6 / 1 6 • 4 . 1 2 . 2 1 6 • S u u r M a t t i SuurMatti SuurMatti LÄÄKÄRI EHTII TAATUSTI PAIKALLE ENNEN METROA. Tammikuussa Iso Omena saa oman Terveystalon. NOPEASTI HYVÄÄN HOITOON terveystalo.com KUPONKI-20% KUPONKI-20% KUPONKI-20% www.mariacare.fi www.mariacare.fi Uutuus hoito! Cryo21 on kehoa muokkaava kylmäkäsittelyhoito, joka poistaa rasvaa ja selluliittia tehokkaasti ja pysyvästi ilman kirurgiaa. Nelikkotie 2, Kauppakeskus Iso Omenaa vastapäätä. KAUNEUS & HYVINVOINTI Tiedustelut ja ajanvaraus: 0400-902240, 050-3435393 www.varaaverkossa.fi Tule, totea itse ja samalla nauti kylmähieronnasta! Esittelyhoito 125 € norm. 185 € . KAUNEUS & HYVINVOINTI hetki itsellesi... Varaa aikaa ja antaudu ihanaan hellivään hoitoon Maria Caressa. Joulukuu on kiireen, jouluvalmistelujen ja joulun odotuksen kuukausi. Kiireen keskellä löydä Joulunodotuksen ja Uuden Vuoden kunniaksi tarjoamme kaikki lahjakortit ! Olemme se ihana kauneushoitola kauppakeskus Iso Omenaa vastapäätä Nelikkotie 2. Olemme avoinna ajanvarausten mukaan. Puh. 0400-902240, 050-3435393 Varaa aikaa ja antaudu ihanaan hellivään hoitoon Maria Caressa. Farmaseuttimme ja kosmetologimme palveluksessanne! Joululahjat apteekista Matinkylän Apteekki Iso Omena Haukilahden Apteekki Haukilahden ostoskeskus Matinkylän Elä ja Asu s.2 Lääkkeiden toimituksiin on tulossa muutoksia s. 6 Lue digilehteä http://www.lehtiluukku.fi/lehti/suurmatti/_current Seuraava SuurMatti ilmestyy 29.1.2017
2 SuurMatti Eläkkeensaajan asumistukea voivat saada sekä vuokraettä omistusasunnossa asuvat pienituloiset henkilöt. Asumistuen määrään vaikuttavat asumismenot, perhesuhteet, vuositulo ja omaisuus. Asumistukea voidaan maksaa henkilölle, joka saa eläkkeensaajan asumistukeen oikeuttavaa eläkettä tai korvausta. Tällaisia eläkkeitä ja korvauksia ovat: •Kelan maksama vanhuuseläke, työkyvyttömyyseläke, leskeneläke tai takuueläke Eläkkeensaajan asumistuki M atinkylän Elä ja Asu puuttuu Espoon kaupunginjohtaja Jukka Mäkelän talousarvioesityksestä ensi vuodelle. Tälle vuodelle se oli vielä budjetoitu. Keskus on ehtinyt jo hankevaiheeseen. Sille on tontti Kalapuistossa Suomenlahdentien varrelta Suomenlahdentien varrelta. Tien toiselle puolelle nousee uusi uimahalli, jonka valmistuminen on nytkähtänyt eteenpäin. Matinkyläläinen Etelä-Espoon Eläkeläiset ry:n puheenjohtaja Antero Krekola on kiinnostuneena seurannut Elä ja Asu -keskuksen tuloa Matinkylään. Hän on pettynyt ensi vuoden budjettiesitykseen, joka näyttää pysäyttävän matinkyläläisten kauan odottaman ikäihmisille tarkoitetun hankkeen. Koko Espoon näkökulmasta tarkasteltuna Matinkylässä asuu iäkästä väkeä. Monet nykyisistä ikäihmisistä toivat 70-luvulla tänne nuoret perMatinkylän Elä ja Asu pudotettu Espoon ensi vuoden investointiohjelmasta heensä vähäisistä palveluista huolimatta. Nyt he alkavat olla iässä, jossa vanhuspalveluilla on merkitystä. Krekolan mukaan keskuksen rakentamisen siirtämistä ei voi perustella metrohankkeella, homekouluilla tai sote-uudistuksella. Hän muistuttaa, että koska veroprosentti on edelleen suurten kaupunkien alhaisin. ”Jos taas ajatuksena on rakentaa ensin Elä ja Asu Tapiolaan, näin lykätään ja hidastetaan ikäihmisille tarkoitettuja kaupungin omia palveluja vuosilla ja luodaan tilaa voimakkaasti kasvavalle hoivabisnekselle.” ”Tapiolassa pitää aloittaa alusta, kaavoituksesta alkaen. Matinkylässä on jo valmis kaava ja hankesuunnitelma. Lisäksi vastaavia palveluja on jo Tapiolassa. Matinkylä on Espoon suuraluista ainoa, josta monipuolinen kaupungin oma palvelutalo puuttuu.” Krekola sanoo, että Espoon monissa hankkeissa Matinkylä on jäänyt hännille. Esimerkiksi uimahallia on odotettu jo yli 40 vuotta. Krekolan näkemyksen mukaan kaupungin omien palvelukeskusten rakentamisen viivästyttäminen avaa tien kaupalliselle toiminnalle. ”Esim. jo nyt vain kolmasosa ikäihmisten tehostetun palveluasumisen palveluista on enää kaupungin omaa tuotantoa.” ”Vielä kymmenen vuotta sitten puhuttiin monituottajamallista, jonka mukaan kaupunki tuottaa puolet ikäihmisten palveluista, toisen puolen tuottavat kolmas sektori ja yritykset.” Krekola toivoo asiasta avointa keskustelua, koska asumistuen ja muiden tukien kautta yhteiskunta rahoittaa myös yksityistä palveluntuotantoa. ”Harvalla on sellainen eläke, että pystyy itse maksamaan 4000 – 5000 euroa kuukaudessa ympärivuorokautisesta hoidosta.” A sukasfoorumit, jotka ovat olleet yhdyssiteenä asukkaiden ja virkamiesten välillä, ovat ensi keväänä katkolla. Toivottavaa on, että toiminta saa jatkoa. Jos oikeasti halutaan asukkaat mukaan ideoimaan ja kehittämään, tekemään omasta asuinalueesta itselle rakkaan kotiseudun, tarvitaan keinoja vaikuttaa. Pitäisikö rakenteita muuttaa niin, että osa kaupungin työntekijöistä toimisi omalla alueellaan asukkaiden keskuudessa? Esimerkiksi Olarin seurakunnalla on Matinkylässä yhteisötyöntekijä, joka osallistuu asukkaiden elämään. Voisiko Espoo olla edelläkävijä ja kehittää oman mallinsa, jossa asukkaiden näkemykset tulisivat nykyistä paremmin huomioon? Nykyinen maailma, jossa tieto ja samalla myös huhut ovat saman tien kaikkien ulottuvilla, vaatii myös virnaomaisilta uudenlaisia taitoja ja herkkää korvaa kuunnella asukkaiden mielipiteitä ja ottaa heidät mukaan alusta asti. Tämä asettaa myös uudenlaisia vaatimuksia niin avoimuudelle kuin läpinäkyvyydelle. Silti suunnitelmat esitellään usein asukkaille vasta, kun niiden valmisteluun on käytetty paljon niin aikaa kuin muita resursseja. Jos tehtäisiin toisin päin: ensin kuultaisiin asukkaita, väitän, että lopputulos parempi myös resurssien näkökulmasta. Leppävaarassa järjestettiin äskettäin ”kaavakävely” pikaratikan linjauksesta Albergan Esplanadilla, jossa viranomaiset esittelivät suunnitelmaansa ja asukkaat kertoivat, mikä heidän näkemyksensä mukaan suunnitelmassa toimii ja mikä ei. Molemmin puolinen tietojen vaihto koettiin hyödylliseksi. Pirjo Toivonen Pääkirjoitus 4.12.2016 Ovatko asukaat oikeasti osa Espoon tarinaa? •työeläkelakeihin perustuva täysi työkyvyttömyyseläke, vanhuuseläke tai perhe-eläke •täyden työkyvyttömyyden perusteella jatkuvasti maksettava lakisääteinen tapaturmaeläke, liikennevahingon perusteella maksettava työkyvyttömyyseläke tai sotilasvammalain mukainen elinkorko •lakisääteiseen tapaturmavakuutukseen, liikennevahinkoon tai sotilasvammalakiin perustuva perhetai huoltoeläke •edellä kerrottuja etuuksia vastaavat ulkomailta maksettavat etuudet. Kelan nettisivujen mukaan eläkkeensaajan asumistukeen vaikuttavat monet seikat. Jos pienituloinen hakija ei ole siihen oikeutettu, hän voi hakea yleistä asumistukea. Jos samassa asunnossa asuu muita henkilöitä, jotka eivät ole oikeutettuja eläkkeensaajan asumistukeen, eläkkeensaaja hakea yleistä asumistukea. Lähde: Kela Monet Matinkylän asukkaista ovat saavuttaneet iän, jossa palvelujen tarve kasvaa. Suunnitelma Espoon ikääntyneen väetön hyvinvoinnin tukemiseksi 2016 – 2021. ”Jatketaan Elä ja Asu -keskusten rakentamista kaikkiin kaupunkikeskuksiin.” Lainaus on raportista Täyttä elämää ikääntyneenä – Låt livet pulsera som äldre
SuurMatti 3 E lä ja Asu Oy:n toimitusjohtaja Harri Kivinen kertoo, että Matinkylään suunnitellulle Elä ja Asu –seniorikeskukselle etsitään nyt myös rahoitusratkaisua, johon kaupungin lisäksi rahoittajaksi voisi tulla yksityinen taho. Kaupungin ensi vuoden investointiohjelmaan keskus ei mahtunut. Kivisen mukaan ei voida nimetä yksittäistä kohdetta, joka ajoi seniorikeskuksen ohitse. ”Kaupungilla on investointikatto.” Espoossa on nyt yksi valmis, Kauklahdessa toimiva seniorikeskus, jonka rakennuttamisesta vastasi Espoon Asunnot Oy. Leppävaaraan ensi vuoden alkupuolella valmistuttavan keskuksen rakennuttaja on Elä ja Asu Oy. Elä ja Asu Oy:n toimitusjohtaja Harri Kivinen: Matinkylän Seniorikeskukselle etsitään uusia toteutusratkaisuja – mukaan myös yksityinen taho Espoossa syttyvät tänä vuonna omaperäiset jouluvalot. Piispanaukiolle pystytetty noin kolme metriä korkea joulukuusi saa valonsa, kunhan ohikulkijat käyvät polkemassa kuntopyörää. Kuntopyörä toimii kuusen generaattorina. Hieman pitää kuntoilla, jotta kuusen saa hohtamaan jouluista valoa. Piispanaukion kuuseen valot polkemalla Polkupyörän ovat valmistaneet Metropolia Ammattikorkeakoulun opiskelijat. ”Kuntopyörään on kiinnitetty auton laturi ja akut, joten se toimii kahdella tapaa: kun pyörää polkee, akut latautuvat, ja kuusi voi pysyä valaistuna jopa tunteja polkemisen jälkeen varastoituneen energian ansiosta.” Kaupunkitekniikan keskuksessa vastaava ympäristömuotoilija Niko Riepponen muistuttaa, että polkeminen tuottaa kuuseen energiaa myös välittömästi polkemisen hetkellä Jokainen voi tehdä kuusesta kauniimman tuo oma koristeesi Jouluista tunnelmaa kuntopyörän ja joulukuusen ympäristöön tuovat myös viherylläpidon sommittelemat jouluiset istutukset. Jokainen kaupunkilainen voi somistaa kuusta itsekin. ”Tule ja tuo oma joulukoristeesi kuusen oksalle!” kannustaa Riepponen. Koristeita, joista voisi irrota pieniä muoviosia, on syytä välttää, koska ne voivat päätyä ikävästi pikkulintujen tai -oravien vatsaan. Ekokuusi pysyy paikoillaan joulun ajan. Se päättää Espoon Vihervuoden, jonka aikana kaupunkiin on saatu muun muassa Espoon ensimmäiset kaupunkiviljelylaatikot P ii rr os : Tu tt a To iv on en S uomi 100 -vuoden kunniaksi nyt on alkamassa Valovuosi, jonka Espoon kaupunkitekniikan keskus toteuttaa yhdessä Kulttuuripalvelujen kanssa. Kaupunkilaiset pääsevät kokeEspooseen luvassa useita näyttäviä kaupunkivalaistuskohteita maan valotapahtumien sarjan, jossa valaistaan espoolaisia kerrostalokoteja ja toteutetaan myös pysyviä kaupunkivalaistusprojekteja. ”Espoolaiset kerrostalot muuttuvat vuoden aikana valolinnoiksi, kun asukkaat toteuttavat taiteilija Anne Roinisen avulla oman yhteisönsä näyttävän valaistuksen”, kertoo Suomi 100vuotta Espoolla koordinoiva Saara Vanhala. Espoolaiset voivat ehdottaa pysyviä valaisukohteita. Ne voivat olla esimerkiksi asuinalueen kaunis katupuu tai kallioleikkaus. Niitä toteutetaan yhteensä reilun tusinan. Matinkylän Elä ja Asu -seniorikeskuksella on valmis tontti ja sillä on vahvistettu asemakaava. Myös hankesuunnitelma on valmiina, mutta rakennussuunnitelma puuttuu, samoin rahoitus. Kivinen muistuttaa, että vaikka keskusta nyt ei ole budjetissa, tilanne voi olla toinen, kun ensi vuoden talousaviota laaditaan. Kivinen muistuttaa, että kaupungilla on investointikatto. Hän ei lähde arvailemaan, mikä tai mitkä investointikohteet ajoivat Matinkylän seniorikeskuksen ohitse. Teksti: Pirjo Toivonen Havainnekuva: Espoon kaupunki Suurpellon Kenno on kaunis esimekki valaistusta rakennuksesta. Kuva Suurpellon Markkinointi.
4 SuurMatti ”M atinkylän keskus pitäisi saada valmiiksi. Alue ei voi kymmeniä vuosia olla yhtä rakennustyömaata.” Suur-Matinkylän asukasfoorumin nokkamies Simo Repo muistuttaa, että rakentaminen pitää kesittään nyt Tynnyripuistoon, johon on suunnitteilla uusi uimahalli, iso koulukompleksi sekä Elä ja Asu -keskus. ”Uimahalli on nytkähtänyt eteenpäin.” Revon mukaan Elä ja Asu -keskus on puolestaan jumiutunut. Kiireellisten hankkeiden listalle kuuluu myös jäähalli. Nykyinen halli on käyttökiellossa. Yhtenäinen Matinkylä Olari ”Tehdään metro pois alta. Sitten pitäisi miettiä Länsiväylän kattamista.” Revon mukaan hieno keskusta-alue on nyt moottoritienä. Olari ei käytännössä ole kuin kivenheiton päässä Matinkylän palveluista. Kuunkadulta matkan taittaa polkupyörällä muutamassa minuutissa. Silti alueet ovat erillään toisistaan, koska Länsiväylä ja Merituulentie halkaisevat kokonaisuuden kahtia. Länsiväylän kattaminen tuli esille, kun kaupunki järjesti Matinkylän tulevaisuutta ideoivan tilaisuuden, jossa asukasaktiivit yhdessä virkamiesten kanssa rakensivat Matinkylälle omaa visiota. Suur-Matinkylään palvelukeskusten verkosto Noin 35 000 asukkaan SuurMatinkylässä on useita upeita keskuksia, joita pitäisi Revon mukaan vaalia ja joiden tulevaisuudesta pitäisi kantaa huolta jo nyt. Hän ottaa esimerkiksi Haukilahden ja Henttaan. Suur-Matinkylän asukasfoorumin nokkkamies Simo Repo: Suur-Matinkylä tarvitsee lähipalvelukeskusten verkoston •Tuoreetmunkit •Makeatjasuolaiset leivonnaiset Löydymme myöstäältä Mili´sFood&Café •Rawaraakakakut •Erikoiskahvit •Joukkueruokailut Viikonloppuisin buffet 9,90 euroa www.milisfood.fi LeppävaarassaLohikeittoa •Salaattia •Pasta-annokset LEPPÄVAARAN, MATINKYLÄN JA ESPOONLAHDEN URHEILUPUISTON JÄÄHALLEISSA Tulevaisuuden suunnittelu voi olla myös omaleimaisuuden säilyttämistä, ei vain ylenpalttista lisärakentamista. ”Niittykumpu on jo oma kokonaisuutensa.” Sellainen on tulossa myös Suurpellosta. Kaupunkisuunnittelukeskuksen pitäisi varmistaa, että koko alueella olisi kattava lähipalvelukeskusten verkosto. Näin varmistettaisiin sekä koko alueen elinvoimaisuus että myös autottomien ihmisten palvelujen tarve. Kuitinmäen keskus on Revon mukaan juuri sellainen paikka, joka vaatii elävöittämistä, samoin Olarin vanha ostari. Espoon sisäinen liikenne kuntoon Simo Repo muistuttaa, että tuleva metro on runkoliikennettä, jota tarvitaan, mutta joka ei ratkaise Espoon julkisen liikenteen ongelmia. Senkin valmistumisen jälkeen matka Matinkylästä Espoon hallinnolliseen keskukseen voi kestää tunnin suuntaansa. Viiden aluekeskuksen Espoon korostetaan olevan verkostokaupunki. Revon mukaan todellisuudessa se on joukko säteitä, jotka yhdistyvät Helsingin keskustassa. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että autottoman ei ole kovin helppoa liikkua Espoossa. Tosin helppoa ei ole liikkua autollakaan. Nyt aluepysäköintikielto hankaloittaa sekä pienten yritysten toimintaa että asukkaiden liikkumista. Revon mukaan kaupungin tehtävä on varmistaa, että pieniä palveluyrityksiä olisi muuallakin kuin Isossa Omenassa, jonka vuokrat ovat monen yrittäjän ulottumattomissa. Esimerkiksi Olariin on aikoinaan tietoisesti rakennettu paljon kivijalkatiloja yritysten käyttöön. Nyt aluepysäköintikielto hankaloittaa niissä asioimista, jos aikoo pysäköidä autonsa laillisesti. Repo kertoo, että valtuustossa käsiteltiin juuri Espoon kotipalvelun pysäköintiongelmaa, jonka ratkaisemiseksi on tehty valtuustoaloite. Hänen mukaansa myös muiden kotiin palveluja tuovien pitäisi pystyä pysäköimään luvallisesti lähelle asiakasta eikä käyttää työaikaa parkkipaikan etsimiseen. ”Aluepysäköintiä tuntemattomat ulkopaikkakuntalaiset ovat varmoja sakotettavia.” Asukkaat suunnittelemaan omaa aluettaan Espoon suuralueiden nykyisten asukasfoorumien työ päättyy kunnallisvaaleihin. Suur-Matinkylän foorumia tämän valtuustokauden luotsannut Simo Repo uskoo toiminnan jatkuvan jossakin muodossa ensi syksynä. Hän toivoo, että foorumeista kehittyisi asukkaiden ja virkamiesten välisiä todellisia yhteistyöelimiä, joiden kautta asukkaat pääsevät vaikuttamaan jo hankkeiden suunnitteluun. Nykyinen käytäntö on ollut, että asukasfoorumeissa esitellään jo valmiiksi tehdyt suunnitelmat. Repo uskoo lopputuloksen parantuvan ja valmistelijoiden työn helpottuvan, kun suunnittelu aloitetaan yhdessä asukkaiden kanssa. Teksti: Pirjo Toivonen kuva: Ari Kantola Kuva: Tutta Toivonen Suuri osa olarilaisten käyttämistä palveluista on Matinkylän puolella. Vain liikenneväylät erottavat muuten yhtenäisen alueen.
SuurMatti 5 M oni tanssissa ammatin itselleen löytänyt on ottanut tanssin ensi askeleet Espoon Tanssiopistossa. ”Esimerkiksi nykyisistä opettajistamme Meri Erkkilä aloitti täällä viisivuotiaana”, kertoo rehtori Taina Huovila-Währn, itsekin johtamansa oppilaitoksen kasvatti. Vaikka Espoon Tanssiopisto juhlii tänä vuonna 35-vuotista taivaltaan, sen juuret ulottuvat vuosia kauemmaksi. Virpi Wirlander perusti omaa nimeään kantaneen balettikoulun vuonna 1970. Parikymmentä vuotta myöhemmin se siirtyi Espoon Balettiopiston kannatusyhdistykselle. Silloin oppilaita oli 400. Nyt heitä on noin 1300. Tanssiopisto osana taiteen perusopetusta Espoon Tanssiopisto noudattaa omnia.fi/espoontyovaenopisto M I T Ä H A L U A T K I N O P P I A ? Ilmoittautuminen Espoon työväenopiston kevään kursseille alkaa keskiviikkona 7.12.2016. Tervetuloa! ilmonet.fi Moni ammattitanssija on Espoon Tanssiopiston oppilas Espoon Tanssiopistossa on 16 opettajaa, säestäjä ja kausiluontoinen puvustaja. Sillä on 5 salia Piispanportissa ja toimintaa eri puolilla Espoota. Opistossa voi harrastaa lastentanssia, balettia, nykytanssia, jazztanssia, karakteritanssia, steppitanssia ja pilatesta. Baletti on edelleen opiston suosituin laji. Nyt on suosiota kasvattanut jazztanssi. Jazztanssin edistyneet oppilaat voittivat 5.11.2016 Tampereella It’s all in jazz -kilpailun 17 19-vuotiaiden sarjan (Seitsemän vastausta, kor. Carita Lähteenmäki). Jazztanssin erikoiskoulutusryhmä sai kunniakirjan sarjassa 14–16 -vuotiaat (Boogie Man, kor. Katja Korpi). Topias Aro D.O. Kuunkierros 3, 02210 Espoo Puh. 045 650 6131 Ongelmia kehossa? Kokeile osteopatiaa Osteopatiaklinikka Aurinkotuuli taiteen perusopetuksen opetussuunnitelmaa. Pääsykokeet järjestetään vain erikoiskoulutusluokille. Esimerkiksi ensi keväänä ovat baletin erikoiskoulutuksen pääsykokeet vuosina 2007 ja 2008 syntyneille. Vuosina 2005 – 2006 syntyneille järjestetään nykytanssin erikoiskoulutuksen pääsykokeet. Tanssiopiston muille tunneille pääsee ilmoittautumisjärjestyksessä. Joukkoon mahtuu taaperoista aikuisiin. Rehtorin mieltä lämmittää, että yhä useampi poika uskaltautuu mukaan. Hänen mukaansa tanssi on vielä alue, jossa näkyvät aikuisten asenteet tyttöjen ja poikien harrastuksista. Rehtori Huovila-Währn kertoo, että tanssiopisto toimii myös 11 päiväkodissa. Näin perheiden arki helpottuu, kun lapsia ei tarvitse kuljettaa iltaisin tanssitunneille. Päiväkoteihin sijoittunut toiminta voi mahdollistaa monen vähävaraisen perheen lapselle tanssiharrastuksen. ”Maksut määräytyvät lapsen päivähoitomaksuluokan mukaan.” Jos lapsesta ei makseta päivähoitomaksua, sitä ei peritä tanssitunneiltakaan. Taina Huovila-Währn muistuttaa, että myös Epoon Tanssiopiston muille tunnille voi hakea vapaaoppilaspaikkoja. Tanssiopetuksen laajentamisella päiväkoteihin on myös taloudellista ja työllistävää merkitystä. ”Meille se näkyy siinä, että olemme pystyneet vakinaistamaan useita opettajia.” Teksti: Pirjo Toivonen Kuva: Espoon Tanssiopisto kännykällä, tabletilla, tietokoneella – tai ihan perinteisesti paperisena lehtenä. Me teemme SuurMatin juuri sinua varten. SuurMatti ilmestyy vuonna 2017 29.1. 2.4. 21.5. 3.9. ja 26.11. SuurMatti – se paikallista asiaa kertova lehti SuurMatin voit lukea missä vain, milloin vain, miten vain.
6 SuurMatti SuurMatti selvitti apteekkimaksuja E duskunta käsittelee parhaillaan hallituksen esitystä lääkesäästöjen toteuttamiseksi. Sen on tarkoitus astua voimaan jo ensi vuoden alusta. Esitys täydentää vuonna 2016 toimeenpantuja säästöjä. Eräs säästökeino on vähentää lääkejätettä. Lääkkeiden toimitusväleihin esitetään muutoksia Apteekkari Pirjo-Riitta Ahokas Matinkylän Apteekista kertoo, että uudistuksen jälkeen yli 1000 euron hintaisia Kela-korvattavia lääkkeitä saa toimittaa enimmillään vain yhden kuukauden tarvetta vastaavan määrän tai pienimmän mahdollisen pakkauksen, joka riittää yli kuukauden hoitoon. Ahokkaan mukaan muutoksella halutaan vähentää lääkejätettä ja edistää lääkehoitoa. ”Lääkettä saattaa jäädä käyttämättä suuria määriä, jos on ostettu kerralla kolmen kuukauden annos ja valmiste joudutaan vaihtamaan toiseen.” Käyttämättömät pakkaukset päätyvät lääkejätteeksi, mikä lisää tarpeettomasti lääkekustannuksia. Toinen lakiin tuleva muutos koskee uuden lääke-erän ostamista. Kela-korvauksen saa vasta, kun edellinen lääkeerä on melkein lopussa. Esimerkiksi lääkkeillä, joista korvataan 65 prosenttia, joustoaika on nyt kaksi viikkoa. Muutoksen jälkeen se pitenisi kolmeen viikkoon. Apteekkari Pirjo-Riitta Ahokas Matinkylän Apteekista: Lääkkeiden toimituksiin on tulossa muutoksia Proviisori Timo Väistö kertoo, että on kolme tapaa uusia resepti: itse Omakannan kautta, suora yhteys hoitavaan lääkäriin tai apteekin kautta. Uusimisesta aiheutuvat kustannukset vaihtelevat maksuttomasta uusimisesta maksulliseen. Itse Omakannan kautta ”Asiakas voi nykyisin itse lähettää lääkärille sähköisen reseptin uusimispyynnön Omakannan kautta. Silloin reseptin uusiminen on maksutonta.” Proviisori Timo Väistö kertoo, että toimintaohjeet löytyvät sivustolta ( www.omakanta.fi). Väistö muistuttaa, että kaikkien lääkärien vastanotot eivät ota sähköisiä uudistamispyyntöjä vastaan eikä kaikkia lääkemääräyksiä voi uudistaa Omakannan kautta. Ainakin Espoon terveysasemat ottavat vastaan uusimispyyntöjä, kun ne lähetetään hoidosta vastaavaan yksikköön. Mikä reseptien uusimisessa ja toimittamisessa maksaa proviisori Timo Väistö Sellon apteekista? Pirjo-Riitta Ahokas selvittää joustoaikaa. ”Käytännössä se tarkoittaa sitä, että jos on ostanut apteekista kerralla kolmen kuukauden Kela-korvattavat lääkkeet, uuden erän saa, kun jäljellä on kolmen viikon lääkkeet.” Vastaavasti kuukauden lääke-erän joustoaika on yksi viikko ja kahden kuukauden lääkeerän jousto on kaksi viikkoa. Sama toimitusvälisääntö on tulossa myös peruskorvattaviin lääkkeisiin. Vuoden 2016 alusta voimassa ollut 50 euron omavastuu kaikista korvattavista lääkeostoista jää edelleen voimaan. Korvauksiin muutoksia Hallituksen ehdotuksessa on, että insuliinivalmisteita lukuun ottamatta diabetes-lääkkeet muuttuisivat ylemmästä alempaan erityiskorvausluokkaan. Tämä tarkoittaa, että niille tulee myös omavastuuosuus. Muutos vaikutta myös Kela-korttiin, sillä siinä oleva nykyinen korvausnumero poistuu ja tilalle tulee uusi. Kela päivittää korvausnumeron 1.1.2017 mennessä ja postittaa näille asiakkaille uuden Kela-kortin. Muita muutoksia Ahokas muistuttaa, että uudistuksessa on myös potilaan elämää helpottavia muutoksia. ”Reseptit ovat ensi vuonna voimassa kaksi vuotta nykyisen vuoden voimassaolon sijaan.” Teksti: Pirjo Toivonen Suora yhteys hoitavaan lääkäriin Julkisilla terveysasemilla tai yksityisillä lääkäriasemilla voi aina uusia reseptit ottamalla itse yhteyden suoraan lääkäriin tai välittämällä pyynnön sairaanhoitajan kautta. Väistön mukaan näin vältytään Kantajärjestelmässä olevista uusimista estävistä rajoitteista. Jos kyse on akuutista tilanteesta, kannattaa olla itse suoraan yhteydessä reseptin määrääjään eli hoitavaan lääkäriin. ”Eroja on varmastikin uusimisen hinnan osalta. Uskoisin, että yksityisellä puolella maksu uusimisesta otetaan, kun taas julkisella puolella se on maksutonta.” Apteekki uusii reseptin Apteekit välittävät myös sähköisten reseptien uusimispyynnön lääkärille. Väistö muistuttaa, että Kanta-järjestelmän reseptien uusimista estävät rajoitteet koskevat myös apteekkeja. ”Lisäksi tulee esille tietosuoja. Apteekissa itse asioimalla voi hoitaa kaikki omat asiansa. Jos asioi toisen puolesta, tarvitaan potilaan antama kirjallinen suostumus.” Väistö kertoo, että apteekit perivät uusimispyynnön lähettämisestä pienen palkkion kuten aiemmin tehtiin paperisten reseptien kohdalla. Viranomainen ei ole määritellyt hintaa tälle palveluille. Maksun tarkoituksena on lähinnä kattaa työn kustannuksia. Apteekeille maksettavat korvaukset Reseptien uusimisen lisäksi asiakas maksaa apteekille reseptikohtaisen korvauksen eli toimitusmaksun jokaisesta kerralla ostettavasta lääke-erästä. Tällä hetkellä se on 2,17euroa + arovonlisävero. Lääkevalmisteiden kohdalla arvonisäverollinen hinta on 2,39 euroa. Tämä summa lisätään jokaiseen asiakkaan ostamaan reseptiin eli toimituserään, joka voi sisältää yhden tai useampia pakkauksia reseptillä olevaa lääkettä. ”Lääkkeen vähittäismyyntihinnan laskeminen perustuu Valtioneuvoston asetukseen lääketaksasta.” Väistö kertoo, että toimitusmaksu on myös määrätty asetuksessa. Reseptilääkkeen toimituserän kokonaishinta, joka on sama kaikissa apteekeissa, sisältää siis sekä ostettujen lääkepakettien yhteishinnan että toimitusmaksun. Toimituserän kokonaishinnasta vähennetään vielä mahdolliset Kela-korvaukset Kelan ohjeiden mukaisesti. Teksti: Pirjo Toivonen Kaikista korvattavista lääkeostoista on edelleen 50 euron omavastuu. E-reseptit syrjäyttävät paperiset reseptit. Ravintola E.T. Charlie, Haukilahti to 8.12. klo 19, Antti Kruus, Sanna Franssila. Olarin kirkko: Su 11.12. klo 18 Juha Virta, Sari Rautio, Wähäpaimen, Vuokko Ahtila, harppu. Ti 20.12. klo 18 SallaMaria Viitapohja, Päivi Hakomäki, Päivi Kantola, laulu, Vuokko Ahtila, harppu. Pe 23.12. klo 20 Aatonaaton kauneimmat joululaulut, Rajaton -lauluyhtyeen tenori Hannu Lepola, säestys Jyrki Keinänen, juonto Juha Virta. Olarin kappeli: To 8.12. klo 18 perheille Inari Varimo, Päivi Hakomäki, Loviisa Koivusalo, kantele. Ti 13.12. klo 13 Jarmo Jussila, Saija Väätäinen, Sanna Franssila. Matinkappeli: Su 11.12. klo 14, Mia Wrang, David Caceres Del Castillo, Mikko Niinikoski. La 17.12. klo 15 perheille, Inari Varimo, Päivi Hakomäki, Lapsikuorot Mini ja Satakielet, sekä perhekuoro Ova et Pulli, Kasper Laitinen, urut. Ma 19.12. klo 13, Mia Wrang, Mikko Niinikoski, Kristiina Huotari, Olarin seniorilaulajat. Kauneimmat joululaulut Kauppakeskus Iso Omena, ravintolamaailma M.E.E.T :n läheisyydessä, uuden puolen aulassa. La 17.12. klo 13 ja klo 16. Su 18.12. klo 16. Ke 21.12. klo 18. Laulamassa ja laulattamassa Trisis: Jepa Lambert, Jonnu Heikkilä ja Hanna-Maria Helenius, juontaa Juha Virta. Haukilahden palvelukeskus: Pe 16.12. klo 13 Antti Luoma, Mikko Niinikoski. Kauneimmat joululaulut -messu: Olarin kirkko su 18.12. klo 10, Antti Luoma, Jarmo Jussila, Mikko Niinikoski, Nöykkiön NiceLaulajat. Olarin kirkko pe 25.12. klo 11 (Huom! aika, Salla-Maria Viitapohja, Juha Virta, Inari Varimo, Mikko Niinikoski, Candomino-ryhmä, joht. Esko Kallio. Olarin kappeli su 11.12. klo 16, perheille, Inari Varimo, Juha Virta, Sanna Franssila. Matinkappeli su 18.12. klo 12, Salla-Maria Viitapohja, Päivi Hakomäki, Maria Wilkus, sello.
SuurMatti 7 Toimitus Viestintätoimisto Luova Ratkaisu Oy Puh. 040 53 22 907 Päätoimittaja Pirjo Toivonen pirjo@luovaratkaisu.fi Ilmoitusmyynti Viestintätoimisto Luova Ratkaisu Oy marika@luovaratkaisu.fi tutta@luovaratkaisu.fi toimitus@suurmatti.fi Ilmoitusaineisto tutta@luovaratkaisu.fi Painopaikka: ESA Lehtipaino Oy S uurpelto-projekti pyysi asukkailta ja yrityksiltä ideoita, miten kehittää tulevia palvelukortteleita. Kyselyllä haluttiin saada monipuolisesti ajatuksia ja ideoita alueen tulevaisuuden palvelutuotannon mahdollisuuksista. Kyselyyn pystyi vastaamaan myös englanniksi. Vastauksista saatiin monipuolinen kuva tulevasta Suurpellosta. Niissä näkyi Opinmäen kansainvälinen koulun vaikutus. Tuloksia aiotaan hyödyntää palveluiden kehittämisessä ja yrityksille järjestettävässä työpajassa tammikuussa 2017. Osassa kyselyä pohjakartan päällä oli Suurpellon rakentamissuunnitelmat havainnekuvineen havainnollistamassa alueen kehitystä. Kyselystä kerrottiin edellisessä SuurMatissa. Suurpellon vahvuus on luonnossa Itätuulentie 1, Tapiola Torstaina 8.12.2016 klo 17–20 E S P O O N T Y Ö V Ä E N O P I S T O N VALVOJAISET Tervetuloa koko perheen voimin valmistamaan joululahjoja ja virittäytymään joulutunnelmaan. Luvassa on paljon erilaista ohjelmaa työpajoista opiskelijoiden esityksiin. Voit myös rentoutua Omnian hyvinvointipalveluiden äärellä ja tutustua työväenopiston kevään tarjontaan. Vapaa pääsy. Lämpimästi tervetuloa! Lisätiedot: omnia.fi/tyovaenopisto Taiteen perusopetuksen tunnit • Lapsi/aikuinen tanssi 1–3 v • Lastentanssi 3–7 v • Pojat 4–10 v • Alkeisbaletti 7–9 v • Klassinen baletti • Nykytanssi • Jazztanssi • Karakteritanssi • Steppitanssi Espoon Tanssiopistossa on keväällä 2017 baletin erikoiskoulutusluokan pääsykokeet (2007-2008 syntyneet) ja nykytanssin erikoiskoulutusluokan pääsykokeet (2005-2006 syntyneet). Koulujen loma-aikoina kursseja ja lasten päiväleirejä. Espoon Tanssiopisto puh. 09 455 2495 • Piispanportti 12 B • 02200 Espoo toimisto@espoontanssiopisto.fi • www.espoontanssiopisto.fi Avoin opetus • Aikuiset ja nuoret yli 14 v • Klassinen baletti, jazztanssi, steppitanssi, pilates Internetin kautta toteutettuun kyselyn sivuilla kävi 766 vierailijaa, karttapaikannuksen kävijämäärä oli 867. Kyselyyn vastasi 376 asukasta tai yritysten edustajaa. Asukkaita heistä oli lähes 80 prosenttia. Suurin osa eli 89 prosenttia vastaajista oli 30 – 49-vuotiaita. Vastaajista kuului 18 prosenttia Ikäluokkaan 18 – 29 vuotta. Yi 70vuotiaita ei vastaajissa juuri ollut. Yli puolet vastaajista joko asui tai työskenteli Suurpellossa. Opiskelijoita tai koululaisia oli 57. Kysymyksiin vastasivat pääasiassa työja opiskeluikäiset Vastaajia pyydettiin paikantamaan itselle tärkeitä paikkoja, Suurin osa asukkaista määritteli, missä on Suurpellon sydän (229 vastausta) ja mikä on itselle rakas reitti (142 vastausta). Yritykset taas arvioivat, mikä paikka voisi olla houkutteleva sijainnin näkökulmasta ja mitenaluetta pitäisi kehittää niiden yritystoiminnan kannalta. Muut kuin suurpeltolaiset paikansivat yhteensä 38 rakasta reittiä Suurpeltoon. Usein kyse on vapaa-ajan ulkoilureiteistä joko Suurpellon sisällä tai reitti lähiasuinalueilta, kuten Kurinniitystä, Henttaalta ja Olarista. Kohtaamispaikat toivelistan kärjesssä Kävelyn ja muun ulkona liikkumisen lisäksi kärjessä oli haave syödä ulkona tai piipahtaa kahvilassa. Myös torit ja erilaiset markkinat kiinnostivat. Kaupallisista palveluista eniten toivottiin uusia kauppoja. Terveyspalveluja kuten lääkärien vastaanottoja haluttaiAsukkaiden Suurpelto Suurpellon sydän ja rakkaat reitit siin talojen kivijalkoihin ja korkeatasoisia ruokaravintoloita. ”Please add farmers market.” Ulkoilu, liikunta ja harrastaminen Monipuolisten liikuntamahdollisuuksien näkökulmasta Suurpellon sijainti on erinomainen Keskuspuiston läheisyydessä. Alueelta löytyy myös senioreille suunnattu ulkoilupuisto sekä yritys, joka on keskittynyt liikuntaan ja hyvinvointiin. Useat harrastusryhmät voivat jo nyt käyttää Opinmäen kampuksen ympärivuotisessa käytössä olevaa liikuntasalia. Opinmäessä on järjestetty myös aktiivisesti alueellisia liikuntatapahtumia. Viime keväänä järjestettiin BikeExpo ja syksyllä Opinmäen Urheiluexpo. Ensi vuonna avattavaan kauppakeskukseen saadaan myös alueelle ensimmäinen kuntosali. Liikuntaja harrastuspalveluita oli toivottu hyvin laajasti kyselyssä, esimerkiksi ”We need an outdoor or indoor Gym badly here. ” Koirapuiston lisäksii kaivattiin kissapuistoa. Tanssinharrastajille haluttiin omat tilat. Monet kaipasivat myös Hiljaisuuden kappelia. Vastauksissa näkyi Suurpellon ekologisuus. ”Suurpeltolaisen oma “ajokortti” voisi sisältää jonkin kivan, hauskalla tavalla toteutetun kierrätystaitojen ohjauksen. Ekologisuutta kuvaa myös se, että noin puolet vastaajista oli valmis sijoittamaan ylimääräiset rahansa luomutai lähiruokaan. Yritysten Suurpelto Suurpelto-projekti sai heiltä monta hyvää ideaa kuten ”käsityöläiskortteli, joka itsessään olisi nähtävyys ja jonka läpi kuljettaisiin virkistyslenkeillä vaikka päivittäin”. ”Olen etsinyt paikkaa, jossa voisin yhdistää nykyisen puutarharakentamisen, kukka/ taimimyynnin, varastotilan, työntekijöiden taukotilan jne.” ”Alueen erityisbrändi, joka tuo asiakkaita spontaanisti paikalle tätä tukevat vuodenkiertoon liittyvät tapahtumat kuten paikalliset käsityöläismessut. Moni toivoi myös nykyistä edullisempia, pieniä tiloja yrityksille. Teksti: Pirjo Toivonen SuurMatti SuurMatti Jakelu ja jakelun valvonta: Helsingin Jakelu-Expert Oy Puh. (09) 561 56 400 www.hjex.fi/jakelu Suurpletoon on muuttnaut ihmisi, joille luonto on tärkeä. Omat viljelylaatikot ketovat myös ekologisuudesta. Kuvat: Anita Järvisalo Suurpelltoom kavataan lisää sisäliikntatiloja. Kuva Suupellon Markkinointi SuurMatti ilmestyy vuonna 2017 29.1., 2.4., 21.5., 3.9. ja 26.11.
8 SuurMatti Suurpellon Joulunavaus Opinmäessä la 3.12.2016 klo 10–14 Joulunavaus alkaa Opinmäen yhteisöpalkinnon juhlallisuuksilla. Kaupunginjohtaja Jukka Mäkelän tervehdys. – Joululauluja ja yhteislaulua – Joulupuuroa ja kahvia – Joulupukki paikalla klo 11–13 – Piparimuotin tai tarran tulostusta (AKKU) – Myynnissä itsetehtyjä leivonnaisia ja käsitöitä – Espoon kuvataidekoulun askartelua – Päiväkoti Touhulan temppurata Lämpimästi tervetuloa! Tapahtuman järjestävät Suurpellon Martat, Suurpelto-seura, Opinmäen kampus ja Suurpellon Markkinointi K onsertissa kuullaan rakastetuimpia joululauluja Aino Vennan ja hänen yhtyeensä tulkintoina ja uusina sovituksina. Yhtyeen joululevy julkistettiin marraskuussa Kulttuuritalolla. Nyt meneillään on joulukonserttien sarja. Sellosalissa yhtye esiintyy 17.2. Luvassa on upea ilta niin tuttujen ja jopa Aino Vennan joulu Sellosalissa lauantaina 17.12. klo 19 yllättävienkin joululaulujen parissa. Aino Venna on solistinsa mukaan nimetty yhtye, joka ottaa vaikutteita menneestä, mutta elää vankasti tässä päivässä. Kuka on Aino Venna? Aino Venna on helsinkiläinen singer-songwriter, joka säveltää ja sanoittaa omat kappaleensa. Hänen laulunsa kumpuavat elämästä: ne käsittelevät rakkautta ja elämää laajalla tunneskaalalla. Sanoituksissa limittyvät todellisuus ja fiktio: niissä on kaikuja sekä omasta elämästä että melodramaattisten elokuvien ja menneiden laulujen maailmasta. ”Ehkä 15 vuotta sitten näin televisiossa, kuinka Edith Piaf esitti kappaleen la Foule. Laulussa kerrotaan kahdesta nuoresta, jotka kohtaavat keskellä juhlivaa kaupunkia ja rakastuvat toisiinsa silmittömästi. Vellova ihmisvirta kuitenkin erottaa rakastavaiset ja he kadottavat toisensa iäksi.” Aino Venna kertoo, että Edithin raivokas tulkinta on jäänyt kytemään jonnekin takaraivoon. ”Tunnen oloni kotoisaksi onnettomien rakkauslaulujen äärellä.” ”Mun yksi ensimmäisiä lapsuudenmuistoja on se, että vanhemmat takavarikoivat Juice Leskisen kasetin ja antoi tilalle Elvistä. Alkuharmistuksen jälkeen olin myyty. Katsoin tämän jälkeen läjän liukuhihnalla tehtyjä faneille suunnattuja Elvis-leffoja.” Elviksen jälkeen kuvioihin tulivat Beatles, Frank Sinatra, Ray Charles, Billie Holiday, Marlene Dietrich. Näiden esikuvien kaikuja kuuluu AinoVannan nykyisessä musiikissa. V iime SuurMatissa (5/16) esittelimme Espoon julkiset veistokset. Suuren osan lehdessä olleesta tiedosta tuli Espoon Perinneseuralta. SuurMatti pyysi Esko Uotilaa kertomaan Perinneseurasta, jonka sivuille hän oli koonnut tiedot veistoksista. Nyt hän haaveilee veistoksista mobiililaiteisiin käyvää karttasovellusta. Kirjojen julkaiseminen on ollut yksi perinneseuran tärkeimmistä toimintamuodoista. Vuosien varrella se on julkaissut jo lähes 20 kirjaa. Ahkerimpia kirjoittajia ovat olleet Juhani Hämeri, Kari Pohjakallio, Aapo Kirvesniemi ja Pirkko Kivimäki. Nykyisin perinneseuran kirjoja voi ostaa myös verkossa toimivasta Perinnekaupasta. Yhdistys on järjestänyt vuosittain kaksi perinneaiheista seminaaria. Useat kirjat ovat syntyneet seminaarien aineiston pohjalta. Jäsenille on järjestetty retkiä ja vierailuja eri kohteissa lähiseudulla ja kauempana Suomessa. Yhdistyksen verkkosivut avattiin vuonna 2008. Olen kehittänyt ja ylläpitänyt niitä siitä lähtien. Perinneseura on myös Facebookissa. Aloimme vuonna 2009 julkaista verkossa Pirkko Kivimäen laajaa artikkelisarjaa Aurora Karamzinista ja Träskändan kartanosta. Tänä vuonna artikkelit julkaistiin myös kirjana. Aihe on jälleen ajankohYhdistys perustettiin Juhani Hämerin aloitteesta tekemään perinneja kotiseututyötä Espoossa. Se rekisteröitiin 29.5.2000 nimellä Espoon perinneyhdistys ry. Huhtikuussa 2014 nimeksi muutettiin Espoon perinneseura ry, joka vastaa paremmin yhdistyksen tavoitetta toimia monipuolisesti koko Espoon alueella. Juhani Hämeri toimi yhdistyksen puheenjohtajana vuoteen 2007 asti, jonka jälkeen puheenjohtajana on toiminut Martti Hellström. Espoon perinneseura yhdistää kotiseututyön ja perinteen tainen, sillä Perinneseura on tehnyt yhdessä Helsingin Diakonissalaitoksen kanssa aloitteen, että Aurora Karamzinin syntymäpäivä saataisiin liputuspäiväksi. Lisäksi Espoossa on perustettu Träskändan kartanon ystävät ry kartanon säilyttämiseksi asukkaiden käytössä. Träskändan alueesta julkaistiin toukokuussa Kotikaupunkipolku. Tein siitä mobiiliversion, joka tarjoaa polun kiertäjälle tietoa kohteista ja löytämisen elämyksiä. Espoolaisia kansakoulumuistoja -kirja ilmestyi vuonna 2015. Siinä on eri vuosikymmeniltä ja useiden kymmenien henkilöiden koulumuistoja eri puolilta Espoota ja muualtakin. Aineistoa kerättiin pitkään haastattelemalla henkilöitä, kirjoituksia keräämällä ja hankkimalla tietoa muuten. Kirja sisältää mieleenpainuvia haastatteluja, joista mainitsen Birger Hemmingin, opettaja Maija Hämeriin, kirjailija ViviAnn Sjögrenin ja kotiseutuneuvos Benita Åkerlundin. Teimme Pirkko Kivimäen kanssa hakuja Espoon kaupunginarkistossa ja keräsimme tietoa eri lähteistä. Kansakoulumuistoista järjestettiin seminaari kappelissa keväällä 2013. Muistojen keruu palkittiin Kansanrunousarkiston kunniakirjalla Minun koulumuistoni -keruussa vuonna 2014. Perinneseuran verkkosivuilla on runsaasti kotiseutuja perinneaiheisia kirjoituksia ja tietopaketteja. Esimerkiksi espoolaisista veistoksista on kuvakooste, joka perustuu valokuviin, joita otin pyöräillessäni vuonna 2010 eri puolilla Espoota. Jokaisesta veistoksesta on verkkosivuillamme myös taustatiedot. Pyöräretket olivat oivat tilaisuus tutustua Espoon vähemmän tuttuihinkin paikkoihin. Kuvasatoa täydennettiin vuonna 2014. Jälleen olisi tarvetta päivittää esitystä. Samalla niistä saisi mobiililaitteille karttasovelluksen, jonka avulla kohteisiin pääsisi tutustumaan nykyaikaiseen tapaan. Esko Uotila Espoon perinneseura Meidän Aurora -juhlan paneelikeskustelua Villa Elffikissä 11.9.2016. SuurMattilehti toivottaa lukijoilleen Hyvää Joulua ja Onnellista Uutta Vuotta. Nähdään ensi vuonna.