BITMASTER
TIETOKONEHUOLTO
Pursimiehenkatu 16 ? puh. (09) 174 746
bitti@bitmaster.fi ? www.bitmaster.fi
yksiöt
kaksiot
= 2.480 ?
= 3.720 ?
Etsin asiakkaalleni
remontoitavaa asuntoa.
Ei kuluja myyjälle!
Eija Leino, LKV, 040 7242 501
OSTAMME KULTAA,
hopeaa, platinaa ja palladiumia.
Eteläranta 14, (09) 654 446
Katso muut tuotteet ja hinnat
www.rasmussen.fi
ARK-Kiinteistöt LKV [A], Punavuorenk. 15 B 37, 00150 HKI
RööperinLehti
Viikot 43-44 ? Nro 18/2016 ? 12. vuosikerta
Punavuoren ja ympäristön kaupunginosalehti
TERVETULOA!
Tervetuloa
nauttimaan!
Uusi bistrolounas
11.10. alkaen!
Maistuva * Nopea * Edullinen
Hehkutettuja herkkuja Lapista
Poroviikot 11.10. - 26.11.
Aukioloajat: ti 12?22 | ke?to 12?23
pe 12?24 | la 14?24 | su?ma suljettu
29.-30. lokakuuta
WANHA SATAMA
Pääsymaksu: 12?
www.lakritsifestivaalit.com
IKKUNANPESUT
SYYSAURINGON ILOKSI!
Lakeuden Emännät siivoaa satojen vuosien kokemuksella
HUOLELLA HEHKUTETTU
Säästöpankinranta 6, 00530 Helsinki
020 7424250 ? www.graniittilinna.com
Soita emännille
p. 010 281 2600
www.lakeudenpito.fi
Nro 18 ? Viikot 43-44
2
Turvallisesti
syksyisille teille
autokoulun kautta!
Muista myös kertauskurssimme kortillisille! Kysy lisää!
Autokoul
Katso sinulle sopivat kurssit osoitteessa
u
Hakaniem
i
? aito sta
www.autokouluhakaniemi.fi
dilainen
pienyrity
s jo
25 vuotta
!
AUTOKOULU
HAKANIEMI
09-730 700
Hämeentie 14, 00530 HKI | www.autokouluhakaniemi.fi
Rentoa ajo-opetusta kaupungin sykkeessä!
Vielä ehdit vanhoilla hinnoilla!
ASE JA ERÄ
6,90
uusimmassa lehdessä mm.
? MANNERMAISTEN kanakoirien
mestaruuksista kilpailtiin Pudasjärvellä.
? KOIRAT halutaan suojata
susien hyökkäyksiltä.
7,50
el yt
l Winch
:
ester Supe
Pum
rX
l Gloc p Defender
l Savak 17 Gen 4
ge 93 FS
S .22WM
R
Hou
pilleilläkhutusup
ja hyötyia
ä
67,00
Koiralle k
ello
kau
turvaliivi laan ja
päälle
Suden su
metsästysojelulla
alas?
? LUONNOSTA löytyy tehokaita
ja turvallisia vaihtoehtoja
kauneudenhoitoon.
Tilaan
45,00
63,00
40,00
55,00
63,00
33,00
1.
luokan
postimerkki
Karprint Oy
Vanha Turuntie 371
03150 Huhmari
Puhelin
Postitoimipaikka
l
Puhtaa
sti
l
Aidosti
l
Kotoillen
Helsin
jätelajittegin
lu
Euroopan
huippua
Espoo on
Euroopan
kestävin
kaupunki
Eläimet
yli puoletsyövät
metsämar
joista
Härkäpav
us
vegaanin ta
vaihtoehen
jauhelihal to
le
Tarvitta
iin 3,4
kaikki kis
uluttaisivmaapalloa, jos
at kuten
me
6 numeroa vuodessa.
ANTIIKKI JA TAIDE
5/2016 ?
8,40
?
Oravanna
hoist
? Entisö
? Keräilyinti
? Kädenta
? Arjen his idot
toria
Suomen a euroon:
ensimmäi
setelirah set
1600-luvuat
lta
taidjae
uusimmassa
lehdessä mm.
NYT
6,90
? EILA Savolaisen taiteessa
on karismaa, omaperäisyyttä
ja yllätyksellisyyttä.
? SUOMEN Kansallisteatteri
on jugend-arkkitehtuurin helmi
Jyväskyläl
Eila Savolaäinen
inen
viestii taite
ellaan
Helsin
vanhimm gin
as
talossa nysa
lasten mus t
eo
Etunimi
Lähiosoite
Postinumero
Naapurila
ina
47,00
Lehden tilaaja
Sukunimi
Ekologis
esti
? vaihtoeh
to
ostamisel
le
? MITEN kuluttaja voi
ravintolassa selvittää
ruokansa alkuperän?
Tilaa puh. 09 - 413 97 300 tai postittamalla oheinen
kuponki tai sähköpostilla tilaukset@karprint.fi tai lehden internet-osoitteessa.
Kissafani
Luontaisterveys
Meidän Koira
Senioriterveys
Sielunpeili
Talomestari
l
5/2016
6,90
uusimmassa lehdessä mm.
Yhä usea
8 numeroa vuodessa. käy lintu mpi nainen
- ja hirvim
etsällä
Antiikki ja Taide
40,00
Ase ja Erä
67,00
Bodytreeni
40,00
Ekoelo
47,00
Hevosmaailma
49,00
Kiinteistö ja Isännöitsijä 67,00
Ekoelo
EKOELO
i
? MAIJA-REETTA Daly ja Lenny Daly
400-5
miljoona 00
ostivat leirintäalueen mökkeineen
ruokaa hua kiloa
Hossanjärven rannalta
Suomessa kkaan
Suomussalmelta.
Miska u
riistakoiusi
voittonsaraA se -e si tt
? METSÄKAURIS vahvistaa
kantaansa monin paikoin.
? KÄYTETYT aseet
tekevät kauppansa.
7 ? 2016
Pienpetol
oukut
kävivät ka
huutokauupaksi
passa
Luonno
nmukai
sest
Valamon a
Mandoliinrvotaidetta
ina
Wäinö Aa
ltosen öljy inen
v
ärityö
? VIRON kansallismuseo
sai vihdoin oman rakennuksen.
Rene
suuria m ssanssin
Kansallismestareita
useossa
40,00
6 numeroa vuodessa.
12. vuosikerta ? nro 18
Viikot 43-44
Ajankohtaista
Legendaarinen
rähinä-show
Nosturissa
15. kerran
Finlandia talo. Kuva: Matti Tirri
Finlandia-talo aurinkosähköön
? Ensimmäisten kongressitalojen joukossa Euroopassa
??Kongressi- ja tapahtumakeskus Finlandia-talo Oy:n katolle
asennetaan aurinkopaneelit kuluvan vuoden loppuun mennessä. Finlandia-talo on ensimmäisten tapahtumatalojen joukossa
Euroopassa, joka hyödyntävät
aurinkoenergiaa tilojensa energiatarpeeseen.
Päätös aurinkopaneelien asentamisesta on jatkoa Finlandiatalon pitkäjänteiselle panostukselle energiatehokkuuteen ja
ympäristöystävällisyyteen. Samoin se vahvistaa entisestään
Finlandia-talon kilpailuasemaa
kansainvälisten kongressien järjestäjänä.
Finlandia-talon katolle asennetaan 150 - 170 aurinkopaneelia, ja järjestelmän kooksi asiantuntijat ovat laskeneet 41 kW:a.
Järjestelmän tuottaman sähkön
osuus Finlandia-talon kuukausittaisesta energian kokonaiskulutuksesta arvioidaan olevan
maksimissaan 20 - 25 prosenttia.
? Olemme Finlandia-talossa
panostaneet voimakkaasti ympäristö- ja energia-asioihin viime vuosina. Käynnistimme viisi
vuotta sitten kehityshankkeen,
jonka aikana olemme muuttaneet 70-luvulla rakennetun talon energiatehokkaaksi. Kaukolämmön kulutuksemme on
vähentynyt 50 ja sähkönkulutus 30 prosentilla. Uudistukset
ovat tuoneet meille satojen tuhansien eurojen säästöt. Aurinkopaneelit ovat luonnollinen
jatko tälle kehitykselle, sanoo
Finlandia-talon toimitusjohtaja
Johanna Tolonen.
Finlandia-talossa on toteutettu
kokonaisvaltainen toimintakulttuurin muutos ja talon henkilöstö on vahvasti sitoutettu mukaan
ympäristöasioiden huomioimiseen kaikessa toiminnassaan.
Pitkäjänteinen kehitystyö huipentui viime syksynä, kun Finlandia-talolle myönnettiin kansainvälinen ISO14000-ympäristösertifikaatti. Vain alle prosentti
suomalaisista yrityksistä on saanut kyseisen sertifikaatin.
Ympäristöystävällisyys
ja luomuruoka
kilpailutekijöinä
Kansainvälinen
kilpailu
kongressien isännyydestä eri
kaupunkien välillä kiristyy koko
ajan. Kongressien järjestäjät arvioivat tarkoin eri kaupunkien ja kongressikeskusten vahvuuksia ja sopivuutta tapahtumilleen. Tällä hetkellä valintakriteereinä korostuvat ympäristöystävällisyys, turvallisuus
ja ruuan puhtaus.
? Energia- ja ympäristöystävällisyyden lisäksi Finlandia-talo on
vastannut kiristyvään kansainväliseen kilpailuun panostamalla
luomuruokaan ja ruuan laatuun.
Olemme onnistuneet muuttamaan yhden tämän maan suurimmista keittiöistä luomulinjalle
viimeisten vuosien aikana. Suosimme puhtaita suomalaisia raaka-aineita ja lähiruokaa. Olemme saaneet erinomaista palautetta ruuasta tapahtumajärjestäjiltä, sanoo Tolonen.
Tolosen mukaan Suomi on
erittäin vahvoilla kilpailussa kongressien isännyydestä.
Maamme koetaan turvallisena, toimivana ja elämyksellisenä. Esimerkiksi kansainvälinen
ICANN-tapahtuma piti alunperin
järjestää Panamassa viime kesänä, mutta Zika-viruksen aiheut-
tama uhka johti kokouksen siirtämiseen lyhyellä varoitusajalla
Suomeen ja Finlandia-taloon.
??Helsingin Nosturissa järjestetään 5. joulukuuta Rähinä
Live Show, joka kokoaa yhteen kaikki Rähinän artistit.
Tämä on viidestoista kerta, kun Rähinä Live -keikka
järjestetään.
Ensimmäinen Rähinä Live
järjestettiin Gloriassa vuonna 2001.
Rähinä Liven yhteydessä
tullaan juhlistamaan Rähinä
Recordsin menestyksellistä
vuotta ja itsenäisyyspäivää.
Livenä esiintyvät mm. Elastinen, Nelli Matula, Uniikki,
Brädi, Negatiiviset Nuoret,
Ike ja Spekti .
Rähinä Live on tarjonnut
faneille aina yllätyksiä ja tuleva show tulee jälleen kerran olemaan Rähinän artistien mukaan vuoden paras
ilta. Tänä vuonna lavalle astuu ensimmäisen kerran Rähinän uudet sainaukset Nelli Matula, Negatiiviset Nuoret ja Ike.
? Jännittää ja kuumottaa!
En malta oottaa päästä ekaa
kertaa mukaan tähän legendaariseen shouhun!, Nelli
Matula hehkuttaa.
Artisteille Rähinä Live on
vuosittainen perinne, jossa
keikkayleisölle tarjotaan täyttä pauketta monta tuntia putkeen. Vuosien saatossa Rähinä Live on ammattimaistunut
ja artistien määrä on kasvanut ensimmäisistä vuosista.
Rähinä Recordsin artisteja
ovat Brädi, Elastinen, Uniikki, Iso H, Nelli Matula, Negatiiviset Nuoret, Ike, Timo
Pieni Huijaus ja Spekti.
Helsinki kehittää talvihoitoa pyöräilyreiteillä
??Helsinki haluaa edistää talvipyöräilyä ja parantaa pyöräteiden talvihoidon menetelmiä.
Viime vuoden talvikunnossapitokokeilusta saatujen tulosten
ja pyöräilijöiden palautteen perusteella kaupunki laajentaa kokeiluja tulevana talvena ja testaa uusia tapoja pyöräilyreittien
talvihoidossa.
Talvihoidon priorisoitu reitistö
kattaa talvikaudella 2016?2017
kolme pyöräilyreittiä, joilla toteutetaan kahta hoitotapaa:
Harjasuolaus (Lauttasaari?Kuusisaari ja Ruoholahti?Oulunkylä): Reitit harjataan puhtaaksi
lumesta ja liukkaudentorjuntaan käytetään suolaa. Harjasuolaus on tehokas tapa pitää
pyöräväylät jäättöminä ja turvallisina. Suuri parannus turvallisuuteen saavutetaan myös
keväällä, jolloin väylillä ei ole
hiekoitushiekkaa. Harjasuolaus
on pyöräilyn suurmaissa yleisesti käytetty talvihoidon metodi.
Tehostettu hoito (Pakila): Reittiä aurataan heti lumisateen alettua, ja väylä pyritään pitämään
mahdollisimman puhtaana lumesta arkisin kello 7.00?17.00.
Liukkaudentorjuntaan käytetään
ennen lumen tuloa tarvittaessa
suolaa ja lumen tultua hiekkaa.
Hiekannosto tehdään mahdollisimman aikaisin keväällä.
Hoito aloitetaan säiden
mukaan.
Maastoon pystytettävät kyltit
kertovat reittien kulusta ja talvihoidon menetelmästä. Kaupunkilaisten toivotaan antavan
palautetta talvihoidosta priorisoidulla reitistöllä. Palautekanava aukeaa 1. marraskuuta osoitteessa https://kerrokantasi.hel.
fi/talvipyoraily.
Talvihoidon priorisoitua reitistöä laajennetaan ja hoitomenetelmiä kehitetään tulevina vuosina edelleen kokemusten ja palautteen perusteella.
Nro 18 ? Viikot 43-44
4
Pääkirjoitus
Päätoimittaja
Juha Ahola
Nro 18
Pysäkkikatosten kilpailutus
lisää pysäkkien toimivuutta
H
elsingin raitiovaunu- ja bussipysäkkikatosten ylläpitosopimukset päättyvät vuosien
2017 ja 2018 aikana. HKL on käynnistämässä pysäkkikatosten operaattorin kilpailutusta, ja päätökset pysäkkikatosten ylläpitäjästä tehdään
ensi vuonna. Kilpailutusvaiheen
käynnistyessä kaupunkilaisilla on
mahdollisuus kertoa mielipiteensä
nykyisten pysäkkikatosten toimivuudesta ja ehdottaa, miten katoksia
voisi kehittää entistä paremmiksi.
Helsingissä on kaikkiaan noin
1500 raitiovaunu- ja bussipysäkkikatosta, joiden ylläpitosopimukset
JCDecaux Finland Oy:n kanssa päättyvät vuosien 2017 ja 2018 aikana.
Nykyiset pysäkkikatokset ovat olleet
toimivia ja tarkoituksenmukaisia,
mutta sopimuskauden päättyessä pysäkkioperaattoripalvelut on tarpeen
kilpailuttaa.
Pysäkkikatosten kilpailutuksen
toteuttaa Helsingin kaupungin liikennelaitos HKL. Yhteistyökumppaneina hankkeessa toimivat Helsingin
seudun liikenne, Helsingin kaupungin rakennusvirasto, Helsingin
kaupungin rakennusvalvontavirasto
ja Helsingin kaupungin kaupunkisuunnitteluvirasto.
Pysäkkikatoskilpailutuksen ensimmäisessä vaiheessa loka- ja
marraskuun aikana kilpailuun
osallistuvat yritykset jättävät osallistumishakemuksensa. Hakemusten
perusteella valitaan varsinaiseen
kilpailutukseen osallistuvat toimijat. Pysäkkikatosten hankinta
toteutetaan kilpailullisena neuvottelumenettelynä, jossa vertaillaan
eri toteutusmallien kokonaistaloudellista edullisuutta ja etsitään paras
toteutustapa. Kilpailutus saadaan
tämän hetkisen aikataulun mukaan
päätökseen keväällä 2017.
Pysäkkikatosten kilpailutus antaa tilaisuuden kehittää katoksia
palvelemaan entistä paremmin
matkustajia. Kaupunkilaisilla on
mahdollisuus kertoa mielipiteensä
nykyisten pysäkkikatosten toimivuudesta ja ehdottaa, miten katoksia
voisi kehittää entistä paremmiksi.
Kyselyyn voi osallistua osoitteessa
http://bit.ly/2dOJ24V maanantaihin
31.10. saakka.
Kannanottoja
KeskuspuistostaVäitteitä ja
vastaväitteitä Keskuspuistosta
??Ehdotus Helsingin uudeksi yleiskaavaksi on parhaillaan päättäjien käsissä. Yleiskaavalla osoitetaan
alueet rakentamiselle, liikenneverkoille, yhdyskuntatekniikalle, virkistysalueille jne. Yleiskaavaehdotus perustuu olettamukselle, että Helsingin väkiluku kasvaa 260 000 hengellä vuoteen 2050 mennessä. Keskuspuistoon on
osoitettu uutta rakentamista 50 hehtaarille, noin 0,5
miljoonaa kerrosneliömetriä, mikä on vain noin 3 %
yleiskaavavarannosta.
Miten yleiskaavaehdotus
vaikuttaa Keskuspuistoon?
Entä miten Keskuspuiston
säästäminen rakentamiselta
vaikuttaa Keskuspuistoon?
Tässä on joitain väitteitä ja kommentteja näihin
väitteisiin.
Väite 1. Keskuspuistosta
nipistetään vain pusikkoa
ja pöheikköä - rakentamalla Keskuspuistoon säästetään viher- ja virkistysalueita ja turvataan Keskuspuiston virkistyskäyttö.
Kommentteja:
Keskuspuiston supistaminen yleiskaavaehdotuksen mukaisesti muuttaisi
metsäisenä viher- ja virkistysalueena Töölönlahdelta kaupungin pohjoisrajalle ulottuvan Keskuspuiston luonnetta merkittävästi. Yleiskaavaehdotus
kaventaisi Keskuspuistoa
erityisesti Pasilan metsän,
Laakson, Metsäläntien ja
Pirkkolan urheilupuiston
alueella tavalla, joka heikentäisi olennaisesti alueiden virkistys- ja maisema-arvoja. ?
Keskuspuistossa
on
enemmän
käyntikertoja vuodessa kuin kaikissa
Suomen kansallispuistoissa yhteensä. Kun Helsingin asukasmäärä kasvaa,
myös Keskuspuiston kävijämäärät ja kulutus kasvavat. Keskuspuisto ei säily
nykyisenkaltaisena suurelta osin luonnonvaraisena
alueena, jos sitä kavennetaan, koska se ei tulisi kestämään kasvavan asukasmäärän lisääntyvä käyttöpainetta. Kun rakennetaan
korttelirivi puiston reunaan, kuluminen käytännössä hävittää jäljelle jäävän metsän monin paikoin.
Metsän muuttuminen läpinäkyväksi vaikuttaa paitsi
monimuotoisuuteen myös
ihmisten mieleen. ?
Pirkkolassa ei pystyttäisi
ylläpitämään edes nykyistä hiihtolatu- ja pururataverkostoa. ?
Keskuspuiston supistaminen heikentäisi koulujen ja
päiväkotien mahdollisuuksia käyttää lähiluontoaan
ympäristökasvatuksessa.
Ainakin kaksi viljelypalsta-aluetta olisi uhattuna.?
Keskuspuistosta on luotettavia havaintoja yli 70
uhanalaisesta tai silmälläpidettävästä lajista, ehdotettu rakentaminen uhkaisi
näitä luontoarvoja ? muun
muassa liito-oravan reviirejä ? Laaksossa, Maunulassa ja Pirkkolassa. Myös
Laakson alueen metro- ja/
tai pikaraitiovaraukset ovat
uhka Keskuspuiston luontoarvoille. Vähimmäisvaatimuksena on niiden toteuttaminen - jos siihen päädytään ? tunnelissa.?
Uhanalaisen meritaimenen kutupuro Haaganpuro vaatisi mieluiten kymmenien metrien luonnontilaisen suojavyöhykkeen,
jotta puro säilyisi luonnontilaisena ja elinvoimaisena. Tämä ei ole mahdollista, jos rakentamiseen päädytään.?
Järjettömin on väite siitä,
että rakentamalla Helsingin
arvokkaimmalle viheralueelle säästetään viher- ja
virkistysalueita.?
Väite 2. Keskuspuistoon
rakennetaan vain yksi rivi
rakennuksia moottoritien
reunalle, nykyisen Hämeenlinnanväylän varteen,
mikä suojaa Keskuspuiston melulta.
Kommentteja:
Kaupunkisuunnitteluviraston havainnekuvat, kehityssuunnitelmat (Vistra),
taloudellisuusväitteet ja liikenneratkaisut kertovat
2-3 kortteliriveistä, eivät
mistään yksittäisistä taloriveistä.?
?Kaupunkisuunnitteluviraston vastauksissa muistutuksiin todetaan, että
toteutus perustuu useampaan taloriviin ja kokoojakatuun.?
?Jokaisen Keskuspuistoon osoitetun hehtaariruudun rakennusoikeus on
noin 10000-13000 kerrosneliömetriä, joka vastaa
Vuosaaren 26 -kerroksista Cirrus-tornitaloa. Kaikkiaan Keskuspuistoon on
osoitettu ainakin 600000
k-m2, siis 60 Cirrus-taloa. Lisäksi jokainen hehtaarin ruutu voi toteutua
osittain viereisen ruudun
osoittaman käyttötarkoi-
tuksen mukaan. Siis myös
vihreäksi merkitty ruutu
voidaan osoittaa rakentamiseen, jos sen viereinen
ruutu on rakentamisruutu.?
?Meluhaittojen vähentäminen on absurdi perustelu Keskuspuiston rakentamiselle. Melusuojausta on
mahdollista kehittää Hämeenlinnaväylän itäpuolelle ilman muuta rakentamista, voimassa olevat asemakaavat mahdollistavat
meluesteen rakentamisen,
sitä vain ei ole toteutettu.?
Meluaita olisi riittävä varsinkin kun kohta ajamme
sähköautoilla ja nopeudet
bulevardeilla tulevat alenemaan.?
Väite 3. Jos Keskuspuistoon osoitettu rakentaminen poistetaan yleiskaavasta, asuntotuotanto vaarantuu.
Kommentteja:
Yksikään asunto ei jää
rakentamatta jos Keskuspuisto säästetään uudelta
rakentamiselta. Yleiskaavaan on ?varmuuden vuoksi? sijoitettu uutta rakentamista kaksinkertaisesti se
määrä, mikä tullaan tarvitsemaan tavoitteeksi asetetun 260 000 uuden asukkaan asuttamiseksi. ?
?Jos Keskuspuisto säästetään uudelta rakentamiselta, ei tarvitse osoittaa
mitään uusia alueita mihin rakentaa, yleiskaavassa on jo osoitettu tarpeeksi rakentamisalueita. ?
Toimitilarakentamiselle on osoitettu alueita samassa suhteessa kuin nyt
on asuntojen ja toimitilojen suhde, vaikka toimitilojen käyttö on tehostunut
huimasti. Osa toimitilavarauksista voidaan muuttaa
asuntorakentamiseen.?
Tukholman esimerkki
osoittaa, että viheralueiden säästäminen ja asuntotuotanto eivät ole ristiriidassa. Tukholmassa löydettiin mahdollisuudet 150
000 uuden asunnon rakentamiseen vuoteen 2030
mennessä niin, että nykyisistä viheralueista vain 17
hehtaaria viheralueita otetaan rakentamisen käyttöön (Helsingissä yksistään
Keskuspuistosta halutaan
ottaa noin 50 hehtaaria
rakentamiselle). Tämä 17
hehtaaria on 0,7 prosenttia kaupungin viheralasta.
Toisaalta rakentamisalueita
myös muutetaan viheralueiksi alueilla, joilla niitä on
liian vähän. Lopputuloksena viheralueiden kokonaisala vähenisi kaikkiaan
vain 0,4 prosenttia, vaikka
uusia asuntoja rakennettaisiin 150 000.?
Väite 4. Jos Keskuspuistoon osoitettu rakentaminen poistetaan yleiskaavaehdotuksesta, on se olennainen muutos, jonka takia yleiskaava täytyy palauttaa uuteen valmisteluun ja asettaa uudelleen
nähtäville.
Kommentteja:
Kaavoituksen ja rakentamisen harkintavallasta väitellyt professori ja oikeustieteen tohtori Olavi Syrjänen on kaupunginhallitukselle esittämässään lausunnossa osoittanut, että
Keskuspuistoon osoitetun
uuden rakentamisen poistaminen ei ole sellainen
olennainen muutos, joka
edellyttäisi kaavan palauttamista. Kaupunkisuunnitteluvirasto ei ole osoittanut
mitään sellaisia oikeudellisia perusteita, jotka kumoaisivat Syrjäsen esittämät perustelut. ?
Kaupunginvaltuustolla
on valta tehdä yleiskaavaehdotukseen muutoksia ilman velvoitetta palauttaa
kaava ja asettaa se uudelleen nähtäville, jos muutokset eivät ole olennai-
sia. Ylimitoitetun kaavavarannon vuoksi rakentamisalueiden vähentäminen
Keskuspuiston alueelta ei
estä yleiskaavan rakentamistavoitteen toteuttamista.
Muutoksen tulee olla myös
yksiselitteisen selkeä, mikä
toteutuu jos Keskuspuiston
osalta säilytetään sen asemakaavoissa osoitetut rajat. Keskuspuistoon esitetty
rakentaminen on vain noin
3 % koko yleiskaavavarannosta, joka on puolestaan
noin kaksinkertainen kaavan tavoitteena olevaan rakentamiseen nähden. ?
Muutoksen prosentuaalinen osuus koko yleiskaava-alueesta on pieni. Keskuspuistoon on osoitettu 0,5-0,6 milj.k-m2, joka
on koko kaavan 18 milj km2:n rakentamismäärästä
vain 2,7?3,3 %. Pirkkolan
ja Maunulan alueille on
osoitettu 0,22?0,26 milj.
km-2, joka on koko kaavassa osoitetun rakennusoikeuden määrästä vain
1,2?1,4 %.?
Väite yhden raideyhteyden toteuttamisedellytysten
muuttumisen vaikutuksista
koko liikennejärjestelmään
ei ole totta. Pikaraitioteiden muodostama verkosto
ei koostu linjoista, joiden
toiminnallisuus edellyttäisi
kaikkien haarojen ja yhteyksien toteuttamista ja yhtäaikaista toimintaa. Tällaisen tilanteen syntyminen ei
käytännössä olisi mahdollistakaan, sillä verkko toteutuu osissa kymmenien
vuosien aikana. Esitetty liikenneverkko kokonaisuudessaan ei voi myöskään
olla valmis vuonna 2050
ilman että investointitasoa
nostetaan nykyisestään moninkertaiseksi. ?
Muutos on myös voimassa olevien keskuspuiston asemakaavojen, kaupunginvaltuuston pysyväksi tarkoittaman virkistysaluekäyttötarkoituksen ja
voimassaolevan maakuntakaavan mukainen.?
Väite 5. Hyväksytään
yleiskaava nyt ja suojellaan Keskuspuisto myöhemmin joko asemakaavoituksessa tai erillisellä
osayleiskaavalla.
Kommentteja:
Keskuspuistolle on jo
kerran tehty osayleiskaava
vuonna 1978 ja suunnittelu on edennyt sen jälkeen
niin, että koko osayleiskaavan alue on asemakaavoitettu. Nykyinen kaupunginvaltuusto (!) on vuonna 2014 hyväksynyt viimeisimmät asemakaavat Keskuspuistoon.?
Jos Keskuspuisto halutaan suojella uudelta rakentamiselta, miksi sitä
ei tehdä nyt yleiskaavaa
hyväksyttäessä? Miksi ne,
jotka esittävät Keskuspuiston kohtalon ratkaisemista myöhemmin osayleiskaavalla tai asemakaavoituksella, eivät sano että
Keskuspuisto tulisi säästää rakentamiselta? Ilmeisesti koska aikomustakaan
ei ole kunnioittaa Keskuspuiston nykyisiä rajoja, ainoastaan yrittää pelastaa
omat kasvonsa mutta tavalla, jossa Keskuspuistoon
jää uutta rakentamista. ?
?Osayleiskaavakortin?
(ponnen) esittäjät eivät ole
luvanneet irrottaa Keskuspuistoa yleiskaavasta (asemakaavoituksen rajoja noudattaen), vaan hyväksyä
yleiskaavan Keskuspuiston osalta ja käynnistää
myöhemmin osayleiskaavan laatimisen osana yleiskaavan toteuttamista. Jos
tämänhetkinen yleiskaavaehdotus tulisi voimaan,
kaupungilla olisi todennäköisesti tavoitteena nykyisten Keskuspuiston rajojen supistaminen eikä
suinkaan niiden kunnioittaminen. Kättä jouduttaisiin
vääntämään jokaisesta hehtaarista, mikä on nykyistäkin kamppailua vaikeampaa, kun hyväksytty yleiskaava ohjaa suunnittelua.?
Yleiskaavassa osoitetut
maankäyttöratkaisut rajoittavat liikkumavaraa asemakaavoissa. Asemakaava sallii tietynasteisen poikkeamisen yleiskaavasta. Keskeisistä suunnitteluratkaisuista ei kuitenkaan ole
lain mukaan mahdollista
poiketa. Kaavojen keskinäinen ohjausvaikutus on
sisällöllisesti tulkinnanvarainen ja joustava, mutta
kuitenkin sitovaksi tarkoitettu. Jos yleiskaavaehdotus hyväksytään ja saa lainvoiman, yleiskaavassa esitettyä rakentamista ei voi
valituksilla enää asemakaavavaiheessa estää. ?
Kaupunkisuunnitteluvirasto pitää Hämeenlinnanväylän vartta Malmin
lentokentän ohella yhtenä merkittävämmistä yleiskaavan yksittäisistä maankäyttövarauksista. On epätodennäköistä, että se luopuisi Keskuspuistoon rakentamisen mahdollisuuksista yleiskaavan hyväksymisen jälkeen.?
?Osayleiskaavakortin?
käyttämisessä ei voi vedota Kivinokan osayleiskaavaan, jolla alue lopulta
pelastettiin. Kivinokan tilanne oli täysin erilainen.
Alue oli Helsingin yleiskaavassa 2002 nimenomaan
selvitysaluetta, ei rakentamisaluetta eikä sille ollut
osoitettu rakennusoikeitta.?
Keskuspuiston alueella jo
nyt sijaitsevia, lähinnä liikuntatoimintaa palvelevia
pysäköintialueita ei voi pitää sellaisina alueina, joilla korvataan Keskuspuistoon tulevia uusia rakentamisalueita. Ne ovat jo nyt
osa Keskuspuistoa ja esimerkiksi Pirkkolan urheilupuistoon asemakaavassa
varattu mahdollisuus rakentaa uusi halli kaventavat pysäköintitilaa jatkossa.
Toisaalta Pirkkolan pysäköinti palvelee myös viereistä Maunulan uurnalehdon liikennettä. ?
Väite 6. Jos rakentaminen poistetaan Keskuspuistosta, kaupunkibulevardia ei voida toteuttaa.
Kaupunkibulevardikokeilua ei kuitenkaan aloiteta
Hämeenlinnanväylästä, se
tulee olevaan viimeinen.
Kommentteja:
Hämeenlinnanväylä voi
säilyä kaupunkibulevardina yleiskaavassa, vaikka Keskuspuistoon esitetty rakentaminen poistetaan. Kaupunkibulevardien
merkitys ja kannattavuus
pitää arvioida kokonaistaloudellisten, ympäristöym. vaikutusten kannalta
eikä vain bulevardin reunalla olevien tonttien tuoton perusteella.?
Kaupunkibulevardi on
määritelty kaavaehdotuksen yleiskaavamääräyksessä tiealueeksi, joten rakentamisen poistaminen Keskuspuiston alueelta ei tarkoita, että Hämeenlinnanväylä ei tästä syystä voisi
säilyä kaupunkibulevardina tai että liikennejärjestelmää pitäisi tästä syystä
muuttaa.?
Kaupunkisuunnitteluviraston mukaan Hämeenlinnanväylä on tärkeimpiä uusia rakentamisalueita eli sen suunnittelu tuskin käynnistyy viimeisenä,
jos yleiskaavaehdotus hyväksytään.?
Viikot 43-44 ? Nro 18
5
Jaakko Heinimäki Kirkko ja Koomisen oopperan avajaisgaala
kaupungin päätoimittajaksi
??Helsingin, Espoon ja
Vantaan kirkkovaltuustojen nimittämä johtokunta valitsi kokouksessaan
10.10. uuden Kirkko ja kaupunki -median päätoimittajaksi tietokirjailija, kolumnisti, pastori Jaakko Heinimäen (51).
Pääkaupunkiseudun seurakuntien lehdet Helsingin
Kirkko ja kaupunki, Espoon Esse ja Vantaan Lauri,
sekä niiden yhteinen verkkomedia Valomerkki yhdistyvät vuodenvaihteessa. Uuden median nimeksi tulee
Kirkko ja kaupunki, ja sen
levikki on noin 350 000.
Samalla myös Valomerkkiverkkomedia muuttuu Kirkko ja kaupungiksi.
Koulutukseltaan Heinimäki on teologian maisteri ja
työnohjaaja. Heinimäki on
tunnettu kansantajuisista
kristillistä uskoa ja teologiaa käsittelevistä kirjoistaan sekä monien lehtien
kolumnistina. Hän on aiemmin työskennellyt muun
muassa tiedottajana, toimittajana ja piispan erityisavustajana.
Heinimäen esikoisteos
Pieni mies jalustalla ilmes-
Jaakko Heinimäki.
tyi vuonna 1994. Outo hartauskirja valittiin vuoden
kristilliseksi kirjaksi 1997.
Seitsemän syntiä oli puolestaan Tieto-Finlandia-ehdokkaana 1999. Uusin teos
on tänä vuonna ilmestynyt Tapakristityn tyylikirja. Heinimäki on kirjoittanut myös uskonnon oppikirjoja. Vuonna 2010 hänelle myönnettiin Luterilaisen kulttuurin säätiön
tunnustuspalkinto ja vuonna 2011 Kirkon tiedonvälityspalkinto.
Johtokunnan puheenjohtajana toimiva Helsingin
yhteisen kirkkovaltuuston
puheenjohtaja Kaisa Raittila johti myös valintaa valmistellutta työryhmää. Hän
perustelee Heinimäen valintaa näin: ?Jaakko Heinimäki on tunnettu kirkollinen vaikuttaja. Hänellä on
erityinen kyky soveltaa ja
tulkita kristinuskoa tämän
ajan kielelle. Hänen vahvuuksiaan ovat monipuolinen uskonnon, teologian ja eettisten kysymysten
tietämys sekä laaja kirkollinen, yhteiskunnallinen ja
kulttuurinen verkostoituminen. Tulevan Kirkko ja kaupunki -median päätoimittajana Heinimäellä on kaikki
edellytykset nousta tärkeäksi kirkon ääneksi.?
Päätoimittajan valinneeseen johtokuntaan kuuluvat Helsingistä Kaisa Raittila, Pekka Salomaa, Teemu
Laajasalo, Eeva Vallisaari
ja Hanna Mithiku, Espoosta Jouni Mykkänen, Heikki Saraste ja Kirsi Rostamo sekä Vantaalta Thorleif
Johansson, Leena Kaseva ja Markku Jääskeläinen. Päätoimittajan tehtävää haki 27 henkilöä.
Kohtaamiskahvilat
tuovat ihmiset yhteen
??Helsingin kaupungin organisoima Kohtaamiskahvila-toiminta on käynnistynyt
jälleen entistä laajempana.
Tiistai-iltana asukastalo
Betania on täynnä elämää.
Joukko Punavuoren vastaanottokeskuksessa asuvia
turvapaikanhakijoita tulee
sisään ja tervehtii paikalla olevia iloisin moi-huudoin. Aikuiset pelaavat biljardia, lapset askartelevat
ja suomalaismies opettaa
pientä turvapaikanhakijapoikaa soittamaan pianolla kissapolkkaa. Yhteistä
kieltä ei aina löydy, mutta
se ei haittaa.
Kohtaamiskahviloiden
ydinajatuksena on tuoda
yhteen eri maista ja kulttuureista saapuneet uudet
helsinkiläiset, sekä jo Helsingissä asuvat ihmiset. Viime keväänä käynnistyneet
kohtaamiskahvilat jatkuvat
viikoittain Punavuoren asukastalo Betaniassa ja Maunulan asukastalo Saunabaarissa. Lisäksi toiminta
levittäytyy ympäri kaupunkia muun muassa kirjastoihin ja kulttuurikeskuksiin.
Kahviloissa käsitellään eri
teemoja ja järjestetään monenlaista ohjelmaa.Syksyn
ohjelmaan kuuluvat mm.
toiminnalliset liikunta-infot, kokkausillat ja käsillä
tekeminen. Pääosassa on
kuitenkin molemmin puolinen tutustuminen.
? Kohtaamiskahvilat ovat
avoimia ihan kaikille. Mukaan toivotaan niin oman
asuinalueensa
aktiiveja
kuin niitä, joilla ei ole entuudestaan laajaa sosiaalista verkostoa. Tarkoitus on
mahdollistaa kohtaamisia,
jotka vahvistavat sosiaalisia kontakteja, vähentävät
ennakkoluuloja ja avartavat
näkemyksiä, sanoo Osallisuus- ja neuvontayksikön
vuorovaikutuspäällikkö Johanna Seppälä.
Kohtaamiskahvilat syntyivät kun Helsingin kaupungilla pohdittiin, miten
kaupunki voisi mahdollistaa turvapaikanhakijoiden
ja kaupunkilaisten kohtaamisia. Toimintaa pilotoitiin
viime keväänä vastaanottokeskusten läheisyydessä.
Kohtaamiskahviloiden ny-
Aimo Tukiaisen puiston
peruskorjaus alkaa
??Rakennusvirasto aloittaa Lauttasaaressa sijaitsevan Aimo Tukiaisen puiston
peruskorjauksen. Keväällä rakennustöitä valmisteltiin kaatamalla puita puistosuunnitelman mukaisesti.
Vattuniemessä Veneentekijänkujan eteläreunalla
sijaitsevassa Aimo Tukiaisen puistossa on nykyisellään päiväkodin piha-alue
ja itäosassa pysäköintialue.
Puistossa on lisäksi Kirimin
sodan aikainen maavalli,
joka on muinaismuistolailla suojeltu.
Peruskorjauksen tavoit-
teena on säilyttää puiston
puustoinen luonne. Myös
kulttuurihistoriallisesti tärkeät arvot säilytetään, mm.
puiston keskellä sijaitseva
puukujanne. Puistoon sijoitetaan alueita leikille ja
oleskelulle. Lisäksi puistoon tulee pelinurmi. Pysäköintialue otetaan asemakaavan mukaisesti puistokäyttöön.
Rakennustyöt aloitetaan
vuoden 2016 lopulla, ja niitä jatketaan vuonna 2017.
Puisto valmistuu elokuussa 2017.
kyinen rahoitus on osa Helsingin kaupunginhallituksen erillismäärärahaa, joka
käytetään turvapaikanhakijoiden kotoutumisen edellytysten ja maahanmuuttajien
kotoutumisen varmistamiseen Helsingissä. Rahoituksen myötä kohtaamiskahviloiden määrää on mahdollista kasvattaa ja myös kahviloiden kohderyhmä on
laajentunut koskemaan turvapaikanhakijoiden lisäksi kaikkia kuntaan muista
maista muuttaneita.
Syksystä eteenpäin kohtaamiskahviloiden toteutuksessa ovat mukana Helsingin kaupungin virastoista
kaupunginkanslian lisäksi
kulttuuritoimi, kirjastotoimi ja liikuntatoimi. Myös
järjestöt ovat aktiivisessa
roolissa toteuttamassa kohtaamiskahviloiden sisältöjä
ja organisoimassa vapaaehtoisia mukaan kahviloihin. Kohtaamiskahviloihin
on rekrytoitu monikielisiä
ohjaajia, jotka kannustavat
kävijöitä toimintaan ja kohtaamisiin yhdessä järjestöjen vapaaehtoisten kanssa.
Kohtaamiskahviloihin osallistuminen ja niiden tarjoilut ovat kävijöille maksuttomia.
??Sopraano Mia Heikkinen
tähdittää Koomisen oopperan avajaisgaalaa Finlandiatalossa
Helsingin koominen ooppera juhlistaa toimintansa
aloitusta avajaisgaalalla perjantaina 16.12 Finlandia-talossa. Gaalakonsertin kapellimestarina toimii legendaarinen Leif Segerstam, jolle
konsertti ainoa hänen johtamansa Helsingissä syyskaudella 2016. Orkesterina
kuullaan Helsinki Sinfoniettaa, ja ensimmäiseksi solistiksi konserttiin on kiinnitetty sopraano Mia Heikkinen.
Sopraano Mia Heikkinen
on muuntautumiskykyinen
operettikuningatar, joka valmistui Sibelius-Akatemiasta
musiikin maisteriksi erinomaisin arvosanoin keväällä 2009. Hän on lisäksi valmistunut musiikkipedagogiksi Turun AMK:n musiikkiakatemiasta vuonna 2008.
Hänen opettajiaan ovat olleet mm. Pia-Gunn Anckar,
Kaisu Helminen ja Aulikki Eerola.
Mia Heikkinen on Kangasniemen laulukilpailun 2007
voittaja. Lisäksi hänellä on
sijoitukset Lappeenrannan
laulukilpailuissa, kansainvälisessä Kammeroper Schloss
Rheinsbergin laulukilpailussa ja Jean Sibelius -laulukil-
pailuissa Jär-venpäässä.
Heikkinen debytoi Suomen Kansallisoopperassa
kaudella 2008?2009 Weberin Paholaisen palkka-ampujan yhtenä morsiusneitona sekä Mozartin Taikahuilun Papagenana, jonka jälkeen hän on vieraillut talossa säännöllisesti.
Heikkinen on myös kysytty sopraanosolisti nuorten
suomalaisten nykysäveltäjien
teoksissa ja on kantaesittänyt
mm. Ville Raasakan, Maija Hynnisen, Markku Klamin, Lauri Mäntysaaren ja
Adam Világin sävellyksiä.
www.koominenooppera.fi
Puheenvuoro
Muisti ja tekeminen
rikastuttavat
??Tartto on Viron sydän
ja Tarton sydän on yliopisto. Pitäisikö nyt sanoa,
että Tarton uusi sydän on
kansallismuseo. Se valloitti mieleni heti.
Viro muutti neuvostoaikaisen sotilaslentotukikohdan lasiseksi jättiläiseksi.
jonka uumenista avautuu
virolaisuuden koko olemus
ja moninaisuus kivikaudesta omaan aikaamme. Se
hätkähdyttää palauttamalla ajatukset oikeille radoilleen. Museo on elävä soihtu, joka valaisee mustat
mielet ja sytyttää jäähtyneet
tunteet.
Mikä on totta ja mikä
valhetta? Kansallismuseon
kokoelmat ja näyttelyt innoittavat kysymään erilaisia
teitä todellisuudelle, maailmalle, elämälle.
Virolainen todellisuuden
virta on vahva. Lasiseinät
muistuttavat ettei todellisuutta pidä kätkeä eikä salata.
Mikä on elämän mieli?
Rakennuksen 355- metrinen viistosti kohoava katto muistuttaa lentokentän
kiitorataa. Se ei lainkaan
näytä perinteiseltä museolta. 75 miljoonalla eurolla on loihdittu maailmaan
6 000 neliömetrinen mammutti, kulttuuri- ja konferenssikeskus elokuvateattereineen, auditorioineen,
teattereineen.
Viro on herännyt. Se
sytyttää sisälle astujan.
Heti ensi askeleilla kohtasin museon lehdistöpäällikön Kaarel Tarandin.
Hän on havahduttava henkilö, mies oikealla paikalla. Hän haastaa pohtimaan
mitä kaikkea Viro on ollut
ja mikä sille on kallista ja
pyhää. Kivikaudelta (1800
eKr - 8900 eKr) postmoderniin ja tähän hetkeen.
Onko ?Totuuden jälkeinen
aikamme? uudelleen sotkeutunut valheeseen? Miksi valehtelijat nytkin poimivat parhaimmat palkinnot?
Mitä kehityksen hirmuvauhti voi opettaa?
Museon kiinnostavinta
ainesta on laaja suomalaisugrilaisuuden kavalkadi.
Vähemmistöheimojemme
henki tuoksuu tutulta ja
ottaa tulijan syleilyynsä.
Henki huutaa: ottakaa meidät lukuun, me emme halua
kuolla, meidän jälkemme
johtaa maailman ainutlaatuisimpaan todellisuuteen.
Suuri Venäjä haluaa meidät jälleen vaientaa. Me etsimme palautusta muistillemme, muistamattomuus
on valhetodellisuutta. Vaikeneminen on valhetta.
Neuvosto-Viron virallinen ideologia katkaisi Viron muistin ja tukahdutti elämän. Muisteleminen
ja muistojen tallentaminen
oli jyrkästi kiellettyä. Mutta mihin muuhun se johti
kuin pelkoon, ahdistukseen
ja kyräilyyn. Palauttamalla
kansakunnan muistin museo hoitaa nyt messiaanista
tehtäväänsä aidon elämäntavan ja ihmisyyden pelastamiseksi.
Viro näyttää tietä myös
turtuneille venäläisille jotka
ovat tottuneet kätkemään
totuuden ja luottamaan valheeseen. Putinin Venäjä ei
tee poikkeusta kieltämällä
hirmuisen menneisyytensä,
traagisuutensa, orjuuttamistahtonsa. Pienten kansojen
on yhä taisteltava oikeuksistaan, olemassaolostaan.
Veli-Matti Hynninen
Valheella on kuitenkin lyhyet jäljet.
Ovatko saksalaiset olleet Venäjää viisaampia
kohtaamalla traagisen menneisyytensä, tunnustamalla
rasistiset syntinsä, avaamalla rajat ja totuuden portit.
Tartto varoittaa suomalaisia ottamasta mallia unkarilaisen Viktor Orbanin
muistamattomuudesta. Rajoja sulkemalla palautetaan
pakolaisia sodan jalkoihin,
kuoleman syliin. Tarton
museossa näytetään miten
ihmisen silloin käy.
Museon keskikäytävällä
loistava Neitsyt Maria tuo
lohdusta ja valoa. Terra Mariana eli Viro Maarjamaana saa olla ylpeä pyhän maan roolistaan.
Tarton museossa myös
luontoa ja maisemaa arvostetaan, aito kauneus
ja entisyys hallitsee elämystä. Tartossa käynti yllyttää hakeutumaan paikkoihin jossa sosiaalinen
muisti juhlii ja alkuperäinen koskemattomuus on pyhää. Tartossa esineet ja aika
saarnaavat.
Tärkein omistamisen muoto ei ole omaisuuksien
hankkiminen vaan rikas
on se joka ottaa elämän
hallintaansa tekemällä, tietämällä ja muistamalla.
Veli-Matti Hynninen
veli-matti@hynninen.info
Munuaissiirtoihin kaivataan
lisää eläviä luovuttajia
??HUS:ssa tehdään vuosittain 200-250 munuaissiirtoa. Suurin osa siirroista on ns. kadaver-siirtoja
eli kuolleelta luovuttajalta saadun munuaisen siirtoja. Elävältä luovuttajalta
saatujen munuaissiirtojen
osuus Suomessa on muihin Pohjoismaihin verrattuna vähäinen.
Suomen nykyinen lainsäädäntö edellyttää, että
luovuttajan
on
oltava
joko lähiomainen tai muu
läheinen, joka lain perusteluissa on tulkittu samassa
osoitteessa asuvaksi.
Elinsiirto- ja maksakirurgian ylilääkäri, linjajohtaja Helena Isoniemi HYKS
Vatsakeskuksesta toivoo,
että kesäkuussa 2016 tehty
lakialoite elävän luovuttajan kriteerien laajentamisesta etenisikin ripeäs-
ti, jotta munuaissiirtoihin
saataisiin lisää eläviä luovuttajia. Tästä hyötyisivät
sekä munuaissiirtoa odottavat potilaat että koko
yhteiskunta.
- Luovuttajaksi tulisi
Suomessa muiden Pohjoismaiden tapaan hyväksyä esimerkiksi ystävä tai serkku.
Eläviltä
luovuttajilta
saatujen munuaisten siirroissa on monia etuja. Leik-
kaus voidaan tehdä suunnitellusti, joissain tapauksissa
jo ennen dialyysihoitojen
aloittamista. Näin voidaan
välttyä pitkältäkin odotusajalta munuaissiirtojonossa.
Elävältä luovuttajalta siirretty munuainen alkaa yleensä myös toimia heti. Myös
pitkäaikaistulokset ovat hiukan parempia kuin kuolleilta luovuttajilta saatujen
munuaisten siirroissa.
Nro 18 ? Viikot 43-44
6
Päivyri
Viikon mietelause:
Raha tulee rahan luo.
Suomalainen sananlasku
Nimipäivät:
Viikko 43
Ma 24.10. YK:n päivä. Rukouspäivä. Rasmus,
Asmo
Ti 25.10. Sointu
Ke 26.10. Nina, Niina, Amanda, Ninni, Manta
To 27.10. Helli, Helle, Hellin, Hellä
Pe 28.10. Simo
La 29.10. Alfred, Urmas
Su 30.10. Kesäaika päättyy. Eila
Viikko 44
Ma 31.10. Arttu, Arto, Artturi
Ti 1.11. Pyry, Lyly
Ke 2.11. Topi, Topias
To 3.11. Terho
Pe 4.11. Hertta
La 5.11. Pyhäinpäivä. Reima
Su 6.11. Ruotsalaisuuden päivä.
Kustaa Aadolfin päivä. Mimosa
Valtimonteatteri
Valtimonteatteri
sekoaa
Shakespearesta!
??V a l t i m o n t e a t t e r i s sa saa kantaesityksensä
27.10.2016 SEKAISIN WILISTÄ ? Shakespeare for
very dummies.
Seppo Honkonen ja työryhmä ovat käsikirjoittaneet
riehakkaan ja häpeämättömän sukelluksen näytelmäkirjailija, runoilija William Shakespearen elämään, pääteoksiin ja mystiseen persoonaan. Monty
Python ?henkisessa kreisikomediassa käydään rohkeasti myyttien kimppuun
moninaisella tavalla ja uusin näkökulmin.
Wlliam Shakespeare on
näytelmäkirjailija, jota ei
tarvitse juurikaan esitellä. Jokaisella kulttuurintekijällä tai -kuluttajalla on
jonkinlainen suhde Shakeapeareen ja hänen tuotantoonsa. Tämä näytelmäkirjallisuuden suurmies
on kuitenkin monelta osin
varsinainen mysteeri . Monia erilaisia myyttejä liittyy William Shakespearen
elämään ylipäänsä, hänen
avioelämäänsä ja seksuaalisuuteensa sekä hänen kirjalliseen tuotantoonsa. William Shakespearen kuolemasta tulee kuluneeksi 400
vuotta vuonna 2016. Ja juuri tämän juhlavuoden kunniaksi Valtimonteatteri sekoaa Shakespearesta.
- Vaikka lähdemateriaalia on paljon ja hänestä on
kirjoitettu lukuisia elämäkertoja, niin silti miehestä
itsestään ei tiedetä juuri mitään, toteaa käsikirjoittaja ja
ohjaaja Seppo Honkonen.
- On jopa arveluita ja erilaisia vaihtoehtoisia teorioita, ettei Shakespeare ole
kirjoittanut näytelmiään itse
vaan niiden takana on jokin aivan muu henkilö tai
ryhmä, Honkonen jatkaa.
Seppo Honkonen kertoo, että idea Shakespeare
?aiheiseen
produktioon
tuli esille alkukesästä työryhmän kesken. - Yleensä Shakespearelta esitetään
klassikkonäytelmiä ja niitäkin varsin perinteisesti,
mutta nyt haluttiin kokeilla jotain uutta ja tietynlainen Monty Python -henkisen huumorin kautta tekeminen rupesi viehättämään
työryhmää. Shakespearen
kieli on myös todella mielenkiintoista ja monimerkityksellistä, sitä haluttiin
lähteä tutkailemaan ja todettiin, että juhlavuoden
Lokakuussa klubi-illan viihdyttäjänä,
elämyksen tarjoajana on Ritva Koskensuu
???Varjon ja valon leikki?
Ritva Koskensuu laulaa
omia runojaan Kaj Chudeniuksen sävellyksin. laulut ovat tuntoja, tunnelmia
ja havaintoja ajan ja arjen
tuulissa.
Tunteiden kirjon kuljettaessa laulujen läpi, kaipauksen lanka kiertää sikermää.
Tunnelma vaihtuu musiikillisesta tyylilajista toiseen.
Kokoonpano:
Matti Wallenius, kitara
Jussi Liski, kontrabasso
Henrikki Häsänen, perkussiot
Tapio Kallio, baritonitorvi
Ritva Koskensuu, laulu
LIPUT: 12,00? www.tiketti.fi
kunniaksi ehditään tehdä
hieno proggis, Seppo Honkonen valottaa.
Shakespearen tuotannossa on tematiikkana mm.
vallanhimo, rasismi, vanheneminen, mustasukkaisuus,
kuolemankaipuu. Samoja
teemoja nähdään teatterilavoilla ja kirjallisuudessa
edelleen. Teemat siis pysyvät samoina vaikka aikakaudet ja tekijät vaihtuvat.
Seppo Honkosen mielestä Shakespeare oli hyvin
ajassa kiinni oleva henkilö. - Ja vielä kun ajattelee
sitä aikakautta, milloin ei
pystytty sanomaan asioita
suoraan. Poliittiset piikit
ja yhteiskuntakritiikki vallanpitäjiä vastaan puettiin
näytelmiksi, jotka toki kertoivat eri henkilöistä, mutta katsojat kuitenkin pystyivät vetämään johtopäätöksensä. Näytelmiä myös käytettiin siihen aikaan propagandana eli tilattiin näytelmiä, joissa haluttiin tiettyjä
tahoja näpäyttää. No, ei ne
aina onnistuneet, Honkonen pohtii.
SEKAISIN WILISTÄ ?
Shakespeare for very dummies tarjoaa katsojilleen
laajan kattauksen Shakespearen elämään ja tuotantoon. Näytelmään on pyritty
löytämään uusia tulkintoja
eri lähdeaineistosta mm. eri
suomennoksista tai teksteistä. Kuriositeettinä kerrottakoon, että näytelmässä on
käytetty aineistona J.R. Lagerwallin Macbethin pohjalta kirjoittamaa Kurkijoen
hävitys ?nimistä näytelmää,
joka julkaistiin v. 1834 nimellä Ruunulinna: murhekuvaus 5:ssä tapauksessa.
Näytelmän tapahtumat sijoitettiin Karjalaan ja kirjoittaja väitti, että tapahtumat ovat oikeasti tapahtuneet Suomessa.
näytelmien roolihenkilöiden kesken on kehitelty.
Katsojille pyritään tarjoamaan uudenlaisia ja raikkaita elämyksiä perinteisten Shakespeare tulkintojen rinnalle.
Ensimmäisellä puoliajalla kerrotaan hyvin vapaatulkintaisesti William Shakespearen elämästä ja kuolemasta. Toinen puoliaika
keskittyy enemmän versioimaan kuuluisia teoksia
ja niissä olevia tapahtumia,
kohtauksia ja roolihenkilöitä. Aineistona on käytetty mm. Kuningas Learia,
Myrskyä, Romeota ja Juliaa, Macbethia, Hamletia,
Rikhard 3:a. Tietysti me on
käsitelty niitä omaan häpeämättömään tapaamme ja
sekoitettu sitten ihan uusia
juttuja niihin eli ysärimeinikiä, turkkailua, räp-battlea ja muita, Honkonen toteaa. Eri aikakausien suomennoksia esitetään aikakauden tyylillä esim. sadan
vuoden takaista Kansallisteatteri estetiikkaa, sota-ajan
tyyliä jne.
Näytelmässä on lavalla
neljä näyttelijää: Eero Enqvist, Pinja Hahtola, Outi
Ikonen ja Mona Kortelampi. Jokainen näyttelijä tekee esityksessä lukuisia eri
rooleja. Näyttelijältä se vaatii rohkeaa heittäytymistä,
tilanne- ja rytmitajua sekä
innostusta kokeilemalla tekemiseen. Shakespearen
tuotantoon tutustumiseen
ja roolien taustatyöhön on
mennyt kosolti aikaa.
Osa Shakespearen tuotannosta on ollut tutumpaa
ja osa vieraampaa. Kiinnostavia on olleet Sonetit,
mä oon jotenkin hullaantunut niihin kertoo Mona
Kortelampi. Niin ja paitsi,
että tää on mielenkiintoinen duuni niin tää on ollut
todella mainio kertaus tai
oikestaan uudelleen tutustuminen Shakespearen tuotantoon, myötäilevät Eero
Enqvist ja Pinja Hahtola.
Työskentely on ollut
myös mielenkiintoista. Tietysti on luettu tekstiä, mutta aika nopeesti ryhdyttiin
vaan kokeilemaan, tekemään ja tekemisen kautta
ideat jalostuu ja kypsyy.
Itse pidän sellaisesta työtavasta, lisää Enqvist.
Harjoitusprosessi aloitet-
tiin ideoinnilla, aineiston
kasaamisella ja siihen tutustumisella. Varsinainen harjoitusperiodi käynnistyi elokuun loppupuolella. Harjoitusten myötä tuli esille jonkin verran haasteita, mutta
suurin osa niistä on koettu
varsin positiivisiksi.
Kortelammen mielestä
Shakespearen kielenmuoto on jollain tavalla hyvin haasteellinen. - Shakespearella kun on paljon
sellasta runomittaa, joka
ei ole vain runonlausuntaa vaan oikeasti sanoilla
on merkitystä. Näyttelijäntyössä mulle se on niinku
haastavaa, että mä todella ymmärrän sen sanoman
tarkoitusperän. Ja eri käännöksissä on erilainen tunnelma ja sanoma, joka tietysti liittyy siihen aikakauteen, milloin käännös on
julkaistu, hän jatkaa.
Pinjan Hahtola näkee,
että kun on paljon materiaalia ja ideoita, niin on
pakko rajata aika paljon
pois. - Olisi niin hauskaa
kun kaikki näyttelijät voisivat kokeilla kaikkia erilaisia juttuja ja tehdä niitä
lavallakin. Mutta aika ei siihen riitä. Tää on tosin positiivinen haaste. Ja sit on
niin ihanaa kun rakastuu
tähän omaan työhönsä uudelleen, hän kertoo.
Outi Ikonen kertoo, että
työryhmällä on kaikilla
sama päämäärä ja se on
hyvä asia, jotta kokonaisuudesta tulee mahdollisimman hyvä. Me tavoitellaan aika riehakasta ja älyvapaata tunnelmaa, ilmoittaa Hahtola.
Yleisöksi toivotaan erityisesti sellaisia henkilöitä, jotka pelkäävät tai karsastavat
jostain syystä Shakespearen
klassikkoja. - SEKAISIN WILISTÄ on oikea klassikoiden
tuuletus ja pöllytys, sanoo
Hahtola. Näytelmässä on siis
oivallinen tilaisuus tutustua
klassikoiden hauskuuteen ja
hulluuteen. - Joo toi pöllytys on hyvä, kun me ihmiset kuitenkin rakastetaan
vallanpitäjille nauramista ja
ivaamista, niin tässä sitä on
tarjolla, innostuu Enqvist lisäämään. Esitys sopii myös
erinomaisesti kaikille näytelmistä ja kirjallisuudesta
kiinnostuneille ja tietysti
katsomoon toivotaan nuo-
ria ja nuoria aikuisia, vaikka näytelmä ei varsinaisesti mikään nuorten näytelmä
olekaan. Ikäraja esitykseen
on K-12.
Mitä mahtavat olla Shakespeare ?puritaanit mieltä
villistä ja vapaasta tulkinnastanne?
Shakespearen kohdalla on nimenomaan sellaista puritaanista koulukuntaa, ettei mitään saa mennä muuttamaan, se on jotenkin pyhää. Mutta kyllä
tällaisellekin leikittelylle pitää tilaa olla, ei kaiken tartte olla niin vakavaa. Kyllä meillä edelleenkin tullaan Shakespearea tekemään hartaudella ja kaikella vakavuudella, mutta on
hyvä että tarjotaan vaihtoehtoisiakin tulkintoja, Kortelampi pohtii.
SEKAISIN WILISTÄ ?
Shakespeare for very dummies on erinomainen vaihtoehto pikkujoulukaudella
työ-, harrastus- ja ystäväryhmille. Ryhmäalennuksia
kannattaa kysellä suoraan
Valtimonteatterin toimistosta. Samalla voi tilata illan
iloksi tarjoilut Bar Laskimosta. Valtimonteatterin tunnelmallinen huonenäyttämö ja
Bar Laskimo tarjoavat viehättävät puitteet hauskalle
ja kulturellille illanvietolle.
Mennään SEKAISIN WILISTÄ yhdessä Valtimonteatterissa!
SEKAISIN WILISTÄ ?
Shakespeare for very dummies Valtimonteatterissa,
Aleksis Kiven katu 22 (Ravintola Populuksen takapihalla), Kallio. Käsikirjoitus:
Seppo Honkonen ja työryhmä. Ohjaus. Seppo Honkonen. Näyttelijät: Eero Enqvist, Pinja Hahtola, Outi
Ikonen ja Mona Kortelampi.
Esitykset: 26.10. klo 19
(ennakko), 27.10. klo 19
(ENSI-ILTA), 2.11. klo 19,
4.11. klo 19, 9.11. klo 19,
11.11. klo 19, 12.11. klo15,
16.11. klo 19, 19.11. klo 15,
23.11. klo 19, 26.11. klo 15,
30.11. klo 19, 1.12. klo 19,
2.12. klo 19, 3.12. klo 15.
Liput 25?/20?, www.tiketti.fi. Lisätiedot: www.valtimonteatteri.fi tai Seppo
Honkonen, seppo.honkonen@gmail.com
Sekaisin Wilistä
Työryhmä: vas. Mona Kortelampi, Eero Enqvist, Pinja Hahtola,
edessä Outi Ikonen.
SEKAISIN WILISTÄ -näytelmässä sekoitetaan rohkeasti eri aikakausia ja niiden tyylilajeja sekä tehdään
kombinaatioita eri näytelmien ja kohtausten kesken.
Näytelmään on ideoitu kadonneita jälkinäytöksiä,
kohtausten kulkua muokattu erilaiseksi kuin alkuperäisessä käsikirjoituksessa ja uusia kohtauksia eri
Kuvaaja Studio
Kari Likonen Oy
Viikot 43-44 ? Nro 18
7
Keikat Haju-aistikokemuksen keskellä
The Hearing ja D.R.E.A.M DJ?s
??Helsingin kaupunginmuseo, Aleksanterinkatu 16,
tarjoaa marraskuussa kaksi
keikkaa, joiden aikana Helsingin haju yhdistyy musiikilliseen elämykseen museon uumenissa. Museon neljännestä kerroksesta tulee
hetken ajaksi harvinaislaatuinen konserttitila, jossa
myös nenä pääsee töihin.
Tilan rajallisuuden vuok-
si liput jaetaan arvonnalla,
johon voi osallistua museon verkkosivujen ja Facebook-sivun kautta.
The Hearing ?
minimaalisen
monumentaalinen
soolokeikka
Helsingin
kaupungin-
museossa, Aleksanterinkatu 16, voi keskiviikkoiltana 9.11.2016 keskittyä
hajujen nuuhkimisen lisäksi myös kuuntelemiseen,
kun The Hearing esiintyy
museon neljännessä kerroksessa, Haju-aistikokemuksen keskellä. Keikalla
voi kokea lämpimiä lauluharmonioita, mielivaltaisia
poppimelodioita, liikuttavia rytmejä ja vahvaa läsnäoloa. The Hearing -artistinimen takaa paljastuu
helsinkiläismuusikko Ringa Manner, haaveilija, runotyttö, nörtti, rokkikohkaaja ja musiikki-intoilija.
The Hearingin kehuja kerännyt kakkosalbumi Adrian julkaistiin huhtikuussa
2016. Liput keikalle jaetaan
arvonnalla, johon voi osallistua Helsingin kaupunginmuseon verkkosivujen
ja Facebook-sivun kautta.
D.R.E.A.M DJ?s
? dj-duo fiilistelee
The Hearing esiintyy Helsingin kaupunginmuseossa keskiviikkona 9.11.2016. Kuva: Heta Saukkonen
Helsingin
kaupunginmuseossa, Aleksanterinkatu 16, päästään tiukkoihin tunnelmiin keskiviikkoiltana 23.11.2016. Silloin
DJ-duo D.R.E.A.M saapuu
tanssittamaan kansaa Haju-aistikokemuksen keskelle museon neljänteen kerrokseen. Luvassa on ajankohtaista räppiä ja RnB:tä
Tonttikasvillisuutta
kannattaa harventaa nyt
??Nyt on oikea hetki puiden ja pensaiden harvennukseen ja maan pintaa
myöten leikkaamiseen. Tällöin ravinteet säilyvät juurissa ja pensas kasvattaa
keväällä uudet oksat nopeasti.
Tonteilla kasvavien puiden ja pensaiden hoito- ja
kunnossapitovastuut kuuluvat aina kiinteistön haltijan
tai tontinomistajan vastuulle. Pihalla ja tontilla kasvavia puita ja pensaita ei saa
päästää rönsyilemään tontin ulkopuolelle, vaan ne
pitää leikata ajoissa. Puut
ja pensaat eivät saa peittää
liikennemerkkejä tai kadunnimikilpiä.
Hyvin hoidettu tonttikas-
villisuus helpottaa katujen
kunnossapitoa ja ehkäisee
liikenteen vaaratilanteita.
Katujen talvihoito voidaan
tehdä tehokkaammin, kun
tonttikasvillisuus ei rönsyile kaduille. Puut ja pensaat
ovat tärkeä osa kaupunkikuvaa, sillä ne vaimentavat melua ja sitovat pölyä.
Rakennusvirasto saa säännöllisesti yhteydenottoja
liikkumista ja liikennettä
haittaavasta kasvillisuudesta. Pensasaidat peittävät
näkyvyyttä risteyksissä ja
portin pielissä, eivätkä kadun ylläpidossa käytettävät koneet pysty hoitamaan
koko väylää. Kulkuväylille
ulottuvat oksat voivat myös
olla hyvin vaarallisia jalan-
kulkijoille, pyöräilijöille tai
heikkonäköisille ja ne voivat vahingoittaa ajoneuvoja. Esimerkiksi puhdistusautojen sivupeilit voivat hajota rehevöityneiden pensaiden takia.
Mikäli kiinteistön haltija tai tontinomistaja ei ole
huolehtinut kasvillisuuden
karsimisesta, voi kaupunki huomauttaa kiinteistöä
kadulle ulottuvasta kasvillisuudesta. Ellei kiinteistö
huomautuksen jälkeenkään
karsi kasvillisuutta riittävästi, huolehtii kaupunki työn
tekemisestä. Lasku työstä lähetetään tällöin kiinteistölle.
D.R.E.A.M DJ?s esiintyy Helsingin kaupunginmuseossa keskiviikkona 23.11. Kuva: Samuli Härkönen
aikaisemmin Radio Helsingissä ja nyt Basson taajuuksilla omaa ohjelmaa pitävältä kaksikolta. Liput keikalle jaetaan arvonnalla, johon voi osallistua Helsingin
kaupunginmuseon verkkosivujen ja Facebook-sivun
kautta.
Haju Helsingin
kaupunginmuseon
neljännessä
kerroksessa
Aistikokemus Hajun myö-
tä museon neljäs kerros
on omistettu Helsinkiä kuvaaville hajuille ja omien
muistojen kuuntelemiselle
15.1.2017 asti. Tilassa leijailee yksi Helsingistä kertova haju, joka vaihtuu viikoittain syksyn ja talven aikana. Kävijöille ei kerrota etukäteen, mihin tilassa kulloinkin oleva haju
viittaa, sillä mielleyhtymien halutaan syntyvän mahdollisimman vapaasti. Kiinnostuneet voivat tarkistaa
käynnin yhteydessä, mihin
helsinkiläiseen paikkaan tai
Vertaa romukullan
hintoja!
Kultapitoisuus
21,80
750/18K 20.10
22.30 ?/g
16,30
585/14K 15,50
17.20 ?/g
Hinnat
13.10.2016
Hinnat 10.12.2015
20.05.2015
Isom
m
hyvitatkin ku
etää ltae
n het rät
i!
Tavex Helsingissä: Fabianinkatu 12 ja
Rautatieasema Asematunneli
Puh: (09) 68 149 149 / www.tavex.fi
Nyt on oikea aika pensaiden karsimiseen.
tunnelmaan haju liittyy.
Hajun ympäristö on rauhoittava ja kaupungin ärsykkeet poissa. Kun yksi
aisti korostuu ja muiden
rooli pienenee, tilaa jää
omasta mielestä nouseville ajatuksille. Kristian Palmun valosuunnittelu korostaa keskittynyttä tunnelmaa ja avaraa tilaa, jossa voi paneutua hajuaistin
herättämiin mielleyhtymiin
? eri ihmisillä hyvinkin erilaisiin. Hajut on muotoillut
Suomen ainoa parfymööri
Max Perttula.
Suomessa jo yli
20
19 vuotta!
Nro 18 ? Viikot 43-44
8
Risto Kolanen
Alkusyksyn
kulttuurikierros
Veera Railio heittäytyy täydesti
Seepranaisen rooliinsa. Kuva:
Robert Seger
???Havoc? (=tuho, kaaos,
sekasorto engl.) on joensuulaisen koreografin ja
tanssijan Anna Venäläisen
tekemä soolotanssiteos, jossa Veera Snellman tanssii Jussi Reitun musiikkiin.
Esitys kesti Vapaan Taiteen tilassa Sörkan ytimessä vain 25 minuuttia, mutta
vangitsi tavattomalla intensiivisyydellään. Kaaoksen
maailmaa etsitään vimmaisen fyysisen liikkeen ja rajun liveäänimaiseman kautta. Savua ja pölytystä tuli
paljon; vierustoveri yski.
Teos kysyy, onko tuho
uuden alun sykliä. Näin viime vuonna samassa tilassa
Venäläisen edellisen koreografina ?Respect?. Häntä
kannattaa seurata.
Mies tanssii
tabuja pois
? Tule tänne / peiton alle
/ Täällä oottaa halinalle...
Neljä 1,5 tunnin ajan yläosatonta miestä jonkinlaisissa yöpukuhousuissa laulaa ?Syysöitä? ?kappaleensa kertosäkeessä.
Eturivin nuoret naiset
ovat aivan otettuja ?Miesten tanssi? -esityksestä. Se
riisuu miehen tabuja, tunteista puhumisesta, toisen
vartalon kehuvasta kommentoinnista, halaamisesta.
Esko Korpelaisen Metropolia AMK:n opinnäytetyö teatteriohjaajaksi herätti huomiota loppuunmyydyillä katsomoilla. Karlo
Haapiainen, Eetu Känkänen, Tuukka Leijavuori ja
Marko Nurmi ovat mainioita esityksessä, johon he
laittavat kaiken itsestään.
Kukaan ei ole varsinaisesti
tanssija. He liikkuvat, heittävät kärrynpyörää, juoksevat Rion kymppitonnin
mitalista. Testosteroni leviää pieneen katsomoon.
Viimeisenä puolena tuntina kuulemme tekijöiden
lauluja, joita voi tilata pikkujouluihin. Nurmi soittaa
kitaraa hyvin.
? Eläminen tässä ruumiissa ja sielussa / on koominen taival, / joka pitää sisällään paljon / olemisen
sietämättömyyttä, he sanovat.
Mitä isäni sanoi?
Zodiakin syksyn on alkanut vahvoilla esityksillä. Neuromaanin ohella
?Michaela? oli Laura Pietiläisen työryhmän komea,
jumalainen tanssiesitys narsismia kaihtamatta.
Kaksoisilta vakuutti lokakuulla Kaapelilla. Ninu
Lindfors tekee ensimmäisen koreografiansa soolotanssiinsa ?Come Undone?.
Valaistus ja pelkistetty tumma lavastus on komeaa.
Tanssija vangitsee katsojan
mielenkiinnon parinkymmenen minuutin ajaksi. ?
Jälkikäteen hän huomasi
/ miten kaiken voi pelätä
ennalleen.
Keskipolven, hyvässä esitysvireessä olevat Carl Knif
ja Eero Vesterinen käsittelevät pojan ja isän suhdetta, ?What my father said?.
Knif on viime esityksissään
ollut hyvin henkilökohtainen teemoiltaan. Hän yhdistää tekstiä ja liikettä.
Tällä kertaa tekstistä sai
hyvin otteen; Aleksante-
Veera Snellman ja Jussi Reittu tanssivat kaaoksesta irti Havocissa Kuva: Ia Samoil
Peukalo-Liisa, Ruman ankanpoikanen, Lumikki, Punahilkka jne. Samuli Saastamoinen pääasiassa säveltää, osin Veera itse.
Harvoin näkee niin antaumuksellista ja paneutuvaa taitelijan heittäytymistä tulkintaan, joka loi täysille katsomoille valtavan
tunnelman, joka jäi vaivaamaan mieltä - myönteisellä tavalla.
Railion työpari Maija
Ruuskanen tukee pianossa ja esittää myös kaveria.
Nuoria naisia on ? sukat
päässä? ? mukana svengaavan musiikin rytmeissä. Tämä on kansainvälistä
tasoa, vaikka se on ohjaajan mukaan syntynyt ?marginaalissa?. ?Bulimaanikon
kupletti? ja ?Viiltäjän soul?
ovat Railion omia uusia
kappaleita. Loppu oli lupaava ja kaunis. Esityksen
jälkeen sitä pitäisi päästä
purkamaan. Seepranaiselle
toivoo pitkää ikää, vaikka
se on päätekijälle rankka.
Ninu Lindfors jatkaa Zodiakin vahvaa syksyä. Kuva: Uupi Tirronen
rin teatterin isolla lavalla
muutama tanssijan luenta
ei kantanut takapenkeille.
Keskeisessä
kohdassa heijastetaan Knifin kirje isälleen. Se katkaistaan
kesken, tuskin tarkoituksellisesti?, niin, ettei luvussa päässyt loppuun. Tämä
oli erinomaisen vaikuttava
tanssiesitys, jonka palkitsimme runsailla aplodeilla.
nen, ajatuksia herättävä rajojen ja rakkauden etsintä.
Rauni Paalanen on tekstittänyt uusiksi vanhat naissatuteemat: Ruusunen, Tuhkimo, Pieni tulitikkutyttö,
Folkpop-kaksikko
valloittaa
Lasten- ja nukketeatterin
rinnalla Erottajanmäen Sampo tarjoaa perjantai-iltaisin
neljä viikon aikana ?Sampo
soikoon!? ?illan. Aluksi on
lämmittelijä aulan tasanteella, jota seuraa vaihtuva pää-
esitys salissa. Nyt jo kaksi
iltaa on kuultu.
Imatralta kotoisin olevat,
nykyisin Helsingissä opiskelevat, kaksoissiskot Meri
ja Tuuli Wallenius kirjoittavat MeriTuulin folkpoplaulut yhdessä. Ensimmäinen levy julkaistiin nyt lokakuulla. Kauniita lauluja
ovat ?Kaipuulaulu?, ?Kesälaulu? ja ?Unta?. Lisäbiisinä kuultiin ?Juhannusvalssi?, joka ei kyllä ollut
oikein valssi. Anni Porrasmäki tanssi kauniisti muutamassa kappaleessa.
? Tekeillä on jo toinen
levy, jonka kappaleita kuultiin keikallamme viisi. Niistä kolme oli tällä keikalla
ensiesityksessä julkisesti.
Sampo-keikalla oli poikkeuksellisen suuri kokoonpano mukana, kuten levylläkin. Harvaan keikkapaikkaan mahtuu näin isoa
bändiä, joten oli mahtavaa että siihen oli mahdollisuus. Muuten teemme
keikkoja pääasiassa duona
kahdestaan tai nelihenkisenä kokoonpanona rumpalin ja basistin kanssa, kaksosista puheliaampi Meri
kertoo lehdelle.
Ketsurat palaa
Ketsurat
?lauluyhtye
esiintyi neljän vuoden tauon jälkeen Suomessa. Karoliina Kantelinen tekee sille
yhä omia sävellyksiä. Helsinkiläinen kuuden naisen
taitava yhtye on kielitaitoinen ? ja he vierailevat pal-
Anni Porrasmäki tanssii kauniisti M
jon myös ulkomailla. Tauko
johtui uuden etnosopraanolaulajan etsinnästä. Anna
Dantchev löytyi mezzoksi.
Kuusikon äänet ovat yhteen
hiotuneita, laulut juurevia
ja esiintyminen vahvaa.
? Ohjelmistomme on
alusta alkaen koostunut
suomalais-karjalaisesta sekä
eri maiden kansanmusiikista. Klubilla kuultiin sekä
ihan uutta että vanhempaa musiikkia, Kantelinen
kertoo.
Klubilla
Ketsuroiden
Seepranainen
koskettaa
Alkusyksyn huikein musiikkiteatteriesitys on Veera Railion pääosittama,
Rauni Paalasen satutekstien uudelleen tulkitsema
ja Katariina Lahden ohjaama ?Seepranainen? Sörkan
Kapsäkissä. Lisäesitys on
tulossa 25.10. vielä.
Tarina on henkilökohtainen aikuisten satu, nuoren
viulistitytön tiestä esittäjäksi ja soittajaksi Keski-Suomessa, syömishäiriöistä ja
lapsuuden kokemusten vaikeudesta. Se on vahva esitys, surullinenkin tarina tosielämästä, joka voi joskus
ruhjoa rajusti. Katsomossa
tämä tuntui katsojan ytimissä; tulkinta oli monisäikei-
MeriTuuli laulaa kauniisti folkpoppia. Kuva: Kuva: Raimo Granberg
Susan Aho (vas) haastattelee Ketsu
Nro 18 ? Viikot 43-44
10
Risto Kolanen
Lokakuun kuvataidetta
??Punavuoren, Hietalahden
ja Kaartinkaupungin galleriat loistavat väriä lokakuun
näyttelyissä. Uusina esillä
ovat galleriat Art Frida ja G
Kaartinkaupungissa.
Sirkku Ketola ja työnsä ?Passage ? Green? (vas) ja Borders Galleria G.ssä. Kuva: Raimo Granberg
Ajattelua käsillä
Galleria G, Pieni Robertinkatu 10, keskittyy taidegraafikoiden näyttelyihin ja
esittelee Sirkku Ketolan töitä ?CODE ? Handling-ling?,
joka luottaa kuvaan ja ?taulun kokoiseen intensiteettiin?. Näyttelyssä on virrasta
havaittuja aukkoja, valittuja rajauksia toiseen näkökulmaan ja todellisuuteen.
Ne raottavat järkiperäisyyden verhoa ja paljastavat
rakenteen.
? Kuvamateriaali on lähivuosina kerättyjä kompositioita, tallenteita ajan
rapistuvasta kauneudesta.
Euroopan kaupunkien seinät kantavat merkityksiä.
Pariisi, Bryssel ja Helsinki,
mitä on tapahtunut? Teoksissa aine kertautuu, toistuu ja peilaa mennyttä tulevaan. Kuva jäljestä puuseinässä toistuu jälkenä puulle uutena kuvana. Taulujen
takana on koodi menneeseen. Löydätkö sen?, taitelija kysyy.
Taitelija asuu ja työskentelee Suomessa ja oleilee säännöllisesti Belgiassa.
Hänen ajatuksiaan ruokkii
pohjoinen hiljaisuus ja Euroopan kaupunkien vilinä.
Ketola tunnetaan erityisesti
serigrafioistaan. Hän puhuu
vaikka hiljaisuus houkuttelee ja kutsuu itseään ?sivistyneeksi villiksi?. Taiteilijatapaaminen on sunnuntaina
23.10. päätöspäivänä.
Markku Pääkkönen näyttelynsä avajaisissa puulevylle tekstilaatoin tehdyn ?Minä?? työnsä vieressä G 12:ssa. Kuva: Katja
Karjalainen
Mitä minä olen?
Galleria G 12, Annankatu
16, esittelee Markku Pääkkösen puulle ja puulevylle
tekemiä töitä. Lallukan taiteilijakodissa asuva mies ja
taidekoulu Maan perustajajäsen on usein pitänyt näyttelyjä G 12:ssa. Hän keskustelee töistään persoonallisesti. Pääkkönen haluaisi
asua etelämpänä. Lapsuuden pyöräpelästys irrotti
hänet ?siitä todellisuudesta, jossa elin ja liitti minut
tarinoiden maailmaan?. ?
?Minä? on kysymys, jonka
jokainen kysyy itseltään,
jos uskaltaa.
?Minä? on myös näyttelyn nimi. Hän kysyi viideltäkymmeneltä ihmisel-
Valokuvataiteilija Sami Parkkinen ja hänet maineeseen nostanut
Arvi-valokuvansa omasta pojastaan. Kuva: Raimo Granberg
tä samaa asiaa ja sai paljon
hienoja vastauksia. Näyttely koostuu vastauksista ja
omista muistoista urallaan.
Se on vastapaino viime
vuosien suurille julkisille
projekteille. ? Me emme ole
mitään ilman toisiamme.
Kun valokuvaaja teki työtään kysyin, haluaako taitelija perustella kuvan teostaan. ? Olen jo tehnyt
työni. Nyt keskityn juomaan, hän vastaa ansaitusti.
Tähtisumua
universumissa
? Meidät on luotu tähdistä. Olemme tähtipölyä,
täynnä elämää ja energiaa.
Kun kaikki energia sisällämme vapautuu, voimme
lentää eri suuntiin.
Ihmisinä olemme suurimmaksi osaksi vettä, joka pidättelee meitä maan pinnalla. Sitten palaamme takaisin tähdiksi ja vedeksi.
Ihminen vapautuu jälleen.
? Kuten alkuräjähdys, joka
loi universumin, mekin palaamme takaisin universumiin.
Palkittu valokuvaaja Sami
Parkkinen käsittelee ?Stardust? -näyttelyssään Galleria Heinossa, Uudenmaankatu 16-20, ihmisen tietoisuutta, henkisyyttä ja yhteiskunnan tarvetta uudelleen rakentua. Hänen taiteellinen linjauksensa on
hyvin vahva.
Hänen töitään on ollut
esillä paljon kansainvälissä
yksityis- ja ryhmänäyttelyissä Pariisissa ja Lontoossa.
Molemmissa paikoissa työtä
olivat esillä monumentaalikokoisina julisteina metroasemilla. Ensi keväänä ilmestyy valokuvakirja töistä
saksalaiselta kustantamolta.
Aika virtaa
?Flowing Time? on Susanna Iivanaisen värikylläisten maalausten teema
Galleria Pirkko-Liisa Topeliuksessa, Hietalahdenranta 17. Kesällä hän oli Kaapelin ?Journey? -näyttelyn
yksi taiteilijoista. Vain yksi
työ on nyt sama.
? Aika ja vesi virtaavat ja
ovat alati liikkeessä.
Muste- ja tussimaalauksissaan hän on pitkään käsitellyt molempia teemoja.
Työt käsittelevät sekä vesielementtiä että aikaa ja
sen kulumista lasten kautta.
? Lapsetkin ovat aina
muutoksen tilassa ja ajan
kuluminen on vahvasti läsnä, koska sen voi niin selkeästi havaita kasvun ja
muutoksen myötä. Töissäni koetan myös havainnoida maailmaa lasten mielikuvituksellisesta näkökulmasta. Läsnä on veden kauneus ja houkuttavuus, mutta myös veteen liittyvä pelko ja uteliaisuus. Mereen
uponnut veistos muistuttaa
myös veden hallitsemattomuudesta ja voimasta, Iivanainen kertoo.
Hevosia ja rakkautta
Katja Hannula maalaa öljyvärillä kankaalle. Galleria
kajaste, Albertinkatu 30,
näyttää hyvin kansainvälisen keskipolven kuvataitelijan töitä ?Rakkauden
kaikki kuvat? ?näyttelyssä
30.10. asti. Avajaiset olivat
niin spontaanit, että töiden
numerojärjestystä seinillä
vielä vaihdeltiin, kun huomattiin sijoitusvirhe.
Tekijä taiteessa hevonen
on osa häntä itseään, kaikki inhimillinen voidaan kuvata vain hevosen avulla.
Näyttelytöihinsä Hannula
on maalannut inhimillisesti koskettavia tunteita, rakkauden eri ilmenemismuotoja. ? Rakkaus...hevoset.
Oioi. Onko olemassa mitään enemmän romanttista mielikuvituksen laukaisevaa kuin nuo kaksi? Minulle ei ainakaan. Abstrakti
ja konkreetti yhdessä. Sitä
on myös minun luovuuteni.
Monitaitelijan juhla
Susanna Iivanainen ja mustemaalaus paperille ?teos ?Fast as the Wind? Galleria Topeliuksessa.
Kuva: Raimo Granberg
Katja Hannula teoksensa ?Uuden alku? edessä Galleria Kajasteessa. Kuva: Hannele Salminen
Tällä kierroksella on mukana senioritaiteilijoita, jot-
Ritva Luhtala viehättyi ikonimaalaukseen sukutaustansa ja
matkojen ansiosta Kuva: Katja Karjalainen
ka ovat vaihtaneet ammattia. Tini Sauvo on lastenkirjojen ja oppimateriaalin
kuvittaja ja Jussi-palkittu
animaatioelokuvien tekijä. Hän teki kirjankansia
ja vaikutti varhain harrastajateatterissa. Laajimman
yleisön on saanut hänen
kuvittamansa Aapiskukkoaapinen. Alle kouluikäiset
lapset ovat viihtyneet Opin
itse -tehtäväkirjojen parissa
vuosikymmenien ajan. Kokonaan uudistettu Opin itse
?kirjasarja valmistui vuonna 2012.
Galleria 4-kuudessa, Uudenmaankatu 4-6, avattu
juhlanäyttely ?Iltarusko, aamunkoi? esittelee teoksia
vuosilta 2002?2016 ja joitakin varhaisempia töitä
28.10. asti. Sauvo aloitti vapaan taiteilijan uransa juuri
2002. Siihen kuuluu toistakymmentä yksityisnäyttelyä
lähinnä Helsingin gallerioissa. Esillä on ollut tekstiiliteoksia, akvarelleja ja piirroksia. Sitten syntyi Lintukansan veistoksia, mytologisia olentoja metallilangasta ja tekstiilistä sekä sekatekniikalla.
Ikonit vetoavat
kauneudentajuun
Galleria Art Frida, Korkeavuorenkatu 25, sijaitsee katutasolla, vastapäätä Designmuseota. Pienessä tilassa on kodikas tunnelma. Espoolaisen Ritva
Luhtalan koti- ja sukutausta on ortodoksinen, vaikka hän itse on luterilainen.
Hän on opiskellut ikonimaalausta kesäisin Isä-Robert de Galuwen oppilaana
1990-luvulla Punavuoressa
sekä lukuisilla kesäisillä intensiivikursseilla kotimaassa ja ulkomailla.
Suuriin ikäluokkiin kuuluva Luhtala aloitti maalauksen isommin työuransa
lopulla ja nyt eläkkeellä.
Avajaisissa 1.10. paikalle
kokoontui sukua ja ystäviä. Näyttelyjä on kerääntynyt Galleria Wellamossa
pääsiäisin, Tuomiokirkon
kryptassa ja kulttuurikeskus Sofiassa. Jumalanäiti,
Maria Magdalena ja pyhä
Fransiskus ovat töiden nimiä. Uskonnolliset aiheet
ja ympäristöt kiehtovat ja
vetoavat kauneudentajuun.
Elokuvasta maalaukseen
Galleria Dixin, Uudenmaankatu 19, ?Valkoinen
pöytä? ?näyttelyssä on esillä espoolaisen Päivi Eerikäisen maalauksia, pääasiassa
akryyli kankaalle, akvarelli
parille tai öljypastelli grafiittiin töitä. Pitkän linjan
maalausten tekijä ei juuri
selittele töitään kirjallisesti;
avajaisissa väkeä oli tuvan
täysi eli tunnettuutta on.
Eerikäisen koulutus on
elokuvaohjaajaksi ja käsikirjoittajaksi Taideteollisessa Korkeakoulussa. Maalauksen opiskelun hän aloitti
Inari Krohnin ja Paul Osipowin alaisuudessa ja laajensi sen grafiikkaan. Näyttelyjä on Helsingissä ollut
galleria Ainossa, Topeliuksessa ja Arabianrannan kirjastossa sekä tietysti runsaasti Espoossa ja muualla
Suomessa.
Teksti: Risto Kolanen
Viikot 43-44 ? Nro 18
11
Historia
1800 Kauppahallit
saapuvat Helsinkiin
??1800-luvulla Suomen
suuriruhtinaskunnan pääkaupungissa Helsingissä
elintarvikekauppa tapahtui
pääasiassa toreilla. Vasta
vuosisadan lopulla ruvettiin puuhaamaan kaupan
siirtämistä katettuun halliin. Suurin syy hankkeeseen oli lisääntynyt tietoisuus ruoan käsittelyn hygieniasta. Toinen syy oli
torikaupan ajoittain huono järjestys, jota toivottiin
paranevan kaupan siirtämisellä sisätiloihin. Helsingin
ensimmäisen hallin ? Vanhan kauppahallin ? rakentaminen aloitettiin Etelärannassa lähellä Kauppatoria vuonna 1888. Tämä
vuosiluku on merkitty rakennuksen eteläiseen päätyyn, mutta koska sementin toimituksessa oli ongelmia, halli päästiin avaamaan vasta 1889. Rakennuksen suunnitteli Gustaf
Nyström, joka oli perehtynyt hallirakentamiseen Euroopan suurkaupungeissa.
Avauduttuaan hallissa oli
120 myyntipaikkaa ja keskihallissa 6 myymälää. Ohjesäännön mukaan hallissa sai myydä lihatuotteita, munia, voita, juustoa
ja puutarhatuotteita. Vuosisadan vaihteessa siirrettiin osa kalakaupasta myös
halliin.
2000- luku EU:n
kautta uudet maut
saapuvat halliin
Sodanjälkeisessä Suomessa luovuttiin säännöstelystä vasta vuonna 1954.
Sen jälkeisten vuosikymmenten aikana elintarvikekauppa elpyi ja monipuolistui taas vuosi vuodelta. Suomen liittyessä
EU:hun 1995 tapahtui ratkaiseva muutos monelle
kauppahallin kauppiaalle, joiden valikoima koostui ulkomaisista herkuista.
Esimerkiksi Vanhan kauppahallin juustokauppoihin
alkoi saapua ranskalaisia
ja muiden Keski-Euroopan
maiden pastöroimattomia
juustoja. Näiden juustojen
maahantuonti ja myynti oli
ennen EU:hun liittymistä
kiellettyä Suomessa. Tapahtumaa muistaa Paalasen Juustokaupan omistaja Tuula Paalanen.
? Näiden uusien juustotyyppien saapuminen juustotiskeihin sai alkuun aivan uuden juustokulttuurin Suomessa, joka taas
johti kotimaisten meijereiden uudenlaiseen juustoosaamiseen.
Myös lihapuolella tapahtui suuria muutoksia hallissa, kun muun muassa
italialaiset, espanjalaiset
ja ranskalaiset leikkeleet,
makkarat ja ilmakuivatut
kinkut saapuivat kauppahallin kauppiaiden tiskeihin. 20 vuotta EU:hun liittymisen jälkeen Vanhan
kauppahallin valikoima ja
tarjonta on parempi ja monipuolisempi kuin koskaan
aiemmin.
1900-luku Neljä
vuosikymmentä
pula-aikaa
Helsingin Kauppahallien
ensimmäinen kukoistusaika ja vilkas rakennuskausi päättyi ensimmäiseen
maailmansotaan vuosina
1914-18, Suomen itsenäisyyteen ja sisällissotaan
vuonna 1918. Muutaman
ankaran pulavuoden jälkeen kauppa alkoi taas kukoistaa 1920-luvun alussa,
jolloin myös muihin suomalaisiin kaupunkeihin rakennettiin vilkkaasti uusia
kauppahalleja. 1930-luvun
alussa maailmanlaajuinen
lama iski myös Vanhan
kauppahallin kaupankäyntiin. Kauppa elpyi samalla vuosikymmenellä, mutta syksyllä 1939 syttyneen
Talvisodan jälkeen seurasi kuusi sotavuotta, jotka
koettelivat Kauppahallin
toimintaa monella tavalla.
Raaka-aineista oli pulaa,
niitä säännösteltiin tarkasti ja kaupankäynnin uhkana oli myös mustan pörssin kauppa raaka-aineista.
Vähä-osaiset helsinkiläiset,
kuten yksinhuoltajaperheet
ja eläkeläiset, olivat sotavuosien talvina ajoittain
nälänhädän partaalla. Sodan jälkeen säännöstely
jatkui Suomessa vielä 10
vuotta, mutta raaka-aineiden saatavuus ja myynti lisääntyi pian vuoden 1945
jälkeen.
Lähde: www.vanhakauppahalli.fi
S c a n d i n a v i a Ca f e
HYVILLE IHMISILLE
HYVÄÄ KAHVIA.
Eromangan kotileipomotuotteet,
aamupuuro, A oikeudet.
Scandinavia Cafe Oy
Meidän löytää Wanhasta kauppahallista!
Vanha Kauppahalli
Eteläranta 1, 00130 Helsinki
p. 09 660 046
Stadin
Herkut
Matka makujen maailmaan.
Wanha kauppahalli
041-510 5823
Avoinna ma-la 8?18 ? www.stadinherkut.fi
Annosvalikoimamme koostuu erilaisista
välimerellisistä ja itämaisista elintarvikkeista.
Tuotteemme ovat tuoreita ja laadukkaita, ja suurin
osa valikoimastamme tehdään paikanpäällä.
Meiltä saa myös ruoka-annoksia ja lounasta.
Jokaiselle löytyy jotain (vegaani, gluteiiniton).
Valikoimaan kuuluu erilaisia pähkinöitä, sokeriton
inkivääri ja kuivatut hedelmät, suussa sulava aito
halva, baklava ja luomu taatelia.
Meiltä saa myös catering-palvelua
Tervetuloa lounaalle ja ostoksille Stadinherkkuun!
-15%
Tällä kupongilla valitsemastasi
tuotteesta ateriasta
voimassa 31.10. asti
?
Nro 18 ? Viikot 43-44
12
Vaudeville -viihdettä ravintola Kaisaniemessä
??Viime syksynä toimintansa aloittaneet brittikomediaklubin Jubilee Komedian Sähkeet Uutiskomediashow tuo varieteeperinnettä
Helsinkiin laulu-, tanssi- ja
sketsinumeroilla. Uusi viikoittain päivittyvä ajankohtaisshow käynnistyy marraskuussa Ravintola Kaisaniemessä.
? Ravintola Kaisaniemi
sopii esityspaikaksi tällaiselle esitykselle loistavasti. Perinteikäs ympäristö
ja iso pyöreä lava tarjoavat
mahdollisuuden tuoda erilaisia viihteen lajeja ihmisten nähtäville. Tänä vuonna
mukana on aiempaa enemmän tanssia ja jopa akrobatiaa, kertoo shown tuottaja
Tilda Korkeela.
Sähkeet Uutiskomediashow on yhdistelmä stand
uppia ja laulu- ja tanssinu-
meroita ajankohtaisista aiheista. Esitys sisältää noin
15 erillistä ohjelmanumeroa. Aiheet löytyvät päivänpolitiikasta kuten Natosta
ja ulkopoliitiikasta, mutta
myös helsinkiläisistä asioista kuten Alepa-fillarista ja Hernesaarenrannasta.
Sähkeet Uutiskomediashown esikuvana on Lontoossa vuodesta 1979 pyörinyt Newsrevue. Tekijöinä
on sekä nuoria journalisteja että muutamia nimettöminä pysytteleviä tekijöitä
isoista mediataloista.
? Sanomisen vapaus on
meille tärkeää. Tämä on
sisällöllisesti ja tuotannollisesti täysin riippumaton
esitys. Pääasiana on hauskuus ja viihdyttävyys. Siksi
vaudeville-formaatti kiehtoo, tuottaja Tilda Korkeela kertoo.
Päivittyvyyden
ansiosta esitys
muuttuu viikoittain.
? Esiintyjille, jotka ovat
taustaltaan stand upista ja
musiikkiteatterista, tämä on
haastava formaatti. Viime
vuonna jouduimme vaihtelemaan jopa alkulaulun
sanoja tilanteiden muuttuessa. ?Ei oo aika chillata, pitää Stubbia nyt grillata? sanottiin hallintarekisterikohun yhteydessä, kun
yleensä laulussa grillattiin
Soinia, joskus myös Sipilää? Korkeela kuvaa. ?Yleisölle voisi sanoa, että tämä
on ?Mitä, missä ja milloin?
livenä eli vuoden uutiset
vaudeville-muodossa.?
Sähkeet Uutiskomediashown esitykset Ravintola
Kaisaniemessä 2.11 alkaen.
Sähkeet Uutiskomediashow 2016 esiintyjät Niina Nyberg, Lotta Jalava ja Hanna Seppänen.
Kuva viime vuoden Sähkeet Uutiskomediashowsta Ravintolalaiva Wäiskiltä numerosta We Love
Helsinki.
Rock-klubien liitto täyttää
The Holy -yhtyeen tankin
??Suomen rock-klubien liitto ry päätti valtaisalla äänienemmistöllä palkita helsinkiläisen The Holy -yhtyeen vuosittaisella Tankki
Täyteen -palkinnolla.
The Holy on tuore 2014
kesällä perustettu bändi,
jonka musiikki on kaunista melodista rockia elektromaustein. Erityispiirteinä mainittakoon kokoonpanon kaksi rumpalia sekä
jumalaisen huumaavan äänen omaava laulaja. Yhtyeen valintaa Tankki Täyteen -palkinnon saajaksi
kommentoi Joensuun Kerubin ohjelmapäällikö ja
Ilosaarirockin promootto-
ri Panu Hattunen lyhyesti ja ytimekkäästi; ?Paras?.
The Holy -yhtyeen keikkoja on pässyt toistaiseksi näkemään muun muassa Provinssissa viime kesänä sekä
Tampereella Lost in Music
-festivaalilla, jossa keikkayleisön lisäksi yhtyeen bongasi iso liuta musiikkialan
ammattilaisia.
Suomen rock-klubien liitto ry palkitsee vuosittain
yhden kotimaisen artistin
konkreettisella tunnustuksella, jonka turvin keikkarundilla ei pääse bensa
loppumaan kesken matkan. Liiton jäseninä toimivat klubit ja keikkapaikat
lupaavat myös lisäksi ottaa
kyseisen yhtyeen vuoden
aikana keikalle. Suomen
rock-klubien liitto haluaa
Tankki Täyteen -palkinnolla
tukea kotimaisia nousevia
artisteja ja näin antaa panostaan suomalaiselle musiikkikulttuurille ja sen tukemiselle. Liitto onnittelee
The Holya ja toivottaa turvallisia keikkamatkoja ja
mahtavia keikkoja.
Suomen Rock-klubien liitto ry edustaa suomalaisia
elävän musiikin keikka- ja
konserttipaikkoja ympäri
Suomen.
The Holy on isoilla kitaravalleilla ja kahdella rumpusetillä varustettu helsinkiläinen viisikko. Kuva:
Annukka Pakarinen.
Tallink investoi 16 miljoonaa euroa
Silja Europan uudistuksiin
??Tallink investoi 16 miljoonaa euroa 12.12.2016
Helsinki?Tallinna-reitille
palaavan Silja Europan uudistamiseen. Laivalla uudistetaan valtaosa hyteistä, viisi ravintolaa ja baaria sekä
kokoustilat.
Mittavimmassa uudistuksessa remontoidaan täydellisesti laivan 1016 hyttiä aina standardihyteistä
sviitteihin. Remontissa uusitaan hyttien kaikki pinnat sekä huonekalut. Hyttiuudistuksen on suunnitellut suomalainen
arkkitehtitoimisto
Aprocos.
Hyttien uusimisen lisäksi remontoidaan myös hyttikäytävät, aulat,
infotiski ja yleiset
WC-tilat. Lisäksi laivalle tulee uusia ravintoloita, kahviloita ja baareja. Buffet-ravintola sekä
Grill House -ravintola remontoidaan täysin, Silja Linen Helsinki-reitin laivoilta tuttu Coffee & Co. avataan sekä yksi baari ja pubi
uusitaan.
Keväällä 2016 Silja Europan kaupat, yökerho ja
disco uusittiin sekä laivalle avattiin italialainen ravintola Tavolàta sekä monipuolinen pikaruokaravintola Fast Lane.
Silja Europa aloittaa liikennöinnin Helsinki?Tallinna-reitillä 22h -risteilyjä tehneen Baltic Queenin tilalla 12.12.2016 alkaen. Laiva lähtee Helsingistä joka päivä klo 18.30 ja
saapuu Tallinnaan klo 22.
Lähtö Tallinnasta on seuraavana päivänä klo 12.30
ja laiva saapuu Helsinkiin
klo 16.00. Risteilymatkustajille on maissaoloaikaa aamupäivällä Tallinnassa neljä tuntia.
Tallink kuljettaa
Helsinki?Tallinnareitillä vuosittain
lähes viisi miljoonaa matkustajaa.
Risteilyaluksen lisäksi reitillä liikennöi kaksi Tallink
Shuttle -pika-alusta.
Vuoden 2017 alussa reitillä aloittaa
liikennöinnin ympäristöystävällinen
LNG-alus Megastar.
Viikot 43-44 ? Nro 18
13
Nro 18 ? Viikot 43-44
14
Harkitsetko asuntosi
vuokraamista?
Oletko myymässä
asuntoasi?
Vuokraamme asuntosi markkinajohtajan
ammattitaidolla. Soita meille, niin asiat
hoituvat helposti ja nopeasti.
Myyntiturva on turvallinen valinta.
Et maksa liikaa välityspalkkiota,
ja asuntosi myynti on osaavissa käsissä.
Takaamme myös välitystyömme laadun.
Normaalin vuokravakuuden lisäksi saat
ylimääräisen takauksen koko ensimmäisen
vuoden vuokranmaksusta.
Palvelumme on tehokas. Lue tyytyväisten
asiakkaidemme palautteita kotisivuilta ja
totea itse. Markkinoimme asuntoja erityisen
monipuolisesti, myös lehti-ilmoituksilla.
Soita niin keskustellaan tarkemmin!
Soita ja sovi tapaaminen!
p. 010 2327 300, www.vuokraturva.fi
p. 010 2327 400, www.myyntiturva.fi
HELSINKI ? UUSIMAA ? TURKU ? TAMPERE ? LAHTI ? OULU
Ilmalankuja 2, HKI
Viikot 43-44 ? Nro 18
15
Palvelevat Lähi- ja Erikoisliikkeet
Ilmoita edullisesti ? soita puh. 413 97 332 tai 413 97 300
Autokorjaamoja
Kulta- ja kellosepät
Autojen korjauksia
ja määräaikaishuoltoja
JEWELRY - WATCH STORE
LAAKSTEN Oy
Aito kulta- ja kelloseppä sekä gemmologi,
kaikki alan työt ammattitaidolla
Nopea ja ystävällinen palvelu, tervetuloa!
Kellohuollot, korjaukset, paristonvaihdot
odottaessa. Kultasepän työt, korujen arvioinnit
Lönnrotinkatu 14 (sisäpiha) 00120 HKI ? Puh. 09 6926994 / 040 7573725
LVI
Hammaslääkärit
Lämpö- ja
vesijohtoliike
?
vuodesta
1952
Hetipalvelut
R
? 24 h päivystys
? 15 huoltoautoa
? Pesukoneen kytkennät
? Hanan vaihdot
? Viemärin avaukset
? Suunnitteluapua
? Ilmainen arviointi
isommille töille
? Kaukolämpötyöt
? Linjasaneeraukset
ERIKOISHAMMASTEKNIKKO
Myy käytetyt ja uudet kellot,
ostaa ja myy käytetyt korut
Hakaniemen Halli, 2.kerros
p. 041 4712209
jws@kincon.info
Maalauspalveluja
Pinnotec
Maalauspalvelut
Töölön Putkiliike Oy
020 7411820 ? yhteys@lvis.fi
innoite pintoihin
RööperinLehti
12. vuosikerta 2016
Punavuoren ja ympäristön
kaupunginosalehti.
Ilmoitusmarkkinointi ja konttori
Ilmoituspäällikkö
Kristiina Estama-Saarinen
p. 413 97 332
kristiina.estama-saarinen@
karprint.fi
Aineisto- ja materiaalikyselyt
myös 413 97 300
Päätoimittaja
Juha Ahola
p. 413 97 330
juha.ahola@karprint.fi
Kustantaja ja julkaisija
Karprint Oy
Painos:
30 000 kpl
Ilmoitushinnat:
Etusivu 1,30 ?
Takasivu 1,19 ?
Teksti 1,09 ?
Erikoisliikepalsta 0,96 ?
Hintoihin lisätään arvonlisävero 24%.
Aineiston jättö:
ilmoitukset ja toimituksellinen
aineisto lehden ilmestymistä
edeltävän viikon torstaina.
Vastuu virheistä:
Lehti ei vastaa ilmoittajille mahdollisesti
aiheutuvasta vahingosta, jos ilmoitusta
ei voida julkaista määrättynä päivänä.
Lehden vastuu ilmoituksesta rajoittuu
enintään ilmoitushintaan. Huomautukset
on tehtävä kahdeksan päivän kuluessa
ilmoituksen julkaisemisesta. Lehdessä
olevien kirjoitusten tai ilmoitusten
lainaaminen tai osittainen kopiointi ilman
toimituksen kirjallista lupaa on kielletty.
Jakelu:
Helsingin Jakelu-Expert Oy
sekä jakelupisteet alueella.
Jakelunvalvonta:
p. 561 56 436 tai 886 61 055
Lue lehti myös: lehtiluukku.fi
Painopaikka
Karprint Oy
Huhmari 2016
Tutustu lisää osoitteessa
www.pinnotec.fi
Tai soita
050 572 1186/Mikael
Yhteistyössä
Sähkötyöt Eltamatic
044 589 0761/Tomi
Vi betjänar även på svenska.
HOITOA ALKOHOLISMIIN
Minnesota-mallista hoitoa
päihde- ja peliriippuvuuteen
sekä läheisille.
Avohoito sopii hyvin myös
työelämässä oleville.
Kirjamme
Viimeinen pisara -toipumisen avaimet
nyt myös äänikirjana.
Rööperin Lehden voit noutaa
seuraavista paikoista:
Puh. 09 - 710 533
Käenkuja 4, katutaso
? Maalaustyöt
? Tasoitetyöt
? Tapetointi
? Huoneistoremontit
Terveyspalvelut
ILMOITA
palveluhakemistossa!
Soita 09-41397332
Albertinkatu 15
K-Market Albertin Herkku Eiran sairaala
Annankatu 24
Tokyokan
Bulevardi 1
Bulevardin Kahvisalonki
Eerikinkatu 25
Eerikinkadun pesula
Fredrikinkatu 48
Sähköas. Piipponen
Fredrikinkatu 55
Deliservice Punnitse&Säästä
Iso-Roobertinkatu 21
Alepa
Iso-Roobertinkatu 20-22 Toimelan opisto
Kapteeninkatu 7
SOL -pesula
Henry Fordin katu 5 D Autokorjaamo Jarrupoljin Oy
Hernesaarenkatu 17
Pizzeria Dei Piselli
Hietalahdenranta 7
S-market Bulevardi
Hietalahdenranta 11
Kirpputori Hietsumarket
Neitsytpolku 9
Galleria Saima
Perämiehenkatu 6
Baribal biljardisali
Perämiehenkatu 10
Alepa
Pietarinkatu 14
Suutari A. Sulaoja
Pietarinkatu 12
Siwa
Pursimiehenkatu 4
Viiskulman terveysasema
Tehtaankatu 1
Siwa
Kaivopuisto Siwa
Tehtaankatu 25
Mr. Flower
Tehtaankatu 25
pikkukauppa Herkku Makasiini
Wanha Kauppahalli
Hietalahti