BITMASTER
H
AN
SH
Pursimiehenkatu 16 ? puh. (09) 174 746
bitti@bitmaster.fi ? www.bitmaster.fi
Nyt välityspalkkiot:
yksiöt = 2.480 ?
kaksiot = 3.720 ?
DM AD
BY
BY
MASTER
E
TIETOKONEHUOLTO
ERGONOMISET JA
LAADUKKAAT KENGÄT
KEVÄÄSEEN!
OEMAKERS
TERVETULOA
PALVELTAVAKSI!
Puh. 020 734 8410
Mephisto Shop Helsinki
Annankatu 34 A, 00100 HELSINKI
Palvelemme ark. 10?18, la 10?16
www.mephistoshophki.com
Eija Leino, LKV, p. 040 7242501
ARK-Kiinteistöt LKV [A], Punavuorenk. 15 B 37, 00150 HKI
RööperinLehti
Viikot 35-36 ? Nro 14/2016 ? 12. vuosikerta
KALLION NAISVOIMISTELIJAT RY:N
TOIMINTA ALKAA 1.9.2016
TANSSIT: Itämainen vatsatanssi, Afrikkalainen tanssi, UUTUUS RUMBITA/
SALSA, UUTUUS LAVIS, 95/135?/syksy
AIKUISTEN JUMPAT 80/95?/syksy: PILATES ? perusteet, keskitaso ja
jatko, Kuntojumppa/Ryhmäliikunta, CALLANETICS-kiinteytys, ASAHI ?
terveysliikunta!
LASTEN JUMPAT 45?/70?/syksy: Satujumppa (4-5v.), Jumppakerho (6-8v.) ja
Kid-Mix (9-14v.)
ANYTIME-KORTTI 250?/syksy. Jäsenmaksu aikuisille 10?/kausi
Tied. ja ilm: 15.8.-12.9. Jaana Virtanen ma-to klo 13-14 p. 09-632 584,
Seuran puhelin 15.8.-12.9. p. 050 ? 376 7001 ma ja ke klo 18-20
Netti-ilmoittautuminen,
aikataulut ja lisätiedot
www.kallionnaisvoimistelijat.com
Punavuoren ja ympäristön kaupunginosalehti
Näytön, kiintolevyn,
näppäimistön jne. vaihto
kannettavaan tietokoneeseen
TIETOKONEHUOLTO
Pöytäkoneen
komponenttien vaihto
Käyttöjärjestelmien ja
sovellusten asennukset
ja päivitykset
Tietojen palautus
Vikaselvitykset ja
-arviot
vakuutusyhtiöille
Tule meille
ennen kuin
menetät hermosi!
GLOBAL GRAPH OY
KÄYTETTYJEN TIETOKONEIDEN ERIKOISLIIKE
Virusten ja haittaohjelmien poisto
Avoinna ma ja ke 9 - 17, ti, to, pe 9-18
Helsinginkatu 14 ? 09-736 522
www.globalg.net ? globalg@sci.fi
Y
palv
www.peilisali.fi ? www.liukuovi.com
? liukuovet ja liukuovikaapistot laadukkaasti ja yksilöllisesti
MAC-KEITTIÖVEITSET
SUORAAN MAAHANTUOJALTA
Laajasta valikomastamme löydätte kotimaisten
valmistajien, kuten Lakeus design, Kabinetti,
Lupin ja Peilisalin liukuovet ja liukuovikaapistot.
TULE TUTUSTUMAAN
SUOSITTUIHIN
JAPANILAISIIN
KEITTIÖVEITSIIN!
Myös remonttipalvelut ja kalusteasennukset.
Sturenkatu 31, 00550 Helsinki | 09-2745670 | peilisali@peilisali.fi
Myyntinäyttely avoinna: MA-TO 11-17, PE: Puhelinpäivystys klo 8-15,
LA: Ajanvarauksella sopimuksen mukaan.
OSTA MYÖS VERKKOKAUPASTA
WWW.TOKYOKAN.FI
TOKYOKAN | ANNANKATU 24, 00100 HELSINKI
09-622 5553 | WWW.TOKYOKAN.FI | INFO@TOKYOKAN.FI
Nro 14 ? Viikot 35-36
2
Uusi toimistotalo alkaa
nousta Kasarmitorin
laidalle syksyn aikana
TILINTARKASTAJA
Jose Kautonen KHT
050-577 9788
jose.kautonen@tilikeisarit.fi
Tilintarkastukset pk-yrityksille, taloyhtiöille, yhdistyksille, säätiöille
TiliKeisarit Oy
Tehtaankatu 10 B 26 00140
??Kasarmitorin laidalta purettavan Helsingin rakennusviraston entiselle tontille valmistuvan uudisrakennuksen peruskivi muurattiin tänään.
? Kaartinkaupungin kehittäminen on yksi keskeisimmistä painopisteistä
kaupungille sen keskustasijainnin, historiallisen ympäristön sekä turistireittien
vuoksi. Olemme tyytyväisiä, että Kasarmitorin vanhat arvotalot saavat veroistaan seuraa tämän uudisrakennuksen myötä, sanoo
peruskiven muuraus -tilaisuudessa puhunut Helsingin apulaiskaupunginjohtaja Pekka Sauri.
Helsinki
Juustokauppa
Tuula Paalanen
Avoinna ma-pe 8-18 la 8-16
Wanha kauppahalli 73-74
00130 Helsinki ? Puh. 627 323
email: tuula.paalanen@welho.com
www.juustokauppa.com
Löydät meidät facebookista
HOITOA ALKOHOLISMIIN
Soita emännille
EN MOP SI
SÄ
Hae omasi
lehtipisteestä!
p. 010 281 2600
www.lakeudenpito.fi
0
S
lla ju äs
jelu ira äiv
ya
sk iko p
iHu ek km ikk pa
U E S I T T E LY
R 40 yn lea luua
2 ilit ss h
ie
Agouluös r
k y
m
lä
le e
tu ot boloikke
a et
n v
olt t p äjä i ja
Tu oira Venpien
?
K
TA
IN
ISH
IKO
ER
H
O
O
IT
?
VIN
RA
TO
?
UU
T
D
UU
ET
?
N
EU
0
5,9
et t
n
de in
KIT
lli va - uao lä
Cosaakusspa uvtijaise lyssä n
o ir Kispaa esitte ine s emm Rotu ina tin
t
T
VO
?V
IN
rv p u
ha egyma
a,
tia ja
pa ja aa
eo ito pi
m ahotera
o
l
i
H uo ett
s ne
ag
m
TA
IN
ISH
IKO
ER
0
5,9
Vilkkaassa kaupunkikeskustassa, eri-ikäisten talojen keskellä rakennettaessa
käytetään ja suunnitellaan
sekä arkkitehtonisesti että
rakennusteknisesti erittäin
vaativia ratkaisuja.
? Ratkaisujen löytymiseen
on tarvittu osaavia suunnittelijoita, rautaisia rakentajia ja ennen kaikkea saumatonta yhteistyötä, kuvailee
YIT:n toimitusjohtaja Kari
Kauniskangas.
Uudisrakennushanke on
edennyt suunnitellusti, kun
kevään ja kesän purkutyöt
valmistuivat ja louhinta- ja
pohjarakennetyöt saatiin alkuun aikataulussa. Louhintatyöt saadaan päätökseen
i
ev a
Le a j a
r a t a tu !
oi oit loh
hu
uk h a
ar sä
ul raunta
k
o
a
K
e stis nka
6
01 0
3/2 6,6
16
3/ ,40
6
alaen
arp ise yn
o P lila tely
rk rtugasken
a
M o po atyö
ko st
us maa
Lakeuden Emännät siivoaa satojen vuosien kokemuksella
4,9
a! t
ss ja
uu sta un
p a
yan el pu
selys enp a
:
ytit onin n t
näKhevlätajavstaa
aja n
itt e
vin u E is le
se
vToI uom a
Hy istelt o omtituuk
aOnITUllSä kiss
lm rto nio
is
i
V
va ke kun
K
N IIRss öinan
E Ven piig
KIN rilis asjöal
MÄ töö ent
EP ma alm
a v
n
o
rm
Ve
en
mä ni
taa
ula o a
art
kk l-p ss et
Ka irgi otsi iste
a k istä
u
V ai R ätysp ei osyarkyll SOA ky ?
I rk a
s nn
n m
e
ne n
KE my ess
RAVI
täynnä KESÄ 2016
tapaht
umia
IKKUNANPESUT
SYYSAURINGON ILOKSI!
RO T
TA
IN
ISH
IKO
ER
sa ee
pis s
La ok sä
OIN
Kirjamme
Viimeinen pisara -toipumisen avaimet
nyt myös äänikirjana.
än
eid
M
IL
Asiaa,
viihdettä,
tunteita,
upeita
kuvia ja
hellyttäviä
tarinoita
Osaavia
suunnittelijoita,
rautaisia rakentajia
0
6,5
RA
I
KO
16
20
2/
Minnesota-mallista hoitoa
päihde- ja peliriippuvuuteen
sekä läheisille.
Avohoito sopii hyvin myös
työelämässä oleville.
elo?syyskuun vaihteessa.
? Peruskiven muurauksen jälkeen työmaalla ryhdytään rakentamaan kellarikerroksia. Perustusmonttu
on 10 metriä syvä ja siihen
valmistuu kaksi kellarikerrosta. Alempaan kellarikerrokseen tulee ilmastointikonehuone sekä tekninen tila
ja toiseen parkkihalli?, kertoo YIT:n vastaava työnjohtaja Tero Ahonen.
? Toimistotalon runko alkaa nousta lokakuussa ja
ensimmäinen kerros, joka
alkaa näkyä torin kulmalla, valmistuu marraskuussa.
Uudet kerrokset valmistuvat noin kuukausi ja kerros -tahtia.? Tammikuussa ryhdymme asentamaan
luonnonkivistä julkisivuverhoilua ja ikkunoita alimpiin
kerroksiin eli julkisivu valmistuu pari kerrosta runkoa
jäljessä?, jatkaa Ahonen.
? Uusi toimistotalo on
seitsemän kerroksen harjakorkeudessaan ensi huhtikuussa ja valmis ensi vuoden loppuun mennessä.
? Liikenteen poikkeusjärjestelyt Kasarmitorin ympäristössä säilyvät samanlaisina rakennushankkeen loppuun saakka. Ne ovat toimineet tähän asti hyvin?,
toteaa Ahonen.
Hanke työllistää 40?50
YIT:läistä ja merkittävän
joukon alihankkijoita ja
konsultteja hankkeen aikana. Hankkeen työllistämisvaikutus on arviolta
jopa 400 henkilötyövuotta.
www.karprint.fi
Y oho om
vo va
He ppa KK karu is-Su
R rik ina
ta
MY
o rs
oik va
pp et
Ta evos
h
Irtonumero lehtipisteestä!
Luonnonmukaisesti,
ekologisesti,
puhtaasti,
aidosti.
Ekoelo Ekoelo
Luonno
nmukai
sest
Ekologis
esti
l
Puhtaa
Luonnonmukaisesti
sti
l
Aidosti
l
l
Ekologisesti
5,90
Kasvivä
hiukset kreaillä
uniiksi
uote tulo
ssa
Suot ka
ruskeaaskvavat
ultaa
Päiväk
panostaovdit
at
ympäristö
kasvatuk
seen
Jo kym
peltoalastmenesosa
a omua
? tuplast
i vuonnlu
a 2020
Tunne ma
o,
löydä siaest
net
l
Aidosti
l
Mitä
metsästä
saa kerätä?
Tilaa puh. 09 - 413 97 300 tai postittamalla oheinen
kuponki tai sähköpostilla tilaukset@karprint.fi tai lehden internet-osoitteessa.
Lehdet on tilattavissa
digitaalisena
osoitteesta
www.lehtiluukku.fi
Kotoillen
5,50
Viherkatto on
kaupungin
keidas
ravinto ? terapiat ? lääketiede ? hyvä mieli
Tositarinoita:
? vaihtoehto
ruokatiedon
valtakulttuurille
Kaupunk
siirtyi luoilaispariskunta
muviljelijö
iksi
Puhtaasti
Kylvä
koko
kesä!
Safkatutka
Multaa k
ynsien all
e
l
3/2016
6,90
Kotoillen
Vihreä kulta
on muutakin
kuin puuta
ta
Nyhtö
kova kkyasuralla
yntä
EKOELO esittelee vaihtoehtoja,
miten nykyajan ihminen voi
tuoda jokapäiväiseen arkeensa
arvovalintoja, jotka tukevat
ekologista elämäntapaa.
l
4/2016
6,90
Superfoo
dia Suom
es
Uusi vien
tit
i
? Läskihampurilainen vaihtui hyvinvointiin
? Ratsastusonnettomuus muutti elämän
? Henkisen tien neuleartesaani maadoittuu pihallaan
Tukka puhtaaksi
ilman shampoota
Sähköauton
suosio kasvaa
Hapankaali ?
hyvää, edullista
ja terveellistä
LUONTAISTERVEYS
terveyden ja hyvinvoinnin
tueksi.
4/2016
7,30
Hiivan hillitsijät
? ayurveda
? kurkuma
? kirkastettu voi
12
Keittiömestari
Sami Tallbergin
suosikit
?
?
?
?
?
Grillataan
kasviksia
voikukka
keto-orvokki
suolaheinä
ketunleipä
litulaukka
Tilaan
Antiikki ja Taide
40,00
Ase ja Erä
67,00
Bodytreeni
40,00
Ekoelo
47,00
Hevosmaailma
49,00
Kiinteistö ja Isännöitsijä 67,00
Kissafani
Luontaisterveys
Meidän Koira
Senioriterveys
Sielunpeili
Talomestari
Lehden tilaaja
Hurmaavia herkkuja
villiyrteistä
ravint
Etunimi
Lähiosoite
Puhelin
Karprint Oy
Vanha Turuntie 371
03150 Huhmari
Ennaltaehkäisy on parasta ja
tehokkainta terveydenhoitoa.
Luonto on paras lääkäri,
erityisen painoarvon lehdessä
Syks
kurs ynja
tapahtsit
umat
saa luonnonmukainen ravinto,
liikunta sekä turvalliseksi
havaitut luontaisterapiat.
Ihminen on psykofyysisIMU
TUTKSUONIUS
mull IM
taa
sosiaalinen kokonaisuus.
käsitis
yksiä
tervey
destä
Luontaisterveys antaa
Siente po
työkaluja myös psyykkisen
lysakk id
lisäävänt va
it
stustuskaryk
yä
ja sosiaalisen hyvinvoinnin
Tango
rakentamiseen ja
Ailamakriuningatarf ina
Vehviläin listi
lujittamiseen.
en:
K
iede ?
hyvä mnaisista
Valtaosa
ieli
Postitoimipaikka
käyttää
vääränkokoisia rintaliivejä
Ota talte
en!
PäätäMeIläES:
hyvinä!
Karita Aa
ltonen ke
skitty y po
sitiiviseen
Pahanla
:
a
aivokatusvinen
a
in
on ystäv
ä
Kasv
sieniäatetaan itse
puupöl
kyissä
Sukunimi
Postinumero
45,00
63,00
40,00
55,00
63,00
33,00
rohtokasvia
terveydeksi
Torjunta-aineet
saattavat heikentää
lisääntymiskykyä
o ? te
rapiat
? lääk
et
1.
luokan
postimerkki
Hapattaminen
lisää rukiin
terveysvaikutuksia
Liikaa va
n Ts
ydinvoKu
imal hernobylin
kilpirauhassa räjähti,
lisääntyi
vät myöassairaudet
s Suomes
sa
i liian vä
hän estr
H ogeenia?
tas ormonit
luomaupainoon
ruoalla
esti
oppia yleli kymmenen v
mpeäks
i itsellueontta
i
5/2016
7,30
12. vuosikerta ? nro 14
Viikot 35-36
Ryhmä Amandoja, voittaja Mervi Hämäläinen,
kaupunginjohtaja Jussi Pajunen, Suomen
Nuorkauppakamarin Alue A:n puheenjohtaja
Janne Puurunen.
2016 Positiivisin helsinkiläinen
on Mervi Hämäläinen!
??Helsinkiläisen Havis Amandan Nuorkauppakamarin ja Positiivareiden kanssa järjestämässä Positiivisin helsinkiläinen ?
kilpailussa ykkössijalle nousi
niukasti yrittäjä Mervi Hämäläinen. Hän vei 2 500 kokonaisäänimäärästä 844 ääntä. Voittaja
palkittiin tänään kaupunginjohtaja Jussi Pajusen vastaanotolla Helsingin kaupungintalolla.
Voittajaa luonnehdittiin äänestyksessä mm. iloa loistavaksi
ja kannustustavaksi, aktiiviseksi, yritteliääksi ja erittäin luovaksi persoonaksi.
? Useissa perusteluissa korostettiin Mervin olevan erittäin
iloinen ja positiivinen luonne.
Äänestäjät olivat myös selvästi
vaikuttuneita hänen aitoudestaan ja luovuudestaan. Iloisuus
ja positiivinen elämänasenne
toivat Hämäläiselle ykkössijan,
kertoo Havis Amandan Nuorkauppakamarin projektipäällikkö Hanna Holopainen.
Positiivisimmaksi helsinkiläiseksi valittu Hämäläinen osallistuu myös valtakunnalliseen
Vuoden Positiivisin Suomalainen -kilpailuun, jonka voittaja
julkistetaan vuosittaisen Positiivisuusviikon juhlaseminaarissa.
Havis Amandan nuorkauppakamari on Suomen ja Euroopan
ainoa täysin naisjäsenistä koostuva nuorkauppakamari. Kamarissa on tällä hetkellä noin
90 jäsentä. Kamari on osa Suomen nuorkauppakamarit ?järjestöä sekä kansainvälistä kehittymis- ja johtamiskoulutusjärjestöä (Junior Chamber International). Nuorkauppakamarit
vaikuttavat yhteiskuntaan positiivisesti kehittämällä nuorten
aikuisten johtamistaitoa, sosiaalista vastuuta, yrittäjyyttä ja
kansainvälisyyttä.
Ajankohtaista
Jätkäsaareen
ja Vallilaan
asuinkerrostaloja
?? Jätkäsaaren Airut-korttelin
viimeiselle tyhjälle kulmatontille suunniteltu asuinrakennus sai tänään rakennusluvan Helsingin rakennuslautakunnalta. Energiatodistuksen
mukaan rakennus on suunniteltu energiatehokkuusluokkaan B, mikä ei vielä ole kovin yleistä.
Myös Jätkäsaarenkujan ja
Malagankadun rajaamalle kulmatontille luvitettiin pääosin
8-kerroksinen asuinkerrostalo.
Pasilan konepaja-alueen
reunaan, Aleksis Kiven kadun varrelle myönnettiin rakennuslupa 4-kerroksiselle
asuinkerrostalolle. Rakennusluvan sai tänään yhteensä 171
asuntoa.
Rakennuslautakunta päätti
maksualennuksella kannustaa pientalorakentajia hakemaan rakennuslupansa hyvissä ajoin syystalvella. Jokakeväinen hakemusruuhka
ja pientalon rakennusluvan
hakeminen vasta loppukeväästä on huono yhdistelmä
niille, jotka haluavat rakentaa kesällä.
Jos asiakas jättää omakotitalon, paritalon tai rivitalon
rakentamista tai laajentamista koskevan lupahakemuksen
1.10.2016?31.1.2017 välisenä
aikana, saa hän rakennusvalvontamaksusta 20 prosenttia
alennusta. Jos pientalo on
kokonaisalaltaan 200 nelilömetriä, maksualennusta saa
noin 380 euroa.
Kaupunkipyörille Helsinki
hauskemmaksi -tunnustuspalkinto
??Art Goes Kapakka -kaupunkifestivaali on myöntänyt tämän
vuoden Helsinki hauskemmaksi
-palkinnon Helsingin kaupunkipyörille. Palkinto jaetaan vuosittain henkilölle tai yhteisölle,
joka on riemastuttanut ja vilkastuttanut Helsingin kaupunki- ja
kulttuurielämää.
Palkinto luovutettiin tänään
torstaina 18.8. Art goes Kapakan
ja sen Tsiigaa-taidenäyttelyiden
avajaisissa Artekissa. Palkinnon
luovuttivat Art Goes Kapakan
vastaava tuottaja Aida Räihälä
ja festivaalin perustaja Mikko
Leisti. Palkinnon vastaanottivat HKL:n toimitusjohtaja Ville
Lehmuskoski, HKL:n infra- ja
kalustoyksikön johtaja Artturi
Lähdetie ja HSL:n johtava liikkumisen ohjauksen asiantuntija Tarja Jääskeläinen.
? HKL on iloinen siitä, että
palkinnon perusteluissa kaupunkipyöräpalvelun todetaan tekevän Helsingin hauskemmaksi! Juuri kaupunkilaisten elämän helpottaminen, vaivaton
liikkuminen ja siten kaupunkielämän vilkastuttaminen ovat
olleet kaupunkipyöräpalvelun
tavoitteita?, HKL:n toimitusjohtaja Ville Lehmuskoski toteaa.
?Pyörien saatavuudesta kaikilla pyöräasemilla huolehditaan
jatkuvasti ja pyörien kunto varmistetaan säännöllisellä huoltoohjelmalla. Saamamme palaut-
Palkinnon vastaanottivat HKL:n infra- ja kalustoyksikön johtaja Artturi
Lähdetie, HKL:n toimitusjohtaja Ville Lehmuskoski ja HSL:n johtava
liikkumisen ohjauksen asiantuntija Tarja Jääskeläinen.
teen mukaan pyörät koetaan
myös hyviksi ajaa. Tämän vahvistaa yli odotusten kehittynyt
käyttäjämäärä, sillä pyörillä on
jo yli 12 000 rekisteröitynyttä
käyttäjää, Lehmuskoski jatkaa.
? Ajotuntuma on saanut kiitosta ja pyöriä käytetään aktiivisesti.
Kaupunkipyörien saamaa tunnustusta perustellaan sillä, että
pyöräily on yksi keskeinen rat-
kaisu kehittyvän kaupungin liikkumisen haasteisiin ja pyöräilyn
on todettu lisäävän hyvinvointia sekä säästävän aikaa kaupungissa liikuttaessa.
?Homma on lähtenyt hienosti
käyntiin. Ajotuntuma on saanut
kiitosta ja pyöriä käytetään aktiivisesti. Reipas keltainen väri piristää ja tekee pyöräilijästä myös
näkyvämmän ja näin liikkumisesta turvallisempaa. Vaikuttaa
siltä, että saamme nauttia tästä
mainiosta liikkumistavasta pitkään!? palkintoa perustellaan.
Helsingin kaupunkipyöräpalvelu avattiin toukokuussa 2016.
Tänä vuonna käytössä on 500
pyörää ja 50 pyöräasemaa, ja
ensi vuonna palvelu kasvaa täyteen mittaansa 1500 pyörän 150
aseman laajuiseksi. Kaupunkipyörät ovat yhteiskäyttöpyöriä Helsingin kantakaupungissa liikkuville ja ne toimivat osana joukkoliikenteen matkaketjua tukien kestävää liikkumista.
Kaupunkipyöräpalvelusta vastaa HKL. Palvelua ylläpitää CityBike Finland. Järjestelmän mainosmyynnistä vastaa ClearChannel ja pyörien pääyhteistyökumppani on HOK Elanto. HSL
vastaa kaupunkipyörien verkkosivustosta hsl.fi/kaupunkipyörät
sekä Reittioppaan kaupunkipyörätoiminnallisuuksista.
Nro 14 ? Viikot 35-36
4
Pääkirjoitus
Päätoimittaja
Juha Ahola
Nro 14
Asumismenot Helsingissä
kasvavat edelleen
P
ellervon taloustutkimuksen
mukaan asumismenojen
kasvu jatkuu. Asumismenottutkimuksessa asumismenojen
ennustetaan kasvavan keskimäärin
2,8 prosenttia vuodessa vuosina
2016?2018. Asumismenot nousevat
kerrostalossa omistusasunnossa
asuvilla kotitalouksilla keskimäärin
3,2 prosenttia, kerrostalossa vuokraasunnoissa 2,7 prosenttia ja omakotitaloissa 2,3 prosenttia.
Asumismenojen osuus tuloista
kasvaa edelleen. Vuonna 2016 kotitalouden tuloista keskimäärin
26,8 prosenttia menee asumiseen.
Vuonna 2018 asumismenojen osuus
tuloista nousee 28 prosenttiin. Tulokehitys on ennustevuosina hidasta,
joten asumismenot kasvavat tuloja
nopeammin. Palkansaajien nettotulot kasvavat keskimäärin noin 1
prosenttia vuodessa ja eläkeläisten
0,8 prosenttia.
Asuntojen hinnat ja vuokrat,
asumismenot ja menojen osuus
tuloista ovat eriytyneet alueellisesti.
Asuminen on selvästi kalleinta ja
asumismenojen kasvu nopeinta pääkaupunkiseudulla. Muissa suurissa
kaupungeissa asuminen on edullisempaa suhteessa tuloihin ja siten
asumiseen liittyvä taloudellinen
riski on pienempi. Pääkaupunkiseudulla asumiseen kuluu merkittävä
osa tuloista, joten asumismenojen
nousu on riski monen kotitalouden
toimeentulolle.
Asumismenojen kasvu näyttää
hieman hidastuvan, mutta menojen
ennustettu kasvu on selvästi nettotulojen kasvua ja yleisen hintatason
nousua voimakkaampaa. Asumismenoja nostavat erityisesti kasvavat
korjauskulut, jotka muodostavat
merkittävän osan hoitokuluista.
Vuokrien kasvu nostaa vuokralaisten
asumismenoja. Korot ja öljyn hinta
ovat olleet matalalla tasolla. Korkojen ja öljyn hinnan noustessa myös
asumismenot nousevat tulevina
vuosina.
Sähkön siirtohinnoissa ja kiinteistöverossa on merkittäviä nousupaineita. Tutkimuksessa tarkasteltiin
skenaariolaskelmien avulla, miten
ennustettua suuremmat korotukset
vaikuttaisivat asumismenoihin. Jos
esimerkiksi sähkön siirtohintoja korotettaisiin vuosittain 10 prosenttia,
vuonna 2018 asumismenot olisivat
sähkölämmitteisissä omakotitaloissa noin 180 euroa suuremmat kuin
ennusteen peruslaskelmassa.
Pellervon taloustutkimuksen
toteuttamassa tutkimuksessa tarkasteltiin edustavien esimerkkikotitalouksien asumismenoja 21
suurimmassa kaupungissa vuokraja omistusasumisessa. Asumisen
kokonaiskustannuksissa ovat mukana pääoma- ja hoitokustannusten
alaerät. Laskelmat osoittavat, kuinka
paljon eri kotitaloustyypeiltä kuluu
keskimäärin rahaa asumiseen. Tutkimus toteutettiin Kiinteistöliiton ja
Omakotiliiton tilauksesta.
Entistä harvemmat yritykset
joutuvat perinnän kohteeksi
??Yhä harvemmalla yrityksellä Suomessa on maksuviiveitä. Huhti-kesäkuussa
maksuviiveitä oli 17 700
yrityksellä, mikä tarkoittaa vajaata kuutta prosenttia suomalaisista yrityksistä.
Määrä on vähentynyt neljällä prosentilla vuodentakaisesta.
Suuremmilla yrityksillä
maksuviiveiden määrä kasvoi vuodentakaisesta, mutta kolme neljästä suomalaisesta yrityksistä on pieniä, ja niiden kohdalla on
tapahtunut selkeä käänne
parempaan.
Yhä useampi pieni yritys
ei joudu perinnän kohteeksi lainkaan, ja suurempien
yritysten kohdalla perittävät laskut ovat yksittäistä.
- Velat eivät siis näyttäisi kasaantuvan samoille
yrityksille, mikä on hyvä
merkki. Taantumasta selvinneet yritykset näyttävät pärjäävän hyvin ja pärjännevät jatkossakin, mikä
maalaa tulevaisuudesta hyvin positiivisen kuvan sanoo, johtaja Juha Iskala Intrum Justitialta.
Ravitsemistoiminta erottuu edelleen selvästi muista toimialoista maksuviiveiden yleisyydellä (maksuviiveitä12 prosentilla alan yrityksistä). Seuraavaksi eniten maksuviiveitä on elintarvikkeiden valmistuksessa
Ylimääräiset omenat
Sortti -asemille
??Jäikö omenasadosta
yli käyttökelvottomia
yksilöitä eikä kompostoriin mahdu
enempää? Käyttökelvottomat
omenat voi tuoda Helsingin seudun ympäristöpalveluiden Sortti-asemille puutarhajätteen
hinnalla, viidellä eurolla kuorma. Sortti-asemalla
omenat on lajiteltava omiin
keräysastioihinsa.
HSY:llä on Sortti-asema
jokaisessa pääkaupungin
kaupungissa: kaksi Helsingissä sekä yksi Espoossa,
Vantaalla ja Kirkkonummella. Sortti-asemat ovat auki
arkisin kello 7-21. Niiden
sijainnit löytyvät HSY:n verkkosivuilta, www.hsy.fi/sorttiasemat. Sortti-asemille tuoduista omenoista tehdään
biokaasua ja multaa HSY:n
biojätteen käsittelylaitoksella.
Käyttökelpoisia ylimää-
Itämeren tila muuttuu: ravinnekuormitus
vähenee, pintaveden laatu paranee
??Itämereen kohdistuva ulkoinen ravinnekuormitus
on pienentynyt huomattavasti viimeisten vuosikymmenten aikana. Kuormituksen väheneminen näkyy
esimerkiksi Helsingin edustan merialueen pintaveden
ravinnepitoisuuksien pitkäaikaisena laskuna, mikä ei
kuitenkaan tarkoita, että
Itämeren tila on yksiselitteisesti paranemassa. Ravinnekuormitus ja muut muutokset ympäristössä, esimerkiksi ilmastonmuutos,
vaikuttavat yhdessä Itämeren monimutkaisissa prosesseissa.
Levien kevätkukinta hiipuu, ja levien esiintyminen
painottuu yhä enemmän
loppukesään, mikä vaikuttaa ravintoverkossa esimerkiksi eläinplanktoniin ja
kaloihin. Viime vuosikymmeninä pohjanläheisen veden fosforiravinnepitoisuudet ovat olleet kasvussa, ja
etenkin pohjanläheisen veden lämpötila loppukesästä on ollut huomattavasti
aiempaa korkeampi. Helsingin edustan merialueen
pohjanläheisen veden fosforipitoisuudet ovat kasvaneet yli kolmanneksella, 60- ja 70-lukujen taitteen noin 30 mikrogrammaa litrassa -pitoisuuksista 2010-luvun yli 40 mikrogrammaan litrassa.
?Syynä fosforipitoisuuksi-
en kasvuun on merenpohjan huono kunto ja sen ravinteiden pidättämiskyvyn
heikkeneminen. Normaalioloissa merenpohja sitoo itseensä ravinteita?, kertoo
tutkija Emil Vahtera Helsingin kaupungin ympäristökeskuksesta.
Veden aiempaa korkeampi lämpötila johtuu muuttuneesta veden kerrostuneisuudesta ja veden kierrosta Itämeren altaiden välillä, mutta myös ilmaston
lämpenemisestä. Pohjanläheisen veden lämpötila
on noussut 70-luvun alusta 2010-luvulle noin 1,8 °C.
Koko Helsingin edustan
merialueen mittaushistorian korkein keskimääräinen
pohjanläheisen veden lämpötila, 9,9 °C mitattiin viime vuonna.
Pääkaupunkiseudun merialueen tilaa tarkkaillaan
tehokkaasti
Helsingin kaupungin ympäristökeskus tarkkailee
pääkaupunkiseudun merialueen tilaa. Pääkaupunkiseudun merialuetta on
järjestelmällisesti seurattu
jo 60-luvun lopulta lähtien. Ympäristökeskuksen
tutkimusaineisto muodostaa maailmanlaajuisestikin
harvinaisen aikasarjan, jonka avulla voidaan selvittää ympäristön tilan pitkäaikaismuutoksia. Nykyisin
seurataan useiden alueella
toimivien tahojen toimintojen ympäristövaikutuksia,
voimaloiden lauhdevesistä
puhdistettuihin jätevesiin.
Pääkaupunkiseudun merialueen veden laadussa ei
ole 2010-luvulla tapahtunut suuria muutoksia. Yleisesti ottaen veden laatu ja
vedenalainen luonto pääkaupunkiseudun edustalla
on välttävässä tai tyydyttävässä kunnossa. Sisälahdilta ei löydy lainkaan yhtenäisiä rakkoleväesiintymiä,
vesi on sameaa ja kesäisin
kasviplanktonin biomassat
kasvavat suuriksi. Ulkosaaristo on keskimäärin paremmassa kunnossa kuin
sisälahdet.
Kuva: Janne Punju.
(11 prosentilla yrityksistä).
Maksuviiveet vähenivät
yrityksillä kautta maan. Ainoastaan Kainuussa, EteläPohjanmaalla, Pohjois-Karjalassa ja Lapissa tapahtui
pientä kasvua. Lasku oli
jyrkintä Päijät-Hämeessä:
alueen yrityksillä oli 14
prosenttia vähemmän maksuviiveitä kuin vuotta aiemmin. Myös Pohjois-Savossa
maksuviiveet vähenivät selvästi: 9 prosentilla.
Eniten maksuviiveitä on
Pohjois-Savon yrityksillä (7
prosentilla) ja vähiten Ahvenanmaalla (2 prosentilla) ja Pohjanmaalla (4 prosentilla).
Helsingin suurten satamien vedessä havaittiin orgaanisia tinayhdisteitä, joita on käytetty alusten pohjamaaleissa. Niiden käyttö
on ollut jo vuosia kiellettyä, mutta aineita päätyy
veteen laivojen potkurivirtauksien sekoittamista pohjasedimenteistä. Pohjasedimenteissä haitta-aineita on
paikoitellen runsaasti.
Helen Oy:n voimalaitosten ja kaukojäähdytyslaitosten merilauhdevesien vaikutukset ovat paikallisia ja
keskittyvät pääosin joidenkin satojen metrien etäisyydelle lauhdevesien purkupaikoista.
Pääkaupunkiseudun jäte-
vedenpuhdistamoiden aiheuttama vuotuinen ravinnekuorma on yhtä suuri kuin
Vantaanjoen mukanaan tuoma kuorma. Koska puhdistettujen jätevesien aiheuttama ravinnekuormitus kohdistuu ulkosaaristoon, ovat
vaikutukset kuitenkin erilaiset. Vuosien 2014?2015
tutkimustulokset antavat
viitteitä siitä, että jätevesistä fosforia vaikeammin
puhdistettavissa oleva typpi kuormittaa pääkaupunkiseudun edustan merialuetta voimakkaammin kuin
fosfori.
räisiä omenoita voi tarjota
naapureille, työtovereille
tai vaikkapa ohikulkijoille portinpieleen sijoitettavasta laatikosta. Niistä voi ilmoittaa myös esimerkiksi Facebookin Stadin
omenapörssi -sivulla.
Osa syksyn omenasadosta voi päätyä
kuitenkin jäteastioihin.
Jotta jätteiden keräys sujuisi, astioihin tulee laittaa omenoita vain pieni
erä kerrallaan. Ämpärillinen omenoita painaa noin
viisi kiloa, joten jo muutama ämpärillinen tekee jäteastiasta liian painavan siirrettäväksi käsivoimin. Jäteauton kuljettaja saattaa työvuoronsa aikana tyhjentää
yli kolmesataa jäteastiaa,
jotka liian painavina aiheuttavat työturvallisuusriskin.
Jätkäsaareen
rakenteilla
pysäköintilaitos ja
väestönsuoja
??Jätkäsaaressa on rakennettu maanalaisia tiloja.
Asukkaille on tekeillä 900
autopaikan kaksikerroksinen pysäköintilaitos ja
9 000 hengen väestönsuoja, joka toimii normaaliaikana pysäköintitiloina. ?Pysäköintilaitos valmistuu syyslokakuussa 2016. Sinne ajetaan Välimerenkadulta yhtä
ajoluiskaa pitkin. Väestönsuoja valmistuu samaan aikaan. Koko rakennushanke alkoi louhintatöillä joulukuussa 2012.?Maanalaisiin tiloihin on rakenteilla
myös Helsingin kaupungin
Staran varikko.?Rakennushankkeiden kustannusarvio
on yhteensä noin 54 miljoonaa euroa arvonlisäverottomana.
Pysäköintilaitos ja väestönsuoja: 28 100 bruttoneliötä
Helsingin kaupungin Staran varikko: 8 100 bruttoneliötä
ajotunneli: 5 100 bruttoneliötä?Rakennuttamistehtävistä vastaa Helsingin kaupungin rakennusviraston HKR-Rakennuttaja.?
Viikot 35-36 ? Nro 14
5
Lönkka 11 saa
uuden elämän
??YIT saneeraa Helsingin
Lönnrotinkatu 11:ssä sijaitsevan toimistotalon uutta
vastaavaksi. Ankkurivuokralaiseksi tulee Lexia Asianajotoimisto.
Lexian asianajaja ja osakas Samuli Koskela antaa haastattelun yrityksen
nykyisessä Kalevankadulla sijaitsevassa toimistossa.
Muuttoon Kiinteistö Lönnrotinkatu 11:een on monia
hyviä syitä.
? Lexia on kasvanut nopeasti, joten pursuamme
nykyisistä tiloista yli. Varsinkin neuvottelutilat ovat
täynnä koko ajan, Koskela
toteaa iloisena.
Koskelan mukaan on totuttu, että asianajotoimisto
on keskustassa. Sijainnin lisäksi myös tilan toimivuus
ratkaisee.
? Fyysiset tilat eivät saa
olla toiminnan esteenä.
Lönnrotinkatu 11:n tilat
ovat helposti muunneltavissa ja ne saneerataan uutta vastaaviksi.
Nykyvaatimuksia vastaavat toimitilat lisäävät myös
työntekijöiden työhyvinvointia.
? Nykyisissä tiloissa
muun muassa ilmanvaihto
eivätkä tietoliikenneyhteydet vastaa enää yrityksemme kokoa. Tilaviin huoneisiin ei voi sijoittaa kovin
montaa työntekijää. Siihen
ei ilmanvaihto yksinkertaisesti riitä.
Uusi talotekniikkajärjestelmä pitää huolen siitä,
että valaistus, sähköistys ja
ICT-infraverkot on helppo
jakaa ja laajentaa käyttäjien
tarpeiden mukaan.
Lisäksi asiakkaiden on
ollut vaikeaa löytää parkkipaikka ydinkeskustasta.
Nyt tämäkin ongelma ratkeaa, kun Lönnrotinkatu 11:n
saadaan 40 parkkipaikkaa.
Tilat ovat yrityksen
käyntikortti
Muutto on Lexialle iso investointi. Tilaa uusissa toimistotiloissa on selvästi nykyistä enemmän, joten uusiin huonekaluihin joudutaan investoimaan paljon.
Lexia sijoittaa toimintonsa talon viidenteen ja kuudenteen kerrokseen, joka
rakennetaan täysin uutena taloon.
Lexia muutti edellisen
kerran vuonna 2007. Tällöin haluttiin myös sisustuksen viestivän asianajotoimistosta muuta kuin to-
tutun perinteistä.
? Meillä oli paljon lasia
ja valkoista, mitä ei muissa asianajotoimistoissa vielä silloin ollut. Nyt katsomme taas eteenpäin. Haluamme uutta ja erilaista, Koskela visioi.
? Muutto ja muutos pakottavat aina arvioimaan
toimintatapoja. Uusissa tiloissa panostamme enemmän yhteistiloihin ja luomme paremmat mahdollisuudet tiimityöskentelyyn.
Lexia on yritysjuridiikkaan erikoistunut lakitoimisto, joka erottautuu kilpailijoistaan asiakaskeskeisellä liiketoimintaosaamisella.
? Olemme kiinteästi mukana asiakkaiden liiketoiminnan kehittämisessä ja
aidosti lähellä asiakasta.
Toimimme jopa asiakkaidemme johtoryhmissä ja
toimitusjohtajan sparraajina.
Lexian henkilökunta pääsi vaikuttamaan toimiston
uuteen tyylisuuntaa. Tyylissä näkyvät kolme erilaista
trendiä: luonnonmukaisuus,
minimalismi ja loft-tila, jossa on hyödynnetty alkuperäisiä rakenteita.
? Luonnonmukaisuudesta olemme valinneet viherseinän ja hieman luonnonpuuta. Betonia on vastaanottotilassa ja rakennuksen
vanhat betonipylväät hiekkapuhalletaan. Minimalismi tiloissa on kautta linjan.
Sisustuksen suunnittelee
Lexian valitsema sisustusarkkitehti Katariina Lankinen. Koskela kertoo, että
ihmisläheisyys ja pehmeys korostuvat.
? Haluamme, että sisustus
kestää aikaa. Emme valinneet mitään sellaista, jota
joutuisimme uudistamaan
jo parin vuoden kuluttua.
Sutjakkaasti
sujunut
Lexiassa
yhteistyöhön
kumppaneiden kanssa ollaan oltu tyytyväisiä. Peruslinjaukset urakoinnista vastaavan YIT:n kanssa tehtiin
heti aluksi, mutta suunnittelu vietiin loppuun prosessin aikana. Kustannusten jakamisesta ollaan sovittu hyvässä yhteisymmärryksessä.
Aikatauluun ja siinä pysymiseen Koskela on ollut
erityisen tyytyväinen.
? YIT on pysynyt aikataulussa ? tai ollut jopa etu-
mistolle rakennetaan muun
muassa tavallista parempi äänieritys ja erityisesti
heidän asiakastilojensa sisustukseen on panostettu,
Lempinen toteaa.
Lexian työtilat sijoitetaan
viidenteen kerrokseen, ja
heidän asiakkaat taas viedään kuudennen kerroksen tiloihin, jossa sijaitsevat
neuvotteluhuoneet. Kuudes
kerros on myös yrityksen
käyntikortti.
? Vanha talo saa nyt uuden elämän. Liiketilat säilyvät rakennuksen kivijalassa,
johon tulee kahvilan lisäksi
CMB Restaurants Helsinki
Oy:n uusi ravintola Lönkka. Näin kiinteistö palvelee
kaikkia, Lempinen summaa.
ajassa. Laatu on vastannut
hyvin toiveitamme. Jatkuva
kommunikointi on auttanut
meitä, sillä emme ole mitään ammattirakennuttajia.
Lokakuun alussa YIT luovuttaa tilan Lexialle, joka
muuttaa tiloihin lokakuun
lopussa.
YIT:n hankekehitysjohtaja Mikko Lempinen kertoo,
että vuonna 1972 valmistuneesta kiinteistöstä säilytetään ainoastaan runko ja talon identiteetti. Esimerkiksi
julkisivu saa uuden alumiiniverhoilun, talon alkuperäisessä hengessä. Mitään
muuta talosta ei jää jäljelle.
Kiinteistön talotekniikka
oli elinkaarensa päässä, joten se uusitaan täysin. Kiinteistö saa nyt energiaa säästävän nykyaikaisen talotekniikkajärjestelmän.
Kiinteistöstä haluttiin monikäyttäjätalo, jossa 800 neliömetrin kokoinen kerros
voidaan jakaa kolmelle eri
käyttäjälle. Taloon ei tule
koppi- eikä maisemakonttoreita, vaan ns. monitilaympäristöjä, jotka mukautuvat
käyttäjän tarpeisiin.
Taloon voi tulla enintään
15 käyttäjää, mutta käytännössä 5?7 eri käyttäjää.
? Asiakas tietää, mitä tahtoo. Tämä helpottaa työtämme huomattavasti. Lexia haluaa varjella omien
asiakkaidensa luottamuksellisia asioita. Asianajotoi-
Kiinteistö Lönnrotinkatu 11
Valmistumisvuosi: 1972
Neliömäärä:
3 800 m2
Peruskorjaus:
Valmistuu lokakuussa 2016.
Uusitaan täysin kiinteistön
julkisivut, sisätilat ja
talotekniikka.
Kerroksia:
Alun perin 5 kerrosta,
peruskorjauksen yhteydessä
rakennetaan 6. kerros.
Ympäristösertifikaatti: Kiinteistöön haetaan LEED ympäristösertifikaattia
Omistaja:
OP-Vuokratuotto erikoissijoitusrahasto
Konepajan alueen katujen
rakentaminen alkaa
??Vallilan Konepajan alueen katujen ja kunnallistekniikan rakentaminen alkaa
elokuussa alueen itäosassa Traverssikujan, Teollisuuskadun, Sturenkadun ja
Aleksis Kiven kadun rajaamalla alueella.
Ensimmäisessä vaiheessa
rakennetaan Konepajankuja ja Konepajanraitti välillä Bruno Granholmin kuja?
Konepajankuja. Katujen ja
kunnallistekniikan rakentaminen jatkuu syksyyn 2017.
Työt alkavat putkitöil-
lä Aleksis Kiven kadulla.
Töistä aiheutuu tilapäisiä
liikennejärjestelyjä Aleksis Kiven kadulle Konepajankujan liittymän kohdalla. Muun muassa bussilinja
58:n ja raitiolinja 9:n käytössä oleva Sturenkadun
pysäkki (0655) lyhenee hiukan liitostöiden ajaksi, mutta pysäkki säilyy töiden aikana matkustajien käytössä.
Katujen ja kunnallistekniikan rakentamisen myötä voidaan alueen kiinteistörakentaminen aloittaa hy-
väksyttyjen asemakaavojen
mukaisesti.
Mahdollisista alueen sisäisistä kulkuyhteyksien työnaikaisista järjestelyistä tiedotetaan alueen toimijoille
erikseen.
Katujen ja kunnallistekniikan rakentamisesta vastaa Helsingin kaupungin
rakentamispalvelu Stara.
Yleisten töiden lautakunta
hyväksyi alueen katusuunnitelmat 8.9.2015.
Nro 14 ? Viikot 35-36
6
Päivyri
Sunnuntaiksi
Viikon mietelause:
Köyhyys ei ole häpeä,
mutta sen häpeäminen on.
Benjamin Franklin
(1706-1790)
Nimipäivät:
Viikko 35
Ma 29.8. Iina, Iines, Inari
Ti 30.8. Eemeli, Eemil, Eemi
Ke 31.8. Arvi
To 1.9. Pirkka
Pe 2.9. Sini, Justus, Sinikka
La 3.9. Soile, Soili, Soila
Su 4.9. Ansa
Viikko 36
Ma 5.9. Roni, Mainio
Ti 6.9. Asko
Ke 7.9. Miro, Milo, Arho, Arhippa
To 8.9. Taimi
Pe 9.9. Vertti, Isto, Eevert
La 10.9. Kalevi, Kaleva
Su 11.9. Santeri, Santtu, Sandra, Aleksanteri
Olen saanut
Kiitollisuus
Luuk. 17:11?19
Olen saanut osani tuskasta, mutta olen myös ollut
onnellinen.
Olen saanut itkeä sekä
ilosta, että surusta.
Olen saanut kikattaa tikahtuakseni ja karjua ääneni käheäksi.
Olen saanut nukkua pitkään ja herätä aamun varhaisiin säteisiin.
Olen saanut olla ylpeä
ja hävetä silmät päästäni.
Olen saanut oppia uusia
asioita ja unohtaa turhia.
Olen saanut kaksin käsin auttaa toisia ja tulla autetuksi.
Olen saanut kuulla käen
kukkuvan ja lumen narskahtavan.
Olen saanut lämpimän
kodin ja kokea myös, miltä
tuntuu turvattomuus.
Olen saanut jokapäiväi-
sen leipäni ja ymmärtää,
ettei se ole itsestään selvää.
Olen saanut vapauksia, ja
kun käytin niitä itsekkäästi, anteeksi.
Olen saanut nähdä kokonaista elämää ja katsoa
kuolemaa silmästä silmään.
Olen saanut juosta jalkani
kipeiksi ja olla rampa, jolla on terveet jalat.
Olen saanut katsoa aurinkoon ja kastua sateessa.
Olen saanut kasvaa ja kokea kasvukipuja.
Olen saanut tutkia itseäni ja löytää hyvän ja pahan.
Olen saanut juosta myötätuuleen ja irvistää vastamyrskyssä.
Olen saanut tulla minuna
esiin ja vetäytyä lepäämään.
Olen saanut kuulla ukkosen jylinän ja saanut suojan salamoilta.
Olen saanut nauttia kehon väreilystä ja kokea
kipua.
Olen saanut kuulla viisaita ajatuksia ja minulta on
kysytty neuvoa.
Olen saanut koskettaa ja
tulla kosketetuksi.
Olen saanut rohkaistua
ja pelätä.
Olen saanut tulla ymmärretyksi ja käyttää taitoni,
jotta tulisin ymmärretyksi.
Olen saanut paljon lahjaksi ja opetella luopumaan.
Olen saanut antaa rakkautta ja tulla rakastetuksi.
Ja mikä tärkeintä,
olen saanut sielunrauhan,
enkä tullut hylätyksi.
Kaikesta tästä kiitän häntä, jolta sain ikuisuuden.
Minä en katoa. Minä elän.
Kalle Virta
Kirjoittaja on Kansan
Raamattuseuran
varatoiminnanjohtaja
TILINTARKASTAJA
Jose Kautonen KHT
050-577 9788
jose.kautonen@tilikeisarit.fi
Tilintarkastukset pk-yrityksille, taloyhtiöille, yhdistyksille, säätiöille
TiliKeisarit Oy
Tehtaankatu 10 B 26 00140
Helsinki
Teosesittelyjä Helsingin
kaupunginteatterissa
??Lisätietoja näytelmästä
www.hkt.fi
Kirjailija-ohjaaja
Pasi
Lampela kertoo Kenraalista ja Casanovasta yleisölle avoimessa, maksuttomassa
teosesittelyssä maanantaina 29. elokuuta klo 17.30
Pengerkadun näyttämön
lämpiössä.
Tilaisuuten on vapaa pääsy!
Rooleissa Santeri Kinnunen, Pekka Laiho, Saija
Lentonen, Jouko Klemettilä ja Rauno Ahonen.
Suviyö valssi
Suviyön tuuli soittaa,
kun linnut vaikenee.
Kuu varjon heittää
kaukaa noustessaan.
Varjo alleen peittää
jäljet öisen kulkijan.
Soiton kaukaa kuulen
valssin niin kaihoisan.
Suviyön tuuli soittaa,
yön äänet vaikenee.
Pöllö salmensuun
kohentaa kaulustaan.
Ulpukka öinen herää
oottamaan sulhoaan.
Soiton kaukaa kuulen,
valssin niin kaihoisan.
Suviyön tuuli soittaa
sävelen viimeisen.
Kuu varjon heittää
pöllöön uinuvaan.
Kukkaistyttö nukkuu,
herää aamuun valkeaan.
Soiton soi viimeinen.
Suviyön tuuli soittaa,
kun linnut vaikenee.
Soiton kaukaa kuulen,
Valssi soi viimeinen.
Toivo Levanko lyyrikko
Säveltäjät: Lajunen/Lindqvist
Kesäinen ilmakuva.
Suomenlinnan tunnelin peruskorjauksen suunnittelu alkaa
??Suomenlinnan hoitokunta on tänään allekirjoittanut
sopimuksen YIT:n ja Pöyryn kanssa maailmanperintökohde Suomenlinnan
tunnelin peruskorjauksesta.
YIT ja Pöyry muodostavat
Suomenlinnan hoitokunnan
kanssa allianssin, joka vastaa hankkeen suunnittelusta ja toteutuksesta.
Hankkeen budjetti on 7
miljoonaa euroa.
Hanke toteutetaan allianssimallilla, jossa tilaaja,
käyttäjät, suunnittelijat ja
toteuttajat ovat alusta alkaen mukana. Projektin osapuolet vastaavat yhdessä
suunnittelusta, rakennuttamisesta ja toteutuksesta jakaen projektiin liittyvät riskit ja hyödyt.
? Hanke on pieni ja erityisesti tästä johtuen haastava allianssimallilla toteutettavaksi. Mallia on tähän
mennessä sovellettu pääsääntöisesti suurissa ja monimuotoisissa hankekokonaisuuksissa ja nyt Suomenlinnassa pääsemme soveltamaan saatuja oppeja eri
kokoluokan hankkeessa. Lisäksi toimiminen ainutlaatuisessa ympäristössä asettaa haasteita hankkeen toteuttamiselle. Olemme erittäin iloisia saamastamme
mahdollisuudesta sekä Suomenlinnan tunnelihankkeen
toteuttamisen että hankemallien kehittämisen nä-
Suomenlinnan tunneli.
kökulmasta, kertoo YIT:n
kallionrakentamisesta vastaavan yksikön johtaja Ari
Bergström.
Nyt alkaa hankkeen kehitysvaihe, joka kestää arviolta loppuvuoden. Kehitysvaiheessa suunnitellaan
toteutuksen yksityiskohdat
sekä hankkeen edellyttämät
poikkeusjärjestelyt. Tunnelin korjaaminen alkaa keväällä 2017.
Merilinnoitus Suomenlinna yhdistyy kaupungin
kunnallistekniseen verkkoon meren alitse kulkevan
tunnelin kautta. Tunnelia
pitkin tulevat suomenlinnalaisille kaukolämpö, viemäröinti, vesi, sähkö sekä
tietoliikenneyhteydet. Tunneli on tarkoitettu myös hälytysajoneuvojen käyttöön.
Suomenlinna on Helsingin
kaupunginosa, jossa asuu
ympäri vuoden 800 ihmistä,
työskentelee vuodenajasta
riippuen 400?500 henkilöä ja käy vuosittain yli
930 000 vierailijaa tutustumassa maailmanperintökohteeseen. Tunneliremontilla
varmistetaan heidän tarvitsemiensa kunnallisteknisten palveluiden jatkuvuus.
Viikot 35-36 ? Nro 14
7
Jorma Haanpään
muistolle
3000 uutta parkkipaikkaa ja
30 sähköauton latauspistettä
Elämä rientää ohitsein,
kuulet laulun viimeisen.
Miksi kaikki turhaa ois,
tulla, olla ? mennä pois?
Sä olit elämänhaluinen,
jaksoit aina huomiseen.
Lämmin liekki povellais
käänsi katsees tähtihin.
Voimat kerran vähenee,
kun lähtöhetki lähenee.
Varjot kauaksi lankeaa,
kyynel silmää kaunistaa.
Kirkkaat tähdet taivaan
sinun tietäs
valaiskoon.
Hohde valkoisten
lyhtyjen
sinulle rauhan
antakoon.
Uskoit Isään
suurimpaan,
Hän sinua nyt
suojelkoon.
Maisemas näät ihanan
luona puron valkean.
Kaikki hetket muistojen
säilyy aarteina elämän.
Vain kerran matkaa teet,
vuokses vuotaa
kyyneleet.
Rakas sä huolta kannoit,
voimat, kaiken annoit.
Sä olit elämänhaluinen,
jaksoit aina huomiseen.
Olet ystävämme
yhteinen,
aika on kiitosten?
Menneet ovat vuodet,
sä meille paljon annoit.
Elämä riensi ohitsein,
tuli aika jäähyväisten?
Jäähyväiset ystävälle.
Toivo Levanko
lyyrikko
Pohjolan Liikenteelle
iso kasvu pääkaupunkiseudulla
Uusia busseja, lisää
työpaikkoja ja varikko
??Pohjolan Liikenne on lisännyt bussiliikennettään
Espoossa ja Helsingissä ennätyksellisesti. Yhtiö voitti
HSL:n tarjouskilpailussa viime vuoden lopulla kolme
kohdetta, kaksi Espoossa
ja yhden Helsingissä.
? Tämä on merkinnyt
meille yhteensä lähes sadan ns. autopäivän liikennelisäystä, 160 henkilön
rekrytointia ja 59 uuden
bussin hankintaa. Kyseessä on Pohjolan Liikenteen
historian suurin yksittäinen liikenteen aloitus, toimitusjohtaja Heikki Alanko kertoo.
Kilpailuvoiton
myötä
Pohjolan Liikenne liikennöi
Espoossa linjoja 143, 145,
147/N, 150/N, 164, 165/N,
531 ja 542. Espoosta hoidetaan myös väliaikaista
metron korvausliikennettä
Länsimetron aukeamiseen
saakka. Helsingissä jatkuu
linjojen 67 ja 64 liikennöinti, ja lisäksi liikennöidään
linjat 65 ja 66.
Uudet bussit tulevat nyt
käynnistyneiden Espoon ja
Helsingin linjojen matkustajien käyttöön. Busseissa on
matkustusmukavuutta lisäävä ilmastointi ja väljät matkustamotilat. Kaikissa autoissa on usb-latauspistokkeet mobiililaitteille. Matkustajien turvallisuutta parantavat valvontakamerat,
kuljettajan turvaohjaamo
sekä alkolukko. Busseissa
on myös kotimaiset, turvalliset sähköliukuovet, jotka
lyhentävät pysähtymisaikoja
ja helpottavat matkustajien
kulkua. Bussien päästötaso
on puhtainta mahdollista
Euro 6 ?luokkaa. Kuljettajien vaihdot tehdään ympäristöystävällisillä sähköautoilla, joita Pohjolan Liikenteellä on käytössään jo
parikymmentä.
? Olemme erittäin tyytyväisiä, että voimme tarjota
asiakkaille uusinta matkustusmukavuutta. Asiakkaidemme ohella ympäristöstä huolehtiminen ja vastuullisuus ovat meille tärkeitä.
Pyrimme kehittämään toimintaamme siten, että ympäristön kuormitus minimoidaan, Alanko toteaa.
Lisävarikko
Finnoonniittyyn
Espoon suunnalla laajenevan liikenteen tueksi Pohjolan Liikenne on rakentanut lisävarikon Espoon Finnoonniittyyn. Yhtiön toinen varikko toimii Suomenojalla.
Uudella Espoon varikolla
on yhteensä 49 bussipaikkaa ja toiminnan edellyttämät konttori- sekä taukotilat. Sinne tullaan sijoittamaan myöhemmin myös
pesuhalli ja bussien tankkauspiste. Espoon suunnan
liikennettä hoidetaan yhtiön molemmilta varikoilta,
jolloin niiltä työskentelee
yhteensä 230 kuljettajaa.
??Laajentunut pysäköintitalo P5 nostaa lentoaseman parkkipaikkojen kokonaismäärän 13 000:een.
4600 pysäköintipaikallaan
P5 on tiettävästi Suomen
suurin parkkitalo. Laajennuksen punainen lanka on energiatehokkuus.
Finavia käynnisti pysäköintitalo P5:n laajennustyöt syksyllä 2014. Alkuperäiseen rakennukseen
on nyt rakennettu kaksi
lisäkerrosta ja uusi lisäosa. Tuloksena on 3000
uutta parkkipaikkaa.
? Helsinki-Vantaan infrastruktuuri kehittyy valtavasti, kun valmistaudumme palvelemaan 20
miljoonaa
vuosittaista
matkustajaa vuonna 2020.
Mitä enemmän matkustajamäärä kasvaa, sitä
enemmän tarvitaan myös
parkkipaikkoja, HelsinkiVantaan lentoasemanjohtaja Ville Haapasaari Finaviasta kertoo.
Parkkitalon laajennus
nostaa Helsinki-Vantaan
parkkipaikkojen kokonaismäärän 13 000:een.
P5:ssa pysäköintipaikkoja on nyt 4600.
? Tiettävästi kyseessä
on Suomen suurin parkkitalo. Olemme asentaneet parkkitaloon kattotasoa lukuun ottamatta
paikkakohtaisen opastuksen, jonka ansiosta park-
kiruudun löytyminen helpottuu. Pysäköintiä voi
helpottaa myös varaamalla parkkipaikan etukäteen verkkosivuiltamme
tai mobiilisovelluksemme
kautta, Haapasaari sanoo.
P5:ssa asiointia nopeuttaa ja helpottaa lisäksi rekisterikilven tunnistusjärjestelmä, joka pyritään
asentamaan tulevaisuudessa lentoaseman kaikkiin pysäköintitaloihin.
Energiatehokkuus
ja sähköauton
latauspiste osa
nykyaikaista
matkustusprosessia
Betonirakenteinen P5
on kylmä pysäköintilaitos, joten tiloja ei ole hissejä, porrastorneja ja tiettyjä teknillisiä tiloja lukuun ottamatta tarve lämmittää lainkaan. 120 000
neliömetrin kokoisen rakennuksen valaistus koostuu led-valaisimista, joita
pelkillä pysäköintitasoilla
on lähes 3 000.
? Älykkäällä ohjauksella varustetulla led-valaistuksella saavutetaan jopa
80 % energiansäästö verrattuna perinteisiin valaistusratkaisuihin. Tällä on
merkittävä vaikutus rakennuksen hiilidioksidipäästöihin, Finavian pro-
jektipäällikkö Esa-Pekka
Timonen kertoo.
Sähkökäyttöiset eli sähkö- ja hybridiautot ovat
yleistyneet
maailmalla
vauhdilla. Myös Suomessa kehitys on nousujohteista. Liikenne- ja viestintäministeriö arvioi sähkökäyttöisten autojen määrän moninkertaistuvan
Suomessa tulevien vuosien aikana.
Finavia vastasi kasvavaan kysyntään rakentamalla P5:seen sähköauton latauspisteet yli 30
autolle.
? Pysäköintialueet ovat
luonnollinen paikka ladata akkuja. Lentoasemalle
pysäköidään usein ainakin päiväksi ja yleensä pidemmäksikin aikaa, siksi
latausmahdollisuus lentoasemalla on tärkeää, Timonen kertoo.
Helsinki-Vantaan P1-pysäköintitalossa on ollut
sähköauton latausmahdollisuus jo parin vuoden
ajan, ja tarvetta lisäkapasiteetille on ollut. P5:n latausalue on suunniteltu
siten, että latauspisteiden
määrää voidaan tulevina
vuosina lisätä.
? Helppokäyttöiset latauspisteet ovat tärkeä
osa nykyaikaista matkustusprosessia ja asiakkaiden palvelukokonaisuutta
sekä kestävää kehitystä ja
ympäristövastuullisuutta,
Timonen jatkaa.
Sähköauton latauspisteitä löytyy Helsinki-Vantaan lisäksi Ivalon lentoasemalta. Oulun lentoasemalla autoa voi lämmittää
sähköllä, ja alue soveltuu myös sähköautojen
hidaslataukseen. Tulevana syksynä latauspisteitä
asennetaan Oulun, Rovaniemen ja Kittilän lentoasemille.
Junayhteyden
suosio kasvussa
P5:n laajennus on osa
Finavian käynnistämää
noin miljardin euron kehitysohjelmaa, jonka tavoitteena on vahvistaa Helsinki-Vantaan asemaa Euroopan johtavien vaihtolentoasemien joukossa.
Kehitysohjelman myötä
Helsinki-Vantaan liikenneyhteydet ovat monipuolistuneet. Uusien parkkipaikkojen lisäksi lentoasemalle avautui kesällä 2015 junayhteys, jonka ansiosta se on entistä
paremmin saavutettavissa
eri puolilta Suomea. Vuoden 2016 ensimmäisellä
neljänneksellä jo 13 prosenttia Helsinki-Vantaalle tulevista matkustajista
saapui junalla.
KOM- teatterissa syksyn tullen
??KOM-teatterissa keväällä
ensi-iltansa saaneen kantaesityksen Pasi Was Heren
lisäesitykset jatkuvat joulukuun alkuun saakka. Haikean riemukkaassa näytelmässä sukelletaan suoraan
80-luvun Suomeen ja kasarilasten vivahteikkaaseen
elämään. Pasi Was Here
kertoo kahdesta ystävästä, jotka jakoivat lapsuuden parhaat hetket ja suurimmat unelmat. Kuitenkin
samoista lähtökohdista rakentui kaksi täysin erilaista, traagistakin elämänkoh-
taloa. Suositun esityksen
ehti nähdä kevätkaudella
lähes 14 000 katsojaa.
Näytelmässä tekevät huikeat roolityöt KOM-teatterin ensembleen kuuluvat
näyttelijät Juho Milonoff
ja Vilma Melasniemi sekä
uutena KOM-teatterin vakituisena näyttelijänä aloittanut Johannes Holopainen
sekä ensimmäistä kertaa
KOM-teatterissa vieraileva
Robert Enckell. Esityksen
on käsikirjoittanut Veikko
Nuutinen ja ohjannut Lauri Maijala.
Modernin näytelmäkirjallisuuden merkkiteos Hamletinkone saa neljä lisäesitystä loppusyksyllä Helsingissä. Yksi niistä on vierailuesitys Vuotalossa. Elämäänsä kyllästyneenä Hamletina nähdään KOM-teatterin vakiokaartiin kuuluva näyttelijä Niko Saarela.
Musiikillisena virtuoosina
taituroi Marzi Nyman. Heiner Müllerin käsikirjoittama
kulttinäytelmä Hamletinkone sai ensi-iltansa KOM-teatterissa huhtikuussa ja sen
kaikki esitykset olivat lop-
puunmyytyjä.?KOM-teatterin Ravintolanäyttämö aloittaa syyskautensa Taru Nymannin sekä Kaj ja Kalle
Chydeniuksen takuuvarmalla lauluillalla elokuun
lopussa. Muiden maanantai- ja torstai-iltojen ohjelmatarjonnasta vastaavat
mm. huippulahjakas Verneri Pohjola Quartet, georgialais-suomalainen Irma Agiashvili sekä helsinkiläinen
lauluntekijä Joy Regwan.
Nro 14 ? Viikot 35-36
8
Risto Kolanen
Elokuun kuvataidetta
??Elokuu aukesi kuvataiteelle laajasti ja kauniina. Lomia pitäneet galleriat
avautuivat; joidenkin ovet
olivat auki myyntinäyttelyinä tai vierailuina muualla
Suomessa.
Galleria Dix, Uudenmaankadulta, esittelee Paula Oinosen kauniita öljyväritöitä
?Rakasta tänään, huomenna...? alla. Hän on pitkän
linjan kuvataitelija, joka on
käynyt Taideakatemian ja
asunut välillä Portugalissa.
Taitelija karttaa julkisuutta
eikä hänestä ollut henkilötietoja tai esittelyä jaossa.
Gallerianpitäjä kertoi, että
viime vuonna oli iso näyttely Madridissa. DIX:n vuokra
menee kokonaisuudessaan
Heikki ja Hilma Honkasen
säätiölle, jonka he perustivat tukemaan vähävaraisia
suomalaisia luovissa ammateissa. Juuri avattu Eeva-Sofia Rauramon näyttely on 8.9. asti esillä.
Maalaus syntyy
mysteeristä
G12 on sekä Helsingissä
että Kuopiossa toimiva galleria. Annankadulla, Bulevardin kulmassa sijaitsevan
galleria elokuun taitelija on
Päivi Jokinen. Hän maalaa
hyvin mielikuvituksellisia
ja väreiltään kauniita töitä.
Näyttelyn nimi on ?Vanhasta muistista?.
?
Öljyvärimaalauksia,
joita kuvittelen pensselillä veistäväni, kutovani ja
kaivertavani. Tunteiden ja
mielikuvituksen purkamista. Innostavaa, kiinnostavaa. Muistoja, tämä hetki
ja toiveita tulevasta,
lempeästi pään asioita
käsitellen, taitelija sanoo.
Jokisen töissä väri elää.
Hän piirtää ja luonnostelee paljon. ? Maalauksen
syntyminen on lähes aina
mysteeri. Maalaamisen aloitan väreillä vaistonvaraisesti, se vie mennessään. Lähes kaikilla maalauksillani
on silmät ja kädet. Silmiin
on tarttunut paljon sanoja,
eivätkä kädet ole nyrkissä.
Pronssivesitoksia
Punavuoressa
Jade Galleryssa on esillä koko elokuun ajan transylvanialaisen kuvanveistäjä Bela Czitromin vankkoja töitä. Taitelijan työt ovat
kannanottoja sitä vastaan,
että inhimillisyys on usein
kauppatavaraa maailmassa
ja avuttomuus heijastuu välinpitämättömyytenä puuttua asioihin, kuten silkkaan
vääryyteen. Hän on vaikuttanut 25 vuotta Suomessa.
Elokuun 31. päivänä on vielä taitelijatapaaminen näyttelyn pääteeksi.
? Kuvaamani hahmot kertovat ihmisolemuksen monikerroksisuudesta ja käsittelevät alueita, jotka ovat
yleensä kätkettyjä ja yksityisiä, mutta joilla on yleismaailmallista pätevyyttä.
Teoksissani on myös huumoria, kauneutta ja valoa.
Kauneus ja rumuus muo-
Ihmisen
muisto jatkuu
Paula Oinosen öljyvärimaalaus
Ässähai. Kuva: Raimo
Granberg
dostavat yhdessä minua
kiinnostavan muotokielen
ja sisällön välisen jännitteen, Czitrom kertoo meille.
Avara
luontokaupunki
Kuvataitelija Jussi Twoseven työskenteli heinäkuun
Galleria Heinossa ja maalasi suoraan seinään, akryyli
ja spraymaali kankaalle teoksiaan. ?Avara luonto? -aiheella hän tekee maalauksia, joissa kaupunkiympäristön unohdetut, mutta näkyvät pinnat on otettu taidekäyttöön. Paikan päällä
tehdyistä töistä syntyy gallerian tilan kokoinen, monumentaalinen maalausinstallaatio.
Kadulla taide on väliaikaista. Miten se muuttuu
sisätilassa? Nuoren polven
kuvataitelija käyttää taitelijanimeä ja suostui kuvaan vain takaapäin. Esillä 29.8. asti.
Kolme virolaista
sukupolvea
Bela Czitrom ja veistostyönsä Portrait, 2016. Kuva: Raimo
Granberg
Mara Ljutjuk (vas) ja tätinsä Mari Roosvalt.
edesmenneen Evald Okaksen Auringonlasku
-teoksen vieressä. Kolmen polven jatkumo.
Kuva: Raimo Granberg
lapsen Mara Ljutjukin töitä.
Edellinen on realistista ekspressiiviseksi romantikoksi
kehittynyt taitelija. Nuorimman sukupolven edustajan
työt ovat kertovia; katsoja
näkee tuttuja tarinoita elämästä. Myös vanhan mestarin toinen tytär, Ljutjukin
äiti maalaa.
Galleria kajaste sijaitsee
Bulevardin ja Albertinkadun kulmassa Punavuoren
reunalla. Sen erittäin upea
elokuun näyttely on ?Kolme sukupolvea ? maalauksia?, jonka alakerran teokset ovat esillä 28.8. asti.
Sitten tulee Jenni Uusitalon ?Lelu? -näyttely.
Evald Okas oli lähes
100-vuotiaaksi elänyt virolainen taitelija, joka noudatti klassista muotokieltä.
Hänen teoksiaan leimaa värikylläisyys, figuratiivisuus
ja taitava viivankäyttö. Kuvauksenkohteita olivat yhtä
hyvin alastontutkielma kuin
kaupunki- tai teollisuusmaisema.
Taiteellinen perimä siirtyi
sukupolvelta toiselle. Okasin maalausten lisäksi näyttelyssä on esillä tyttären
Mari Roosvaltin ja lapsen-
Galleria Sculptor esittelee Helsingin juhlaviikoille ajoittuvan kutsunäyttelyn syntyjään amerikkalaisen Warren Kingin pahvisia veistoksia. Hän tarkastelee sitä, miten ihmisyhteyden voi menettää, löytää uudelleen ja jälleen rakentaa. Kuusi vuotta sitten
King matkusti ensimmäistä
kertaa Kiinaan kylään, jossa
hänen perheensä asui sukupolvien ajan. Ihmiset tulivat juttelemaan hänelle, ja
heillä oli yhä muistoja taitelijan isovanhemmista, jotka
asuivat kylässä ennen Kiinan sisällissotaa.
Kingin viimeisin teos
koostuu sarjasta aidonkokoisia ihmishahmoja, jotka
on rakennettu käyttäen ainoastaan pahvia ja liimaa.
Projekti jatkuu edelleen ja
sen tavoitteena on muotoilla Kiinassa vuosikausia asuneiden isovanhempien kotikylän asukkaat yksi kerrallaan. Tavanomaiset ja hyljeksityt materiaalit viittaavat
niiden yhteyksien olemukseen, joita taiteilija yrittää
jälleen rakentaa. Veistosten
muodot ovat pelkistettyjä.
Näyttelyssä
nähdään
myös ?Find yourself lose
yourself?-teos, joka on Warren Kingin ja Joanne Grüne-Yanoffin yhteistyöprojekti. Warren King on paikalla Taiteiden yönä 25.8.
klo 18?21.
Päivi Jokinen ja teoksensa Rapistuva muisto, 2015.
Kuva: Raimo Granberg
Jussi Twoseven katselee näyttävää työtään BUBO bubo (Huuhkaja). Ku
Suomalaisia
Espanjan sodassa
Mies soittaa haitarilla espanjanlauluja. kirjailija, elokuvaohjaaja yhtyy lauluihin espanjaksi. Tunnistan
tasavaltalaisen
armeijan
15., kansainvälisen prikaatin tunnuslaulun, jota suomalaiset kutsuvat sanoilla
?Rumba la, rumba la, rumba la?, vaikka sillä on toinen, oikea nimi.
Rööperin Taidesalongissa
Iso-Roballa koimme 16.8.
vangitsevan yhteisen tunnelman. Katariina Lillqvistin lavasteinstallaatio ?Radio Dolores? avattiin osana
hänen saman nimistä monitaideteostaan, joka koostuu myös radio-ohjelmasta ja animaatioelokuvasta. Laulaja on Lillqvist itse,
haitarinsoittaja Kusti Vuorinen.
Työ on osa yhteispohjoismaista
liikkuvaa taideprojektia ?A Train to
Spain?, joka on
omistettu pohjoismaisille vapaaehtoisille Espanjan sisällissodassa 1936-39.
Suomesta lähti vähemmän vapaaehtoisia kuin muista
pohjoismaista. Mutta työn kohteena
on Aaltosen kenkätehtaan työntekijä Aleksanteri Kivi,
joka katosi Malagan
taisteluissa 1937.
Taidesalongissa on
nukkeanimaatio- ja
lavastekuvia, joissa
Amerikkalaissyntyinen
taiteilija Warren King ja hänen
TN10 ?yhteistyöprojektissa
mukana oleva Joanne
Grûne-Yanoff sekä heidän
yhteistyössä tekemänsä teos
Find yourself lose yourself,
2016, kuparilanka, leijanaru,
pahvi, muste, hartsi, Galleria
Sculptor.
on Aaltosen tehtaan sali,
Malagan baari, poliisiasema ja vankila, vanha Singer-ompelukone sekä puoliso Tyyne Kivi eri paikoissa
Tampereella ja Malagassa.
Ekologiaa
kaupunkiin
Tiketti Gallerian elokuus-
Katariina Lillqvist ja kuva Aleksanteri
Viikot 35-36 ? Nro 14
uva: Raimo Granberg
9
Kulttuurin elokuu vireästi liikkeelle
sa on Kristiina Ljokkoin yksityisnäyttely ?Jälke(e)ni?,
joka esittelee maalauksia
ja uusia ?eläviä veistoksia?, joissa yhdistyvät epäorgaaninen keramiikkaa ja
orgaaniset sienet. Niissä
ihmisen aika kohtaa usein
biologisen ajan. Muita tärkeitä teemoja ovat elämän
kiertokulku ja mittasuhteiden sekä näkökulman
irrottaminen ihmiskeskeisyydestä.
Teoksissa pohditaan kaupunki-käsitteen muutosta.
Kaupan keskittymät haluttiin keskiajalla erottaa ns.
villistä luonnosta. Muureilla, kivetyillä kaduilla ja rakennuksilla pyrittiin suojelemaan kaupunkilaisia
sääilmiöiltä, petoeläimiltä
ja muulta kontrolloinnin
ulottumattomissa olevalta
luonnolta. Luonnon ja kulttuurin välistä tiukkaa rajaa
ei enää ole, eikä yhdyskuntasuunnittelussa voida enää
ummistaa silmiä muiden
eliölajien tarpeilta. Taustalla soi uusi musiikki.
Burleskin
kimalle ja arki
Valokuvaaja Minna Jerrmanin hieno kesänäyttely
Jukka Male Museossa kurkistaa suomalaisten burleskitaiteilijoiden elämään estradeilla ja kulissien takana.
Jermann kuvaa hyvin
myös kimallekansan arjen,
arkiset vaatetyöt ja meikkaukset takahuoneessa.
Valokuvanäyttelyssä esitellään kolmen burleskitaiteilijan, Bettie Blackheartin, Pepper Sparklesin ja
Sir Willy Waterlilyn arkea
ja esityksiä. Sekä muiden
kotimaisten ja kansainvälisten burleskitähtien vauhdikkaita ohjelmanumeroita
Helsingin lavoilla.
Kenellä on illan upein
esitys? Millaisella ompelukoneella tähti ompelee
burleskiasunsa? Esitykset
ovat täynnä näyttävää kimalletta, sulkia, leikittelyä
ja draamaa. Työtä tehdään
intohimosta, mutta taustalla
on myös kova ammattitaito ja pitkäjännitteinen valmistautuminen esityksiin ?
sekä tiivis yhteishenki.
Burleskin
maailmassa
Suomi on merkittävä tapahtumapaikka. Vuosittain
on kaksipäiväinen Helsinki
Burlesque -festivaali sekä
kymmeniä pienempiä tapahtumia. Minna Jerrman
on kuvannut esityksiä vuodesta 2013. Näyttely on
esillä 26.8. asti Kaapelitalon B-rapussa.
??URB, FLOW, Juhlaviikot
ja Stage sekä moni tuo elokuulle kulttuuriähkyn, tarjonnan runsauden.
Hupalahdessa ähky vaihtui tanssiliikkeiksi: ... kaappikello ei malta lopettaa /
toivoisi että hiljaisuus on /
riistettävä melun keskeltä.
/ muurahainen, / eksynyt
polultaan / uudistaa yhdyskuntaa.
Tällaisen runon lopun
sain tuolilleni, kun istuin
Huopalahden vanhan asemarakennuksen odotushalliin. Asematilassa, vallatussa kulttuuri- ja yhteisötilassa alkoi Hanna Heinon ja
Maija Ripatin tanssi, joka
rytmittyi eri puolille laitettujen vastaavien tekstien ja maalausten ympärille sekä katseisiin. Toinen
tekee sensuelleja tanssiliikkeitä vanhamallisissa alusvaatteissa; toinen puolestaan isoja, hitaampia liikkeitä.
LIEPAUs on teos odottamisesta ja pysähtymisestä.
Kolme iltaa olivat varmasti erilaisia kokemuksia yleisölle, jota ei mahdu paljoa.
URB laajeni
koko Helsinkiin
URB kaupunkifestivaali
oli jo 16. kerran Helsingissä. Pääpaikkana on Kiasma,
mutta se laajeni myös esim.
Alppitaloon ja Stoaan. Esitykset olivat kokeilevia, uudistushenkiä tanssin, teatterin, musiikin ja kuvataiteen
alueelta sekä niiden rajapintojen ylittämistä. Paljon
oli ilmaistapahtumia, esim.
Hellride -skeittailua
Alppitalossa oli neljänä
päivänä R.I.P. Services-esitysinstallaatio, joka tutkii
itsemääräämisemme rajoja
kulutuskulttuurin ja optimointiajattelun hallitsemassa yhteiskunnassa. Olimme
yhdessä huoneessa makuulla ja seisaalla, katsomme
videota ja esiintyjää. Välil-
lä kävimme haastattelussa
vastaamassa kysymyksiin,
miten suhtaudumme kuolemaan. Joonas Lahtinen
johti esiintyjäryhmää.
SIC-galleriassa Jätkäsaaressa on syyskuulle esillä
brittiläisen Jessica Warboysin näyttely, jonka yhteyteen URP toi myös musiikkia ja esityksiä. Hän yhdistää elokuvaa, maalausta ja
kuvanveistoa töissään. Avajaisissa Sanni Priha tanssi hypnoottisesti yleisön
keskellä ja ympärillä. Hän
tanssi ?Hoop Eye Dance
Trance? -videoteoksen ääniraitaan sykkivällä rytmillä. Yleisö pysyi hyvin mukana pitkässä esityksessä.
Kapinaruno
muuttuu ajassa
Kapinarunotapahtuma
Sörkan Työväenkirjastossa,
josta lehti kertoi marraskuulla, onnistui yli odotusten. Kapinaruno voi kapinoida miestä, naista, omistajia tai poliitikkoja kohtaan, mutta se voi olla kapinaa elämän usvaa ja näköalattomuutta kohtaan tai se
voi yhtä lailla olla kapinaa
pessimismiä vastaan. Miksi
tänään kapinoidaan? Kapinaruno on tyyliltään perinteinen tai rap, tai kaikkea
siltä väliltä, Jussi Särkelä
kertoi ensimmäisen Kapinarunoillan kirjan julkaisutilaisuudessa.
Kapinarunot ovat muuttuneet ja aiheet laajentuneet.
Tämä on avannut teitä kapinarunojen piiriin myös sellaisille runoilijoille, jotka eivät aiemmin voineet ajatella
protestoivansa tai peräti kapinoivansa. Professori Pentti
Arajärvi esittää Kapinaruno
-kirjan avauksessa oman tankarunonsa, joka kiteytyy: ?
Näinä päivinä / jaetaan sotevaltaa / Missä potilas.
Julkaisutilaisuuden ainoa
kapinarunoilija oli Hanna
Storm, joka esitti myös mu-
Yksi katsoo taaksepäin lavasta Iggyn ja bändin aikana
Hanna Heino ja Maija Ripatti tanssivat hyvässä kontaktissa
toisiinsa.
siikista, videokuvista ja runoistaan koostuvan vaikuttavan performanssin. Hän
on kirjassa mukana kahdella runolla: ? paikat ovat
aina samoja / työ aina samaa / paitsi että se ei ole
työtä / työ ei ole se mistä
maksetaan / myyntityö kuin
myyntityö, right, right!, hän
kiteyttää pätkätyösukupolven äänen Suomesta jka
isää: ? me tarvitsemme fantasiamme.
Jos haluat mukaan, lähetä runosi 30. syyskuuta
mennessä Kapinarunoraadille, printattuna osoitteeseen Työväenliikkeen kirjasto, Sörnäisten rantatie
25, 00500 Helsinki, kuoreen merkintä ?Kapinaruno? tai sähköisesti osoitteeseen
HYPERLINK
?mailto:matias.sarke@gmail.
com? \n _blankmatias.sarke@gmail.com. Raati valitsee runoista noin 25 esitettäväksi Kapinarunoillassa,
joka avaa Stadin työväenkirjallisuuden päivät 4. marraskuuta klo 18?21.
Tähtiä Suvilahden
taivaan alla
Iggy Pop vangitsi yleisön
Flow-festivaalin ensimmäisenä iltana Helsingin Suvilahdessa.
Proto-Punkin edelläkävijä
on 69-vuotias. Iggy toi sen
itsekin esille setin aikana.
?Real Wild Childin? aikana
hän antoi eturivin naisten ja
miesten koskettaa itsensä.
Iggy olisi voinut olla monen isoisä. Lukioajan bändin Iguanan nimestä taitelijanimensä saanut laulajalauluntekijä-näyttelijä teki
hyvin energisen keikan.
Massive Attack uudistui
musiikiltaan ja tyyliltään.
Laura Mvula lauloi jälleen
taidesouliaan sielukkaasti.
Hän toimii yhtä hyvin Musiikkitalon lavalla UMO:n
kanssa kuin isolla kaupunkifestivaalilla.
FKA-Twigs vangitsi keskiyön tunnelman magneettisella esiintymisellään.
Ensin ajatteli, että onpa
?taiteellinen? valinta päälavan viimeiseksi esiintyjäksi lauantai-illaksi. Jo esteettinen lavastus liikehtivillä
sormilla vaikutti. Tahliah
Barnett on brittiläinen laulaja, tanssija ja lauluntekijä,
joka on noussut 2010-luvun
tähdeksi.
FLOW laajeni suuremmaksi tapahtumaksi, koska uusi Punainen teltta oli
isompi kuin entinen ja pyöreänmuotoinen Ballon lisäsi istumapaikkojaan, mutta samalla heikensi ihmisten liikkumista. Kaikki kolme päivää olivat hyvin täysiä, n. 25 000 katsojaa kerrallaan. Tämän isommaksi
FLOW ei voine enää kasvaa. Se toi jälleen tunnettuja vanhoja nimiä, mutta
mielenkiintoisia uusia musiikin tekijöitä Helsinkiin.
Teksti: Risto Kolanen
Teksti: Risto Kolanen
i Kivi Málagan vankilassa. Kuva: Raimo Granberg
FLOW laajeni 25 000 päiväkatsojan festariksi, joka välillä toi ahtautta liikkumiseen lavojen ja telttojen välillä
Nro 14 ? Viikot 35-36
10
MESTARINTALO
??Mestaritalon kiinteistö sijaitsee Helsingin Punavuoressa (kortteli 120). Rakennus täyttää koko korttelin
jota rajaavat Tehtaankatu,
Perämiehenkatu, Pursimiehenkatu ja Telakkakatu.
Nykyisen rakennuksen van-
himmat osat ovat vuodelta
1898 ja rakennus sai nykyisen hahmonsa vuoteen
1943 mennessä. Nykyään
rakennus on trendikäs toimistotalo, jossa toimii monia mainos-, arkkitehti- ja
mediatoimistoja.
Helsingin eteläosat vuonna 1886 vahvistetun asemakaavan
mukaan
Kotimainen Pupesoft
toiminnanohjausjärjestelmä
yrityksellesi?
Olemme kotimainen toiminnanohjausjärjestelmä- ja verkkokauppatoimittaja sekä
ensiluokkaisten tukipalveluiden tarjoaja.
Toiminnanohjausjärjestelmämme skaalautuu
moneen, eikä sisällä lisenssikustannuksia
lainkaan.
010 2712 995
Helsingin kehitys 1800- luvun lopulla
??Juuri kun Suomi oli selvinnyt 1860 ?luvun suurista
katovuosista aiheutti maailmapoliittinen tilanne suuria
vaikeuksia Suomen teollisuudelle vuosina 1876-94.
Teollisuudelle tärkeän ruplan arvo heittelehti ja puuntavaran hinta laski läntisillä
markkinoilla. Tilanne muuttui kuitenkin vuosisadan lopussa parempaan päin, eikä
vuoden 1899 kadolla ollut
enää niin dramaattisia vaikutuksia. Vuosi 1898 muodostui Helsingin tehdasteollisuuden kehityksessä erityisen voimakkaan nousun
ajaksi. Nousu oli yleistä ja
ulottui useimpiin teollisuuden haaroihin, mutta valtavasta noususta pääosa lankesi ryhmän ?sokeri- , suklaa yms. teollisuuden? sekä
konepajojen osalle. Samalle
vuodelle osui myös Fazerin
makeistehtaan valmistuminen Punavuoren kortteliin
120, joka nykyään tunnetaan paremmin Mestaritalona. Mestaritalon syntyminen voidaan siis nähdä
osana Suomen, ja varsinkin Helsingin vaurastumista 1800 ?luvun viimeisinä
vuosina.
Helsingin väkiluku nelinkertaistui vuosien 18501900 välisenä aikana ja
nousi 60.000:een. Vanhat
puutalot alkoivat väistyä
kivitalojen tieltä, mutta kehitys oli varsin hidasta. Ensimmäinen nelikerroksinen
kivinen asuintalo rakennettiin Helsinkiin 1871 ja
ensimmäinen viisikerroksinen 1873. Kivitalot levisivät mielivaltaisesti puutalojen keskelle, ja kesti kauan
ennen kuin syntyi yhtenäisiä katutiloja.
Kaavoitus
Vuoden 1875 asemakaavaa uudistettiin vuonna
1886, ja tässä yhteydessä
tehtiin tärkeitä päätöksiä
eteläisen Helsingin tulevaisuudesta. Vuoden 1875 asemakaavassa Eteläsataman
yhdisti keskustaan leveä
bulevardi, josta kuitenkin
luovuttiin koska Eteläsataman aluetta pidettiin niin
etäisenä ettei se sopinut
kaupunkiasumiseen. Uudessa kaavassa koko Tehtaankadun eteläpuolella ja
Kapteeninkadun länsipuolella sijaitseva alue samoin
kuin Munkkisaari varattiin
teollisuudelle.
Helsingin eteläosat
vuonna 1886
vahvistetun
asemakaavan
mukaan
Hyvin pian kaupungin viranomaiset alkoivat kuitenkin epäillä eteläisen Helsingin roolia teollisuuskaupunginosana. Maasto oli hankalaa ja mäkistä, tilaa oli
vain rajoitetusti, ja jo tuolloin oltiin huolissaan teollisuuden päästöjen vaikutuksesta keskustan ilman laatuun. Lopulta päätöksenä
oli varata ainoastaan Munkkisaari ja Hernesaarenkadun eteläpuolinen kortteli
teollisuudelle. Joulukuussa
1899 uusi kaava lähetettiin
senaattiin, joka hyväksyi
sen vuonna 1900. Eteläisen tehdaskaupunginosan
rakentamisesta siis luovuttiin, ja ainoa mikä jäi muistuttamaan hylätyistä suunnitelmista oli Tehtaankadun nimi Tuohon mennessä
alueelle oli ehtinyt syntyä
vasta vain vähän teollisuutta: Hietalahden laivatelakka, Sinebrychoffin panimo,
laivanveistämö Kaivopuiston vieressä, Helsingin Valaistusyhdistyksen voimakeskus sekä viime hetkillä
Fazerin makeistehdas, eli
Mestaritalo vuonna 1898.
Arkkitehtuuri
1800-luvun lopulla Euroopan arkkitehtuuri eli
murroskautta. Aikaisempina
vuosisatoina koko Euroopassa oli ollut vallalla yksi
arkkitehtuurin tyyli kerrallaan (romantiikka, gotiikka,
renessanssi, barokki jne.),
ja kaikissa Euroopan maissa oli siirrytty uuteen tyyliin suurin piirtein samaan
aikaan. Suomikin seurasi muun Euroopan tyyle-
jä, tosin vaatimattomasti ja
ajallisesti myöhässä, mutta
seurasi kuitenkin. 1800 ?luvun loppua kohti kiihtyvä
teollistuminen ja sen mukanaan tuomat muutokset;
uudentyyppiset rakennukset ja tekniikat, yhteiskunnan muutokset, kuten kaupunkien nopea kasvu ja tehokas tiedonvälitys, mursivat tämän vanhan kaavan.
Suomessa empire ?tyylin
ja funktionalismin väliin
osuvat selkeinä tyyleinä jugend (art nouveau), kansallisromantiikka sekä klassismi. Muuta aikakauden, varsinkin 1800-luvun lopun,
rakentamista on luonnehdittu esim. ?Olemme nyt
keskellä myöhemmän ajan
niin halveksimia ?tyylinaamiaisia?, jolloin arkkitehdit
ottamatta lainkaan huomioon rakennusten tarkoitusta ja luonnetta antoivat niille johonkin sopivaan tyyliin suunnitellun komean
julkisivun.?
Tämän aikakauden rakennuksia ei aikaisemmin
ole osattu arvostaa, ja siksi niitä löytyy Helsingistä
huomattavan vähän. Mestarintalo on säästynyt koska se on pystynyt vaiheittain muuttumaan ja kehittymään, eikä missään vaiheessa ole ollut tarvetta
aloittaa kokonaan alusta.
Metallipajojen aikakausi
??Helsinki muuttui lyhyessä ajassa teollisen tuotannon keskuksesta teollisuuden hallinnon keskukseksi. Kantakaupungin teollisuus muutti väljemmille
alueille 1960- ja 70-lukujen aikana ja samaan aikaan Helsinkiin suuntautui vahva muuttovirta. Sodan jälkeen Helsingissä oli
alueita joiden asukastiheys
ylitti jopa New Yorkin ahtaimmin asuttujen alueiden
asukastiheyden, joka oli n.
400 asukasta hehtaaria kohden. Punavuoren alue oli
näistä pahin; sen asukasti-
heys kohosi jopa 900:aan
asukkaaseen hehtaaria kohden. 1971 tehtiin vyöhykesuunnitelma jolla oli tarkoitus estää kantakaupungin
?konttoristuminen?. Tavoitteena oli muuttaa keskustan alueella teollisuudelta vapautuvat tontit asuinkäyttöön huutavan asuntopulan torjumiseksi, sekä
vähentää keskustan teollisuutta muuttopaineen laskemiseksi. Miten Mestaritalon kortteli vältti tämän
kohtalon?
Ratkaisevassa osassa oli
naapurista löytyvä Hietalah-
den telakka. Vuonna 1969
valtuusto hyväksyi Munkkisaaren asemakaavan, joka
turvasi alueella sijaitsevan
suurteollisuuden.
Aloitteen kaavasta tekivät Vaasan Höyrymylly Oy sekä
OY Wärtsilä AB. Lisämaata
hankittiin vesialueita täyttämällä ja Wärtsilän telakan työntekijämäärä kasvoi noin tuhannella. Mestaritalon sijainti oli telakan alihankkijoiden kannalta täydellinen, ja se säilyi kaupungin yleisen linjan vastaisesti teollisuuden
käytössä.
Fazerin lähdön jälkeen
Mestaritalo toimi teollisuustalona, johon sijoittui lähinnä metalliteollisuutta. Tämä
muutos ei vaikuttanut Mestaritalon julkisivuihin, jotka
ovat edelleen vuoden 1943
asussa. Naapurikortteliin oli
rakennettu jo vuosina 191938 Helsingin ensimmäinen
teollisuustalo ? siis alunperin useammalle yritykselle
suunniteltu tuotantorakennus. Yhdessä nämä kaksi
korttelia muodostivat Hietalahden telakkaa palvelevan kokonaisuuden.
Siirtyminen tietoyhteiskuntaan
??Mestaritalon viimeiseen vaiheeseen
ei liity dramaattisia tapahtumia, vaan
muutos on ollut asteittainen. Hietalahden telakka on edelleen toiminnassa,
nykyään tosin Norjalaisomistuksessa,
ja Mestaritalosta löytyy edelleen metallialan yrityksiä. Laajemmassa ympäristössä on kuitenkin tapahtunut rat-
Asiantuntevaa ja
asiakaslähtöistä
isännöintipalvelua.
OY
www.priman.fi
Satukuja 1, 02230 Espoo
Puh 0207 614 430 | Fax 0207 614 439
priman@priman.fi
Aukioloajat
ma-to klo 9:00 ? 16:00, pe klo 9:00 ? 15:00
Merimiehenkadun ja Tokankadun (Telakkakadun) kulma 1920. Taustalla Mestaritalon
kortteli.
kaisevia muutoksia. Kun Karl Fazer
1895 siirsi tuotannon Punavuoreen
pidettiin päätöstä rohkeana. Sijaitsihan Punavuori kaukana keskustasta
ja siellä vietettiin tunnetusti huonoa
elämää. Puoli vuosisataa myöhemmin,
toisen maailmansodan päätyttyä, tilanne ei ollut tässä suhteessa muuttunut merkittävästi. Punavuoren asukastiheys oli Helsingin suurin ja sitä
luonnehittiin jopa slummiksi. Nykyään Punavuori on kiinteä osa kantakaupunkia, eikä sen sosiaalinen rakenne eroa muista kantakaupungin
kaupunginosista. Vaikka Mestaritalo on siis pysynyt paikallaan pian jo
105 vuotta on kaupunki sen ympärillä muuttunut ja Mestaritalo näin siirtynyt ?lähemmäs keskustaa?.
Toinen syvällinen muutos on ollut
koko yhteiskunnan siirtyminen kohti
tietoyhteiskuntaa. Mestaritalossa tämä
kehitys on näkynyt erityisen selvästi kun metalliteollisuus on vähitellen
antanut tilaa media-alan yrityksille.
Talossa toimii nykyään mm. TV yhtiöitä, mainostoimistoja sekä arkkitehtitoimistoja.
Viikot 35-36 ? Nro 14
11
Tule ja tutustu Punaisen Ristin
kaupan laajaan tuotevalikoimaan
Meiltä löydät ensiapulaukut, heijastintuotteet,
adressit, postikortit ja lahjatavarat.
la
upongil
eisella k
Saat oh alennuksen!
10 %
loa!
Tervetu
Mestaritalossa jo
10 vuotta!
Vaihda muovikassit
ekologisiin kestotuotteisiin!
? Kestopussit hedelmille
ja vihanneksille
? Ostoskassi
taskupakkauksessa
Apu pieniin ja vähän suurempiin onnettomuustilanteisiin:
ensiapulaukut autoon, kotiin, matkalle ja veneeseen!
Meiltä löytyy 10 biljardipöytää sekä 3 snookerpöytää ja
pöytäcurling, 2 tikkataulua sekä pokeripöytä.
Varauksia otamme vastaan sähköpostitse sekä puhelimitse.
Tervetuloa viettämään aikaa kavereiden tai työporukan seurassa.
A-oikeudet ja mukava ilmapiiri.
Ensiapulaukku
yleiskäyttöön
Matkailijan
ensiapulaukku
Taskupakkaus
Meiltä ensiapulaukut ja -kaapit myös työpaikalle.
Punaisen Ristin kauppa
Tehtaankatu 1a
avoinna arkisin klo 10?16
Tällä kupongilla saat
10% alennuksen kaikista
myymälän tuotteista
31.8.?30.9. välisenä aikana.
Tervetuloa!
Baribal
biljardisali
Perämiehenkatu 6-8,00150 Helsinki
Puh: 09 673 525
aukioloajat: ti-la kello 12.00-02.00
su-ma 12.00-00.00
www.baribal.fi, sähköposti: baribal@elisanet.fi
Nro 14 ? Viikot 35-36
12
TEHTAANKATU
Tehtaankadun lastensairaala
1924 -1939
??Tehtaankadulle vuonna
1899 valmistuneessa lastensairaalassa, viralliselta
nimeltään Helsingin yleisen sairashuoneen lastenosasto, oli 35 sairaansijaa.
Kivirakennuksessa Tehtaankadun varressa oli kaksi
vuodeosastoa: toinen osasto
vauvoja ja toinen isoja lapsia varten.
Erillisessä puurakennuksessa Vuorimiehenkadun
puolella, hoidettiin ?tavallisia lastentauteja? kuten
tuhka- ja tulirokkoa, hinkuyskää, kurkkumätää ym.
Kolmannessa rakennuksessa sijaitsivat poliklinikka,
ylilääkärin ja ylihoitajan
kansliat, luentosali ja lääkevarasto.
Vakinaiseen lääkärityövoimaan kuului ylilääkärin
lisäksi apulaisopettaja. Apulaislääkärien määrä vaihteli eri vuosina yhdestä kolmeen. Myös koulutuksen
kesto vaihteli ja osa lääkäreistä työskenteli ajan tavan mukaan palkattomina
?volontääreinä?. Sairaalan
ylilääkäri vastasi apulaisopettajan kanssa potilaiden hoidosta, huolehti poliklinikasta, hallinnollisista
tehtävistä sekä lääketieteen
kandidaattien ja erikoistuvien lääkärien opettamisesta.
Kirjeenvaihtonsa ylilääkäri
hoiti itse - ilman sihteeriä.
Kattavaa lääkäripäivystystä ei tällä työvoimalla ollut
mahdollista järjestää.
Koulutettuja sairaanhoitajia oli viisi; ylihoitaja, apulaisylihoitaja ja kolme osastonhoitajaa. Ylppö oli Saksan matkansa aikana huomannut huolehtia myös sairaanhoitajien lisäkoulutuksesta. Heti kun Suomi oli itsenäistynyt, hän oli järjestänyt parille suomalaiselle
sairaanhoitajalle koulutuspaikan Kaiserin Auguste
Victoria Hausissa. He olivat
työskennelleet sekä vastasyntyneiden, keskosten ja
sairaiden lasten osastoilla
ja poliklinikalla ja toivat
tietonsa ja kokemuksensa
aikanaan Suomeen.
Osastonhoitajat asuivat
ajan tavan mukaan osaston yhteydessä olevassa
huoneessa ja olivat siten
yleensä ikuisia epävirallisia
päivystäjiä. Tärkein työvoi-
Tehtaankadun Lastensairaalan maitokeittiö. Kuva:
Lastensairaalan arkisto.
ma olivat kuitenkin vaihtuvat sairaanhoitajaoppilaat ja
lastenhoitajat, joita oli alettu kouluttaa Lastenlinnassa.
Sairaalan varustetaso tuntuu 2000-luvun ihmisestä
käsittämättömän alkeelliselta. Kivirakennuksessa oli
keskuslämmitys, kummassakin kerroksessa oli yksi
vesiklosetti ja kylpyhuone.
Molempia puurakennuksia
lämmitettiin uuneilla ja kamiinoilla. Kussakin rakennuksessa oli yksi puhelin,
jonka toiminnassa esiintyi usein häiriöitä. Vauvojen maitoseoksien valmistamista varten oli 3x3 metrin kokoinen kellarikomero, johon oli käynti vain
ulkokautta.
Suurin osa potilaista,
noin 80 prosenttia kaikista, sairasti erilaisia infektiotauteja. Sekä diagnostiikkaa että sairauksien hoitoa
ajatellen potilaille oli vähän
tarjottavaa. Stetoskooppi ja
kuumemittari olivat ainoat
tutkimuslaitteet, jotka lääkärillä oli käytettävissään.
Laboratoriotutkimuksia tehtiin harvoin eikä niillä ollut
juuri merkitystä potilaiden
tautien toteamisessa. Virtsasta voitiin tutkia valkuainen ja sokeri - jos onnistuttiin saamaan virtsanäyte.
Laboratoriota varten ei ollut
henkilökuntaa, tutkimukset
olivat yleensä lääkärien tai
lääketieteen kandidaattien
vastuulla. Verikokeet olivat
harvinaisia ja ne tehtiin ai-
nakin 1920-luvulla vielä sisätautisairaalassa, jonne potilas kuljetettiin näytteenottoa varten.
Lastensairaalan ensimmäinen röntgenlaite hankittiin vuonna 1929, jolloin
myös palkattiin sairaanhoitaja vastaamaan sekä laboratorio- että röntgentutkimuksista.
Lääkkeitä oli kyllä runsaasti, mutta suuri osa käytössä olevista lääkkeistä oli
tosiasiassa tehottomia. Tehokkaisiin lääkkeisiin kuuluivat ainakin difteriaseerumi kurkkumädän hoidossa, kiniini malariapotilaille
ja insuliini diabeetikoille.
Kalanmaksaöljy tunnettiin
jo, mutta sen käyttö oli satunnaista. Ripulin hoidossa
käytettiin paastoa ja useita
erinimisiä vellejä, keuhkokuumetta hoidettiin sinappikääreillä. Yskänlääkkeitä
oli paljon. Vasta 1930-luvulla saatiin käyttöön ensimmäiset sulfonamidit eli
bakteeri-infektioiden hoidossa käytetyt sulfalääkkeet infektiotauteja varten.
Lastenkirurgiset potilaat,
esimerkiksi luunmurtumaa,
osteomyeliitti eli luumätää
keuhkopussintulehdusta ja
ruokatorven lipeävammoja
sairastavat lapset, hoidettiin
kirurgisen sairaalan lastenosastolla. Ainoat kirurgiset
toimenpiteet lastensairaalassa olivat paiseiden avaamiset, jotka olivatkin hyvin
tavallisia toimenpiteitä sekä
varsin harvoin trakeostomia
(henkitorven avaaminen ulkokautta) vaikeaan kurkkumätään liittyvän ?kuristustaudin? hoidossa.
Monet niistä taudeista,
jotka nykyään eniten työllistävät lastensairaaloiden
lääkäreitä olivat tuntemattomia tai niitä pidettiin harvinaisina. Vastasyntyneet sairastivat ja usein kuolivatkin ?synnynnäiseen heikkouteen?. Tämä epämääräinen diagnoosi saattoi sisältää monia erilaisia sairauksia. Vaikeat synnynnäiset rakenneviat, esimerkiksi ruoansulatuskanavan ja
sydämen epämuodostumat,
todettiin korkeintaan ruumiinavauksessa, jos sellainen suoritettiin. Esimerkiksi allergiset sairaudet ja diabetes olivat tosiasiallisestikin paljon harvinaisempia
kuin nykyisin.
Kun kuvantamis- ja laboratoriotutkimukset eivät
tarjonneet tietoa eri elinten
poikkeavasta rakenteesta
tai toiminnasta, katsottiin
enemmän kokonaisuutta.
Lääkärit arvioivat, onko
lapsi lievästi vai vaikeasti
sairas, näyttääkö ennuste
hyvältä vai huonolta ja tarvitaanko kiireellistä hoitoa.
Epäsuhta hoidon tarpeen
ja hoitomahdollisuuksien
välillä oli Ylpön aikana
suurempi kuin nykyään. Se
ehkä selittää Ylpön kielteisen suhtautumisen erilaisten neurologisten sairauksien ja poikkeavuuksien hoitoon. Hänen mielestään ei
ollut oikein käyttää niukkoja resursseja sellaisten lasten hoitamiseen, jotka olivat ?huonosta puusta veistettyjä? ja joista ei siis voinut tulla terveitä, normaaleja aikuisia. Tähän ryh-
Luentojen jälkeen ylilääkäri osallistui itse käytännön
hoitotyöhön, Lastenklinikan osasto II vuonna 1938. Kuva:
Orionin arkisto
mään kuuluivat kaikki kehitysvammaiset, esimerkiksi Down-lapset.
Se hyöty, mitä sairaalahoito saattoi lapselle antaa,
perustui usein hyvään yleishoitoon eli puhtauteen ja
sopivaan ravintoon. Monille
huonoista kotioloista tuleville lapsille tämä etu saattoi olla ratkaisevan tärkeä.
Sairaalaan päässeen lapsen
vanhempia lohdutti, kun he
näkivät, että lapsi sai niin
hyvän hoidon kuin Suomessa oli mahdollista saada se lohdutti heitä silloinkin
kun tautia ei voitu parantaa. Maalaiskylässä kasvaneen suomenkielisen Ylpön
oli myös varmasti helpompi saada kontakti maalta
tulleiden potilaidensa vanhempiin kuin kaupunkilaisen ruotsinkieliseen herrasväkeen kuuluvan lääkärin.
Koska lasten kuolleisuus
oli suuri, vanhemmat eivät olleet kovin toiveikkaita lapsensa paranemisen suhteen ja siksi apua
lähdettiin usein hakemaan
liian myöhään tai ei ollenkaan. Maaseudun varattomilla perheillä ei käytännössä ollut mitään mahdollisuutta avun hakemiseen. Vasta kun elintaso
alkoi nousta ja valistus antoi suomalaisille oikeaa tietoa, asennoituminen lasten
sairauksiin alkoi muuttua.
Fatalistinen ajatustapa lasten kuolemasta kohtalona,
jota ei voi välttää, väistyi ja
vanhemmat alkoivat hakea
apua. Kun rautatieyhteydet parantuivat, vanhemmat
saattoivat joskus lähteä hakemaan apua sairaalle lapselleen pitkienkin matkojen
takaa. Matkan aikana lapsen kunto ehti tosin usein
huonontua, joten peli ehkä
jo oli menetetty kun potilas
pääsi lääkärin nähtäväksi.
Sairaalakuolleisuus Helsingin lastensairaalassa oli
1920-luvulla yli 15 prosenttia. Se laski hitaasti, mutta
pysyi järkyttävän korkeana vielä koko 1930-luvun
ajan. Suurimmat tappajat
olivat ripulitaudit, tuberkuloosi ja keuhkokuume.
Yksi syy suureen kuolleisuuteen oli tehokkaiden
lääkkeiden ja hoitomenetelmien, esimerkiksi nesteytyshoidon puuttuminen.
Toinen oli sairaalainfektioiden tavallisuus, kun tarttuvia tauteja hoidettiin ilman
eristysmahdollisuuksia. Sikäli kokonaan uuden sairaalarakennuksen saaminen
1940-luvulla oli olennainen
edellytys hoitotulosten parantamiselle.
Kirjoittaja
Leena Tuuteri
lastenkardiologi,
professori
As. Oy Eira; Rehbinderintie 11,
Armfeltintie 16, Edelfeltintie 2
??Taloon osui pommi vuoden 1944 pommituksissa,
ja sodan jälkeen rakennus
korjattiin puutteellisesti.
Kolmikerroksinen rakennus on sittemmin saanut takaisin alkuperäisen ulkonäkönsä: talon koristeellinen
päätykolmio näkyy nyt en-
tisenlaisena Tehtaankadulle ja ylimmän kerroksen
musta peltikate on myös
uusittu.
Samalla asukkaat ovat
päässeet vetoisuudesta, jonka vapaasti mereltä puhaltava tuuli on aiheuttanut.
Muita muutostöitä: Pääo-
Tehtaankadun ala-aste. Kuva: Helsingin kaupunginmuseo.
vi uusittu. Ikkunat uusittu muualla paitsi poorashuoneessa.
Ullakkoikkunoita lisätty
vuonna 2000: lyhtyikkunoita eteläiselle katonlappeelle ja kattoterassi pohjoiselle katonlappeelle.
Kivijalka punagraniittia,
seinäpinnat sileäksi rapatut vaalean beigen sävyyn,
valkeita rappauskoristeluja. Erkkereitä, päätykolmio.
Uusitut tummanruskeat ikkunat.
Uusittu ulko-ovi. Musta
konesaumattu peltikatto,
jossa jyrkkä taite. Ullakolla lyhtyikkunat ja kattoterassi vuodelta 2000. Uusitut
rakennusosat heikentävät
rakennuksen autenttisuutta.
Vaaleanbeige rapattu betonimuuri, jonka yläosaa
kiertävät rautapinnat. Metalliportti, jonka vieressä
käynti terassipihan alla oleviin autotalleihin.
Tehtaankadun ala-aste. Kuva: Helsingin kaupunginmuseo.
Tehtaankadun ala-asteen koulu
??Tehtaankadun ala-asteen
koulu. Entinen Tehtaankadun kansakoulu.; Tehtaankatu 15-17; Helsinki -Tehtaankadun kansakoulurakennuksesta järjestettiin 1900-luvun alkuvuosina
arkkitehtuurikilpailu, jonka voitti arkkitehti Albert
Nybergin suunnitelma. Jo
rakennuksen valmistumisvuonna, vuonna 1908, siihen lisättiin Albert Nybergin suunnittelema ullakkokerros.
Keittiö ja ruokasali, suunnittelijana arkkitehti Gunnar Taucher / Helsingin
kaupungin rakennusvirasto (HKR) vuonna 1926. Peruskorjaus, jossa ruokasalin siirto ja asuntoja ensimmäiseen kerrokseen sekä
lisärakennus, suunnittelijana arkkitehti Claus Tandefelt / Helsingin kaupunginrakennusvirasto (HKR)
vuonna 1954.
Rakennuksen julkisivuissa on aikakauden vallitse-
van tyylisuuntauksen, kansallisromantiikan, piirteitä.
Katto on suhtellisen monimuotoinen, rapatuissa julkisivuissa on myös rosoiseksi hakattua luonnonkiveä ja ikkunoiden yläosassa
on käytetty pieniruutuista
jakoa. Tehtaankadun puoleisen julkisivun pääteemoja ovat poikkipääty pääsisäänkäynnin yläpuolella ja
sisäänkäynnin vieressä oleva voimistelusalisiipi graniittijulkisivuineen.
Viikot 35-36 ? Nro 14
13
TEHTAANKATU
Tehtaankadulla
asuneita
merkkihenkilöitä
??Lotta Svärd -järjestön pitkäaikainen johtaja Fanni
Luukkonen asui Tehtaankatu 21 B:ssä.
Tasavallan
presidentti
Kaarlo Juho Ståhlberg ja
Nobelin lääketieteen palkinnon saannut Ragnar
Granit asuivat Tehtaankatu 4:ssä.
Tehtaankatua Eiran puolella.
Tehtaankadun alkuperäinen
nimi oli Paavalinkatu
Lars Sonck: Mikael Agricolan kirkko, 1925.
??Tehtaankadun itäpään
nimi oli alkujaan Paavalinkatu (ruots. Paulusgatan).
Nimi johtui Pyhän Henrikin katedraalin julkisivussa
olevasta apostoli Paavalin
patsaasta; saman kirkon julkisivussa olevasta Pietarin
patsaasta sai nimensä myös
viereinen Pietarinkatu.
Kun katua vuonna 1887
asemakaavanmuutoksella
jatkettiin länteen Telakkakadulle asti, nimi muutettiin Tehtaankaduksi, koska kadun länsiosan varteen (nyk. Eiraan) suunniteltiin tuolloin laajaa teh-
dasaluetta.
Jo vuonna 1900 tämä
suunnitelma kuitenkin hylättiin, mutta kadunnimi
jäi ennalleen.[3] Ainoastaan
Fazerin teollisuusrakennus
rakennettiin aivan Tehtaankadun länsipäähän, jossa
itse rakennus, nykyiseltä
Ernst Lohrmann: Pyhän
Henrikin katedraali, 1860.
nimeltään Mestaritalo, on
yhä paikoillaan, ei kuitenkaan enää Fazerin käytössä.
Studio Pasilassa hintakapinaan
pienen ihmisen puolesta
??Studio Pasilan syksyn
avaa tämän päivän Suomeen ja maan elinkustannuksiltaan kalleimpaan kaupunkiin, Helsinkiin, tuotu farssiklassikko Ei makseta, ei makseta (Non si
paga, non si paga, 1974) 1.
syyskuuta. Nobel-palkitun
Dario Fon tunnetuimpiin
teksteihin lukeutuvan menestysnäytelmän on uudelleen suomentanut ja sovittanut satiirikkona ja kääntäjänä tunnettu Pentti Järvinen. Ohjaajana on Pent-
ti Kotkaniemi, jonka Kiviä
taskussa jatkaa samalla näyttämöllä jo 14. vuotta.
Elinkustannusten jatkuvaan nousuun kyllästynyt
lähihoitaja Helena (Eija Vilpas) osallistuu lähimarketissa Facebook-ryhmän tapahtumaan, jossa kansalaiset päättävät ottaa oikeuden
omiin käsiinsä ja halpuuttaa ruoan hintoja ihan itse.
Mukaan tulee ystävätär,
pätkätyöläinen, puhelinmyyjä, Pia (Kaisa Leppänen/
Emilia Sinisalo). Naiset
yrittävät viimeiseen saakka salata kansalaistottelemattomuuteen johtaneita
tapahtumia tietämättömiltä aviomiehiltään, postissa työskenteleviltä Raimolta (Pertti Koivula) ja Sakulta (Mikko Virtanen) sekä
rikollisia jahtaavalta virkavallalta (Ville Tiihonen ja
Matti Rasila). Vauhtia ja
väärinkäsityksiä täynnä oleva räväkkä komedia puhuu
suureen ääneen pienen ihmisen puolesta.
Ei makseta, ei makseta
-lavastuksen on suunnitellut Jyrki Seppä ja pukusuunnittelusta vastaa Marja Uusitalo. Valosuunnittelija on Teppo Saarinen ja
äänisuunnittelija Ari-Pekka
Saarikko. Naamioinnin on
suunnitellut Aino Hyttinen.
Dario Fo (synt. 1926) on
italialainen yhteiskuntakriittinen ja satiirinen näytelmäkirjailija, teatteriohjaaja ja näyttelijä. Italialaisen
teatterin legenda, vuonna
1997 Nobel-palkittu Fo on
terävän naurun kautta kritisoinut vallanpitäjiä ja yhteiskunnan epäoikeudenmukaisuutta mm. katolista kirkkoa, järjestäytynyttä rikollisuutta, lahjontaa ja elinkustannusten nousua.
Ei makseta, ei makseta
-ensi-ilta 1.9.2016 studio Pasilassa (Ratamestarinkatu 5)
? Liput 17? - 34? (sis. palvelumaksun)
Nro 14 ? Viikot 35-36
14
Harkitsetko asuntosi
vuokraamista?
Oletko myymässä
asuntoasi?
Vuokraamme asuntosi markkinajohtajan
ammattitaidolla. Soita meille, niin asiat
hoituvat helposti ja nopeasti.
Myyntiturva on turvallinen valinta.
Et maksa liikaa välityspalkkiota,
ja asuntosi myynti on osaavissa käsissä.
Takaamme myös välitystyömme laadun.
Normaalin vuokravakuuden lisäksi saat
ylimääräisen takauksen koko ensimmäisen
vuoden vuokranmaksusta.
Palvelumme on tehokas. Lue tyytyväisten
asiakkaidemme palautteita kotisivuilta ja
totea itse. Markkinoimme asuntoja erityisen
monipuolisesti, myös lehti-ilmoituksilla.
Soita niin keskustellaan tarkemmin!
Soita ja sovi tapaaminen!
p. 010 2327 300, www.vuokraturva.fi
p. 010 2327 400, www.myyntiturva.fi
HELSINKI ? UUSIMAA ? TURKU ? TAMPERE ? LAHTI ? OULU
Ilmalankuja 2, HKI
Viikot 35-36 ? Nro 14
15
Palvelevat Lähi- ja Erikoisliikkeet
Ilmoita edullisesti ? soita puh. 413 97 332 tai 413 97 300
Palveluja
Autokorjaamoja
Maalaus, tapetointi ja laminaatin
asennus. Ilm. arvio. p. 045-235
1717
Autojen korjauksia
ja määräaikaishuoltoja
LAAKSTEN Oy
Lönnrotinkatu 14 (sisäpiha) 00120 HKI ? Puh. 09 6926994 / 040 7573725
Nopea ja ystävällinen palvelu, tervetuloa!
Ostetaan
v. 1932
MUSEOKATU 34
P. 495 106 ? 498 417
Fax 498 845
www.pj.fi? toimisto@pj.fi
LVI
KORJAUS
ASENNUS - HUOLTO
?
Hetipalvelut
R
? 24 h päivystys
? 15 huoltoautoa
? Pesukoneen kytkennät
? Hanan vaihdot
? Viemärin avaukset
? Suunnitteluapua
? Ilmainen arviointi
isommille töille
? Kaukolämpötyöt
? Linjasaneeraukset
Töölön Putkiliike Oy
020 7411820 ? yhteys@lvis.fi
RööperinLehti
12. vuosikerta 2016
Punavuoren ja ympäristön
kaupunginosalehti.
PÄIVYSTYS: 24H
0400-249 920
LAHJOITA
HYVÄNTEKEVÄISYYTEEN
Otamme vastaan hyväkuntoista
tavaraa: huonekaluja, vaatteita,
koruja ja kuolinpesiä!
Kirpputori Hämeentie 75, H:ki
050 493 6411 (myymälä)
050 432 8047 (auto)
Ilmoitushinnat:
Etusivu 1,30 ?
Takasivu 1,19 ?
Teksti 1,09 ?
Erikoisliikepalsta 0,96 ?
Hintoihin lisätään arvonlisävero 24%.
Aineiston jättö:
ilmoitukset ja toimituksellinen
aineisto lehden ilmestymistä
edeltävän viikon torstaina.
Vastuu virheistä:
Lehti ei vastaa ilmoittajille mahdollisesti
aiheutuvasta vahingosta, jos ilmoitusta
ei voida julkaista määrättynä päivänä.
Lehden vastuu ilmoituksesta rajoittuu
enintään ilmoitushintaan. Huomautukset
on tehtävä kahdeksan päivän kuluessa
ilmoituksen julkaisemisesta. Lehdessä
olevien kirjoitusten tai ilmoitusten
lainaaminen tai osittainen kopiointi ilman
toimituksen kirjallista lupaa on kielletty.
Jakelu:
Helsingin Jakelu-Expert Oy
sekä jakelupisteet alueella.
Jakelunvalvonta:
p. 561 56 436 tai 886 61 055
Lue lehti myös: lehtiluukku.fi
Painopaikka
Karprint Oy
Huhmari 2016
2 palstaa
84 mm
5 palstaa
216 mm
3 palstaa
128 mm 6 palstaa
260 mm
Ilmoituskokoja
Etusivu
1/1s: 260x385mm
1/1s: 260x305mm
1/2s: 260x190mm
1/4s: 128x190mm
1/6s: 84x190mm
1/8s: 128x95mm
Käyntikortti: 84x50mm
Silmäkulma: 84x45mm
Vastuunkantajat ry
www.vastuukirppis.fi
Puh. 09 - 710 533
Käenkuja 4, katutaso
ILMOITA
Seuraava lehti
ILMESTYY 14.9.2016.
Aineistopäivä on 7.9.2016
palveluhakemistossa!
Soita
09-41397332
Kirjapainoja
? osaavaa
?
? asiakaslä nopeaa
heistä kirja
painopalve
lua
rjoustamme!
Soita ja kysy ta
Vanha Turuntie 371,
03150 Huhmari
p. 09 - 413 97 300
www.karprint.fi
Päätoimittaja
Juha Ahola
p. 413 97 330
juha.ahola@karprint.fi
Painos:
30 000 kpl
172 mm
ERIKOISHAMMASTEKNIKKO
Aineisto- ja materiaalikyselyt
myös 413 97 300
Kustantaja ja julkaisija
Karprint Oy
4 palstaa
Hammaslääkärit
Ilmoitusmarkkinointi ja konttori
Ilmoituspäällikkö
Kristiina Estama-Saarinen
p. 413 97 332
kristiina.estama-saarinen@
karprint.fi
40 mm
P. JUUTILAINEN
Sekalaisia
vuodesta
1952
1 palsta
LÄMPÖ- JA WESIJOHTOLIIKE
Keräilijä (evp upseeri) ostaa taidelasia. Mm Gunnel Nyman,
Kaj Franck, Oiva Toikka, Tapio Wirkkala, Timo Sarpaneva,
Nanny Still, Aimo Okkolin ja Saara Hopea. Keramiikka;
Kaipiainen, Muona ja Bryk. Ystävälliset yhteydenotot 0405045848/jarkki@esrc.fi. Nouto ja käteismaksu
Lämpö- ja
vesijohtoliike
Palstaleveydet
Ekologisesta elämänmuodosta kiinnostuneille!
Ekoelo
esti
Luonnonmukais
l
Ekologisesti
l
sta
Superfoodia Suome
Nyhtökauralla
kova kysyntä
Kasviväreillä
hiukset kauniiksi
tulossa
i vientituote
TilaaUus
lehti
Suot kasvavat
www.ekoelo.fi
ruskeaa kultaa
tai nouda
lehtipisteestä!
Puhtaasti
l
Aidosti
4/2016
6,90
l
Kotoillen
5,90
Päiväkodit
panostavat
ympäristökasvatukseen
Jo kymmenesosaa
mu
peltoalasta luo20
20
? tuplasti vuonna
Tunne maasto,
löydä sienet
e
Multaa kynsien all
nta
Kaupunkilaisparisku
iksi
siirtyi luomuviljelijö
www.ekoelo.fi
Ekoelo
Väinämöisenkentän kaukalon peruskorjaus.
Väinämöisenkentän rullakiekkokaukalo peruskorjataan
??Etu-Töölössä
sijaitsevan Väinämöisenkentän
eli ?Väiskin? suosittu rullakiekkokaukalo uusitaan.
Kaukalon pinta uusitaan
viikkojen 33 ja 34 aikana.
Pinnan uusimisen jälkeen
rullakiekkokaukalon rikkoontuneet laitaelementit
myös uusitaan. Arvio on
että kaukalo on peruskorjattu 15.9. mennessä. Väinämöisenkentällä voi harrastaa jalkapalloa, rullalätkää
ja talvisin luistelua.
Mitä? Missä?
Milloin?
Rööperin-lehti
velu
velu
velu
Nro 14 ? Viikot 35-36
16
TARINALLINEN KONSERTTI HERÄTTÄÄ HENKIIN OPERETIN LUMOAVIMMAT HETKET
Jyrki Anttila, Tiina-Maija Koskela, Aki Alamikkotervo,
Jouni Kokora, Ville Salonen sekä Tiina Vahevaara
Lohjan Operettikuoro ja Gaalaorkesteri, kapellimestarina Tuomas Törmi
Lavastus: Jari Jalonen ? Koreografia: Kirsi Kannas
Tanssi: Merle Sternhof, Tommi Räty
LÄÄKÄRI LÄHELLÄ SINUA
Eiran sairaalasta löydät kokeneet
lääkärit sekä pienille potilaille
että aikuisille.
0600 10 800
1,98? / min. + pvm.
lippupalvelu
0600 10 800
1,98? / min. + pvm.
Lisäksi leikkaushoidot ja muut
kirurgiset toimenpiteet saman
katon alta. Ajan saat nopeasti!
AUKIOLOAJAT:
ma-to 8-20
pe
8-17
VARAA AIKA
eiransairaala.fi
0600 10 800
La 8.10. klo 16.00
Su 16.10. klo 15 & 18
Su 23.10. klo 15.00
Su 30.10. klo 15 & 18
1,98? / min. + pvm.
Kulttuuritalo HELSINKI Lippupalvelu
Järvenpää-talo JÄRVENPÄÄ Lippupiste
Verkatehdas HÄMEENLINNA Lippupalvelu
Lohjan Yhteislyseon lukio LOHJA Lippupiste
KORVA-, NENÄ- JA KURKKUTAUTIEN
ERIKOISLÄÄKÄRIMME:
lippupalvelu
0600 10 800
1,98? / min. + pvm.
LIPUT alk. 33,50?e. Pääsyliput myynnissä konserttisalien lippukassoilla ja
konserttikohtaisesti Lippupisteen tai Lippupalvelun kaikista lipunmyyntikanavista.
Ryhmät min. 10 hlöä: ryhmamyynti@operart.fi, 044 980 1206, www.operart.fi
0600 10 800
1,98? / min. + pvm.
Timo Atula
Anton Fogelholm
Teemu Kinnari
lippupalvelu
0600 10 800
1,98? / min. + pvm.
Eiran sairaala ? Laivurinkatu 29, Helsinki ? 09 1620 570 ? eiransairaala.fi
Tule, jos uskallat.
Linnanmäen tunnelma muuttuu äänimaailman ja
teemoitettujen kohteiden kautta hurjaksi paikaksi
niille, jotka uskaltavat.
Luvassa mm. live-kauhutalo Kauhujen Kammio (K12),
hyytävä virtuaaliseikkailu, zombeja ja paljon muuta
karmivaa!
Tapahtuma-aika ma-la klo 16-21 ja su 16-20
(Linnanmäki on avoinna arkisin klo 16-21,
la klo 13-21 ja su klo 13-20).
Lisätiedot:
linnanmaki.fi/iikweek