Punavuoren ja ympäristön kaupunginosalehti Viikot 39-40 – Nro 16/2018 – 13. vuosikerta R ööpeRin L ehti BITMASTER TIETOKONEHUOLTO Pursimiehenkatu 16 • puh. (09) 174 746 bitti@bitmaster.fi • www.bitmaster.fi OSTAMME KUOLINPESÄT JA IRTAIMISTOT MEILLE VOI MYYDÄ MONENLAISTA – SOITA JA TARJOA! A N T I I K K I L I I K E 040 554 8918 Annankatu 8, Helsinki | info@art.fi OSTAMME KULTAA ja muita jalometalleja. Meiltä myös: Korunosat Ketjut Sijoituskulta Eteläranta 14, (09) 654 446 Katso hinnat -> www.rasmussen.? MONICA TERASTE Osakas, LKV, LVV, KiAT 044 599 0000 | monica.teraste@spkoti.fi Sp-Koti Helsinki Töölö | CMH-Koti Oy Vänrikki Stoolin Katu 2 A 1, 00100 Helsinki ASIAKKAANI ETSII pääkaupunkiseudulta asuntoosakeyhtiöistä remontoitavia asuntoja yksiöstä aina suurempiinkin asuntoihin. Asiakkaani maksaa välityspalkkion. Rosacea-hoito kasvoille 79 € Olemme erikoistuneet ruusu? nnin-, herkänja punoittavan ihon hellävaraiseen, mutta tulokselliseen hoitoon. IHONHOITO www.ihonhoito.com Vaivaako ihoasi Acne Rosacea? Pietarinkatu 10, Helsinki p 09 611 821 timma.? /ihonhoito Ennen Jälkeen KORKEATASOISTA HAMMASHOITOA HAMMASLÄÄKÄRIT Pieni Roobertinkatu 16 A, Helsinki Varaa aika: fossa.fi | 09 696 2990 Tervetuloa hyvän palvelun hammashoitoon! Meillä Fossassa sinua palvelee mukava joukko + hammaslääkäreitä + erikoishammaslääkäreitä ja + suuhygienistejä *) Hintaan lisätään palvelumaksu 5 € HAMMASTARKASTUS Ilman Kelakorvausta 51 € 35,50 € * Yrjönkatu 8-10, 00120 Helsinki (09) 668 710 www.crape.fi LKV Kiinteistönvälitystä ammattitaidolla KT 72 m2 Tapiola KT 73,5 m2 KAMPPI Petri Vilkko, 0400 429 733 petri.vilkko@crape.fi 4 h, k, kph, lasitettu parveke Sateenkaari 3 K Mh. 363.386,00 € Vmh. 398.000 € 2 h, k, kph, sauna Lönnrotinkatu 3 C Mh./VMH. 698.000 € SOLVIKINKATU 1, 00990 Helsinki KT 102 m2 Jätkäsaari RT 96 m2 ITÄ-PAKILA Janne Seppelin, 044 091 1959 janne.seppelin@crape.fi Susanna Siitonen, 041 538 7604 susanna.siitonen@crape.fi 4 h, k, rt, kph, wc, sauna, parveke JAALARANTA 9 B Mh./Vmh. 748.000 € 4 h, k, wc, kph, sauna, oma piha Oraspolku 1 Mh./Vmh. 420.000 € Päivi Siggberg 050 324 7129 paivi.siggberg@crape.fi
2 Viikot 39-40 • Nro 16 truescape Punavuori 1: Pursimiehenkatu 26 G truescape Punavuori 2: Pursimiehenkatu 22 Juustokauppa Tuula Paalanen Avoinna ma-pe 8-18 la 8-16 Wanha kauppahalli 73-74 00130 Helsinki • Puh. 627 323 email: tuula.paalanen@welho.com www.juustokauppa.com Löydät meidät facebookista Tehokasta avohoitoa päihdeja peliriippuvuuteen sekä läheisille. Iltaisin annettu hoito soveltuu hyvin työelämässä oleville. Lue lisää: HOITOA RIIPPUVUUKSIIN HELSINKI TILKANTORI 4 www.avominne.fi 1 OSTETM.N KIRJOJA, LP-LEVY JA JA ELOKUVIA : !????!!?1 : Kummisetä 1 Uudenmaankatu 26 • P. 0935401722 1 www.kummiseta.net • kummiseta@wmail.fi Tällä kupongilla! Seuraavasta 2So/c ostoksestasi • a Ien nus Tarjous voimassa 30.11.2018 asti. Asiaa, viihdettä, tunteita, upeita kuvia ja hellyttäviä tarinoita HOI TO – RAV INT O – UUT UUD ET – NEU VOT – VIN KIT 3/20 18 6,90 Miljo ona mikr osiru a kisso ille ja koiri lle Ikäne idon lemm ikistä main oksii n ja video ihin Tiuht i tunn istaa emän tänsä kipuk ohta ukse t Heng enpe lasta jat: Dalto n, Häpi , Roop e ja Sofi uusim mat sank arit Saali stam inen tekee kissa n onne llisek si Munc hkin näytt ää mäyr äkoira lta HEM PPA maat iaiskisso jen asial la Kissa n uusi rooli 3/18 6,90 monipuo linen hevosna inen Vermon toimitus johtaja Pia Blom-Jo hansson Minna Moilane n kerää vanhoja hevosajo neuvoja Liisa Tammin en-Haap ala 30 kertaa Kunkka reissa – Rovanie melle mennää n taas Jorma Uotila on kengittä nyt yli 40 vuotta Viksun hankosid evamma paranee hyvää vauhtia SUOMEN HEVONE N sai oman geenipa nkin KESÄ TÄYNNÄ HEVOST APAHTU MIA KOIRA Meidän 3/2018 6,90 RO TU ES ITT ELYS SÄ SKOTLANN INH IR VI KO IR A Kirjaston lukukoira kuuntelee ja auttaa Parsonrussel Kerttu on somejulkkis Labradori Sepe huumekoirien suomenmestari Pieni apinapinseri Weikko rakastaa purjehtimista Ihanat pennut paraatissa! Monia ongelmia Lyhytkuonoiset tiukassa syynissä HA E OMASI LEHTIPISTEESTÄ TAI TILAA WWW.KARPRINT.FI 09 413 97 300
14. vuosikerta – nro 16 Viikot 39-40 Ajankohtaista Kela voi periä veronpalautuksen velkojen maksuun ? Kela voi pyytää ulosottoviranomaista ulosmittaamaan asiakkaan veronpalautuksen. Kela perii velkoja veronpalautuksista ulosoton kautta. Tämä koskee etuuksien takaisinperinnästä syntyneitä velkoja, Kelan perinnässä olevia opintolainoja ja elatusapuvelan perintää. Kela voi pyytää ulosottoviranomaista ulosmittaamaan veronpalautukset silloin, kun asiakas ei ole sopinut Kelan kanssa velan maksamisesta tai ei ole noudattanut Kelan kanssa tekemäänsä osamaksusuunnitelmaa. Veronpalautuksia ei kuitenkaan ulosmitata niiltä asiakkailta, jotka ovat maksaneet etuuden perintää tai opintolainaa osamaksusuunnitelman mukaan. Elatusapuvelkaa osamaksulla maksavilta asiakkailta veronpalautus ulosmitataan. Kela ei lähetä asiasta erillistä ilmoitusta tai maksukehotusta. Sen sijaan ulosottoviranomainen lähettää ilmoituksen vireilletulosta ja maksukehotuksen ennen veronpalautuksen ulosmittausta. Jos asiakas maksaa koko velan saatuaan maksukehotuksen, veronpalautusta ei ulosmitata eikä asiasta tule merkintää ulosottorekisteristä annettavaan todistukseen. Perintä on Kelan lakisääteinen velvollisuus. Vuoden 2017 lopussa Kelalla oli takaisinperittävänä liikaa maksettuja etuuksia noin 122 milj. euroa, opintolainoja noin 122 milj. euroa ja elatusapuvelkoja noin 194 milj. euroa. Putkiremontti, joka valmistuu aikataulussa ja ilman virheitä? ? Helsingin opiskelija-asuntosäätiö Hoas alkaa tiettävästi ensimmäisenä suomalaisena rakennuttajana toteuttaa peruskorjauksia allianssilla. Samalla säätiö kehittää täysin uuden korjausrakentamisen konseptin, joka on tarkoitus ottaa käyttöön alkuvuodesta 2019. Asukkaille malli merkitsee nopeampaa remonttia ja virheetöntä lopputulosta. Sivu 11 Helsinki luovuttaa tontteja merellisistä kaupunginosista ? Kaupunki hakee rakennuttajia toteuttamaan noin 90 600 kerrosneliömetrin eli arviolta yhteensä 1 150 asunnon verran. Tontteja on tarjolla muun muassa Jätkäsaaresta, Kalasatamasta ja Kruunuvuorenrannasta. Sivu 11 Uudessa lastensairaalassa hoidetaan potilaita pääkaupunkiseudulta ja lisäksi kaikkialta Suomesta. Uusi lastensairaala aukeaa vaiheittain Pitkään odotettu Uusi lastensairaala avasi ovensa. Ensimmäiset potilaat perheineen tulivat sairaalaan maanantaina 17.9. ? Uudessa lastensairaalassa hoidetaan potilaita pääkaupunkiseudulta ja lisäksi kaikkialta Suomesta. HUSiin on keskitetty monien vaativien ja harvinaisten lastensairauksien hoito. Muun muassa lasten sydänkirurgia, elinsiirrot ja kantasolusiirrot siirtyvät Lastenklinikalta Uuteen lastensairaalaan. Lastenklinikan ja Lastenlinnan lisäksi toimintoja siirtyy Uuteen lastensairaalaan myös muista sairaaloista. – Uusi lastensairaala on rakennettu lapsia ja perheitä varten. Samalla se tarjoaa mahdollisuuden kehittää lääketieteellistä osaamista uusissa ja nykyaikaisissa tiloissa. Uuden lastensairaalan hieno arkkitehtuuri, uusin teknologia, taide ja inhimilliset arvot tekevät siitä huippusairaalan, sanoo toimialajohtaja Jari Petäjä. Sivu 10 Kaupungintalon pääsisäänkäynti pysyy uudistustyön alkamisesta huolimatta toistaiseksi avoimena. Kuva: Kimmo Brandt Kaupungintalon aulan uudistustyöt käynnistymässä ? Helsingin kaupungintalon aulan uudistamiseen liittyvään remonttiin valmistaudutaan 22. syyskuuta alkaen, jolloin aula suljettiin yleisöltä. Nykyisen aulan viimeisenä näyttelyja tapahtumakokonaisuutena koettiin Helsinki Design Weekin päätapahtuma TRUST 6.–16. syyskuuta. Kaupungintalon pääsisäänkäynti pysyy uudistustyön alkamisesta huolimatta toistaiseksi avoimena, mutta remontin myöhemmässä vaiheessa kulku talolle ohjataan toista reittiä. Sivu 12
4 Viikot 39-40 • Nro 16 p ääkiRjoitus Päätoimittaja Juha Ahola Nro 16 Stadionin remonttiin veikkausvoittovaroja O petusja kulttuuriministeriö myönsi yhteensä noin 41 miljoonaa euroa veikkausvoittovaroja kuntien liikuntapaikkarakentamiseen. Merkittävä enemmistö liikuntapaikoista Suomessa on saanut tukea rakentamiseen ja peruskorjaukseen Veikkauksen pelien tuotosta. Kohteiden kirjo on hyvin laaja, ja myös tämän vuoden tukikohteista löytyy muun muassa kaikenikäisten käytössä olevia lähiliikuntapaikkoja ja liikuntapuistoja, sekä huippu-urheilumme kannalta välttämättömiä harjoitusja kilpailuolosuhteita, sanoo Veikkauksen yhteyspäällikkö Tapio Imporanta. Valtakunnallisesti poikkeuksellisen suurten investointien, Olympiastadionin sekä Tampereen monitoimiareenan, lisäksi tämän vuoden tukikohteissa on monipuolisesti eri puolille Suomea sijoittuneita liikuntapaikkarakentamisen hankkeita. Niiden joukossa on esimerkiksi useita urheilukenttiä. Ne saavat tukirahoilla kokonaan uuden jalkapallonurmen tai edellinen pinnoite vaihdetaan entistä parempaan alustaan. Investointiavustusta voidaan myöntää maksimissaan 30 prosenttia liikuntapaikkahankkeen kokonaiskustannuksista. Kun kohteen kustannusarvio on 700 000 euroa tai enemmän, ratkaisun avustuksesta tekee liikunta-asioista vastaava ministeri, joka on tänä vuonna Sinisen tulevaisuuden Sampo Terho. Pienempien hankkeiden rahoitus päätetään aluehallintovirastoissa. Jos hanke on aloitettu, sille ei tukea myönnetä. Avustusten osalta arvioidaan myös sitä, että tuleva kohde palvelee mahdollisimman laajoja käyttäjäryhmiä. Suurin osa liikuntapaikkojen investointiavustuksista menee kunnille, mutta mukana on myös yksityisiä tahoja. Alueellisuus on arvioinnissa yksi kriteeri. Varsinkin kunnille valtionavun saaminen on usein rakentamisen kynnyskysymys. Helsingin yliopiston Piirustussali avataan Työskentelyä piirustussalilla v. 2008. Kuva: Timo Huvilinna Kuva: Atte Rusanen Kolumni Uskontojen vaikutus kasvaa maailmalla ? Uskonnot vahvistuvat ja kannattajamäärät kasvavat maailmalla. Suomessa jotkut näkevät toisin. Heidän uskonnonvastaiset näkemyksensä johtavat usein aivan päinvastaiseen tulokseen kuin mihin halutaan. Yksi aikamme pahimpia väärinkäsityksiä olisi aliarvioida uskontojen merkittävää vaikutusta. Kun suomalaisessa maailmankuvassa jotkut vaativat irrottamaan uskonnon kaikesta julkisesta tilasta, vahingoitetaan elämän perusolemusta. Ainoa mahdollisuus selviytyä maailman kaaostilasta on nostaa uskonto ja kulttuuri kohdalleen. Ihmisen vallanhalussa ja ahneudessa kasvava viha ja väkivalta ei poistu, jos rauhaa ja kulttuuria rakentava uskonnollinen vapautussanoma syrjäytetään. Ihmissuku on kaikkina aikoina ammentanut luonnostaan uskonnosta voimaa vihan ja vääryyden eliminoimiseen. Paha voidaan voittaa. Uskonnot ovat radikaalin rauhan ja rakkauden ajajia. Hylkäämällä näkymättömän todellisuuden elämä kilpistyy lyhytnäköiseen lohduttomuuteen. Arjen pienet rakkauden eleet. Hellyyden ja rakkauden kaipuu, iankaikkisuuden ikävä on ihmisyyden aito tuntomerkki. Kriitikkona ja esseistinä tunnettu filosofipiispa Mikko Heikka analysoi uutuuskirjassaan ”Uskonnot kohtaavat” uskontojen kykyä uudistaa maailmaa. Kristillinen usko on saanut seurakseen antiikista ja filosofisista traditioista nousevia pohdintoja. Mikko Heikka pohtii uskontojen kohtaamisen edellytyksiä, uskontodialogin mahdollisuuksia ja uskontojen kasvavaa vaikutusta kasvavien uhkien torjunnassa maailmassa. Uskonnot vahvistavat globaalien ongelmien ratkaisua. Usein toistetaan, että Suomi on idän ja lännen välissä. Vaikutteita on saatu monelta suunnalta. Mutta nyt Suomi alkaa yhä enemmän olla Afrikan ja arktisen ulottuvuuden polttopisteessä. Eurooppa maallistuu samaan aikaan kun globaalissa etelässä ja Aasiassa uskontojen kannattajamäärät vain kasvavat. Väestönkasvu, ekologiset ja poliittiset kriisit ajavat kansoja liikkeelle. Kristittyjen, juutalaisten, muslimien, hindujen, buddhalaisten, kungfutselaisten ja kaikkien uskontojen yhteisellä panoksella riisutaan väkivaltaa ja vahvistetaan rauhaa. Uusi hengellisyys leviää maapallolla. On koittanut uskontojen kevät. Vuonna 2050 kristittyjä lasketaan olevan noin 2,9 miljardia, muslimeja 2,7 miljardia. Myös hindujen määrä kasvaa. Euroopan ulkopuolella uskonnot kasvattavat eniten merkitystään. Kasvava vuoropuhelu politiikan, talouden, kulttuurien ja uskontojen kesken kasvattaa samanarvoisuutta ja itseymmärrystä. Uskontojen yhteinen tehtävä on rakentaa kekseliäästi yhteyttä erilaisten inhimillisten horisonttien välille. Paavi Franciscuksen vierailu Tallinnassa on jatkoa paavi Johannes Paavali II:n vierailulle 25 vuotta sitten. Paavi Paavali VI:n kohtaaminen Vatikaanissa (1969) jätti meihin nuoriin luterilaisiin teologeihin pysyvän jäljen. Samoin Johannes Paavali II:n lukuisat kohtaamiset Vatikaanissa ja kerran Suomessa, muistuttavat uskontojen kattavuudesta maailman hallinnassa. Hän korosti Pyhän Hengen läsnäoloa kaikissa uskonnoissa ja kulttuureissa. Kristillinen vapautussanoma ylittää ennakkoluulot ja rajat. Uskontorenessanssi voi avata uusia väyliä maailmanrauhalle ja väkivallattomalle tulevaisuudelle. Ja nyt. Professori Timo Honkelan juuri perustettu Rauhankone-yhdistys vahvistaa näkyä maailmanrauhasta kekseliään teknologian välityksellä. Sen avulla voidaan purkaa niitä rakenteita, jotka ovat syrjäyttäneet osan ihmiskunnasta ja jotka jäävät kokonaan vaille hyvinvointia ja arvostusta. Lisäämällä tietoisuutta maahanmuuttajien poliittisista ja uskonnollisista taustoista voidaan vähentää väärää informaatiota ja eliminoida negatiivista ajattelua pakolaisista. Radikaali rakkaus on uskontojen ja ihmissuvun yhteinen tehtävä maailman pelastamiseksi. Veli-Matti Hynninen ? Keväästä 2016 hiljaiseloa viettäneen Piirustussalin toiminta jatkuu jälleen syyslukukaudesta 2018 alkaen. Klassista piirustuksen opetusta järjestetään yliopiston opiskelijoille lokakuun alusta lähtien. Myöhemmin syksyllä järjestetään myös kaikille avoimia, maksullisia kursseja ja piirustusiltoja. Luvassa on klassista kipsimallien piirtämistä, croquis-iltoja ja elävän mallin piirtämistä. Toimintaa koordinoi Helsingin yliopistomuseo. Lisätietoja opetuksesta löytyy Yliopistomuseon verkkosivuilta. Syyslukukauden opettajana toimii kuvaja mediataiteilija Vappu Rossi (s. 1976). Rossi on pitänyt yksityisnäyttelyitä ja osallistunut ryhmänäyttelyihin 1990-luvun lopulta alkaen. Hän on opettanut piirustusta mm. Kuvataideakatemiassa, Taidehallilla ja suurimmissa taidemuseoissamme. Helsingin yliopiston Piirustussali on Suomen ensimmäinen ja vanhin taideopetusta antava organisaatio, jossa piirustustaidon perusopetusta on annettu 1700-luvun alusta alkaen. Moni maamme tunnetuista taiteilijoista kuten Walter Runeberg, Albert Edelfelt, Martta Wendelin ja Tove Jansson ovat uransa alkuvaiheessa saaneet opetusta Piirustussalilla. Opettajina ovat usein toimineet maineikkaat kuvataiteilijat kuten Magnus von Wright, Adolf von Becker, Eero Järnefelt ja Åke Hellman. Vuodesta 1957 Piirustussali on toiminut arkkitehti Aarne Ervin tarkoitusta varten suunnittelemissa tiloissa Porthania-rakennuksen ylimmässä kerroksessa. Parin viime vuoden aikana tiloissa on toiminut ainoastaan yliopiston henkilökunnan taidekerho HyArt, joka jatkaa toimintansa entiseen tapaan.
5 Nro 16 • Viikot 39-40 Helenin maanalainen lämpöja jäähdytyslaitos vihittiin käyttöön Esplanadin lämpöja jäähdytyslaitos • Kaksi uutta lämpöpumppua: 2 x 11 MW lämpöä ja 2 x 7,5 MW jäähdytystä. • Lämpöpumput kasvattavat Esplanadin lämpöja jäähdytyslaitoksen jäähdytystehon yhteensä 50 megawattiin (uudet lämpöpumput 15 MW ja olemassa oleva kylmävesivarasto 35 MW). • Lämpöpumppujen toimittaja on Johnson Controls Finland Oy. • Kokonaisinvestoinnin arvo on yli 10 miljoonaa euroa. • Helenillä on nyt kaksi isoa maanalaista lämpöpumppulaitosta, joissa tuotetaan kaukolämpöä ja -jäähdytystä; laitokset sijaitsevat Esplanadilla ja Sörnäisissä ? Apulaispormestari Anni Sinnemäki vihki 29.8. käyttöön Helenin maanalaisen lämpöja jäähdytyslaitoksen, joka sijaitsee Esplanadin alla. Laitoksen isoilla lämpöpumpuilla tuotetaan kaukolämpöä ja -jäähdytystä. Esplanadin lämpöpumppulaitoksen rakentaminen aloitettiin keväällä 2017. Laitos on ollut käytössä alkukesästä saakka, ja tänään se vihittiin käyttöön virallisesti. Lämpöpumppulaitos sijaitsee Esplanadin puiston alla noin 50 metrin syvyydessä. Sen yhteydessä sijaitsee myös jättimäinen, 25 miljoonan litran kylmävesivarasto. Yhdessä ne muodostavat maanalaisen Esplanadin lämpöja jäähdytyslaitoksen. – Hukkalämpöä hyödyntävä jäähdytyslaitos vähentää Helsingin riippuvuutta fossiilisista polttoaineista, kuten kivihiilestä ja ottaa askeleen kohti kestävämpää energiantuotantoa ja energiansäästöä. Tällainen kiertotalous sopii hyvin maailman toimivimmalle kaupungille, ja se tukee hyvin Helsingin kunnianhimoista hiilineutraaliustavoitetta, sanoi apulaispormestari Anni Sinnemäki vihkiäispuheessaan. – Kun ilmasto lämpenee ja jäähdytyksen tarve lisääntyy myös Suomessa, ainoa kestävä tapa on käyttää viilennykseen hukkalämpöä. Kuluneen kesän hellepäivien myötä jäähdytyksen tarve huomattiin niin helsinkiläisissä kodeissa kuin työpaikoillakin, sairaaloista puhumattakaan. Kaukojäähdytys on viisas tapa viilentää, kun sen avulla saadaan kiinteistöjen hukkalämmöt kierrätettyä hyödynnettäväksi kaukolämpöverkossa, Sinnemäki totesi. – Helenin tavoitteena on ilmastoneutraali energiantuotanto, ja tämä uusi lämpöpumppulaitos on yksi tärkeä askel tavoitetta kohti. Olemme yksi Suomen suurimmista investoijista ja tulemme seuraavan 10 vuoden aikana investoimaan noin puoli miljardia euroa, kun siirrymme kivihiilestä biopolttoaineisiin, hukkalämpöjen hyödyntämiseen sekä toivottavasti myös muihin, uusiin päästöttömiin energiaratkaisuihin, sanoi toimitusjohtaja Pekka Manninen vihkiäispuheessaan. Lämpöpumppulaitos sijaitsee Esplanadin puiston alla noin 50 metrin syvyydessä. Anni Sinnemäki ja Pekka Manninen. Ajatar sulkee ovensa kauppakeskus Forumissa 66 vuoden jälkeen Ajatar Forumissa vuonna 2018. Ajatar sisäänkäynti Forumissa. Jatkoa sivulta 3 ? – Uudet vuokraehdot eivät mahdollista enää kannattavaa liiketoimintaa. Liike on perustettu aikoinaan takkien vähittäisliikkeeksi ja toiminut samalla konseptilla samassa osoitteessa koko historiansa ajan. Ajatar on kuin Michelin-tähden takkikauppa, ja sijainti Forumissa on ollut tärkeä osa sen identiteettiä. Siksi muutto ei ollut mielekäs ajatus, kertoo toimitusjohtaja Sari Ihatsu. Yritys on jo 1970-luvulta lähtien ollut Ihatsun perheen omistuksessa. Lopettamispäätökseen vaikuttaa myös vaatevähittäiskaupan iso rakennemuutos. – Vähittäiskauppa kantaa kohtuuttoman vastuun tuotteen jakelemisesta eikä yhtälö näin ollen enää toimi. Ajatar on multibrand-liike, joka myy takkeja ja asusteita usealta kymmeneltä suomalaiselta ja kansainväliseltä tuotemerkiltä. Vaikka yrityksellä ei ole omaa tuotantoa, on se osallistunut aktiivisesti mallistojen suunnitteluun ja kehittämiseen takkivalmistajien kanssa. Leudot talvet ovat vähentäneet tarvetta lämpimille, korkealaatuisesti valmistetuille takeille ja turkistuotteille. – Perinteiset talvialennusmyynnit alkavat nykyisin viimeistään joulun jälkeen ja mikäli kylmät ilmat tulevat vasta tammi-helmikuussa, kaikki tuotteet ovat jo alennusmyynnissä, kuvaa Ihatsu ilmastonmuutoksen vaikutusta alaan. Muotialan kokenut asiantuntija Ihatsu näkee myös laajemman trendimurroksen nousun. – Vaatteen rooli oman elämäntyylin kannanottona on pienenemässä, ja tilalle ovat tulleet muut lifestyle-ilmiöt kuten se, mitä syöt, miten vietät vapaa-aikasi ja mihin matkustat. Vaate ei enää ole muotia perinteiseen tapaan. Ajatarta pidetään tunnettuuden, valikoiman ja asiantuntemuksen perusteella alan johtavana liikkeenä. Yritys teki myös Forumin tunnetuksi vuonna 1972 julkaistulla Ajatar on Forumissa -jinglellä. – Ajatar on poikkeuksellinen tarina vaatealan ja suomalaisen naisen historiassa. Ajatar on nähnyt naisen irtautumisen kotiäidin roolista, tasa-arvoistuvan ja itsenäistyvän. Liike on tullut tunnetuksi ja saanut arvostusta ja menestystä. On ollut ilo ja kunnia olla mukana tarinassa, sanoo Ihatsu. Ajatar järjesti jäähyväismuotinäytöksen ”Ajatar on Forumissa – viimeisen kerran” syyskuun 20. päivänä Forumissa sijaitsevassa Apollo Live Clubissa. Ajatar vanhassa Forumissa 1970-luvulla. Ajatar julkisivu.
6 Viikot 39-40 • Nro 16 VIIKKO 39 MA 24.9. Alvar, Auno TI 25.9. Kullervo KE 26.9. Kuisma TO 27.9. Vesa PE 28.9. Arja, Lenni LA 29.9. Mika, Mikko, Miika, Mikael, Miikka, Miska, Miko, Mikaela SU 30.9. Mikkelinpäivä Siru, Sirja, Sorja VIIKKO 40 MA 1.10. Rauno, Raine, Rainer, Raino TI 2.10. Valio KE 3.10. Raimo TO 4.10. Saija, Saila, Frans PE 5.10. inka, Inkeri LA 6.10. Pinja, Minttu SU 7.10. Pirjo, Pirkko, Piritta, Pirita, Pipsa, Brigitta On itkua täynnä pääni, kuin tippuvesiluola se on. Juhani Siljo (1888 – 1918) Päivyri Sunnuntaiksi ? Enter ry opastaa Aula, 1. krs Tiistaisin ja torstaisin klo 11-14 Enter ry:n henkilökohtaiset tietotekniikkaopastukset senioreille jatkuvat Rikhardinkadun kirjastossa 2018 syyskaudella 13.12. saakka, nyt tiistaisin sekä torstaisin klo 11-14! Tervetuloa ilman ajanvarausta kysymään neuvoja puhelimen, tabletin tai kannettavan tietokoneen sekä sähköisten palveluiden käyttöön liittyen. Ota oma laite mukaan. Opastuspaikkana kirjaston ala-aula.? ? Nyt. Lukupiiri havahtumisesta. Keskiviikkona 26.9. klo 18-19.30 1. krs Tervetuloa Rikhardinkadun kirjaston lukupiiriin, jossa tutustumme havahtumista käsittelevään kirjallisuuteen ja keskustelemme esiin nousevista teemoista, muun muassa anteeksiannosta, yksilöllisyydestä, rakkaudesta ja vapaudesta. 26.9. käsitellään Katja Frangen kirjaa Intuitiolla – kuuletko sisäisen viisautesi. Lukupiiri kokoontuu syksyn mittaan myös 31.10. sekä 28.11. Ilmoittautumiset ja tiedustelut: riitta. massala@hel.fi. ? Kinopiiri Maanantaina 1.10. klo 18-19.30 1. krs Tervetuloa Kinopiiriin, jossa jäsenet jakavat vaikutelmiaan ja tulkintojaan etukäteen sovitusta ja kotona katsomastaan elokuvasta leppoisasti keskustellen. Elokuvien DVDja BD-tallenteet toimitetaan hyvissä ajoin ennen seuraavaa kokoontumista lainattaviksi Rikhardinkadun kirjaston lainaustoimistoon. 1.10. käsitellään Francois Truffaut’n elokuvaa Pehmeä iho (La peau douce, 1964). Kinopiiri kokoontuu syksyn mittaan myös 5.11. ja 3.12. Ilmoittautuminen on suotavaa, mutta ei välttämätöntä; ilmoittautumiset ja tiedustelut: jyrki.heinonen@hel.fi. ? Pulmaario: Keksi ja koodaa! Keskiviikkona 3.10. klo 16-17.30 Pulmaariossa ratkotaan pulmia, tutkitaan matikkaa uusista kulmista ja tehdään hauskoja koodaustehtäviä. Pajat on suunnattu 9-13 –vuotiaille. Ilmoittautumalla varmistat paikkasi: emma. postila@hel.fi. Tervetuloa mukaan! Pulmaario kokoontuu Rikhardinkadun kirjastossa myös 10.10., 24.10., 31.10. ja 7.11. samana kellonaikana. ? Oi elämän kevät! Kaj Chydeniuksen lauluja Lauantaina 6.10. klo 14 Kirjatorni 2. krs Tervetuloa kuulemaan Kaj Chydeniuksen lauluja näyttelijä Ritva Koskensuun runoihin! Esiintymässä ovat Ritva Koskensuu (laulu), Matti Wallenius (kitara ja sovitukset) sekä Henrikki Häsänen (perkussiot). Laulut ovat hetkiä ajassa, päiviä ja öitä, tuntoja ja tunteita, havaintoja ja tunnelmia. Kaipuun lanka kulkee laulujen lomitse ja esityksessä liikutaan tunnelmasta ja musiikkityylistä toiseen. Rikhardinkadun kirjaston tapahtumia Rikhardinkadun kirjasto Rikhardinkatu 3, 00130 Helsinki Rikhardinkadun kirjaston tapahtumat ja muut tiedot löydät myös Helmet.fi-sivustolta ja Facebookista: www.facebook.com/ Rikhardinkadunkirjasto/ Tervetuloa kirjastoon! Mikkelinpäivä Matt. 18:1-6 (7-9) 10 ? En tiedä mitä ajattelen enkeleistä, mutta kun Jeesus opettaa kuka on suurin taivasten valtakunnassa, hän nostaa esimerkiksi lapsen ja jatkaa kiinnostavalla lauseella. ”Katsokaa, ettette halveksi yhtäkään näistä vähäisistä. Sillä minä sanon teille: heidän enkelinsä saavat taivaissa joka hetki katsella minun taivaallisen Isäni kasvoja.” En oikein tiedä mitä ajattelen enkeleistä, mutta tiedän mitä ajattelen Jumalan kasvojen katselemisesta. Jos sellaiseen on mahdollisuus olemalla vähäinen ja lapsenkaltainen, olen mukana. Lapsenkaltaisuudesta saatan vielä selvitä, kuvittelen. Luovuus on aikuisen leikki, sitä siis enemmän elämään. Usko siihen, että Jumala on hyvä, lienee lapsenkaltaista luottamusta taivaalliseen vanhempaan. Mutta miten tullaan vähäisiksi. Sana pitää sisällään paljon: vähäisellä ei ole sanavaltaa, hän ei näy tai kuulu yhteiskunnassa. Vähäinen ei pyri urapolulla eteenpäin eikä kerää onnistumisia. On vaikeaa tulla vähäiseksi, sillä heti kun haluaa olla vähäinen, tavoittelee tulosta. Luulen, että vähäiseksi tullaan harjoittelemalla luopumista. Stressaamisesta voi luopua, sillä ei tarvitse onnistua. Muiden mielikuvien tähden ei tarvitse tehdä näyttäviä tekoja, sillä kenenkään silmissä ei tarvitse menestyä. Päämäärien tavoittelussa voi hellittää, sillä oikeat asiat tapahtuvat Jumalan tahdosta, ei oman kireän ponnistelun takia. Vähäisellä ei ole mitään menetettävää, sillä hän tietää sen, mikä on kaikkien kohdalla totta. Ajan rajan toiselle puolelle emme saa mukaamme mitään, ei rahaa, ei mainetta eikä kunniaa. Lakata haluamasta, lopettaa tavoittelu, hyväksyä äänettömyys, sitä on vähäiseksi tuleminen. Saa siitä muutakin kuin enkelilleen katselupaikan Jumalan kasvojen edessä: vapauden ilolle ja tilan olemiselle. Kaisa Kariranta Kirjoittaja on ihmeiden keskellä elävä pappi Asunnottomien yötä vietetään 17.10. Amos Rexin uusi hallitus ? – Amos Rex on osoittautumassa merkittäväksi museoalan toimijaksi paitsi Suomessa, myös kansainvälisesti. On tärkeää, että hallituksessa on monipuolista kansainvälistä osaamista sekä liikeettä kulttuurielämän eri osa-alueilta, sanoo Amos Rexin hallituksen uutena puheenjohtajana aloittava Konstsamfundetin puheenjohtaja Gunvor Kronman. Kahdeksanjäseninen hallitus aloittaa työnsä lokakuussa 2018. Amos Rexin hallituksen jäsenet 2018-2020: Gunvor Kronman, hallituksen puheenjohtaja, Konstsamfundet Laura Aalto, toimitusjohtaja, Helsinki Marketing Stefan Björkman, toimitusjohtaja, Konstsamfundet Leif Jakobsson, viimeksi toimitusjohtaja, Svenska kulturfonden Juha Järvinen, kaupallinen johtaja, Finnair Cilla Lönnqvist, ohjelmapäällikkö, Yle Areena Elisabeth Millqvist, taiteellinen johtaja, Wanås konst, Ruotsi Lars Nittve, professori, Ruotsi. Viimeksi toimitusjohtaja, M+, Hongkong Amos Rex on yksityinen taidemuseo, joka koostuu uusista maanalaisista näyttelytiloista, vuonna 1936 rakennetusta Lasipalatsista ja elokuvateatteri Bio Rexistä, sekä tapahtuma-aukiosta. Amos Rexin ensimmäisen näyttelyn toteuttaa tokiolainen teamLab-kollektiivi. Amos Rexin edeltäjä Amos Andersonin taidemuseo toimi Helsingin Yrjönkadulla vuosina 1965–2017. Amos Rex on yksityinen taidemuseo, jonka rakentamisen ja toiminnan rahoittaa Amos Andersonin (1878– 1961) perustama yleishyödyllinen yhdistys Föreningen Konstsamfundet. ? Asunnottomien yötä vietetään jälleen 17. lokakuuta YK:n köyhyyden ja syrjäytymisen vastaisena päivänä ympäri Suomea. Tapahtumia järjestetään ainakin kahdellakymmenelläyhdellä paikkakunnalla. Asunto on perusoikeus, jonka puuttumista ei voida hyväksyä missään olosuhteissa. Asunnottomien yön kansalaisliike tukee jokaisen oikeutta vakinaiseen asuntoon – omaan kotiin. Liike haluaa kiinnittää huomiota asunnottomuuteen yhteiskunnallisena ongelmana, johon voidaan vaikuttaa poliittisilla ratkaisuilla. – Asunnottomuus on ihmisoikeusloukkaus, jonka juurisyitä ovat asuntomarkkinatilanne ja eriarvoisuus. Asunnottomuutta vähennetään noudattamalla Asunto ensin -periaatetta, vähentämällä eriarvoisuutta ja rakentamalla kohtuuhintaisia vuokra-asuntoja, joista on kasvukeskuksissa huutava pula, summaa Vailla vakinaista asuntoa ry:n toiminnanjohtaja Sanna Tiivola. Helsingissä Asunnottomien yön päätapahtuma on Dallapénpuistossa klo 16–22. Ohjelmassa on musiikkia, puheita sekä soihtukulkua ja tuliesitys. Järjestötoimijat tarjoavat palveluita hiustenleikkuusta magneettiakupunktioon, tarjolla on myös ruokaa ja vaatejakoa. Aukion laidalle kohoaa telttasauna. Oulussa Asunnottomien yötä vietetään Rotuaarin aukiolla. Tarjolla olla keskustelua asunnottomuudesta ja huono-osaisuudesta sekä makkaraa, pullaa ja kahvia. Lisäksi paikalla on pop up -parturi sekä verenpaineen mittauspiste ja vaatejako. Turussa tapahtuma Turun torilla jatkuu aamuun asti. Ohjelmassa on vaatejakoa, musiikkia, puheita, paneelikeskusteluita sekä hiusten leikkuuta. Lisäksi Turun Elokolossa on oma tapahtumansa. Vantaan Asunnottomien yö järjestetään Hiekkaharjun Puistokulmassa klo 17– 22. Tapahtumassa esiintyvät muun muassa Leavings-Orkesteri solistinaan Siiri Nordin, Huojuvakuu, Ripped pieces ja Stop huumeille bänditoiminnan bändi. Asunnottomien yön kansalaisliike kutsuu kaikki mukaan osallistumaan Asunnottomien yöhön ja paikalliset toimijat järjestämään ohjelmaa omilla paikkakunnillaan. Tule mukaan puolustamaan kaikkien oikeutta omaan kotiin! Tukensa voi osoittaa myös osallistumalla Asunnottomien yön keräyksiin, kuten Partioaitan ja Vva ry:n takkikeräykseen, EHYT ry:n lapaskeräykseen tai Varsinais-Suomen Sininauha ry:n talviasustekeräykseen. Valtakunnallisen Asunnottomien yön ohjelma täydentyy koko ajan ja on luettavissa liikkeen verkkosivuilla. Suomen Taiteilijat ry 50 vuotta ? Suomen Taiteilijat ry:n 50-juhlavuosinäyttely 26.9.7.10. Kaapelitahdas Valssaamo Tallberginkatu 1 B. Avoinna: ma-pe 12-19 la-su 12-16 Menovinkki Hyppää mukaan monipuoliseen syyslomamenoon! ? Koululaisten syyslomalla Helsingissä on kahmalokaupalla tekemistä moneen makuun. Alla koostettu lista kulttuurin ja vapaa-ajan toimialan menovinkeistä. Sunnuntaina 14.10. klo 13.00–17.00 Itäkeskuksen uimahallin suuri vesiliikuntapäivä Itäkeskuksen uimahallissa järjestetään koko perheen vetinen startti syyslomalle. Ohjelmassa mm. supersuosittu vesiliikuntarata Wibit Aquatrack, lelu-uintia, vesijumppaa, uintitekniikan opastusta, ja sisätiloissa lisäksi kahvakuulailua, venyttelyjumppaa ja kuntosalilla laiteopastusta! Mukaan pääsee pelkällä uimahallin sisäänpääsymaksulla (aikuiset 5,50e/lapset 2,50e/muut 3e). 15.–19.10. klo 11.00– 14.00 EasySport-viikko Töölön kisahallissa Jo perinteinen syysloman huipennus alakouluikäisille, Kisiksen EasySport-viikko, on täällä taas! Hyppyä, pomppua, peliä, leikkiä, palloiluja ja muuta kivaa, ja sisään pääsee tutusti Kisahallin sisäänpääsymaksulla päivittäin. Keskiviikkona 17.10. klo 15.00–20.00 FunAction-päivä Liikuntamyllyssä Liikuntamyllyssä järjestetään yläkouluikäisille suunnattu FunAction-liikuntapäivää, jonka aikana mm. kiipeillään, pelaillaan, kuntoillaan ja venytään. Mukaan menoon voi hypätä Liikuntamyllyn sisäänpääsymaksulla tai syyskauden 2018 FunAction-korttilla. Aikataulu: Koripallo 15.00– 17.00, Sähly 15.00–16.00, Pingis, Teqball 16.00–17.00, Sulkapallo 17.00–18.00, Kiipeily klo 17.00–20.00, Strenght 18.00–18.50, Kehonhuolto 19.00–19.50
7 Nro 16 • Viikot 39-40 Etnosoi!-festivaalin oheisohjelmisto julkaistu Iloa, surua ja musiikkia eri puolilta maailmaa Tanssin talon toiminnanjohtaja siirtyy uusiin tehtäviin ? Marraskuussa Helsingissä järjestettävä Etnosoi!-festivaali tarjoaa konserttien lisäksi myös syventävää tietoutta musiikkikulttuureista ja artistitapaamisia. Suurimpaan osaan tilaisuuksista on vapaa pääsy. Osa Etnosoi!n oheisohjelmistossa toteutetaan yhteistyössä Pasilan kirjaston kanssa, joka juhlii samalla Kirjasto 10:n musiikkiaineiston siirtymistä Pasilaan. Etnosoi! tuo kirjastoon Katariina Lillqvistin romaniaiheisen näyttelyn, länsiafrikkalaista ohjelmaa lapsille ja Esa ”Bluesministeri” Kuloniemen luennon, joka pohjustaa festivaalilla 12.11. esiintyvän Leyla McCallan konserttia. Etnosoi! maustaa myös kirjastossa pidettyä kielikahvila mestarikansanlaulaja ja romanikulttuurin tuntija Hilja Grönforsin vierailulla. Konserttiohjelmaa on täydennetty pyhäinpäivän Valoa kohti -päiväkonsertilla, jossa kuullaan kansanmuusikko Päivi Hirvosen (kuvassa) soolokonsertti. Pyhäinpäivän erikoisvieraana konsertissa esiintyy myös Rane Diallo, Senegalin tunnetuimpia muusikkoja ja Suomessa tuttu mm. Galaxy-yhtyeestä. Etnosoi!-tunnelmiin virittäydytään jo lokakuun alussa, jolloin Ilon ja surun klubilla nähdään itkuvirsien ja standup-komiikkaan kohtaaminen. Klubilla esiintyvät itkuvirsiin erikoistunut kansanmuusikko Emmi Kuittinen sekä mm. Kummelin uudesta Kontio & Parmas -sarjasta tuttu Miska Kajanus. Etnosoi!-festivaalin ohjelmaan sisältyy myös eteläafrikkalaisen huippumuusikko Dizu Plaatjiesin artistitapaaminen, Etnosoi!-jamit ja bulgarialaisen laulun kurssi. Off-Etnosoi!-otsikolla festivaaliohjelmaan sisältyy maailmankuulun kurkkulauluyhtye Huun-Huur Tun konsertti. Samaan aikaan Helsingissä järjestetään myös tieteellinen konferenssi teemalla Music and the Sacred. Etnosoi! rantautuu myös Tampereelle lauantaina 17.11., esiintyjinä joikua ja harmonikansoittoa yhdistävä VILDÁ sekä Kulttuuriosuuskunta Uulu. 9.10. klo 19.00 PRE-Etnosoi! Ilon ja surun klubi, Caisa. Vapaa pääsy. 3.11. klo 15.00 Valoa kohti: Päivi Hirvonen feat. Rane Diallo, Tenho Restobar. Vapaa pääsy. 4.11. klo 18.00 Off-Etnosoi!: Huun-Huur Tu, Savoy-teatteri. Ennakkomyynti Lippu.fi. 5.11. klo 17.30 Meet the Artist: Dizu Plaatjies, Rikhardinkadun kirjasto. Vapaa pääsy. 9.11. klo 20.00 Etnosoi!-jamit, Mascot Bar & Live Stage. Vapaa pääsy. 12.–14.11. Music and the Sacred, Tieteiden talo. 13.–14.11. Bulgarialaisen laulun kurssi, Maailman musiikin keskus. 17.11. Etnosoi! Tampereella, Kulttuurikeskus Laikku. Etnosoi! ja Pasilan kirjaston juhlaviikko. Vapaa pääsy. 6.11. klo 17.30 Luento Leyla McCallasta, Esa “Bluesministeri” Kuloniemi. 7.11. klo 14.00 Laulava kielikahvila, vieraana Hilja Grönfors. 8.11. klo 12.00 Länsiafrikkalainen kylä Sibiry Konaté ja Adama Koné. 5.–30.11. Näyttely Katariina Lillqvist: Tarinoita matkan takaa. Suomen merkittävimpiin maailmanmusiikkifestivaaleihin kuuluva Etnosoi! tarjoilee marraskuisessa Helsingissä värikkäitä ja koskettavia elämyksia eri puolilta maailmaa. Festivaalilla nähdään tänä vuonna mm. karismaattinen eteläafrikkalainen perinteentuntija Dizu Plaatjies, haitilaisia juuriaan tutkiskeleva amerikkalainen Leyla McCalla, arabialaisen musiikin uranuurtaja Suomessa Al-Teslim , ensikonserttinsa soittava jopa 19-henkinen Mustalaismusiikin orkesteri , maailman pohjoisin flamencolaulaja Anna Murtola , joiun ja harmonikan yhdistävä VILDÁ ja kansanmusiikin legenda Heikki Laitinen ystävineen 75-vuotisjuhlakonsertissa. Etnosoi! 3.-12.11.2018 Päivi Hirvonen esiintyy 3.11. klo 15.00. ? Tanssin talon hanketta vuodesta 2011 lähtien menestyksekkäästi luotsannut toiminnanjohtaja Hanna-Mari Peltomäki siirtyy 1. lokakuuta alkaen uusiin tehtäviin. Toiminnanjohtajana Peltomäki sai läpi rakennuttamispäätöksen historialliselle ja vuosikymmeniä haaveillulle Tanssin talolle. Seitsemän vuoden ajan tanssin talo -hanketta läpi vienyt Hanna-Mari Peltomäki jättää tehtävänsä talon johdossa lokakuussa hyvin mielin. Hanke on hyvällä mallilla ja perustat on rakennettu. – Kun aloitin hankkeessa vuonna 2011, kukaan ei oikein uskonut, että onnistuisimme, vaikka tanssin tarpeet ja mahdollisuudet oli tunnistettu. Minun tehtäväni oli saada Tanssin talon perustamisja rakennuttamispäätös syntymään ja rakennushanke starttaamaan. Siinä onnistuimme, ja nyt on uusien ihmisten aika saada talo sisällöllisesti elämään, Peltomäki sanoo. – Haluan kiittää omalta osaltani kaikkia hankkeessa eri rooleissa mukana olleita ihmisiä: tiimiläisiä, hallitusjäseniä, eri sidosryhmien edustajia, tanssin toimijoita, rahoittajia ja tukijoita, rakennuttajaamme Koy Kaapelia ja koko Kaapelitehtaan tiimiä. Lista on pitkä. Olen kokenut, että tukea on aina saanut kun sitä on pyytänyt. Lukuisat henkilöt ovat pyyteettömästi auttaneet ja sparranneet. Viimeiset seitsemän vuotta ovat olleet ennen kaikkea oppimisprosessi – ei vain Peltomäelle itselleen vaan kaikille mukana olleille. – Alkuvaiheessa hankkeen onnistumisen kannalta ratkaisevaa oli, että käänsimme ajattelun pois tilasta ja aloimme ajatella, mihin tarpeeseen talon tulisi vastata, millaista sisältö voisi olla nyt ja tulevaisuudessa ja mitä se vaatii tiloilta, Peltomäki sanoo. Tanssin talon kehittäminen on uuden oppimista, jossa painottuu jaettu omistajuus: onnistuakseen se tarvitsee eri toimijoilta luottamuksen ja yhteisten pelisääntöjen rakentamista, molemminpuolista näkemysten ja osaamisen jakamista ja hyväksymistä. Vuosien aikana on testattu erilaisia ideoita ja opittu yrityksen ja erehdyksen kautta. – Toivon tiimille ja koko hankkeelle tukea ja kärsivällisyyttä. Tanssin talosta rakentuu parhaimmillaan resurssi ja yhdistävä tekijä toimijoille ja yleisölle. Seinät mahdollistavat asioita, mutta loppupeleissä se on itse taide ja tanssi – kaikki ne teot – joilla olemisen oikeus tässä yhteiskunnassa lunastetaan. – Näemme kuitenkin vasta vuosien päästä, mikä vaikutus tällä kaikella on ollut. Odotukset ovat kaikilla suuret, Peltomäki sanoo. Hanke on parhaillaan siirtymässä rakennusvaiheeseen ja sitä myötä myös avajaiskausien ohjelmistosuunnitteluun. Jotta Tanssin talon on mahdollista onnistua kaikissa niissä odotuksissa, joita siihen kohdistuu, resurssien pitää olla riittävällä tasolla, Peltomäki muistuttaa. – Toivon, että Tanssin talon potentiaali tunnustettaisiin myös rahoittajien – valtion ja kaupungin – taholta ja taattaisiin riittävät resurssit onnistumiselle. Seuraavat vuodet ovat kriittisiä, ja organisaatiota rakennettaessa syntyy väkisinkin enemmän kuluja kuin tuottoja. Mutta ainoastaan hyvin pohjatyötä tekemällä uusi organisaatio voi virittää toimintansa parhaalla mahdollisella tavalla taidetta ja tekijöitä palvelevaksi, Peltomäki sanoo. – Suurin voittaja on aina yleisö, joka pääsee nauttimaan, kokemaan ja osallistumaan. Aikaistuneen johtajuuden vaihdoksen vuoksi Tanssin talon johtajana 1.10. aloittava Matti Numminen on jo aloittanut työskentelynsä Tanssin talon organisaatiossa. Peltomäki on vielä vuoden loppuun saakka mukana muun muassa tanssin talo -hankkeen rakennustoimikunnassa. – Rakennushankkeeseen liittyvä työ ravintolakumppanuuksineen on omanlaisensa prosessi ja on tärkeää, että tässä nopeutetussa vaihdosaikataulussa Matti pääsee ensin käsiksi toiminnan strategisiin linjauksiin ja meneillään oleviin rekrytointiprosesseihin. Voimme rauhassa siirtää syksyn mittaan tilasuunnitteluun liittyviä asioita ja kaikkea sitä hiljaista tietoa, jota erityisesti rakennusprosessista on vuosien varrella kertynyt, Peltomäki sanoo. Matti Numminen. Kuva: Mikko Mäntyniemi. Hanna-Mari Peltomäki. Kuva: Mikko Mäntyniemi. Ainutlaatuinen taidesekoitus Helsinki Psych Fest Gloriassa ? Ympäri maailmaa vietettävät erilaiset psych fest:it on saanut hyvän jalansijan Helsingissä, mukana on mm. 11 bändiä, taidenäyttely, runoja burleskija vannetaiteilijat, sekä erinnäisiä outouksia, kuten Ufo-tutkimusten kuunnelmaluento. Viikonloppu tulee olemaan paitsi psykedeelisen rockin juhlaa myös vaikuttava visuaalinen kokemus: mukana ovat VJ Jonne Pitkänen, deco-ryhmä Future Shamans sekä kuvataiteilijat Matti Närekangas ja Leena Mertanen. Bändit, perjantaina 21.9. Our Solar System (Ruotsi) Sir Robin & The Longbowmen (Saksa) Sturle Dagsland (Norja) Meteor Vortex Skyjoggers + elokuvanäytös Bändit, lauantaina 22.9. Flowers Must Die (Ruotsi) Dead Vibrations (Ruotsi) Esa Kotilainen Deep Space Destructors Soft Power Astral Bazaar UFOtutkimuksia Bändien lisäksi tapahtumassa esiintyvät seuraavat taiteilijat: Täti Kosmos, runoilija Kitty Vandella, burleskiesiintyjä Tea Tingria, vannetaiteilija Jaakko Mäkiniemi, sisäänheittäjä VJ Jonne Pitkänen DJ Johan Ventus & Daddy Suburbanite DJ Goldie Claws DJ Astro Glorian yläkerrassa: Tohtori Psykerön baari sekä kollektiivinen taidenäyttely, mm. Matti Närekankaan ja Leena Mertasen teoksia. Helsinki Psych Fest Gloriassa 21.-22.9. klo 18-03 (K18) Liput ennakkoon Tiketistä alk. pe 14,50€, la 16,50€, festaripassi 27,50€ Gloria, Pieni Roobertinkatu 12 www. gloriahelsinki.fi Liikuntapalveluiden kassoilla aloitetaan henkilötunnusten kerääminen ? Helsingin kaupungin liikuntapalveluiden kassoilla aloitetaan henkilötunnusten kerääminen kaikilta asiakkailta 1. marraskuuta alkaen, lukuun ottamatta kertalipun ostavia. Henkilötunnus tallennetaan normaalin kassa-asioinnin yhteydessä, ja asiakkaan tulee varautua todistamaan henkilöllisyytensä kassalla. EU:n tietosuoja-asetuksen (GDPR) johdosta asiakkaiden täsmällinen yksilöinti on välttämätöntä. Henkilötunnuksen avulla pystytään takaamaan asiakkaan tietojen turvallinen käsittely.
8 Viikot 39-40 • Nro 16 Kansainvaellusten aikaa Mustikkamaalla ? Ylioppilasteatterin ”Nomadia – myyttimatka muutokseen” on hyvin erilainen ”kesäteatteri”. Näin sen vielä iltayönäytöksenä Mustikkamaalla, jolloin elokuun pimenevä ilta loi ihan oman tunnelmansa. Esitys rinnastaa nykyisen kansainvaellusten, pakolaisuuden ja ilmastomuutoksen ajan jääkauteen tai uuden jääkauden odotukseen. Nyt ei tehdä klassikkoa, sen uudelleen sovitusta tai nykykirjailijan tekstiä. YT:n uusi johtaja Anni Mikkelsson vastaa tekstistä ja ohjauksesta. Näyttelijöitä on 14, uusia lauluja ja uutta musiikkia on tehty Jussi-Pekka Parviaisen ja tapahtumien johdattelijan Inkeri Raittilan toimesta. Laulut ovat kauniita, sanat persoonallisia, rönsyilevän maailmanselityksen pohjustusta. Nomadiassa eletään aikaa, jolloin ”lihan ja sielun aikakausi on ohi”. Kampakeraamisesta ajasta siirrytään raudantakojien aikaan. On metsästäjä-keräilijöitä, joiden allerginen poika muuttuu ”Tammen Terhoksi”. On raamatulliset, joiden tyttäressä on ”karhun muotoa”. Lopulta hänet naitetaan otsolle seremoniassa. On jamnat eli arojen itsenäiset ratsastajat, jotka eivät usko mihinkään, eivät kiinnity mihinkään. ”Rakastettu” lapsi poikkeaa vanhemmista, kiinnittyy paikalle. Iso karju on taivaan kannen vartija. Välillä mennään aliseen, josta pursuaa savua ja tulta. Vaellusajan ihmiselle tapahtuu: – Muuttuu karhuksi. / Rakentaa talon kivistä. / Käy sinne nukkumaan. Nauru tuo pankkikriisi mieleen Teatteri Helsingin ”Lainavaimo – luottokelpoinen komedia” oli päättyvän kesän hauskimpia, perinteisimpiä esityksiä Tervasaaressa. Nimi pitää lupauksensa: Hupaisa ja nauraa saa. Tarina on kirjoitettu 2010-luvun alussa, kun finanssikriisi ravisteli läntistä maailmaa ja Espanjaa erityisen rankasti. Se sai alkunsa Yhdysvaltain asuntoluottokuplasta, jossa lainoja sai epämääräisin vakuuksin. Pankinjohtajana Timo Mann teki parhaan näkemäni roolinsa ja lainanhakijana Sami Lanki oli mainion sutki velmu Jari Ålanderin ohjauksessa. Kaksi miestä vie näytelmää, taustajoukoissa on pankinjohtajan veli ja vaimo, puhelimen toisessa päässä, mikä tuntui hieman köyhältä ratkaisulta. Puhuttu vaimo olisi kuulunut näyttämölle. Häntä lainananoja uhkasi ”panna”, ellei saa lainaa. Hakija saa lainan, talouskriisiin kuuluu, ettei vakuuksilla ole niin väliä. Moni sai Suomessakin kärsiä pankkien huonosta asioiden hoidosta. Lainanhakija saa supliikkimiehenä mitä haluaa ja herkkäuskoisen pankinjohtajan pois raiteiltaan. Jokaisella on heikko kohtansa, pankinjohtajalla pyrkyryys ja vaimo, lainanhakijalla vippinsä ja ikuinen rahan puute. Loppu vähän kestää. Hännätön kissa saa hyväksynnän Kylämetsä ry:n neljävuotinen näytelmäponnistus Vaaleanpunaisella huvilalla merenrannalla on vakiintunut Laajasalon Huvilateatteriksi. Se esitti ohjaaja, näyttelijä Markku Arokannon johdolla mainiosti ruotsalaisen Gösta Knutssonin lastenkirjasarjaan perustuvan ”Pekka Töpöhäntä”. – Voi kerta kaikkiaan – Täällä ei tarvita kuokkavieraita! toteaa Monni-kissa Töpöhännälle, Pillin ja Pullan säestäessä: – Voi Kerma kaikkiaan – Täällä ei tarvita luokkasierainta! Tarina kysyy, miten selviytyä elämästä kissojen urheilukilpailussa ja kalastamisesta ilman häntää? Erilaisuus ja siihen perustuva kiusaaminen ovat aina ajankohtaisia. Miten niistä selvitään ja miten kissayhteisö reagoi Monnin syrjivään käytökseen? – Se parhaiten naukuu, joka viimeksi naukuu! Rooleissa loistaa Jani Nikulainen Monnina. Hän rakentaa ilkeän kiusaajakissan taitavasti. Mirka Salo ja Virpi Tammi ovat koominen säestävä kissapari. Jaakko Tammi on salskea, mutta hieman valju pääroolissa. Misku Välimäki on hurmaava Maija Maitopartana, joka hyväksyy ensimmäisenä hännättömän kissan. Vaaleanpunainen huvila muuntui Kissalahden maailmaan sujuvasti. Lapset nauttivat sanaleikeistä ja eläytyivät kissamaailmaan mieluusti esitystä koko ajan ääneen kommentoiden ja neuvoa jakaen. Mies uhan alla Haltialan kesäteatterissa, koe-eläintilan navetanvintillä valloitti keskikesällä kolme Meri-Lapin miestä ja esitti siellä kahta kesäteatterinäytelmää: ”Uhanalainen mies” aikuisille ja ”Jori&Beiron – Me päätämme itse!” lapsille. Edellinen oli stand up –tyylinen absurdi komedia ja monelle tosi tapahtumiin perustuva tragedia, esittely kiusoittelee. – Mikä yhdistää suokukkoa, saimaannorppaa, valkoselkätikkaa ja suomalaista miestä? Kyllä, myös suomalainen mies on kuolemassa sukupuuttoon. Esitys kertoo miesten omista peloista ja toiveista paremmasta. Näyttelijät Niko Karjalainen ja Tomi Turunen ovat Kokkolan kaupunginteatterista. Antti Hanhisuanto ohjasi ja käsikirjoitti. Kulissit olivat todella kevyitä. Tämä oli varmaan eksoottisin kokonaiselämys. Pohjoisen miesten piti tulla perustamaan kesäteatteri Haltialan tilalle Tuomarinkylään, kun emme itse sitä keksineet… Edistys on myrskyä – Kuinka pian uudesta ja hienosta tuleekaan vanhaa ja naurettavaa, kysytään ”Kumpulan taivaan alla”. Kumpulan Metsäteatteri täytti 25 vuotta ja juhli taivaltaan hienolla, omaan paikkaan ja seutuun liittyvällä teatteriesityksellä. Kymmenen enkeliä, jotka ovat vaeltaneet alueella aikojen alusta, kertovat meille vapaamuotoisesti ja leikkisää kekseliäisyyttä käyttäen Kumpulan tunnetun historian uuden pääkaupungin kyljessä. Vanha kartano, joka muuttui lopulta ”Kuppalaksi”, sukupuolitautisairaalaksi, tarjosi erilaisia omistussuhteita aatelisten ja kauppiassukujen välillä. Fakta ja fiktio törmäävät toisiinsa Ian Hannonin ohjauksessa. Naiset esittävät miehiä ja päinvastoin. Erityisen hauska on kohtaus vuodelta 1984, jolloin nuori mies tuo ensimmäisen ”Mobira Talkmanin” ja soittaa kaverilleen Kumpulan kalliolta. Laulut sujuvat hyvin. Loppuun saadaan aatteellinen nousu Walter Benjaminin teoksesta Mesiaanisen sirpaleita, osuudesta, jossa filosofi tarkastelee Paul Kleen maalausta ”Angelus Novus”. Historian enkelin kasvot ovat kääntyneet menneisyyteen: – Siinä missä tapahtumien ketju näyttäytyy meidän silmiemme edessä, siinä se näkee yhden ainoan katastrofin, joka lakkaamatta kasaa raunioita raunioiden päälle ja paiskaa ne sen jalkojen juureen. – Se, mitä me nimitämme edistykseksi, on tämä myrsky. Huolehdi ystävyydestä ”Tomppeli” oli tärkeä lastenteatteriesitys ystävyydestä ja siitä huolehtimisesta. Tervasaaren esityksen tuotti HIT Mini, lastenteatteriesityksiä toteuttava kollektiivi. Ilja Mäkelä vastasi käsikirjoituksesta ja ohjauksesta. Tapaamme 7 vuotta täyttävän Eveliinan, hellyttävä Outi Ikonen, hänen mielikuvitusystävän Tomppelin, ilmeikäs Vilma Putro ja oikean ystävän Kalervon, reippaan sirkusmainen Eikka Alatalo. Välillä tulee ryppyä Eveliinan ja Tomppelin ystävyyteen. Näytelmä on hyvin osallistava. Esiintyjät kysyvät lapsilta neuvoja juonenkäänteisiin ja niitähän tulee heti. Kun lapset saivat valita, haluavatko yhden hyvän ystävän vai sata ystävää, he valitsivat jälkimmäisen. Näin Tomppelin torstain hellesäässä, ja pääsin lasten lailla esityksen jälkeen yhteiskuvaan näyttelijöiden kera. Tomppelia tehtiin Tervasaaren viihtyisään amfiteatteriin urakalla, pitkälle syyskuulle asti. Vegaanisusi ei jahtaa porsaita Pirteä ja monipuolinen esikaupunkiteatteri Tuike tuotti ensimmäisen ulkoilmateatterinsa Tapanilassa. Se esitti Tapanilan kylätilan, vanhan kansakoulun puurakennuksen, pihalla ”Kolme pientä porsasta”. Satuklassikko tapahtui pääasiassa pihalla, mutta myös puurakennusta käytettiin hyväksi. Porsaiden vanha emakko lähettää isoiksi kasvaneet lapsensa maailmalle, varoittaen isosta pahasta sudesta. Kuinka käy possujen, Suden ja Pikku-Hukan? Lapset tietävät tarinan, mutta eläyKulttuuri Risto Kolanen: Kesän teatteria ympäri Helsinkiä Heikki Nousiainen (vas.), Miika Suonperä, Saga Sormunen, Jasir Osman, Sami Harjula ja Kaisa Lundán tekevät myyttisen vaellustarinan Mustikkamaalla. Kuva: Veera Konsti. Timo Mann (vas.) ja Tommi Lanki ovat mainio pari Lainavaimo-komediassa Tervasaaressa. Kuva: Tiina Takala. Pekka Töpöhäntä, Jaakko Tammi tuo ujosti kukkia Maija Maitoparralle, Misku Välimäki, kun ilkeä Monni-kissa, Jani Nikulainen vaanii takana. Kuva: Tiina Oasmaa. Kumpulan taivaan alla esiintyivät eturivissä Elina Kanerva (vas.) ja Petra Lumme; keskirivissä Carita Lindblad, Riikka Koskinen, Arto Muukka, Senja Rajalin, Tommi Moilanen ja Sami Toikka; takarivissä Juhana Hurme ja Tommi Kokkonen. Kuva: Ian Hannon. Eikka Alatalo, Vilma Putro (kesk.) ja Outi Ikonen ovat tavattoman liikunnallisia Tomppelissa lTervasaaressa. Kuva: Annu Esko. Tervasaaren amfiteatteri ja Taivallahti olivat esityskeitaita. Helleillan keskiyönä etuoikeutetut katsojat näkivät Juha Liiran ohjaaman ”Macbethin” englanniksi vauhdikkaana kuningasdraamana Shakespearen tekstiin Tervasaaressa.
9 Nro 16 • Viikot 39-40 tyvät mukaan täysillä. Sanoma on nykyaikaistettu. Pikku-Hukka on hurahtanut lehmien mukana vegaaniksi ja haluaa mieluummin syödä kaalia ja märehtiä murisemisen ja lihansyönnin sijasta! Saimme kokea vauhdikkaita takaa-ajokohtauksia, mukaansatempaavia musiikkinumeroita ja hauskoja hahmoja. Riina Nieminen on ihastuttavan liikunnallinen ja viekas Iso-Susi, joka joutuu nöyrtymään Noora Kääriäisen Pikku-Hukan hellyttävää tahtoon seurustella possujen kanssa. Puutalo ei kaadu puhkumalla. Sallamaari Rapo on possujen viisas, kaiken tietävä johtaja. Sinikka Isoaho on hauska Huilu-possu ja Anna Norros Viulu-possu, joka heittää taitavasti kärrynpyörää hiekkapihalla. Ohjauksesta vastasi Nina Rinkinen. Risto räppää sydämiin Katsoin ”Risto Räppääjä ja Pakastaja Elvin” Taivallahden kesäteatterissa hellepäivänä kuuman auringon alla. Sinikka ja Tiina Nopolan tarina toimi siellä hyvin Kari Kinnaslammen ohjauksessa. Parissa lasten roolissa oli kaksi vuorottelijaa, koska esityskausi oli pitkä. Risto Räppääjän osassa oli vuorossa nuorempi punatukka, joka selvisi muuten hyvin, mutta itse räpit olivat liian nopeita ja ulkokohtaisia. Nelli Nuudelipään ja Alpo-kissan osat hoidettiin sisarusten vuorovaihdolla. Kati Kalke on jäädyttävän tehokas, kylmäävä Elvi Räppääjä. Vastaavasti Vilma Tihilä teki maailman ihanimman Rauha Räppääjän. Onneton nahjus Lennart Lindberg ei saa kosintaa aikaiseksi. Kalle Kotilainen luonnostelee hänestä oikein tehokkaan ikuisen poikamiehen karikatyyrin. Plantaasin valtaus omakotipihalla – Minä luulen, että seuraavaksi menemme toiseen esitystilaan, neljän esiintyjän ainoa nainen sanoo meille ystävällisesti, mutta päättäväisesti. Siirrymme puidenlehtien alta grillin ääreen. Siinä meille tarjotaan palaneita puunkappaleita lautasella. Samat sanat toistuvat joka kerta. Se on ainoa repliikki. Katsoin esityksen, jossa omistajat olivat seuraamassa. He vaikuttivat tyytyväisiltä. Uuden Levoteatterin ”Puutahra” on kokeilu ”tilaja aikasidonnaiseen työskentelytapaan, jossa kukaan ei tiedä mitä tulee tapahtumaan”. Kuulemme jo hakumatkalla nauhalta opastusta teemaan, paikalla radiosta puhetta ja vanhasta, kierrettävästä, gramofonista musiikkia. Heidi Bergström tuotti, Niko Hallikainen, Minea Lång, Eetu Palomäki ja Topias Toppinen esiintyivät. Puutahraa saattoi kokea vain kahtena päivänä päivällä ja illalla. Paikkana oli omakotitalon piha Pukinmäessä. Eri esiintymistiloja oli luotu kekseliäästi puutarhan eri osiin. Kansankomediaa idässä Vuosaaren Kesäteatterin näytelmä oli, ei enempää tai vähempää kuin, ”Tulitikkuja lainaamassa”. Se perustuu Maiju Lassilan romaaniin, josta Veijo Meri on tehnyt käsikirjoituksen. Titta Halinen ohjasi . Rooleissa nähdään paitsi kesäkonkareita, myös paljon uusia kasvoja. Näytelmää esitettiin elokuun ajan jo vakiintuneessa paikassa Villa Lill-Kallvikissa. Kaunis vanha tila otettiin uudella tapaa haltuun – jokaiselta paikalta oli näkyvyys taattu. Olimme kuin tuvassa, jossa kaikki tapahtui . Lassilan teoksen maailma on itäasuomalaista, Liperistä lähdetään kaupunkireissulle Joensuuhun. Niinpä se sopii hyvin Helsingin itäisimpään kolkkaan tunnistettavina ihmishahmoina. Antti Rytsölä ja Juha Sihvola esittävät hersyvästi tilallisia, ukkomiestä ja leskeä, jotka lähtevät hakemaan tulitikkuja, mutta päätyvät kommellusten kautta vaimon hankintaan. Naisrooleissa loistavat Kirsi-Marja Hartikainen uhkeana leskivaimona sekä Tanja Patronen talontyttärenä, jota paritetaan milloin kellekin ja aina puhkeaa tarttuva nauru. Erityismaininnan ansaitsee 1Raatikko-tanssija Tuula Hyyryläinen kiihtelysvaaralaisen tilallismiehen karikoidusta luonneroolista. Morsiamet poikamiehen lemmenkarusellissa Ranskalaisen näytelmäkirjailija Marc Camolettin ”Lentävät morsiamet” oli esillä 25 vuotta sitten Teatteri Tulin alkukuopissa, ja nyt uudelleen kesän esityksenä. Se on kansainvälinen menestyskomedia, joka tarjoaa hyvät lähtökohdat yhden huoneen tilannekomedialle, jossa olennaista on sisääntulon ja poistumisen oikea ajoitus. Meno on niin vauhdikasta. Taivallahden kesäteatteri nautiskelee nuorilla esiintyjillä, joista osa on television suosikkisarjasta tuttuja. Tero Tiittasen esittämä poikamies pyörittää kolmen lentoemännän, Birgitta Taussi, Kirsi Mäkelä ja Johanna Puhakka, lemmenkarusellia. Ranska, Saksa ja USA ovat edustettuina. Morsiamet lentävät eri säännöllisillä vuoroilla ympäri maailmaa. Karuselli toimii täydellisesti, kunnes yllättävät aikataulumuutokset sekoittavat hallitun kuvion täydellisesti. Siitä alkaa tapahtumien ketju, joka johtaa kaaokseen. Katsoja saa nauraa paljon, mutta paikoin nuorempien tulkinta oli hieman ulkoa opittua replikointia. Parhaiten pärjäsi teatterin vakiokasvot, poikamiehen kaverina ohjaaja Kari Kinnaslampi ja aina erittäin hyvän sanallisen ja eleilmaisun omaava Eija Lamberg koomisena palvelijana. Hippiajan kriittinen mielisairaalakuvaus Teemoiltaan yhä ajankohtainen ”Yksi lensi yli käenpesän” nähdään Juha Kukkosen ohjaamana Suomenlinnan kesäteatterissa. Ken Kesey teki romaanin 1960-luvun alussa, jolloin sen näytelmäksi sovitti Dale Wasserman. Suljettu miestenosasto tuli ennen kaikkea maailmalle tunnetuksi Milos Formanin elokuvana 1975. Ryhmäteatterissa kyse on sekaosastosta. Tarina on ratkiriemukkaan hauska, mutta realistisuudessaan myös vakava kuvaus siitä, miten valtaa käytetään häikäilemättömästi heikoimpia potilaita kohtaan. Yhteiskuntaan sopimattomaksi luokiteltu entinen työsiirtolavanki, jota Robin Svartström esittää Jack Nicholsonin oloisesti, tulee uutena mielisairaalaan odottamaan taudinmääritystä. Laitoksen säännöt ja rutiinit eivät sovi auktoriteettivastaiselle ja säännöistä piittaamattomalle miehelle, joka on vastarinnan dynamo, jolle käy lopussa ohraisesti. Osastoa johtaa kolkko ja manipuloiva hoitaja, Minna Suurosen aika hillityllä tulkinnalla valta-asemansa suojelemiseksi. Näiden kahden tahtojen taistelua seuraa lähietäisyydeltä tarkkanäköinen kuuromykkä potilas, ”Päällikkö”, jota Robert Kock esittää hieman vaisusti. Sivuosissa esiin nousee Tiia Lousteen professori ja jätetty aviovaimo sekä Samuli Niittymäen herkkä poika. Wanda Dubiel tekee lopussa pojan neitsyydestä päästäjän osan huikeana hempukkana. Tommi Eronen ja Amira Khalifa rakentavat luotettavat sivuroolit. Risto Kolanen Riina Nieminen (oik.) on hulvaton suden roolissa, yksi possuista Sinikka Isoaho on jäänyt kiikkiin Tapanilan alakoulun pihalla. Kuva: Nina Rinkinen. Vilma Tihilä (vas.) ja Kati Kalke kilvoittelevat tossumaista roolia vetävästä Kalle Kotilaisesta Risto Räppääjässä Taivallahdessa. Kuva: Andy Lang. Levoteatterin Puutahra Pukinmäen omakotitalon pihalla synnyttää uteliaisuutta nuorta vapaata teatteria kohtaan. Kuva: Heidi Bergström. Juha Sihvola tilallisen ja Kirsi-Maria Hartikainen leskivaimon osassa tekevät Maiju Lassilan hersyvää kansankomediaa Vuosaaressa. Kuva: Maria Kimalle. Kari Kinnaslampi (vas.), Tero Tiittanen, Eija Lamberg ja Kirsi Mäkelä tekevät täsmällistä tilannekomediaa Lentävissä morsiamissa Taivallahdessa. Kuva: Leo Bonsdorff. Amerikkalainen mielisairaala muuntui Suomenlinnaan. Yksi lensi yli käenpesän esityksessä Tommi Eronen, Robin Svartström, Robert Kock ja Amira Khalifa, taustalla Mikko Penttilä ja Tiia Louste. Kuva: Mitro Härkönen.
10 Viikot 39-40 • Nro 16 Harvinaista kansanmusiikkia Suomessa ? Kansanmusiikkiryhmä Dentedie – nganasanien kielellä revontulet tulee esiintymään Malmin Työväentalolle keskiviikkona lokakuun 17 päivä klo 19. Kyseessä on ainutlaatuinen kulttuuriesitys, joka liittyy opetusja kulttuuriministeriön tukemaan Sugrifest 2018 kokonaisuuteen esitellen monipuolisesti suomalais-ugrilaisten sukukansojen kulttuurituotantoa. Malmin työväentalossa on Dentedien-ryhmän ensi esiintyminen Suomessa. Lippujen ( 10 € ) myynti alkaa ja kahvio avataan tuntia ennen eli klo 18. Kannattaa tulla paikalle hyvissä ajoin, että saa hyvät paikat. Tilaisuuden järjestävät yhteistyössä Suomi-Venäjä-Seuran Malmin ja Kallio-Vallilan osastot. Dentedie on vuonna 2006 perustettu maailman ensimmäinen nganasanien kieltä ja kulttuuria esittelevä folkloreryhmä, jossa on ollut mukana kolmen sukupolven edustajia. Ryhmä on vuosien varrella osallistunut moninaisiin festivaaleihin sekä elokuvaja tv-ohjelmiin. Yhtyeen perustaja ja taiteellinen johtaja on Svetlana Zhovnitskaja, joka on samalla nganasanin kirjakielen äiti. Suomessa esiintyvään ryhmään kuuluu viisi esiintyjää, joilla äidinkielenä on nganasan. Esiintyjien keski-ikä on korkea, mikä johtuu nganasanien yleisestä ikärakenteesta. Kaikki eivät ole mummoja. Dentedien esitys tuo mukanaan Taimyrin niemimaan tuulen ja sukupolvelta toiselle kulkeneet uskomukset. Esitys yhdistelee nganasanien tanssia, suullista perinnettä, laulua, soittimia, pukuja, shamanismia ja rituaaleja. Esiintyjien lauluäänten ja taustanauhojen lisäksi ääntä saadaan perinnesoittimista, kuten erilaisista rummuista, ”poronsorkista”, munniharpuista ja kellosoittimista. Nganasanit ovat maailman pohjoisin alkuperäiskansa, joka elää Jäämeren partaalla puuttomalla ja tuulisella Taimyrin niemimaalla. Talvisin pakkasta saattaa olla jopa -70 astetta. Ainoa kulkuväline syrjäisiin kyliin on ”vezdehod” (vaikeiden olosuhteiden maastoajoneuvo). Poronhoito ja kalastus ovat alueen perinteisiä elinkeinoja. Vuoden 2010 väestönlaskennan mukaan nganasaneja oli 860, joista nganasanin kieltä puhui 125. Tällä hetkellä luvut ovat jo varmasti näitäkin pienemmät. Kielenosaajien keski-ikä on korkea: pientä valoa kehitykseen ovat tuoneet suomalaistenkin tukemat kielipesät, joissa lapsille puhutaan päiväkodissa nganasania. Nganasanin kieli kuuluu etäisesti suomelle sukua oleviin samojedikieliin. Eristyneestä sijainnista johtuen nganasan on rakenteeltaan eräs maailman monimutkaisimmista kielistä. Taimyrilla puhutaan lisäksi neljää muuta pientä alkuperäiskieltä: enetsiä, nenetsiä, dolgaania ja evenkiä. Taimyrin niemimaa on jäämereen työntyvä niemimaa Siperiassa Euraasian mantereen pohjoisimmassa osassa, Karanmereen aukeavan Jeniseinlahden ja Laptevinmereen aukeavan Hatanganlahden välissä, Severnaja Zemljan saariston eteläpuolella. Niemimaa on noin tuhannen kilometrin levyinen, 500 kilometriä pitkä ja alaltaan noin 400 000 neliökilometriä. Taimyrin niemimaalla on suuri Taimyrjärvi, sen läpi virtaava Taimyrajoki sekä Byrrangavuoret. Byrrangavuorilla on syviä kanjoneita ja itse vuoristo koostuu mm. intruusiokivestä ja silttikivestä. Vuorilta saavat alkunsa Hutadabigaja Tšetyreh-joet. Nimimaan vuorettomat osat ovat matalakasvustoista tundraa järvineen ja soineen. Ilmasto on mantereinen, arktinen, osin subarktinen. Meri on jääsDentedien kansanmusiikkiesitys tuo mukanaan Taimyrin niemimaan tuulen ja sukupolvelta toiselle kulkeneet uskomukset. sä yleensä syyskuusta kesäkuuhun. Taimyrin alueella elivät Euraasian mantereen viimeiset mammutit, vielä 11300-10600 kalenterivuotta sitten. Wrangelinsaarella mammutteja eli kuitenkin paljon myöhemminkin. Niemimaan eteläosissa kasvaa 250 erilaista putkilokasvia, pohjoisessa kasvaa vain 50, moniaa harvinaisia arktisia lajeja joita ei kasva muualla. Taymyrin niemimaalla elää tundrapeuroja. Jääkarhukin viihtyy siellä. Tule sinä Malmin Työväentalolle viihtymään yhdessä Dentedien kanssa. Taimyrille olisi pitempi matka. Dentedien esitykset Helsingissä: Ke 17.10. klo 19 Malmin työväentalo, Takaniityntie 9 (liput 10 €, klo 18 alkaen). Su 21.10. klo 13 Musiikkitalon aula. Jarmo Niemenkari Uusi lastensairaala aukeaa vaiheittain Jatkoa sivulta 3 ? Sairaalassa kuljetaan kerros kerrokselta meren alta avaruuteen. Sisutuskonseptin lähtökohtana on ollut saaristoluonto, jota tukevat Tove Janssonin muumitarinoiden alkuperäinen grafiikka, maalaukset ja tekstit. Jokaiselle kerrokselle on oma tarinansa, jonka teemat toistuvat väreissä, opasteissa, seinien grafiikkapinnoissa sekä kirjoitettuina sitaatteina. Uudessa lastensairaalassa vanhemmat voivat olla mukana kaikissa tiloissa ja toiminnoissa ympäri vuorokauden. Suurin osa potilashuoneista on yhden hengen huoneita. Vanhemmille on sairaalassa yhteinen vanhempainhuone. Lisäksi vuodeosastoilla on tilat vanhempien käyttöön. Lapsilla on mahdollisuus leikkiin osastoilla ja vastaanotoilla. Sairaalan leikkiosastolla on mm. sairaalaleikki-huone, ateljee, aistihuone ja opetuskeittiö sekä nuorten musiikkihuone. Sisääntuloaulassa on meriakvaario, ja mediaseinään lapset voivat skannata värittämiään kaloja. Sairaalan on lahjoitettu merkittävä määrä taidetta. Teokset on suunniteltu sairaalaa varten. Ensimmäistä kertaa Suomessa sairaalaympäristöön on suunniteltu myös rauhoittava äänimaailma. Odotustiloissa on mahdollisuus kuulostella muumitarinoiden inspiroimia äänimaailmoja viidakon huhuilijoista avaruuden lauluun. – Taiteen ja leikin avulla voidaan tarjota lapsille ja perheille ympäristö, joka edesauttaa paranemista ja vähentää pelkoa, kertoo projektipäällikkö, lastenlääkäri Pekka Lahdenne. Digitaaliset ratkaisut muuttavat toimintaa Uudessa lastensairaalassa on paljon uutta teknologiaa. Digitaalisten ratkaisujen avulla parannetaan tiedonkulkua ja sujuvoitetaan palvelua. Potilaat valitsevat ilmoittautumisen yhteydessä avatar-hahmon, joka johdattaa potilaat sairaalassa eteenpäin. Avatarin avulla potilaat kutsutaan vastaanotolle, ja hahmo näkyy esimerkiksi vuodeosastolla potilashuoneen ovessa. Hahmon avulla vanhemmat muun muassa tietävät, missä vaiheessa lapsen leikkaus on ja milloin lapsi on siirtynyt heräämöön. Vuodeosastohuoneissa olevan monipalvelujärjestelmän eli tabletin kautta potilaat ja perheet saavat tietoa sairaalan tapahtumista, voivat pelata ja katsoa ohjelmia, lukea tietoa sairaudesta sekä pitää yhteyttä sairaalan ja kodin välillä. Varastoautomaatit tehostavat varastointia ja hoitotarvikkeiden saatavuutta ja mahdollistavat hoitohenkilökunnan suoran potilastyön lisäämisen. Varastoautomaatin kautta tilataan muun muassa sängyt, lääkintälaitteet, apuvälineet ja liinavaatteet. Uudet tilat mahdollistavat toiminnan muutoksen – Olemme pyrkineet luomaan sairaalan, joka mahdollistaa jatkuvan kehityksen niin lääketieteessä kuin potilaiden palvelussa, kertoo Pekka Lahdenne. Päivystyksessä kaikki potilaat tulevat hoidontarpeen arvioinnin kautta joko nopealle vastaanotolle tai lisätutkimuksia vaativaan seurantaan. Seurantapaikalla potilas voi olla tarvittaessa vuorokauden ajan omassa huoneessa vanhemman kanssa. Seurantapaikalta potilaan on mahdollista kotiutua nopeasti, mikäli hän ei tarvitse jatkohoitoa osastolla. Uudessa lastensairaalassa päiväkirurgian määrä lisääntyy. Lähes kaikki potilaat tulevat leikkaukseen suoraan kotoa. Vanhempi saa olla yhä enemmän lapsen mukana toimenpiteiden eri vaiheissa. Teho-osastolla vanhempi voi olla lapsensa vierellä ympäri vuorokauden. Potilaita hoidetaan neljän hengen moduuleissa, joissa yksityisyys on turvattu toimivilla tilaratkaisuilla. – Olemme erittäin ylpeitä monialaisen suunnittelun onnistumisesta ja olemme valmiit ottamaan potilaat vastaan, päättää Jari Petäjä. Vuodeosasto Tähti. Kappeli. Aula. Lasten vastaanotot. Uusi lastensairaala numeroina: • Henkilökuntamäärä 1000. • Neljällä vuodeosastolla yöpyy keskimäärin 100 lasta joka yö. • Ajanvarausvastaanotoilla käy potilaita päivittäin noin 300. • Suomen suurimmassa lasten päivystyksessä käy keskimäärin 100 lasta vuorokaudessa. • Päiväsairaalassa käy potilaita päivässä noin 17. • Päivittäin tehdään noin 30 leikkausta, joista 15 päiväkirurgisesti. Vuonna 2017: • 24 elinsiirtoa • 45 uutta syöpätapausta • 109 alle 1500 g:n painoista keskosta • 274 sydänleikkausta Taimyrin ”mummot” Malmin Työväentalossa
11 Nro 16 • Viikot 39-40 Helsinki luovuttaa tontteja merellisistä kaupunginosista Kansalaistorin työmaan järjestelyt muuttuivat Putkiremontti, joka valmistuu aikataulussa ja ilman virheitä? Hoas kehittää täysin uuden korjaustavan, pilottikohde käynnistyy 2019 Jatkoa sivulta 3 ? Valtaosa Suomen asuntokannasta on tulossa putkiremontti-ikään seuraavan 10–20 vuoden aikana. Iso peruskorjaus on suuri investointi taloyhtiöiden osakkaille, mutta myös vuokra-asuntoja tarjoaville toimijoille. Hoasilla on noin 9 800 asuntoa, joista noin viidesosalla on edessään iso peruskorjaus seuraavan viiden vuoden aikana. Päätös allianssin muodostamisesta syntyi, kun Hoas halusi parantaa peruskorjausten laatua ja vauhdittaa remonttien läpimenoaikoja. Säätiö peruskorjaa vuosittain noin 500 asuntoa. – Ennen kilpailutimme jokaisen korjaushankkeen erikseen. Kun tekijät vaihtuvat, on aikaisemmin opittua vaikeaa tuoda käytäntöön uusien hankkeiden kohdalla. Nyt tarkoituksena on löytää täysin uusia korjausrakentamisen tapoja, joiden kehittämiseen kaikki osapuolet sitoutuvat, kertoo Hoasin rakennuttajapäällikkö Laura Pääkkönen. Hoas on tiettävästi ensimmäinen alan toimija, joka alkaa hyödyntää allianssia perusparannuksissa. Säätiön allianssi on myös ensimmäinen, jonka rahoittamisessa ARA on mukana. Tavoitteena nolla virhettä Allianssin muodostavat Hoasin kanssa Renevo Oy ja United Founders Oy. Ryhmä suunnittelee yhdessä uuden peruskorjauskonseptin, joka on monistettavissa hankkeesta ja kohteesta toiseen. Konseptikehitys jatkuu vuoden 2018 loppuun. Allianssiryhmän jäsenet uskovat, että yhteistyömalli auttaa väistämään monet rakentamisen sudenkuopat. – Vastuu virheistä on koko allianssin: jos työmaalla ilmenee puutteita, pääsemme keskustelemaan suoraan siitä, miten ne korjataan – ei siitä, kenen vastuulla korjaaminen on, kertoo United Foundersin Head of Project Management Sami Koskela. – Myös uuden kehittäminen käy ketterämmin. Kun samat tekijät ovat mukana hankkeen kaikissa vaiheissa, on työmaalta saadut opit helppo tuoda osaksi koko konseptia. Parempien toimintatapojen kehittämiseen myös kannustetaan, jatkaa Renevon toimitusjohtaja Arttu Liukku. Allianssilla on tarkoitus toteuttaa viiden kohteen perusparannukset vuoteen 2021 mennessä. Korjattavaa on yhteensä 310 asuntoa ja 16 000 kerrosneliötä. Ensimmäisen peruskorjattavan kohteen suunnittelu käynnistyy vuoden 2019 alkupuolella. Tietoa allianssista • Hoas on 14.9. solminut sopimuksen allianssin muodostamisesta Renevo Oy:n ja United Founders Oy:n kanssa. • United Founders Oy:n suunnittelijaryhmän muodostavat UPJ Helsinki Oy, VisioPlan Talotekniikka Oy, VisioPlan Sähkö Oy, Laitila Arkkitehdit Oy Helsinki ja Plan B Korjaussuunnittelupalvelut Oy • Renevon toteuttajaryhmän muodostavat Renevo Oy, Krs-Putki Oy ja Takuusähkö Oy • Hanke toteutetaan Aran avustuksia hyödyntämällä. Hoas on yleishyödyllinen säätiö, joka vuokraa, rakennuttaa ja ylläpitää asuntoja pääkaupunkiseudulla peruskoulun jälkeisissä oppilaitoksissa opiskeleville, tutkintoaan päätoimisesti suorittaville opiskelijoille. Asuntoja Hoasilla on tällä hetkellä noin 9 800 kpl ja asukkaita noin 18 500. www.hoas.fi Hoasin toimisto. Pronssitien rappukäytävä jälkeen. Kansalaistorin ja Makasiinipuiston työmaa etenee suunnitellusti ja muutti hieman kävelijöiden ja polkupyöräilijöiden reittejä perjantaista 14.9. alkaen. ? Kansalaistorin ja Makasiinipuiston työmaa etenee suunnitellusti ja muutti hieman kävelijöiden ja polkupyöräilijöiden reittejä perjantaista 14.9. alkaen. Kansalaistorin ja Makasiinipuiston työmaahan liittyvä vesihuoltolinjojen saneeraus jatkuu ja siirtää työmaata osittain Baanalle. Tämän vuoksi kävelijät ja pyöräilijät siirtyivät perjantaina 14.9. käyttämään työmaan ohittavaa väliaikaista reittiä Baanan vieressä. Työvaihe kestää arviolta marraskuun puoliväliin. Kulku Sanomatalon suunnasta Musiikkitalolle ohjataan myös väliaikaiselle reitille. Reitti on esteetön. Sanomatalon ja keskustakirjasto Oodin välissä sijaitseva Eero Erkon katu on tarkoitettu edelleen ensisijaisesti huoltoliikenteelle. Eero Erkon katua voivat kulkea myös kävelijät ja pyöräilijät, mutta työmaa suosittelee edelleen ensisijaisesti kulkua Mannerheimintien ja Töölönlahdenkadun kautta. Liikenteen ohjaajat varmistavat liikenteen sujuvuutta Eero Erkon kadulla arkisin ma–pe klo 7–16. – Työmaalla on tällä hetkellä menossa kaupunkilaisten kannalta kaikkein hankalin vaihe, sillä työmaan alue on laajimmillaan. Kiitämme kärsivällisyydestä. Joulukuussa onneksi helpottaa, kun Kansalaistori aukea, toteaa projektinjohtaja Anna Nyyssönen kaupunkiympäristön toimialalta. Makasiinipuiston ja Kansalaistorin työmaa liittyy keskustakirjasto Oodin käyttöönottoon. Kansalaistori ja keskustakirjasto Oodi avautuvat joulukuussa 2018. Makasiinipuisto valmistuu heinäkuun alkuun 2019 mennessä. Rakennustöiden urakoitsijana on Destia Oy ja tilaajana Helsingin kaupunkiympäristön toimiala. Kehittyvä kerrostalo -hankkeen Sukupolvienkortteli Jätkäsaaressa. Jatkoa sivulta 3 ? Varattavia tontteja on yhteensä 22. Kantakaupungissa tontteja luovutetaan Jätkäsaaresta ja Kalasataman Verkkosaaren pohjoisosasta. Lisäksi luovutettavia tontteja on Kruunuvuorenrannan, Honkasuon sekä Herttoniemen alueilta. Tarjolla on tontteja merellisen Helsingin paraatipaikoilta Tonttien rakennusoikeus vaihtelee 1 190 k-m2:n ja 10 550 k-m2:n välillä, ja Helsinki kannustaa myös uusia rakennuttajia tutustumaan kaupungin monipuoliseen tonttitarjontaan. Tarjolla on jälleen mielenkiintoisia puurakentamiskohteita, joiden suosio on edelleen kasvanut Suomessa huimasti viime vuosina. Lisäksi tarjolla on tontteja merellisen Helsingin paraatipaikoilta, kuten Jätkäsaaresta ja Kalasatamasta. Tontteja säänneltyyn asuntotuotantoon Tontit varataan pääsääntöisesti säänneltyyn asuntotuotantoon, kuten valtion tukemaan vuokra-asuntotuotantoon, Hitas-omistusasuntotuotantoon tai asumisoikeustuotantoon. – Tontit on tarkoitettu kerrosja rivitalorakentamiseen ammattimaisille rakennuttajille ja rakennuttajakonsulteille, mutta haku on kuitenkin avoin ja tontteja voivat hakea kaikki kiinnostuneet, jotka katsovat pystyvänsä toteuttamaan niille sopivan rakentamishankkeen. Haettavien tonttien joukossa on mukana myös AKS-tontteja, joille voidaan toteuttaa vanhusten ja senioreiden palveluja/tai hoiva-asuntoja sekä opiskelijaja nuorisoasuntoja, sanoo tiimipäällikkö Miia Pasuri. Helsingin tavoitteena on saada luovutettua vuosien 2017-2018 aikana vuosittain tontteja noin 6 000 asunnon rakentamista vastaava määrä, joista noin 4 320asuntoa kaupungin luovuttamalle maalle. Vuosien 2019-2020 aikana tavoite nousee 7 000 asuntoon vuodessa. Tonttien hakuaika päättyy 31.10.2018 klo 12.
12 Viikot 39-40 • Nro 16 Kaupungintalon aulan uudistustyöt käynnistymässä Pääkaupunkiseudulla aloittaa uusi posteljooni PKS Jakelu Oy aloittaa toimintansa osana Jakeluyhtiö Suomen verkostoa ? PKS Jakelu Oy jätti 11.9. postitoimintailmoituksen Helsingin, Espoon, Vantaan ja Kauniaisten alueille. Yhtiö tulee toimimaan Jakeluyhtiö Suomen verkostossa ja keskittyy osoitteellisten tuotteiden (kirjeet, aikakauslehdet ja pienpaketit) päiväjakeluun edellä mainittujen kaupunkien alueella. Yhtiön omistavat Sanoma Media Finland Oy, Keskisuomalainen Oyj, Alma Manu Oy, Ilves Jakelu Oy, TS-Yhtymä Oy, Kaleva365 Oy ja Keskipohjanmaan Kirjapaino Oyj. Operatiivinen toiminta pyritään aloittamaan noin kuukauden sisään, ja tavoitteena on kattaa pääkaupunkiseudun noin 500 000 kotitaloutta ensi vuoden alkupuolella. Laajentuminen pääkaupunkiseudulle kasvattaa Jakeluyhtiö Suomen tavoittavuuden noin 70 prosenttiin Suomen kotitalouksista, kun aiemmin jakeluverkosto kattoi noin puolet kotitalouksista. Kattavan verkoston myötä Jakeluyhtiö Suomi kykenee entistä paremmin tarjoamaan aidon vaihtoehdon Postille. PKS Jakelu Oy:n operatiiviseksi päälliköksi on nimitetty Tanja Sammalisto, joka on toiminut Postilla Jatkoa sivulta 3 ? Uudistuksessa aulasta kehitetään asukkaiden, vierailijoiden ja kaupungin henkilöstön yhteistä ”työhuonetta” ja tapahtumatilaa, jossa voi osallistua Helsingin kehittämiseen ja tutustua kaupungin kärkihankkeisiin. Uusi palveluja tilakonsepti tulee tuomaan esille Helsingin kaupunkibrändiä ja kaupunkistrategiaa sekä visiota olla maailman toimivin kaupunki. Uudistettu aula avautuu yleisökäyttöön alkuvuodesta 2019. Kokonaisuus tulee kattamaan pääaulan kokoustiloineen ja palvelupolun toisen kerroksen juhlasaliin. Muutostöissä huomioidaan aulan rakennustaiteelliset arvot ja suojelunäkökulmat. Palvelumuotoilun keinot käytössä Aulan uudistushanketta edeltäneessä sisäisessä kehitystyössä tunnistettiin aulan toimintaan liittyviä haasteita ja mahdollisuuksia sekä ideoitiin aulan tulevia käyttäjäryhmiä ja palveluita. Suunnittelun tueksi järjestettiin keväällä useita haastatteluja sekä työpajoja, joihin kutsuttiin mukaan kaupungin henkilöstöä, sidosryhmiä ja asukkaita. Alustavia suunnitelmia pääsi kommentoimaan huhtikuussa aulassa järjestetyssä kaikille avoimessa näyttelyssä. Uudistuksen suunnittelukumppaniksi valittiin alkukeväästä designtoimisto Kuudes Helsinki. Aulan arkkitehtija sisustussuunnittelusta vastaavat Verstas Arkkitehdit ja Suunnittelutoimisto Koko3. Helsinki-neuvontaa useissa pisteissä Kaupungintalon aulassa toimintansa 21. syyskuuta kello 16 päättävä Virka-infon neuvonta muuttaa nimensä Helsinki-infoksi ja avaa uuden palvelupisteen Oodissa 3. joulukuuta. Neuvontaa saa siihen asti puhelimitse ja chatissa maanantaista torstaihin kello 9–16 ja perjantaisin kello 9–15 (puh. 09 310 11111, www.hel.fi/neuvontachat). Maahanmuuttajille suunnattu neuvontapiste on siirtynyt aulasta International House Helsinkiin (Albertinkatu 25) ja palvelee arkisin kello 9–16. Maahanmuuttajien puhelinja chatneuvonta palvelee maanantaista torstaihin kello 9–16 ja perjantaisin kello 9–15 (puh. 09 310 111 12, www.hel.fi/ maahanmuuttajat/fi). Helsingin matkailuneuvonta palvelee päärautatieasemalla ja lentokentällä. Helsingin päärautatieaseman toimipiste on auki talvikaudella 1. lokakuuta alkaen arkisin kello 9.30– 17.30 ja viikonloppuina sekä pyhäpäivinä kello 10– 16. Lentoaseman matkailuneuvonta palvelee talvikaudella maanantaista lauantaihin kello 10–18 ja sunnuntaisin kello 12–18 (s-posti: helsinki.touristinfo@hel.fi, puh. 09 3101 3300 / maanantaista lauantaihin kello 9–15, kiinni sunnuntaisin). Aulan WC-tilat pois käytöstä Matkailijaryhmien suosiossa olevat kaupungintalon aulan WC-tilat ovat pois käytöstä uudistustöiden aikana. Uudistetun aulan avauduttua alkuvuodesta 2019, WC-tilat eivät toimi enää matkailijaryhmien käytössä. Ryhmiä palvelevat Torikortteleiden Sofiankadun yleisö-WC:t, jotka ovat olleet 3. syyskuuta alkaen avoinna kaikkina päivinä kello 8–20. Lisäksi korvaavia WC-tiloja suunnitellaan ensi kesän vilkkainta matkailukautta ajatellen Kauppatorin tuntumaan. Tämän väliaikaisen ratkaisun ohella etsitään pysyvämpää parannusta WC-tilanteeseen osana Kauppatorin kehittämissuunnitelmaa. useissa eri tehtävissä lähes 15 vuoden ajan. – Tulemme palkkaamaan pääkaupunkiseudulle parisataa uutta jakajaa ja haemme aktiivisesti myös alihankintayrityksiä postinjakeluun, kertoo Sammalisto. PKS Jakelu keskittää toimintansa osoitteelliseen jakeluun eli kirjepostiin, aikakauslehtiin ja pienpaketteihin. Vaikka jaettavien postilähetysten, kuten aikakauslehtien, laskujen ja osoitteellisen suoramainonnan volyymi on pienentynyt vuosi vuodelta, ei laskeva markkina pelota Jakeluyhtiö Suomea. – Ketteryys ja hyvät jakelualan verkostot merkitsevät Postin kanssa kilpaillessa. Jokaisen, joka haluaa menestyä uuden postilain muovaamilla markkinoilla, on hyödynnettävä teknologiaa ja kehitettävä uusia liiketoimintamalleja, sanoo Jakeluyhtiö Suomen toimitusjohtaja ja PKS Jakelun hallituksen puheenjohtaja Marko Toivari. Jakeluyhtiö Suomen visiona on tarjota yritysasiakkaille valtakunnallisesti riittävän kattava, laadukas ja hintakilpailukykyinen kotijakeluverkko valituissa tuoteryhmissä. Verkostomme työllistää yli 3000 jakajaa ja tavoitamme jakeluverkollamme vuoden 2019 alkupuolella noin 70 % suomalaisista kotitalouksista ja suuren osan yrityksistä. Tarjoamme Suomen jakelumarkkinaan kilpailukykyisiä kotijakelupalveluita erityisesti osoitteellisen kirjeen, lehtien, pienpakettien ja kohdennetun osoitteettoman mainosviestinnän jakeluun. Olemme aktiivisia myös täysin uudenlaisten jakelutuotteiden ja -konseptien kehittämisessä. www. jakeluyhtio.fi Kattavan verkoston myötä Jakeluyhtiö Suomi kykenee entistä paremmin tarjoamaan aidon vaihtoehdon Postille. Helsinkiläinen Anna Häkämies on Vuoden Kotileipuri ? Helsinkiläinen Anna Häkämies pokkasi ensimmäistä kertaa jaetun Vuoden Kotileipuri -tittelin. Hänen leipomansa Hito hapan ruisleipä erottui viiden finalistileivän joukosta omintakeisella maullaan ja rapealla kuorellaan. Elintarvikealalla tuotekehityspäällikkönä toimiva Häkämies on urbaani leipuri, joka on itse laittanut alulle käyttämänsä juuren ja paistaa ruisleipänsä tavallisessa sähköuunissa. Leipomoyhtiö Vaasanin järjestämällä Vuoden Kotileipuri -kilpailulla paitsi kunnioitetaan suomalaisia leivontaperinteitä myös kannustetaan kotileipureita haastavana leivottavana pidetyn kansallisruokamme, eli ruisleivän pariin. Vuoden Kotileipuri -tittelistä ilmoittautui kisaamaan lähes sata leipuria, joista valtaosalla oli kerrottavanaan tarina sukupolvelta toiselle periytyvästä leipäjuuresta ja lähes uskonnollisista leipään, sen raaka-aineisiin ja leivontaan liittyvistä rituaaleista. Elintarvike-, leipäja ruoanlaittoalan ammattilaisista koostuva raati valitsi kiehtovien tarinoiden joukosta viisi leipuria esittelemään leipänsä Helsingissä järjestettyyn loppukilpailuun. Anna Häkämiehen Hito hapan ruisleipä erottautui finaalissa ennen kaikkea makunsa ja rakenteensa ansiosta. – Kaikkien finaalissa esiteltyjen leipien ulkonäkö oli täydellinen, joten erot syntyivät maulla ja rakenteella. Taso oli todella kova ja jokaisesta ehdokkaasta välittyi intohimo leipään ja tämän kisan pääraaka-aineeseen rukiiseen. Sokkotestissä Anna Häkämiehen Hito hapan ruisleipä osoittautui nimensä mukaiseksi. Leivän rakenteen kosteuden ja hienoisen ilmavuuden säilyttävä kovansitkeä kuori teki ratkaisevan vaikutuksen kaikkiin tuomariston jäseniin, joten valinta oli lopulta selkeä. Anna Häkämies on ansaitusti Vuoden Kotileipuri, joka pääsee yhdessä tuotekehitystiimimme kanssa miettimään, miten hänen erinomaista ruisleipäänsä saisi skaalattua kaikkien ruisleivänystävien ulottuville, kommentoi tuomariston puheenjohtaja ja Vaasanin kaupallinen johtaja Minna Cousins. 38-vuotiaan, viljatiedettä ja -teknologiaa opiskelleen Anna Häkämiehen Hito hapan ruisleipä saa ryhtinsä hänen itse kehittämästään raskinsiemenestä, eli juuresta. Se syntyi kurkkupurkkiin täysjyväruisjauhosta, raastetusta vihreästä omenasta ja vedestä. Sama raskinsiemen on elänyt kurkkupurkissa nyt jo kymmenen vuoden ajan. – Olen leiponut Finalistit juontaja Sami Kurosen ympärillä. Vasemmalta alkaen: Anna Häkämies, Ritva Rahikkala, Leena Jauhiainen, Anne Kiuru ja Klaus Götsch. Vuoden Kotileipuri 2018 Anna Häkämies.
13 Nro 16 • Viikot 39-40 Uusi jazzfestivaali Helsinkiin Päästövähennyksiin tehokkaita keinoja Helsingin seudulla Autokannan nopea uusiminen ja tiemaksujen käyttöönotto ovat tehokkaimmat keinot vähentää päästöjä Helsingin seudulla. Kuva: Lauri Eriksson / HSL ? Helsingin seudulla liikenteen päästöjä pystyttäisiin vähentämään puoleen vuoteen 2030 mennessä monipuolisella keinovalikoimalla. Autokannan nopea uusiminen ja tiemaksujen käyttöönotto ovat tehokkaimpia keinoja. Perjantaina 14.9. julkaistu Liikenteen ilmastopolitiikan työryhmän ILMO-väliraportti tarjoaa kolme merkittävää polkua kasvihuonekaasupäästöjen vähennyksiin. Työryhmän työn tavoitteena on saada liikenne hiilettömäksi vuoteen 2045 mennessä. – Liikenteen ilmastopolitiikan työryhmän väliraportti on tärkeä avaus siitä, millaisilla toimilla Suomessa konkreettisesti päästään vähentämään liikenteen päästöjä. Olemme päätyneet hyvin samanlaisiin tuloksiin Helsingin seudun Maankäytön, asumisen ja liikenteen MAL2019 –suunnittelutyössä. Ilmo-raportissa on lisäksi onnistuneesti otettu huomioon erilaisten toimintaympäristöjen, kuten kaupunkiseutujen ja maaseudun erilaiset tarpeet, sanoo Liikenteen ilmastopolitiikan työryhmän jäsen, HSL:n osastonjohtaja Sini Puntanen. Helsingin seutu on sitoutunut MAL 2019 –suunnittelutyössä liikenteen kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiseen puoleen seuraavan 12 vuoden aikana. Vähennys lasketaan vuoden 2005 päästötasosta. Helsingin seudun kunnat ovat sitoutuneet merkittäviin päästöleikkauksiin myös omissa kuntastrategioissaan. – Helsingin seudun merkitys päästöjen vähentämisessä on suuri. Meillä on myös vaikuttavat ja konkreettiset keinot siihen tarjolla, Sini Puntanen toteaa. – Maankäytön, asumisen ja liikenteen yhteissuunnittelussa olemme pystyneet hiomaan yhteensopivan kokonaisuuden, jolla päästötavoite saavutetaan. Yhteinen suunnitelmaluonnos on viimeistelyvaiheessa, sanoo HSL:n toimitusjohtaja Suvi Rihtniemi. Ilman tiemaksuja ja vähäpäästöisten autojen yleistymistä päästöt eivät vähene riittävästi MAL 2019 -suunnittelussa on löydetty muutamia tehokkaita keinoja liikenteen päästöjen leikkaamiseksi sekä iso joukko pienempiä toimia. Tehokkaasti Helsingin seudun päästöt saadaan vähentymään tiemaksujen käyttöönotolla. Tiemaksut vähentäisivät myös ruuhkautumista ja toisivat kaivattua lisärahaa liikenteen investointeihin ja palveluihin. – Tiemaksujen tuotot pitää voida kohdistaa seudun liikennejärjestelmään, esimerkiksi joukkoliikenteen, pyöräliikenteen ja kävelyn olosuhteiden parantamiseen, Puntanen sanoo. Tiemaksujen avulla saadaan vähennettyä myös ruuhkia kasvavalla kaupunkiseudulla ja parannettua liikenteen toimivuutta. – Samalla pitää varmistaa, etteivät maksut ole kohtuuttomia tienkäyttäjille ja että järjestelmä tukee ihmisten järkevää arjen liikkumista. Maksujen käyttöönotto lyhentäisi henkilöautojen, tavaraliikenteen ja joukkoliikenteen matka-aikoja jopa kymmenyksellä ja vähentäisi henkilövahinko-onnettomuuksia seudulla, Puntanen sanoo. Jotta tiemaksuja voidaan kokeilla, Suomeen tarvitaan tiemaksut mahdollistava lainsäädäntö. Päästövähennyskeinona tiemaksu on tehokkain, jos alkuvaiheessa vapautetaan vähäpäästöiset ajoneuvot maksusta. – Näin voidaan edistää myös vähäpäästöisten ajoneuvojen osuuden kasvua, Puntanen sanoo. Jotta päästöt saadaan alas, pitää Helsingin seudulla ihmisten liikkumiskäyttäytymisen lisäksi myös autokannan uudistua. Sähköja vähäpäästöisten autojen osuuden voimakkaalla kasvattamisella saadaan leikattua myös merkittävästi päästöjä. – Valtion tasolla tarvitaan keinoja, joilla tuetaan sähköja vähäpäästöisten autojen hankintaa. Kuntien ja valtion vastuulla on yhdessä edistää latausinfran toteutusta, jotta sähköautoilu voisi yleistyä, Puntanen toteaa. Jukka Eskola, trumpetti, kuva Atte Mäläskä. ? Helsinkiin perustetaan uusi talvinen jazzfestivaali SavoyJAZZFest. Ensimmäinen tapahtuma saa päivänvalon maaliskuussa 2019. Ensimmäisessä SavoyJAZZFestissä esiintyvät Billy Cobham ja Jazzmeia Horn. Jokavuotinen SavoyJAZZFest aloittaa Savoy-teatterissa komeasti. Perjantaina 8.3. Savoyn lavalla esiintyy maailman parhaaksi rumpaliksikin kutsuttu, legendaarinen amerikkalainen Billy Cobham. Hän esiintyy Savoyssa viisihenkisellä kokoonpanolla. Konsertti on osa Cobhamin 75-vuotisjuhlakiertuetta. Lauantain 9.3. päävieras on nuoremman jazzsukupolven edustaja, laulaja Jazzmeia Horn. Hänet tunnetaan taiturillisesta tekniikasta, sielukkaasta äänestä ja koskettavista tulkinnoista. Grammy-ehdokkaana ollut Jazzmeia Horn esiintyy Savoy-teatterissa nelihenkisellä kokoonpanolla. SavoyJAZZFestin taiteellinen johtaja on trumpetisti Jukka Eskola. Hänen kolmivuotinen taiteellisen johtajan kautensa kattaa vuodet 2019-2021. Eskola kuuluu tämän hetken arvostetuimpiin jazzmuusikoihin. Sony Jazzpalkinnon vuonna 2006 voittanut ja Pori Jazzin vuoden taiteilijaksi 2007 valittu trumpetisti on julkaissut viisi soololevyä. Hän on soittanut lukuisten kotija ulkomaisten artistien kanssa ja tunnetaan mm. kokoonpanoista The Five Corners Quintet, Jukka Eskola Soul Trio ja Ricky-Tick Big Band. – Savoy-teatterin historiaa henkivä miljöö luo jo tietyn ”jazzmaisen” fiiliksen. Mielestäni jazz, tyylikkyys ja design kulkevat käsi kädessä. Akustiikaltaan ja visuaalisilta mahdollisuuksiltaan Savoy on ainutlaatuinen sali Helsingissä, Eskola luonnehtii. Ohjelmistolinjauksia ovat kansainvälisyys ja isot konsertit. Esiintyjiksi Eskola haluaa tämän hetken nousevia, kansainvälisiä nimiä, jotka ovat jo tunnettuja jazzmarginaalin sisällä sekä jazzmusiikin jättiläisiä mahdollisuuksien mukaan. – Yhdistelemme ohjelmaan laadukkaita kansainvälisiä sekä kotimaan ykköskaartin esiintyjiä. Salin koko velvoittaa isohkoihin kiinnityksiin. Eskola tähdentää myös UMO:n merkitystä helsinkiläisessä jazzkentässä ja haluaa UMO:n mukaan festivaaliohjelmaan. Tapahtuman pääyhteistyökumppani on Hotel Haven. – Hotel Havenia ja Savoy-teatteria yhdistävät korkea laatu, kansainvälisyys sekä keskeinen sijainti Helsingin historiallisessa keskustassa, sanoo Hotel Havenin hotellinjohtaja Mika Makkonen. Muovipakkausten keräysastiat yleistyvät taloyhtiöissä Vinkkilista taloyhtiön jätehuollon järjestämiseen: 1. Perehdy kunnan jätehuoltomääräyksiin ja järjestä erilliskeräykset määräysten mukaisesti. 2. Kysy asukkailta, mitä jätelajeja haluttaisiin lisäksi kerätä, ja selvitä palveluntarjoajalta mahdollisuudet täydentää taloyhtiön erilliskeräystä. 3. Hanki riittävän kokoiset jäteastiat, mitoita ne oikein ja suunnittele tyhjennysvälit jätehuoltomääräyksiä noudattaen. 4. Helpota tyhjennystapahtumaa jätepisteen hyvällä suunnittelulla. 5. Tee yhteistyötä asuinalueesi kiinteistönomistajien kanssa esimerkiksi järjestämällä yhteinen keräyspiste. 6. Opasta asukkaita lajittelusta jatkuvasti. 7. Pidä taloyhtiön jätepiste siistinä. ? Muovipakkausten keräyslaatikko löytyy yhä useamman taloyhtiön jätehuoneesta. Pääkaupunkiseudun kunnissa jätehuollosta vastaavan Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymän eli HSY:n alueella muovipakkauksia kerätään lähes 6000:ssa taloyhtiössä, ja määrä kasvaa koko ajan. Jätelain mukaan vastuu muovipakkausten keräyksestä ja kierrätyksestä on jätteen tuottajilla eli esimerkiksi tuotteita pakkaavalla teollisuudella. Lainsäädäntö ei velvoita tuottajia järjestämään pakkausten keräystä kiinteistöillä, mutta kunnan tai alueella toimivan jätehuoltoyrityksen kautta on mahdollisuus järjestää täydentävää keräystä asuinkiinteistöillä. Kunnat järjestävät keräyksen kunnallisten jätehuoltomääräysten kautta joko kiinteistöille vapaaehtoisena tai pakollisena. Kunnallisia jätelaitoksia edustavasta Suomen Kiertovoima ry:stä eli KIVO:sta kerrotaan, että prosessi jätehuoltomääräysten muuttamiseksi on käynnissä tai selvityksessä eri puolilla Suomea, ja siitä syystä tilanne elää parhaillaan voimakkaasti. Taloyhtiön hallitus päättää, mitä jätehuoneessa lajitellaan Kun taloyhtiössä herää halu muovipakkausten kierrätykseen, hallituksen on tehtävä asiasta päätös. – Jos yksittäinen osakas kiinnostuu muovipakkausten kierrätyksestä, hänen kannattaa ottaa asia puheeksi hallituksen jäsenten tai isännöitsijän kanssa. Hallituksen päätöksen jälkeen isännöitsijä voi tilata muovinkeräysastian yhtiön jätehuoneeseen, jos keräys on alueen jätehuollon puolesta mahdollista, sanoo Kiinteistöliiton apulaispäälakimies Kristel Pynnönen. Kaikissa kunnissa muovipakkausten erilliskeräyksen järjestäminen ei välttämättä ole mahdollista. Osassa kunnista lajitteluvelvollisuus voi olla jätehuoltomääräyksissä. Suurin osa muovipakkausten keräysastian tilanneista taloyhtiöistä on korvannut muovinkeräysastialla yhden sekajäteastian. Kun asukkaat tottuvat kierrättämään muovipakkauksensa, vähenee sekajätteen määrä yleensä merkittävästi. Muovin kiinteistökohtainen keräys voi olla hieman edullisempaa kuin sekajätteen keräys. – HSY:n hinnastossa puhutaan yhden astian kohdalla noin 20 prosentin kustannuserosta, jolloin kokonaisuutena ollaan vajaan 10 prosentin säästössä, toteaa Kiinteistöliiton pääekonomisti Jukka Kero. Kun asukkaat tottuvat kierrättämään muovipakkauksensa, vähenee sekajätteen määrä yleensä merkittävästi. makeaa lapsesta saakka, mutta leivän leivonta on tullut mukaan vasta aikuisiällä. Kymmenisen vuotta sitten innostuin kehittämään oman juuren. Sen teko on helppoa, mutta elävän organismin kasvattaminen ja hengissä pito vaatii kärsivällisyyttä ja sisua. Kesti pari vuotta, ennen kuin juuri oli kasvanut täysiin voimiinsa, mutta huolellisella ylläpidolla ja ruokinnalla se voi elää nyt ikuisesti. Jokainen juuri ja sen myötä leipä on yksilöllinen. Käytän taikinan vaivaamiseen normaalia monitoimikonetta ja leivät paistan tavallisessa sähköuunissa ilman leivontakiviä tai muitakaan apuvälineitä, kertoo suurpiirteiseksi leipuriksi itseään kutsuva Häkämies. Leipomoyhtiö Vaasanin järjestämän Vuoden Kotileipuri -kisan tuomaristo koostui Uudenmaan Marttojen, Leipätiedotuksen, Pro Ruis -yhdistyksen, Maaja Kotitalousnaisten Keskuksen, Kotitalousopettajien liiton sekä Keskon ja S-ryhmän edustajista. Vuoden Kotileipuri -tittelin voittajana Anna Häkämies pääsee mukaan Vaasanin leipomotuotteiden tuotekehitykseen. Tuomariston kunniamaininta annettiin korpilahtelaiselle Ritva Rahikkalalle, jonka valmistama Aloittelijan ruisrieska edustaa tuomariston mukaan uuden sukupolven maukasta ja ennakkoluulotonta leipäinnovaatiota. Sellaisen avulla kuitupitoinen ruis on helppo tuoda myös nuorten kuluttajien ruokavalioihin. Vuoden Kotileipuri -kisan finalistit olivat Leena Jauhiainen Kiuruvedeltä, Ritva Rahikkala Korpilahdelta, Klaus Götsch Orimattilasta, Anne Kiuru Janakkalasta ja Anna Häkämies Helsingistä. Anna Häkämiehen Hito hapan ruisleipä.
14 Viikot 39-40 • Nro 16 Kuvataide Risto Kolanen Syyskuun kuvataide Marjatta Sarpaneva Timo Sarpanevan Sculturra neofisicsle -lasiveistoksen äärellä Designmuseon näyttelyssä. Kuva: Hannele Salminen. Taiteilija Elina Laurinen Siivillä-teoksen äärellä Galleria 4-kuudessa. Nimi tulee lintujen siipien liikkeestä. Kuva: Hannele Salminen. Kuvataiteilija Päivi Allonen ja teoksensa Heijastumia 2 Galleria Huudossa Eerikinkadulla. Kuva: Raimo Granberg. Seppo Kärkkäinen on suomalaisen konstruktivistisen taiteen klassikoita, joka opiskeli Vapaassa Taidekoulussa mm. Sam Vannin ja Unto Pusan johdolla. Retrospektiivinen näyttely on 20.9.14.10. Galleria 68:ssa, Hämeentie 68, Vallilassa. Läpileikkaus lasitaiteilijan elämäntyöstä ? Designmuseon, Korkeavuorenkatu 23, laaja ja kattava näyttely Timo Sarpanevasta (1926-2006) on puolen vuoden ajan tuonut esille ennenäkemätöntä materiaalia lasitaiteilijan uran varrelta: lahjakkaan graafisen taiteen opiskelijan oppilastöitä, painokangasja tekstiilimalleja ja paljon sellaista materiaalia, jota ei ole aiemmin ollut esillä. Näyttelyssä ovat myös Sarpanevan keskeiset lasiteokset kuten Kajakki ja Orkidea Milanon triennaalin läpimurtovuonna 1954. Siinä nähdään myös Montrealin maailmanäyttelyyn vuonna 1967 toteutettu suurikokoinen Ahtojää-teos. Lisäksi mukana on monipuolinen otos hänen käyttöesineistöään. Näyttely paneutuu Timo Sarpanevan loputtomaan kykyyn uusiutua. Suunnittelija oli työteliäs, utelias ja kommunikaatiokykyinen lahjakkuus , kertoo Designmuseon kuraattori Harry Kivilinna . Keskeisenä materiaalina ovat Marjatta Sarpanevan kuvaamat ainutlaatuiset videotallenteet taiteilijasta. Niissä ollaan eri lasihyteissä, tehtailla ja tuttujen ihmisten seurassa. Maailmaa avosylin vastaan ”XANADU – Hän ottaa maailman avosylin vastaan” avautui Helsinki Contemporaryssa , Bulevardi 10. Se koostuu taiteilija Janne Räisäsen uusista elämää h u m o r i s t i s e l l a ja rouhealla otteella lähestyvistä maalauksista. Arjen huomioiden ja henkilöiden tallentamisen pohdin lusikoiden ja lasien hiljaista eloa. Pian laseihin alkoi ilmestyä kukkia, ja lopuksi syntyi viidakko. Kasviaiheissa liike on pysähtynyt viivoiksi Realistisemmat maalaukset ovat tutkielmaa vesilaseista, lasipurkeista ja aterimista, missä pysytellään niukassa ja herkässä sävymaailmassa. Isoissa maalauksissa on kerroksellisuutta, struktuuria ja innoittavia vastaväriyhdistelmiä, joissa toistuvat kuvioinnit luovat hienoista liikkeen tuntua. Laurinen on opettanut jo monta vuotta maalaamista Lehtisaaressa olevissa työtiloissa niin aikuisille kuin nuorillekin taiteilijan aluille. Uusi Huuto kaikuu maailmalle 16 vuotta täyttävä Galleria Huuto, Eerikinkatu 36/Kalevankatu 43, kutsui taiteen ystävät juhlimaan “Huuto oot uuH“näyttelyä. Perinteitä noudattaen: uudet galleriatilat ja avajaisnäyttely on lähes viidenkymmenen jäsentaiteilijan ja ”tolkuttomien talkootuntien” yhteinen ponnistus. Aktiivisen toiminnan ja kaupungin avustuksella paras vaihtoehto löytyi entisistä Metropolian konelaboratorion tiloista. Päivi Allonen valmistui kuvataiteilijaksi ja myös opettaa ja kirjoittaa taiteesta. Pyöreät muodot ovat puskeneet myös maalauksiin. Ne ovat olleet tyrkyllä juuri muotojensa vuoksi. –Teokseni ovat installaatioita, veistoksia ja maalauksia. Kuvaan arkisia asioita: aamuruuhkassa kiiruhtavia hahmoja, yöelämässä riekkuvia ihmisiä ja verkostoitumisen vaikeutta. Käyttöliittymä taiteilijalle ja katsojalle Heli Hiltunen esittelee Galerie Anhavassa, Fredrikinkatu 43, maalauksia, kollaaseja ja valokuvia, jotka ovat eri tavoin yhdisteltyjä aistihavaintojen, näkemisen muistamisen, sen ymmärtämisen ja toisintamisen kokonaisuuksia. Kuvataiteilijan työ on loputonta luottamista siihen, että tekijä ja katsoja näkevät ja tulkitsevat näkemänsä riittävän samoin – muutenhan kuvataidetta ei olisi mitään mieltä tehdä – ja loputonta epävarmuutta tästä, Ilona Anhava arvioi. Taiteilija käyttää monenlaisia tekniikoita, mutta kaikkia hänen teoksiaan yhdistää ja sitoo toisiinsa katsominen, muistaminen, ja pyrkimys luoda yhteinen kosketuspinta tekijälle ja katsojalle. Teokset voivat olla hyvin reheviä ja meheviä tai erittäin vähäeleisiä, mutta yhteistä niille on kauneuden kaipuu, kauneus. Huone kuuluu vain minulle Marja Saleva on helsinkiläinen kuvataiteilija. Hänen teoksissaan pääosassa on valokuva, johon yhdistyy usein tekstiä. Työskentelyn lähtökohtia ovat arki, henkilökohtaisuus, intuitiivisuus, kokeellisuus ja isot kuvamassat. Hän käsittelee töissään yksinelämistä ja julkaisi siihen liittyvästä teossarjasta (”He is so obsessed with me”) kaksi osaa: valokuvakirjan, 2013 ja online-teoksen, 2017. Töölön vaihtoehtogallerian Oksasenkatu 11, näyttely ”A Room With” koostuu eri materiaaleille tulostetuista valokuvista ja lehdistä. Se on Salevan ensimmäinen yksityisnäyttely. EU:n tilastolaitos Eurostatin 2015 julkaiseman vertailun mukaan lapsettomien sinkkunaisten osuus on Suomessa suhteellisesti EU-maiden suurin. – Jossain vaiheessa päätän poistaa kuvasta kaiken turhan ja epäoleellisen, niin että kukaan tai mikään tässä huoneessa ei enää edusta itseään – vaan ainoastaan minua. Luokkakuvia pulpetin kansista Harri Turusen uuden näyttelyn työt Galleria Katariinaan, Kalevankatu 18, saivat alkunsa, kun vanhat koulumuistot innoittivat häntä ottamaan uusien töiden materiaaliksi käytöstä poistetut pulpettien kannet. Hän kävi Joensuun poikalyseon 1970-luvun alkupuolella. Isä oli yllättäen kuollut, 42-vuotiaana. Poika oli 12-vuotias kuopus. – Alkushokin jälkeen koin suurta pettymystä ja vihaa, jota en silloin osannut purkaa tai puhua muille asiasta. Kerran turhautuneena englannin tunnilla raaputin pulpetin kanteen kirjoitusta. Jäin verekseltään kiinni. Turunen sai sattumalta käsiinsä vanhoja poikalyseon pulpettien kansia. – Ajattelin tehdä sovun itseni ja menneisyyteni kanssa ja käyttää pulpetin kansia veistosten materiaalina. Kaiversin kansiin henkilökuvia – eräänlaisen nuoruuden luokkakuvan. Kansien naarmut ja oppilaiden tekemät kaiverrukset jäävät näkyviin tuoden mukaan aikaperspektiiviä. Veistoksissa on yhtä aikaa läsnä historia ja tämä hetki ja todellisuus. T aiteilijatapaaminen on sunnuntaina 30.9. klo 14–16. Motiivi leikkii kanssani Galleria Dix, Uudenmaankatu 19, esittelee suomenruotsalaisen itseoppineen kuvataitelijan Marina Borgströmin kauniita teoksia ”Luonnoksia, luonnoksia kaikki nämä kuvat”. Taiteilija sanoo, että paradoksaalisesti, tähän päivään mennessä, vielä yksikään maalaus ei ole valmistunut sen näköiseksi kuin oli sen itse alun perin ajatellut. – Nuorempana yritin kovasti pitäytyä luonnoksessa, ei se koskaan onnistunut. Maalaus eli omaa elämäänsä, ja muuttui työn aikana. Vanhempana hän antaa maalauksen leikkiä kanssaan. – Kaadan väriä kankaalle ja annan ideoiden tulla itsestään, motiivi leikkii kanssani. Se on siveltimen, värien, käden ja ajatusteni peliä keskenään – näin se on paljon mukavampaa. Miten tiedetään, että ollaan oikeassa suunnassa? Eksymällä siitä, hän lainaa Ernst Billgreniä. Teksti: Risto Kolanen lisäksi katse on kääntynyt itseironiseksi ja pilke silmäkulmassa myös itseen: teoksissa haahuilee henkisiä omakuvia omintakeisissa asuissaan. Nimi viittaa poplaulaja Olivia Newton-Johnin 1980-luvun diskomusiikkiin. Räisäsen teoksissa esiintyvien hahmojen lähtökohtina voivat toimia lähikioskilla iltaisin viihtyvät puolalaiset raksamiehet, naapurin luostarin asukkaat tai toilaileva jalkapallojoukkueen valmentaja samoin kuin taiteilijan kotikaupungin Berliinin tunnelmat yhdistyvät synnyinseudun Lappi-viittauksiin. Hiljaista elämää Galleria 4-kuus, Uudenmaankatu 4–6, esittelee jälleen taidemaalari Elina Laurisen maalauksia. Uudessa Still Life-näyttelyssä on kaksi teemaa; keittiön arkiesineet ja isoille pinnoille maalatut toistuvat kuviot. Hän teki talvella työn, jonka laittoi facebookiin. Myönteinen palaute kannusti. – Aluksi Kuvataiteilija Janne Räisänen yhdessä teoksensa “Calamity-Janne ja perinteinen lappilainen kullihame” Helsinki Contemporaryssä. Kuva: Raimo Granberg. Taiteilija Harri Turunen ja koulupulpetinkanteen kaiverrettu Hanna. Kuva: Hannele Salminen. Marina Borgström on itseoppineeksi taiteilijaksi varsin taitava, kuten oheisesta Kaksi maharadjaa –teoksesta näkyy Galleria Dixissä. Kuva: Raimo Granberg.
15 Nro 16 • Viikot 39-40 Mediamyynti: Kristiina Estama-Saarinen p. 09-413 97 332 kristiina.estama-saarinen@ karprint.fi Aineistoja materiaalikyselyt myös 09-413 97 300 Päätoimittaja Juha Ahola p. 09-413 97 330 juha.ahola@karprint.fi Kustantaja ja julkaisija Karprint Oy Painos: 30 000 kpl Ilmoitushinnat: Etusivu 1,30 € • Takasivu 1,19 € Teksti 1,09 € Erikoisliikepalsta 0,96 € Hintoihin lisätään arvonlisävero 24%. Aineiston jättö: ilmoitukset ja toimituksellinen aineisto lehden ilmestymistä edeltävän viikon torstaina. Vastuu virheistä: Lehti ei vastaa ilmoittajille mahdollisesti aiheutuvasta vahingosta, jos ilmoitusta ei voida julkaista määrättynä päivänä. Lehden vastuu ilmoituksesta rajoittuu enintään ilmoitushintaan. Huomautukset on tehtävä kahdeksan päivän kuluessa ilmoituksen julkaisemisesta. Lehdessä olevien kirjoitusten tai ilmoitusten lainaaminen tai osittainen kopiointi ilman toimituksen kirjallista lupaa on kielletty. Jakelu: Helsingin Jakelu-Expert Oy sekä jakelupisteet alueella. Jakelupalaute: http://hjex.fi/fi/jakelupalaute Jakelunvalvonta: p. 029-0010040 Lue lehti myös: rooperinlehti.fi, lehtiluukku.fi Painopaikka Karprint Oy, Huhmari 2018 ISSN 2323-4105 (painettu) ISSN 2489-8597 (verkkojulkaisu) R ööpeRin L ehti 14. vuosikerta 2018 Punavuoren ja ympäristön kaupunginosalehti Albertinkatu 15 K-Market Albertin Herkku Bulevardi 1 Bulevardin Kahvisalonki Fredrikinkatu 48 A Sähköasennus Piipponen Iso-Roobertinkatu 21 Alepa Iso-Roobertinkatu 20-22 Toimelan opisto K-Market Roba Henry Fordin katu 5 D Autokorjaamo Jarrupoljin Oy Hernesaarenkatu 17 The Dockyard Hietalahdenranta 7 S-market Bulevardi Hietalahdenranta 11 Kirpputori Hietsumarket Perämiehenkatu 6 Baribal biljardisali Perämiehenkatu 10 Alepa Pieni Roobertinkatu 9 Kiinteistömaailma Roba Pietarinkatu 12 Alepa Pursimiehenkatu 4 Viiskulman terveysasema Alepa Viiskulma Rikhardinkatu 3 Rikhardinkadun kirjasto Tehtaankatu 1 K-market Kaivopuisto Tehtaankatu 21 Laivurin Valinta Wanha Kauppahalli Hietalahti Rööperin Lehden voit noutaa seuraavista paikoista: ? Autokorjaamot Nopea ja ystävällinen palvelu, tervetuloa! Autojen korjauksia ja määräaikaishuoltoja LAAKSTEN Oy Lönnrotinkatu 14 (sisäpiha) 00120 HKI • Puh. 09 6926994 / 040 7573725 ? Hammasteknikko ERIKOISHAMMASTEKNIKKO Puh. 09 710 533 Käenkuja 4, katutaso I lmoIta edullIsestI – soIta puh . 413 97 332 taI 413 97 300 p alvelevat lähI ja erIkoIslIIkkeet ? Vuokrataan ? Painopalvelut Olen vakituisessa työssä käyvä 42v. nainen ja etsin KALUSTETTUA VUOKRA-ASUNTOA KANTAKAUPUNGISSA n. 1.12. alkaen n. 2-4kk putkiremontin ajaksi. En tupakoi. Ei lemmikkejä. 040 581 0727 ? www.senioriterveys.fi p. 09-413 97 300 TILAA! ”Liikunta on kuin pankkiin säästäisi” Toimittaja Pirkko Arstila: 6/2018 7,10 Tukija liikuntaelimistö kaipaa huoltoa Monet sairaudet näkyvät iholla Lukumummit ja -vaarit saavat iloa lasten kanssa olosta Jos seksi hiipuu, hae apua Runsaasti parannettavaa työkulttuureissa Vanhustyön laatu ei pelkällä rahalla parane Tuhkahdutetut tunteet vievät syömisen hallinnan Senioriterveys kertoo asiantuntevasti seniori-ikäisten terveydestä! Tiedustelut 040-5020810 tanhuhovi.fi Raviradankatu 64 Tanhuhovin ROMPETORI su 30.9. klo 9-15 Tanhuhovi Kirppis täynnä tavaraa. Pöytävuokra 50€ kk Huom. Ajoreitti on muuttunut Tanhuhoville. Käännytään Gunnarla/golf tienhaarasta. Sen jälkeen selkeät keltaiset opasteet. Tervetuloa! Vanha Turuntie 371, 03150 Huhmari p. 09 413 97 300 • www.karprint.fi osaavaa nopeaa asiakasläheistä KIRJAPAINOPALVELUA
16 Viikot 39-40 • Nro 16 Kiinteistömaailma Punavuori Kalevankatu 16, 00100 Helsinki Puh. 045 2228002 punavuori@kiinteistomaailma.fi TEHOKASTA KIINTEISTÖNVÄLITYSTÄ JUURI SINULLE! Hyvä kiinteistönvälittäjä on ammattitaitoinen, vakuuttava, palvelualtis ja luotettava. Vahva ammattitaitoni takaa, että hoidan välitystehtävän pätevästi ja tehokkaasti. Vuosien kokemus yrittäjänä on opettanut, että ahkeruus ja rehellisyys palkitaan. Kiinteistömaailman yrittäjänä ja kiinteistönvälittäjänä olen juuri sinua varten, vien toimeksiannot loppuun ja teen sen mitä lupaan. Ota yhteyttä, niin jutellaan lisää! Jouni Mikkonen Yrittäjä, Kiinteistönvälittäjä, LKV, LVV, KED, IK p. 045 275 5610, jouni.mikkonen@kiinteistomaailma.fi