Viikot 49-50 – Nro 15/2019 – 15. vuosikerta Punavuoren ja ympäristön kaupunginosalehti R ööpeRin L ehti SUURI LOPPUUNMYYNTI LIIKE LOPETETAAN KAIKKI POIS Hietalahdenranta 11, 00180 HELSINKI kirppis/tavaratalo hietsumarket Odotettu Exuviance-joulukampanja on täällä! Uuden Antioksidantti seerumin ostajalle lahjaksi normaalikokoinen Evening Restorative yövoide. 79€ (norm. 128 €) Pietarinkatu 10, Helsinki www.ihonhoito.com BITMASTER TIETOKONEHUOLTO Pursimiehenkatu 16 • puh. (09) 174 746 bitti@bitmaster.fi • www.bitmaster.fi AD-Autokorjaamo Jarrupoljin Oy Henry Fordin katu 5 D, 00150 HELSINKI | www.jarrupoljin.fi 09 626 412 | 044 533 8833 | info@autokorjaamojarrupoljin.fi Huollamme ja korjaamme kaikki automerkit ja –mallit nykyaikaisilla laitteilla. Teemme kaikki autoihin liittyvät työt mm. Bosch vikadiagnoosit, ajo-opetuspolkimet ja -asennukset Jokaiselle unelmalle löytyy koti KAMPPI, KT, 3 h, k, kph, wc, vh 141 m² KAMPPI, KT, vielä vapaana tämä kolmio 141 m². Talon kokonaisvaltainen saneeraus on valmistunut. Fredrikinkatu 45 A. E=C 2018 . 3 h, k, kph, wc, vh, p. 141 m², Mh. 705.540,11€, vh 1.032.000 €. 9614000 ULLANLINNA | Kapteeninkatu 7, 00140 Helsinki puh. 020 780 3200, ullanlinna@huoneistokeskus.fi www.huoneistokeskus.fi Unelmien ja kotien yhdistäjä. KLUUVI, KT, 2 h, avok, 2 wc, sauna, terassi ja parveke 77,50 m² Täydellistä asumisen mukavuutta ylimmässä kerroksessa. Huoletonta asumista parhaimmillaan, uuden talon tekniikkaa vanhassa tunnelmallisessa miljöössä. Huoneisto on yhtiöjärj. mukaan 3 h, kolmannen huoneen voi palauttaa. C-talon osakkaat vastaavat ainoastaan C-taloon liittyvistä korjauksista. E=D 2007 . Mh. 640.755,19 €, vh. 643.000 €. Vuorikatu 6 C. 9743791 EIRA, KT, 2 h, avok, kh, s, wc (yht.jär. muk. 2 h, k) 59 m² Kauniin jugend-talon ylimmän kerroksen ullakkohuoneisto. Uusittu keittiö, lattiat ja kaikki pinnat ovat maalatut sekä kylpyhuonetilat ovat kaakeloitu v. 2015. Näkymät Agricolan kirkon suuntaan. Taloyhtiöstä on pidetty hyvää huolta. Lisäksi sauna, talopesula, harrastehuone, biljardihuone ja kirjasto. Porrashuone on hissitön. E=F 2013 . Mh. 571.142,29 €, vh. 578.500 €. Perämiehenkatu 2 F. 9828702 PIRJO VARJORANTA eMBA kiinteistöja rakennusala, LKV 0500 508 559 EEVA VALORI kiinteistönvälittäjä LKV, KTM 040 679 1600 MARIA LEHTO kiinteistönvälittäjä LKV 040 630 3010 JARI TAITTONEN kiinteistönvälittäjä LKV 050 310 1793 SAMI RAUTANEN kiinteistönvälittäjä LKV 0500 559 589 JUSSI JUNTUNEN myyntijohtaja LKV 040 193 9774 Huoneistokeskus Oy LKV, Valimotie 9, 00380 Helsinki. Y-tunnus 1831315-2. Puheluhinnat 020-alkuisiin numeroihin lankaja matkapuhelimesta 8,35 snt/puhelu + 16,69 snt/min (alv. 24 %). Pyydä meidät ilmaiselle arviokäynnille! Tarjouskorilla hyviin tuloksiin! Edustajilta lisätietoja onnistumisista. Taiteilijan luonnos Joulukuun kampanja: 1kk kortti ryhmäliikuntaan 79€ (norm. 95€+5€ kulkutunniste) Voimassa 16.12.-11.1. Itselle tai lahjaksi pukinkonttiin! Iso Roobertinkatu 4 www.workoutroba.com www.voimalaitos.fi
2 Viikot 49-50/2019 • Nro 15 Koon Grillistä kunnon eväät Koon Grillistä kunnon eväät isoon ja pieneen nälkään! isoon ja pieneen nälkään! Tule maistamaan uudet Tule maistamaan uudet -erikoiskahvit -erikoiskahvit Yhteishintaan! Yhteishintaan! PalvikinkkuPalvikinkkupekonicroissantpekonicroissantsämpylä ja kahvi 2,5 dl sämpylä ja kahvi 2,5 dl 66 90 90 Yhteishintaan Yhteishintaan Yhteishintaan! Yhteishintaan! PorkkanakakkuPorkkanakakkumuffinssi ja kahvi 2,5 dl muffinssi ja kahvi 2,5 dl 33 90 90 Yhteishintaan Yhteishintaan Kahvilatarjoukset voimassa 2.12.-1.1.2020 Kahvilatarjoukset voimassa 2.12.-1.1.2020 Pidä huolta autosi maalipinnoista Quick Wash -autopesuilla! KOON GRILLISTÄ HYVÄÄ Tykkää meistä Facebookissa! Saat tietoosi uusimmat tarjoukset ja uutiset! Hietalahdenranta 6, 00120 HELSINKI p. 09 622 74967, kimmo.kronlund@nestek.fi Paremman pysähdyksen taktiikka. Neste K Hietalahti Avoinna ma-pe 6.30-23 la 8-23, su 9-23 Neste K Hietalahti Neste K Hietalahti Tervetuloa autopesuille ja syömään! Hyödynnä tuntuvat tarjouksemme! Varaa tekstiilipesuri osoitteessa Varaa tekstiilipesuri osoitteessa www.pesurivuokraus.fi ja nouda www.pesurivuokraus.fi ja nouda Neste K Hietalahdesta! Neste K Hietalahdesta! TOKYOKAN | ANNANKATU 24, 00100 HELSINKI | 09-622 5553 | INFO@TOKYOKAN.FI TULE TUTUSTUMAAN SUOSITTUIHIN JAPANILAISIIN KEITTIÖVEITSIIN! OSTA MYÖS VERKKOKAUPASTA WWW.TOKYOKAN.FI MAC-KEITTIÖVEITSET SUORAAN MAAHANTUOJALTA | JAPANILAINEN YUKATA OLOASU, AAMUJA KYLPYTAKKI 100% puuvillaa Joululahjavinkki! 69€ Sis. valitsemasi erikoiskahvi tai haudutettu tee, tuoremehu, vaalea leipä tai saaristolaisleipä, leikkeleitä, juustoa, kurkkua, tomaattia, jogurttia, keitetty kananmuna, croissant, marmeladi. Tarjous voimassa 15.1.2020 saakka. Normaalihinta 21,80€. thegrindcoffeewine Unioninkatu 26 00130 Helsinki grindcoffee.fi 050 374 5621 info@grindcoffee.fi Avoinna ma–to 8–20, pe 8–22, la 10–22 13,90€ Tällä kupongilla kaksi aamiaista erikoiskahveilla LÄMPIMIÄ AUTOJA MOOTTORIPYÖRÄ HALLIPAIKKOJA KALLIOSSA JA ALPPILASSA SOITA P. 0400 424 192 TAI KATSO WWW.TILA1.FI MONICA TERASTE Osakas, LKV, LVV, KiAT 044 599 0000 | monica.teraste@spkoti.fi Sp-Koti Helsinki Töölö | CMH-Koti Oy Vänrikki Stoolin Katu 2 A 1, 00100 Helsinki ASIAKKAANI ETSII pääkaupunkiseudulta asuntoosakeyhtiöistä remontoitavia asuntoja yksiöstä aina suurempiinkin asuntoihin. Asiakkaani maksaa välityspalkkion. Asunnon vaihtoasioissa yhteistyöterveisin Tehokasta hoitoa päihdeja peliriippuvuuteen sekä läheisille. Kysy myös koulutuksistamme: AVOMINNE KLINIKAT HELSINKI-RIIHIMÄKI-LAHTI-TAMPERE-KOKKOLA-OULU www.avominne.fi
15. vuosikerta – nro 15 Viikot 49-50/2019 Ajankohtaista Kauppatorille tarvitaan lisää tilaa kävelijöille Torimyynti olisi jatkossakin Kauppatorin tärkein toiminto Kesällä 2019 torin ympäristöön tehtiin kaksi uutta oleskelualuetta. Kuva: Marc Goodwin, Archmospheres Hotelli Torni uudistuu täysin H elsinkiläinen maamerkki, lähes 70 metriin kohoava pilvenpiirtäjähotelli Torni, sulkeutuu jouluna peruskorjauksen vuoksi. Vuoden 2020 alussa alkavat uudistustyöt ovat mittavimmat sitten hotellin avaamisen. Rakentamisen Ruusu Korkeavuorenkatu 21:lle V uoden 2019 Rakentamisen Ruusu myönnettiin Korkeavuorenkatu 21:n korjaukselle ja muutostyölle. Hanke sai erityisesti kiitosta huolellisesta suunnittelusta sekä laadukkaasta toteutustyöstä. Rakentamisen Ruusun voittaneessa hankkeessa uusrenessanssirakennus Korkeavuorenkatu 21:ssä muutettiin toimistotalosta asuintaloksi. Vuonna 1889 valmistunut Axel Högberg suunnittelema rakennus muutettiin näin ollen alkuperäiseen käyttötarkoitukseensa. Kauppatorille laaditaan asemakaavaa, jonka tavoitteena on kehittää torin ilmettä, viihtyisyyttä ja toiminnallisuutta. K auppatoria on kehitetty myös kokeiluilla. Torimyynti olisi jatkossakin Kauppatorin tärkein toiminto. Sen olosuhteita parannettaisiin rakentamalla Kolera-altaan itäpuolelle torimyyjien käyttöön huoltorakennus, joka olisi enintään 140 kerrosneliömetrin laajuinen. Huoltorakennukseen tulisi myös yleisövessa. Torille on suunniteltu lisäksi paikka uudelle maanalaiselle jätepuristimelle. Kaavaluonnoksessa esitetään, että jalankulkijoille varataan oma kulkutilansa Pohjoisesplanadin ja Etelärannan varteen torin länsija pohjoisreunalle. Linnanaltaan kohdalla yhdistetty jalankulkuja pyörätie muutettaisiin pyörätieksi ja jalankulkijoille rakennettaisiin viereen korotettu laituri kulkuväyläksi. Näin jalankulkijat ja pyöräilijät saataisiin selkeämmin omille reiteilleen, mikä lisäisi torilla asioinnin ja alueella liikkumisen sujuvuutta ja turvallisuutta. Lisäksi levennettäisiin kävelyreittiä koko torin läpi Katajanokan suuntaan. Kauppatorin pysäköintipaikat on luonnoksessa siirretty Linnanaltaan ja Pohjoisesplanadin kulmaukseen. Ratkaisu toisi lisää tilaa esimerkiksi tapahtumille ja vähentäisi autoliikennettä torilla, mikä lisäisi turvallisuutta. Suomenlinnan lauttapaviljonkia ja siltavahdinkoppia voitaisiin asemakaavan puolesta käyttää myös kaupallisena tilana. Rakennusten ympärille on varattu luonnoksessa tilaa esimerkiksi terasseille. Kaava mahdollistaa lauttapaviljongin käytön myös nykyisessä käytössä vesiliikenteen terminaalina. Kauppatorin kulttuurihistorialliset arvot turvattaisiin asemakaavan suojelumerkinnöillä. Sivu 10 Keskustakirjasto Oodin ensimmäinen vuosi menestys H elsingin keskustakirjasto Oodi täyttää 5. joulukuuta vuoden. 5.12.2018 avatun Oodin ensimmäinen vuosi on ollut menestys, sillä käyntimääräarviot on ylitetty jo reippaasti. Sivu 8 Mannerheimintien ja Honkatien risteyksessä sijaitseva suojatie kuuluu uuden suojateiden turvallisuusluokituksen perusteella kiireellisimmin korjattaviin kohteisiin. Kuva: Jussi Yli-Seppälä Helsinki selvitti suojateiden turvallisuutta Vaarallisinta suojatietyyppiä esitetään pannaan H elsingin liikennesuunnittelu ehdottaa, että Helsinkiin ei tehtäisi enää suojateitä ilman liikennevaloja, keskisaareketta tai muuta turvallisuutta lisäävää ratkaisua, jos kadun nopeusrajoitus on vähintään 40 kilometriä tunnissa. Tällaisia pelkällä liikennemerkillä ja tiemerkinnällä varustettuja suojateitä vältettäisiin myös kaduilla, joiden nopeusrajoitus on 30 kilometriä tunnissa, jos ylitettävänä on vähintään kaksi samansuuntaista kaistaa. Sivu 13 Sivut 12-13 Kaupunginvaltuusto hyväksyi talousarvion ensi vuodelle T alousarvion kokonaismenotaso nousee noin 3 prosenttia ja tulee olemaan noin 122 miljoonaa euroa kuluvaa vuotta korkeampi. Arvio vuoden 2020 lopun lainakannasta on 1 010 miljoonaa euroa eli 1 530 euroa asukasta kohti. Sivu 5
4 Viikot 49-50/2019 • Nro 15 Pääkirjoitus Päätoimittaja Juha Ahola Nro 15/2019 Johanneksenpuisto peruskorjataan vuonna 2024? P eruskorjattavaan Johanneksenpuiston alueeseen kuuluu myös Laivurinrinteen varrella sijaitseva kolmion muotoinen puistikko. Johanneksenpuisto rajautuu pohjoisessa Merimiehenkatuun, idässä Yrjönkatuun, etelässä Johanneksen kirkon tonttiin ja Johanneksentiehen ja lännessä Laivurinrinteeseen. Johanneksenpuisto on osa Johanneksen kirkon valtakunnallisesti merkittävää rakennettua kulttuuriympäristöä. Peruskorjauksen tavoitteena on kaupunkikuvallisesti laadukas, toimiva ja viihtyisä kaupunkipuisto. Puiston historiallisia arvoja kunnioitetaan, yleisilme on tällä hetkellä kulunut ja kaipaavat kunnostusta. Johanneksenpuiston peruskorjaus tukee kaupunkistrategian tavoitetta keskustan vetovoimaisuuden ja viihtyisyyden lisäämisestä. Johanneksenpuiston läntisen osan, niin sanotun mäkipuiston, oleskeluja leikkipaikkoja uudistetaan ja Johanneksen kentän toiminnallisuutta kehitetään. Johanneksen kenttä säilytetään kaikille avoimena puistokenttänä. Kentän pintamateriaaliksi on suunniteltu harmaa hiekkatekonurmi, joka mahdollistaa monipuolisesti erilaisen pelailun, koululiikunnan, tapahtumien järjestämisen ja kentän jäädyttämisen talven luistelukautta varten. Kentän reunaan sijoitetaan kuntoiluvälineitä. Kentän alkuperäinen kaarevapäinen muoto palautetaan ja ympäröivät aidat uusitaan. Puiston leikkipaikkoja järjestellään uudelleen suurelle käyttäjämäärälle paremmin soveltuviksi. Mäkipuistossa sijaitsevan alemman oleskelualueen pintamateriaaliksi vaihdetaan kiveys, joka mahdollistaa enemmän toimintoja ja kuvioillaan innostaa myös peleihin ja leikkeihin. Puiston alkuperäiset muurit korjataan perusteellisesti ja uudemmat paasikivimuurit saumataan. Lippakioskin ympäristön ilmettä kohennetaan pensasistutuksin ja kioskin ympäristö kivetään aukioksi. Puiston istutuksia uusitaan alkuperäisen puiston hengessä. Kenttää rajaava vanha lehmusrivi säilytetään. Annankadun jatkeena olevan puistokäytävän linjaus muutetaan Merimiehenkadun suojatien kohdalle ja sen reunoille tehdään näyttävät perennaistutukset. Puiston kalusteet uusitaan ja penkkejä lisätään. Kaikille puistokäytäville ja portaille on suunniteltu käytävävalaistus. Myös leikkipaikat valaistaan. Kentän valaistus on uusittu 2018 ja se säilytetään nykyisellään. Puistojen kokonaispinta-ala on 1,54 hehtaaria ja rakentamisen kustannukset ovat noin 1 600 000 euroa, vuosittaiset ylläpitokustannukset ovat noin 28 000 euroa. Puiston rakentamiseen on varauduttu taloussuunnitelmassa. Tämän hetken tiedon mukaan puiston rakentaminen voisi alkaa 2024. Puiston kentästä osa on vuokrattu työmaaja parakkialueeksi. Tämä vuokraus päättyy ensi vuonna. Yleisönosasto Puheenvuoro Tunneli Ruoholahdesta Jätkäsaaren sataman kautta Länsiväylälle ? Tunnelilla vältettäisiin suurimmat ruuhkat. Etua elinkeinoille nopeutuvien ajoaikojen muodossa. Kautta-ajo vähenisi muun muassa Hietalahdenrannassa, Jätkäsaaren itäpäässä sekä Mechelininkadun eteläpäässä. Terveydelliset haitat vähenisivät myös. Varmaan kukaan ei halua mitään korkeita remppeja. Korkealta saasteet leviävät helpommin ympäristöön. Nytkin tulee tarpeeksi pölyä parvekkeelle Ruoholahdenrannssa. Kauko Tuovinen Lönnrotinkatu Ps.ilman titteliä oleva kansalainen Asunnosta on tulossa kuin käytetty auto Jatkossa hinta ei useimmiten ajan myötä nouse vaan laskee. ? Suomen sotien jälkeinen talousihme ja 1980-luvulla alkanut lainamarkkinoiden vapautuminen saivat pitkään asuntojen hinnat nousemaan koko maassa. Syntyi jopa itsestäänselvyytenä pidetty ilmiö, jossa omistusasuja vaurastui asuessaan samalla kun asunnon hinta kiipesi vuosikymmenestä toiseen ylöspäin. Tämä kehitys katkesi viime vuosikymmenellä pienillä muuttotappiopaikkakunnilla, jotka vielä 90-luvun lamasta noustessa olivat päässeet nauttimaan samasta asuntojen hintojen noususta kuin muukin maa. Kuluvalla vuosikymmenellä asuntojen reaalihinnat alkoivat lisäksi hitaasti laskea myös useimmissa keskisuurissaa kaupungeissa. Taitekohta ajoittui vuoteen 2010. Syy tähänkin kehitykseen löytyy kaupungistumisesta, joka kuluvalla vuosikymmenellä on entistä selkeämmin alkanut imeä väkeä suurimpiin kasvukeskuksiin myös keskisuurista kaupungeista. Ainakin puolet suomalaisista asunnoista sijaitsee alueilla, joilla käytettyjen asuntojen hinnat eivät tule jatkossa kenties koskaan enää nousemaan. Pankkisääntelyyn liittyvä Basel IV tulee osaltaan voimistamaan tätä kehitystä, koska pankkien on jatkossa entistä hankalampi lainottaa taantuvien alueiden asuntoja. Omistusasumisella voi jatkossa tienata vain alueilla, joille muuttovoitto kasaantuu. Näiden kasvukeskusten ulkopuolella asuntoihin on opittava suhtautumaan kuin autoihin. Niillä on käyttöarvoa ja useimmiten myös jonkinlaista jälleenmyyntiarvoa, mutta mitä pidempään käyttö jatkuu, sitä alemmas arvo painuu. Sinänsä siinä, että yhä vanhemmaksi ja käytetymmäksi muuttuvan kohteen arvo laskee, ei ole mitään ihmeellistä. Näinhän arvonkehitys menee lähes kaikkien muidenkin asioiden kohdalla. Omistusasuntoa on kuitenkin totuttu koko Suomessa ajattelemaan arvonsa vähintäänkin säilyttävänä vanhuuden turvana ja lasten perintönä. Suuressa osassa Suomea tämä ajatus on ikävä kyllä tarpeen nyt päivittää. Timo Metsola hallituksen puheenjohtaja Vuokraturva Helsingin veroprosentti ensi vuonna edelleen 18 V altuusto käsitteli 13.11. kaupungin talousarvioehdotusta vuodelle 2020 ja taloussuunnitelmaa vuosille 2020-2022. Talousarvioehdotuksessa varaudutaan Helsingin kasvun jatkumiseen. Kestävä kasvu edellyttää jatkuvia investointeja kaupunkirakenteen kehittämiseen. Ensi vuonna Helsingin investointitaso nousee kaupungin historian aikana ensimmäisen kerran yli miljardiin euroon. Helsingin kunnallisveroprosenttiin ei esitetä muutoksia vuodelle 2020, vaan budjettiehdotuksen mukaan kunnallisveroprosentti pysyy 18,0 prosentissa. Yhteisöveron tuotoksi arvioidaan 600 miljoonaa euroa, eli 1,7 prosenttia vuoden 2019 ennustetta enemmän. Kaupunginvaltuusto keskusteli talousarviosta noin viisi tuntia. Valtuusto jatkaa asian käsittelyä seuraavassa kokouksessaan 27.11. Kokouksen aikana tehdyistä ehdotuksista ja ponsista äänestetään myös seuraavassa kokouksessa. Pirkkolan liikuntapuisto Kaupunginvaltuusto hyväksyi Pirkkolan jäähallien uudisrakennuksen hankesuunnitelman. Hankkeen enimmäislaajuus on 8 236 brm² ja enimmäishinta on 19 400 000 euroa. Pirkkolan liikuntapuistossa sijaitsevat vanhat jäähallit on purettu ja niiden tilalle on tarkoitus rakentaa uusi korvaava jäähalli, jossa on kaksi täysimittaista pelikaukaloa. Jäähallin on tarkoitus valmistua 2021. Vanhat jäähallit asetettiin käyttökieltoon heikkojen sisäilmaolosuhteiden takia keväällä 2018. Käytöstä poistuneet jäähallit olivat aktiivisessa seuraja muussa jäälajikäytössä, ja ne ovat olennainen osa Pirkkolan Urheilupuiston liikuntapalveluita. Yrittäjien johdossa jatkaa Mari Laaksonen H elsingin Yrittäjät ry:n syyskokous valitsi 19.11. nykyisen puheenjohtajan Mari Laaksosen (CleanMarin Oy) jatkokaudelle vuodelle 2020. Syyskokous oli yksimielinen valinnassaan. Kaksi vuotta aluejärjestön puheenjohtajana toiminut Mari Laaksonen on halunnut panostaa erityisesti kolmiportaisen järjestön sisäisen yhteistyön kehittämiseen, joka näkyy jäsenille parempina palveluina, tapahtumina ja edunvalvontana. Vuonna 2019 Helsingin Yrittäjien hallitus on Laaksosen johdolla muun muassa uudistanut alueen paikallisyhdistystoimintaa vastaamaan paremmin yrittäjien tarpeita. – On ylpeys toimia yrittäjäjärjestön puheenjohtajana pääkaupungissa, jossa yrittäjyys on monimuotoista ja koko ajan kehittyvää. Yrittäjien oman järjestön pitää elää ajassa ja tuntea yrittäjien arkea. Näihin panostamme jatkossakin, Laaksonen kertoo. Mari Laaksonen on toiminut yrittäjäjärjestön luottamushenkilönä niin paikallisella, alueellisella kuin valtakunnallisella tasolla. Luottamushenkilötyö alkoi vuonna 2010 Helsingin Yrittäjien nuorten yrittäjien hallituksessa. Työ on jatkunut paikallisyhdistyksen hallitustyön ja puheenjohtajuuden (2014-2019) kautta Helsingin Yrittäjien hallitukseen (20132019) ja valtakunnallisen vaikuttamistyön pariin keskusjärjestön Suomen Yrittäjien hallitukseen (2014-2019). Mari Laaksosen siivousalan yritys CleanMarin Oy perustettiin vuonna 2003 ja yritys on kasvanut työllistämään noin 20 henkeä. Kansallismuseon museot ja linnat valon voimalla joulua kohti Myyjäisissä on tarjolla vastuullisesti lähellä tuotettuja tuotteita herkuista käsintehtyihin lahjatavaroihin ja koristeisiin. K auden aloittivat Kansallismuseon Joulumyyjäiset lauantaina 23.11. Museon keskihalliin kokoontuu 20 museokauppaa, ja myynnissä on jouluinen valikoima museokauppatuotteita. Museon näyttelyt ovat avoinna, samoin museoravintola. Seuraavana viikonloppuna, 30.11.–1.12., joulu julistetaan alkavaksi ateljeekoti Hvitträskissä. Suosituilla Perinteisillä Hvitträskin joulumarkkinoilla on myynnissä muun muassa joulukoristeita, lahjatavaroita ja taidokkaita käsitöitä. Lisäksi luvassa on opastuksia ja muita tapahtumia koko perheelle. Hämeen linnassa, viereisessä Vankilassa ja Olavinlinnassa vietetään Tuomaan markkinoita 14.–15.12. Hämeen linna ja Vankila täyttyvät monenlaisesta ohjelmasta ja myyjistä Tuomaan markkinoiden ajaksi. Hämeen linnan pihalla, Tykkitornissa ja Leivintuvassa on myynnissä noin 50 kauppiaan tuotteita käsitöistä herkkuihin ja joulukoristeisiin. Ohjelmassa on talutusratsastusta, työpajoja, musiikkia sekä Keskiajan joulu -erikoiskierroksia. Olavinlinnan Tuomaan markkinat on perinteinen koko perheelle tarkoitettu ohjelmallinen joulutapahtuma. Myynnissä on laadukkaita käsitöitä, koristeita ja koruja, leivonnaisia ja elintarvikkeita, taidetta ja käyttöesineitä sekä sisustustuotteita. Helsingin vanhimpiin jouluperinteisiin kuuluva Seurasaaren Joulupolku tuo höyryävät riisipuurokattilat, tontut ja jouluperinteet Seurasaaren ulkomuseon alueelle sunnuntaina 15.12. Joulupolku toteutettiin tässä ainutlaatuisessa miljöössä ensimmäisen kerran vuonna 1996, joten tänä vuonna tapahtuma järjestetään jo 24. kerran. Joulu on valon juhla Kansallismuseossa, Hämeen linnassa, Vankilassa ja Olavinlinnassa kaamos kevenee joulunaikaan myös yllätyksellisellä juhlavalaisulla. Kansallismuseon etupihalle ja julkisivuun toteuttaa joulukuun ajaksi juhlavalaisun Sun Effects. Tällä valaisulla museo osallistuu myös valofestivaali Lux Helsingin valohaasteeseen. Hämeen linnassa ja Olavinlinnassa valaisut toteutetaan alueellisina yhteistöinä. Tulen ja jään joulu Hämeenlinnassa on Suomen kansallismuseon, Linnan Kehityksen, Hämeenlinnan kaupungin ja lukuisten yritysten yhteistyö. Savonlinna Illumination Savossa niin ikään. Juuri parahiksi jouluaaton alla Kansallismuseo täyttyy valolla Lucian vieraillessa museossa perjantaina 20.12. klo 12. Lucia esittää kuoroineen joululauluja museon keskihallissa. Suomen kansallismuseon talvella avoinna olevat museot ja linnat ovat kiehtovia vierailukohteita myös talvella, ja niiden näyttelyja tapahtumatarjonnassa on mistä valita myös sydäntalven vapaapäivinä. Suomen kansallismuseon kymmenestä museokohteesta viidessä järjestetään tänä vuonna joulumyyjäisiä
5 Nro 15 • Viikot 49-50/2019 S ATAKOLKYT-hanke on innostanut tuhannet helsinkiläiset mukaan koko kaupungin yhteisiin rannansiivoustalkoisiin. Vuoden 2019 aikana talkoilla on saatu siivottua 65 km eli tasan puolet koko kaupungin rantaviivasta. Samalla rannoilta on kerätty pois yhteensä noin kahden jätelavallisen verran roskaa. SATAKOLKYT-hankkeelle myönnettiin perjantaina 15.11. Kansanvalistusseuran vuoden 2019 Sivistyspalkinto. Palkitsemisperusteiden mukaan kansalaisten yhteen tuominen ympäristön hyväksi on juuri sellaista arkisivistystä, jota tarvitsemme nyt ja tulevaisuudessa. SATAKOLKYT on innostanut tuhansia helsinkiläisiä mukaan koko kaupungin yhteisiin rannansiivoustalkoisiin. Siivousretkillä merenrannassa on käynyt niin koululuokkia, työporukoita kuin yksittäisiä kaupunkilaisiakin. Hanke käynnistyi keväällä 2019 ja jatkuu vuoteen 2021 asti. – Tähän mennessä talkoilla on saatu siivottua tasan puolet Helsingin rantaviivasta, eli yhteensä 65 kilometriä merenrantaa, kun kaupungin koko rantaviivan pituus on hankkeen nimen mukaisesti 130 kilometriä. Talkoiden myötä rannoilta on kerätty pois yhteensä noin kahden jätelavallisen verran roskaa, kertoo hankkeen koordinaattori Eeva Puustjärvi. Hankkeen nettisivuilta satakolkyt.fi löytyy interaktiivinen kartta, joka näyttää milloin mikäkin ranta on viimeksi siivottu. Kuka vaan voi varata kartalta pätkä rantaa ja lähteä siivousretkelle. Kun rannan ilmoittaa siivotuksi kartalle, sen väri muuttuu punaisesta vihreäksi ja siivoaja saa halutessaan oman nimensä näkyviin rannan kohdalle. Keväällä käyntiin polkaistun kampanjan puitteissa on järjestetty jo yli 150 rannansiivoustempausta ja mukana on ollut noin 2500 eri-ikäistä helsinkiläistä. – Ahkerimmin rantoja ovat siivonneet koululuokat, mutta myös monet yksittäiset ihmiset ja pienet kaveriporukat ovat lähteneet mukaan. On ollut hauska huomata, että myös useat yritykset ovat innostuneet järjestämään rantatalkoita osana tyhypäivien ohjelmaa, kuvailee Puustjärvi. Arkisivistystä parhaimmillaan Kansanvalistusseuran vuoden 2019 Sivistyspalkinto myönnettiin SATAKOLKYT-hankkeelle 15.11. Palkitsemisperusteiden mukaan kansalaisten yhteen tuominen ympäristön hyväksi on juuri sellaista arkisivistystä, jota tarvitsemme tulevaisuudessa. Kansanvalistusseuran toimitusjohtaja Lauri Tuomi kiittelee hanketta edistyksellisestä aktiivisuudesta: – SATAKOLKYT kutsuu kansalaisia yhdistämään voimansa kaikille avoimissa siivoustempauksissa ja tekee karttapalvelun sekä sosiaalisen median kautta ympäristönsuojelutyöstä yhteisöllistä. Hanke viestii ympäristönsuojelusta innostavasti ja kannustaa mukaan kaikenikäisiä kaupunkilaisia. KVS:n mukaan arkisivistys on juuri tällaista yhdessä oppimista, jotta voimme pitää huolta ympäristöstämme ja toisistamme. – Idea tähän hankkeeseen on lähtenyt alun perin helsinkiläisiltä nuorilta, jotka ovat huolissaan ympäristön roskaantumisesta. Kaikenikäisten kaupunkilaisten innostus rantojen siivoamiseen ja myös tämä palkitseminen ovat osoituksia, että ympäristöhuoli ei ole vain nuorten asia, kertoo Puustjärvi. – SATAKOLKYT on toiminut piristysruiskeena ympäristöahdistukseen. Kekseliään karttapalvelun avulla kansalaiset voivat seurata työn tuloksia eli rantojen puhdistumista reaaliajassa ja suunnata kohteisiin, joissa siivottavaa vielä riittää, KVS:n Tuomi perustelee. – Talkoolaisilta saadun palautteen mukaan roskien keruu on myös hyvin palkitsevaa, sillä toisin kun useammissa muissa ympäristöteoissa, siivotessa tulokset näkyvät välittömästi. Samalla yhteisöllisyys tekee ympäristön puolesta toimimisesta selvästi motivoivampaa ja merkityksellisempää. Karttapalvelun avulla pienikin siivous liittyy osaksi koko kaupungin yhteistä päämäärää: 130 km puhdasta rantaviivaa, Puustjärvi jatkaa. SATAKOLKYT on yhteishanke, jossa ovat mukana Helsingin kaupungin nuorisopalvelut, Pääkaupunkiseudun Partiolaiset, Helsingin Vihreät Nuoret, Helsingin 4H-yhdistys ja Helsingin NNKY. Kansanvalistusseura on maan vanhin, sitoutumaton sivistysjärjestö. KVS:n Sivistyspalkinto jaetaan vuosittain ajankohtaiselle henkilölle, ryhmälle tai teolle, joka edistää sivistystä suomalaisessa yhteiskunnassa. Sivistyksellä tarkoitetaan empatiaa ja suvaitsevaisuutta sekä vastuuta ympäristöstä ja maailmasta. Kaupunginvaltuusto hyväksyi talousarvion ensi vuodelle Helsinkiläiset siivosivat talkoovoimin puolet koko kaupungin rantaviivasta SATAKOLKYT-rantojensiivoushanke palkittiin Sivistyspalkinnolla Vähäpäästöisten ajoneuvojen tarkistetut kriteerit H elsingin kaupunginhallitus hyväksyi tarkistetut kriteerit vähäpäästöisille ajoneuvoille. Kriteerit täyttäville ajoneuvoille myönnetään 50 % alennus pysäköintimaksuista sekä asukasja yrityspysäköintitunnuksen lunastusmaksusta. Tarkistetut kriteerit on otettava huomioon soveltuvin osin myös kaupungin ajoneuvojen hankinnassa. Merkittävin muutos kaupunginhallituksen vuonna 2016 hyväksymiin kriteereihin on ajoneuvon aiheuttamia terveydelle haitallisia päästöjä koskevan Euro-päästöluokan vähimmäisvaatimustason nostaminen Euro 5:stä Euro 6:een. Koko lista vähäpäästöisten ajoneuvojen tarkistetutuista kriteereistä ovat luettavissa täällä. Kaupunginhallitus päätti vähäpäästöisten ajoneuvojen edistämisestä toukokuussa 2010. Vähäpäästöisten henkilöautojen pysäköintietuus otettiin käyttöön huhtikuussa 2011. Tuolloin kriteerejä päätettiin tarkistaa kahden vuoden välein. Nyt kaupunginhallituksen hyväksymät kriteerit pohjautuvat Ilmansuojelutyöryhmä elokuussa tekemään tarkistusesitykseen. Palautettiin valmisteluun Kaupunginhallitus päätti palauttaa kaupungin palvelujen yhdenvertaisuussuunnitelman 2020–2021 uudelleen valmisteluun. Palautusehdotuksen mukaan suunnitelma täydennetään toimenpiteillä siten, että ne vastaavat paremmin tunnistettuihin yhdenvertaisuuden haasteisiin, erityisesti ruotsinkielisten palveluiden osalta. Palautusehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Lisäksi kaupunginhallitus hyväksyi kaupungin henkilöstön yhdenvertaisuussuunnitelman vuosittaiset toimenpiteet ajalle 2019–2020 ja merkitsi vuoden 2018 toteutuneet toimenpiteet tiedoksi. H elsingin kaupunginvaltuusto hyväksyi viime torstaina talousarvion vuodelle 2020 ja taloussuunnitelman vuosille 2020?2022. Talousarviossa varaudutaan edellisvuoden tapaan kaupungin kasvuun. Talousarvion kokonaismenotaso nousee noin 3 prosenttia ja tulee olemaan noin 122 miljoonaa euroa kuluvaa vuotta korkeampi. Kaupunki käyttää vuonna 2020 yhteensä 4,8 miljardia euroa helsinkiläisten palveluihin ja kaupungin toimintoihin. Investointitaso nousee tulevana vuonna yli miljardin euron. Lainakanta asukasta kohden ei kuitenkaan kasva. Arvio vuoden 2020 lopun lainakannasta on 1 010 miljoonaa euroa eli 1 530 euroa asukasta kohti. Valtuusto hyväksyi myös useita valtuutettujen esittämiä toivomusponsiehdotuksia. Kalasataman eteläkärkeen Kaupunginvaltuusto hyväksyi Kalasataman Nihdin asemakaavan ja asemakaavan muuttamisen. Päätös koskee Kalasataman projektialueen eteläkärkeä ja sitä ympäröiviä vesialueita. Kaava mahdollistaa uuden asuinalueen rakentamisen noin 3 000 asukkaalle. Tavoitteena on rakentaa vetovoimainen, kaupunkikuvallisesti korkeatasoinen ja vahvan identiteetin omaava, toiminnoiltaan monipuolinen asuinalue. Alueelle on suunniteltu kymmenen asuntokorttelia, hotellikortteli, ravintolakortteli, kaksi vesialueen korttelia liike-, toimistoja ravintolalaivoille, päiväkoti ja pienvenesatama. Lisäksi alueelle on suunniteltu Nihdin Merihakaan ja Hanasaareen yhdistävä Merihaansilta, josta haarautuu Hiilisatamansilta. Nihdin siluettia leimaavat kuusikerroksisten korttelien yläpuolelle nousevat 12?19 kerrosta korkeat asuintornit. Nihdin rannat on suunniteltu kaupunkikuvaltaan korkeatasoisina ja toiminnoiltaan monipuolisina virkistysja ulkoilualueina. Kaupunginvaltuusto käsitteli myös suuren joukon valtuutettujen esittämiä aloitteita. Uunisaaren kävelyponttonisilta ulkoilijoiden käyttöön M erisataman rannassa Ehrenströmintien ja Pohjoisen Uunisaaren välillä oleva kävelyponttonisilta. Kaivopuiston edustalla sijaitseva Uunisaari muodostuu toisiinsa yhdistetyistä eteläisestä ja pohjoisesta saaresta. Suositussa virkistyssaaressa toimii läpi vuoden ravintola, kahvila sekä varaussaunat. Ravintola Uunisaaren kahvila avautui 15.11. ja on tämän jälkeen avoinna lauantaisin ja sunnuntaisin klo 10-16. Aamusaunat lämpenevät ma-pe klo 7-11. Muina aikoina ravintola on avoinna tilauksesta. Vieressä olevaan Liuskasaareen on myös yhteys siltaa pitkin. Sivistyspalkinto luovutettiin 15.11. Kuvassa vasemmalta lukien puheenjohtaja Maija Linkola ja toiminnanjohtaja Jesse Kareinen (Helsingin Vihreät Nuoret), koordinaattori Katri van Wensen (Helsingin NNKY), ympäristökasvatuksen koordinaattori Ulla Kajaluoto Helsingin kaupungin nuorisopalveluista, SATAKOLKYT-koordinaattori Eeva Puustjärvi sekä Kansanvalistusseuran valtuuskunnan puheenjohtaja Sirpa Pietikäinen ja toimitusjohtaja Lauri Tuomi. Kuva: Maarit Hohteri Nuoret ovat olleet ahkeria rantojen siivoajia. Kuva: Eeva Puustjärvi Silta Uunisaareen, kuva Helsingin kaupunki
6 Viikot 49-50/2019 • Nro 15 Elämä ei ole oman itsensä löytämistä. Elämä on oman itsensä luomista. Bernard Shaw Päivyri Sunnuntaiksi Otto Meri Rikhardinkadun kirjaston tapahtumia 4.–17.12. Rikhardinkadun kirjasto Rikhardinkatu 3, 00130 Helsinki Rikhardinkadun kirjaston tapahtumat ja muut tiedot löydät myös Helmet.fi-sivustolta ja Facebookista: www.facebook.com/ Rikhardinkadunkirjasto/ Tervetuloa kirjastoon! ? 9.12.2019 klo 18:00 20:00, Rikhardinkadun kirjasto Gurdjieffin neljäs tie opettaja Alan Francis Kirjailija ja Lord Pentlandin oppilas esoteerisellä Neljännellä tiellä vierailee Helsingissä. Tilaisuus on maksuton mahdollisuus päästä tutustumaan Neljännen tien ryhmätyöskentelyyn, Alanin kirjaan “Secrets of the fourth way” sekä kuuntelemaan ihmisen tietoisen evoluution mahdollisuuksista. Tilaisuus on englanniksi ja kysymyksiä ja vastauksia on mahdollista esittää suomenkielisen tulkkauksen avulla. ? 11.12.2019 klo 18:00 19:00, Kokoushuone Ture, 1. krs., Rikhardinkadun kirjasto Minolainen tähtitiede FT Marianna Ridderstad luennoi aiheesta Minolainen tähtitiede Suomen Arkeoastronomisen seuran avoimessa yleisötilaisuudessa. Minolainen kulttuuri oli Euroopan ensimmäinen korkeakulttuuri. Minolaiset rakensivat Kreetalle suuria palatsitemppeleitä, joista teokraattista hallintojärjestelmää johdettiin. Knossoksessa ja muissa palatseissa vietetyt seremoniat liittyivät uusimman tutkimuksen mukaan usein tähtitieteellisiin ilmiöihin. Esitelmässä kerrotaan, miten minolaisten kalenteritieto ja uskomukset periytyivät myöhemmille kulttuureille ja niiden kautta osaksi yhteistä eurooppalaista kulttuuriperintöä. ? 12.12.2019 klo 18:00 20:00, Kirjatorni, 2. krs., Rikhardinkadun kirjasto Runo vie! -runopiiri on runoyhdistys Nihil Interitin ja Helsingin kaupunginkirjaston yhteistyössä järjestämä nykyrunouden lukupiiri. Jokaisella kerralla käsitellään ennakkoon ilmoitettua runoteosta, jonka tekijä on myös paikalla. 12.12. vieraana Tuukka Pietarinen, teos Yksin ja toisin, aiheena filosofinen runous. ? 12.12.2019 klo 17:00 19:00, Kokoushuone Ture, 1. krs., Rikhardinkadun kirjasto Sanat Sylissä puhetta kirjallisuusterapiasta syömishäiriön käsittelyssä Sairastatko tai sairastaako joku lähipiirissäsi syömishäiriötä? Tai oletko muuten vain kiinnostunut luovan kirjoittamisen terapeuttisista vaikutuksista? Lämpimästi tervetuloa mukaan Sanat Sylissä yleisötilaisuuteen, jossa puhumme kirjallisuusterapiasta voimauttavana ja luovana työskentelytapana ja apukeinona syömishäiriön käsittelyssä. Tilaisuudessa myös Helsingin ja Uudenmaan alueella toimiva Syömishäiriöliiton alueyhdistys Etelän-Syli Ry kertoo toiminnastaan. ? 18.12.2019 klo 13:00 14:00, Kirjatorni, 2. krs., Rikhardinkadun kirjasto Café Barock: Vanhan musiikin uudet toivot lounaskonsertti Kirjatornissa Vanhan musiikin uudet toivot eli Sibelius-Akatemian vanhan musiikin opiskelijat esiintyvät lounaskonserttisarjassa Rikhardinkadun kirjastossa aina kuukauden kolmantena keskiviikkona. Konsertit alkavat klo 13 ja niihin on vapaa pääsy. ? 2.12.2019 31.12.2019, Käytävägalleria, 3.krs., Rikhardinkadun kirjasto Taidenäyttely: Maalauksia Aune Ylitalo, Heidi Grönlund & Iri Leino VIIKKO 49 KE 4.12. Airi, Aira TO 5.12. Selma PE 6.12. n Itsenäisyyspäivä, Niko, Niklas, Niilo, Niki, Nikolai LA 7.12. Sampsa SU 8.12. 2. adventtisunnuntai, n Jean Sibeliuksen p., suomalaisen musiikin p., Kyllikki, Kylli VIIKKO 50 MA 9.12. Anna, Anne, Anu, Anni, Annika, Annukka, Anneli, Annu, Annikki TI 10.12. Jutta KE 11.12. Tatu, Daniel, Taneli TO 12.12. Tuovi PE 13.12. Seija LA 14.12. Jouko SU 15.12. 3. adventtisunnuntai, Nooa, Heimo VIIKKO 51 MA 16.12. Aada, Auli, Aulikki TI 17.12. Raakel 2. adventtisunnuntai Luuk 12:35-40 ? ”Jeesus tulee, oletko valmis?” Maanteiden varsilla näkyy sähköja puhelinpylväisiin liimattuina kyseisellä tekstillä varustettuja mainoksia. Ne ovat yleensä jo pahasti luonnonvoimien ja ajan hampaan haalistamia. Kuuluvatko nuo kyltit vain lankapuhelinten aikakauteen? Kauan on Jeesuksen toista tulemusta odotettukin. Sitä odotti jo Aadamista laskien seitsemännen sukupolven edustaja Henok. Raamatun Juudaksen kirjeessä kerrotaan, miten Henok oli muinoin ennustanut Herran kunniakkaan tulemisen pyhiensä kanssa. Nykyään odotetaan ilmastokatastrofia, palkkapäivää ja veronkorotuksia. Suomalaisten suurin unelma olisi lottovoiton saapuminen omalle pankkitilille. Jeesuksen paluusta ei juurikaan unelmoida. Sen suhteen olemme nukuksissa. Tapahtumana se tulee ylittämään uutiskynnyksen, oli sitten hereillä tai ei. Raamattu kehottaa meitä valvomaan, olemaan hereillä. Mediassa lääkärit ovat huolissaan päinvastaisesta. Nykyään saamme liian vähän unta, olemme stressaantuneita ja valvomme liian myöhään. Uni kaikkoaa silmistämme, kun pelkäämme tulevaa päivää ja kehityskeskusteluja. Jeesuksen odottaminen luo sitä vastoin toivoa paremmasta tulevaisuudesta. Sitä saamme odottaa niin innokkaasti, että nukumme yömme levollisesti. Jeesuksen esittämä vertaus onnistuu jälleen yllättämään. Herra tulee kotiinsa, löytää palvelijansa valveilla ja valmiina työhön, mutta ryhtyykin itse palvelemaan palvelijoitaan. Herra vyöttää hienon liehuvan pukunsa, jotta työn edellyttämät liikkeet mahdollistuvat. Palvelijat kutsutaan juhlapöytään palveltaviksi. Raamattu kehottaa meitä tarkkailemaan hengellistä tilaamme. Vaellammeko sitä tietä, joka johtaa hyvään päätepisteeseen, vai kulutammeko elämäämme ja itseämme vähemmän tärkeiden askareiden parissa. Toivoa ei kannata unohtaa, eikä kadottaa. Se elää. Esa Mangeloja Kirjoittaja on takapenkin fariseus ja taloustieteen dosentti Osallistuvassa budjetoinnissa kaupunkilaiset päättivät ? Helsingin kaupunki järjesti ensimmäistä kertaa osallistuvan budjetoinnin kokeilun. Nimensä mukaisesti osallistuvassa budjetoinnissa on kyse siitä, että helsinkiläiset pääsevät suoraan vaikuttamaan kaupungin talousarvioon. Yhteensä kaupunkilaisten ideoiden toteuttamiseen oli varattu 4,4 miljoonaa euroa, joka jakautui suurpiireittäin asukasluvun mukaan. Kaikilla kaupunkilaisilla oli oikeus tehdä ehdotuksia. Edetäkseen seuraavaan vaiheeseen ehdotuksen tuli olla toteuttamiskelpoinen ja pysyä sallitun enimmäishinnan rajoissa. Käytännössä ehdotuksiksi toivottiin konkreettisia alle miljoona euroa maksavia avauksia. Osallistuvassa budjetoinnissa kaupunki oli jaettu eri alueisiin. Eteläisen suurpiirin osalta määrärahaa hankkeille oli varattu hieman yli 600 000 euroa. Lopulta äänestäjiä oli yli 7 000. Osallistuva budjetointi järjestettiin nyt ensimmäistä kertaa ja saatujen kokemusten pohjalta järjestelmää kehitetään edelleen. Eteläisen alueen ehdotuksista eniten ääniä sai Vehreä kaupunki. Ehdotuksen tarkoituksena on lisätä kantakaupungin viihtyvyyttä istutuksilla ja kasveilla. Erityisesti Kruununhaan alueen vehreyden lisäämistä pidetään ehdotuksessa tärkeänä. Vehreän kaupungin lisäksi Eteläisen suurpiirin äänestyksessä menestyivät useammat liikuntaan ja kasvillisuuteen liittyvät ehdotukset. Toteutukseen asti edenneistä ehdotuksista kallein oli uimalaiturin rakentaminen Lauttasaaren Vattuniemeen. Viimeinen toteutukseen asti edennyt ehdotus koski julkisten tilojen taidetta ja korttelikylttejä. Osallistuva budjetointi onnistui tavoitteessaan saada kaupunkilaiset suoraan mukaan päättämään yhteisten verovarojen käytöstä. Järjestelmän kautta kaupunkilaiset saivat tuoda pieniä ja suurempia kehitysehdotuksia muiden arvioitavaksi ja viime kädessä äänestettäväksi. Osallistuvan budjetoinnin kautta saatiin paljon hyviä ehdotuksia, jotka eivät saaneet riittävästi ääniä, mutta jotka voidaan muilla keinoilla tulevaisuudessa toteuttaa. Tässä mielessä järjestelmä onnistui tavoitteessaan. Otto Meri kaupunginvaltuutettu (kok) Ullanlinna ANNANTALO Annankatu 30 • la 7.12. klo 14.00 15.00 Lasten DanceAbility -tanssitunti. Kaikenlaisille lapsille ja heidän lähiaikuisilleen yhdessäoloa, liikkumisen riemua ja mahdollisuus tutustua uusiin ihmisiin. Tila on esteetön. Tapahtuman kielet: suomi, englanti. Vapaa pääsy. • su 8.12. klo 13.00 | Sunnuntaitreffit, Sunnuntaineuvola | Musiikkia kuvista. Herkisty kuulemaan taiteen ääni, ja inspiroidu luomaan kuvista musiikkia. Ohjaajina Anne Rossi-Horto ja Maleena Linjama. Kesto: n. 1,5 h. Sopii monenkielisille. Vapaa pääsy. • ma 9.12. pe 20.12. Annantalon joulu. Taianomaisia tapahtumia ja tunnelmaa 20.12. asti ma-pe klo 9-19, lasu klo 10-16. Havuntuoksua, riisipuuroa, supinaa kuusen alla. Kivaa joulupuuhaa koko perheelle. Vapaa pääsy. • ma 9.12. klo 10.00, ti 10.12. klo 10.00, ti 10.12. klo 18.00, ke 11.12. klo 10.00, ke 11.12. klo 18.00, to 12.12. klo 09.30 Viiru ja Pesonen | Teatteri Hevosenkenkä. Esitys Ukko Pesosesta, puhuvasta kissasta, yksinäisyydestä ja ystävyydestä. Kesto: noin 45 min. Kieli: suomi. Ikäsuositus: 3+. Tiedustelut ja lippuvaraukset: Teatteri Hevosenkengän toimistosta arkisin klo 8.00 – 16.00, puh. 09 4391 220, hevosenkenka@hevosenkenka. fi, www.hevosenkenka.fi, tai www.lippu.fi. Liput: arkiaamuisin 11,50 €/arki-iltaisin 14,50 €. Arkiaamuesityksissä ohjaajat/opettajat 3,50 € • ma 9.12. klo 10.00 11.30, ma 9.12. klo 12.30 14.00 Taideneuvola. Annan päivän paperipaja, jossa teemme eri mausteilla ja joulumielellä mm. kortteja, origameja ja pop up -taitteluja. Opettaja Erja Mehto. Ikäsuositus: 3 6 v. aikuisen kanssa. Vapaa pääsy. • ma 9.12. klo 16.30, ma 9.12. klo 17.30 Juhlitaan Minnaa! | Nukketeatteri Sytkyt. Nukkenäytelmä Minna Canthin 175-vuotisjuhlavuoden kunniaksi Canthin lapsuudesta ja elämästä lapsen näkökulmasta. Näyttämöllä Juha Laukkanen. Ikäsuositus: 4 9 v. Kesto: 20 min. Esityskieli: suomi. Vapaa pääsy, ilmoittautuminen: www.annantalo.fi • ma 9.12. klo 17.00 18.30 Tehdään taidejuttuja. Pölyt pois taidehistoriasta! Rooman ylväät pylväät. Tutkitaan, minkälaisia pylväitä rakennuksista löytyy. Harjoitellaan niiden kuvaamista hiilellä piirtäen ja opitaan klassiset peruspylvästyypit. Lisäksi tehdään pieni mielikuvitusmatka antiikin Roomaan. Opettaja Anne Rossi-Horto. 7 – 10 v. lapsille ja heidän vanhemmilleen yhteiseen taiteen tekemiseen ja kokemiseen. Vapaa pääsy. • to 12.12. klo 18.00 19.30 Mitä tulevaisuudessa opitaan? | Tulevaisuustorstai. Illan aiheena on oppiminen tulevaisuudessa. Kysymyksiin vastaa Perttu Pölönen, joka on tunnettu keksijä, säveltäjä, yrittäjä, futuristi sekä yksi Suomen suosituimmista puhujista, jonka puheenvuorot käsittelevät usein tulevaisuuden teknologioita, työtä, osaamista ja oppimista. Kaikenikäisille oppimisesta kiinnostuneille! Vapaa pääsy. • pe 1.3. – to 18.12. Tulevaisuuslaboratorio. Mikä on mahdollista ja todennäköistä nykyisyydessä ja tulevaisuudessa? Tulevaisuuslaboratorio kutsuu kaikenikäiset tulevaisuudesta kiinnostuneet taiteelliselle ja kokemukselliselle tutkimusmatkalle. Vapaa pääsy • ma 9.12. su 19.1.2020 Taidekasvatusta Suomesta ja Japanista. Suomalaisten ja japanilaisten lukiolaisten kuvataiteen oppilastöitä. Inspiraation lähteinä kotiseudun luonto ja paikallinen kulttuuri. Vapaa pääsy. • ma 9.12. pe 31.1.2020 Sanna Pelliccioni | Minna! Näyttelyssä ”Minna Canthin uskomaton elämä ja vaikuttavat teot" -kirjan kuvituksia, tekstejä sekä lapsia osallistavia kysymyksiä. Avajaiset klo 17/Sanna Pelliccioni. Ikäsuositus: 6 – 12-vuotiaat. Vapaa pääsy. Tapahtumia Annantalossa
7 Nro 15 • Viikot 49-50/2019 Seurakunnassa tapahtuu Helsingin tuomiokirkko • Pappi tavattavissa tiistaisin klo 15-17 • Pappi tavattavissa torstaisin klo 15-17 • 04.12. klo 09:30-10:30 Senioreiden tuolijumppa Kryptassa • 04.12. klo 12-12:15 Urkuvartti • 04.12. klo 18-19:30 Kirjallisuusilta: Adélen kysymys Kryptassa • 05.12. klo 12-12:30 Viikkomessu • 05.12. klo 18-19 Perinteinen jouluvesper Kryptassa • 06.12. klo 12-13 Itsenäisyyspäivän ekumeeninen juhlajumalanpalvelus • 06.12. klo 15:30-16:30 Kansojen messu-monikielinen kiitos Suomelle / Worlds of Worship-Communion Service of Thanksgiving of Finland • 07.12. klo 18-19 Iltakirkko • 08.12. klo 10-11:30 2. adventin messu • 08.12. klo 12-13 Toivon dialogi suomalaisuudesta Kryptassa • 08.12. klo 15-16 Lasten kauneimmat joululaulut • 08.12. klo 18-19 Kauneimmat barokkijoululaulut -konsertti • 09.12. klo 12-12:15 Päivärukous / Prayer During the Day • 09.12. klo 18 Ekumeeninen luottamuksen rukoushetki • 10.12. klo 12-12:15 Päivärukous / Prayer During the Day • 11.12. klo 08-09 Tuomiokirkonmäen joulupuuro Kryptassa • 11.12. klo 12-12:15 Urkuvartti • 11.12. klo 12-12:30 Urkuvartti / Short Organ Recital • 12.12. klo 12-12:30 Viikkomessu • 12.12. klo 19-20:30 J.S. Bach: Jouluoratorio, kantaatit I-III / J.S. Bach: Christmas Oratorio (Cantatas I-III) • 13.12. klo 12-12:15 Päivärukous / Prayer During the Day • 13.12. klo 17-18 Lucia-juhla / Luciakröning i Domkyrkan 13.12 • 13.12. klo 18-19 Luottamuksen messu Kryptassa • 14.12. klo 17:15-17:45 Adventin musiikkia • 14.12. klo 18-19 Iltakirkko • 15.12. klo 10-11:25 3. adventin messu • 15.12. klo 14-15, klo 17-18 ja klo 20-21 Kauneimmat joululaulut • 16.12. klo 12-12:30 Keskipäivän kauneimmat joululaulut • 16.12. klo 18 Ekumeeninen luottamuksen rukoushetki • 16.12. klo 19-20:30 J.S. Bach: Jouluoratorio, kantaatit I-III Tuomiokirkossa / J.S. Bach: Christmas Oratorio (Cantatas I-III) • 17.12. klo 09:30-10 ja klo 10:1510:45 Lasten joulukirkko • 17.12. klo 12-12:30 Keskipäivän kauneimmat joululaulut • 17.12. klo 13-14 Yliopistoväen Kauneimmat joululaulut • 17.12. klo 19-20 Cantores Minores: Perinteinen joulukonsertti / Traditional Christmas Concert Johanneksenkirkko • 08.12. klo 18-19 Kauneimmat joululaulut Mikael Agricolan kirkko • 04.12. klo 13-14:15 Seniorifoorumi: Naistenpankki • 04.12. klo 19 Agricolamessu • 05.12. klo 09:30-12 International Family Club | Kansainvälinen perhekerho • 05.12. klo 10-12 Perhekerho ja perhekerhon liikuntaa ja leikkiä • 05.12. klo 19-20 Iltan joulukonsertti • 06.12. klo 12-13 The Feast of St Nicholas • 06.12. klo 12-13 Itsenäisyyspäivän sanajumalanpalvelus • 08.12. klo 10-11 Anglikaanien pyhäkoulu-Anglican Sunday School • 08.12. klo 10-11:30 Anglikaanien messu-Sung Eucharist Mikael Agricolan kirkossa • 08.12. klo 12-13:30 2. adventin messu • 08.12. klo 16-17 Kauneimmat joululaulut • 09.12. klo 17-20 Israelilaisia tansseja • 10.12. klo 11-12 Diakoniaruokailu • 10.12. klo 20-21 HelsinkiMission Joulun tähdet -kynttiläkonsertti • 11.12. klo 13-12:15 Seniorifoorumin joulujuhla: "Joulu pyhille ja pahoille" • 11.12. klo 19 Agricolamessu • 12.12. klo 09:30-12 International Family Club | Kansainvälinen perhekerho • 12.12. klo 10-12 Perhekerho ja perhekerhon liikuntaa ja leikkiä • 13.12. klo 20:30-21:30 Ylioppilaskunnan laulajien perinteinen joulukonsertti • 15.12. klo 10-11 Anglikaanien pyhäkoulu-Anglican Sunday School • 15.12. klo 10-11:30 Anglikaanien messu-Sung Eucharist • 15.12. klo 12-13:30 3. adventin messu • 15.12. klo 17-19 Lasten ja perheiden jouluinen Tuomasmessu • 16.12. klo 17-20 Israelilaisia tansseja liikuntasalissa • 17.12. klo 19-20 Grexin joulu Suomenlinnan kirkko • 04.-08.12. ja 11.-15.12. klo 1213 Pieni seiminäyttely • 04.12. klo 14-15 Avoimet keskiviikkokahvit • 05.12. klo 16:30-18:30 Isojen olkkari • 06.12. klo 12-13 Itsenäisyyspäivän hartaus ja partiolaisten lupauksenanto • 10.12. klo 14-17 Kouluikäisten olkkari • 11.12. klo 14-15 Avoimet keskiviikkokahvit • 11.12. klo 18-19 Kauneimmat joululaulut • 12.12. klo 16:30-18:30 Isojen olkkari • 12.12. klo 19-20 Joukko-kuoron perinteinen joulukonsertti • 14.12. klo 18-19 Unser lieben Frauen Traum – Marian uni – Perinteinen joulukonsertti • 15.12. klo 14-15 Musiikillinen rukoushetki • 17.12. klo 18-19 Valkean joulu-konsertti Temppeliaukion kirkko • 15.12. klo 18-19:30 Gospel Christmas Vanhakirkko • 04.12. klo 08-05:30 Aamumessu • 05.12. klo 18-19 Swing High'n joulukonsertti • 06.12. klo 10 Itsenäisyyspäivän sanajumalanpalvelus • 06.12. klo 15 Sotaorpojen perinteinen itsenäisyyspäivän konsertti • 08.12. klo 10-11:30 2. adventin messu • 09.12. klo 19-20 Syttyi tähti – joulukonsertti • 10.12. klo 12-12:30 Päivämusiikkia • 10.12. klo 20:30-21:30 Ylioppilaskunnan laulajien perinteinen joulukonsertti • 11.12. klo 08-05:30 Aamumessu • 11.12. klo 19-20 Poliisisoittokunnan joulukonsertti • 12.12. klo 18:30-20 Kummien joulu • 13.12. klo 19-20 Akateeminen Laulu: Boundless Love – Ääretön rakkaus • 14.12. klo 19-20 Helsingin barokkiorkesterin konsertti • 15.12. klo 10-11:30 3. adventin messu • 15.12. klo 16-17 Helsingin Suomalaisen Klubin Kuoron perinteinen joulukonsertti • 16.12. klo 19-20 Philomela & joulun taika • 17.12. klo 12-12:30 Päivämusiikkia Annankulma • Annankulman avoin olohuone keskiviikkoisin klo 11-13 • Annankulman avoin olohuone torstaisin klo 11-14 • 05.12. klo 18-19 Ohjausta hiljaiseen rukoukseen • 10.12. klo 17-19 ?ábbámus juovlalávlagat – Mu??âdumos Juovlâlavluuh – Mo??umõs rosttovlaaul-Kauneimmat joululaulut • 12.12. klo 18-19 Ohjausta hiljaiseen rukoukseen Bulevardin sisäpihan kerhohuone • 09.12. klo 14-15 ja klo 18-19 Raamattupiiri Hyvän toivon kappeli • 05.12. klo 17-17:45 Avoin meditaatio • 05.12. klo 18-20 Musiikkiryhmän harjoitukset • 08.12. klo 12-13:30 2. adventin messu • 08.12. klo 16-17 Lasten kauneimmat joululaulut • 09.12. klo 09:30-12 Perhekerho maanantaisin • 09.12. klo 13-14 Musamuorit • 09.12. klo 17-18:30 Yhteisöruokailu • 10.12. klo 09:30-12 Perhekerho • 10.12. klo 12-12:30 Keskipäivän kauneimmat joululaulut • 10.12. klo 13-14:30 Vauvakerho • 10.12. klo 14-16 Kappelikahvila • 10.12. klo 19-20 Kanavan kaiku -kuoron konsertti • 12.12. klo 17-17:45 Avoin meditaatio • 12.12. klo 18-20 Musiikkiryhmän harjoitukset • 15.12. klo 12-13:30 Luottamuksen messu • 15.12. klo 13:45-14:45 Hengellinen harjoitusryhmä • 15.12. klo 18-19 Kauneimmat joululaulut • 16.12. klo 17-18:30 Joulupuuro • 17.12. klo 15:30-17:30 Jouluaskartelupaja Katajanokan seurakuntakoti • 13.12. klo 10-12 Perhekahvila Meritullin seurakuntatalo • 05.12. klo 15-17 Perhekerho • 09.12. klo 09:30-10:30 Seniorinaisten jumppa • 09.12. klo 10:40-11:40 Seniorinaisten tuolijumppa • 12.12. klo 15-17 Perhekerho • 16.12. klo 09:30-10:30 Seniorinaisten jumppa • 16.12. klo 10:40-11:40 Seniorinaisten tuolijumppa • 16.12. klo 15:30-17:30 Jouluaskartelupaja kerhohuoneessa Sinfoniaorkestereiden kansainväliseen kärkeen lukeutuva Pietarin filharmonikot nähdään Musiikkitalon lavalla keskiviikkona 26. elokuuta. Daniil Trifonov soittaa ensimmäisen sooloresitaalinsa Suomessa Musiikkitalossa maanantaina 24. elokuuta. Pietarin filharmonikot Helsingin juhlaviikoille elokuussa 2020 H elsingin juhlaviikoilla konsertoivat tulevana kesänä klassisen musiikin maailmantähdet ja nousevat kyvyt, kun Daniil Trifonov tuo Helsinkiin kiitetyn soolokonserttinsa ja Juri Temirkanovin johtama Pietarin filharmonikot saapuu festivaalille. Tämä hetken ylistetyimpiin pianisteihin kuuluva Daniil Trifonov palaa Helsinkiin ja soittaa ensimmäisen sooloresitaalinsa Suomessa Musiikkitalossa maanantaina 24. elokuuta. Grammy-palkitun sekä Gramophone ja Musical America -lehtien vuoden taiteilijaksi valitseman Trifonovin Decades-konsertti sisältää keskeisen pianoteoksen lähes jokaiselta 1900-luvun vuosikymmeneltä. Muun muassa Sergei Prokofjevin, Olivier Messiaenin ja John Adamsin musiikkia sisältävä kunnianhimoinen konserttiohjelma ulottuu tyylillisesti modernismista minimalismiin. Sinfoniaorkestereiden kansainväliseen kärkeen lukeutuva Pietarin filharmonikot nähdään Musiikkitalon lavalla keskiviikkona 26. elokuuta solistinaan sukupolvensa kysytyimpiin viulisteihin kuuluva Emmanuel Tjeknavorian. Tjeknavorian saavutti vuoden 2015 Sibelius-viulukilpailussa toisen sijan sekä parhaan esityksen palkinnon nyt Juhlaviikoillakin kuultavasta Jean Sibeliuksen viulukonsertosta. Legendaarista orkesteria johtaa sen ylikapellimestari Juri Temirkanov. Konserttien liput ovat myynnissä Ticketmaster Suomen kanavissa. Helsingin juhlaviikkoja vietetään 20.8.–6.9.2020, ja ohjelma julkistetaan kokonaisuudessaan keväällä 2020. Daniil Trifonov: Decades Musiikkitalon Konserttisalissa ma 24.8.2020 klo 19. Liput käsittelykuluineen alk. 43,50–74 €. Pietarin fiharmonikot, Juri Temirkanov & Emmanuel Tjeknavorian Musiikitalon Konserttisalissa ke 26.8.2020 klo 19. Liput käsittelykuluineen alk. 28–109 €.
8 Viikot 49-50/2019 • Nro 15 Keskustakirjasto Oodin ensimmäinen vuosi menestys H elsingin keskustakirjasto Oodi täyttää 5. joulukuuta vuoden. 5.12.2018 avatun Oodin ensimmäinen vuosi on ollut menestys, sillä käyntimääräarviot on ylitetty jo reippaasti. Oodi on myös vuoden aikana palkittu useilla erilaisilla palkinnoilla ja positiivista yleisöpalautetta on saatu paljon. – Alkuperäinen käyntimäärätavoitteemme oli 2,5 miljoonaa käyntiä vuodessa, mutta tänä vuonna saavutetaan 3 miljoonaa käyntiä. Tämän vuoden puolella käyntejä on kertynyt jo 2 877 560. Kolme miljoonaa käyntiä tulee täyteen melko todennäköisesti juuri syntymäpäivän tienoilla. Uusia kirjastokortteja on Oodissa tehty todella vilkkaasti, lokakuun loppuun mennessä jo 18 400 kappaletta. Oodista on lainattu tänä vuonna yli puoli miljoonaa nidettä. Uusinnat mukaan lukien lainoja kertyy yli miljoona, sanoo Oodin johtaja Anna-Maria Soininvaara. Asiakkaat ovat ottaneet Oodin hyvin vastaan ja valtaosa asiakaspalautteesta on hyvin positiivista. Asiakkaat ovat ihastelleet muun muassa kaunista arkkitehtuuria, monipuolisia palveluja, jokapäiväisiä yllätyksiä ja tekemisen mahdollisuuksia. Negatiivisempaa palautetta ovat saaneet sukupuolineutraalit WC-tilat, CD-levyjen puute ja ajoittainen melu. – Sukupuolineutraalit WC-tilat säilytetään, sillä tämä periaate toteuttaa yhdenvertaisuuden arvoamme ja helpottaa muun muassa lasten ja vanhempien asiointia vessoissa. Ajoittaista melua valitettavasti syntyy sillä noin 10 000 päivittäisestä kävijästä lähtee myös ääntä. Rakennuksen puutteista on tullut jonkun verran palautetta ja takuutyöt ovat käynnissä. Oodin eteläpäädyn ovi osoittautui heti liian ahtaaksi ja vuoden loppuun mennessä saammekin uuden ja paremmin vetävän oven, Soininvaara kertoo. 1-vuotisjuhlat 5. joulukuuta Oodissa vietetään 1-vuotisjuhlia torstaina 5. joulukuuta. Kaikki Oodin toimijat eli Helsingin kaupunginkirjasto, EU@Oodi, Brygga, Helsinki-info, Fazer Food & Co, Kino Regina ja Leikkipuisto Loru järjestävät juhlapäivänä ohjelmaa. Erilaisia tapahtumia on luvassa aamusta iltaan. Vuoden nuori lausuja Miiko Toiviainen lausuu Henriikka Tavin Oodille laatiman juhlarunon kello 16.30 alkaen kolmannen kerroksen kirjataivaassa. EU@Oodi jakaa kello 12 alkaen tuhannelle ensimmäiselle glögiä. Luvassa on myös musiikkiesityksiä ja erilaisia työpajoja kaikenikäisille. Tarkka ohjelma on luettavissa Oodin verkkosivuilla www.oodihelsinki.fi. Palkintoja ja ehdokkuuksia Oodi on saanut useita palkintoja ja palkintoehdokkuuksia ensimmäisen aukiolovuotensa aikana. Näistä tärkeimpänä mainittakoon valinta maailman parhaaksi uudeksi yleiseksi kirjastoksi IFLAn (The International Federation of Library Associations and Institutions) kirjastoalan maailmankongressissa Ateenassa elokuussa. Oodilla on ollut suuri merkitys myös siihen, että Helsinki valittiin Kuntaliiton järjestämässä kilpailussa Vuoden kirjastokunnaksi 2019. Myös Oodin rakentamista on palkittu, sillä Vuoden Teräsrakenne 2018 -kilpailun voitto napsahti niin ikään Oodille. Kesäkuussa Oodi sai kansainvälisen AZ-Awardin yleisöpalkinnon. Se palkittiin yli 1 000 neliömetrin rakennusten sarjassa parhaan rakennuksen palkinnolla. European Steel Design Award -palkinnon Oodi sai lokakuussa. Ilta-Sanomien lukijat valitsivat elokuussa Oodin Suomen kauneimmaksi rakennukseksi. Oodi oli ehdolla vuoden 2019 Arkkitehtuurin Finlandia -palkinnon saajaksi. Oodi on myös ehdolla vuoden 2019 Puupalkinnon saajaksi. Voittaja julkistetaan Puupäivässä Helsingin Messukeskuksessa 28.11. Oodiin suunnitellut taidematot voittivat Hopeahuippu-palkinnon Vuoden huiput 2019 -kilpailussa. Lokakuussa Oodi palkittiin Suomen Parhaasta Asiakasteosta 2019. Oodi vei voiton kirjaston konseptin kokonaisvaltaisena uudistajana, kiireettömänä kohtaamispaikkana sekä monipuolisia palveluja tarjoavana, elämyksellisenä ympäristönä arjen erilaisille tekemisille. Elokuussa Oodi pääsi mukaan TIME Magazinen World's Greatest Places -listalle. Lisäksi Oodi oli ehdokkaana British Guild of Travel Writers’ International Tourism Awards 2019 -kilpailun Eurooppa-kategoriassa. Oodi on lisännyt kiinnostusta kirjastoihin – Oodi on lisännyt kiinnostusta kirjastoihin koko Helsingissä jopa enemmän kuin osasimme odottaa. Oodin siivittämänä muissa Helsingin kaupunginkirjaston kirjastoissa käyntimäärät ovat kasvaneet yhdellä prosentilla. Tämä on myönteinen yllätys, koska olimme ennakoineet keskimäärin 5 % käyntimäärän laskua muissa kirjastoissa. Ihmiset ovat äänestäneet jaloillaan kirjastojen puolesta, löytäneet kaikkien kirjastojen uudistuvat palvelut ja osoittaneet, että lähikirjastot ovat tärkeitä heidän arjessaan. Sama trendi on näkyvissä monissa muissakin Suomen kaupungeissa, sanoo Helsingin kirjastopalvelujen johtaja Katri Vänttinen. Ensi vuosi tuo Oodiin uusia palveluja muun muassa toisen kerroksen studiotiloihin ja Kaupunkiverstaalle sekä paljon erilaisia tapahtumia. Palveluja parannetaan edelleen yhdessä asiakkaiden kanssa. Palautetta ja ideoita kootaan mm. 1-vuotispäivänä Oodin aulassa. Yhteistyötä eri Oodin toimijoiden välillä tiivistetään yhä enemmän ja näin saadaan tehtyä entistäkin monipuolisempia ja kiinnostavampia tapahtumia. Asiakkailta toivotaan myös kommentteja ja ideoita tapahtumien suunnitteluun. Työväenopiston kevään tarjonnassa ympäristö, ekologisuus ja Helsinki Oodin kaunis arkkitehtuuri on herättänyt paljon ihastusta ja käyntimääräarviot on ylitetty jo reippaasti. Kolme miljoonaa käyntiä tulee täyteen melko todennäköisesti juuri 1-vuotissyntymäpäivän tienoilla. Kuva: Kuvatoimisto Kuvio Oy Mimmit & Mummot rohkea uudenlainen, valoisa ja innostava joulutapahtuma Tapahtumassa päivitetään perinteitä ja luodaan yhdessä uusia! P aikalla yli 130 kädentaitajaa. Workshoppeja ja mieleenpainuvia ja voimaannuttavia puheenvuoroja. Voit rentoutua tapahtumakahviloissa, skumppabaarissa tai hiljaisen huoneen keitaassa ja hankkia ainutlaatuiset lahjat itsellesi ja läheisillesi. Ja mikä parasta – pelkästään tulemalla paikan päälle teet hyvän teon! 10 % tapahtuman lipputuloista jaetaan naisten elämää tukeville järjestöille (Helsingin Ensikoti ry ja Zonta International Piiri 20 ry). Mimmit & Mummot nostaa esille yhteisöllisyyden joulun ytimessä: tärkeintä ei ole säkenöivä joulukuusi tai kiiltokuvajuhlat, vaan yhdessä tekeminen ja oleminen – oli se sitten perheen, kavereiden tai vaikka vanhainkodin asukkaiden kanssa. Mimmit & Mummot suuntaa nimensä mukaisesti valokeilan myös naiseuden ja joulun yhteyteen. Puheenvuoroissa kuulemme monenlaisia inspiroivia näkökulmia naiseuteen, omannäköisten juhlien järjestämiseen sekä stressinhallintaan ja hyvinvointiin. Tapahtumassa myös kiinalaisen valokuvaajan, Shanshan Gongin, mielenkiintoinen valokuvanäyttely naisen elämästä Suomessa. Näyttelyssä pääset juttelemaan kuvissa olevien naisten kanssa ja kuulemaan omin sanoin heidän elämästään. Aika: 5.-8.12.2019 Wanha Satama, Pikku Satamakatu 3-5, 00160 Helsinki Aukioloajat 5.12 klo 14-19 6.12 klo 11-17 7.12 klo 11-19 8.12 klo 11-18 Lippuhinnat: aikuiset alkaen 6 €, lapset alkaen 4 € ovelta tai helposti etukäteen Ticketmasterin kautta. Tapahtuman järjestää: ILOevents Oy Mimmit & Mummot on rohkean uudenlainen, valoisa ja innostava joulutapahtuma. Kuva: Shanshan Gong H elsingin työväenopisto tarjoaa kevääksi jälleen laajan kurssija luentopaletin, josta löytyy makupaloja jokaiselle – haluatpa sitten rentoutua vapaa-aikana, oppia uutta tai hioa työelämässä tarvittavia taitoja. Kevään kurssit on julkaistu ilmonet. fi-palvelussa ja ilmoittautuminen kursseille käynnistyy ensi maanantaina 2.12. Lähes 2 500 kurssin lisäksi opistossa järjestetään toista sataa yleisölle avointa ja maksutonta luentoa ja luentosarjaa. Kevään luennoilla aiheina ovat muun muassa ympäristön suojeluja filosofia, ekologisuus, sananvapaus, demokratian historia sekä medialukutaidot. Helsinkiä tarkastellaan useasta eri näkökulmasta: naiset kaupungin rakentajina, 1920-luvun paheellinen Helsinki, kaupunki kieltolain aikana. Kevään opinto-opason jaossa opiston toimipisteissä ja Helsingin kirjastoissa marraskuun loppupuolella. Oppaaseen on koottu koko kevään tarjonta: kurssit, luennot ja tapahtumat. Sähköinen versio oppaasta on opiston kotisivuilla hel.fi/tyovaenopisto. Kuva: Mika Ruusunen
9 Nro 15 • Viikot 49-50/2019 Töölönlahdella liikkujat ovat kiertäneet maapallon ympäri Helsinki lahjoittaa 50 000 euroa Itämeren suojeluun muoviroskalta Maailmanympärysmatkan aikana Töölönlahti kierrettiin yhteensä yli 18 800 kertaa. Kuva: Seppo Laakso / Helsingin kaupunki H elsingin kaupungin heinäkuussa lanseeraama liikkumishaaste Töölönlahden ympäri on innostanut mukaan tuhansittain liikkujia. Tavoitteena oli saada vuoden loppuun mennessä kasaan maapallon ympärysmitan verran kierroksia, mutta 40 000 kilometrin potti täyttyi toissa tällä viikolla. Tervetuloa juhlistamaan kuljettua matkaa Kotiinpaluujuhliin Töölönlahden pohjukkaan 4. joulukuuta illalla. – On ollut mahtavaa seurata, kuinka sekä yksittäiset liikkujat että kaverija työporukat ovat innostuneet kiertämään Töölönlahtea yhteisen tavoitteen hyväksi. Myös koululaisryhmät ovat olleet ahkerasti mukana kilometrien kerryttämisessä. Kiitokset kaikille liikkujille – te teitte sen!, iloitsevat Töölönlahden Helsinki-kontilla liikkujia opastaneet tuottajat Harri Pulliainen ja Marta Tiainen. Tavoitteen täyttyminen tarkoittaa sitä, että Helsingin kaupunki lahjoittaa 50 000 euroa Itämeren suojeluun muovijätteeltä. Lahjoitus kohdistetaan Helsingin ja Turun kaupunkien luotsaamalle Itämerihaasteelle, joka toteuttaa sillä nopeiden kokeilujen rahoituksen. Rahoituksella tuetaan innovaatioita, jotka vähentävät muoviroskan määrää Itämeren meriympäristössä, saaristossa ja rannikolla. Kotiinpaluujuhlat Töölönlahdella 4.12. Maailmanympärimatkaajien kotiinpaluuta juhlitaan Töölönlahden etelärannalla sijaitsevalla Helsinki-kontilla 4.12.2019 klo 17-18. Klo 17 lähdetään yhdessä vielä viimeiselle kierrokselle Töölönlahden ympäri, jonka jälkeen matkan päättymistä ja kotiinpaluuta juhlitaan kera glögin ja laulun. Juhliin ovat kaikki tervetulleita, tarkempi ohjelma julkaistaan sivulla maailmanympärysmatka.fi. Kotiinpaluujuhlien jälkeen sammutetaan matkakilometrejä mitanneet laskurit Töölönlahden rannalla. Maailmanympärysmatka Töölönlahdella on osa Helsingin kaupungin virallista ohjelmaa Suomen EU-puheenjohtajakaudella. Helsingin kaupunki ei ole antanut EU-puheenjohtajakauden kokousvieraille lahjoja, vaan on päättänyt kohdentaa aineettoman lahjansa merensuojeluun. Junaliikenteen kysyntä kasvaa, ja esimerkiksi Espoon kaupunkirata ja Järvenpään HSL-jäsenyys vaativat uutta kalustoa. H SL valmistautuu hankkimaan uusia junia liikenteeseensä 2020-luvulla. Tavoitteena on, että ensimmäiset uudet junat olisivat liikenteessä pian 2020-luvun puolenvälin jälkeen. Junaliikenteen lisääminen edellyttää samalla myös uusien varikoiden rakentamista. Junaliikenteen kysyntä kasvaa, ja esimerkiksi Espoon kaupunkirata ja Järvenpään HSL-jäsenyys vaativat uutta kalustoa. Lisäksi nykyiset liikenteessä olevat Flirt-junat ovat 2020-luvulla tulossa peruskorjausikään. Nykyään HSL:n liikennettä ajetaan 81 Flirt-junayksiköllä, mutta ne eivät 20-luvun puolessavälissä enää riitä nykytasoisen liikenteen järjestämiseen. Tästä syystä HSL alkaa valmistella yhteistyössä Pääkaupunkiseudun Junakalusto Oy:n kanssa uusien junien hankintaa niin, että junat tulisivat liikenteeseen vuodesta 2025 lähtien. Uudet junat vaativat varikoita Jotta uusia junia voidaan hankkia, niille tarvitaan 2020-luvun puolenvälin jälkeen myös uusia varikoita. Junien säilyttämisen lisäksi varikoita tarvitaan junien Konditoria-leipomo Patisserie Teemu ja Markus avaa joulukuussa uuden konditoriamyymälän Yrityksen omistus siirtyy samalla kokonaan Teemu Auralle P atisserie Teemu ja Markus on vuonna 2011 perustettu helsinkiläinen konditoria-leipomo. Teemu Auran ja Markus Hurskaisen yhteisyrityksen toiminta muuttuu 15.11.2019 alkaen, kun Hurskainen luopuu omistuksestaan ja keskittyy jatkossa omistamiinsa ravintoloihin. Aura puolestaan laajentaa yrityksen toimintaa ja avaa joulukuussa uuden konditoria-myymälän Helsingin Hakaniemeen. Samalla yrityksen nimi muuttuu. – On mahtavaa vuosien jälkeen päästä keskittymään täysin Patisserien kehittämiseen, sillä olemme tähän asti molemmat Markuksen kanssa aina tehneet samanaikaisesti töitä monen eri liiketoiminnan parissa, iloitsee Teemu Aura. – On ollut upeaa päästä kasvattamaan Markuksen kanssa yritys pienestä kivijalkakonditoriasta laajaksi palvelukonseptiksi. Nyt on aika kuitenkin ottaa taas seuraava askel eteenpäin yrityksen tarinassa, Aura jatkaa. – Teemu on ansiokkaasti hoitanut Patisserien liiketoimintaa jo tammikuusta alkaen. Itse olen päättänyt keskittyä tällä erää ravintoloideni toiminnan kehittämiseen. Patisserielle tekee hyvää, että joku pystyy keskittymään nyt sen kehittämiseen sataprosenttisesti. Olemme tehneet pitkään yhteistyötä Teemun kanssa, ja yhteistyö jatkuu toki edelleen, kertoo Markus Hurskainen tulevaisuuden suunnitelmistaan. Laajempi tuotevalikoima Yrityksen nimi muuttuu omistajamuutoksen myötä Patisserie Teemu Auraksi. Joulukuussa avaava uusi myymälä tarjoaa aiempaa enemmän mm. aamiaisja lounastuotteita. Hakaniemen torin kupeessa sijaitsevassa 15-paikkaisessa myymälässä tulee olemaan myös anniskeluoikeudet ja kesän koittaessa myös terassi, jonne voi pistäytyä nauttimaan esimerkiksi kuohuviiniä ja macaron-leivoksia. – Uusi kahvila, joka aukeaa joulukuun alussa mahtavalle paikalle, tulee olemaan hieman erilainen kuin ensimmäiset kahvilamme. Tulemme tarjoamaan aamupalasettejä sekä laajempia lounasvaihtoehtoja, jotka on helppo ottaa myös mukaan. Tämän lisäksi tulemme hakemaan anniskeluoikeudet, ja odotankin jo ensimmäisiä kevätkelejä, kun pääsemme avaamaan komean terassin Hakaniemen torin laidalle, kertoo Aura. – Catering-toiminnan räjähdysmäinen kasvu on yllättänyt nyt loppuvuoden aikana. Tarjoamme catering-ratkaisuja isoihin ja pienempiin tilaisuuksiin, laajasti aamupaloista buffet-illallisiin ja sormisyötäviin. On mielenkiintoista nähdä mitä tämä liiketoiminnan puoli tuo ensi vuonna tullessaan. Kysyntää selvästi on, Aura pohtii. Patisserie Teemu Aura jatkaa toimintaansa yhdistelemällä tinkimättömästi käsityötä, luovuutta, hulluutta ja laadukkaita raaka-aineita. Tuotteissa yhdistellään kekseliäästi sekä modernia että klassista leipomista ja rohkeasti eri makumaailmoja. Myös kakut, leivokset, juureen tehdyt leivät, croissantit ja herkulliset pullat kuuluvat vakiovalikoimaan. Tutustu valikoimaan tästä: patisserietm.fi/tuotteet Hakaniemen ja Yrjönkadun konditoria-myymälöiden lisäksi Patisserie Teemu Auran tuotteita myydään tuttuun tapaan myös kauppakeskus Redin K Supermarketissa, jossa sijaitsee Patisserien shop-in-shop -leipomo. Tämän lisäksi tuotteita löytyy useista eri kahviloista, ravintoloista sekä ruokakaupoista. Myymälät: Siltasaarenkatu 12, ma-pe klo 7.30-18.30, lauantai klo 9.00-17.00 Yrjönkatu 25, ma-pe klo 8-18.00, lauantai klo 9.0016.00 K-Supermarket Redi, 1. kerros Hermannin rantatie 5 HSL alkaa valmistella uusien junien hankintaa HSL:n junaliikenne • HSL:n tilaamaa junaliikennettä ajetaan tällä hetkellä rantaradalla Helsingistä Siuntioon, pääradalla Helsingistä Keravalle sekä kehäradalla. • Järvenpää on liittymässä HSL:n jäseneksi vuonna 2022, jolloin HSL:n junat voivat kulkea pääradalla Jokelaan asti. • HSL:n junat omistaa ja hankkii Pääkaupunkiseudun Junakalusto Oy. Yhtiön omistavat Helsingin, Espoon, Vantaan ja Kauniaisten kaupungit. Yhtiö on perustettu hankkimaan HSL:n liikenteen tarvitsemia junia. • Junakalustoyhtiö vuokraa junat HSL:lle, joka taas luovuttaa ne junaliikennöitsijän käyttöön. • Tällä hetkellä HSL:n junia liikennöi VR. Junien liikennöitsijää kesäkuusta 2021 alkaen kilpailutetaan parhaillaan. • Nykyiset 81 Flirt-junaa (Sm5) eivät riitä junaliikenteen kehittämiseen. huoltamiseen. Väylävirasto on selvityksessään tutkinut varikoille sijoituspaikkoja Keravalle, Espooseen, Kirkkonummelle ja kehäradan varteen Vantaalle. Selvitys valmistuu helmikuussa 2020. Myös HSL on selvittänyt kuntien alustavia kantoja uusiin varikoihin haastattelemalla kuntien ylimpiä viranhaltijoita. Keskustelut ovat koskeneet varikoiden sijoittamista Espoon Mankkiin, Kirkkonummen Luomaan tai Vuohimäkeen, Vantaalla kehäradan varteen ja Keravan Jäspilään. Uudet varikot kaupunkiratojen kannalta optimaalisissa paikoissa tehostaisivat junaliikennettä jo nykytilanteessa, kun esimerkiksi siirtoajoja tarvittaisiin vähemmän. Uusien junien hankkimiseksi tarvitaan 2020-luvulla yksi uusi varikko, mutta 2030-luvun puolivälissä varikoita tarvitaan vielä yksi tai kaksi lisää. Uudessa hankinnassa tavoitteena on löytää junia, jotka sopivat HSL:n kaupunkiliikenteeseen parhaalla mahdollisella tavalla. Uusiin juniin tarvitaan esimerkiksi nykyistä enemmän ovia sekä enemmän tilaa käytäville, seisoville matkustajille ja polkupyörille. Ennen varsinaisen hankinnan käynnistämistä HSL selvittää vielä tarkemmin muun muassa hankittavan kaluston ominaisuuksia ja hankintatapaa sekä neuvottelee kuntien kanssa tarvittavasta varikkoratkaisusta. HSL tuo hankinnan käynnistämistä ja varikkoratkaisua koskevat hankepäätösesitykset HSL:n hallituksen päätettäviksi vuoden 2020 loppuun mennessä.
10 Viikot 49-50/2019 • Nro 15 Hotelli Torni uudistuu täysin Sulkeutuu jouluna yli vuodeksi Lasimaalaus helsinkiläisen Solo Sokos Hotel Tornin Kyllikki-rakennuksessa. Solo Sokos Hotel Tornin art deco -huone vuonna 2019. Solo Sokos Hotel Torni S olo Sokos Hotel Torni on Helsingin designalueella sijaitseva persoonallinen hotelliklassikko, joka on tunnettu ravintoloistaan, taiteestaan ja näköaloistaan. Alusta asti puheenaiheita herättäneen pilvenpiirtäjähotellin suunnitteli maineikas arkkitehtitoimisto Jung & Jung ja se avautui 19.3.1931. Hotelli Torni kuuluu suomalaiseen Sokos Hotels -ketjuun, joka on valittu Suomen vastuullisimmaksi ja luotetuimmaksi hotelliketjuksi useana vuonna peräkkäin. Solo Sokos Hotel Tornia operoi SOK:n matkailuja ravitsemisliiketoimintaa harjoittava tytäryhtiö Sokotel Oy. Solo Sokos Hotel Torni uudistuu vuosien 20202021 aikana. H elsinkiläinen maamerkki, lähes 70 metriin kohoava pilvenpiirtäjähotelli Torni, sulkeutuu jouluna peruskorjauksen vuoksi. Kaikki talon hotellihuoneet sekä aulaja ravintolatilat kokevat täydellisen muodonmuutoksen korjauksen yhteydessä. Ainutlaatuinen Tornin henki tulee esiin entistä selkeämmin uudessa, vuonna 2021 avautuvassa hotellissa. Solo Sokos Hotel Torni sulkeutuu 16.12.2019, Tornin ravintolat Ateljee Bar, American Bar, O’Malley’s ja Ravintola Torni 20.12.2019. Hotelli ja ravintolat toimivat normaalisti sulkemiseen asti – ravintola Tornin suosituille joululounaille ja -illallisille voi siis vielä varata pöydän. Mallia maailman pilvenpiirtäjistä – ravintolatrendien edelläkävijäksi Solo Sokos Hotel Torni avattiin 19.3.1931 pienen kohunkin saattelemana: pilvenpiirtäjän rakentaminen kaupungin keskustaan ei herättänyt kaikissa kaupunkilaisissa pelkkää ihastusta. Kerrokset kuitenkin nousivat nopeasti ja tornirakennuksesta oltiin sen avautuessa ylpeitä – toihan se paljon maailmanlaajuistakin huomiota Helsingille. Jykevää klassismia edustavan rakennuksen suunnittelivat arkkitehtiveljekset Jung & Jung, esikuvinaan 1920-luvun amerikkalaiset pilvenpiirtäjät. Tornin ravintoloista tuli heti Helsingin kulinaristisen elämän keskus. 1930-luvulla menulta löytyi muun muassa hanhenmaksaa, hummeria ja kateenkorvaa. Vuosikymmenten varrella monet muut ennen maistamattomat herkut, uudet liikeideat ja uusin keittiöteknologia esiteltiin poikkeuksetta Tornin ravintoloissa. Täällä nähtiin muun muassa Suomen ensimmäinen kiinalainen ja espanjalainen ravintola sekä sekoitettiin ensimmäiset mojitot. Merkkihenkilöiden majapaikka Solo Sokos Hotel Torni on aina ollut suosittu niin kansainvälisten kuin suomalaisten matkaajien keskuudessa. Hotellin boheemin kansainvälisessä tunnelmassa ovat viihtyneet lukuisat arvovieraat kuninkaallisista elokuvatähtiin, Olavi Virrasta Roger Mooreen. Taiteilijat ja kirjailijat istuskelivat ahkeraan Tornin kabineteissa ja ravintoloissa jättäen jälkeensä runsaasti kuvataidetta ja katkelmia maailmankirjallisuuteen. Taiteen keräilyä on Tornissa jatkettu näihin päiviin asti. Hotellin vieraat tuhansine tarinoineen ja talon hieno arkkitehtuuri ovat luoneet vuosikymmenten aikana Torniin sen uniikin hengen. – Tornin taiteellinen, hieman boheemikin tunnelma on säilynyt kaikkina aikoina. Tämän uniikin hengen vahvistaminen on yksi uudistuksemme johtoajatuksista, kertoo hotellinjohtaja Mika Virtanen. – Ikoninen pilvenpiirtäjähotelli on yksi Helsingin näkyvimmistä maamerkeistä, joka huomataan ja tunnetaan. Se tulee herättämään paljon puheenaiheita myös avautuessaan uudistuneena vuonna 2021. Mittavimmat korjaustyöt sitten avaamisen Vuoden 2020 alussa alkavat uudistustyöt ovat mittavimmat sitten hotellin avaamisen. Sisustuksellisten muutosten ohella hotellissa tehdään perusteelliset rakenteelliset muutokset; huoneiden ikkunat, ovet, putkistot, valaistus sekä ilmastointi peruskorjataan. Vain julkisivu jää valaistusta lukuun ottamatta ennalleen. Samalla uudistuvat hotellin ja ravintoloiden liikeideat. Purkuja rakennustyöt aloitetaan tammikuussa 2020. Ravintoloiden sisustussuunnittelusta vastaa sisustusarkkitehtitoimisto Fyra, hotellipuolen ilmeen suunnittelee Studio Joanna Laajisto. Tornin kiinteistön omistaa keskinäinen työeläkevakuutusyhtiö Varma. Tornin asiakkaita palvelevat uudistuksen ajan muun muassa designer Paola Suhosen suunnittelema, suomalaisia ilmiöitä esittelevä Original Sokos Hotel Presidentti, vuonna 2018 upeasti uudistettu funkisklassikko Original Sokos Hotel VaakuJoulukuun konsertteja Helsingin Konservatorio, Ruoholahdentori 6, 00180 Helsinki. Tapahtumiin on vapaa pääsy ellei toisin ilmoiteta. • ke 4.12. klo 18.30 Viulistien ilta. Mari Kortelaisen oppilaat. Kamarimusiikkisali • ke 4.12. klo 19.00 Laulajien ilta. Hanna-Leena Haapamäen oppilaat. Luokka 130 • to 5.12. klo 18.00 Matkalla Kuopion viulukilpailuun. Kuopion viulukilpailuun valmistautuvat konservatorion oppilaat ja opiskelijat esiintyvät. Konserttisali • ma 9.12. klo 18.00 Viulut ja violat villeinä. Sari Aallon oppilaat. Kamarimusiikkisali • ma 9.12. klo 19.45 Viulistien ilta. Erkki Palolan oppilaat. Kamarimusiikkisali • ke 11.12. klo 18.30 Pianistien ilta. Antti Hotin ja Katarina Nummi-Kuisman oppilaat. Kamarimusiikkisali • to 12.12. klo 17.00 Aulamusiikkia. Konservatorion pianistit ystävineen. Konservatorion aula • to 12.12. klo 18.30 Pianistien ilta. Anna Linjaman oppilaat. Luokka 130 • pe 13.12. klo 19.00 Joulukonsertti. Ritva Laamasen lauluoppilaat. Kamarimusiikkisali • la 14.12. klo 12.15 Kitaristien joulusoitto. Fiona Tharmaratnamin oppilaat. Kamarimusiikkisali • la 14.12. klo 15.00 Suuri joulukonsertti. Konservatorion perinteisessä joulukonsertissa soivat tutut joulun äänet. Elohopea-orkesteri, kanteleryhmät ja nuoret laulajat saattelevat kuulijat jouluisiin tunnelmiin ja yleisökin pääsee laulamaan perinteisiä joulun lauluja. Konserttisali • ma 16.12. klo 18.00 Pikkujoulukonsertti. Valmennusorkesteri Valonsäde ystävineen esiintyy. Konserttisali • ma 16.12. klo 18.30 Pianistien ilta. Naoko Shibayama-Aarnion oppilaat. Kamarimusiikkisali • ti 17.12. klo 19.00 Joulun ääniä. Konservatorion laulunopiskelijat esiintyvät. Konserttisali • ke 18.12. klo 19.00 Kamarimusiikin taikaa. Konservatorion opiskelijat esiintyvät. Ohjaava opettaja Timo Saarilahti. Kamarimusiikkisali • ke 18.12. klo 18.00 Lasten ja nuorten kuorojen joulukonsertti. Konserttisali Solo Sokos Hotel Torni Helsinki. Pilvenpiirtäjähotelli vuodelta 1931. na sekä tammikuussa 2020 Pasilassa avautuva Original Sokos Hotel Tripla.
11 Nro 15 • Viikot 49-50/2019 3 RINNETTÄ AVOINNA! MYÖS LUMETETTU LATU AVOINNA
12 Viikot 49-50/2019 • Nro 15 Mantan markkinat Mantan markkinat 23.11.2019 – 8.1.2020 • käsitöitä • lahjatavaraa • kuumia juomia ja ruokaa • herkkuja • joulupukki vierailee Tarkista tarkemmat aukioloajat ja mahdolliset muutokset Facebook-sivultamme: www.facebook.com/mantanmarkkinat Tule nauttimaan perinteisestä joulutunnelmasta upeassa ympäristössä! Järjestäjä: Helsingin perinteiset torikauppiaat ry Kestävä Joulukuusi -näyttely Torikortteleiden sisäpihoilla Toimittaja Noora Shingler koristeli kuusensa kirpputorilta löytämillään värikkäillä Suomen kuntien ja kaupunkien viireillä. Kuva: Torikorttelit.fi T orikortteleiden sisäpihoilla avautui Kestävä Joulukuusi -näyttely, johon on haastettu eri alojen tunnettuja henkilöitä ja ryhmiä mukaan koristelemaan kukin joulukuusen omalla tyylillään ja tarinallaan. Kuusien teemat vaihtelevat Itämeren suojelusta kestävään joulumielenterveyteen. Mukana koristelujoukoissa ovat Täydellinen Joulu -elokuvan Maria Ylipää, Elena Leeve, Iikka Forss, toimittaja ja mediapersoona Mikko ”Peltsi” Peltola, Fok_It -sarjakuvan piirtäjä Joonas Rinta-Kanto, toimittaja-bloggaaja Noora Shingler ja Skidit-tiimi. – Kestävä Joulukuusi -näyttely nostaa ajattelun arvoisia teemoja keskelle joulumarkkinahumua. Torikortteleiden tunnelmalliset sisäpihat ovat upea galleria tälle näyttelylle, eräänlainen julkisen tilan valtaus, iloitsee Torikortteleiden kauppapaikkajohtaja Peggy Bauer. Toimittaja Noora Shingler Kemikaalicocktail-mediasta on yksi kuusihaasteen vastaanottaneista. Noora koristelee kuusensa kirpputorilta löytämillään värikkäillä Suomen kuntien ja kaupunkien viireillä. – Viirit ovat jonkun tuntemattoman keräilijän vuosikymmenten työ, jonka haluan nyt nostaa esiin kaikkien ihasteltavaksi! sanoo Noora, joka on laittanut sosiaalisen median kanaviin myös etsintäkuulutuksen viirien keräilijästä. Kierrätys on vahva teema Nooran kuusessa. – Kaikkea ei todellakaan tarvitse ostaa uutena. Kierrätettynä voi löytää mielettömiä aarteita joulukoristeluun ja lahjoiksikin! Rakentamisen Ruusu 2019 Rakentamisen Ruusu 2019 Korkeavuorenkatu 21:lle Korkeavuorenkatu 21:lle V uoden 2019 Rakentamisen Ruusu myönnettiin Korkeavuorenkatu 21:n korjaukselle ja muutostyölle. Hankkeessa korostui määrätietoinen toiminta suojellun rakennuksen arvojen vaalimiseksi sekä vanhan ja uuden taitava yhteensovittaminen. Palkinnon perusteluissa Korkeavuorenkatu 21:n muutostöiden palkitsemista perusteltiin määrätietoisella toiminnalla suojellun rakennuksen arvojen vaalimiseksi. Vanhojen porrashuoneiden koristemaalaukset on entisöity upeasti. Vanhemman rakennuksen toimistokäytössä olleet tilat on palautettu alkuperäiseen käyttötarkoitukseensa asunnoiksi rakennuksen historiallisia arvoja kunnioittaen. Pihasiivessä muutostyöt tehtiin nykypäivän ratkaisuin: rakennusta laajennettiin ja uusi julkisivu tehtiin kokonaan lasisena. Verhouksena on teräsverkko, johon villiviini aikanaan kasvaa. Hanke sai erityisesti kiitosta huolellisesta suunnittelusta sekä laadukkaasta toteutustyöstä. Alkuperäiseen käyttötarkoitukseensa Rakentamisen Ruusun voittaneessa hankkeessa uusrenessanssirakennus Korkeavuorenkatu 21:ssä muutettiin toimistotalosta asuintaloksi. Vuonna 1889 valmistunut Axel Högberg suunnittelema rakennus muutettiin näin ollen alkuperäiseen käyttötarkoitukseensa. Lisäksi asuinkäyttöön muutettiin vuonna 1987 valmistunut toimistosiipi. Kokonaisuuteen kuuluvat alun perin asuintaloksi rakennettu, sittemmin toimistotalona toiminut uusrenessanssirakennus (Axel Högberg 1889) sekä uudempi pihan toimistosiipi (Pirkko ja Arvi Ilonen 1987). Muutostyö perustui poikkeamispäätökseen, joka mahdollisti toimistotilojen muutoksen asuinkäyttöön sekä asuntojen rakentamisen ja laajentamisen ullakoille. Poikkeamisen ehtona oli rakennuksen vanhan osan pitäminen arvokohteena. Pääporrashuoneissa sallittiin vain entisöiUusrenessanssirakennus muutettiin Uusrenessanssirakennus muutettiin alkuperäiseen käyttötarkoitukseensa alkuperäiseen käyttötarkoitukseensa Korkeavuorenkatu 21. Kuvat: Jani Prunila. Helsinkiin suuri metsäinen luonnonsuojelualue H elsinkiin esitetään uuden laajan luonnonsuojelualueen perustamista. Keskuspuiston pohjoisosassa sijaitseva Haltialanmetsän alue on monipuolinen lehtojen ja korpien muodostama kokonaisuus. Alueella on myös valtakunnallista merkitystä uhanalaisten ja vaateliaiden kääpien suojelulle, sieltä on tavattu muun muassa uhanalaiset sitkaskääpä ja kalvaskääpä. Haltialanmetsän pinta-ala on 137 hehtaaria. Se kytkee yhteen neljä olemassa olevaa suojelualuetta (Haltialan aarnialue, Pitkäkosken rinnelehdot, Vantaanjoentörmä ja Ruutinkosken lehto), jolloin Pohjois-Helsinkiin muodostuu noin 177 hehtaarin laajuinen yhtenäinen suojeltu luontoalue. Asukkaat ja järjestöt mukana valmistelussa Koska Haltiala on yksi Helsingin ja koko pääkaupunkiseudun merkittävimpiä virkistysalueita, alueen käytön suunnittelun tärkeimpänä tavoitteena on ollut luontoja virkistysarvojen yhteensovittaminen. Suunnitteluvaiheessa oli mukana toistakymmentä asukas-, luontoja harrastusjärjestöä. Suojelualueen perustamisesityksestä saatiin 18 kannanottoa, joissa kaikissa kannatettiin sen perustamista. – Haltialanmetsä on Helsingin suurin metsäinen suojelualue, jossa luonnonsuojelu ja virkistyskäyttö yhdistyvät hienosti, kertoo yksikön päällikkö Päivi Kippo-Edlund kaupunkiympäristön toimialan ympäristönsuojeluyksiköstä. Maaston kuluminen hallintaan Virkistyskäyttö suojelualueella voi jatkua edelleen, tosin joitakin muutoksia on tulossa. Esimerkiksi pyöräily sallitaan vain merkityillä poluilla, ja suurten tapahtumien järjestäminen kielletään 10.5.–30.6. Haltialan alueen käyttö li
13 Nro 15 • Viikot 49-50/2019 Tarjous voimassa 14.12.2019 saakka. Ostamme 1900-luvun designia: huonekalut, valaisimet, taidelasi, keramiikka ja tekstiilit. Kysy aina tarjoustamme. Suoritamme myös arviointeja. Aalto, Tapiovaara, Wirkkala, Tynell, JohanssonPape, Saarinen, Artek, Orno, Taito, Idman… Pieni Roobertinkatu 4-6 00130 Helsinki to-pe 11-18, la 11-15 050 595 9262 2ndcycle@artek.fi Helsinki selvitti suojateiden turvallisuutta Vaarallisinta suojatietyyppiä esitetään pannaan E sitys sisältyy jalankulkijoiden kadunylitysjärjestelyiden suunnitteluperiaatteisiin, jotka tulevat kaupunkiympäristölautakunnan käsiteltäviksi tiistaina 26. marraskuuta. Suunnitteluperiaatteisiin sisältyy suojateiden turvallisuusluokitus, joka ohjaisi jatkossa uusien suojateiden suunnittelua ja nykyisten suojateiden turvallisuuden parantamista. Luokitusta hyödynnettäisiin myös tunnistettaessa kiireellisimmin turvallisuusparannuksia kaipaavia suojateitä. Vuosina 2013–2017 Helsingissä tapahtui vuosittain keskimäärin 76 jalankulkijan loukkaantumiseen tai kuolemaan johtanutta onnettomuutta. Näistä onnettomuuksista yli 60 prosenttia tapahtui suojatiellä. Kadunylityksen turvallisuutta voidaan parantaa rakenteellisilla ratkaisuilla, joista tehokkaimpia – ja suunnitteluperiaatteiden mukaan ensisijaisia – ovat ajoneuvojen nopeutta hidastavat ratkaisut. Esimerkiksi korotetut suojatiet tai hidasteilla varustetut suojatiet ovat varsin turvallisia – tällaisilla suojateillä tapahtuneiden onnettomuuksien osuus on alle kaksi prosenttia kaikista jalankulkijoiden onnettomuuksista Helsingissä. Nykyisten suojateiden turvallisuuden parantaminen ei ole aina mahdollista esimerkiksi pääkaduilla pelastusajoneuvojen reittien vuoksi. Suunnitteluperiaatteiden mukaan joskus liikenneturvallisuuden kannalta paras ratkaisu voikin olla suojatien poistaminen, vaikka jalankulun sujuvuus heikentyisi hieman. Suunnitteluperiaatteet sisältävät myös uudenlaisen ratkaisun liikennesuunnittelun keinovalikoimaan, suojatiettömän kadunylityspaikan. Sitä voitaisiin käyttää paikoissa, jonne suojatien tekeminen ei ole tarkoituksenmukaista. Käytännössä kadun ylitystä helpotettaisiin esimerkiksi madalletuilla reunakivillä. Suojatiettömässä kadunylityspaikassa väistämisvelvollisuus on jalankulkijalla. Tällaisia kadunylityspaikkoja käytetään yleisesti Ruotsissa. Helsinkiläiset jalankulkijat ovat toimineet jo vuosia tämän ratkaisun mukaisesti ylittäessään Aleksanterinkadun Kolmensepänaukiolla Stockmannin edustalla. Korkeavuorenkatu 21. Kuva: Jani Prunila. Rakentamisen Ruusu 2019 Rakentamisen Ruusu 2019 Korkeavuorenkatu 21:lle Korkeavuorenkatu 21:lle viä toimenpiteitä. Huonetiloja ja tilasarjoja oli varjeltava. Tavoitteena alusta alkaen oli vanhan rakennuksen palauttaminen korkealaatuiseksi, historiallisia arvoja kunnioittavaksi asuintaloksi. Myös katutason tilat saivat uutta elämää, kun niihin avattiin liiketiloja. Porrashuoneiden koristemaalaukset on entisöity ja B-portaaseen asennettiin hissi asuntovyöhykkeen puolelle. Uudemmassa pihasiivessä muutostyöt tehtiin nykypäivän ratkaisuin ja julkisivua muokattiin reippaalla otteella. Pihan puolen ulkoseinä purettiin, rakennusta laajennettiin hieman ja uusi julkisivu tehtiin kokonaan lasisena. Verhouksena sen edessä on teräsverkko. Automatisoitua pysäköintitilaa varten tonttia jouduttiin louhimaan, mikä tiiviissä kaupunkirakenteessa asettaa erityisiä haasteita. Palkinnot ojennettiin seuraaville henkilöille: Jani Prunnila, pääsuunnittelija, Arkkitehtitoimisto Jani Prunnila Oy Kiinteistökehitysyhtiö Grand Residence Development Oy, rakennuttaja Juuso Rautkylä, Janne Nikkonen, valvontatehtävät, Rautkylä Konsultointi Oy Rakentamisen Ruusu jaettiin 25. kerran Helsingin kaupunki nimeää vuosittain Rakentamisen Ruusun ehdokkaiksi hankkeita, jotka edustavat ajankohtaista ja poikkeuksellisen laadukasta rakennettuun ympäristöön liittyvää työtä. Ruusu jaetaan rakennusvalvonnan tarkoitusperiä esimerkillisesti edistävälle teolle, joka on edistänyt hyvän elinympäristön luomista sekä ekologisesti, taloudellisesti, sosiaalisesti ja kulttuurisesti kestävää kehitystä. Voittajan valitsi Helsingin kaupunkiympäristölautakunnan ympäristöja lupajaosto. Jaoston puheenjohtaja Noora Laak ja rakennusvalvontapäällikkö Kai Miller jakoivat palkinnot perjantaina 22.11.2019 Musiikkitalossa. Vuonna 2019 Rakentamisen Ruusun ehdokkaina oli viisi hanketta: Hekan ja Hason uudet asuintalot Pukinmäessä, Isonpellontie 4–6 Eteläranta 10:n julkisivukorjaus Erottajan aukion kehittäminen yhteistyönä Korkeavuorenkatu 21 – korjaus ja muutos asunnoiksi Työmaa-aitaan toteutettu katutaideteos Sörnäisten ääni Helsinkiin suuri metsäinen luonnonsuojelualue Haltialanmetsän alue on monipuolinen lehtojen ja korpien muodostama kokonaisuus. Kuva: Susanna Pimenoff. sääntyy jatkuvasti, ja siksi on tärkeää saada maaston kuluminen hallintaan. Tulevalle suojelualueelle laaditussa hoitoja käyttösuunnitelmassa esitetään muun muassa tiedottamisen lisäämistä ja reittien parantamista. Alueelle aiotaan teettää myös hydrologinen selvitys, jonka perusteella päätetään, millaisia vesitalouden ennallistamistoimia alueelle mahdollisesti tehdään jatkossa. Kaupunkiympäristölautakunnan ympäristöja lupajaosto päätti kokouksessaan 21.11.2019 esittää kaupunginhallitukselle Haltialanmetsän luonnonsuojelualueen perustamista. Lopullisen päätöksen asiasta tekee Uudenmaan elinkeino-, liikenneja ympäristökeskus. Haltialanmetsä sisältyy Helsingin luonnonsuojeluohjelmaan 2015–2024.
14 Viikot 49-50/2019 • Nro 15 N ukketeatteri Sampon perustaja Maija Baric on saanut Lastenmusiikki ry:n palkinnon elämäntyöstään. Palkinto jaettiin lastenmusiikin Jellona-gaalassa Hämeenlinnan Verkatehtaalla. ... olis hetken hellempi ja hyväilisi – Miten toivoin että valo minuun osuisi / ja että joskus rauha ylle laskeutuisi, / kuinka tuuli, joka silmiin puhaltaisi, / olis hetken hellempi ja hyväilisi Jonna Järnefeltin ja Jukka Nylundin musiikkiesityksessä ”Yli rajan” pohditaan, minkälaisissa hetkissä me ihmiset joudumme ylittämään itsemme. Laulut ja spiikit kertovat elämän käännekohdista: menettämisestä ja pelkojen kohtaamisesta sekä uuden oppimisesta ja rajoittavista rooleista irtautumisesta. Vaikeat mutta palkitsevat rajanylitykset paljastavat meistä yllättäviä voimia ja mahdollistavat uudet alut. Näyttelijä on kirjoittanut laulujen sanat viimeisen 15 vuoden aikana. Taustalla ovat Järnefeltin elämään osuneet pysähdyksen paikat: läheisen muistisairaus, oman terveyden pettäminen ja muut kasvukivut. Yhtenä keskeisenä teemana on vanhemmuuden muuttuminen, kun lapset aikuistuvat. Järnefeltin vaikuttavan monipuolista laulua säestivät Kanneltalon ja KokoTeatterin lavalla musiikin säveltänyt Nylund (piano, laulu) sekä jousisoittajat Iida-Vilhelmiina Sinivalo/Riikka Lampinen (sello) ja Tommi Asplund (viulu). Hauskaa nukketeatterivalistusta Kekristä Nukketeatteri Sampon syksyn 2019 uutuusesitys on KEKRI!, joka laajentaa sen jouluun ja pääsiäiseen keskittyneitä suosittuja sesonkiesityksiä. Kekri on vanha suomalainen syysjuhla, jonka aikaan oli tapana juhlistaa sadonkorjuuta ja vuoden vaihtumista. Vanhoissa kekriperinteissä korostuivat arjesta irtiotto ja yhteisöllinen juhliminen, yhteys luontoon, herkuttelu sekä tarinat ja taiat, joilla tulevaisuus yritettiin ottaa haltuun. Näin esityksen lasten, vanhempien ja isovanhempien kera. Mainion valistuksellisen, mutta samalla musiikillisen leikkisän esityksen käsikirjoittaja, ohjaaja Iivo Bari´c on luonut nukketeatterisuvun parhaaseen perintöön. Näyttämöllä ovat Susan Aho, Lassi Logrén ja Antero Reinistö, kaikki myös ja ennen kaikkea musiikinsoittajia ja laulajia. Mutta puhe sujuu hyvin jouhevasti. Uusi esitys opettaa leikin ja huumorin varjolla, miten kekriä alun perin vietettiin, mitä kekripöytään katettiin ja mitä tapoja kekriin liittyy. Erityisen hauska hahmo oli Kekri-kirjan välissä sata vuotta asunut velhotietäjähahmo, joka opasti sampolaisia esiintyjiä taikoihin. Tinanvalanta, ristitanssi ja hevosleikit olivat hauskoja, musiikillista ilottelua kaikenikäisille. Sampon kekrissä Aho pukeutui välillä mieheksi, Reinistö naiseksi. Sirpale eilistä koskettaa sielua Lauluilta Musiikkiteatteri Kapsäkissä toi Anna-Mari Kähärän sävelmin kuultavaksi ja ihailtavaksi hienon koosteen, ”Sirpale eilistä”. Säveltäjän kanssa vuosien varrella paljon yhteistyötä tehneet neljä erilaista laulajaa esiintyivät ja avasivat yhteisen lauluaarreaitan. Kähärä lähestyy säveltämistä tekstien kautta, onhan hän tehnyt paljon teatterimusiikkia. Mukana oli runoilijoiden sanoja: Eeva-Liisa Manner, L. Onerva, Marja-Leena Mikkola, Anna-Leena Härkönen ja muita. Hän on säveltänyt paljon myös kuoromusiikkia, ja kansanmusiikki heijastuu hänen sävellyksistään. Pirjo Aittomäki, Susanna Haavisto, Reetta Ristimäki ja Essi Wuorela ovat hyvin erilaisia laulajia, jotka pääsivät näyttämään parastaan. Aittomäen yhteistyö Kähärän kanssa alkoi jo ”How Many Sisters” -aaikoina. Pitkäaikaista tuotantoa on ollut myös Haaviston kanssa. Hän lauloi oman tekstinsä ”Kadonnut tie” ja ”Rantaviiva” vahvasti. Ristimäki loisti Sirkka-Liisa Sassin Helsinki-tangossa ja Laura Airolan ”Onerva, Kanerva ja Minervassa”. Wuorela vakuutti Aale Tynnnin ”Ajelehtivassa” ja Pertti Niemisen ”Nooran lemmenlaulussa”. Sirpale eilistä oli täynnä tarinoita, kaikki laulajat myös puhuivat itseironisen hauskasti. Kähärä ei malttanut pysyä vaiti, vaan kommentoi takarivistä välihuudoillaan. On naiseutta, parisuhdetta ja elämän arkisia asioita, naurua ja itkua. Kähärä-laulut virkistävät ja ymmärtävät elämää. Kaikki lauloivat mainiosti, mutta erityisesti jäi mieleen Aittomäen vahvat tulkinnat, esim. Elvi Sinervon ”Niin muistan” ja Mikkolan ”Ikkunan alla”. Lopuksi Superdamesien laulu miehestä nosti tunnelman kattoon. Pianisti Timo Alakotila venyi yhden hengen orkesteriksi. Aikamatka kodittoman vanhaan Rööperiin Kalliolan setlementin Katuopaskollektiivi Hima & Stradan ”Runoilijan Rööperi” on kiertävä esitys. Itse näin sen Avoimien Ovien eteisaulassa. Esitys on monologin muodossa oleva nojatuolikierros. Katuopas Kari Vähä-Aho vie kuulijat nykyisen Jopojen ja Bopojen kaupunginosan pahamaineiseen menneisyyteen. Punavuori eli Rööperi oli 60-luvulla jengireviireihin jaettu alue, jossa kapinoitiin hallintaa ja normeja vastaan. Entinen katupoika oli Johis-jengiläinen, siis Johanneksen kirkon liepeiden nuorisoa. Hän kertoo muun muassa vailla kotia olevien ihmisten kekseliäistä majoitusratkaisuista ja pimeän viinan myynnistä. Rauhallisesti ja selkeästi paikkoja ja ihmisiä selostanut Vähä-Aho kävi läpi alueen vanhoja baareja ”Sikalasta” alken, Koffin puiston tornin eli Pilvihotellin asukkaita, Kapteeninkatu 10:n kellarin hämyisiä hommia, tietao siitä, mitä kaikkea kossuvaluutalla saa sekä legendaarisen “Raittiushotelli” Nubin elämän. Väliin katuopas lausui omia runojaan, ”Kello käy ja kengät kuluu”-vihkoa. Kuulijan ajankulu unohtuu ja hän eläytyy Rööperin maailmaan 50-60 vuotta sitten. Oli köyhää, välillä rikollista, mutta myös yhteisöllistä elämää. Hima & Stradan kierrokset eivät ole köyhyysturismia saati tirkistysretki kenenkään elämään. Kaupunkikierrokset jatkuvat Pasilassa, Sörkassa, Kalasatamassa ja Maunulassa. Tanssia biologisessa maatumiskupolissa Kiasma-teatterissa vieraili syksyn erikoisin esitysinstallaatio. Recoil PerformanKulttuuri Risto Kolanen: Marraskuun kulttuurikierros Antero Reinistö (vas.), Susan Aho ja Lassi Logrén esittävät valloittavan havainnollisesti lapsille vanhaa Kekri-perinnettä Nukketeatteri Sampossa. Kuva: Nikke Puskala. Essi Wuorela, Pirjo Aittomäki, Reetta Ristimäki ja Susanna Haavisto ovat ihanan taitavia tulkitsijoita Anna-Mari Kähärän lauluihin Kapsäkissä. Kuva: Sanna Breilin. Rööperin kundi, runoilija Kari Vähä-Aho pitää Hima&Stradan runokierroksia Punavuoressa ja muistelee vanhoja kulmia. Kuva: Camilla Hanhirova. Recoil Performance Group MASS-bloom explorations -esitysinstallaatiossa tanssija ja lavastus kohtaavat biologisen maatumisprosessin.läpinäkyvässä muovikupolissa Kiasma-teatterissa. Kuva: Raimo Granberg. Näyttelijä Jonna Järnefelt on vahva laulun tulkitsija Yli rajan konserttosarjassa omista lauluistaan. Kuva: Jouni Harala.
15 Nro 15 • Viikot 49-50/2019 ce Group näytti pitkäkestoisen ”Mass Bloom Explorations”, jossa tanssija ja lavastus kohtasivat biologisen maatumisprosessin teatterisalin lavalla vajaan viikon ajan. Läpinäkyvässä muovikupolissa tanssija ja tuhannet jauhopukkitoukat elivät rinnakkain mikrouniversumissa, joka koostui ainoastaan valkoisesta vaahtomuovista. Samanaikaisesti vaahtomuovin kuvastaessa kertakäyttökulttuuria, toimii se myös mielekkäänä ravintona loputtoman nälkäisille toukille. Tämä mahdollisti uudenlaisen symbioosin syntymisen näiden kahden lajin välille. Katsojat olivat tervetulleita tutkimaan ja olemaan vuorovaikutuksessa installaation kanssa. Tilaan sai tulla ja mennä oman mielensä mukaan. Recoil Performance Group on koreografi Tina Tarpgaardin vetämä, Kööpenhaminassa toimiva esitysryhmä. Suvilahti on ympärivuotinen kulttuurikeskus ”Planet Suvilahti” oli alueen vuokralaisten oma tapahtuma, jossa kulttuurikeskukseksi muuttuneen teollisuusmiljöön toimijat esittäytyivät ja kutsuivat helsinkiläiset lapset, nuoret ja aikuiset viihtymään ja juhlimaan. Entinen sähkövoimalan ja kaasulaitoksen alue on useimmille tuttu suurista yleisötapahtumista, musiikkifestivaaleista ja mainoskuvista, mutta Suvilahti on ympärivuotisesti täynnä elämää. Uusin tulokas, kaupungin hallinnoima Tiivistämö vietti avajaisia, ja tilan täytti Flowers of Lifen ja Matlock Visualsin toteuttama huikea tilavisuaaliteos. Vannetanssiyhdistyksen ja Valosirkus Spektrin Valokarkelot yhdistivät näyttävästi tanssin, musiikin sekä LED-välineillä tehdyt temput. Lasten iloksi löytyi esim. hohtodisko, Tanssikoulu Baila Bailan latinotanssiopetusta, keppihevosrata ja alpakoita, jotka olivat varmasti jännä kokemus monelle lapselle. Nyt saari asumaton lipuu laituriin Leevi Lehto julkaisi 16-vuotiaana esikoisrunokokoelmansa ”Muuttunut tuuli” (Otava 1967). Toisen kokoelman jälkeen hän sekaantui ”revarina” SKP-politiikkaan. Terävä kynä tuotti julkilausumia. Tutustuin charmanttiin ajattelijaan poliittisen historian opintojen yhteydessä. Hän teki sittemmin täydellisen pesärikon menneisyyteen ja palasi runojen, käännösten, esseiden ja julkaisutoiminnan pariin. ”Ihan toinen iankaikkisuus” (Otava 1991), ”Kielletyt leikit” (Otava 1994) ja ”Ääninen” (Like 1997) vakiinnuttivat kokeellisen nykyrunon taitajan aseman. Hän päätoimitti ”Tuli&Savu”-lehteä 2002–2003. Lehto perusti 2007 tarvepainatusperiaatteeseen nojaavan ntamon, joka on tuottanut paljon laajasti kaunoja tietokirjallisuutta. Runoilija luki persoonalliseen räptyyliin edeltävän polven mestarin runon tämän 85-vuotismatineassa: Pentti Holappa katsoi hyväksyvästi. Lehto itse selviytyi Joycen ”Ulysses”-romaanin jättisuomennoksesta ennen vakavia sairauksia, jotka heikensivät fyysistä tilaa. Terävä ajattelija ja keskustelija hän oli loppuun asti. Viimeisenä valmistui Keats-suomennos. Lehto kuoli juhannuksena ja hänelle pidettiin kaunis runomuistotilaisuus TenhoRestobarissa. ”Ääninen”-kokoelmassa (1997) on runo ”Asumaton saari”, jota lainaan ystävän muistoa kunnioittaen: – Kun pyydän, maljaan helmet kerännet./ On turha auringossa taittaa peistä./ Sen liitoksista, aika repeilleistä,/ näet saadut iskut, poikkeukselliset.// Nuoruutta vertaan peltoon, tiluksiin./ Alkoiko ilta aamun syvänteistä?/ Lyhtyinä tinasotilaat saa seistä,/ kun kerään tuulta mustiin kirjaimiin.// En tartu enää uusiin tarjouksiin./ Ei mittakaava ole näköala./ Kaipuun tai tauon tavoin lehden avaan,// kirjoitan, peitän, käännän, pyyhin, salaan./ Oi aika loittoneva, tule, ala, pala!/ Nyt saari asumaton lipuu laituriin. Raivo äiti tulee iholle Kapsäkki sai toivottuja lisäesityksiä keväällä ensi-illan saaneeseen teokseen ”Kuin raivo äiti”. Seuraava on 1.12. klo 16. Monologinäytelmässä Hanna Vahtikari äitinä ja Marzi Nyman isänä ottavat elämänmakuisen tarinan raivoisasti ja myös huumorilla haltuunsa. Vahtikari purkaa äitimyyttiä ja lähestyy äitiyden kipeitä kokemuksia, lapsen syntymää ja lapsen kasvatusta. Uskaliaasti ja rehellisesti, ronskistikin. Mies velmuilee ja myhäilee, kulkee mukana. Kaikilla on äiti ja mielipide, millainen hänen pitäisi olla: Pullantuoksuinen, aina auttava ja ymmärtävä. Äitiys on hellyyttä, rakkautta ja huolenpitoa. Sitten ovat myös nurjat puolet, yhteiskunnan odotukset ja tabut. Äiti tuntee usein syyllisyyttä ja yrittää liikaa, väsyy. Katsojapalaute on ollut terapeuttista, naiset kokevat esityksen koskettavasti, juuri tästä on ollut kysymys – meidän arkea. Naisvaltaisessa katsomossa oli paljon kosteita silmäkulmia. Raivoa voi tuntea lapsiaan kohtaan, kasvaisi jo isoksi! Toppavaatteiden pukeminen talvella on usein raivoisa kokemus. Lapsi on aina läsnä ja lasta ei voi laittaa kaappiin. Raivo äidin sanoma on tärkeä: Vaikeista asioista pitää puhua perheessä ja yhteiskunnassa. Hanna Vahtikari loistaa esityksessä, jossa on mukana omakohtaisuuttakin. Nyman on mainio muusikko ja myös ilmeikäs näyttelijä. Esitys tuli lähelle, itketti tai nauratti. Teksti: Risto Kolanen S anotaan, että Jumala loi maailman kuudessa päivässä ja lepäsi seitsemäntenä. Olen joskus epäillyt. Luulen, että seitsemäntenä päivänä hän loi Elina Pirisen. Ja koska nainen on taivaassa luotu, hänellä on enkelin ääni. ”Al2Be3” on tanssitaiteilija-musiikintekijä Elina Pirisen koolle kutsuma kamariorkesteri ja kemiallinen kaava beryllimineraalille ja arseenille. Hitaasti kypsyneen saman nimisen esikoisalbumin julkistamista enteilevä konsertti pidettiin Baltic Circlen avauspäivänä akustiikaltaan upeassa Kallion kirkossa vesperimäisenä hetkenä klo 22-23. Al2Be3 soitti ja lauloi kaamospimeyden läpi marraskuun iltana tunteikkaan vaikuttavaa, romanttista ja progressiivista doom-barokki-synteesi-psyko-mortaalis-lyyristä musiikkia, tekijöiden oma määritelmä kuuluu. Orkesterikuljetuksia inspiroivat 1500–1700-lukujen kamarimusiikin sekä myöhemmän impressionismin tilallisuus ja koreografisuus. Ne sekoittuivat tanssimusaan ja nyyhkyballadeihin muodostaen oman ainutlaatuisen musiikillisen kielensä. Pirinen soitti välillä parviuruilla, välillä alttarilla saattojoukkueen seuratessa perässä. Vokaalipainotteiset laulut kantavan yhden sana otsikkoa. Laulu ”vuono” kertoo: – eräänä aamuna tuuli kuivasi kyyneleet / pilvet sumuuntui aivojen sisään, aivojen sisään, aivojen sisään, / tästä käsin voi mennä tanssimaan, hitaita tanssimaan / vuonon myrkynvihreää pintaa vasten kimallumme jalokiviksi maan, kiviksi maan, kiviksi maan / aivot sumuuntuu lisää vaan / ja tuuli puhaltaa ja puhaltaa ja puhaltaa / vuonon myrkynvihreää pintaa vasten kiteennymme tomuksi maan, tomuksi maan, tomuksi maan / tästä käsin voi mennä tanssimaan / aivojen sisään, aivojen sisään, aivojen sisään 12 jäsenen orkesteri loi kirkkoon syksyn kauneimman soundin. Masi Tiitan tanssiteos ”La Mer” Diakonissalaitoksen kirkossa lähtee liikkeelle Claude Debussyn orkesteriteoksesta. Rauhoittavan hidas ja mietiskelevä esitys lähestyy merta kokemuksellisena tilana, liikkeinä tai niiden puuttumisena. Sitä ei voi käsittää kokonaisuutensa. Hanna Ahti, Anna Maria Häkkinen, Anna Mustonen ja Anna Torkkel tanssivat vuorotellen tai yhdessä, silti enimmäkseen itsekseen kirkkosalin eri osissa ja välillä leväten. Tanssia voi katsoa kuten merta; se luo tilan pysähtymiselle ja sen kautta avautuville kuuntelemisen, uppoamisen ja yhteyden kokemuksille. Tanssija, tutkijauralle suuntautuva Satu Herrala toimi BC:n taiteellisena johtajana 2015-2019 eli viisi vuotta. Hän halusi kutsua taiteilijoita tekemään tilaustöitä ja myös kehittämään erilaisia taiteellis-diskursiivisia tapahtumia sellaisten aiheiden ympärille, joista halusi lisää keskustelua, kuten alkuperäiskansaoikeudet tai solidaarisuus. – Näitä olemme festivaalilla tehneetkin, tosin ihan joka vuosi se ei ole ollut mahdollista. 2000-luvun alussa festivaalille kutsuttiin ennen kaikkea uuden draaman tekijöitä Pohjoismaista ja Baltian maista. Nimi tulee siitä, että festivaalia oli tarkoitus järjestää eri kaupungeissa Itämeren ympärillä. Ensimmäinen Baltic Circle järjestettiin Helsingissä, missä se sai hyvän vastaanoton, ja festivaali jäi tänne. Koko ajan haetaan luovasti uusia paikkoja. Yksi esitys oli Puotilan pian purettavalla ostarilla Nukketeatteri Sampon entisessä tilassa. Kiasma, Q ja Espoon teatteri ovat olleet pysyviä kumppaneita. Kumppaneita. Uudeksi taiteelliseksi ohtajaksi tulee Hanna Parry Cirkosta. Baltic Circle vakiintui kokeelliseksi menestykseksi La Mer Diakonissalaitoksen kirkossa on rauhallisen kaunis neljän tanssijan teos Claude Debussyn musiikkiin. Kuva: Tani Simberg. Elina Pirisen koolle kutsuma kamariorkesterin Al2Be3 on syksyn upeatunnelmallisin ja lyyrisin musiikkiesitys. Kuvassa Pirinen (oik.) ja rinnakkaislaulajat Maria Saivosalmi ja Päivi Koponen. Kuva Tani Simberg. Tiivistämössä pidetyssä lastendiskossa Tanssikoulu Baila Bailan tanssinopettaja Soila La Canela opetti lapsille latino-tanssin alkeita. Kuva: Raimo Granberg. Hanna Vahtikari tekee hermoherkän Kuin raivo äiti -tulkinnan Kapsäkissä, tukenaan muusikko Marzi Nyman. Kuva: Tanja Ahola. Runoilija, kustantaja Leevi Lehto aloitti esikoisteoksellaan 1967 ja julkaisi vaikean sairautensa loppuun asti. Kuva: Sami Kero & ntamo. Taiteellinen johtaja Satu Herrala on uudistanut kokeilevaa Baltic Circle teatterifestivaalia viisi vuotta. Tässä kasvot kameraan, oikealla toiminnanjohtaja Hanna Nyman. Kuva: Tani Simberg.
16 Viikot 49-50/2019 • Nro 15 Kehittyvä Vietnam tekee Aasiasta läheisen Kolumni ? Jo heti ensiaskeleella oli kiireesti uusittava vaha käsitykseni Vietnamin maasta ja kansasta. Siihen aikaan toistui suomalaisten ja eurooppalaisten banderolleissa ja huulilla lause: ”Amerikkalaiset pois Vietnamista”. Nyt tilanne on kokonaan toinen. Satamiljoonainen Vietnamin kansa on noussut kehityksessään korkealle. Kymmenen miljoonan asukkaan Hanoi sykki värikäs elämä, kauppa ja kulttuuri, kauneus ja kirjava katuelämä, jossa rikkumaton rauha ja korvia koetteleva liikenteen humina sulavat suurkaupungin suureksi satumaailmaksi. Hanoin arvostetuimmalla alueella sijaitseva Suomen suurlähetystön residenssi hivelee silmää ja kohottaa suomalaisuuden tunnetta korkealle. Ja vielä sitäkin korkeammalle päästään silloin kun astutaan Suomen suurlähetystön maaperälle 272 metrin korkeuteen kohoavaan Hanoin korkeimpaan rakennukseen. Sen 65. kerroksen katolta matkailijalle avautuu poikkeuksellisen urbaani näkymä satoine pilvenpiirtäjineen ja ihmismerineen. Hanoin kymmenen miljoonaa asukasta liikkuu paikasta toiseen mopoilla ja autoilla. Metroa ei vielä ole, eikä julkista liikennettä kuin nimeksi. Suurkaupungin miljoonat mopot työntyvät kuin herhiläisparvi autojen ja kävelijöiden keskelle samoille käytäville ja kaistoille. Jalkakäytävät ovat täynnä parkkeerattuja autoja ja mopoja, kävely kadulla vaatii välillä kekseliäisyyttä ja rohkeutta. Ihme ja kumma, jos sitten haluaa verrata, kaikki sujuu paljon kohteliaammin ja sujuvammin kuin vaikkapa paljon pienemmässä ”pikkukaupunki” Helsingissä. En tiedä tarkasti miten suurta roolia vietnamilaisten elämässä näyttelee buddhalaisuus, jota kutsutaan Jumalaksi Jumalan takana. Hänen olemassaolonsa näkyy joka puolella, buddhalaisia temppeleitä siellä ja täällä. Gautama Buddha ei kuitenkaan viihdy vain temppeleissään vaan pyöreine mahoineen hän istuu mielellään monen auton kojelaudalla lepuuttelemassa jalkojaan ja antamassa turvaa jännittävälle liikenteelle. Buddhalla on Vietnamissa 80 miljoonaa kannattajaa, enimmäkseen nuoria sillä Vietnamin väestön keski-iän lasketaan olevan noin 31 vuotta. Näin sadasta miljoonasta vietnamilaisesta 65 prosenttia eli noin kuusikymmentäviisi miljoonaa on alle kolmekymmentäviisi vuotiaita. Buddhalla näyttää ainakin Vietnamissa olevan pullat hyvin uunissa. Käynti Vietnamissa muistuttaa, että uskonnot elävät maailmassa suurta kevätaikaa. Uskonnot ovat vahvassa kasvussa. Vaikka Euroopassa kristillisyys taantuu, kristillinen usko kasvaa ja on vahvasti maailman suurin uskonto. Kristittyjen lukumäärä kasvaa nopeasti ja lasketaan vuonna 2050 olevan noin 2,9 miljardia kristittyä. Muslimeja noin 2,5 miljardia ja sama suunta on myös buddhalaisilla ja muilla pienemmillä. Juuri Euroopan ulkopuolella uskonnot kasvattavat eniten merkitystään. Myös uskontojen välinen vuoropuhelu, dialogi voimistuu. Kristittyjen ja buddhalaisten uskontodialogin alkuna pidetään trappistimunkki Thomas Mertonin ja Dalai Laman kohtaamista vuonna 1968. Uskonnot kohtaavat, jotta löytyisi yhteinen tie ihmiskunnan vapauttamiseksi. Yhteinen tehtävä on vapauttaa ihmiskunta väkivallan, materialismin ja markkinavallan orjuudesta. Vapautus tarkoittaa maailmanlaajan suvaitsevaisuuden kasvattamista lähimmäisen eli toisen ihmisen parhaaksi. Tämä vaatii taistelua kansallisesti, globaalisti, sosiaalisesti ja taloudellisesti sortavia voimia vastaan hyvinvoinnin, oikeudenmukaisuuden, solidaarisuuden ja rauhan puolesta. Myös buddhalaisuudella on oma vapautuksen mallinsa joka tulee lähelle kristillistä mallia, jossa Jeesuksen seuraaminen tarkoittaa hänen palvelemistaan maailman köyhissä. Köyhä Jeesus ja köyhä Buddha ovat kristittyjen ja buddhalaisten välisen dialogin ydintä. Yhdessä taistellaan itsekkyyttä ja kahlitsevaa mammonaa vastaan. Hanoilaista taksia ajanut nuori mies oli pannut autonsa kojelaudalle Buddhan sijasta kristillisen nunnan. Kun kävi ilmi, että hänen kyydissään oli kristittyjä, hän suuresti ilahtui. Hän iloitsi rukousyhteydestä, josta kristityt tunnetaan kaikkialla maailmassa. Katukuvassa välkkyvät jouluvalot, -kuuset -kortit ja -asetelmat todistavat ettei joulu ole tuntematon buddhalaisessa Vietnamissa. Veli-Matti Hynninen Jenni Haukiolle Kotiseutuliiton kultainen ansiomerkki Suomen Kotiseutuliiton kultaisen ansiomerkin luovutus Jenni Haukiolle. Haukion vieressä oikealla liiton puheenjohtaja Janne Vilkuna ja järjestöpäällikkö Liisa Lohtander. Haukion vasemmalla puolella toiminnanjohtaja Riitta Vanhatalo, hallituksen puheenjohtaja Sampo Suihko ja viestintäpäällikkö Anna-Maija Halme. Kuva: Matti Porre/Tasavallan presidentin kanslia. ? Suomen Kotiseutuliitto on myöntänyt Turun kirjamessujen ohjelmajohtaja Jenni Haukiolle liiton kultaisen ansiomerkin. Merkki luovutettiin Mäntyniemessä torstaina 7. marraskuuta. Päätöksen ansiomerkin myöntämisestä teki liiton hallitus. Jenni Haukio johtaa Suomen vanhinta kirjamessutapahtumaa ja mahdollistaa työssään korkeatasoisen kirjallisuuden monipuolisen ja moniäänisen esille tuomisen. Hän on näkyvä kulttuurivaikuttaja ja itsekin kirjailija. Ohjelmajohtajana hän on ollut vuosittain yksi Kotiseutuliiton merkittävistä yhteistyökumppaneista, kun Kotiseutuliitto on edustettuna messujen toimikunnassa ja tuottaa messuille ohjelmaa. Haukion ideasta Turun kirjamessuilla toteutetut kunta-, maakuntaja maateemat ovat tuoneet paikallisidentiteettiä ja kotiseutujen kulttuuriperintöä esille muutenkin kuin kirjallisuuden alalla. Hän on osoittanut arvostusta kotiseututyötä, paikallista kulttuuria ja kulttuuriperintötyötä, esimerkiksi kansallispukuperinnettä, kohtaan. Lisäksi hän on tuonut omaa kotiseutuaan myönteisellä tavalla esille samalla kun muitakin. Suomen Kotiseutuliitto on valtakunnallinen kotiseutuja kulttuuriperintötyön keskusjärjestö sekä Suomen suurin kulttuurialan kansalaisjärjestö. Kotiseutuliitto vaalii kulttuurimme monimuotoisuutta ja kulttuuriympäristöjä, nostaa esille paikalliskulttuureita, tukee kotiseututyötä sekä vaikuttaa yhteiskuntaja aluesuunnitteluun. Kotiseutuliiton jäsenkentässä toimii noin 150 000 aktiivista kansalaista. Kotiseutuliitto täytti tänä vuonna 70 vuotta. Tapiolan kuoron joulukausi 2019 Kuorokerhojen joulukimara VALO – Tapiolan kuoron joulu • Kuorokerhojen joulukimara To 5.12. klo 18 Tapiolan kirkko, Espoo Tapiolan kuoron kuorokerholaisten iloisesta yhteismusisoinnista pääsee nauttimaan jälleen Joulukimarassa 5.12. klo 18 Tapiolan kirkossa. Kimarassa kuullaan espoolaisten peruskoulujen yhteydessä toimivia kuorokerhoja yhdessä ja erikseen. Konsertin huipentaa kaikista kerholaisista koostuvan suurkuoron esiintyminen yhdessä Tapiolan kuoron kanssa. Konsertin johtavat kuorokerhonohjaajat yhdessä Pasi Hyökin kanssa. • VALO – Tapiolan kuoron joulu Ma 9.12. klo 17.30 & 20 Temppeliaukion kirkko, Helsinki; La 14.12. klo 18 Olarin kirkko, Espoo; Ma 16.12. klo 18 Espoon tuomiokirkko, Espoo; Pe 20.12. klo 17 & 19.30 Tapiolan kirkko, Espoo Tapiolan kuoron upeat VALO-joulukonsertit kuullaan jälleen joulukuussa Espoossa ja Helsingissä kuudessa konsertissa 9.–20.12.! Mukana kuulasääninen baritoni Aarne Pelkonen, joka muistetaan erityisesti vuoden 2013 Lappeenrannan laulukilpailun voittajana. Laskeudu joulun rauhaan hämyisässä, kynttilöin valaistussa kirkossa. Konsertissa kuullaan perinteisiä ja uudempiakin joululauluja raikkaina sovituksina. Kuoroa johtaa Pasi Hyökki. • Kauneimmat joululaulut yhteistyössä Tapiola Sinfoniettan kanssa Ke 11.12. klo 18 Tapiolasali, Espoo Kauneimmat Joululaulut kaikuvat tällä kertaa Tapiolasalissa tavallista komeammin yhdessä Tapiolan Kuoron kanssa. Laulattajana on kapellimestari Pasi Hyökki ja säestyksestä huolehtii Tapiola Sinfonietta. Konsertti on osa Kauneimmat Joululaulut -kampanjaa, jonka tuella autetaan maailman kaikkein heikoimassa asemassa olevia lapsia. Konsertissa voit tehdä vapaaehtoisen lahjoituksen Suomen Lähetysseuran ja Tapiolan kirkon työhön kehitysmaiden lasten hyväksi. Konsertin juontaa Anu Ristimäki.
17 Nro 15 • Viikot 49-50/2019 Jouluextrassa julkaistaan Jouluextrassa julkaistaan joulutervehdyssivut! joulutervehdyssivut! Toivota asiakkaallesi tai ystävällesi hyvää joulua ja onnellista uutta vuotta joulusivuillamme! Toivotukset julkaistaan jouluextrassa viikolla 51. OTA YHTEYTTÄ Munkinseutu -lehti Riitta Juslin 09 413 97 377 riitta.juslin@karprint.fi Kallio Lehti Sirpa Piira 09 413 97 360 sirpa.piira@karprint.fi Rööperin Lehti Kristiina Estama-Saarinen 09 413 97 332 kristiina@karprint.fi Joka päivä tapahtuman aikana 100 ensimmäistä saa ihanan lahjakassin! Kasarmitorin Hesburgerilla istuskellaan ketsuppitynnyreillä Kasarmitorin Hesburger-ravintola on sisustettu lähes kokonaan Hesburgerin omasta toiminnasta syntyneellä ylijäämämateriaalilla. V astikään remontoitu Helsingin Kasarmitorin Hesburger-ravintola on sisustettu lähes täysin Hesburgerin omasta toiminnasta syntyneellä jätteellä ja ylijäämämateriaalilla. Projektin taustalla on Hesburgerin aktiivinen panostus kiertotalouteen. Kasarmitorin Hesburgerissa voi haukata hampurilaista ketsuppitynnyristä tehdyn jakkaran päällä istuskellen. Kurkkupurkista tehdyn valaisimen pehmeä valo valaisee jo 12 vuotta palvelleen, uudenveroiseksi kunnostetun pöydän pintaa. Rouheaan lautaseinään poltettu leima kertoo, että laudoitus on palvellut ennen Hesburgerin logistiikassa kuormalavoina. Tätä ravintolaa leimaa kiertotalous – kirjaimellisesti. Ravintolan pinnoissa ja kalusteissa näkyvät leimat vihjaavat niiden edellisestä elämästä. Nokkelaa materiaalitehokkuutta Lähtökohtaisesti Hesburger panostaa ravintoloiden sisustuksessa kestäviin materiaaleihin ja siihen, että eniten kuluvat osat kuten pöytälevyt tai sohvien istuinosat ovat vaihdettavissa. Kasarmitorin Hesburger on konkreettinen esimerkki ennakkoluulottomasta kiertotalousajattelusta. – Mietimme paljon materiaalivirtoja. Omasta toiminnastamme syntyy materiaalia, jota voidaan hyödyntää esimerkiksi ravintoloiden sisustamisessa. Lopputuloksena on nokkela yhdistelmä luovuutta ja materiaalitehokkuutta, sanoo Hesburgerin viestintäpäällikkö Heini Santos. – Kiertotalousajattelu on ollut Hesburgerille luontevaa jo pitkään – olemme esimerkiksi jo vuosia kierrättäneet paistoöljyn biopolttoaineeksi ja teettäneet työasut ja terassipöydät kierrätysmateriaaleista. Käytettyjä työvaatteitamme on hyödynnetty myös Kasarmitorin ravintolan kalusteiden verhoilussa. Trash Design -ajattelua Sisustuksen ideointi ja toteutus tehtiin tiimityönä, jossa oli mukana monia Hesburger-ravintoloiden suunnittelusta ja rakentamisesta vastaavia ammattilaisia arkkitehdeistä ja suunnittelijoista puuseppiin. Osa ravintolan kalusteista ja valaisimista tehtiin suunnittelijapariskunta Isa Kukkapuro-Enbomin ja Henrik Enbomin muotoilukonsepti Trash Designin mukaisesti. – On hienoa, kun Hesburgerin kaltainen iso toimija lähtee ennakkoluulottomasti kokeilemaan ideoita. Tästä pilottiravintolasta syntyy varmasti konseptituotteita, joita voi soveltaa Hesburgerin muissakin toimipisteissä. Odotamme innolla, miten ”EkoHese” otetaan vastaan, sanoo Kukkapuro-Enbom. Hesburgerin tavoitteena on remontoida lisää ravintoloita kiertotalousteemalla lähivuosina. – Keräämme Kasarmitorilta kokemusta ratkaisujen toimivuudesta ja testaamme kalusteiden kestävyyttä, Santos sanoo. Kurkkupurkki toimii lampettina. Ketsuppitynnyreistä tehtiin monenlaisia istuimia. Kasarmitorin Hesburger-ravintola on sisustettu lähes kokonaan Hesburgerin omasta toiminnasta syntyneellä ylijäämämateriaalilla.
18 Viikot 49-50/2019 • Nro 15 Viisi Vuoden virkakoiraa valittiin Vuoden tullikoira Aino, ohjaaja tullitarkastaja Seija Kontunen. Kuva: Kennelliitto/ Jukka Pätynen Vuoden poliisikoira Viksu, ohjaaja vanhempi konstaapeli Toni Tarkiainen. Kuva: Kennelliitto/ Pekka Rousi Vuoden rajakoira Cena, ohjaaja vanhempi merivartija Rasmus Vikström. Kuva: Kennelliitto/ Jukka Pätynen T änä vuonna Vuoden virkakoiran arvonimen vastaanottavat poliisikoira Viksu, tullikoira Aino, rajakoira Cena, vankilakoira Tuisku ja sotakoira Lex. Palkittavat koirat ovat tahoillaan valinneet Poliisi, Tulli, Rajavartiolaitos, Rikosseuraamuslaitos, ja Puolustusvoimat. Suomen Kennelliitto palkitsee Vuoden virkakoirat Koiramessuilla 7. joulukuuta 2019 Messukeskuksessa Helsingissä. Kaikki Vuoden virkakoirat ovat osoittaneet erinomaisuutensa tehtävässään ihmisen apuna. Valittuja koiria yhdistää niiden valtava työtarmo ja kyky oppia nopeasti uusia asioita, joiden avulla ne ovat edenneet urallaan. – Tämänvuotisissa palkittavissa koirissa kiinnittää huomiota niiden rodut: kaksi kultaistanoutajaa, yksi labradorinnoutaja ja vain kaksi perinteistä palveluskoirarotua, yksi belgianpaimenkoira malinois ja saksanpaimenkoira. Tämä korostaa koirarotujen monipuolisuutta ihmisen palveluksessa, kommentoi Kennelliiton hallituksen ja hyötykoiratoiminnan puheenjohtaja Harri Lehkonen valittuja. Lehkonen kiittää koiranohjaajia tärkeästä työstä. – Kaikki palkittavat virkakoirat ovat tietysti suoriutuneet erinomaisesti tehtävistään. Lukiessani niiden ansioita kiinnitin huomiota siihen, kuinka tärkeä rooli kunkin koiran ohjaajalla on ollut niiden koulutuksessa ja työtehtävissä. Nämä palkinnot kuuluvat myös heille. Virkakoiran koulutus on jatkuvaa ja se vaatii sekä koiralta että sen ohjaajalta hyvää motivaatiota, innostusta ja saumatonta yhteistyötä. Lämpimät onnittelut kaikille koirakoille Kennelliiton puolesta. Vuoden virkakoirat saavat palkintonsa lauantaina 7. joulukuuta kello 15.15 Areenalla Messukeskuksessa. Koirat tulee palkitsemaan Suomen Kennelliiton hallituksen puheenjohtaja Harri Lehkonen sekä hallituksen jäsen, koeja kilpailutoimikunnan puheenjohtaja Tapio Toivola. Virkakoiriin ja muihin ihmisiä auttaviin koiriin pääsee tutustumaan myös Koiramessuilla 7.-8.12. hyötykoiraosastolla. Vuoden poliisikoira 2019 Vuoden poliisikoira 2019 on belgianpaimenkoira malinois Suhteellisen Viktor ”Viksu”. Viksu työskentelee ohjaajansa, vanhemman konstaapeli Toni Tarkiaisen kanssa Mikkelin poliisilaitoksella. Viksu on koulutettu henkilöetsintään, esine-etsintään, jäljestykseen, tottelevaisuuteen, ja suojeluun. Erikoisosaamisalueena Viksulla on vainajan etsintä sekä rikospaikkaetsintä. Tarkiainen on kouluttanut kaksi hyvin menestynyttä poliisin partiokoiraa. Viksun kanssa Tarkiainen on valitsijoiden mukaan onnistunut kaikilla poliisin partiokoiran tehtäväkenttään kuuluvilla alueilla. Esimerkiksi tänä kesänä Tarkiainen ja Viksu löysivät edellisenä yönä kadonneen ja maastossa liikuntakyvyttömäksi menneen vanhuksen varsin pian etsinnän aloituksesta. Tarkiainen kertoo, että heille työn kohokohtia ovat ne hetket, jolloin voi pelastaa ihmishenkiä. Vasta kolmevuotias Viksu voitti poliisin partiokoirien suomenmestaruuden tänä syksynä jo toiseen kertaan. Vuoden tullikoira 2019 Vuoden tullikoira 2019 on kultainennoutaja Fenni ”Aino”. Suomen Tullin ensimmäinen ruokakoira Aino aloitti työnsä kesäkuussa 2018 Suomen itärajalla Nuijamaan tulliasemalla. Käytännössä koirakon työkenttänä on koko Suomi. Ainon ohjaaja on tullitarkastaja Seija Kontunen. Valitsijoiden mukaan ruokakoira on osoittautunut tehokkaaksi, taloudelliseksi ja näkyväksi tavaksi ennaltaehkäistä ja paljastaa lihaja maitotuotteiden maahantuontia sekä estää eläintautien leviämistä kolmansista maista EU:n alueelle. Aino on koulutettu tunnistamaan eri tavoin pakattuja tuoreita sekä prosessoituja maitoja lihatuotteita. Kuluvan vuoden heinäkuun loppuun mennessä Ainon avulla on paljastettu jo yli 1200 kiloa näitä elintarvikkeita. Aino on ollut merkittävässä osassa, kun Suomen viranomaiset ovat tehostaneet eri tavoin pakattujen tuoreiden ja prosessoitujen elintarvikkeiden valvontaa EU:n ja Venäjän rajalla mm. afrikkalaisen sikaruton torjumiseksi. Valitsijoiden mukaan ruokakoira Aino on menestynyt ohjaajansa Seija Kontusen kanssa erinomaisesti pioneerityössään. Vuoden rajakoira 2019 Vuoden rajakoira 2019 on saksanpaimenkoira Stoneman’s Garnet ”Cena”. Se työskentelee ohjaajansa vanhemman merivartija Rasmus Vikströmin kanssa Länsi-Suomen merivartiostossa Vallgrundin merivartioasemalla. Merivartiokoira Cena on koulutettu henkilöetsintään, jäljestämiseen, huumausaineja esine-etsintään sekä ruumisetsintään merialueella. Cena on urallaan tehnyt useita huumausainelöytöjä kotimaassa sekä ulkomaan komennuksilla, joilla tehdyt löydöt ovat olleet merkittäviä. Ulkomaan komennuksilla Cena on löytänyt myös ajoneuvoihin kätkeytyneitä ihmisiä. Cena osallistuu tarvittaessa pelastusetsintöihin ja on löytänyt kadonneita ihmisiä myös kotimaassa. Valitsijat katsovat, että Cena on osoittanut hyvää oppimisja sopeutumisoppimiskykyä merivartiokoiralle vaadittaviin työtehtäviin. Ohjaajana toimiva vanhempi merivartija Vikström on kouluttanut koiransa esimerkillisesti merivartiokoiralle vaadittaviin työtehtäviin sekä kehittänyt viranomaisyhteistyötä koiratoiminnassa. Vuoden vankilakoira 2019 Vuoden vankilakoira 2019 on labradorinnoutaja Vesipedon Iso-Malla ”Tuisku”, joka on osoittautunut tasapainoiseksi ja sinnikkääksi työkoiraksi. Tuisku työskentelee ohjaajansa, vanginvartija Vesa Laakson kanssa Turun vankilassa. Vankilakoirana Tuisku tunnistaa ja ilmaisee yleisimmät huumeet. Tuisku haistelee tavarat, autot, ja ihmiset ja sen kanssa tehdään tilatarkastuksia. Valitsijoiden mukaan Laakso on osannut tuoda hienosti Tuiskun vahvuudet esille ja viedä määrätietoisesti koiraa eteenpäin. Tasapainoinen koirakko. Tuisku voitti tänä vuonna vankilakoirien mestaruuskilpailut jo toista vuotta peräkkäin. Vuoden sotakoira 2019 Vuoden sotakoira 2019 on kultainennoutaja Njord ”Lex”, jonka ohjaaja on ylikersantti Jan Ekholm Upinniemen rannikkoprikaatista. Lex on Puolustusvoimien ensimmäinen kultainennoutaja ja se on jalostettu metsästyskäyttöön. Se on valitsijoiden mukaan ominaisuuksiltaan erinomainen juuri niihin tehtäviin, joihin se on koulutettu, eli räjähteiden, aseiden ja niiden osien etsintään. Lähes koko elämänsä eri rotuisten koirien parissa toiminut Jan Ekholm kertoo, että jo nyt 1,5 vuoden iässä Lex on osoittautunut todella päteväksi niihin etsintätehtäviin, joihin sitä koulutetaan. Puolustusvoimien ensimmäinen virkatehtäviin koulutettava kultainennoutaja antaa jatkuvasti uutta tietoa rodun soveltuvuudesta sotakoiran tehtäviin sekä sen kasvatuksen vaatimista koulutusmetodeista. – Voin jopa sanoa, että tässä tapauksessa koira opettaa enemmän kouluttajaansa kuin kouluttaja koiraansa, summaa Ekholm koirapartion dynamiikkaa. Vuoden sotakoira Lex, ohjaaja ylikersantti Jan Ekholm. Kuva: Kennelliitto/ Jukka Pätynen Vuoden vankilakoira Tuisku, ohjaaja vanginvartija Vesa Laakso. Kuva: Kennelliitto/ Jukka Pätynen
19 Nro 15 • Viikot 49-50/2019 HELSINKI – UUSIMAA – TURKU – TAMPERE – LAHTI – OULU Ilmalankuja 2, HKI Vuokrat urva on tunnetu in vuokrav älittäjä. Se saa tutkitus ti toimiala n parhaat arvosan at niin luotetta vuudes ta, henkilö kunnan asiantu ntemukses ta, ilmoitte lun näkyvyy destä kuin asiakas palvelu stakin. Tarvitsetko vuokralaisen asuntoosi? Vuokraamme asuntosi markkinajohtajan ammattitaidolla. Soita meille, niin asiat hoituvat helposti ja nopeasti! Taloustutkimuksen mukaan Vuokraturva saa palvelustaan toimialan parhaat arvosanat. Voit turvallisin mielin liittyä tyytyväisten asiakkaidemme joukkoon. Me takaamme vuokranmaksun ja turvaamme vuokratulosi. p. 010 2327 300, www.vuokraturva.fi Haluatko myydä asuntosi kätevästi? Myyntiturva myy asunnot edullisilla kiinteillä välityspalkkioilla ja markkinoi asuntoja erityisen monipuolisesti. Käytämme mm. kuvallisia lehti-ilmoituksia sekä virtuaaliesittelyjä. Kuningaskuluttajan mukaan Myyntiturvan asiakkaat ovatkin saaneet asunnoistaan parhaat kauppahinnat. Soita meille – palvelemme viikon jokaisena päivänä klo 8–20! p. 010 2327 400, www.myyntiturva.fi *Pääk aupun kiseud un vuokra välittä jät 2017 -tutkim us Narinkkatorille uusi elokuvaja ravintolakeskittymä Vanha linja-autoasemarakennus ja Lasipalatsinaukio heräävät uuteen eloon elokuvateatterija ravintolahankkeen myötä. Kuva: Ilona Studios R avintolayhtiö NoHo Partners on valittu vastaamaan Helsingin ytimeen nousevan elokuvateatterija ravintolakeskittymän ravintolapalveluista. Vanhaan linja-autoasemaan Narinkkatorille suunniteltu keskus tarjoaa laadukkaita elokuvakokemuksia, ravintolaelämyksiä ja tapahtumia. Hankkeella halutaan vahvistaa Helsingin asemaa vetovoimaisena kulttuurikaupunkina. Hankkeen tavoitteena on tehdä Narinkkatorin alueesta entistä kiinnostavampi kaupunkilaisille, turisteille ja muille kaupungissa vieraileville. Tiloihin on suunnitteilla kolme elokuvasalia sekä persoonallisia ravintoloita ja baareja, jotka paitsi tukevat elokuvateatterikokemusta, myös virkistävät pääkaupungin ruokakulttuuria. NoHo Partners tulee vastaamaan keskuksen ravintolatoiminnan ja elokuvaruokailun lisäksi myös Lasipalatsinaukion puolelle suunnitellun lasipaviljongin tapahtumatoiminnasta. Monipuolinen tila luo mainiot puitteet erilaisille kulttuurija elokuvatapahtumille sekä muille tilaisuuksille. Hankkeesta vastaavan Ilona Studiosin hallituksen puheenjohtaja Ari Tolppanen uskoo, että hankkeeseen on onnistuttu löytämään parhaat mahdolliset partnerit. – NoHo Partnersin laaja-alaisella osaamisella saamme toteutettua keskukseen elämyksellisiä ravintolaja kahvilapalveluja sekä muistettavia tapahtumia, jotka sekä syventävät elokuvakokemusta että tarjoavat uutta koko kaupungin ravintolakulttuurille. Laadukkaat palvelut, viihtyvyys, elokuva-aiheinen miljöö ja korkeatasoinen ohjelmisto vievät elokuvateatterikokemuksen aivan uudelle tasolle, Tolppanen toteaa. – On kunnia olla mukana näin merkittävässä hankkeessa elävöittämässä koko Helsingin kaupunkikulttuuria. Satsaaminen isoihin ravintolaja tapahtumahankkeisiin on osa kannattavan kasvun strategiaamme ja tämä yhteistyö tukee tavoitteitamme loistavasti, NoHo Partnersin toimitusjohtaja Aku Vikström sanoo. Keskuksen rakennustyöt on tarkoitus aloittaa kesän 2020 aikana ja saattaa ne loppuun syksyllä 2021. Helsingin kaupunkiympäristölautakunta käsittelee hankkeen viimeisimpiä suunnitelmia kokouksessaan 5.11.2019. – Kilpailu kaupunkilaisten ajasta ja huomiosta kasvaa jatkuvasti. Kotisohvalta kaupungille lähtö vaatiikin nyt entistä kiinnostavamman, kokonaisvaltaisemman ja kilpailukykyisemmän konseptin. Uskon, että tällä uudella keskuksella voimme saavuttaa tämän, Vikström toteaa. Hankkeen takana ja elokuvaoperaattorina toimivan Ilona Studiosin omistavat CapManin perustajiin kuuluva Ari Tolppanen, kasvuyrityssijoituksissa profiloitunut Mikko Leino, elokuvatuotantoyhtiö Bufo sekä Suomen toiseksi suurin elokuvateatteriketju Bio Rex Cinemas. Suunnitelman mukaan kiinteistöomistajana tulee toimimaan Amos Rex -taidemuseon omistava Föreningen Konstsamfundet.
20 Viikot 49-50/2019 • Nro 15 Vanha Hernesaaren telakkahalli löysi uuden elämän betonitehtaan laajennuksesta ToQyo Food Street tuo tokiolaiset street food -klassikot keskustaan Realidea manageriksi Kämp Gallerian ja Karusellin kauppakeskuksiin K eskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Ilmarinen on valinnut Realidea Oy:n kumppanikseen Helsingin ydinkeskustassa sijaitsevaan kauppakeskus Kämp Galleriaan ja Keravalla viime vuonna avattuun kauppakeskus Karuselliin. Realidea ottaa joulukuun alusta lukien vastatakseen Ilmarisen omistamien Kämp Gallerian ja Karusellin kauppakeskusten kaupallisesta johtamisesta ja markkinoinnista. Tanja Pasanen toimii keskusten Business & Marketing Managerina ja Anni Martikainen markkinointikoordinaattorina. – Tavoitteemme on luoda uudenlaista proaktiivista ja asiakaslähtöistä toimintamallia keskusten johtamisessa. Uskomme Realideasta löytyvän kauppakeskusjohtamiskokemuksen ja vuokrausosaamisen tukevan Ilmarista tässä parhaiten, kertoo vuokrauspäällikkö Ville Laurila Ilmarisesta. – Olen erittäin iloinen, että pääsemme yrittäjähenkisesti toteuttamaan ja kehittämään edelleen kauppakeskusten johtamismalliamme myös kaupunkien ydinkeskustoissa sijaitsevissa kohteissa. Kämp Galleriassa ja Karusellissa meillä on myös tilaisuus hyödyntää synergiaetuja johtamamme kauppakeskus Sellon kanssa, joka valittiin tänä syksynä Suomen parhaaksi kauppakeskukseksi ja jonka yksi omistajista Ilmarinen on, toteaa Realidean toimitusjohtaja Pasi Nieminen. H elsingin Stockmannille on avattu uudenlainen japanilainen ruokakeidas ToQyo Food Street. Ruokakatutyyppinen ravintolakonsepti tuo tokiolaisen katuruokakulttuurin ja sen aidot klassikkomaut Helsingin ytimeen. ToQyo Food Streetin makumaailmaan on haettu vaikutteita Aasiasta ja nimensä mukaisesti erityisesti Tokiosta. Tarjolla on tokiolaisen katukeittiön klassikoita, kuten nuudelirameneita, Bento-lounasbokseja, Gyudon-lihabowleja ja höyrytettyjä Bao-sämpylöitä. – Tokio on yksi maailman ruokapääkaupungeista ja sen katuruokakulttuurilla on pitkät perinteet. ToQyo tuo suomalaisten saataville Japanissa ja maailmalla suosittuja annoksia, joita on muualta Suomesta haastavaa löytää, kertoo ToQyon takana oleva Jesper Björkell. Björkell on suomalainen japanilaisen ruoan lähettiläs ja sushiguru, joka on vastannut viimeiset 10 vuotta Hanko Sushi -ravintoloiden makumaailmasta. Ajatus uudesta aasialaisesta ravintolasta on kuplinut Björkellin haaveissa jo vuosia. – Paitsi, että japanilainen ruoka on ollut aina omissa intresseissä, sen suosio viime vuosina on selkeästi nostanut päätään suomalaisten keskuudessa. Yhdessä tokiolaisen kokkimme Shinichiro Higashin kanssa olemme lainanneet Tokion parhaimmat klassikot ja tehneet niistä mahdollisimman autenttisia ja moderneja, mutta ripauksella omaa luovuuttamme, kertoo Björkell. Björkellin mukaan ToQyossa ei ole kyse ravintolasta ihan sen perinteisessä merkityksessä. – En niinkään puhuisi ravintolasta, vaan ruokakadusta, jossa japanilainen katuruoka kohtaa sushimaailman. Kadun toisella puolella on ToQyo ja toisella puolella aasialaista makumaailmaa jatkaa Hanko Sushi, Björkell tarkentaa. Björkellille laadukas ruoka on paljon muutakin kuin maku. – Olen kaikkien näiden vuosien aikana nähnyt, miten ruoka yhdistää ihmiset paitsi tiskin edessä, myös sen takana. Ruoka, sen valmistaminen ja nauttiminen on minulle valtavan rakas asia, jonka uskon, toivon ja haluan näkyvän myös asiakkaillemme, Björkell painottaa. ToQyon ravintolatila on suunniteltu niin yhteisöllisiä ruokakokemuksia silmällä pitäen kuin myös palvelemaan kiireisiä kaupunkilaisia. Viihtyisien tilojen suunnittelusta on vastannut Suunnittelutoimisto Grass Business. – Maut ovat helposti lähestyttäviä ja ravitsevista annoksista voi nauttia meillä pidemmän kaavan kautta tai nopeasti mukaan napattuina. Laadukasta lounasta arvostava voi ottaa annoksen mukaan tai istahtaa tiskille nauttimaan siitä paikan päällä, Björkell sanoo. ToQyo Food Street on Björkellin ja ravintolayhtiö NoHo Partnersin yhteistyön tulos. ToQyo Food Street Stockmann 1. kerros Aleksanterinkatu 52, 00100 Helsinki https://www.toqyo.fi/ ToQyon ramenit valmistetaan japanilaisia perinteitä kunnioittaen, mutta omalla erityisreseptiikalla. Kuva: Heidi Haapanen Björkell on suomalainen japanilaisen ruoan lähettiläs ja sushiguru, joka on hakenut oppinsa maailmalta. Kuva: Tuukka Ervasti P otius Oy:n omistaman, Lahden Kestobetonin, tehdaslaajennuksen avajaiset keräsivät monisatapäisen vierasjoukon kuluneen viikon perjantaina. Laajennus tuplaa tehtaan vuosittaisen tuotantokapasiteetin yli 10 miljoonaan euroon. Tehtaan laajennus on ilmentymä Potiuksen ajattelumaailman yhdestä kulmakivestä: ekologisuudesta. Helsingin Hernesaaresta on purettu vanha telakkahalli, siirretty Lahteen, ja nyt se toimii nyt suojana betonielementtien valmistukselle. Tehdashallin käyttöaikaisiä päästöjä alennetaan ratkaisuilla, jotka nipistävät lämmityksen aiheuttamat ympäristöpäästöt puoleen. Avajaistilaisuudessa vieraat tutustuivat betonielementtien valmistusprosessiin ja pääsivät painamaan kädenjälkensä vasta valettuun betonilaattaan. 145 ikuistettua kädenjälkeä muodostivat lähes 3000 € arvoisen lahjoituspotin, joka luovutettiin Lahden Icehearts Ry:lle vähävaraisten lasten liikunnan tukemiseen. – 10 vuotta sitten heräsi ajatus omasta betonielementtitehtaasta, se toteutui yrityskaupan myötä muutama vuosi sitten. Nyt oli puolestaan aika laajentaa toimivaa tehdasta vastaamaan tulevaisuuden kasvuhaasteisiin, kertoi Potiuksen perustaja ja hallituksen puheenjohtaja Hannu Holma juhlapuheessaan. Vaikka rakennusala on siirtynyt viime vuosien kasvuvauhdista kohti laskusuhdannetta ja epävarmuuden aikakautta, usko yhtiön valoisaan tulevaisuuteen ja Lahtelaisen betonielementtituotannon tarpeeseen tulevaisuudessakin korostuivat myös konsernin tuoreen toimitusjohtajan Sampo Kataisen puheessa. Potius näkee betonirakentamisen markkinassa mahdollisuuden suurelle murrokselle. Kasvun yhtenä kulmakivenä on alan digitalisoiminen. Esimerkkinä tästä on konserniin kuuluva Elementtikauppa.fi, joka yhdistää kaikki Suomen elementtitehtaat ja rakennusliikkeiden ostajat. – Kannattaa unelmoida isosti, niin asioita saadaan tapahtumaan, päätti Holma puheenvuoronsa viitaten konsernin tuleviin kasvusuunnitelmiin. Vieraat pääsivät painamaan kädenjälkensä vastavalettuun betonilaattaan ja tekemään samalla hyvää. Avajaisvieraat pääsivät tutustumaan betonielementtien valmistusprosessiin.
21 Nro 15 • Viikot 49-50/2019 Magu avasi bistron Korkeavuorenkadulle Luvassa raaka-ainelähtöistä ruokaa kotoisassa kortteliravintolassa Stadin kundin rehellinen kertomus Jääkiekkoilija ja kiekkojohtaja Heikki Riihiranta kertoo avoimesti elämästään uutuuskirjassa Kirja-arvio ? – Sulla on Hexi kolme vahvuutta kiekkoilijana. Yksi on yritys. Toinen on kova yritys. Kolmas on aivan helvetin kova yritys. Siinä ne ovat. Mene jatkossakin niillä, sanoi aikoinaan HIFK:n legendaariselle puolustajalle Heikki ”Hexi” Riihirannalle hänen läheinen ystävänsä, toinen HIFK-legenda Matti ”Murtsi” Murto. Stadissa HIFK:n numero 5 tunnetaan nimenomaan Hexinä. Rajallisista luisteluja kiekonkäsittelytaidoistaan huolimatta sisukkaan periksiantamattomalla tyylillä hän loi hienon uran jääkiekossa. Rakkaassa HIFK:ssa Hexi voitti viisi Suomen mestaruutta, maajoukkueessa hän oli 1970-luvun kantavia voimia pelaten olympialaisissa, MM-kisoissa sekä Kanada Cupissa, hän oli ensimmäisiä suomalaisia ammattilaisia Pohjois-Amerikassa, peliuransa jälkeen Riihiranta loi menestyksekkään uran jääkiekkomaajoukkueen joukkueenjohtajana. Hexin paita numero 5 on roikkunut pitkään Nordenskiöldinkadun jäähallin katossa jäädytettynä, mutta vasta nyt merkittävän ja monipuolisen uran jääkiekossa tehneestä miehestä on julkaistu elämäkerta. Marko Lempisen kirjoittamassa kirjassa Hexi kertoo avoimesti elämästään, josta ei ole puuttunut draamaa eikä värikkäitä käänteitä. Hexi ja Murtsi Murto tappelivat aikoinaan kaupungilla usein, kerran Murtsin tekemä pila johti Vesa-Matti Loirin nyrkiniskuun. Hexi ja Murtsi teippasivat myös penkkiin kiinni HIFK:n pukukopissa pikkupoikana liikkuneen, myöhemmin urallaan pääministeriksi asti edenneen Alexander ”Tico” Stubbin. Hänen isällään, Göran Stubbilla on ollut iso merkitys HIFK:n jääkiekon kehittymiseen sekä Hexi Riihirannan elämään. Riihirannan peliuraa leimasi kovuus, 1970-luvun puolivälissä hän halusi Pohjois-Amerikan ammattilaiskaukaloissa välttää nössön pelaajan maineen. Niinpä pelasi kapeassa kaukalossa ilman kypärää. Kirja sisältää paljon tietoa jääkiekosta, ja varsinkin tapahtumista kaukalon ulkopuolella. Riihiranta kertoo myös oman näkemyksensä tapahtumista, jotka johtivat kesällä 1990 kahden suuren HIFK-johtajan Frank Mobergin ja Göran Stubbin välirikkoon. Välirikko johti myös suuren työn HIFK:n joukkueiden kokoamisessa tehneen Heikki Järnin lähtöön seuratoiminnasta. Riidan käsittely on merkittävä asia, koska tämä riita johti HIFK:n urheilullisen alamäen alkuun. HIFK:n 1990luku oli aivan vuosikymmenen loppua lukuunottamatta resursseihin sekä perinteisiin nähden surullisen ja säälittävän välimaastossa. Riipaisevaa on Hexin kuvaus Marita-vaimon sairastumisesta ja kuolemasta. Riihiranta käy erittäin usein vaimonsa haudalla viemässä kukkia ja ”juttelemassa” elämänsä suurelle rakkaudelle toiseen ulottuvuuteen. Kirja päättyy pysäyttävästi. Hexi pohtii kotona peilin edessä menestyksen hintaa ja elämän perusasioita. – Mutta olenko minä ollut tarpeeksi hyvä ihminen, hän kysyy. Se on ainakin varmaa, että Hexi on yksi kaikkien aikojen suosituimmista stadilaisista jääkiekkoilijoista koskaan. Eero Wihuri Marko Lempinen: Hexi – Taistelija, 318 sivua, Kustannusosakeyhtiö Teos V allilassa vuoden verran toiminut ravintola Magu muutti Kaartinkaupunkiin. Kaveriporukan perustaman ravintolan ytimessä ovat laadukkaat kasvisraaka-aineet, rento ilmapiiri ja ekologisuus. Uusi Magu avautui perjantaina 29. marraskuuta. Etelä-Ranskan bistroista ja Italian osterioista inspiraationsa saanut Magu tarjoaa yksinkertaisen hyvää ruokaa miljöössä, johon on helppo tulla. Magu ammentaa Välimeren mutkattomasta ravintolakulttuurista, mutta sen makumaailma ottaa vivahteita myös villiruuasta. Magun lähestymistapa ruokaan lähtee raaka-aineiden luonnollisten makujen korostamisesta: annosten keskipiste on luonnon omissa kasviksissa, juureksissa, sienissä ja villiyrteissä. Missään annoksessa ei käytetä eläinperäisiä tuotteita. Vuoden verran Vallilan Sturenkadulla toimineen Magun taustalla on kaveriporukka, joka halusi yhdessä tuoda Helsingin ravintolatarjontaan jotakin aivan uutta, mutta tunnelmaltaan tuttua. Uusi Magu avautuu nyt alueelle, josta monet sen perustajista ovat itse kotoisin. Tavoitteena on luoda paikasta kortteliravintola, jossa on helppo nauttia hyvästä ruoasta ja juomasta niin arkisin kuin viikonloppuna. 50 asiakaspaikan ravintola sijaitsee kauniissa 1880-luvun uusrenessanssitalossa Korkeavuorenkatu 27:ssä. Tilan kadun puoleisessa osassa on kotoisa viinibaari ja sisäpihan puolella avautuu kaksi tunnelmallista ruokasalia, jotka on sisustettu pehmeillä materiaaleilla ja väreillä. Magun ruokaja juomavalikoima on helposti lähestyttävä. Illallisvieraille ravintolan suositus on neljän ruokalajin menu, johon kuuluu kaksi alkupalaa, välipasta tai -risotto sekä pääruoka. Annoksia alkuruoista jälkiruokiin voi tilata myös yksittäin ruokalistalta, joka elää kausittain. Rennossa viinibaarissa voi nauttia naturalviinejä ja niihin sopivia pieniä ruoka-annoksia. Tiistaista perjantaihin Magussa on tarjolla vaihtuva lounaslista ja sunnuntaisin brunssi. Kesäkaudeksi Magu saa myös oman terassin. Taustalla kymmenen hengen porukka Kun Magu syntyi, kukaan sen perustajista ei ollut aiemmin toiminut ravintoloitsijana. Ensimmäinen yhteinen projekti päätettiin aloittaa Vallilan Sturenkadulla, jossa keittiömestareina toimivat Kaisla Rantala ja Veera Varvikko. Ravintola-alalla toimineet ihmiset olivat huolissaan, että ei näin voi tehdä – parikymppisiä ei voi laittaa tähän rooliin, eihän heillä ole edes formaalia koulutusta alalle. Intohimo ruokaan ajoi kuitenkin perustajia eteenpäin ja vuoden aikana kaikki odotukset ovat ylittyneet. Magu on päässyt esimerkiksi White Guide Nordicin Suomen parhaiden ravintoloiden listalle. Uudessa Magussa tiimin vahvistuksena aloittaa keittiömestari Vonn Quillao. Ekologisuus näkyy kaikessa Magussa ekologisuus huomioidaan kaikessa tekemisessä. Ravintolan ruokaja juomahävikki on alle 2 %. Kasvisruoan ja vastuullisten raaka-aineiden lisäksi ekologisuus näkyy myös sisustuksessa: kalusteet, astiat, tekstiilit ja keittiölaitteet on hankittu kierrätettyinä, ja uutena ravintolaan on hankittu vain muutama mittatilaustyönä tehty rosteripinta. Magu, Korkeavuorenkatu 27, Helsinki Aukioloajat: Lounas ti-pe 11-15 Illallinen ke-la 17-22 Brunssi su 11-15 Vallilassa vuoden verran toiminut ravintola Magu muutti Kaartinkaupunkiin. ? Suomessa vähävaraisissa perheissä elää jopa 120 000 lasta. Köyhyys vaikuttaa lasten koko elämään ja tulevaisuuteen. Pelastakaa Lapset kutsuu kaikki mukaan joulukeräykseen auttamaan kotimaan köyhiä ja syrjäytymisvaarassa olevia lapsia. Joulukeräyksen tuotoilla tuetaan heitä muun muassa opiskelussa ja harrastuksissa. Pelastakaa Lasten Lahjaksi tulevaisuus -joulukeräys avautui Lapsen oikeuksien päivänä 20.11. Joulukeräyksen tavoitteena on tarjota mahdollisuuksia kotimaan vähävaraisten perheiden lapsille ja syrjäytymisvaarassa oleville lapsille pitkäkestoisesti – antaa lahjaksi tulevaisuus. Suomessa elää 120 000 lasta vähävaraisissa perheissä. Köyhillä lapsilla on muita suuremmat riskit syrjäytymiseen. – Köyhyys asettaa lapset eriarvoiseen asemaan ja vaikuttaa lapsen hyvinvointiin monin tavoin. Perheen heikko taloudellinen tilanne voi heijastua esimerkiksi lapsen kaverisuhteisiin, itsetuntoon, tulevaisuususkoon sekä mahdollisuuksiin harrastaa ja opiskella. Seuraukset voivat olla kauaskantoisia ja vaikuttaa pitkälle lapsen tulevaisuuteen, sanoo koordinaattori Aino Sarkia Pelastakaa Lapset ry:stä. Joulukeräyksen lahjoitusten avulla Pelastakaa Lapset auttaa lapsia tukemalla heitä muun muassa harrastuksissa ja opinnoissa. Moni nuori joutuu päättämään opintonsa peruskouluun, koska kaikilla perheillä ei ole varaa hankkia nuorelle oppikirjoja tai ammattiopinnoissa tarvittavia välineitä. Esimerkiksi yksinhuoltajuus ja huoltajan sairastuminen tai työttömyys ovat yleisiä syitä hakea apua. Pelastakaa Lapset tukee lapsia ympäri Suomen. Tunnetut suomalaiset Mukana Pelastakaa Lasten joulukeräystä tukemassa on myös joukko tunnettuja suomalaisia: Krista Kosonen, Samuli Edelmann, Marko ”Mörkö” Anttila, Reino Nordin ja Maria Veitola. – En tiedä mitään tärkeämpää maailmassa kuin lapset. Se on minusta itsestään selvää, että lapsia pitää tukea kaikin tavoin. En tiedä, mikä olisi tärkeämpää, ja mihin muuhun meidän pitäisi se raha laittaa, kuin lapsiin. Harrastaminen tai opiskelu ei saisi jäädä siitä kiinni, että ei ole varaa. Sydän särkyy, kun ajattelen oman maan köyhissä oloissa eläviä lapsia, Krista Kosonen sanoo. – Haluan olla mukana, jotta lapset saisivat harrastusja opiskelumahdollisuuksia. On epäreilua ja surullista, ettei kaikilla lapsilla ole samanlaisia mahdollisuuksia, sanoo Samuli Edelmann. Marko Anttila kannustaa kaikkia suomalaisia osallistumaan Pelastakaa Lasten joulukeräykseen. Hän on kiitollinen, että sai itse pelata kiekkoa pienestä pitäen ja toivoo kaikille lapsille yhdenvertaista mahdollisuutta harrastaa. “Totta kai sitä haluaa olla mukana hyvän asian puolesta ja varsinkin, kun kyse on lapsista. Suomessa on paljon apua tarvitsevia ja lapset ovat lähellä sydäntäni. Kun tietää, kuinka tärkeä se lapsuus on koko elämän kannalta, niin on helppo olla mukana. Myös Reino Nordin haluaa olla mukana Pelastakaa Lasten joulukeräyksessä. – Tuli idea, että olisi kiva tehdä hyvää ja antaa jotain konkreettista takaisin, Nordin sanoo. – Apu menee hyviä kanavia pitkin sinne, missä sitä tarvitaan. Lasten kokema köyhyys koskettaa häntä. – Muistan, miten skideinä naurettiin, kun yksi tyyppi koulun ruokalassa otti perunoita taskuihinsa. Myöhemmin vasta tajusi, että se tekee niin, jotta sillä olisi himassa ruokaa, Nordin muistelee. – Kyllähän se särkee sydämen, että lapsi joutuu varsinkin tällaisessa sivistysvaltiossa tekemään vastaavaa. Ja köyhyydestä sitten vielä kiusataan, onko mitään julmempaa ja tyhmempää?, Nordin miettii. – Yhdenvertaisuus ja tasa-arvo on mulle tärkeitä arvoja, sanoo Maria Veitola. Suomessa asiat on aika hyvin jos ajatellaan globaalilta kantilta. Yksilö voi Suomessa vaikuttaa paljon omaan elämäänsä, mutta kaikki ei ole koskaan omissa käsissä. Lapsi ei voi valita millaiseen perheeseen hän syntyy ja millaiseksi hänen elämänsä perheessä määrittyy. Valitettavasti Suomessa on paljon varallisuuteen ja elintasoon liittyvää eriarvoisuutta ja vaikka kaikki lapset saavat samanarvoisen peruskoulutuksen, on paljon asioita, joista köyhien perheiden lapset jäävät paitsi. – Luulen, että syrjäytymisriski kasvaa jo lapsesta asti, jos lapsi ei pääse samalla tavalla porukoihin kuin muut, esim. siksi, ettei hän pääse harrastamaan jos rahaa ei ole, Veitola sanoo. – Joulu on loistava hetki tehdä pieni hyvä teko joka voi auttaa lasta tai nuorta elämässään merkittävästi eteenpäin. Pelastakaa Lapset ry:n joulukeräykseen voivat osallistua yritykset ja yksityiset lahjoittajat: Verkkolahjoituksella osoitteessa www.pelastakaalapset.fi Lähettämällä tekstiviestin LAPSELLE numeroon 16499 (10€) Lahjoittamalla keräystilille IBAN FI64 1017 3000 2107 27, viestiksi ”joulu” Mukana Pelastakaa Lasten joulukeräystä tukemassa ovat (oikealta) Samuli Edelmann, Krista Kosonen, Marko Anttila, Reino Nordin ja Maria Veitola. Kuva: Liisa Valonen Pelastakaa Lapset avasi joulukeräyksen lasten auttamiseksi
22 Viikot 49-50/2019 • Nro 15 H elsinkiläisten gallerioiden kuolema kohtaa taas pian uuden uhrin. Helsingin Taiteilijaseura on päättänyt lakkauttaa 1.1.2020 laajaa suosiota nauttivan ”näyteikkunansa”, Galleria Katariinan. Rantakasarmi, Arthur ja Malmitalo tuskin korvaavat keskeisellä paikalla olevan tilan. Valokuvia Alvar Aallon jalanjäljissä Maison Louis Carré 60 vuotta –valokuvanäyttely on esillä Finlandia-talon Verandassa, Mannerheimintie 13E.. Vuonna 1959 Pariisin lähistölle valmistunut Maison Louis Carré on Alvar Aallon ainoa teos Ranskassa ja yksi merkittävimmistä Aallon suunnittelemista yksityiskodeista. Talon rakennutti ranskalainen kulttuurivaikuttaja, taidekauppias ja galleristi Louis Carré. Aalto suunnitteli myös talon sisustuksen, joka on säilynyt alkuperäisessä asussaan. Yleisölle se avattiin 2007. Les Amis de la Maison Carré -ystäväyhdistyksen järjestämä näyttely koostuu Elina Brotheruksen ja Jari Jetsosen valokuvista ja kertoo talon kiehtovan historian nykytaiteen kautta. Sen avasi arkkitehtuurin ystävä Paavo Lipponen, rakennuksen hallituksen ensimmäinen puheenjohtaja. Brotherus on kuvannut sarjan Femmes de la Maison Carré. Teosten myyntituotto käytetään kunnostustöihin. Maalaan nautintoa ja syyllisyyttä Helsinkiläinen kuvataiteilija Kirsti Tuokko valmistui Taideteollisesta oppilaitoksesta 1966; lisäksi hänellä on Design-opintoja myös Kalifornian yliopistossa Berkeleyssä. Hän on pitänyt yksityisnäyttelyitä yli 30 vuoden ajan ja osallistunut sekä jyrytettynä että kutsuttuna lukuisiin ryhmänäyttelyihin. Julkisia tilausteoksia on sydänsairaalan seinässä ja Klaava kauppakeskuksen ulkoseinässä Tampereella. Galleria A2, Kasarmikatu 28 A 2, pitää esillä uusimpia teoksia, joista Tuokko sanoo: – Maalaan muotia muoville. Sekä aihe että materiaali aiheuttavat minussa ristiriitaisia tunteita. Maalaan nautintoa ja syyllisyyttä. Kaunis muotikuva maalataan öljyvärillä dammaria säästelemättä läpinäkyvälle pleksille. Annetaan maalin tehdä omia ratkaisuja. Käännetään työ ympäri. Karikatyyrit porvaristosta omalla kohdallani viittaavat enimmin itseeni. Anna naamio, joka kertoo totuuden Lahden ammattikorkeakoulusta ja tänä vuonna kuvataiteen maisteriksi valmistunut taiteilija on kovasti filosofisesti, ajatuksiin ja lainauksiin suuntautunut. Klaus Kopu sanoo yrittävänsä luoda maailman, joka ilmaisisi ajattelun ja elämän sukulaisuutta: – Maailman, joka muuttumattomana pysyen pakenisi määrittelyjä, saisi kaiken tiedon unohtumaan, eikä ennalta tehdylle päätökselle olisi enää sijaa. Maailman voisi kokea syntyvänä, rakentuvana organismina, samanaikaisten ideoiden räjähdyksenä. Galleria Huudon, Eerikinkatu 36, näyttelyn Kopu-teokset ovat akryylija öljymaalauksia kankaalle. Ne on otsikoitu Motive-aiheella ja kuvan päätyötä ”The Earth Choir” hän perustelee Oskar Wildella. Vapaasti käännettynä: – Mies on vähiten itseään, kun hän puhuu omassa persoonassaan. Anna hänelle naamio ja hän kertoo sinulle totuuden. Muista erottuvat Juliana Hyrrin mainiot installaatiot, diptyykit, akryyli kankaalle ja lyijykynä paperille työt. Yhteyksiä syntyy linnassa Syyskuulla 2019 kuvataitelija Nina Liemola aloitti ikimuistoisen seikkailun kutsuresidenssiin Chateau Orquevauxiin, Shampanjan maakuntaan Haute Marneen. Linna on täynnä historiaa, mm. filosofi Diderot ja Pikku Prinssin kirjoittaja Antoine de Saint-Exupéry ovat viettäneet kesiään. Omistaja Attias haluaa jatkaa Diderotin ajatusta siitä, että taiteilijan ainoa tehtävä on luoda ja kaikki maallinen hoidetaan linnassa henkilökunnan puolesta; taiteilijalla pitää olla paikka, jossa täysi luovuus pääsee valloilleen. Galleria Kookos, Runeberginkatu 17, esittelee intohimoisesti syntyneitä maalauksia. Uusi ympäristö antoi selvästi vaikutteita ja teoksissa hehkuvat upeat värit, jotka tuovat mieleen kirkkojen lasimaalaukset. Pääteos on kuusitoistaosainen abstrakti maalaus, joka kuvaa kulttuurien ja taitelijayhteisön kirjavuutta sekä luovaa yhteyttä. Kasvinomaisesti syntyneeseen maalaukseen osallistuivat myös muut taiteilijat esim. kukkaruiskulla, johon oli sekoitettu akryyliväriä. Intuitio on tässä ja nyt Käytävägalleria, Kaapelitehtaan C-portaan 2 kerroksessa tarjoaa jälleen värikylläisten maalausten vastaiskun kaamosajan synkkyyteen. Pitkää linjaa kulkenut kuvataiteilija Tuulevi Sivunen tarjoaa jälleen punaisen ja keltaisen värikylläisen ryöpyn akryylikankaalle, joka tuo iloa silmälle ja rauhaa sielulle. Kaikki työt on maalattu tänä vuonna. – Taiteeni syntymän keskiössä ovat intuitio ja tunnekokemus, ekspressio. Intuitio on välähdyksenomainen tietoisuus olemassaolosta, mielenrauha, tunteeton tunne. Taiteilijalle kuuluu varmuus siitä, että asia on näin oikein, tässä ja nyt ja vain nyt. – Tilanne ei koskaan toistu, en voi tuottaa koskaan toista samanlaista teosta. Abstrakti kuva on intuition ja expression yhdistelmä. Siinä on intohimo, rakkaus ja olemassaolon ilo. Tiedän jotain, mitä ei voi tietää ja teen siitä kuvan. Seikkailu jatkuu maalaus maalaukselta kohti tuntematonta. Katariinan parasta ennen kuin loppuu Galleria Katariina, Kalevankatu 16, esittelee toiseksi viimeisessä näyttelyssä kaksi hienoa naistaiteilijaa. Arja Kurikan ”Parasta ennen” palaa juurille. Muoviset pakasterasiat kätkevät sisäänsä monia vuosikymmeniä suvun ja oman lapsuuden historiaa – vahvaa pohjoispohjalaista agraarikulttuuria. Ympäröivän luonnon esteettistä voimaa, yhteenkuuluvuuden tunnetta ja myös ylpeyttä siitä, mitä on. Perhealbumi-valokuvat ovat dokumentaarista historiaa mutta ne ovat myös maagisiksi muuttuneita ja leikitteleviä lapsuusmuistoja. – Muoviset pakasterasiat ja kannet ovat toimineet ensin vesikuppeina tai paletteina työhuoneellani – kunnes saivat uuden muodon taideteoksina Iina Heiskasen puupiirrokset avaavat näkymän siihen maailmaan, jota vallitsevat taiteen peruselementit: viiva, väri, valo sekä geometriset tai vapaat muodot. Viittauksia ympäröivään todellisuuteen ei ainakaan yhdellä katsomalla löydä. Värit ovat niukkoja, mutta selkeä maalauksellisuus on silti mukana, kuvataidekriitikko Seppo Heiskanen luonnehtii. Tekniikat ovat puupiirros ja monotypia. Taiteilija vedostaa teokset paitsi japaninpaperille myös kankaalle. Kantakaupungin galleriakierros on 1.12. klo 14 Katariina, tm, G ja Sculptor. Roima annos huumoria hopeakoruissa Hopeaseppä Ru Runeberg on muuntautumiskykyinen taiteilija ja ihminen. Monipuolinen humanisti on elämässään ehtinyt seikkailla niin troolareilla Norjan jäämerellä, huuhtonut kultaa Lapissa ja kaivanut opaaleja Australiassa. Hän valmistui hopeasepäksi, jatkoi Tukholman Konstfackskolanin metallimuotoilulinjalle, josta hän valmistui maisteriksi 1997. Sitten hän pestautui Nuutajärvelle lasitaiteilija Oiva Toikan assistentiksi. Nuutajärvellä puhalletaan vieläkin Runebergin hopean lasiset osat. Galleria Mafka & Alakoskelle, Iso Roobertinkatu 19, Runeberg on luonut uuden uniikin sarjan hopeakoruja. Esillä on myös lintuja hyönteisaiheisia veistoksia. Hän työstää sterling hopeata (925) vanhoin menetelmin ja työvälinein. Tekijäleima on RURU. Taiteilija tekee sekä yksilöllisiä koruja että tilaustöitä. Varsinainen intohimo on koruja suuremmat esineet – kannut, maljat ja lautaset – korpus, kuten kolmiulotteisia hopeaesineitä kutsutaan. Hyönteiset tulivat kymmenisen vuotta sitten. Teksti: Risto Kolanen Kuvataide Risto Kolanen Adventtiajan kuvataidetta Korutaiteilija Ru Runeberg kädessään lasista ja hopeasta tehdyt teokset Blue and Black (vas.) ja Punch Stinger Galleria Mafka & Alakoskella. Kuva: Raimo Granberg. Valokuvaaja Elina Brotheruksella on Galleria Verandassa valokuvanäyttely, jonka kuvat liittyvät Alvar Aallon Ranskaan suunnittelemaan yksityiskotiin. Kuvassa Brotherus ja Chambre de Louis Carré -valokuva. Kuva: Raimo Granberg. Taidemaalari Kirsti Tuokko pleksille maalattu Chanel Galleria A2:ssa. Kuva: Raimo Granberg. Kuvataiteilija Klaus Kopu ja osa teossarjaa The Earth Choir Galleria Huudossa. Kuva: Raimo Granberg. Kuvataiteilija Nina Liemola ja 16 osasta koottu Connections -teoksensa Galleria Kookoksessa. Kuva: Raimo Granberg. Iina Heiskasen eleettömän tyylikkäät puupiirrokset sisältävät enemmän kuin ensikatsomalta huomaa. Taiteilija ja teokset Mediterranean ja With my eyes. Kuva: Hannele Salminen.
23 Nro 15 • Viikot 49-50/2019 Mediamyynti: Kristiina Estama-Saarinen p. 09-413 97 332 kristiina@karprint.fi Aineistoja materiaalikyselyt myös 09-413 97 300 Päätoimittaja Juha Ahola p. 09-413 97 330 juha.ahola@karprint.fi Kustantaja ja julkaisija Karprint Oy Painos: 30 000 kpl Ilmoitushinnat: Etusivu 1,30 € • Takasivu 1,19 € Teksti 1,09 € Erikoisliikepalsta 0,96 € Hintoihin lisätään arvonlisävero 24%. Aineiston jättö: ilmoitukset ja toimituksellinen aineisto lehden ilmestymistä edeltävän viikon torstaina. Vastuu virheistä: Lehti ei vastaa ilmoittajille mahdollisesti aiheutuvasta vahingosta, jos ilmoitusta ei voida julkaista määrättynä päivänä. Lehden vastuu ilmoituksesta rajoittuu enintään ilmoitushintaan. Huomautukset on tehtävä kahdeksan päivän kuluessa ilmoituksen julkaisemisesta. Lehdessä olevien kirjoitusten tai ilmoitusten lainaaminen tai osittainen kopiointi ilman toimituksen kirjallista lupaa on kielletty. Jakelu: Helsingin Jakelu-Expert Oy sekä jakelupisteet alueella. Jakelupalaute: http://hjex.fi/fi/jakelupalaute Jakelunvalvonta: p. 029-0010040 Lue lehti myös: rooperinlehti.fi, lehtiluukku.fi Painopaikka Karprint Oy 2019, Huhmari ISSN 2323-4105 (painettu) ISSN 2489-8597 (verkkojulkaisu) R ööpeRin L ehti 15. vuosikerta Punavuoren ja ympäristön kaupunginosalehti ? Autokorjaamot Nopea ja ystävällinen palvelu, tervetuloa! Autojen korjauksia ja määräaikaishuoltoja LAAKSTEN Oy Lönnrotinkatu 14 (sisäpiha) 00120 HKI • Puh. 09 6926994 / 040 7573725 ? Hammasteknikko ERIKOISHAMMASTEKNIKKO Puh. 09 710 533 Käenkuja 4, katutaso I lmoIta edullIsestI – soIta puh . 413 97 332 taI 413 97 300 p alvelevat lähI ja erIkoIslIIkkeet ? Painopalvelut Vanha Turuntie 371, 03150 Huhmari p. 09 413 97 300 • www.karprint.fi osaavaa • nopeaa • asiakasläheistä KIRJAPAINOPALVELUA Albertinkatu 15 K-Market Albertin Herkku Bulevardi 1 Bulevardin Kahvisalonki Fredrikinkatu 48 A Sähköasennus Piipponen Iso-Roobertinkatu 21 Alepa Iso-Roobertinkatu 20-22 Toimelan opisto K-Market Roba Henry Fordin katu 5 D Autokorjaamo Jarrupoljin Oy Hernesaarenkatu 17 The Dockyard Hietalahdenranta 6 Neste K Helsinki Hietalahti Hietalahdenranta 7 S-market Bulevardi Hietalahdenranta 11 Kirpputori Hietsumarket Perämiehenkatu 6 Baribal biljardisali Perämiehenkatu 10 Alepa Pieni Roobertinkatu 9 Kiinteistömaailma Roba Pietarinkatu 12 Alepa Pursimiehenkatu 4 Viiskulman terveysasema Alepa Viiskulma Rikhardinkatu 3 Rikhardinkadun kirjasto Tehtaankatu 1 K-market Kaivopuisto Tehtaankatu 21 Laivurin Valinta Wanha Kauppahalli Eteläranta Rööperin Lehden voit noutaa seuraavista paikoista: Jouluisia elämyksiä Paul ja Fanny Sinebrychoffin kotimuseossa HESY 145 eläinten äänenä Helsingin sivistyneistö heräsi eläinsuojeluaatteeseen jo 1870-luvulla P akkaspäivä 1870-luvulla Helsingissä. Hevonen vetää raskasta kuormaa kuoppaisella Kauppiaskadulla. Se on litimärkä. Jääpuikot riippuvat karvoista. Työhevosten elämä 1800-luvun lopun Helsingissä oli rankkaa. Ne ajettiin usein säälimättä loppuun. Joukko kaupungin merkkihenkilöitä heräsi hevosten huonoon kohteluun ja julkaisi Uusi Suometar -lehden etusivulla kaupunkilaisille kutsun eläinsuojeluyhdistyksen perustamiskokoukseen Ylioppilastalolle 25.11.1874. Paikalle saapui Helsingin sivistyneistöä, mm. professori Zacharias Topelius, Uudenmaan läänin maaherra Georg von Alftan ja senaattori Theodor Cederholm. Eläin-Suojelus-yhdistys Helsingissä perustettiin. Uusi yhdistys aloitti ensitöikseen rahankeruun. Rahoilla se osti loppuun ajettuja, säälittävässä kunnossa olleita hevosia ja lopetti ne armollisesti. Yhdistyksen 40 ensimmäisen toimintavuoden aikana (1874-1914) hevosia ostettiin 900 kappaletta. – HESYn arkistosta Åbo Akademista löytyy hevosten ostoista satoja kuitteja. Vuonna 1874 tavallinen hinta on ollut 40 markkaa. Summa oli iso – työmiehen tuntipalkka oli tuolloin 21 penniä, kertoo HESYn tuoreen historiikin kirjoittaja Taina Uimonen. Eläinsuojelutyöhön ryhdyttiin saman tien: Yhdistys palkkasi oman syyttäjän, joka saattoi eläinrääkkäykseen syylliset lain eteen. Yhdistyksellä oli oma eläinsuojelupoliisi, joka puuttui kaupungilla eläinten huonoon kohteluun. Yhdistys vaati teurastamoiden olojen parantamista, sillä ”eläinten kohtelu niissä tai tapa, jolla eläimet lopetetaan, ei vastaa niitä vaatimuksia, joita sivistyneelle yhteiskunnalle oikeutetusti voidaan ja pitää asettaa”. Työ tuotti tulosta: jo vuonna 1875 Helsingissä tuomittiin 15 henkilöä sakkoihin eläinrääkkäyksestä. Lisäksi Eläin-suojelus-yhdistys pyrki valistuksen avulla muokkaamaan kaupunkilaisten asenteita eläinsuojelulle myönteisemmäksi. Yhdistyksen ensimmäisessä toimintakertomuksessa vuodelta 1875 lukee: Eläin ei ole yksinään oikeuksien kohde, vaan eläintä päinvastoin tulisi kunnioittaa oliona, jolla on oikeuksia. – On hämmästyttävää, että jo tuolloin puolustettiin eläinten oikeuksia ja ymmärrettiin, että eläin on kärsivä olento, sanoo HESYn puheenjohtaja Hannele Luukkainen. Sotien jälkeen eläinsuojelun huolenaiheena olivat etenkin kodittomat katukoirat – nykyajan kissakriisi taas on saanut alkunsa jo 1960-luvulla. Huoli tuotantoeläinten elinoloista ja kohtelusta on ollut jatkuvaa, ja silläkin saralla eläinsuojelutyö jatkuu edelleen. HESY aloitti kodittomien eläinten hoitamisen ja sijoittamisen 1970-luvulla. Vuosina 1975–2018 HESY on sijoittanut uuteen kotiin yli 32 000 koditonta eläintä, joista 93,4 % kissoja. HESYn historia on Suomen eläinsuojelun historiaa. Työtä riittää eläinsuojelun edistämisessä. Topeliuksen sanoin: ”Meidän tulee hywällä woittaa paha.” S inebrychoffin taidemuseon toisessa kerroksessa sijaitseva Paul ja Fanny Sinebrychoffin kotimuseo virittäytyy joulunaikaan. Tänä vuonna barokkihuonekaluilla kalustettuunruokasaliin on katettu illallispöytä kahdeksalle hengelle. Kattauksen harmaa-valkokuvioitu astiasto on kuulunut Sinebrychoffeille, samoin kiiltäväksi mankeloitu pellavadamastinen pöytäliina ja punaisella langalla nimikoidut lautasliinat ovat kuuluneet perheelle. Näyttävät, suuret lautasliinat olivat olennainen osa juhlakattausta ja ne taitettiin ranskalaisiksi liljoiksi, kynttilöiksi, viuhkoiksi tai simpukankuoriksi. Perheen käyttöesineitä ei museon kokoelmissa ole, joten joulukattausten esineet koostuvat suvulta lainatuista esineistä ja museon muista kokoelmista. Emme tiedä mitä Sinebrychoffeilla tarjottiin jouluruokina, mutta varmaankin osittain samoja jouluruokia, jotka edelleen kuuluvat suomalaiseen joulunviettoon. Sinebrychoffeilla vietettiin siis joulua yli sata vuotta sitten hyvin samanlaisessa miljöössä kuin tänäkin päivänä. Nostalgisen joulutunnelman, tyylihuonekalujen ja harvinaisen esineistön lisäksi kotimuseossa pääsee ihailemaan Fanny ja Paul Sinebrychoffin keräämää laajaa, vanhaan eurooppalaiseen taiteeseen keskittynyttä taidekokoelmaa. Jouluista ohjelmaa pe 6.12. klo 12 joulukattauksien esittely, kamarineuvos Kari-Paavo Kokki pe 6.12. klo 13–15 Taidevartit Lucas Cranach – Renessanssin kaunottaret – näyttelyssä la 7.12. klo 11–16 Kaunis kattaus -serviettipaja ke 11.12. klo 18 Luento: Lucas Cranach vanhempi ja kaunottaret, amanuenssi Claudia de Brün su 15.12. klo 14 joulukattauksien esittely, kamarineuvos Kari-Paavo Kokki to 26.12. klo 14 joulukattauksien esittely, kamarineuvos Kari-Paavo Kokki Pääsymaksu: Kotimuseoon on vapaa pääsy! Erikoisnäyttelyt 15/13 € tai museokortilla. Opastilaukset: ma-pe 10?14 tai myynti@kansallisgalleria.fi Avoinna: Ti, to, pe 11?18, ke 11?20, la, su 10?17, maanantaisin suljettu Itsenäisyyspäivä 6.12. klo 10?17 24.?25.12. suljettu Tapaninpäivä 26.12. klo 10?17 U u d e n v u o d e n p ä i v ä 1.1.2020 klo 10–17 Sinebrychoffin taidemuseon empiresali. Kuva: Kansallisgalleria, Hannu Aaltonen
24 Viikot 49-50/2019 • Nro 15 Kiinteistömaailma Punavuori | Sydänkoti Juridia & Invest Oy Iso Roobertinkatu 15, 00120 Helsinki p. 045 222 8002 | punavuori@kiinteistomaailma.fi #kiinteistömaailmapunavuori #rööperinasuntokauppiaat Jouni Mikkonen Yrittäjä, kiinteistönvälittäjä 045 275 5610 jouni.mikkonen@ kiinteistomaailma.fi Tea Skog-Mikkonen Osakas, kiinteistönvälittäjä 040 538 1857 tea.skog-mikkonen@ kiinteistomaailma.fi Auli Pohjaranta Kiinteistönvälittäjä, LKV 040 159 7740 auli.pohjaranta@ kiinteistomaailma.fi Käynnistä kotisi myynti – jouluetuna ilman kuluja! Joululahja asiakkaillemme: Asunnon myynti nyt ilman asiakirjaja markkinointikuluja. Etusi n. 500€, voimassa 15.1.2020. Oikea hetki on juuri nyt! Eeva Mamia Myyntineuvottelija 0400 991 037 eeva.mamia@ kiinteistomaailma.fi Tuula Saarmila Kiinteistönvälittäjä, LKV, LVV 0400 991 036 tuula.saarmila@ kiinteistomaailma.fi