Viikot 41-44 – Nro 9/2020 – 16. vuosikerta Punavuoren ja ympäristön kaupunginosalehti R ööpeRin L ehti Pietarinkatu 10, Helsinki p. 09 611 821 125 € (norm. 157 €) Näyttävät ja tuuheat Näyttävät ja tuuheat ripset ilman pidennyksiä! ripset ilman pidennyksiä! RevitaLash seerumi ripsille on lokakuun rintasyöpäkuukauden kunniaksi pukeutunut pinkkiin. Tuote on aito ja alkuperäinen RevitaLash Advanced täydessä koossa. BITMASTER TIETOKONEHUOLTO Pursimiehenkatu 16 • puh. (09) 174 746 bitti@bitmaster.fi • www.bitmaster.fi 100 % ENEMMÄN PUNAVUORTA. 100 % VÄHEMMÄN LEHMÄÄ. Pursimiehenkatu 5 AD-Autokorjaamo Jarrupoljin Oy Henry Fordin katu 5 D, 00150 HELSINKI | www.jarrupoljin.fi 09 626 412 | 044 533 8833 | info@autokorjaamojarrupoljin.fi Huollamme ja korjaamme kaikki automerkit ja –mallit nykyaikaisilla laitteilla. Teemme kaikki autoihin liittyvät työt mm. Bosch vikadiagnoosit, ajo-opetuspolkimet ja -asennukset SIRKUSTA KERRASSAAN VEISTOKSIA JA GRAFIIKKAA Castrén, Ilomäki, Juvonen-Holopainen, Kalin, Kuoppa, Latvalahti, Salo POP UP – TAIDEKAUPPA Tee löytöjä! Galleria ALBERT IX , Albertinkatu 9 Avoinna klo 12 – 18 joka päivä 11.10. asti Hietaniemenkatu 3 050 599 0555 kellumo.fi Juhlan kunniaksi lokakuun ajan 3:n kerran sarja rentoutuskelluntaan 139 € (norm. 175 €) Voimassa vuoden ja hei: tällä kertaa voit tarjota sarjasta yhden kaverillekin. Tarjouksen saat Kellumon verkkokaupasta tai suoraan kelluntasi yhteydessä. Tervetuloa kokeilemaan, yksin tai yhdessä! KELLUMO 5 VUOTTA KELLUMO 5 VUOTTA
2 Viikot 41-44/2020 • Nro 9 Bulevardi 15 B 17, 010 279 0621 www.bulevardinhammaslaakari.fi Tervetuloa yksilöllisesti palvelevalle hammaslääkäriasemalle Nykyaikainen hammaslääkärin vastaanottomme sijaitsee Bulevardin varrella. Meillä sinut kohdataan yksilöinä, parastasi ajatellen. Hoidamme potilaita vauvasta vaariin. Myös pelkopotilaat ovat vastaanotollemme tervetulleita. Tarjoamme kokonaisvaltaista hoitoa: Protetiikkaa, hampaiston ja purennan kuntoutusta, esteettistä hoitoa, implanttihoitoa, kirurgiaa sekä suuhygienistien palveluja. Kelan suorakorvausmenetelmä on käytössämme. Varaa aika numerosta 010 2790 621. Puuttuuko sinulta hammas? Varaa aika maksuttomaan konsultaatioon. Hammastarkastus uusille asiakkaille 31.12.2020 saakka 30€. Hinnassa huomioitu Kela-korvaus, (joka toinen vuosi) Avoinna toistaiseksi ke ja to klo 10-16 (mahdollisesti klo 18 saakka, varmista soittamalla) Verkkokauppaostosten nouto onnistuu muinakin ajankohtina– tutustu: www.kummiseta.net Tarjous voimassa 1.12.2020 asti. MONICA TERASTE Osakas, LKV, LVV, KiAT 044 599 0000 | monica.teraste@spkoti.fi Sp-Koti Helsinki Töölö | CMH-Koti Oy Vänrikki Stoolin Katu 2 A 1, 00100 Helsinki ASIAKKAANI ETSII pääkaupunkiseudulta asuntoosakeyhtiöistä remontoitavia asuntoja yksiöstä aina suurempiinkin asuntoihin. Asiakkaani maksaa välityspalkkion. Asunnon vaihtoasioissa yhteistyöterveisin TONTTI TONNILLA! Keskellä kasvu-suomea www.loppi.fi Kaikki Lopen kunnan omakotitontit vain 1000 € Asiaa, viihdettä, tunteita, upeita kuvia ja hellyttäviä tarinoita Hae omasi lehtipisteestä tai tilaa lehti kotiinkannettuna: www.karprint.fi, 09-41397300, tilaukset@karprint.fi @kissafani, @ hevosmaailma 5/2020 • 7,50 HOITO – RAVINTO – UUTUUDET – NEUVOT – VINKIT Reissukissa tutkii saaret ja niemet Lulu pelasti emäntänsä huumeista Emil rakastaa Emil rakastaa kuvauksia kuvauksia Minä Minä olen olen tähti! tähti! Ragdollin amerikanserkku Ragdollin amerikanserkku Jättimäinen ragamuffin Jättimäinen ragamuffin jo pentuna aika jytky! jo pentuna aika jytky! Eurooppalainen Suomen oma kansalliskissa Nyt valitaan söpöin mirri! 5/2020 7,20 Chia de Gracian Mirva Kettunen: Luonnosta lajinmukaista täydennysravintoa Hevoshieronta ennaltaehkäisee terveysongelmia Syksy tuo kostean kelin iho-ongelmat Ongelmakäytöksen syynä on lähes aina kipu Ritva Lampinen ei luovu unelmistaan: Ratsasti Hangosta Nuorgamiin Vanha Turuntie 371, 03150 Huhmari p. 09 413 97 300 • www.karprint.fi osaavaa nopeaa asiakasläheistä KIRJAPAINOPALVELUA
4 Viikot 41-44/2020 • Nro 9 Pääkirjoitus Päätoimittaja Juha Ahola Nro 9/2020 Yli viidennes Helsingin työpaikoista voi korvautua digitalisaation myötä Kaksi kaupunkia ovat ylitse muiden muuttokohteina L ähiTapiolan elokuussa teettämän Arjen katsaus kyselyn mukaan selvä enemmistö vastanneista valitsisi muuttokohteekseen kaupungin. Helsinki on kohteista selvä ykkönen (16 % vastanneista), mutta Pirkanmaan keskus Tampere houkuttaa myös isoa osaa suomalaisista. Kyselyyn vastanneista yli tuhannesta suomalaisesta 13 prosenttia haluaisi muuttaa Tampereelle. Helsingin ja Tampereen jälkeen haluttujen muuttopaikkakuntojen välinen ero on pieni. Espoo erottautuu joukosta jonkin verran. Kasvukeskuksista Ouluun tai Turkuun haluaisi muuttaa neljä prosenttia vastanneista. Peräti 14 prosenttia kyselyyn vastanneista muuttaisi maaseutumaiselle paikkakunnalle tai maaseudulle. Iso osa maaseudulla jo asuvista kyselyyn vastanneista valitsee muuttokohteekseen nimenomaan maaseudun kaupungin sijaan. Vuodessa suomalaisten muuttomieltymyksissä on tapahtunut jonkin verran muutoksia. LähiTapiola kysyi vuoden 2019 keväällä suomalaisten suositumpia muuttopaikkakuntia. Kärkikolmikon osalta järjestys oli aivan sama, mutta muiden kaupunkien osalta erot ovat tasoittuneet. Edellisvuoden kevään kyselyyn verrattuna muuttohalukkuus Kuopioon ja Turkuun on laskenut. Paikkakuntien houkuttelevuus heijastuu osittain myös alueen asuntohintojen ja vuokrien kehityksestä. Suomalaisten mielestä houkuttelevimmilla muuttopaikkakunnilla hinnat ja vuokrat ovat korkeammat kuin vähemmän houkuttelevimmilla paikkakunnilla. Hintojen kehitykselle on toki muitakin syitä, muistuttaa Nummiaro. Vuokramarkkinoilla pätee osittain samat säännöt kuin asuntomarkkinoilla. Pääsääntöisesti voi sanoa, että mitä kalliimpaa asunnon ostaminen muuttopaikkakunnalta on, sitä kalliimpaa on myös asunnon vuokraaminen. Tosin viime vuosina hintakehityksessä on tapahtunut alueellista eriytymistä, kun taas vuokrat ovat nousseet tasaisemmin. Koetun houkuttelevuuden ja hintojen välisessä yhteydessä on myös poikkeuksia. Esimerkiksi Tampereella asumista voi pitää jopa edullisena alueen houkuttelevuuteen nähden, kun taas Vantaalla tilanne on päinvastoin. LähiTapiolan teettämän Arjen katsaus –kyselyn toteutti Kantar TNS. Kyselyn haastattelut on kerätty Galllup Kanavalla 1-9. elokuuta välisenä aikana. Kyselyyn vastasi kaikkiaan 1068 henkilöä, jotka olivat iältään 15-74 –vuotiaita. Kyselyn virhemarginaali on +/3,1 prosenttiyksikköä. Taavi Heikkilän matkassa osuustoiminnan ytimeen SOK:n pääjohtaja Taavi Heikkilän kirja Yhdessä kohti parempaa on pitkän linjan osuuskauppamiehen tarina siitä, kuinka hänen pääjohtajakaudellaan S-ryhmä on palannut osuustoiminnallisille juurilleen. nossa kunnossa olevassa Artjärven sekatavarakaupassa. Saatuaan kaupan säälliseen kuntoon nuorimies oivalsi, ”ettei markkinatalouden lainalaisuuksia voi vain ohittaa, tulosta ja kannattavuutta on oltava, oli yritysmuoto sitten mikä tahansa”. – Tuloksellisuudesta huolehtiminen on mielestäni parasta sisäänrakennettua vastuullisuutta myös asiakkaillemme, Taavi Heikkilä toteaa yhä. Riittävän tuloksen voimin osuuskauppa voi tarjota asiakasomistajilleen laadukkaita palveluja ja palkitsevia etuja. Tämän opin siivittämänä S-ryhmä on kasvanut ja parantanut kustannustehokkuuttaan tehden vuonna 2019 historiansa parhaan tuloksen. Halpuutuksesta vuosikymmenen operaatio S-ryhmä on toteuttanut viime vuosina tehtäväänsä kohtuuhintaisten tuotteiden ja palvelujen tuottajana yhä määrätietoisemmin. Niinpä vuoden 2015 tammikuussa käynnistettiin hintojen alennuskierrokset, jotka nimettiin halpuutukseksi. Operaatio saavutti julkisuudessa ennennäkemättömät mittasuhteet vuosien ajaksi ja sai myös asiakkaat liikkeelle valtavalla vyöryllä. Halpuutus herätti myös muunlaisia intohimoja. Koko termi ärsytti joitain, mutta erityisesti maataloustuottajien MTK kohdisti voimakasta kritiikkiä operaatioon. – Tarkoitus ei ollut millään muotoa vähätellä suomalaisen maataloustuotannon vaikeuksia, vaan päinvastoin myydä yhä enemmän suomalaista ruokaa, kuten teimmekin. Kysynnän nousuhan auttaa myös suomalaista tuottajaa. Halpuutus oli kuluttajaosuuskunnan perustehtävän toteutusta, ja sen taustalla oli laajamittainen tehostamisohjelma, josta myös määrätietoisesti viestimme. Haluamme jatkossakin tarjota markkinoiden halvinta ruokakoria ja samalla olla valikoimissa laajin ja laadukkain, Heikkilä sanoo. Kohti vuotta 2030 Taavi Heikkilän kirja on varsinainen kaupan alan pikkujättiläinen osuustoiminnasta, esimiestyöstä ja vastuullisuudesta. Samalla se on myös ajankohtaista pohdiskelua tämän hetken ja tulevaisuuden toimintaympäristöstä sekä Suomen ja S-ryhmän haasteista sekä mahdollisuuksista. Kirjan ydinajatus kiteytyy yhteisöllisyyteen ja yhteistyöhön sekä sitä kautta S-ryhmän missioon Teemme yhdessä paremman paikan elää. – Meillä on isona toimijana mahdollisuudet vaikuttaa siihen, että viemme Suomea yhdessä eteenpäin. Yli 40 000 työntekijässä, 3,8 miljoonassa vihreän kortin omistajassa ja tuhansien yhteistyökumppaneiden verkostossa on voimaa tehdä tulevaisuudessa lähes mitä vaan yhteisen maamme ja asiakasomistajiemme eteen, Taavi Heikkilä summaa. Taavi Heikkilän osuuskauppauran alkutahteja lyötiin 1980-luvulla huoSOK:n pääjohtaja Taavi Heikkilän kirja Yhdessä kohti parempaa on pitkän linjan osuuskauppamiehen tarina siitä, kuinka hänen pääjohtajakaudellaan S-ryhmä on palannut osuustoiminnallisille juurilleen. Kirjan nimen mukaisesti yhdessä tekeminen on osuustoiminnallisen S-ryhmän johtoajatus. Teknologian kehitys muovaa työelämää. Esimerkiksi tekoälyja robotiikkaratkaisuilla voidaan automatisoida etenkin rutiiniluontoisia työtehtäviä. Pääkaupunkiseudun nykyisistä työpaikoista 23 prosenttia saattaa korvautua vuoteen 2030 mennessä, arvioivat tutkijat Henrik Lönnqvist ja Minna Salorinne uusimmassa Kvartti-lehdessä (2/2020) julkaistussa artikkelissa. Seudun kaupunkien elinkeinorakenteet eroavat hieman toisistaan, joten Vantaan nykyisistä työpaikoista jopa 26 prosenttia on korkeassa korvautumisriskissä, kun Helsingissä osuus on 22 prosenttia ja Espoossa vain 20. Koko maan työpaikoista korkeassa korvautumisriskissä on artikkelin mukaan 26 prosenttia. Katoavien töiden tilalle Korkean korvautumisriskin työpaikkoihin kuuluvat pääkaupunkiseudulla erityisesti myyjän työt, joita palveluvaltaisissa kaupungeissa on paljon. Kirjoittajat kuitenkin painottavat, ettei digitalisaation vaikutus työmarkkinoihin merkitse välttämättä työpaikkojen määrän vähenemistä, sillä katoavien työpaikkojen tilalle syntyy jatkuvasti myös uusia. Uutta tietoa kaupungille Kvartti on Helsingin kaupunginkanslian julkaisema lehti, jossa esitellään neljästi vuodessa uutta Helsinkiin liittyvää kaupunkitutkimusta. Artikkeleita julkaistaan lisäksi verkossa ympäri vuoden. Tuoreimman Kvartti-lehden tekstit käsittelevät jälleen kaupungille ja kaupunkilaisille keskeisiä aiheita: viime vuoden ennätysvilkasta asuntotuotantoa, asukkaiden tyytyväisyyttä mielenterveyspalveluihin, viheralueiden käytön tutkimusmahdollisuuksia uusien datalähteiden avulla sekä terveyskäyttäytymiserojen vaikutuksia helsinkiläisten elinajanodotteeseen.
5 Nro 9 • Viikot 41-44/2020 Veli-Matti Hynninen Helsinki julisti ilmastohätätilan Helsinki haluaa olla maailman johtavia kaupunkeja ilmastonmuutoksen vastaisessa taistelussa. Ilmastonmuutoksen torjunta ja kestävä kehitys ovat yksi Helsingin kansainvälisen toiminnan painopisteistä. Helsinki on useilla areenoilla nostanut esiin ja kiinnittänyt edunvalvonnassaan huomiota kaupunkien rooliin ilmastokriisin ratkaisemisessa. – Helsinki ei taistele ilmastonmuutosta vastaan vain siksi, että se on taloudellisesti järkevää, vaan ennen kaikkea siksi, että meidän vastuullamme on pelastaa planeetta tuleville sukupolville. Olemme yksi niistä kaupungeista, joilla on aidosti uskottava, kunnianhimoinen ja toteutettavissa oleva ilmasto-ohjelma, toteaa Helsingin pormestari Jan Vapaavuori. Helsingin kaupunki on sitoutunut saavuttamaan hiilineutraaliuden vuoteen 2035 mennessä. Kaupunki vähentää päästöjään kahdeksankymmentä prosenttia vuoden 1990 tasosta, ja kompensoi jäljelle jäävän päästöosuuden. Päästötavoite koskee koko kaupungin maantieteellisen alueen kaikkia suoria päästöjä. Kaupunki on laatinut ohjelman siitä, miten päästöjä tullaan vähentämään. Hiilineutraali Helsinki 2035 -päästövähennysohjelman etenemistä voi seurata Ilmastovahti-sivustolta. Ohjelmaa päivitetään säännöllisesti. Kaupunginvaltuusto hyväksyi 23. syyskuuta kaupunginhallituksen esityksen, jossa kehotetaan valmistelemaan ilmastohätätilajulistus. Esitys perustui valtuutettu Leo Straniuksen aloitteeseen. Pormestari teki päätöksen Helsingin ilmastohätätilajulistuksesta 25. syyskuuta. Yli tuhat kuntaa ympäri maailmaa on julistanut ilmastohätätilan. Helsinki on tiettävästi Suomen ensimmäinen ilmastohätätilan julistanut kaupunki. Mikaelin päivä on korkeimpia juhlapäiviä Suomi ei ole vain Pyhän Olavin tai Pyhän Henrikin maa. Suomelle pyhäksi nimetty päivä on Pyhän arkkienkeli Mikaelin muistopäivä 29. syyskuuta. Viimeiset pari sataa vuotta sitä on juhlittu sitä seuraavana sunnuntaina eli Mikkelinpäivänä. Pyhä Henrik ja Pyhä Olavi Olavi olivat aikansa suurmiehiä, kansansa ja kirkkonsa johtajia. Mikael puolestaan oli enkeleiden johtaja ja henkivaltojen ylipäällikkö (praepositus paradisi et princeps animarum). Rafaelit, Gabrielit ja muut muut enkelit eivät kuitenkaan yltäneet läheskään Mikaelin tasolle eivätkä näin ollen saavuttaneet Pyhä-statusta. Suomalaiset ymmärsivät tasoeron ja rakennuttivat Mikaelille kirkkoja maan eri puolille. Pyhän Mikaelin kirkkoja nousi Mikkeliin, joka sai tästä kaupungilleen nimen St.Michel, Mikkeli. Keminmaan Mikaelintiellä sijaitseva Vanha kirkko vuodelta 1520 oli yksi laajan Lapin alueen keskeisistä kirkoista. Mikael sai omat kirkkonsa myös Turkuun, Helsinkiin, Laitilaan, Tallinnaan. Helsingissä Mikaelin seurakunnan kirkon katolla istuskeleva Pyhä Mikael katselee kontulalaisten elämänmenoa silmä tarkkana. Myös Saimaan ortodoksinen seurakunta rakennutti 1950-luvulla Mikkeliin Ylienkeli Mikaelille omistetun kirkon. Pyhä Mikael mainitaan Rooman martyrologiassa syyskuun 29. päivän kohdalla. Mikaelin historia kuvataan näin: ”Garganon vuorella siunatun arkkienkeli Mikaelin muistopäivä. Juhla pidetään sen päivän muistoksi, jolloin hänen pyynnöstään, vihittiin kirkko, joka oli sisustukseltaan vaatimaton, mutta täynnä taivaallisia hyvyyksiä.” Arkkienkeli Mikael ilmestyi legendan mukaan ihmisille 400-luvulla useita kertoja Italian Garganon vuorella ja auttoi asukkaita tulemaan toimeen ja saamaan voiton hyökänneistä vihollisista. Heprealainen sana Mikael tarkoittaa: ”Kuka on niin kuin Jumala”. Raamatun näky lohikäärmettä vastaan taistelevasta Mikaelista kertoo, että synnin ja pahan valta on voitettu. Pyhän Mikaelin symboliikka lohikäärmeen kukistajana muistuttaa Pyhän Yrjön tunnuskuvaa. Erona ovat Mikaelilla näkyvät enkelinsiivet. Yrjön taistelukuviin taas usein liitetään prinsessa, jota Yrjö oli lähtenyt pelastamaan. Kirkkotaiteessa Mikaelilla voi olla kädessään pasuuna. Se kertoo siitä, että Mikaelin tehtäviin kuuluu kutsua kaikki enkelit taisteluun pahuuden ja pimeyden valtoja vastaan. Joskus Mikaelin tunnuskuvioon on liitetty vaaka. Mikaelin päätehtävä on viimeisenä päivänä punnita ihmisten teot. Mikaelin luonnetta paljastaa myös se, että rajatapauksissa hän painaa vaakakuppia ihmisen eduksi, eikä pahuuden haltija voi muuta kuin levitellä käsiään. Italian Piemontessa Sacra di San Michele luostari on nimensä mukaisesti omistettu Pyhälle Mikaelille. Kirjailija Umberto Eco liittää Ruusun nimi-menestysteoksessaan tapahtumat tähän luostariin. Vuodesta 2001 lähtien Mikkelinpäivän juhlintaan on liitetty taivaallisen hierarkian koko komeus. Koko luotu todellisuus Jumalan valtaistuimet, sanansaattajat; serafit ja kerubit, herruudet ja voimavallat, kaikki heittäytyvät Pyhän Mikaelin juhlaseuraan. Huumeongelmien ratkaisemiseen lisää viranomaisja järjestötyötä Pormestari Jan Vapaavuori kutsui koolle laaja-alaisen keskustelutilaisuuden Helsingin alueella tapahtuvan näkyvän huumekaupan ja päihteiden käytön aiheuttamiin turvallisuusongelmiin liittyen. Tavoitteena on auttaa käyttäjiä ja hillitä käytöstä ympäristölle aiheutuvia haittoja kehittämällä ja jalkauttamalla alkuvuodesta luotua uutta toimintamallia. Tiistaina 29. syyskuuta järjestettyyn tilaisuuteen osallistui Helsingin poliisin, Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen, Diakonissalaitoksen, A-klinikkasäätiön, Kalliola-konsernin, Sininauha Oy:n, Ehyt ry:n, Tukikohta ry:n ja Kokoa ry:n edustajat sekä edustajat Helsingin kaupungin kaikilta toimialoilta. – Vaikka huumekaupan ja päihteiden käytön täydellinen estäminen kaupungissa ei ole realismia, niin se ei saa olla häiritsevää etenkään päiväkotien, koulujen ja nuorisotilojen lähistöllä. Helsingillä ei ole ollut mallia, miten hoitaa etenkin nopeasti joillakin alueilla syntyviä tilanteita yhteistyössä useiden toimialojen ja viranomaisten kanssa. Itäkeskuksen Stoan aukion tilanteen parantamiseksi tällainen malli saatiin keväällä luotua. Nyt tiivistämme yhteistyötä uudelleen, sillä toimintamallin jalkautus osin keskeytyi koronatilanteen myötä, pormestari Jan Vapaavuori toteaa. Kaupungin näkökulmasta ongelmatilanteisiin tulisi voida puuttua nopealla aikataululla ja riittävin resurssein, jotta haitallisen tilanteen pitkittyminen ja syventyminen voidaan välttää. Häiriötilanteita on syntynyt edelleen esimerkiksi Stoan aukion läheisyydessä ja lisäksi toimenpiteitä on viime kuukausina kohdennettu muun muassa Pengerpuistoon ja Kontulan ostoskeskuksen alueelle. Tällä hetkellä häiriötilanteita on pyritty korjaamaan muun muassa vartioinnin, kameravalvonnan sekä sosiaalija terveystoimialan jalkautuvan työn lisäämisellä. – Päihdeongelmien taustalla on usein monimutkaisia ongelmia. Ongelmat myös kasautuvat ja periytyvät. Tämän vuoksi pyrimme nyt löytämään uusia ratkaisuja, jotka olisivat tehokkaita ja kauaskantoisia. Myös kaupungin sisälle tarvitaan pysyvämpi rakenne, jonka avulla voimme ratkaista akuutteja päihteisiin liittyviä turvallisuusongelmia. Tätä toimintamallia käynnistämme parhaillaan ja siihen tarvitsemme muun muassa poliisin ja sosiaalija terveysalan ammattilaisten pysyvän edustuksen, jotta toimenpiteet voidaan yhteensovittaa toisiaan tukeviksi, Vapaavuori jatkaa. Lieveilmiöitä ja pahoinvointia Keväällä koronakriisin myötä tapahtunut päivätoiminnan ja monien tukipalvelujen loppuminen näkyi kaduilla. Koronatilanteen edetessä osa asiakaskunnasta alkoi olla aikaisempaa huonomassa kunnossa. Tämä on koskenut erityisesti asiakkaita, jotka ovat aiemmin olleet työtoiminnassa tai saaneet päiväänsä sisältöä ja päässeet hoitamaan asioitaan päiväkeskuksissa. Koronakriisin myötä myös huonosti voivat nuoret aikuiset ovat näkyneet aiempaa enemmän katukuvassa. Taustalla on usein muun muassa mielenterveysongelmia, häätöjä ja piiloasunnottomuutta. Poliisille tilanne on näkynyt julkisilla paikoilla lisääntyneinä järjestyshäiriöinä. Kesän lopussa asiakkaat ovat aktivoituneet ja useat ovat hakeutuneet katkaisuhoitoon, laitoskuntoutukseen tai esimerkiksi asumisen tuen palvelujen piiriin. Tällä hetkellä päihdepalveluissa ei ole merkittävää jonoutumista, ja palvelutarpeeseen pystytään vastaamaan hyvin. OmaStadin ideointi avoinna lokakuussa Ideoita oman kaupunginosan, alueen tai koko kaupungin kehittämiseksi voi jättää 25.10.2020 asti verkko-osoitteessa omastadi.hel.fi. Kuva: KMG. Ideoita oman kaupunginosan, alueen tai koko kaupungin kehittämiseksi voi jättää 5.–25.10.2020 verkko-osoitteessa omastadi.hel. fi. Tietoa OmaStadista ja tukea ideoimiseen saa stadiluotseilta sekä monista kaupungin palvelupisteistä, kuten kirjastoista ja asukastaloista.Tarkemmat tiedot tapahtumista ja ideoimisen tuesta löytyvät omastadi.hel.fi -sivustolta. Toisen kauden OmaStadi 2020–2021 OmaStadi on Helsingin kaupungin tapa toteuttaa osallistuvaa budjetointia. Toisella kierroksella se tarkoittaa sitä, että 8,8 miljoonaa euroa on varattu asukkaiden toiveiden toteuttamiseen. Seuraavien kahden vuoden aikana ideoidaan, tehdään yhdessä ideoista ehdotuksia sekä lopuksi äänestetään syksyllä 2021. Kaupunki toteuttaa eniten ääniä saaneet ehdotukset. Kaupunki on jaettu seitsemään alueeseen, joille määräraha on jaettu asukasmäärän mukaan. Lisäksi voi esittää ideoita koko kaupungin kehittämiseksi, jolloin käytössä on yhteensä 1 760 000 euroa. – OmaStadi on osoittautunut hienoksi tavaksi saada helsinkiläisten äänet kuuluviin. On upeaa, että toisen kierroksen myötä saadaan taas uusi tilaisuus esittää ideoita Helsingin kehittämiseksi. Meille päättäjille OmaStadi on myös ikkuna siihen, mikä helsinkiläisille on tärkeää, kertoo Helsingin kaupungin kaupunkiympäristön apulaispormestari Anni Sinnemäki. Ensimmäisen kauden OmaStadi 2018–2019 OmaStadin ensimmäisellä kierroksella budjetti oli 4,4 miljoonaa euroa. Kaupunkilaiset jättivät 1273 ideaa, josta tehtiin 296 äänestykseen edennyttä suunnitelmaa. Kaupunki toteuttaa kaikki 44 äänestyksessä menestynyttä suunnitelmaa. Vallitsevasta pandemiasta johtuen osallistuvan budjetoinnin ideointivaiheen aikataulu saattaa muuttua. Mahdollisista aikataulumuutoksista tiedotetaan omastadi.hel.fi -palvelussa ja Helsingin kaupungin verkkosivuilla Hel.fi.
6 Viikot 41-44/2020 • Nro 9 PÄIVYRI SUNNUNTAIKSI Rikhardinkadun kirjaston tapahtumia 7.10.–3.11. Rikhardinkadun kirjasto Rikhardinkatu 3, 00130 Helsinki Rikhardinkadun kirjaston tapahtumat ja muut tiedot löydät myös Helmet.fi-sivustolta ja Facebookista: www.facebook.com/ Rikhardinkadunkirjasto/ Tervetuloa kirjastoon! • Taidelainaamon kuvataideilta 7.10.2020 ja 14.10.2020 klo 18.00 19.30, Lukusali 3. krs. Tule tutustumaan Helsingin Taiteilijaseuran taiteilijoihin ja nauttimaan viihdyttävästä illasta! Kuvataideillat toteutetaan japanilaisella Pecha Kucha -formaatilla, jonka ideana on esitellä vauhdikkaasti ja hauskasti kahdeksan taiteilijaa tai muuta taidealan toimijaa puolentoista tunnin aikana. Esitykset nojaavat vahvasti visuaalisiin, 20 kuvaa sisältäviin PowerPoint-esityksiin, ja kullakin esiintyjällä on noin 6 minuuttia ja 40 sekuntia aikaa. Esitykset vaihtuvat lennosta. • Orkesteri tulee kirjastoosi 14.10. klo 12, Kirjatorni, 2. krs. Helsingin kaupunginorkesterin kirjastokiertueella kamarimusiikki soi kaikissa 37 lähikirjastossa ja kirjastoautossa. Luvassa on noin puolen tunnin musiikkihetki klo 12. Helsingin kaupunginorkesterin muusikot saapuvat kirjastoihin pienemmissä kamarimusiikkikokoonpanoissa. Konsertteihin on vapaa pääsy. • Café Barock: Vanhan musiikin uudet toivot lounaskonsertti Kirjatornissa 21.10.2020 klo 13.00 14.00, Kirjatorni, 2. krs. Vanhan musiikin uudet toivot eli Sibelius-Akatemian vanhan musiikin opiskelijat esiintyvät lounaskonserttisarjassa Rikhardinkadun kirjastossa. Konsertit alkavat klo 13 ja niihin on vapaa pääsy. Ohjelma ilmoitetaan myöhemmin. Rikhardinkadun kirjaston lounaskonserttisarjaa Kirjatornissa järjestävät yhteistyössä Kulttuuriyhdistys Café Barock, Kulttuuriyhdistys Ensemble Nylandia, Rikhardinkadun kirjasto ja Taideyliopiston Sibelius-Akatemian vanhan musiikin aineryhmä. • Tietotekniikan vertaisopastusta senioreille Henkilökohtaista opastusta älypuhelimien, tablettien ja tietokoneiden sekä sähköisten palveluiden käytössä Rikhardinkadun kirjaston ala-aulassa tiistaisin klo 11 – 14, 15.12.2020 saakka. Varaathan ajan etukäteen kirjastosta p. 09 3108 5013. Ota mukaan oma laite, tarvittavat tunnukset ja salasanat! Opastajina toimivat ENTER ry:n vapaaehtoiset vertaisopastajat. Lisätietoa: www.entersenior.fi Noudatamme opastuksissa huolellista hygieniaa ja opastamme kasvosuojien kanssa. Tule opastukseen vain terveenä ja käytä omaa kasvosuojaa. Muutokset opastuksissa mahdollisia! 19. sunnuntai helluntaista Mark. 12: 28-34 Rakasta Jumalaa yli kaiken ja lähimmäistä niin kuin itseäsi. Selkeä ohje, lain kiteytys. Toteuttaminen ei taida kuitenkaan olla yhtä selkeää ja helppoa. Varmaan jokainen meistä voi pysähtyä miettimään rakastaako Jumalaa yli kaiken ja osaako rakastaa lähimmäistään. Mitä se tarkoittaa, rakasta lähimmäistä niin kuin itseäsi? Mitä jos ei rakasta itseään? Mitä jos sielu on arvilla, muisti täynnä pahoja sanoja, hylkäämisen kokemuksia, ulkopuolelle jäämistä? Me muokkaamme omaa kuvaa itsestämme sen myötä, miten meidän ympäristömme meihin suhtautuu. Jos ympäristö ei ole osoittanut rakkautta meitä kohtaan, on meidän vaikea sitä itseämme kohtaan löytää. Jos on usein kuullut olevansa vääränlainen, erilainen, eikä rakkauden arvoinen, niin miten löytää rakkaus itseä kohtaan? Sanotaan, että jokainen meistä tarvitsee vähintään yhden ihmisen, joka katsoo meitä hyväksyvästi, kulkee rinnalla ja on tukena. Yhden, joka näkee meidät rakkauden arvoisena. Jokainen meistä voi olla tuo ihminen toisen kohdalla. Jokainen ihminen ansaitsee kokea olevansa rakastettu ja tärkeä. Jokainen ansaitsee kokemuksen siitä, että on arvokas ja juuri oikeanlainen sellaisena kuin on. Rakkaus ei ole yksisuuntaista. Rakastamalla Jumalaa, antamalla hänelle tilaa elämässämme, annamme Hänen rakkaudelleen mahdollisuuden vaikuttaa meissä. Jumala rakastaa meistä jokaista ja Jumalan silmissä olemme kaikki yhtä arvokkaita ja tärkeitä. Näin me voimme rakastaa lähimmäistämme ja joka kerta kun kuljemme toisen ihmisen rinnalla ja osoitamme hänelle rakkautta luottamalla, kannustamalla ja häneen uskomalla, me autamme niin itseämme kuin toista ihmistä rakastamaan myös itseään ja taas sen kautta toisia. Rakkaus ei poista ikäviä kokemuksia, mutta se antaa vahvuutta selviytyä niistä. Tuula Anttila Kirjoittaja on nuorten kuuntelija, pöytälaatikkorunoilija ja sosionomi YAMK-diakoni VIIKKO 41 KE 7.10. Pirjo, Pirkko, Birgitta, Pipsa, Piritta, Pirita TO 8.10. Hilja PE 9.10. Ilona LA 10.10. Aleksis Kiven päivä, suomalaisen kirjallisuuden päivä, Aleksi, Aleksis SU 11.10. Otso, Ohto VIIKKO 42 MA 12.10. Aarre, Aarto TI 13.10. Tanja, Taina, Taija KE 14.10. Elsa, Elsi, Else TO 15.10. Helvi, Heta PE 16.10. Sirkka, Sirkku, Stella, Luna LA 17.10. Saana, Saaga, Saini SU 18.10. Satu, Luka, Luukas, Säde VIIKKO 43 MA 19.10. UIjas TI 20.10. Kasper, Jasper, Kasperi, Jesper, Kauno KE 21.10. Ursula TO 22.10. Anja, Anita, Anniina, Anette, Anitta, Nita PE 23.10. Severi LA 24.20. YK:n päivä, Rukouspäivä, Rasmus, Asmo SU 25.10. Kesäaika päättyy, Sointu VIIKKO 44 MA 26.10. Nina, Niina, Amanda, Ninni, Manta TI 27.10. Helli, Hellä, Hellin, Helle KE 28.10. Simo TO 29.10. Alfred, Urmas PE 30.10. Eila LA 31.10. Pyhäinpäivä, Arto, Arttu, Artturi SU 1.11. Pyry, Lyly VIIKKO 45 MA 2.11. Topi, Topias TI 3.11. Terho Suomen Solistiyhdistyksen konserttisarja 17.10.–28.11. Suomen Solistiyhdistyksen syksyn konsertit tarkastelevat lukua 20 eri vuosikymmenten kautta – kommentoiden ja peilautuen teoksia vasten – sekä laajemmin ja luovasti itse luvun kautta. Konsertit tarjoilevat kattauksen niin klassismin ja romantiikan ajan kamarimusiikkiteoksia kuin uudempaakin musiikkia. Konserttisarja järjestetään Temppeliaukion kirkossa (17.10.–15.11.) sekä Helsingin konservatorion juhlasalissa (28.11.). Konserteissa huomioidaan korona-ajan vaatimat erityisjärjestelyt. Sarjan kaikkiin konsertteihin on vapaa pääsy, käsiohjelma 10 €. Konserttisarjan avaavat lauantaina 17.10. fagotisti Jaakko Luoma ja pianisti Kirill Kozlovski, joiden tulkitsemana kuullaan konsertin nimen mukaisesti ”Sonaatteja 1820-luvulta 1920-luvulle” säveltäjiltä Franz Schubert, Cipriani Potter, Julius Röntgen ja Camille Saint-Saëns. Perjantaina 23.10. sarjan toinen konsertti, ”Sival”, saattelee kuulijat kanteleen ja viulun balansoituun yhteissointiin, johon sekoittuvat video sekä konemusiikkia muistuttavat sekvenssit muodostaen uudemman musiikin teoksista koostuvan yllättävän konserttikokonaisuuden. Kanteleita soittaa Eija Kankaaranta ja viulua Anne-Marie Åström. Sarjan kolmas konsertti kuullaan sunnuntaina 1.11. sellisti Eeva Rysän ja pianisti Jouko Laivuoren tulkitessa ”Näkökulmia”. Konsertissa kuullaan niin perinteistä romantiikan ajan kamarimusiikkia kuin uudempia suomalaisia teoksia säveltäjiltä Arvo Laitinen, Minna Leinonen sekä Maija Hynninen. Sunnuntaina 8.11. on vuorossa Willhelm Müllerin runoihin perustuva, Franz Schubertin yhdeksi tärkeimmäksi teokseksi nimetty laulusarja Kaunis Myllärintytär bassobaritoni Erik Rousin ja pianisti Ilmo Rannan tulkitsemana. Siitä viikon kuluttua, sunnuntaina 15.11. pianisti Kirill Kozlovski esittää ranskalaissäveltäjä Olivier Messiaenin teoksen Kaksikymmentä katsetta Jeesus-lapseen. Kaksituntisen teoksen neljä pääteemaa pohtivat sävellyksen meditatiivisen luonteen kautta Jeesuksen lapsuutta. Konserttisarjan päättää Helsingin Konservatorion salissa lauantaina 28.11. pianoduo Les Six: Maija Parko ja Eveliina Sumelius-Lindblom, joiden tulkitsemana kuullaan ranskalaista 1900-luvun alun musiikkia. Edustettuna ovat kolme ’Les Six’ -ryhmän säveltäjää (Georges Auric, Germaine Tailleferre, Darius Milhaud), lisäksi kuullaan Eric Satien ja Maurice Ravelin musiikkia. Konsertin nimi ”Härkä katolla” (Le Bœuf sur le Toit ANNANTALO, Annankatu 30 TAPAHTUMIA • Virtuaalinen Annantalo Annantalon verkkosivuty-tyilta löytyvä Virtuaalinen Annantalo tarjoaa kivaa tekemistä lapsille ja nuorille. Virtuaalinen Annantalo on saavutettavissa joka päivä, koko kevään ajan. • la 10.10. klo 14.00 15.00 Kaikenlaisten lasten tanssitunnit. DanceAbility-tunnit tarjoavat lapsille ja heidän lähiaikuisilleen yhdessäoloa, liikkumisen riemua, mahdollisuuden tutustua uusiin samanerilaisiin ihmisiin. Vapaa pääsy. • ma 12.10.pe 16.10. klo 10.30 11.15 & klo 14.00 14.45 Exhibition tours for families | Criss-Crossing Ecologies. This autumn holiday, October 12-16. , Annantalo invites multicultural families to take part in English-language exhibition tours of the Criss-Crossing Ecologies exhibition. Obligatory pre-booking. Free entry. Language: English • ma 12.10. klo 13.00 Syyslomalla porukalla suunnistamaan Annantalon pihalle. Annantalolla pääset maksuttomasti etsimään rasteja talon pihalta. Suunnistus on suunnattu lapsille ja perheille. Vapaa pääsy. • ti 13.10.ke 14.10. klo 18.00 Unikuskit. UNIKUSKIT palaavat Annantalolle! Syyslomalla 13.ja 14.10. klo 18 Unikuskit on railakas ja anarkistinen teatteriseikkailu 4-9-vuotiaille ja aikuisille. Esitys perustuu lasten näkemiin uniin, joita on kerätty haastatteluilla päiväkodeissa ja alakouluissa. 6€ • to 15.10. klo 09.30 10.30 Muumi-sanataidetyöpaja ja lukuesitys. Muumitarinoista inspiroitunut lukuesitys ja sanataidetyöpaja koko perheelle! Vapaa pääsy. Pakollinen ennakkoilmoittautuminen. • to 15.10. klo 11.50 12.50 Muumi-sanataidetyöpaja ja lukuesitys. Muumitarinoista inspiroitunut lukuesitys ja sanataidetyöpaja koko perheelle! Vapaa pääsy. Pakollinen ennakkoilmoittautuminen. Näyttelyt • to 20.8. su 31.1.2021 Poikkipolkuja ekologiaan | Brandon Ballengée | Cecilia Jonsson | Julia Lohman | Soichiro Mihara | Leena Saarinen | Antti Tenetz. Minkälaista taidetta syntyy merilevästä, keinoälystä avaruudessa, lintujen äänistä, meriveden happamuustasosta, radioaktiivisuudesta tai mutatoituneista sammakoista? • ma 7.9. su 18.10. Árida | MÓN. Árida-valokuvanäyttelyssä käsitellään ympäristökriisiä ja sen aiheuttamia hyvin konkreettisia vaikutuksia ihmisten elämään.
7 Nro 9 • Viikot 41-44/2020 SEURAKUNNASSA TAPAHTUU Tuomiokirkkoseurakunnan kirkkoherranvirasto Bulevardi 16 B, 1. krs Palvelee ma-ti 9-15, ke 12-17, to-pe 9-12 p. 09 2340 6100 tuomiokirkko.srk@evl.fi Helsingin tuomiokirkko Unioninkatu 29, Mikael Agricolan kirkko Tehtaankatu 23, Suomenlinnan kirkko Suomenlinna C 43 Vanha kirkko Lönnrotinkatu 6 Annankulma Annankatu 14 D, Bulevardin seurakuntasali Bulevardi 16 B, 2. krs Hyvän toivon kappeli Länsisatamankatu 26-28 Katajanokan seurakuntakoti Kauppiaankatu 8-10 B Meritullin seurakuntakoti Meritullintori 3 Helsingin tuomiokirkko • Päivärukous Tuomiokirkossa | Prayer During the Day at the Cathedral maanantaisin, tiistaisin ja perjantaisin klo 12-12:30 • Ekumeeninen luottamuksen rukoushetki Kryptassa maanantaisin klo 18-00 • Pappi tavattavissa tiistaisin klo 12:15-13 • Pappi tavattavissa keskiviikkoisin klo 16-18 • Ekumeeninen aamurukous Tuomiokirkon kappelissa torstaisin klo 08:30 • Viikkomessu torstaisin klo 1212:30 • Pappi tavattavissa torstaisin klo 12:30-13 • Iltakirkko lauantaisin klo 18-19 • Messu sunnuntaisin klo 1011:30 • 7.10. klo 12-12:15 Urkuvartti | Short Organ Recital-Veera Surkka • 7.10. klo 17:30-19:30 Kirjallisuusilta-Kinnunen: Pintti; Kolmenpäivänromaani Kryptassa • 9.10. klo 18-19 Luottamuksen messu Kryptassa • 14.10. klo 12-12:15 Urkuvartti | Short Organ Recital-Laura Nurkka • 21.10. klo 12-12:15 Urkuvartti | Short Organ Recital-Teemu Suominen • 28.10. klo 12-12:15 Urkuvartti | Short Organ Recital-Anna Pulli-Huomo Mikael Agricolan kirkko • Diakoniaruokailu tiistaisin klo 12-13 • Nuortenilta keskiviikkoisin klo 18-19 (ei vko 42) • Agricolamessu keskiviikkoisin klo 19-20:30 • Family Club | Perhekerho perjantaisin klo 09:30-12 (ei vko 42) • Anglikaanien pyhäkoulu | Anglican Sunday School sunnuntaisin klo 10-10:30 • Sung Eucharist | Anglikaaninen messu sunnuntaisin klo 10-11:30 • Messu sunnuntaisin klo 1213:30 • Tuomasmessu sunnuntaisin klo 18-20 • 7.10. klo 13 Seniorifoorumi-Pirkko Lahti: Nauru pidentää ikää • 10.10. klo 18-21 Nuorten aikuisten ilta • 14.10. klo 13 Seniorifoorumi-Atte Kaleva: Jihadistejako Suomessa? • 20.10. klo 17-19 Isoskoulutus eli ISKO • 21.10. klo 13 Seniorifoorumi-Eero Junkkaala: Tasapainossa usko ja tieto • 27.10. klo 17-19 Isoskoulutus eli ISKO • 28.10. klo 13 Seniorifoorumi-Hannu Taanila: Johann Sebastian Bachin pahoinpitelyn historia 2 • 31.10. klo 18-21 Nuorten aikuisten ilta • 3.11. klo 17-19 Isoskoulutus eli ISKO Suomenlinnan kirkko • Koululaisten Olkkari tiistaisin klo 14-17 (ei vko 42) • Kaikille avoimet keskiviikkokahvit keskiviikkoisin klo 14-16 • Isojen Olkkari torstaisin klo 16:30-18:30 (ei vko 42) • 18.10. klo 14-15:30 Musiikillinen rukoushetki • 1.11. klo 14-15 Messu Vanhakirkko • Päivämusiikkia tiistaisin klo 12-12:30 • Aamumessu keskiviikkoisin klo 08-08:30 • Kuorokerho Vanhan kirkon varpuset keskiviikkoisin klo 14:3015:30 • Raamattupiiri torstaisin klo 16:30-18 • Messu sunnuntaisin klo 1011:30 Katajanokan seurakuntakoti • Perhekahvila perjantaisin klo 10-12 Meritullin seurakuntatalo • Perhekerho torstaisin klo 1517 (ei vko 42) Annankulma • Annankulman olohuone avoinna torstaisin klo 11-12 ja klo 13-14 • Annankulman olohuone avoinna perjantaisin klo 9-10 ja klo 11-12 Bulevardin sisäpihan kerhohuone • Raamattupiiri maanantaisin pihasalissa klo 14-15 • Miesten raamattupiiri maanantaisin klo 18-19 Hyvän toivon kappeli • Perhekerho maanantaisin klo 09:30-12 (ei vko 42) • Yhteisöruokailu maanantaisin klo 17-18:30 (ei vko 42) • Perhekerho tiistaisin klo 09:3012 (ei vko 42) • Vauvaperhekerho tiistaisin klo 13-14:30 • Kappelikahvila tiistaisin lo 1416 • Kanavan kaiku -kuoron harjoitukset tiistaisin klo 18:15-20:15 • Avoin meditaatio torstaisin klo 17-17:45 • Kappelin musiikkiryhmän harjoitukset torstaisin klo 18-19:30 • Pyhäkoulu sunnuntaisin klo 12:00-13:00 • Messu sunnuntaisin klo 12:00 • 11.10. klo 12:00 Messu ja iltariparilaisten konfirmaatio • 31.10. klo 10:00-18:00 Pyhäinpäivän taideretriitti • 01.11. klo 12:00 Uskonpuhdistuksen muistopäivän messu TIEPOLO Venetsia Pohjolassa Sinebrychoffin taidemuseo 17.9.2020 – 10.1.2021 Sinebrychoffin taidemuseossa avautuu venetsialaisen mestarin Giovanni Battista Tiepolon teoksia esittelevä näyttely. Venetsialaiseen tapaan hänen työhuoneensa oli perheyritys, jossa hänen lisäkseen työskentelivät hänen poikansa Domenico (1727–1804) ja Lorenzo (1736–1776). Tiepolojen maine freskomaalareina kiiri kauas Italian ulkopuolelle – aina Madridiin, Pietariin ja Tukholmaan asti. Tiepolo – Venetsia Pohjolassa -näyttely esittelee Tiepolojen taidetta näin laajasti Suomessa ensimmäistä kertaa. Näyttely kertoo jännittävän tarinan siitä, kuinka Tiepolojen teokset kulkeutuivat Pohjoismaihin ja Venäjälle. Museon omat teokset, Sabiinitarten ryöstö ja Kreikkalaiset hyökkäävät Troijaan, ovat osa tätä tarinaa. Näyttely on monivuotisen ja pitkäjänteisen kansainvälisen tutkimusja yhteistyön tulosta muun muassa Pietarin Eremitaasin museon ja italialaisten Tiepolo-asiantuntijoiden kanssa. Näyttelyn on kuratoinut intendentti, FT Ira Westergård ja se on esillä vain Sinebrychoffin taidemuseossa 17.9.2020 – 10.1.2021. Venetsialainen Giovanni Battista Tiepolo (1696–1770) lukeutuu 1700-luvun merkittävimpiin eurooppalaisiin taidemaalareihin. Hän oli kosmopoliitti, jota työllistivät tilauksillaan niin italialainen ylhäisö kuin Saksan ja Espanjan ruhtinasja kuningashovit. Tiepolo tunnetaan ennen kaikkea freskoistaan, joita hän toteutti kirkkoihin, palatseihin ja huviloihin Venetsiassa ja muualla Italiassa, mutta myös monumentaalisista maalauksistaan. Hänen keskeisiin teoksiinsa lukeutuvat Saksan Würzburgissa sijaitsevan ruhtinaslinnan freskot 1750-luvun alusta. Tiepololla oli hallussaan tarinankerronnan taito, ja hänen mielikuvituksensa oli ehtymätön. Hänen maalauksensa ovat teknisesti taiturimaisia valonja värintäyteisiä näkyjä, joissa antiikin jumaltarut ja raamatulliset aiheet on kuvattu dramaattisesti, loistokkaasti ja kepeän hurmaavasti rokokoon hengessä. Tiepolot Suomessa Sinebrychoffin taidemuseon kokoelmissa on kaksi Tiepoloiden maalausta, joista toinen on Giovanni Battista Tiepolon varhainen teos Sabiinitarten ryöstö (n. 1718). Se on öljyväriluonnos, joka valmistelee Pietarin Eremitaašissa olevaa samanaiheista maalausta. Domenico Tiepolon teos Kreikkalaiset hyökkäävät Troijaan (1773–1775) kuuluu kolmen Troijan hevosta esittävän öljyväriluonnoksen sarjaan. Sarjan kaksi muuta teosta, Troijan hevosta rakennetaan ja Troijan hevosta kuljetetaan Troijaan, ovat nykyään Lontoon National Galleryn kokoelmissa. Nyt ensimmäistä kertaa 1800-luvun jälkeen, teokset ovat jälleen yhdessä. Samalla paljastuu kiehtova tarina Helsingin teoksen matkasta Pietarista Sinebrychoffin taidemuseon kokoelmiin. Tiepoloiden maalaukset lukeutuvat museon helmiin, ja velvollisuutemme on edistää niiden tutkimusta. Teosten omistajahistorian eli provenienssin tutkimukseen on kansainvälisellä museokentällä kiinnitetty erityistä huomiota viimeisten vuosikymmenten aikana. maailmansodan pommituksissa tuhoutuneen Palazzo Archinton freskokoristeluun. Piirros on kaksipuolinen: toisella puolella on Tutkielma naisen päästä (recto) ja toisella Tutkielma miehen päästä (verso). Molemmat luonnokset on tehty mustalla ja valkoisella liidulla harmaanvalkoiselle paperille, ja ne voidaan ajoittaa noin vuosiin 1730–1731. Giovanni Battista Tiepolon tuotannosta tunnetaan vain muutamia varhaisia liitupiirroksia, joten Sinebrychoffin taidemuseon luonnokset muodostavat tutkijoille tärkeän ajoituksellisen kiinnekohdan. Tämän liitupiirroksen lisäksi on säilynyt vain kaksi muuta Palazzo Archinton freskoja valmistelevaa luonnosta. Luonnokset ovat erityisen arvokas lisä kokoelmiimme, sillä vanhojen mestareiden piirrokset ovat niukasti edustettuina suomalaisissa vanhan eurooppalaisen taiteen kokoelmissa. Tiepolo – Venetsia Pohjolassa -näyttely on monivuotisen ja pitkäjänteisen kansainvälisen tutkimusja yhteistyön tulosta. Näyttelyyn liittyy kaksi näyttelyjulkaisua, jotka nostavat esille kokonaan uusia näkökulmia Tiepolon taiteeseen ja tuovat vähemmälle huomiolle jääneet teokset suomalaisessa, ruotsalaisissa ja venäläisissä kokoelmissa vahvemmin mukaan kansainvälisen tutkimuksen piiriin. Myös Suomessa on pohdittu, voisiko täälläkin olla kokoelmissa juutalaisilta toisen maailmansodan aikana anastettuja teoksia. Tämä epäilyksen varjo heitettiin myös Domenico Tiepolon maalauksen Kreikkalaiset hyökkäävät Troijaan ylle, sillä maalauksen omistushistoriassa on sodanaikaisia aukkoja. Maalaus hankittiin vuonna 1996 Hagelstamin huutokaupasta tuntemattoman taiteilijan teoksena. Kun sen tekijäksi varmistui pian Domenico Tiepolo, myös kansainvälinen kiinnostus heräsi. Juutalaisten maailmankongressi ei kuitenkaan selvityksissään löytänyt viitteitä juutalaisista omistajista. Viime vuosina museossa on tehty omaa provenienssitutkimusta. Intendentti FT Ira Westergårdin ja FM Kersti Tainion artikkeli Tiepolot matkalla – Giovanni Battista Tiepolo ja Domenico Tiepolo Sinebrychoffin taidemuseossa esittelee molempien Tiepolo-maalausten omistajahistoriaa koskevat uudet tutkimustulokset. Tutkimustyön kuluessa on löytynyt merkittäviä arkistolähteitä, jotka täydentävät kuvaa kummankin teoksen vaiheista. Joitakin aukkoja jää kuitenkin edelleen Domenico Tiepolon teoksen omistushistoriaan vuosien 1942–1948 välille. Tulevaisuudessa voi toki löytyä uusia lähteitä, jotka valottavat kyseisiä vuosia. On kuitenkin myös mahdollista, että emme saa enempää selville teoksen omistajahistoriasta. Myös Sabiinitarten ryöstön osalta teoksen vaiheet ennen sen päätymistä Giovanni Battista Tiepolo (1696?1770): Latinus antaa tyttärensä Lavinian puolisoksi Aeneaalle SMK Statens Museum for Kunst, Kööpenhamina. Photo: SMK Photo/ Skou-Hansen/Buccarella Ruotsiin 1800-luvun puolivälissä jäävät tuntemattomiksi. Harvinainen luonnospiirros Tiepoloiden tuotantoon kuuluvat olennaisena osana myös piirrokset ja grafiikanlehdet. Etenkin freskokoristelut edellyttivät taiteilijalta tarkkaa ennakkosuunnittelua moninaisine luonnospiirroksineen lähtien ensiluonnoksista aina värimaailmaa myöten viimeisteltyihin luonnoksiin. Tämä on ymmärrettävää, sillä freskot maalataan märkään laastipintaan työpäivä kerrallaan eikä niiden korjaileminen laastin kuivuttua ole enää helppoa. Sinebrychoffin taidemuseon kokoelmiin on hiljattain hankittu Giovanni Battista Tiepolon harvinainen luonnospiirros, joka liittyy Milanossa sijainneen, toisen
8 Viikot 41-44/2020 • Nro 9 Helsinki haluaa panostaa torien ja kauppahallien kehitykseen – Toiminnan kehittämisessä paikallistuntemuksella on tärkeä rooli. Torien ja kauppahallien kaltaiset urbaanit kohtaamispaikat lisäävät kaupungin yhteisöllisyyttä, elinvoimaa ja houkuttelevuutta. Kohteiden kulttuurihistoriallinen arvo on kiistaton, mutta niiden vetovoiman säilyttämiseksi tarvitsemme jatkuvaa palvelukonseptien kirkastamista. Alueet ovat Helsingin helmiä ja kaupungin tulee tulevaisuudessa tunnistaa paremmin näiden kohteiden kokonaisarvo, eikä keskittyä pelkkään vuokraustoimintaan, pormestari Jan Vapaavuori toteaa. Nyt tarkastelussa olevat toiminnot ovat Helsingin Tukkutorin osalta kauppahallit ja torit, Tukkutori, Teurastamo, Sörnäisten tukkualue, Vihertukkutori, Pakastamo, Katariinankadun varasto, Malmin hangaari sekä pienet torit ja aukiot, joilla on myyntitoimintaa. Helsingin Leijonan osalta toimintoihin kuuluvat Torikorttelit ja Kauppatorin lyhyen aikavälin kehitys. Lisäksi kokonaisuuteen sisältyisi uusia, erikseen määriteltyjä aluekehityskohteita. Mahdollisen uuden yhtiön toiminnan organisointi tarkentuu nyt käynnistetyn selvityksen valmistumisen jälkeen. Tavoitteena on löytää tasapaino vuokraustoiminnan ja pitkän tähtäimen konseptikehityksen välillä. Yhteistyö yrittäjien kanssa on tässä keskeisessä roolissa. Toiminta kesällä 2021 Uusi yhtiö perustettaisiin vuoden 2021 alkupuolella ja nykyisten toimintojen siirto siihen tapahtuisi kesällä 2021. Yhtiö olisi 100-prosenttisesti kaupungin omistama ja kiinteä osa kaupunkikonsernia. Muutos koskisi Tukkutorin ja Helsingin Leijonan nykyistä henkilöstöä, joka käsittää yhteensä noin 20 henkilöä. Muodollinen päätöksenteko asiassa tehdään nyt käynnissä olevan selvityksen pohjalta. Helsingin Taiteilijaseuran lokakuun näyttelyt Nyt on hyvä aika karsia tonteilta rönsyilevää kasvillisuutta Rantalainen osti Helsingistä kiinteistöja ravintolabisnekseen erikoistuneet tilitoimistot Helsingin hiihtokausi alkoi jo lokakuun alussa Rantalainen vahvistaa osaamistaan kiinteistöja ravintola-alan taloushallinnossa ostamalla kahden helsinkiläisen tilitoimiston, Diafora Oy:n ja FinCount Oy:n liiketoiminnot. – Kaupoissa Rantalaiselle siirtyy yhteensä noin 2,4 miljoonan euron liikevaihto ja 31 työntekijää, mikä on jo iso yritysjärjestely toimialalla, sanoo Rantalaisen yrityskaupoista vastaava johtaja Kimmo Martikainen. Vuonna 1994 perustettu Diafora on kuulunut Ravintolakolmio-konserniin, joka omistaa useita tunnettuja ravintoloita pääkaupunkiseudulla. Diaforan asiakkaista noin neljä viidesosaa on ravintoloita ja majoitusliikkeitä. Ravintolakolmio-konsernin toimitusjohtaja ja perheyhtiön osakas Jenni Keskinen sanoo, että tilitoimistosta päätettiin luopua, koska omistajat haluavat keskittyä kokonaan alati kovenevaan ravintolabisnekseen. – Tämä on siitä mielenkiintoinen yrityskauppa, että jatkamme itse tilitoimistoasiakkaana uudella omistajalla. Koronakriisissä tilitoimistojen asiakkaat ovat tarvinneet tavallista enemmän tukea ja neuvontaa. Kiinteistöalaan keskittyneessä FinCountissa käsityötä ovat teettäneet muun muassa koronasta johtuvat kauppakeskusten vuokrajärjestelyt. Noin 60 prosenttia FinCountin asiakkaista on kiinteistöalan kotimaisia ja ulkomaisia toimijoita, kuten kiinteistökehittäjiä, -managereita ja -sijoittajia sekä rakennuttajia. FinCountin osakas ja KHT-tilintarkastaja Soila Rantala sanoo, että motiivina yrittäjyydestä luopumiselle oli omistajien halu sopeuttaa työntekoa paremmin muuhun elämään. – Olimme imarreltuja herättämästämme kiinnostuksesta. Mitään pakkoa ei myymiselle ollut, vaan päätös syntyi neuvottelujen aikana. Rantala ja hänen yhtiökaverinsa Jaana Sarameri-Nenonen myivät yrityksensä Rantalaiselle, koska haluavat tehdä työnsä jatkossakin hyvin. Molemmat siirtyvät Rantalaisen palvelukseen. Myös Diaforan omistajille oli tärkeää, että yrityksen arvot kohtaavat ostajan kanssa. – Uskon, että Rantalaisella Diaforan henkilökunnan erityisosaaminen pääsee vieläkin paremmin esille kuin osana konserniamme, Keskinen sanoo. Helsingin Taiteilijaseuran monipuolinen lokakuun näyttelyohjelma pitää sisällään mediataidetta keskustakirjasto Oodissa, kuvataiteilijakonkareiden yhteisnäyttelyn Suomenlinnan HAA Galleriassa sekä maalauksia Rikhardinkadun kirjastossa ja Taidelainaamossa. HAA Galleria: Kuvataiteilijaseniorit – Taide ja aika, 40. seniorien salonki 1.–24.10. Taidelainaamo | Galleria Arthur: Elena Hopsu – Ilmiöt 2.–30.10. Galleria Rikhard: Elena Maijala – Maalauksia 2.–30.10. Keskustakirjasto Oodi: SYNTHESIS-mediataidenäyttely 1.– 31.10.2020 Katunäkymä Käpylästä vuonna 2010. Kuva: Helsingin kaupunki / Seppo Laakso Puut ja pensaat kuuluvat kaupunkikuvaan. Ne tuottavat silmäniloa, vaimentavat melua ja sitovat pölyä. Mutta liian korkeiksi tai liian leveiksi kasvamaan päässeet istutukset voivat aiheuttaa vaaraa liikenteelle ja haitata myös kadun kunnossapitoa. Helsingin kaupunki saa säännöllisesti yhteydenottoja liikkumista ja liikennettä haittaavasta kasvillisuudesta. Pensasaidat peittävät näkyvyyttä risteyksissä ja portin pielissä, eivätkä kadun ylläpidossa käytettävät koneet mahdu hoitamaan väyliä. Kulkuväylille ulottuvat oksat voivat myös olla vaarallisia ohikulkijoille. Kaupunki haluaa muistuttaa, että tonteilla kasvavien puiden ja pensaiden hoitoja kunnossapitovastuu on aina kyseisen kiinteistön haltijalla tai tontinomistajalla. Pihalla ja tontilla kasvavia puita ja pensaita ei saa päästää rönsyilemään tontin ulkopuolelle, vaan ne pitää leikata ajoissa. Puut ja pensaat eivät saa peittää liikennemerkkejä tai kadunnimikilpiä. Pihan syystöinä on hyvä käydä läpi kulkuväyliä reunustavat istutukset ja osaltaan varmistaa, että liikkuminen on turvallista ja väylien huolto onnistuu. Mikäli kiinteistönhaltija tai tontinomistaja ei ole huolehtinut kasvillisuuden karsimisesta, voi kaupunki huomauttaa kiinteistöä kadulle ulottuvasta kasvillisuudesta. Ellei kiinteistö huomautuksen jälkeenkään karsi kasvillisuutta riittävästi, huolehtii kaupunki työn tekemisestä ja lähettää laskun työstä kiinteistölle. Vain omalla tontilla kasvavia tai oman tontin puolelle ulottuvia puiden oksia saa karsia. Jos puu kasvaa naapurin tontilla, sen oksien poistamisesta tulee neuvotella naapurin kanssa. Kaupunki suosittelee ammattilaisen palkkaamista, jos puiden kaataminen tai korkealla olevien isojen oksien leikkaaminen on tarpeen. Kivikon hiihtohallissa latua on kahdessa kerroksessa nousuineen ja laskuineen. Kuva: Helsingin kaupunki Helsingissä pääsee hiihtämään huomattavan aikaisessa vaiheessa syksyä, kun Kivikon hiihtohalli (Savikiekontie 4) avasi ovensa sivakoijille maanantaina 5. lokakuuta. Halliin on vaihdettu lumi ja ladut ovat laadukkaassa kunnossa. Hallissa hiihdetään muun muassa LED-valaisemien loisteessa, joka osaltaan tekee hiihtokokemuksen mielekkäämmäksi. Halliin pääsee tälläkin kaudella jo kello 7.00 aamulla, jolloin virkeimmät hiihtoniilot voivat heittää lenkkiä jo ennen työvuoroa. Muuten hiihtohallin palvelut ovat viime vuosilta tuttuja. Latua on kahdessa kerroksessa nousuineen ja laskuineen yhteensä reilu kilometri, eli peruskierros on 850 metriä ja lisälenkki 200 metriä. Latujen leveys on 6–8 metriä, ja ne soveltuvat sekä perinteiselle ja vapaalle tyylille. Sisäänpääsymaksuun sisältyy aina saunominen sivakoinnin jälkeen. Pukukoppitiloihin kannattaa varata mukaan euron kolikkopantti pukukaappia varten. Hallin aulakahvila on avoinna päivittäin kello 7.00–20.00. Tälläkin sisähiihtokaudella Kivikon hallissa on mahdollisuus myös suksien säilytykseen. Lisäksi hiihtohallin aukioloaikoina tarjolla on myös muun muassa suksivuokrausta ja erilaisia suksien huoltopalveluita. Kivikon hiihtohallin sisäänpääsyajat: ma-su klo 7 –20. Hiihtohalli suljetaan klo 21.
9 Nro 9 • Viikot 41-44/2020 Senaatintorin kesän satoa – 400 000 kävijää, 250 työpaikkaa, yli 2000 instagram -julkaisua Senaatintorin kesä lukuina • 1.7.–30.8.2020 • 16 ravintolatoimijaa • 4 pop up -paikkaa • 830 asiakaspaikkaa (aluksi 480) • 16 vessaa • 12 käsienpesupaikkaa • 400 000 kävijää • suora työllistävyys noin 250 henkilöä • järjestyshäiriötä • 159 581 myytyä ruoka-annosta • 272 168 kpl myytyjä viinejä, oluita ja väkeviä alkoholijuomia • 247 110 käytettyä lasia • 137 760 litraa palautettuja lasipulloja • yli 2 000 Instagram-julkaisua tunnisteilla #senaatintorinkesä #senaatintorinjättiterassi ja @ senaatintorinjättiterassi • yli 3000 kasvia ja kukkaa • 78 000 litraa Kekkilän multaa • noin 15 km lokkisiimaa • noin 100 litraa käsidesiä (yhteistyössä ehkäisevän päihdetyön Pakka-toiminta) TOP 5 -ravintolat • 1. Skiffer x Seksico Tacos • 2. Via Tribunali • 3. Bites Burgers • 4. Muru & Pastis • 5. Bar Runar TOP 5 -annokset • 1. Skiffer x Seksico Tacos: Mixplate • 2. Bites Burgers: Green Standard -kasvishampurilainen • 3. Bites Burgers: Standard-hampurilainen • 4. Muru & Pastis: Kantarellirisotto • 5. Via Tribunali: Pizza Margherita TOP 5 -viinit & drinkit • 1. Bar Runar: Mansikka-raparpericocktail • 2. Son Of A Punch: Lucky to be alive -cocktail • 3. Bricco: House Wine Red • 4. Dogs and Bubbles by Valkoinen Sali: Champagne • 5. Dogs and Bubbles by Valkoinen Sali: Prosecco Terassikokeilu onnistui kahden kuukauden aikana tarjoamaan noin 400 000 kävijälle kesäisiä makuelämyksiä ja turvallisen kohtaamispaikan, mutta samalla se myös työllisti suoraan noin 250 eri alojen ammattilaista. – Senaatintorin kesäterassikokeilu on onnistunut esimerkki uudenlaisesta kaupunkitilan käytöstä, kokeilukulttuurista ja kaupungin roolista verkostojen luojana. Se on myös viesti siitä, että me emme lamaannu, vaan teemme uusia asioita, yhdessä, sanoo Helsingin kaupungin pormestari Jan Vapaavuori. Kokeilu tuotti toivotun piristysruiskeen niin kaupunkilaisille, kotimaanmatkailijoille kuin yrityksille ja kaupunkikeskustan elävyydellekin. – Oli upeaa katsoa, kun ihmiset löysivät Senaatintorin, ja helsinkiläisetkin rakastuivat kotikaupunkinsa pääaukioon uudelleen, iloitsee Senaatintorin kesän käytännön organisoinnista vastanneen Torikortteleiden kauppapaikkajohtaja Peggy Bauer. Positiivista palautetta Senaatintorin terassilla oli mukana yhteensä 16 ravintola-alan toimijaa, jotka kaikki vaikuttavat palautekyselyn perusteella erittäin tyytyväisiltä kesän tulokseen. ”Senaatintorilla oli suuri positiivinen vaikutus liiketoimintaamme, ja onnistuminen mahdollistaa osaltaan liiketoiminnan jatkuvuuden myös tulevaisuudessa. Skiffer&Seksico tacobar työllisti kesällä n. 10 henkeä. Tästä porukasta vain parille olisimme muuten pystyneet tarjoamaan töitä. Suora asiakaspalaute meille on ollut ylitsevuotavan positiivista. Torilla on selkeästi viihdytty, ja tällaista toimintaa on selkeästi kaivattu kaupunkiin.” (Palautekysely Senaatintorin kesän yrittäjille, Tuukka Iivonen / Skiffer x Seksico Tacos) Myös Senaatintorin vieressä toimivien Torikortteleiden kivijalkakauppiaat ja ravintoloitsijat kokevat lähes poikkeuksetta hyötyneensä ainakin jonkin verran Senaatintorin terassin toiminnasta. ”Kesäterassi taisi olla tämän kesän pelastus. Se toi paljon ihmisiä Aleksanterinkadun tähän päätyyn. Koska terassista uutisoitiin kansallisestikin (esim. uutisissa), osasivat myös ulkopaikkakuntalaiset tulla Senaatintorin kupeeseen ja löysivät Torikortteleiden alueen, osa jopa ensi kertaa.” (Palautekysely Torikortteleiden toimijoille, Heli Rönkkö / LUMI Supermarket) Monille terassin asiakkaille Senaatintorin kesä näyttää olleen yksi kesän kohokohdista, jopa jonkinlainen ulkomaanmatkan korvike. Kehuja keräsivät erityisesti toteutus, turvallisuus, tunnelma sekä monipuolinen ravintolatarjonta. ”Paras mesta Helsingissä tänä kesänä.” ”Kiitos ja toivottavasti ensi kesänä uudestaan Helsingin Kaupunki!! Tämä oli ehdottomasti kesän kohokohtia, kun reissut jäi tekemättä. Ja kun taas saadaan ulkomaisia turisteja Helsinkiin, tämä varmasti heidätkin valloittaisi.” ”Aivan hurmaava toteutus. Yhtenäisyys ja herkkyys on rauhoittavaa. Kiitokset käsienpesupaikoista, ne on ihan parasta.” ”Etelä-Euroopan tunnelmaa!” (Kommentteja Torikortteleiden Facebookista) Senaatintorin terassi oli myös eräänlainen kuluneen kesän someilmiö, must see -kohde, josta jokainen halusi napata omat makupalansa – ja somekuvansa. Pelkästään tunnisteilla #senaatintorinkesä #senaatintorinjättiterassi ja @senaatintorinjättiterassi jaettiin heinä-elokuussa yhteensä yli 2 000 Instagram-julkaisua. Jatko vielä auki Toiveita Senaatintorin terassitoiminnan jatkosta on esitetty paljon, mutta mitään päätöksiä siitä ei ole vielä tehty. – Oli koronaa tai ei, terassin konseptihan olisi hyvin toteuttavissa tulevinakin kesinä – ja miksei vaikka muuallakin kuin Senaatintorilla. Paljon on toivottu myös, että Senaatintorilla olisi elämää muinakin vuodenaikoina, sanoo Peggy Bauer. – Varmaa on, että ihmiset haluavat jatkossakin elää täyttä elämää, aistia ja kokea uusia asioita sekä nauttia erilaisista elämyksistä – vastuullisesti ja turvallisesti, summaa pormestari Vapaavuori. Kuva: Camilla Bloom, Torikorttelit Senaatintorin kesä päättyi elokuun lopussa ja nyt terassikokeilun tulokset on koottu yhteen. Ilmoitus RööperinLehdessä tuo tulosta.
10 Viikot 41-44/2020 • Nro 9 #autapientä yrittajat.fi/autapienta Hyvä asiakkaani ja yhteistyökumppanini, nyt on apu tarpeen! Sinä voit auttaa! Ohjaamalla ostoksiasi pienyrittäjille olet tärkeänä osana säilyttämässä kotimaan työpaikkoja. Samalla varmistat, että myös pienyrittäjien perheet selviytyvät tässä rajussa muutoksessa ja yhteiskunnan rattaat pyörivät mahdollisimman vakaina. Meillä on nyt mahdollisuus tehdä viisaita ja harkittuja valintoja sekä puhaltaa yhteen hiileen. Yhdessä me selviämme! Yli 10 000 yrittäjää vastasi: Hankinnat kuntien heikkous Yrittäjien mielestä kunnat hoitavat julkiset hankinnat kaikista heikoiten kunnan elinvoimatehtävistä, käy ilmi Suomen Yrittäjien teettämästä Yrittäjien kuntabarometrista. – Hankinnoissa onnistuminen ei ole tähtitiedettä. Ratkaisuja tilanteen parantamiseksi löytyy, jotta kasvolliset suomalaiset yrittäjät menestyvät ja verorahat käytetään järkevästi, elinkeinopolitiikan asiantuntija Janika Tikkala Suomen Yrittäjistä sanoo. Hankinnat jäivät reippaasti hännille, kun yrittäjiltä kysyttiin, miten kunnat suoriutuvat elinkeinopolitiikan osa-alueista. Parhaiten kunnat hoitavat infrastruktuurin. Asiaa kysyi yrittäjiltä IroResearch Suomen Yrittäjien pyynnöstä. Hankinnoista tiedottaminen ja hankintavuoropuheluihin kutsuminen saa yrittäjiltä myönteisimmän arvion. Huonoiten onnistuu hankintojen jakaminen osiin. – Helsinkiläiset yritykset ovat keskimääräistä kriittisempiä hankintojen toteutuksen ja tiedottamisen suhteen, kertoo hankinta-asiamies Pentti Komssi Helsingin Yrittäjistä. – Keskeistä on, että kunta käy vuoropuheluja yritysten kanssa, tiedottaa hankinnoista ajoissa ja avoimesti, jakaa hankinnan osiin ja valitsee useamman sopimustoimittajan, Janika Tikkala Suomen Yrittäjistä sanoo. – Kunnan hankintapolitiikka on kuntapäättäjän käsissä. Kuntavaaleissa päätetään, miten julkiset hankinnat toteutetaan ja käytetäänkö miljardit mikroja pk-yrittäjyyden ja työllisyyden edistämiseksi vai esimerkiksi markkinoiden keskittämiseksi suurille toimijoille. Suomen Yrittäjien hankintaneuvojaverkosto tukee ja neuvoo yrittäjiä ja kuntia maksutta hankinta-asioissa. Helsingissä ja pääkaupunkiseudulla yrittäjät voivat olla yhteydessä Pentti Komssiin. Suurten ostajien ryhmä heikentäisi kilpailua Valtiovarainministeriö ja Kuntaliitto esittelivät Kuntamarkkinoilla Suomen julkisten hankintojen strategian, johon myös yrittäjäjärjestö on vaikuttanut. Se on tänään valtioneuvoston hyväksyttävänä. – Paikallisesti alueilla ja kunnissa kannattaa ottaa strategiasta käyttöön ne ratkaisut, jotka edistävät pienten ja keskisuurten yritysten pääsemistä kilpailemaan, Tikkala sanoo. – Strategiassa esitetään Suomeen “Big Buyers” -ryhmää käytänteiden ja mallien jakamiseksi. On syytä varoa, ettei suurten ostajien ryhmä ala heikentämään reilua kilpailua ja keskittämään markkinaa tekemällä hankintoja entistä suurempina kokonaisuuksina. – Isoissa kaupungeissa kuten Helsingissä tahtotila hankintastrategioissa on pienyrittäjiä suosiva, mutta toteutusta ja yksiköiden tapoja tehdä hankintoja ei seurata ja mittaroida tarpeeksi. Toteutus ei tyydytä yrittäjiä, toteaa Pentti Komssi. Suomen Yrittäjät esitteli tänään 10.9.2020 Kuntamarkkinoilla askeleita onnistuneeseen hankintaan. Lisäksi Yrittäjät on julkistanut julkiselle hankkijalle oppaan Elinvoima hankinnoista. Koronakriisin keskellä Suomen Yrittäjät julkisti yhteiset suositukset Kuntaliiton kanssa hankintojen toteuttamiseksi koronakriisistä elpymiseksi. Näin kysyttiin: • Iro Research kysyi yrittäjiltä Yrittäjien kuntabarometri -kyselyssä yrittäjien mielipiteitä siitä, miten yrityksen kotikunta toimii. • Kysely tehtiin 16.2.– 13.5.2020. • Siihen vastasi 10 400 yrittäjää eri puolilta Suomea. • Koko kyselyn valtakunnalliset tulokset julkistettiin 9.6. ja maakunnallisia tuloksia 10.– 12.6.2020.
11 Nro 9 • Viikot 41-44/2020 Yrittäjä & Kivijalka Kivijalka.net auttaa kivijalkakauppiaita palvelevalla verkkokauppapaikalla Antiikkiliike R. Muuri tarjoaa taidekäsityötä arvostavalle yksilöllisiä esineitä ja huonekaluja 1700-1900 luvuilta. Tyylipuhdasta rokokoo-, kustavilais-, empireja biedermeieresineistöä. Kaikki esineet ovat henkilökohtaisesti valittuja ja huolella entisöityjä. Liikkeen valikoimaan kuuluu muun muassa kattokruunut, peilit, huonekalut, hopeaja pronssiesineet, astiastot ja lasistot. Liike kuuluu mm. Suomen Antiikkikauppiaiden yhdistykseen. Antiikkiliike R.Muuri Lönnrotinkatu 3 00120 Helsinki. Avoinna arkisin 11-18, la 11-15 p. 040 5531378, Antiikki.fi Kivijalkakauppiailla on mahdollisuus saada oma liikkeensä ja tarjoamansa tuotteet esille verkkokauppayhteisössä, joka tukee suomalaisia pienyrittäjiä kautta maan. Kivijalka.net on koko Suomen kivijalkakauppiaiden asialla auttamassa ja tukemassa heitä. Yrittäjien Kivijalka.net Oy, jolla on verkossa jo 654 kivijalkakauppiasta ja 983 myymäläesittelyä, tarjoaa kivijalkakauppiaille kohdennetun palvelevan verkkokauppapaikan osoitteessa kivijalka.net. Kivijalka.netin verkkokaupassa kivijalkayrittäjä ei saa vain yksinäistä verkkokauppaa, vaan paljon enemmän: kivijalkakauppojen yhteisön, joka samalla tukee ja hoitaa yrittäjän mainontaa, markkinointia, myyntiä ja laskutusta. Kivijalkakaupat, ja niiden ainutlaatuinen tarjonta tuodaan lähemmäksi kuluttajia, ja kuluttajia autetaan löytämään kivijalkakauppojen kiehtova maailma ja monipuolinen tarjonta – kätevästi netissä. Kivijalkakauppiaille suunnattu Kivijalka.net verkkokauppa tarjoaa liittymisen sekä verkkokauppapaikan varsin edulliseen hintaan (hinnasto verkkosivuilla). Tavoitteena on auttaa suomalaisia kivijalkaja pienyrittäjiä säilyttämään liiketoimintansa aktiivisena ja elinvoimaisena myös näinä vaikeina aikoina, ja luoda kuluttajille mahdollisuus ostaa kivijalkakauppiaiden tuotteita riippumatta siitä, missä päin myyjä tai ostaja sijaitsevat. Kivijalka.netin tiimi kertoo verkkoyhteisöstä: ”Merkittävin etu yrittäjälle Kivijalka.netissä on mahdollisuus olla mukana Kivijalka.net verkkokaupassa, josta tulee merkittävä tekijä suomalaisessa verkkokauppabisneksessä. Tulevaisuudessa menestyäkseen oma verkkokauppa on edellytys muuttuneessa kilpailukentässä. Tavoitteemme on, että koko Suomi säilyy elävänä ja elinvoimaisena. Kivijalka.net on kuluttajille houkutteleva ostospaikka, ja paikka aidolle kivijalkaostos-elämykselle netissä. Kivijalkakauppiaille viestimme on selkeä: Yhdessä olemme enemmän!’’ Asiantuntevaa osaamista, henkilökohtaista palvelua Oman kivijalkakaupan lisääminen palveluun käy helposti ja nopeasti. Kivijalka.netin kivijalkakauppiailla on mahdollisuus hyötyä myös yhteistyökumppaneiden tarjoamista palveluista ja eduista. Kuluttajien suuntaan Kivijalka.net tarjoaa paikan, josta voi keskitetysti tutustua läpi Suomen kivijalkakauppoihin, ja tehdä ostoksia samalla kertaa erilaisista kivijalkakaupoista muut verkkokauppojen tarjoajat eivät tällaista mahdollisuutta tarjoa. Kuluttaja saa käyttöönsä laajan tarjoaman tuotteita ja palveluita läpi eri tuoteryhmien, ja saa samalla tehdä ostoksensa tunnistettavan kivijalkakauppiaan kanssa. Omat perustietonsa yrittäjä voi lisätä yhteisön sivuille täysin maksutta, jolloin kuluttajat voivat löytää kivijalkaliikkeen erilaisia palveluja ja tuotteita etsiessään. Vaikkei siis haluaisikaan verkkokauppaa, tai sellainen jo on, kannattaa ehdottomasti käydä lisäämässä oman liikkeensä tiedot kivijalka.nettiin!
12 Viikot 41-44/2020 • Nro 9 Yrittäjä & Kivijalka Room 32 Sisustusliikehän herättää meissä mielikuvan lähes autiosta liiketilasta, jossa on niukan skandinaavisesti, muutaman hillityn värin voimin korostetusti esillä designin helmiä? Mennessäni haastattelemaan Pia Metsolaa, joka pyörittää Room 32 sisustusliikettä Fredalla, olin hiukan myöhässä, hiukan eksynyt ja hiukan kuumissani. Ja lähes pyörähdin kannoillani takaisin ulos, koska luulin tulleeni väärään liikkeeseen. Mikä ihana runsaus ja värien ilottelu! Tämän hurmaavan liikkeen perustaja Pia on kotoisin Lappeenrannasta, jossa on yrityksen kotipaikka. Asiakkaita kävi Helsingistä saakka ja muutamien mutkien jälkeen Room 32 avasi marraskuussa 2019 Fredrikinkadulla. Ensimmäinen vuosi ei ole ollut helppo, koronan lisäksi on toinen kova koo, eli konmaritus. Toisaalta konmarin ajatuksenahan on, että jollei esine tuota sinulle iloa, luovu siitä. On vaikea uskoa, että mikään Room 32:sta löytyvä esine ei tuottaisi iloa omistajalleen. Liikkeen valikoimiin kuuluvat sekä sisustusesineet että lahjatavarat, pienimuotoisesti myös viherkasvit. Lisäksi eri vuodenaikojen juhliin liittyvät koriste-esineet ovat valikoimassa. KunniamaininPINK OCTOBER VAALEANPUNAINEN LOKAKUU 8. 25.10.2020 AVA Galleria Pohjoinen Rautatiekatu 17 B 00100 Helsinki avoinna ti-pe 11-18, la-su 12-16 050 4430276 www.avagalleria.com Taiteilijat Artists Antti Raitala Aulikki Nukala Bambu Hellstedt Eija Keskinen Iria ?iek?a Schmidt Jari Järnström Maaria Märkälä Maija Helin-Åvall Maj-Lis Tanner Marja Maljonen Marjukka Paunila Merja Hujo Panu Ruotsalo Päivi Kukkasniemi Päivyt Niemeläinen Raija Tuuri Seppo Lagom Sirkka Laakkonen Ulla-Maija Vaittinen Ursula Kianto 15%:lla teosmyynnistä tuetaan Syöpäsäätiön syöpätutkimusta.
13 Nro 9 • Viikot 41-44/2020 Helsingin Yrittäjät: Elielinja Asema-aukion kehittämissuunnitelmat puurouttaisivat keskustan liikennettä Helsingin Yrittäjät ja sen paikallisyhdistys Helsingin Yrittäjät – Etelä-Helsinki ry ovat huolissaan Elielinaukion ja Asema-aukion kehittämissuunnitelmien vaikutuksesta Helsingin keskustan saavutettavuuteen. Helsingin keskusta-alueella toimivat yritykset ovat kärsineet meneillään olevasta pandemiasta erityisen paljon: matkailu ja tapahtumat ovat jäissä, ulkomaiset turistit kadonneet ja liiketilat vaarassa tyhjentyä. Vaikutukset ovat pitkäkestoisia ja korostavat tarvetta kehittää kaupungin keskustaa siten, että uudistuksilla edistetään keskustan kaupallista elävyyttä ja vetovoimaisuutta. Helsingin keskustaan tulee päästä sujuvasti kaikilla liikennemuodoilla, jotta se säilyy vetovoimaisena niin yrityksille kuin kaupunkilaisillekin. Kaivokatu kaksikaistaisena Helsingin autoliikennettä ei tämän hetken suunnitelmissa olla osinkaan siirtämässä maanalaisiin tunneleihin. Siten ydinkeskustan kehittämissuunnitelmissa tulee huolehtia siitä, ettei autoliikenteen ajokaistoja enää nykyisestä vähennetä. Autoliikenne on merkityksellinen toimivalle keskustalle niin asioinnin, työmatkojen, tavarantoimitusja huoltoliikenteen kuin liikkuvien yrityspalveluiden osalta. Rautatieaseman ympäristön kehittämisessä keskeisintä on tehdä alueesta mahdollisimman toimiva liikenteellinen kokonaisuus erilaisilla kulkumuodoilla. Keskustan liikenteen puuroutumisen estämiseksi Kaivokatu on tarpeen säilyttää kaksikaistaisena ja Postikatu autoliikenteen käytössä. Postikadun sulkeminen osittainkin poistaisi myös merkittävän matkailuliikenteen reitin ja hankaloittaisi Rautatieaseman ja alueen hotellien saattoliikennettä. Päätepysäkki Rautatietorin laidalle Uuden Kruunusillat-pikaraitiotien päätepysäkkiä suunnitellaan Kaivokadulle. Suunnitelmasta aiheutuu liikenteellisiä haasteita niin jalankulkijoille, pyöräilijöille kuin autoillekin. Pikaraitiotie palvelee vain pientä osaa kaupungissa liikkuvista ja sen vaihtoehtoisia päätepysäkkejä on tarpeen vielä selvittää. Ydinkeskustaan jatkuessaan pikaraitiotien päätepysäkki tulisi sijoittaa Rautatientorin laidalle, jossa se ei tarpeettomasti haittaa Kaivokadun vilkasta liikennettä aseman edustalla. Pia Metsola toja ovat niittäneet Frenchic-maalit, jotka ovat jokaisen luovan kotitarvemaalarin pelastus. Esineiden ja pintojen uusi elämä on vain muutaman siveltimenvedon päässä, joissakin maaleissa on vahakin valmiina. Valtuutettuna Frenchic -jälleenmyyjänä Room 32:n valikoimiin kuuluvat myös siveltimet ja muut viimeistelytuotteet. Liikkeestä löytyy myös sabluunoita ja decoupage-paperit pintojen koristeluun, ja paljon muuta. Pia on iloinen Fredrikinkadun kivijalkaliikkeiden yhteisöllisyydestä, tapahtumia on järjestetty ja tullaan järjestämään. Tämä aika ei ole ollut helppoa kenellekään yrittäjälle muutamaa harvaa poikkeusta lukuun ottamatta, ja näinä aikoina naapuriliikkeiden kanssa yhdessä järjestetyt tapahtumat vetävät paljon kaivattuja ostajia kivijalkaliikkeisiin sisään ja tekevät yritysten tuotteita tunnetuksi. Room 32:lla on myös verkkokauppa, mutta parhaiten lahjan tai sisustusesineen värit ja ominaisuudet tulevat esille ihan paikanpäällä itse ihaillen. ROOM 32 Fredrikinkatu 27, 00120 Helsinki Kuvat: Frenchic paint Finland Jälleenmyyjä: Korkealaatuista kalkkija mineraalimaaliamme on saatavana yli 60:ssa upeassa värissä, joista Lazy Range ja Al Fresco-sävyissä on mukana ainutlaatuinen vahainfuusio ja muita innovatiivisia suojaominaisuuksia, joka tarkoittaa, ettei erillisen vahan käyttöä enää tarvita, kuten tavanomaisissa chalk paint'ssä.
14 Viikot 41-44/2020 • Nro 9 Yrittäjä & Kivijalka Hattutaivaassa KN KATI NIEMI. Kuva Anastasia Sikl. KN Collectionin tarina alkoi jo vuosikymmeniä sitten, kun Kati Niemen isoisä ryhtyi valmistamaan hattutukkeja modisteille. Tukit tehtiin silloin puusta, ja hyvä hattutukin tekijä oli arvostettu käsityöläinen. Katin isä Jorma kehitti ja laajensi yritystä, ja vuonna 1981 perustettiin Jorretuote Oy. Sukupolvenvaihdos tapahtui 2008. Syntyi KN Collection, joka nykyään on KN KATI NIEMI. KN KATI NIEMI hatut valmistetaan pääosin Italiassa ja Puolassa pienten perheyritysten voimin. Materiaalit ovat korkealaatuisia villoja, puuvillaa sekä kesähatuissa luonnon olkea. Yrityksen pääpaikka on Keravalla, Eerikinkadun KN KATI NIEMI Hattukauppa on toiminut vuoden. Liiketilaa on remontoitu rakkaudella ja hyvällä maulla, seinien ja lattioiden yhteneväinen harmaa korostaa upeiden hattujen värejä. Täällä pääroolissa on asiakas, ja tietenkin kauniit hatut. Iloinen ja valoisa on myös Kati, joka toteaa kuluneen vuoden olleen erikoinen. Kivijalkaliike on toiminut vasta vuoden, joten vertailukohtaa entiseen ei ole. KN KATI NIEMI päähineitä on myös usealla jälleenmyyjällä sekä Suomessa, Norjassa, Ruotsissa että Venäjällä. KN KATI NIEMI kivijalkaliike tuo laajan hattuvalikoiman Helsingin katukuvaan ja on tärkeä virstanpylväs/saavutus Jorretuotteen historiassa.Kauniin ja palvelevan hattukaupan perustaminen Helsinkiin on ollut aina Kati Niemen unelma. ”On tärkeää päästä kohtaamaan asiakas, jotta voi löytää hänelle sen täydellisen hatun. Se auttaa myös omassa suunnittelutyössä.” Kati Niemi sanoo. Merkityksellistä asiassa se, että koska jokaiselle on olemassa sopiva hattu, se pitää ensin löytää ja sovittaa. KN KATI NIEMI päähineistä löytyy klassisia ja trendikkäitä, värikkäitä ja hillittyjä, pipoja ja juhlahattuja. Kaikkia voi kuvailla sanoilla laatu ja design. Valikoimaan kuuluu myös ponchoja, huiveja ja laukkuja, joilla voi viimeistellä asukokonaisuuden. Kansainvälisestä meriitistä voisi mainita Italian Ellen kansikuvan syyskuussa, ja myös usean suomalaisen julkisuuden henkilön päähine on Kati Niemen suunnittelupöydältä lähtöisin. Tulossa on ensi vuonna 40-vuotisjuhlamallisto. Hattu sopii kaikille, ja kaikkiin tilaisuuksiin. Se lämmittää kylmällä, varjostaa kuumalla. Se viimeistelee asun ja voi jopa kohottaa itsetuntoa. Sen alle voi piilottaa kaikenlaiset kampaukset ja kampaamattomuudet, ja sopivalla hattuvalinnalla kampaus ei myöskään litisty. Naiset voivat käyttää hattua aina. Miesten kohdalla on hiukan enemmän hattuetikettiä, nyrkkisääntönä, että hattua käytetään ulkona ja julkisissa tilaisuuksissa, muulloin se riisutaan. Valtiolliset juhlatilaisuudet, jotka alkavat klo 18.00 jälkeen, ovat ainoat tilaisuudet, jolloin lierillistä juhlahattua ei etiketin mukaan pitäisi käyttää. Mutta aina jää jäljelle hatukkeet ja hiuskoristeet, joilla upeaa kampaustaan voi korostaa. Sää on paras myyjä, ja olkihattu, joka varjostaa myös niskaa ja hartioita on kesäkuumalla tarpeellinen. Talvituulen tuivertaessa villatai huopahattu on omistajalleen ilon ja lämmön lähde. Katin sanoin: Jokaiselle on olemassa Se täydellinen Hattu – se pitää vain löytää! Kivijalkaliikkeiden tulevaisuudesta kysyttäessä esille nousee yrityksen tuotteiden laatu ja tunnettuus, sekä tuotteen onnistunut brändäys. Pitää löytyä joustavuutta sekä yrityksen sisällä että toimintatavoissa. Yhteisöllisyys, yhteen hiileen puhaltaminen eri yritysten kanssa ja tapahtumiin osallistuminen tuo näkyvyyttä ja lähentää erilaisia yrittäjiä. Koronakeväästä on ollut hyötyäkin asenteiden muuttuessa, koska ostajat ovat ainakin osin pyrkineet tukemaan kivijalkayrittäjiä. Verkkokauppa on luonnollisesti olemassa, mutta kun kyseessä on Se täydellinen Hattu, on aina hyvä varmistaa sopivuus ja väri ihan luonnossa. Eerikinkadun hattukauppa on juuri oikea paikka tulla sovittamaan hattua ajan kanssa. Kati on varma asiastaan; kaikille löytyy sopiva hattu! www.keskustanelainkauppa.com Kalevankatu 14 00100 Helsinki Puh. (09) 602 413 ? jyrsijöille ja kaneille löydät laadukkaat pelletit, kuivikkeet sekä hyvälaatuisen kotimaisen heinän, herkuissa myös terveellisiä viljattomia vaihtoehtoja ? suuri valikoima häkkejä, myös isoja kokoja ? edulliset "eläinpaketit" ? keskustan laajin leluvalikoima ? kotimaiset pakastetuotteet, myös kissoille ? kissoille ja koirille viljattomat vaihtoehdot, myös herkuissa! ? terveelliset ja maistuvat "treenipalat", myös irtomyynnissä Tervetuloa! Tervetuloa! Kodin karvaiset lemmikit ovat Kodin karvaiset lemmikit ovat erikoisalaamme – keskustan laajin erikoisalaamme – keskustan laajin valikoima ruokaa, tarvikkeita ja valikoima ruokaa, tarvikkeita ja leluja, 170 m leluja, 170 m 22 kahdessa tasossa kahdessa tasossa Yrjönkatu 34, 00100 Helsinki Avoinna: ma-la 11-18 ja la 11-16 Verkkokauppa tulossa pian!
15 Nro 9 • Viikot 41-44/2020 TOKYOKAN | ANNANKATU 24, 00100 HELSINKI | 09-622 5553 | INFO@TOKYOKAN.FI TULE TUTUSTUMAAN SUOSITTUIHIN JAPANILAISIIN KEITTIÖVEITSIIN! OSTA MYÖS VERKKOKAUPASTA WWW.TOKYOKAN.FI MAC-KEITTIÖVEITSET SUORAAN MAAHANTUOJALTA | JAPANILAINEN YUKATA OLOASU, AAMUJA KYLPYTAKKI 100% puuvillaa Lahjavinkki! 69€ Mannerheimintie 29 00250 Helsinki 09 4772207 info@salonfriset.fi www.salonfriset.fi TÖÖLÖN MONIPUOLISIN PARTURIKAMPAAMOKAUNEUSHOITOLA Olemme avoinna: ma, ke, pe 9-17 ti ja to 8-20 • la 8-15 Asiakasystävälliset aukioloajat, turvavälit, sähköinen ja puhelinajanvaraus, koko kauneus saman katon alta. TULE TUTUSTUMAAN! TÄLLÄ ILMOITUKSELLA tutustumistarjous lokakuun loppuun asti hiustenleikkauksen yhteydessä tehohoito ilmaiseksi (arvo 25€) tai väripaketin yhteydessä Goldwell lakkapullo ilmaiseksi mukaan! Kivijalkaliikkeet Helsingin elinvoimaisuuden ydin Tutustu myös DEMA:n kylppärija keittiö-tuotteisiin DEMA:n nettikaupassa www.dema.? Laivurinkatu 43, Viiskulma info@dema.? Tel. 045 221 3000 Rööperi Juliste Nouda DEMA:n kivijalasta tai tilaa netistä (20 €) www.dema.? Hatut, Pipot, Huivit ja Laukut Eerikinkatu 1, Helsinki Ma Pe: 11.00 18.00 La: 11.00 15.00 verkkokauppa kncollection.fi #kncollectionfinland Helsingin kaupungin elinvoimaisuus rakentuu kivijalkaliikkeiden varaan. On vaikeaa kuvitella elinvoimaista keskustaa ilman kivijaloissa toimivia uniikkeja putiikkeja ja ravintoloita. Laajasta valikoimasta erilaisia liikkeitä kiinnostuvat kaupunkilaisten lisäksi myös matkailijat ja muut yrittäjät. Kaupunginosien eläväinen yritystoiminta ruokkii positiivista kierrettä yrittäjiin heidän halutessaan perustaa toimipaikkansa samalle alueelle. Uudet yrittäjät tuovat tullessaan uusia asiakkaita luoden kaupunginosasta kiinnostavan ja samalla kehittäen koko kaupungista saatavaa kuvaa kansainvälisesti kiinnostavana matkailukohteena. Jokainen yritys asettaa omat vaatimuksensa toimivalle toimintaympäristölle. Toimivan kaupungin kannalta on ensiarvoisen tärkeää, että yritykset ja kivijalat saavat harjoittaa elinkeinotoimintaa toimivassa ympäristössä keskittyen omaan liiketoimintaansa. Yritysten vaatimusten ymmärryksen lisäämiseksi Helsingin kaupunki on kaksi vuotta sitten palkannut kolme yritysluotsia. Tehtävänään heillä on lisätä vuorovaikutusta yritysten kesken ja parantaa kaupungin ymmärrystä yritysten toiminnasta. Vaatimukset toimintaympäristölle nousevat usein esiin, kun kyseessä on kiinteällä toimipaikalla toimivia kivijalka, jolloin kivijalan ympäristön on oltava helposti saavutettava ja liikepaikan on oltava houkutteleva. Rööperi lehden julkaisuviikolla alkaa 5.10.2020 Helsingissä historian toinen osallistuvan budjetoinnin ideointivaihe yhteensä 8,8 miljoonan euron käyttötarkoituksen ideoimista varten. Kaupunginosille on varattu oma osuutensa käytettävissä olevista varoista suhteutettuna alueen asukaslukuun sekä yhteinen osuus koko kaupunkia koskettavia ideoita varten. Eteläistä Helsinkiä varten on varattu noin 1,3 miljoonaa euroa. Määrärahat ovat tarkoitettu asukkaiden ideoiden toteuttamiseen, mutta myös yritysten edustajia toivotaan mukaan ideointiin kaupungin asukkaina. Edellisellä osallistuvan budjetoinnin kierroksella iso osa ideoista liittyi ympäristön kehittämiseen, mikä voi toimia vetovoimatekijänä myös kivijalkaliikkeille. Yhtenä eteläisen Helsingin vetovoimaisuutta kehittävänä ideana toteutukseen etenee Töölöntorin elävöittäminen erityisesti jouluna. Idean toteuttamista varten on varattuna lähes 100 000 euroa. Yhteisideointiin kannattaa ottaa mukaan alueen yrittäjät, yhteisöt ja asukkaat, jolloin ideoiden äänestysvaiheessa niille on jo olemassa alueen vahva tuki takaamassa äänestysmenestystä. Kivijalkaliikkeet menestyvät harvoin yksin, ilman että alueella olisi muita asiakasvirtoja houkuttelevia yrityksiä. Kivijalkaliikkeiden alueellinen yhteistyö on tärkeä yrittäjien yhteisöllisyyttä tukeva voima, joka välittyy myös asiakkaille. Pienyrittäjillä työajan mennessä usein oman liiketoimintansa harjoittamiseen, ei ylimääräistä aikaa juuri ole yhteistyön käyntiin polkaisemiseksi. Yritysluotsit ovat auttaneet yrityksiä kokoamalla alueen toimijoita yhteen pohtimaan yhteistyötä. Yhteisideointi on usein tuottanut uutta energiaa ja yritysten välistä yhteistyötä samalla alueellista elinvoimaisuutta edistäen. Yksi tällainen yhteistyönmuoto voi olla yhteisideointi osallistuvaa budjetointia hyödyntäen alueen houkuttelevuuden kehittämiseksi. Yhteistyö kaupungin ja erityisesti sen katukuvassa näkyvien kivijalkaliikkeiden kesken on kaupungin elinvoimaisuudelle tärkeää. Lisäämällä vuorovaikutusta ja ymmärrystä voivat kaikki hyötyä. Yritysyhteistyön edistämisellä voi olla merkittävä vaikutus alueellisen elinvoimaisuuden kehittymiselle sen luodessa eloa kaupunginosissa ja pitäen katukuvan eloisana. Eläväinen kaupunki on tärkeä sen yrityksille ja asukkaille, kuin myös kaupunkia matkakohteeksi suunnitteleville matkailijoille! Helsingin kaupungin yritysluotseihin saat yhteyden sähköpostitse yritysluotsit@hel.fi tai olemalla heihin suoraan yhteydessä, https://www. hel.fi/yritysluotsit Lisätietoa osallistuvasta budjetoinnista: omastadi.hel.fi Jukka-Pekka Tolvanen Yritysluotsi Helsingin kaupunki
16 Viikot 41-44/2020 • Nro 9 Helsingin seudulle tarvitaan 11 000 uutta työpaikkaa – Uudet työpaikat eivät synny tyhjiöstä, vaan siihen tarvitaan budjettiriihessä ryhdikkäitä, kasvua tukevia päätöksiä. Koronaepidemia vauhdittaa kaikkien toimialojen ja työelämän rakenneuudistusta, jossa perinteisiä työpaikkoja häviää ja tilalle syntyy kokonaan uusia tehtäviä, yrityksiä ja markkinoita. Erityisesti vientiyritysten toiminnan helpottamiseen on nyt pantava painoa, korostaa johtaja Markku Lahtinen Helsingin seudun kauppakamarista. Liikkuvuuteen sujuvuutta Työperäinen maahanmuutto ja vieraskielinen työvoima ovat Helsingin seudulle välttämättömiä kasvun varmistamiseksi. Oleskeluja työlupaprosessit on saatava kuntoon siten, että vielä tällä vaalikaudella luvat käsitellään kuukaudessa. Kauppakamari peräänkuuluttaa, että hallitusohjelmassa olevan kokonaisvaltaisen lupaprossin uudistamisen lisäksi koronakriisin aikana käynnistetään poikkeusjärjestelyjä, joilla työmatkustamiseen esteitä lievennetään ja osaajia saadaan viivytyksettä pk-seudun yrityksiin. – Tilanne on nyt kestämätön erityisesti IT-alalla, peliteollisuudessa, koneoppimiseen ja digitalisaatioihin liittyvissä tehtävissä sekä hoiva-aloilla, joihin Suomesta ei löydy osaamista. Vaarana on, että uusia työpaikkoja jää syntymättä ja uudet vientimahdollisuudet hukataan, sanoo Lahtinen. Ammatillista koulutusta Kilpailukyvyn parantamiseen tarvitaan myös korkeatasoista ammatillista osaamista. Ammatillisen koulutuksen kehittäminen uhkaa jäädä oppivelvollisuusiän laajentamisen jalkoihin. Yli 60 prosenttia opiskelijoista on aikuisia, jotka tarvitsevat jatkuvasti uutta osaamista. – Ammatillisen koulutuksen uudistus on saatettava maaliin ja resurssit on suunnattava työelämäyhteyksien vahvistamiseen eikä oppivelvollisuuden pidentämiseen. Ammatillisen koulutuksen tiivis yhteys työelämään on yrityksille erittäin tärkeä, painottaa Lahtinen. Kansainvälisiä verkostoja vahvemmaksi Koronakriisi tarjoaa mahdollisuuksia vallata uusia kansainvälisiä markkinoita, sillä korkeaosaaminen ja luotettavuus ovat nyt kovassa kurssissa. Kauppakamari ehdottaa, että valtion vuoden 2021 budjetissa elvytysrahoitusta tulisi suunnata Business Finlandin ulkomaan verkoston vahvistamiseen. Kansainvälisten verkostojen merkitys korostuu, kun yritysten on vaikea päästä käymään potentiaalisilla vientimarkkinoilla. – Vientiyritysten näkymät ovat synkentyneet syksyä kohti. Tehokasta, pitkäaikaista elvytystä olisi Business Finlandin kansainvälisten verkostojen vahvistaminen ja vielä kotimarkkinoilla toimivien yritysten rohkaiseminen uusille markkinoille vientiosaamista kehittämällä ja työperäistä maahanmuuttoa vauhdittamalla, sanoo Lahtinen. Uusia asuntoja Helsingin seudulle tarvitaan vuosittain 16 500 uutta asuntoa, jotta pk-seudun kasvuun ja elinkeinoelämän tarpeisiin voidaan vastata. Parina viime vuonna asuntotavoitteeseen on päästy, mutta nyt ennakkotiedot uusien kohteiden vähentyneistä määristä ovat huolestuttavia. – Valtion tukeman asuntotuotannon edistäminen valtionvarainministeriön budjettiesityksessä on hyvä ele, mutta se ei ole ratkaisu pk-seudun krooniseen asuntopulaan. Asuntotuotannon vauhdittamiseksi tarvitaan myös vapaarahoitteista rakentamista edistäviä toimia, joista erityisen tärkeä olisi yksinkertaistaa lupaprosesseja osana maankäyttöja rakennuslain uudistamista, painottaa Lahtinen. Kustannusosakeyhtiö Otava osti Atena Kustannuksen Sortti-asemille tuotu poistotekstiiliä lähes 120 000 kiloa Hyväkuntoiset vaatteet ja kodintekstiilit kannattaa toimittaa suoraan Kierrätyskeskukselle tai muille vaatekerääjille, joiden kautta ne päätyvät vielä uudelleen käyttöön alkuperäisessä tarkoituksessaan. H SY:n Sortti-asemille on tuotu lähes 120 000 kiloa poistotekstiiliä 10 kuukauden aikana. Keräykseen kelpaavat rikkinäiset ja loppuun kuluneet vaatteet ja kodintekstiilit. Keräykseen tuodusta tekstiilistä suurin osa kelpaa kierrätykseen. Noin 30 prosenttia tekstiilistä on sellaista, jota ei voi jatkojalostaa uusien tuotteiden raaka-aineeksi. Helsingin seudun ympäristöpalveluiden Sortti-asemilla on kerätty poistotekstiiliä lähes vuoden ajan. Tekstiiliä on tuotu keräykseen lähes 120 000 kiloa eli noin 50 kuorma-autollista. Suurin osa asemalle tuodusta tekstiilistä voidaan viedä jatkojalostettavaksi uusien tuotteiden raaka-aineeksi, mutta peräti 30 prosenttia ei voida hyödyntää materiaalina. – Sortti-asemille on tuotu vuoden aikana paljon hyvää tekstiiliä, joka voidaan kierrättää uusioraaka-aineeksi. Valitettavan paljon on myös märkää, homeista tai haisevaa tekstiiliä, jota ei voida käyttää. Olisikin erittäin tärkeää, että keräyslaatikkoon tuotaisiin vain puhtaat ja kuivat käyttökelvottomat vaatteet ja tekstiilit, toivoo HSY:n käyttöpäällikkö Marjut Mäntynen. Keräykseen kelpaavat rikkinäiset ja l o p p u u n k u l u n e e t vaatteet ja kodintekstiilit, kuten takit, housut, hameet ja paidat sekä lakanat, pyyhkeet ja pöytäliinat. Tärkeätä on, että tekstiilit ovat kuivia, hajuttomia ja homeettomia, mutta niiden ei tarvitse olla pestyjä tai tahrattomia. Märkä ja homeinen tekstiili saattaa pilata suuren erän, joten niitä keräysastiaan ei saa tuoda. Keräykseen ei saa tuoda myöskään peittoja, tyynyjä, mattoja eikä alusvaatteita tai sukkia. – Tekstiilien kierrätys on vaativa ja monivaiheinen prosessi ja on tärkeää, että materiaali säilyy riittävän hyvänä koko käsittelyprosessin, Mäntynen painottaa. HSY esilajittelee kerätyn tekstiilin, jonka jälkeen se viedään Turkuun odottamaan jatkokäsittelyä. Lounais-Suomen Jätehuolto Oy käsittelee materiaalina hyödynnettäväksi kelpaavat poistotekstiilit pilottilaitoksessa Paimiossa kierrätyskuiduksi teollisuuden tarpeisiin. Poistotekstiili maksaa Sortti-asemalle tuotuna 10 euroa kuutiolta tai kaksi euroa parinsadan litran säkiltä. Hinta on vain puolet sekajätteen hinnasta. Jätesäkki kannattaa jättää hieman vajaaksi, jotta se mahtuu paremmin poistotekstiilien keräyssäiliöön. Maksulla katetaan tekstiilin käsittelykuluja. Poistotekstiilin kierrättäminen on yksi lukuisista toimenpiteistä, joiden avulla HSY tavoittelee pääkaupunkiseudulla kotien jätteille 60 prosentin kierrätysastetta vuoteen 2025 mennessä. Hyväkuntoiset vaatteet ja kodintekstiilit kannattaa toimittaa suoraan Kierrätyskeskukselle tai muille vaatekerääjille, joiden kautta ne päätyvät vielä uudelleen käyttöön alkuperäisessä tarkoituksessaan. Presidentti Mauno Koiviston muistomerkkikilpailu avattu Presidentti Mauno Koiviston muistomerkin toteutuksesta järjestetään suunnittelukilpailu. Tavoitteena on, että toteutettavaksi valittava muistomerkki on valmis ja sijoitettuna paikalleen Pikkuparlamentin puistoon 25.11.2023, kun presidentti Koiviston syntymästä tulee kuluneeksi 100 vuotta. Suunnittelukilpailu julkistettiin torstaina 1. lokakuuta. Kilpailun järjestämisestä vastaa valtioneuvoston kanslian joulukuussa 2019 asettama muistomerkkitoimikunta. Pääministeri emeritus Paavo Lipposen johtamana muistomerkkitoimikunta kutsuu kaikkia suomalaisia ja Suomessa pysyvästi asuvia ammattitaiteilijoita osallistumaan kilpailuun. Kaikista entisistä Suomen tasavallan presidenteistä on toteutettu virallinen muistomerkki. Muistomerkit sijaitsevat Helsingissä, ja ne on lahjoitettu valmistumisen jälkeen Helsingin kaupungille. Presidentti Koiviston muistomerkkikilpailu jatkaa tätä perinnettä. Aikataulu ja palkinnot Kilpailuehdotukset on jätettävä viimeistään 15.4.2021. Kilpailun tulokset julkistetaan 1.9.2021. Palkintoihin varattu summa on yhteensä 55 000 euroa ja se jakaantuu seuraavasti:1. palkinto 20 000 €, 2. palkinto 15 000 €, 3. palkinto 10 000 € Lisäksi palkintolautakunta voi jakaa kaksi 5 000 euron tunnustuspalkintoa. Palkintolautakunnan kokoonpano Palkintolautakuntana toimii presidentti Mauno Koiviston muistomerkkitoimikunta: Paavo Lipponen, pääministeri emeritus, (puheenjohtaja) Timo Lankinen, alivaltiosihteeri, valtioneuvoston kanslia (varapuheenjohtaja) Antti Ahlava, arkkitehti, professori, Aalto-yliopisto Heikki Allonen, diplomi-insinööri, omaisten edustaja Pirjo Sanaksenaho, professori, Aalto-yliopisto Sami Sarvilinna, kansliapäällikkö, Helsingin kaupunki Maija Tanninen-Mattila, taidemuseon johtaja, HAM Helsingin taidemuseo sekä Suomen Taiteilijaseuran nimeäminä taiteilijajäseninä: Kaarina Kaikkonen, kuvanveistäjä Antti Tanttu, kuvataitelija Palkintolautakunnan sihteerinä toimii lainsäädäntöneuvos Sanna Helopuro valtioneuvoston kansliasta ja kilpailun välityshenkilönä kilpailuasiamies Aura Lehtonen Suomen Taiteilija-seurasta. Kustannusosakeyhtiö Otava on ostanut tänään allekirjoitetulla sopimuksella Atena Kustannuksen pääomistaja Svenska folkskolans vänner r.f:n osakekannan. Atena on yleiskustantamo, joka julkaisee viitisenkymmentä kaunoja tietokirjaa vuodessa. Se tunnetaan muun muassa Henriikka Rönkkösen, Roope Lipastin ja Mikko Porvalin teoksista sekä Thomas Eriksonin menestyskirjoista, joista tunnetuin on Idiootit ympärilläni. Atenan julkaisema teos on voittanut Tietokirjallisuuden Finlandia-palkinnon viisi kertaa. – Atenalla on mennyt viime vuodet mainiosti niin kirjallisesti kuin taloudellisestikin, sanoo Atenan kustantaja Ville Rauvola. – Moni asia on kuitenkin myllerryksessä kirjamaailmassa. Siksi tästä eteenpäin on hyvä jatkaa osana vakaata ja arvostettua kirjakonsernia, missä pystymme vieläkin paremmin työskentelemään kirjailijoidemme ja kirjojemme hyväksi. – Atenan myynti on osa SFV:n uutta sijoitusstrategiaa, jossa keskitämme omistuksemme pörssiosakkeisiin ja kiinteistöihin, kertoo SFV:n kansliapäällikkö Johan Aura. – Olemme ylpeitä Atenan kehityksestä sekä henkilöstön ammattitaidosta. Haluamme myydä osakkeemme kirja-alan luotettavalle toimijalle, joka turvaa yrityksen jatkuvan menestyksen. – Atena on hyvin hoidettu kustantamo, joka on toiminut pitkäjänteisesti ja tuloksellisesti koko olemassaolonsa ajan tarjoten laadukasta ja ajankohtaista sisältöä lukijoille. Tämä yrityskauppa on osa Otavan pitkän aikavälin strategiaa, jolla haemme kasvua nykyistä kustannusohjelmaamme täydentävällä toiminnalla, kertoo Otavan toimitusjohtaja Pasi Vainio. Atena jatkaa kustannustoimintaansa omalla nimellään ja julkaisuohjelmallaan sekä vanhalla henkilöstöllään. Yrityksen toimipaikkana pysyy Jyväskylä. Ilmoitus RööperinLehdessä tuo kauppaa.
17 Nro 9 • Viikot 41-44/2020 Pk-yritysbarometri: Yritysten näkymät romahtivat Helsingissä Yritykset ovat olleet kuluvana vuonna poikkeuksellisessa tilanteessa koronaviruspandemian aiheuttamien vaikutusten vuoksi. Poikkeuksellinen tilanne heijastuu suoraan pienten ja keskisuurten yritysten suhdanneodotuksiin, jotka heikentyivät voimakkaasti niin Helsingissä kuin muuallakin Suomessa. Suhdannenäkymien saldoluku laski koko maassa keväästä 20 yksiköllä arvoon -11. Pk-yrityksistä 21 prosenttia arvioi suhdanteiden paranevan seuraavien 12 kuukauden aikana ja 32 prosenttia arvioi niiden heikkenevän, selviää 9.9.2020 julkistetussa Pk-yritysbarometrissa. – Suhdannenäkymät romahtivat Helsingissä vielä keskimääräistä enemmän, mikä kertoo pandemian vaikutusten kohdentumisesta varsinkin pääkaupungin yritystoimintaan. Suhdannenäkymien saldoluku laski Helsingissä 24 yksiköllä arvoon -8, kun se alkuvuonna oli vielä +16, painottaa Helsingin Yrittäjien toimitusjohtaja Tiina Oksala. Paranemista ennakoi 24 prosenttia (keväällä 33 %) ja heikkenemistä 32 prosenttia (keväällä 16 %) helsinkiläisistä pk-yrityksistä. Suhdanteiden arvioi pysyvän ennallaan 44 prosenttia yrityksistä (keväällä 51 %). – Kyselyssä selvitettiin erikseen myös koronan vaikutuksia yritystoimintaan. Helsingissä liiketoiminta pysähtyi 33 prosentilla vastaajista. Muuttuneessa tilanteessa panostettiin erityisesti työn uudelleenorganisointiin (29 %), uusiin tuotteisiin/palveluihin (29 %) sekä uusiin toimintatapoihin (27 %), kertoo Helsingin Yrittäjien puheenjohtaja Mari Laaksonen. Helsinkiläiset yritykset hakivat keväällä tukea ja lainaa yritysten toimintaan tai omaan toimeentuloonsa useammin kuin maassa keskimäärin. Business Finlandin kehittämisrahaa haki 27 prosenttia ja ELY-keskuksen 17 prosenttia vastaajista. Yksinyrittäjätukea on hakenut 10 prosenttia ja yrittäjän työttömyysturvaa 10 prosenttia yrittäjistä. Pankkilainaa on hakenut 8 prosenttia ja Finnveran takausta 8 prosenttia helsinkiläisistä yrityksistä. Pk-yritysbarometri Suomen Yrittäjät, Finnvera sekä työja elinkeinoministeriö tekevät kaksi kertaa vuodessa Pk-yritysbarometrin, joka kuvaa pk-yritysten toimintaa ja taloudellista toimintaympäristöä. Tutkimuksessa kysytään pienten ja keskisuurten yritysten odotuksia tulevalle 12 kuukaudelle. Pääkaupunkiseudun yhteisen löytöeläintalon yhteystiedot muuttuivat Kissa löytöeläintalossa. Kuva: Matti Miinalainen. Helsingin eläinsuojeluyhdistys HESY ry huolehtii 1.10.2020 alkaen Helsingin, Vantaan, Espoon, Kauniaisten ja Kirkkonummen löytöeläinten tilapäisestä hoidosta. Löytöeläintoiminta jatkuu nykyisissä tiloissa Helsingin Viikissä, mutta palveluntuottaja ja yhteystiedot vaihtuvat. Löytöeläintalon uudet yhteystiedot ovat 1.10.2020 alkaen: puhelinnumero 040 198 0778, sähköpostiosoite viikki@hesy.fi ja . osoite Koetilantie 13, 00790 Helsinki. Helsingin kaupunkiympäristölautakunnan ympäristöja lupajaosto hyväksyi Helsingin eläinsuojeluyhdistys HESY ry:n tarjouksen löytöeläintoiminnan tuottamisesta 4.6.2020. Sopimus on kolmivuotinen ja siihen sisältyy mahdollisuus kahden vuoden jatkosopimukseen. Aiemmin löytöeläintoiminnan järjestämisestä vastasi Kiantime’s Oy. Löytöeläintalossa järjestetään myös eläinsuojelulain nojalla haltuun otettujen eläinten tilapäinen hoito. Eläinsuojelulaki edellyttää, että kunnat järjestävät irrallaan tavattujen ja talteen otettujen lemmikkieläinten hoidon 15 vuorokauden ajan. Jos eläimen omistajaa ei löydy 15 vuorokauden aikana, voidaan eläin lain mukaan sijoittaa uudelleen tai lopettaa. Jatkohoito ja uudelleen sijoittaminen on ensisijainen vaihtoehto. HESY ry huolehtii eläinten jatkohoidosta ja sijoittamisesta lakisääteisen 15 vuorokauden hoitoajan päätyttyä. Helsingin digitaalinen kaupunkikasviopas on julkaistu Palkittiin vuoden kuntatekniikan saavutuksena Kaupunkikasviopas linjaa, miten Helsinki säilyttää tunnusomaisen kasvilajistonsa, mutta vastaa samalla kaupungin muuttuviin tarpeisiin ja kehittää kaupunkiluonnon monimuotoisuutta. Oppaan lajiluettelon sadoista puista, pensaista, perennoista ja kukkasipuleista kuka tahansa voi tarkistaa, mitkä kasvit menestyvät kaupunkiympäristön vaativissa olosuhteissa – eli mitä myös omalle pihalle kannattaa istuttaa. Helsinki haluaa kehittää kasvillisuutensa kestävyyttä, elämyksellisyyttä ja pitkäikäisyyttä vaativassa kasvuympäristössä sekä varautua ilmastonmuutokseen. Samalla kaupunki haluaa vaalia kaupunkiluonnon monimuotoisuutta ja Helsingille ominaista kaupunkikuvaa rikkaan kasvija kulttuurihistorian pohjalta. Nyt julkaistu digitaalinen kaupunkikasviopas helpottaa Helsingin kasvillisuuden suunnittelua näiden tavoitteiden mukaisesti ja jakaa Helsingissä kerätyt pitkäaikaiset käyttökokemukset ja kehittämishankkeiden tulokset kaikkien käyttöön. – Kaupunkikasviopas ottaa ilmastonmuutokseen ja ekosysteemien köyhtymiseen kantaa käytännön tasolla. Se kertoo, miten säilytämme Helsingille tunnusomaista kasvillisuutta, mutta vastaamme samalla muuttuviin tarpeisiin ja kehitämme monimuotoisuutta. Vastaavaa opasta ei löydy mistään muualta, kertoo Satu Tegel, Helsingin kaupunkiympäristön toimialan suunnitteluasiantuntija. Opas on tarkoitettu erityisesti viherympäristöjä ammatikseen suunnitteleville, mutta siitä löytyy hyödyllisiä tietoja myös asukkaille, päättäjille ja opiskelijoille. Suositukset koskevat julkisessa tilassa käytettäviä kaupunkipuita, pensaita, köynnöksiä, perennoja ja kukkasipuleita. Tunnistettavan Helsingin säilyttämistä, ilmastonmuutokseen varautumista Kaupungin kasvillisuutta tarkastellaan oppaassa kahdesta suunnasta. Toisaalta tärkeää on tunnistettavan Helsingin säilyttäminen, eli tyypillisten lajien ja eri aikakausien asuinalueille ominaisen ilmeen suojelu. – Haluamme ylläpitää ja huomioida monumenttien ja rakennusten lisäksi myös sitä, millaiset puiden siluetit ovat tyypillistä Helsinkiä. Esimerkiksi lehtikuusi on monelle symboli Helsingin perinteisestä kasvillisuudesta, Tegel kertoo. Toinen tavoite on uudenlaisen lajiston lisääminen. On saatu oppeja ja vahvistusta siitä, millaiset lajit menestyvät alueella hyvin. Samalla tieto haitallisista vieraslajeista on lisääntynyt, ja lajeja on päivitetty myös näiden osalta. Kaupunkiympäristön muuttuvat tarpeet on huomioitu myös paremmin: esimerkiksi kapeakasvuiset ja pienet kukkivat puut ovat haluttuja uusilla tiiviisti rakennetuilla asuinalueilla, ja lajivalikoimaa on niiden osalta lisätty. – Puuvartisten lajien määrää on kasvatettu 20 prosentilla, ja ruohovartiset perennat sekä kukkasipulit on tuotu mukaan täysin uusina kategorioina. Emme tiedä tarkalleen, millainen tuleva ilmastomme on. Lajivalikoiman tietoinen lisääminen on paras tapa varautua ilmastonmuutokseen, Tegel sanoo. Kuka tahansa voi katsoa oppaasta, millaiset kasvit menestyvät Helsingissä ja miten kasvilajistoa ja monimuotoisuutta kaupungissa kehitetään. Luettavaa löytyy runsaasti, sillä oppaasta löytyy ylätason linjausten lisäksi tietoa noin 500 puuvartisesta kasvista (puut, pensaat, köynnökset), 200 ruohovartisesta kasvista sekä sadasta kukkasipulista. Tuore opas palkittiin 1.10.2020 Suomen Kuntatekniikan yhdistyksen toimesta ”vuoden kuntatekniikan saavutuksena”. Tegelin mukaan palkinto kertoo siitä, että kaupungin viheralueet ovat nousemassa yhtä korkeaan arvostukseen kuin perinteinen infrastruktuuri. Samalla palkinto on osoitus pioneerityöstä, jota Helsingin kaupunki tekee kaupunkikasviston kehittämisen saralla. Oppaan kehittämistä jatketaan aktiivisesti, sillä sekä kotimaan että EU:n lainsäädäntö ja ilmastonmuutoksen eteneminen vaikuttavat kasvisuosituksiin. – Monimuotoisuuden kehittäminen on myös aloitettu vasta yhdestä kulmauksesta. Jatkamme siihen syventymistä miettien esimerkiksi sitä, mitkä puut ja pensaat tarjoavat kaupunkieliöstölle parasta mahdollista ravintoa, Tegel sanoo. Istutuksia Hyväntoivonpuistossa Jätkäsaaressa.
18 Viikot 41-44/2020 • Nro 9 KULTTUURI Risto Kolanen Syyskuun kulttuurikierros Opetusja kulttuuriministeriöltä oli haettavissa kesällä enintään 9,6 miljoonaa euroa korona-avustuksina kulttuuritapahtumille. Reetta Ristimäki (vas.), Joel Mäkinen ja Linda Hämäläinen ovat vaikuttavia laulajia ja näyttelijöitä sota-ajan tunnelmaillassa Hakasalmen huvilassa. Kuva: Tanja Ahola. Stella Lappalainen ja Joona Saturi ovat valloittava pari Ronjan ja Birkin kilpailijasukujen nuorina rakastavaisina. Kuva: Jarmo Kuvaja. Näyttelijä-teatterinjohtaja Heikki Lund on saanut mieluisaksi tehtäväkseen esittää runoilija Eino Leinoa monessa paikassa, myös Asuntomessujen 2020 avajaisissa. Kuva: Riitta Salasto. Sielukas balladilaulaja Emma Klingenberg on tehnyt hienon lauluesityksen Tove Janssonin viisuihin. Kuva: Karl Vilhjálmsson/Svenska Teaternn. Navethalian Jakomökki -kesäesityksessä mökkiperheiden lapsia esittävät ihastuttavan raikkaat Milla Hutri (vas.) ja Jenni Rantala. Kuva: Sandra Saulo. Avustusta saivat hakea rekisteröityneet yhteisöt ja säätiöt, jotka järjestävät taideja kulttuurifestivaaleja sekä muita taideja kulttuuritapahtumia vakiintuneesti. Opetusja kulttuuriministeriö pyrkii tekemään päätökset syyskuun loppuun mennessä. Hakasalmen lamput hehkuvat kauniisti Musiikkiteatteriesitys ”Hakasalmen lamput palavat yhä” vie kevättalven 1944 herkkiin tunnelmiin kaupunginmuseona toimivassa Hakasalmen huvilassa. Sotatalven kohtalot tapahtumat juuri esityspaikassa, joten sitä ei voi pahemmin viedä muualle. Mikä harmi, koska lamput palavat hyvin uskottavasti. Tämäkin jäi koronan jalkoihin. Vain yksi esitys oli maaliskuulla, nyt toinen elokuulla. Siinäkö kaikki, jään ihmettelemään. Muutosta kuunnelmaksi tosin mietitään. Aution museon yläkerrassa istuu Taideteollisuuskeskuskoulun opiskelija, nuori sotilas, joka on tullut lomalle piirtääkseen harjoitustyönsä loppuun tietämättä, pääseekö hän rintamalle palattuaan enää koskaan kotiin. Nuori naisopiskelija on ollut koko päivän huvilan kellarissa tarkastamassa sinne evakuoituja esineitä. Nyt hänen on häädettävä sotilas työnsä äärestä. Aikakauden sävelmät ja Annamari Kähärän sota-ajan runoihin säveltämät laulut lohduttavat ja rohkaisevat museon väkeä. Anna Kortelaisen käsikirjoittaman näytelmän esittävät historiaa paljon käsitellyt Reetta Ristimäki sekä nuoret TEAK:n kasvatit Linda Hämäläinen ja Joel Mäkinen. He ovat hyvin vaikuttavia erilaisina tulkitsijoina. Rytminvaihdokset puheesta lauluihin toimivat mainiosti. Mäkinen on paljon myös pianossa. Kuulemme säveliä mm. Yrjö Jylhän, Unto Kupiaisen, Aila Meriluodon runoihin. Sirkka Seljan ”Olen kanssasi rintamalla” vaikuttaa: – Jos sinun on väsy, olkoon minun ajatukseni pehmeä vuode / jolle voit painaa uupuneen pääsi. / Jos sinä haavoitut, haavoitun minäkin… / jos sinä kaadut, – kulkekoon sama luoti minunkin lävitseni… Rakkaus ylittää Helvetinkuilun Astrid Lindgrenin rakastettu ”Ronja Ryövärintytär” nähtiin Pakkasmäen kesäteatterissa Teatteri Hyökyvuoren esityksenä. Vauhdikkaan ja opettavaisen esityksen ohjasi Leena Gardiner. Pääosissa ovat suloinen, aluksi turhan vihainen, Stella Lappalainen Ronjana ja komea musikantti Joona Saturi poikana, jotka ovat olleet ohjaajan löytöjä jo Vaskivuoren lukion Cracy for You –musikaalissa. Pakkasmäen amfiteatterimaista luonnonnäyttämöä käytettiin taitavasti ison joukon voimin. Tarinahan kertoo tytöstä, joka syntyy samana päivänä kun salama iskeytyy hänen kotilinnoitukseensa. Linnoitus repeää kahtia ja väliin syntyy uhkaava Helvetinkuilu. Ronjan isän johtama ryövärijoukko asuttaa linnoituksen toista puolta, toiselle puolelle linnoittautuu pitkäaikaisen vihollisen rosvojoukkio. Kun Ronja seikkailee Helvetinkuilun reunalla, hän kohtaa Birk-nimisen pojan ja heistä tulee siitä hetkestä lähtien erottamattomat. Rakkautta kylmän sodan maailmassa! Tarina on koko perheen satumainen seikkailu, joka kertoo kaiken voittavasta ystävyydestä, ennakkoluulojen murtamisesta, itsenäistymisestä ja vapaudenkaipuusta. Runosielu Eino Leino juhlisti Asuntomessut Asuntomessut avattiin kolmannen kerran Tuusulassa 50 vuoden aikana. Kulttuurilla oli vahva sija juhlamenoissa. Runoilija ja lehtimies Eino Leino oli usein nähty vieras Tuusulanjärven taiteilijakodeissa ja Rantatien täyshoitoloissa sekä Hyrylän upseerikerholla 1900-luvun alussa. Tarkkasilmäisimmät ovat tavanneet tämän kuuluisan poeetan myös tällä vuosituhannella, esimerkiksi Tuusulan edellisillä vuoden 2000 Nummenharjun Asuntomessuilla. Tänäkin vuonna hän kommentoi elämää ja Asuntomessuja myös Rykmentinpuistossa. Leinon hahmossa esiintyi Keski-Uudenmaan Teatterin johtaja Heikki Lund, joka on pitkään esittänyt paikkakunnan suurta poikaa. Lund on sisäistänyt poeetan hahmon täysin ja melkein muuttunut Leinoksi. TuusVox on Tuusulanjärven alueella toimiva tuore lauluyhtye. Yhtyeessä laulaa alueella asuvia tai toimivia musiikin ammattilaisia, jotka ovat kesäksi lyöttäytyneet yhteen ”Mun Tuusula”-nimisen laulun merkeissä. Se on kunnan tilaama kuoroteos, jonka sävelsi Salla Markkanen. Kotiseutuaiheiset sanat on koottu tuusulalaisten koululaisten kirjoittamista runoista. Avajaisissa kuultiin Mun Tuusula –teoksen ensiesityksen lisäksi Kaj Chydeniuksen säveltämä ”Laulu oravasta”. Tove Jansson viisuja koko kansalle Laulaja-näyttelijä Emma Klingenberg on parisen vuotta tutkinut Tove Janssonin laulujen lyriikoita ja hän haluaa esittää löydöksiä yleisölle, aluksi konsertin muodossa. Musiikki oli tärkeä osa Tove Janssonin elämää ja taiteellista luomista. Hän omistautui laulutekstien tekemiseen jo lapsena ja jatkoi niiden kirjoittamista läpi elämän. Repertuaari kasvoi ajan mittaan laajaksi, käsittäen rakkauslauluja, irstaita lauluja, lauluja merelle, luonnolle, ystäville ja Muuminlaaksolle, teatteriesityksiin kirjoitettuja lauluja sekä lauluja, joita hän itse soitti Klovharun saarella, kun tuuli suhisi ja haitari houkutteli enemmän kuin maalauskangas. Laulajaa kiinnostaa se, mistä lähteestä Toven laulujen sanat pulppusivat? Kuka häntä oli opettanut? Millaista musiikkia hän itse kuunteli? Ja voiko tosiaan pitää paikkansa, että Tove Jansson ja ruotsalainen kansanpuistoviihdyttäjä Povel Ramel tekivät yhteistyötä? ”Tove Jansson visdiktaren” on värikäs ja rutkasti huumoria sisältävä konserttiesitys, jossa Toven lyriikoita esitetään täysin uusin sävellyksin ja sovituksin. Kolme muusikkoa säesti; en huomannut Toveen keskittyneen laulajan esitelleen heitä? Toki tuttujakin kuulimme Vuotalon Vuosalissa, kuten ”Höstvisan”. Laulun kertosäe kuuluu ruotsiksi: ”Skynda dig älskade, skynda att älska, dagarna mörknar minut för minut...” Kuulimme lyhyemmän päiväversion konsertista. Esityksen tuotti Klingenberg yhteistyössä Svenska Teaternin kanssa. Suomenruotsalainen näyttelijä ja laulaja on aiemmin tulkinnut esim. Edit Piafia ja Viirus-teatterin aulassa ”Chelsea Hotellin” lauluja. Intohimona on aina ollut tarinoiden kertominen, ja nimenomaan musiikin kautta. Hupaisaa mökkielämää Vantaan Näyttämön Navethaliassa esitettiin ”Jakomökki”. Se on hupaisa, hyvin todentuntuinen kesänäytelmä mökkielämästä – rajoitetulle yleisölle tämäkin. Esitys meni jo syksyllä 2019 ja palasi kesällä ohjelmistoon hetkeksi. Muuta laajempaa tuotantoa, ”Badding” ei pystytty toteuttamaan. Hyvä, että Hiekkaharjun vanhassa isossa navetassa oli kesäteatteria. Tämä esitys oli uudestaan tervetullut. Moni ei ehtinyt sitä syksyllä vielä katsomaan. Jakomökki on kertomus kahdesta pariskunnasta, jotka vuokraavat yhdessä kesämökin. On leppoisaa oleilua, ihmissuhdedraamaa ja yllätysvieraita. Mökkielämä alkaa olla lopuillaan. Moni tunnistaa omalla tai toisten mökillä henkilöhahmoja, joihin voi samaistua. Mukana on kädetön nörttimies, voimakastahtoisia naisia, hienostorouvaa ja kaljatölkki -kädessä miestä. Mökillä parisuhteet joutuvat koetukseen,
19 Nro 9 • Viikot 41-44/2020 SAMPO XX kokosi kotimaiset voimat Eero Ahre on huikentelevaisen mainio kreivi, joka nousee arkusta juhlimaan syntymäpäiväänsä Teatteri Hevosenkengän Kummituskekkereissä Sampofestivaalilla. Kuva: Miska Reimaluoto. Grus Grus-teatteriin kuuluva visuaalisen teatterin duo Livsmedlet haastaa itsensä ainutlaatuisissa nukketeatterin ja koreografian kohtaamisissa Invisible Lands -esityksessä. Kuva: Pernilla Lindgren. ”Nimbu-norpan päiväuni” kertoo tarinan pienestä, uteliaasta ja rohkeasta ”Saimaan-rengasmerkistä” Sampofestivaalilla. Kuva: Anne Lihavainen. SAMPO-nukketeatterifestivaali oli 26.-30.8.2020 poikkeuksellinen poikkeuksellisina aikoina ja suomalaisten nukketeatterien kanssa. Kaikki esitykset ja tapahtumat olivat yleisölle ilmaisia. Niitä oli kaikenikäisille, lapsille ja aikuisille, sisällä ja ulkona. Lastenkulttuurikeskus Annantalolla katsoin Teatteri Hevosenkengän miesten mainion, hauskan ja opettavaisen Kummituskekkerit -esityksen perheen pienimmille. Autiotalon vanhat kummitukset valmistautuvat vanhuudenhöperön kreivi Konrad von Knackenhausin synttärijuhliin. Hän herää juhliinsa arkusta. Paljon syntyy hupia pienemmästä ällötyskakkulahjasta ja vieraaksi tulevan Sulo Sacherin Espoon kaupungin 550v-juhlista varastamasta kakusta. Nukketeatteriveteraani Eero Ahre on erinomaisen notkealiikkeinen kreivinä, ja Paul Heiman humoristinen kakkuvarkaana. Kilon poliisitkin tulevat varkaan perässä. Lapset eläytyivät hyvin esitykseen ja antoivat kreiville ohjeita siitä, mihin kakku on piilotettuna. Huikein näkemäni esitys oli visuaalisen teatterin duon Livsmedlet ”Invisible Lands” -esitys, joka haastoi itsensä ainutlaatuisissa nukketeatterin ja koreografian kohtaamisissa. Livsmedlet on kaksikko, johon kuuluvat Ishmael Falke ja Sandrina Lindgren, jotka työskentelevät yhteistyössä Grus Grus -teatterin kanssa. Vaikuttava kokemus syntyi Euroopan pakolaiskriisin 2015 syksynä. Näemme miniatyyrikoossa kuvattuna tinasotilaan kokoisia sotajoukkoja, pakolaisia ja piikkilankoja ihmiskehon osien, niskan, olkapäiden ja jalkojen, päällä kuvattuna. Maantiede ja politiikka laajennetaan fyysisesti ja muunnetaan orgaanisiksi suorituskykyalustoiksi ruumiimme ja opimme, mistä kosketus, läsnäolo ja kestävyys oikeastaan tarkoittavat. Nukketeatteri Ofelia on kiertoteatteri, jonka esityksiä voi tilata päiväkoteihin, kouluihin, palvelurakennuksiin, kulttuurikeskuksiin, kirjastoihin ja erilaisiin koko perheen tapahtumiin ympäri vuoden. Festivaalilla näimme kaksi esitystä, joiden päätekijä on Anne Lihavainen. Uudempi ”Nimbu-norpan päiväuni” kertoo tarinan pienestä, utelias ja rohkeasta Saimaan-rengasmerkistä. Vedenalainen maailma ja oudot olennot, jotka lentävät kotikallion ohitse, saivat Nimbun evät liikkeelle, ja se lähtee seikkailemaan kotivesien ulkopuolella. Mutta mistä Nimbu haaveilee? lähes sanaton esitys kysyy. Nukketeatteri Ofelia on näöin auttamassa ja tukemassa saimaannorpan hyväksi tehtävää suojelutyötä. Karolina Ginmanin ohjaama tanssiesitys A Human Ensemble esittää yhdeksän yhtäaikaista sooloa Cirkon Maneesissa. Edessä heistä Gesa Piper, takana Saija Lehtola (vas.) ja Inari Virmakoski. Kuva: Laura Rämö. Asta Rentola tekee hukean koomisen, mutta samalla puhuttelevan Alasti-monologin Valtimonteatterissa. Kuva: Saara Kumpulainen. Rautatieaseman Kulttuurihallissa oli syyskuun esillä Helene20-taidenäyttely. Kuvassa Elli Maanpää ja Helenen peilikuva -teoksensa. Kuva: Raimo Granberg. mustasukkaisuutta on ilmassa. Ronskia huumoria löytyy. Yleisö elää mukana ja nauraa. Komedia päättyy hyvin, toinen pariskunta ostaa mökin. Näyttelijät vetävät hienosti; varsinkin esityksen lapset Venla ja Tapio ihastuttavat Milla Hutri ja Jenni Rantala. Käsikirjoituksesta vastaavat Kaisa Jänis ja Lauri Janis tuovat mökkielämää rohkeasti esille Sini Keinäsen ohjauksessa. Seikkailut ja kommellukset maistuivat tässä kesäkeitossa. Ihmiskokoonpanon tanssia järjen tuolla puolen ”A Human Ensemble” on yhdeksän yhtäaikaista sooloa ja esiintyjäryhmän kollektiivisesta esi-tajunnasta kumpuava tapahtumakudelma Uuden sirkuksen keskus Cirkon Maneesilla. Demoesityksen näin keväällä Kaapelilla. Esitystä on harjoiteltu Zodiakissa ja Kulttuurikeskus Sähinässä Lauttasaaressa. Yhdeksän ihmistä erilaisista ammattitaustoista, (tanssi, performanssi, kuvataide, lääketiede ym.) ja ikäluokista (25–79 -vuotiaita), antautuvat tarkasti ilmaistulle ruumiintajunnanvirralle yhtaikaisen sitoutumisen ja irti päästämisen tilassa. Jylhässä tilassa, lämpimän okran sävyn syleilyssä, esiintyjät muotoilevat ”näyttämöllisen ehdotuksensa syvyyksiä, keveyksiä, hurjuuksia, herkkyyksiä, vakavuuksia ja hulvattomuuksia järjen tuolla puolen”. Teoksen kuriton musiikillinen kenttä on nostalginen sukellus niin klassisiin kuoroteoksiin kuin garageen ja 60-luvun pop-rockiin. Teos avautuu katsojalle alati muuntuvana vuorovaikutuksien villinä verkostona. Se pohjautuu koreografi Karolina Ginmanin tutkimaan psykofyysiseen praktiikkaan, ”ehdotus vapaan assosiaation uudelleenmuotoilusta runolliselle ruumiille”. Esiintyjinä ovat Ingrid André, Leila Kourkia, Saija Lehtola, Marlon Moilanen, Jan Nyberg, Gesa Piper, Pihla Sudenyö, Inari Virmakoski ja Minja Yletyinen. Ginman tapasi tanssijaryhmänsä ensi kertaa jo 2018 Mad Housen työpajassa, joten esitystä on tehty ajan kanssa. Teosprosessin aikana työryhmän ja demoyleisön kumppaneina ovat kulkeneet psykoanalyytikko, psykologi Anne Kotkavirta sekä psykoanalyytikko, filosofi Jussi Kotkavirta. Alastomuus ilmaisee paljon Asta Rentolan monologinäytelmä ”Alasti” käsittelee alastomuuteen liittyviä tunteita, vapautta ja pelkoa. Alastomuuden haavoittuvuus asuu vanhuksen Aino Virran hahmossa. Vanhus käy loppuelämän taivaltaan näyttelijänä ja osittain ehkä yksinäisenäkin. Vanhalle naiselle alastomuus on varmasti vielä herkempi asia kuin nuorille vähäpukeisille naisille. Alastomuus näyttämöllä on ollut aina tabu, vaikka sitä näkeekin nykyään useammin. Alastomana ollaan täysin suojaa vailla, ja siksi olla alasti on ilmaisuvoimainen olotila. Olemme sitä, mitä olemme, tässä ja nyt. Asta Rentola onnistuu hienosti vangitsemaan tilan ja yleisön tarinaansa Kari Rentolan ohjauksessa Valtimonteatterissa. Teos on syvällinen ja puhutteleva. Liioiteltu liikekieli ja rekvisiitta (puhelut, jeesus alastomana ristillä, akvaariokala) on tarkoin mietitty alastomuuden kokonaisuuteen, jossa välillä otetaan avuksi muovi, johon esittäjä kääriytyy, mutta vain hetkeksi. Oppinsa Asta Rentola on saanut englantilaisessa opinahjossa Guildford School ov Actingissa lähellä Lontoota. Hänen esittämistä näyttämöllä on verrattu myös mykkäelokuvan suuriin tähtiin. Tarinan kautta etsittiin vastausta kysymykseen, miksi tuntuu niin erilaiselta riisuutua alastomaksi omasta päätöksestä, kuin että joku toinen pyytää riisuutumaan? Tarinan Virta on näytellyt nuorena alastonkohtauksissa, ja työ on jättänyt elinikäistä pohdittavaa. Valoa ja varjoa Rautatieaseman Kulttuurihallissa HELENE20-taidenäyttely toi syyskuulla yhteen itse mestarin, nuoret taitelijat ja poikkeuksellisen ajan. Viime keväänä käynnistyneen kokonaisuuden taustalla on nuorten taiteilijoiden ja taiteen tukeminen haasteellisena aikana. Taidetukiprojektin kuusi nuorta taiteilijaa Elli Maanpää, Emilio Mäkipää, Janne Jääskeläinen, Aura Latva-Somppi, Marika Schulze ja Alma Peltola saivat alkusyksyksi teoksensa valmiiksi. Niistä oli taidenäyttely päärautatieaseman uudessa Kulttuurihallissa 15.9.–25.9.2020. Maanpään esikoislastenkirja ”Varis, joka halusi olla satakieli” julkaistiin digitaalisesti näyttelyn aikana. Teemana oli tämän ajan valojen ja varjojen tallentaminen. Heidän inspiraationaan on ollut lapsena loukkaantunut ja koko elämänsä kivuista kärsinyt Helene Schjerfbeck (1862-1946) ja yksi hänen viimeisimmistä töistään ”Omakuva, valoa ja varjoja”. Kulttuurihallista näyttely siirtyi 29.9. Helsinki Hospitaliin (Bulevardi 22) ennen kuin teokset siirtyvät Hagelstamille huutokaupattavaksi. HELENE20-teosten huutokauppa huipentuu Syöpäsäätiön juhlatoimikunnan järjestämään tiedegaalaan marraskuussa. Varat lahjoitetaan lyhentämättömänä Syöpäsäätiölle ja suomalaiseen syöpätutkimukseen. Teksti: Risto Kolanen
20 Viikot 41-44/2020 • Nro 9 Miehestä moneksi: Claes Andersson! Kun ihmisen elämä on valtava runsauden sarvi, uskomaton elämänkaari, siitä on vaikea kirjoittaa elämäkertakirjaa. Mitä ottaa mukaan, mitä jättää pois? Tätä ongelmaa on joutunut elämäkertakirjaa kirjoittaessaan pohtimaan Riitta Kylänpää tehdessään ansiokkaan laajaa teosta ”Utelias mieli – Claes A nderssonin elämä”, 351 s (Siltala 2020). Elämäkertakirjat ovat Kylänpäälle sinänsä tuttuja, hänen Pentti Linkola-kirjansa palkittiin Tieto-Finlandialla. Claes Andersson -kirja ei yllä erinomaisuudestaan huolimatta samalle tasolle. Tavaraa on ollut liikaa. Claes Andersson oli mahdottoman monialainen, lahjakkuus ja osaaja vähän kaikessa mihin ryhtyi. Ja Andersson ryhtyi, jo nuorena 1960-luvun radikaalina. Kirjan tekijän ongelma on päähenkilön toiminnan runsaus. Kirjoittaako Anderssonista lääkärinä, jalkapalloilijana, muusikkona, poliitikkona, kirjailijana vai hänen henkilökohtaisesta elämästään, josta siitäkin saisi ihan oman, värikkkään elämäkerran paniikkihäiriöineen, kuolemanpelkoineen ja toisaalta ihanine rakastumisineen. Monista vaihtoehtoisista Anderssonin elämänalueista Kylänpää on poiminut mukaan lähes kaikki, väkisinkin sillisalaatin omaisesti lyhyinä katsauksina. Läpi kirjan kulkee ansiokkaasti Anderssonin runoilijapersoona, runoteoksia on kaikkiaan 26, proosateoksia on kahdeksan, kymmeniä näytelmiä ja kuunnelmia. Ruotsin kielellä valtaosa, joka on Suomessa ollut rajoittava tekijä, Ruotsissa taas arvostusta lisäävä. Anderssonin hämmästyttävän pitkä jazzmuusikkoura jää kirjassa turhan vähälle kuten myös toinen suuri rakkaus: jalkapallo. Anderssonin ammattia, lääkärityötä, kuvataan myös, mutta Anderssonin edelläkävijätyö psykiatriassa olisi aivan oman kirjan arvoinen. Kirjan lopun pitkä kuvaus: Anderssonin elämän sairastumiset on tarpeettoman laaja. Reilu karsiminen olisi kirjan loppua parantanut. ”Sikamainen sadisti” Claes Andersson omaksui jo nuorena ajatuksen, aatteen, vähäosaisten auttamisesta, humanistisen maailmankatsomuksen. Parempaa maailmaa Andersson lähti puoluepoliittisesti tekemään vasta 50-vuotiaana, kansanedustajana ja sittemmin ministerinäkin. Poliitikkona Andersson joutui koville. Lipposen hallituksen ministerinä. Andersson suuttui erityisesti silloiselle valtiovarainministeri Sauli Niinistölle: ”Sanoin hänelle että hän on sikamainen sadisti. Onneksi välillämme oli pöytä, koska muuten olisin lentänyt hänen päälleen ja ruvennut tappelemaan oikeasti”. Näin kuvaa Andersson hallitustyöskentelyä. Lukija voi miettiä kuinka tappelussa Andersson-Niinistö olisi käynyt? Pääministeri Lipposeen, joka kyllä myötäili Niinistöä kaikessa, Andersson suhtautuu kuitenkin myönteisemmin, arvostavammin: ”Vaikka hän on roteva ja hidas vesipalloilija, on hänellä myös herkkä puoli. Hän kulki lempikirjailijansa Edith Södergranin runot taskussaan.”Vesipalloa tunteva lukija saattaa ihmetellä urheiluministeri Anderssonin sinänsä oikeaan osuvaa määritelmää Lipposesta vesipalloijana. Riitta Kylänpään kirja Claes Anderssonista on erittäin luettava kuvaus monitaitoisesta, kiltistä miehestä, joka halusi kaikille hyvän elämän. Siinä yhdelle miehelle työsarkaa riittämiin, jopa työhullulle Claes Anderssonille. Suomessa on sananlasku: vaatimattomuus kaunistaa. Johtuiko tästä että Claes Andersson oli jo nuorena kaunis mies. Tässäkin kirjassa esiintyvä Jörn Donner ei tätä sananlaskua muistanut eikä myöskään toinen syksyn kirjahahmo: Jorma Uotinen. Donner. Andersson ja Uotinen – kirjat kannattaa kaikki lukea. Ja vertailla kirjoja ja persoonia! Pekka Hurme Kirja-arvostelu Syyskuussa 75 vuotta täyttänyt Ensija turvakotien liiton jäsenyhdistysten palveluissa on apua tarvitsevia perheitä enemmän kuin koskaan aikaisemmin. Liitossa autetaan vuodessa yli 16 000 ihmistä, joista lapsia on 5500. Määrä on kasvanut yli kolmanneksella viimeisen viiden vuoden aikana. Perheet tarvitsevat entistä enemmän apua. Apua hakevien määrät ovat kasvaneet eniten lähisuhdeväkivaltaan apua tarjoavissa palveluissa. Kotona tapahtuvaan väkivaltaan hakee liitosta vuodessa apua yli 7300 ihmistä. Määrä on kasvanut yli puolella viimeisen 10 vuoden aikana. Luku kertoo enemmän avun hakemisen lisääntymisestä kuin väkivallan määrän kasvusta. Palveluita on enemmän kuin aiemmin ja niihin pääsee aiempaa helpommin. – Monessa asiassa on menty paljon eteenpäin. Turvakodit saivat valtion rahoituksen 5 vuotta sitten, turvakotipaikkojen ja avopalvelun määrä on kasvanut ja apua haetaan entistä rohkeammin, sanoo Ensija turvakotien liiton pääsihteeri Riitta Särkelä. Liiton jäsenyhdistykset tarjoavat apua monissa perhe-elämän ja parisuhteeseen liittyvissä elämänvaiheissa. Yhtä perhettä auttaa vauvan uniohjaus, toista perhettä väkivallan katkaiseminen. Apua tarjotaan myös, kun päihteet tai mielenterveysongelmat vaarantavat lapsen turvallisen kasvun tai kun perhe on eroamassa. Vanhemmuus ei pääty eroon. Työskentelemme sen hyväksi, että lapsi voi säilyttää yhteyden molempiin vanhempiinsa. Vaikeassa tilanteessa Avun hakemisessa tapahtuneesta asennemuutoksesta kertoo se, että tänä päivänä apua haetaan rohkeammin ja koko perheenä. Tämä koskee erityisesti vanhemmuuteen liittyvää tukea. Muutos on ollut näkyvä, sillä esimerkiksi ympärivuorokautista apua vauvaperheille antavissa ensikodeissa joka neljännessä perheessä myös vauvan isä on mukana kuntoutuksessa. Apua haetaan entistä enemmän myös ongelmien alkuvaiheessa, jolloin auttamisessa myös päästään parhaimpiin tuloksiin. Omatoimisesti apua hakevat näkyvät ennen kaikkea matalankynnyksen palveluissa, kuten esimerkiksi nimettömissä chateissa. – Lastensuojelun kautta palveluihin ohjautuvat ovat selvästi entistä huonomassa tilanteessa olevia. Vakavista mielenterveysongelmista kärsiviä vauvaperheitä on tulossa palveluihin enemmän kuin koskaan aikaisemmin. Usein taustalla on se, että perheen ongelmiin ei ole puututtu riittävän aikaisin ja tilanne on päässyt kehittymään todella vaikeaksi. Osa vauvaperheistä on niin vakavissa vaikeuksissa, että heitä ei voida auttaa ensikodissa ennen kuin mielenterveyden akuutit ongelmat on saatu hoidettua, sanoo Särkelä. – Avun tarjoaminen ja esimerkiksi ensikotiin ohjaaminen on hyvin riippuvaista kuntien taloudesta. Aina kunnissa ei huomata, että odotusja vauvavaiheessa hoitamatta jättäminen merkitsee vielä suurempia kustannuksia jatkossa. Tämä näkyy siinä, että odotusaikana ympärivuorokautiseen kuntoutukseen päässeiden määrä on romahtanut aikaisemmasta. Voi selvitä Apua hakevien määrän kasvaminen kertoo myös siitä, että perheiden ongelmat eivät ole hyvinvointi-Suomesta poistuneet. Liitossa iloitaan kuitenkin jokaisesta apua hakevasta perheestä. – Avun hakeminen on ensimmäinen askel siihen, että perheen tilanne voi muuttua. Näemme jatkuvasti kuinka todella vaikeastakin elämän tilanteesta voi selviytyä ja perhe saa mahdollisuuden uuteen alkuun, Särkelä sanoo. Auttamisen hyvistä tuloksista kertoo muun muassa se, että päihteitä käyttävistä odottavista ja vauvaperheiden äideistä kaksi kolmasosaa kuntoutuu liiton Pidä kiinni -palveluissa niin hyvin, että he voivat toimia vauvan ensisijaisena huoltajana ja vauvat voivat hyvin. Ilman riittävän pitkää kuntoutusta, he eivät pääsisi irti vuosia kestäneestä päihteiden käytöstä, eikä vauvan huostaanotolta voisi välttyä. Pahimmillaan seuraus voisi olla sikiövauvan vaurioituminen eliniäksi päihteiden vuoksi. – Perheiden ympärivuorokautinen kuntoutus maksaa, mutta se on kuitenkin moninkertaisesti edullisempaa ja inhimillisesti parempi ratkaisu kuin hoitamatta jättäminen. Mitä aikaisemmin perheitä voidaan auttaa, sen parempia tuloksia saadaan. Samalla vältytään elämänmittaisilta kustannuksilta, Särkelä sanoo. Vakavissa päihdeongelmissa odottaviaja vauvaperheitä kuntouttavat Pidä kiinni -ensikodit ja -avopalvelut auttavat vuosittain 220 perhettä. Oikeus olla turvassa Ensija turvakotien liiton 30 jäsenyhdistystä eri puolilla Suomea tarjoavaa vankkaa ammatillista apua sekä vapaaehtoisja vertaistukea. Ammattilaisten rinnalla on 2000sitoutunutta vapaaehtoista, joita motivoi halu auttaa. Liiton vetovoimasta kertoo myös se, että sen jäsenyhdistykset saivat 600 uutta jäsentä viime vuonna. Ensija turvakotien liiton lapsiperhekyselyn mukaan viidennes vastanneista kertoi jääneensä ilman apua. Paljon hätää on jäänyt kotien seinien sisälle. Korona-epidemia lisäsi avun tarvetta ja on saatu kymmenkertainen määrä yhteydenottoja chatin kautta viime vuoteen verrattuna. – Juuri nyt Ensija turvakotien liittoa tarvitaan enemmän kuin koskaan. Järjestöt ovat nopeasti ja joustavasti vastanneet tarpeisiin. Siihen pitää olla mahdollisuus jatkossakin. Jokaisella on oikeus olla turvassa ja sen eteen teemme työtä myös tulevaisuudessa, sanoo Ensija turvakotien liiton puheenjohtaja Tuula Haatainen. Ensija turvakotien liitossa ennätysmäärä avunhakijoita Kuvituskuva: Tiuku Pennola Tykkää meistä Facebookissa
21 Nro 9 • Viikot 41-44/2020 Sekajätteen määrä väheni 66 prosenttia monilokerokeräyskokeilussa – kokeilu jatkuu Helsingin seudun ympäristöpalvelut HSY kasvattaa monilokerokokeilijoiden määrää pääkaupunkiseudulla. Kuva: HSY Pientalojen monilokerokokeilu on ollut menestys, kertoo Helsingin seudun ympäristöpalvelut HSY. Monilokerokokeilu on lisännyt lajittelua ja vähentänyt jätteen määrää. HSY aikoo jatkaa kokeilua vielä vuodella kevääseen 2022 saakka. Nykyiset osallistujat ovat olleet kokeiluun erittäin tyytyväisiä. Kokeilu tuo pientaloasukkaalle kätevän kierrätyspisteen omaan kotipihaan. Pientalon monilokeroastiassa on omat lokerot neljälle eri jätelajille: muovipakkauksille, biojätteelle, pienmetallille ja sekajätteelle. Helsingin seudun ympäristöpalvelut HSY kasvattaa monilokerokokeilijoiden määrää pääkaupunkiseudulla. Nyt HSY valitsee mukaan enintään 700 uutta kiinteistöä jatkokokeiluun. HSY on lähettänyt kirjeen niille asiakkaille, joilla on heidän mukaan mahdollisuus ilmoittautua mukaan kokeilun jatkoon. HSY:n kokeilu rajoittuu vain pientaloalueille, sillä monilokeroastiassa lokerot ovat niin pienet, ettei niiden kapasiteetti riitä isompien kiinteistöjen tarpeeseen, kertoo logistiikkasuunnittelija Saara Valtonen HSY:ltä. — Kerrostaloissa on usein jo nyt hyvät lajittelumahdollisuudet. Ensi vuonna tulee kaikilta vähintään viiden asunnon kiinteistöiltä kerätä sekajätteen lisäksi biojäte, muovi-, kartonkija lasipakkaukset sekä pienmetalli. Pientalojen monilokeroastia on tarkoitettu alle viiden asunnon kiinteistöille, joita erilliskeräysvelvoitteet eivät koske. Erilliskeräysvelvoitteiden laajentuessa ensi vuonna 5-9 asunnon kiinteistöihin lanseeraamme näille kiinteistöille erilaisen pakkausten monilokeroastian, jossa kerätään muovipakkaukset, kartonki, lasi ja metalli. Kokeilun osallistujien keskimäärin tuottaman sekajätteen määrä on vähentynyt 66 prosenttia ja kokonaisjätteen määrä 22 prosenttia verrattuna kokeilua edeltäneeseen aikaan. Kokeilijat kertovat lajittelevansa erityisesti biojätettä ja muovipakkauksia merkittävästi aiempaa aktiivisemmin. Pientalon monilokerossa kerätään neljää jätelajia samanaikaisesti. Jäteastian tyhjentää tarkoitukseen suunniteltu monilokeroinen jäteauto. Astian kaikki lokerot tyhjennetään samalla kertaa jäteauton vastaaviin lokeroihin. Näin jätelajit pysyvät erillään ja raaka-aine saadaan kiertoon teollisuudelle.
22 Viikot 41-44/2020 • Nro 9 KUVATAIDE Olemme saaneet ihailla kolmen ”Hehkunheilan” yhteisnäyttelyä Kaapelitehtaan Käytävägalleriassa, C-porras, 2 krs. Aino Keinänen, Paula Pitkänen ja Sari-Aino Tolonen esittävät tulen taikaa, veden voimaa, piirroksia ja maalauksia ihasteltavaksi. Ajan kerrostumia poltetulle savelle Galleria Laterna Magican, Rauhankatu 7, tiilija kellarigalleriassa on esillä Leena Juvosen puu-uunipoltetun keramiikkaveistosten näyttely ”Muinaiset kivet”. Veistokset ovat kallion järkäleitä, pyöreitä kappaleita, joiden uurteiset pinnat tuhka on patinoinut. –Kuvaan luonnon kiertokulussa tapahtuvia muutoksia hitaasti etenevissä ilmiöissä, kiven rapautumista veden ja tuulen voimasta tai sammaleen kasvamista kallion seinämään. Ihminen on osa luontoa ja jättää pysyviä jälkiä. Viimeiset kymmenen vuotta Juvonen on polttanut työnsä puu-uunilla. Sen kanssa työskentely on aikaa vievä menetelmä, jossa polttoprosessin hallinta vaikuttaa olennaisesti taiteelliseen lopputulokseen. Uunissa sulavasta lentotuhkasta muodostuu ajan kerrostumia poltetulle savelle. Hirviönsuloista kuvaja mediataidetta Neljän viime vuoden aikana Monika Czyzyk ja Torsten Zenas Burns ovat osallistuneet kahteen residenssiohjelmaan, joiden innoittamana on syntynyt Monstersweet-niminen jatkuva vaihtuvan taiteen projekti. Se sisältää “spekulatiivisia humanimaalisia fiktioita” eri muodoissa. Tätä studio-näyttelyä katsellessa ei pitkästy. Teoksia syntyi Risto Kolanen Alkusyksyn kuvataide myös Escape-residenssissä Vartiosaaressa. MUU Gallerian studioon, Lönnrotinkatu 33, he ovat valmistaneet useita uusia veistoksellisia ja videoteoksia. Mukana on muun muassa ainutlaatuinen 30 minuutin luuppina esitettävä spekulatiivinen videofiktio, johon sisältyy Kiinassa, Suomessa ja Puolassa kuvattuja 360 asteen kohtauksia. Toinen teos on muovista valmistettu veistoksellinen humanoidi, johon on kerättynä lateksieläinnaamioita. Ne ovat samalla groteskeja ja humoristisia. Kuivuneen heinän tuoksu Eva Luostarinen syntyi Unkarissa. Nuorena hän haaveili keramiikkataiteilijan urasta, mutta päätyi opiskelemaan ekonomiksi. Maalaamisen hän aloitti Suomessa ikään kuin vahingossa ja sattumalta. Hän oli ostanut Budapestin kirpputorilta taulun, josta puhdistuksen yhteydessä lähtivät värit miltei kokonaan pois. Kesällä 2000 hän alkoi maalata taulua uudelleen. Siitä tuli hänelle tärkeä, uusi sisältö elämään. Galleria Fogga, Lauttasaarentie 6, järjesti Luostarisen ”20 vuotta maalarina” –juhlanäyttelyn. Teokset kertovat usein tarinoita ajasta, hetkistä sekä rakkaudesta elämään, jolloin se hymyilee. Maisemat, kukat ja ihminen kiehtovat taiteilijaa. Koti on kahdessa maassa: – Istun järven rannalla Suomessa, / mutta haistan kuivuneen heinän tuoksun / Pustan aroilla… Maalaustaide testaa tilallista ajattelua Nina Roos on kansainvälisesti tunnettu, ja sukupolvensa johtavia kuvataiteilijoita Pohjoismaissa, joka edusti Suomea Venetsian biennaalissa 1995. Laajat retrospektiivinäyttelyt on nähty Kiasmassa 2001 ja Malmön taidehallissa 2003. Roos korostaa näkemystään maalaustaiteesta ajattelun järjestelmänä, erityisesti tilallisen ajattelun, sekä uusien ideoiden testialustana. – Maalauksen ymmärtäminen käy mahdottomaksi, jos sitä luetaan kuin medioitunutta kuvaa. Miltei kahdenkymmenen vuoden ajan Roos maalasi akryylilasille. Viime vuosina hän palasi maalaamaan kankaalle, joita Taidehalli Kohta, Työpajankatu 2 Teurastamo näyttää. Syitä on monia, öljyvärimaalauksen keinoihin liittyviä ja ajan hengen muutoksesta johtuvia. Maalauksen fyysinen olemus ja läsnäolo ovat pysyneet hänen työnsä keskeisimpinä kysymyksinä. Roos tunnetaan kokeellisuudelle omistautuneena taiteilijana, joka kertoi työstään 23.9. pidetyssä keskustelussa professori Anita Sepän kanssa. Raapetyöskentely ei salli virheitä Kirsi-Marja Moberg käsittelee taiteessaan symboliikkaa, mystiikkaa sekä intuitiota ja käyttää usein mustavalkoista yksityiskohtaista ilmaisua. Tekniikoita ovat raapetyöskentely, valokuvaus ja akryylimaalaus. Hän opiskelee Aalto yliopistossa taiteen maisteriksi ”Visual cultures, curating and contemporary art” – linjalla ja toimi myös järjestäjänä Rajaton mieli –näyttelyssä, jota Papu Galleria, Mariankatu 24, esittelee. – Teokseni näyttelyssä ovat mustavalkoisia raapeteoksia. Olen työskennellyt raapetekniikalla muutamia vuosia ja pidän siinä erityisesti sen mahdollistamasta yksityiskohtaisesta ilmaisusta. Raapetyöskentely ei anna varaa virheisiin, pintaan kerran tehtyä jälkeä ei voi pyyhkiä pois. Työskentelyni heijastuu symbolistisiin ja tarinallisiin, elämän ja kuoleman kysymyksiä käsitteleviin aiheisiin. Moldovasta Suomeen Pitkä kuuma kesä – näyttely nostaa esiin kuuden taiteilijan teokset. Ne luotaavat poikkeuksellisten aikojen tuntemuksia. Galleria Kookoksen, Runeberginkatu 17, kuvasto kertoo siitä, mitä kaipaamme, mitä tunnemme ja mitä haluamme kohdata. Kuvataiteilija, taidegraafikko Iana Vulpe valmistui 2004 Chisinaun. Moldovan Taideakatemiasta. Hänellä on ollut näyttelyjä Suomessa ja ulkomailla. Taide edustaa Vulpelle ajatustyötä. Hän valitsi tyylilajikseen konstruktivismin ja fantasioi mielellään kuvataideteoksiaan. Hän suosii näkökulmien vaihtamista yhdestä toiseen, mikä auttaa suuntaamaan tulevaisuuteen. Inspiraationsa taiteilija saa eri ulottuvuuksista, maisemista ja ihmisistä, tapahtumista. Jalat pysyvät maanpinnalla osa-aikaisena lasten taidekasvattajana. Surrealismia öljyväreillä Jakke Haapanen on itseoppinut taidemaalari. Tyylisuuntana on surrealismi, tekniikkana öljyvärimaalaus kankaalle. Töille ominaista ovat kirkkaat ja puhtaat värit sekä vahva symboliikka. – Ammennan inspiraationi ympäristöstä, luonnosta ja eletystä elämästä. Töitä on jatkuvasti nähtävillä Taidelainaamossa Rikhardinkadun kirjastossa. Maalaamisen ohella Haapanen on tehnyt runsaasti esim. kalastukseen liittyvää kuvitusmateriaalia, jota on esillä julkisissa paikoissa mm. opastetauluina vesistöjen varrella ja luontopoluilla. Hän on tehnyt kuvitustöitä Otavalle, eräkirjailijoille, useille järjestöille ja yrityksille. Galleria Dix, Uudenmaankatu 19, esittelee myös Juhani Vierimaan ”Ihmisen värit” maalauksia ja veistoksia. Neljä kuukautta yksin metsässä keskellä tuotti näyttelyn. Taide herättämään tunteita katsojissa Päivi Patino (Virokannas) aloitti taideharrastuksensa 14-vuotiaana käymällä yksityisillä taidetunneilla. Hän opiskeli maalaamisen perusteet öljyväreillä mutta maalaa nyt pääosin värikylläisillä akryyliväreillä. – Maalaan ateljeessani Tapaus ry:n tiloissa ja teen mm. muotokuvia tilaustöinä. Luonto, eläimet ja ihmiset ovat lähellä sydäntäni. Valot ja varjot ja veden elementti ovat suuria haasteita. AVA Galleria, Pohjoinen Rautatiekatu 7 B 8, esittelee Espoo Art ry:n ”Tuli” – ryhmänäyttelyä, joka on kolmas osa maailman peruselementtien näyttelysarjaa. Se perustettiin v. 1976. Patino, joka käyttää taiteilijanimenä kolumbialaista ex-sukunimeään, iloitsee siitä, että saa maalaamansa työn elämään ja antaa sille sielun. – Ihailen erityisesti Rembrandt van Rijnia, joka teki minuun suuren vaikutuksen jo nuorena. Silloin koen onnistuneeni, kun taiteeni herättää tunteita katsojassa. Teksti: Risto Kolanen Monika Czyzyk ja Torsten Zenas Burns ovat luoneet riemastuttavan kokonaisuuden MUU Galleriaan. Menagerientity-veistokseen on kerätty kaikki videotuotannossa käytetyt lateksiset eläinnaamiot. Kuva: Hannele Salminen. Taiteilija Eva Luostarisella on 20 vuotta maalarina – yksityisnäyttely Galleria Foggassa. Taiteilija ja teoksensa Tyttö ja korvakoru. Kuva: Raimo Granberg. Keramiikkataiteilija Leena Juvonen teostensa Empty Landscape (vas.), Grooved Rock, Ripple on the Water ja Centring sekä Resonance (oik.) ympäröimänä Laterna Magicassa. Kuva: Raimo Granberg. Kuvataiteilija Päivi Patino on yksi Espoo Art ry:n taiteilijoista Galleria AVAssa. Taiteilija ja teoksensa Paha ilma. Kuva: Raimo Granberg. Kuvataiteilija Jakke Haapanen ja teoksensa Ulkoraja (seinällä) ja tuhkauurna Punarinta (kädessä) Galleria Dixissä. Kuva: Raimo Granberg. Nina Roosin herkän hienot maalaukset Taidehalli Kohtan näyttelyssä tuntuvat lähes aineettomilta. Maalausjälki hengittää ja huokuu rauhaa ja hiljaisuutta. Taiteilija ja näyttelyn nimikkoteos Lucid 4. Kuva: Hannele Salminen.
23 Nro 9 • Viikot 41-44/2020 Mediamyynti: Kristiina Estama-Saarinen p. 09-413 97 332 kristiina@karprint.fi Aineistoja materiaalikyselyt myös 09-413 97 300 Päätoimittaja Juha Ahola p. 09-413 97 330 juha.ahola@karprint.fi Kustantaja ja julkaisija Karprint Oy Painos: 30 000 kpl Ilmoitushinnat: Etusivu 1,30 € • Takasivu 1,19 € Teksti 1,09 € Erikoisliikepalsta 0,96 € Hintoihin lisätään arvonlisävero 24%. Aineiston jättö: ilmoitukset ja toimituksellinen aineisto lehden ilmestymistä edeltävän viikon torstaina. Vastuu virheistä: Lehti ei vastaa ilmoittajille mahdollisesti aiheutuvasta vahingosta, jos ilmoitusta ei voida julkaista määrättynä päivänä. Lehden vastuu ilmoituksesta rajoittuu enintään ilmoitushintaan. Huomautukset on tehtävä kahdeksan päivän kuluessa ilmoituksen julkaisemisesta. Lehdessä olevien kirjoitusten tai ilmoitusten lainaaminen tai osittainen kopiointi ilman toimituksen kirjallista lupaa on kielletty. Jakelu: Helsingin Jakelu-Expert Oy sekä jakelupisteet alueella. Jakelupalaute: http://hjex.fi/fi/jakelupalaute Jakelunvalvonta: p. 029-0010040 Lue lehti myös: rooperinlehti.fi, lehtiluukku.fi Painopaikka Karprint Oy 2020, Huhmari ISSN 2323-4105 (painettu) ISSN 2489-8597 (verkkojulkaisu) R ööpeRin L ehti 16. vuosikerta Punavuoren ja ympäristön kaupunginosalehti ? AUTOKORJAAMOT Nopea ja ystävällinen palvelu, tervetuloa! Autojen korjauksia ja määräaikaishuoltoja LAAKSTEN Oy Lönnrotinkatu 14 (sisäpiha) 00120 HKI • Puh. 09 6926994 / 040 7573725 ? HAMMASTEKNIKOT ERIKOISHAMMASTEKNIKKO Puh. 09 710 533 Käenkuja 4, katutaso I lmoIta edullIsestI – soIta puh . 413 97 332 taI 413 97 300 p alvelevat lähI ja erIkoIslIIkkeet ? PAINOPALVELUT Vanha Turuntie 371, 03150 Huhmari p. 09 413 97 300 • www.karprint.fi osaavaa • nopeaa • asiakasläheistä KIRJAPAINOPALVELUA Albertinkatu 15 K-Market Albertin Herkku Bulevardi 1 Bulevardin Kahvisalonki Fredrikinkatu 48 A Sähköasennus Piipponen Iso-Roobertinkatu 21 Alepa Iso-Roobertinkatu 20-22 Toimelan opisto K-Market Roba Henry Fordin katu 5 D Autokorjaamo Jarrupoljin Oy Hernesaarenkatu 17 The Dockyard Hietalahdenranta 6 Neste K Helsinki Hietalahti Hietalahdenranta 7 S-market Bulevardi Hietalahdenranta 11 Kirpputori Hietsumarket Perämiehenkatu 6 Baribal biljardisali Perämiehenkatu 10 Alepa Pieni Roobertinkatu 9 Kiinteistömaailma Roba Pietarinkatu 12 Alepa Pursimiehenkatu 4 Viiskulman terveysasema Alepa Viiskulma Rikhardinkatu 3 Rikhardinkadun kirjasto Tehtaankatu 1 K-market Kaivopuisto Tehtaankatu 21 Laivurin Valinta Wanha Kauppahalli Eteläranta Rööperin Lehden voit noutaa seuraavista paikoista: Stadin silakkamarkkinat tuo silakkaherkut Kauppatorille Stadin Silakkamarkkinat c: Kim Öhman Viehättävä dekkari 1920-luvun Helsingistä Helsinki oli levoton kaupunki 1920-luvun alkuvuosina. Verinen sisällissota oli takanapäin, suojeluskunnat hallitsivat, demokratia otti ontuvia ensi askeleita, kieltolaki vallitsi, samoin salakuljetus ja siihen liittyvä rikollisuus. Tähän ajankuvaan pureutuvat erinomaisen viehattävästi Virpi Hämeen-Anttilan jännitysromaanit, uusin ”Kalman kevät” (Otava 2020) jatkaa vakuuttavaa sarjaa. ”Kalman kevät” tarjoaa harvinaisen monimutkaisen rikosvyyhdin vaikka lähtökohta: vanhan talon rapussa tapahtunut ”liukastuminen” vaikuttaa ensi alkuun vain vanhan miehen onnettomuudelta. Näin poliisikin ensi alkuun uskoo. Omituisia tyyppejä Hämeen-Anttila tavoittaa kirjoissaan oivalllisesti mitä merkillisimpiä ihmistyyppejä, joilla kaikilla voisi olla tekemistä itse pääasian, murhaksi osoittautuvan rappuonnettomuuden kanssa. Jännitysromaanien sankari, entinen poliisi, nykyinen liikemies Karl Axel Björk ryhtyy haravoimaan rapun asukkaiden taustoja, merkillisyyksiä. Kuvaan tulevat aaveet, haamut, joihin Björk ei usko mutta joita todella yhdessä asunnossa liikkuu. Björkin näkee aaveita! Vainajan hautajaisiin ilmestyy mies Pietarista, Viipurista, Venäjältä vai mistä lie. Perintöä hakemaan. Onko mies rehellinen vai huijari vai ehä murhaaja? Sen selvittely on kirjan oma sivujuonne. Rakkautta ilmassa Kirjoissaan Hämeen-Anttila on rikosten ohella aina myös lempeän rakkauden asialla. ”Kalman kevät” tarjoaa murhatutkimusten lisäksi kauniin rakkaustarinan, jossa kuvataan Björkin henkilökohtaista ”painiskelua” oikean rakkauden ja rakkauden kohteen suhteen. Olisiko oikea Lisbet, Ida vai kaukainen Katja? Niin viehättävää kuin rakkauden pohdinta onkin vähempikin olisi riittänyt. Björkin epäilyt syyllisestä ovat pitkään täysin hakoteillä. Uuttera koulupoika-apuri Valkama yrittää selvittää ympäri Helsinkiä liikkuvien rosvojen touhuja ja aiemmista kirjoista tuttu opiskelijaneitonen Ida on myös ahkerasti Björkin tutkimusten apuna. Björkin entiset työkaverit, poliisit ovat pääasiassa tutkimusten ”jälkijunassa” kuten aiemmissakin Hämeen-Anttilan dekkareissa. ”Kalman kevät” tarjoaa lukijalleen nautittavaa jännitystä loppuratkaisuun saakka. Erilaista sisällöllistä rönsyilevää tavaraa on tarjolla liiankin kanssa, mutta Hämeen-Anttilan vahva valtti, ihmisten ja 1920-luvun Helsingin yhteiskunnallinen kuvaus on edelleen tallella. Näin syksyyn sopii suositella dekkaria ”Kalman kevät”. Pekka Hurme Kirja-arvostelu Stadin Silakkamarkkinoita vietetään perinteiseen tapaan Helsingin Kauppatorilla 4.–10. lokakuuta. Silakkatuotteita veneistä ja myyntimökeistä saapuu myymään lähes 30 kalastajaa eri puolilta Suomea. Kauppatorin kylkeen nouseva Saaristolaistori tarjoaa lisäksi muita syyskauden makuja ja käsityöläistuotteita. Silakalla ja muilla meren antimilla pääsee herkuttelemaan myös Torikortteleiden ravintoloissa. Stadin Silakkamarkkinat käynnistyy tuttuun tapaan lokakuun ensimmäisenä sunnuntaina, ja silakkaostoksille ehtii aina seuraavan viikon lauantaihin saakka. Stadin Silakkamarkkinat on Suomen vanhimpia yleisötapahtumia, jota on juhlittu Helsingissä jo vuodesta 1743. Vuosien mittaan Silakkamarkkinat on kasvanut yhdeksi kaupungin syyskauden merkkipaaluista, jossa yhdistyvät Helsingin merellinen saaristolaisperinne ja moderni ruokakulttuuri. – Stadin Silakkamarkkinoilla on pitkä historia kalastuselinkeinon, terveen Itämeren sekä silakan ja muun särkikalan puolestapuhujana. Särkikalan kalastaminen auttaa vähentämään Itämeren rehevöitymistä, joten silakan syöminen on jo itsessään ekoteko, sanoo Silakkamarkkinoiden vastaava tuottaja Susa Nokelainen. Kauppatorin läheisyyteen Havis Amandan viereen ensimmäistä kertaa pystytettävälle Saaristolaistorille kokoontuu lisäksi valikoima kauden ruokaja käsityöläistuotteiden myyjiä saaristosta sekä lähiseudulta. Myös valtaosa Torikortteleiden ravintoloista kutsuu herkuttelemaan teemaan sopivilla annoksilla kuten paistetuilla silakoilla, savusilakkabageleilla ja Iin nahkiaisilla. Kauppatorille ankkuroituvat lisäksi markkinaviikoksi perinnepurjelaivat Albanus, Vivan, Olga, Joanna Saturna ja Valborg. Koronavirustilanteen vuoksi Stadin Silakkamarkkinoilla ei järjestetä avajaistai oheisohjelmaa, vaan yleisön toivotaan hyödyntävän markkinoiden laajoja aukioloaikoja kokonaisuudessaan. Pääosin ruoka-alan ammattilaisista koostuva Silakkaraati kokoontuu suljetuin ovin valitsemaan vuoden parhaat silakkatuotteet eri kategorioissa, ja voittajat julistetaan verkossa sunnuntaina 4. lokakuuta. Myös pormestarin perinteinen avajaispuhe on kuultavissa verkossa sosiaalisen median välityksellä. Stadin Silakkamarkkinat Kauppatorilla ja Saaristolaistori Havis Amandan vieressä Kukkatorilla 4.–10.10., avoinna su–pe klo 9–19 ja la klo 7–15. Vapaa pääsy.
24 Viikot 41-44/2020 • Nro 9 Vuokraus onnistuu meillä kätevästi. Myös etänä! Voit vuokrata itsellesi asunnon ilman ruuhkaisia esittelyjä. www.asuntohakemus.fi Jos tarvitset sijoitusasuntoosi uuden vuokralaisen, anna meidän hoitaa asia kuntoon puolestasi. www.vuokraturva.fi p. 010 2327 300 Vuokraturva on luotettavin, tunnetuin ja maineeltaan paras vuokravälittäjä. Lähde: Taloustutkimus Oy 2020 Vuokraus onnistuu meillä kätevästi. Myös etänä! Voit vuokrata itsellesi asunnon ilman ruuhkaisia esittelyjä. www.asuntohakemus.fi Jos tarvitset sijoitusasuntoosi uuden vuokralaisen, anna meidän hoitaa asia kuntoon puolestasi. www.vuokraturva.fi p. 010 2327 300 Vuokraturva on luotettavin, tunnetuin ja maineeltaan paras vuokravälittäjä. Lähde: Taloustutkimus Oy 2020