AsiANTuNTijuus jOhTAMiNeN TieTOTyö LuOvuus
4/2011
onko 45+ liian vanha?
s.12-13
KUrssiT
T ª, ä i
s.15-19
Työterveys huolto janoaa tarkkaa tietoa
s.6-8
Hyvä kroppa, parempi työntekijä
Jaa enemmän, saat enemmän
s.20-21
Hiihtovalmentaja Jarmo Riski lietsoo voimantuntoa työväkeen.
s.8-9
2
Pääkirjoitus
4/2011
Puusta pidemmälle
Nokian matkapuhelinten käyttöjärjestelmän vaihto synnytti keväällä paniikin Symbian-osaajien tulevaisuudesta. Nyt näyttäisi siltä, että kyseisen joukon työtilanne ratkeaa hyvin vastuullisen työnantajan, uudelleensijoitusten ja muuntokoulutuksen ansiosta. Symbian-ammattilaisten hyvä pohjakoulutus takaa sen, että he pystyvät omaksumaan nopeasti täysin uuden teknologian. Meillä ei silti ole varaa huokaista helpotuksesta. Kaikki työnantajat eivät kanna vastuutaan muutostilanteissa. Useimpien työntekijäryhmien osaaminen ei ole tulevaisuuden työelämän tarpeita vastaavaa eikä uudelleen työllistyminen ole helppoa. Nyt on peilattava, mitä kriisistä opittiin. Miten aiomme reagoida seuraavan suuren muutoksen edessä? Tietotekniikan liitto ry:n (TTL) tuoreen barometrin mukaan taantuma lisäsi kustannustietoisuutta tieto- ja viestintätekniikan suhteen, mutta säästöt vaikuttivat myös osaamiseen: vain harvat yritykset satsasivat vaikeina vuosina henkilöstön kouluttamiseen. Vaikka Suomi on monessa suhteessa koulutuksen edelläkävijämaa, elämme sitkeässä harhakuvitelmassa siitä, että kerran hankittu kunnon koulutus riittäisi koko loppuelämäksi. Siksi yhteiskunnan tulisi tunnustaa elinikäisen oppimisen tarve muuallakin kuin juhlapuheissa. Myös työnantajien investointeja henkilöstön kouluttamiseen tulee tukea aiempaa enemmän. Tarvitsemme kansallisella tasolla radikaalia ajattelutavan muutosta. Organisaatiot ovat toki päävastuussa henkilöstönsä kehittämisestä, mutta saman ajattelun täytyy jalkautua pikaisesti myös yksilötasolle. Työntekijän on ymmärrettävä, miten tärkeää ajanmukainen osaaminen on omalle arvolle. Kyky omaksua uutta on monessa tehtävässä tärkein edellytys. Oppimismahdollisuuksia saa ja pitää vaatia koko työuran ajan. Valonpilkahduksia on nähtävissä: TTL:n mukaan yrityksistä 80 prosenttia aikoo tänä vuonna panostaa tietotekniseen koulutukseen. Ehkä Nokian esimerkkikin on vaikuttanut oivalluksen syntyyn. Koulutuksen lisääminen on hyvä alku muutokselle, sillä jatkuva kehittyminen on elinehtomme kansainvälisessä kilpailussa.
Parhaat vuotemme
Työuraa pitäisi itse kunkin pidentää, mutta samaan aikaan jo 52-vuotiasta pidetään liian vanhana työelämään. 45+-vuotiaatkin kokevat, että heidän on vaikea löytää uutta työpaikkaa, jos työnsä nyt menettävät. Tälläinen on työelämän ilmapiiri tutkimustiedon mukaan. Sovelton uutiskirjeen lukijat ovat toista mieltä: ihminen on työssä parhaimmillaan 45-57-vuotiaana, ja liian vanha hän ei ole koskaan! Mukavinta on, jos työtovereina on eri-ikäisiä kaikista ikäluokista; 88 prosenttia uutiskirjeen kyselyyn vastanneista on tätä mieltä. Ikäsyrjintää on aina ollut, mutta talouden huonoina aikoina se nousee pintaan, totesi eräs työmarkkina-asiantuntija. Ikä on nyt todellakin kuuma aihe; Soveltaja-uutiskirjeen Paras ikä -kyselyyn vastasi ennätysmäärä lukijoita. Vastaajien kesken arvotun Sovelto-koulutuspäivän voitti Kari Toivanen, Elomatic Paper & Mechanical Oy!
Minkä ikäisenä ihminen on työssä parhaimmillaan?
Voit valita enintään kaksi vaihtoehtoa.
0% 10% 20% 30% 40% 50% 60% 70% 80% 90% 100%
2534-vuotiaana 3544-vuotiaana 4551-vuotiaana 5257-vuotiaana 58+-vuotiaana
Tärkein luonnon varamme ei enää löydy metsästä vaan ihmisistä.
Minkä ikäisenä ihminen on liian vanha työelämään?
0% 10% 20% 30% 40% 50% 60% 70% 80% 90% 100%
60+ 65+ Ei koskaan Sovelton-uutiskirjeen kysely, syyskuu 2011.
Olenko liian vanha?
Mirja Hytönen jäi työttömäksi 30 vuoden uran jälkeen. Nyt hän opiskelee ja etsii uutta työtä.
Sanna Varpukari-Anttila Soveltaja
s.12-14
Soveltaja on ICT-alan julkaisu, joka viestii positiivisesti, ihmisläheisesti ja ratkaisukeskeisesti tieto- ja viestintätekniikasta ja sen hyödyntämisestä. Soveltaja antaa myös käytännön vinkkejä tietokoneen käyttäjille. Lehti ilmestyy neljä kertaa vuodessa.
Julkaisija FC Sovelto Oyj Helsinki: Ratapihantie 11, (2 krs.), 00520 Helsinki Tampere: Naulakatu 3, 33100 Tampere
Päätoimittaja Sanna Varpukari-Anttila | Toimituspäällikkö Sari Tiiro, Optima Oy | Ulkoasu Erkki Tuomi, Laura Takatalo, Henna Salonen, Neodesign Oy | Kannen kuva Jarmo Teinilä | Painopaikka Sanomapaino Oy | Tilaukset, mediakortti ja osoitteenmuutokset Puh. 042 42 2121· sähköposti: uutislehti@sovelto.fi | Painosmäärä 150 000 | Jakelu Tietoviikon, Talouselämän ja Helsingin Sanomien liitteenä. Lehteä postitetaan Sovelton ja Fonectan osoiterekisterin perusteella. ISSN 1799-8964
sisältö
jOhTAMiNeN
3
OMAN TyöN jOhTAMiNeN
Onko tohtorilla aikaa?
Lääkäri Hanna Tainion arki muuttui, kun hänestä tuli kansanedustaja. Reissaaminen kotikaupungin Tampereen ja pääkaupungin välillä sujuu, kun suunnittelee menonsa hyvin ja oppii käyttämään tieto- ja viestintätekniikkaa.
hyvä johtaja ymmärtää erilaisuutta
Johtajan elämää helpottaa, jos hänellä on tilannetajua ja tunneälyä. Oma rajallisuutensakin on hyvä oivaltaa: kukaan esimies ei pysty tehokkaasti johtamaan kymmeniä alaisia.
s.5
TieTOTyö & LuOvuus
Luovasti Pilvessä
Toimitiloja uudistetaan nyt vuorovaikutteisiksi ja kodinomaisiksi. Maisemanvaihdos firman sisällä edistää luovuutta.
s.11
jOhTAMiNeN
s.22-23
100 treeniä 6 kuukaudessa
Työnantajat ovat yhä kiinnostuneempia työntekijöidensä työkyvystä. Valmentaja Jarmo Riski uskoo, että kun kroppa on kunnossa, ihminen on rohkeampi ja luovempi.
AsiANTuNTijuus
Mitä enemmän jaat, sitä enemmän saat
Yksin tekemisen kulttuuri alkaa olla muinaisjäänne. Organisaatiot etsivät työkaluja, joilla yhdessä tekeminen ja osaamisen jakaminen helpottuvat. Mutta miksi jakaa oman osaamisensa hedelmiä, jos avoimuutta ei palkita?
s.20-21
KOLuMNiT
s.6-10
suuret opettajat s.23
Leonardo da Vinci haaveili ja teki työtään hitaasti, paljastaa Risto Linturi.
Tietoturvavinkki s.19
Pulmia pykälissä s.15
Saanko lukea 10-vuotiaan lapseni sähköpostiviestejä? Marko Vuorinen tietää.
Lukunurkka s.14
Salasanat lapulle ja lompakkoon? Aivan tyhmää! Ehei, väittää Jukka Vuola.
KaTso Myös KUrssiT Ja valMennUKseT s.1519
4
PUlPeTilla
4/2011
Pätevistä pulaa Euroopassa
Osaavista ICT-ammattilaisista on pulaa Euroopassa. Vuoteen 2015 mennessä osaajia tarvitaan lisää 400 000 700 000, toteaa eurooppalaisen CEPIS-järjestön (Council of European Professional Informatics Societies) tutkimus. Osaajien tarve ei kohdistu vain ICT-sektoriin vaan koko eurooppalaiseen talouselämään. Erityisesti tieto- ja viestintätekniikan pariin kaivataan nuoria ja naisia. Myös koulutuksessa on puutteita. Tutkimuksen mukaan vain viidenneksellä ICT-ammattilaisista on riittävät taidot tehtävänsä hoitamiseen. Päällikkötehtävissä tilanne on vielä kehnompi: osaaminen on kohdallaan vajaalla kymmeneksellä.
iCT-ala tarvitsee naisia
Tytöt ja naiset käyttävät tieto- ja viestintätekniikan sovelluksia sujuvasti mutta jostain syystä ura sen parissa houkuta; ei siitäkään huolimatta, että ICT-alalla naisen euro ei juuri jää jälkeen miehen eurosta. Teknlologiateollisuutta naisten vähyys huolettaa siksi, että osaamista ja uusia näkökulmia ICT:n kehittämiseen jää hyödyntämättä, jos naiset eivät hakeudu alalle. Eikä osaamisvaje koske vain ICT-alaa; muillakin toimialoilla tarvitaan sellaista näkemyksellistä tietotekniikkaosaamista, jota naiset voisivat antaa. Naisten saamiseksi tietotekniikka-alalle tarvittaisiin lisää esikuvia. Lisäksi olisi tärkeää kannustaa jo pieniäkin tyttöjä rakentamaan verkkosivuja omista kiinnostuksen aiheistaan, sanoo RailsGirlsiä vetävä Linda Liukas. Toimitusjohtaja Sanna Varpukari-Anttila Soveltosta korostaa, että tieto- ja viestintätekniikan avulla pystytään tehostamaan toimintaa ja parantamaan työhyvinvointia lähes kaikilla työelämän alueilla. Hän myös rohkaisee tyttöjä ja naisia panostamaan ICT-osaamiseen, työskentelevätpä he millä toimialalla tahansa. Se on sijoitus omaan kilpailukykyyn työmarkkinoilla. RailsGirls-projekti perustuu Teknologiateollisuuden Digi.fi-ryhmän toteuttaman Naisia ICTalalle! -tutkimuksen toimenpidesuosituksiin. Seuraava workshop pidetään Suomessa ensi talvena. Jo sitä ennen ohjelmaa pilotoidaan yläkouluikäisten tyttöjen kanssa. Keväällä on tiedossa työpaja Tallinnassa, jonne myös suomalaiset ovat tervetulleita.
suomalaiset ikäpresidenttejä
Euroopalaisen tietotekniikkaväen keski-ikä on 41. Nuorinta väki on Latviassa, jossa keski-ikä on 32. Suomi nappaa tutkimuksessa ikäpresidentin paikan: keski-ikä on 45. Myös yli viisikymppisiä on Suomessa enemmän kuin muissa Euroopan maissa. Muodollisessa pätevyydessä Suomi pärjää hyvin: yli puolella tietotekniikkatehtävissä toimivista on alan koulutus kun taas koko Euroopassa alan koulutuksen saaneiden osuus jää selvästi alle 50 prosentin. CEPIS-järjestön syyskuussa julkaisemaan tutkimukseen vastasi lähes 2000 ICT-ammattilaista 28 maasta eri puolilta Eurooppaa. Järjestö suosittaa, että Eurooppa panostaa ICT-ammattilaisten täydennyskoulutukseen, jatkuvaan oppimiseen ja urapolun systemaattiseen kehittämiseen. Naisten innostaminen alalle on haaste jokaisessa maassa.
esikuvia ja kannustusta tytöille
Mitä siis tehdä? Löydettävä esikuvia ja vaikutettava asenteisiin, mieluusti jo tyttöikäisten. Teknologiateollisuus ry on tänä syksynä käynnistänyt RailsGirls-projektin, jonka työpajoissa tytöt ja nuoret naiset saavat räätälöityä koulutusta verkkosovellusten suunnitteluun ja rakentamiseen. Työpajoja viedään myös Suomen ulkopuolella.
Uudenlaista tukea rekrytointiin
ICT-ammattilaisia rekrytoivan yrityksen voi olla vaikea tietää, millä tasolla tehtävään hakevan asiantuntijan todellinen osaaminen on. HR-asiantuntijayritys Assidu on kehittänyt rekyrtoinnin tueksi palvelun, jolla työnhakijan ammattitaito ja kehittymispotentiaali testataan. Testin sisältö ja kattavuus suunnitellaan asiakaskohtaisesti vastaamaan rekrytoivan yrityksen vaatimuksia. Markkinoilla on kysyntää ICT-asiantuntijoiden ammattitestaukselle. Työnhakijan osaamisen laajuutta ja syvyyttä on vaikea arvioida ilman ammatillisen osaamisen kattavaa kartoitusta, sanoo Kari Haaja Assidu Finland Oy:stä. Testaus on aina osa kokonaisarviota, joka testauksen lisäksi sisältää haastatteluja ja muun muassa arvion työnhakijan motivaatiosta ja työskentelytyylistä. Assidun kumppanina uudessa palvelussa on Sovelto, joka testaa ICT-ammattilaisen osaamisen osana Assidun saamaa rekrytointitoimeksiantoa.
Risto Linturi Sovelton kehitysjohtajaksi
Tietotekniikan moniottelija ja grand old man Risto Linturi on nimitetty Sovelton kehitysjohtajaksi. Hän aloitti työnsä Soveltossa lokakuun alussa. Kansalliskirjasto on myöntänyt Soveltaja-lehdelle Linturin tehtävänä on kartoittaa tietoyhteisISSN-tunnuksen. kunnan uusia osaamistarpeita ja kehittää SoISSN-tunnus (International Standard Serial Numvelton koulutustarjontaa ja sitä tukevaa kumpber) on jatkuvasti ilmestyvän tekstijulkaisun kanpaniverkostoa. sainvälinen tunnus, jonka avulla tietty lehti, sarja Linturi on suomalaisen tietotekniikka-alan tai muu jatkuva julkaisu voidaan yksiselitteisesti vahva vaikuttaja ja innovaattori: hän on ollut erottaa muista. tuomassa Suomeen niin mikrotietokoneita, Konelukuinen ISSN-tunnus auttaa tunnistaohjelmistovälineitä, tietoverkkoja, laajakaistaa maan ja löytämään julkaisun tietojärjestelmiskuin pilvipalveluja. Hän on myös arvostettu tä. Tunnus soveltuu tietojen vaihtoon eri opettaja ja ensimmäisen suomalaisen tietojärjestelmien välillä, esimerkiksi tiePC-koulutusyrityksen perustaja. Kuka donhaku-, lainaus-, laskutus- ja kirjanpiMyös Soveltaja-lehti on saanut suuri ei tojärjestelmissä. ISSN-tunnus voidaan nauttia Risto Linturin aivoituksissaanut mitään myös sisällyttää EAN-viivakoodiin. ta: hän on toiminut lehden kolumvalmiiksi ? ISSN-tunnus lisää julkaisun tunnettanistina usemman vuoden ajan. vuutta, sillä ISSN-tunnuksen saaneiden Kolumnien johtoajatuksena on, Risto Linturin kolumni sivulla julkaisujen tiedot viedään sekä kansalettä kaikki tieteen ja tekniikan ke23. liseen Fennica-tietokantaan että kansainhitykseen vaikuttaneet suurmiehet väliseen ISSN Portal -tietokantaan. ja -naiset ovat olleet myös opettajia.
ISSN 1799-8964
Etätyö kiinnostaa
Suomalaiset uskovat, että etätyö parantaa työn tuottavuutta ja helpottaa työn ja vapaa-ajan yhteensovittamista. Näkemykset tulevat esiin teleoperaattori TDC:n etätyökampanjassa, jossa kerätään ihmisten ajatuksia etätyöstä. Etätyössä työntekijä voi valita luovempia toimintatapoja ja lisätä siten tehokkuuttaan. Myös oman työn johtaminen ja ajanhallinta kiinnostavat. Ihmisiä turhauttaa, kun työmatkaruuhkissa tuhrautuu aikaa, jonka voisi käyttää työhön tai vapaa-aikaan tai lasten saattamiseen koulutielle. TDC:n kampanjassa on kieltämättä houkutteleva palkinto: kuukausi viiden tähden hotellissa jossakin päin maailmaa ja modernit välineet etätyön tekoon. "Maailman parasta etätyöpaikkaa" ehtii tavoitella marraskuun puoliväliin asti.
4/2011
Teksti: Antti Lagus Kuvitus: Marcell Kismartoni
JohTaMinen
5
Hyvällä johtajalla on tilannetajua
Hyvä johtaja ymmärtää erilaisuutta ja osaa toimia eri tilanteissa eri tavalla. Hän on myös suunnannäyttäjä.
Johtajan tärkeimpiä ominaisuuksia ovat kontekstisidonnaisuus ja tunneäly, tiivistää konsultointia ja henkilöstövalintaa tekevän Divest Groupin partneri Jari Kolehmainen. Hyvä johtaja tulee toimeen erilaisten ihmisten kanssa ja osaa toimia erilaisissa tilanteissa eri tavalla. Kun johtajalla on organisaatiossaan esimerkiksi asiantuntijoita ja suorittavan työn tekijöitä, tarvitaan eri ihmisten kanssa usein erilaista johtamisotetta. Asiantuntijoiden kanssa voidaan päästä epäsuoralla ohjauksella parhaaseen lopputulokseen, mutta annetaan luovuuden kukkia -tyyppinen lais sez faire -johtaminen ei Kolehmaisen mielestä sovi edes asiantuntijaorganisaatioon. Johtaminen edellyttää tiettyjen käytäntöjen seuraamista. Myös työmarkkinoille tuleva uusi, niin kutsuttu z-sukupolvikin tarvitsee systematiikkaa johtamiseen. Johtamistaitoihin kuuluu sekin, että ymmärtää omat tunteensa ja pystyy käsittelemään niitä rationaalisesti. Tämän pitää tapahtua lähes tiedostamatta, Kolehmainen toteaa.
jOhTAjA jA 4e
Legendaarinen amerikkalaisjohtaja Jack Welch kertoo muistelmissaan, että General Electric -yhtiöissä käytettiin yhtenä suoriutumisen mittaristona neljää E:tä. Aluksi E-kirjaimia oli vain kolme: oma energisyys (Energy), kyky energisoida muita (Energizer) ja kyky tehdä vaativia kyllä/ ei-päätöksiä (Edge). Myöhemmin mittaristoon lisättiin toimeenpanokykyä kuvaava neljäs E (Execute), sillä kolme ensimmäistä eivät erotelleet hyviä johtajia muista tarpeeksi hyvin. Samoja kriteerejä käytetään myös Menestyvä Johtaja 2011 -valinnan arvioinnissa. Tänä syksynä ensimmäistä kertaa tehtävä Menestyvä Johtaja -valinta antaa julkista huomiota keskijohdon huippuosaajalle, joka menestyksekkäästi edistää yrityksensä liiketoimintaa ja kilpailukykyä. Menestyvä Johtaja -valinnan taustalla on Divest Group -konserniin kuuluva HR-asiantuntijayritys Assidu kumppaneinaan lakipalveluyritys Fondia, lääkärikeskus Dextra ja Sovelto. Valintaraadin jäseniä ovat TeliaSoneran asiakaspalvelujohtaja esa Kling, Dextran talousjohtaja stefan ekström ja Cargotecin henkilöstö- ja viestintäjohtaja Kirsi nuotto sekä liikkeenjohdon neuvonantaja esko Kilpi. Valinta julkistetaan tammikuussa.
Johtaja innostaa ja näyttää suuntaa
Cargotecin henkilöstöjohtaja Kirsi Nuotto sanoo, että ihmisten johtaminen on oleellinen osa liiketoiminnan tavoitteiden toteuttamista. Hänen mielestään hyvä johtaja toimii suunnannäyttäjänä ja osaa kommunikoida suunnan alaisille ja tiimille. Hyvä johtaja rakentaa sellaista yrityskulttuuria, joka mahdollistaa huippusuoritukset. Hänen itsensäkin on oltava innostunut, jotta voi saada muut mukaan. Tärkeää on myös, että johtaja kannustaa jatkuvasti kehittämään toimintaa, Nuotto näkee.
Johtajan on saatava joukot mukaansa, mutta samaan aikaan johtaja itse on rajallinen. Jari Kolehmaisen mielestä kukaan ei voi tehokkaasti johtaa kymmeniä alaisia. Johdettavien ryhmien pitäisi olla ennemminkin kahdeksan henkeä kuin kolmekymmentä. Jos esimiehellä on kymmeniä alaisia, hänen henkilökohtainen suhteensa alaiseen jää liian etäiseksi. Suurin työhyvinvointiin vaikuttava tekijä on esimies-alaissuhteen toimivuus,
henkilöstöhallinon merkitys kasvaa
Henkilöstöhallinto on monissa yrityksissä alistettu taloushallinnolle. Jari Kolehmainen arvioi, että tulevaisuudessa yhä useamman yrityksen johtoryhmässä on täysivaltaisena jäsenenä myös HRjohtaja. Henkilöstöhallinnon korostuminen johtuu muun muassa globalisaatiosta. Ennen oltiin vain Suomessa ja ehkä yhdessä tehtaassa. Nyt organisaatio ulottuu ympäri maailmaa.
"Kukaan ei voi tehokkaasti johtaa kymmeniä alaisia."
eikä sitä saada aikaan, jos alaisten määrä on liian suuri. Projekteissa taas tilanne on Kolehmaisen mukaan erilainen. Projekteilla on selkeä alku- ja loppupiste sekä tavoite. Niiden johtaminen on huomattavasti asiakaskeskeisempää, ja siksi projektipäällikkököllä voi olla paljonkin alaisia.
Tehtäväkierto kehittää tulevaisuuden johtajia
Nuoret ovat tulevia johtajia, jotka henkilöstöhallinnon pitäisi tunnistaa ja joita pitää tukea, kun he nousevat henkilökohtaisessa kehittymisspiraalissaan. Henkilöstöhallinnon pitää huolehtia muun muassa siitä, että tehtävät ja vastuualueet vaihtuvat riittävän usein. Kolme vuotta yhdessä tehtävässä on hyvä aika. Toisaalta esimiestenkin pitää muistaa, että voi olla organisaation kokonaisedun mukaista antaa hyvän alaisen edetä urallaan eikä pitää tästä kiinni, Jari Kolehmainen sanoo.
voiko isoa joukkoa johtaa?
Nykyisessä liike-elämässä asioita viedään usein eteenpäin yksilöiden kautta.
assidu.fi/menestyvajohtaja Ehdokkaita Menestyväksi Johtajaksi voi ilmoittaa lokakuun loppuun asti.
6
Teksti ja kuvat: Antti Kirves Kuvitus: Erkki Tuomi
JohTaMinen
4/2011
Tarkka tieto tuottaa terveempää työväkeä
Työnantaja haluaa olla perillä siitä, miten työkykyistä sen henkilöstö on. Siksi työterveyshuollon on tiedettävä yhä enemmän, tarkemmin ja syvemmin.
yönantajan näkökulmasta työvoiman suurimpia terveysriskejä ovat ennenaikaiset työkyvyttömyyseläkkeet, sairauspoissaolot ja muu työkyvyn heikkeneminen. Moni terveyden ongelma kehittyy piilevästi ja hitaasti. Pieniäkin merkkejä pystytään seulomaan, kun toimenpiteet kohdennetaan oikein. Jo kahden viikon sairauslomajakso saattaa ennustaa tulevia työkykyongelmia jonkin verran. Esimerkiksi aikuistyypin diabetes voi antaa itsestään pieniä viitteitä jo kymmenen vuotta ennen diagnoosia. Jos asiaan puututaan aiemmin, ei tauti välttämättä puhkeakaan. Yhteiskunta haluaa pidentää työuria. Jos aiomme jaksaa töissä pitkään ja jäädä terveinä eläkkeelle, ongelmiin pitää puuttua jo siinä vaiheessa kun tullaan työelämään eikä vasta pari vuotta ennen eläkeikää, sanoo johtaja, työterveyshuollon ylilääkäri Tanja Vuorela Terveystalosta. Tiedolla johtaminen on Vuorelan mielestä hyvin tärkeää. Terveystalolle kyse on siitä, että hahmotetaan asiakasyrityksen henkilöstön terveystilanne niiden tietojen perusteella, jotka yrityksestä on kerätty. Kun käytössä on riittävän paljon tarkkaa tietoa, pystytään jonkin verran ennustamaan tulevia terveydellisiä ongelmia ja tunnistamaan ne ihmiset, jotka tarvitsevat eniten tukea työterveyshuollosta.
T
Tarkoitus ei ole estää ihmisiä olemasta sairaana, vaan tarjota nopeaa hoitoa, jos ja kun joku henkilöstöstä sairastuu, Vuorela sanoo.
Kohdennettua tietoa
Työterveyshuollon asiakasraportoinnissa ja tietojen analysoinnissa liikkuvat valtavat tietomäärät,joiden yhdistely ja hallinta vaativat sopivia työkaluja. Terveystalo valitsi välineekseen OLAP-tietokantatekniikan (Online Analytical Processing), jonka avulla tietoa voidaan analysoida moniulotteisesti. Terveystalo kerää potilastietojärjestelmäänsä tietoja esimerkiksi terveystarkastuksista ja yritysten työpaikkaselvityskäynneistä. Kun potilas käy työterveyslääkärin vastaanotolla, kirjataan diagnoosi tietojärjestelmään. Sekin kirjataan, onko diagnoosilla yhteyttä työhön ja onko sillä mahdollisesti seuraavien kahden vuoden aikana vaikutusta työkykyyn. Järjestelmän tuottamat vakioraportit koskevat muun muassa sairaslomapäiviä, diagnoosijakaumaa, vastaanottokäynnin syitä, terveystarkastusten löydöksiä ja työkykyriskejä. Suomessa potilassalaisuus on tiukka; asiakasorganisaatioille raportoidaan trendeistä ja muutoksista, ei yksittäisistä ihmisistä. Vuorelan mukaan vakioraportit ovat erinomaisia mutta standardeja kaikille. OLAP-kuutioiden avulla päästään syvemmälle ja kiinni kohdennetumpaan tietoon.
FaKTa
Vuonna 2010 Kela maksoi sairauspäivärahaa yhteensä 826 miljoonaa euroa. Korvattavia sairauspäiviä oli noin 15,5 miljonaa. Luvuissa ovat mukana myös ammatissa toimimattomat henkilöt kuten perheenäidit ja isät ja opiskelijat. Työnantajien osuus Kelan maksamasta sairauspäivärahasta oli 360 miljoonaa euroa. Työnantajille korvattuja sairauspäiviä oli noin 5,7 miljoonaa.
4/2011
JohTaMinen
7
"on PareMPi olla 80ProsenTTisesTi TyöKyKyinen KUin 100ProsenTTisesTi sairaUsloMalla."
Mikä ihmeen OLAP?
OLAP (Online Analytical Processing) on raportointiin ja analysointiin suunniteltu moniulotteinen tietokantatekniikka, joka tarjoaa nopean ratkaisun suurten tietomäärien laskennalliseen analysointiin. Tiedot on järjestetty hierarkkisesti kuutioihin eikä tauluihin kuten relaatiotietokannoissa. Käyttäjä pääsee hyödyntämään tietojen haussa eri ulottuvuuksia eli dimensioita ja tarkastelemaan tietoja eri näkökulmista. OLAP-kuutioiden sisältöä voidaan raportoida ja analysoida esimerkiksi Microsoft Excelin pivot-taulukoiden avulla. Terveystalo otti OLAP-kuution käyttöön vuoden 2010 alussa. Kuutiota käytetään työterveyshuollon asiakasraportoinnissa sekä tietojen monipuolisessa analysoinnissa. Käyttäjiä ovat suurasiakaslääkärit, yksiköiden johtajat ja asiakkuuspäälliköt. OLAP-kuution avulla voidaan suodattaa tietoja, porautua niihin entistä syvemmälle ja tarkastella niitä organisaatiotasolla, kertoo työterveyshuollon kehittämispäällikkö Sari Nissinen Terveystalosta. Lääkäri ei aina analysoidessaan välttämättä tiedä heti, mitä kaikkea tietoa hän juuri sillä hetkellä tarvitsee. Tarve porautua tiedoissa syvemmälle kasvaa nimenomaan niitä analysoidessa. Jos tietohallinnon pitäisi nämä tiedot tuottaa, tulisi viivästyksiä, Nissinen toteaa.
Yhä tarkemmin analysoidun tiedon merkitys alkaa korostua jo 20 hengen yrityksessä, sanoo Tanja Vuorela Terveystalosta.
OLAPin avulla lääkäri pystyy yhdistämään empiirisen tiedon omaan tietoonsa asiakasorganisaatiosta. Asiakkaamme ovat toivoneet tarkempaa tietoa, ja parantaahan tarkempi tieto myös oman henkilöstömme työnhallintaa, Tanja Vuorela kertoo. Pystymme kohdistamaan toimenpiteet niihin henkilöihin, joilla on eniten työ- ja toimintakykyriskiä. Olisi tietysti kiva ajatella, että kaikki saavat samaa, mutta kaikki eivät tarvitse samaa. Kohdentamalla päästään paljon parempiin tuloksiin, Vuorela sanoo. Kiinnostusta kohdennettuun työterveydenhuoltoon lisää raha. Eivät yritykset vain hyvästä sydämestään ihmisistä pidä huolta, vaan ne toivovat, että niiden investointi kannattaa. Toisaalta samalla hyötyy työntekijäkin. Tutkimuksissa on osoitettu, että jos työpaikalla voidaan hyvin, yritys voi olla myös liiketaloudellisesti kannattavampi. OL AP-kuution avulla tiedot voidaan myös tuoda esille helposti ymmärrettävässä graafisessa muodossa. Terveystalo käy asiakasorganisaatioidensa kanssa vähintään kerran vuodessa neuvottelut siitä, mitä saatujen tietojen valossa tehdään. Siihen pyritään, että työkyky on parhaassa käytössä. Se, että on 80-prosenttisesti työkykyinen on parempi kuin se, että on 100-prosenttisesti sairaslomalla. Sairauspoissaoloja tulee, mutta ne hoidetaan nopeasti ja tehokkaasti ja päästään taas töihin, Vuorela sanoo. Ennen OLAPin käyttöönottoa raportit ja analyysit olivat paljon suurpiirteisempiä ja tukkimiehen kirjanpidolla hyvin paljon työläämpiä. Asiakkaille ei ole tärkeää se, millä välineellä tietoa tuotetaan, vaan se, mitä heille esitetään. Me esitämme tarkkoja ja paikkansapitäviä lukuja, jotka ovat vertailukelpoisia asiakasorganisaation HR-lukujen kanssa. Lopputulokseen on oltu tyytyväisiä, Vuorela toteaa.
OLAP-kuutio auttaa myös räätälöimään raportteja asiakastarpeen mukaisiksi ja parantamaan ennaltaehkäisevän hoidon suunnittelua, kertoo Sari Nissinen Terveystalosta.
8
JohTaMinen
Syvempää tietoa
Työterveyshuollon erikoislääkäri Kirsi Marjaana Salo Terveystalosta on käyttänyt OLAP-kuutiota keväästä asti. Käytän kuutiota silloin, kun halutaan tarkempaa analysointia, etsitään esimerkiksi poikkeavia asioita. Niissä kohdissa voin pureutua asiaan syvemmälle. Kuutioon saa yhdisteltyä valtavasti tietoa tarkasteltavaksi. Saan sen avulla sellaista tietoa, jota en saa mistään muusta raportointijärjestelmästä. Tulokset voi esittää PowerPoint-muodossa. Salo käytti erilaisia tiedon analysointimenetelmiä jo ennen OLAP-kuutiota. Minun on täytynyt opetella uusia asioita, ja alku on ollut hankalaa. Uuden raportin luominen alusta alkaen voi viedä yhden työpäivän, mutta sitten kun pohja on valmiina, käyttö helpottuu ja nopeutuu. Asiakasyrityksen kanssa on sovittu analysointi kvartaaleittain. Isompi analyysi voidaan tehdä joka vuosi. Asiakkaiden pitää ymmärtää, että se on myytävä palvelu, joka vaatii paljon työtä, Salo lisää.
Teksti: Jukka Behm Kuva: Jarmo Teinilä
Hyvä kroppa, parempi työntekijä
Entinen hiihtovalmentaja Jarmo Riski huolehtii nykyisin ihan tavallisten työntekijöiden kunnosta.
Olen nyt ensimmäistä kertaa saanut sellaisen työvälineen, jolla voin tehdä syvällistä analysointia, toteaa Kirsi Marjaana Salo OLAP-kuutiosta.
Tätä mieltä
Tanja vuorela työterveyshuollon ylilääkäri, Terveystalo
OLAP on siinä mielessä helppo oppia, että se perustuu Exceliin. Lääkärithän eivät pääsääntöisesti ole mitään Excel-mestareita, mutta kun he ovat huomanneet, miten hyödyllisiä tietoja kuutiosta saa, palaute on ollut hyvin positiivista. Sovelton OLAP-koulutus on ollut mielestäni erittäin hyvää.
uuri nyt Jarmo Riskillä on yllä harmaa puku, mutta vaatetus vaihtelee työpäivän aikana. Välillä on pukeuduttava verkkareihin. Naisten hiihtomaajoukkueen entisen valmentajan nykyiset suojatit eivät ole huippu-urheilijoita vaan firmojen työntekijöitä, joita Riski valmentaa fyysiseen ja henkiseen kuntoon. Niin urheilija kuin kuka tahansa muukin tarvitsee hyvinvointiinsa samoja asioita: mielekkäitä tavoitteita, hyvää unta, ravintoa ja liikuntaa. Jos niitä laiminlyö, mieli ja keho alkavat vastustella.
J
työterveyshoitajia, ja Finnairin tiedotus lähetti osallistujille terveyteen, liikuntaan ja hyvinvointiin liittyviä tietoiskuja.
nuorentuneita kehoja
Hyvinvointiohjelmaan osallistuneille pidettiin yhteinen valmennussessio kerran kuukaudessa, ja tarjolla oli joka arkipäivä liikuntavalmennusta. Rääkillä ei kunnonkohotusta aloitettu vaan miettimällä käytännön työkaluja, joiden avulla kukin voi itse huolehtia itsestään. Opeteltiin harjoitteita, joita voi tehdä missä vain, Riski kuvaa. Riski on poiminut urheiluvalmennuksesta parhaita paloja tavallisten ihmisten valmentamiseen. Finnair Tekniikan väki treenasi lihaskuntoa ja kehonhallintaa. Sykettä nostettiin kahvakuulalla, gymstickillä ja oman kehon painoa hyödyntämällä. Kiertoharjoittelulla parannettiin kestävyyttä. UKK Terveyspalvelut Oy mittasi hyvinvointiohjelman tulokset. Osallistujien laskettiin nuortuneen keskimäärin 5,6 vuotta. Osa nuortui jopa 1213 vuotta. Laskelmat perustuivat kehon ikämittaukseen. Muutokset ovat suuria silloin, kun kunto ei alussa ole paras mahdollinen, Riski arvioi.
Kokonaisvaltainen ote
Riski on Anorin liekki -firmansa toimitusjohtaja, hallituksen jäsen ja ainoa työntekijä. Käyntikortissa on tulenloimua ja mustalle pohjalle painettu motto: Syty. Loista. Lietso. Yrityksen nimi on napattu Taru Sormusten herrasta -trilogiasta. Ensimmäinen suuri hanke on ollut Finnair Tekniikan väelle toteutettu, puoli vuotta kestänyt Fits-hyvinvointiohjelma. Sekoitus esimiesvalmennusta sekä fyysistä ja henkistä valmennusta, Riski määrittelee. Ote oli kokonaisvaltainen. Oli valmennusohjelma ja ravinto-ohjelma, pidettiin harjoitus- ja ruokapäiväkirjaa. Mukana oli personal trainereita ja
Kirsi Marjaana salo työterveyshuollon erikoislääkäri, Terveystalo
Koulutus oli hyvää, koska vetäjä oli innostava. Terveystalon porukka taas oli analysointikokemukseltaan heterogeenistä ja suurin osa nollavaiheessa. OLAP-koulutuksessa olisi hyvä olla eri tasoja, esimerkiksi alkeis- ja jatkokurssi.
10
Teksti: Jukka Behm
JohTaMinen
4/2011
sanastoa
Työstressi Syntyy usein ristiriidasta työn vaatimusten ja työntekijän kykyjen välillä. Sen voivat laukaista yhtä lailla liian vähäiset tai liian kovat haasteet työssä. Burnout Pitkittyneen työstressin seurauksena syntynyt tila, johon työntekijä uupuu ja kadottaa työn mielekkyyden. Burnout ei ole sairaus, mutta siihen liittyy riski sairastua masennukseen. Masennus Mielenterveyshäiriö, jossa ihminen ei tunne mielenkiintoa mihinkään tai ei iloitse mistään. Sairauteen liittyy voimakkaita arvottomuuden ja syyllisyyden tunteita sekä uni- ja syömishäiriöitä.
Töitä masennukseen
Jos masennus vie pitkälle sairaslomalle, moni ei palaa enää töihin. Pitäisikö masentunut saada takaisin työyhteisöön mahdollisimman pian?
iime vuonna Suomessa 28 484 työntekijää aloitti masennusperusteisen sairauspäivärahakauden. Toivottavasti he ovat takaisin työpaikoillaan. Jos eivät ole, he eivät ehkä ole koskaan. Masentuneista kertovat tilastot ovat masentavia. Niistä, joilla sairauspoissaolo jatkuu masennuksen takia yli puoli vuotta, vain puolet palaa työelämään. Niistä, joilla poissaolo venyy yli vuoteen, joka neljäs jatkaa työntekoa. Masennuksen yleisyydestä on esitetty 9 prosentin arvio. Siinä tapauksessa puolisen miljoonaa suomalaista kärsisi sairaudesta. Diagnoosien määrä on kasvanut, sillä masennus osataan nykyään tunnistaa, arvioi Suomen Mielenterveysliiton kehittämisjohtaja Liisa Saaristo.
V
Pehmeä paluu työelämään
Sosiaali- ja terveysministeriön käynnisti Masto-hankkeen masennusperäisen työkyvyttömyyden vähentämiseen. Masennus kun ei ole vain yksilön vaan myös kansantalouden ongelma. Masto suosittelee masentuneelle pehmeää paluuta työhön työaikajoustojen, toimenkuvan kevennysten ja avoimien keskustelujen avulla. On pohdittu, onko pitkä sairausloma asianmukainen hoito masennukseen. Kotiin jäävä masentunut eristyy virikkeellisestä ympäristöstä ja työyhteisöstä, joilla voisi olla parantava vaikutus.
Jos masentunut ei pysty pitämään huolta itsestään, hän ei pärjää työpaikalla. Asiaa voi harkita sitten, kun toipuminen on hyvässä vaiheessa. Työn laatu ja sairauden tila on arvioitava tapauskohtaisesti, Saaristo sanoo. Hänen mukaansa joissain työpaikoissa ymmärretään antaa tukea, jotta työntekijä saadaan takaisin tehtäväänsä. Sekin voi riittää, että työkaverit soittavat ja kysyvät säännöllisesti kuulumisia, aivan kuten silloin, kun jalka on kipsissä.
Työterveys-juttukokonaisuuden lähteet: Eläketurvakeskus, Kela, Työterveyslaitos, Tilastokeskus, Masto-hanke/STM, Suomen mielenterveysseuran Tietopankki; Eläke-Tapiolan ylilääkäri Maarit Gockelin esitelmä; Eterasta eläköityneen ylilääkäri Juhani Juntusen haastattelu KL Optiossa, toukokuu 2011.
Missä ammateissa masentuu varmimmin?
Onko masennus yhtä yleistä kuin allergia? sovelto.fi/lukusali
"Apua, meillä menee huonosti!"
Henkilöstöpäällikkö Tuija Nieminen soittaa työterveyshuoltoon: 30 hengen kuntoyrityksessä työntekijät ovat lakanneet puhumasta toisilleen. Pelottaa, että kohta kaikki ovat sairaina. Jyväskylän seudun työterveys ehdottaa osallistavaa työpaikkaselvitystä. Vajaan vuoden jälkeen firmassa poristaan taas: palaverit on aikataulutettu niin, että kaikki pääsevät mukaan, asiakasprosessi kirjattu, tehtäväkuvaukset käyty läpi, koulutusta lisätty ja jumppasalin viereinen toimistotila äänieristetty. Uutta palvelutuoteideaakin kehitetään. Jyväskyläläisen Kuntomaailman case kuultiin työhyvinvoinnin kehittäjän Verven järjestämässä syysseminaarissa Helsingissä. Tupa oli täynnä. Työelämä kun on nykyisin tyystin toisenlaista kuin 1980-luvulla, jolta työterveyshuollon opit ja menetelmät ovat peräisin. Seminaarissa esiteltiin myös työterveyshuoltoa ja kuntoutusta kehittänyttä TYÖLÄS-hanketta, jota Verve ja Työterveyslaitos vetivät. Mutta oliko Kuntomaailman projektissa kyse työterveyden vai bisneksen kehittämisestä? Henkilöstöpäällikölle kysymys ei ole olennainen; pääasia, että ihmiset voivat paremmin. Eikä koko "hoito" maksanut kuin muutaman tonnin. Teksti: Sari Tiiro
Miten temppu tehdään?
Esimerkiksi niin, että polvensa rugbyottelussa loukannut varastomies ei jääkään odottelemaan leikkaukseen pääsyä sairauslomalle vaan siirtyy väliaikaisesti hommiin kaupan kassalle. Siinä ei polvi rasitu, ja elämä on mukavampaa kuin kotona neljän seinän sisällä. Mukautettu työ on tuottanut Osuuskauppa Hämeenmaassa tulosta: sairauspoissaolot vähenivät vuodessa 10 prosenttia. Mukautetussa työssä on kyse siitä, että työntekijälle, jonka työkyky on jostain syystä heikentynyt, tarjotaan määräajaksi sellaisia työtehtäviä, jotka hän kykenee tekemään. Uudessa työtehtävässä suoriutumista voidaan tukea esimerkiksi työvuorojen pituutta, aikataulutusta ja tauotusta mukauttamalla. Hämeenmaassa mukautettua työtä tekevän työaika on viidenneksen lyhyempi mutta palkka pysyy entisellään. Järjestely on useimmiten määräaikainen ja työntekijälle vapaaehtoinen. Kaikki satsaus, joka on tehty, on tullut moninkertaisena takaisin, arvioi Hämeenmaan toimitusjohtaja Taavi Heikkilä. Teksti: Sari Tiiro
Kunnon asiaa?
Rennolla asenteella kerran kuussa. Tilaa Soveltaja-uutiskirje sähköpostiisi: info@sovelto.fi
TieToTyö & lUovUUs
Taukotiloissa on aavistus kodinomaisuutta. Etuosassa on kahvittelualue, takaosa on rauhoitettu oleskelulle oppituntien välissä.
11
Maisemanvaihdos edistää luovuttaa, uskovat Sovelton tiloja uudistaneet opiskelijat. Huoneet Aavikko ja Pilvi luovat omanlaisensa maailmat. Ne sopivat tauoille ja rennonpuoleisille kokouksille.
Opetustilat on personoitu valokuvatapeteilla, joissa on käytetty soveltolaisten itse ottamia kuvia.
läMPöä KesKelle KiviKylää
Toimitilauudistus toi lämpimiä värejä ja kauniita maisemia Pasilaan.
Viime vuoden lopulla Sovelton toimistolla Helsingin Pasilassa alettiin pohtia, miten tiloista saataisiin entistä viihtyisämmät. Meillä käy noin sata asiakasta päivässä. Edellinen tilauudistus oli tehty vuonna 2006, joten nyt oli korkea aika miettiä asiakkaiden viihtyisyyttä uudestaan, kertoo johtaja Anne Tarkiainen Soveltosta. Sisustussuunnitelmaa alkoivat laatia Lahden Muotoiluinstituutin sisustusarkkitehtuurin opiskelijat osana opintojaan. Palavereja pidettiin, villit ideat sinkoilivat ja opiskelijaryhmän tyyli-ideoista valittiin Sovelton tarpeisiin sopivimmat. Nuoret Kuvat: Jarmo Teinilä Teksti: Jaakko Kilpeläinen ideoivat uuden järjestyksen aulalle, taukotiloille sekä luokkiin lukuun ottamatta Ergo-luokkaa, jonka sisusti suunnittelutoimisto Modeo. Keväällä Sovelto sopi kahden Kati-nimisen opiskelijan, Kaukosen ja Karjalaisen kanssa, että nämä toteuttavat tilasuunnitelmat kesätyönään. Katit valitsivat materiaalit, tekivät tarjouspyynnöt ja tilasivat mitä tarvittiin. Opiskelijoiden ideat toivat paitsi viihtyisyyttä ja lämpöä myös käytännöllisyyttä. He huomasivat taukotiloissa puutteen, jolle me soveltolaiset olimme olleet sokeita; asiakkaat olivat joutuneet kulkemaan taukotilan läpi nurkan taakse saadakseen juotavaa ja purtavaa. Nyt tilanne on korjattu, Tarkiainen kertoo.
"Tähän sUUnTaan ToiMiTiTilasisUsTUs on Menossa: KylMänharMaaT ToiMisToT halUTaan MUUTTaa viihTyisiKsi Ja KodinoMaisiKsi. Myös oiKea TyöasenTo on yhä TärKeäMPi", sanoo KiMMo KaarleJärvi ModeosTa.
12
4/2011
Liian vanha?
Mirja Hytönen jäi työttömäksi 30 vuoden uran jälkeen. Nyt hän opiskelee ja etsii uutta työtä, sillä virtaa riittäisi vielä työelämään. Samaa mieltä on moni hänen ikätoverinsakin. Mutta eivätkö viisikymppiset kelpaa työnantajille?
Teksti: Tiina Toivakka Kuvat: Jyrki Suvimaa
virtaa riittää vielä
Matkatoimistossa työskennellyt Mirja Hytönen ehti olla saman työnantajan palveluksessa liki 30 vuotta, kun ilmoitus toimiston lopettamisesta ja irtisanomisesta tuli. Vaikka sitä oli osannutkin odottaa, niin pahalta ja henkilökohtaiselta se tuntui, Hytönen, 52, muistelee kymmenen kuukauden takaisia tapahtumia. Uransa aikana hän oli edennyt virkailijasta toimistopäälliköksi ja toiminut vuoden verran myös vt. toimitusjohtajana. Saattohoidoksi Hytönen kuvailee toimiston purkua, jonka hän halusi tehdä alusta loppuun asti. Kävin kaikki varastot läpi, nauroin ja itkin entisiä muistellessa.
"onkohan ikäni kynnyskysymys?"
Hytösen ensi tunne irtisanomisen jälkeen oli ajatus, että jotakin uutta on äkkiä keksittävä tilalle. Virtaa tuntui riittävän, ja ensimmäinen ajatus oli ryhtyä opiskelemaan ja päivittämään vanhoja oppeja. Vaihtoehdoksi valikoitui tradenomin tutkinnon suorittaminen monimuotoopiskeluna. Töitä hän on myös hakenut jatkuvasti, mutta vielä ei ole tärpännyt. On käynyt mielessä, onkohan ikäni kynnyskysymys. Välillä olen päässyt haastatteluihin asti, mutta sitten on todettu, etten ole sopiva kyseiseen tehtävään. Tuntuu, että varsinkin asiakaspalvelutehtävissä on trendikkäämpää olla kolmekymppinen. Tulevaisuuteen hän suhtautuu varovaisen luottavaisesti. Aika on kulunut ulkoillessa, neuloessa, marjastaessa ja asioissa, joihin ei työssä ollessa ollut aikaa. Haluan vielä työ-elämään, sillä olenOlo on ollut vähän hämmentynyt; toi aina ollut työkeskeinen ihminen. Olen terve pitää sapattia ja puhsaalta on ollut kiva ja innokas oppimaan uutta, ja lapsetkin distaa päätä, mutta silti halua ja kykyä ovat aikuisia, olisi vielä. Tietenkin myös työntekoon Mirja Hytönen sanoo. taloudellinen puoli mietityttää.
4/2011
13
Kuva: Marjut Hentunen
Oma asenne ratkaisee
Ikääntyvän työntekijän uudelleen työllistymisessä ratkaisevaa on oma asenne. Tätä mieltä on johtaja Eeva-Liisa Inkeroinen Elinkeinoelämän keskusliitosta. Hän muistuttaa, että suhtautuminen ikääntyvään työntekijään voi vaihdella eri tilanteissa. Elämme tilanteessa, jossa työvoimatarjonta vähenee eikä ylitarjonnan vaaraa ole. Jos ihmisellä on ammattitaito ja osaaminen kohdallaan, mahdollisuudet työllistyä ovat hyvät, Inkeroinen toteaa. Hän painottaa ihmisen oma asennetta ja valmiutta muuttaa työuran suuntaa. Työelämä muuttuu kovaa vauhtia, ja parhaiten pärjäävät ennakkoluulottomat ja muutokseen valmiit ihmiset. Osa vastuu on myös yhteiskunnalla, sillä koulutusjärjestelmän on oltava notkea ja pystyttävä tarjoamaan uudelleenkoulutukseen mahdollisuuksia. Eläkeputkeen Inkeroinen suhtautuu varauksellisesti. Vaikka se tarjoaakin siihen päässeelle turvatun toimeentulon, se saattaa myös sulkea työllistymismahdollisuuksia. Jos väkeä on pakko vähentää, käy helposti niin, että vanhimmille työntekijöille tarjotaan eläkeputkea, koska se on tavallaan molemmille osapuolille helppo ratkaisu. Voisi kysyä, onko se järkevää, sillä nämä ikääntyvät mutta usein työkykyiset ja kokeneet ihmiset eivät koskaan palaa työelämään. Tällaisessa tilanteessa ikäsyrjinnästä puhuminen on aiheellista, sillä ilman eläkeputkivaihtoehtoa vähennys saattaisi olla tasapuolisempaa, Inkeroinen pohtii. Miesten ja naisten välillä hän ei sen sijaan juurikaan eroa ole havainnut. Päinvastoin, uusimpien tutkimusten mukaan 55-59-vuotiaiden naisten työllisyysaste on tällä hetkellä 75 prosenttia, miesten vastaava 70 prosenttia. Entä miten kävisi, jos työmarkkinajohtaja Inkeroiselta itseltään yhtäkkiä menisi työpaikka alta? Voisihan siinä ensin vähän paniikki iskeä, ja tuskin vastaavaa työtä olisi ainakaan heti tarjolla. Juristin koulutuksella ja pitkällä työkokemuksella uskoisin kuitenkin työllistyväni. Ja ainahan sitä voisi hakea uusia virikkeitä uudelleen kouluttautumalla.
MiTeN TyöeLäMä KOhTeLee KOKeNuTTA?
Yhä useampi yli 50-vuotias kokee tulevansa syrjityksi tai huonosti kohdelluksi työelämässä. Uusimpien tutkimusten mukaan 60 prosenttia yli 55-vuotiaista toimihenkilöistä pitää omia mahdollisuuksiaan työmarkkinoilla surkeina, ja jo 45-vuotiaan on hankala työllistyä uudelleen. Ikäilmiö on ajankohtaistunut viime viikkoina, kun irtisanomisen uhka on toteutumassa muun muassa Nordeassa ja UPM:n Myllykosken tehtailla. Nordeassa irtisanomisien enemmistönä ovat naiset, joista monella on takanaan pitkä työura pankissa. Myllykosken tehtaan työntekijöistä valtaosa on miehiä, joiden keski-ikä on viisissäkymmenissä. Työmarkkinakyselyn mukaan työnsä menettäneet varttuneet työntekijät olisivat halukkaita päivittämään osaamistaan. Työnantajat kuitenkin kouluttavat mieluummin nuorempaa väkeä. Ikääntyviä työntekijöitä myös painostetaan lähtemään eläkkeelle. Tämän vuoksi monen ikääntyvän ura katkeaa kesken kaiken, vaikka työhaluja olisikin, toteaa tutkija Otto Kanerva Ammattiliitto Prosta. Painostaminen on monesti johtanut terveyden heikkenemiseen, ja esimerkiksi eläkeputkeen lähetetyt ihmiset kärsivät uniongelmista muita enemmän, Kanerva mainitsee.
EK:n Eeva-Liisa Inkeroinen pitää eläkeputkea syrjivänä ratkaisuna.
uudelle uralle
Mikkeliläinen Johanna Pirinen, 45, oli ehtinyt tehdä toimistotyötä pankissa ja matkatoimistossa yli 20 vuotta, kun jatkuvasti pahenevat niskavaivat pakottivat hänet muuttamaan suuntaa. Lääkärin tuomio oli tyly; päätetyöskentely on osaltani loppu, on keksittävä jotakin uutta. Kirjasin omat vahvuuteni: minulla on aikuiset lapset, elämän- ja työkokemusta on pitkältä ajalta ja olen luonteeltani sosiaalinen. Pärjään hyvin eriikäisten ihmisten kanssa, Pirinen kertoo. Hän kävi myös ammatinvalintapsykologin luona, ja vaihtoehtojen joukosta valikoitui sosionomin työ. Koulutus on laaja-alainen ja avaa ovia monenlaisiin työtehtäviin. Opiskelu Mikkelin ammattikorkeakoulussa alkoi tänä syksynä. Tuore aikuisopiskelija on intoa täynnä. Olen vanhimmasta päästä, mutta ikärasismiin en ole törmännyt. Ehkä sosiaalialan opiskelijoiden suhtautuminen eri-ikäisiin ihmisiin on keskimääräistä suvaitsevaisempaa. Myös perhe kannustaa. Mies on ollut iso tuki ja turva, mutta ratkaisuihini hän ei ole puuttunut. Tytöt ovat olleet innoissaan ja rohkaisseet lähtemään opiskelijabileisiin, Johanna Pirinen nauraa.
On tuntunut hyvältä palata elämään, jossa rutiinit toistuvat, tuore sosionomiopiskelija Johanna Pirinen toteaa.
52-vuotiasko raakki?
Myös Terveystalon teettämän tutkimuksen mukaan työllistyminen vaikeutuu viisikymppisenä; 52-vuotias tai vanhempi kuuluu haluttuun työvoimaan vain harvoin. 50+-vuotiailla on kuitenkin useimmiten yli 10 vuotta tehokasta työaikaa. He eivät sairasta sen enempää kuin nuoremmatkaan, ja lasten sairastamisen vuoksi he joutuvat nuorempia harvemmin olemaan poissa töistä. Asenteita tutkittaessa on noussut esiin myös ulkonäön merkitys. Varsinkin ikääntyvä nainen kokee joutuvansa sekä ikänsä että sukupuolensa vuoksi syrjityksi. Lähteet: Ammattiliitto Pron tutkimukset ikäänty vistä työntekijöistä 2011 Ruoholinna, Tarita: Ikääntyvät työelämäs sä: Päihittääkö nuoruus ja koulutus aikui suuden ja kokemuksen. Väitös, Jyväskylän kasvatustieteen laitos 2009. Terveystalo: Tutkimus työurien pidentämi sestä ja töissä jaksamisesta 2011
Kari Purhonen, 50, löysi uuden uran
14
rohkeasti muutosta kohti
4/2011
Uuden työn löytyminen on kiinni myös omasta asenteesta, Kari Purhonen sanoo.
Kari Purhoselle, 50, tuli miettimisen paikka eteen pari vuotta sitten, kun työnantaja Destia Oy keskitti toimintojaan. Palveluvastaavana työskennelleelle Purhoselle tarjottiin vaihtoehtona paikkakunnalta muuttoa. Olen ikäni elänyt Etelä-Savossa ja tykästynyt elämäntyyliin. Myös perhe on tänne juurtunut. Selvä visioni oli, että uuden työn on löydyttävä kotipaikkakunnalta. Ikä ei pelottanut, vaikka viidenkympin rajapyykki lähestyikin. Omasta asenteestakin se on pitkälti kiinni ja tietenkin myös siitä, että on itse aktiivinen ja osuu oikeaan aikaan oikeaan paikkaan, Purhonen tuumii. Oikea paikka löytyi lopulta melko nopeastikin. Harrastusten kautta tutuksi tulleet ihmiset vinkkasivat avoimesta työpaikasta paikallisessa kiinteistönvälitystoimistossa. Hain paikkaa yleisessä haussa ja tulin valituksi. Purhonen korostaa, että ihminen ei ole koskaan valmis ja aina voi oppia uutta. Viidenkympin nurkilla sitä toteaa, että työelämää on vielä toistakymmentä vuotta jäljellä, ja jos haluaa vielä vaihtaa alaa, niin nyt on sen paikka. Minulle aukeni tilaisuus, ja halusin katsoa, miten siinä pärjään. Tiettyjä asioita omaksuu nyt hitaammin kuin ennen, mutta toisaalta aikaisemmasta työhistoriasta kumpuaa arvokasta elämänkokemusta, jota voi nykyisessä työssä hyödyntää.
Carr, Nicholas: Pinnalliset. Mitä Internet tekee aivoillemme? Suomentanut Antti Pietiläinen Terra Cognita 2010
Puolustuspuhe kirjalle
M
"syvenTynyT lUKeMinen, JoKa aieMMin oli lUonnollisTa, on nyKyään KaMPPailU." NICHOLAS CARR
inun on ollut viime vuosina yhä vaikeampaa keskittyä laajoihin asiakokonaisuuksiin ja niinkin pitkäjänteiseen tehtävään kuin kirjan lukemiseen. Viihdyn yhden aiheen parissa joitakin minuutteja kerrallaan; sitten tuleekin tarve googlata lisätietoa tai jakaa jatuksia Facebookissa. Niin paljon kuin Internet onkin helpottanut elämääni, se tuntuu aiheuttaneen myös ei-toivottuja muutoksia, joita en ymmärtänyt ennen kuin sain käsiini Nicholas Carrin tietokirjan Pinnalliset. Carr kuvaa, miten mielikuvitus ja analyyttinen ajattelu nousivat uudelle tasolle lukutaidon ja kirjapainon ansiosta. Mutta nyt Internet uhkaa vaivuttaa nuo kyvyt uneen.
Netissä tieto tarjoillaan kirjaa tiiviimpinä, hajanaisina rippeinä. Lyhytkin artikkeli tai blogimerkintä jää herkästi kesken, kun Lue lisää -linkki houkuttaa uudelle sivulle. Verkko ei suosi syvällisyyttä ja perusteellisuutta vaan lyhytjänteistä, pinnallista silmäilyä. Modernissa aivotutkimuksessa vallitsee käsitys aivojen plastisuudesta: vielä aikuisenakin aivojemme hermoradat uudelleenjärjestäytyvät kulloisenkin kokemuksen, olosuhteiden ja tarpeiden mukaan. Kun tietoverkkojen suurkuluttaja kouluttaa aivonsa pikaselailuun, kokonaisuuksien syvällinen käsittely käy Carrin mukaan vaikeaksi. Jos pintaliito tiedon valtaväylillä on tehnyt meistä lyhytnäköisiä ja kärsimättömiä tiedonkäsittelijöitä, aivojen plastisuudessa on myös valoisa puoli: hiipunutta syväajattelua ei ole myöhäistä elvyttää. Itse olen Carrin ajatusten innoittamana alkanut lukea enemmän kirjoja ja viettää vähemmän vapaa-aikaani verkkofoorumeilla. Kun alan kirjoittaa juttua, sammutan modeemin, jotta en harhautuisi nettiin. Jaakko Kilpeläinen
Manka, MarjaLiisa: Työnilo WSOYpro 2011
Sosiaalinen pääoma vahvistaa yhteisöjä
T
uoreessa kirjassaan T yönilo Marja-Liisa Manka, Tampereen yliopiston työhyvinvoinnin professori, kannustaa toimintaan, joka lisää suvaitsevaisuutta, luottamusta ja vastavuoroisuutta niin työntekijöiden kesken kuin työntekijöiden ja esimiesten välillä. Näin karttuisi yrityksen sosiaalinen pääoma. Yhteenkuuluva yhteisö tukee jäsentensä terveyttä, hyvinvointia, oppimista ja tuloksellisuutta. Työyhteisöissä, joissa sosiaalinen pääoma on vähäistä, terveyden heikkenemisen riski on 1,3-kertainen keskimääräiseen verrattuna, ja masennusoireiden riski jopa 30-50 prosenttia. Ihmisillä, joilla on vähän sosiaalista pääomaa, sairastumisriski on peräti 1,8-kertainen.
Sosiaalinen pääoma vahvistaa sekä yhteisöä että yksilöä. Se tehostaa tavoitteiden saavuttamista ja kasvaa, kun sitä käytetään. Sillä voi tosin olla myös kielteisiä vaikutuksia; jos yhteisö ei siedä erilaisuutta, tiiviit sosiaaliset suhteet voivat aiheuttaa kiusaamista, kateutta ja kuppikuntaisuutta. Työhyvinvointitutkimuksissa on Mankan mukaan alettu kiinnittää huomiota myös organisaation käyttämään kieleen. Kielen avulla luodaan ja ylläpidetään sosiaalisia suhteita; se on ajattelun ja tunteiden ilmaisun väline; sen avulla synnytetään ja välitetään tietoa; se on myös vaikuttamisen ja vallan väline. Tiimimme ja yhteisömme ovat puheittemme kaltaisia. Voimme kuulla kunnioittavia ja arvostavia puheita, ilopuheita tai onnistumisen tarinoita mutta myös ongelmapuhetta, moitteen sanoja, ivaavaa tai ilkeää puhetta. Millaista kieltä sinun tiimisi tai organisaatiosi käyttää? Olli Manninen
Pulmia ICT-maailman pykälien kanssa? Lähetä kysymyksesi osoitteeseen uutislehti@sovelto.fi. Otsikoi viestisi: Pulmia.
Kuka saa lukea työpaikan sähköpostejani? Työsähköpostiosoitteesta lähetetään usein sekä yrityksen toimintaan että työntekijän yksityiselämään liittyviä viestejä. Laissa yksityisyyden suojasta työ elämässä säädetään, millä edellytyksillä ja milloin työnantajalla on oikeus hakea esille tai avata työntekijän työsähköpostiosoitteeseen tulleita tai siitä lähetettyjä viestejä. Työntekijän pitää kuitenkin aina saada tietää, jos hänen viestejään on haettu tai avattu. Työntekijä voi itse antaa työtoverille tai esimiehelle luvan lukea työsähköpostiinsa tulleita viestejä. Luvan voi antaa puhelimessakin, mutta kirjallisesti annettu lupa turvaa paremmin sitä henkilöä, joka on aikeissa lukea toisen viestejä, koska tällöin hän voi osoittaa ko. luvan olemassaolon tilanteessa, jossa luvan antaminen kiistettäisiin jälkikäteen. 10-vuotiaalla lapsellamme on oma sähköpostiosoite. Saammeko me vanhemmat lukea hänen viestejään? Lapsen viestit ovat luottamuksellisia. Viisainta olisi keskustella asiasta kotona ja pyytää lapselta suostumus viestien lukemiseen. Edunvalvojalla on kuitenkin holhous toimilain mukaan ilman päämiehensä suostumusta oikeus avata sellaisia päämiehelle saapuneita kirjeitä tai niihin rinnastettavia suljettuja viestejä, joiden voidaan päätellä koskevan asiaa, josta edunvalvojan tulee huolehtia. Tarkoittaako kirjesalaisuus sitä, etten saisikaan lähettää minulle tullutta sähköpostiviestiä edelleen (forward) ilman alkuperäisen lähettäjän lupaa? Sähköisen viestinnän tietosuojalain mukaan luottamuksellisia viestejä ja tunnistamistietoja saa käsitellä a) viestin lähettäjän suostumuksella tai b) sen suostumuksella, jolle viesti on tarkoitettu tai c) jos laissa niin säädetään. Sähköpostiviestin vastaanottaja, jolle viesti on tarkoitettu, voi siis forwardoida vastaanottamansa viestin. Myös paperikirjeen vastaanottaja voi näyttää kirjeen toiselle. Sen sijaan jos lähetetty viesti on mennyt väärälle vastaanottajalle, tämä ei saa ilmaista tai käyttää hyväksi viestin sisältöä tai tietoa viestin olemassaolosta ilman viestinnän osapuolen, eli viestin lähettäjän tai vastaanottajan, suostumusta. Sähköisen viestinnän tietosuojalakia koskevan hallituksen esityksen mukaan ko. säännöksen tarkoituksena ei kuitenkaan ole estää sähköpostin jälleenlähettämistä oikealle vastaanottajalle, vaan kyseessä on kielto käyttää tällaista viestiä hyväksi hyötymistarkoituksessa. Millaisen rangaistuksen saa, jos lataa YouTubeen videon, joka loukkaa videossa esiintyvää henkilöä? Kyseessä voisi olla rikoslain mukainen kunnianloukkaus, jolla tarkoitetaan valheellisen tiedon tai vihjauksen esittämistä toisesta niin, että teko on omiaan aiheuttamaan vahinkoa tai kärsimystä loukatulle taikka häneen kohdistuvaa halveksuntaa tai joka
muuten kuin em. tavalla halventaa toista. Kunnianloukkauksesta voidaan tuomita sakkoon tai enintään kuuden kuukauden vankeuteen; törkeästä teosta vankeutta voi tulla jopa kaksi vuotta. Kyse voisi olla myös yksityiselämää loukkaavan tiedon levittämisestä, josta tuomio vaihtelee sakosta kahden vuoden vankeuteen. Lisäksi videon nettiin pannut henkilö voisi joutua vahingonkorvausvelvolliseksi loukattua henkilöä kohtaan. Olen kehittänyt työnantajalleni ohjelmistoa ja mieleeni on tullut ajatus ko. ohjelmiston laajennusosasta. Saanko perustaa yrityksen, joka myy tuota laajennusosaa? Tekijänoikeus tietokoneohjelmaan on tekijänoikeuslain mukaan siirtynyt työnantajalle. Kun puhut laajennusosasta, käsitän, että tämä osa olisi alkuperäisestä ohjelmistosta täysin erillinen, olkoonkin että siihen kytkeytyvä osa. Varmaankin kuitenkin käyttäisit alkuperäistä ohjelmistoa laajennusosan luomiseen, joten tarvitsisit kehitystyötä varten lisenssin alkuperäisen ohjelmiston ja sen lähdekoodin käyttämiseen. Sen sijaan laajennusMiksi Out of osan myyntiä varten office -ilmoitus on et tarvitsisi lisenssiä tärkeä? alkuperäiseen ohjelSaanko lukea vaimolleni mistoon, vaan voisit tulleet tekstiviestit? toteuttaa asian niin, että loppukäyttäjä sovelto.fi/lukusali hankkisi itsenäisesti itselleen alkuperäisen ohjelmiston lisenssin. Kannattaa joka tapauksessa varmistaa, etteivät alkuperäisen ohjelmiston lisenssiehdot estä loppukäyttäjää käyttämästä laajennusosia tai muita ohjelmistoja alkuperäiseen ohjelmistoon kytkettynä. Ota lisäksi huomioon, että työ sopimuslain ja/tai työsopimuksessasi mahdollisesti olevat kilpailukielto- ja salassapitosäännökset mutkistavat tilannettasi. Siksi sinun on syytä sopia asiasta työnantajasi kanssa jo ennen kuin ryhdyt valmistelemaan laajennusosan myyntiä.
Kurssit & Valmennukset
AsiANTuNTijuus s.16
Vastaukset on laatinut helsinkiläinen asianajaja Marko Vuorinen.
LuOvuus jOhTAMiNeN TieTOTyö
s.17 s.18 s.19
Palstalla esitetyt vastaukset ovat yleisluontoi sia, lyhennettyjä kommentteja ja niiden on tarkoitus olla ennen kaikkea yleissivistäviä. Kulloisenkin kysymyksen tulkintaan vaikutta vat sitä koskevat yksityiskohdat. Siksi on tär keää, että yksittäisessä asiassa käännyt asian tuntijan puoleen ja pyydät juridista tukea.
16
asiantuntijuus
tYÖPÖYdÄt PiLVessÄ
Olet asiakkaalla ja tarvitsetkin esityksen tueksi yrityksesi sisäverkon uumenissa majailevaa powerpoint-esitystä. Sitä, jonne VPN ei ylety. Tai teet kertaluonteista projektia, johon liittyy myös yrityksen ulkopuolisia henkilöitä. Tarvitsisit nyt ja heti työtilan, johon sinun valtuuttamillasi henkilöillä on täysi pääsy. Mutta ei muilla. Tässä on kaksi tyypillistä esimerkkiongelmaa, jotka on ratkaistu jo ajat sitten. Niin maksuttomilla open source -tuotteilla kuin isojen valmistajien kuten Microsoft ja Google tuotteilla. On suuri häpeä, että niin moni yritys jättää nämä käyttämättä. Siksi, että ratkaisuja tai niiden ominaisuuksia ei tunneta. Tai jopa siksi, että IT-hallinto niitä tietoisesti syrjii. Todellisten tai sitäkin useammin kuviteltujen syiden takia. Sovelton seminaarissa Työpöydät Pilvessä 26.1.2012 käsitellään pilveen sijoitettujen työpöytien, ryhmätyötilojen ja dokumenttisäilöjen tekniikat ja mahdollisuudet. Niin isojen kuin pientenkin yritysten kannalta. Seminaari on suunnattu sekä yritysjohdolle että IT-ammattilaisille. Seminaarissa saa hyvän kokonaiskuvan siitä, missä vaiheessa Työpöydät Pilvessä tuotteet ovat, mitä vaikutuksia näillä ratkaisuilla on niin turvallisuuteen kuin käytettävyyteenkin. Ja paljonko ne oikeasti maksavat, mukaan lukien integroinnin, tietoturvan kuin käytettävyydenkin tuomat sivukustannukset. Seuraa sivua: sovelto.fi/tyopoydatpilvessa
Testaa testauskurssit!
Järjestelmien hallintaan, infran ylläpitoon
Windows 7 asennuksen automatisointi 23.-25.11. Windows 7 vianselvitys 28.-30.11. Windows PowerShell 17.-18.11. Active Directoryn perushallinta 1.-2.12. 6425 Active Directoryn vaativa hallinta ja vianselvitys 7.-9.12. 50412 Implementing Active Directory Federation Services (ADFS) v2 7.-9.11. Exchange Server 2010 hallinta 23.-25.11. Lync Server 2010 hallinta 7.-8.11. SharePoint 2010 hallinta 7.-9.12. IPv6 käyttöönotto ja hallinta 31.10.-1.11. Cisco CCNA-valmennus workshop 21.-22.11.
Sovelluskehitykseen
Windows Phone 7 -sovelluskehitys 30.11.-2.12. Android-sovelluskehityksen peruskurssi 26.-27.1. Silverlight-sovelluskehitys 9.-11.11. Windows Azure -ohjelmointi 25.-27.1. 10175 SharePoint 2010 -sovelluskehitys 7.-11.11. 10232 SharePoint 2010 -sovellusten suunnittelu ja kehitys 28.11.-2.12. Microsoft BizTalk Server 2010 -sovelluskehitys 19.-23.12. Windows Communication Foundation -ohjelmointi 16.-18.11. ASP.NET MVC 28.-30.11. C# ja .NET Framework -ohjelmointi 14.-17.11.
Testaukseen
ISTQB Advanced Level Certificate in Software Testing - Test Manager Module 17.11. alkaen Testaaminen Java EE -kehityksessä 30.-31.1. Pasila
Tietokantojen ja raportoinnin kehittämiseen
SQL Server ohjelmointi I 24.-25.11. SQL Server -ohjelmointi II 14.-15.12. SQL-kieli I 17.-18.10. SQL-kieli II 16.-17.11. SQL Server Reporting Services 7.-9.12. SQL Server Analysis Services 16.-18.11. SQL Server Integration Services 1.-2.12.
Luovuus
KodaK moment of doom
Eastman Kodak on kaikkien ennen 90-lukua syntyneiden tuntema yhtiöklassikko, jonka päivät taitavat olla viittä vaille luetut. "Kodak Moment" oli käsite joka yhdistettiin elämän hienojen hetkien kaappaamiseen filmille ja jälkipolville. Kodak oli brändi ja yritysjättiläinen joka oli levinnyt maailmanlaajuisesti Coca-Colan tyyliin. Kodak-filmin saattoi ostaa maailman syrjäisemmissäkin paikoissa jos vain jokin kioskikoju oli olemassa. Yhtiön kohtalon määritteli kyvyttömyys toimia oikein teknisesti muuttuneessa maailmassa. Vaikka Kodak oli digikuvantamisen etujoukoissa, lopullinen läpimurto jäi saavuttamatta. Innovatiivisemmat ja ketterämmät yhtiöt korjasivat potin. Tällä hetkellä maailman käytetyin kameramalli on iPhone ja sen innovatiiviset appsit Instagram ja Hipstamatic tallentavat tämän hetken "Kodak-tuokiot". Tarinan opetus? Kukaan ei ole liian suuri ja taitava omalla alueellaan epäonnistuakseen, eikä kukaan liian pieni ja sopeutuvainen menestyäkseen muuttuvassa maailmassa. Pidä huoli osaamisesi ajanmukaisuudesta, ja muutokset ovat hallittavissasi!
17
Julkaise verkossa!
Mobiiliwebbiseikkailu 2011 14.-15.12. Web -suunnittelun 123 graafikolle 8.-9.12. Webbiseikkailu 2011: HTML5 ja CSS3 ja Creative Suite 5 12.-13.12. Flash Professional perusteet dynaaminen sisältö viestinnässä 3.-4.11. Flash jatko: Interaktiivisuutta ActionScript:lla 24.11. Moderni web-sivusto JQuerylla vähemmän koodia, enemmän toiminnallisuutta 19.-20.1. Html5-julkaiseminen eDocker Tablet Publisherilla 23.11.
Google Analytics markkinoinnin ammattilaiselle 16.11. Google Adwords markkinoinnin ammattilaiselle 30.11.
InDesign jatkokurssi tyyliä ja tehoa markkinointi- ja yritysviestintään 8.-9.12. Illustrator CS5/CS4 perusteet 15.-16.11. Illustrator CS5/CS4 jatkokurssi 2.10. iPad-julkaisut InDesignilla 9.11.
Digikuvaus ja kuvankäsittely
Digikuvauksen jatkokurssi järjestelmäkamera ja yritysviestintä 2.11. Photoshop perusteet CS5/CS4 kuvankäsittely yritysviestinnässä 29.-30.11. Photoshop jatkokurssi, vaativa kuvankäsittely 15.-16.12. Photoshop Elements yrityskäytössä 11.11.
Vapauta aikaasi luovuudelle
Ajanhallinta ja oman työn johtaminen, välineenä Outlook ja OneNote 2010 23.11. Mac-työaseman ja OS X -käyttöjärjestelmän peruskäyttö 14.11.
Näy verkossa!
Sosiaalinen Media 2011 markkinoinnin ammattilaiselle 1.-2.12.
Taittamiseen tyyliä ja tehoa
InDesign perusteet CS5/CS4 taittaminen yritysviestinnässä 7.-8.11.
Lisää kursseja: sovelto.fi/kurssit
18
Johtaminen
TuOTTEiSTA PROJEKTin JOHTAMinEn
PROJEKTISTA PALVELUN HALLINTAAN ITIL
Onnistuneelle projektille voidaan määritellä useita tunnusmerkkejä, kuten: · · · · · · · Päätöksenteko toimi Aikataulu piti Riskit tunnistettiin ja hallittiin Laatukriteerit täyttyivät Projektiryhmä sitoutui työhönsä ja toimi tiiminä Kommunikointi pelasi Asiakas on tyytyväinen Projektin onnistumisen ei pidä olla riippuvainen yksittäisen projektipäällikön taidoista. Kun tuotteistetaan itse projektin johtaminen, niin kaikki projektipäälliköt saadaan toimimaan samalla hyväksi havaitulla tavalla. Onnistumisesta tulee tuote.
Johtaja näkee laajemmin. Projektit ovat osa laajempaa kokonaisuutta, joilla esim. palveluja otetaan käyttöön. Laajempaa palvelukokonaisuutta on helpompi hallita, jos sen hahmottamisessa ja jäsentämisessä on apuna jokin viitekehys. ITIL auttaa, se on kokoelma parhaita käytäntöjä palvelujen koko elinkaaren hallintaan ja tuottamiseen. Älä tuijota pelkkiin yksityiskohtiin näe laajemmin. Johda.
Tiedon raportointiin ja analyysiin
SQL Server Reporting Services 7.-9.12. SQL Server Analysis Services 16.-18.11. SQL Server Integration Services 1.-2.12. Excel 2007/2010 taloushallinnon ammattilaiselle 19.-20.1. Excel 2007/2010 Pro 19.-20.1. + 1.-2.2. + 16.2. Excel 2010 jatkokurssi Aineiston käsittely ja pivot-raportointi 12.-13.12. Excel 2007 jatkokurssi Aineiston käsittely ja pivot-raportointi 17.-18.1. Excel 2010 PowerPivot tiedon analysoinnissa 7.12. Raportointi - välineinä SharePoint ja Excel Services 2010 1.-2.12. SharePoint 2010 PerformancePoint Services -raportointi 16.12.
Dynamics CRM 2011 asiakastietojen käsittely aktiiviseksi!
Microsoft Dynamics CRM 2011 peruskurssi 20.1. Microsoft Dynamics CRM 2011 ominaisuudet ja käytön suunnittelu 1.-2.12. Microsoft Dynamics CRM 2011 pääkäyttäjälle 28.-29.11.
SharePoint sujuvaan käyttöön
SharePoint 2010 ominaisuudet ja käytön suunnittelu 23.-24.1. SharePoint 2010 pääkäyttäjälle28.-29.11. SharePoint 2010 tietohallinnolle 22.-12.
Projektien hallintaan
IPMA A: Portfoliojohtaminen 6.-7.2. IPMA B: ICT-projektien johtaminen 13.-14.2. IPMA C: ICT-Projektipäällikön valmennuskurssi 14.-16.2.
tietotyö
Vartti tunnista
Vartti tunnista. Sen verran olemme arvioineet, että paremmalla osaamisella ja työkalujen hallinnalla säästäisi päivittäin joka tunti omaa aikaa. Puhumattakaan työtovereiden tai alaisten ajasta. Uusiin laitteisiin ja ohjelmistoihin ollaan valmiita investoimaan, mutta todellinen hyöty saavutetaan vasta kun osataan näitä hyödyntää. Monella työpaikalla pahin aikavaras on ilman koulutusta käyttöönotettu arkinen sovellus, esimerkiksi kalenteri ja sähköposti. Uuden oppiminen vaatii vain että, tunnustamme tosiasian. Että voisin tehdä tämän paremmin.
19
TIETOTURVAVINKKI
Salasanat lapulle!
Nykyään verkkopalveluita on paljon. Hyvän tietoturvakäytännön mukaan jokaiseen palveluun pitäisi käyttää eri salasanaa. Vaatimus on oikeutettu; julkisuuteen on tullut monia tapauksia, joissa verkkopalvelujen salasanat on saatu selville. Useiden salasanojen muistaminen on kuitenkin hankalaa, joten tunnetusti monet käyttävät samaa salasanaa useissa eri palveluissa. Mitäpä jos kirjoittaisitkin salasanat lapulle ja pitäisit sitä vaikkapa lompakossasi? Tämän voi tehdä myös kohtuullisen turvallisesti esimerkiksi seuraavalla tavalla: Jaa salasana kahteen osaan: 1. Yksilöllinen osa 2. Vakio-osa, jota ei kirjoiteta lapulle (vrt. pin-koodi) Esimerkiksi: Yksilöllinen osa: P1Nk00d1 Lapulla lukee · B0f4d$$. (Facebook) · 2to.skem (Gmail) · To$1.vaekee (Palvelu x) Salasanaksi muodostuu siten Facebook sivustolle "P1Nk00d1B0f4d$$.", joka on jo varsin turvallinen yhdistelmä erilaisista merkeistä. Jos joltakin palveluntarjoajalta murretaan salasanat menetät yhden salasanan. Yksittäisestä salasanasta ei pysty erottamaan, onko siinä yksityinen osa, kuinka pitkä se mahdollisesti olisi tai sijaitseeko se salasanan alussa, lopussa vai jossain kohtaa keskellä. Sama salasana ei kelpaa minnekään muualle, joten sillä ei sellaisenaan ole laajempaa käyttöä. Jos hukkaat lapun, kukaan ei pääse sen avulla kirjautumaan yhteenkään palveluun, sillä yksityinen osa "pin-koodi" on vain omassa tiedossasi. Muistat sen myös ulkoa helposti, sillä sitä joutuu käyttämään varsin usein. Lapusta on kuitenkin syytä pitää hyvää huolta; jos kadotat sen, tuskin muistat itsekään kaikkia salasanan puolikkaita monien verkkopalveluiden maailmassa. Tälläkin menetelmällä on oma heikkoutensa. Vaikka kirjoittaisit salasanan salatun yhteyden kautta, voidaan näppäimistösi ja tietokoneesi väliin lisätä kaikki näppäinpainallukset nauhoittava keylogger. Harvat palvelut nykyään tarjoavat virtuaalista näppäimistöä, jolla salasanan voisi naputella hiirellä ilman pelkoa näppäinpainallusten nauhoittamisesta. Johonkin on luotettavuuden raja vedettävä sellaista tietoturva on. Jukka Vuola Kirjoittaja on Sovelton seniorkonsultti
Excelillä teet mitä haluat
Excel 2007/2010 peruskurssi 14.-15.11. Excel 2007/2010 jatkokurssi 21.-22.11. Excel 2007/2010 taloushallinnon ammattilaiselle 19.-20.1. Excel 2007/2010 Pro 19.-20.1. + 1.-2.2. + 16.2.
SharePoint sujuvaan käyttöön
SharePoint 2010 käyttökurssi tietotyöläiselle 9.11. SharePoint 2010 sisällöntuottajalle 16.-18.11. SharePoint 2010 pääkäyttäjälle 28.-29.11. SharePoint 2010 My Site ja SoMe-ominaisuudet 17.10., 11.1.
Lisää kursseja: sovelto.fi/kurssit
20
Teksti: Olli Manninen Kuvitus: Erkki Tuomi
asianTUnTiJUUs
4/2011
Mitä enemmän jaat, sitä enemmän saat
Maailma on muuttunut: enää ei pakerreta yksin eikä kaksinkaan vaan joukossa. Yrityksiin kaivataan työkaluja, jotka edistävät yhdessä tekemistä ja osaamisen jakamista. Mutta kuka joukkoistamisesta hyötyy?
Avoimuus tuo asiantuntijalle lisäarvoa, jota ei aina voi mitata rahassa.
Yritysten palkitsemis käytännöt ja kulttuuri on rakennettu niin, ettei oman osaamisen hedelmiä ole kannattavaa jakaa.
erkossa syntyneet crowdsourcingin eli joukkoälyn kaltaiset yhteistyötavat ovat yllättäneet perinteiset organisaatiot, joiden toiminta on perustunut ennakoitavuuteen, monistettavuuteen ja yksin tekemisen kulttuuriin, sanoo Intunex Oy:n toimitusjohtaja Janne Ruohisto. Kun yritysten tiedonhallintajärjestelmät on näihin päiviin asti suunniteltu rakentamaan esteitä tiedon vapaalle liikkumiselle, on suunta nyt päinvastainen. Tieto liikkuu ketterästi verkoissa, ja asiantuntijatiimejä voidaan rakentaa nopeasti ICT:n mahdollistamien työkalujen avulla. Ruohiston start up -yritys markkinoi läsnätyökaluja, joiden avulla asiantuntijoiden osaaminen voidaan yksilöidä ja jakaa tehokkaasti. Missiomme on saada ihmiset tekemään yhteistyötä paremmin hyödyntäen verkkoteknologiaa.
v
jeesaaja, peesaaja vai lurkkija?
Joukkoälyyn perustuvassa yhteistyössä syntyy uudenlaisia rooleja, sanoo Janne Ruohisto Intunex Oy:stä. Projekteja johtavat aloitteiden tekijät voivat olla joko projektinjohtajia tai ideoita aktiivisesti kehittäviä asiantuntijoita. Projektin edetessä mukaan parveilee jeesaajia, jotka auttavat pienempien osa-alueiden toteuttamisessa ja ongelmanratkaisuissa. Peesaajat taas ovat mikrotaskaajia, jotka huolehtivat projektin operatiivisista asioista. Parveen kuuluu väistämättä myös passiivisempia lurkkijoita, jotka seuraavat tiiviisti projektin etenemistä, mutta eivät välttämättä osallistu sen kehittämiseen. Lurkkijat saattavat myös kopioida ideoita omiin projekteihinsa. Tämä on avoimessa tiedonjakamisessa aina riski mutta samalla myös mahdollisuus. Jos halutaan, että organisaatioiden sisällä osaaminen jakaantuu ja innovaatiot leviävät, on annettava tilaa ideoiden leviämiselle, Ruohisto sanoo. Lurkkiminen viestii myös tietysti siitä, että projektissa sikiävät ideat ovat kiinnostavia ja kilpailukykyisiä.
HR:llä on parhaat tuntosarvet, millaista osaamista organisaatiossa on, mutta siltä puuttuu usein tulostavoitteellista osaamista. Tässä olisi kehittämisen paikka, Janne Ruohisto sanoo. Hän arvioi, että yritysten johdossa tiedon jakamiseen perustuva toimintatapa ymmärretään, mutta henkilöstö saattaa usein vastustaa. Yritysten palkitsemiskäytännöt ja kulttuuri on rakennettu niin, ettei oman osaamisen hedelmiä ole kannattavaa jakaa. Verkostoituvassa maailmassa tietoa jakava asiantuntija kuitenkin vahvistaa omaa luottamuspääomaansa ja takaa omistajuuden tiedolleen. Avoimuus tuo asiantuntijalle lisäarvoa, jota ei aina voi rahassa mitata. Mitä enemmän jaat, sitä enemmän saat. Joukkoäly perustuu massojen yhteistyöhön, jossa jokainen voi osaamisellaan ja aktiivisuudellaan vaikuttaa lopputulokseen sekä vahvistaa asemaansa verkostossa, Ruohisto kiteyttää.
hr avainrooliin
Tiimityöskentelyn kehittämisessä olisi nyt HR-osastoilla haltuunoton paikka.
Lataus saa tiimin loistamaan
iksi toiset ryhmät venyvät huippusuorituksiin, kun taas toiset yltävät vain ihan hyvään? Yritysvalmentaja Heikki Peltolan mukaan lataus syntyy huipputiimien motivoituneista ihmisistä, joiden työllä on tarkoitus. Pohdin pitkään, mitkä tekijät synnyttävät yhteistyöhön kaivattavan nosteen, jonka avulla tiimit onnistuvat saamaan yhdessä aikaan jotain maagista ja hurmioottista. Kyse on latauksesta, joka saa ihmiset yhtenä joukkona ylittämään itsensä, Peltola kertoo. Peltolan tuorein kirja Yhte nä on paitsi avartavaa luettavaa myös lähteiden aarreaitta: hän on käynyt läpi keskeiset kotimaiset ja kansainväliset teokset, jotka käsittelevät tiimityöskentelyn kehittämistä,
M
parempaa johtajuutta tai kannustavan yrityskulttuurin rakentamista. Hän tunnustaa, että lataus on vaikeasti määriteltävä käsite. Sen aistii urheilujoukkueessa, kuorossa, sinfoniaorkesterissa tai innostuneessa yrityksessä; osaajat tekevät työtä yhdessä synnyttäen kokemuksen, jossa eri tekijöistä hitsautuu yhtenäinen kokonaisuus enemmän kuin osiensa summa. Kun oikeanlainen noste syttyy, saadaan aikaan ratkaisuja, joita ei muuten syntyisi. Kuulostaa yksinkertaiselta. Mutta minne työelämästä katoaa se innostus, joka meillä on lapsina yhdessä leikkiessämme? Vielä opiskeluvaiheessakin yhteistyö sujuu, mutta viimeistään työelämässä yhdessä tekemisestä on tullut pakkopullaa, vaivautuneen oloista pakertamista. Peltola opastaa tiimien jäseniä katsomaan ensin peiliin ja virittämään egonsa oikeaan tunnelmaan.
Liika ylimielisyys tai alimielisyys luo esteitä hyvälle vuorovaikutukselle. Liian hallitsevat egot jyräävät alleen heikommat, kun taas omaa osaamistaan väheksyvä alimielinen ego ei anna itsensä loistaa ryhmässä, hän sanoo. Itsekeskeisyydestäkin pitäisi irtaantua. Hyvät oivallukset syntyvät harvoin oman pään sisällä. Ne loihditaan vuorovaikutuksessa toisten kanssa. Ihmisillä on luontainen taipumus tehdä yhteistyötä, vaikka se välillä työelämässä tuntuu unohtuvankin, Peltola muistuttaa.
Tee työtä, jolla on tarkoitus
Peltolan mielestä toiminnan tarkoitus on useissa yrityksissä hämärtynyt; innostutaan omasta tekemisestä miettimättä sen merkitystä yrityksen omien rajojen ulkopuolella. Jos ei ole tarkoitusta, eivät ihmiset koe tekevänsä merkityksellistä työtä.
4/2011
asianTUnTiJUUs
21
joukkoistaminen muokkaa toimintatapoja
erkossa toimiva tietosanakirja Wikipedia ja avoin käyttöjärjestelmä Linux hyödynsivät crowdsourcingia eli joukkoistamista jo vuosia ennen kuin siitä tuli puheenaihe. Nyt joukkoistaminen yleistyy toimialalta toiselle. Suomalaisen Työn Liitto avasi keväällä Avainklubi-verkkopalvelun, jonka tavoitteena on jalostaa suomalaisten arjen oivallukset kansainvälisiksi menestystuotteiksi ja -palveluiksi. Palvelu jakaantuu vapaaseen ideointiin ja tuotekehitystehtäviin. Klubilaisten aktiivisuus palkitaan sosiaalisen arvostuksen keinoin ja myös tuotepalkinnoin. Avainklubissa on mukana 15 pilottiyritystä, jotka ovat saaneet jo runsaasti kehitysideoita. Esimerkiksi Valio oli saanut syyskuun loppuun mennessä 42 kehitysideaa, joissa toivottiin muun muassa maustettua voita, pilaantuneen maidon tunnistinta ja neliskanttisia tetrapakkauksia jogurteille.
v
muotoon. Talkoisiin voi osallistua pelaamalla erilaisia pelejä, joissa tunnistetaan digitaaliseen muotoon skannattua sanomalehtiarkistoa. Koska automaattinen tekstintunnistus ei tunnista kaikkia sanoja, pelaajat voivat oikolukemalla korjata tekstiä ja parantaa aineistojen tarkkuutta ja laatua. Mitä aktiivisemmin pelaa, sitä korkeammalle nousee pelipörssissä. Tähän mennessä lähes 80000 kävijää on suorittanut yli viisi miljoonaa mikrotehtävää Digitalkoille. -- Pelit ovat innostava tapa osallistua kansallisesti tärkeään yhteiseen kulttuurihankkeeseen, kertoo Kansalliskirjaston johtaja Majlis Bremer-Laamanen. Hyvien kokemusten innoittamana Kansalliskirjastossa mietitään nyt myös Kuvatalkoiden käynnistämistä.
Joukkoistettuja ammattipalveluja löytyy esimerkiksi juridiikan, ohjelmoinnin tai jopa radiologian alalta. Joukkoistetut palvelut maksavat usein vain murto-osan palvelujen perinteisestä hinnasta. Kirjoittajat uskovat ilmiön yleistyvän; esimerkiksi suomalainen elokuvahanke Wreckamovie toteutettiin joukkoistamisen kautta. Hajautetulla työllä tarkoitetaan tarkkaan määritellyn ja ei-luovan työn teettämistä massojen avulla. Ihmisäly muutetaan ikään kuin pilvipalveluksi kohti mallia, jossa ohjelmistot pystyvät käyttämään ihmisälyä ja sosiaalisia verkostoja osana toimintaansa. EVA-raportin mukaan joukkoistamisen ongelma on usein kuitenkin se, että hyvät ideat jäävät pelkiksi ideoiksi, joita ei jatkojalosteta tai joiden toimeenpanolle ei ole luotu toimivia järjestelmiä.
Kaksi klusteria
Joukkoistamiseen on syntynyt jo kaksi erilaista klusteria, kirjoittavat Antti Isokangas ja Petteri Kankkunen EVA-raportissaan. Toinen klusteri liittyy ammattipalvelujen tarjoamiseen ja toinen hajautetuksi työksi kutsuttuun ilmiöön.
80 000 pelaa Kansallisarkistossa
Kansalliskirjaston ja Microtaskin Digitalkoissa jalostetaan suomalaista kulttuuriperintöä helposti jaettavaan
Joukkoistetut palvelut maksavat usein murto-osan palvelun perinteisestä hinnasta.
Kilpailu somesovelluksista sähköistyy
Tarkoitus on tunnetta ja voimaa, joka saa asiat tapahtumaan. Tarkoitus ei ole vain kykyä myydä mahdollisimman paljon tai tuottaa voittaa osakkaille; ne ovat seurauksia siitä, että vuorovaikutus työntekijöiden välillä toimii, Peltola sanoo. Yhtenä toimiminen edellyttää myös pelisääntöjä: työnjakoa, ohjeistuksia, mittareita, arvoja, sopimuksia, tavoitteita, normeja ja rituaaleja. Kurinalaisuutta pitää olla, mutta se ei saa liikaa kahlita, Peltola sanoo. Verkottuvassa maailmassa onnistuvat hänen mukaansa sellaiset johtajat, jotka arvostavat dialogiin perustuvaa ja pelivaran sallivaa vuorovaikutusta. Esimiehet eivät voi yksin saada aikaan yhtenä tekemisen kulttuuria, mutta voivat yksin estää sen syntymisen. oogle ja Facebook ovat viime kuukausina haastaneet useilla uudistuksillaan toisensa ja myös esimerkiksi perinteisessä bisnesympäristössä käytetyt Microsoftin tarjoamat maksulliset verkkotyökalut. Tällä hetkellä niin Googlen kuin Facebookinkin tarjoamilla yhteisötyökaluilla tavoittaa nopeasti haluamansa asiantuntijat ja voi rakentaa esimerkiksi erilaisia työryhmiä, jotka ovat avoimia tai suljettuja tarkoituksen mukaan. Molemmat koukuttavat käyttäjänsä runsailla palveluilla, mutta on makuasia, kumpi on työyhteisöjen käytössä tehokkaampi. Joidenkin mielestä Google luo palveluillaan toimivamman alustan virtuaaliseen yhteistyöhön, kun taas Facebook on enemmän seurusteluun, ajanvietteeseen ja kansalaisaktivismiin painottunut yhteisömedia, jolla on mainosrahoituksensa mukaisesti paljon käyttöä markkinoinnissa.
G
Facebookin etuna on massa: sillä on yli 800 miljoonaa käyttäjää, kun taas tänä kesänä lanseerattu Google+ saavuttaa arvioiden mukaan 100 miljoonan käyttäjän rajan tämän vuoden loppuun mennessä. Vertailun vuoksi: yhteisö- ja mikroblogipalvelu Twitteriäkin käyttää jo 400 miljoonaa ihmistä globaalisti. Nähtäväksi jää, koukuttaako Google+ verkkokäyttäjiä. Nopean alkusysäyksen jälkeen palveluun rekisteröityneiden määrä on hidastunut, mikä on melko tavallista some-sovellusten lanseerauksille. Ensi-innostuksen jälkeen kiinnostus laantuu, mutta etenee räjähdysmäisesti, jos palvelu lunastaa lupauksensa ja viidakkorumpu alkaa soida.
Juttukokonaisuudessa käytettyjä lähteitä: Isokangas ja Kankkunen: Suora yhteys näin sosiaalinen media muuttaa yritykset. EVA Raportti 2011. Peltola, Heikki. Yhtenä. Kun minästä kasvaa me. WSOYpro 2011. Sovelton kouluttajan Antti Kivivallin haastattelu.
Tamperelainen lääkäri Hanna Tainio on nyt myös kansanedustaja.
ONKO tOhtOrIlla aIKaa?
Usein liian vähän, sanovat lääkäri-kansanedustaja Hanna Tainio ja maalaistohtori Tapani "Tapsa" Kiminkinen. Omaa ajankäyttöään he hallitsevat kännykällä ja sähköpostilla.
elevisiosta ja radiosta tuttu maalaislääkäri Tapani "Tapsa" Kiminkinen tekee neljää työtä ja kulkee luennoimassa ja kouluttamassa ympäri Suomea. Tietotekniikka on välttämätön osa työni sujuvuutta; puhelin, tekstiviesti ja sähköposti ovat tärkeitä, Kiminkinen sanoo. Tohtori Kiminkinen hallitsee itse omaa aikaansa. Hänellä ei ole sihteeriä, joka sopisi tapaamisista tai luennointikeikoista. Olen paljon tien päällä, joten toisen olisi mahdotonta aikatauluttaa ja sopia menemisiäni. Matkayhteydenpidossa luotan kännykkään ja perinteiseen kalenteriin, sähköpostia luen kotona ja työssäni Saarijärven terveyskeskuksessa, Kiminkinen sanoo.
t
Ainoat poikkeukset kun en aja yöksi kotiin ovat laivalla tapahtuvat työkeikat. Silloin vaimoni Ulla on usein mukana, ja voin samalla yhdistää työn ja vapaan. Aikuiset tyttäremme eivät asu enää kotona, ja joskus saatan yöpyä myös tyttäreni luona Helsingissä.
suunnittelu auttaa ajanhallinnassa
Tamperelainen lääkäri-kansanedustaja Hanna Tainio luottaa ajanhallinnassaan hyvään suunnitteluun. Koska elämä on kiireistä, hyvä suunnittelu on erittäin tärkeää. Minulla on velvoitteita ja luottamustoimia niin kotikaupungissani Tampereella kuin Helsingissäkin. Kaiken tämän lisäksi täytyy huomioida myös perhe ja oma hyvinvointi. Jos jostakin joutuu tinkimään, niin omista harrastuksista, Tainio sanoo. Lääkärin työssä omaa työaikaa ei kuitenkaan pysty säätelemään samalla tavoin normaalissa päivätyössä. Jos on menossa vaikea leikkaus, se kestää oman aikansa, eikä sille voi mitään.
Uuden oppiminen kiehtoo
Kiminkinen ei oman arvionsa mukaan ymmärrä tekniikasta mitään. Tietotekniikkaan orientoituminenkin vei oman aikansa. Pääsin tietotekniikan maailmaan oikeastaan lasteni kautta. Kyllä kaikki tietotekniikkaan liittyvä lisäoppi olisi paikallaan. Nyt käytän tietokonetta enimmäkseen potilastietojen käsittelyyn, sähköpostin lukemiseen, netissä surffaamiseen ja kirjoittamiseen, Kiminkinen sanoo. Häneltä ilmestyy tammikuussa uusi kirja ja seuraavakin on jo tekeillä. Kirjoitan kaiken aina ensin käsin ja vasta sen jälkeen "puhtaaksi" tietokoneelle, Kiminkinen paljastaa.
yöksi kotiin
Teksti: Riikka Hollo Kuvat: Antti Kirves, Hanna Kiminkinen Yksityiselämän ja työn yhteensovittamisen Kiminkinen on ratkaissut siten, että hän on päättänyt tulla aina yöksi kotiin.
"Kun elämä on kiireistä, hyvä suunnittelu on erittäin tärkeää."
4/2011
oMan Työn JohTaMinen
23
itselleen saa olla armollinen
Tainio elää kansanedustajan arkea Helsingissä tiistaista perjantaihin ja maanantaisin hän on Tampereella. Maanantaisin pidän toisinaan lääkärin vastaanottoa, mutta kansanedustajan työn myötä olen jättänyt lääkärin työtä vähemmälle. Perhekuviossa kinkkistä on ollut esimerkiksi vanhempainilloista poisjääminen, jos äiti on Helsingissä. Aikatauluja on perheessä kuitenkin pyritty sovittelemaan parhain päin. Tainio kertoo oivaltaneensa, että on myös muistettava olla armollinen itselleen. Kaikkea ei tarvitse tehdä eikä kaikessa tarvitse olla mukana.
Tietojärjestelmät syövät lääkärin aikaa
Nykyiset potilastietojärjestelmät ovat lääkärille melkoinen vitsaus. Hanna Tainio ja Tapani Kiminkinen toteavat kumpikin, että erilaiset järjestelmät ja kymmenet salasanat vievät aikaa tärkeimmältä, ihmisen kohtaamiselta. Jos eri järjestelmät kommunikoisivat keskenään, jäisi enemmän aikaa olennaiseen eli sairauden hoitoon. Nykyään tietojen kirjaamiseen menee enemmän aikaa kuin potilaan hoitamiseen, Tainio toteaa. Kiminkinen ylistää tietotekniikan mahdollisuuksia hoitotyössä, mutta harmittelee terveydenhoidon järjestelmien kommunikointivaikeuksia. Hajanaiset järjestelmät hidastavat työntekoa ja tietotyöhön menee hurjasti aikaa. On useita salasanoja ja ohjelmien avautuminen kestää kauan. Kaikki tämä myöhästyttää kansallista potilasarkistoa, joka ei toteudu, ennen kuin järjestelmät pelaavat yhteen.
Kaikki suuret ovat olleet opettajia!
Lähikuvassa Leonardo da Vinci
Leonardo on nyt yksi suurista luovuuden esikuvista, eikä aiheetta. Paavi Leo X tosin ajatteli Leonardon työskentelyä katsellessaan, ettei tämä koskaan saa mitään valmiiksi; aivan väärässä Leo ei ollut. Leonardo syntyi aviottomana mutta isänsä tunnustamana vuonna 1452 Toscanassa. Oppinsa hän sai firenzeläisen taidemaalarin Verrocchion kisällinä. Piirtäjänä Leonardo oli erityisen lahjakas. Maalarina Leonardo oli kuitenkin hidas. Freskot maalataan yleensä laastin vielä ollessa märkää, mutta Viimeinen ehtoollinenkin oli keskeneräinen vuosien ajan. Hitaus pakotti myös muuttamaan tekniikkaa, ja osa freskoista tuhoutui jo ennen valmistumistaan aiheuttaen taloudellisia ja oikeudellisia hankaluuksia. Myös Mona Lisan viimeistely kesti useita vuosia. Haaveileva Leonardo suunnitteli monia koneita, joille ei siihen aikaan voinut olla mitään käyttöä. Leonardon sotakoneiden ja siltojen käytännöllisyyttä ei toisaalta kukaan kiistänyt. Leonardo matkasikin kuukausien ajan Cesare Borgian sotajoukkojen mukana pääinsinöörinä ja ystävystyi myös Niccolo Machiavellin kanssa. Leonardon kekseliäisyys tunnetaan muistikirjojen ansiosta. Nämä osoittavat, kuinka hän tutki luontoa ja vanhoja kirjoituksia. Vuorten fossiileja hän pohti vuosikymmenten ajan, ja lopulta hän uskoi, että vuoret ovat entistä merenpohjaa. Muistikirjoihin kerätyt hajanaiset tiedot kuitenkin unohtuivat vuosisadoiksi. Harvojen mestariteosten ja oppilaiden töiden kautta maalaustaide kuitenkin kehittyi. Myös koneenpiirustus, anatomia ja rakennuspiirustus saivat vaikutteita Leonardosta. Muilta osin hänen antinsa unohtui; kurittomilla neroilla pitäisikin olla toimeenpanija saattamassa kultajyvät hyötykäyttöön. Suurimman arvon Leonardolle antoi Ranskan kuningas Frans I, joka tarjosi mestarille kuninkaallisen ylöspidon tämän viimeisinä elinvuosina 1516-1519. Leonardo sai asuttavakseen Clos Lucén kartanon kuninkaanlinnan läheltä. Kartanon puutarha on luonnonläheisyydessään kuin luovuuden tyyssija, ja Leonardon huonekalut ylittävät viimeistelyltään keskiajan ruhtinaiden ja kuninkaiden huonekalut. Kuninkaan ystävyys ei ole vähäinen asia, eikä kiittämättömyys aina ole maailman palkka. Risto Linturi Lähteet: Charles Nicholl: Leonardo da Vinci, 2004; Leonardo da Vinci: Notebooks, partial reprint, 2008.
sähköposti aina mukana
Hanna Tainio nimeää sähköpostin erittäin tärkeäksi työvälineekseen. Se ei ole sidottu aikaan eikä paikkaan, kuten ei sähköinen kalenterikaan, jota hän käyttää. Kannettava tietokone kulkee kansanedustajan mukana minne hän meneekin, mutta kännykästäkin voi helposti lukea sähköpostit missä vain. Olen huono opiskelemaan manuaaleja, joten olen itse opetellut käyttämään teknisiä laitteita, usein pitkän kaavan mukaan. Onneksi apuna on ollut tietokoneista ja niiden ominaisuuksista hyvin perillä oleva työtoveri, joka on osannut opastaa hankalissa tilanteissa. Toivoisin, että oppisin hyödyntämään tietotekniikkaa niin, että saan siitä kaikki hyödyt irti, Tainio sanoo.
"Tietotekniikkaan liittyvä lisäoppi olisi paikallaan."
Työmatkoillaan Tapani Kiminkinen luottaa kännykkään ja perinteiseen kalenteriin.
ASTU ULOS KAAPISTA. Tunnista ja tunnusta todellinen osaamisesi.
www.sovelto.fi/astukaapista
Osaamisen teemat Asiantuntijuus
Intohimonasi on kehittää osaamisesi huippuunsa. Haluat olla guru ja mielipidevaikuttaja omalla alallasi. Tiedät osaamisesi arvon ja se on paras valuuttasi työelämässä. Ymmärrät yksityiskohtien tärkeyden hukkaamatta isoa kuvaa.
Johtaminen
Kokonaisuudet ovat sinulle tärkeitä, ihmiset vielä tärkeämpiä. Tulokset syntyvät hyvällä johtamisella, ihmisten ja heidän motivaatioidensa ymmärtämisellä ja innostamisella. Sinulla on visioita ja näkemystä ja kykyä panna asioita tapahtumaan.
Luovuus
Ongelmien ratkaisu ja uudet asiat saavat sinut syttymään. Kokeilu ja tekemisen riemu on sydäntäsi lähellä. Et pelkää epäonnistumista vaan kokeilet jatkuvasti rajojasi. Visuaalisuus ja hahmotuskyky on sinulle luontaista, olet myös tunnetasolla vahvasti sitoutunut siihen mitä teet.
Tietotyö
Työn tai homman voi aina tehdä paremmin, työkalut ja tavat kehittyvät koko ajan. Nautit työnteosta ja onnistumisista kun homma sujuu tai keksit uuden näppärän tavan tehdä ennen hankalan asian. Ymmärrät prosesseja ja riippuvuuksia, oivallat miten monimutkaisesta voi tehdä yksinkertaista.