No 1 20.1.2021 • 57. VUOSIKERTA WWW.TANOTORVI.FI JULKAISIJA KAARELA-SEURA RY Kauneushoitola & Hieronta Maununnevantie 2, 00430 Helsinki jdbeauty.fi info@jdbeauty.fi p. 041 318 1716 HAMMASPROTEESITYÖT LAADUKKAASTI, NOPEASTI JA AMMATTITAIDOLLA Teemme myös kotikäyntejä! HAKANIEMI | Näkinkuja 4 MALMI | Malmin Raitti 12 HAAGA | Kauppalantie 4 VARAA AIKA 050 46 77 229 www.erikoishammasteknikot.fi EHT Tero Roine EHT Tero Roine EHT Antti Koskelo EHT Antti Koskelo Sitratori 3, 00420 Helsinki | Puh. 045 354 7474 Fysioterapia Hieronta Manipulaatio www.fysiosakura.fi Kenestä Pitskun uusi kirkkoherra? Tinatie 5, 00440 Hki Yksilölliset POHJALLISET Tällä kupongilla -10 € voimassa 30.4.2021 asti. Varaukset p. 045 220 9888 www.haaganjalkaterapia.fi ?
2 20.1.2021 VIIME KEVÄÄNÄ ALKANUT poikkeusaika muutti ostotapojani. Koko perhe pysyi lähinnä kotona, yksi perheestä kävi kaupassa. Kaikki oleilivat jossain kotiasuissaan koko kevään. Korvikevaate päälle, kun lempivaate oli pesussa ja sitten vaihto. Kun koulut taas avautuivat, havahduin tarkistamaan, näyttävätkö lapset salonkikelpoisilta. Katsahdin heidän lyhyitä verkkarihousujaan, liian pieniä lenkkareita ja kippanoita syystakkeja. Ei muuta kuin koko köörillä kaupoille ja täsmäostoksille olosuhteiden pakosta. Lapset lähtivät suittuina kouluihinsa, ja minä jatkoin etätöitä bändipaidassani ja verkkareissa. Fyysinen kaupassakäyntini väheni, mutta verkkokaupoissa kaupanteko jatkui. Tuin pienyrittäjiä, ostin kirjoja, tarpeellista liinavaatetta ja ei-niin-tarpeellisia-mutta-kivoja mekkoja parempia aikoja ja päättymättömiä juhlia varten. Syksyllä elämä taas kutistui kotiseinien sisälle. Kiireettömästä kaupassakäynnistä ilman järkevää syytä tuli syyllinen olo eikä se huvittanut. Verkko-ostoksiinkin oli hiipinyt joku tolkku, enkä enää jaksanut kannatella pienyrittäjiä. Tuskaisella jouluostosreissulla yritin olla ovela ja ostaa perhekalenterin ja itselleni paperikalenterin. Tutkailin kirjakaupassa maski päässä kalenterivalikoimaa, kun huomasin, että kaupassa on aika paljon väkeä. Ei siis mitenkään erityisen paljon mutta enemmän kuin ne kolme ihmistä, joita olin viime aikoina enimmäkseen tavannut. Tuli tuskanhiki ja ahdistus ja oli pakko häipyä kaupasta. Olkoot. Uutta vuotta oli ehtinyt kulua reilu viikko, kun rohkaisin mieleni ja lampsin taas kirjakauppaan. Ooh, sitä rauhaa! Löysin kalenterit ja valinta oli helppoa. Ja sitten melko tyhjässä kirjakaupassa viipyilin vaan. Maski naamalla ei häirinnyt. Kukaan ei ikävä kyllä nähnyt maskin alta onnellista hymyä, mutta sellainen karehti huulilla. Kuljeskelin rauhassa hyllyjen välissä. Tarkastin dekkaritilanteen, uutuudet ja tarjouskirjat. Silittelin kiinnostavan kirjan kantta ja selailin kirjaa. Ihanaa! Ymmärrän huonosti kauppojen sesonkiajattelua. Tai siis haluaisin ymmärtää, että ei voi pitää kaikkia vaatteita ja tavaroita tilanpuutteen vuoksi esillä tai edes varastossa. Mutta en pysty. Lapsethan eivät kasva sesonkien mukaan. Eräänä aamuna huomataan, että yöpuku on pieni. Tai sitten vaate vain tulee lyhyen mutta rajun elämänsä päätepisteeseen. Sitten rynnätään kauppaan ostamaan yöpukuja. Ei ole helppoa, ellei ole joulu. Sillä yöasuja ja kylpytakkeja tulee kauppoihin jouluksi, mutta muuten ei niitä juuri näekään. Miksi? Kai ihmiset muulloinkin peseytyvät ja nukkuvat kuin jouluisin? Ja kun uikkarit jäävät pieniksi keskellä talvea, on uikkaritarjonta aika kapea. Kannattaisi lastenkin kasvaa eniten siinä loppukeväästä huhti-toukokuussa, jolloin kesävaatteet ovat valloittamassa kauppoja. Kaupan vihannesosastolla avokadohyllyn äärellä lumisena maanantai-iltana muistin, että lapsilla olisi koulussa seuraavana päivänä liikuntatunneilla mäenlaskua. Ja vaikka timantit ovat ikuisia, niin pulkat eivät ole, kotoa löytyi vain yksi ehjä pulkka. No äkkiäkös täältä marketista pulkka ostetaan. Mitä vielä. Hyllyt ammottivat lähes tyhjillään. Vain vauvojen pulkkia tai lumiliukureita oli jäljellä. Hyllyn päällä oli lappu, jossa kerrottiin pulkkien loppuneen. Mitäh?! Talvi yllätti suomalaiset? Lunta on hirveät kasat ja kaupassa on poistomyynnissä räpylöitä mutta pulkkia ei ole?? Ai että otti päähän! Siinä seisoin maski hikisillä kasvoillani, ostoskärryssä syöntikelpoisia avokadoja ja tuijotin raivoissani tyhjiä hyllyjä. Olut ei koskaan lopu kaupasta, sitä on vähintäänkin varastossa. Mutta pulkat loppuvat keskellä talvea! Ajattelin niitä lapsia, jotka on vaivalla saatu irti puhelimista ja pelikonsoleista. Siellä ne istuvat hangessa ilman pulkkaa. Ostin happamana sellaisen lumiliukurin, voihan se olla tietysti ihan hyväkin. Illalla paasasin perheelle maailman epäoikeudenmukaisuudesta. Karolina Lamroth Kirjoittaja rakastaa musiikkia ja lukemista, on MLL Kannelmäen yhdistysaktiivina aina pienten puolella ja toivoo maailmanrauhaa. Mutsi ja lähiön lumo Kell’ pulkka on, se pulkan kätkeköön Bök i Kårböle I KÅRBÖLE ungdomsförenings årsberättelse för 1940, alltså under mellankrigstiden, kan man läsa om en stark kårbölebo, John Munter. Man kände honom som Munters Jonne. Svenska Finlands idrottsförbund uppmanade att notera idrottsdagen 30 juni. Kårböle uf hörsammade uppmaningen och arrangerade tävlingen, men deltagandet var inte stort. Dagen bjöd ändå på ett nytt klubbrekord då John Munter stötte 12,24 m i kula. Med framgång tävlade mannen också vid Helsingfors atletklubbs nationella tävlingar i tyngdlyftning, samt i Finska mästerskapen i Uleåborg, i respektive tävlingar blev han andra med 280 kg, sammanlagt, fördelat i tvåarmspress: 75 kg, ryck: 90 kg och stöt: 115 kg. I december erhöll han bronsmedalj i FM med 290 kg i olympisk 3-kamp. Resultatet fördelades; tvåarmspress 75 kg, ryck 93,5 kg och stöt 120 kg. Samtliga sistnämnda resultat var personliga tävlingsrekord. Kan tänka att den mannens styrka väckte stor beundran. Han var säkerligen en förebild under en svår tid, som behövde idoler och framtidstro. Många minns, även jag minns, hans stora händer, stora som björntassar. När man är stark och tydligen snabb också, har man krafter som kan utnyttjas på olika sätt. Sonen Keijo Munter erinrar sig följande berättelser: När Jonnes dotter var liten hade de en tupp och några höns. Tuppen gick omkring och pickade. Den pickade också den vackra dottern i ansiktet och då ingrep Jonne. Tuppen flög, ömsom sprang den undan, men Jonne sprang efter. Upp och ned för Lokalsbacken (Håkansbergs ungdomsförenings backe vid Sorolavägen) bar det och slutligen fick Jonne fast tuppen, bröt av nacken och efter det var det slut på pickandet. Det berättades att Jonne frågade efter de gamla telefonstolparna , som hade bytts till nya i Kårböle. Telefonföreningens gubbar sa med ett flin, att visst får du dem om du orkar bära dem hem. Jonne lyfte en stolpe på axeln och bad om en till på andra axeln. Och hem bar han dem. Döm om telefonsföreningsgubbarnas uppsyn. Vad han sedan gjorde av stolparna förtäljer inte beättelsen. På Håkansberg ordnades många glada fester och Jonne hade förmånen att bo nära. Bara ned för Lokalsbacken och sedan var han hemma. En gång var Jonne lite rund på foten när han vinglade hemåt. En Citroen-bil var parkerad på Jonnes hemväg, på uppfarten till Håkansberg. Det behagade inte Jonne.Han tog tag i stigbrädan. Med ett stadigt handgrepp svingade han bilen först på ena sidan och sedan upp och ned på taket. Nu blev det betydligt ”lättare ” att vandra hem, om ock ganska dyrt, skulle det visa sig efteråt. När Jonnes familj hade besök hade gästerna parkerat bilen utanför Jonnes hus. Jonne såg genom fönstret att någon hade brutit in sig i gästernas bil och försökte få igång bilen. Jonne rusade ut och slet i Kuplans dörr så hårt att handtaget lossnade och där stod han med handtaget i handen. Han stirrade på handtaget och i följande stund slog han in sidofönstret och drog ut tjuven genom sidofönstret, eller åtminstone så långt som tjuvens lekamen gav efter. Sedan ropade han till frun att ringa efter ambulans. Uppståndelsen som följde därefter, med ambulans och polis, kan vi bara ana oss till. Långtråkigt var det säkert aldrig med Jonne, och familjen kunde gå trygg med en sådan man som säkerhetsvakt. Astrid Nurmivaara En stark kårbölebo John Munter iklädd kostym och sonen Keijo i vit skjorta främst av pojkarna, vid Brandvägen i Kårböle ca 1965. Suomen vanhin ja tunnetuin tribuuttibändi EASY The Eagles Tribute Band, saapuu yleisön pyynnöstä jälleen Kanneltaloon. EASYN HUIKEA MAINE Eagles-musiikin taitajana kiiri toissa kesänä Tukholmaan saakka. Aito Eagles esiintyi Tele 2 areenalla, jonka jälkeen EASY veti viereisen Hotel Globen juhlahuoneiston täyteen eaglesfaneja jatkoille hämmästelemään suomalais bändin lauluja soittotaitoja. Tunnelma oli huikea, ”bättre än de originala” kuului yleisön joukosta. EASY perustettiin jo 1974 ja pitkän tauon jälkeen yhtye teki comebackin kesällä 2014. Bändissä soittaa edelleen kolme alkuperäisjäsentä Petteri Kokljuschkin basso, Sami Javne rummut ja Roni Kamras komppikitara, sekä kaksi nuoremman polven huippu kitaristia Lappe Holopainen ja Erno Laitinen . Easyn hienot lauluharmoniat ja solistien Roni Kamraksen sekä Lauri Holopaisen Eagles hittien tulkinnat, ovat saaneet ylistystä niin yleisöltä kuin kriitikoilta. Lisäksi konsertissa esiintyy upeaääninen Katri Silolahti , joka tulkitsee Linda Ronstadtin 70-luvulla esittämiä lauluja. Katri toimii myös bändiin vahvistuksena kosketinsoittajana ja 12string kitaristina. EASY The Eagles Tribute Band täyttää jatkuvasti konserttisaleja ja keikat päättyvät yleensä Standing Ovationiin. Welcome To The KANNELTALO such a lovely place, such a lovely face mask! EASY konsertoi Kanneltalossa lähes vuosi sitten 29.1. tällöin salin täyteinen yleisö nautti ja rokkasi Eagles hittien soidessa täysin tietämättöminä mitä alkanut vuosi tuo tullessaan. Helmikuussa mustat pivet alkoivat leijua Suomen yllä. Kiinasta koko maapallon ylle levinnyt Korona -pandemia oli tosiasia myös Suomessa. Se sotki hetkessä kaikkien ihmisten arjen ja elämän. Tammikuun alussa vuonna 2021 pandemia jyllää yhä maapallolla, mutta onneksi valoa on jo tunnelin päässä, maailmanlaajuiset rokotukset ovat käynnistyneet täydellä teholla myös Suomessa. Kuten tiedämme Suomessa ollaan selvitty melko vähällä Korona kurimuksesta. Elämä jatkuu ja myös arki on palaamassa ihmisten mieliin. Sosiaalinnen kanssakäyminen on edelleen kuitenkin rajoitettua, mutta pienempien ryhmien sallitaan kuitenkin jälleen kokoontua. Musiikki, kulttuurin ala, jota itse edustan on ollut suurissa vaikeuksissa koko viime vuoden. Lukuisat konsertit ja festarit on jouduttu perumaan, mutta tää vuonna täytyy olla optimisti ja uskoa että paluu "normaaliin" on vielä mahdollista kunhan ihmiset noudattavat annettuja ohjeita ja kansalaiset saadaan rokotettua. EASY The Eagles Tribute Band aloittaa uuden -FLY EAGLE FLYkonserttikiertueen Kanneltalosta 10.2. klo 18.00. Seuraavaksi kotkat laskeutuvat Tampere-taloon 26.2. maaliskuussa on vuorossa Porvoon Taidetehdas ja Aleksanterinteatteri. Kanneltaloon on lippuja myynnissä rajoitetusti, joten kannattaa olla ajoissa liikkeellä. Welcome To The KANNELTALO such a lovely place, such a lovely face mask! Fly Eagle fly Kotkat laskeutuvat Kanneltaloon! Edullinen monitoimipalvelu pääkaupunkiseudulla Lumityöt, auton käynnistysapu, muuttoja kuljetuspalvelu ym. Pienten vikojen ratkaisu esim. renkaan vaihto. P. 045 116 6636 Arctic Viking Oy
20.1.2021 3 Pääkirjoitus Seuraava numero ilmestyy 10.2.2021 Aineisto toimitukseen 29.1. mennessä. TULIT MEILLE huhtikuussa, 3,3 -vuotiaana. Edellinen omistajasi oli kertonut, että olet ongelmakoira, tykkäät pissailla ja kakkailla sisään. Tulit ensin mökillemme pariksi päiväksi hoitoon. Huomasimme heti, että et sinä mikään ongelmakoira ole, vaan kaipaat lämpöä ja huomiota. Rakastuimme sinuun välittömästi ja pidit myös meistä. Tulit ensi tapaamisesta lähtien sänkyymme tuhisemaan ja kuorsaamaan. Olit iloinen ja energinen, varsinainen ilopilleri. Otimme sinut mielihyvin kotiimme. Sait useita lempinimiä: Tumpero, Tumpelo, Dumari, Tumppi-Trumppi, Tumppu, Dumppi-Doo... Rakkaalla lapsella on monta nimeä. Ranskanbuldoggi ei olisi ollut aiemmin ensivalintani, mutta nyt emme enää voineet muunrotuisia koiria kuvitellakaan. Vietimme mukavan kesän mökkeillen, matkustellen ja veneillen. Alkuepäilyksen jälkeen osoittauduit ihan oivaksi retkikoiraksikin ja kykenit pitkiinkin päivätaipaleisiin. Olit kotonasi niin kaupungissa, mökillä kuin metsässäkin. Saimme iloita kanssasi myös pentueestasi, vaikka et isäpappana heistä niin välittänytkään. Kunniaksesi otimme tyttäresikin perheemme jäseneksi. Niin syksy taittui yhdessä nauttien, ulkoillen ja juoksennellen. Et koskaan karannut, käyttäytynyt sopimattomasti tai uhkaillen. Olit lupsakka seuramies ja kumppani. Jouluna juhlimme yhdessä ja lähdimme tapaninpäivänä mökille jatkamaan joulunviettoa. Sait syödä kystä kyllä. Et pelästynyt uuden vuoden rakettejakaan. Kuten aina, lomat tuppaavat loppua. Nukuimme pitkiä unia ja makoilimme tyytyväisinä sängyssä aina puoleen päivään asti. Loppiaisena aloimme pakata tavaroitamme, tarkoituksena suunnata jälleen kohti Helsinkiä. Menit seitsenkuukautisen Viiru-tyttäresi kanssa lumeen peuhaamaan. Viimeiset hetket nauttia luonnosta ennen kaupunkiin lähtöä... Sauna säppiin, varasto kiinni, matot hankeen tampattavaksi, imurointia, tiskausta ja paikkojen laittoa. Tavarat autoon ja menoksi... Missä Tumppi? Tumppiii!! Viiru ilmestyi kutsuttaessa, mutta sinä olit kadonnut. Huutelimme pitkään, lähdimme etsimään sinua... Olitko kenties loukkaantunut lähdöstä ja päättänyt mennä piiloon tai naapuriin? Ehkä jätin sinut vahingossa lukkojen taakse saunaan? Et ollut sänkyjen alla, et muissa rakennuksissa... Kävelin niemen ympäri etsien jälkiäsi peläten lumisateen kadottavan ne... Jäljet eivät poistuneet mökin ympäristöstä. Nina-vaimoni sanoi sen ensimmäisenä pelokkaana ääneen... Entä jos...? Onko se mahdollista? Ei kai? Menimme ahdistuneina mökkirantaan. Avanto oli jäätynyt. Kokeilin jään paksuutta. Pakkasta oli seitsemän astetta. Jää oli liian ohutta siihen nähden, että olin hakannut sen auki viimeksi aamulla. Hajotin jään ämpärin pohjalla ja lappasin jääsohjon pois avannon pinnalta. En nähnyt avannon pohjalla sinua. Entisenä sukeltajana tiesin, että saan lisää näkyvyyttä, kun vien pupillit lähes vedenpintaan. En nähnyt mitään alhaalla, en oikealla, en vasemmalla... Kunnes... Pantasi metalliset tähdet hehkuivat parin metrin päässä pimeydessä jään alla... ”Tumppi on täällä!” Emäntäsi lähti parkuen ylös mökille. Riisuin tyynesti vaatteeni. Liu’uin kuin hylje pää edellä jääkylmään avantoon. Vesi tuntui uimahallilämpöiseltä. Nostin sinut pohjasta, pannasta kiinni pitäen ylös jäälle ja nousin itse perässä. Otin sinut syliini kuin vauvan. ”Hei Tumppi, isi lämmittää sinua.” Vesi valui sieraimistasi, uloste valui kroppaani pitkin kantaessani sinua ylös mökille. Nukuit syvää unta sylissäni, rintaani vasten. Paijasin sinua. Kävelin 50 metriä ylös mökille ja laskin sinut jäiselle pihalle. Otin pyyhkeen auton luona olevasta pyykkikassista. Taittelin sinut kuin vauvan kapaloihin, vain turpasi näkyi. ”Hei Tumppi, isi kuivaa sinut.” Hetken aivot kieltäytyivät uskomasta tapahtunutta: Tämä oli tyhmä leikki, lopetetaan se, herääpäs nyt rakas. Sitä kesti ehkä pari sekuntia. Aikaa hukkumisestasi oli kulunut anteeksiantamattomasti. Silitin päätäsi ja suljin samenneet silmäsi. ”Hei hei Tumppi.” Taittelin pyyhkeen pääsi yli. Nousin jaloilleni. Katsoin harmaalle taivaalle. Pakkashiutaleet leijuivat hiljalleen kasvoilleni ja alastomalle vartalolleni. Vaatteeni lojuivat yhä alhaalla jäällä. Miten saattoikin olla niin lämmin? Jauri Varvikko jauri.varvikko@eepinen.fi Hei Tumppi, Prisman lattiat uusitaan Kauppakeskus Kaaren Prismassa on alkanut suurimittainen lattiaremontti, joka kestää aina maaliskuun loppuun asti. Remontti ei vaikuta aukioloaikoihin tai tuotevalikoimaan, vaan liike on avoinna normaalisti 24 tuntia vuorokaudessa. Työt tehdään osissa, noin 400-500 neliötä kerrallaan ja ne aloitetaan käyttötavarapuolelta. KAAREN PRISMASSA alkoi tällä viikolla laajamittainen lattiaremontti. Liike on Suomen suurin hypermarket ja sen kokonaispinta-ala on noin 20 000 neliötä. Marketissa käy noin 4,5 miljoonaa asiakasta vuodessa, mikä on asettanut lattian kestävyyden koetukselle. Toivomme asiakkailta kärsivällisyyttä. Melua aiheuttavat työt tehdään yöaikaan, jotta siitä olisi mahdollisimman vähän häiriötä asiakkaille, sanoo Kaaren Prisman johtaja Ilkka Riiali. Prismassa ei ole tehty suuria muutoksia tai korjaustöitä sitten vuoden 2014. Lattiat ovat päässeet kulumaan ja laatat lohkeilemaan, mikä näkyy etenkin pääkäytävillä. Lattian uusiminen olisi ollut edessä jossain vaiheessa joka tapauksessa. Tulemme päivittämään koko tilan nykyaikaan. Aloitamme lattiasta. Kehitämme toimintoja ja palveluvalikoimaa asiakaskysynnän mukaiseksi, Riiali kertoo. Remontti ei vaikuta kaupan palveluihin, valikoimiin tai niiden saatavuuteen, vaan hyllyjä siirretään väistöalueille sitä mukaa, kun remontti etenee osio osiolta. Polkupyörien huoltopiste Kaaren Prisman tuoteja palveluvalikoima paranee kevään myötä. Valikoimiin tulee lisää polkupyöriä ja sähköpyöriä sekä pyörien huoltopiste. Visiomme on tuottaa alueen asukkaille entistä enemmän heitä hyödyttäviä lisäarvoja. Kauppakeskuksen ympäristö on täynnä hyviä pyöräilyreittejä. S-ryhmä on Suomen suurin polkupyörämyyjä ja Kaaren Prisma ketjun suurin, joten miksi emme hoitaisi asiakkaan tarpeita kokonaisvaltaisesti. Riiali sanoo. Ideana on, että asiakas voi tuoda ostamansa pyörän tarvittaessa huoltoon, joka tehdään jopa odottaessa tai sinä aikana, kun asiakas tekee muita ostoksia. Huoltopiste rakennetaan lattiaremontin kanssa yhtä aikaa. Pyörien lisäksi huoltopisteessä voi vaikka teroittaa luistimet. Olemme iso luistinmyyjä. Olemme huomanneet, että tämänkaltaiselle palvelulle on kysyntää. Lisää retkeilyvälineitä Prisma laajentaa samalla retkeilyja ulkoiluvälineiden myyntiä. Markettiin on tulossa laaja valikoima retkeilyyn ja ulkoiluun soveltuvia tuotteita, vaatteita ja varusteita. Etenkin korona-aikaan on tullut selväksi, että kuluttajat panostavat nyt ulkoiluun. Uskomme, että tämä on pysyvä tendenssi. Luontoon ja luonnossa liikkumiseen liittyvät arvot ovat tulleet pysyäkseen, Riiali toteaa. Kaaren Prismassa on tällä hetkellä tarjolla noin 22 000 erilaista päivittäistavaratuotetta sekä yli 100 000 käyttötavaranimikettä. Liikkeen myynti oli viime vuonna yli 160 miljoonaa. Haasteellista aikaa Korona on tuonut liikkeelle omat haasteensa. Ensimmäinen suuri haaste oli viime keväänä tapahtunut hamstrausbuumi, joka tyhjensi hyllyjä tietyistä tuotteista. Myös verkkokauppaan syntyi kova paine. Verkkokauppa joutui rajoittaman tilauksia, sillä työntekijöitä ei ollut riittävästi. Kyse ei ollut siitä, etteikö tavaraa olisi ollut, vaan siitä, että uudet työntekijät vaativat perehdytyksen toimiinsa, mikä vie oman aikansa. Tilanteessa oli toisaalta onni onnettomuudessa, sillä S-ryhmän ravintoloiden sulkeutuminen mahdollisti ravintolatyöntekijöiden sijoittamisen kaupan puolelle. Näin ketään ei jouduttu irtisanomaan tai lomauttamaan. Meille tuli yli 50 henkeä ravintoloista paikkaamaan ruuhkautunutta myyntiä, Riiali sanoo. Viime syksyyn oli varauduttu jo paremmin. Jos Kaaren Prismassa on normaalisti ollut 250 henkeä töissä, niin nyt parhaina päivinä heitä on ollut yli 400. Meille rekrytoitiin syksyllä noin 70-80 henkilöä lisää. Käytämme myös vuokratyövoimaa tasaamaan juhlapäivien aiheuttamia piikkejä. Monet nuoret käyvät mielellään extraamassa, ilman että he sitoutuisivat pidempiaikaisiin työsuhteisiin. Meille on tärkeätä, että pystymme sopeuttamaan palvelutarjonnan asiakkaiden tyytyväisyyden ja kysynnän takaamisen mukaiseksi, johtaja Ilkka Riiali kertoo. Teksti ja kuvat Jauri Varvikko Lattiat ovat päässeet kulumaan ja laatat lohkeilemaan, mikä näkyy etenkin pääkäytävillä. S-ryhmä on Suomen suurin polkupyörämyyjä ja Kaaren Prisma ketjun suurin, sanoo johtaja Ilkka Riiali.
4 20.1.2021 KÄSITYKSENI MUKAAN viime vuosi ei ollut sen paremmin kenenkään syytä tai ansiota. Näin vaan aika ajoin tapahtuu. Kun Titanic tai höyrylaiva Kuru aikoinaan upposivat, niin tuomitsevat tahot katsoivat, että tapaukset johtuivat syntisestä elämästä, jota laivoilla vietettiin. Siellä juotiin viinaa ja pelattiin korttia vielä pahemmista asioista puhumattakaan. Joo, niinhän ne syylliset löydettiin. On ihan tylsää, etten usko mihinkään yliluonnolliseen. Maksan toki kirkollisveroni mukisematta. Ehkäpä ajattelen sisimmässäni, että se on kuitenkin pieni kustannus, jos se taivaaseen pääsy jää siitä kiinni... En ole antanut näiden koronavouhotusten juurikaan elämääni häiritä. Hieman omaatuntoani pistelee se, etten ole jaksanut myötäelää ja ottaa vakavasti näiden hysterisoitujen ihmisten paniikkia vaan olen jopa naureskellut heidän hädälleen… Eiköhän se tästä ajan myötä asetu. Säilyttäkää nyt hyvät ystävät ne kuonokoppanne naftaliiniin säilöttyinä hattuaskissa tulevaa aaltoa varten. Tässä pitäisi alkaa jotain nillittää vanhan ostarin tilanteesta Tulee mieleen vanha elokuva nimeltään Berliini vuonna tai jotakin sellaista. Siinäkin maan tasalle pistetyn kaupungin raunioista alkoi versoa uutta elämää. Tällaista odotan itsekin. Lähes kaikki palvelut on ajettu alas, juurikaan mitään ei ole tullut tilalle. En syytä tästä ketään muuta kuin kaupunkia, joka on nähnyt aiheelliseksi jyrätä kaiken vanhan. Ei tämä Helsinki mikään Bronx tai Hong Kong ole missä tilaa ei kerta kaikkiaan ole. Meillä on ja paljon onkin. No, jokin asia tässä kuitenkin harmittaa erityisesti. Paikkakunnan olohuone, kansanravintola Unelma joutui sulkemaan ovensa vuodenvaihteessa. Kiitä ravintolan omistajaa, iranilaistaustaista Ebi Alborzuita, asiakkaiden kesken Abia kaikesta ystävyydestä ja mainiosta palvelusta. Unelma oli paikka, jossa asiakas viihtyi. Tunnelma oli leppoisa. Mahdolliset räyhääjät löysivät itsensä oven ulkopuolelta varsin nopeasti. Abilla oli tosi tehokas ja ystävällinen henkilökunta. Hintataso oli kohtuullinen. Tämä on tärkeä pointti, emme me missään Kaivopuistossa asustele. Toivon todella, että Abi löytää uudet tilat lähistöltä. Unelmassa pystyi keskustelemaan koska siellä ei ollut useiden ravintoloiden harrastamaa sietämätöntä meteliä. Toivon totisesti, ettei kenenkään tarvitse ottaa asiaa niin raskaasti kuten eräs ystäväni. Lähes itkuun purskahtaen hän kysyi lähinnä itseltään, että jumaliste, pitääkö tässä raittiiksi ryhtyä. Ja edelleen, kun tässä toivomaan alettiin, olisi hyvä, jos Hammaskaari löytäisi uudet tilat, En pahastuisi, vaikka R-kioski palaisi takaisin, Kahvilaa kaivataan. Taksiasema takaisin. Ilman palveluita ”uudesta uljaasta Kannelmäestä” vitsi, vitsi, muodostuu kolkko aavekaupunki, jossa tuuli ulvoo nurkissa ja pensaat lentelevät tuulen mukana lännen malliin. Jonkin sortin Karjalan evakkona olen kyllä tottunut menetyksiin. Kaikki muuttuu, lauloi Four Cats aikoinaan, Georg Ots jatkoi että mihin suuntaan... Huonoja muutoksia ei pidä hyväksyä, jos niihin vain voi vaikuttaa. Mahdottomalle ei mitään mahda. No jos vielä toivoa saa, niin tykkäisin, että palattaisiin vanhoihin hyviin aikoihin ns. korrektiudessa, suvaitsevaisuudessa ja huumorin ymmärtämisessä. Kukaan ei nykyisin uskalla sanoa juuri mitään koska pelkää hyökkäystä näiden suvaitsevaisten taholta. On tässä aikoihin eletty, kun hauska mies Pirkka Pekka Petelius joutui pyytelemään anteeksi vanhoja sketsejään. Älkäämme antako näiden kiilusilmäisten, älyllisesti keskinkertaisten ja täysin huumorintajuttomien ”suvaitsijoiden” terrorisoida itseämme. Itse asiassa he eivät ole lainkaan suvaitsevaisia. He ovat ahdaskatseisia, hurskastelevia, omahyväisiä, ja todella pirullisia ihmisiä. Heikki Majava MAJAVAN MATKASSA Särkyneitä unelmia Kenestä uusi kirkkoherra Pitskuun? Pitäjänmäen seurakunta valitsee uuden kirkkoherran I vaalisija Tuomas Hynynen Olen Tuomas Hynynen, 42 vuotias teologian tohtori ja Lopen seurakunnan kirkkoherra. Perheeseeni kuuluu vaimo, kaksi teini-ikäistä lasta ja koira. Olen johtanut 6000-7000 jäsenen ja reilun 20 työntekijän seurakuntaa yli 12 vuoden ajan ja toiminut loppilaisten pappina. Kirkkoherran virassa olen opetellut ja kehittänyt sekä henkilöstöjohtamista, toiminnan kehittämistä, hallintoa ja viestintää. Aiemmin olen toiminut seurakuntapastorina ensin Heinolan kaupunkiseurakunnassa, sitten Helsingissä Taivallahden ja Munkkiniemen seurakunnissa. Opintojeni ja viranhoitoni ohessa olen tehnyt erilaisia koulutusja kehittämisprojekteja. Viime vuosina olen muun muassa rakentanut ja ylläpidän kirkon sijaispankkia, kirkonsijaiset.fi. Sosiaalietiikan väitöskirjassani tutkin Suomen evankelis-luterilaisen kirkon eettisiä kannanottoja vuosilta 2005-2010. Selvitin, millaista kirkon oppi, opetus ja usko ja eettinen harkinta on kannanotoissa. 1. Unelmoin seurakunnasta, jossa on monipuolisesti tarjolla erilaista toimintaa. Tilaisuuksia, joihin voi tulla valmiiseen pöytään rentoutumaan ja virkistymään, hiljentymään ja rukoilemaan, tilaisuuksia joissa voi pohtia uskonasioita ja syventyä kristinuskon opetuksiin, ja mahdollisuuksia päästä tekemään vapaaehtoisena niitä asioita, joissa itse on hyvä. Lisäksi on tietysti tärkeätä, että seurakunta tarjoaa monenlaista apua erilaisissa kriiseissä. Kirkko on käpertynyt aivan liiaksi puhumaan kirkon asioista. Unelmoin seurakunnasta, jossa ei odoteta seurakuntalaisten olevan niin Pitäjänmäen seurakunnassa järjestetään suorat kirkkoherranvaalit 7.2. Seurakunnan jäsenet pääsevät valitsemaan itse oman kirkkoherransa. Esitimme kysymyksiä ehdokkaille ja annoimme heille mahdollisuuden esitellä itsensä. Ehdokkaiden yhteinen vaalipaneeli järjestetään keskiviikkona 27.1. klo 18. Tilaisuus järjestetään koronarajoitteiden takia ilman läsnäolevaa seurakuntaa. Tilaisuutta voi kuunnella suorana lähetyksenä Radio Dein nettiradiosta sekä seurata suorana Facebook-sivulla www.facebook.com/pitajanmaenseurakunta. Ennakkoäänestys • ma-pe 1.-5.2. klo 9-18 Pitäjänmäen kirkossa (Turkismiehenkuja 4) • ma 1.2. klo 14-18 Kauppakeskus Ristikossa Konalan Asukastilassa, 2. kerros (Ajomiehentie 1) • ke 3.2. klo 13-17 Pajamäen seurakuntakodilla (Pajamäentie 14). Vaalipäivä Äänestäminen vaalipäivänä su 7.2. klo 11.30-20 Pitäjänmäen kirkossa. Tulos julkaistaan ääntenlaskun päätyttyä noin klo 21. Kotiäänestys Kotiäänestys on mahdollista, jos kyky liikkua tai toimia on siinä määrin rajoittunut, ettei äänestystai ennakkoäänestyspaikkaan pääse ilman kohtuuttomia vaikeuksia. Ilmoittautumiset pe 29.1. klo 16 mennessä seurakuntatoimistoon. Kotiäänestys toimitetaan ennakkoäänestyspäivinä 1.-5.2. 1. Jos saisit uudistaa ja kehittää kirkon ja seurakunnan toimintatapoja, mihin keskittyisit? 2. Miten aiot olla läsnä kirkon ulkopuolella seurakunnan alueella? 3. Mitä merkitystä seurakunnalla on Pitäjänmäen alueella asuville? 4. Miksi juuri sinusta tulisi hyvä kirkkoherra Pitäjänmäen seurakuntaan? kiinnostuneita kirkko-organisaation haasteista, vaan seurakunnan työntekijät ja vapaaehtoiset ovat täysillä läsnä seurakuntalaisia varten. Haluan rakentaa seurakuntaa, jossa työntekijöiden sijasta seurakuntalaiset ovat tähtiä ja saavat tilaa tehdä ja toimia. 2. Teen mielelläni yhteistyötä paikallisten yhdistysten, yritysten ja eri toimijoiden kanssa. Ensiksi menisin mukaan alueella järjestettäviin tapahtumiin osallistujana tai vapaaehtoisena. Nykyisessä seurakunnassani olen esimerkiksi toiminut vuosia SPR:n Nälkäpäivä-kerääjänä ja järjestänyt perheiden kesätapahtumaa paikallisten yhdistysten kanssa. Jos toiveita olisi, seurakunta voisi johdollani järjestää vaikkapa papin päivystyksen tietyssä kahvilassa tai ravintolassa. Tavoitteeni olisi löytää useita erilaisia tapoja olla läsnä erilaisille ihmisille ja ryhmille eri puolilla seurakuntaa. Seuraan ja olen jo osallistunut keskusteluihin Pitäjänmäen ja Konalan alueen eri Facebook-ryhmissä. Nykyisessä työssäni keskustelen aktiivisesti sekä paikallislehdissä että sosiaalisessa mediassa, ja näin tulisin toimimaan myös Pitäjänmäen seurakunnassa. 3. Arvostan sitä, että jokainen miettii, mikä seurakunnan merkitys juuri itselle on. Kunnioitan sitä, että ihmiset tekevät harkitun ratkaisun kuulua tai olla kuulumatta kirkkoon. Seurakunnan tulee arvioida toimintaansa kriittisesti ja huolehtia, että ihmiset saavat vastineeksi verorahoille laadukasta ja kiinnostavaa toimintaa. Seurakunta tekee paljon hyviä asioita. Seurakunnassa on ovet auki ja ihminen paikalla kuuntelemassa, kohtaamassa ja auttamassa. Yhdelle seurakunta on uskonyhteisö, toiselle auttaja, kolmannelle perinteiden ja hyvien arvojen vaalija, neljännelle kasvattaja. Viidennelle seurakunta on matkakumppani elämän käännekohdissa. Kuudes arvostaa seurakunnan yhteiskunnallista vaikuttamista. 4. Olen empaattinen ja ihmisiä lämpimästi kohtaava pappi ja taitava kokenut johtaja. Olen työskennellyt noin 13 vuoden ajan kirkkoherrana Lopen seurakunnassa ja kouliintunut monilla johtamisen osa-alueilla. Hyvä johtaminen näkyy seurakuntalaisille siinä, että asiat yleisesti toimivat. Työssään hyvinvoivat työntekijät kohtaavat seurakuntalaisia lämpimästi ja palvelevat laadukkaasti. Seurakunta elää ajassa ja paikassa ja reagoi aktiivisesti alueen ihmisten tilanteisiin ja tarpeisiin. Kirkkoherra toimii pappina, kehittää toimintaa ja luo omalla esimerkillään innostusta ja me-henkeä. Tarvittaessa kirkkoherra tarttuu vaikeisiin asioihin ja pyrkii ratkaisemaan niitä aktiivisesti. Kriisin kohdatessa työyhteisö, seurakuntalaiset ja alueen asukkaat tietävät, että apua on tarjolla. Tätä kaikkea olen kehittänyt nykyisessä työpaikassani ja uskon, että osaamiseni ja kokemukseni myötä olisin hyvä kirkkoherra myös Pitäjänmäellä. www.hynynen.net
5 20.1.2021 Sähköpalvelu ¥ 045 852 1722 juha-matti@sahkopalvelukulmala.? www.sahkopalvelukulmala.? SÄHKÖASENNUKSET KULMALA OSTAMME KULTAA JA HOPEAA! Tule käymään NettiKullan ostopisteessä Lapinlahdenkatu 19! Arvioimme kultaja hopeaesineittesi arvon ILMAISEKSI! Tilaa maksuton myyntipaketti: WWW.NETTIKULTA.FI puh. 0449877049 HINTATAKUU PARAS HINTA Vanhaistentie 8, 00420 Hki P. 040 350 0086, 010 324 8880 www.e2sahko.fi ME TEEMME SINULLE KOTISI MITTAISIA MATTOJA HELSINKI I VANTAA I ESPOO Liila Viisari Kaari WWW.MATTOKYMPPI.FI KUVAMESTARIT KUVIA KOKO KYLÄLLE • Pakoputket • Rengastyöt • Putken taivutukset • Myös jenkkiputket Risto Tiittanen Oy Valuraudantie 6, 00700 Hki p. 09 563 2227 TILITOIMISTOPALVELUT MAUNULAN TILITOIMISTO OY P. 050 341 0501 Kanneltie 12 B 7, Kannelmäki www.maunulantilitoimisto.fi M II vaalisija Hilkka Niemistö Olen pastori, teologian tohtori ja asessori Hilkka Niemistö. Perheeseeni kuuluu kolme lasta ja aviomies. Tällä hetkellä johdan yhteiskunnallisen toiminnan tiimiä ja toimin pappien äänestämänä edustajana, pappisasessorina Helsingin tuomiokapitulissa. Olen toiminut vuodesta 2002 pappina Helsingissä johtaen vuosien saatossa eri työaloja ja tiimejä. Olen myös työskennellyt muun muassa vt. kirkkoherrana ja tehnyt kirkkoherran sijaisuuksia. Minulla on siis kertynyt monipuolinen kokemus seurakunnallisesta toiminnasta, taloudesta ja hallinnosta. Työnohjaajakoulutus ja työnohjaajana toimiminen ovat osaltaan lisänneet kykyäni tulkita ja jäsentää työhön ja työyhteisöihin liittyviä kysymyksiä. Minulla on käytännön kokemusta ja teoreettista osaamista (Tuotekehitystyön erikoisammattitutkinto) myös palvelumuotoilumenetelmistä. Lisäksi väitöskirjassani käsitellään useita seurakunnan johtamisen kannalta nykyään hyvin keskeisiä teemoja kuten muutosprosessit ja niiden johtaminen. 1. Kirkkoherrana haluan edistää sitä, että seurakunnalla olisi tutut ja ystävälliset kasvot. Meidän on entistä enemmän oltava läsnä siellä missä ihmisetkin ovat, erilaisissa yhteisöissä, tapahtumissa ja sosiaalisessa meIII vaalisija Maika Vuori Olen Maika Vuori 48-vuotias teologian maisteri, pappi, Pitäjänmäen seurakunnan vt. kirkkoherra. Olen saanut kasvaa johtajuuteen yhteisöni sisällä palvelleen seurakuntapappina eri työaloilla ja moninaisissa tehtävissä. Olen kirkon nainen ja omaan vahvan kristillisen identiteetin. Ajattelen avarasti, ekumeenisesti ja olen sillanrakentaja. Voit tutustua minuun ja ajatteluuni laajemmin kotisivuiltani www.maika-vuori. com facebook Maika Vuori ja instagram maikapsv diassa. Meidän tulee myös järjestää ja tukea toimintaa, jossa heikoimmassa asemassa olevien asemaa ja ääntä vahvistetaan. Vahvistaaksemme seurakunnan jäsenyyden merkitystä meidän on toimittava yhteistyöhakuisesti, toiveita kuunnellen, uutta kokeillen ja toivoa luoden. On tärkeä rakentaa kontakteja myös heihin, joille seurakunta on jäänyt etäiseksi. 2. Lähden todella mielelläni kehittämään työtämme Konalan, Reimarlan, Talin, Pajamäen ja Pitäjänmäen asukkaiden ja eri toimijoiden kanssa. Yhteistyön ja läsnäolon muodot nousevat näiden alueiden asukkaiden toiveista ja tarpeista. Olen järjestänyt erilaisten yhdistysten, järjestöjen, seurojen sekä työelämätoimijoiden kanssa paljon erilaisia tapahtumia ja toimintoja, kuten Yrittäjätapahtumat, kaupunginosatapahtumat, Metsäkirkko, Työnmessut, Ilmastomessut, Tangomessu, Hiroshima-illat, Toripappi-toiminta ja Pride-viikolle ohjelmaa. Olemme vetämäni tiimin kanssa tehneet myös kauppakeskustyötä ja kansainvälistä työtä (mm. monikulttuuriset kielikahvilat, monikulttuurinen Helppi-läksykerho). Työstäni voi katsoa lisää Facebook-sivuiltani. Toimivat perinteiset jalkautumismuodot, kuten joululaulukiertue, kauppakeskustyö ja kaupunginosapäiviin osallistuminen on syytä säilyttää, mutta on myös jatkuvasti etsittävä uusia tapoja toteuttaa tehtäväämme ja tukea alueen ihmisiä. 3. Haluan olla luomassa seurakuntaa, joka on luontevasti mukana ihmisten elämässä ja jossa erilaiset ihmiset voivat kokea tulevansa hyväksytyiksi, kuulluiksi ja pyhän koskettamiksi. Seurakuntaa, joka puhuu sanojen ja tekojen kautta armollisesta Jumalasta, tuntee vastuunsa ympäristön suojelusta, järjestää monipuolista toimintaa ja auttaa hädänalaisia. 4. Lupaan tehdä työtä sen eteen, että Pitäjänmäen seurakunta olisi avoimempi ja merkityksellisempi entistä useammalle. Minulle on tärkeää, että kaikkia ihmisiä kohdellaan kunnioittavasti, oikeudenmukaisesti ja samanarvoisina. Armo ja rakkaus kuuluvat kaikille! Minulla on vahvoja näyttöjä verkostoitumisen sekä jalkautuvan työn johtamisesta ja kehittämisestä. Olen innovatiivinen, huumorintajuinen ja helposti lähestyttävä pappi. Minulla on vahvaa teologista ja hallinnollista osaamista sekä kykyä toimia suunnannäyttäjänä. Haluan kuulla ihmisten toiveet ja tehdä työtä avoimella, hyväntuulisella otteella. Tehdään yhdessä Pitskusta Helsingin paras seurakunta! www.hilkkaniemisto.fi 1. Paikallisen seurakunnan tulee mielestäni keskittyä yhteisöllisyyteen, raikkaaseen viestintään ja vieraanvaraisuuteen. Haluan, että Pitäjänmäen kirkon avoimet ovet kutsuvat yhä edelleen tekemään hyvää. Kirkko on syli ja turvapaikka, jossa saamme luottaa siihen, että Jumala on läsnä. Kristillinen elämänmuodon vahvistaminen ja välittäminen uusille sukupolville on tehtävämme. Kysyn sinulta seurakuntani jäsen: millainen on sinun tapasi ja tahtosi elää kristittynä ajassamme? Mikä on toiveesi? Viime vuosi on osoittanut, että Pitskun ihme on mahdollinen. Yhdessä seurakuntalaisten kanssa olemme tehneet uskomattoman hyvää ja tehokasta auttamistyötä niin, että tilastot ovat hämmästyttäneet työntekijämmekin. Olemme kutsuneet mukaan alueen asukkaita, yrityksiä ja kansalaisjärjestöjä. Useimmat ovat halunneet lähteä mukaan. Haluan olla lisäämässä ja syventämässä yhteisönja siltojen rakentamista alueella. Palvelemme rakasten edelleen, jos se minusta on kiinni. 2. Yhteistyö alueen lukuisten yritysten, palveluntarjoajien, toimijoiden, oppilaitosten ja varhaiskasvatuksen yksiköiden kanssa on Pitäjänmäen seurakunnalle kunnia-asia. Tätä jatkamme ja haemme uusia yhteistoiminnan muotoja. Viimeinen esimerkki on ennen joulua kirkon ulkoseinään joulun ajaksi asetettu taiteilija Eric Leraillezin maalaama seimitaulu, joka toteutettiin alueella toimivan Helsingin Maalariammattikoulun kanssa yhteistyössä. Kun kirkkoon ei koronarajoitusten vuoksi saanut kutsua sisälle, kutsumme ulkoilemaan. Vuoropuhelu on minulle luonnollinen tapa olla yhteydessä. Meille Pitäjänmäen seurakunnassa on luontaista jalkautua yhteisiin tempauksiin ja luoda itsekin sellaisia. Kahvitukset kaduilla ja aukioilla, joululaululaulajaiset alueen toimijoiden kanssa ja heitä varten ovat olleet seurakuntamme perinnettäkin, jo vuosikymmenien ajan. 3. Tämän kysymyksen asiantuntija on lehden lukija. Kun kirkko täytti 60 vuotta pari vuotta sitten, oli innostavaa kuulla monia tarinoita, kuvia ja välähdyksiä vuosikymmeniltä. Se vahvisti omaa ymmärrystäni siitä, kuinka monet elämän merkittävimmistä hetkistä sijoittuvat juuri seurakunnan keskelle. Jumalan läsnäolo kohottaa ihmistä, ravitsee ja tukee. Seurakunnan keskellä luodaan ihmissuhteita. Kuinka vaikeita nämä pitkät koronaviikot ja -kuukaudet ovatkaan olleet monille alueemme ihmisille, joille kirkko ja seurakunta toimii kokoontumispaikkana. Minun visioni on kutsua kirkkoon. Haluan ja toivon, että yhteisössäni nälkäinen sielu todella tulee ravituksi, hengellisellä, henkisella ja/tai aineellisella leivällä ajankohtaisen tarpeensa mukaan. Haluan tuoda turvaa ja toivoa Kenenkään en soisi jäävän yksin. 4. Olen johtanut Pitäjänmäen seurakuntaa yhteensä 1,5 vuoden ajan. Olen pitänyt huolta ja kirkkoherrana kannatellut yhteisöä läpi lähes koko vaikean koronavuoden. Minusta on kuoriutunut tehokas kriisijohtajana. Olen vahva henkilöstöjohtaja, joka on saanut aikaan hyviä tuloksia työyhteisössä muun muassa vapaaehtoisena vastuun ottamisena. Johtamisarvioissa olen saanut alaisiltani ja luottamushenkiöiltäni vahvan tuen. Tapani johtaa tähtää aina siihen, että tiimini jäsenet onnistuvat, olivat he työntekijöitä, seurakuntalaisia tai yhteistyökumppaneita. Se tuottaa minulle johtajana riemua. Haluni jatkaa tätä työtä on suuri. Tunnen kirkon hallintoa ja verkostoja. Visioni seurakunnasta ja alueen kehityksestä on vahva. Minulla on jo näyttöä siitä, että saan henkilöstöni mukaan toimimaan alueen yhteiseksi hyväksi. www.maika-vuori.com KANNELMÄEN SEURAKUNNAN kirkkoherrana vuodesta 2001 toiminut Sakari Enrold siirtyy eläkkeelle 1.9. Seurakuntaneuvosto on tehnyt Helsingin hiippakunnan tuomiokapitulille esityksen uuden kirkkoherran valintatavasta. Kirkkoherran virkaa hakivat 8.1. päättyneen hakuajan puitteissa kaksi hakijaa: Koskinen Virpi ja Rajamäki Nina . Hiippakunnan tuomiokapituli selvittää hakijoiden hakukelpoisuuden, haastattelee hakijat ja antaa hakijoista lausunnon seurakuntaneuvostolle. Kirkkoherra valitaan välillisellä vaalilla, jonka toimittaa seurakuntaneuvosto. Kannelmäen seurakunnan kirkkoherra Sakari Enrold eläkkeelle Kirkkoherran virkaa haki kaksi henkilöä
6 20.1.2021 Halosen myrkkypillerit Toisinajattelija Toi sin aja tte lij a JURISTI JOS KUKA TIETÄÄ , mitä pienellä präntätty teksti sopimuksissa merkitsee. Sinne voi piilottaa kaikenlaista, myrkkypillerin, joka laukeaa vasta myöhemmin, kenties vuosikymmentenkin perästä sopimusten laatimisesta. Mutta mennäänpä niihin Halosen myrkkypillereihin: Pankkikriisin saatavien myynti Pankkikriisin uhrien osa ei ole kadehdittava. Päinvastoin kuin mikä olisi luvallista ulkomaisten vekselisäännösten mukaan, velalliset on paketoitu ja siirrelty pankista toiseen ja roskapankkiin. Vaikka näissä siirroissa periaatteena on, ettei uusi velkoja voi saada parempaa oikeutta kuin alkuperäinen, niin se periaate unohtui matkan varrelle. Velalliset eivät aina ole tienneet edes sitä, kelle ovat velkaa. Pankkien ei tarvinnut säilyttää alkuperäisiä velkakirjoja ja ne on hävitetty. Tämä oli mahdollista prosessilainsäädäntöön tehdyn lainmuutoksen ansiosta. Näin päävelallinen on saatettu vaihtaa takaajaan, ja päästetty päävelallinen pälkähästä. Takaajan antama pantti on vaihdettu henkilötakaukseksi, siten että takaaja takaa velkaa koko omaisuudellaan, ilman että lupaa on tarvinnut kysyä takaajalta. Nämä velat, joista osa on siis virheellisiä, on myyty 6%:n nimellisarvosta norjalais-tanskalaiselle perintätoimistolle. Tällä teolla lopullisesti sinetöitiin se, ettei mitään valitusmahdollisuutta edes näiden virheiden oikaisemisiin ole. Presidentti Halonen hyväksyi siirron. Asiakirjat salattiin 25 vuodeksi, ja syytä olikin, sillä niin oikeutta halveksiva päätös on ollut, ettei sitä ole parasta avata lähivuosikymmeninä. Miinakielto Jos Suomeen hyökkäisi vieraan maan sotilas, saattaisi tulla jalka kipeäksi maamiinasta. Siksipä sellainen salakavala ja ikävä ase on kiellettävä. Tästä prinsessa Diana ja presidentti Halonen ovat olleet yhtä mieltä. Tosiasiassa miinoja olisi käytetty meillä yksinomaan puolustuksellisessa tarkoituksessa. Miinojen avulla ei voi hyökätä, ainoastaan puolustaa. Henkilömiinojen pääasiallinen käyttö on vaikeuttaa ja hidastaa panssarimiinojen purkamista. Panssarimiinoja taas halutaan käyttää, jottei Suomeen voisi ajella ilman hidasteita panssarivaunulla. Suomeen johtaa vain harvoja kulkukelpoisia väyliä, maasto on järvien katkomaa, ja muutakin luonnonestettä on kosolti. Tähän perustui itse asiassa talvisodan onnistunut puolustustaistelu, vähilläkin joukoilla pärjättiin, kun tulouria oli niin harvoja. Tulijoiden oli pakko tulla peräkkäin, eivät mahtuneet tulemaan rinnakkain. Jalkaväenmiinoja ei voida korvata millään muulla aseella. Rypälepommit sopivat lähinnä korvaamaan näitä, mutta niiden raivaus on nopeaa, kun ne jäävät näkyviin. Rypälepommit voivat olla miinoja ikävämpiä, Israel on käyttänyt rypälepommeja, jotka muistuttavat leluja, ovat kirkkaanvärisiä ja erikoisen muotoisia. Nämä sitten räjähtävät lasten käsissä. Tuhmasti tehty, Diana ja Tarja, edistää tällaisten aseiden käyttöä. Toinen jalkaväkimiinojen käyttökohde on antaa vähälukuisalle puolustajalle aikaa levähtää. Lepopaikka voidaan suojata miinoitteilla, ilman että vartijoita tarvitsisi sijoittaa kaikille puolille. Tässäkin käytössä se on vähäväkisen puolustajan ase ylivoimalla hyökkäävää vastaan. Suomessa on aina tehty miinakartat asiallisesti ja miinoitteet on purettu aikanaan. Tässä meidät on pantu maksamaan Afrikan vastuuttomien diktaattorien ja kurkunleikkaajien tekosia. Sama tilanne kuin muovipussienkin kanssa. Afrikassa ne hylätään hatelikkoon, mutta meiltä ne kielletään kokonaan. Sotilastiedustelun sabotointi Miinakieltoa täydentää Suomen sotilastiedustelun alasajo yhdessä Tuomiojan kanssa. Ennen vanhaan sotilastiedustelumme oli laadukasta ja maineikasta. Nyt emme tiedä enää, mitä rajan takana tapahtuu. Periaatteessa olisi hyvä tietää, jotta sotilaat osaisivat odottaa mahdollisia tulijoita. Turvatakuiden sabotointi Lissabonin sopimusta laadittaessa tavoiteltiin Euroopan Yhdysvaltoja. Yhdentyminen haluttiin viedä elämän kaikilla aloilla niin pitkälle kuin vain siivet kantoivat. Yhdenkin maan vastustus veti rajat uudistuksen ulottuvuudelle. Millään muulla eurooppalaisella maalla ei olisi tehnyt huonoa antaa turvatakuita solidaarisesti kaikille jäsenmaille. Ja käyttää tarvittaessa asevoimaa toisen EU-maan puolustamiseen. Koko asiahan oli aika hypoteettinen, kun uhkia ei ollut näköpiirissä. Ja tällaisen turvatakuun hienous on siinä, ettei niitä uhkia pääse syntymäänkään, kun ja jos EU puolustaa itseään kokonaisuutena. Niin hullua ei maailmasta löydy, joka yrittäisi tuhota koko EU:n. Osa kuului Natoon ja osa ei, mutta sillä ei ollut väliä, kun EU:n oli määrä olla vahvempi toimija kuin Nato. Turvatakuiden saaminen oli varmasti presidentti Koiviston toivomuslistalla ensimmäisiä, samaten oikeistodemarien, kuten ministeri Lipposen. Juuri näiden takia EU oli niin houkutteleva meidän oikeistodemareillemme. Olisimme päässeet vihdoinkin karhun varjosta paistattelemaan päivää turvallisuushuolista vapaana. Jopa 60 000 pankkikriisin uhria olisi voinut sanoa, että uhraus EU-liittymisestä ei ollut aivan turha, vaikka olikin kohtuuton. Mutta ei, presidentti Halosen ansiosta turvatakuut vesitettiin. Saatiin yhdentekevää sopimusjorinaa, ei mitään todellista josta olisi meille hädän tullen apua. Demlan suosiminen Presidentti Halonen on suosinut nimityksissään Demlan, Demokraattiset lakimiehet-yhdistyksen jäseniä, miksipäs ei. Ikävä kyllä, demlalaisille rikolliset ovat sosiaalisesti läheisiä, ja uhrit saavat haistaa pitkät. Yhteiskunnan arvopohja on haluttu mädättää pikku päätöksin. Oikeusjärjestelmä muodostuu vähä vähältä päätöksin, joita ovat tehneet korkeissa asemissa olevat demlalaiset. Siten esim. rangaistuksissa käytetään aina asteikon matalinta päätä, tätä oikeuskäytäntöä on pakko sitten noudattaa alemmissakin oikeusasteissa. Oleskelijan oikeudet Presidentti Halonen ja silloiset punaviherpuolueet ovat taatusti olleet kartalla, kun on määritelty sitä, ketkä ovat oikeutettuja Kelan ja muun sosiaaliturvan etuuksiin. Aikaisemmin oikeutettuja ovat olleet vain suomalaiset. Mutta presidentti Halosen avulla muutettiin asiaa siten, että etuudet saa kuka Suomessa oleskelija tahansa. Monikaan ei pykälää laadittaessa ymmärtänyt, mihin tämä voisi johtaa, eli tämä oli aito juristin myrkkypilleri. Uskoisin että ynnälaskulla on voitu pitää varmana, että ennenpitkää tulijoita tulee, varsinkin kun tarjoomuksista ja houkutteista leviää tietoa. Kehitysmaan asukkaalle tieto edusta on melkoinen houkutin. Nyt saamme maahamme ihmisiä, joista viranomainen voi todeta, että heillä ei ole suojelun tarvetta eikä oikeutta jäädä maahamme millään asiallisella perusteella, mutta jäävät silti. Ja pitkän päälle heille on maksettava Kelan tukia. Motiivi? En ole oikea ihminen arvailemaan presidentti Halosen motiiveja, mutta voisin kuvitella että näillä teoilla on jotain yhteyttä porvarillisen, länsimaisen elämäntavan halveksunnan kanssa. Kenties kielteinen suhde miinoihin selittyy suurella ymmärryksellä itä-blokin, neukkulan ja nykyisen Venäjän motiiveja kohtaan. Esko Karinen KAUPPAKESKUS KAARESSA sijaitseva yli 50 vuotta valokuvausalalla toiminut perheyritys Kuvatapio on palkittu jälleen. Tällä kertaa Kuvatapio sai Vuoden 2020 helsinkiläinen yritys tunnustuksen. Tunnustus annettiin Helsingin Yrittäjien virtuaalisessa itsenäisyysjuhlassa 6.12.2020. Kuvatapio on ikoninen valokuvausalan perheyritys, joka on ikuistanut elämän tärkeitä hetkiä vuodesta 1967 lähtien. Yritys toimii neljässä kauppakeskuksessa. – Kuvatapio on menestynyt kauppakeskusten ja digitaalisuuden aikakaudella ja toteuttanut onnistuneen omistajanvaihdoksen. Pitkä yrittäjäura, mahdollisuus työllistää ja innovatiivinen palvelutoiminta ansaitsevat tunnustusta, kertoo Helsingin Yrittäjien puheenjohtaja Mari Laaksonen palkitsemisperusteista. Kuvatapio palkittiin viime vuoden alussa myös paikallisella Vuoden länsihelsinkiläinen yritys 2020 -palkinnolla. Vuoden helsinkiläinen yritys -palkinto Vuoden helsinkiläinen yritys -palkinto on yrittäjälle tai yritykselle myönnettävä tunnustus yrittämisestä ja yrittäjyyden hyväksi tehdystä työstä. Palkinnon myöntämisellä korostetaan yksityisen yrittäjän ja hänen yritystoimintansa merkitystä Helsingissä. Tarkoitus on myös lisätä yrittäjyyden arvostusta ja korostaa oma-aloitteisen, taloudellisiin riskeihin uskaltautuvan yrittämisen merkitystä talouselämän terveelle kasvulle ja Helsingin hyvinvoinnin kehittymiselle. KIRJANKUSTANTAMO Aviador on järjestänyt joulukuusta lähtien taidenäyttelyjä pop up -myymälässään Helsingin Punavuoressa Albertinkatu 9:ssä Galleria Albert IX:ssä. Kirjojen myynnin ohella Aviadorin Kulttuurikulmassa on järjestetty striimattuja kirjailijahaastatteluja sekä runoja musiikkiesityksiä. Myös kuvataidetta on monipuolisesti esillä, muun muassa suomalaistuneen egyptiläisen taiteilijan Nadia Tawfikin maalauksia. Tammikuun 17.-31. välisenä aikana Aviadorin Kulttuurikulman kuvataiteilija on Valfrid Åkerlund (s. 1955). Hän on opiskellut Taideteollisessa korkeakoulussa, jossa hän hankki ammatilliset valmiudet sekä graafiseen suunnitteluun että kuvataiteisiin. Hän on myös tunnettu muusikko. Kuvataiteessaan hän ammentaa omasta kulttuuristaan, sen perinteistä ja musiikista. Kuvataiteilijana Åkerlund on viime vuosina laajentanut osaamistaan digitaaliseen taiteeseen ja tehnyt myös tilauksesta maisemataidetta ja muotokuvia. Digitaalisen kuvan hän tulostaa joko sellaisenaan kankaalle tai maalaa haluttaessa tulostetun kuvan päälle. Näin viimeistelty teos on uniikki ja saa maalilla kolmiulotteisuutta. Siveltimellä tehty viimeistely antaa työlle struktuuria ja muistuttaa enemmän perinteistä öljyvärityötä. Hän itse sanoo: ”Tekniseltä kuulostava digimaalaaminen on itse asiassa pitkälti samanlainen prosessi kuin perinteisessäkin maalaamisessa. Kuva syntyy hahmottelun ja maalaamisen tuloksena sataprosenttisena käsityönä, jossa jokainen siveltimen veto on tärkeä.” Viikko Valfrid Åkerlundin näyttelyn avaamisesta Aviadorin Kulttuurikulmassa striimataan jazzkitaristi Django Reinhardtin syntymän 110-vuotisjuhlan kunniaksi virtuaalinen jam session -tilaisuus. Yhteensattuma on melkoinen, sillä Valfrid Åkerlund on hiljattain maalannut Djangosta useita muotokuvia. Djangolla on vahva linkki myös Aviador Kustannuksen toimintaan, sillä ”Django, vallaton virtuoosi” oli vuonna 2012 erstetun kustantamon järjestyksessä toinen kirja. Paikka: Aviadorin Kulttuurikulma (Galleria Albert IX, Albertinkatu 9, Helsinki) Näyttelyn ajankohta: 17.-31.1. (Valfrid Åkerlundin näyttely) Näyttelyn aukioloajat: päivittäin klo 11-19 Django Reinhardt 110 vuotta: striimattu jam session sunnuntaina 24.1. klo 14 Kuvataiteilija Valfrid Åkerlund on Aviadorin Kulttuurikulman vieraana Ideoista tehdään äänestyskelpoisia ehdotuksia 12.1.–30.4.2021 välisenä aikana omastadi.hel.fi -sivustolla ja työpajoissa yhdessä kaupunkilaisten sekä kaupungin asiantuntijoiden kanssa. KAUPUNKILAISET IDEOIVAT OmaStadissa viime vuoden lokakuussa 1463 ideaa. Kaupunki sai loppuvuodesta arvioiduksi kaikki ideat. OmaStadin kriteerien perusteella pääsi jatkoon 1150 ideaa. Seuraavaksi ideoista yhteiskehitetään äänestyskelpoisia ehdotuksia. Infotilaisuus yhteiskehittämisestä pidettiin verkkotilaisuutena 12.1. Tilaisuuden tallenne löytyy OmaStadi-sivustolta. Alueraksa-työpajat käynnistävät yhteiskehittämisen Ideoista tehdään äänestyskelpoisia ehdotuksia kehittämällä niitä yhdessä alueen muiden asukkaiden ja kaupungin asiantuntijoiden kanssa. Ensimmäisenä starttaavat 25.1.–4.2.2021 välisenä aikana järjestettävät alueraksa-työpajat. Alueraksojen tavoitteena on avata ehdotuksia OmaStadi-sivustolle muiden ideoita jättäneiden kaupunkilaisten kanssa keskustelemalla ja yhdistelemällä ideoita. Alueraksoille kutsutaan kaikki samalle alueelle omastadin kriteerit täyttäneitä ideoita jättäneet kaupunkilaiset. Myös muut yhteiskehittämisestä kiinnostuneet kaupunkilaiset ovat tervetulleita. Alueraksat järjestetään verkkotilaisuuksina. Teemaraksat järjestetään maaliskuussa Alueraksojen jälkeen yhteiskehittäminen jatkuu OmaStadi-sivustolla, pienemmissä työryhmissä ja maaliskuussa järjestettävillä teemaraksoilla. Teemaraksoille osallistuvat ehdotusten tekijöiden lisäksi kaupungin asiantuntijat. Teemaraksojen tavoitteena on viimeistellä ehdotukset ennen kustannusarvioita ja äänestystä. Ehdotuksia voi avata sivustolla 11.1.–28.2.2021. Avattuja ehdotuksia voi muokata 30.4.2021 saakka. Kaupunki järjestää asukkaille tukea osallistumiseen muun muassa kirjastoissa ja asukastaloilla. Parhaiten alueen ehdotuksista ja yhteiskehittämisestä tietää alueen stadiluotsi, jolta saa apua ja tukea ehdotuksen kehittämiseen. Stadiluotsien yhteystiedot ja tärkeää tietoa yhteiskehittämisestä löytyy omastadi.hel.fi-sivustolta. OmaStadi on Helsingin kaupungin tapa toteuttaa osallistuvaa budjetointia. Syksyllä 2020 käynnistyi OmaStadin toinen kierros. Kaupunkilaiset saivat lokakuussa ideoida, mihin kaupunki käyttää 8,8 miljoonaa euroa. Ideoita tuli 1463. Ideoiden suosituimpia teemoja olivat liikunta ja ulkoilu, puistot ja luonto, rakennettu ympäristö sekä yhteisöllisyys. Alueraksojen aikataulu: Koko Helsinki 28.1. klo 17.30–19.30 Pohjoinen suurpiiri 1.2. klo 17.30–19.30 Läntinen suurpiiri 3.2. klo 17.30–19.30 OmaStadin ideoita kehitetään yhdessä Kuvatapio palkittiin jälleen Helsingin Yrittäjät Länsi-Helsinki ry:n puheenjohtaja Jukka Tiihonen (vas.), Kuvatapion perustaja Tapio Rinne, Elisa Jones ja Sannakaisa Harju.
7 20.1.2021 Kannelmäen Hammaslääkäriasema Laulukuja 4 (kauppakeskus Kaaren vieressä punatiilitalo) P. 09 566 0981 www.kannelmaenhammaslaakariasema.com • paikkaukset • juurihoidot • hammaskiven poisto • protetiikka • pienkirurgia HAMMASLÄÄKÄRI HLL Eero Auvinen ONKO SINULLA JOTAIN HAMPAANKOLOSSASI? HAMMASLÄÄKÄRIT Leena Kontiola Elina Veltheim 09 5482 420 ? Avoinna ma-pe Konala, Riihipellonkuja 3 (vanha ostari) KANNELMÄEN FYSIKAALINEN HOITOLAITOS URKUPILLINTIE 6-8 ? 09 563 5393 • LÄÄKÄRIN MÄÄRÄÄMIÄ HOITOJA • HIERONTAA • KOTIKÄYNTEJÄ • EPIDEMIAN AIKANA TURVALLISESTI YKSI ASIAKAS KERRALLAAN HOIDOSSA. Kauneusja terveyspalveluja Kantelettarentie 7, 00420 Hki P. 09 5862 021 Avoinna klo 10-17 , la ja muina aikoina sopimuksen mukaan Ajanvaraukset: 09-497 071 Vanhaistentie 8 • Tervetuloa! Kutsumaton vieras ja kaivattu valkoinen lumi Vieras tuli taloomme, kutsumaton. pieni, näkymätön eipä jäänyt juttusille lienee kova kiire jotain jäi jälkeen vierailustaan, outo kuumetauti kaatoi monet sänkyyn tohtorit tutkivat tautia nimesivät Covid-19, uusi koronavirus lienee sukua aiemmille SARS-cov-2, MERS? kiinalaisia? espanjantaudin muistivat vielä isovanhempamme. Vilkas virus ei piittaa kansallisista rajoista ei viisumeista, vanhat rokotteet ja lääkkeet eivät tehoa. Pandemia leviää nopeasti kaikkialle Mitä neuvoksi ovet säppiin, pese kädet saippualla, ulos mennessäsi peitä kasvot naamarilla, vältä ihmisjoukkoja, kaksi viikkoa karanteenia estänee viruksen leviämisen. Rokotetta kehitellään, saataneen ehkä vuoden päästä. Tilanne silti hallinnassa paljon paremmin kuin edellisen pandemian espanjantaudin aikaan kiitos parantuneen terveydenhoidon selviämme tästäkin! PARTURI KAMPAAMO HANNASTIINA P. 09 566 6129 SITRATIE 1, 00420 HKI Tanotorvi on Kaarelan ja ympäristön kulttuurija kotiseutulehti. Se on perustettu vuonna 1964. Painos 25.000 kpl Lehti jaetaan ilmaiseksi kaikkiin talouksiin. Jakelualue: Kannelmäki, Hakuninmaa, Maununneva, Malminkartano, Kuninkaantammi, Honkasuo, Konala, Pitäjänmäki, Lassila, Pohjois-Haaga, osa Etelä-Haagaa, Kaivoksela, Silvola. Nippujakelu alueen yrityksiin. Julkaisija: Kaarela-Seura r.y. Päätoimittaja: Jauri Varvikko, 040 512 5105 jauri.varvikko@eepinen.fi Osoite: Pakilantie 98 A 1, 00670 Helsinki Toimitusneuvosto: Professori Seppo Lindy MKT Heikki Majava VTM Jauri Varvikko Ilmoitusmyynti/Sivunvalmistus: Seija Kuoksa / Eepinen Oy Puh. 010 3206 663 tanotorvi@eepinen.fi Ilmoitushinnat: Tekstissä: 1,20 /pmm Takasivu: 1,30 /pmm Paino: Sata-Pirkan painotalo Oy, Pori Jakelu: Helsingin Jakelu-Expert Oy Hankasuontie 3, 00390 Helsinki Puh. 09 5615 6400 http://hjex.fi/jakelupalaute Kannelmäen Kampaamo -Parturi Olemme muuttaneet Kaarelantie 97 Helsinki P. 09 538 834 OLEN TUTUSTUNUT viimeisten kymmenen kuukauden aikana erilaisiin Postin, Matkahuollon ja R-kioskin toimipisteisiin. Tutuksi ovat tulleet myös kaikenlaiset lokerikot. Samoin olen joutunut tekemisiin kotikuljetusten kanssa. Olen jopa oppinut lähettämään postipaketteja nettiä hyväksi käyttäen. Viime kevään liikkumisrajoitusten hieman hellittäessä, uskaltauduin nettiostoksille. Ostoskeskuksia pyydettiin välttämään ja pikkukauppoihin ei oikein edes uskaltanut mennä. Jospa myyjällä ei olekaan maskia ja vielä pahempaa jos siellä on muitakin asiakkaita. Apteekkiin sai soittaa, keräsivät ostokset valmiiksi ja tytär saattoi nopeasti napata muovikassin kassalta. Turvauduin tällaiseen järjestelyyn kerran itsekin. Hyvin toimi! Tarvitaan mehiläisvahaa, printteriin musteita, joulukuusi, joulukuuseen uusi valolla varustettu tähti, vauvanukke, hiusten hoitoaine, käsisaippuaa, kangasmaski, ulkoiluhousut, kahvikapseleita, kynsilakkaa, kirjoja, ruokaa. Ei muuta kuin googlaamaan. Olin samassa jamassa kuin 6-vuotias lapsenlapsi, jolta taannoin kysyin mistä sinulle on ostettu uusi takki. Tyttö vastasi tietokoneelta. Nyt siihen ei tarvita enää edes tietokonetta, ostokset onnistuvat puhelimellakin. Netin kautta voi ostaa ihan mitä vaan. Ilmeisesti nyt jopa autonkin, asuntoa tekee väkisinkin mieli mennä katsomaan – ei ihan sikaa säkissä tohtisi ostaa. Ensin nettikauppa tuntui oudolta, onko myyjä luotettava, vastaako tuote kuvauksia ja odotuksia. Kokeneemmat – yleensä myös nuoremmat kuluttajat – huomauttivat että tuotteenhan voi palauttaa, jos et halua pitää sitä. Totta, pakettien sisältä löytää yleensä ohjeet palauttamiseen. Usein jopa osoitelappu on valmiina mukana. Samanlaisen osoitelapun kanssa minäkin hääräsin kun postitin omakustanteisia kirjoja syksyn loppupuolella sukulaisille. Kotona sai kirjoittaa tiedot osoitelappuun valmiiksi ja maksaakin. Ihan en automatiikkaan niin paljon luottanut että olisin omatoimisesti luovuttanut paketin postiin. Tarvitsin vielä lapun ja lähetyksen seurantanumeron. Ruoan kotiin tuominen joko kaupasta kerättyinä ostoksina, valmiina ruokana tai Ruokaboksista ruoka-aineet ja ohjeet. Tuotteet ovat olleet ensiluokkaisia, lähetykset ovat tulleet ajallaan. Ei siis muuta kuin hyvää sanottavaa. Ylellistä on että joku muu ”raahaa” ruokaostokset viidenteen kerrokseen. Hissi on, mutta silti. Moni on moittinut ja valitellut postin palveluista. Isoissa yksiköissä on jonoa – totta on. Välillä paketti on matkannut aika kauas kotoa. Ja aina se ei ole ihan kivutonta, jos ei ole autoa käytössä. Joulun alla pääkaupunkiseudulla posti perusti väliaikaisia pakettien noutopisteitä ja ne helpottivat ruuhkia. Toisaalta vähän arveluttaa, että olen arka menemään kauppaan, etenkin muualle kuin ruokakauppaan, mutta pakettijonossa kuitenkin norkoilen. Onko nettikauppa pienten kauppojen tuho vai nousu. Hämmennyin kun huomasin että olin ”nettiostoksilla” ähtäriläisen vaatekaupan sivuilla. Mutta eipä voi kuin nostaa hattua yrittäjälle, joka mukautuu olosuhteisiin ja saattaa uudenlaisella osaamisella ja tekemisellä kasvattaa liikevaihtoaan melkoisesti. Ruokaostokset tulee aika usein tehtyä kaupasta, josta olen noutamassa pakettia tai jonka lähellä on pakettilokerikkoja. Nettikauppa hyödyttää mutkan kautta ruokakauppaakin. Pohdin ja hämmästelen miksi uusia toimistotiloja rakennetaan kiivaasti monella eri taholla. Olen varma että etätyö jää pysyväksi. Kauppa tarvitsee kohta erilaisia tiloja, ei niitä missä meille kaupataan tavaroita vaan niitä missä tilauksemme pakataan ja toimitetaan eteenpäin. Leena-Maija Tuominen Postipakettikuluttaja • Reilumman työelämän puolesta • Yhdenvertaisemman ja tasa-arvoisemman Helsingin puolesta • Edullisempaa asumista kaikille • Lapsistamme ja vanhuksistamme täytyy pitää parempaa huolta • Heikomman puolella • Keskuspuiston ystävä Äänestä kuntavaaleissa alueelta oma ehdokas kaupunginvaltuustoon Petteri Auvinen Petteri Auvinen Yo-merkonomi, palveluneuvoja Yo-merkonomi, palveluneuvoja ja luottamusmies ja luottamusmies ALUEEN OMA EHDOKAS! www.petteriauvinen.fi | Helsinki Kaivattu valkoinen lumi Talvipäivän seisaus on vuoden lyhyin ja kuten olemme jo lähes tottuneet vuoden pimein päivä. Vasta loppiaisena tulivalkeus tänne kehäkolmosen eteläpuolen maisemaankin. Lämpömittari näytti pakkaslukemia. Niiden arveltiin säätiedotusten perusteella jatkuvan ainakin helmikuulle asti. Lapin tunturit ja lomakylät, joulupukin pajaakaan unohtamatta, olivat varustautuneet parhaansa mukaan ottamaan niin kotikuin ulkomaisetkin vieraat vastaan. Mutta tuo aikamme kutsumaton vieras sotki suunnitelmat. Rajat suljettiin niin tänne haluavilta ulkomaisilta vierailtamme kuin myös etelän lämpöön haluavilta tuhansilta suomalaisilta. Nyt suomalaiset saivat tilaisuuden tutustua oman maamme luontoon sen talvisiin maisemiin sekä kesäiseen maaseutuun Monet kiinnostuivat lomailumahdollisuuksistamme kotimaassamme. Maaseudun lomamökit kävivät hyvin kaupaksi, kun kaupunkilaistuneet suomalaiset alkoivat etsiä maaseudun rauhaa. Isovanhempien kotitalojakaan ei enää riittänyt kaikille kasvaneen suvun tarpeiksi. Ehkäpä tämä kutsumaton vieras opettikin meidät paremmin ymmärtämään kotimaamme arvon, sen luonnon kauneuden ja vuodenaikojen vaihtuvuuden luoman elämäämme rikastuttavat tunne-elämykset. Selittääkö tämä miksi muualla asuvat uskovat, että täällä elää onnellinen kansa, vaikka itse emme koekaan maatamme pelkäksi onnen tyyssijaksi. Siispä rakentakaamme kotimaatamme entistä paremmaksi. Parempaa ja koronavapaata vuotta 2021! Oiva Björkbacka
8 20.1.2021 JUMALANPALVELUKSET FACEBOOKISSA Jumalanpalvelukset vietetään koronarajoitusten vuoksi ilman kirkkotilassa läsnä olevaa seurakuntaa ja välitetään suorina lähetyksinä Facebook-sivullamme. Etänä jumalanpalvelukseen pääsee osallistumaan myös Facebookiin kirjautumatta. Tarkemmat tiedot nettisivuillamme. AIKUISTEN PIIRIT, LASTEN KERHOT, NUORTEN TOIMINTA TAUOLLA Aikuisten pienryhmät sekä lasten ja nuorten sisätiloissa tapahtuva toiminta ovat tauolla. Myös lasten ja nuorten sisätiloissa tapahtuva toiminta on keskeytetty. Lasten ja perheiden muusta toiminnasta kerrotaan Facebookissa: Kannelmäen seurakunnan lapset ja perheet. Kouluikäisten ja nuorten ajankohtaiset tiedot löytyvät kantsunurkka.fi-sivustolta KANNELMÄEN SEURAKUNNAN KIRKKOHERRAN VIRAN HAKIJAT Kirkkoherran virkaa hakivat 8.1.2021 päättyneen hakuajan puitteissa seuraavat kaksi hakijaa: Koskinen Virpi ja Rajamäki Nina. Hiippakunnan tuomiokapituli selvittää hakijoiden hakukelpoisuuden, haastattelee hakijat ja antaa hakijoista lausunnon seurakuntaneuvostolle. Kirkkoherra valitaan vaalilla, jonka toimittaa seurakuntaneuvosto. Kirkkoherra Sakari Enrold siirtyy eläkkeelle 1.9.2021. APUA JA TUKEA • Jos jokin painaa mieltäsi, ota rohkeasti yhteyttä kirkon keskusteluapuun, jossa päivystetään numerossa 0400 22 11 80 joka ilta klo 18-24, tai sähköpostilla tai chatissa osoitteessa kirkonkeskusteluapua.fi • Seurakunnan työntekijät tavoitat puhelimitse ja sähköpostitse. • Lähimmät ruokajakelut löydät osoitteesta ruoka-apu.fi SEURAA SOMESSA: • Facebook-sivut: Kannelmäen seurakunta, Kannelmäen seurakunnan lapset ja perheet, • Instagram: @kannelmakisrk, @kantsunurkka KIRKKOHERRANVIRASTO • Virasto palvelee puhelimitse ja sähköpostitse p. 09 2340 3800, ma–pe klo 9–14, kannelmaki.srk@evl.fi • Avioliiton esteiden tutkinta tehdään 1.1. alkaen keskusrekisterissä. Esteiden tutkintaa voi pyytää ev.lut.kirkon asiointipalvelun kautta tai lähettämällä pyynnön esteiden tutkinnasta postitse, os. Kolmas linja 22, 00530 Helsinki. KULTATUKKU.FI HELSINKI • Kauppakeskus Ristikko, Ajomiehentie 1. Avoinna ma-pe 10-18 Ostamme kultaiset ja hopeiset korut, kellot ja rahat. Myös kultalaatat, kultahampaat ja pöytähopeat kelpaavat eikä korujen tarvitse olla edes ehjiä. Arvion saat myymälässämme saman tien ja rahatkin ihan hetkessä vaikka käteisenä. Ennakkoäänestys ma-pe 1.-5.2. klo 9-18 Pitäjänmäen kirkossa (Turkismiehenkuja 4) ma 1.2. klo 14-18 Kauppakeskus Ristikossa Konalan Asukastilassa, 2. kerros (Ajomiehentie 1) ke 3.2. klo 13-17 Pajamäen seurakuntakodilla (Pajamäentie 14). Vaalipäivä Äänestäminen vaalipäivänä su 7.2. klo 11.3020 Pitäjänmäen kirkossa. Tulos julkaistaan ääntenlaskun päätyttyä noin klo 21. Kotiäänestys Kotiäänestys on mahdollista, jos kyky liikkua tai toimia on siinä määrin rajoittunut, ettei äänestystai ennakkoäänestyspaikkaan pääse ilman kohtuuttomia vaikeuksia. Ilmoittautumiset pe 29.1. klo 16 mennessä seurakuntatoimistoon. Kotiäänestys toimitetaan ennakkoäänestyspäivinä 1.-5.2. Pitäjänmäen seurakunta Turkismiehenkuja 4, 00370 Helsinki | Puh. 09 2340 5600, ti, pe klo 12-15, ke klo 14-18 pitajanmaki.srk@evl.fi www.helsinginseurakunnat.fi/pitajanmaki www.facebook.com/pitajanmaenseurakunta Kenestä uusi kirkkoherra Pitskuun? TUTUSTU EHDOKKAISIIN I vaalisija Tuomas Hynynen www.hynynen.net II vaalisija Hilkka Niemistö www.hilkkaniemisto.fi III vaalisija Maika Vuori www.maika-vuori.com Ehdokkaiden yhteinen vaalipaneeli ke 27.1. klo 18 Pitäjänmäen kirkossa. Koronarajoitusten vuoksi tilaisuus järjestetään ilman läsnä olevaa seurakuntaa. Vaalipaneelia voi kuunnella suorana Radio Dein kautta osoitteessa www.radiodei.fi/kirkko/ tai seurata Facebook-sivullamme. Ehdolla kunnallisvaaleissa? Kysy pakettitarjousta Helsingin parhaisiin paikallislehtiin! Jakelupeitto yli 50 000 taloutta! P. 010 320 6663, 045 1323 828 Seija Kuoksa seija.kuoksa@eepinen.fi Helsingin työväenopisto Lakritsitalkoot ja 2 553 muuta inspiroivaa kurssia Katso verkkokurssit ja -luennot > ilmonet.fi