitalossa. Syksyllä 2014 Postimuseo avautui täysin uudistuneena museokeskus Vapriikissa Tampereella. Tampereella Postimuseo on kolminkertaistanut kävijämääränsä. Viime vuonna museossa vieraili yli 100 000 asiakasta.
Postimuseo juhlii yhdessä 20 vuotta täyttävän museokeskus Vapriikin kanssa lokakuussa järjestämällä yleisölle tapahtumapäivän, jossa on tarjolla runsaasti erilaista ohjelmaa ja
karnevaalitunnelmaa.
Postimuseo avattiin yleisölle 1927 Yrjönkadulla Helsingissä,
missä sillä oli aluksi käytössään neljä huonetta.
Linnanmäellä lauletaan Autiotaloa,
Jäätelökesää ja muita klassikoita
??Linnanmäen Huvipuisto
tarjoaa koko kesäkauden
ajan keskiviikkoisin iloisia yhteislauluiltoja nimekkäiden artistien johdolla.
Laulaja-muusikko Mikael
Konttinen on kesän yksi
laulattajista, jonka johdolla huvipuistossa lauletaan
kaikkien tuntemia ikivihreitä.
Erilaiset kaupunkikulttuuritapahtumat ovat löytäneet
tiensä helsinkiläisten sydämiin. Suomessa yhteislauluilla on pienemmät perinteet kuin naapurimaassa
Ruotsissa, mutta innokkaita laulajia riittää täälläkin
jokaiseen yhteislaulutilaisuuteen. Linnanmäellä jo
viime kesänä yhteislauluja
vetänyt Mikael Konttinen
nauttii suuresti työstään.
? Yhteislaulut Linnanmäellä ovat kesän parasta
hommaa, sillä niissä yhdistyy musiikki, riemukas mil-
jöö ja yhdessä tekemisen
meininki. Ihmiset ovat iloisia, aktiivisia ja reilu tunti
laulua menee kuin siivillä.
Laulaja-muusikon kesätraditioihin on aina kuulunut
käynti Linnanmäellä. Nykyisin Mikael Konttinen vierailee huvipuistossa omien
lastensa kanssa vähintään
muutaman kerran kesässä.
? Vuoristorata on ehdoton suosikki, mutta kaikki laitteet, joissa mennään
kovaa tai korkealla sopivat
kaltaiselleni lentäjä-muusikolle parhaiten, Mikael
Konttinen kertoo.
Linnanmäen yhteislaulut
on toteutettu yhteistyössä
Eckerö Linen kanssa.
? Laadukas viihde yhdistää tiiviisti Linnanmäkeä ja
Eckerö Lineä. M/s Finlandiallakotimainen viihde on
erittäin tärkeässä roolissa.
Linnamäki on kiinnostava
kohde myös virolaisille tu-
Mikael Konttinen Linnanmäen Estradilla.
risteille, Eckerö Linen toimitusjohtaja Taru Keronen
kommentoi yhteistyötä.
Mikael Konttinen, Janne Tulkki, Kari Vepsä ja
muut laulattajat laulavat yhdessä yleisön kanssa Linnanmäellä keskiviikkoisin,
torstaisin Estradilla järjestetään lavatanssit. Linnanmäen ohjelmat ja sisäänpääsy
huvipuiston alueelle ovat
maksuttomia.
Linnanmäen
yhteislaulut 2016
ke 25.5. klo 18 Janne
Tulkki
ke 1.6. klo 18 Kari Vepsä
ke 8.6. klo 18 Mikael
Konttinen
ke 15.6. klo 18 Johanna
Debreczeni & Jouni Keronen
ke 22.6. klo 18 Teemu
Harjukari
ke 29.6. klo 18 Kari Vepsä
ke 6.7. klo 18 Mikael
Konttinen
ke 13.7. klo 18 Johanna
Debreczeni & Jouni Keronen
ke 20.7. klo 18 Kari Vepsä
ke 27.7. klo 18 Mikael
Konttinen
ke 3.8. klo 18 Janne
Tulkki
ke 10.8. klo 18 Teemu
Harjukari
ke 17.8. klo 18 Johanna
Debreczeni & Jouni Keronen
ke 24.8. klo 18 Mikael
Konttinen
ke 31.8. klo 18 Janne
Tulkki
Yhteislaulut Linnanmäellä Mikael Konttisen johdolla.
Helsingin tuottamat kartta-aineistot
avautuvat julkiseen käyttöön
??Helsingin kaupunki on
avannut uusia, maksuttomia avoimen datan karttaaineistoja. Hiljattain on julkaistu avoimesti hyödynnettäviksi kaupungin tarkimman kartta-aineiston maastotiedot, pääkaupunkiseudun ja Helsingin opaskartat, ilmakuva koko kaupungin alueelta sekä asemakaavahakemisto.
Jo aiemmin on julkaistu
avoimen datan kartta-aineistoina esimerkiksi Helsingin
osoitteet, ajantasa-asemakaava, aluejakoaineistoja ja
rakennukset. Avoimen datan paikkatietoaineistot ovat
kuntalaisten ja yritysten käy-
tössä maksutta. Aineistot voi
ladata vapaasti omaan käyttöön ja niitä voi hyödyntää
esimerkiksi tutkimus- ja kehittämistoiminnassa, päätöksenteossa, visualisoinnissa,
sovellusten kehittämisessä
tai datajournalismissa.
? Etenkin kaupungin tarkimman kartta-aineiston eli
kantakartan maastotietojen
avaus on merkityksellinen
askel Helsingin kartastoja paikkatietokehityksessä.
Aineisto mahdollistaa esimerkiksi vaihtoehtoissuunnitelmien tekemisen, sillä
kaupunki käyttää samaa
aineistoa omassa suunnittelussaan, kertoo toimisto-
päällikkö Timo Tolkki Helsingin kiinteistövirastosta.
Esimerkiksi asemakaavojen pohjakartat laaditaan kantakartan pohjalta, ja se soveltuukin tarkan mittakaavan työskentelyyn (1:500). Kantakarttaa
ylläpidetään päivittäin, ja
avoimen datan rajapintojen
kautta ladattavat aineistot
ovat jatkuvasti ajantasaisia.
Ortoilmakuva
kuvaa
maanpintaa kohtisuoraan
ilmasta katsottuna. Koko
Helsingin alue kuvataan
ilmasta 1-2 vuoden välein.
Nyt julkaistu ortoilmakuvaaineisto on kuvattu kevään
2014 aikana.
Nro 10 ? Viikot 21-22
14
Yökerhona tunnettu kirkko avasi jälleen ovensa
??Helsingin Luther-kirkon
yli 120-vuotias kirkkotila siunattiin alkuperäiseen
käyttötarkoitukseensa sunnuntaina 15.5. Yökerhona
yli kaksi vuosikymmentä
toiminut kirkko keräsi avajaispäivänä arviota 900 ihmistä. Helsingin Kampissa
sijaitsevaa Luther-kirkkoa
palasi hallinnoimaan Suomen Luterilainen Evankeliumiyhdistys (Sley). Kirkkotilaa remontoitiin yli seitsemän kuukautta noin kolmella miljoonalla eurolla.
Fredrikinkatu
neljään
Sley rakensi rukoushuoneensa jo vuonna 1894. Rukoushuone kävi nopeasti
pieneksi ja tilaa laajennettiin useaan kertaa. Vuonna
1931 rukoushuone vihittiin
Luther-kirkoksi.
Toiminnan hiipuminen
1980-luvulla ajoi Sleyn ahtaalle pääkaupunkiseudulla, ja Luther-kirkko jäi lähes
tyhjilleen. Se joutui jopa purku-uhan alle vuonna 1986,
minkä talonvaltaajat saivat
estettyä ja rakennus suojel-
Helsingin Luther-kirkon avajaispäivä.
tiin. Sley myi kiinteistön ja
vuonna 1994 kirkossa alkoi
eri yrittäjien toimesta yökerho- ja ravintolatoiminta.
Nyt kirkko on jälleen kirkko. Piispa emeritus Eero
Huovinen iloitsi puheessaan lapsuutensa kotikirkon
paluusta.
? On hyvä olla täällä. Tänään tässä kirkossa alkaa uudelleen toiminta, joka alkoi
jo vuonna 1894. Voisi tietysti
sanoa, että ravintolatoiminta
jatkuu. Ravinto vain on erilaista, kuin mitä täältä viimeiset kaksi vuosikymmentä
sai, sillä nyt täällä tarjotaan
elämän leipää eli sanomaa
Kristuksesta, piispa emeritus
Eero Huovinen sanoo.
Kirkossa on istumapaikat
616:lle hengelle. Tänään väkimäärä oli niin suuri, että
osa seurasi avajaismessua
valkokankaalta Luther-kirkon
naapurissa olevan Saksalaisen koulun liikuntasalissa.
? Iloitsemme tänään siitä, että kirkko on palannut
alkuperäiseen ja sille kuuluvaan tarkoitukseensa. Oli
hieno nähdä hyvin valmisteltuna avajaispäivänä lähes tuhatpäinen joukko,
jota kirkko ja sen sanoma
kiinnostavat. Jo avajaispäivä viestii siitä, että tämä oli
yhdistyksellemme merkittävä ja onnistunut satsaus,
Sleyn kotimaantyön johtaja
Juhana Tarvainen kertoo.
? Parempaa starttia Luther-kirkolle ei olisi voinut
edes toivoa. Kirkko palvelee varmasti helsinkiläisiä
tästä eteenpäin, Tarvainen
iloitsee.
Sley on evankelisen herätysliikkeen vuonna 1873 perustettu keskusjärjestö ja kirkon virallinen lähetysjärjestö. Sley toimii valtakunnallisesti ja tekee lähetystyötä
yhdeksässä eri maassa.
Emerituspiispa Eero Huovinen.
Kuvat: Ville Huuri
HKL:n kesän raitioratatyöt
ovat peruskunnostusta
??HKL kunnostaa raitioratoja Helsingissä huhtikuusta marraskuuhun. Tulevan
kesän ratatyöt ovat perushuoltoa ja kunnostusta,
suuria ratatyömaita ei ole.
Ratatöitä tehdään kaikkiaan noin 20 ratatyömaalla.
Kesän ratatyöt eivät pääsääntöisesti aiheuta liikenteelle poikkeusjärjestelyitä. Ratatöitä tehdään myös
kaupungin keskeisillä paikoilla: Stockmannin pääsisäänkäynnin edustalla vaihdetaan kaarteet heinäkuussa ja Ruotsalaisen teatterin edustalla työskennellään
elo-syyskuun vaihteessa.
Valtaosa HKL:n ratatyöurakoista on ratakiskojen
ja vaihteiden vaihtoa. Ratakiskojen käyttöikä riippuu
siitä, millaisella rataosuudella kiskot ovat. Suoralla
radalla kiskot voivat kestää
30 vuotta, kaarteessa huomattavasti vähemmän aikaa;
maksimissaan 15 vuotta.
Vaihteiden käyttöikään
vaikuttaa muun muassa
liikennemäärä: tiheästi liikennöidyillä rataosuuksilla
vaihteet kuluvat eniten ja
niitä vaihdetaan muutaman
vuoden välein. Harvemmin
liikennöidyillä osuuksilla
vaihteet kestävät jopa 25
vuotta.
HKL suunnittelee ratatyöt
siten, että niistä aiheutuisi
mahdollisimman vähän häi-
riötä raitiovaunu- ja ajoneuvoliikenteelle. Ratatöitä tehdään mahdollisuuksien mukaan myös öisin tietyin rajoituksin. Helsingin yleiset
säädökset rajoittavat melua
aiheuttavan yötyön maksimiajaksi kaksi yötä viikossa. Ratatyöhankkeet pyritään ajoittamaan niin, että
ne voidaan toteuttaa samanaikaisesti muiden kuntateknisten hankkeiden kuten vesijohto-, viemäri- ja
kaukolämpötöiden kanssa.
Kuluvan kesän työt ovat
pääasiassa perushuoltoa ja
kunnostustöitä.
MOOTTORIPYÖRÄKURSSI A TAI A2 englanniksi 2.6. klo 16
B-KURSSI 30.5. klo 17.00 (kurssi alkaa joka toinen maanantai)
AUTOKOULU
HAKANIEMI
09-730 700
Hämeentie 14,
00530 HKI
www.autokouluhakaniemi.fi
Aito stadilainen pienyritys
KATSO KURSSIEMME
ALKAMISAJAT
www.autokouluhakaniemi.fi
Viikot 21-22 ? Nro 10
15
Palvelevat Lähi- ja Erikoisliikkeet Kesäyliopisto
Ilmoita edullisesti ? soita puh. 413 97 332 tai 413 97 300
Autokorjaamoja
Palveluja
Autojen korjauksia
ja määräaikaishuoltoja
palveluhakemistossa!
LAAKSTEN Oy
Lönnrotinkatu 14 (sisäpiha) 00120 HKI ? Puh. 09 6926994 / 040 7573725
Nopea ja ystävällinen palvelu, tervetuloa!
v. 1932
LÄMPÖ- JA WESIJOHTOLIIKE
Työsuorituksia
Sekalaisia
Eläkeläisinsinööri laatii: ? rakennuspiirustuksia, ? LVI piirustuksia,
? perustamisselvityksiä. 0400-847
262.
LVI
Lämpö- ja
vesijohtoliike
?
vuodesta
1952
Hetipalvelut
R
? 24 h päivystys
? 15 huoltoautoa
? Pesukoneen kytkennät
? Hanan vaihdot
? Viemärin avaukset
? Suunnitteluapua
? Ilmainen arviointi
isommille töille
? Kaukolämpötyöt
? Linjasaneeraukset
Töölön Putkiliike Oy
020 7411820 ? yhteys@lvis.fi
RööperinLehti
12. vuosikerta 2016
Punavuoren ja ympäristön
kaupunginosalehti.
Ilmoitusmarkkinointi ja konttori
Ilmoituspäällikkö
Kristiina Estama-Saarinen
p. 413 97 332
kristiina.estama-saarinen@
karprint.fi
Aineisto- ja materiaalikyselyt
myös 413 97 300
Päätoimittaja
Juha Ahola
p. 413 97 330
juha.ahola@karprint.fi
Kustantaja ja julkaisija
Karprint Oy
Painos:
30 000 kpl
Ilmoitushinnat:
Etusivu 1,30 ?
Takasivu 1,19 ?
Teksti 1,09 ?
Erikoisliikepalsta 0,96 ?
Hintoihin lisätään arvonlisävero 24%.
Aineiston jättö:
ilmoitukset ja toimituksellinen
aineisto lehden ilmestymistä
edeltävän viikon torstaina.
Vastuu virheistä:
Lehti ei vastaa ilmoittajille mahdollisesti
aiheutuvasta vahingosta, jos ilmoitusta
ei voida julkaista määrättynä päivänä.
Lehden vastuu ilmoituksesta rajoittuu
enintään ilmoitushintaan. Huomautukset
on tehtävä kahdeksan päivän kuluessa
ilmoituksen julkaisemisesta. Lehdessä
olevien kirjoitusten tai ilmoitusten
lainaaminen tai osittainen kopiointi ilman
toimituksen kirjallista lupaa on kielletty.
Jakelu:
Helsingin Jakelu-Expert Oy
sekä jakelupisteet alueella.
Jakelunvalvonta:
p. 561 56 436 tai 886 61 055
Lue lehti myös: lehtiluukku.fi
Painopaikka
Karprint Oy
Huhmari 2016
LAHJOITA
HYVÄNTEKEVÄISYYTEEN
Otamme vastaan hyväkuntoista
tavaraa: huonekaluja, vaatteita,
koruja ja kuolinpesiä!
Kirpputori Hämeentie 75, H:ki
050 493 6411 (myymälä)
050 432 8047 (auto)
P. JUUTILAINEN
MUSEOKATU 34
P. 495 106 ? 498 417
Fax 498 845
www.pj.fi? toimisto@pj.fi
tai lähetä sähköpostia
kristiina.estamasaarinen@karprint.fi
Hammaslääkärit
PÄIVYSTYS: 24H
0400-249 920
ERIKOISHAMMASTEKNIKKO
Työsuorituksia
Ostetaan
Maalaus, tapetointi ja laminaatin
asennus. Ilm. arvio. p. 045-235
1717
Keräilijä (evp upseeri)
ostaa taidelasia. Mm
Gunnel Nyman, Kaj
Franck, Oiva Toikka, Tapio
Wirkkala, Timo Sarpaneva,
Nanny Still, Aimo
Okkolin ja Saara Hopea.
Keramiikka; Kaipiainen,
Muona ja Bryk. Ystävälliset
yhteydenotot 0405045848/jarkki@esrc.fi.
Nouto ja käteismaksu
Soita
09-41397332
KORJAUS
ASENNUS - HUOLTO
Vastuunkantajat ry
www.vastuukirppis.fi
Ostan 80-luvun videovuokraamojen
vhs-vuokrakasetteja. Mieluiten
isoja eriä. Ei myyntikasetteja.
Puh 050-3067835
ILMOITA
Puh. 09 - 710 533
Käenkuja 4, katutaso
Terveyspalveluja
HOITOA ALKOHOLISMIIN
Minnesota-mallista hoitoa
päihde- ja peliriippuvuuteen
sekä läheisille.
Avohoito sopii hyvin myös
työelämässä oleville.
juhlii 50-vuotista
taipalettaan
??Pääkaupunkiseutulaisten
oma kesäyliopisto täyttää
tänä vuonna 50 vuotta.
Vaikka kesäyliopisto juhlii
mennyttä 50 vuotta, on juhlien katse tulevaisuuteen:
juhlapuhujana on tulevaisuudentutkija Juha Kaskinen Turun yliopistosta aiheenaan Kansanvalistuksesta ubiikkiin oppimiseen ?
Kesäyliopisto kaikkialla?
50-vuotista taipaletta juhlitaan pitkin vuotta: juhlavuosi on tuonut tullessaan
paitsi entistä laajemman ohjelman myös erilaisia tapahtumia ja uusia tuulia kesäyliopiston toimintaan. Kuten aina kesäyliopiston tarjonta on avointa kaikille ja
juhlavuoden tapahtumista
iso osa on myös maksuttomia. Tapahtumia on järjestetty ympäri pääkaupunkiseutua yhteistyössä mm.
kirjastojen kanssa. Kirjastoissa on erilaisia kaikille
avoimia työpajoja. Keväistä
Helsinkiä on ihasteltu arkkitehtuuriratikasta. Arkkitehtuuriratikka kiertää Helsinkiä myös kesäkuussa.
Alkuvuodesta aloitettiin
vapaan sivistystyön ja elinikäisen oppimisen teeman
alla julkaistava blogi, jossa yhteiskunnalliset vaikuttajat kirjoittavat omasta näkökulmastaan kaikille avoimuuden, oppimisen,
tiedon, sivistyksen ja henkisen hyvinvoinnin merkityksellisyydestä yhteiskunnassa nyt ja tulevaisuudessa. Kirjoittajina ovat olleet
tähän mennessä mm. aivotutkija Minna Huotilainen, kansanedustaja Jani
Toivola sekä emeritusprofessori Kari Uusikylä. Sana
on vapaa: halukkaat voivat osallistua yhteiskunnalliseen keskusteluun omalla kirjoituksellaan tai kommentoimalla.
Juhlavuoden ohjelman toteutuksessa kesäyliopisto
on halunnut tuoda esiin
nuoria lahjakkaita tekijöitä
ja mm. teettänyt kaksi juhlavideota, jotka kuvastavat
kesäyliopiston avoimuutta,
monipuolisuutta ja oppimisen iloa. Videot ovat näkyvillä kesäyliopiston sivuilla.
Helsingin seudun kesäyliopisto on perustettu 1966.
Tuolloin toiminnan aloittamista pidettiin merkittävänä, sillä kesäyliopiston
nähtiin tarjoavan sekä täydennyskoulutusta työssäkäyville että kolmannen lukukauden yliopisto-opiskelijoille. Samaa tehtävää kesäyliopisto toteuttaa edelleen: tarkoituksena on edistää koulutuksellista tasa-arvoa, elinikäistä oppimista
ja henkistä kasvua.
Kirjamme
Viimeinen pisara -toipumisen avaimet
nyt myös äänikirjana.
K-Market Albertin Herkku eli
Rööperin kyläkauppa uudistuu
??K-Market Albertin Herkussa toteutettiin mittava
uudistus, joka helpottaa
asiointia. Uudistuksen yhteydessä K-Market Albertin Herkkuun päivitettiin
myös ensimmäisten kauppojen joukossa K-Marketin
uusi ilme.
? Kaupassamme on uudistettu myymälän kiertoa. Esimerkiksi sisääntulo on nyt paljon avarampi
ja tuotteet kaupan etuosassa saatiin uusien kalusteiden avulla selkeämmin esille. Matalammat hyllyt tuovat tilan tunnetta ja samalla hyllyt myös käännettiin.
Asiakkaiden on nyt entistä
helpompi tulla kauppaan
ostoksille, kertoo kauppias Oskari Lintula.
Jatkossa jokainen K-Market on erilainen ? ja lähialueensa asiakkaiden näköinen. Jokaisen K-Marketin kauppias luo valikoiman ja palvelut oman kaupan asiakastietoon pohjautuen ja asiakkaiden toiveiden mukaisesti.
Helsinkiläisten ostoskoreissa hedelmät ja marjat ovat K-Marketeissa ostetuimpia tuotteita. Tämä
näkyy myös Albertin Herkussa, jossa yksi ostetuim-
mista tuotteista ovat mustikat. Myös muita marjoja
myydään hyvin. Muita asiakkaiden suosikkeja ovat
esimerkiksi paikalliset leipomotuotteet, oman grillin kanankoivet, luomumunat ja mozzarella-juusto.
Myös kasvissyöjät ja vegaanit ovat löytäneet kaupan
hyvän valikoiman.
? Meidän kauppamme on
Rööperin oma kyläkauppa. Tunnemme vakiasiakkaamme hyvin, täältä saa
kaiken mitä tarvitsee, helposti ja läheltä. Jos ei löydy, kannattaa nykäistä hihasta. Kantakaupungissa
K-Market Albertin Herkun kauppias Oskari Lintula.
on nykyään kasvava määrä lapsiperheitä, huomioimme myös tämän kohderyhmän entistä paremmin, kertoo kauppias.
K-Market Albertin Herkku on yksi ensimmäisistä K-Marketeista, joka on
toteutettu K-Market-ketjun
uuden ilmeen mukaisesti.
Uusi ilme on rento ja helposti lähestyttävä. Oranssia
ja punaista värimaailmaa
hyödyntävä ilme erottaa KMarketit suomalaisessa katukuvassa. Kaupan opastetekstit on toteutettu K-Marketille erikseen suunnitellulla fontilla.
K-Market Albertin Herkun
avajaisia asiakkaille vietttiin
torstaina. Kaupassa työskentelee kauppiaan lisäksi kymmenen työntekijää.
Nro 10 ? Viikot 21-22
16
Harkitsetko asuntosi
vuokraamista?
Oletko myymässä
asuntoasi?
Vuokraamme asuntosi markkinajohtajan
ammattitaidolla. Soita meille, niin asiat
hoituvat helposti ja nopeasti.
Myyntiturva on turvallinen valinta.
Et maksa liikaa välityspalkkiota,
ja asuntosi myynti on osaavissa käsissä.
Takaamme myös välitystyömme laadun.
Normaalin vuokravakuuden lisäksi saat
ylimääräisen takauksen koko ensimmäisen
vuoden vuokranmaksusta.
Palvelumme on tehokas. Lue tyytyväisten
asiakkaidemme palautteita kotisivuilta ja
totea itse. Markkinoimme asuntoja erityisen
monipuolisesti, myös lehti-ilmoituksilla.
Soita niin keskustellaan tarkemmin!
Soita ja sovi tapaaminen!
p. 010 2327 300, www.vuokraturva.fi
p. 010 2327 400, www.myyntiturva.fi
HELSINKI ? UUSIMAA ? TURKU ? TAMPERE ? LAHTI ? OULU
Ilmalankuja 2, HKI