SUOMALAISEN MUSIIKIN, TANSSIN JA TEATTERIN ERIKOISLEHTI • 4/2016 • 10.vsk SUOMIPOJASTA MAAILMANMIEHEKSI Pääyhteistyökumppanit : Kotimaisen viihteen puolesta! ® Kaija Koo Ismo Leikola LAULAA NAISEUDEN PAINEISTA Erin HAASTATTELUISSA mm. • Energia • Esko Roine • Laura Lepistö • Nopsajalka • Panu Raipia • Pate Mustajarvi • Rainer Bollström • Rajaton • Sinitaivas • SUOMALAISEN MUSIIKIN,TANSSIN JA TEATTERIN ERIKOISLEHTI Viihde SUOMI VIIHDELIITTEESSÄ: • Auran Nuortentalo • Hotelli Keurusselkä, Keuruu • Hotelli-Ravintola Lapuahovi, Lapua • Kartano Kievari, Hietama • Kisakaari, Mikkeli • Kylpylähoteli Peurunka, Laukaa • Kylpylähotelli Päiväkumpu, Karjalohja • Kylpylähotelli Rauhalahti, Kuopio • Kärsämäen Kataja • Paalupaikka, Pieksamäki • Puistokulma, Vantaa • Ruusulinna, Nurmijärvi • Sokos Hotel Vantaa / Tulisuudelma • Tanssikeskus TESSU, Tampere • Teeriharju, Somero • Tulenliekki, Leppävirta • Tyrnävän Seurojentalo • Vaajakosken Urheilutalo, Jyväskylä SAMI HEDBERG KOKO SUOMI VIIHTEELLÄ -PALSTALLA EI ANNA ARMOO OMA LEFFA ON TARINA ROHKEUDESTA Eppu Normaali AINA AJAN TASALLA Pekkaniskan Pojat
2 SUOMIVIIHDE LEHTI 4/2016 JULKAISUTIEDOT I S S N L 2 2 4 3 4 8 2 8 I S S N 2 2 4 3 4 8 2 8 ( p a i n e t t u ) I S S N 2 2 4 3 4 8 3 6 ( v e r k k o j u l k a i s u ) A i k a k a u s l e h t i e n L i i t o n j ä s e n Julkaisija ja Kustantaja JAAMEDIA PL 57, 33711 Tampere Lehden toimitus Päätoimittaja/jutut, taitto, mainosmyynti: Jaana Vuorenpää, GSM 050 569 1969 suomiviihde@suomiviihde.fi Toimittajat: Juha Lahti, Christina Lokkinen ja Ida Niva Sähköposti: etunimi.sukunimi@suomiviihde.fi Toimitusneuvosto: Martti Surakka SUSEL ry, Pentti Teräväinen Discopress Oy, Suomen Huvijärjestäjien Keskusliiton ja Suomen Ohjelmatoimistojen liiton sekä Muusikkojen liiton edustajat, Erkki Puumalainen Poptori Oy, Jaana Vuorenpää Painopaikka Alma Manu Oy, Tampere Painosmäärä 150 000 kpl Kannen pääkuva Mikko Harma Kuvassa Kaija Koo Ilmoitusmyynti ja lehden tilaukset: Jaana Vuorenpää 050 569 1969 / suomiviihde@suomiviihde.? (soitot arkisin ma-pe klo 10-16) Aineiston toimitus Postiosoite: Jaamedia/SuomiViihde lehti PL 57, 33711 Tampere E-mail: aineisto@suomiviihde.fi Ilmestymisajankohdat 2017: 1/2017 helmikuu vko 7 17.2.2017 2/2017 toukokuu vko 20 19.5.2017 3/2017syyskuu vko 37 15.9.2017 4/2017 marraskuu vko 46 17.11.2017 Lehden 1/2017 varsinainen aineistopäivä on maanantai 23.1.2017 (Valmiit ilmoitukset viimeistään 6.2.2017 mennessä) Jakelu: Julkaisua jaetaan ilmaisjakelulehtenä mm. liikennemyymälöissä, kauppakeskuksissa, ruokaja päivittäistavarakaupoissa, kylpylöissä ja kuntokeskuksissa eri puolilla Suomea sekä sopimuksen mukaan SUSEL ry:n jäsenistölle. Lehti on myös tilattavissa kotiin maksua vastaan ja luettavissa sähköisesssä muodossa suomiviihde.fi -sivustolla. Katso lehden ilmoitushinnasto: www.suomiviihde.fi Alapitkän nuorisoseurantalo Alavus, K-Supermarket Anjalankoski, ABC Aura, ABC Espoo, Prisma Olari Eura, S-Market Forssa, K-Citymarket Haapajärvi, S-Market Hamina, ABC Kippari Hankasalmi, Lomakeskus Revontuli Harjavalta, K-Supermarket Mylly Harjavalta, Valtatie 2 Hartola, Kahvila-Ravintola Taukotupa Hattula, Satulinna Heinola, Teboil Tähtihovi Helsinki, Linja-autoasema Kamppi, kaukoliikenneterminaali Helsinki, Malmin työväentalo Hollola, K-Supermarket Hollola, ST1 Kukonlinna Huittinen, ABC Huittinen, Hirvensuuli Huittinen, Härkäpakari Oy Humppila, Humppilan lasi Hyvinkää, Kaupakeskus Willa Häijää, Tanssikrouvi Hämeenkyrö, S-Market Hämeenlinna kaupunginkirjasto Hämeenlinna, K-Citymarket Tiiriö Härmä, RoadHouse Powerpark Iisalmi, K-Supermarket Torikulma Ikaalinen, Kauppakeskus Komppi Ikaalinen, S-Market Imatra, ABC Imatra, K-Citymarket Imatra, Vuoksenniskan työväentalo Inarin Kuukkeli Jalasjärvi, K-Supermarket Joensuu, Kauppakeskus Iso Myy Joensuu, linja-autoasema Jyväskylä, Alemana Jyväskylä, Keljon Kauppakeskus Jyväskylä, Matkahuolto Jämijärvi, K-Market Jämijärvi, Lomahotelli Jämi Jämsä, K-Citymarket Jämsä, Neste Jämsän Portti Järvenpään Kaupunginkirjasto Kajaani, ABC Kalajoki, ABC Hiekkasärkät Kalajoki, Viihdekeskus Merisärkkä Kangasala, K-Supermarket Kankaanpää, K-Citymarket Kankaanpään Kuntoutuskeskus Kankaanpään Vihteljärvi, Kauppa ja Kahvila Karjaa, ABC Karjalohja, Kylpylähotelli Päiväkumpu Karkkila, ABC Masuuni Kauhajoki, S-Market Kemi, K-Citymarket Kemijärvi, K-Supermarket Kauppapaikka Keminmaa, K-Citymarket Kerava, K-Citymarket Keuruu, K-Supermarket Järvituuli Kitee, Pajarinhovi Kittilä Sirkka, Kylpylähotelli Levitunturi Kittilä, S-Market Kiuruvesi, ABC Klaukkala, K-Citymarket Kokkola, ABC Koria, ABC Kotka, ABC Amiraali Kouvola, Kauppakeskus Veturi Kristiinankaupunki, ABC Kuhmoinen, Neste Kuivaniemi, Merihelmi Kuopio, ABC Pitkälahti Kuopio, Kauppakeskus Kolmisoppi Kuopio, K-Citymarket Päiväranta Kuopio, Kylpylähotelli Kunnonpaikka Kuopio, Kylpylähotelli Rauhalahti Kuortti, ABC Kurikka, K-Supermarket Kuusamo, K-Citymarket Kärsämäki, S-Market Lahti, Kauppakeskus Karisma Lahti, Neste Karisto Lahti, Pesäkallio Laitila, S-market / ABC Lapinlahti, Matin ja Liisan asema / Neste Lapinlahti Lappeenranta, ABC Viipurinportti Lappeenranta, K-Citymarket Lapua, Hotelli-Ravintola Lapuahovi Lapua, K-Supermarket Laukaa, Kylpylähotelli Peurunka Lavia, Maalaispuoti Niemelä Lempäälä, K-Supermarket Kuljun Kartano Lempäälä, Teboil Pirkanhovi Levi, S-Market Lieksa, ABC Liminka, Limingan NS Lohja, K-Citymarket Lohja, Tanhuhovi YHTEISTYÖSSÄ mm.; Suomen Seuratanssiliitto SUSEL ry Oy Matkahuolto Ab Suomen Huvijärjestäjien Keskusliitto ry Ohjelmatoimistojen Liitto ry Suomen Tanssinopettajien Liitto ry Discopress Oy, EastwayLIVE Oy MagnumLive, Gramofoni, Sony Music Finland LEHDEN 4/2016 JAKELUPAIKAT Lehtiä on saatavilla pienempiä määriä myös SUSEL jäsenseurojen toimesta satunnaisissa kohteissa kautta maan. Sopimuksen tehneiden jakelupaikkojen tarkemmat yhteystiedot ovat luettavissa lehden verkkosivustolla; www.suomiviihde.fi, josta löytyy myös kaikki aiemmin julkaistut numerot sähköisinä näköislehtinä Lehtiluukku.fi -palvelun tuottamina. KUVA: J.VUORENPÄÄ PYÖRIVÄ KIVI EI SAMMALOIDU... Loimaa, K-Citymarket Mikkeli, ABC Pitkäjärvi Mikkeli, ABC Tuukkala Mikkeli, K-Citymarket Mäntsälä, K-Citymarket Mänttä, S-Market Nastola, Neste Oil Varjolanrinne Nokia, ABC Kolmenkulma Nokia, S-Market Noormarkku, K-market Noormarkku, Neste Länsituuli Nurmes, ABC Nurmijärvi, Ruusulinna Nurmijärvi, S-Market Orivesi, ABC Oritupa Orivesi, S-Market Oulu, K-Citymarket Kaakkuri Oulu, Prisma Limingantulli Oulu, Prisma Raksila Parikkala, ABC Särkisalmi Parkano, Hesestoppi Parkano, K-Supermarket Pernaja, ABC Kuninkaantie Pieksämäki, K-Citymarket Pihtipudas, K-Supermarket Pirkkala, ABC Pirkkala, K-Citymarket Pori, ABC Tikkula Pori, K-Citymarket Mikkola Pori, linja-autoasema Pulkkila, ABC Pyhtää, ABC Majakka Pyhäjärvi, ABC Pälkäne, K-Supermarket Raahe, K-Citymarket Raisio, Kauppakeskus Mylly Rauma, K-Citymarket Riihimäki, K-Citymarket Rovaniemi, K-Citymarket Rovaniemi, Neste Napapiiri Ruka, S-Market Saarijärvi, K-Supermarket Minttu Saarijärvi, Kylpylähotelli Summassaari Saariselän Kuukkeli Salo, ABC Piihovi Salo, K-Citymarket Sastamala, Kauppakeskus Häijään Äijä Sastamala, S-Market Savonlinna, ABC Seinäjoki, K-Citymarket Jouppi Seinäjoki, K-Citymarket Päivölä Seinäjoki, Matkakeskus Siilinjärvi, ABC Sodankylä, S-Market Somero, Esakallio Somero, S-market Somero, Teeriharju Sotkamo, K-Supermarket Suomusjärvi, Teboil Kivihovi Tampere, ABC Lahdesjärvi Tampere, ABC Teivo Tampere, Citymakkarabaari / Tullintori Tampere, K-Citymarket Lielahti Tampere, K-Citymarket Linnainmaa Tampere, K-Citymarket Turtola Tampere, linja-autoasema Tampere, Piruetti Tervakoski, Neste Linnatuuli Toijala, ABC Tornio, Kauppakeskus Rajalla Tupos, ABC Turku, K-Citymarket Länsikeskus Turku, linja-autoasema Tuulos, Kauppakeskus Tuulonen Tuuri, Kyläkauppa Veljekset Keskinen Tyrnävän seurojentalo Urjala, SEO Pentinkulma Urjala, S-Market Utti, ABC Uusikaupunki, S-Market VakkaSuomenkatu Vaasa, K-Supermarket Huutoniemi Vaasa, linja-autoasema Valkeakosken Matkailutoimisto Valkeakoski, K-Citymarket Valkeala, ABC Vantaa, K-Supermarket Yliveto Vantaa, Puistokulma Vantaa, S-Market Koivukylä Vantaa, Sokos Hotel Varkaus, ABC Vihti Nummela, K-Citymarket Viitasaari, S-Market Virrat, S-Market Vuokatti, S-Market Ylihärmä, Härmän Kuntokeskus Ylivieska, Kauppakeskus Kärkkäinen Ylöjärvi, Kauppakeskus Elo Ähtäri, S-Market Äkäslompolo, Jounin Kauppa Äänekoski Hietama, Kartano Kievari OSALLISTU TALVIKAUDEN KILPAILUUN upeat palkinnot! Kerro SUOMIVIIHDE.FI -sivuston kilpailulomakkeella tai lehden palvelukortilla, mikä on mielestäsi SuomiViihde lehden 4/2016 numeron parhain juttu ja äänestä myös Talven Viihtyisintä Tanssipaikkaa! Kilpailuaika 30.01.2017 asti! Palkintoina arvotaan kaikkien kilpailykysymykseen vastannaiden kesken lippupaketti (2 kpl) vapaavalintaiseen EASTWAYLIVE:n järjestämään konserttiin, Univisionin Luxor -uutuustyynyt 2 kpl (arvo 50 eur), Magnum Iskelmä kotikaraoke 2 kpl, YÖ-yhtyeen ”AIKAMATKA 1981-2016” -boksi (2 kpl), Erin Seliseli -uutuuslevy (2kpl), Waltteri Torikka Rakkaus -uutuuslevy (2 kpl), Jarkko Ahola Romanssi -uutuuslevy (2 kpl), Arttu Wiskari IV -uutuuslevy (2 kpl) ja Club For Five Kaikki Parhaat Best of 2003-2016 -uutuuslevy (2 kpl). Univisio® Luxor tikatuissa tyynyissä on täytteenä ilmavaa silikonoitua Blowfill® spiraalipallokuitua. Kangas on mikromodal/polyesteriä, joka antaa tuotteille sen ylellisen pehmeyden yhdessä kuohkean täytteen kanssa. Luxor -sarjan tuotteet ovat korkealaatuisista materiaaleista valmistettuja avainlipputuotteita ja ovat saaneet oikeuden käyttää Allergiaja Astmaliiton yhteistyötunnusta. www.univisio.fi P itelet käsissäsi juuri SuomiViihteen viimeisintä julkaisua, joka on painosmäärällisesti lehden historian suurin kuin mitä talven, kevään tai syksyn numeroa on koskaan painettu. Viime vuonna painos oli talvessa vain 120 000 kpl mutta nyt sitä on huikeat 150 000 kpl. Ainoastaan kesän numeroa on painettu määrällisesti enemmän ja viime kesänä painos olikin ennätyksellinen 175 000 kpl. Painosmäärät perustuvat puhtaasti lehden todelliseen menekkiin. Ei ole nimittäin mitään järkeä painattaa lehtiä vain roskiin heitettäviksi ja näin pienyrittäjänä on pakko toimia tarkan euron budjetilla, josta on otettava löysät pois. Uusia jakelupaikkoja on tullut paljon lisää ja ihmiset ovat selkeästi löytäneet lehden entistä paremmin. Tästä on hyvä jatkaa matkaa. Ensi vuonna 2017 kolkutellaan kesän numerossa yhä lähempänä 200 000 kappaleen rajapyykkiä. Tämän kaiken mahdollistamisesta voin vain nöyrästi kiittää kaikkia niitä yhteistyökumppaneita, jotka ovat hiffanneet lehden merkityksen ja mahdollisuudet sekä olleet vahvasti mukana lehdessä. Ilman teitä, ei tätä lehteäkään olisi! Jatketaan hyvää yhteistyötä kotimaisen viihdekulttuurin hyväksi!!! Toivon toki saavani myös lisää uusia yhteistyökumppaneita, sillä jokainen mainoseuro luo entistä vahvempaa pohjaa lehden olemassaololle. Hyvä ja monipuolinen juttusisältö on niin ikään oleellinen asia ja sillä houkuttelemme entistä laajemmin lukijoita ja saamme samalla aivan uusia potentiaalisia asiakkaita viihdekulttuurin eri toimijoiden tarjonnan pariin. Lehden painosmäärät ovat nyt niin huikealla tasolla, että monet merkittävät sanomalehdet kuin aikakauslehdetkin jäävät kauas taakse. Toki SuomiViihteen ilmestymistiheys on harvempi mutta silti! Kiitos kaikesta tästä kuuluu siis ”koko joukkueelle”! Hyvä me!!!! :) SuomiViihde lehden hurja menekki todistaa sen puolesta, että painolehden aika ei ole vielä ohitse. Ihmiset haluavat edelleenkin lukea paperista lehteä ja hypistellä sitä käsissään. Se mikä painolehtien menekkiä yleisesti ottaen ehkä vähentää, on yksinkertaisesti se tekijä, että lehdistä ei haluta enää maksaa mitään. SuomiViihde lehdessä tämä ei ole ongelma, koska se on ilmaiseksi otettavissa jakelupaikoistaan ja joita löytyy hyvin eri puolilla maata. Sen lisäksi lehden näköisversiot ovat luettavissa helposti netistä. Ensi vuonna juhlitaan lehden 10-vuotista taivalta ja suunnitteilla on myös spesiaali lukijamatka. Lehden sisältö tulee kokemaan pieniä muutoksia mutta se nähdään sitten kevään lehden yhteydessä. Suomiviihde.? -verkkosivustokin on tarkoitus saattaa tälle vuosikymmenelle niin ulkoasullisesti kuin teknisesti. Sivustolle tullee lisäksi aivan uusi lisäpalvelu alan toimijoille ja tietysti sivustolla kävijöille. Siitäkin sitten enemmän ensi vuonna. Lehden ja sen palveluiden kehittäminen on tärkeää, sillä siten pystyn tarjoamaan entistä laajemmin mahdollisuuksia yhteistyöhön ja vahvistamaan itse lehteä. Pyörivä kivi ei sammaloidu! Rauhallista Joulua ja Onnellista Uutta Vuotta 2017 toivottaen, Jaana Vuorenpää, Päätoimittaja :) PS. Paras joululahja läheisille, on antaa aikaa yhdessäololle! <3 PÄÄTOIMITTAJAN SANANEN
3 WWW.SUOMIVIIHDE.FI JOKA LEHDESSÄ MM. TAPAHTUMAKALENTERI SUSEL JÄSENSEURATIEDOT SUSEL YHTEISTYÖJÄSENET SUSEL JÄSENETUPAIKAT VIIHDELIITE ARTIKKELIT aihealueittain TEATTERIja TV-VIIHDE ARTISTIT JA MUSIIKKI TANSSI 4-7 8-17 18-21 22-23 SISÄLLYSLUETTELO Ismo Leikola Suomipojasta maailmanmieheksi Kauden puheenvuoro Erkki Puumalainen, Poptori Oy Esko Roine hurmaa Vekkuliveljien roolissa Laura Lepistö lähti Soitellen teatteriin Nopsajalka Löysi rytmin keikkatauolla Rajaton Pop -ilmaisua a cappellana Pekkaniskan Pojat Aina ajan tasalla Mitä sulle kuuluu? -palstalla; Pekka Tiilikainen & Beatmakers, Comodo, Mirja Liisa ja Moonika Ilmén Suomen Seuratanssiliitto ry Epävirallisesti Suomen suurin 5 4 6 Tässä numerossa mm. 10 21 12 17 AIHEALUEET: • Tähdet, Tähdet -ohjelma • Pentti Siimes • Janna • Waltteri Torikka • Pauli Hanhiniemi • Jarkko Ahola • Matti Esko • Lännentie • The Zedät levyarvostelut • Syksyn SuomiViihde-tanssit • Kylpylähotelli Rauhalahti • Susel tiedottaa Käy lukemassa www.suomiviihde.fi -sivustolta erillinen TALVEN verkkojulkaisu: PS. Löydät myös kaikki painetun lehden näköislehdet verkkosivustoltamme! SUOMALAISEN MUSIIKIN, TANSSIN JA TEATTERIN ERIKOISLEHTI n e t t i e x t r a 14 ABC Kolmenkulma, Nokia ABC Oritupa, Orivesi ABC Lahdesjärvi, Tampere ABC Pirkkala ABC Teivo, Tampere ABC Toijala Hotelli-Ravintola Lapuahovi, Lapua K-Citymarket Länsikeskus, Turku K-supermarket Lapua K-supermarket Huutoniemi, Vaasa ABC Piihovi, Salo S-market Kärsämäki Prisma Raksila Oulu Prisma Limingantulli Olulu 6 U U SI A JA K E LU P A IK K O JA fifty-fifty RECORDS verkkokauppa • SOINTU 6013 Jaska Mäkynen: Unto Monosen sävelin CD • SOINTU 6012 Risto Nevala: Usko Kempin sävelin CD •SOINTU 6010 Kari Piironen: Toivo Kärjen sävelin CD • FFCD 1046 Tulipunaruusut Usko Kempin 100 vuotisjuhlalevy 4 LEVYÄ 20 € Huipputarjous joulun kunniaksi! Verkkokaupassa laaja valikoima kotimaisen musiikin CDja DVD-levyjä suoraan julkaisijalta: historiallisetja iskelmälevyt, joululevyt, lastenlevyt, jazz, laulelmat, klassiset levyt, kansanmusiikki, erikoislevyt, kirjat ja nuotit ym. HUOM! Merkitse tilauslomakkeen viestikenttään “suomiviihde”, niin saat yllätyssinkun kaupan päälle! Postija toimituskulut sisältyvät hintoihin! ASIAKASPALVELU PUHELINTILAUKSET 0400 524 814 w w w . f i f t y r e c o r d s . c o m www.lehtone.com FLAMENCO, ARGENTIINALAINEN TANGO, Fado SEKÄ muut musiikkiESITYKSET
4 SUOMIVIIHDE LEHTI 4/2016 ISMO LEIKOLA SUOMIPOJASTA MAAILMANMIEHEKSI TEATTERIja TV-VIIHDE TEKSTI: CHRISTINA LOKKINEN / KUVA: ISMO LEIKOLA KUVAPANKKI ” Suomessahan nyt oon tehnyt melkein kaiken, Jenkeissä kun vielä teen saman niin hyvä on. Ei mulla ole selkeää tavoitetta, olen enemmän keskittynyt työni laatuun. ” Maailman hauskin mies Ismo Leikola karkasi Jyväskylän lähiöstä Amerikkaan. Koomikko istahti hetkeksi Suomiviihteen tenttipenkkiin. S tand-upin ykkösmies Ismo Leikola nauttii viileän vesilasillisen ennen kuin kertoo kuulumisistaan. Mies on palannut Amerikasta hetkeksi Suomeen kiertueelle ja aikaeroväsymys painaa harteilla. Olen ollut Suomessa nyt viikon. Onneksi keikat ovat illalla niin olen pystynyt nukkumaan tätä univelkaa pois, Leikola huokaa. Ismo on perinteinen suomalainen mies ruutupaitoineen ja viikonloppupartoineen. Kalifornian leudot tuulet ja paikallisparturit ovat pöyhineet tukan kuitenkin uuteen Beach Boys -henkiseen uskoon. Miten suomipoika on pärjännyt suuressa maailmassa? Onhan sitä ollut vähän kuin “?sh out of water”, mutta hyvin olen pärjännyt. Los Angelesissä en ole kuitenkaan ainoa outolintu, kun siellä on paljon muitakin aksentilla puhuvia, Leikola iloitsee. Ero suomalaisen ja amerikkalaisen yleisön välillä on se, että jos Jenkeissä koomikko sanoo jotain liikuttavaa, niin yleisö huutaa osaaottavasti “oooh!” Suomessa stand-up on niin uusi juttu, että tällainen perinne vielä puuttuu, hän lisää. KOOMIKON ARKEA Ismo Leikolan ujohko lavakäyttäytyminen on puhuttanut kotimaista yleisöä. Leikola on tunnettu lievästi änkyttävästä ja pikkupoikamaisesta puhetavastaan. Vitsejä hän kertoo hiuskiehkuroidensa takaa kurkkien ja toisinaan punastellenkin. Multa on paljon kysytty tuota, että miksi olen sellainen. Periaatteessa se olen minä itse, en ole ottanut tietoista roolia. Sitä vaan refleksinomaisesti muuttaa omaa toimintaa esiintymistilanteessa. Lavalla olen 90% oma itseni ja loput on sitä tilanteen tuomaa “jotain”, Leikola selventää. Kuvittele tilanne, että olet lähimarketin hyllyvälissä ostoksilla ja yhtäkkiä kohtaat Ismo Leikolan. Eikö totta, että ensisanoiksesi saattaisit hihkaista jotain nasevaa, kuten “Hei, Ismo! Kerro joku vitsi!”? Klassinen tilanne. Ne jotka sanoo noin, sanoo sen sarkastisesti. Se on tapa lähestyä koomikkoa. Näin koomikkona se on joskus vaikeaa erottaa kuka on tosissaan ja kuka vitsailee. Mutta en ota tällaisia tilanteita kuitenkaan raskaasti, Ismo toteaa rennosti. Mitäs sitten kun huumori loppuu ja takki on tyhjä? Onko koomikon työ sittenkään ikuisuuspesti? Kaikilla luovilla aloilla toimivilla on pelko siitä, että loppuuko tämä joskus. Ainakin nyt musta tuntuu, että matskua syntyy. Onhan toki tilanteita, joissa koomikollakin loppuu niin sanotusti huumori, mutta tässä ammatissa sitä aina toivoo, että ikävätkin asiat voisi kääntää positiiviseksi, Leikola sanoo. IRSTAS MÄENLASKU Ismon keikkakalenteri huutaa paikoin jo loppuunmyytyä. Miten vitsiniekka jaksaa moista myllytystä? Kyllä siihen on harjaantunut. Nautin keikkailusta ja lavalla me koomikot viihdytään jos missä. Matkustus ja hotellit on niitä mihin sitten kyllästyy, Leikola sanoo. Keikkailu ja kiertäminen kun alkoivat 14 vuotta sitten, niin kaikki harrastaminen jäi. Vapaa-ajalla tykkään rentoutua toki, mutta mulla on yliaktiiviset aivot. Saatan kuunnella äänikirjaa ja pelata Angry Birdsiä yhtaikaa, hän lisää. Leikola on syntyjään jyväskyläläinen. Kotiseudun muistot lämmittävät mieltä, vaan eivät sukukalleuksia. Ensimmäisenä mieleen tulee eräs talvinen päivä. Oli varmaan 30 astetta pakkasta ja poljin yliopistolta mäkeä alas. Mulla oli koko ajan outo kylmä tunne vaikka oli lämpimästi päällä. Jälkeenpäin huomasin, että mulla oli housun vetoketju sekä bokserien nappi auki, ihan siis suora yhteys auki siinä, Ismo nauraa. VAATIMATON TÄHTI Kaikki mistä koomikko voi unelmoida, on sulkana Ismo Leikolan hatussa. Pohjolan pikkuklubeilta Amerikan herraskerhoihin noussut Leikola on kuitenkin vaatimaton tulevaisuuden suhteen. Hän ei odota omaa tähteä Hollywoodin Walk of Famelle. Suomessahan nyt oon tehnyt paljon enemmän kuin osasin kuvitella. Ei mulla ole selkeää tavoitetta, olen enemmän keskittynyt työni laatuun. Olisihan se hienoa olla jenkkimittakaavan koomikko ja tehdä vaikka oma leffa, mutta ei mulla ole pakkoa saada mitään superstaran mainetta. Tavoite on joka vuosi keikkailla Suomessa. Viime keväänä tein jonkinlaisen läpimurron Uudessa-Seelannissa ja sinnekin aion palata ensi vuonna, Leikola hymyilee. Ismo Leikola nähdään jälleen Laugh Factoryn The Funniest Person in The World -kisassa, tosin tällä kertaa muussa kuin osanottajan roolissa. Ismo voitti maailman hauskimman henkilön tittelin vuonna 2014. •
5 WWW.SUOMIVIIHDE.FI IKÄ ON JALOSTUNUTTA NUORUUTTA JA YHTEISKUNNAN KANTAVA VOIMA Talvikauden PUHEENVUORO Erkki Puumalainen, Poptori A ikuisten viisaus ja vauraus voi ratkaista koko Suomen talouskriisin. Liika sovinnaisuus ja vain nuorten hyväksi toimiminen on johtanut uusavuttomuuteen. Ihmiset tarvitsevat virikkeitä ollakseen staroja läpi elämänsä. Ennen ei ollut varaa kouluihin, mutta nyt kun oppia on yltäkyllin, sille ei osata luoda käyttöä! Jälleenrakennuksen aikaan kansa oli köyhä ja mieleltään järkkynyt. Suomi oli sotakorvausveloissa, mutta tarjosi silti työn ja kodin 420 000 sotapakolaisellemme. Nyt meillä on kolme miljoonaa kättä enemmän ja kotitalouksilla nettovarallisuutta kaksi kertaa valtiovelkamme. 60 mrd. € tästä on pankissa pahan päivän varalla. Nyt on se paha päivä! Viihteeseen jäänyt markkinarako muuttuu helposti liiketoiminnaksi ja työpaikoiksi. Kultainen nuoruus on monelle viimeisin hitti. Aikuisen valistunut kapitalismi ohjaa mieluummin miljardinsa hyvinvointikulutukseen kuin verotukseen. Aivan kuten vaateala huomioi eri koot ja ikäluokat, vapaa työvoima on valjastettava luomaan monimuotoisia viihteen palveluja. Musiikki vetää ihmiset huvipaikoille ja niissä kulutetaan. Palvelu pitää kilpailla kuntoon niin, etteivät ylihintaiset tähdet syö järjestäjien kannattavuuksia tai halvat karkota yleisöä. Jos otetaan Ruotsista malli, hallitus voi ratkaista työllisyystavoitteensa ilman kikkailuja. Saara Aalto ja muut poikkeuksellisen korkeatasoiset artistimme ovat jo todistaneet osaamisensa. Miksi heidän työnsä hedelmien pitäisi kartuttaa ulkomaisten yritysten kassaa? Viihde tuottaa parhaiten voidessaan vanheta arvokkaasti yleisönsä rinnalla. Suoratoisto jättää kauppoihin nuorison kokoisen aukon. Se pitää täyttää, eikä syyttää kuluttajaa siitä, ettei se suostu ostamaan toisten valinnoilla tehtyä musiikkia ja vieläpä ylihintaan! Kauppa on yhä enemmistökansan paras käyttöliittymä ja CD levy yleisin kuunteluformaatti. Päätös näistä kuuluu kuluttajalle. Voitontavoittelu pitää nähdä koko kakun, ei vaan yhden siivun kasvattamiseksi. Viihde synnyttää energiaa tyhjästä ajatuksen voimalla! Toive ministeri Mika Lintilälle on, että viihdeteollisuuden ei tarvitse taistella tuulimyllyjä vastaan, vaan se saa työja elinkeinoministeriön järjestelmissä oman statuksen. Artistin tuotanto ja brändäys on työja pääomaintensiivinen, kestävän kehityksen investointi. Sen lopputuotteena on 70 vuotta lailla suojattu tekijänoikeusomaisuus. Jokainen artisti on arvokas brändi, josta Dannyn kaltaiset legendat todistavat toteutuneet miljardibisnekset. Heihin kannattaa investoida! Yhteistyö on voiman voiteluaine. Suomiviihde tarjosi luettavaksesi asiamme ja tien kertoa Sinulle CD Elämyskorteista. Ne lisäävät tervehdysten tunne-elämystä ja muodostavat musiikille uuden jakelutien. Viihdepalvelut voivat kehittyä ja toimia reilusti. Kun käytät niitä, anna myös kritiikkiä, sillä ”pahakin” tarvitsee palkan parantuakseen. Kuluttajana olet markkinatalouden kuningas ja hoviisi saa tulla vain parhaat Sinulle uskolliset lakeijat. Kiitos kun luit ja luet vastakin, mitä Suomi-viihteessä tapahtuu. Poptori Oy Erkki Puumalainen Toimitusjohtaja Varaa netissä, vikingline.fi, tai soita myyntipalveluumme, puh. 0600 41577 (1,75 €/vastattu puhelu + pvm./mpm.). Paikkoja on rajoitetusti. Pidätämme oikeuden muutoksiin. VIKING GRACE 4 VUOTTA Tule mukaan juhlistamaan synttäreitä Viking Gracen tanssiviikolle 22.-28.1.2017! Tanssiviikko tarjoaa joka päivä tuplasti Suomen suosituimpia tanssiartisteja ja -orkestereita. Tanssilattia odottaa – saammehan luvan? 22.1. Eija Kantola ja Finlanders, 23.1. Hurma ja Pekkaniskan Pojat, 24.1. Erika Vikman sekä Lasse Hoikka, 25.1. Jorma Kääriäinen ja A. Aallon rytmiorkesteri, 26.1. Paula Koivuniemi sekä Taikakuu, 27.1. Paula Koivuniemi ja Marko Maunuksela, 28.1. Arja Koriseva ja Neljänsuora. KATSO JUHLAOHJELMA: vikingline.fi/4v VUOROKAUDEN RISTEILY VIKING GRACELLA ALK. 44 € INSIDE FOUR -HYTTI KUVA: PETRI KOKKO
6 SUOMIVIIHDE LEHTI 4/2016 TEATTERIja TV-VIIHDE Tampereen Komediateatterissa ammutaan taas kovilla, kun näyttelijäsuuruus Esko Roine ja ohjaajalahjakkuus Panu Raipia lyövät viisaat päänsä yhteen. Lopputuloksena on kutkuttava komedia Vekkuliveljet. TEKSTI: CHRISTINA LOKKINEN / KUVAT: PEERO LAKANEN ESKO ROINE HURMAA VEKKULIVELJEN ROOLISSA Taitoluistelun MM-mitalisti Laura Lepistö on tehnyt uuden aluevaltauksen. Keväällä kauppakorkeakoulusta valmistunut urheilijatähti nousee tammikuussa teatterin lavalle Soitellen Soteen -revyyssä. TEKSTI: CHRISTINA LOKKINEN / KUVA: JANNE MIKKILÄ LAURA LEPISTO LÄHTI SOITELLEN TEATTERIIN K omediateatterin tiloissa käy armoton kuhina ja puheensorina. Innokas toimittajalauma piirittää tähdistä kirkkainta Esko Roinea. Tosi hyvin hurisee. Olen ravannut Turun ja Tampereen väliä teatterityössä viime päivät. Teatterit ovat pelänneet, että mun roolihahmoni sairastaa Touretten syndroomaa kun se päästelee suustaan mitä sattuu, Roine hekottaa rennosti. Esko Roine ja toinen näyttelijäveteraani Heikki Nousiainen nähdään 12.10. alkaen komediallisen Vekkuliveljetnäytelmän päästaroina. Neil Simonin rakastettu komedia on Roineelle kuin silkkiä vain. Ihan hyvillä tunnelmilla lähden kohti ensi-iltaa ja näytöksiä. Rooli alkaa painua pikkuhiljaa tuonne pääkopan sisään. Kollegat tuossa muisteli menneiltä vuosikymmeniltä jotakuta toista näyttelijää, joka ei sisäistänyt tätä roolia. Mä olen harjoitellut kuukauden päivät ja kyllä tää alkaa sujua, Roine myhäilee. Vekkuliveljet-komedian päähahmot ovat veljeksiä, joiden vanhoista kiistoista huolimatta pitää kyetä esittämään yleisön rakastama esitys. Roine tunnustaa, että vanhojen ukkojen jukuripäisyys on läheltä liippaava termi. Inga Sulin ja Esko Roine Vekkuliveljet komediassa. L aura Lepistö on iloisella tuulella. Aktiiviura taitoluistelijana on jäänyt taakse vuoden 2011 loukkaantumisen seurauksena, mutta elämässä on sittemmin puhaltaneet uudet tuulet. Viime keväänä valmistuin kauppiksesta. Viimeisen viiden vuoden aikana olen tehnyt sivutoimisesti paljon urheilujuttuja. Tuotan mm. Olympiakomiteassa tapahtumia, teen urheiluun liittyviä tuotantoprojekteja ja ohjaan leirejä, Lepistö listaa. Hermokudosvaurio johti lopulta siihen, että Laura tiimeineen ilmoitti vuonna 2012 taitoluistelu-uran päättyneen. Vamma ilmoittaa olemassaolostaan vielä neljä vuotta myöhemminkin. Hermokudos paranee ja palautuu hitaasti, mutta vamma on onneksi nykyään jo oireeton. Istuminen on minulle se pahin näin toimistotyötä tehdessä se saattaa välillä muistuttaa, ettei 8 tuntia ole hyvä aika istua. Terveysliikunta sopivassa määrin helpottaa, Laura kuvailee. Onko luistelu kuitenkin vielä mukana nuoren Lepistön elämässä? Luistelen satunnaisesti. Pyrin parin viikon välein käymään jäällä ja leireillä tulee nuorten kanssa luisteltua. Liikkuminen on minulle tapa ja se on jäänyt elämään. Toki elämäntyylini on muuttunut. Urheilijana elin jaksotettua, tavoitteellista arkea. En ole kuitenkaan kaivannut kilpajäiden jälkeen sitä kovaa treeniä, Lepistö kertoo. KIIRAN JALANJÄLJISSÄ Tammikuussa 2017 nähdään Viking Gracen hulppeassa laivamiljöössä Uuden Iloisen Teatterin esittämä Soitellen Soteen -revyy. Revyyn pääosassa nähdään mm. Jussi Lampi ja Sari Siikander. Kaikkien yllätykseksi paikalle rullaluistelee myös kansallisurheilijamme Laura Lepistö. Kiira Korpi oli tässä samassa roolissa viime keväänä. UIT:lla he halusivat jälleen luistelijan mukaan ja heittivät ilmaan ehdotuksen, että tulisiko Laura. Aluksi se oli sellainen hauska vitsi, kun näytteleminen ei ihan ole omaa mukavuusaluettani. Kävin kuitenkin katsomassa revyyn ja se näytti hauskalta, Laura hymyilee. Taitoluistelija Kiira Korpi onnistui vakuuttamaan kollegansa. Lepistö on lähdössä innolla uuteen seikkailuun. Joulukuussa alkaa treenit näytelmää varten. Kiira vakuutteli, että tuo UIT:n porukka on ihan huippuryhmä. Odotan sitä ryhmädynamiikkaa laivalla. Taitoluistelijoissa ja näyttelijöissä on samaa taiteellisuutta. Arvostan sitä näyttelijän tapaa elää elämää luovemmin ja heittäytyvämmin, Laura Lepistö ylistää. JUSSI TURVAMIEHEKSI Revyyn mainosjulisteista voisi päätellä, että Lepistö rullaluistelee lavalle pikkiriikkisessä sairaanhoitajan asussa. Totuus on kuitenkin toinen. Mulla on useampia eri rooleja. En tule luistelemaan seksistisessä pin-up-hoitsun asussa, Laura nauraa. Sanoin Kiiralle, että jos meille olisi joku teineinä sanonut, että tulette kummatkin joskus poseeraamaan hoitsuina, niin en olisi uskonut, hän jatkaa. Laiva on poikkeuksellinen esiintymisympäristö. Risteilyillä kun perinteisesti nautitaan lonkero jos toinenkin. Miten Laura Lepistö on varautunut humalaisiin ihailijoihin? Näin minullekin sanottiin, että voi olla aikas erilainen yleisö. Ollaan varauduttu siihen, että voi tulla jos jonkinmoista kommenttia. Helsingin yössä varmaan aika samanlaista meininkiä. Aion olla avoimin mielin laivalla, enkä usko tarvitsevani turvamiehiä. Ellei sitten Jussi Lampi kulje minun turvanani, Lepistö nauraa. YLLÄTYS LUVASSA? Suomen 100-vuotisjuhla merkitsee Lauralle paljon. Hänellä on juhlallisuuksissa merkittävä rooli. Olemme taitoluistelun MM-kisojen kisakummeina Kiira Korven kanssa. Ne ovat kansainväliset isot kisat, joissa olympialaisten maapaikat jaetaan. Kilpailut pidetään Hartwall Arenalla 29.3.-2.4.2017. Voi olla, että jotain tuttua nähdään myös jäällä näytöksissä, Laura vinkkaa salaperäisesti. Laura Lepistö, miksi Soitellen Soteen kannattaa tulla katsomaan? Se auttaa mainiosti kaamosoireisiin! Olen kuullut myös, että se on tosi hieno se laiva. Tässähän olisi loistava kaveriporukan virkistäytymismahdollisuus. Ei muuta kuin iloista mieltä ja täysillä eteenpäin kohti talvea! •
7 WWW.SUOMIVIIHDE.FI Uusi valloittava albumi nyt kaupoissa www.varjokuva.com www.sonymusic.? SIS. SINGLET: ”VALO YÖSSÄ” ”OOT VOIMANI MUN” Se (roolihahmo) on aika pitkälti hyväntahtoinen, mutta jääräpää. Näin kahdeksankymppisinä ollaan jossain asioissa jääräpäisiä, Esko tietää. HIENO KAVERI Esko Roine ja Vekkuliveljien ohjaaja Panu Raipia ovat vanhoja tuttuja. Raipia on Tampereen Komediateatterin teatterinjohtaja ja ohjannut mm. näytelmän nimeltä “Kvartetti”, jonka pääosassa nähtiin Roine. Panu on joustava työkaveri, eikä meille helpolla riitaa tule. Me ajattelemme komedian tekemisestä samalla tavalla ja yhteistyö sujuu kuin rasvattu tämmöiselläkin aikataululla, Esko Roine kiittelee. Panu Raipia puhuu Esko Roineesta kaverina. Heillä tuntuu olevan hyvin lempeä suhtautuminen toisiinsa. Olen tuntenut Eskon lapsesta asti. Hän on siviilissäkin minulle kaveri. Esko on hirvittävän älykäs, hänellä on loputon huumorintaju, hän tekee paljon töitä ja on kunnianhimoinen näyttelijä. Hieno mies, kerrassaan!, Raipia ylistää. NAURUA JA KYYNELIÄ Hersyvän herraskainen huumoriklassikko kirvoittaa teatterinjohtajastakin ilon kyyneleet. Vekkuliveljet on Panu Raipian suosikkikomedia. Komedia eroaa farssista siinä, että farssin tehtävä on vain naurattaa. Komediassa taas itku, nauru ja kyyneleet ovat mahdollisia. Onnistunut komedia saa katsojansa ajattelemaan jälkeenpäin, että “olipa hyvin tehty”. Vekkuliveljet on juuri sellainen, Raipia sanoo. Komediaa kutsutaan vaikeaksi taiteenlajiksi. Ikänsä teatterinlavoja kiertänyt Esko Roine on kuitenkin elementissään. Vekkuliveljien tekeminen ei ole ollut vaikeaa. Olen tuhottomasti tehnyt näitä (komedioita) elämässäni, vaikeudet tulee jostain ihan muualta. Musikaalit tietysti oma haasteensa, kun pitäisi osata laulun sanat, hahhahhaa!, Roine ” Tämä on näytelmä joka lumoaa, kun uskaltaa lähteä mukaan. Vekkuliveljet liikuttaa ja naurattaa elämänmakuisuudellaan. Jokaisella varmasti sielussa tärähtää.” räkättää. LUMOAVA ESITYS Maailmalla mainetta ja mammonaa niittänyt Vekkuliveljet on suomalaisenkin kansan kestosuosikkeja. Lasse Pöystiä lainaten: “jos teatterissa ollaan ongelmissa eikä löydetä keinoja yleisön saavuttamiseksi, pitää tehdä Vekkuliveljet”. Roine lainaa. Suomiviihteen toimittaja kysyy kummissaan, että onko Komediateatteri sitten ongelmissa, johon Esko Roine vastaa huolettomasti: Ei ole ongelmaa teatterissa, vaan on tiettyä peruskomediaa ja -farssia joita kansa rakastaa. Tämä on yksi niistä ja se rakenne ja vanhat miesnäyttelijät ovat se syy miksi Vekkuliveljiä rakastetaan. Tässä toimii komedia niin hyvin kuin voi. Panu Raipia, miksi Vekkuliveljet kannattaa nähdä? Tämä on näytelmä joka lumoaa, kun uskaltaa lähteä mukaan. Vekkuliveljet liikuttaa ja naurattaa elämänmakuisuudellaan. Jokaisella varmasti sielussa tärähtää, ohjaaja lupaa. Roineen menestysmatka Komediateatterin lavalla jatkuu ensi vuonnakin. Suomen 100-vuotisjuhlan kunniaksi Esko Roine nähdään myös kesällä 2017 legendaarisen komisario Palmun roolissa.• Vekkuliveljet Esko Roine ja Heikki Nousiainen. Nelli Sinisalo ja Esko Roine.
8 SUOMIVIIHDE LEHTI 4/2016 ARTISTIT JA MUSIIKKI KAIJA KOO EI ANNA ARMOO TEKSTI: CHRISTINA LOKKINEN/ KUVA: MIKKO HARMA Musataivaan jumalatar Kaija Koo julkaisee uuden levynsä “Sinun Naisesi” 4.11. Kaija avasi Suomivihteelle ovet naiseuteen, onnellisuuteen ja vapauteen. EPPU NORMAALI OMA LEFFA ON TARINA ROHKEUDESTA TEKSTI: CHRISTINA LOKKINEN / KUVAT: HARRI HINKKA Kitaralegenda Juha Torvinen on elänyt Eppu Normaalin kelkassa jo 40 vuotta. Nyt Epuista on tehty dokumenttielokuva ja Ylöjärvelle kaavaillaan patsasta heidän kunniakseen. ” Jossain oli tutkittu, että jos kokee työn arvokkaaksi ja sinulla on merkitys, niin olet onnellinen. Pienet asiat elämässä musiikin ohella saavat minut onnelliseksi. Ilahdun pikku jutuista. Vaikka siitä, että näen upean auringonlaskun.” K aija Koon puheääni on yhtä tumma ja samettinen kuin hänen lauluäänensäkin. Uutuusalbumin julkaisun kynnyksellä hänestä huokuu itsevarmuus ja hyvä olo. No mikäs tässä on ollessa. Albumi on valmis, musiikkivideo tehty, sinkku julkaistu ja kaikki on hyvin. Eilen (13.10.) sain kultalevyn sinkkuni “Siniset Tikkaat” striimauksista, Kaija iloitsee. Kaijan toinen uutuussinkku “Nää Yöt Ei Anna Armoo” seuraa laulajattaren jylhän kuuloista, voimauttavaa hittilinjaa. Kappaleella vierailevana artistina kuullaan räppikuningas Cheekiä. Meillä on (Cheekin kanssa) omanlaisemme ystävyys. Minä huudan studiossa, että “poika!”, eikä hän pahastu siitä kun se on meidän juttu, Kaija nauraa. Onhan tää ollut kova paini tämä levyprojekti. Suurin ongelma on tiukat aikataulut. Olen päässyt tekemään taitavien ihmisten kanssa yhteistyötä. Musiikin riemu on mieletön, hän lisää. SUORA TOSINAINEN Uskomatonta, mutta totta Kaija Koo on 54-vuotias. Hänessä on edelleen se uran alkuvaiheen Kaija, jonka kuulas iho, avaruudenmusta tukka ja punatut huulet hurmasivat fanit ympäri Suomen. Asenne on nykyään astetta reteämpi ja ote elämään itsenäinen. Mä olen sellainen lapsenomainen ja utelias. Uskallan kantaa vastuuta, kun ennen en uskaltanut. Olin ennen riippuvaisempi muista, nyt en ole. Teen ratkaisuja, jotka miellyttävät minua mulla on vapaa maa. Kannan vastuun omista mokista, en voi syyttää ketään, Kaija toteaa. J uha Torvinen puhuu arjestaan Eppu Normaalin kitaristina yllättävän maanläheisesti. Bändin massiivinen suosio ei ole kihahtanut hattuun. Bändin perustamisen aikaan olin 17-vuotias. Onhan tässä 40 vuodessa tullut väkisinkin aikuistuttua. Me ollaan tavallisia suomalaisia miehiä, enkä mä osaa meitä pitää erilaisina. Saadaan kirota auton huollon hintoja siinä missä kuka tahansa, Torvinen tietää. Tänä talvena sataa mannaa Eppu Normaalin fanien taivaalta. Bändin herrasmiehistä on kursittu kokoon dokumenttielokuva “Eput”. Elokuvan ensi-ilta on 2.12. Dokkarissahan on arkistomateriaalia tietysti iso osa, mutta meistä tehtiin perinpohjaiset haastattelut ja on kuvattu myös tämän päivän touhua. Meillä oli pelko, että bändi hajoaa kun jokainen kertoo oman totuutensa, Torvinen vitsailee. KIVEEN IKUISTETUT Eppu Normaali on Rolling
9 WWW.SUOMIVIIHDE.FI ” Toivon, että ihmiset muistaa, että kun jääräpäisesti tekee itselle tärkeitä asioita, niin silleen voi pärjätä. Ei me uskottu, että tehdään tätä hommaa näin monen vuoden jälkeen. Muistakaa meidät rohkeudesta.” Kaija Koon biiseistä on tullut eräänlaisia “likkojen kansallislauluja”. Yökerhoissa ja keikoilla huomaa miten mm. hitit “Vapaa” ja “Kaunis Rietas Onnellinen” saavat leidit reivaamaan. Korkkarit kattoon ja sä selviit mistä vaan siinä sitä kaijamaista asennetta! Feministiksi Kaija ei kuitenkaan tunnustaudu. Toi sana (feminismi).. mä en käytä sitä. Mä pidän kaikkien ihmisten puolia. Ehkä rupean tajuamaan tässä iässä sen paremmin, että miehet ja naiset ovat vaan erilaisia. Naisessa pehmeys ei ole huono asia. Tosinainen on myös suora ja vahva, hän uskaltaa puhua ja sanoa. Se on myös ihmisyyttä, Kaija tuumaa. KOKO SUOMEN KAIJA Kaija kuulee keikkalavojen reunoilla ihailijoiden tarinoita siitä, miten hänen musiikkinsa on vaikuttanut heidän elämäänsä. Tämän palautteen takia mä jaksan olla iloinen ja yrittää. Olen tietämättäni ollut mukana ilossa ja surussa, häissä ja hautajaisissa. Kerran keikan jälkeen kun juttelin nuorempien fanien kanssa, huomasin sivumpana vanhemman rouvan. Hän odotti vuoroaan ja tuli sitten luokseni. Hän kuiskasi, että hänellä on ollut narsistimies josta on Vapaa-kappaleeni avulla päässyt vihdoin eroon, Kaija kertoo liikuttuneena. Joskus näen jo katseesta, että “aha, hän on saanut jotain minulta”. Tällaisten tapausten kautta ymmärrän, että tämä musiikki on meidän asia minä olen koko Suomen Kaija, hän lisää. Musiikki on elämää suurempi asia taiteilijalle. Onko Kaija Koo onnellinen? Jossain oli tutkittu, että jos kokee työn arvokkaaksi ja sinulla on merkitys, niin olet onnellinen. Pienet asiat elämässä musiikin ohella saavat minut onnelliseksi. Ilahdun pikku jutuista. Vaikka siitä, että näen upean auringonlaskun, laulajatar hymyilee. SELVINPÄIN Kaija Koo puhui Enbuske Veitola Salminen -keskusteluohjelmassa avoimesti alkoholinkäyttönsä vähenemisestä. Säännöllinen rilluttelu on tullut tiensä päähän. Jos elettäisiin luonnontilassa, niin ei juotaisi ollenkaan. On Suomessa itsestäänselvyys, että juodaan välillä taju kankaalle. Ei keho voi pitää tällaisesta. En ole kuitenkaan moralisti oon itsekin viettänyt railakasta elämää Olen vaan kyseenalaistanut voimakkaasti tarpeen juoda liikaa. Krapulassa vietetty aika on hyvin turhaa, Kaija toteaa. 4.11. julkaistaan Kaijan uutuuskiekko “Sinun Naisesi”. Keikkavauhtiin päästään kuitenkin vasta vuoden 2017 puolella. Ainakin kevääseen asti olen poissa. Pohdin parhaillaan lähdenkö isoon leikkaukseen, mutta jos lähden, yritän olla kesään mennessä kunnossa, Kaija sanoo. Faneille neiti Koolla on hauskoja terveisiä: Älkää olko KOOmassa, vaan eläkää! • ” Jos elettäisiin luonnontilassa, niin ei juotaisi ollenkaan. On Suomessa itsestäänselvyys, että juodaan välillä taju kankaalle. Ei keho voi pitää tällaisesta. ” Stonesin veroinen yhtye suomalaisille. Suomirockin järkäleet ovat eläneet villiä rokkikukon elämää. Missä Juha Torvinen olisi nyt, jossei Eppuja olisi koskaan ollutkaan? Vitsinä olen sanonut, että varmaan olisin SDP:n kansanedustaja, joka päätyy omien ampumaksi, hahhah! Olen koulutukseltani mielisairaanhoitaja, mutta sitä hommaa en ole tehnyt kuin siviilipalvelusvuoteni. Onhan se muusikon elämä makeaa elämää toisinaan, mutta niitä miljoonia ja hienoja autoja ei ole meillä koskaan ollut. Sekoilut tuli sekoiltua ja päivääkään en vaihtaisi pois muutaman aamun ehkä, kitaristi nauraa. Netissä liikkuu huhuja Ylöjärven patsashankkeesta. Syrjän veljekset Martti ja Mikko, heidän serkkunsa Aku sekä Juha ja Sami ikuistetaan kiveen. Vaan onko kyseessä näköispatsas? Patsasta ei ole olemassa vielä. Kaupunki tulee virallisesti kysymään vielä onko hanke okei, mutta siitä vaan meidän puolesta! Ei me olla itse itsellemme sitä pystyttämässä, mutta meillä on ollut jo 20 vuotta toive, että kaupunki pystyttäisi 60 metriä korkean näköispatsaan, Juha Torvinen jekuttaa. ALAPÄÄJUTTUJA Kun kouluissa puhutaan lapsille Suomesta ja suomalaisuudesta, aina musiikillisten kansallissankareiden joukossa vilahtaa Eppu Normaalin nimi. Miltä asema isänmaan sankarina tuntuu? Noh, aamulla kun sängystä nousee ja venyttelee, miettii että mitäs sitä Suomirockikoni tänään touhuais.., Juha Torvinen hekottaa. Onhan se mahtavaa, että ollaan vaikutettu niin paljon. Ollaan Tampereella arkea katukuvassa, mutta Ratinan taannoisen keikan jälkeen huomasin, että ihmiset katsoo pidempään ja osoitetaan sormella. Ei tässä silti henkivartijoita kukaan tarvii, Torvinen paljastaa. 40 vuotta Eppujen keikkabussissa on kasvattanut teiniikäisestä Juhasta supliikin keski-ikäisen. Jutut bussissa ovat ainakin osin pysyneet yhtä härskeinä. Keikkabussielämään kuuluu, että Tampereelta lähdettäessä viimeistään Oriveden kohdalla jutut ovat käyneet navan alapuolella. Internet kun tuli niin reissaaminen mullistui nyt meillä on Netflix ja TV-sarjat joista puhua, Juha ?ilistelee. SADAN VUODEN PÄÄSTÄKIN Eppu Normaalin perintö nuorille muusikoille on merkittävä. Bändistä puhutaan varmasti pitkään senkin jälkeen, kun viikareista viimeinenkin on saatettu haudan lepoon. Toivon, että ihmiset muistaa, että kun jääräpäisesti tekee itselle tärkeitä asioita, niin silleen voi pärjätä. Ei me uskottu, että tehdään tätä hommaa näin monen vuoden jälkeen. Muistakaa meidät rohkeudesta, Torvinen pyytää. Juhlavuoden pyöritys on vasta alkamassa. Elokuvan ensi-iltapäivänä on luvassa Eppujen akustinen keikka ja 3.12. kundit esiintyvät Espoon Metro Areenalla yhdessä Tampereen Filharmonian kanssa. Miten herra Torvinen rentoutuu juhlamelskeen tauotessa? Makaan sohvalla jopa tuskastumiseen asti ja perhe potkii välillä ylös. Inhoan kotitöissä käsin tiskaamista ja pussilakanoiden vaihto se on mulle mystinen juttu, jota en vaan millään opi!, hän tuhahtaa. Suomiviihteen lukijat ovat tervetulleita 2.12. Espooseen juhlimaan Eppujen taivalta. Nähdään meidän ensiillassa ja akustisella keikalla! Niistä tulee hienot iltamat, Torvinen lupaa. •
10 SUOMIVIIHDE LEHTI 4/2016 ARTISTIT JA MUSIIKKI Ikurin ikiliikkuja Pate Mustajärvi tekaisi kuusikymmentävuotisen elämänsä kunniaksi samannimisen kokoelman soolotuotannostaan. Kuuden levyn paketti pitää sisällään yli seitsemän tuntia musiikkia sekä tarinoita kappaleiden takaa. ”60” on omalta osaltaan vakuuttava näyttö miehen urasta. PATE MUSTAJÄRVI TASAVUOSIA TEKSTI: JUHA LAHTI / KUVA: HARRI HINKKA V aikka Pate Mustajärvelle ikää onkin kertynyt tuon verran, niin ei se välttämättä miehen tekemisissä mitenkään näy. Suomen kovimmaksi lavabändiksi tituleerattu Popeda jyrää täysillä edelleen ja sooloura jatkuu omalla tahollaan. Nyt kun on menossa vielä eräänlainen juhlavuosi, niin se tuo oman vivahteensa elämään ja kaikkeen toimintaan. Elämä on juuri nyt täyttä hulinaa! Vaikka niin kai sen pitääkin olla, kun on juhlavuosi menossa, Pate mietiskelee. Soolotuotannon kattavan kokoelman lisäksi Pate Mustajärvestä on tehty kirja, Pate Ikurista. Sen ja cd-kokoelman promootio ovat pitäneet miehen elämän aktiivisena viime aikoina. Ja lisää seuraa. Juhlakokoelmasta nimittäin julkaistiin marraskuun alussa ”lyhytversio”, eli tupla cd-levy. Kun vielä Popeda keikkailee varsin aktiivisesti ja äänittää myös parhaillaan materiaalia uutta levyä varten, niin ei mulla kyllä mitään vapaa-ajan ongelmia ole tällä hetkellä, Pate Mustajärvi kertoo. KUNNOSSA OLLAAN Pate Mustajärven sooloura on kestänyt yli kolmekymmentä vuotta. Mutta sen lisäksi, että miehellä on pitkä ura oman tuotannon osalta tehtynä ja ikää tuli kesällä kuusikymmentä vuotta, tuo oman suolansa soppaan vielä se, että ” Elämä on juuri nyt täyttä hulinaa! Vaikka niin kai sen pitääkin olla, kun on juhlavuosi menossa.” Räppiä, reggaeta ja folkia aiemmassa tuotannossaan yhdistellyt Nopsajalka on tehnyt jälleen täyskäännöksen urallaan. 25.11. julkaistavalla uudella levyllä kuullaan tällä kertaa jenkkivaikutteista R’n’B:tä. NOPSAJALKA LÖYSI RYTMIN KEIKKATAUOLLA TEKSTI: CHRISTINA LOKKINEN KUVA: SONY MUSIC FINLAND A ntti “Nopsajalka” Hakala oikaisee taiteilijan rankansa studion hämärässä. 37-vuotias muusikko nauttii parhaillaan aamukahviaan. Syksy se siellä näyttäytyy ikkunan takana, hän toteaa aistikkaasti, silmäillen ruudun läpi keltaisen ja punaisen värikirjoa. Nopsajalka on askarrellut uuden levynsä kimpussa. “Armada EP:ksi” kutsuttu raakaversio saa lanteet liikkeelle. Nyt on kunnon tanssikiekko tulossa. Nämä kappaleet ovat syntyneet itsestään. Mun ei ollut tarkoitus tehdä uutta matskua, mutta syntyikin sellaista “vapaa-ajan materiaalia”. Tajusin, että tämä on merkittävää kamaa. Tämä levy on ehkä ehein ja selkein kokonaisuus, jonka olen tehnyt, Nopsajalka tuumaa. Nykyaikaisen amerikkalaisen nuorisomusiikin elementit ovat vahvasti läsnä. Nopsajalka laulaa hytisyttävän korkeita nuotteja, taustalla kuullaan koneellisia tummia soundeja ja tyylikkäitä äänimaisemia. Olen ottanut vaikutteita amerikkalaisesta R’n’B:stä. Se on tällä hetkellä sellaista musaa mitä kuuntelen itse
11 WWW.SUOMIVIIHDE.FI MIRJA LIISA ORKESTEREINEEN • Tanssiorkesteri Villiruusut • Trio Timantti Asiakkaina: tanssitalot, lavat, ravintolat ja erilaiset juhlat, tapahtumat, konsertit sekä muut tilaisuudet! Keikkamyynti: Ohjelmatoimisto MeKaksi p. 040 522 4336 / Vaasa kaija.perasalo@gmail.com Soitamme perinteistä tanssimusiikkia! Kärsämäentie 47, 20360 TURKU | www.tanssipuoti.fi | 050 538 9097 TANSSIJAN OMA KAUPPA TURUSSA JA VERKOSSA ALOITA VUOSI TANSSIEN 5.-8.1.201 7 V2, HARJAVAL TA Mustajärven luotsaama Popeda on tehnyt tähän vuoteen mennessä omalla tahollaan myös pitkän uran. 1977 perustettu bändi on ollut tien päällä neljäkymmentä vuotta. Tämä kaikki kertoo omaa kieltään siitä, että artistin soolomusiikki ja Popeda-tuotanto ovat onnistuneet kulkeman hienosti käsi kädessä kaikki vuodet. Ei siis mitään konflikteja sillä saralla? Ei. Kyllä nämä eri tuotannot tukevat toisiaan. Tai ainakin niiden pitäisi. Soolomateriaalin kanssa saan esitellä vähän vakavampaa ja aikuisempaa puolta itsestäni. Saan olla ehkä enemmän ihan oma itseni. Popedan kanssa sitten mennään niin että tyrät rytkyy ja vaikut lentää korvista. Hyvä näin. Mutta totuus on kuitenkin se, että artisti Mustajärvellä on sitä ikää nyt kuusikymmentä vuotta. Vieläkö rock-kliseet taittuvat lavalla kuten ennen? Lavakuntoani haukkuvat paremmaksi kuin koskaan, tiedä sitten siitä. Kyllähän kuusikymppiä mittarissa tuntuu, jäsenet paukkuvat ja käyntiin pääseminen aamuisin vaatii vähän enemmän aikaa kuin ennen. Muta koetan pitää itsestäni huolta säännöllisellä liikkumisella ja sillä, että vetäydyn aina aika ajoin maaseudun rauhaan, Pate Mustajärvi sanoo. JA MATKA JATKUU Soolotuotantoon liittyvät esiintymiset ovat juuri tällä hetkellä Pate Mustajärvellä tietoisesti vähissä. Tähän on syynä yksinkertaisesti se, että Popedan kanssa kiertämistä riittää edelleen niin paljon, kuin sitä tehdä haluaa. Kyllä Popeda työllistää minut tällä hetkellä aivan täysin. Ja työllistää vielä ainakin ensi vuoden. Sen jälkeen sitten jää varmasti enemmän aikaa sooloprojektillekin. Tai niin ainakin toivon. On siis myös niin, että Paten omien juhlahumujen keskellä myös Popeda viettää ensi vuonna omaa juhlaansa neljäkymmentävuotisen uransa kunniaksi. Pate itse on varsin salamyhkäinen sen suhteen, tullaanko bändin osalta näkemään jotain erikoista siihen liittyen. Se jää nähtäväksi. ”Stay tuned”, sanoisi joku. Mutta mitään suuria muutoksia ei kaiketi tule jatkossa tapahtumaan asioiden suhteen. Ja miksi tulisikaan, sillä kaikki toimii tällä hetkellä mutkattomasti niin sooloilun kuin Popedankin osalta. Töitä paiskitaan niin kauan kuin jengi viitsii kuunnella ja keikoilla käydä. Olen myös oppinut ottamaan omaa aikaa aina tilaisuuden tullen. Joten aion myös nauttia elämästä, matkustella ja sitä kautta nähdä vähän maailmaa. • ” Soolomateriaalin kanssa saan esitellä vähän vakavampaa ja aikuisempaa puolta itsestäni. Saan olla ehkä enemmän ihan oma itseni. Popedan kanssa sitten mennään niin että tyrät rytkyy ja vaikut lentää korvista. ” ” Lavakuntoani haukkuvat paremmaksi kuin koskaan, tiedä sitten siitä. Kyllähän kuusikymppiä mittarissa tuntuu, jäsenet paukkuvat ja käyntiin pääseminen aamuisin vaatii vähän enemmän aikaa kuin ennen. ” eniten. Tein siitä mahdollisimman seksikästä, Nopsajalka kiusoittelee. KASVUN AIKA Kesän 2015 (2/2015) Suomiviihteen Nettiextrassa Nopsajalka kertoi olevansa “musiikin arkeologi”, joka etsii uutta innoitusta eri vuosikymmenten musiikista. Reilun vuoden aikana muusikkoherran musiikkimaku on muuttunut ja “kaivauksissa” on löytynyt mullistavaa materiaalia. Olen konkreettisesti muuttunut, kun olen tässä reilun vuoden aikana tehnyt biisinkirjoitusta ja -tuotantoa muille. Korvani ovat herkistyneet tämän päivän modernille soundille, kun olen 13-vuotiaan poikani kanssa kuunnellut musiikkia yhdessä. Hän kuuntelee mm. Kanye Westiä ja Travis Scottia, Nopsajalka kertoo. Kesän 2015 haastattelussa Nopsajalka kertoi kotimaan luonnon inspiroivan häntä. Onko taiteilija löytänyt tiensä laiturin nokkaan tähtiä ihailemaan? Pikemminkin sisäistä avaruuttani olen katsellut. On ollut mielenkiintoinen jakso elämässä, kun on ollut keikkataukoa kokonainen vuosi. Mulla on ollut aikaa ja rauhaa studiossa tehdä erilaisia kokeiluja. Olen kasvanut muusikkona, hän kiittelee. PITKÄ LIITTO Työ esiintyvänä artistina vaatii paljon paukkuja. Miten perheelliseltä mieheltä onnistuu nollaaminen päivän töiden jälkeen? Rauhoittuminen ja itselle hyvän tekeminen nollaa paremmin kuin mikään karkki tai alkoholi. Käytän aikaa kehonhuoltoon. Mulle on tärkeä juttu rauhoittaa mieltä urheilemalla. Olen sellainen venyttelijä ja harrastan myös salibandya, Nopsajalka listaa. Nopsajalan biiseissä on aina se jokin kuulijalle tuntematon “sinä” tai “beibi”, jolle lauletaan herkkiä rakkausjuttuja. Näin rakkauden sanansaattajana, mitkä ovat Nopsajalan eväät toimivaan parisuhteeseen? Mulla on liitto, joka on säilynyt jo 15 vuotta. Aika monesta ongelmasta pääsee keskustelemalla yli. Nykyään on trendi, että luovutetaan helposti ja katsotaan onko nurkan takana parempaa. Minusta rakkaus ja seksi paranevat ja syvenevät mitä pidempään ollaan yhdessä, hän tietää. PELOTTAVA JOULU Joulu on ihan nurkan takana, mutta Nopsajalka pyrkii nimensä veroisesti karkuun. Jouluhärdelli ei herätä ihastusta neljän lapsen isässä. Joulu pelottaa. Se joulun “tekeminen” siinä on se pelottavin. Mulla on niin monta lasta, että ne polttaa kaikki mun rahat. Joulu on yhtä hulluutta, mutta kyllä se muutaman glögin jälkeen iloksi muuttuu, mies nauraa. Uusi levy ja uudet kujeet. Maantie odottaa lumisena ja keikkalavat hohkaavat spottien kuumuudessa. Millä ?iliksillä liikenteeseen, Nopsajalka? Ilmoittaudun palvelukseen! On ollut nyt jo keikoilla tosi siistiä huomata miten yleisö laulaa mukana. Pitkän aikaa ajattelin, etten kaipaa keikkailusta mitään, mutta tämä adrenaliini on makeinta ikinä!, muusikkonuorukainen intoilee. Terveisiä kaikille! Kaikki mukaan keikoille laulamaan! •
12 SUOMIVIIHDE LEHTI 4/2016 ARTISTIT JA MUSIIKKI RAJATON POP -ILMAISUA A CAPPELLANA Suomi tuntuu olevan varsinainen a cappellamusiikin kehto. Jos maailmanlaajuisestikin täysin ammatikseen a cappellamusiikkia tekeviä kokoonpanoja on vain kahden käden sormilla laskettava määrä, niin suomalaisten kokoonpanojen edustus näistä on aika suuri prosentti. TEKSTI: JUHA LAHTI / KUVA: VILLE JUURIKKALA Iki-ihana laulajatar Erin elää hymy huulilla. Uuden levyn biisit kertovat kuitenkin keski-ikäistyvän naisen tuskasta. ERIN LAULAA NAISEUDEN PAINEISTA TEKSTI: CHRISTINA LOKKINEN / KUVA: MIKKO HARMA ” Kotimaassa teemme jälleen joulukonserttikiertueen, joka alkaakin taas marraskuun lopulla. Mutta muuten kierrämme Suomen lisäksi paljon Pohjois-Amerikassa, Australiassa ja Aasiassa. Ja tietenkin Euroopassa. ” R ajaton on yksi varsin suurta arvostusta ja suosiota nauttiva kyseisen musiikkityylin edustajamme. Esiintymiset jakaantuvat suunnilleen puoliksi kotimaan ja ulkomaan esiintymisten kesken. Jo se kertoo kokoonpanon kansainvälisestä arvostuksesta paljon. Kotimaassa teemme jälleen joulukonserttikiertueen, joka alkaakin taas marraskuun lopulla. Mutta muuten kierrämme Suomen lisäksi paljon Pohjois-Amerikassa, Australiassa ja Aasiassa. Ja tietenkin Euroopassa, yhtyeen tenori Hannu Lepola kertoo. Musiikkityylinä a cappella on hyvin marginaalinen, mutta kuitenkin maailmanlaajuinen ilmiö. Ammattimaisia E rin on puurtanut studiossa ahkerasti jo kuukausia, mutta suloinen ilopillerin luonne ei ole kadonnut työtaakan alle. Mikäs tässä on ollessa. Levy julkaistaan 11.11. Siinä on ollut paljon hommaa. Ihanaa kun pääsee tähän vaiheeseen, että kaikki on valmista ja pääsee tien päälle, Erin riemuitsee. On uskomatonta, että Erin täyttää ensi vuonna 40 vuotta. Tyyli on ehkä Nylon Beat -vuosista aikuistunut, mutta Erin on edelleen sama enkelinkasvoinen tyttönen. Miltä varttuminen tuntuu entisestä teini-idolista? Just katselin kuvia Nylon Beatin ajoilta, missä oltiin Jonnan kanssa juuri siinä iässä, että ollaan saatu ostaa alkoholia ja äänestää! Mä en usko ikäkriiseihin lähinnä on vaan hassua kun ihmiset kyselee multa, että onko sulla ikäkriisi kun olet värjännyt tukan. Olen aina ihaillut nelikymppi
13 WWW.SUOMIVIIHDE.FI ” Mä en usko ikäkriiseihin lähinnä on vaan hassua kun ihmiset kyselee multa, että onko sulla ikäkriisi kun olet värjännyt tukan. Olen aina ihaillut nelikymppisiä naisia. Niissä on sellaista kypsyyttä ja itsevarmuutta. ” kokoonpanoja ei tosiaan kovin paljoa ole, mutta muutamien suosio taas sitäkin kovempi. Rajaton on myynyt äänitteitä maailmanlaajuisesti satoja tuhansia ja kokoonpano on haluttu esiintyjä kaikkialla. Erilaisilla kuorofestivaaleilla esiinnymme paljon. Ja toki me teemme esiintymisiä myös esimerkiksi orkesterien säestämänä. Viimeksi olimme Toronton sinfoniaorkesterin kanssa konsertoimassa ABBAmusiikin tiimoilta, Lepola sanoo. Maallikosta tuntuu käsittämättömältä lähteä tekemään esiintymisiä isojen sinfoniaorkesterien kanssa tuosta vain. Miten hoidetaan kaikki harjoittelu ja muu esitykseen liittyvä? Nämä isot ammattiorkesterit pitävät sisällään niin kovatasoisia soittajia, että konsertin harjoittelu voidaan hoitaa päivällä ennen esitystä. Jos orkesterilta ei jokin kohta treeneissä taitu, niin takuuvarmasti se sujuu jo sitten konsertissa. He vain yksinkertaisesti treenaavat kaiken kuntoon. HAURAS MUSIIKINLAJI Rajaton on saanut valmiiksi viidennentoista albuminsa Salaisuus. Se julkaistiin marraskuun alussa. Albumi on jälleen puhdas a cappellalevy. Siinä on mukana täysin uusia lauluja, meille tehtyjä. Kappaleet on tilattu ulkopuolisilta tekijöiltä. Olemme aikaisemmin esittäneet pitkälti suomalaista runoutta, mutta nyt on menty selkeästi popilmaisun puolelle. Sovitukset Rajaton on tehnyt itse. Uusi albumi on äänitetty ja tuotettu kuin mikä tahansa pop-levy. Olemme käyttäneet paljon päällekkäisäänityksiä ja näin saaneet aikaiseksi suuriakin äänimaailmoja. Kuusiäänisestä laulusta on lähdetty liikkeelle mutta lopulta käytössä voi olla paljon enemmän raitoja, jopa kymmeniä. Lähtökohtainen kuusiäänisyys lauluissa takaa sen, että uudenkin albumin kappaleet ovat toteutettavissa myös konserteissa, juuri kuten Rajaton ” Nämä isot ammattiorkesterit pitävät sisällään niin kovatasoisia soittajia, että konsertin harjoittelu voidaan hoitaa päivällä ennen esitystä. Jos orkesterilta ei jokin kohta treeneissä taitu, niin takuuvarmasti se sujuu jo sitten konsertissa. He vain yksinkertaisesti treenaavat kaiken kuntoon. ” ” Olemme käyttäneet paljon päällekkäisäänityksiä ja näin saaneet aikaiseksi suuriakin äänimaailmoja. Kuusiäänisestä laulusta on lähdetty liikkeelle mutta lopulta käytössä voi olla paljon enemmän raitoja, jopa kymmeniä. ” haluaakin. A cappellamusiikissa varsinkin esiintymistilanteissa on omat haasteensa. Hannu Lepola sanookin kyseessä olevan varsin hauras musiikin tekemisen laji. Ero instrumenttisäestyksellä laulamiseen on se, että ei ole jotain soitinta taustalla pitämässä virettä tai lyömäsoittimia pitämässä tempon oikeana. Kaikki pitää tehdä omalla äänellä. Pitää myös pystyä antaman muille tilaa ja taas toisaalta ottamaan tarvittaessa tila haltuun. Korkean tason saavuttaminen onnistuu ainoastaan kovan harjoittelun kautta. Olemme ammattilaisia. Kun emme ole keikalla tai studiossa, niin me harjoittelemme. Normaalisti harjoittelemme kolme tai neljä kertaa viikossa muutamia tunteja kerrallaan. Esimerkiksi joulukonsertteja varten harjoittelemme kaksi viikkoa ja kuusi tuntia päivässä. Rajaton täyttää ensi vuonna kaksikymmentä vuotta. Sen puitteissa yhtyeen toiminnassa tulee Lepolan mukaan tapahtumaan paljonkin. Juhlakonsertin tulemme ainakin pitämään. Ja totta kai kierretään paljon esiintymässä Suomen lisäksi ympäri maailman. • siä naisia. Niissä on sellaista kypsyyttä ja itsevarmuutta, Erin toteaa huolettomasti. APUNAISENA MAIJA Uutuuslevy on Erinin veikeälle tyylille uskollinen niin lyriikoiltaan kuin nimeltään. “Seliselin” työstäminen oli omanlaisensa koettelemus ja julkaisukin siirtyi kertaalleen. Musan tekeminen on luovaa hommaa, niin ei voi vaan puskea eteenpäin. Ei voi ajatella, että nyt on 8 tuntia aikaa ja mä nyt teen tämän. Eikä lapsiakaan voi laittaa pakettiin sillä perusteella, että äiti nyt tässä tekee levyn, Erin tietää. Erinin uutuuskiekon takana on SuomiViihteen lukijoille tuttu nimi Maija Vilkkumaa. Vilkkumaa kertoi kesän 2016 numerossamme biisinteosta toisten artistien kanssa ja Erin on heistä yksi. Erin päätyi kuitenkin muuttamaan lopputulosta. Haluan, että biisit ovat omia. Pari biisiä tehtiin niin, että Jurek (sanoittaja) ja Maija oli mun kanssa yhdessä tekemässä, mutta muutin niistäkin kertsin. Selkeä homma, kun minä määrään!, Erin kikattaa. Maija auttoi saamaan mun ajatuksia paperille. Me ollaan samanikäisiä ja samassa elämäntilanteessa, joten samaistutaan toisiimme. Maijan kanssa tehtiin myös “Vanha Sydän” aikoinaan, Erin jatkaa viitaten vuoden 2011 radiohittiinsä. KIPEÄ NAISEUS Seliselillä on selkeä teema. Avausraita kertoo 35-vuotiaan naisen halusta elää vielä nuoruutta, mutta samalla ympäristö luo paineita hankkia perhe. Tämä on henkilökohtaista tekstiä. Mulla oli aiheet valmiina aikoja sitten, mutta tuskastuin kun en päässyt eteenpäin. Siksi pyysin Maijan apuun. Ulkopuolisen ihmisen kautta tekstistä tuli henkilökohtaisempaa ja biiseistä suorempia, Erin kiittää. Erin tuntuu kuitenkin kasvaneen ulos levyn kipeästä maailmasta. Hän on kahden lapsen äiti ja hänellä on upea ura levyttävänä artistina. En ole perfektionisti, vaan enemmänkin sellainen “näillä mennään” -tyyppi. Elämä kuuluu elää täysillä. Koen eläväni samaa elämää kuin kaikki muutkin. Harmittaa tosin hieman, kun en osaa leipoa enkä ole sellainen pullantuoksuinen äiti. Ihailen säännöllistä elämää eläviä ihmisiä, lasten ja keikkailun kanssa eläessä mulla jää glitter ja glamour minimiin. Rakastan kuitenkin työtäni, Erin hymyilee. OUTOJA SPIIKKEJÄ Erinin levyjulkkareita vietetään 19.11. Tavastialla. Keikkakalenteri näyttää tiukkaa joulukuuta, mutta Erin on valmis koitokseen. Lavalla se adrenaliini tekee hommansa. Se on jännä juttu, että korkkarit ei satu lavalla jalkoihin. Viimeisen biisin jälkeen huomaan vasta sen kivun. Lavalla on eräänlaisessa hätätilassa ja hereillä, Erin tunnustaa. Viime kesänä taas huomasin, että mun välispiikit oli outoja ihan niin kuin pienten lasten äideillä yleensä. Ja ennen keikkaa vaklaan yleisöä, että tiedän kelle esiinnyn! Entäs kun on käsillä se pieni rentoutumisen hetki? Löytyykö kotisohvalta reporankana makaava, etäisesti Erin Anttilaa muistuttava jäätelön ystävä? Olen just semmonen. Jalassa vielä rikkinäiset verkkarit! Mä rentoudun näkemällä kavereita ja juomalla lasin viiniä, käyn Facebookissa ja katson sarjoja telkkarista. Unelmoin kylpyläreissusta, Erin paljastaa. Erin, miten sinut saa hymyilemään? Antamalla huomiota! Näin perheeni kuopuksena rakastan huomiota. Ja mä rakastan talvea. Hyvää talvea siis kaikille ja olkaa leikkisiä! •
14 SUOMIVIIHDE LEHTI 4/2016 ARTISTIT JA MUSIIKKI SINITAIVAS JUHLASUUNNITELMIA TEKSTI: JUHA LAHTI / KUVA: MARKKU RINTALA Viihdyttäjä 2007kisan voitto oli oivallinen ponnahduslauta Sinitaivasorkesterille. Menestystähän minkään kilpailun voitto ei automaattisesti anna, mutta Sinitaivas on käyttänyt oljenkorren erinomaisesti hyväkseen. PEKKANISKAN POJAT AINA AJAN TASALLA TEKSTI: IDA NIVA / KUVA: GRAMOFONI KUVAPANKKI Pekkaniskan pojat on viihdyttänyt tanssikansaa lähes 15 vuoden ajan. Solisti Matti-Sakarin mielestä parasta tanssimusiikin soittamisesta on yleisöltä tuleva palaute. ” Olemme aina yrittäneet kehittyä ja pysyä ajassa mukana, jotta tanssikansa saisi keikoille tullessaan rahoille vastinetta ja olisi tyytyväinen. ” ” Maailma muuttuu. Joskus tanssikulttuurin kulta-aikoina ei ihmisillä ollut juuri muuta tekemistä kuin tansseissa käyminen. Nyt on paljon muita vaihtoehtoja. Mutta nuoret ovat kovasti innostuneet tansseissa käymisestä, ja sitä kautta koko kulttuurin tila näyttää kyllä hyvältä. ” S uomessa ei aivan suurta määrää sellaisia tanssiorkestereja ole, joissa kaikki jäsenet ansaitsevat elantonsa soittamalla. Joitakin kuitenkin, ja yksi niistä on Sinitaivas. Parhaimmillaan kokoonpano teki uransa alkuvaiheessa kaksisataa esiintymistä vuodessa, nyt määrä on rajoitettu 150 keikkaan vuodessa. Hyvä tilanne johtuu musiikkimme tanssittavuudesta. Sellaista nöyrää ruohonjuuritason puurtamista se vaatii. Teemme vain työt mahdollisimman hyvin ja kai bändi myös kuulostaa riittävän hyvältä, orkesterin laulava rumpali Juha-Matti Ahola analysoi suosion salaisuuksia. Sinitaivas-orkesterin suosio kertoo juurikin siitä, että ei orkesterin tarvitse olla mikään hittitehdas kappaleiden suhteen. Riittää kun pystyy tarjoamaan keikoilla juuri sitä, mitä tanssikansa ja muut paikalla olevat tarvitsevat. Totta kai radiohititkin olisivat hyviä juttuja, mutta ei niitä juurikaan meidän kohdallemme ole osunut. Toisaalta, ei me niitä välttämättä kyllä tarvitakaan, Ahola sanoo. VIRSTANPYLVÄS Sinitaivas ei ole ollut aivan suunnattoman aktiivinen uusien äänitteiden suhteen. Viimeisin pitkäsoitto on vuodelta 2014. Mutta kun toiminta ”kentällä” on tuottanut tulosta ilman äänitteitäkin, niin miksi niitä pitäisikään väkisin tehdä. No, nyt on kuitenkin tulossa orkesterin kymmenvuotisjuhlat, joten T anssiorkesteri Pekkaniskan pojat juhlii ensi vuonna 15-vuotista taivaltaan. Juhlien ohjelmasta solisti Matti-Sakari ei vielä osaa kertoa. Tuskin mitään konserttia järjestetään, mutta jonkinlaiset kinkerit varmasti. Yhtyeen kokoonpano on viimeisten kahdeksan vuoden aikana vakiintunut. Matti-Sakarin mukaan yhdessä soittaminen sujuu, koska orkesterin jäsenet ovat niin samanhenkisiä. Tulemme hyvin juttuun keskenämme. Meillä on ollut tapana puhua mieltä painavat asiat aina halki, usein huumorin sävyttämänä. Tanssimusiikki perintönä Matti-Sakarin yhdeksänlapsisessa perheessä musiikki oli elämäntapa. Isäni oli pelimanni ja haitarin soittaja. Häneltä olen perinyt kiinnostuksen tanssimusiikkiin. Osa sisaruksistani kävi Sibelius-Akatemian ja yksi on kanttori. Vuonna 1997 Matti-Sakari perusti trion, joka kiersi soittamassa ravintoloissa. Viisi vuotta myöhemmin trio laajeni yhtyeeksi ja sai nimekseen Pekkaniskan pojat. Sittemmin kokoonpano on jonkin verran vaihtunut, mutta viimeiset kahdeksan vuotta se on pysynyt samana. Keikkakokoonpano vaihtelee lavan koosta riippuen viiden ja seitsemän soittajan välillä. Ennen musiikkiuraa MattiSakari työskenteli konealalla. Hän ajoi nosturia Pekkaniskalla ja perusti oman yrityksen vuonna 1989. Olen maatalon poika, joten maatalouskoneet olivat hallussa jo lapsena. AJASSA KIINNI Kun Pekkaniskan pojat aloitteli uraansa 2000-luvun alkupuolella, rautalankabändit olivat suosittuja, mutta tanssimusiikkia soittavia yhtyeitä ei juuri ollut. Matti-Sakari kertoo, että yhtye halusi erottua joukosta. Huomasimme nopeasti, että tanssimusiikille oli tilausta, kun keikkoja alkoi tulla. Pekkaniskan pojat palkittiin Vuoden tanssittajatulokkaana vuonna 2005 ja Vuoden tanssittajana vuonna 2010. Yhtye on julkaissut seitsemän albumia, joista viimeisin ”Sinä siellä jossain” ilmestyi vuonna 2015.
15 WWW.SUOMIVIIHDE.FI ENERGIA SOITTAA TÄHTIEN KANSSA TEKSTI: IDA NIVA / KUVA: JIRI HALTTUNEN Energia tahtoo tuoda uutta virtaa suomalaiseen iskelmään. Nuorista soittajista koostuva yhtye toivoo innostavansa tanssilavoille myös uusia sukupolvia. sen tiimoilta saattaa olla myös uutta äänitemateriaalia luvassa. Suunnitteilla levy on, ja kyllä se olisi hyvä pointti tähän etappiin. Mutta sitten täytyy myös sisällön suhteen pystyä seisomaan sen takana, ei sitä muuten kannata tehdä, Ahola mainitsee. Tasavuosia täyttävän orkesterin tulevan juhlavuoden suunnitelmiin kuuluu myös muuta kuin uuden albumin julkaisun pohdintaa. Kyllä jotain ekstraa on luvassa myös esiintymispuolelle. Olemme ainakin suunnitelleet isommalla kokoonpanolla tehtäviä keikkoja. Sen kokoonpanon ympärille todennäköisesti rakennetaan myös tuo levytysasia. PYÖRIEN PÄÄLLÄ Töitä Sinitaivas-orkesterilla siis riittää. Mutta jo tämän kymmenvuotisen uransa aikana orkesterin jäsenet ovat huomanneet muutoksen keikkojen tekemisessä. Nykyään joutuu kyllä ajamaan paljon enemmän kuin ennen, jotta saa keikkamäärän täyteen. Se kertoo siitä, että työpaikkoja ei ole enää niin paljon kuin joskus aikoinaan, Ahola sanoo. Sinitaivas esiintyy pääasiassa tanssipaikoilla, tanssikeskuksissa ja laivoilla. Myös jonkin verran tanssiravintoloissa on työtilaisuuksia. Positiivisena asiana orkesteri on huomannut sen, että myös uusia tanssipaikkoja tulee koko ajan lisää. Maailma muuttuu. Joskus tanssikulttuurin kulta-aikoina ei ihmisillä ollut juuri muuta tekemistä kuin tansseissa käyminen. Nyt on paljon muita vaihtoehtoja. Mutta nuoret ovat kovasti innostuneet tansseissa käymisestä, ja sitä kautta koko kulttuurin tila näyttää kyllä hyvältä. Ahola painottaakin sitä, että pelisilmää ohjelmiston suhteen pitää myös keikoilla olla. Nuorille pitää olla nuorekasta materiaalia, mutta toisaalta pitää myös vaalia perinteitä musiikin suhteen. Myös huvijärjestäjien suhtautuminen alaan on Aholan mielestä varsin rohkaisevaa. Nykyään on todella hienoja keikkapaikkoja, koska niihin on panostettu. Monissa paikoissa esimerkiksi valoja äänitekniikka ovat aivan huippuluokkaa. Ne ovat rahallisesti suuria investointeja, mutta on hienoa huomata, että ainakin huvijärjestäjät itse uskovat alan jatkuvuuteen. • Nykyään Pekkaniskan poikien ohjelmistoon kuuluu 19 tanssilajia. Pääpaino on perinteisessä musiikissa, mutta kaikkia lajeja soitetaan. Olemme aina yrittäneet kehittyä ja pysyä ajassa mukana, jotta tanssikansa saisi keikoille tullessaan rahoille vastinetta ja olisi tyytyväinen. “TANSSIKULTTUURI EI KUOLE” 20 vuotta tanssipaikkoja kiertänyt Matti-Sakari on huomannut, että yleisön suhtautuminen soittajiin on vuosien varrella muuttunut. Nykyään tanssikansa on valveutunutta ja vaativaa. He tietävät mitä haluavat ja valitsevat bändin ohjelmiston mukaan. Bändien on tehtävä töitä ohjelmistonsa eteen ja uusiuduttava koko ajan. Suomalaisen tanssikulttuurin kuihtumisesta puhuttaessa Matti-Sakari muistuttaa, että tanssilavat ja -ravintolat on erotettava toisistaan. Tanssiravintoloita ei käytännössä enää ole, mutta tanssilavakulttuuri voi hyvin eikä kuole vielä pitkään aikaan. Lavatanssikulttuurilla ei ole Suomessa virallista kulttuuriasemaa, joten sitä ei tueta valtion tasolta lainkaan. MattiSakarin mielestä päättäjien pitäisi auttaa takaamaan, että tanssikulttuuri pysyy elossa tulevaisuudessakin. Suomalainen tanssikulttuuri on niin ainutlaatuinen, että sitä tullaan ulkomailta asti ihmettelemään. Yli 100 000 suomalaista harrastaa tanssia, joten sillä on myös suuria kansanterveydellisiä vaikutuksia. MONEN JUHLAN VUOSI Vuosi 2017 on Pekkaniskan pojille yhtä juhlaa. Omien 15-vuotisjuhlien lisäksi juhlitaan 100 vuotta täyttävää Suomea. Sen kunniaksi Pekkaniskan pojat, Finlanders ja Souvarit yhdistävät voimansa. Tarkkoja suunnitelmia yhteistyöstä ei Matti-Sakarin mukaan ole vielä tehty. Pekkaniskan pojat valmistelee myös seuraavaa levyä, joka on tarkoitus julkaista ennen kesää. Ajassa kiinni oleva orkesteri myös päivittää ohjelmistoaan joka kuukausi. Matti-Sakarin mielestä tanssimusiikin soittamisessa parasta on vuorovaikutus yleisön kanssa. Ihmiset tulevat usein keikan jälkeen kiittämään ja kertomaan, että ovat saaneet meiltä iloa ja energiaa. Rahapalkkio ei ole mitään siihen verrattuna. • E nergia-yhtye sai virallisesti alkunsa vuonna 2013, kun soittajat lyöttäytyivät yhteen vuoden 2004 tangokuningas Tommi Soidinmäen kanssa. Yhtyeen jäsenet olivat kuitenkin soittaneet yhdessä jo useamman vuoden. Vuonna 2008 T.T. Purontaka pyysi minua bändiinsä. Toisella keikalla mukaan tuli kitaristi Petri Hokkanen. Muutaman vuoden sisällä bändiin liittyivät rumpali J uho Karppinen ja basisti Ari-Pekka Laukkanen, kertoo solisti ja kosketinsoittaja Niko Saloheimo. Kun yhtyeelle piti keksiä nimi, Energia kääntyi yleisön puoleen. Olemme aina halunneet kuunnella yleisöä, joten se tuntui luonnolliselta tässäkin asiassa. Pohdimme ehdotusta ja totesimme, että nimi kuvaa hyvin sitä, mitä haluamme keikoilla välittää. TANSSIKULTTUURI UUSIKSI Vaikka Energia on nuori yhtye, se on jo ehtinyt soittaa useiden tunnettujen popja iskelmälaulajien taustalla. Niko Saloheimon mukaan yhtye on hankkinut jalansijaa Suomen musiikkikentällä tekemällä töitä ahkerasti ja kunnianhimoisesti. Toimintamme lähtökohta on aina ollut se, että asiat tehdään mahdollisimman hyvin. Se on varmaan syy siihen, että mielenkiintoisia hommia on riittänyt. Energia haluaa uudistaa suomalaista tanssikulttuuria rakentamalla keikoistaan toimivia kokonaisuuksia, joissa on mietitty ohjelmiston lisäksi visuaalisuutta. Yhtye haluaa tavoittaa uusia sukupolvia ja saada heitä käymään keikoilla vanhojen konkareiden rinnalla. Myös yleisön toiveisiin reagoiminen illan aikana on tärkeää. Haluamme tarjota ihmisille pakopaikan arjesta. Tansseihin voi tulla pitämään hauskaa ja murheet voi hetkeksi unohtaa. JATKOSSA MYÖS OMAA MUSIIKKIA Loppuvuoden Energia soittaa Tommi Soidinmäen keikoilla. Tammikuussa yhtye kiertää Suomea sekä Maria Tyysterin että Nina Åkermanin kanssa. Niko Saloheimo kertoo, että Energialle riittää kysyntää myös yhtyeen omalla nimellä. Teemme 100 keikkaa vuodessa, joista parikymmentä omalla nimellä. Mahdollisuuksia menee jonkin verran ohi, jos olemme jo lupautuneet muualle. Keikkailun ohella Energia työstää omaa musiikkia. Ensimmäisen singlen äänitykset ovat parhaillaan käynnissä ja kappale on tarkoitus julkaista alkuvuodesta. Niko Saloheimon mukaan yhtye etenee pitkäjänteisesti ja päämäärätietoisesti. Haluamme menestyä omalla nimellämme ja kehitämme sitä tässä rinnalla koko ajan. Olemme myös kiitollisia siitä, että olemme saaneet tehdä kiinnostavia juttuja tähtiartistien kanssa. AINA MENOSSA Niko Saloheimo on kiireinen mies. Energia-yhtyeessä soittamisen lisäksi hän tekee sooloja duo-keikkoja, opettaa kosketinten soittoa ja laulua, tekee nuotteja ja sovituksia sekä opiskelee laulunopettajaksi. Miten muusikon kalenteri pysyy järjestyksessä? Vielä ei ole tullut sellaista tilannetta, että olisin ollut väärällä puolella Suomea. Tarkkana saa kyllä olla. Pitää muistaa myös levätä ja varata aikaa muullekin tekemiselle. • ” Olemme aina halunneet kuunnella yleisöä, joten se tuntui luonnolliselta tässäkin asiassa. Pohdimme ehdotusta ja totesimme, että nimi kuvaa hyvin sitä, mitä haluamme keikoilla välittää. ” ” Haluamme menestyä omalla nimellämme ja kehitämme sitä tässä rinnalla koko ajan. Olemme myös kiitollisia siitä, että olemme saaneet tehdä kiinnostavia juttuja tähtiartistien kanssa. ”
17 WWW.SUOMIVIIHDE.FI Teemu Roivainen Pohjolan joulut • Tässä on levy, millä saa Joulun tunnelman tulemaan jo mieleen ennen joulukuuta. Tätä kuunnellessa vain hiljentyy ja jää kuuntelemaan kappaleita, vaikka levy sisältää jo aiemmin kuultuja kappaleita. Todella hienosti tehdyt uudet sovitukset vanhoista tunnetuista kappaleista vain ovat niin hyviä, että ihan pysähtyy todellakin vain kuuntelemaan, puhumattakaan noista uusista kappaleista ja varsinkin noista duetoista. Nämä vain toimii 110 %sti ja näitä kuunnellessa pääsee lähelle artistin luomaa tunnelmaa keikkapaikoilla. Eikä vaikuta mitenkään, vaikka artisti laulaisi nämä acapellana. Voi vain kuvitella, miltä nämä kuulostavat akustiikaltaan kunnollisessa Joulumusiikkipaikoissa livenä. Tämä levy kyllä peittoaa kaikella mahdollisella tavalla kaikki jo esillä olevat Joulumusiikkikokoelmat. Kokonaisuus vain on hyvin tehty ja toteutettu, minkä huomaa levyä käytettäessä, varsinkin orkesterin soitannan kohdalla että artistin sovittamisesta kappaleisiin. Dj Harold Hanna Pakarinen Synnyn, Elän, Kuolen • Carolan hittien ja laulelmien uudelleen julkaisulevy, kotimaista iskelmämusiikkia suunntattuna varttuneemmalle kansalla. Kuitenkin ei tanssimusiikkina tarkoitettuna, lähinnä tunnelmallisiin hetkiin muualla kuin tanssiparketilla. Todella hyvin on tehty ja valmistettu koko levy, tunnetuilla biisinikkareilla kappaleiden takana. Hekin tuovat omalta osaltaan väriä kappaleisiin ja artisti sopii kuvioihin mitä parhaimmin. Yksi kappale Bond-leffastakin on päässyt levylle uutena juttuna. Dj Jarmojuhani -. Dj Jarmojuhani Rajaton Salaisuus • Tällä levyllä on kyllä mestarinäyte musiikin tekemisestä, kuinka sen voi vain hyvin tehdä. Tämä levyllinen kappaleita kyllä erottuu kaupallisesta massata ja saattaa kaupallisen musiikin tykkääjistäkin tehdä tämän genren fanittajan. Tämä vain on hyvin tuotettu ja tehty. Kappaleissa kuuluu hyvin, mitenkä voi tehdä musiikkia ilman soittimia ja mitkä saattavat saada jopa rytmivarpaatkin nytkyttämään rytmissä. Ainakin allekirjoittaneelle tapahtui näin, mutta ei ole acapellajutut vieraita kuitenkaan (harrastanut klassistaja folkmusiikkia acapellana). Tämä levy vain peittoaa aikas suuren prosentuaalisen osuuden kaupallisesta ja omakustanne musiikkikannasta, näin se vain on. Tästä kun vain ei saa irti mitään negatiivista tai väärin tehtyä osaa. Kokonaisuus ja kaikki siinä on tehty huolella ja tunteella ja sen saa kyllä hienosti tuntemaan kuuntelemalla tätä tuotetta. Tämä vain on sitä hyvää genreä, mitä kaikki ei välttämättä ymmärrä. Dj Harold Ilkka Vainio Villi Pyhä Poika • Huumorilla höystettyjä kappaleita on moneen makuun tässä tarjolla. Isänsä jalanjälkiä seuraten löytyy kappaleista uusia ulottuvuuksia. Huomaa, että on levyteollisuudessa ollut mukana jo pitkän aikaa ja sen huomaa levyä kuunnellessa. Pilkettä silmäkulmaan levyä kuunnellessa, niin pääsee pitkälle helpommin. Kappaleissa löytyy nykynuorison suosimia rytmityksiä, joten ei välttämättä varttuneemman kansan musiikia pelkästään. Dj Jarmojuhani Pauli Hanhiniemi Pölyjä, Hiuksia, Risuja • Tällä levyllä mennään jo tutuksi tulleen poppisrock meiningillä eteenpäin reippahasti artistin toimesta. Kappaleiden sanoitukset sopivat hyvin tähän aikakauteen ja voisi todeta uuden protestilaulajan ilmestyneen nykyaikaisillaei folkrytmeillä. Todella hyvin tehty että tuotettu kokonaisuus ja artisti sopii kuvioihin mitä parhaimmin, varsinkin sanoman kera. Mukavan tarttuvin melodioin on kappaleet varustettu ja tuskin ovat tänä päivänä ihan pelkkiä tähdenlentoja, vaan pysyviä soittokappaleita. Erittäin hyvä lisä Suomen poppisrockgenreen käytettäväksi kaikelle kansalle rajattomasti, vaikka sanoma meneekin poliittiseksi. Tämä levy ei soittamalla kulu loppuun. Dj Harold Lue nämä levyarvostelut kokonaisuudessaan SuomiViihde NettiExtrasta, jossa mukana lisäksi mm. Yö Aikamatka 1981 2016, Pate Mustajärvi 60, Danny Lauluista Tehty, LeRoi Vapaus, Kahleet Ja Kaipaus, Maria Tyyster Hauras, Mika & Myrskytuuli Lapsuudenkoti, Moonika Ilmen Yö Nuotiolla, MilaN Jos Voisin Kuulla Äänen Sun, Louhela Toivo, Pasi Vainionperä Rakkauden Rikollinen, Negatiiviset Nuoret – Niinkun Sut Omistaisin jne. MITÄ SULLE KUULUU? TEKSTI: JUHA LAHTI PEKKA TIILIKAINEN & BEATMAKERS Paluu tositoimiin Pekka Tiilikainen & Beatmakers on tauon jälkeen tehnyt paluun uuden musiikin ja esiintymisten pariin. Viime syksynä juteltiin ja tuli ajatus, että voitaisiin aloittaa soittaminen uudelleen. Kaikki bändin jäsenet ovat tässä välillä touhunneet omiaan mutta nyt on sitten palattu yhteen, solisti Pekka Tiilikainen kertoo. Yhtyeen paluu on huomioitu laajalti. Myös vanhat Hollanninyhteydet ovat taas lämmenneet ja kokoonpano on ensi vuoden puolella lähdössä sinne myös esiintymään. Kun vuosi sitten ilmoitimme paluustamme, tuli Hollannista aika nopeasti kyselyä, ja tosiaan 2017 olemme menossa tekemään festivaalikeikkaa sinne. Beatmakers on aktivoitunut myös äänitepuolella. Mutta ei kuitenkaan aivan perinteisellä tavalla. Julkaisimme uuden äänitteen pelkästään C-kasettina. Kun ensimmäisen CD:n teimme vuonna 1999, niin silloin jäi kasettiversio julkaisematta. Nyt se sitten tehtiin, yhtyeen basisti Jori Venemies sanoo. Bändin mukaan vinyylilevyjä ja C-kasetteja myydään yleisesti taas jonkin verran. Kasettia voi tiedustella yhtyeeltä. COMODO -orkesteri Studiotöitä luvassa Pitkän linjan muusikoista koottu Comodoorkesteri on tarttunut heti härkää sarvista. Ensimmäisen albumin suunnittelu ja toteutus nimittäin on jo varsin hyvässä vauhdissa. Ensimmäinen single tulee ulos ensi tammikuussa. Julkaisemme myös keväällä vielä toisen singlen, ennen kuin albumi näkee päivänvalon loppukesällä 2017, kertoo orkesterin perustaja ja rumpali Jorge Niemi. Albumin tekemisestä ja toteuttamisesta tekee mielenkiintoisen se seikka, että Comodo on saanut taustatuekseen varsin nimekästä ja ammattitaitoista voimaa. Kahdeksan albumin kappaleista ovat tulleet Charles Plogmanin kautta. Plogman on mahdollistanut koko tämän levytyssession ja ollut eräänlaisena mentorina projektissa. Hän potkii meitä eteenpäin ja neuvoo kyllä auliisti kaikissa asioissa, Niemi sanoo. Ensi kesäksi kovasti jo keikkoja myyvä Comodoorkesteri on tekemässä myös äänitteelle tanssittavaa musiikkia. Sellaista, joka saa ”jalan vipattamaan”. Myös äänitettä tehdään perin ihmisläheisesti. Mitään koneita emme käytä levyllä. Esimerkiksi puhaltimet kappaleissa ovat aitoja. MOONIKA ILMÉN Vanhaa uudella tyylillä Moonika Ilmén on onnistunut muodostamaan omanlaisensa musiikillisen tyylin itselleen. Tämä on toteutunut käyttämällä suomalaisen iskelmämusiikin ehtymätöntä aarrearkkua hyväksi. Sieltä löytyy aina helmiä uudelleen käytettäväksi. Nyt tein uuden singlen, joka toteutettiin yhteistyössä Varjokuvaorkesterin kanssa. Yö nuotiollakappale on vuodelta 1952 ja se on näitä Toivo Kärki / Reino Helismaahelmiä, Ilmén kertoo. Kappale oli alun perin hidas valssi. Nyt se on saanut täysin uuden tyylin, sillä Moonikan tulkitsemana laulu kulkee twistkompilla. Lupa laulun tekemiseen pyydettiin Toivo Kärjen pojalta. Kappale on soinut hyvin paikallisradioissa ja jopa Ruotsissa asti. Se on tällä hetkellä myös Tatä Suomi Tanssiilistalla kuudentena, Ilmén iloitsee. Artisti keskittyy tällä hetkellä kirkkokonsertteihin Turun seudulla, sekä tekee keikkoja lähinnä yksityistilaisuuksiin. Jatkossa on kuitenkin tarkoitus entistä enemmän panostaa myös tanssilavakeikkoihin. Musiikilliset edellytykset sinne ainakin on olemassa. MIRJA LIISA & VILLIRUUSUT Perinteisten tulkitsijat Etenkin Keski-Suomessa varsin aktiivisesti vaikuttaa orkesteri nimeltä Mirja Liisa & Villiruusut. Orkesteri on ollut olemassa jo 25 vuotta, mutta solisti Mirja Liisa Känsäkangas on aloittanut kokoonpanon solistina vasta pari vuotta sitten. Esitämme keikoilla perinteistä tanssimusiikkia, juuri sitä mistä ihmiset pitävät. Toki uudempaakin materiaalia ohjelmistossamme on ja minä pystyn tulkitsemaan lauluja myös Espanjan, Italian, Venäjän, Englannin ja Ruotsin kielillä, Mirja Liisa kertoo. Mirja Liisa Känsäkangas on laulanut eri kokoonpanoissa viisitoista vuotta. Suunnittelemme myös äänitteen tekemistä. Neljä kappaletta on jo valittu ja muitakin lauluja äänitteelle katsottu. Uutta musiikkia ja covereita se tulee sisältämään. Mirja Liisa keikkailee myös paljon ohjelmatoimistonsa yhteistyökumppanin ja managerinsa Kaija Peräsalon kanssa. Kaija toimii dj:nä soittaen taustat ja Mirja Liisa tulkitsee laulut niiden päälle. Marraskuun lopulla alkava joulukonserttikiertue tehdään juuri tällä menettelyllä. KUVA: OHJELMATOIMISTO MEKAKSI KUVA: KIMMO SAVOLAINEN KUVA: COMODO Kotimaisen musiikin levyarvostelut musagenrestä toiseeen! Yhteys: thezedat@suomiviihde.fi TH E Z ED Ä T ” V A LO M E R K IN JÄ LK E E N ” KUVA: RISTO VIRTA
18 SUOMIVIIHDE LEHTI 4/2016 KOKO SUOMI VIIHTEELLÄ Tuntuu siltä kuin Sami Hedberg olisi vasta hetki sitten noussut tietoisuuteemme stand upesiintyjänä tuoden erinomaista tilannekomiikkaa nautittavaksemme esitystensä kautta. Miehen ura ponnahti kuitenkin melkoisella harppauksella eteenpäin jo vuonna 2005, kun hän voitti Get up, stand upkilpailun. TEKSTI: JUHA LAHTI / KUVA: SOLAR FILMS, ALVI PAKARINEN ”STAND UP ON RAKAS LAJI” SAMI HEDBERG www.willatanssii.fi Tanssikengät Pohjois-Suomessa myy WILLA DANCE! ritannala@gmail.com Riitta 044 981 9451 Seppo 0400 264 090 Verkkokauppa avattu osoitteessa: AVAAV A ava.elamanohjaaja@gmail.com www.elamanohjaaja.info p. 0700 825 85 2,21 € / min + ppm Keski-Suomen suosituimmat tanssikurssit w w w . t a n s s i t t a a . f i I tse asiassa samana vuonna perustettiin yritys Hedberg Entertainment Oy, joka on erikoistunut juuri stand upkomiikkaan. Yrityksensä kautta Sami Hedberg pyörittää myös stand upklubeja ja toteuttaa kiertueita ja erilaisia festivaaleja. Kun mies vielä on viime aikoina kunnostautunut myös elokuvanäyttelijänä ja laulajanakin, niin voidaan perustellusti sanoa, että rautoja on tulessa monia. Viime vuonna esimerkiksi tein 365 keikkaa. Se on keskimäärin aika tarkkaan yksi esitys päivässä. Se menee kuitenkin niin, että teen useinkin kaksi tai kolme esiintymistä päivässä, joten toki vapaapäiviä myös jää, Sami Hedberg sanoo. Hedbergin edustama taiteenlaji perustuu yhtälailla niin kehonkieleen kuin puhumiseenkin. Kun esiintymisiä saattaa olla esimerkiksi kuusi kappaletta kahden päivän aikana, joutuu siinä kaiken kaikkiaan esiintyjä melkoisen koville. Kestääkö ääni? No ääni nimenomaan on aika kovalla rasituksella, mutta en minä sitä mitenkään treenaa. Olen kokemuksen kautta oppinut käyttämään sitä. Esitykseni perustuvat varsin laajan äänialan käyttämiseen ja laulan myös. Ja jos olen sairas, niin sitten ääntä korjataan tropeilla. Muuten ainoastaan teetä ja sympatiaa, niillä pärjää hyvin, Hedberg mainitsee. LIVEKEIKOISTA VALKOKANKAALLE Yhtä lailla stand upesitysten oheen Sami Hedbergille on muodostunut erinomaisia tilaisuuksia tehdä viihdettä myös muilla formaateilla. Ja hän on käyttänyt myös tilaisuudet mainiosti hyväkseen. Näköradion puolella olemme päässeet tutustumaan häneen tanssin pyörteissä, tutkailemassa kansakunnan grillikioskitarjontaa tai tekemässä uutta musiikkia yhden maamme johtavan rap-artistin kanssa. Myös kykyjenetsintäohjelman tuomarina hänet voi nähdä. Kaiken tämän lisäksi Sami Hedberg on kunnostautunut elokuvanäyttelijänä Luokkakokouselokuvissa. Osa kaksi onkin juuri nyt ajankohtainen ja pyörii elokuvateattereissa. Hersyvää huumoriahan se leffa on. Tarina kertoo riemastuttavasti kolmen kaveruksen pitkästä viikonlopusta. Elokuvan tekemisestä jäi erityisesti mieleen ne hienot paikat, joissa sitä päästiin kuvaamaan. Ja hei, leffassa on myös yksi räjähdys! Sellainen pitäisi olla jokaisessa elokuvassa. Kun esiintyjällä on näin paljon erilaisia asioita koko ajan työn alla ja menossa, niin mikä on stand upkomiikan osuus tästä kaikesta? Onko se vielä tulevaisuudessa se laji, jota Sami Hedberg haluaa pääasiassa tehdä? Stand up on minulle rakas laji. Olen kyllä halunnut tehdä näitä muitakin juttuja ja haluan jatkossakin tehdä. Mutta stand upkomiikassa tunnen eniten olevani kotona. Olen huomannut, että se on laji, jossa oikeasti pääsen toteuttamaan itseäni ja hauskuuttamaan yleisöä. Mutta mitään muutakaan en halua sulkea pois, Hedberg sanoo. IDEOIDEN KERÄÄMISTÄ Stand upkomiikka perustuu pääosin erilaisten, usein varsin ajankohtaistenkin puheenaiheiden esille ottamiseen humoristisessa mielessä. Vuorovaikutus yleisön kanssa pitää olla ja kontaktin saaminen kuulijoihin on ensiarvoisen tärkeää. Haastetta esityksissä siis riittää, eikä pienimpänä niistä suinkaan ole oikeiden aiheiden etsiminen esityksiin. Hoksottimet pitää olla auki 24/7. Kännykkääni minä kirjaan koko ajan sopivia ideoita asioista ja tapahtumista, joista voisi saada sisältöä esityksiin. Oman elämän kautta tulee paljon juttuja mukaan. Näitä kaikkia asioita pitää sitten katsoa tietyllä tapaa huumorilasien läpi, jotta niistä voi saada toimivaa materiaalia esityksiin. Stand upkoomikolle esiintymisessä kaikkiaan on samalla sekä hyviä että vähemmän hyviä puolia. Hyvänä puolena ensimmäisenä tulee mieleen se, että esiintymiset saa suunnitella ja sopia juuri silloin kun itse haluaa. Ei ole kenestäkään muusta riippuvainen. Tämä tuo myös mukanaan yhden vähemmän hyvän puolen. Esiintymistilanteessa olet täysin yksin. Ketään muuta ei siinä vierellä ole tukea antamassa. On selviydyttävä yksin. Ja tietenkin pitää tehdä itse esitysten käsikirjoitus, tuottaminen, leikkaus ja kaikki muu. Mutta erityisen tärkeää on aina miettiä sitä, että esitysten kaari sellainen, että yleisö saa nauraakseen esityksen alusta lähtien sen loppuun asti. Ja voin sanoa, että palaute onnistumisesta tulee kyllä ihan heti. Väittäisinkin, että tämä on varmasti haastavin live-esitysmuoto, Sami Hedberg sanoo. Esitettävät aiheet Hedbergin stand uptilaisuuksissa vaihtelevat miehen itsensä mukaan ihan a:sta ö:hön. Mihinkään aihealueeseen ei saa jäädä jumiin, vaan niiden pitää tulla ihan mistä vaan. Vaikka aihe tuntuukin hyvältä, niin yleensä siinä menee hyvinkin pitkä aika ennen kuin se on esityskunnossa. Kun esiintymisiä on niinkin paljon, kuin Hedbergillä nyt on, tulee väistämättä eteen kysymys siitä, ehtiikö mies viettämään muuta kuin taiteilijan elämää. Jostakin yksityiselämäänkin vain aikaa löytyy. Ja ensi vuodelle olen kalenteriini varannut sitä enemmänkin niin perheelle, itselle kuin ystäville. Mutta täytyy muistaa, että saan esiintymisistä kuitenkin niin paljon itselle, etten suinkaan koe tilannetta millään lailla ahdistavaksi. • TEATTERIVIIHDE Roolihahmot Antti ja Niklas eli Sami Hedberg ja Aku Hirviniemi Luokkakokous 2 -elokuvassa.
19 WWW.SUOMIVIIHDE.FI TANSSI Käy Tanssimaan -palsta esittelee paritanssia tanssinopettajien ja tanssinohjaajien näkökulmasta. Artikkelien kirjoittajina tulevat toimimaan pitkän linjan tanssinammattilaiset ja –ohjaajat Suomen Tanssinopettajain liiton opettajien, Suomen Seuratanssiliiton ohjaajien sekä Oulun seudun ammattikorkeakoulun kasvattien tanssinopettajien joukosta. Artikkelit lähestyvät seuratanssia eri lähtökohdista ja luvassa on mielenkiintoisia juttuja tanssinopetuksellisista asioista, tanssista kuntoilumuotona, tanssilajien kehittymisestä jne. Lukijat saavat lisäksi tutustua artikkelien kirjoittajiin, sillä jokaista kirjoittajaa on pyydetty lyhyesti esittelemään itsensä ja omaa toimintaansa seuratanssin parissa. Palstan koordinaattorina toimii Liisa Kontturi-Paasikko. KÄY TANSSIMAAN HENKILÖKUVA PIRJO KÄRNÄ PEHMEÄ LASKU TANSSILAVOILLE TEKSTI: PIRJO KÄRNÄ / KUVA: JAANA VUORENPÄÄ TANSSIKURSSIEN KAUTTA Suomalainen tanssilavakulttuuri on ainutlaatuinen ja sitä kannattaa todellakin vaalia ja ylläpitää — on upeita tanssilavoja, seurojentaloja, nuorisoseurantaloja ja muita tiloja, joissa järjestetään unohtumattomia tansseja. Tanssinjärjestäjät tekevät täydellä sydämellä tätä tärkeää työtä satsaten monipuoliseen tanssimusiikkitarjontaan ja luomalla viihtyisät puitteet tanssipaikoille. Oiva tapa lähteä tähän tanssin ihanaan maailmaan on tanssikurssit. Olen täysin sydämemin tanssille menettänyt, iloinen ja kannustava tanssinope. Sydäntäni lähellä on laadukas ja hyvä paritanssin perusopetus. Tämän avulla oppilaat saavat kipinän jatkaa itsensä kehittämistä tanssijoina ja huomaavat kuinka innostavan harrastuksen pariin ovat tulleet. Suoritin Susel ry:n Seuratanssin perusohjaajan tutkinnon vuonna 2007 ja Seuratanssinohjaajan tutkinnon 2010. Siinä ohessa suoritin myös Senioritanssintutkintoja ja Latino Big koulutuksen. STOL ry:n seuratanssiopettajan 1.asteen tutkinnon suoritin vuonna 2011. Tanssikoulu Pirjo Kärnä aloitti toimintansa syksyllä 2008. Tällä hetkellä opetan Malmin Työväentalolla Helsingissä, sekä Puistokulmassa Vantaalla. Yrittäjätoimintaani kuuluu myös opetustyötä muualla Suomessa sekä tanssikisoissa tuomarointi. Päivätyöni on ollut toiminnanohjaajan työ ja toimenkuvaani kuuluu mm. tanssien järjestäminen jo kahdeksan vuoden ajan. ” Kursseille voi tulla opettelemaan alkeita tai vahvistamaan sosiaaliseen paritanssiin liittyviä perustaitoja: tanssilajien perusteita ja kuvioita, parin kanssa tanssimista sekä musiikintulkintaa. Kursseilla käydään myös läpi tanssilavoilla käyttäytymistä, joten kynnys lähteä lavalle tanssimaan madaltuu tanssikursseja käymällä. ” Tanssikursseja kaikkialla Suomessa! mm. Legendaarinen LavaGURU 24.-26.2.2017 www.boogietour.com MIKSI LÄHTEÄ TANSSIKURSSEILLE? Laadukasta, innostavaa, monipuolista tanssinopetusta on tarjolla tänä päivänä todella runsaasti ja jokainen löytää varmasti kurssitarjonnasta itselleen sopivan tavan hankkia tanssitaitoa. Riippuen oman paikkakunnan tarjonnasta, kurssivalikoimasta voi valita joko pidempikestoisen kurssin, tiiviskurssin tai paikkakunnalla on kenties tanssikoulu tai –seura, jonka tunneille voi osallistua silloin kun itselle sopii. Kursseille voi tulla opettelemaan alkeita tai vahvistamaan sosiaaliseen paritanssiin liittyviä perustaitoja: tanssilajien perusteita ja kuvioita, parin kanssa tanssimista sekä musiikintulkintaa. Kursseilla käydään myös läpi tanssilavoilla käyttäytymistä, joten kynnys lähteä lavalle tanssimaan madaltuu tanssikursseja käymällä. Ammattitaitoisen tanssinopettajan kursseilla taitojen opettelu on ujutettu tuntien sisälle niin, että kursseilla on kivaa, hauskaa ja mukavaa. Tanssi on siitä ihana harrastus, että siinä ei ole koskaan valmis, aina tulee uutta opittavaa ja oman tanssin kehittämistä. Jokaisella on mahdollisuus kehittää tanssitaitoaan tanssikurssien kautta, löytää tanssinilo ja -riemu kursseilla ja sitä kautta lähteä rohkeasti ottamaan ensimmäisiä tanssiaskeleita tanssipaikoilla. MINÄKÖ TANSSILAVOILLE? Miksikäs ei. Tule vain rohkeasti tanssipaikoille tanssahtelemaan ja nauttimaan musiikin rytmiin liikkumisesta ja ihanista tanssikärpäsen puremista tanssijoista. Älä aseta liian korkeaa rimaa tanssillesi. Jokainen tanssinharrastaja on jossain vaiheessa ottanut tanssin ensiaskeleita ja kehittänyt tanssitaitoaan ”laittamalla itsensä likoon” eli uskaltamisen, tekemisen ja tanssin kautta saat varmuutta ja huomaat pian selviäväsi hienosti tanssi-iltaan liittyvistä asioista. Luultavasti sosiaalinen elemäsikin vilkastuu ja löydät uusia samanhenkisiä ystäviä — kenties jopa elämänkumppanin. Musiikki on tärkeässä roolissa tanssipaikoilla. Hyvä tanssiorkesteri luo iltaan omanlaisensa ?iliksen ja tuo tanssiniloa. ”Musiikki vie”, hyvä musiikki tempaa mukaansa ja tekee tanssista hurmaavan ihanan elämyksen ja tuo mukanaan onnistumisen riemua. Voit tulla tanssipaikoille myös kuuntelemaan musiikkia, tanssiminen ei ole siellä velvollisuus. Tosin voi olla vaikea pidätellä tanssivarpaita paikallaan hyvän musiikin soidessa. Ainutlaatuinen suomalainen tanssilavakulttuuri ei pysy pystyssä pelkästään aktiiviharrastajien tai taitavien tanssimuusikoiden varassa. Tarvitaan uusia tanssinharrastajia ja myös nuorempaa väkeä. Tanssinjärjestäjät ympäri Suomea toivovat ja odottavat uusia innokkaita tanssinharrastajia tanssipaikoille. Toimi nyt, kun on vielä tanssijoita ja tanssipaikkoja! • TANSSI
20 SUOMIVIIHDE LEHTI 4/2016 EPÄVIRALLISESTI SUOMEN SUURIN TEKSTI: IDA NIVA / KUVAT: JAANA VUORENPÄÄ SUOMEN SEURATANSSILIITTO RY TANSSI Suomen Seuratanssiliitto SUSEL ry juhlii tänä vuonna 20-vuotista taivaltaan. Puheenjohtaja Martti Surakka toivoo saavansa lisää vapaaehtoisia mukaan liiton toimintaan. S uomen Seuratanssiliitto SUSEL ry perustettiin vuonna 1996. Alun perin kolmesta tanssiseurasta koostuneella yhdistyksellä on nykyään 15 000 jäsentä ja 55 jäsenseuraa. Seuratanssiliitto toimii talkoopohjalta ilman vakinaista henkilökuntaa. Toiminta rahoitetaan yksinomaan seurojen jäsenmaksuilla ja toiminnan tuotoilla. Yhdistys tarjoaa jäsenilleen seuratanssin ohjaajakoulutusta sekä jäsenseuroille kattavan vastuuvakuutuksen ja Gramex-sopimuksen. HAASTEENA TOIMINNAN JATKUVUUS SUSELilla ei ole virallista asemaa tanssin lajiliittona, joten se ei saa toimintaansa valtion avustuksia. Ilman avustuksia yhdistys ei voi palkata vakituista henkilökuntaa. Puheenjohtaja Martti Surakan mukaan tämä aiheuttaa liiton toiminnalle monenlaisia haasteita. Suurin ongelma on toiminnan jatkuvuudessa. Tieto kulkee kulloisenkin hallituksen sisällä, mutta hallituksen vaihtuessa tieto ei välttämättä kulje edelliseltä hallitukselta tai sen jäseniltä seuraaville, eivätkä päätökset siirry vanhoilta jäseniltä uusille. Tämä asettaa omat haasteensa seuroille tarjottavien palveluiden kehittämiseen. Hallituksen jäsenet asuvat eri puolilla Suomea. Aiemmin kokousten välit venyivät kuukausien mittaisiksi, joten käsiteltäviä asioita kertyi runsaasti ja kokoukset venyivät 5-6 tunnin mittaisiksi. Nykyään hallitus kokoontuu kerran kuussa ja kokoukset hoidetaan pääsääntöisesti Skypen välityksellä. Se on parantanut toimintaa paljon. Tiheämpi kokousväli on lyhentänyt kokousten kestoa, eivätkä ihmiset eivät ehdi unohtaa, mitä edellisellä kerralla on päätetty, kertoo Surakka. VAPAAEHTOISIA KAIVATAAN SUSELin varapuheenjohtaja Matti Mustajärvi on huomannut, että vaikka ihmisillä on edelleen kiinnostusta vapaaehtoistoimintaan, arjen haasteet ja elämän hektisyys rajoittavat osallistumismahdollisuuksia entistä tiukemmin. ” Suurin ongelma on toiminnan jatkuvuudessa. Tieto kulkee kulloisenkin hallituksen sisällä, mutta hallituksen vaihtuessa tieto ei välttämättä kulje edelliseltä hallitukselta tai sen jäseniltä seuraaville, eivätkä päätökset siirry vanhoilta jäseniltä uusille.” Monet ovat oman seuransa aktiivitoimijoita, joten aikaa ei riitä enää liiton toimintaan osallistumiseen. Tanssiseurojen tilanne on parempi. Sekä Surakka että Mustajärvi kertovat, että heidän kotiseuroissaan vapaaehtoisia riittää. Paikalliset seurat ovat lähempänä ihmisten arkea, joten niiden toimintaan on helpompi osallistua. Liiton toiminta ei näy ihmisten arjessa, joten siihen ei riitä intoa, toteaa Mustajärvi. LAVATANSSIT NOUSUSSA Vuoden alusta SUSELin puheenjohtajana toiminut Martti Surakka on kiertänyt tanssilavoja kymmenen vuoden ajan. Hänen mielestään seuratanssin SUSELin puheenjohtaja Martti Surakka ja tiedottaja Kirsi Suoniemi ovat olleet mukana liiton 20-vuotisjuhlateeman puitteissa useissa SuomiViihde-tansseissa, joiden tarkoitus on innostaa aivan kaikenlaisia ihmisiä lähtemään tanssipaikoille viihtymään ja kenties myös saamaan pienen puraisun tanssin maailmasta. ” Paikalliset seurat ovat lähempänä ihmisten arkea, joten niiden toimintaan on helpompi osallistua. Liiton toiminta ei näy ihmisten arjessa, joten siihen ei riitä intoa.” SUSELin varapuheenjohtaja Matti Mustajärvi toimii myös Tanssiseura Sekahaku Ry:n puheenjohtajana. Seura järjestää monipuolisesti lavatanssitreenejä Turussa ja lähialueilla. SUSELin Suuri Tanssiristeily järjestään aina keväisin ja syksyisin yhteistyössä Vikinglinen ja Matkapoikien kanssa. Tarjolla on monipuolisesti eri tason tanssikursseja ja tietysti tanssia sekä viihdettä huippuartistein. Risteilyllä voi ottaa napakan startin tanssin maailmaan.
21 WWW.SUOMIVIIHDE.FI TEKSTI: IDA NIVA / KUVAT: TARJA MAJANIEMI TANSSIMINEN OLI HENKIREIKÄ Aija Vilokkisen lapsuudenkodissa tanssittiin polkkaa pirtin lattialla. Avioeron jälkeen lavatansseissa käyminen auttoi naisen taas jaloilleen. AIJA VILOKKINEN MINUN TARINANI ” Miehelläni on välillä paineita siitä, osaako hän viedä minua oikealla tavalla. Pääasia kuitenkin on, että menemme yhdessä pitämään hauskaa. Sitä paitsi tanssijoiden kemiat eivät välttämättä kohtaa, vaikka toinen olisi kuinka hyvä tanssija. ” maine sosiaalisena liikuntana on korostunut ja lavatanssit elävät uutta nousukautta. Aina jotkut haikailevat menneeseen, mutta lavatanssitkin kehittyvät ja lajit muuttuvat vuosien myötä. Muutoksen mukana on mentävä. Surakka kertoo, että myös nuoria on alkanut näkyä tanssilavoilla. Osasyynä tähän ovat nuorista soittajista koostuvat, tanssimusiikkia soittavat yhtyeet. Matti Mustajärvi on huomannut, että tanssi on saanut viime vuosina paljon huomiota mediassa. Tanssista on tullut mediaseksikäs laji. Se on hyvä asia seuroille, ja kun seuroilla menee hyvin, liitollakin menee. UUSIA OHJAAJIA SUSELin tulevaisuuden tavoitteena on virallisen lajiliiton aseman saavuttaminen. Se helpottaisi liiton toimintaa ja antaisi mahdollisuuden kehittää jäsenseuroille tarjottavia palveluita kokonaisvaltaisesti. Tavoitteena on myös yhdistyksen pro?ilin nostaminen ja toiminnan vakiinnuttaminen sekä näkyvyyden lisääminen seurojen suuntaan, kertoo puheenjohtaja Surakka. SUSEL yhteistyökumppaneineen on kouluttanut toimintavuosiensa aikana 300 tanssinohjaajaa. Viime vuosina koulutustoiminta on erityisesti täydennyskoulutusten osalta hiipunut, mutta Surakan mukaan asiaan on tulossa muutos. Ohjaajakoulutusta on uudistettu. Uusi perusohjaajakoulutus alkaa syksyllä 2017, ja kevätkaudella tarjoamme jatkoja täydennyskoulutusta nykyisille ohjaajillemme. Heidän ammattitaidostaan on pidettävä huolta. • T anssiminen on ollut osa Aija Vilokkisen elämää lapsesta asti. Hänen vanhempansa tanssivat paljon ja Aijan isä opetti tyttärilleen polkkaa. 15 vuotta täytettyään Aija alkoi käydä tansseissa Ruoveden VPK:lla. 1970-luvulla lavoilla tanssittiin valssia, tangoa, humppaa ja jenkkaa. Kädenalitansseja ei vielä ollut. Siihen aikaan ei käyty ravintoloissa. Tanssit olivat sosiaalinen tapahtuma, joissa oli vanhan ajan leppoisa meininki, muistelee Aija. TANSSIMINEN PELASTI Lavatansseissa käyminen jäi, kun Aija avioitui. Perheeseen syntyi kaksi tytärtä. Työt ja perhe-elämä veivät aikaa, eikä mies ollut kiinnostunut tanssimisesta. Kului 20 vuotta, ettei Aija tanssinut ollenkaan. En pitänyt tanssimista enää niin tärkeänä. Vietin aikaa perheen ja ystävien kanssa, eikä tanssi kuulunut elämään. En edes kaivannut sitä. Kaikki muuttui vuonna 2005, kun Aija ja hänen miehensä erosivat. Avioero oli kuin pieni kuolema. Siitä alkoi henkinen itsetuntemuksen prosessi. Aija kaipasi yksinäisen työnsä vastapainoksi sosiaalisuutta, joten hän alkoi käydä Vilppulan kansalaisopiston sambakurssilla kerran viikossa. Pian tanssimisen vaikutukset alkoivat tuntua kehossa. Olin todella energinen. Tuntui kuin voima olisi tullut sydämestä. Uusi intohimo tanssiin oli syttynyt. Aija alkoi käydä lavatansseissa kolme tai neljä kertaa viikossa. Hän tanssi eri ihmisten kanssa ja oppi uusia tansseja. Alkoholin juominen tai parin etsiminen eivät käyneet mielessäkään. Aija halusi vain tanssia. Avioeron jälkeen tanssi oli minulle henkireikä. Se on ihana liikuntamuoto, josta olen saanut todella paljon. TÄRKEINTÄ ON HAUSKANPITO Kun lähes kaikki Keski-Suomen lavat oli käyty läpi, tanssiminen ei tuntunut enää niin tärkeältä. Aija Vilokkinen oli jälleen uuden vaiheen edessä. Tuli sellainen ?ilis, että onko tämä enää minua. En jaksanut enää lähteä tansseihin. Nykyään Keuruulla asuva Aija on uudessa parisuhteessa. Mies osaa perustanssit, mutta tanssiminen ei ole hänelle intohimo. Pariskunta käy tansseissa aina kun muilta kiireiltään ehtii. Miehelläni on välillä paineita siitä, osaako hän viedä minua oikealla tavalla. Pääasia kuitenkin on, että menemme yhdessä pitämään hauskaa. Sitä paitsi tanssijoiden kemiat eivät välttämättä kohtaa, vaikka toinen olisi kuinka hyvä tanssija. Vaikkei Aija käy lavoilla enää viikoittain, hän on huomannut, että nuoremmatkin sukupolvet ovat innostuneet tanssimisesta. Vanhat tanssit eivät nuoria niin kiinnostaneet, mutta kädenalitanssit ovat saaneet heidät liikkeelle. Lavoilla näkee paljon nuoria, jotka tanssivat todella hyvin. Se on hieno asia. UUTTA INTOA LAVIKSESTA Pari vuotta sitten Aija Vilokkinen innostui lavatanssijumpasta eli laviksesta. Hän kouluttautui ohjaajaksi viime keväänä ja ohjaa kansalaisopistossa kaksi lavistuntia viikossa. Toinen tunti on kaiken ikäisille, toinen senioreille. Aija kertoo, että hän voi käydä myös muualla pitämässä lavistunteja. Aijan mukaan naiset saattavat jäädä lavatansseissa seinäruusuiksi, sillä aina ei pääse tanssimaan vaikka haluaisi. Laviksessa tanssitaan yksin, joten tällaista ongelmaa ei ole. Lavis on nykyään minun juttuni. Siitä saa tanssin nautintoa ja rohkeutta. Vaikka Aija nauttii edelleen tanssimisesta, hänen suhtautumisensa siihen on nykyään hyvin erilainen kuin kymmenen vuotta sitten. Kun pääsin itseni kanssa tasapainoon, tanssin tarve väheni. Tanssia katsoo eri tavalla, kun se ei ole enää niin tarpeen kuin joskus. Tanssin syke ja intohimo elää varmasti sisimmässäni aina, koska se on auttanut minua omassa prosessissani. • Aija Vilokkinen on saanut uutta puhtia tanssinharrastukseensa laviksesta, joka on nykyään todella suosittua kaikenlaisten ihmisten keskuudessa. Lavis on lavatanssijumppaa, jossa yhdistyy hauskassa muodossa lavatanssien askeleet ja jumppa. Se on yksilölaji, jossa ei ole vaaraa astua tanssiparin varpaille ja josta saa iloisen mielen kotiin vietäväksi. Tanssia voi missä vain. SUSELin jäsenseura Tanssiseura Hurmio ry järjestää joka talvi Tampereen Keskustorilla Lumitango-tapahtuman, jossa kilpaillaan myös Lumitangon MM -tittelistä.
22 SUOMIVIIHDE LEHTI 4/2016 TAPAHTUMAKALENTERI SUSEL jäsenten ilmoittamat tapahtumat. Lyhenteet: TK tanssikurssi tai -leiri, KIL tanssikilpailu, MUU muu tilaisuus, KON konsertti, TAP tapahtuma, KOU koulutus K irje m ak su Ja am ed ia PL 57 33 71 1 TA M PE R E Tilaan SuomiViihde lehden alkaen seur. ilm. numerosta itselleni lahjaksi määräaikaistilaus 12 kk / 31 eur kestotilaus / 26 eur (sis. alv 10%, laskutusväli 12 kk) muutan tilaukseni kestotilaukseksi irtisanon tilaukseni maksetun ajan loppuun päättymään heti osoitteen muutos alkaen ___/___201__ ajaksi ___/___201__ ___/___201__ PALVELUKORTTI Päiväys ___/___201__ Entinen osoite tai lehden saaja tai lahjatilauksen maksaja Uusi osoite tai lahjatilauksen saaja Sukunimi Etunimi Lähiosoite Postinumero Postitoimipaikka Puhelin E-mail Osallistun kauden kilpailuun. Vastaukseni on: Sukunimi Etunimi Lähiosoite Postinumero Postitoimipaikka Puhelin E-mail Muu lisätieto TK / 19.11. / Argentiinalainen Tango teemakurssi / Kirkkonummi /Marianne Krause ja Raimo Launonen / www.tanssinilo.net TK / 19.11. / Lauantain toivotut: Salsa, Rumba & Cha Cha / Riihikoski / AnttiVille Heikkilä / www.sekahaku.net TK / 19.11. / Tanssikurssit Anne-Riina Hurskainen / Ylihärmä, Härmän Kuntokeskus / Fusku, Tango, Bugg, Hidas Valssi, Cha Cha / www.tanssikurssit.fi KOU / 19.-20.11. / SUSEL Ohjaajakoulutus P4 / Tampere / www.susel.fi TAP / 25.11. / WCS PreParty Tanssipuoti / Turku / www.tanssikurssit.fi KON / 25.11-16.12. / Iloinen Joulukonserttikiertue / Finlanders ja 7 Seinähullua: Jussi Lammela, Aarne Hartelin, Kari Lehtomäki, Lasse Paasikko, Timo Pelander, Pasi Ketola, Risto Purhonen, Raimo Smedberg, Seppo Korjus, Reijo Ylinen ja Arto Hyötyläinen / www.gramofoni.fi KON / 26.11-4.12. / Volare! – italialainen ilta / www.magnumlive.fi TK / 26.11. / Argentiinalainen Tango teemakurssi / Kirkkonummi /Marianne Krause ja Raimo Launonen / www.tanssinilo.net TK / 26.11. / West Coast Swing -päivä / Turku / Tuire ja Markus Mast / www. sekahaku.net TAP / 26.-27.11. / WCS risteily! / www.tanssikurssit.fi TK / 26.-27.11. / Kittilän Lapin Lattariprojektin Cha Cha 2.osa / Kittilä / Arto Petjala / www.menomono.fi KOU / 3.-4.12. / SUSEL Ohjaajien jatkokoulutus / Vantaa / www.susel.fi KOU / 3.-4.12. / Tanssiksi Taso I -ohjaajakoulutus / Nokia / www.latinobic.fi/ KON / 9.-18.12. / Kuninkaallinen Joulukonsertti 2016 / Erika Vikman, Marco Lundberg, Aki Samuli, Heidi Pakarinen, Jessica Uussaari, Jukka Hallikainen ja Teuvo Oinas / www.auraviihde.fi TAP / 10.12. / Tanssikansan pikkujoulut / Hattula Satulinna / www.tanssikurssit.fi TK / 5.-8.1. / TanssiStartti 5.-8.1.2017 / Harjavalta / Tanssin riemua aamusta iltaan loppiaisviikolla! / www.tanssikurssit.fi KOU / 21.1. / Tanssiksi Ohjaajien teemapäivä / Tampere / www.tanssiksi.fi KOU / 21.-22.1. / Susel ohjaajakoulutus P5 / Tampere / www.susel.fi TK / 21.-25.1. / Tanssiristeily Saksaan / Finnlinesin Star-luokan laiva / Joonas Kainulainen, Carlos Correa ja Antti Törmänen / www.tanssikurssit.fi KOU / 28.-29.1. / SUSEL Ohjaajien jatkokoulutus / Tampere / www.susel.fi TAPKIL / 4.2. / Lumitangon MM 2017 / Tampere Keskustori / www.hurmio.fi KOU / 25.-26.2. / SUSEL Ohjaajien jatkokoulutus / Tampere / www.susel.fi TAPTK / 9.-10.4. / Kevään Suuri Tanssiristeily / Viking Grace / www.susel.fi TK / 13.-17.4. / Pääsiäisleiri Somero / upea tanssinopettaja kattaus: Antti Törmänen, Kati & Joonas Kainulainen, Sari & Jari Aaltonen, Hanna Ojanaho, Kimmo & Marika Lasanen, Rake Salo, Hanna Tuominen, Antti-Ville Heikkilä, Kalle Jalava & Miia Elo, Ville Immonen / www.tanssikurssit.fi HUOM! Tanssikursseja ja myös muita yksittäisiä tapahtumia kannattaa käydä katsomassa aina myös suoraan suseli.fi ja tai kunkin SUSEL jäsenten ylläpitämiltä verkkosivuilta. Osoitteet löytyvät viereiseltä sivulta. Oikeudet muutoksiin pidätetään! Katso kaikki tapahtumat: http://www.susel.fi/tapahtumakalenteri.php SuomiViihde lehden voi myös tilata suoraan kotiin. Tilausmuodot ovat: kestotilaus / 26 € / vuosi (sis. alv 10%) määräaikaistilaus 12 kk / 31 € (sis. alv 10%). Maksuehto 14 pv netto, maksukehotus 7 eur. Ulkomaan postituslisä 5 eur. HUOM! Alle 18-vuotiailta ja holhouksen alaisilta vaaditaan huoltajan suostumus tilaamiseen. Kestotilaus on voimassa jatkuvasti ilman uudistamista, kunnes tilaaja irtisanoo tilauksen. Jatkuva tilaus laskutetaan 12 kuukauden välein aina kunkin laskutusjakson alussa. Tilaaja voi irtisanoa jatkuvan tilauksen ilmoittamalla siitä viimeistään uutta tilausjaksoa koskevan laskun eräpäivään mennessä. Määräaikaistilaus on voimassa 12 kk ajan, joka on samalla tilauksen laskutusjakso. Määräaikaistilaus laskutetaan määräajan alussa. Tilaaja voi milloin tahansa pidentää määräaikaisen tilauksen pituutta tai siirtyä jatkuvan tilauksen tilaajaksi ilmoittamalla siitä tilauspalveluun. Yhteyshenkilö lehden tilauksissa: Jaana Vuorenpää, GSM 050 569 1969, suomiviihde@suomiviihde.? Lehden voi tilata esim. sähköpostia laittamalla tai oheisella alla olevalla palvelukortilla. LEHDEN TILAUS www.suomiviihde.fi Ilmestyy neljä kertaa vuodessa! SUSEL ry on merkittävin valtakunnallinen seuratanssia ja tanssikulttuuria vaaliva ja kehittävä yhdistys. Toiminnan pääpaino on seuratanssiohjaajakoulutuksien kehittäminen ja järjestäminen. Seuratanssiohjaajien jatkokoulutus Hurmion sali, Tesomankatu 33, Tampere 28.-29.1.2017 Lattarit 2.1. Ilm. 30.12. mennessä. 25.-26.2.2017 Lattarit 2.2. Ilm. 31.1. mennessä. Kouluttajina Liisa Kontturi-Paasikko ja Jyrki Keisala tanssi on jokamiehenoikeus Latinobic on nyt Tanssiksi! Katso lisätiedot ja tulevat koulutukset tanssiksi.fi susel.fi Katso lisätiedot susel.fi 1996-20 16 Suomen Seuratanssiliitto SUSEL ry AMMATTILAISILLE YLI 25 VUODEN KOKEMUKSELLA! BLUESCASE KULJETUSKOTELOT www.bluescase.com Lisätietoja: Puh. & Fax. (02) 842 4285 GSM 050 569 7495 jussi.zenger@bluescase.com w w w . t a n s s i v a e n k e l i . f i Lisätiedot 04 9 5 2 3 3 4 1 / i n f o @ t a n s s i v a e n k e l i . f i • Asiantuntevaa ja asiakaslähtöistä palvelua • Varastossa tuhansia kenkiä ja satoja malleja, paljon kokoja! • Myös kenkien yksilöllinen teetätys kohtuu hintaan! • Uudistettu verkkokauppa, nopea toimitus! • Oma maahantuonti, kymmeniä toimittajia! K i e r rä m m e myö s e r i t a n s s i p a i ko l l a t a i t a p a ht u m i s s a my y m ä s s ä . Kat s o my y nt i p a i k at ve rk ko s i v u s to l t a m m e !
23 WWW.SUOMIVIIHDE.FI SUOMEN SEURATANSSILIITTO SUSEL RY:N JÄSENTANSSISEURAT LÄÄNEITTÄIN WWW.SUSEL.FI • Alemana Dance Center, Pori, Tre, Jkylä; alkaen -5 % • Hieronta Golden Auxilium ky, Hieroja ja jäsenkorjaaja Antti Mäkinen, Kouvola; -10% kaikista hoidoista • Intersport, Joensuu; -10% normaalihintaisista tuotteista. • Joensuun Erä-Urheilu Oy, Joensuu; -10% normaalihintaisista tuotteista. • Joen Kultakeidas, Joensuu; -10% normaalihintaisista tuotteista. • Kelloliike Ilmankangas ky, Joensuu; kaikista normaalihintaisista tuotteista 20% • Roset Ideat; -10 % norm.hinnoista • Suomen Media & Action; -10% tanssikursseista ja -leireistä • Suutari Kake, Lappeenranta; -10 % norm.hinnoista Edut voimassa toistaiseksi ellei toisin ilmoiteta! • Esakallio, Somero • Haikan lava, Pirkkala • Höyryveturipuisto, Haapamäki • Kalliojärven Viihdekeskus, Isokyrö • Kapakanmäki, Tuulos • Kerhola, Nokia • Kisaranta, Kangasala • Krouvin lava, Hartola • Kulttuuritalo, Helsinki • Kylpylähotelli Rauhalahti, Kuopio • Liperin lava, Liperi • Littoisten lava, Kaarina • Lusan halli, Kurikka • Kartano Kievari, Hietama • Merikievari, Merikarvia • Mäntsälän Suurlava • Mäntyrinne, Savonlinna • Orimattilan Kehräämö • Pesäkallio, Lahti • Pistohiekan Lava, Puumala • Pukkilansaari, Isokyrö • Riutanharju, Riihimäki • Savion lava, Laukaa • Sivakan lava, Kaavi • Suukosken keidas, Tervola • Syvälahden lava, Kangasniemi • Tulenliekki, Leppävirta • Tähtiranta, Keminmaa • Tanhuhovi, Lohja • T-talo, Turku • Tanssija huvikeskus Satulinna, Hattula • Tähtiranta, Keminmaa • Vesivehmaan Jenkkapirtti, Asikkala • Viihdekeskus Hojo hojo, Tuusniemi • Viihteen Valtatie 2, Harjavalta Etelä-Suomen lääni HELSINKI, Rock’n’Roll Dance Club Comets ry, www.comets.fi HYVINKÄÄ, Tanssiseura Hyvinkään Hymyhuulet ry, www.hymyhuulet.fi KELLOKOSKI, Keravan Tanssinharrastajat Taitokolmio ry, www.taitokolmio.net KIRKKONUMMI, Tanssin Ilo ry, www.tanssinilo.net KOUVOLA, Lavatanssiseura Tanssikas ry, www. tanssikas.net LAHTI, Lahden Lavarientäjät LAVARIT ry, www.lavarit.com LAPPEENRANTA, Saimaan Seuratanssijat SaiSet ry, www. saiset.net LOHJA, Lavatanssiseura Chasee ry, www.tanssifestivaalit.fi LOHJA, Tanssiliikuntaseura Lohjan Lavatanssijat LoLa ry, http://lohjanlavatanssijatlola. nettisivu.org VANTAA, Tanssin Taitajat ry, www.tanssintaitajat.fi Itä-Suomen lääni JOENSUU, Tanssiseura PoKaTa, www.pokata.fi JUANKOSKI, Koillis-Savon Tanssijat ry, www.koillissavontanssijat.nettisivu.org KUOPIO,Tanssiseura J & V ry, www.tanssiseurajetv.fi LIPERI, Liperin Lavatanssijat LiLat ry, www.lilat.com MIKKELI, Mikkelin Tanssihullut ry, www.tanssihullut.net NURMES, Tanssikerho Täysikuu ry, www.tanssikerhotaysikuu.com VARKAUS, Dancing Foxes ry, www.dancingfoxes.net VARPAISJÄRVI, Jumis-Palosten ns ry/Viäntymättömät, www.viantymattomat.arkku.net Lapin lääni INARI, Tanssiseura Heinäkengät ry, www.heinakengat.palvelee.fi KEMI, Meri-Lapin Seuratanssijat SwengiJengi ry, www.swengijengi.net KEMIJÄRVI, Kemijärven Seuratanssijat ry, www. kemijarvi.fi/seuratanssijat KITTILÄ, Tanssiseura Menomono ry, www.menomono.fi, ROVANIEMI, Saarenkylän Nuorisoseura ry/NASTAT, www. nastat.net SODANKYLÄ, Sodankylän Seuratanssijat ry, www.seuratanssijat.com Länsi-Suomen lääni HARJAVALTA, Lavatanssiseura TanssiTossut ry, www.sataviestinta.fi/tanssitossut HUMPPILA, Humppilan Lavatanssiseura HaLata ry, www.halata.info JÄMSÄ, Himos Tanssijat ry, www.himostanssijat.fi JÄMSÄ, Tahtoo Tanssia ry,www.tahtootanssia.fi JYVÄSKYLÄ, Keski-Suomen Tanssin Ystävät KESTÄVÄT ry, www. kestavat.fi JYVÄSKYLÄ, Tanssin Taikaa ry, www. tanssittaa.fi KAUHAJOKI, Tanssiurheiluseura Casino ry, www.tanssiurheiluseuracasino.fi KAUHAVA, Tanssiseura TanssiAskeleet ry, www.tanssiaskeleet.fi • Alemana Dance Center www.alemana.fi Pori • Auraviihde Oy www.auraviihde.fi Turku • Kylpylähotelli Levitunturi www.hotellilevitunturi.fi Sirkka • Mainostoimisto 2t www.2t.fi Turku • Magnumlive Oy www.magnumlive.fi Vantaa • OAMK / Tanssinopettajan koulutusohjelma www.oamk.fi/tanssi Oulu • Piruetti Oy www.piruetti.fi Tampere • Suomen Media & Action www.tanssikurssit.fi Piikkiö • Tanssistudio Centro www.tanssistudiocentro.fi Turku • Tanssikoulu EdBH www.edbh.fi Helsinki • Tanssikoulu Eija Puranen www.tanssikoulueijapuranen.fi Ikaalinen • Team Simisami Oy www.simisami.com Oulu Yh te is ty öj äs en et Jä se ne tu pa ik at HUOM! SUSELin jäsenten muuttuneet tiedot/lisäykset tulee ilmoittaa aina sihteeri@susel.fi osoitteeseen, josta ne sitten lähetetään keskitetysti tiedoksi lehden toimitukselle. KAUHAVA, Tanssiseura Vaihtoaskel ry, www.vaihtoaskel.fi KOKKOLA, Kokkolan Tanssiklubi ry, www.kokkolantanssiklubi.fi PARKANO, Parkanon Urheilijat ry, www.parkanonurhelijat.fi/tanssi PORI, Tanssitaivas ry, www.tanssitaivas.net RAISIO, Lavahirmut ry, www.lavahirmut.fi SALO, Salon Seuratanssi Klubi ry, www.salonseuratanssiklubi.com SEINÄJOKI, Botafogo ry, www.botafogo.fi SEINÄJOKI, Fuskaajat ry, www.fuskaajat.fi SOMERO, Lavatanssiseura Monokas ry, www.monokas.fi TAMPERE, Pirkanmaan pyörätuolitanssijat ry, www.pirpy.fi/ TAMPERE, Tanssiseura Hurmio ry, www.hurmio.fi TURKU, Tanssiseura Sekahaku, www.sekahaku.net TURKU, Tanssiurheiluseura Bolero ry/ Flying Steps, www.flyingsteps.fi TURKU, Turku Swing Society ry, www.turkuswingsociety.com VAASA, Tanssiurheiluseura Rolling ry, www.rolling.fi VAASA, Vaasan Viuhka ry, www.vaasanviuhka.fi ÄHTÄRI, Tanssiliikuntaseura Mesikämmenet ry, www. mesikammenet.webs.com Oulun lääni KAJAANI,Tanssiurheiluseura Kajaanin Casamba ry, www. casamba.fi RAAHE, Raahen Tanssiklubi ry, www.raahentanssiklubi.com OULU, Tanssiseura Iso O ry, www.iso-o.com RUOTSI GÖTEBORG, Saanko Luvan Seuratanssijat ry, www.saankoluvan.se LEIF LINDEMAN www.leifl indeman.com www.sonymusic.fi Upean tulkitsijan, uusi upea albumi Ei rakkautta suurempaa kaupoissa 25.11.2016 Hanki omaksi tai anna lahjaksi
L I P U N M Y Y N T I : www.menolippu.fi, www.ticketmaster.fi, www.lippu.fi ja R-Kioskit E A S T W A Y L I V E Y L P E Ä N Ä E S I T T Ä Ä : VIP & HIS POWER BAND J U H L A K I E R T U E 1 9 6 6 50 v. 2 1 6 HARTWALL ARENALLA TÄHTIVIERAINA MIKAEL GABRIEL, ELASTINEN, IRINA BJÖRKLUND ... & HIS POWER BAND J U H L A K I E R T U E 1 9 6 6 50 v. 2016 La 4.3.2017 HELSINKI, Kulttuuritalo Liput kuluineen alk. 59,50 €. Ke 1.2.2017 HELSINKI, Kulttuuritalo Liput kuluineen alk. 59,50 €.
1 WWW.SUOMIVIIHDE.FI SUOMIVIIHDE LEHTI 4/2016 Ohjelmamuutokset mahdollisia! TALVI 2016-2017 VIIHDELIITE ESIINTYJÄT TALVI 2016-2017 www.kartanokievari.fi Saarijärventie 434, Äänekoski • puh. 0207 436450 La 19.11. Markku Aro & Diesel Pe 25.11. Stand Up PIKKUJOULUT Mikko Vaismaa ja Helena Pöllänen La 26.11. Marko Maunuksela ja Ari Lavu & Wire Pe 2.12. Stand Up PIKKUJOULUT Tomi Haustola ja Antti Syrjä La 3.12. Teemu Roivainen & Hovinarrit ja Neliveto La 10.12. Tulipunaruusut La 17.12. Saija Tuupanen & eXmiehet La 31.12. Anita Hirvonen & LaStrada La 7.1. Heidi Pakarinen yht. La 14.1. Aki Samuli ja Onnentähti La 21.1. Helminauha ja Juhamatti La 28.1. Pekkaniskan Pojat La 4.2. Kari Piironen & Caminito ja Kaija Pohjola & Tuliset La 11.2. Ippe Mansikka ja Kalle Jussila & Ari Nylundin orkesteri Tanssit klo 20.00 01.30 Tanssi-iltoina liput 16 € Alakerrassa KARAOKE Ennakkovarauksesta jouluruoka 25€/hlö Pikkujoulut ennakkovarauksesta 35 €/hlö Perjantain Karaoketanssit! Pe klo 19-23 * ei tapahtumien aikaan Vapaa pääsy 2016 loppuun, sen jälkeen 4 € HUOM! Tanssi-iltoina 4 € alennus alle 25 vuotiaille Majoituspaketit alk . 55 €/hlö Sis. majoituksen, tanssilipun ja aamiaisen Rauhalahdessa tapahtuu aina! 030 608 30 rauhalahti.fi Lanka. 0,032 e/min.+0,0835 e/puhelu, matkap. 0,192 e/min sis. alv 24 %. Loppuvuoden ohjelmistoa 19.11. Mikko Mäkeläinen, 23.11. Sinitaivas, 26.11. Arja Koriseva, 30.11. Aki Samuli, 3.12. Heidi Pakarinen, 5.12. Charles Plogman, 7.12. Anneli Mattila, 10.12. Lasse Hoikka & Souvarit, 14.12. Saija Tuupanen, 16.12. Teemu Roivainen, 31.12. Erika Vikman. Katso: rauhalahti.fi 18.11. 19.11. 24.11. 25.11. 1.12. 3.12. 8.12. 9.12. 15.12. Jorma Kääriäinen & Yhden tähden orkesteri Mira Luoti Sinitaivas Kake Randelin & Company Eija Kantola & Omega Jonne Aaron Marion & Raider ja Passion Yölintu Neljänsuora NÄE SUOMEN HUIPPUARTISTIT PEURUNKA AREENALLA KOE TANSSITAIVAAN TÄHDET TAI KLUBIMAINEN KEIKKATUNNELMA VILLIPEURSSA 26.11. 2.12. 6.12. 9.12. 10.12. Popeda Apulanta Raskasta joulua -kiertue Sami Hedberg Show Kokovartalomies 4 Tuure Kilpeläinen & Kaihon Karavaani TALVIOHJELMISTO 2016-2017 Katso lisätietoja: www.teeriharju.fi Salontie 962, Somero • (02) 748 3606 Pe tanssit 20:00-01:30 Ke päivätanssit klo 13:00-16:30 Pe 18.11. Kyösti Mäkimattila & Varjokuva, Kaiho Pe 25.11. Helminauha, In The Mood Pe 02.12. Taikakuu, Norolan Pojat Pe 09.12. Sinitaivas, Fernanda Pe 16.12. Hurma, Seireenit Su 25.12. FBI Beat, Ippe Mansikka Pe 30.12. Janne Tulkki & Tulinen Sydän, Teijo Suomi Orch Pe 06.01 Tulipunaruusut, Kaiho Pe 13.01. Heikki Koskelo & Taivaankaari Nina Åkerman yht. Pe 20.01 Markku Aro & Diesel, Terhi Matikainen yht. Pe 27.01. Neljänsuora, J.Eskelinen ja Onnenkulkurit Pe 03.02. Maria Tyyster yht, Kalle Jussila yht. Pe 10.02. Lasse Hoikka & Souvarit Pe 17.02. Pekkaniskan Pojat, Fernanda Pe 24.02. Leif Lindeman & Avec, Henkka ja Kulkurit PE 18.11. Juha Tapio LA 19.11. Marita Taavitsainen & Koivu + Jope Ruonansuu PikkujouluShow (Ravintola Paalupaikka) PE 2.12. Ole Paras 2016 laulukisan finaali: Onnentähti ja Jetro Rostedt LA 3.12. Jani Jalkanen ja Hänen Orkesterinsa LA 10.12. Teemu Harjukari & Taivaanrannan maalarit LA 17.12. Tulipunaruusut MA 26.12. Tapanintanssit Kari Vepsä & Onnenmaa LA 31.12. Tangoprinssi 2016 Markku Uhlbäck Sanna Liimatainen & Calibra LA 7.1. Tangokuningatar 2016 Erika Wikman LA 14.1. Amadeus Lundberg & Roulette LA 21.1. Finlanders LA 28.1. Heidi Pakarinen & Karavaani LA 4.2. Jonna Ortju & Lumottaret LA 11.2. Tangokuningas 2016 Marco Lundberg TANSSIT LAUANTAISIN Paalupaikka Areena: Tallikankaankatu 3, Pieksämäki C-VIIHDE Oikeudet muutoksiin pidätetään.
2 VIIHDELIITE 4/2016 TÄTÄ SUOMI TANSSII -LISTA ISKELMÄMUSIIKIN ASIALLA Tätä Suomi Tanssiilistaa on ylläpidetty tasan kolmekymmentä vuotta. Sen syntymä osui hyvään saumaan juuri silloin kun suomalainen tanssija iskelmämusiikki eli vahvaa uutta nousukauttaan. TEKSTI: JUHA LAHTI / KUVA: PAULA HUVINEN TALVEN -TANSSIT Oikeudet muutoksiin pidätetään! TALVEN 1. tanssit Kärsämäen Kataja, Kärsämäki la 21.1.2017 Esiintyjinä: Susanna Heikki & Voimaorkesteri Tanssiaika: 21:00--01:00 Liput: 15 eur Käyntiosoite: Rihmolantie 4, Kärsämäki Tanssikurssi: klo 20:00-21:00 Wanha Tango alkeet Opettajina: Vesa Witick ja Pirkko Tuukkanen Kokkolan Tanssiklubi ry Tanssikenkämyynti: Willa Dance Tanssimekkomyynti: Wannabe www.karsamaenkataja.fi Lisätietoja: suomiviihde@suomiviihde.fi Tervetuloa TALVEN SuomiViihde-teematansseihin, joita järjestetään kolmet 4/2016 numeron julkaisuaikana. Tanssikurssi sisältyy illan pääsylipun hintaan. Paikalla tanssikenkä ja -mekkomyyjät mahdollisuuksien mukaan. Iltojen aikana on myös arvontaa! KAIKILLE LEHDEN LUKIJOILLE JA YHTEISTYÖKUMPPANEILLE KUTSU TALVEN 2.tanssit Tulenliekki, Leppävirta pe 17.02.2017 Esiintyjinä: Hurma Tanssiaika: 21:00--01:00 Liput: 15 eur Käyntiosoite: Jylhäntie 30, Leppävirta Tanssikurssi: klo 20:00-21:00 Hidas Valssi alkeet Opettajina: Keijo ja Helena Nikkonen Dancing Foxes ry Tanssikenkämyynti: Willa Dance Tanssimekkomyynti: Wannabe www.tulenliekki.fi TALVEN 3.tanssit Hotelli Hiittenharju, Harjavalta ti 21.02.2017 Esiintyjinä: Tanssiorkesteri Ippe Mansikka Tanssiaika: 20:30--01:30 Liput: 16 eur Käyntiosoite: Hiittenharjuntie 1, Harjavalta Tanssikurssi: klo 19:30-20:30 Fusku alkeet Opettajina: Elisa Ahonen Tanssitossut ry Tanssikenkämyynti: Alemana Tanssimekkomyynti: Wannabe www.hotellihiittenharju.fi T opi Sorsakoski & Agents oli se ilmiö, joka nosti juuri tuona aikana iskelmämusiikin ja tanssilavojen suosion aivan uuteen kukoistukseensa. Samalla se toi mukanaan tarpeen djpalveluille niin ravintoloissa kuin tanssipaikoillakin. Diskoista tämä toiminta laajeni siis iskelmäpuolelle. Kun vielä tiskijukkien oma lehti ja tv:n Suomi Soikoonohjelma osuivat samaan aikaan, niin kaikki tukivat tämä lista mukaan lukien toisiaan. Listaa ylläpidetään ja päivitetään sen palautteen perusteella, joka saadaan niiltä tiskijukilta, jotka soittavat tanssija iskelmämusiikkia. He antavat palautteensa musiikista sen perusteella, mikä parhaiten sopii tanssittavuutensa perusteella tanssipaikoilla ja tanssiravintoloissa esitettäväksi, listaa ylläpitävä Pentti Teräväinen kertoo. MERKITTÄVÄ MITTARI Tätä Suomi Tanssiilista on ollut koko olemassaolonsa ajan merkittävässä asemassa varsinkin artisteille. Listasijoitukset antavat hyvin tuntumaa siihen, miten musiikin tekemisessä on onnistuttu. Sanoisin, että kymmenet artistit ovat lyöneet itsensä läpi juuri tämän listan kautta. Se on myös monille pienkustantamoille erinomainen paikka päästä esiin ja omalla tavallaan ” Listaa ylläpidetään ja päivitetään sen palautteen perusteella, joka saadaan niiltä tiskijukilta, jotka soittavat tanssija iskelmämusiikkia.” testata tuotteitaan kentällä. Tätä Suomi Tanssiilista on nimenomaan tanssittavan musiikin puolestapuhuja, Teräväinen mainitsee. Radiotyöskentely vie Pentti Teräväisen ajasta leijonanosan, mutta yksi idea listaan liittyen hänellä on muhinut mielessä jo pitkään. Mies on suunnitellut tekevänsä listaa käsittelevän kirjan, josta löytyisi koko sen listahistoria vuosien ajalta. Se olisi samalla myös erinomainen lähde ammattilaisille, jotka voisivat sieltä katsoa, millaiset kappaleet ja musiikkityyli on milloinkin ollut suosiossa. • ” Sanoisin, että kymmenet artistit ovat lyöneet itsensä läpi juuri tämän listan kautta. Se on myös monille pienkustantamoille erinomainen paikka päästä esiin ja omalla tavallaan testata tuotteitaan kentällä. Tätä Suomi Tanssiilista on nimenomaan tanssittavan musiikin puolestapuhuja.”
3 WWW.SUOMIVIIHDE.FI www.karsamaenkataja.fi Talviohjelmisto 2016-17 Savuton kahvio, B-oikeudet, olutpubi, WC, vartioitu narikka 1 euro La 31.12. Heikki Koskelo & Taivaankaari La 07.01. Ässät La 14.01. Tulipunaruusut La 21.01. SUOMIVIIHDE-TANSSIT Susanna Heikki & Voimaorkesteri Tanssikurssi Fusku alkeet klo 20-21 La 28.01. Eija Kantola & Omega La 04.02. Myrskytuuli La 11.02. Marko Maunuksela & Talisman La 18.02. Teemu Roivainen & Hovinarrit La 25.02. T.T. Purontaka & Tähtitaivas KÄRSÄMÄEn Kataja Rihmolantie 4, 86710 Kärsämäki • Info 040 586 6092 Tanssit lauantaisin klo 21-02 Vanhatie 12, 91800 TYRNÄVÄ • Info 040 539 8491 Jo 32 vuotta naistentansseja! TYRNÄVÄN SEUROJENTALO TALVEN TANSSIKAUSI 2016-2017! Katso lisätietoja: www.tanssi.net/fi/p/5M.html.fi Tanssit 20:30 tasan 01:00 La 19.11. Heikki Koskelo & Taivaankaari La 26.11. Rainer Bollström & Graniitti La 03.12. Sinitaivas La 10.12. Ippe Mansikan orkesteri La 17.12. Jarkko Honkanen & Taiga Su 25.12. Hannu Hautaniemi yht. La 31.12. Teuvo Oinas & Kiintotähti La 07.01. Kari Piironen & Caminito La 14.01. Leif Lindeman & Avec La 21.01. Eija Kantola & Omega La 28.01. Erika Vikman & Tuomas Kaikkonen & Onnenkerjäläiset La 04.02. Tulipunaruusut La 11.02. Helminauha La 18.02. Heidi Pakarinen & Karavaani La 25.02. Heikki Koskelo & Taivaankaari AURAN NUORTENTALONSÄÄTIÖ NUORUUDEN INNOLLA JA IDEOILLA On paljon viime aikoina rummutettu sitä, että nuoret ovat löytämässä entistä paremmin tiensä myös perinteisiin lavatansseihin. Näin asia onkin ja sitä pönkittää hienosti se tosiasia, että nuoret ovat löytäneet paikkansa myös huvien järjestämisen vastuutehtävistä. TEKSTI: JUHA LAHTI / KUVAT: MARKO SAARINEN A uran Nuortentalon perinteisiä tansseja pyörittää Auran Nuortentalosäätiö. Sen hallituksen puheenjohtajana toimii Ville Mäkelä. Hän on 25-vuotias. Ja itse asiassa koko hallituksen iäkkäinkin jäsen varajäsenet mukaan lukien on 47-vuotias. On hienoa huomata, että olemme saaneet näyttää kykymme tarjota myös nuorille tanssikulttuuria ja tuomaan esiin sen, mitä lavatanssi tänä päivänä on. Se on varsin monipuolista toimintaa. Ja kun olemme nuorina ihmisinä ryhtyneet vastuunkantajiksi huvien järjestämisessä, niin se voi tuoda hyvää esimerkkiä ja intoa myös tansseissa kävijöille, Mäkelä sanoo. Ville Mäkelä on ollut hallituksessa mukana neljä vuotta. Sinä aikana hallituksen ja puheenjohtajan päätöksillä on muun muassa saatu käyttöön tanssipassi, joka antaa joka 11. tanssilipun ilmaiseksi. Lisäksi käytössä on ”iloinen tunti”, jonka aikana lipun hinnasta saa kahden euron alennuksen. ”Iloinen tunti” on tanssien ensimmäinen tunti. Se tuo hyvin ihmisiä jo tanssien alkaessa paikalle, jolloin tunnelma saadaan ylös heti alussa. TALKOOTYÖ AVAINASEMASSA Ville Mäkelällä on suuri vastuu tanssikauden onnistumisesta. Hän suunnittelee koko kauden ohjelman. Tarjontaa pitää olla niin nuorille kuin vanhemmillekin tanssijoille. Kahden esiintyjän taktiikalla sen saa onnistumaan. Jotkut orkesterit esiintyvät vain 2x45 minuuttia. Silloin otamme tarvittaessa kolmannen orkesterin mukaan. Ihmiset tulevat kuitenkin tanssimaan elävän musiikin tahdissa, ja sitä pitää heille tarjota. Ainakin Auran Nuortalosäätiön hallituksessa kaikki sen jäsenet ovat aloittaneet erilaisissa tanssi-iltojen talkootehtävissä. Sen kautta on sitten edetty päättäviin tehtäviin. Meillä on viisi ryhmää, jotka hoitavat vuorollaan tanssi-illat. Talkoovoimin kaikki tehdään. Tanssien järjestäminen on siis nimenomaan samanhen” On hienoa huomata, että olemme saaneet näyttää kykymme tarjota myös nuorille tanssikulttuuria ja tuomaan esiin sen, mitä lavatanssi tänä päivänä on. Se on varsin monipuolista toimintaa.” ” Jotkut orkesterit esiintyvät vain 2x45 minuuttia. Silloin otamme tarvittaessa kolmannen orkesterin mukaan. Ihmiset tulevat kuitenkin tanssimaan elävän musiikin tahdissa, ja sitä pitää heille tarjota.” kisten ihmisten yhdessä tekemisen meininkiä. Mäkelä kertoo sen olevan itselleen rakas harrastus. Autonkuljettajana työpäivät ovat aika yksinäisiä. Tästä saan itselleni sosiaalista elämää. Ja kun vielä huomaa että nuoruus hallituksessa on piristänyt ainakin täällä kulttuuria entisestään, niin se myös motivoi hyvin. • Auran Nuortentalosäätiön nuori hallitus: vas. Heidi Koivisto, Antti Juhala, Ville Mäkelä, Taneli Leppänen ja Janne Heikola.
4 VIIHDELIITE 4/2016 tulisuudelma.fi facebook.com/tulisuudelma Original Sokos Hotel Vantaa Tulisuudelma, Hertaksentie 2, Tikkurila Vantaa Osta liput ennakkoon PE 18.11. VIRVE ROSTI PE 25.11. OSMO’S COSMOS PE 02.12. JEAN S. MA 05.12. ROOPE SALMINEN & KOIRAT PE 09.12. LAURA VOUTILAINEN PE 16.12. CHISU PE 30.12. OLAVI UUSIVIRTA TO 05.01. MÄKKI PE 13.01. MOVETRON PE 20.01. TUURE KILPELÄINEN & KAIHON KARAVAANI PE 27.01. RÄHINÄ SPECIAL SPEKTI -UNIIKKI BRÄDI PE 03.02. LAURI TÄHKÄ PE 10.02. RECKLESS LOVE PE 17.02. MICHAEL MONROE PE 24.02. HAPPORADIO • INFO 0400 867 976 • • Aspinniituntie 80, Nurmijärvi • Käy tykkäämässä Facebook -sivustollamme Poimintoja 2016-17 talviohjelmistosta w w w . r u u s u l i n n a . n e t • Tanssit pe, la klo 20-01, su klo 17-22 su tanssikurssi=TK klo 15.45-16.45 • Liput Pe 15 €, La 16 € ja Su 14 € sekä narikka 1€ Pe 18.11. Sinitaivas La 19.11. Ippe Mansikka J.Eskelinen Su 20.11. Teuvo Oinas + TK La 26.11. Mikko Mäkeläinen La 03.12. Hurma Pe 09.12 Saija Tuupanen La 10.12. Jaska Mäkynen Heli Pakarinen AUTOARVONTA! La 12.11. Saija Tuupanen Pe-La 16.-17.12. Perinteinen PNP -ilta. Luvassa yllätyksiä! Ma 26.12. Teemu Roivainen La 31.12. Hurma Pe 06.01. Aki Samuli La 07.01. Marco Lundberg AUTOARVONTA! Pe 03.02. Heikki Koskelo La 04.02. Pekkaniskan Pojat AUTOARVONTA! Pe 10.02. Finlanders Ruusulinnan Erikoisilta! Pe 27.1.17 klo 20-02 Showtime 23, liput 23€ LAURI TÄHKÄ www.ticketmaster.fi Arvomme joka kuukausi yhdelle onnekkaalle Toyota Yaris Hybridhenkilöauton käyttöön kuukaudeksi! Ohjelmamuutokset mahdollisia. Katso koko ohjelmisto sivuiltamme. Tanssit klo 20 01 • INFO (02) 486 9092, 040 514 2468 Ohjelmamuutokset mahdollisia. la 19.11. Sinitaivas, In The Mood la 26.11. Myrskytuuli Tommi Soidinmäki & Energia la 03.12. Tarja Lunnas & Rosso, Kaiho la 10.12. Johanna Pakonen & Midinetti Onnentähti la 17.12. Marco Lundberg ja Erika Vikman yht. ma 26.12. Neljänsuora, Maija Tenkanen & Kulkukoirat Aki Mäki & 10tanssi Band la 31.12. Markku Aro & Diesel J.Eskelinen ja Onnenkulkurit la 04.01. Hurma, Helmenkalastajat www.aurannuortentalo.fi AURAN NUORTENTALO Kirkkotie 254, 21370 Aura kk Käy tykkäämässä myös facebook -sivustolla la 14.01. Janne Tulkki & Tulinen Sydän, Pekka Rinne & Kuunsilta la 21.01. Marko Maunuksela & Talisman, In The Mood la 28.01. Tomi Markkola & Fernet, Patajätkät la 04.02. Mikael Konttinen & Nelinpeli, LäpiValaisu la 11.02. Leif Lindeman & Avec, Veikko Niemisen orkesteri la 18.02. Finlanders, Kaiho Tanssikurssit klo 19-20 LIPPUJEN HINNAT: Tanssikurssi & -lippu: 16 eur Iloinen tunti 19.45-21.00: 14 eur Klo 21-23.30: 16 eur Leppävirralla, valtatie 23:n varrella puh. 044 980 5400 / myynti@tulenliekki.fi Jylhäntie 30, Leppävirta Marraskuu Pe 25.11. Antti Ahopelto & Etiketti Joulukuu Pe 09.12. Tulipunaruusut Pe 30.12. Tangokuninkaalliset 2016 Marco Lundberg ja Erika Vikman Tammi-maaliskuu Pe 20.01. Pekkaniskan Pojat Pe 03.02. Helminauha Pe 17.02. SuomiViihde-tanssit: Hurma Tanssikurssi Hidas Valssi klo 19.30-20.30 Pe 03.03. Myrskytuuli Pe 17.03. Sinitaivas TALVIOHJELMISTO 2016-17 w w w . t u l e n l i e k k i . f i Järjestäjä pidättää oikeuden muutoksiin. Avoinna tanssi-iltoina klo 20.30-01.00 Liput 15 eur VARAA NYT HETI PIKKUJOULUSI! Paketit alkaen 43 €/hlö. Käy tykkäämässä facebook -sivustolla www.puistokulma.fi Talviohjelmisto 2016-2017 Tanssit sunnuntaisin klo 16-21. Talkootie 4, Vantaa Puhelinnumero 010 420 2620 Liput 14 eur (sis. narikkamaksun) KULKUYHTEYDET: * Lähijunalla Hiekkaharjun asemalle Su 20.11. Pekkaniskan Pojat Su 27.11. Tanssiorkesteri Ippe Mansikka Su 04.12. J. Eskelinen & Onnenkulkurit Su 11.12. Kalle Jussila yht. Su 18.12. Helminauha Ma 26.12. Köpi Koski & Projekti Pe 06.01. Tanssiorkesteri Ippe Mansikka Su 08.01. Onnentähti Tiistain tanssit klo 13-16 Liput 10 € alk. 59 € / hlö 2, 3 tai 4 hh alk. 95 € / hlö 1 hh Tanssipaketti Latosaareen! Puistotie 2, 62100 Lapua 06 -433 7300 varaukset@lapuahovi.fi www.lapuahovi.fi Sis. majoitus, aamupala ja tanssilippu Meillä on sinua vastassa aina ihminen myös yöllä! Vastaanottomme palvelee 24h / vrk Urheilutalo Kisakaari (Matti Pilvenheimo, 045 2764230) Karsikkoniementie 3, Pellosniemi, Ristiina JOKA SU 17.00-21.30 Su 27.11. Eija Kantola & Omega Su 20.11. Teemu Roivainen & Hovinarrit Su 27.11. Eija Kantola & Omega Su 4.12. Tulipunaruusut Su 11.12. Pekkaniskan Pojat Su 18.12. Tanssiorkesteri Kolibri Su 26.12. Jonna Ortju & Lumottaret La 31.12. Kari Vepsä & Onnenmaa Su 8.1. Heidi Pakarinen & Karavaani Su 15.1. Tulipunaruusut Su 22.1. Leif Lindeman & Avec Su 29.1. Teuvo Oinas & Kiintotähti Su 5.2. Pekkaniskan pojat Su 12.2. Saija Tuupanen & eXmiehet Su 19.2. Ippe Mansikka Su 26.2. Hurma