MEDIA-ALAN OMA LEHTI • NRO 6 • 26.9.2018 • PERUSTETTU VUONNA 1930 SuomenLehdistö YRITYSVASTUU ON muutakin kuin päästöjen pienentämistä. Kirsi Hantula pitää yritysvastuuta kilpailuvalttina, joka maksaa itsensä takaisin. » Sivut 14–16 Heidi Ekdahl ja muut päätoimittajat: Vähensimme ulkomaanuutisia. » Sivu 10 Vakaa usko paperilehteen ”Postin jakelu ei pelaa” Keski-Häme saapunut tilaajille jopa päiviä myöhässä. » Sivu 5 2,5 miljoonaa Googlelta Suomalaiset mediat ovat saaneet ison potin kehitysrahaa. » Sivu 6 Lehtitalot haalivat radioita Keskisuomalainen, Karjalainen ja Kaleva hakevat lupia. » Sivu 4 Tapio Vallin osti Luoteisväylän Alma Medialta. » Sivu 8 VESA LAITINEN
Kuka kuiskuttaa uutiset korvaasi? Netistä löytyy monenlaista tarinankertojaa. Onneksi sanomalehtien tehtävä lahjomattomana tiedon välittäjänä on ja pysyy välineestä riippumatta. Vaikka uutisointi pyörii kellon ympäri, lukijan on pystyttävä luottamaan siihen mitä näkee. Tartu siis rauhallisin mielin paperiin, selaimeen tai kännykkään ja lue sanomalehtiä.
SuomenLehdistö 6/2018 3 6/2018 kolmesta poikki Rahaa Googlelta vai ei? sisältö AJANKOHTAISTA 4 Kolme lehtitaloa havittelee pääsyä radioon. Yksi ei malttanut odottaa, vaan teki jo kanavakaupat. 5 Postin toiminta ei voi jatkua näin, sanoo jakeluongelmiin kyllästynyt Esa Joensuu. 6 Suomalaisista mediayrityksistä Helsingin Sanomat on saanut Googlen tukirahaa eniten. 8 Tapio Vallin ryhtyi kustantajaksi ja huomasi pian haukanneensa isomman palan kuin oli tarkoitus. TAUSTAT 10-13 Ulkomaanuutisointi laskussa: Päivälehdet satsaavat sen sijaan verkkoon ja paikallisuutisiin. 14-16 Yritysvastuu on osa niin toimittajan kuin mainosmyyjän työtä. PALSTAT 17 Tämä on somen kokkausvideoiden menestysresepti. 18 Kirsi Hakaniemi ennakoi, että digissä tilaustulot kasvavat mainontaa enemmän. 20 Lehdet ovat usein tumpeloita mainostamaan itseään, mutta joskus nekin onnistuvat. ” Moniin oikeudenkäynteihinkin joutuneelle Googlelle innovaatiorahasto on positiivista pr:ää.” KMT:n tuoreet lukijamäärät Katri Simola Millä keinoilla olette onnistuneet saamaan lisää lukijoita? Mitkä aihepiirit lukijoitanne kiinnostavat? Miten houkuttelette nuoria lukijoita? Mikko Heino vastaava päätoimittaja, Helsingin Uutiset Yhtenä tavoitteenamme on ollut uutistyön terävöittäminen entisestään. Lisäksi olemme saaneet vetoapua Google-suosituksista eli olemme löytäneet uusia tapoja tehdä sisältöä, josta lukijat ovat kiinnostuneita ja jota he myös hakevat. Uutinen on meille edelleenkin kuningas. Oletuksen ja toteutuneen välinen ristiriita on yhä toimiva määritelmä kiinnostavalle uutiselle. Lisäksi kyse on kulloinkin ihmisten arjessa puhuttavien ilmiöiden ja puheenaiheiden tunnistamisesta. Uutisella ei ole ikää tai sukupuolta, vaikka eri aiheet kiinnostavat väestöryhmiä eri tavoin. Meidän on jatkuvasti yritettävä löytää aiheita, jotka kiinnostavat eri lukijaryhmiä. Verkkoanalytiikalla on tärkeä rooli mietittäessä juttujen sisältöjä. Hanna Myyrä vt. päätoimittaja, Etelä-Suomen Sanomat Olemme panostaneet verkkosisältöihin, verkkojuttujen otsikointiin ja analytiikan seurantaan. Tämänkokoiseksi maakuntalehdeksi verkkodeskimme on kohtalaisen iso. Hyödynnämme myös verkon mahdollisuuksia, kuten videoita ja vuorovaikutteista grafiikkaa. Paikalliset talousuutiset, rakennushankkeet ja ihmisten tarinat kiinnostavat. On myös yksittäisiä ilmiöitä, kuten rap-artisti Cheek, jotka räjäyttävät verkon kävijämäärän. Maksuttoman sisällön luetuimpia juttuja ovat liikenneonnettomuudet, rötökset ja ravintolauutiset. Nuorten ääni kuuluu lehdessä, sillä meillä on runsaasti juttuja kouluja opiskeluelämästä. Hoidamme myös Summer Up -festivaalit ja muut tapahtumat. Nuoret lukevat kuitenkin laajasti eri aiheista. En lähtisi erottelemaan sisältöjä erikseen nuorille ja muille. Seppo Rönkkö vastaava päätoimittaja, Savon Sanomat Sisällöllisesti oikotietä onneen ei ole. Analytiikkaan pohjaavaa kehitystyötä on tehtävä niin printissä kuin verkossa. Verkossa juttujen määrä on kasvanut, ja sisältöjä on rikastettu kuvasarjoilla, videoilla ja grafiikalla. Paikalliset uutiset ja puheenaiheet kiinnostavat samoin kuin ihmisten arkeen liittyvät teemat. Analytiikan perusteella lukija palkitsee myös perusteellista taustatyötä edellyttävät artikkelit. Nuorisoraatimme on tehnyt sisältöä pitkään, mutta tuskinpa nuoria lukijoita tarvitsee sen kummemmin houkutella, jos kokonaiskattaus vastaa tuotteeseen liitettyä odotusarvoa. TÄSSÄ LEHDESSÄ on uutinen, joka kertoo Googlen myöntäneen suomalaisille mediayrityksille 2,5 miljoonaa euroa kehitysrahaa parin vuoden aikana. Googlen DNI Fund (Digital News Innovation Fund) on tukenut 16:ta suomalaista hanketta ja yhtä eurooppalaista yhteishanketta, jossa STT on mukana. Googlen strategisten suhteiden johtaja Eero Korhonen kertoi Suomen Lehdistön haastattelussa viime vuonna, että yhtiö satsaa median kehittämiseen, jotta Euroopassa säilyisi laaja kirjo luotettavia medioita. Googlen verkkohaku on parhaimmillaan, jos sen avulla löytyy useita relevantteja lähteitä, joista valita. Googlenkin tarvitseman journalismin tuottamista tukisi kuitenkin parhaiten se, että lehtien sisältöjä kaupallisesti hyödyntävät teknologiajätit maksaisivat asianmukaisen korvauksen kustantajille. Euroopan komission esittämä lehtijulkaisujen suoja on tulossa tähän avuksi, nyt kun Euroopan parlamenttikin asettui selvällä enemmistöllä sen kannalle. YLEISESTI GOOGLE nähdään jos ei uhkana niin vähintään perinteisen median kilpailijana. Google ja toinen teknologiajätti Facebook pystyvät vaikuttamaan merkittävästi siihen, miten paljon näkyvyyttä mediasisällöt saavat hakukoneissa ja sosiaalisessa mediassa. Samalla ne keräävät suurimman osan digitaalisista mainostuloista eivätkä useissa maissa maksa veroja kansallisten yritysten tavoin. Moniin oikeudenkäynteihinkin joutuneelle Googlelle innovaatiorahasto on positiivista pr:ää. HARVALTA MEDIAN edustajalta on kuitenkaan kuultu niin suoria linjauksia kuin norjalaisen Schibstedin yhteiskuntasuhdejohtajalta Karin Petterssonilta. Pettersson sanoi Nieman Journalism Labin haastattelussa, että Schibsted ei jatkossa ota ydintoimintojensa kehittämiseen rahaa Googlelta tai Facebookilta. Hänen mukaansa mediayrityksen ääneen lausuttujen näkemysten ja käytännön toimien pitää olla linjassa keskenään: ”Yritys ei voi toisaalta väittää, että Facebook tuhoaa demokratian, ja toisaalta tehdä läheistä yhteistyötä sen kanssa ja olla riippuvainen sen tuomasta liikenteestä ja jakelusta.” Tällaisen periaatteen ylläpitäminen voi olla haastavaa monelle taloudellisten paineiden kanssa painivalle mediatalolle. Noora Autio vs. päätoimittaja noora.autio@sanomalehdet.fi M IR KK U M ER IM AA > Lue myös digilehti ja lisää uutisia verkosta osoitteessa www.suomenlehdisto.fi
4 SuomenLehdistö 6/2018 AJANKOHTAISTA SANOMALEHTITALOT HALUAVAT nyt tosissaan radiomarkkinoille. Heinäkuussa päättyneessä haussa radiotoimilupahakemuksia Viestintävirastolle jättivät uusina toimijoina Kaleva, Karjalainen ja Keskisuomalainenkonserni. Jo ennestään radiokanavia pyörittävät lehtitaloista Huittisten Sanomalehti Oy, Marva Media ja Sanoma Media Finland, jotka hakevat luvilleen myös jatkoa. Luvat myönnetään tällä kertaa peräti kymmeneksi vuodeksi vuosille 2020–2029. Radiotoimintaan laajentamalla lehtitalot tavoittelevat uusia yleisöjä ja laajempaa pohjaa liiketoiminnalleen. – Monikanavaisuus on avainasemassa sisällössä ja myynnissä, tiivistää Karjalaisen päätoimittaja Pasi Koivumaa. Karjalainen ei odotellut vuoden loppuun mennessä tulevaa toimilupapäätöstä, vaan ilmoitti jo elokuussa ostaneensa joensuulaisen radioyhtiön, joka pyörittää Iskelmä Rex ja Radio City Joensuu -kanavia. Yhtiö sai kanavien pyörittämiseen poikkeusluvan ensi vuoden loppuun saakka. Koivumaa pitää todennäköisenä luvan saamista myös sitä seuraaviksi kymmeneksi vuodeksi, sillä Joensuun alueella ei ollut muita luvanhakijoita. Radiokaupassa Karjalaiseen siirtyi Oy Najaros AB:n palveluksesta kaksi henkilöä. Toimitusjohtaja Liina Mustosesta tuli Karjalaisen radiotoiminnasta vastaava päällikkö, ja yhtiön ilmoitusmyyjä liittyy osaksi Karjalaisen myyntitiimiä. Koivumaan mukaan radiokanavien toiminta pysyy aluksi entisellään, mutta pikkuhiljaa tarkoitus on hyödyntää radiossakin Karjalaisen omaa uutiskoneistoa. – Toisekseen meillä on jo verkossa podcast-tuotantoa, ja toimituksessa on siihen kiinnostusta. Podcastithan istuvat sellaisenaan myös perinteiseen radioon. Koivumaa arvioi, että radiokanavien mainosmyynti on mahdollista nostaa nykyisestä noin 250 000 eurosta 400 000–500 000 euroon. Ennen kaikkea kyse on kuitenkin kokonaisuudesta. Uusi jakelukanava tuo mediamyyjille yhden työkalun lisää paketoida mainostuotteita asiakkaille ja parantaa yleisöjen tavoittavuutta. Radiotoimintaan lähteminen ei ole iso investointi Kaupallisten radioiden edunvalvojan Radiomedian toimitusjohtaja Stefan Möller ei ole yllättynyt lehtitalojen innosta lähteä radiotoimintaan, sillä audion kulutus kasvaa. Jo nyt osa lehdistä tarjoaa verkossa esimerkiksi podcasteja. Möller näkee, että uusien yleisöjen tavoittamisen lisäksi lehtiyhtiöillä on radion kautta mahdollisuus vahvistaa suhdetta olemassaoleviin yleisöihin. – Ihmiset haluavat vapauden valita sisällön ja muodon, hän sanoo. Radion kautta uutismedia pystyy tavoittamaan ihmisiä esimerkiksi silloin, kun he ajavat autoa. Möller sanoo, että teknisiltä investoinneilta radiotoimintaan mukaan lähteminen on lehtitaloille ”ihan peanuts”. Ei vaadi suurta taloudellista satsausta panna pystyyn radiostudiota, josta pystyy lähettämään hyvälaatuisia ohjelmia. Sanomalehtien prosessit uutisten ja muiden sisältöjen tekemiseen ovat kunnossa, joten niitä kannattaa hyödyntää. Möllerin mielestä radiokanavaa ei kannata perustaa ajatuksella ”kokeillaan vähän ja soitetaan välillä musiikkia”. – Kuuntelija on armoton. Jos sisältö ei miellytä, hän ei kuuntele. Omistusten keskittyminen maakunnissa puhuttaa Lehtitalojen pyrkimys radiokentälle on herättänyt keskustelua mediaomistusten keskittymisestä. Maakuntalehdillä on paikallisesti vahva Tunkua radioaalloille Karjalainen osti joensuulaisen radioyhtiön elokuussa. Päätoimittaja Pasi Koivumaan mukaan radiossa on tarkoitus hyödyntää maakuntalehden omaa uutiskoneistoa. Liina Mustosesta tuli Karjalaisen radiotoiminnasta vastaava päällikkö. Kolme lehtitaloa hakee radiotoimilupaa ensimmäistä kertaa. Tavoitteena on lisätä monikanavaisuutta ja tavoittaa uusia yleisöjä.
SuomenLehdistö 6/2018 5 AJANKOHTAISTA: PUHEENAIHE USEIDEN HAJA-ASUTUSALUEIDEN paikallislehdille ainoa mahdollinen jakelukumppani on ollut Suomen Posti. Yleensä lehdet pitää saada painotalosta yön yli kuljetuksilla jakelun lähtöpaikkoihin ydinlevikkialueelle ja viimeistään parin vuorokauden aikana kaikkialle muualle Suomeen. Tämän Posti pystyi vielä muutama vuosi sitten toteuttamaan erittäin pienellä virhemarginaalilla, mutta ei näköjään enää. Olemme paikallislehti Keski-Hämeessä saaneet karvaasti tuntea, miten jakelu ei enää pelaakaan. Keski-Häme ilmestyy Hauhon, Lammin, Tuuloksen ja Hämeenkosken pitäjien alueella kerran viikossa torstaisin. Sikäli jos ilmestyy. Kesän aikana monen pitäjän alueella Keski-Häme on jaettu vasta perjantaina tai jopa maanantaina. Syy lienee jakelureittien uudelleen organisoinnissa ja kaukokuljetusten muutoksissa. Postin asiakaspalvelu otti kiltisti vastaan reklamaatiot ja pahoitteli, mutta mitään muutoksia ei tapahtunut. Näin jatkui yli kahden kuukauden ajan. Tilaajapalautteen perusteella olemme arvioineet, että kesän aikana yhteensä tuhansia lehtiä jaettiin päivän tai kaksi myöhässä. VALITETTAVASTI POSTI ei juuri kertonut, mille alueelle lehti jäi jakamatta. Tieto tuli Postilta joskus viikkoja myöhemmin, jos silloinkaan. Kävi ilmi, että aiemmin Postin yhteyshenkilönämme toiminut oli aloittanut organisaatiossa uusissa tehtävissä eikä meille ollut nimetty uutta henkilöä, johon ongelmatilanteissa olisimme yhteydessä. Olemme nykyään ilmeisesti niin vaatimattomaksi luokiteltu asiakas, että emme sellaista tarvitse. Kommunikoimme siis kasvottoman asiakaspalvelun kanssa sähköpostitse, verkkolomakkeen välityksellä, puhelimitse tai joskus jopa chatissa. Sähköpostiviesteistä edes jää jokin dokumentti itselle, verkkolomakkeiden täytöstä ja chatista ei mitään. EN VOI ymmärtää, että mikään yritys voi jättää asiakkaansa ilmoittamat ongelmat näin huomioimatta. Yksityisellä yrityksellä ei ole sellaiseen varaa. Olen oppinut, että ongelmat on aina otettava heti työn alle ja ratkaistava, jos aikoo asiakkaan pitää. Tiedän, että Postilla on ankara sopeuttamisprosessi jaettavan materiaalin vähentyessä. Asiakkaasta huolehtimatta jättäminen ei varmasti vähennä sopeuttamistarvetta, vaan sitä on tällä menolla tulossa lisää meidänkin taholta. Vasta sitten kun saimme tietoomme lehtijakeluista vastaavan johtajan tiedot, ongelmaamme alettiin elokuun puolivälin jälkeen paneutua. Parannuksia on tullut. Saamme jopa viestejä, joissa kerrotaan, mitä on jäänyt jakamatta, mutta riittävän hyvin jakelu ei toimi vieläkään. Postin tavoite ja asiakaslupaus on saada vähintään 90 prosenttia päivän postista jaettua kello 16:een mennessä, mutta kyllä täällä päin jaetaan postia ainakin toistaiseksi paljon vielä iltamyöhälläkin. Uutisissa kerrottiin, että isojen mediatalojen omistama jakeluyhtiö kasvattaa jatkuvasti osuuttaan lehtien, kirjeiden ja pienpakettien osoitteellisessa jakelussa. On erinomaista, että jakelutoimialalle on saatu todellista ja yhä kattavampaa kilpailua. Tervetuloa tarjoamaan ratkaisuanne meillekin. ? Tällä kertaa kissan nosti pöydälle Esa Joensuu, joka on paikallislehti Keski-Hämeen vastaava päätoimittaja ja lehteä julkaisevan Hämeen Paikallismedia Oy:n toimitusjohtaja. ki ss ap öy dä lle ” Olemme paikallislehti Keski-Hämeessä saaneet karvaasti tuntea, miten jakelu ei enää pelaakaan.” Pysyykö Posti mukana kisassa? – Keskittymiskehitys voi jossain määrin olla myös tarpeellista, kun yleisön huomiosta kilpaillaan ja kakkua jaetaan yhä enemmän kansainvälisten toimijoiden kanssa, Berner kommentoi Suomen Lehdistölle. Bernerin mukaan hallituksella ei ole aikeita suitsia mediaomistusten keskittymistä. – Yrityskaupat kuuluvat normaalina osana myös mediatoimialalle ja ovat viestintälainsäädännön näkökulmasta mahdollisia, kunhan muun muassa toimilupien siirtämiseen liittyvät ehdot täyttyvät. Ministerin mielestä on kuitenkin tärkeää, että kansalaisilla on mahdollisuus saada selville eri medioiden omistuspohja niiden sisällön, näkökulmien ja luotettavuuden arvioimiseksi. Berner toteaa pitävänsä positiivisena, että kiinnostusta radiotoimintaan on ”erilaisilla yhtiöillä, joiden tavoitteena on pyrkiä erottumaan omilla vahvuuksillaan ja siten lisätä saatavilla olevia sisältövaihtoehtoja”. Janne Arola ” Kuuntelija on armoton. Jos sisältö ei miellytä, hän ei kuuntele.” asema, ja oma radiokanava voi pönkittää asemaa entisestään. Karjalaisen Koivumaa kirjoitti hiljattain kipakan kolumnin siitä, kuinka valtiovalta on päätöksillään – esimerkiksi lehtitilausten verollepanolla, Postin jakeluratkaisuilla ja Ylen vapaan roolin hyväksymisellä – pakottanut lehtiyhtiöitä hakemaan kannattavuutta myös omistusjärjestelyillä. Se on kuitenkin samalla helpottanut joidenkin pienten lehtien tilannetta. – Meidänkin konsernissamme on kaksi lehteä, joita ei satavarmasti julkaistaisi, jos ne eivät olisi omistuksessamme. Taloudellinen yhtälö olisi niille mahdoton, Koivumaa sanoo. Liikenneja viestintäministeri Anne Bernerin (kesk.) mukaan omistusten keskittymisen hyödyt ja haitat eivät ole yksiselitteinen asia. MARKO PUUMALAINEN Mihin pyritte radioluvilla? VESA-PEKKA KANGASKORPI Konsernijohtaja, Keskisuomalainen Oyj Mediatalo Esan mukana meille tuli radioliiketoimintaa, ja meidän piti päättää, luovutaanko siitä vai laajennetaanko. Haemme lupia alueilta, joilla meillä on muutenkin toimintaa eli lehtiä. Voimme lähestyä kuluttajia monikanavaisemmin ja laajentaa palveluvalikoimaamme. Tarkoituksemme on tuoda radioon oikeasti paikallista uutissisältöä musiikin lisäksi ja palata ikään kuin radiotoiminnan juurille paikallisuutisissa ja -journalismissa. JUHA LAAKKONEN Toimitusjohtaja, Kaleva Oy Tavoittelemme laajempaa lukijaja kuulijakuntaa. Yritysasiakkaille radio on yksi mediamyynnin kanava, jonka kautta tavoitamme laajempia yleisöjä. On luonnollista, että toimialan murroksessa haetaan uusia toimintamalleja. Olemme hakuprosessissa tosissamme, ja uskon, että pystymme tarjoamaan mielenkiintoisen paketin, johon ei Pohjois-Suomessa kukaan muu pysty. Yksistään radiota ei kannattaisi liiketaloudellisessa mielessä perustaa, mutta tavoitteemme on saada kokonaisuus toimimaan. > Ensi kerralla kirjoittajana voit olla sinä: kerro aiheesi toimitukselle. Sähköposti: suomen.lehdisto@sanomalehdet.fi Anne Bernerin mukaan omistusten keskittyminen voi olla osin myös tarpeellista.
AJANKOHTAISTA 6 SuomenLehdistö 6/2018 Mitä kuuluu Google-hankkeille? GOOGLEN DNI FUND (Digital News Innovation Fund) on myöntänyt suomalaisille mediayrityksille kehitysrahaa jo 2,5 miljoonaa euroa parin toimintavuotensa aikana. Rahasto on tukenut kuuttatoista suomalaista hanketta vuoden 2016 jälkeen. Lisäksi STT on saanut tukea viiden eurooppalaisen uutistoimiston yhteishankkeessa. Kaikkiaan rahasto on myöntänyt journalistisille innovaatiohankkeille Euroopassa 115 miljoonaa euroa. Suurimpia tuensaajia ovat Saksa, IsoBritannia, Ranska ja Espanja. SUOMEN LEHDISTÖ selvitti kaikkien Google-rahoitusta saaneiden suomalaishankkeiden nykyisen tilanteen. Varsinkin ensimmäisten rahoituskierrosten hankkeissa tuettiin startup-yritysten pilotteja ja prototyyppejä. Hankkeet kyllä valmistuivat, mutta kaikki prototyypit eivät edenneet kaupalliseen tuotantoon tai kehitystyö on siltä osin vielä kesken. Esimerkiksi Long Play -verkkojulkaisu kehitteli Googlelta ensimmäisten joukossa saamallaan 50 000 eurolla kansainvälistä versiota omasta julkaisualustastaan. – Teimme prototyypin, jossa on paljon hyviä ominaisuuksia. Toivottavasti joskus riittää rahkeita kehittää siitä kaupallinen versio toimittajien käyttöön, sanoo LP:n toimitusjohtaja Jukka Ruusila. UUSIMMALLA MYÖNTÖKIERROKSELLA Google päätti rahoittaa Otavamedian Corby-tekoälyhanketta ja Keski-Pohjanmaan Kirjapainon Paikallinen ääni -podcast-projektia molempia 50 000 eurolla. Turun Sanomat sai enintään 300 000 euroa automaattisen monikielisen uutispalvelun rakentamiseen. Otavamedian verkkotuottaja Tuomas Pulsa kertoo, että Corby-hankkeessa on tavoitteena kehittää tekoälyavusteinen ”taustatoimittaja” auttamaan toimittajan työssä. Ohjelma pystyisi seuraamaan suuria tietomassoja ja etsimään niistä toimittajaa mahdollisesti kiinnostavia aiheita. – Ajatuksena ei siis ole korvata ihmistyötä, vaan yrittää kehittää työkaluja, joilla tavoitetaan syvempi ja laajempi seuranta-alue kuin ihmissilmin on ikinä mahdollista, Pulsa sanoo. Eniten innovaatiorahaa Suomesta on kerännyt Helsingin Sanomat, joka sai viime vuonna Googlen rahastolta 490 000 euroa uutisten suosittelujärjestelmän kehittämiseen. Lehden toimituspäällikkö Esa Mäkinen kertoo, että Helsingin Sanomat ja Ilta-Sanomat ovat tehneet koneoppivaa sisällönsuosittelujärjestelmää ja siihen liittyviä hallintaja analytiikkatyökaluja. – Työkalut ovat melko valmiita, ja niitä otetaan vähitellen käyttöön. Lukijalle näkyvin osio on IS:n artikkelisivun hännästä löytyvän Luitko jo nämä -osion suositukset. Pasi Kivioja Kierros 5 (2018) € Hanke Tila Lopputuotos Otavamedia 50 000 Corby-tekoäly Alkamassa Keski-Pohjanmaan Kirjapaino 50 000 Paikallinen ääni -podcast-palvelu Alkamassa Turun Sanomat 300 000 Monikielinen uutispalvelu Alkamassa Kierros 4 (2017) Helsingin Sanomat 490 000 Koneoppiva sisällönsuosittelujärjestelmä Kesken Työkalut melko valmiit. Alma Media 300 000 Älynotifikaatioiden kehitys Kesken Päättyy kesällä 2019. STT 220 000 Uutisrobotiikka Kesken Päättyy alkuvuonna 2020. Journalistiliiton Mediakunta 50 000 Mediaosuuskunnan kehittäminen Kesken Jäsenpalveluiden parannuksia. Päättyy alkuvuonna 2019. Kierros 3 (2016) Aller Media Oy 300 000 Työkalu datan visualisointiin Kesken STT 50 000 Verkkosivujen seurantaan luotu Pikkulintutyökalu Valmis Työkalu oman toimituksen käytössä. Kehitys ja kaupallistaminen jatkuvat. Kierrokset 1–2 (2016) NewsInFocus Oy 47 000 Feature-journalismin pelillistämiskokeilu Valmis Prototyyppi Work in Focus löytyy sovelluskaupoista. Humanistinen amk 360 000 Kuurojen uutispalvelu Valmis www.visn.news, facebook.com/ visualsignnews Verner (nyk. Aatos) 50 000 Podcast-palvelu freelancereille Valmis Pilottisovellus aatospodcast.fi Imake 11 550 Hyperlokaali uutispalvelu Valmis Prototyyppi locationews.com Lucify Oy 50 000 Datan visualisointityökalu Valmis Lucify.com/minard Alma Talent 50 000 Finanssijournalismin kehityshanke Valmis Long Play Media Oy 50 000 Kansainvälinen julkaisualusta Valmis Kansainvälisen julkaisualustan prototyyppi STT ja eurooppalaiset uutistoimistot 60 000 Työkalu urheilutulosten nopeaan käsittelyyn Valmis Koko summa 300 000 euroa jakautui viidelle eurooppalaiselle uutistoimistolle. Googlen rahasto on tukenut liki kahtakymmentä suomalaista mediahanketta vuoden 2016 jälkeen. Google DNI -rahoitus suomalaisille (yht. 2 488 550 e) AUNIS AHONEN
AJANKOHTAISTA SuomenLehdistö 6/2018 7 Mitä kuuluu Google-hankkeille? ja tk oj ut tu Sanoma perusti keväällä 2016 yrittäjävetoisen EarlyBird-jakelupalvelun. Tavoite on ollut säästää kustannuksia ja mahdollistaa varhaisjakelu harvaan asutuilla alueilla. Miten on käynyt, Sanoma Media Finlandin tuotannosta ja logistiikasta vastaava johtaja Timo Tassi? Tällä hetkellä olemme pääsääntöisesti saavuttaneet EarlyBirdille asettamamme laatuja tehokkuustavoitteet. Hyvä jakelun laatu on luonnollisesti ensisijainen tavoite, jota vasten toteutunutta kustannustasoa arvioidaan. EarlyBird on ryhtynyt jakamaan Uudellamaalla useita lehtiä, joita aiemmin jakoi Posti. Missä olette Postia parempi? Eri toimijoiden suora vertailu ei ole kovinkaan relevanttia erilaisesta toiminnan laajuudesta ja jakelualueista johtuen. EarlyBirdin varhaisjakelussa jaetaan sanomalehtien lisäksi muita tuotteita, kuten kirjeitä ja aikakauslehtiä, minkä näen olevan keskeinen asia jakeluverkon tehokkuuden ylläpitämisessä. Kuinka montaa lehteä EarlyBird tällä hetkellä jakaa, ja kuinka monessa kunnassa? Seitsemää sanomalehteä ja lähes 20:tä aikakauslehteä seitsemän kunnan alueella. Sanoma on mukana myös vastikään aloittaneessa jakeluyhtiö PKS Jakelu Oy:ssä. Miten uusi yhtiö vaikuttaa EarlyBirdiin, PKS Jakelun hallituksen puheenjohtaja Marko Toivari? Ymmärtääkseni ei mitenkään. PKS Jakelu on osoitteelliseen päiväjakeluun keskittyvä yritys, EarlyBird varhaisjakeluyritys. Lisäksi yritykset toimivat eri maantieteellisillä alueilla. Katri Simola EarlyBird ja PKS Jakelu eri kentillä Elä Mobiilisti! Sovelluksen toteutti: www.epaper.fi Paper Lataa Suomen Lehdistön mobiilisovellus, ja lehdet ovat aina mukanasi. Sovelluksessa on verkon ilmainen uutisfiidi, ja tilaajana pääset lukemaan myös näköislehtiä. Arkisto yltää vuoteen 2012. Ensimmäiseen kirjautumiseen tarvitset tilaajatunnuksen, joka näkyy lehtesi osoitekentässä. Sovellus toimii Appleja Android-laitteilla. Tarkemmat ohjeet: www.suomenlehdisto.fi/mobiilisovellus-nakoislehti/ SuomenLehdistö Lukijoita ei kiinnosta osallistua maakuntalehden digikehitykseen ASIAKKAAT EIVÄT vaadi maakuntalehden digitalisaatiolta ihmeitä, selviää Lappeenrannan teknillisen yliopiston (LUT) tutkimusprojektissa. – Digitaalisilta tuotteilta tai palveluilta odotetaan lähinnä peruskäytettävyyttä tai sitä, että ne ovat olemassa, sanoo nuorempi tutkija Amanda Piepponen LUTista. Tutkimuksessa ei myöskään korostunut, että lukijat kokisivat tärkeäksi olla mukana kehittämässä lehtien tuotteita tai tuottamassa sisältöjä. Piepposen mukaan tulos voi olla ristiriidassa sen kanssa, mitä alalla yleisesti ajatellaan asiakkaiden osallisuudesta. – Aluemediaa ei nähdä kumppanina, jonka kanssa haluttaisiin olla vuorovaikutuksessa. Piepponen haastatteli pro gradu -tutkimustaan varten kymmentä lukijaa kolmessa Kaakon Viestinnän maakuntalehdessä: Etelä-Saimaassa, Kouvolan Sanomissa ja Itä-Savossa. Lisäksi hän haastatteli kymmentä ylimpään johtoon tai keskijohtoon kuuluvaa Kaakon Viestinnän työntekijää. Haastattelut tehtiin viime vuonna. Piepposen käytössä oli myös noin 2 500:lle Kaakon Viestinnän asiakkaalle tehty kyselytutkimus, joka tuki laadullista tutkimusdataa. Gradunsa ilmestymisen jälkeen Piepponen on tehnyt neljännessä maakuntalehdessä Kymen Sanomissa lisää lukijahaastatteluita, jotka vahvistavat viestiä asiakkaiden pienistä odotuksista ja haluttomuudesta vuorovaikutukseen. Piepposen tutkimus on osa Mediaalan tutkimussäätiön (ent. Viestintäalan tutkimussäätiö) ja Lappeenrannan teknillisen yliopiston Alueellisen median digitaalinen loikka – mikä muuttuu? -hanketta. Kaakon Viestintä ei ole rahoittanut tutkimusta. Piepposen tutkimuksessa digitaaliseksi suunnannäyttäjäksi suomalaismedioista nousi Helsingin Sanomat, johon useat vastaajat peilasivat aluemedian tarjontaa. Piepposen mukaan moni otti oma-aloitteisesti esiin esimerkiksi HS:n verkossa tarjoamat niin sanotut timanttijutut, jonka kaltaista sisältöä toivottaisiin myös omalta maakuntalehdeltä. – Erilaisia digitaalisia sisältöjä on saatavilla paljon, ja asiakkaat ovat hintaja laatutietoisia. Samaan aikaan aluemedialla on tutkimuksen perusteella kuitenkin tärkeä rooli ja paikka paikallisyhteisössä. Maakuntalehti ja sen palvelut vaikuttavat ihmisten sosiaaliseen kanssakäymiseen ja identiteettiin esimerkiksi kahvipöytäkeskustelujen kautta. Vuorovaikutusta siis on, mutta se on ikään kuin mediaorganisaation ulottumattomissa. Aluemediaan liittyvien odotusten lisäksi myös sen kulutustavat ovat usein perinteisiä. – Paperilehti ja aamukahvi ovat tänäkin päivänä validi ja tärkeä median kulutustapa. Mielenkiintoinen huomio tutkimuksessa on lisäksi se, että moni lukija pitää kaupallisen aluemedian sisältöjä palveluna, jonka pitäisi olla ilmaiseksi kaikkien saatavilla. Piepposen mielestä asiakasymmärrystä ja digitaalisen muutoksen eritahtisuuden tasoittamista edistää parhaiten se, että mietitään, lähteekö digitaalisen muutoksen tarve kilpailijoiden luomasta paniikista vai asiakkaiden tarpeista ja haluista. – Kyse on myös siitä, miten digitaalisista palveluista ja hyödyistä viestitään, jotta asiakkaat omaksuvat ne ja oppivat käyttämään niitä. Janne Arola Tutkimuksessa selvisi, että lukijat eivät kaipaa vuorovaikutusta maakuntalehden kanssa.
8 SuomenLehdistö 6/2018 AJANKOHTAISTA: LEHTI-IHMINEN ELÄKKEELLÄ AIKA kävi pitkäksi, joten Tapio Vallin päätti ostaa paikallislehden. Syyskuun alussa hän teki Alma Median kanssa kaupat Luoteisväylästä. Idea omasta lehdestä oli muhinut Satakunnan Kansan ex-päätoimittajan päässä jo 1970-luvulta lähtien. Nelisenkymmentä vuotta sitten kiikarissa oli ”nuupahtanut” Luoteiskunnat, joka ilmestyi Satakunnan Noormarkussa ja lähialueilla. Ajoitus meni kuitenkin pieleen. Seudulle ehdittiin perustaa kilpailija, ”eläväisempi” Uutismarkku. Samaan aikaan Satakunnan Kansa tarjosi Vallinille töitä. Vakaa työpaikka vei pidemmän korren. – Nuorelle miehelle tuli mieleen unelma omakotitalosta, perheestä ja autosta. Ajatus omasta lehdestä jäi silloin siihen, Vallin kertoo. Tapio Vallin osti Alma Medialta paikallislehden. Tuli haukattua aiottua suurempi pala. Printti elää vielä 20 vuotta Eläkepäivillä idea virisi uudelleen. Noormarkussa jupistiin Alma Median siirrettyä viime vuonna Luoteisväylän toimituksen 15 kilometrin päähän Poriin. Poriin oli kaikonnut kylänraitilta paljon muutakin vuoden 2010 kuntaliitoksen myötä. Vallin kertoi ostohaluistaan Alma Regionsin silloiselle liiketoimintajohtajalle Kari Juutilaiselle, mutta ei elätellyt suuria toiveita. Kävi kuitenkin ilmi, että Luoteisväylä hiersi Alma Median lehtisalkussa. Vuoden 2010 kuntaliitoksen jälkeen lehdestä oli tullut Porin ”kaupunginosalehti, jolle oli vaikeaa löytää omaa roolia isossa lehtiperheessä”. Näin kirjoitti Satakunnan Kansan nykyinen ja Luoteisväylän entinen vastaava päätoimittaja Tomi Lähdeniemi viimeisessä Alma Median kustantamassa Luoteisväylässä, joka ilmestyi elokuun lopussa. Lähdeniemen mukaan Alma Median keskityttyä digitaalisten palveluiden kehittämiseen, ”oli selvää, että Luoteisväylän tulevaisuus on erilainen”. PRINTTI ON Luoteisväylän kulmakivi nyt ja tulevaisuudessa. Lehti julkaisee verkossa vain näköislehden sekä yksittäisiä uutisia. – Printistä tulee raha. Digistä ei synny jakelukustannuksia, mutta ei sieltä tule rahaakaan. En lähtenyt rakentamaan verkkolehteä kustannussyistä. Se on iso investointi, jonka takaisinmaksuaika on pirun pitkä, Vallin sanoo. Vallinia harmittaa puhe paperilehden kuolemasta. Se on raikunut koko hänen uransa ajan. Kuinka pitkää ikää Vallin sitten ennakoi printille? Seuraa pitkä hiljaisuus. Vallin pyörittelee kädessään silmälaseja ja järkeilee, että printin elinikä lienee noin 20 vuotta. Näin ennakoitiin jo 1970-luvun alussa, ja sama pätee hänen mukaansa edelleen. – Levikeissä on tultu pikkuhiljaa alas noin 30 vuotta, mutta arviot painetun sanomalehden kuolemasta ovat ennenaikaisia. Painettu lehti on uusimmankin KMT-tutkimuksen mukaan suosituin. VALLINISTA PITI tulla insinööri, mutta sattuma puuttui peliin. Vallin oli hakemassa opiskelemaan Tampereen teknilliseen yliopistoon, mutta sairastui kaksipäiväisissä pääsykokeissa ensimmäisen päivän jälkeen. Ainoa oppiaine, johon hän Tampereella saattoi tuona vuonna enää pyrkiä, oli kansainvälinen politiikka. Vallin pääsi sisään ja ryhtyi opiskelemaan myös tiedotusoppia. Vallinin uralle mahtuu useita mieleenpainuneita hetkiä. Monet ovat tragedioita, jotka tulevat yhä uniin. Vuonna 1976 räjähti Lapuan ruutitehdas, vuonna 1979 paloi Virtain vanhainkoti, ja vuonna 1994 upposi Estonia. – Kun pelastushenkilökunnan avuksi keksittiin debriefing eli psykologinen jälkipuinti, mietin, että sellainen pitäisi olla myös toimittajille. Jaksamiseen ei tuohon aikaan kiinnitetty huomiota. Vallin muistaa eräänkin sensaatiotoimittajan sanoneen, että toimittaja on väärässä ammatissa, jos ei kestä tämmöisiä asioita. Suuronnettomuuksien raportoinnista jäi Paikallislehden tekeminen on Tapio Vallinin mukaan pitkälti kotiseudun kehittämistä ja elävänä pitämistä. Historian havinan voi Noormarkussa tuntea keskustassa sijaitsevalla Ahlströmin ruukkialueella.
8 SuomenLehdistö 6/2018 AJANKOHTAISTA: LEHTI-IHMINEN ELÄKKEELLÄ AIKA kävi pitkäksi, joten Tapio Vallin päätti ostaa paikallislehden. Syyskuun alussa hän teki Alma Median kanssa kaupat Luoteisväylästä. Idea omasta lehdestä oli muhinut Satakunnan Kansan ex-päätoimittajan päässä jo 1970-luvulta lähtien. Nelisenkymmentä vuotta sitten kiikarissa oli ”nuupahtanut” Luoteiskunnat, joka ilmestyi Satakunnan Noormarkussa ja lähialueilla. Ajoitus meni kuitenkin pieleen. Seudulle ehdittiin perustaa kilpailija, ”eläväisempi” Uutismarkku. Samaan aikaan Satakunnan Kansa tarjosi Vallinille töitä. Vakaa työpaikka vei pidemmän korren. – Nuorelle miehelle tuli mieleen unelma omakotitalosta, perheestä ja autosta. Ajatus omasta lehdestä jäi silloin siihen, Vallin kertoo. Tapio Vallin osti Alma Medialta paikallislehden. Tuli haukattua aiottua suurempi pala. Printti elää vielä 20 vuotta Eläkepäivillä idea virisi uudelleen. Noormarkussa jupistiin Alma Median siirrettyä viime vuonna Luoteisväylän toimituksen 15 kilometrin päähän Poriin. Poriin oli kaikonnut kylänraitilta paljon muutakin vuoden 2010 kuntaliitoksen myötä. Vallin kertoi ostohaluistaan Alma Regionsin silloiselle liiketoimintajohtajalle Kari Juutilaiselle, mutta ei elätellyt suuria toiveita. Kävi kuitenkin ilmi, että Luoteisväylä hiersi Alma Median lehtisalkussa. Vuoden 2010 kuntaliitoksen jälkeen lehdestä oli tullut Porin ”kaupunginosalehti, jolle oli vaikeaa löytää omaa roolia isossa lehtiperheessä”. Näin kirjoitti Satakunnan Kansan nykyinen ja Luoteisväylän entinen vastaava päätoimittaja Tomi Lähdeniemi viimeisessä Alma Median kustantamassa Luoteisväylässä, joka ilmestyi elokuun lopussa. Lähdeniemen mukaan Alma Median keskityttyä digitaalisten palveluiden kehittämiseen, ”oli selvää, että Luoteisväylän tulevaisuus on erilainen”. PRINTTI ON Luoteisväylän kulmakivi nyt ja tulevaisuudessa. Lehti julkaisee verkossa vain näköislehden sekä yksittäisiä uutisia. – Printistä tulee raha. Digistä ei synny jakelukustannuksia, mutta ei sieltä tule rahaakaan. En lähtenyt rakentamaan verkkolehteä kustannussyistä. Se on iso investointi, jonka takaisinmaksuaika on pirun pitkä, Vallin sanoo. Vallinia harmittaa puhe paperilehden kuolemasta. Se on raikunut koko hänen uransa ajan. Kuinka pitkää ikää Vallin sitten ennakoi printille? Seuraa pitkä hiljaisuus. Vallin pyörittelee kädessään silmälaseja ja järkeilee, että printin elinikä lienee noin 20 vuotta. Näin ennakoitiin jo 1970-luvun alussa, ja sama pätee hänen mukaansa edelleen. – Levikeissä on tultu pikkuhiljaa alas noin 30 vuotta, mutta arviot painetun sanomalehden kuolemasta ovat ennenaikaisia. Painettu lehti on uusimmankin KMT-tutkimuksen mukaan suosituin. VALLINISTA PITI tulla insinööri, mutta sattuma puuttui peliin. Vallin oli hakemassa opiskelemaan Tampereen teknilliseen yliopistoon, mutta sairastui kaksipäiväisissä pääsykokeissa ensimmäisen päivän jälkeen. Ainoa oppiaine, johon hän Tampereella saattoi tuona vuonna enää pyrkiä, oli kansainvälinen politiikka. Vallin pääsi sisään ja ryhtyi opiskelemaan myös tiedotusoppia. Vallinin uralle mahtuu useita mieleenpainuneita hetkiä. Monet ovat tragedioita, jotka tulevat yhä uniin. Vuonna 1976 räjähti Lapuan ruutitehdas, vuonna 1979 paloi Virtain vanhainkoti, ja vuonna 1994 upposi Estonia. – Kun pelastushenkilökunnan avuksi keksittiin debriefing eli psykologinen jälkipuinti, mietin, että sellainen pitäisi olla myös toimittajille. Jaksamiseen ei tuohon aikaan kiinnitetty huomiota. Vallin muistaa eräänkin sensaatiotoimittajan sanoneen, että toimittaja on väärässä ammatissa, jos ei kestä tämmöisiä asioita. Suuronnettomuuksien raportoinnista jäi Paikallislehden tekeminen on Tapio Vallinin mukaan pitkälti kotiseudun kehittämistä ja elävänä pitämistä. Historian havinan voi Noormarkussa tuntea keskustassa sijaitsevalla Ahlströmin ruukkialueella.
SuomenLehdistö 6/2018 9 AJANKOHTAISTA Mielenterveyttä käsitellään negatiivisesti Mielenterveyttä käsitellään mediassa usein turhan negatiivisesti ja ongelmalähtöisesti. Näin arvioi Suomen Mielenterveysseuran kehitysjohtaja Kristian Wahlbeck. – Enemmän pitäisi tehdä juttuja selviytymistarinoista, sillä valtaosa tarinoista on niitä. Kielteinen julkisuus on säilynyt, vaikka suomalaisten mielenterveys ja saatavilla olevat mielenterveyspalvelut ovat parantuneet. – Esimerkiksi nuorten mielenterveys on parantunut ja itsemurhat ovat laskeneet merkittävästi viime vuosikymmeninä. Wahlbeckin mukaan toimittajien pitäisi myös varoa haastattelemasta sokissa eli akuutissa kriisissä olevia henkilöitä, sillä nämä eivät pysty itse arvioimaan, millaisia vaikutuksia haastattelulla voi olla heidän toipumiseensa. Katri Simola Media-alan liikevaihto laski alkuvuonna Mediatoimialan liikevaihto laski Medialiiton ennusteen mukaan neljä prosenttia tämän vuoden tammi-kesäkuussa. – Perinteinen mediamainonta ei ole osoittanut piristymisen merkkejä, vaikka nyt eletään jo korkeasuhdanteessa. Verkkomainonnassa tuloja syövät Google ja Facebook, eivätkä uudet kasvunlähteet vielä kata perinteisen liiketoiminnan myynnin laskua, Medialiiton ekonomisti Elias Erämaja sanoo. Ennusteessa ovat mukana kotimaiset media-alan yritykset kustannustoiminnasta, painoalalta sekä radioja televisiotoiminnasta. Radio sen sijaan on kasvanut noususuhdanteen vetämänä, ja kirja-ala pääsi viime vuonna plussalle digitaalisten äänikirjapalveluiden myötä. Sanomalehtien digitulot kasvavat niin ikään hyvin. Noora Autio Neljä savolaista lehteä yhdistyi verkossa Savon Sanomat, Iisalmen Sanomat, Warkauden Lehti ja Pieksämäen Lehti ovat aloittaneet verkkoyhteistyön, jossa kolmen jälkimmäisen lehden verkkosisällöt ilmestyvät Savon Sanomien verkkopalvelussa. Jokaisella lehdellä on palvelussa oma etusivunsa, mutta kunkin lehden tilaaja voi lukea myös muiden lehtien verkkosisältöjä. – Savon Sanomien verkkotoimitus koordinoi lehtien etusivuja ja hoitaa verkkopäivystyksen. Iisalmen Sanomat on nyt verkossa reaaliaikaisempi ja nopeampi, sanoo Iisalmen Sanomien päätoimittaja Kari Angeria. Kävijämäärissä on kuitenkin huomattu pieni kupru. – Aluelehtien maksumuuri tiukkeni entisestään ja kattaa nyt jopa 90 prosenttia sisällöstä. Tämä on vaikuttanut jonkin verran kävijämääriin, Angeria kertoo. Katri Simola Vihapuheeseen kannattaa varautua toimintaohjeilla Toimittajan kannattaa aina kertoa esimiehelleen saamastaan vihapostista. Työnantajan olisi puolestaan hyvä laatia toimintaohjeet vihapuheen kohtaamiselle sekä huolehtia niiden noudattamisesta. Neuvot käyvät ilmi Suvi-Tuulia Nykäsen pro gradu -tutkielmasta. Nykänen haastatteli seitsemää toimittajaa, jotka olivat työnsä takia kohdanneet vihapuhetta. Haastattelujen pohjalta Nykänen laati sekä toimittajille että työnantajille ohjeet vihapuheen käsittelyyn. Toimittajien kannattaa esimerkiksi muuttaa puhelinnumero salaiseksi ja sosiaalisen median kanavat yksityisiksi, pyytää kollegoilta apua sekä olla ottamatta vihapuhetta henkilökohtaisesti. Työnantajien ei tulisi syyllistää vihapuhetta kohdanneita alaisiaan. Heidän pitäisi myös keskustella asiasta henkilöstön kanssa sekä kartoittaa tukihenkilöitä, joiden kanssa vihapuhetta kokeneet voivat jutella. Katri Simola Printti elää vielä 20 vuotta m ed ia no st o Vallinille vahva tunne, ettei hän pidä mässäilyjournalismista. Luoteisväyläkin välttelee sensaatiohakuista uutisointia. Journalismi perustuu paikallisuuteen ja matalaan uutiskynnykseen. Paikallisten ääni halutaan saada kuuluviin. LEHTIKAUPASTA ON tullut runsaasti onnitteluja. Toiset taas ovat ihmetelleet, mitä järkeä kaupassa on. Vallin on miettinyt sitä välillä itsekin. – Kauppa syntyi pitkälti intuition varassa. Ei tämä mikään kultakaivos ole, mutta pääsen ainakin nollatulokseen. Jos saamme paljon lisää tilaajia ja mainostajia, niin pääsemme tekemään vähän tulostakin. Tavoitteena on, että 2 300 suuruinen levikki olisi vuoden päästä 3 000. Koska monen kunnan alueella ilmesKuka? Tapio Vallin kustantaa paikallislehti Luoteisväylää, jonka hän osti Alma Medialta syyskuun alussa. Vallin ehti olla kolme vuotta eläkkeellä työskenneltyään Satakunnan Kansassa vuosina 1971–2015, joista kakkospäätoimittajana viimeiset 15 vuotta. Eläkkeellä Vallin teki toiminimen kautta yrityksille viestintää ja kirjoitti kaksi historiikkia. Ennen lehtikauppaa Vallin muutti yrityksensä osakeyhtiöksi. Vallin on kotoisin Noormarkusta ja asuu nykyään kilometrin päässä lapsuudenkodistaan. Hän vetää Päätoimittajien Yhdistyksen senioritoimintaa ja käy mielellään politiikan ja talouden taustatilaisuuksissa. Vallin on valmistunut yhteiskuntatieteiden maisteriksi Tampereen yliopistosta pääaineenaan kansainvälinen politiikka ja tiedotusoppi. Hän harrastaa golfia ja hiihtoa eikä osaa elää ilman rannekelloa. Puntari > Kuntaliitokset, hyvä vai huono asia? Huono asia silloin, kun viedään suuren kunnan organisaatio sellaisenaan pieneen maalaiskylään. Toki esimerkiksi vanhustenhuollossa ja teiden kunnossapidossa voi olla hyötyä yhteistyöstä. > Raha vai sana? Ehdottomasti sana, sananvapaus ja journalismi. Journalismia ei voi tehdä eurot edellä. > Työnteko vai vapaa-aika? Työnteko. Työ antaa elämään merkitystä ja sisältöä. Minun sukupolvelleni työ on aina ollut kunnia-asia. Journalismi on minulle elämäntapa. JU SS I PA RT AN EN ” Tämä [uusi digistudio] mahdollistaa sen, että voimme palvella uutisten ystäviä entistäkin nopeammin. Haluamme näyttää hyvältä, kun tulemme ihmisten olohuoneisiin – mutta ennen kaikkea toivomme, että ihmiset viihtyvät tiedon parissa.” Mediahub Helsinki Oy:n luova johtaja Johannes Kantelinen Mtv.fissä. Kristian Wahlbeck toppuuttelee haastattelemasta sokissa olevia. > Lue aiheista lisää netissä ja uutiskirjeestämme. Tilaa uutiskirje: www.suomenlehdisto.fi UUTISKOOSTE tyvän Luoteisväylän toimitus – Vallin ja päätoimittaja Annina Ruokoski – ei ehdi reissata yltympäriinsä, on suunnitteilla avustajaverkosto, joka raportoisi eri paikkakunnilta. Muita lehtiä tai liiketoiminnan laajennusta Vallin ei tällä hetkellä havittele. Ottaa aikansa toipua teknisten järjestelmien ja rekisterien hankinnasta. – Aikomus oli ostaa pieni paikallislehti, jota on mukava pyörittää. Mutta tästä on kasvanut valtava tietohallinnon rakentamisprojekti. Haukkasin suuremman palan kuin olin kuvitellut. Ajattelin, että riittää, kun osaa tehdä hyvää journalismia, mutta kustantajan elämä onkin vallan muuta kuin pelkästään hyvän lehden tekemistä. Luoteisväylä-kauppa tuntuu ympyrän sulkeutumiselta. Kun lehti vuonna 2010 perustettiin, se yhdistettiin kahdesta paikallislehdestä. Toinen lehti oli Uutismarkku, toinen taas Luoteis-Satakunta, aiemmalta nimeltään Luoteiskunnat. Se oli aikoinaan se ”nuupahtanut” paikallislehti, josta Vallin haaveili jo 70-luvulla. Katri Simola ” Kustantajan elämä on vallan muuta kuin vain hyvän lehden tekoa.” PIA INGBERG
10 SuomenLehdistö 6/2018 Suomalaiset päivälehdet uutisoivat yhä vähemmän ulkomaista. Paukut pistetään paikallisiin uutisiin. Ulkomaanuutisointi on toimittajien mukaan kuitenkin laadukkaampaa kuin ennen. Suomen Leh dis tö n S E L V I T Y S Teksti: Katri Simola I Kuvat: Tomi Kosonen TAUSTAT TAUSTAT Pallosta kohti paikallista S uomen Lehdistön kyselyyn vastanneet päivälehdet ovat tyytyväisiä ulkomaanuutisointiinsa, vaikka noin puolet on vähentänyt ulkomaanjuttujen määrää viiden vuoden aikana. Lähes kolmannes arvioi, että viiden vuoden päästä ulkomaanuutisia ilmestyy vieläkin vähemmän. Uutiskatoon nimetään syyksi muun muassa siirtyminen broadsheetistä tabloidikokoon, keskittyminen paikallisiin ja kotimaisiin uutisiin, lehden kokonaissivumäärän vähentyminen, luopuminen STT:n käytöstä, taloudelliset syyt, ”yleisuutisten” tietoinen vähentäminen sekä verkkoanalytiikan osoittama lukijoiden vähäinen kiinnostus ulkomaanjuttuja kohtaan. Tiedot käyvät ilmi Suomen Lehdistön kyselystä, joka lähetettiin päivälehtien päätoimittajille elokuussa. Kyselyyn vastasi 23 lehteä. Vastausprosentti oli näin 52 prosenttia. Kaikki vastaajat eivät vastanneet jokaiseen kysymykseen. > Jatkuu seuraavalla sivulla.
TAUSTAT SuomenLehdistö 6/2018 11 SuomenLehdistö 6/2018 11 TAUSTAT Satu Takalan luotsaama Ilkka oli Suomen Lehdistön kyselyyn vastanneista päivälehdistä ainoa, joka kertoi ulkomaanuutisten lisääntyneen lehdessä viimeisen viiden vuoden aikana. Ulkomaanuutisointi on kasvanut Ilkassa, koska uutisia saadaan nykyään STT:n lisäksi Lännen Medialta.
Ei lainkaan Vähän Jonkin verran Paljon Suurimman osan Joku muu* Ilkka, Keski-Uusimaa, Lapin Kansa, Salon Seudun Sanomat, Etelä-Saimaa Länsi-Uusimaa, Helsingin Sanomat Karjalainen, Etelä-Suomen Sanomat, Savon Sanomat Länsi-Suomi Länsi-Savo, Satakunnan Kansa, Kymen Sanomat, Hufvudstadsbladet, Österbottens Tidning, Vasabladet 5 2 1 3 6 Ei lainkaan Vähän Jonkin verran Paljon Suurimman osan Oma toimitus Ilkka, Keski-Uusimaa, Salon Seudun Sanomat, Etelä-Suomen Sanomat, Iisalmen Sanomat, Länsi-Uusimaa Länsi-Savo, Länsi-Suomi, Lapin Kansa, Karjalainen, Vasabladet, Savon Sanomat, Pohjalainen Hufvudstadsbladet, Österbottens Tidning Keskisuomalainen Helsingin Sanomat 6 7 2 1 1 2 Ei lainkaan Vähän Jonkin verran Paljon Suurimman osan STT Länsi-Savo, Keski-Uusimaa, Iisalmen Sanomat, Länsi-Uusimaa, Österbottens Tidning, Helsingin Sanomat Lapin Kansa, Kaleva, Kainuun Sanomat Etelä-Suomen Sanomat Ilkka, Karjalainen, Keskisuomalainen, Savon Sanomat, Pohjalainen Länsi-Suomi, Salon Seudun Sanomat 6 3 1 5 Ei lainkaan Vähän Jonkin verran Suurimman osan Freelancerit Ilkka, Länsi-Savo, Länsi-Suomi, Keski-Uusimaa, Salon Seudun Sanomat, Iisalmen Sanomat, Länsi-Uusimaa Lapin Kansa, Karjalainen, Pohjalainen, Helsingin Sanomat Keskisuomalainen, Etelä-Suomen Sanomat, Österbottens Tidning Hufvudstad sbladet 7 4 3 1 Ei lainkaan Suurimman osan Lännen Media Länsi-Savo, Keski-Uusimaa, Keskisuomalainen, Salon Seudun Sanomat, Etelä-Suomen Sanomat, Iisalmen Sanomat, Länsi-Uusimaa, Österbottens Tidning, Helsingin Sanomat Ilkka, Satakunnan Kansa, Länsi-Suomi, Lapin Kansa, Kaleva, Kainuun Sanomat, Turun Sanomat, Pohjalainen 9 8 Kuka tai mikä tekee julkaisemianne ulkomaanuutisia? *Vastauksissa nousivat esiin esimerkiksi Ruotsin uutistoimisto TT, Väli-Suomen Median yhteistoimitus ja Helsingin Sanomat. Lähde: Suomen Lehdistön kysely. Kysely lähetettiin elokuussa kaikille Suomessa ilmestyvien päivälehtien päätoimittajille. Kyselyn vastausprosentti oli 52 prosenttia. Kaikki vastaajat eivät vastanneet kaikkiin kysymyksiin. 12 SuomenLehdistö 6/2018 TAUSTAT den Kaakon Viestinnän lehtien lailla Kymen Sanomat ostaa ne Helsingin Sanomilta. – Painetun sanomalehden uskottavuus nojaa siihen, että maailmaa seurataan laajalti. Se käsitys on ainakin ikääntyneillä lukijoilla, jotka eivät ole päässeet digitaaliseen muutokseen mukaan. Lukijat haluavat täyden palvelun paketin, Ekdahl sanoo. Verkossa kilpailu ulkomaanuutisista on Ekdahlin mukaan liian kovaa suomalaiselle maakuntalehdelle. Hän arvioi, että moni verkkolukija käy yhä useammin lukemassa ulkomaanuutisia suoraan esimerkiksi BBC:n sivuilta. Samaa sanoo Länsi-Savon vastaava päätoimittaja Timo Laitakari. Monille lukijoille lehti on yksi uutislähde muiden joukossa, ja etenkin verkkolukijat löytävät helposti tiensä muille lähteille. – Meillä ei ole suunnitelmissa luopua ulkomaansivusta. Toisaalta en ihmettelisi, jos sellainen tulee jossain vaiheessa harkintaan: mitä isompi merkitys verkolla lehdellemme on, sitä pienempi merkitys ulkomaanuutisilla on. Verkko on vaikuttanut ulkomaanuutisten vähenemiseen myös Satakunnan Kansassa. – Analytiikan mukaan ulkomaanuutiset ovat harvoin lukijoidemme mielenkiinnon keskiössä, sanoo vastaava päätoimittaja Tomi Lähdeniemi. Helsingin Sanomien ulkomaanuutiset luettuja Helsingin Sanomat oli yksi kyselyyn vastanneista lehdistä, joissa ulkomaanuutisten määrän arvioitiin pysyneen samana verrattuna viiden vuoden takaiseen. Viime vuonna ulkomaanuutisia saattoi ilmestyä jopa keskimääräistä enemmän Yhdysvaltojen poliittisen kuohunnan vuoksi, kertoo päätoimittaja Antero Mukka. Mukka ennakoi, että ulkomaanuutisia ilmestyy saman verran kuin nykyään myös viiden vuoden päästä. Yksittäisten juttuotsikoiden määrä saattaa tosin vähentyä, mutta tällä ei Mukan mukaan ole vaikutusta ulkomaanaiheiden syvälliseen käsittelyyn, josta aiotaan pitää kiinni jatkossakin. – Ulkomaanuutiset ovat olleet, ovat nykyään ja tulevat jatkossakin olemaan yksi tärkeä kivijalka Helsingin Sanomille. Maailma kulkee nyt vähän sellaisia ratoja, että uskoisin, että ulkomaanuutisten merkittävyys, kiinnostavuus ja vaatimustaso vain kasvavat. Helsingin Sanomilla on ollut ulkomaankirjeenvaihtajia jo noin sadan vuoden ajan. Mukka arvioi, että pitkä historia näkyy nykyisessä ulkomaanuutisoinnissa asiantuntevuutena ja syvyytenä. – Se on alue, johon olemme panostaneet ja jossa olemme onnistuneet aika hyvin. Verrokkeja löytyy yli kielirajojen ulkomaisista laatumedioista. Osa päivälehdistä saattoi jättää vastaamatta kyselyyn siitä syystä, ettei lehdessä ilmesty ulkomaanuutisia. Esimerkiksi Uusimaasta kerrottiin sähköpostitse, ettei kyselyyn vastattu, koska lehti julkaisee vain kotimaanuutisia. Iisalmen Sanomat oli kyselyyn vastanneista ainoa, joka kertoi, ettei lehdessä ilmesty lainkaan ulkomaanuutisia. Verkossa ulkomaanuutisiin voi törmätä, sillä lehti tekee verkkoyhteistyötä ulkomaanuutisia julkaisevan Savon Sanomien kanssa. Millaista ulkomaanuutisointi sitten on kyselyyn vastanneissa päivälehdissä keskimäärin? Printissä ulkomaanuutisia julkaistaan yksi tabloidiaukeamallinen, jossa on noin seitsemän juttua. Myös verkossa juttuja ilmestyy yleensä päivittäin. Viikoittain verkkojuttuja julkaistaan noin 56 kappaletta. Oma toimitus tekee ulkomaanuutisia yleensä vähän tai ei lainkaan. Ulkomaanuutisia ostetaan esimerkiksi STT:ltä, Lännen Medialta ja avustajilta. Väli-Suomen Median lehdissä Keskisuomalainen tuottaa ulkomaansivut Karjalaiselle, Etelä-Suomen Sanomille ja Savon Sanomille. Kaakon Viestinnän lehdet taas hankkivat ulkomaanuutiset Helsingin Sanomilta. Suurin osa lehdistä lähettää oman toimittajan vain harvoin paikan päälle, mutta esimerkiksi Keskisuomalaisessa ja Kalevassa tehdään vuosittain muutamia ulkomaankeikkoja. Kaleva on tänä vuonna lähettänyt oman toimittajan ja kuvaajan muun muassa Ruotsiin raportoimaan kesän metsäpaloista. Kynnys oman toimittajan ulkomaankeikalle on monen kyselyyn vastanneen päätoimittajan mukaan sitä matalampi, mitä lähempänä tapahtuma on omaa levikkialuetta. Ilkka lisäsi ulkomaanuutisia Ilkka oli Suomen Lehdistön kyselyyn vastanneista ainoa päivälehti, jossa ulkomaanuutisten määrä on viimeisen viiden vuoden aikana kasvanut jonkin verran. Syynä on Lännen Median tulo STT:n rinnalle vuonna 2014. Ilkka on yksi 12:sta Lännen Median perustajalehdestä. – Olennainen asia oli se, että halusimme printtilehtiin valmiit ulkomaanpaketit. Kotitoimituksen toimittajaa ei tarvitse käyttää sellaiseen, mikä kuitenkin jokaisen lehden pitää hoitaa. Ulkomaansivut ovat yksi ilmeisimmistä asioista, joissa tällaista tapaa voidaan käyttää. Nyt uutiset tulevat Lännen Medialta meille valmiina pöytään kuin illallinen, päätoimittaja Satu Takala kertoo. Lännen Medialta tulee tabloidikokoiseen Ilkkaan yleensä yksi valmiiksi taitettu aukeama ulkomaanuutisia. Ilkan toimitus puuttuu taittoon, jos ulkomailla sattuu esimerkiksi iso onnettomuus, jossa on osallisena eteläpohjalaisia. Tällöin tehdään omia haastatteluita ja hyödynnetään tarpeen mukaan myös STT:n materiaalia. STT:n uutisia Ilkka käyttää pääosin verkossa. Uutiset päivittyvät automaattisesti kellon ympäri, joten Ilkan verkkosivut ovat aina ajan tasalla. – STT päivystää 24/7. Tarvitsemme STT:tä myös muilla osastoilla, kuten urheilussa ja kotimaassa. Tällä hetkellä on järkevää ottaa STT:ltä koko paketti eikä ruveta poimimaan esimerkiksi ulkomaanuutisia sieltä pois, Takala sanoo. Ulkomaanjuttujen monipuolisuuden kannalta parhaita ovat sellaiset päivät, jolloin selkeää ykkösuutista ei ole. Tällöin STT:ltä ja Lännen Medialta saadaan uutisia eri aiheista. Takala arvioi, että ulkomaanuutisilla on jonkin verran vaikutusta lukijoiden tilaushalukkuuteen, vaikka paikalliset uutiset ovat tärkein syy tilata lehteä. – On hyvä, että Ilkka tai mikä tahansa muu maakuntalehti on sellainen paketti, että ulkomaanuutiset saa samassa. Ettei lukijan tarvitse niiden takia tilata muuta lehteä. Ulkomaanuutisia ilmestyy Ilkassa myös tulevaisuudessa – jos lukijat niin haluavat. Syksyn mittaan Ilkan sekä muiden Ilkka-Yhtymän lehtien sisällönkehittämishankkeessa selvitetään, millaisia juttuja lukijat haluavat lukea ja mistä he ovat valmiita maksamaan. Kymen Sanomat keskittyy paikalliseen Kymen Sanomissa ulkomaanuutisten määrä on vähentynyt viiden viime vuoden aikana. Päätoimittaja Heidi Ekdahl ennakoi niiden vähentyvän myös jatkossa, jos painopiste siirtyy yhä enemmän verkkoon. – Tällä hetkellä liiketaloudellinen fokus on digitilaajissa, koska kasvua tulee verkosta eikä printistä. Verkossa ulkomaanuutisten arvo on kärsinyt, ja ne ovat kokeneet melkoisen inflaation. Ulkomaanuutiset eivät houkuttele lukijoita samoin kuin paikalliset uutiset, Ekdahl sanoo. Kymen Sanomat ei julkaise ulkomaanuutisia verkossa lainkaan. Printissä niitä ilmestyy päivittäin, ja mui” Ulkomaanuutiset eivät houkuttele lukijoita samoin kuin paikalliset uutiset.” Heidi Ekdahl KI M M O SE PP ÄL Ä > Lue kolme keinoa parempaan ulkomaanuutisointiin osoitteesta www.suomenlehdisto.fi.
Kuka tai mikä tekee julkaisemianne ulkomaanuutisia? TAUSTAT SuomenLehdistö 6/2018 13 Minkä verran ulkomaanuutisia arvioitte lehdessänne ilmestyvän viiden vuoden päästä? Kuinka kiinnostuneita arvioitte lukijoidenne olevan ulkomaanuutisista? Miten merkittäviä ulkomaanuutiset ovat lukijoidenne tilaushalukkuudelle? Vaikka ulkomaanuutisiin on satsattu, niitä ei kohoteta jalustalle. Kirjeenvaihtajien tuotoksia arvioidaan samoin kriteerein kuin muitakin uutisia. – Kirjeenvaihtajien juttuihin pätevät samat tilausmyynnin ja verkossa lukemiseen liittyvät tavoitteet kuin muuhunkin sisältöön, Mukka sanoo. Helsingin Sanomien ulkomaanuutisilla on runsaasti lukijoita verkossa. Viikoittain ulkomaan verkkojuttuja klikataan yli miljoona kertaa. – Tarjontaa on varsin runsaasti verrattuna moniin muihin aihealueisiin, ja niin on myös lukijoita. Ulkomaanuutiset ovat yksi luetuimpia alaosastoja verkossa, Mukka kertoo. Lukijat voivat puuttua epätarkkuuksiin Ulkomaantoimittajien yhdistyksen puheenjohtaja ja freelancer-toimittaja Mika Horelli sekä Keskisuomalaisen ulkomaantoimittaja Janne Yläjoki ovat uutisoineet ulkomaista toistakymmentä vuotta. Miten uutisointi on muuttunut? Ainakin lähteitä on aiempaan verrattuna tarjolla runsaammin. Niitä pitää kuitenkin osata suodattaa, Mika Horelli muistuttaa. – Verkossa on niin paljon väärää tietoa ja poliittisten agendojen mukaan tehtyjä valetotuuksia, että on tärkeää osata tarkastaa lähteensä kunnolla. Pitää myös pystyä tekemään johtopäätös: onko tämä uutinen, johon kannattaa tarttua? Janne Yläjoki arvioi uutisoinnin olevan nykyään yhä ammattimaisempaa, koska lukijat voivat puuttua juttujen mahdollisiin asenteellisuuksiin tai epätarkkuuksiin. Yläjoen mukaan kyseessä on jopa valeuutisointia merkittävämpi muutos. – Kenelle tahansa on tullut pääsy monenlaisille tiedon alkuperäislähteille ja suurten kansainvälisten uutiskoneiden tuotoksiin, joita voi vielä vertailla keskenään. Tämä on johtanut siihen, että ulkomaantoimittajanakaan ei voi väittää enää ihan mitä tahansa, ja se on tosi hyvä asia. Myös Horellin mukaan ulkomaanuutisointi on viime vuosien aikana muuttunut yhä laadukkaammaksi. Kymmenen vuotta sitten elettiin kuitenkin synkkiä aikoja. – Vuoden 2008 taantuman myötä oli sellainen vaihe, että ulkomaanuutiset nähtiin lähinnä rasitteena. Lama johti paniikkiin, joka aiheutti paljon hallitsematonta vahinkoa. Sittemmin, pakon sanelemana, on todettu, ettei ulkomaanuutisointia voida hoitaa ilman resursseja. Resursseilla Horelli tarkoittaa kohtuullisia juttupalkkioita sekä raportointia paikan päältä. Hänen mukaansa viime vuosina on jälleen ymmärretty, ettei ulkomaanuutisia voida tehdä pelkästään verkkolähteitä käyttämällä. – Jossain vaiheessa oli sellainen harhaluulo, että internet on avain kaikkeen. Kirjeenvaihtaja toimii silminä ja korvina paikan päällä, ja se on ihan erilaista kuin mitä netin kautta pystyy raportoimaan. Ulkopuolelle on pakko katsoa Miten ulkomaanuutisoinnin käy tulevaisuudessa? Suomen Lehdistön kyselyssä valtaosa päivälehdistä arvioi ulkomaanuutisten määrän säilyvän ennallaan seuraavat viisi vuotta. Vajaa kolmannes kuitenkin ennakoi ulkomaanuutisten vähenevän. Miksi on tärkeää, että maakuntalehdissäkin ilmestyy ulkomaanuutisia? Janne Yläjoki tuntuu kavahtavan koko kysymystä. Se on hänen mukaansa sama kuin kysyttäisiin sitä, miksi maakuntalehtien urheilusivuilla pitää olla myös ulkomaan urheilu-uutisia tai maakuntauutisten ohella myös valtakunnan politiikan uutisia. – Ulkopuolelle on pakko katsoa, että on jokin konteksti, jossa omankin maakunnan ja maan asiat voidaan ymmärtää. Kaikki maakunnan ja maan asiat ovat enemmän tai vähemmän seurausta siitä, mitä jossain muualla on tapahtunut tai on tapahtumassa, Yläjoki sanoo. Hän arvioi, että tulevaisuudessa voi kuitenkin käydä niin, että ulkomaanuutiset nivoutuvat entistä enemmän osaksi muuta uutisseurantaa. – Keskitytään niihin aiheisiin, joilla näyttäisi olevan suorat vaikutukset meihin itseemme. Ongelma on vain siinä, että merkityksettömän näköiset aiheet ja ilmiöt saattavatkin olla niitä kaikkein merkityksellisempiä myös meille, mutta sitä ei vain ymmärretä ajoissa, kun ei ole asiaan perehdytty. ? Miten ulkomaanuutisten määrä on muuttunut vuodesta 2013? 3 10 7 5 15 14 9 10 2 2 1 3 9 1 Vähentynyt paljon Jonkin verran vähemmän Vain vähän kiinnostuneita Niillä ei ole lainkaan merkitystä Niillä on vain vähän merkitystä Vähentynyt jonkin verran Pysynyt samana Saman verran kuin nykyään Jonkin verran kiinnostuneita Niillä on jonkin verran merkitystä Kasvanut jonkin verran Jonkin verran enemmän Erittäin kiinnostuneita Ne ovat tärkeä syy tilata lehteä Ilkan lehtivastaava Aki Puupponen käy vedoksia läpi taittaja Tuula Viinikan kanssa. Valmiiksi taitetut ulkomaansivut ovat vähentäneet kiirettä Ilkan iltavuoroissa ja vapauttaneet työvoimaa maakunnan uutisiin, jotka ovat Ilkan luetuimpia sisältöjä printissä ja verkossa. ” Ulkomaantoimittaja ei voi väittää enää ihan mitä tahansa, ja se on tosi hyvä asia.”
14 SuomenLehdistö 6/2018 Vastuuta muustakin kuin ympäristöstä Yritysvastuu on kilpailuvaltti. Alma Medialle tärkeimpiä ovat vastuullinen journalismi, tietosuoja ja mainonta. MONI TOIMITTAJA ja mainosmyyjä ajattelee, ettei yritysvastuu liity suoraan omaan työhön. Käsite mainitaan juhlavin sanankääntein yrityksen vuosikertomuksessa, ja se siitä. Usein myös luullaan, että yritysvastuu tarkoittaa ainoastaan ympäristöasioista huolehtimista. Päästöt kuriin ja kierrätys kunniaan – siinähän se. Nämä ovat ne kaksi harhaluuloa, joita vastaan Alma Median yritysvastuupäällikkö Kirsi Hantula kamppailee. Tiukassa istuvat väärinkäsitykset ovat Hantulan mukaan syitä siihen, miksi yritysvastuu tunnetaan mediaalalla yhä niin huonosti. – Yritysvastuu on paljon muutakin kuin vain hiilidioksidipäästöjen pienentämistä. Toimittaja ei ehkä juttua kirjoittaessaan tai myyjä mainoksia myydessään ajattele, että on yritysvastuun lähettiläs. Yritysvastuu on kuitenkin myös työprosessien läpinäkyvyyttä ja eettisyyttä, Hantula sanoo. Alma Mediassa yritysvastuuta on yritetty kohentaa toistakymmentä vuotta. Konserni lienee Suomen ainoa lehtitalo, jossa työskentelee täysipäiväsesti vain vastuuasioihin keskittyvä henkilö. Esimerkiksi Sanoman yritysvastuuta johtava ihminen hoitaa myös sijoittajasuhteita. Alma Median yritysvastuun kolme tärkeintä asiaa ovat vastuullinen journalismi, mainonta sekä tietosuoja ja -turva. – Nämä ovat bisneksenkin näkökulmasta asiat, joihin halutaan panostaa ja joissa voidaan saada kilpailuetua. Lisäksi ympäristöja henkilöstöasiat pitää tietysti hoitaa kunnolla. Vastuullinen journalismi tarkoittaa Alma Mediassa sitä, että jutut on tehty Journalistin ohjeiden mukaan ja muutoinkin ”eettisesti, läpinäkyvästi ja moniarvoisesti”. Mainonnan pitää noudattaa Mainonnan eettisen neuvoston hyvää markkinointitapaa koskevia periaatteita. – Myös data-asiat ovat tärkeitä. Nykyään datalla on paljon ottajia, jotka eivät pelaa puhtain kortein. Kuluttajien on usein vaikea hahmottaa, miten eri tahot hyödyntävät keräämäänsä käyttäjätietoa. Mittaaminen on vaikeaa Yritysvastuu uhkaa jäädä puheiden tasolle, ellei sitä mitata. Alma Median yritysvastuun raportointi perustuu kansainvälisen Global Reporting Initiative -järjestön GRI-ohjeistoon. Ohjeisto on ikään kuin standardi, jonka mukaan eri alojen yritykset ja Teksti: Katri Simola Kuvat: Vesa Laitinen TAUSTAT: NÄIN ME TEEMME
TAUSTAT SuomenLehdistö 6/2018 15 Vastuuta muustakin kuin ympäristöstä yhteisöt arvioivat liiketoimintansa vastuullisuutta. Vastuullisen journalismin mittaamiseen GRI taipuu kuitenkin huonosti. Alma Mediassa tätä on taklattu omilla tavoitteilla. Journalismin vastuullisuutta mitataan esimerkiksi Julkisen sanan neuvoston (JSN) langettavien päätösten määrällä. Tavoitteena on, että kaikista JSN:n langettavista päätöksistä korkeintaan 20 prosenttia koskisi konsernin lehtiä. Viime vuonna tavoite jäi kauas. Langettavista 32 prosenttia tuli Alman Median lehdille. Suuri osa langettavista päätöksistä johtui piilomainonnasta, osa koski virheellistä tiedonvälitystä. Vastuullisempaan journalismiin tähdätään myös lukijatutkimuksilla, joita tehdään Alma Median suurimmissa medioissa. Tavoitteena on kartoittaa, mitä mieltä lukijat ovat sisältöjen vastuullisuudesta ja todenmukaisuudesta. Kyselyjä on jatkossa tarkoitus tehdä kaksi kertaa vuodessa. Osa Alma Median yritysvastuun päämääristä ulottuu pidemmälle tulevaisuuteen. Esimerkiksi vuodelle PROFESSORI OSMO A. Wiion (1928–2013) viestinnän lait muistetaan hyvin, ja siteeraan aluksi niistä toista: ”Jos sanoma voidaan tulkita eri tavoilla, se tulkitaan tavalla, josta on eniten vahinkoa.” Virke kuvaa melko tarkasti sen, mitä uutisille sosiaalisessa mediassa tapahtuu vuonna 2018. Harvemmin muistellaan Wiion 70-luvulla muotoilemia tulevaisuuslakeja, kuten ”Läheinen tulevaisuus yliarvioidaan, kaukainen tulevaisuus aliarvioidaan”. Menestyvien maksumuurien aikakaudella niistä on silti itseäni mietityttänyt erityisesti kahdeksas: ”Viihteestä voidaan maksaa, tietoaines halutaan ilmaiseksi.” VOIKO JOKIN Wiion laeista oikeasti olla väärässä? Todellako? Maailmalta ja Suomesta kuitenkin kantautuu jatkuvasti uutisia maksullisen journalismin voittokulusta verkossa. Kahdeksannessa laissa on silti totuuden siemen. Nykyisissä maksumuureissa menestyksen ratkaisevat yksittäiset jutut, ja juuri noiden juttujen on oltava jotakin erityistä. Mutta mitä se voisi olla? Siinä Wiio oli oikeassa, että verkossa kannattaa kenties katsoa myös sitä, mistä ihmiset jo maksavat. Journalismi on syytä pitää journalismina, mutta sen muotoon voi ammentaa myös muualta, jopa viihteestä. VIIHTEELLISTYVÄÄ DOKUMENTTIGENREÄ kannattaa tutkia. Ylen Docventures on ilmiö Suomessa, ja maailmalla dokumentti kukoistaa Netflixissä ja HBO:ssa. Suoratoistopalveluissa katseltuja ovat monituntiset sarjat, jotka porautuvat syvälle yksittäiseen historian tapaukseen ja ihmisiin sen liepeillä: rikossarjat Making A Murderer ja The Jinx kuvaavat epäselviksi jääneitä henkirikoksia, historiapläjäys Wild Wild Country taas 80-luvulla Yhdysvaltoihin muuttanutta erikoista intialaista kommuunia. Jokaisessa Suomenkin pitäjässä on jokin tällainen tarina, usein monta. Sarjoista voi oppia jotakin myös lukijan koukuttamisesta: onko kaikki aina kerrottava yhdessä jutussa? Dokumentit myös kysyvät peruskysymyksiä, joissa Docventures on mestari. Hyvä dokumentti on itsenäinen perusasioiden äärelle vievä teos, joka avaa ajattelua enemmän kuin reportaasi. Tämä näyttää kiehtovan eritoten nuoria. Ei ole sattumaa, että Netflixin levittämä Icarus-elokuva voitti tänä vuonna dokumentti-Oscarin. Aiheena oli doping. ESIMERKIKSI RUOTSISSA jyräävistä äänikirjapalveluista taas voisi oppia ainakin tarinallisuuden ja tuotemuotoilun tärkeyttä. Verkko ei tuhoa uppoutumisen halua tai tiedonjanoa, vaan muuttaa kulutuksen muotoa. Oikean jutun tarjoaminen oikealle yleisölle oikeaan aikaan oikealla tavalla on oleellista. Myydyimmät tietokirjat taas ovat lähikuvia urheilijoista tai pop-tähdistä: vahvat, syvälle sukeltavat henkilökuvat kiinnostavat. Ylläolevat vinkit eivät monelle toimittajalle ole kovin yllättäviä. Itse asiassa moni maksumuuriajan jutuista tuntuu tutulta vaikkapa 60-luvun kuvalehtien maailmasta. Maksuhalua etsiessä kannattaakin härpäkkeiden ja somen ohella muistaa Wiion tulevaisuuslaeista se kaikkein lohdullisin, eli numero neljä: ”Kuvitellaan tekniikan muuttavan ihmisen perusluonnetta.” ? > Wiion kaikki lait: http://osmo.wiio.net/wiion-lait/ Jussi Pullinen on Helsingin Sanomien uutispäällikkö. he im oj a& kl ik ke jä ” Verkko ei tuhoa uppoutumisen halua tai tiedonjanoa, vaan muuttaa kulutuksen muotoa.” Maksumuurien menestysreseptit löytyvät kaukaa Kirsi Hantula ohjaa Alma Median yritysvastuuasioita. Niitä on konsernissa kohennettu nyt toistakymmentä vuotta. ” Kuluttajat eivät tyydy enää siihen, että yritys tekee hyviä tuotteita.” > Jatkuu seuraavalla sivulla.
TAUSTAT: NÄIN ME TEEMME 16 SuomenLehdistö 6/2018 Vinkit Näin huolehdit yritysvastuusta Kirsi Hantula on työskennellyt yritysvastuupäällikkönä Alma Mediassa parin vuoden ajan. Aiemmin hän työskenteli toimittajana muun muassa Kauppalehdessä ja MTV:ssä. 2025 asetettu tavoite on, että kiinteistöjen ja työmatkaliikenteen hiilidioksidipäästöt olisivat viidenneksen pienemmät kuin vuonna 2016. Toinen ympäristövastuun tavoite on edessä vuonna 2020, johon mennessä Alma Median on määrä lopettaa uusiutumattoman sähköenergian käyttö Suomen toimipisteissä. Vastuullisuus hellii bisnestä Yritysvastuu kytkeytyy Hantulan mukaan kaikkeen liiketoimintaan. Se vaatii investointeja, mutta Hantula kannustaa media-alan yrityksiä ajattelemaan sitä kuluerän sijaan osana kehitystyötä. Tutkimusten mukaan yritysten odotetaan nykyään laajentavan yhteiskunnallista rooliaan ja olevan yhä enemmän esillä ”tärkeiden asioiden puolesta”. Tämä on entistä oleellisempaa myös bisnesmielessä. – Sosiaalisen median vaikutuksesta olemme tulleet aikaan, jolloin yritykset ovat entistä enemmän luupin alla. Kuluttajista ja sijoittajista on tullut yhä vaativampia. He eivät tyydy enää siihen, että yritys vain tuottaa voittoa tai tekee hyviä tuotteita. Astetta puhtoisempi yritys pärjää kilpailussa muita tasavahvoja paremmin. Yritysvastuu on kuitenkin luonteva kohde myös yhteistyölle. – Yritysvastuun kehittämiseen liittyy paljon asioita, joissa yhteistyön tekeminen ei rapauta yrityksen kilpailuasemaa. Ideoita ulkomailta Hantula kannustaa mediayrityksiä tekemään yhteistyötä myös oppilaitosten, yhdistysten ja kansalaisjärjestöjen kanssa. Yritysvastuukielellä kyse on yhteiskuntavastuusta. Alma Media tekee yhteistyötä muun muassa taidemuseo Amos Rexin sekä Lasten ja nuorten säätiön kanssa. Yhdessä kampanjassa tarjotaan vaikeassa elämäntilanteessa oleville nuorille pääsy taidetyöpajaan, toisessa taas viedään Alma Median toimittajia ja muita media-alan ammattilaisia kouluihin pitämään oppitunteja mediakasvatuksesta. – Haluamme ajatella yhteiskunnallisia, ei-kaupallisia kumppanuuksia niin, ettemme olisi ensisijaisesti vain mediatilan tarjoaja, vaan tekisimme syvempää yhteistyötä. Hantula kertoo saaneensa kampanjoihin inspiraatiota ulkomailta muun muassa kansainvälisen Media Responsible Forum -yritysverkoston jäseniltä. Suomesta verkostoon kuuluu myös Sanoma. – Kansainvälisten kollegojen kanssa on hyvä keskustella. Heillä on usein paljon suuremmat resurssit, mutta painimme ihan samankaltaisten ongelmien kanssa. Verkostoon kuuluvista yrityksistä näyttäviä kampanjoita on tehnyt esimerkiksi brittiläinen tv-yhtiö Sky. Merten muoviroskaa vastustavan Sky Ocean Rescue -kampanjan maskotiksi ovat nousseet merestä kerätystä muovista rakennetut jättimäiset valaat, joiden kanssa ihmiset ottavat valokuvia. – Esillä olo hyvän asian puolesta on varmasti vaikuttanut Skyn julkisuuskuvaan positiivisesti. Tällaisissa kampanjoissa on tietysti tärkeää, että oma pesä on kunnossa, ennen kuin lähdetään julkisesti ajamaan jotakin asiaa. Yritysvastuu on vastuuta myös henkilöstöstä. Alma Median vuosikertomuksessa kerrotaan, että yritys on sitoutunut kohtelemaan työntekijöitään tasa-arvoisesti: ”Tavoitteen mukaisesti Alma Mediassa ei tule esiintyä henkilöstön syrjintää tai muuta epäasiallista kohtelua.” Miksi poliisi sitten tutkii Päivi Anttikosken rekrytoinnin kariutumista Aamulehden päätoimittajahaussa? Hantula ei kommentoi tapausta, koska asian tutkinta on kesken. Työnantajabrändin heikentyminen mainitaan Alma Median raporteissa yhtenä henkilöstövastuuseen liittyvänä riskinä. Hantulan mukaan Anttikoski-kohu ei näytä heikentäneen Alma Median työnantajakuvaa – ainakaan yrityksen sisällä. Hantula viittaa säännöllisesti tehtävään kyselyyn, jossa konsernin työntekijöiltä kysytään, kuinka todennäköisesti nämä suosittelisivat työpaikkaa tuttavilleen. Lukema on pysynyt samana ennen ja jälkeen kohun: 80 prosenttia suosittelisi. – Sisäisesti työnantajakuva on siis ihan hyvä tällä hetkellä. Toki pyrimme kehittämään sitä jatkossakin. ? Journalismin vastuullisuutta mitataan Alma Mediassa muun muassa Julkisen sanan neuvoston langettavien päätösten määrällä. Tavoite on, että korkeintaan 20 prosenttia koskisi konsernin lehtiä. Viime vuonna luku oli 32 prosenttia. 1. KESKITY OLENNAISEEN Keskustele avainasemassa olevien henkilöiden kanssa yrityksen sisällä ja ulkopuolella. Pohtikaa, mitkä yritysvastuun osa-alueet ovat liiketoiminnallisesti tärkeimpiä. 2. ASETA TAVOITTEITA Yritysvastuun eri osa-alueiden kehittäminen ja johtaminen helpottuu, kun niille on määritelty mitattavat tavoitteet. Seuraa tavoitteiden täyttymistä säännöllisesti. 3. ÄLÄ JÄÄ YKSIN Vastuuta henkilöitä huolehtimaan eri osa-alueista. Varmista, että yritysvastuun kehittämissuunnitelmat tukevat yrityksen strategiaa ja liiketoimintasuunnitelmia. 4. AUTA YMMÄRTÄMÄÄN JA SITOUTA Työntekijät ja johto sitoutuvat yritysvastuun kehittämiseen, kun he ymmärtävät, mitä yritysvastuu tarkoittaa, miksi sitä tehdään ja mitä hyötyä siitä on. 5. TUULETA, KUN SIIHEN ON AIHETTA Yritysvastuun kehittäminen on kestävyyslaji, mutta välietappien saavuttamisestakin kannattaa iloita ja kertoa avoimesti. Lukijat sitoutuvat vastuullisiin brändeihin. ” On tärkeää, että oma pesä on kunnossa, ennen kuin lähdetään ajamaan jotakin asiaa.”
PALSTAT SuomenLehdistö 6/2018 17 PARHAISSA IDEOISSA on se vika, että ne tuntuvat jälkikäteen itsestäänselvyyksiltä. Silloin jää helposti huomaamatta, mikä niistä teki alkujaan niin hyviä. Otetaan esimerkiksi Buzzfeedin Tasty-ruokavideot, sellaiset ylhäältä päin kuvatut nopeutetut kokkauskoosteet, joilta on hankala välttyä Facebookissa. Niistä on tullut kokonaan oma genrensä, jota kutsutaan hieman pilkallisella nimellä hands and pans eli kädet ja kattilat. Kun katsoo suuren suosion saavuttaneita videoita, saattaa ajatella, että helpostihan tällaisia tekee: riittää kun virittää kameran leikkuulaudan yläpuolelle ja painaa rec-nappia. Silloin tulee kopioineeksi väärän asian. TASTY-VIDEOIDEN MENESTYKSESSÄ ei ole kyse siitä, miltä ne näyttävät, vaan miksi ne näyttävät siltä. Kun Facebook alkoi tuputtaa videoita käyttäjien uutissyötteeseen, Buzzfeedillä huomattiin, että vain harva jäi katsomaan videoita. Joten mikä ratkaisuksi? Pannaan videon alkuun herkullinen lähikuva, jotta se kiinnittää hajamielisen selailijan huomion välittömästi. Jätetään puheraita pois, koska videoita katsotaan kännykästä ilman ääniä – mutta lisätään taustalle musiikkia, jota käyttäjä voi fiilistellä, jos ottaa vaimennuksen pois päältä. Toisin sanottuna kyse ei ollut siitä, että Buzzfeedissä olisi vuonna 2015 ruokamediaa perustettaessa ajateltu ”varmaan kokkailu kiinnostaa ja jos vaikka kuvaisi videot erikoisesta kulmasta”. Tai kuten toimitusjohtaja Jonah Peretti sanoi Digidayn haastattelussa: ”Jos kopioit Tastyn ilmeen, kopioit formaatin etkä prosessia.” MENESTYNEIMMÄT UUSISSA medioissa operoivat yritykset pohtivat päät kuumina, miten heidän tekstinsä, kuvansa, videonsa ja audiopätkänsä hyödyntäisivät mahdollisimman hyvin juuri sitä välinettä, jossa ne julkaistaan. Samalla ne ovat neuroottisen kiinnostuneita siitä, mitä yleisö tahtoo. Joten kun hakee inspiraatiota muiden tekemisistä, kannattaa kiinnittää huomiota näihin kahteen kysymykseen eikä siihen, mikä niiden lopputulos on. Tällaisten harjoitusten tekemistä helpottaa se, että nykyään moni mediatalo kertoo tuotekehitysprosesseistaan avoimesti. Esimerkiksi BBC kehitteli alkuvuodesta kahden kuukauden mittaisessa Story Labissa tusinan erilaisia juttumuotoja, jotka rikkovat perinteistä leipätekstiä ja kuva -mallia. Prosessin lopputuloksena neljä lupaavinta muotoa olivat tekstiin upotetut selitykset, jotka lukija sai halutessaan klikata näkyviin; peräkkäisiksi palasiksi pilkottu juttu, jossa lukija sai valita kunkin palasen muodon (video, lyhyt teksti, pitkä teksti); useita eri näkökulmia yhden ruudun kokoisina kortteina sisältävä juttu, jota selataan kuin korttipakkaa ikään; sekä tekstitetty video, jossa voi loikata tekstien perusteella kiinnostavaan kohtaan. TÄRKEINTÄ EI kuitenkaan ole lopputulos vaan se, miten siihen päädyttiin. BBC:ssä muotoja arvioitiin sekä yleisön näkökulmasta että toimituksen näkökulmasta: formaattien pitää kiinnostaa lukijoita, mutta olla tarpeeksi helppoja tehdä, ja soveltua erilaisiin käyttöihin, kuten uutisiin ja feature-juttuihin, kepeisiin ja vakaviin aiheisiin. Kenties jokin Story Labissa ideoiduista juttumuodoista yleistyy lähivuosina kaikkialla ja mekin alamme kopioida niitä – mutta muistetaan kopioida oikein. ? Kopioi prosessi, älä tuotetta ko pi oi tä m ä Kun haet inspiraatiota, kysy ”miksi tämä on tehty näin?” Esimerkiksi Buzzfeedin ruokavideoissa on mietitty paljon koukuttavuutta. Olli Sulopuisto on helsinkiläinen vapaa toimittaja, podcastaaja ja nörtti. olli@nonfiktio.fi HANNA SAKARA 1 Älä analysoi liikaa valmista tuotetta. Analysoi sen sijaan, miksi formaatti menestyy. 2 Jos saat idean juttumuodosta, mieti millaiseen yleisön tarpeeseen se vastaa ja olisiko jokin muu muoto sittenkin järkevämpi. 3 Pohdi formaatin mukautuvuutta – onko sen toteutus tarpeeksi halpaa, kestääkö se aikaa, ja jos julkaisuympäristö muuttuu, voiko osan muodosta kopioida toiseen käyttöön? 3 pointtia Nykyään moni mediatalo kertoo kehitysprosesseistaan avoimesti.
PALSTAT 18 SuomenLehdistö 6/2018 YHDYSVALLOISSA DIGIMAINONTA keräsi viime vuonna jo 44 prosenttia kaikista mainoseuroista. Mainonnan digitalisoituminen eteni, kun printtimainonnan arvo laski ja digimainonta kasvoi neljänneksen. Digimainonnan kasvu johtui suurimmalta osin mobiilimainonnasta, joka kasvoi lähes kolmanneksen edelliseen vuoteen verrattuna. Digimainosmarkkinan kilpailutilannetta voi pitää epäterveenä: viime vuonna jo yli puolet (52 %) digituloista meni vain kahdelle yhtiölle, Googlelle ja Facebookille. Yhdysvaltojen viime vuoden mediatilastot selviävät Pew Research Centerin vuosiraportista. USA on toiminut median digitalisaation veturimaana, joten Atlantin takaisen mediakehityksen voi odottaa monilta osin rantautuvan viiveellä myös Suomeen, vaikka pohjoismainen mediamaisema poikkeaakin USA:n erittäin kaupallisesta mediajärjestelmästä. Suunta on kuitenkin meillä sama: viime vuonna digimainonta haukkasi 30 prosenttia suuresta mainoskakusta, ja näistä digituloista noin 49 prosenttia meni hakusanamainontaan ja someyhtiöille. MEDIAN KULUTUKSEN kannalta viime vuosi oli USA:ssa selkeä laskuvuosi kaikilla muilla mediaryhmillä, paitsi radiolla. Uutismedian kuluttajamäärien laskuun vaikutti vaalivuoden jälkeinen kulutuksen tasaantuminen. Audion puolella perinteisen FM-radion kuuntelu laski hieman, mutta tilannetta paikkasi podcastien ja verkkoradion kuuntelun selkeä kasvu. Jo neljännes amerikkalaisista kuunteli podcasteja kuukauden aikana. Autossa FM-radio menetti asemiaan, koska yhä useampi kuunteli älypuhelimella auton äänentoiston kautta verkkoradiota. Älypuhelinkuuntelun yleistyessä on todennäköistä, että autonvalmistajat jättävät tulevaisuudessa asentamatta tilaa ja rahaa vievän FMradion autoihin. Jatkossa autoissa on todennäköisesti vain puhelimeen yhdistettävä vahvistin, näyttö ja kaiuttimet. Tämä muuttaa kilpailutilannetta perinteisen FM-radion, verkkoradioiden ja podcastien välillä, kun äänilähde pitää valita klikkaamalla esimerkiksi verkkoradiota tai podcastia. PRINTTILEHTIEN LEVIKIT jatkoivat Yhdysvalloissa viime vuonna 11 prosentin laskussa. Levikit ovat jo puolittuneet 1990-luvun alun huippuvuosista. Digitilausten kasvu ei pystynyt paikkaamaan printtilehtien myynnin laskua, vaan myös yhteenlaskettu printti ja digi -myynti väheni. Toimitusten yhteenlaskettu työntekijämäärä jatkoi voimakkaassa laskussa, kun lehtiyhtiöt sopeuttivat kulurakennettaan digiajan tuottoihin. Yhdysvalloissa muutos on ollut todella raju: toimituksellisen henkilöstön määrä on lähes puolittunut kymmenessä vuodessa (-45 %). Yhdysvaltojen tilastojen valossa näyttäisi siltä, että puhe on seuraava nouseva trendi journalismin kulutuksen alustana ja laitteiden ohjauksen muotona. Älykaiuttimella tai -puhelimella hakuja voi tehdä helposti kädet vapaana. Kuulokkeiden ollessa valmiiksi korvilla on luontevaa vaihtaa musiikki välillä puhepodcasteihin. Puheohjauksen yleistymistä Suomessa saattaa hidastaa pieni kielialueemme, minkä vuoksi puheohjauksen käytettävyys ei heti nouse suurten kielten tasolle. Suomessa lehtien tulovirta siirtyy digiin hitaasti, mutta varmasti. Suomen Lehdistön erikoisnumeron 4/18 mukaan viime vuonna sanomalehtien tilausja mainostuloista 13 prosenttia tuli digistä, eli digisiirtymä eteni kaksi prosenttiyksikköä edellisvuodesta. Mediatalo Keskisuomalaisen digitaalisen liiketoiminnan johtaja Kirsi Hakaniemi, kummassa uskot olevan enemmän digipotentiaalia, tilausmaksuissa vai mainonnassa? – Me uskomme, että suurin potentiaali digissä on ehdottomasti tilauspuolella. Kuluttaja-ansaintaan pitää kohdentaa eniten resursseja. Trendi on muuttunut viime vuosina. – Ilmoituspuolella pelkkä mediatilan myynti printin malliin ei digikanavissa skaalaudu samalla tavalla, koska alustataloudet vievät ja digimainonnan hinta laskee. USA:ssa meni viime vuonna digimainonnan liikevaihdosta 52 prosenttia Facebookille ja Googlelle. Miten sanomalehdet voivat kilpailla media-alan ylikansallisia jättejä vastaan? – Se on alalle todella iso kysymys. Onhan se selvä, että ne nakertavat bisnestämme. Meidän pitää rakentaa omaa rooliamme uudessa ekosysteemissä. Pitää osata hyödyntää jättien tarjoamia tuotteita ja rakentaa palvelukonsepteja niiden kylkeen, esimerkiksi tarjota asiakkaalle asiantuntemusta siitä, miten ostaa Googleja Facebook-mainontaa. – Mainonnan muodot muuttuvat ja monipuolistuvat nyt vauhdilla. Pitää mennä vähän mediatoimistojen tontille, ja toki myös data on iso juttu tulevaisuudessa. Ansainta syntyy jatkossa yhä useammasta purosta. Suomessa viisi lehteä tuottaa lähes 80 prosenttia kaikista sanomalehtien digipuolelta keräämistä tuloista. Mitä pitäisi tehdä, jotta digitulot lähtisivät kasvuun muillakin kuin iltapäivälehdillä ja suurimmilla maakuntalehdillä? – Ansainnan muutos edellyttäisi tekemisen painopisteen muuttamista. Kyllähän me edelleen teemme tiukasti printtiä, enkä ole sitä kuoppaamassa. Paino ja jakelu ovat kuitenkin todella isoja kustannuseriä. Digisiirtymässä sanomalehtien printtitulot ovat siirtyneet tähän mennessä vain puoliksi digituloiksi, eli digin kasvu on korvannut vain joka toisen printissä menetetyn euron. Mitä tästä seuraa? – Digiajassa kustannukset, resurssit ja investoinnit pitää tietysti skaalata digiajan vaatimusten mukaisiksi. Digitalisaatio pitäisi nähdä enemmän mahdollisuutena kuin uhkana. Pitää katsoa, missä asiakkaat ovat ja lähteä rohkeasti etsimään uusia kohderyhmiä. Tablettien käyttö digilehtien lukualustana on kääntynyt laskuun, kun digisisältöjen kulutus keskittyy puhelimiin. Uskotko, että tabletit jäävät välivaiheeksi, vai tuleeko niiden aika vielä? – Jos lehdet luopuvat printistä, niin tabletti on älypuhelinta mukavampi. Toisaalta kehitys voi mennä niin, että printin ilmestymispäiviä harvennetaan, jolloin arkipäivien ykkösalusta on puhelin ja printtiä luetaan viikonloppuisin. Yhdysvalloissa podcastien kuuntelu on ollut jo monta vuotta kasvussa. Suomessa lehtien verkkosivuilla on kuitenkin vielä vähän podcasteja. Uskotko, että vaikkapa keskustelupodcastien tuleminen maakuntalehtien digitarjontaan voisi olla lähivuosien trendi? – Ihan varmasti. Toimivimmasta podcastien formaatista tehdään varmasti kokeiluja alalla. Mehän olemme hakeneet radiolupia, missä on tietysti linkki myös podcasteihin. ? te or ia & kä yt än tö Teoria väittää: Digitaalinen mainonta kasvoi viime vuonna neljänneksellä Yhdysvalloissa. Kohta puolet kaikista mainoseuroista tulee digistä. Digimainonta loikkasi Tutkijat: Pew Research Center. Tutkimus: State of the News Media 2017. Data and trends about key sectors in the U.S. news media industry. Aineisto: Tilastot mediataloudesta, mediankäytöstä ja median investoinneista. Tekijä: Mediatalo Keskisuomalaisen digitaalisen liiketoiminnan johtaja Kirsi Hakaniemi. Kokemus: Digitaalisen liiketoiminnan johtaja vuodesta 2015. Aiemmin Keskisuomalaisen verkkoliiketoiminnan päällikkö, verkkotuottaja, verkkotoimituksen esimies ja verkkotoimittaja. Kauppatieteiden maisteri Jyväskylän yliopistosta 2004. Fakta Fakta Kirjoittaja Panu Uotila on journalistiikan yliopistonopettaja Jyväskylän yliopiston kielija viestintätieteiden laitoksella. panu.uotila@jyu.fi Käytäntö vastaa: Suomessa digitulojen suurin kasvupotentiaali on tilausmaksuissa. Lehtiyhtiöiden pitäisi löytää markkinarako kansainvälisten mediajättien liiketoiminnan kyljestä.
PALSTAT SuomenLehdistö 6/2018 19 Mediankäyttäjät arvostavat laatua TUTKIMUS: Oletko ennakkoluuloton verkostoituja, laatutietoinen tiedonhakija vai kiireinen tasapainon etsijä? Mediayhtiö Sanoma ja markkinatutkimusyritys Kantar TNS ovat tutkineet suomalaisten mediankäyttömotiiveja ja -asenteita ja jakaneet niiden perusteella mediankäyttäjät kahdeksaan segmenttiin. Tutkimuksessa mediankäytön motiiveja on haarukoitu koko väestön kattavassa kvantitatiivisessa tutkimuksessa sekä kvalitatiivisin menetelmin. Segmenttien muodostumista on täydennetty medioiden tilausja käyttötiedoilla sekä online-käyttäytymisdatalla. Tutkimuksen mukaan esimerkiksi ”ennakkoluulottomia verkostoitujia” on mediankäyttäjistä noin seitsemän prosenttia. He ovat 69-prosenttisesti miehiä ja arvostavat viihdettä, itsensä kehittämistä ja omaa aikaa. Kaikkein eniten – 18 prosenttia – on ”laatutietoisia tiedonhakijoita”. He kuuluvat yleensä vanhempiin ikäluokkiin ja pitävät muun muassa paperilehdistä ja niin sanotusta slow mediasta. He ovat myös intohimoisia uutisten kuluttajia. Laatutietoisuus ylipäätään näkyi tutkimuksessa. Sanoman mukaan 67 prosenttia suomalaisista on mediankäytössään erittäin laatutietoista ja 74 prosenttia kaipaa lisää luotettavan tahon kokoamaa tietoa. Janne Arola > Sanoma: Suomalaiset mediankäyttäjinä – mediankäyttösegmentointi https://bit. ly/2NEiVRU Unescolta käsikirja valeuutisia vastaan KIRJA: Valeuutisten tunnistaminen ja medialukutaito ovat tänä päivänä kuumia taitoja. Harhaanjohtavaan tietoon törmää lukuisissa kanavissa, ja poloinen mediankäyttäjä saattaa helposti eksyä informaatiotulvassa. Mutta ei hätää. YK:n kasvatus-, tiedeja kulttuurijärjestö UNESCO on julkaissut hiljattain erityisesti journalismin opiskelijoille ja opettajille suunnatun käsikirjan valeuutisista. Kirja on jaettu seitsemään moduuliin, joissa perehdytään esimerkiksi digiteknologioiden ja sosiaalisen median vaikutukseen valeuutisten leviämisessä, faktojen tarkastamiseen sekä hyökkäyksiin journalisteja ja heidän lähteitään vastaan. Käsikirjasta on hyötyä myös jo uraa tehneille toimittajille ja muuten media-alasta kiinnostuneille. Se kokoaa yhteen paikkaan perustietoa ja lähdelinkkejä, joiden avulla valeuutisia vastaan voi kamppailla. Itse asiassa käsikirja jopa suosittelee välttämään valeuutisetsanan käyttöä. ”Uutinen tarkoittaa todennettua ja yleisen edun mukaista tietoa. Tieto, joka ei täytä näitä vaatimuksia, ei ansaitse tulla kutsutuksi uutiseksi. Tässä mielessä ’valeuutinen’ siis on epäluotettava termi, joka voi heikentää sellaisten tietojen uskottavuutta, jotka todella ylittävät todennettavuuden ja yleisen edun kynnyksen”, käsikirjassa linjataan. Janne Arola > UNESCO: Journalism, ‘Fake News’ & Disinformation – Handbook for Journalism Education and Training https://bit. ly/2NqJ2M7 Käyttäjät eivät itsekään usko someuutisiin TUTKIMUS: Yhdysvaltalainen Pew Research Center -tutkimuslaitos julkaisi syyskuussa kiinnostavan selvityksen siitä, miten amerikkalaiset lukevat uutisia sosiaalisesta mediasta. Kyselytutkimuksen perusteella reilut kaksi kolmasosaa amerikkalaisista ilmoittaa lukevansa uutisia sosiaalisesta mediasta ainakin ajoittain. Tärkeimmät lähteet ovat Facebook, YouTube ja Twitter. Mielenkiintoisempi tulos on kuitenkin se, että 57 prosenttia amerikkalaisista pitää sosiaalisesta mediasta saatuja uutisia epätarkkoina tai virheellisinä. Kärjistetysti tämän ristiriidan voinee tiivistää niin, että aika moni tietää lukevansa valeuutisia. Jopa niistä amerikkalaisista, joiden pääasiallinen uutislähde on sosiaalinen media, peräti 42 prosenttia suhtautuu someuutisiin skeptisesti. Uutisten epätarkkuus oli myös asia, josta käyttäjät pitivät vähiten sosiaalisen median kautta saatavissa uutisissa. Janne Arola > Pew Research Center: News Use Across Social Media Platforms 2018 https:// pewrsr.ch/2CSc6b4 Vinkkaa mediaan liittyvää tutkimusta tai kirjaa: suomen.lehdisto@sanomalehdet.fi tu tk im us no st o ki rj at ie to ELIN A RAJA LA ” Oikaisu: Toisin kuin virheellisesti aiemmin mainitsimme, sydämen pysähtyessä ja ihmisen kuollessa, tajunta ei heti sammu. Ehdit hyvin ymmärtää että” Tuija Välipakka runoteoksessaan Uutisia! (Siltala), joka tutkii ihmisyyttä, identiteettiä ja muistia uutisten ja valeuutisten valtaamassa maailmassa.
20 SuomenLehdistö 6/2018 Joskus mediakin osaa mainostaa m ai lla & ha lm ei lla Sanomalehdistön toiminnassa on outo markkinointia koskeva ristiriita. Mainostulot ovat medioille äärimmäisen tärkeitä, mutta niiden oma mainonta on usein innotonta ja yllätyksetöntä. Kirjoittaja Jani Halme on mediatoimisto ToinenPHD:n luova johtaja ja digitoimisto Kuubin osakas. jani.halme@ toinenphd.com H AN N A SA KA RA PALSTAT SAMA NÄKY toistuu monessa aviisissa: kestotilauksiin kannustavat ilmoitukset kirjoitetaan laiskasti ja kuvitetaan vaisuilla kuvapankkiotoksilla. Mielikuvien muuttamiseen tähtäävä brändimainonta rajoittuu logonäkyvyyteen jäähalleissa ja urheilukentillä. Tällä tavalla uutismedia ei näyttäydy mainostajien silmissä houkuttelevana, luovuutta ja uusia keinoja arvostavana ympäristönä. Markkinoinnin kohentamisen lisäksi pitää löytää uusia keinoja muistuttamaan mainostajia siitä, miten upeisiin toteutuksiin uutisja ajankohtaismediat ylipäätään taipuvat. Onneksi on valonkantajia! Seuraavassa neljä esimerkillisen hienoa kampanjaa joko media-alalta itseltään tai yrityksiltä, jotka hyödyntävät luovasti media-alan tuotteita. 1) Hesari ylitti globaalin uutiskynnyksen Helsingin Sanomat osoitti kykynsä maailmanluokan brändimarkkinointiin kesän huippukokouksessa. Donald Trumpin ja Vladimir Putinin kohtaamisen ajaksi lehti osti liki kaikki pääkaupungin ulkomainospinnat lentokentältä keskustan kokouspaikalle ja takaisin. Mainokset olivat otsikkopoimintoja Hesarin uutisista, jotka käsittelivät Putinin ja Trumpin vihamielistä suhtautumista mediaan. Kampanjalla haluttiin muistuttaa osallistujia lehdistönvapauden tärkeydestä yhteiskunnalle. ”Welcome to the land of free press” -kampanja ylitti uutiskynnyksen yli 2 500 mediassa CNN:ää, New York Postia ja The Guardiania myöden. Juuri kansainväliset mediaosumat olivat tekijöiden ensisijainen tavoite, sillä sitä kautta lehti nousi myönteiseksi puheenaiheeksi myös suomalaisten lukijoiden ja mainostajien keskuudessa. 2) Kolumbiassa vastustettiin mediaseksismiä Kolumbian suurin sanomalehti El Tiempo kyllästyi naisia vähätteleviin otsikoihin ja näkökulmiin. Kuten pohdiskeluun siitä, meikkaavatko naisastronautit avaruudessa vai eivät. Lehden brändikampanjassa maan johtavat journalistit ja somevaikuttajat etsivät ympäri maailmaa kaikkein vinoutuneimpia juttuja ja kirjoittivat ne uudelleen tasa-arvoiseen muotoon. Näistä jutuista koostettiin erikoisnumero, joka julkaistiin naistenpäivänä. #WomenRewriteWomen-kampanjasta tuli iso kansallinen ilmiö. Laajimmin jakoja sai ”Messi ja nainen ehdolla vuoden näyttävimmän maalin tekijöiksi” -otsikon uudelleenmuotoilu: ”Ranskalainen jalkapalloilija Camille Abily kisaa Lionel Messiä vastaan vuoden näyttävimmän maalin tittelistä”. 3) Reaaliaikaista mainontaa vihanneksille Barcelonassa ilmestyvä sanomalehti La Vanguardia todistaa kauppaketju Aldin kanssa aivan tavallisen printti-ilmoituksen taipuvan perin kekseliääseen kerrontaan. Mainoksen tausta-ajatus on espanjalaisessa tavassa, jossa sanomalehteen paketoidaan kaupoissa tuoreita vihanneksia ja marjoja. La Vanguardian koko sivun ilmoituksen kuvassa Aldin vihannekset on kääritty täsmälleen samanlaiseen uutissivuun kuin kyseisen mainoksen vieressä. ”Niin tuoreita vihanneksia, että ne on kääritty tämän aamun lehteen” -viestillä tehty kampanja toteutetaan iltaisin lehden toimituksessa. Mainostiimi tekee uuden mainoksen joka ikinen ilta välittömästi, kun ilmoitukselle varatun tilan viereinen sivu on saatu taitettua ja tulostettua mainoskuvaa varten. 4) Ikean mainoksen päälle piti pissata Ikea on mainosalan palkinnoilla laskettuna yksi maailman arvostetuimpia ja kekseliäimpiä markkinoijia. Tänä vuonna yritys toi uskoa aikakauslehtimainontaan ilmoituksella, jonka päälle piti pissata. Pinnasänkyä kauppaavaan lehti-ilmoitukseen oli painettu oikea ja toimiva raskaustesti. Raskaustestin tulos ilmestyi näkyviin heti sivulle virtsaamisen jälkeen. Jos tulos oli positiivinen, tippui hinnasta puolet pois. ?
PALSTAT SuomenLehdistö 6/2018 21 AAMULEHTI Julkisen sanan neuvoston vapauttava päätös olennaista asiavirhettä koskevassa asiassa. Lehti julkaisi työttömyysturvan aktiivimallin vaikutuksia käsittelevän jutun. Jutussa käytettiin epätarkkoja ja harhaanjohtavia ilmaisuja, mutta siinä ei ollut olennaisia asiavirheitä. Äänestyspäätös 9–2. Päätöksen lopussa eriävä mielipide. Kantelu 12.4.2018 Kantelu kohdistuu Aamulehden printtilehdessään 28.3.2018 julkaisemaan juttuun ”Pirkanmaalla lähes puolet aktivoitunut” sekä samana päivänä julkaistuun jutun verkkoversioon ”Kelan ennakkotiedot paljastavat aktiivimallin todelliset vaikutukset – Korvauksia leikataan yli puolelta työttömistä”. Kantelun mukaan jutussa väitetään toistuvasti, että työttömyysturvan aktiivimalli on aktivoinut lähes puolet, eli 46 prosenttia, työttömistä. Kantelun mukaan Aamulehti on jättänyt huomiotta, että jo viime vuoden lopussa ennen aktiivimallin voimaan tulemista reilut 40 prosenttia työttömistä täytti kyseisen aktiivisuusehdon. Tämä selviää kantelun mukaan muun muassa Kelan 7.3.2018 päivätystä tiedotteesta. Kun puhutaan mallin vaikutuksesta, aktiivisuuslukuja pitäisi kantelun mukaan verrata edelliseen vuoteen. Oikea tulkinta aktiivimallin aktivoivasta vaikutuksesta on kantelun mukaan huomattavasti pienempi. Kantelun mukaan muun muassa Yle ja STT uutisoivat samana päivänä Kelan tiedoista oikein. Kantelija on lähettänyt Aamulehdelle oikaisupyynnön ja lisäksi verkkojutun kommenteissa on huomautettu asiasta. Aamulehti ei ole oikaissut juttua. Se on julkaissut 31.3.2018 aiheesta jatkojutun, jossa kirjoitetaan: ”On mahdotonta sanoa, kuinka moni heistä olisi työllistynyt tai osallistunut työllistymispalveluihin joka tapauksessa – ilman tukien leikkauksen uhkaakin. Kela on arvioinut, että jo joulukuussa ennen aktiivimallin voimaantuloa 42 prosenttia työttömyysetuutta saaneista täytti aktiivisuusehdot.” Kantelun mukaan jatkojuttu ei kuitenkaan riitä aiemmassa jutussa olleen virheen oikaisemiseksi. Kantelun mukaan asia on erityisen merkittävä, koska aktiivimalli ja sen vaikutukset koskevat satoja tuhansia ihmisiä ja aihe on ollut vuoden kiistellyimpiä. Aamulehden jutun perusteella lukijat voivat kantelun mukaan tehdä sen virheellisen ja leimaavan johtopäätöksen, että työttömät ovat laiskoja eivätkä olisi halunneet aktivoitua ilman aktiivimallia. Aamulehden vastaus 13.6.2018 Aamulehden vastaavan päätoimittajan Jussi Tuulensuun mukaan kantelija on ilmeisesti eri mieltä siitä, mitä otsikossa ja jutussa käytetty termi ”aktivoitua” tarkoittaa. Aamulehden näissä jutuissa aktivoituminen tarkoittaa hallinnon aktiivisuusehdon täyttämistä, mikä juttujen ingresseissä, teksteissä ja grafiikoissa useaan otteeseen kerrotaan tavalla, joka ei jätä mitään tulkinnanvaraa. Päätoimittaja viittaa esimerkiksi jutun otsikkoon: ”Pirkanmaalla lähes puolet aktivoitunut” ja ingressiin: ”Pirkanmaalla 48 prosenttia työttömistä on täyttänyt työssäoloehdon ensimmäisellä tarkastelujaksolla”. Päätoimittajan mukaan kantelija on pyytänyt oikaisua mutta ei ole osoittanut artikkeleista olennaisia asiavirheitä. Tiedotusvälineellä on oikeus valita käyttämänsä ilmaisut. Ratkaisu JO 20: Olennainen asiavirhe on korjattava viipymättä ja niin, että se tavoittaa mahdollisimman kattavasti virheellistä tietoa saaneen yleisön. Korjaus on julkaistava sekä tiedotusvälineen toimituksellisilla verkkosivuilla että julkaisussa tai kanavassa, jossa virhe on alun perin ollut. Aamulehti julkaisi printtilehdessään ja verkkosivuillaan työttömyysturvan aktiivimallia käsittelevän jutun. Julkisen sanan neuvosto toteaa, että työttömien aktiivisuutta kuvaavat ilmaisut olivat epätarkkoja ja saattoivat antaa lukijalle harhaanjohtavan kuvan käsitellystä asiasta. Neuvosto kuitenkin toteaa, että ilmaisujen sisältö kävi jutusta ilmi eikä jutussa ollut olennaisia asiavirheitä. Julkisen sanan neuvosto katsoo, että Aamulehti ei ole rikkonut hyvää journalistista tapaa. Vapauttavaa äänestivät: Elina Grundström (pj), Antti Kokkonen, Robert Sundman, Pentti Mäkinen, Anna Anttila, Paula Paloranta, Hannele Peltonen, Ismo Siikaluoma ja Sinikka Tuomi. Langettavaa äänestivät: Lauri Haapanen ja Tapio Nykänen. Heidän eriävä mielipiteensä: Jutun otsikossa ja ensimmäisessä virkkeessä annetaan lukijalle virheellisesti käsitys, jonka mukaan aktiivimallin myötä lähes puolet työttömistä on muuttanut toimintaansa. Tämä on olennainen asiavirhe. ILTALEHTI Julkisen sanan neuvoston langettava päätös lainaamista, totuudenmukaista tiedonvälitystä, tietojen tarkistamista, lähdekritiikkiä ja olennaista asiavirhettä koskevassa asiassa. Lehti julkaisi ulkomaiseen lähteeseen perustuvan jutun, jossa esitetyt lääketieteelliset tiedot eivät olleet uskottavia. Lehti ei ollut tarkistanut tietoja riittävästi, eikä se pystynyt perustelemaan juttunsa tietojen oikeellisuutta. Jutussa oli olennainen asiavirhe, jota ei ollut pyynnöistä huolimatta korjattu. Kantelu 16.3.2018 Kantelu kohdistuu Iltalehden verkkosivuillaan 8.3.2018 julkaisemaan juttuun ”Muistinsa menettänyt nuori nainen itkee joka kerta, kun hänelle kerrotaan miehen ottaneen avioeron”. Kantelun mukaan juttu on erittäin todennäköisesti valheellinen. Kuvien, ja ilmeisesti koko jutun, lähteenä on Central European News (CEN), joka julkaisee valheellisia ”viraaliuutisia”. Kantelun mukaan tietolähteeseen ei ole suhtauduttu kriittisesti. Kantelun mukaan myöskään jutun tarinassa ei ole loogisuutta: ”esimerkiksi miksi äiti olisi niin sadisti, että joka päivä itkettäisi lastaan, eivätkä naisen sairauden oireet täsmää tarinaan. Noin vakavia vaikutuksia muistiin sairaudella ei ole eikä varsinkaan useita kuukausia kestäviä.” Kantelun mukaan jutussa on käytetty lähteitä mainitsematta niitä. Jutun lähteenä on todennäköisesti CEN tai asiasta kirjoittaneet The Sun tai Daily Mail. Mitään lähteitä ei ole kuitenkaan mainittu. Iltalehti myös kirjoittaa ”Paikallisten lehtien mukaan Veronika itkee joka ilta menetettyä rakkauttaan. Lehtien kommenttipalstoilla Veronika on saanut paljon sympatiaa.” Lehti ei kuitenkaan kerro, mistä lehdistä kommentit ovat. Kantelun mukaan näitä lehtiä ei luultavasti joko ole tai sitten Iltalehti ei tiedä lähteitä, koska se kopioi juttunsa muualta. Kantelija kertoo lähettäneensä Iltalehdelle kaksi korjauspyyntöä, mutta ei ole saanut kumpaankaan vastausta. Iltalehden vastaus 3.5.2018 Iltalehden vt. päätoimittajan Tuukka Matilaisen mukaan Iltalehden lähteenä on uutistoimisto Central European Newsin (CEN) tuottama juttu ja kuvat, jotka on välitetty Iltalehdelle MV-photosin kautta ja käännetty toimituksessa omaksi jutuksi myös omaa sisällönhankintaa apuna käyttäen. Kantelija esittää vahvan oletuksen, ettei kyseinen tarina pitäisi paikkaansa. Hänellä ei kuitenkaan ole minkäänlaista näyttöä väitteensä tueksi. Myös tarinan loogisuuden kyseenalaistaminen nojaa puhtaasti oletuksiin. Päätoimittajan mukaan Iltalehdellä ei ole nojaten toimittajansa tiedonhankintaan sairaudesta mitään syytä olettaa, että alkuperäinen juttu ei pitäisi paikkaansa. Toimittaja on perehtynyt jutussa käsiteltyyn sairauteen ja peilannut jutun tietoja omiinsa. Päätoimittajan mukaan CEN:n välittämä juttu on julkaistu kymmenissä muissa tiedotusvälineissä ympäri maailmaa, myös Suomessa, eikä korjaavia tai vastakkaisia tietoja ole ilmaantunut juttujen julkaisun jälkeen. Kantelija viittaa Iltalehden rikkoneen Journalistin ohjeiden kohtia 7, 8, 10 ja 12. Mitä tulee lähdeviittauksiin, kyseessä on päätoimittajan mukaan virhe, joka on sittemmin korjattu. Kuvat on Iltalehden jutussa normaalin käytännön mukaisesti kreditoitu kyseiselle uutistoimistolle, jota Suomessa edustaa MV-photos. Lukijan palaute tekstin huonosta lähdekreditoinnista ei ole saavuttanut Iltalehden toimituksessa oikeaa tahoa, minkä vuoksi viittaus alkuperäislähteeseen on lisätty vasta asian tultua lehden tietoon kantelun myötä. Päätoimittajan mukaan Iltalehden toimituksessa ei siis ole tehty erillistä päätöstä siitä, ettei lähde olisi näkyvissä. Pyrkimys totuudenmukaiseen tiedonvälitykseen, tietojen mahdollisimman hyvään tarkistamiseen ja tietolähdettä koskevaan kriittiseen suhtautumiseen täyttyvät päätoimittajan mukaan Iltalehden uutisoinnissa. Juttua ei ole julkaistu ilman toimittajan omaa perehtymistä asiaan. Taustaselvitysten pohjalta hänellä ei ole ollut mitään syytä epäillä jutun paikkansapitävyyttä. Asiaa on tarkasteltu päätoimittajan mukaan myös julkaisun jälkeen, eikä tämäkään prosessi ole muuttanut käsitystä jutun oikeellisuudesta. Ratkaisu JO 7: Myös toisen työtä käytettäessä on noudatettava hyvää tapaa. Lähde on mainittava, kun käytetään toisen julkaisemia tietoja. JO 8: Journalistin velvollisuus on pyrkiä totuudenmukaiseen tiedonvälitykseen. JO 10: Tiedot on tarkistettava mahdollisimman hyvin – myös silloin kun ne on aikaisemmin julkaistu. JO 12: Tietolähteisiin on suhtauduttava kriittisesti. Erityisen tärkeää se on kiistanalaisissa asioissa, koska tietolähteellä voi olla hyötymistai vahingoittamistarkoitus. JO 20: Olennainen asiavirhe on korjattava viipymättä ja niin, että se tavoittaa mahdollisimman kattavasti virheellistä tietoa saaneen yleisön. Korjaus on julkaistava sekä tiedotusvälineen toimituksellisilla verkkosivuilla että julkaisussa tai kanavassa, jossa virhe on alun perin ollut. Iltalehti julkaisi verkkosivuillaan jutun, jossa kerrottiin Venäjän Tatarstanissa asuvan naisen menettäneen muistinsa akuutin porfyrian seurauksena. Jutussa ei mainittu sen lähdettä muutoin kuin kuvien osalta. Neuvosto toteaa, että toisen työn käyttämisen näkökulmasta puute oli vähäinen, koska lähde oli uutispalvelu ja se oli merkitty kuviin. Iltalehti myös lisäsi lähteen tekstiin saatuaan vastauspyynnön kanteluun. Vaikka ratkaisu on toisen työn käyttämisen osalta vapauttava, neuvosto toteaa, että tiedotusvälineiden olisi hyvä merkitä viihdeuutispalveluista tai verkosta poimimiensa kertomusten lähteet selkeästi, jotta yleisö voi arvioida juttujen alkuperää. Neuvosto ei voi ottaa kantaa Iltalehden käyttämän uutispalvelun luotettavuuteen. Neuvosto kuitenkin korostaa, että tiedotusväline on itse vastuussa julkaisemiensa tietojen oikeellisuudesta. Mikäli tiedotusväline saa korjauspyynnön, sen tulee kyetä varmistamaan tietojen oikeellisuus. Jos jutun uskottavuus ja lähteet on perustellusti kyseenalaistettu, tiedotusväline ei voi jäädä odottamaan, että joku muu todistaa jutun vääräksi. Neuvoston asiantuntijalta saaman selvityksen mukaan akuutti porfyria ei aiheuta jutussa kuvatun kaltaista muistin menetystä. Myös venäläisissä verkkolähteissä tarinasta kerrotaan versiota, jonka mukaan muistiongelmat eivät johdu tästä sairaudesta vaan erillisestä aivovauriosta. Jutun tietoja ei ollut tarkistettu riittävän hyvin eikä tietolähteisiin ollut suhtauduttu riittävän kriittisesti. Neuvosto toteaa, että jutussa oli olennainen asiavirhe, joka Iltalehden olisi pitänyt korjata saatuaan korjauspyyntöjä. Julkisen sanan neuvosto katsoo, että Iltalehti on rikkonut Journalistin ohjeita 8, 10, 12 ja 20 ja antaa sille huomautuksen. Kuinka moni muuttui? AAMULEHTEEN KOHDISTUNUT kantelu koski sanavalintoja jutussa, joka käsitteli työttömyysturvan aktiivimallin vaikutuksia. JSN katsoi, että ilmaisut olivat epätarkkoja ja mahdollisesti harhaanjohtavia, mutta päätyi silti äänin 9–2 vapauttavaan päätökseen. Aamulehden vastaava päätoimittaja toteaa, että tiedotusvälineellä on oikeus valita käyttämänsä ilmaisut. Se on taivahan tosi. Mutta ei kai tiedotusvälineellä kuitenkaan ole oikeutta valita käyttämiensä ilmaisujen merkitystä? Aamulehden vastaava päätoimittaja kertoo, että kantelun aiheuttaneissa Aamulehden jutuissa ”aktivoituminen” tarkoittaa hallinnon aktiivisuusehdon täyttämistä. Jaha. Pidän hyvin todennäköisenä, että suurin osa Aamulehden lukijoista jakaa näkemykseni: aktivoituminen tarkoittaa toimeliaammaksi, oma-aloitteisemmaksi ja tehokkaammaksi muuttumista. Kun Aamulehden otsikko kertoo, että Pirkanmaalla lähes puolet on aktivoitunut, me ymmärrämme lehden väittävän näitten ihmisten muuttaneen käyttäytymistään. Kelan tilastojen perusteella tällaista johtopäätöstä ei kuitenkaan voi tehdä. Asiavirhe on olennainen. Katariina Anttila päätoimittaja, Haapavesi-lehti 2 1 Anttilan poiminta Palstalla jatkuu keskustelu Julkisen sanan neuvoston kiinnostavasta päätöksestä. Julkisen sanan neuvoston päätöksiä 22.8. Yhteensä 3 päätöstä sekä kannanotto. JSN Vapauttavat Langettavat
PALSTAT 22 SuomenLehdistö 6/2018 Ratkaisun tekivät: Elina Grundström (pj), Lauri Haapanen, Antti Kokkonen, Robert Sundman, Pentti Mäkinen, Anna Anttila, Tapio Nykänen, Paula Paloranta, Hannele Peltonen, Ismo Siikaluoma, Sinikka Tuomi ja Johanna Vehkoo. JSN:N KANNANOTTO Julkisen sanan neuvoston kannanotto sananvapauden merkityksestä sekä Journalistin ohjeiden ja lainsäädännön suhteesta Sananvapaus on kaikille kuuluva perusoikeus ja demokraattisen oikeusvaltion perusta. Se on välttämätön edellytys yhteiskunnan totuuspohjaisuudelle ja päätöksenteon avoimuudelle, ja se lisää luottamusta yhteiskunnassa. Sananvapauteen kuuluu ilmaisunvapauden lisäksi oleellisesti myös yleisön oikeus saada tietoa. Tämän vuoksi lehdistönvapaus ja julkaisemisen vapaus ovat tärkeä osa sananvapautta. Niihin liittyy keskeisesti julkisuusperiaate, jonka mukaan viranomaisten hallussa oleva tieto ja asiakirjat ovat lähtökohtaisesti julkisia. Lehdistönvapaus ei ole tarkoitettu ensisijaisesti toimittajien vaan kansalaisten oikeuksien turvaamiseen. Se varmistaa yleisön oikeuden saada luotettavaa ja totuudenmukaista tietoa. Kannanoton tarkoitus Julkisen sanan neuvosto päätti laatia kannanoton Journalistin ohjeiden ja lainsäädännön suhteesta, koska julkisuudessa oli esiintynyt asiasta epäselvyyttä. Lisäksi erään neuvostolle tulleen kantelun yhteydessä neuvostoa pyydettiin ottamaan kantaa siihen, voiko journalisti rikkoa lakia sananvapauden nimissä ja voiko journalisti julkaista tietoja salaisiksi määritellyistä asiakirjoista. Neuvosto piti kannanoton laatimista ja sananvapauden merkityksen selventämistä tärkeänä myös siksi, että sananja lehdistönvapaus ovat viime vuosina heikentyneet voimakkaasti monissa Euroopan maissa. Lehdistönvapaudella ja vallankäytöllä kuuluu olla jännitteinen suhde Julkisen sanan neuvosto toteaa, että journalistien tulee työssään noudattaa Journalistin ohjeita, jotka ovat ammattikuntaa sitovat eettiset ohjeet. Journalistien tulee noudattaa myös lakeja. Yleisön tiedonsaantioikeuden varmistaminen voi kuitenkin poikkeustapauksissa edellyttää journalistilta toimintaa, joka saattaa olla myöhemmin tulkittavissa lainvastaiseksi. Näin toimiessaan journalisti ottaa riskin siitä, että hänen toimintansa oikeutusta tulkitaan myöhemmin tuomioistuimessa. Journalisteilla on erityinen eettinen vastuu siitä, miten he käyttävät sananvapauttaan. Journalistin velvollisuutena on huolehtia yleisön tiedonsaantioikeuden toteutumisesta sekä yhteiskunnallisen vallankäytön läpinäkyvyydestä. Tämän vuoksi lehdistönvapaus on perusolemukseltaan jännitteisessä suhteessa yhteiskunnallisen vallankäytön kanssa. Tällainen jännite on demokratiassa terve ja toivottu tila. Demokraattisessa oikeusvaltiossa lainsäädännön tulisi taata mahdollisimman laaja sananvapaus. Yhteiskunnissa on kuitenkin myös muita perusoikeuksia ja intressejä, joiden vuoksi sananja julkaisemisen vapautta sekä asiakirjojen julkisuutta voidaan rajoittaa lainsäädännön keinoin. Sensuurin vastustaminen mahdollisti Suomen synnyn Sananvapauden ja lainsäädännön suhde sekä sallitun ja kielletyn rajat eivät ole muuttumattomia. Sananvapauden rajoja koetellaan silloin, kun jonkin asian ilmaiseminen koetaan esimerkiksi sopimattomaksi, epäsiveelliseksi tai vallitsevaa järjestystä horjuttavaksi. Sananvapautta ja demokratiaa on jatkuvasti puolustettava, ja joissain historiallisissa tilanteissa niitä ei ole voitu puolustaa rikkomatta vallitsevia lakeja. Sensuurin vastustaminen ja sensuurilakien rikkominen on ollut keskeinen Suomen kansakunnan synnyn ja kehittymisen mahdollistanut tekijä. Esimerkiksi itsenäisyyden symboliksi muodostunut Jean Sibeliuksen Finlandia sai ensiesityksensä sortovuosina lehdistönvapautta puolustaneessa tilaisuudessa. Vaikka Suomessa on 2000-luvulla vallinnut laaja sananja lehdistönvapaus, historiassamme on paljon esimerkkejä tilanteista, joissa sananvapautta on käytetty vallitsevien lakien vastaisesti mutta niin, että sitä on jälkikäteen pidetty oikeutettuna. Sananvapauden merkitystä on syytä korostaa, koska se on viime vuosina heikentynyt voimakkaasti myös Euroopassa. Suomen lähialueiltakin löytyy esimerkkejä siitä, että sananja lehdistönvapaus voivat heikentyä nopeasti, jos niitä ei määrätietoisesti puolusteta. Journalistin ohjeet ovat vaativammat kuin laki Tämän päivän Suomi on toimiva kansanvaltainen oikeusvaltio, jossa sananvapaus on vahva perustuslaillinen oikeus. Sen vuoksi Journalistin ohjeet eivät lähtökohtaisesti ole ristiriidassa lainsäädännön kanssa. Journalistin ohjeet ovat yleisesti yksityiskohtaisemmat ja vaativammat kuin laki. Ne edellyttävät journalisteilta esimerkiksi laajempaa virheiden korjaamista ja kritiikin kohteeksi joutuvan henkilön tai yhteisön kuulemista kuin sananvapauslaki. Journalistin ohjeet ovat verrattavissa esimerkiksi lääkärinvalaan siinä, että niissä on vahva itsenäinen eettinen ulottuvuus. Julkisen sanan neuvosto toteaa, että joissakin poikkeustapauksissa yleisön tiedonsaantioikeuden varmistaminen saattaa edellyttää journalistilta toimintaa, joka voi olla tulkittavissa lainvastaiseksi. Tämä voi tulla kyseeseen erityisesti kahdessa tilanteessa: joko lähdesuojan turvaamiseksi poikkeustilanteissa tai kun kyse on yhteiskunnallisesti merkittävän tiedon julkaisemisesta. On huomattava, että Suomen perusoikeusmyönteisessä oikeuskäytännössäkin sananvapauden käyttäminen voi tällaisissa tilanteissa oikeuttaa toiminnan, joka voisi muutoin olla tulkittavissa lainvastaiseksi. Mahdollinen lakien rikkominen tulkitaan vasta oikeudessa. Lähdesuoja turvaa väärinkäytösten paljastamisen Journalistin ohjeiden ensimmäisen kohdan mukaan journalisti on vastuussa ennen kaikkea lukijoilleen, kuulijoilleen ja katselijoilleen. Heillä on oikeus saada tietää, mitä yhteiskunnassa tapahtuu. Journalistin ohjeet edellyttävät, että toimittaja pitää hänelle luottamuksellista tietoa antaneen lähteen henkilöllisyyden salassa siten kuin lähteen kanssa on sovittu. Julkisen sanan neuvosto toteaa, että tämä pätee myös tilanteissa, joissa viranomainen vaatii lähdesuojan murtamista. Lähdesuoja on sananvapauden ja demokratian kannalta äärimmäisen tärkeä, koska se antaa mahdollisuuden julkaista sellaista yhteiskunnallisesti tärkeää tietoa, joka muuten pysyisi salassa. Lähdesuoja on huomioitu myös sananvapauslaissa, mutta lain antama suoja toimittajalle ja lähteelle ei ole täydellinen. Epäkohtien paljastaminen on journalismin tärkeä tehtävä Julkaiseminen tai tiedonhankinta, jonka voi tulkita rikkovan lakia, voi olla Journalistin ohjeiden mukaan perusteltua poikkeustapauksissa, joissa on kyse merkittävän yhteiskunnallisen tiedon julkaisemisesta tai epäkohdan paljastamisesta. Tällainen paljastus voi kertoa esimerkiksi vallan väärinkäytöstä, korruptiosta, terveystai ympäristöhaitan aiheuttamisesta, epäinhimillisestä kohtelusta tai muusta toiminnasta, joka on yhteiskunnallisesti merkittävää. Julkaiseminen voi uuden tiedon paljastamisen lisäksi olla journalistisesti perusteltua myös siksi, että sen avulla osallistutaan yhteiskunnalliseen keskusteluun. Myös suomalaiset tuomioistuimet ja Euroopan ihmisoikeustuomioistuin (EIT) ovat ratkaisuissaan voineet huomioida merkittävän yleisen tiedonintressin tapauksissa, joissa julkaisemisen tai tiedonhankinnan olisi muutoin voitu tulkita rikkovan joitakin lakeja. Suomalaisessa keskustelussa vedotaan joskus siihen, että EIT lopulta puolustaa sananvapautta hankalissa rajatapauksissa. Julkisen sanan neuvosto huomauttaa, että suomalaisten tulisi itse huolehtia sananvapauden puolustamisesta sekä julkisuudessa että tuomioistuimissa, eikä ulkoistaa sitä kansainvälisille tuomioistuimille. Journalistin tehtävä on julkaista tietoa Tiedotusvälineet julkaisevat päivittäin tietoja, joiden julkaisemisen joku taho olisi halunnut estää. Tämä on journalismin perustehtäviä. Journalistin ohjeiden mukaan yleisöllä on oikeus saada tietää, mitä yhteiskunnassa tapahtuu. Jos journalisti saa haltuunsa yhteiskunnallisesti merkittävää tietoa, hänellä on lähtökohtaisesti jopa velvollisuus julkaista tieto. Tällöinkin journalistin on varmistettava, ettei julkaiseminen riko Journalistin ohjeita esimerkiksi yksityisyyden suojan osalta. Journalistin ohjeet edellyttävät toimittajalta suurta vastuullisuutta esimerkiksi yksityiselämään kuuluvien arkaluonteisten asioiden ja rikoksentekijän henkilöllisyyden julkaisemisessa. Ohjeissa korostetaan, että kaikki julkinenkaan ei ole julkaistavissa. Erilaiset asiakirjojen salassapitomerkinnät, kuten leimat, embargot ja luottamuksellisuuslauselmat, voivat olla viite siitä, että tiedon julkaisemisessa on noudatettava erityistä harkintaa. Journalistin ohjeiden näkökulmasta pelkät merkinnät eivät kuitenkaan sido toimittajia. Myös juridisesta näkökulmasta esimerkiksi viranomaisten salassapitosäännökset koskevat ensisijaisesti tiedon lähdettä eivätkä journalistia. Joissain tapauksissa journalistikin voi joutua syytteeseen esimerkiksi yllytyksestä salassapitorikokseen, turvallisuussalaisuuden paljastamisesta tai yksityiselämää loukkaavasta tiedon levittämisestä. Julkisen sanan neuvosto toteaa omana kantanaan, että haitan tulee tällöinkin olla konkreettista ja todennettua ja että toiminnan lainvastaisuus tulee tulkita oikeudessa suhteuttamalla sitä julkaistun tiedon yhteiskunnalliseen merkitykseen. Mikäli näin ei tehdä, viranomaiset voisivat estää tiedonvälitystä ja esimerkiksi omaan toimintaansa kohdistuvaa kritiikkiä leimaamalla asiakirjoja salaisiksi tarpeettoman laajasti ja uhkaamalla toimittajia rangaistusseuraamuksilla. Itsesensuuri voi estää tärkeän tiedon julkaisemisen Journalistin ohjeet eivät nykymuodossaan käsittele lain noudattamista tai kansallisen turvallisuuden kaltaisen yleisen edun huomioonottamista, kuten vielä 1960–70-luvuilla. Nämä asiat on jätetty ohjeista pois harkitusti ja perustelluista syistä. Lainsäädäntö ja Journalistin ohjeet ovat erilliset ohjeistot, eikä Julkisen sanan neuvoston ole mielekästä tulkita lakeja ratkaisukäytännössään, koska se on tuomioistuinten tehtävä. Neuvosto kuitenkin toteaa, että Journalistin ohjeiden lisäksi journalistien tulee tuntea työnsä kannalta keskeiset lait ja muu sääntely. Tämä on tärkeää siksikin, että Journalistin ohjeiden noudattaminen ei suojaa toimittajaa oikeudellisilta seuraamuksilta. Vaatimus kansallisen turvallisuuden tai muun vastaavan yleisen edun huomioimisesta journalistien toiminnassa taas johtaisi helposti lehdistönvapautta vakavasti kaventavaan itsesensuuriin, josta Suomen lähihistoriassa on kokemusta. Julkisen sanan neuvosto painottaa, että viranomaisten tulisi aina omassa toiminnassaan ja sen julkisuutta arvioidessaan ottaa erityisesti huomioon toimintansa vaikutukset suomalaiselle lehdistönvapaudelle ja kansalaisten tiedonsaantioikeudelle. Sananvapauden käyttämiseen liittyvät rajoitukset ja sanktiot ovat omiaan aiheuttamaan itsesensuuria. Se voi estää suomalaiselle yhteiskunnalle tärkeän tiedon julkaisemista. KALAJOKILAAKSO, KP24.FI, NIVALALEHTI Julkisen sanan neuvoston vapauttava päätös yksityisyyden suojaa koskevassa asiassa. Kaksi lehteä ja verkkosivusto julkaisivat jutun, jossa kerrottiin käräjäoikeudessa korvauksiin tuomitun nimi ja virka-asema. Nimen julkaiseminen oli perusteltua, eikä se rikkonut yksityiselämän suojaa. Kantelu 8.5.2018 Kantelu kohdistuu juttuun, joka on julkaistu samansisältöisenä verkkojulkaisu KP24.fi:ssä 17.4.2018, Kalajokilaakson printtilehdessä 18.4.2018 ja Nivala-lehden printtilehdessä 19.4.2018. Jutussa kerrottiin, että kunnan rakennustarkastaja tuomittiin käräjäoikeudessa maksamaan korvauksia yksityistä talokauppaansa käsitelleessä riidassa. Kantelun mukaan kantelija mustamaalattiin julkaisemalla hänen nimensä ja virka-asemansa. Kyse oli yksityisomistuksessa olevan talon kaupasta ja siihen liittyvästä riidasta. Kantelun mukaan oikeuden päätös ei ole lainvoimainen. Ratkaisu JO 30: Julkistakin aineistoa julkaistaessa pitää ottaa huomioon yksityiselämän suoja. Kaikki julkinen ei välttämättä ole julkaistavissa. Erityistä varovaisuutta on noudatettava, kun käsitellään alaikäisiä koskevia asioita. JO 31: Rikoksesta tuomitun nimen, kuvan tai muita tunnistetietoja voi julkaista, ellei se tuomitun asemaan tai tekoon nähden ole selvästi kohtuutonta. Alaikäisen tai syyntakeettomana tuomitun henkilöllisyyden paljastamisessa on oltava erityisen pidättyväinen. Kalajokilaakso, KP24.fi ja Nivalalehti julkaisivat jutun, jossa kerrottiin, että kunnan rakennustarkastaja tuomittiin käräjäoikeudessa maksamaan korvauksia talokauppaansa käsitelleessä riidassa. Julkisen sanan neuvosto toteaa, että kunnan rakennustarkastajan nimen julkaiseminen ei ollut hänen asemaansa nähden kohtuutonta eikä jutun julkaiseminen loukannut yksityiselämän suojaa. Jutun aiheena ollut riita-asia liittyi olennaisesti rakennustarkastajan virkatehtävien toimialaan ja asialla oli paikallista merkittävyyttä. Julkisen sanan neuvosto katsoo, että Kalajokilaakso, KP24.fi ja Nivalalehti eivät ole rikkoneet hyvää journalistista tapaa. Ratkaisun tekivät: Elina Grundström (pj), Lauri Haapanen, Antti Kokkonen, Robert Sundman, Pentti Mäkinen, Anna Anttila, Tapio Nykänen, Paula Paloranta, Hannele Peltonen, Ismo Siikaluoma ja Sinikka Tuomi. > Lue kaikki tuoreet päätökset kokonaisuudessaan osoitteessa www.jsn.fi. ”Erilaiset asiakirjojen salassapitomerkinnät, kuten leimat, embargot ja luottamuksellisuuslauselmat, voivat olla viite siitä, että tiedon julkaisemisessa on noudatettava erityistä harkintaa.”
SuomenLehdistö 6/2018 23 PALSTAT Karjalainen Liina Mustonen on valittu radiotoiminnasta vastaavaksi päälliköksi. Aiemmin Mustonen toimi Iskelmä Rex ja Radio City Joensuu -kanavia pyörittävän Oy Najaros Ab:n toimitusjohtajana. Mirja Lievonen on nimitetty mediamyyjäksi Karjalaisen myyntitiimiin. Aiemmin hän työskenteli Oy Najaros Ab:n mainosmyyjänä. Janakkalan Sanomat Heli Keskinen on nimitetty päätoimittajaksi. Aiemmin Keskinen on työskennellyt toimittajana muun muassa maakuntalehti Ilkassa sekä Yle Tampereen televisioja radiouutisissa. Lappeenrannan Uutiset Tuija Horttanainen on nimitetty päätoimittajaksi. Hän toimii myös Imatralaisen päätoimittajana. Soisalon Seutu Antti Aho on nimitetty päätoimittajaksi. Aiemmin Aho toimi Warkauden Lehden toimituspäällikkönä. Jurvan Sanomat Marjut Haapanen on nimitetty toimittajaksi. Aiemmin hän on työskennellyt sekä toimittajana että päätoimittajana Ulvilan Seudussa ja Meriporilaisessa. Warkauden Lehti, Joroisten Lehti, Heinäveden Lehti Tiina Laine on nimitetty uutistuottajaksi yhteistoimitukseen. Kaikkien kolmen lehden päätoimittajana toimii Sari Ristamäki. Sanoma Media Finland Pia Kuhakoski on nimitetty vastaamaan tv-myynnin kehittämisestä. Aiemmin Kuhakoski toimi Foxin Suomen maajohtajana. Tuomas Airisto on nimitetty B2Btoimintojen kaupalliseksi johtajaksi. Viimeksi Airisto on työskennellyt markkinointitoimisto Zeeland Familyn toimitusjohtajana. Hans Edin on nimitetty kehitysjohtajaksi. Edin aloittaa tehtävässä vuodenvaihteen jälkeen. Aiemmin Edin on toiminut B2Btoimintojen kaupallisena johtajana. Turo Mäki on nimitetty teknologiajohtajaksi. Mäki aloittaa uudessa tehtävässä lokakuussa. Aiemmin Mäki on toiminut OP:lla teknologiakehitysja johtotehtävissä. Juha Kauppinen on nimitetty talousja operatiiviseksi johtajaksi. Aiemmin Kauppinen toimi Intrum Justitian talousjohtajana. Päivi Leskinen on nimitetty henkilöstöjohtajaksi. Aiemmin Leskinen työskenteli Valmet Automotiven henkilöstöjohtajana. Alma Talent Annika Ruola on nimitetty markkinointijohtajaksi. Aiemmin Ruola on työskennellyt konsulttiyhtiö Accenturen Suomen markkinoinnissa Country Marketing Leadina sekä erilaisissa bto-b-markkinoinnin vastuutehtävissä Sanomalla. PKS Jakelu Oy Tanja Sammalisto on nimitetty operatiiviseksi päälliköksi. Aiemmin Sammalisto on toiminut Postilla useissa eri tehtävissä lähes 15 vuoden ajan. > 28.9.2018 Myyntikoulutusta: Vasta-argumenttien ja hinnan käsittely (webinaari). > 2.10.2018 Uutisten tulevaisuus -toimialaworkshop, Oulu. > 3.10.2018 Uutisten tulevaisuus -toimialaworkshop, Tampere. > 9.–11.10.2018 WAN-IFRA: Ifra World Publishing Expo, Berliini. > 9.–11.10.2018 WAN-IFRA: DCX Digital Content Expo, Berliini. > 19.10.2018 Myyntikoulutusta: Kaupan tehokas kotiuttaminen (webinaari). > 1.–2.11.2018 Suuret Lehtipäivät 2018, Tampere. > 9.11.2018 Myyntikoulutusta: Myyjänä kasvaminen (webinaari). > 13.11.2018 Mediapäivä 2018. Helsinki. > 1.–3.6.2019 The World News Media Congress 2019. uu si in te ht äv iin Tiedot nimityksistä voi lähettää osoitteeseen suomen.lehdisto@ sanomalehdet.fi Lisätietoa: www.sanomalehdet.fi/ ajankohtaista/tapahtumakalenteri Sanomalehtien Liitossa tapahtuu MEDIA-ALAN OMA LEHTI Vs. p äätoimittaja: Noora Autio. Riikka Virranta äitiysvapaalla. Toimitussihteeri: Katri Simola. Taitto: Noora Autio, Janne Hulkkonen, Katri Simola. Toimitus: Eteläranta 10, 00130 Helsinki. Puhelin: (09) 228 77 300. Sähköposti: suomen.lehdisto@sanomalehdet.fi. Suomen Lehdistö verkossa: www.suomenlehdisto.fi. Julkaisija: Sanomalehtien Liitto ry / Tidningarnas Förbund rf. Ilmestyminen: 88. vuosikerta. 8 numeroa vuodessa. Tilaukset ja osoitteenmuutokset: sl@ sanomalehdet.fi. Tilaushinnat 2018: kestotilaus 96 euroa / vuosi (sis. alv 10 %), määräaikainen tilaus 101 euroa / vuosi (sis. alv 10 %), määräaikainen opiskelijatilaus 39 euroa / vuosi (sis. alv 10 %). Tilaushintaan sisältyy digilehti. Maksettua tilausmaksua ei palauteta, kun tilaus irtisanotaan. Määräaikainen tilaus ei jatku tilausjakson päätyttyä ilman erillistä ilmoitusta. ISSN: 0039-5587. Ilmoitukset: Timo Järvenpää, puh. 0400 242 131, timo.jarvenpaa@parnet.fi. Painopaikka: Botnia Print, Kokkola. SuomenLehdistö Ilmestysmispäivät 2018 Nro Ilmestyy Aineistot Varaukset 7 31.10. 19.10. 12.10. 8 12.12. 30.11. 23.11. DIGIMEDIA MUSTREADIN uusi päätoimittaja Anne Moilanen haluaa tuoda juttuihin lisää moniarvoisuutta. Noin vuoden ajan toimineen, pääasiassa päättäjille suunnatun yhteiskunnallisen verkkojulkaisun sisällöissä toimittajien arvot saavat näkyä. – Meillä voi ottaa kantaa. Pyrimme tekemään journalismia, jossa on jokin tulkinta siitä, mitä asia merkitsee käytännössä, Moilanen sanoo. Viimeksi Mustreadin politiikan toimittajana toiminut Moilanen aikoo lisätä julkaisuun debatteja. Ydinsisältöä tulee edelleen olemaan ”syväjournalismi politiikasta ja taloudesta”. Mustread kertoo verkkosivuillaan avoimesti tekijöidensä taustoista ja sidonnaisuuksista. Joukossa on erilaisten arvomaailmojen edustajia. Moilanen itse on toiminut aiemmin muun muassa Naisasialiitto Unionissa ja työskennellyt Yleisradiossa, Helsingin Sanomissa, feministisen Tulva-lehden päätoimittajana sekä vasemmistolaisen kulttuuriministerin erityisavustajana. – Toimituksessamme käydään kovia väittelyitä. Suhtaudumme intohimoisesti politiikkaan. Meille ei ole ihan sama, millaisia päätöksiä tässä maassa tehdään. Moilasen nimitys liittyy tavoitteeseen saada lisää potkua startupyrityksen liiketoimintaan kierrättämällä osakkaiden tehtäviä. Aiemmin päätoimittajana työskennellyt Heidi Hammarsten vastaa nyt Mustreadin kehityksestä, ja Heikki Pursiainen toimii strategina. Yhteensä yrityksessä työskentelee 10 ihmistä. Mustread tavoittaa tällä hetkellä tuhannen päättäjän ydinkohderyhmästään noin 700. Näille kutsutuille tilaajille sisällöt ovat ilmaisia, muille taas maksullisia. Moilanen kertoo, että Mustreadilla on yli 70 organisaatiotilausta. Mielenkiinto niihin on ylittänyt tekijöiden odotukset. – Tavoitamme useampia tuhansia päätöksentekijöitä kutsuttujen tilaajien sekä organisaatiotilaajien kautta. Pääosan tuloistaan Mustread saa kaupallisista yhteistyösisällöistä. Liiketoiminta kehittyy Moilasen mukaan lupaavasti. – Haluamme kasvaa ja tehdä mediastamme yhä relevantimman. Mustreadin tavoitteena on panostaa uusiin tuotteisiin. Se aloittaa ainakin podcastien tuotannon. Noora Autio ”Meille ei ole ihan sama” Mustreadin päätoimittajan Anne Moilasen mielestä sanomalehdetkin voisivat nykyistä rohkeammin palkata erilaisista taustoista tulevia toimittajia. ”Objektiivisuutta ei ole olemassa; se syntyy erilaisten äänten kuorosta.” MUSTREAD Mustreadin toimitus suhtautuu intohimoisesti politiikkaan. ” Meillä voi ottaa kantaa. Pyrimme tekemään journalismia, jossa on tulkinta siitä, mitä asia merkitsee.”
WORLD PUBLISHING EXPO DIGITAL CONTEN T EXPO ilmoitusliite BERLIINI 9.–11.10.2018 Miten uutisista ja sisällöistä saisi yhä tuottavampaa liiketoimintaa? Tähän teemaan pureutuvat Berliinissä 9.–11. lokakuuta järjestettävät tapahtumat IFRA World Publishing Expo sekä DCX Digital Content Expo. IFRA World Publishing Expo keskittyy printtijulkaisemisen ratkaisuihin, DCX Digital Content Expo puolestaan digitaalisiin trendeihin. Samalla lipulla pääsee molempiin tapahtumiin. Messuilla esittäytyy kaikkiaan yli 180 näytteilleasettajaa. Puheenvuoroja kuullaan viidellä lavalla yli sadalta puhujalta. Tapahtumiin odotetaan yhteensä yli 5 000:ta kävijää sadasta eri maasta.
SuomenLehdistö 7/2014 25 ilmoitusliite
Näytteilleasettajia Kartta IFRA ABB Schweiz E.06 Agfa NV F.02 Agraf AS F.03 Albatros Media Press Pavilion Alborum, S.L. Press Pavilion Anygraaf B.13 Arab Print Media Press Pavilion arisma F.03 BEIL Registersysteme F.08 DCOS Sweden AB E.14 Deutscher Drucker Verlagsgesellschaft Press Pavilion DIE PRESSE Verlagsgesellschaft Partner doPAPEL Media Partner Druck & Medien Johann Oberauer F.14-B Druckmarkt arcus design & verlag Press Pavilion EAE Engineering Automation Electronics E.12 FERAG E.02 Filteron E.30 FIPP the network for global media Partner FOEX Indexes Press Pavilion FUJIFILM Europe BV E.01 Graphische Revue Press Pavilion GWS Printing Systems B.V. E.37 Holmen Paper AB F.11 Honeywell Oy E.36 HVG Kiadó Zrt. Press Pavilion Independent News & Media Press Pavilion Ingenieurbüro Mauser D.14 IST METZ F.04 JP/Politikens Hus A/S Partner kau und behrens D.14 Koenig & Bauer E.15 Krause-Biagosch E.16 MacksMedia Press Pavilion Magyar Grafi ka Press Pavilion MakroSolutions E.06 manroland web systems E.08 MMC S.r.l F.08 MPC Media Media Partner Müller Martini F.10 MWM Group AB D.02 NELA Brüder Neumeister E.23 New ProImage Ltd E.06 News & Tech Conley Magazines Press Pavilion OneVision Software D.10 Papierfabrik Palm & Co. KG E.05 Parenco B.V. E.27 Perlen Papier E.32 pme maurer proactive maintenance engineering D.14 Proimage E.06 Swiat DRUKU Polski Drukarz Sp. z o.o. Press Pavilion Polygrafi a Print and Publishing Ltd. Media Partner PreMedia Newsletter Malik Consulting Press Pavilion Poligrafi czna Agencja Informacyjna (PAI) Media Partner Print & Produktion EuBuCo Verlag Press Pavilion Print and Publishing European Media Group F.14-A Publisher Digipress Media Partner Publishing Exhibition & Co KG E.17 Q.I. Press Controls B.V. E.12 RISI Press Pavilion Schneider & Ozga & Co. KG E.11 Schuite & Schuite Druckfarben E.09 SEM Servicegesellschaft für Elektrik und Mechanik mbH D.06 Societe Du Figaro SAS Partner JSC Solikamskbumprom D.04 Stora Enso F.09 Süddeutsche Zeitung Press Pavilion SUNNY MEDIA //WIAT POLIGRAFII PROFESSIONAL Press Pavilion TABEL D.13 3TControl Precision Systems S.L. E.06 Techniweb S.A.S. F.12 technotrans F.04 Tensor International LLC E.14 The New York Times Press Pavilion TMI Service F.13 Tolerans AB E.14 TOYO PRINTING INKS INC E.13 UPM Communication Papers F.01 JSC Volga E.29 WAN-IFRA E.17 Wifag Services D.16 wobe-team E.16 World of Print Blömer Medien Press Pavilion XYNAMIX Vertriebs F.03 DCX AdFlow-Systems A.05 alfa Media Partner C.03 AntiAdblock.com, s.r.o. D.20 asioso C.15 Atex B.01 B2B Insider Partner Berlin Valley NKF Media Press Pavilion CCI Europe B.09 Cleverclip B.38 Clutch Magazin Press Pavilion com!professional Press Pavilion Content Marketing Forum e.V. COSMO CONSULT SI C.18 Digital Collections Content Systems B.03 Digitus Press Pavilion DOK.magazin + DIGITUSmagazin Press Pavilion Domena.com A.06 DSXN D.20 ePublisher BV A.07 Erster Deutscher Fachverband für Virtual Reality e.V. Escenic A/S B.09 e-Spirit C.15 evolver media & Co. B.44 Faktor D.20 FUNKINFORM Informationsund Datentechnik B.14 Genscom C.22 GFM Nachrichten Press Pavilion gogol medien & Co. B.12 Gründerszene Press Pavilion Happy Contests Online Marketing Toolbox A.14 HUP B.40 HVG Kiadó Zrt. Press Pavilion hyScore.io the contextual data supplier D.20 iMatrics AB D.20 Independent News & Media Press Pavilion Infomaker Scandinavia D.03 Ingenta A.08 InPublishing wPress Pavilion InterRed C.05 JJK C.08 kress pro Johann Oberauer Press Pavilion Lineup Systems B.04 Livingdocs C.20 Lout Magazin dapamedien Verlags F.14 MagLoft Pte. D.20 Mappa Software D.20 marketing-BÖRSE Press Pavilion Miles 33 B.08 MPP Global A.02 MSH Medien System Haus & Co. B.02 Multicom B.12 Netzpiloten Media Partner Newsadoo.com D.20 NEWSCYCLE Solutions C.02 Newsfactory C.19 PageSuite Ltd A.02 PASSION1 LLC D.20 PlayPlay D.20 Politiken Partner ppi Media B.05 PreMedia Newsletter Malik Consulting Press Pavilion ProcSet Media Solutions B.41 Production Journal Cullum Publishing Press Pavilion Protecmedia C.06 Pubble A.18 Publishing Exhibition & Co Lounge E.17 Pugpig B.19 Qiota SAS D.20 Qualifi o SA B.36 Quartz Partner sabris aktiengesellschaft B.07 Sixide Wave D.20 SocialHub maloon Press Pavilion Swanest D.20 TECNAVIA C.09 The European Sting Partner The New York Times Press Pavilion TypoServ C.08 Viqeo.tv B.39 web&mobile Developer Press Pavilion wingu D.20 WoodWing Software D.11 A.01 A.02 A.08 B.01 B.03 B.05 B.09 B.11 B.12 F.02 B.15 C.01 C.03 C.05 C.06 C.08 C.09 D.03 D.05 D.14 D.11 E.01 E.18 C.24 E.17 C.23 F.16 B.38 B.39 B.44 E.24 B.36 B.41 B.42 E.36 E.27 F.18 E.32 E.35 F.25 E.06 E.05 E.15 E.16 B.04 D.04 E.02 E.14 D.15 D.02 D.16 F.03 E.08 D.06 D.09 F.12 E.20 E.19 E.37 E.30 A.06 F.14 F.01 F.10 F.13 F.11 C.18 C.19 C.20 C.21 C.22 A B C D E.12 F.06 D.12 B.07 B.08 A.07 E.25 A.25 A.18 A.15 A.16 B.20 A.11 B.40 F.09 B.14 B.13 D.20 A.14 E.10 E.09 E.23 E.31 E.29 E.38 E.22 E.11 B.02 D.13 F.04 C.02 A.05 B.16 B.17 B.18 B.21 F.17 C.04 F.08 D.10 F.15 C.16 C.13 C.17 C.15 C.27 C.30 B.22 B.23 B.24 B.25 B.26 B.27 B.28 B.29 B.30 B.31 B.32 B.33 C.12 D.01 B.43 C.16 E.13 DCX A.01 A.02 A.08 B.01 B.03 B.05 B.09 B.11 B.12 F.02 B.15 C.01 C.03 C.05 C.06 C.08 C.09 D.03 D.05 D.14 D.11 E.01 E.06 E.05 E.15 B.04 D.04 E.02 E.14 D.15 D.02 D.16 F.03 E.08 D.06 D.09 F.12 A.06 F.01 F.10 F.13 F.11 E.12 F.06 D.12 B.07 B.08 A.07 F.09 B.14 B.13 E.10 E.09 E.11 B.02 D.13 F.04 C.02 A.05 C.04 F.08 D.10 D.01 E.13 Entry Entry B.19 C.14 Ohjeet Tapahtumapaikka: Messe Berlin Metroasema: Theodor-Heuss-Platz Bussipysäkki: Haus des Rundfunks Aukioloajat 9.–11.10. Tiistai: 9.00–17.30 Keskiviikko: 9.00–17.30 Torstai: 9.00–16.00 ilmoitusliite DCX stage Start Up Park Press DCX Content services and marketing stage IFRA stage Ca te rin g Halli 22 b Halli 22 a
medialiitto KASVUSALI • Ruista ranteessa – millä strategialla menestykseen? Juha Laakkonen, Kaleva, Alexander Lindholm, Otava, ja Miika Lipiäinen, Kyrö Distillery • Osaamista uudistamalla kestävää kasvua – loikkaa menestyjien kelkkaan Heikki Autio, Edita Prima, ja Klaus Kuhanen, JCDecaux • Old Business, New Revenue Model – How It’s Done? Antti Rammo ja Hendrik Väli, Star Cloud ILTAPÄIVÄ SEMINAARI • Going Digital – How Are Legacy Leaders Transforming Strategy, Leadership and Culture? Lucy Küng, Reuters Institute, Oxford University • Media ja tulevaisuus politiikka – visioita vaikka hohtimilla Paula Laine, Sitra PÄÄTTÄJÄPANEELI Media poli tiikan polttavimmat kysymyk set päättäjien agendalla Paneelin vetää Eeva Lehti mäki • Keskustelemassa puheenjohtaja Touko Aalto, liikenneja viestintäministeri Anne Berner, valtiovarain ministeri Petteri Orpo ja puheenjohtaja Antti Rinne ARVO SALI • Counting the Curses and the Blessings of Internet Nic Newman, Reuters Institute, ja Erja Yläjärvi, Iltalehti • Median arvomaailma punta rissa – ketä media edustaa? Juha Hurme, kirjailija • Mihin arvoja tarvitaan? Minna McGill, Kodin Kuvalehti, ja Seppo Rönkkö, Savon Sanomat MUUTOS SALI • Mediamorphosis – How to Reinvent Journalism for the Digital Age Juan Señor, Innovation International Media Consulting Group • Teknologiakumppanuudet uudistumisen kirittäjinä Santtu Elsinen, Alma Media, Kirsi Hakaniemi, Mediatalo Keski suomalainen, ja Tuure Tuunanen, Jyväs kylän yliopisto • Motivation, Trust and Engagement in Social Media and Online Communities Coye Cheshire, UC Berkeley School of Information MEDIA ILTA Keskustelu ja verkostoi tuminen jatkuvat cocktailtilaisuudessa THINK INK Iltapäivän päätteeksi palkitaan innovaatiokilpailun parhaat DEMO HUONE Demohuoneessa pääset kokemaan, miten virtuaalija lisättyä todellisuutta voi hyödyntää liiketoiminnassa. Kumppa nina Business Finland 13.11. Finlandiatalo Helsinki MUKANA MEDIAPÄIVÄSSÄ • Media-alan tutkimussäätiö • Mediapooli • RadioMedia • Business Finland • Pressdoor Vielä ehdit ilmoittautua ennakkohinnalla! 30.9. saakka järjestävien liittojen jäsenille 399 € + alv (norm. 459 € + alv), muille 449 € + alv (norm. 509 € + alv) mediapaiva.fi