Ilmainen nouto & palautus! Pesemme matot, takit, peitot, päiväpeitteet, tyynyt, petauspatjat, pyyhkeet, lakanat. Kilopyykki. Pesulat löydät Itiksestä sekä Juvanmalmilta! HELPOTA HELPOTA ARKEASI & NAUTI ARKEASI & NAUTI PUHTAUDESTA! PUHTAUDESTA! Pesumesta Itäkeskus / Asiakkaankatu 5 (katutaso) / Puh 09 323 9001 Pesumesta Espoo / Rajamaankaari 15 / Puh 050 4848 222 www.pesulat.com www.pesulat.com No 1 24.1.2024 • 60. VUOSIKERTA WWW.TANOTORVI.FI JULKAISIJA KAARELA-SEURA RY KAIKKI PARTURI-KAMPAAMOPALVELUT AMMATTITAIDOLLA KOKO PERHEELLE Soita tai varaa aika netissä 24/7 Meiltä myös Kevin.Murphy -tuotteet. TERVETULOA ! Salon Klipsi Kaari | Kantelettarentie 1 (Sokos) puh. 040 755 2580 | www.salonklipsi.fi AVOINNA ma-ke 10-18, to-pe 10-20, la 10-18 SOITA JA VARAA AIKA 050 4677 229 Valmistamme käsityönä Valmistamme käsityönä uudet hammasproteesit uudet hammasproteesit Proteesien korjaukset ja pohjaukset Proteesien korjaukset ja pohjaukset EHT hammasproteesien asiantuntija EHT hammasproteesien asiantuntija www.fysiosakura.fi Listahinnoista -30% ensimmäisestä käynnistä fysioterapiassa tai hieronnassa FT Pauli Harvilahdella Kannelmäen Fysio Sakura:ssa. Tarjous voimassa 31.3.2024 asti! Sitratori 3, 00420 Helsinki Puhelin 045 354 7474 Fysioterapia Hieronta Manipulaatio ”Minulle on erittäin tärkeää, että asiakkaani kokevat tulleensa kuulluksi ja saavat oikeanlaista hoitoa vaivaansa” FT Pauli Harvilahti BLINIvIIkot Runsaassa voissa paistettuja, pinnalta rapeita ja sisältä ihanan kuohkeita blinejä! tarjolla 11.2. asti! Laulukujalla, Kannelmäessä www.kantsunsavel.fi kantsunsavel Kaaren JYSK on vuoden myymälä Kauppakeskus Kaaren JYSK on valittu JYSK Awards -henkilöstögaalassa vuoden myymäläksi. Työntekijät palkittiin matkalla Budapestiin. Lomittajiksi tuli koko myymäläketjun johtoryhmä. Vasemmalta retail manager Tiina Palosaari, retail manager Leena Pakarinen, HR manager Leena Saario, communications manager Taija Paavola ja store concept coordinator Jarna Murtomäki. Kuva Jauri Varvikko Kerro kantasi Kaarelan yleisten alueiden suunnitelma 2024-2027
2 24.1.2024 VUODEN ALUSSA erilaiset yhteisöt tekevät tiliä menneestä vuodesta. Toimintakertomuksien ja tilastojen maailma paljastaa saavutukset ja toteumat. Nämä summaukset auttavat pohdinnassa, mitä olisi mahdollista tehdä paremmin. Ehkä luopua tai supistaa toimintaa tai korostaa, jopa luoda jotain ihan uutta. Henkilökohtaisessa elämässä jokainen voi tehdä samanlaisen välitilinpäätöksen ja päivittää oman toimintasuunnitelmansa. Vaikka syntymäpäivänään tai muulloin, milloin sopii. Ilahduin tarkastellessani Kannelmäen seurakunnan toimintavuotta 2023. Paikan päälle kokoavaan toimintaan osallistuneiden määrä kasvoi huikeasti. Seurakuntaan liityttiin kiihtyvällä tahdilla. Jumalanpalveluselämään kansaa osallistui 20 % aikaisempaa vuotta enemmän. Hautajaisia vietettiin seurakunnassamme hiukan vuotta 2022 harvemmin. Muuten toimitusten määrä pysyi ennallaan, mutta niihin osallistuttiin suuremmalla joukolla. Tilastoidusti Kannelmäen seurakunnan erilaiset toiminnat kokosivat vuoden 2023 aikana yhteen 44 124 osallistujaa. Tämän lisäksi sosiaalisessa mediassa ja erilaisissa kanavissa käytiin valtava määrä keskusteluja. Monet juhlat, ruokailut, musiikkitapahtumat, kerhoja ryhmätoiminnat, sovitut tapaamiset ja päivystykset toivat kattavan kirjon kanssaihmisiä yhteen toivon tulevaisuutta rakentamaan. Seurakuntamme kevätesite kertoo tulevista suunnitelluista kokoontumisista. Esitteitä löydät toimipisteistämme tai voit selata sitä nettisivuiltamme helsinginseurakunnat.fi/kannelmaki löytyvästä linkistä. Keväällä Kannelmäen kirkossa, os. Vanhaistentie 6, pidetään jumalanpalveluksia ja konsertteja. Lasten ja perheiden kerhot kokoontuvat väistötiloissamme Klanulla, os. Klaneettitie 6–8 A, 4. krs. Lasten ja perheiden toiminnasta lisätietoja voit katsoa Facebook-sivulta ”Kannelmäen seurakunnan lapset ja perheet”. Aikuisten piirit kokoontuvat kirkolla, Klanulla ja Malminkartanon kappelissa, os. Vellikellonpolku 8. Nuorten toiminnasta tietoa saat kantsunurkka.fi-sivuilta. Tervetuloa seuraan somessa, osallistumaan ja kehittämään toimintaa myös livenä! Lämmin kiitos jo koettujen kohtaamisten rakentumisesta. Viime vuonna tapahtumia ja tapaamisia eläväisessä seurakunnassamme todistettiin yhteensä ainakin 7104 kertaa. Se on laskennallisesti valtava määrä, oikea ruokkimisihme! Kiitos sinulle, seurakuntamme jäsen. Sinä mahdollistat osallisuudellasi kirkon toiminnan ja toimitilojen ylläpidon, työntekijöiden palkan – ja paljon auttamisen ja hyvän tekemisen. Kannelmäen seurakunnassa on 21 vakituista ammattilaista, 4 pappia, 2 diakonia, 3 kanttoria, 3 nuorisotyöntekijää, 4 suntiota, 2 lapsija perhetyöntekijää, kokki ja 2 virastotyöntekijää. Lisäksi joukkoamme rikastuttaa vielä vuoden 2024 aikana 2 projektityöntekijää. Kiitos sinulle, vapaaehtoinen ryhmänvetäjä, että tahdot palvella lahjoillasi yhteistä hyvää. Ja sydämellinen kiitos sinulle toimintaamme osallistunut. Sinä kannat mukanasi kipinää, joka vaalii lähimmäisenrakkauden sanomaa. Loista soihtuna siellä, missä olet. Iloitse iloitsevien kanssa ja itke itkevien kanssa. Virpi Koskinen kirkkoherra, rovasti, Kannelmäen seurakunta 44 124 Yhteisellä tiellä Bök i Kårböle LIVET ERBJUDER en hel massa att konsumera och uppleva. Konsumtionen har blivit en naturlig del av vår kultur. Jag har tittat på serien När Finland förändrades på YLE under vintern och den visar hur vi på 1960och 1970-talen skaffade allt från bilar till TV-apparater, hur kaffefiltret revolutionerade kaffe kokandet och hur ungdomen med sina protester påverkade, speciellt hur man klädde sig i stadskulturen. Eftersom det fanns få valmöjligheter så konsumerade alla ungefär liknande saker. Plasten sågs som ett underverk och spred sig som en löpeld i hushållen. Jag har också på senaste tiden städat bort bland mina saker. Jag inser att jag ärvt mammas förmåga att spara en massa, som jag inte egentligen behöver och använder. Efter att vi tömt mina föräldrars hus efter deras död, så ökade mängden saker och nu 10 år senare är jag beredd att städa bort det som jag inte vill ha. Sakerna bär på känslomässiga minnen och värden och det är inte alltid lätt att göra sig av med dem. Ett tecken på att jag kunnat bearbeta vissa känslor relaterade till sakerna är att jag kan låta dem gå. Jag behöver ju inte slänga bort dem, eftersom det finns återvinningsmöjligheter. Det som jag inte vill ha mera, kan visa sig vara något som någon annan verkligen önskar sig. Det hände med en riktigt gammal Arabiaservis, som upptog en hel del av mina skåp. Hon som hämtade den hade dessutom rötterna i Österbotten nära där servisen hade varit i tiderna . Det gjorde henne ännu gladare över fyndet. Hon hade som hobby att samla på gamla saker. Det har jag inte. Min mamma tyckte om gamla saker, och samlade dem och jag funderade att var jag lojal till henne när jag sparade dem över 10 år i skåpet? Mina vuxna barn vill inte ha gamla saker heller, så det gör det enklare. Det har gjort gott att fundera på mina, ibland omedvetna, motiv och på hur jag konsumerar och vad jag lämnar till mina barn. Ett hus fullt av mer eller mindre onödiga saker eller ett hem som speglar den människa jag verkligen är. I dagens värld konsumerar vi på nätet. Många fysiska platser för kommersiella tjänster gapar tomma och det känns lite ödsligt. I en stadsdel behöver det finnas butiker, caféer och olika tjänster för att den ska kännas levande. Ibland känns det som om Kårböle är lite för långt i periferin för att det ska löna sig med små butiker. Kaari har blivit vår plats för konsumtion och bespisning. Det är inget fel på Kaaris utbud, men känslan av att hela stadsdelen har något att erbjuda saknas. Gamlasgården erbjuder som tur fina kulturupplevelser att konsumera förmånligt och för oss bok-konsumenter så är biblioteket viktigt. I dessa tider med höga priser och osäkra marknader så är det bra att fundera över sin konsumtion och hurdan konsument jag verkligen är. Går jag på erbjudanden och ångrar mig efteråt eller är jag medveten om vad jag behöver och hur jag hittar den bästa lösningen? Utbudet är så stort att det blir ett helt projekt att skaffa sig vissa saker, så många valmöjligheter att det nästan känns oöverkomligt att göra beslut. Annat var det på 60och 70-talen, då det var första gången en sak köptes. Nu kan man hitta 3-4 gamla mikrovågsugnar i förråden hos dem som gått bort. Så mycket av vår tid går till att hantera ägodelar, återvinna och slänga bort. Som tur är har vi förstått att återvinning och cirkulär ekonomi är det enda vettiga och hållbara. Hälsningar från Harriet Fagerholm Kårböle Gille r.f Den medvetna konsumenten Jumalanpalvelukset Kannelmäen kirkossa • Messu sunnuntaisin klo 10. • Ehtoollishetki keskiviikkoisin klo 18. Aikuisten piirit ja kohtaamispaikat • Eläkeläisten päivähetki ke 17.1. ja 31.1. klo 12.30–14 Klanulla. Keittolounas. Lyhyt hartaus ja vapaata seurustelua. Vapaaehtoinen maksu seurakunnan diakoniatyölle. • Työtupa avoin käsityöja askarteluhuone parillisten viikkojen tiistaisin klo 15–18 Klanulla. Kello puoli viiden tee ja kahvi. • Lähetyspiiri avoin piiri lähetyksestä kiinnostuneille. Vierailijoita ja keskustelua ajankohtaisista lähetysaiheista. Parittomien viikkojen tiistaisin klo 17– 18.30 Klanulla. (ei 30.1.,13.2.) • Miesten piiri tiistaisin klo 13–15 Malminkartanon kappelilla. Hartautta hurskastelematta, kahvia ja känttyä, keskustelua maailmanmenosta. Vetäjinä TM Aku Kähärä ja pääsuntio Juha Lepistö. (ei 30.1., 26.3.) • Soppaa ja juttuseuraa Malminkartanon kappelilla maanantaisin klo 12– 13.30. Keittolounas. Vapaaehtoinen maksu seurakunnan diakoniatyölle. • Raamattupiirit avoimia piirejä, vetäjinä vapaaehtoiset vastuunkantajat. Klanulla ma klo 10–11.30. Malminkartanon kappelilla ti klo 15.30–17. Kirkossa ke klo 14.30–16. Viittomakielinen raamattupiiri kirkossa ti 27.2. klo 15. • Aamurukoushetki Avoin rukouspiiri Klanulla perjantaisin klo 9.30–11. Rukousta toisten ja omien asioiden puolesta. • Lauletaan yhdessä Avoin yhteislaulutilaisuus kirkossa Anne Myllylän kanssa to 25.1., 8.2., 22.2. klo 10.15– 11.30. Klanun mummola la 10.2. klo 10–13. Vapaaehtoiset mummot toivottavat lapset aikuisineen tervetulleiksi viettämään aikaa yhdessä. Tarjolla välipalaa. Musiikia Kannelmäen kirkossa • Señora Tarolillan hullutukset la 3.2. klo 15. Länsi-Helsingin musiikkiopiston vanhan musiikin yhtyeet esiintyvät. Vapaa pääsy. • Sarastus-yhtye la 17.2. klo 16. Kristiina Olanto, laulu, Harri Taittonen, piano, Jorma Tapio, saksofonit, bassoklarinetti, huilut ja perkussiot. Ainutlaatuinen musiikillinen elämysmatka. Vapaa pääsy, ohjelma 10 € (käteisellä). • Duo Lux Jääkukkia su 3.3. klo 16. Sandy Ahjo, huilut ja Marja Nevankallio, konserttikantele. Susanna Mäkinen, huilu ja Laura Winter, konserttikantele. Klassista sekä jazz-sävyistä musiikkia säveltäjinä mm. Sarmanto, Haimelin, Sisask. Vapaa pääsy, ohjelma 10 €. Nettisivut: helsinginseurakunnat.fi/kannelmaki. Kirkko Vanhaistentie 6 Virasto ja Klanu, os. Klaneettitie 6–8 A, p. 09 2340 3800, ma–pe klo 9–14, kannelmaki.srk@evl.fi Malminkartanon kappeli, Vellikellonpolku 8 Seuraa somessa FB: Kannelmäen seurakunta, Kannelmäen seurakunnan lapset ja perheet. IG: @kannelmakisrk, @kantsunurkka TILITOIMISTOPALVELUT MAUNULAN TILITOIMISTO OY P. 050 341 0501 Kanneltie 12 B 8, Kannelmäki www.maunulantilitoimisto.fi M Hankasuontie 7, 00390 Helsinki I puh.020 712 0500 I info@automuovikem.fi I www automuovi.fi Hankasuontie 7, 00390 Helsinki | puh. 020 712 0500 info@automuovikem.fi | www.automuovi.fi Sis. huolto-ohjelman mukaiset tarkistuskohdat ja katsastuksen. VARAUDU TALVEEN TALVIHUOLTO 169 € + KATSASTUS yht. 226 € AUTOMAATTIVAIHTEISTON SATAPROSENTTINEN ÖLJYNVAIHTO NYT VAIN 370 370 € Tarjous voimassa maaliskuun loppuun. LIITY KAARELA-SEURAAN! Liittyminen on helppoa: maksa jäsenmaksu 15 euroa yhdistyksen tilille Nordea FI09 1004 3000 2043 03 ja kirjoita yhteystietosi viestikenttään. Lähetämme infoa tapahtumista ja alueemme tärkeistä asioista. Saat myös alennusta alueemme palveluista, mm. Ravintola Britanniassa, Ravintola Sävelessä, Parturi-Kampaamo Hiuspajassa ja Kaaren Suutarissa. Tässä tulee hyvä lehti!
24.1.2024 3 Pääkirjoitus TANOTORVI TÄYTTÄÄ tänä vuonna 60 vuotta. Lehti perustettiin Tanotorventiellä pidetyssä kokouksessa alkuvuodesta 1964. Ehdotus lehden perustamisesta oli esitetty jo loppuvuodesta 1963. Kaikki alueemme eri seurojen edustajat kannattivat kotiseutulehden julkaisemisen aloittamista. Lehden nimen keksi Kannelmäki-Seuran ensimmäisen hallituksen varajäsen tullitarkastaja Pauli Puolakka . Kannelmäki-Seura oli perustettu pari vuotta aiemmin, vuonna 1961. Puolakka kertoi, että ”nimi Tanotorvi oli välkkynyt jo kauan hänen mielessään”. Tanotorvi-nimi juontaa juurensa Kannelmäen soittimiin ja musiikkiin liittyviin teiden nimityksiin. Tano tarkoittaa tuohta ja tanotorvi siis tuohitorvea. Tanotorvella on ollut historiansa aikana kahdeksan eri päätoimittajaa. Ensimmäisten numeroiden päätoimittajana toimi vuonna 1964 Kannelmäki-Seuran varapuheenjohtaja maisteri Veikko Anttila . Häntä seurasivat Irmeli Ekelund (1964-1971), Kari J. Kettula (1971-1972), toimittaja Kari Varvikko (1972-1974), rehtori Rauni A. Aaltonen (1975-1988), toimittaja Kirsti Penttinen (1988-1989), opettaja Timo Hyvönen (19891990) ja Kari Varvikko (1991-2013). Isäni Kari Varvikko toimi päätoimittajana kahteen otteeseen. Ensimmäinen pesti jäi lyhyeksi, koska hänen virallinen työnantajansa kielsi toimen ohella tehtävät toimitustyöt. Toinen pesti kestikin sitten komeat 22 vuotta. Aloitin itse työt Tanotorven osalta vuonna 1997, kun lehden kustannusoikeudet siirtyivät yritykselleni. Toimin ensin lehden taittajana ja isäni avustajana, vastasin lehden ulkoasusta ja laskutuksesta. Isäni siirryttyä eläkkeelle vuoden 2013 lopussa otin koko lehden hoidettavakseni. Tänä vuonna tulee 10 vuotta siitä, kun minusta tuli lehden päätoimittaja. En ole toimittaja ammatiltani, mutta lehtien kustantamista olen harrastanut jo lähes 30 vuotta. Olen nähnyt niin ilmaisjakelulehtien nousut kuin laskutkin. Kustannan tällä hetkellä kolmea kaupunginosalehteä, joista Tanotorvi on toiseksi vanhin. Käpylä-lehti on ilmestynyt jo yli 70 vuotta. Olen todennäköisesti myös viimeisiä mohikaaneja. Kotiseutulehtien kustantaminen ei ole enää kannattavaa, eikä niillä ole entisenlaista kysyntää. Digitaalinen media ajaa auttamattomasti ohi paperilehtien. Jokainen numero vaatii vuosi vuodelta enemmän työtä, sillä painatusja jakelukustannukset ovat nousseet, kivijalkaliikkeet ovat vähentyneet, jolloin ilmaisjakelulehden kustannusrakenne muuttuu koko ajan vaikeammaksi. Ilmoittajien määrä vähenee ja lehti ilmoituskanavana ei ole enää yhtä mediaseksikäs kuin ennen. Tulot ja menot eivät ole balanssissa. 60 vuotta on joka tapauksessa kunniakas rupeama. Tanotorvi-lehti on yhä pidetty, luettu ja toivottu julkaisu. Tänä vuonna numeroita tulee entisen 12 sijaan 10, sillä taloudelliset realiteetit pakottavat vähentämään ilmestymiskertoja. Suomen heikko taloudellinen tilanne ei myöskään ole omiaan edesauttamaan kustannustoimintaa. Toivotaan, että omaa kotiseutujulkaisua tarvitaan myös jatkossa. Se ei ole vain lehti lehtien joukossa. Se on meidän kaarelalaisten lehti, jonka tehtävänä on kertoa ja viestiä meidän asiaamme. Jauri Varvikko jauri.varvikko@eepinen.fi 60 vuotta asukkaiden parhaaksi Seuraava numero ilmestyy 6.3.2024. Aineisto toimitukseen 23.2. mennessä. Kauppakeskus Kaaren JYSK on vuoden myymälä Kauppakeskus Kaaressa sijaitseva JYSKin myymälä on valittu JYSK Awards-henkilöstögaalassa vuoden myymäläksi. Valinta julkistettiin lokakuussa Messukeskuksessa. Juhlassa palkittiin henkilöstöä yhteensä 13 kategoriassa ja juhlaan osallistui 600 JYSKiläistä ympäri Suomea. JYSK VALITSEE VUOSITTAIN ennalta määrättyjen kriteerien perusteella parhaan myymälän Suomen lähes sadasta eri toimipisteestä. Viime vuoden lopulla ei voittajasta ollut epäselvää. Liikevaihdon kasvu, keskioston kehitys, sairauspoissaolot ja sisäisen tarkastuksen tulokset sekä kymmenen eri avainlukua suhteutettuna myymälän kokoluokkaan määrittivät sen mistä myymälästä leivottiin tilikauden 2023 Vuoden myymälä. – Me vaan tykätään meidän työstä tosi paljon, tykätään asiakkaista ja tiimistä ja se varmasti näkyy, kertoi Kaaren myymälän apulaismyymäläpäällikkö Nea Jaakola tunnelmistaan gaalassa voiton jälkeen. – Me tarjotaan sitä kuuluisaa Suomen parasta asiakaspalvelua, ja kyllä se hyvä yhteishenki huokuu asiakkaille asti. Saamme asiakkailta palautetta, että meidän myymälässämme on kiva käydä asioilla, kun meillä on niin hyvä fiilis, kertoi myymäläpäällikkö Jenna Smedman suosion salaisuutta. Kaaren myymälässä kaikki olivat tehneet koko tilikauden töitä voiton eteen. Tavoite oli ollut kirkkaana mielessä. Myymälän tiimi voitti matkan Budapestiin kolmeksi päiväksi. Tätä haastattelua tehdessä henkilökunta vietti ansaittua lomaa työnantajan piikkiin ja JYSKin Suomen johtoryhmä ahersi Kaaren myymälässä. Johtoryhmä töissä Siis mitä? Johtoryhmä lomittaa työntekijöitä? Kyllä. Meillä on tällainen systeemi, että johtajat tulevat tuuraamaan, kun työntekijöitä palkitaan, sanoo Jysk Suomen Retail manager Leena Pakarinen Kaaren myymälässä. Tuskinpa asiakkaat tietävät, että nyt myymälässä on hommissa Pakkalan pääkonttorin kerma... Seuraan johtoryhmän työskentelyä liikkeessä... He toimivat aivan samalla tavalla kuin tavallisetkin myyjät. Palvelevat, neuvovat, ohjeistavat asiakkaita. Aivan huippua! Onhan tämä vähän erilainen päivä, mutta tällaista myymälätyö on. Puramme, hyllytämme ja palvelemme asiakkaita, myymme, Jysk Suomen HR manager Leena Saario kertoo. Tämä on loistava tapa tutustua eri myymälöiden arkeen, Leena Pakarinen sanoo. Hyvät etenemismahdollisuudet Jyskissä johdon ja työntekijöiden välinen kynnys on matala. Yritys panostaa henkilöstön uraja kehitysmahdollisuuksiin sekä koulutukseen. Myyjästä on mahdollista edetä aina myymäläpäälliköksi tai jopa aluepäälliköksi asti. Meillä on paljon sisäisiä uratarinoita. Haluamme, että työntekijät pääsevät loistamaan, Leena Saario sanoo. Kauppakeskus Kaaren myymälä avattiin vuonna 2020. Liikkeessä on 10 työntekijää, joka on muodostanut avauksesta asti oman ydintiimin. Jokaisen ääntä kuunnellaan ja henkilöstö tukee toisiaan johtoa myöten. Kaikki tekevät kaikkea, vaikka jokaisella on oma vastuualueensa. Muuttuva Jysk Jysk on tanskalainen myymäläketju ja toimii 48 eri maassa. Ensimmäinen Suomen myymälä avattiin Turussa vuonna 1995. Ketju on kokenut suuria muutoksia vuosien varrella ja siitä on tullut tasokas kodin sisustuksen vähittäismyyjä. Skandinavinen johtamistyyli näkyy työntekijöiden palkitsemisena, hyvässä hengessä, matalassa organisaatiossa ja kaikkien osallistumisena työhön sen eri portailla. Jysk on laajentanut toimintaansa ympäri Suomea. Lahteen avattiin juuri ketjun 94. myymälä. Seuraavana on Närpiö. Haluamme olla lähellä asiakasta, joten pidämme kiinni myös kivijalkaliikkeistä, Leena Saario sanoo. Kaaren myymälässäkin on nähtävissä jatkuvia muutoksia. Valikoima päivittyy. Olemme lisänneet viime kesästä kodin tuotteita. Konseptia on uudistettu. Liikkeen lattiat ovat uudet, on tullut lisää spottivalaisimia. Tuotevalikoima muuttuu hieman sesongin mukaan. Syksyisin tulee enemmän indoor-tuotteita ja keväisin outdoor-tuotteita, Leena Pakarinen kertoo. Johtoryhmä ylpeä työntekijöistään Leenat kertovat, että he ovat ylpeitä työntekijöistä. Jyskissä yhteisöllisyys on merkityksellistä. Työntekijöiden tiimihenki on mahtava ja he ovat avain menestykseen. Työn monipuolisuuteen ja henkilöstön hyvinvointiin satsataan. Työntekijöiden halutaan viihtyvän työpaikalla. Jatkuvan kasvun myötä Jysk myös työllistää entistä enemmän ihmisiä. Sitoutuneita työntekijöitä myös palkitaan. Tälläkin hetkellä ketjussa on useita vapaita työpaikkoja. Esimerkiksi kesätyöpaikat ovat tulleet juuri hakuun. Miltä tuntuisi päästä Kaaren Jyskiin, vuoden myymälään kesätöihin? Ei muuta kuin hakemusta sisään: https://tyopaikat.jysk.fi/avoimet-tyopaikat-fi Teksti ja alakuva Jauri Varvikko Yläkuva Jysk JYSK Kaari, Helsinki Kantelettarentie, 1 00420 Helsinki Avoinna: ma-pe 10:00 20:00 la 10:00 19:00 su 11:00 18:00 Asiakaspalvelu puh 044 410 0590 Kaaren Jyskin työtiimi palkintogaalassa. Kun Kaaren Jyskin henkilökunta lomailee, niin pääkonttorin johtoryhmä tuuraa. Vas. Niko Pärssinen, Jarna Murtomäki, Leena Saario, Leena Pakarinen, Taija Paavola, Tiina Palosaari ja Esa Sokajärvi.
4 24.1.2024 PERHEEMME MUUTTI vuosikausia sitten ahkeraan. Yhdentoista vuoden aikana meillä oli Keravalla neljä eri kotia. Yhdessä asunnossa asuimme vain kymmenen kuukautta. Se ei missään vaiheessa tuntunut oikealta kodilta. Moni ystävä tai tuttava piti muuttotahtiamme ihailtavana. Pääsee eroon turhista tavaroista, kun muuttaa ahkeraan, he väittivät. Ei se niin mennyt. Useimmissa muutoissa pakkasimme kaikki tavarat ja siirsimme ne uuteen paikkaan. Vähitellen opimme että tarvitaan kaksi vuotta kun tavarat ovat löytäneet itselleen oman paikkansa. Kahdessa vuodessa huomaa usein senkin mitä vaatteita ei ole pitänyt tai mitä tavaroita ei ole käyttänyt ollenkaan. Kaikenlaisen kuluttamisen hyvä ja nurja puoli tuli vastaan kun piti muuttaa asunnosta, jossa olimme asuneet kolmekymmentä vuotta tiuhan muuttorumban jälkeen. Useimmille meistä tämä tulee vastaan kun on kertynyt ikää ja voimat huvenneet ison urakan itsenäiseen hoitamiseen. On hankittava asunto, jossa pärjää kun toimintakyky alkaa heikentyä tai jo heikentynyt. Pakostakin jouduin useamman kerran kysymään itseltäni, miksi olemme hankkineet tämän tai tuon esineen tai tavaran. Vastuullinen kuluttaminen on ollut tavoitteeni jo pitkään, mutta teoriaa on tavattoman vaikea toteuttaa käytännössä. Välillä se on vaikeaa, melkein mahdotonta. Pidän mekoista ja hankin uusia kun kohdalle tulee mieleinen. Vaatteiden ostaminen on hankalaa, koska harvemmin saa selville missä vaate on valmistettu, mitä materiaali se on oikeasti. Ihan yhtä vaikeaa on ruokakaupassakin tuotteiden tutkiminen. Välillä tuntuu että pelkästään sen selville saaminen miten paljon tuotteessa on sokeria tai onko siinä maitoa vie aikaa. Toisinaan en ”kehtaa” seistä juustohyllyn edessä ja tihruta tuotetietoja. Tiedot on useimmiten präntätty hyvin pienellä tekstillä. Lienee tarkoitus ettei kukaan lue niitä! Pääkaupunkiseudulle on rakennettu toinen toistaan komeampia ostoskeskuksia. Niitä on isoja ja pieniä. Kun perheemme asui 1980-luvun alkupuolella vielä Keravalla, teimme muutaman kerran vuodessa tyttäriemme kanssa autoretken Kannelmäen Maxiin. Meistä se oli mukavampi ostospaikka kuin Leppävaaran Maxi. Nyt Kannelmäen Kaari on yksi pääkaupunkiseudun vetovoimaisimmista ostoskeskuksista, pääkaupunkiseudun viidenneksi suurin. Niin paljon kun rutisenkin Pitäjänmäen syrjinnästä, on yksi hyvä puoli siinä että suhteellisen helposti Pitäjänmäeltä ja Konalasta pääsee ostoskeskuksiin. Voi valita Kaaren, Myyrmannin, Sellon, Triplan. Välillä haikailen kivijalkakauppojen perään, mutta ollen antanut periksi ja oppinut arvostamaan että ostoskeskuksessa saan hoidettua monta asiaa yhdellä käynnillä. On vain siedettävä se että kauppa on keskittynyt ja samat liikkeet ovat jokaisessa ostoskeskuksessa. Verkosta voi löytää erilaisia kauppoja tuttujen lisäksi. Verkko-ostokset ovat vielä helpompi tapa kuluttaa kuin vaeltelu ostoskeskuksessa. On vain oltava vielä tarkempi ja varovaisempi kuin live-ostoksilla. Sohvalla tekee helpommin huonoja valintoja kuin oikeassa kaupassa. Leena-Maija Tuominen Keravalta Maxiin ja sohvalta ostoparatiisiin Kaarelan yleisten alueiden suunnitelman luonnos on valmistunut. Nyt kaupunkilaisilla on mahdollisuus kommentoida sen sisältöä 12.1.-2.2.2024! Saadun palautteen perusteella luonnosta muokataan tarpeen mukaan. Tutustu kyselyn kolmella sivulla yleisten alueiden suunnitelman sisältöihin. Voit kertoa suunnittelijoille mielipiteesi luonnoksesta teemakohtaisissa keskusteluissa kullakin sivulla. www.kerrokantasi.hel.fi Mikä on yleisten alueiden suunnitelma? Yleisten alueiden suunnitelma tunnettiin aiemmin aluesuunnitelmana. Yleisten alueiden suunnitelmassa selvitetään alueen verkostojen sekä katuja viheralueiden nykytila, kirjataan niiden parantamistarpeet sekä laaditaan esitykset kehitettävistä hankkeista. Yleisten alueiden suunnitelmassa ei oteta kantaa eikä sillä vaikuteta maankäytön suunnitteluun, kuten asemakaavoitukseen. Suunnitelmassa käsitellään katu-, aukio-, torija viheralueita. Suunnitelma ei koske esimerkiksi koulujen ja päiväkotien pihoja, liikuntapuistoja tai lähiliikuntapaikkoja. Suunnitelmassa määritellään eri osa-alueiden ominaispiirteitä ja pitkän aikavälin tavoitetila. Luonnonja maisemanhoidon tavoitteet on suunniteltu osana yleisten alueiden suunnitelmaa. Toteutustason kuviokohtainen luonnonja maisemanhoidon suunnitelma tehdään yleisten alueiden suunnitelman hyväksymisen jälkeen ja se tullaan laatimaan vuorovaikutteisesti asukkaiden ja järjestöjen kanssa. Suunnitelman vuorovaikutuksen aikana saatu palaute kootaan valmiin suunnitelman vuorovaikutusraporttiin. Vuorovaikutusraportissa esitetään yhteenvedot suunnitelman valmisteluaikana saadusta palautteesta sekä kuvataan, miten saatu palaute on vaikuttanut suunnitelmaan. Valmis suunnitelma ja selostus on tavoitteena laittaa nähtäville arviolta keväällä 2024. Tutustu suunnitelmaselostukseen Suunnitelmaselostuksesta löydät tietoa yleisten alueiden suunnitelmasta ja sen työvaiheista. Vuorovaikutusraporttiin on koottu yhteenveto tähän mennessä toteutuneesta vuorovaikutuksesta. Raportissa on yhteenveto vuoden 2018 verkkokyselystä ja asukastilaisuudesta sekä siitä, miten palaute on vaikuttanut suunnitelmaan. Linkit selostukseen ja raporttiin löytyvät Kaarelan suunnitelman nettisivulta. Kerro kantasi Kaarelan yleisten alueiden suunnitelma 2024-2027 Alaosiot 1.Suunnitelmaselostus ja vuorovaikutusraportti SUUNNITELMASELOSTUS on kooste tehdystä kaupunkiympäristön toimialan ylläpidossa olevia yleisiä alueita koskevasta yleisten alueiden suunnitelmasta ja sen työvaiheista. Yleisillä alueilla tarkoitetaan Helsingin kaupungin kaupunkiympäristön toimialan hallinnassa ja ylläpidossa olevia katu-, aukio-, torija viheralueita. yleisten alueiden suunnitelmassa ei käsitellä koulujen ja päiväkotien pihoja, sillä ne kuuluvat kasvatuksen ja koulutuksen toimialan vastuulle. Liikuntapuistot ja lähiliikuntapaikat taas ovat pääsääntöisesti kulttuurin ja vapaaajan toimialan vastuulla. Yleisten alueiden suunnitelma ei myöskään käsittele maankäytön suunnittelua, kuten asemakaavoitusta. Selostuksen pohjalta kaupunkilaiset ja päättäjät saavat kokonaiskuvan alueesta, yleisten alueiden suunnitelman laatimisesta ja suunnittelualueen kehittämistarpeista. Suunnitelmaselostukseen on koottu: • suunnittelualueen perustiedot ja suunnittelun lähtökohdat (luvut 1-2) • suunnittelun vaiheet ja osalliset sekä lyhyt kuvaus suunnitelman vuorovaikutuksesta (luku 2) • yleisten alueiden kehittämissuunnitelma karttoineen (luku 3) • alueella tunnistetut hankkeet ja niiden alustavia toimenpiteitä (luku 4) Tutustu aluksi erityisesti selostuksen lukuun kolme, jossa esitellään yleisten alueiden kehittämissuunnitelma, verkostotavoitteet ja toimenpidetarpeet. Välittyykö mielestäsi suunnitelmasta selkeät tavoitteet ja oikeat painotukset kaupunginosasi kehittämiseen? Hankkeisiin voit ottaa tarkemmin kantaa kyselyn kohdassa kolme! Nyt yleisten alueiden suunnitelman luonnosvaiheessa myös vuorovaikutusraportista on nähtävillä luonnosversio, jossa esitetään yhteenveto tähän mennessä toteutuneesta vuorovaikutuksesta, sisältäen yleisten alueiden suunnitelmatyön aloitusvaiheessa vuonna 2018 tehdyn verkkokyselyn ja pidetyn vuorovaikutustilaisuuden yhteenvedon. Vuorovaikutusraportti täydentyy yleisten alueiden suunnitelmatyön edetessä. Luonnosvaiheessa saatu palaute sekä sen vaikutukset suunnitelmiin esitetään valmiin suunnitelman yhteydessä julkaistavassa täydennetyssä vuorovaikutusraportissa. Valmis suunnitelma on tavoitteena laittaa nähtäville keväällä 2024. Teksti ja kuvat: Helsingin kaupunki www.tanotorvi.fi
5 24.1.2024 OLEN SITEERANNUT otsikkoon Nummisuutarien Eskon tuntemukset ensimmäisestä kunnon kekkulistaan. Eihän se kovin hyvin mennyt. Tuli tehtyä kaikenlaista kamalaa. Siitä jäi kiltille miehelle muisteltavaa loppuelämäksi. Morkkis oli Eskolle kamala tunnetila kuten se on meille muillekin. Tuttua on. Useimmiten kaikki menee hyvin. Joskus taas sitten, ehkä vain kerran sadasta kaikki menee päin helvettiä. Mistä tämä johtuu? Haluaisin uskoa, että se johtuu mokailijan perimästä eli geeneistä. Välillä vaan putkahtaa esille jotain, mihin ei pysty itse vaikuttamaan. Ovatko esi-isämme olleet ehkä sotureita tai peräti viikinkejä? Viikingeillähän tunnetaan taipumus berserkiaan, älyttömään taipumukseen riehua ja aiheuttaa kaiken puoleista pahennusta ympäristössään. Berserkki riehuu myös ilman alkoholia, kun hän valmistuu taisteluun. Kännissä berserkia ei vaadi sotatilaa, vaan se aiheutetaan itse yllättäen ja pyytämättä. Onneksi en itse omaa tätä lahjaa vaan oma perimäni suuntautuu ennemminkin verbaalipuolelle. Tulee päästeltyä suustaan sellaista, josta ei jälkeenpäin muistellessa ole ihan ylpeä. No, täytyy olla itselle armollinen ja paikata homma seuraavalla kerralla. Elämänikäinen ystäväni, nyt jo edesmennyt Suistamon suuri poika, lentotoimenharjoittaja Toivo Juhani Missonen oli armoton itseään kohtaan. Hän rankaisi itseään julmasti aina, kun hän oli aiheuttanut itselleen morkkiksen. Hän saapasteli kylppäriin peilin eteen, tuijotti itseään silmiin ja sanoi: Annahan jätkä olla viimeinen kerta... Näin oli puhuttelu pidetty ja taas elämä jatkui puhtaalta pöydältä. Eskon morkkis ei ollut mitään Seitsemän veljeksen uskovaisen Simeonin sielunhätään verrattuna. Veljesten luottomiehenä hänet oli laitettu Hämeenlinnaan ostosmatkalle. Mitä tapahtui? Hän ajautui petolliseen seuraan, alkoi tapojensa vastaisesti juopotella ja menetti kaiken. Siinä meni rahat, ostokset hevonen ja rattaat. Simeoni ei tullut kotiin, hän karkasi metsään. Sieltä hänet löydettiin monen päivän kuluttua sekavana ja itsetuhoisena. Voimme vaan kuvitella hänen morkkiksensa määrää. Vanhatestamentillinen, sanoisin. No miksi sitä sitten ylipäätään juodaan? Hyvä kysymys, kuten nykyisin on tapana sanoa. Maun takia ei alkoholia juoda. Tietenkin voimme hurskastella, että on hienoa juoda, siis nauttia lasillinen punaviiniä hyvän aterian kanssa hyvässä seurassa. Kissan viikset. Kyllä maito tai vesi parempaa. Itse en ole mainittavampi viiniasiantuntija. Punaja valkoviinin erotan lähinnä väristä. Yhtä kamalalle ne molemmat maistuvat. Sama pätee mielestäni myös viskiin, giniin ja konjakkiin. Pahalta maistuvat kaikki. Koska emme maun takia alkoholia nauti, niin vastaus on tietenkin sen vaikutuksen takia. Kekkulissa on kiva olla, kuten laulussa lauletaan. Kyllä Pekka Myllykoski ihan oikeassa oli. Viattomat luontokappaleet ovat aina syöneet suurella halulla käyneitä hedelmiä. Esi-isämme söivät myrkyllisiä sieniä ja kasveja. Tanssittiin ympyrää, pyörittiin niin, että pää meni sekaisin. Joissain kulttuureissa uskonto kieltää alkoholin. Ei hätää, kyllä sen pöntön saa sekaisin muunlaisinkin keinoin. Toivomme, että muuttuisimme toisenlaisiksi kuin mitä olemme. Arasta tulisi rohkea, hiljaisesta sanavalmis ja sukkela. Naisia pelkäävästä sulava naistenmies, kaiken kaikkiaan, että velat muuttuisivat saataviksi. vaan kun menee lähes aina överiksi. Jarruja ei löydy, mäkeen mennään. Kuinka ne suuret esikuvamme ovat brenkun kanssa pärjänneet? Vaihtelevasti. Mannerheim tykkäsi ottaa piripintaisia alaistensa kanssa. Näillä oli joskus vaikeuksia pysyä Marskin tahdissa. Kenraali Airo otti mielellään paukkuja. Hän tunsi kuitenkin joskus olonsa kiusalliseksi vaatimattoman taustansa tähden. Hän oli huomattavan älykäs, josta syystä hän kävi pisteliääksi hienostelevia upseeritovereitaan kohtaan. Psykologit voisivat puhua eräänlaisesta Koskela-syndroomasta. Muistattehan, kuinka kaikin puolin mallikelpoinen vänrikki Koskela poltti päreensä Marskin 75-vuotispäivillä ja kävi komentokorsussa pistämässä vaihteen kakkoselle... lopuksi hänet taltutettiin ja kannettiin selviämään... Kenraali Airo ei suinkaan pienikokoisena ukkona alkanut painia vaan käytteli sanan miekkaa näiden herraskekkuloiden kanssa. Kenraali Laatikaiselle viina sopi. Hän oli hauska, reilu pidetty seuramies, joka ei turhia pönötellyt. Kenraali Wallenius oli hänen kaltaisensa. Hän taas hölmöili politiikan alueella... Mutta vielä ottaisin yhden upseerin esille. Hän oli talvisodan sankarillinen komentaja eversti Armas Kemppi. Hänkin oli ”alhaista syntyperää” ja kärsi siitä. Sotiessaan hän oli esimerkillinen, rohkea ja pidetty. Viina oli hänen heikkoutensa. Hänestä tuli täydellinen riehuva mielipuoli. Selvittyään hän häpesi tekojaan ja pyyteli vedet silmissä anteeksi kaikilta ja lupasi parantaa tapansa. Ei onnistunut. Aina sama ralli jatkui. Hän soitteli ympäriinsä ja antoi käskyjä, joissa ei ollut päätä eikä häntää. Hän määräsi siat ammuttaviksi, lehmät evakuoitavaksi, lotat lähetettäväksi kotiin jne... jne... Hänet määrättiin Viipurin viimeiseksi komendantiksi kesällä 1944. Siellä hän istui Yhdyspankin holvissa pöytänsä ääressä. Sotilaat perääntyivät saatuaan jostakin vääriä ohjeita. Ammustäydennys ei onnistunut varikonhoitajan virkavaltaisuuden vuoksi. Kemppi päätti istua bunkkerissaan loppuun asti. Hänet kuitenkin kiskottiin käsimutkista ja pelastettiin tuholta 20.6.1944. Prikaati oli laukannut Kouvolaa kohti. Kaik ol mänt... Tuli mieleen, että olisipa pankin kellarissa ollut viinaa, jonka Kemppi olisi kaatanut kitaansa kuin Kippari-Kalle pinaatin. Kemppi olisi laittanut vaihteen kakkoselle... ehkäpä sodan lopputulos olisi ollut toinen... Heikki Majava MAJAVAN MATKASSA Kuin apinja markkinoilla 2. Aluekortit eli osa-alueiden ominaispiirteet ja tavoitetila KAARELAN YLEISTEN ALUEIDEN suunnitelman yhteydessä suunnittelualueelta on tunnistettu yhdeksän erityyppistä osa-aluetta. Osa-aluejako perustuu erityisesti maisemaja kaupunkirakenteen ominaispiirteisiin, kuten topografiaan, pohjaolosuhteisiin, maankäyttöön, kulttuurihistoriaan, pääasiallisiin tyylipiirteisiin ja rakentamistapaan, suojeluarvoihin, mitoitukseen tai strategisisiin tavoitteisiin. Osa-alueista on laadittu aluekortit, joiden tavoitteena on kuvata tiiviisti alueen perustiedot, yleisten alueiden säilytettävät ja kehittävät ominaispiirteet sekä pitkän aikavälin tavoitetila yleisille alueille eli kaupunkiympäristön toimialan hallinnassa ja ylläpidossa oleville katu-, aukio-, torija viheralueille. Sellaisille osa-alueille, joilla on paljon lähivirkistysja puistoalueita, on lisäksi laadittu maisemanhoitotavoitteet. Maisemanhoidon tavoitetilan määrittelyn lähtökohtina ovat alueen kulttuurihistoriallisia arvoja, maiseman ominaispiirteitä ja ekosysteemipalveluja säilyttävät ja kehittävät tai palauttavat toimenpidetarpeet. Aluekortit on laadittu seuraaville osaalueille: • Honkasuo • Malminkartanonhuippu ja Honkasuon länsiosa • Malminkartano • Mätäjokilaakso • Kannelmäki • Vanha Kannelmäki • Maununneva • Hakuninmaa • Kuninkaatammi Aluekortteihin voi tutustua osiossa annetun linkin kautta. Tutustu aluekortteihin ja kerro mielipiteesi! Onko ominaispiirteet tunnistettu mielestäsi kattavasti? Vastaavatko asetetut pitkän aikavälin tavoitteet mielestäsi alueiden ominaispiirteisiin? 3. Kaarelan alueen kehittämisja kunnostuskohteet SUUNNITTELUTYÖN AIKANA on tunnistettu alueelta kunnostusta ja kehittämistä kaipaavia katuja viheraluekohteita. Asukkaiden ja asiantuntijoiden yhteisen keskustelun ja mielipiteiden pohjalta 12 kohdetta on priorisoitu investointihankkeiksi, joita on tavoitteena suunnitella tarkemmin ja toteuttaa kaupungin taloudellisen tilanteen rajoissa seuraavan neljän tai kahdeksan vuoden aikana. Hankkeista on kuvattu niiden nykytila, kohteista saatu palaute sekä alustavat tavoitteet ja toimenpiteet. Lisäksi alueella tunnistettiin myös muita toimenpidetarpeita, mahdollisia hankkeita ja jatkosuunnittelutarpeita. Kaupunkiympäristölautakunta päättää yleisten alueiden suunnitelmasta arviolta kesällä 2024. Yleisten alueiden suunnitelmassa ehdotetaan Kaarelan alueen kehittämisja kunnostushankkeiksi seuraavia kohteita: 1. Pakarintuvanpuiston leikkipaikka 2. Kartanohaan skeittipaikka 3. Kartanonmäen kehittäminen (kokonaisuutena) 4. Honkasuonpuiston uusi metsäreitti 5. Kartanonkaaren itäosan viereisen puustoyhteyden kehittäminen 6. Kanneltien suojateiden parantaminen 7. Antinniitty 8. Kannelpolku ja Kaustisenpolku 9. Piianpuisto 10. Von Glanin puisto 11. Tollintie, Tollinpolku, Jägerhornintie, Jägerhorninpolku ja Luutnantinpolku 12. Sukulaispuistojen kunnostus Kehittämisja kunnostuskohteet löydät suunnitelmaselostuksesta. Hanke-ehdotukset löydät alaosiossa olevasta linkistä. Tutustu hanke-ehdotuksiin ja kerro mielipiteesi! Ovatko hanke-ehdotusten sisällöt mielestäsi onnistuneita? Puuttuuko niistä jotain olennaista tai tärkeää?
6 24.1.2024 Terveydenhoidon kustannukset puhuttavat UUDEN LAIN PITI VARMISTAA nimenomaan perusterveydenhoidon varmistamisen kaikille siirtämällä kustannukset valtion tukeman hyvinvointikeskusten harteille kunnilta. Valtion budjettiin ei ole kuitenkaan varattu riittäviä määrärahoja. Nykyinen kokoomusjohtoinen hallitus vastustaa edelleenkin yhteiskunnallisen terveydenhoidon kehittämistä yksityisen voittoa tavoittelevien terveyden hoitolaitosten suosimisella vilpilliseen ”valinnanvapaus” tunnukseen vedoten. Tämä on tullut esiin myös Helsingissä, jossa terveydenhoito on muutoin kiistatta maamme parhaiten järjestetty. Tosin täälläkin esiintyy pulaa osaavasta henkilökunnasta. Muualla henkilöpula on vielä tuntuvampi. Syrjäseuduille ei hakeudu yksityisiäkään yrittäjiä. Helsingissäkin aloitettiin ”kokeilumielessä” kaiketi kunnallisten terveysasemien muuttaminen yksityisen Terveystaloyrityksen hoidettavaksi. Näin tehtiin Kannelmäessä vastoin väestön mielipidettä. Kokeilu on johtanut jo lyhyen ajan sisällä sopimuksen purkamiseen Terveystalon kanssa. Epäselväksi on jäänyt aikooko Helsinki kuitenkin jatkaa yksityistämiskokeilua edelleen tarjoamalle jollekin toiselle yksityiselle yritykselle sopimusta Kannelmäen terveysasemasta. Kaupungin selitys sopimuksen purkamisesta nimenomaan Terveystalon kohdalla oli, ettei se kyennyt järjestämään riittävää erikoislääkärien määrää terveysaseman tarpeisiin. Asiakkaat kokivat sen vastaanottoaikojen varaamisen pitkittymisenä. Olen aiemmin kirjoittanut siitä miten vanhan terveysaseman puitteissa omalääkärisysteemi oli asiakkaiden suosiossa. Se säästi myös aikaa palvelussa, kun tuttu lääkäri tunsi asiakkaansa hänen ei tarvinnut kuluttaa tarpeeton paljon aikaa vanhojen papereiden tutkimiseen eikä asiakkaankin tarvinnut kertoa omia kokemuksiaan joka kerta uudelle hoitajalle. Nykyinen käytäntö osoittaa miksi Terveystalo on kiinnostunut kunnallisen terveysaseman hoitamiseen. Osoittautuu, että tämä yhteistyö tarjoaa kätevän muodon hankkia uusia asiakkaita yksityiselle Terveystalon lääkäriasemalle, joka kaiken lisäksi on ”sattumalta” aivan vieressä Kaaren kauppakeskuksen rakennuksessa. Terveysasema on ilmeisesti henkilökuntapulan vuoksi ryhmitellyt hoitotarpeet jonkinlaiseen määrittelemäänsä kiireellisyysluokkaan. Niinpä esimerkiksi ajoluvan saamiseksi vaadittava lääkärinlausunto on tässä kiireellisyysluokittelussa arvioitu ilmeisesti vähinten kiireelliseksi. Niinpä ajokorttinsa uudistamiseen vaadittavaa lääkärinlausuntoa haluava joutuukin kummastuksekseen tässä jonossa hännänhuipuksi – vuorosi tulee kolmen kuukauden odotuksen jälkeen!? Mitä neuvoksi, kun oli aiemmin tottunut, että tarvittava lausuntoasia järjestyi kätevästi välittömästi tutulta lääkäriltä, eikä ajokortittakaan voi sentään kuukausia ajella. Neuvo tulikin ystävällisesti tuossa naapurissa on Terveystalon yksityinen lääkäriasema siellä asia hoituneen nopeammin! Kuten tapahtuikin. Asia hoituikin tiettyä maksua vastaan! Oiva Björkbacka Taiteilija Mikko Paakkolan taidenäyttely on avattu Kanneltalon Galleriassa. Esillä on erikokoisia horisonttia kuvaavia väritöitä. Näyttely on avoinna 10.2. asti. PAAKKOLA ON SAANUT hienosti mahdutettua Gallerian korkeaan tilaan kolme jättimäistä, kaksi keskikokoista ja 16 pientä maalausta. Kanneltalon tila on upea. Tämä antaa ainutlaatuisen mahdollisuuden kontrasteille, Paakkola sanoo. Tekniikkana isoissa tauluissa on eripaksuisen akryylin, öljyn ja värijauhopigmentin levittäminen alumiinikomposiitille. Pienet työt on sen sijaan tehty eri tekniikalla, akryylipleksille lakkaamalla. Teokset ovat nimettömiä. Isoissa töissä on käytetty hyväksi koko ruumista, pienissä pelkän käden liikettä. Erikokoisista horisonteista syntyy näin abstrakti ristisiitos, kuvaa Paakkola töitään ja työskentelyään. Kun isoon tilaan on mahdutettu erikokoisia töitä, syntyy vahva pieni-suuri kontrasti. Tyylin takana Paakkolalla on pitkä jatkumo. Nyt esillä olevat teokset ovat uusia, vuodenvaihteessa valmistuneita. Isot työt hän tekee lattialla, sillä niin suuria töitä ei voi työstää seinällä. Ne rakennetaan silti paloista, sillä muuten niitä ei voisi siirrellä kuin kuorma-autolla. Horisonttien harmonia Paakkolan töiden lähtökohtana on luonnolliset horisontaaliset maisemat, jotka hän jalostaa taiteeksi. Työt synnyttävät tietynlaisen yksinkertaisen harmonian ja siirtymän tummista sävyistä vaaleampaan tai vahvaan luonnolliseen perusväriin. Teoksista huokuu hetkeksi pysähtynyt aika: auringonnousu, iltarusko, tyyni meri tai järvi, hiljaisuudessa nuokkuva pelto, johon valo ei enää ulotu. Juuri ennen pimeää tai uutta valaistumista. Läheltä katsottuna työt ovat rosoisia, kauempaa katsottuna harmonisia kokonaisuuksia. Taulujen taika on yksinkertaiset värikontrastit, sekä niiden siirtymä tummasta vaaleaan ja toiste päin. Katsojalle tauluista välittyy tunne jostain katoavasta tai uudelleensyntyvästä. Teoksista huokuu toisaalta avaruudellinen syvyys ja loppumaton taivas. Valaistuksesta riippuen teokset tulevat hieman eri tavoin esiin. Paakkolan mielestä Kanneltalon Galleria rikkoo perinteistä taidekuplaa. Tila itsessään on merkittävä seikka. Tässä toteutuu lähiöideologia. Taide tuodaan asukkaiden luo ilman kaupallista tarkoitusta. Tällaisia paikkoja saisi olla enemmän. Taitelija Mikko Paakkola (s. 14.3.1961) on syntyjään Raumalta, mutta asuu nykyään Turussa. Hän on valmistunut Turun piirustuskoulusta ja jatkokouluttautunut maineikkaassa Pariisin taidekoulussa École Nationale Superieure des Beaux-Artsissa. Paakkola on pitänyt kymmeniä näyttelyitä vuodesta 1984 lähtien, niin Suomessa kuin Belgiassa asuttuaan kymmenen vuotta Brysselissä. Hänen teoksiaan on esillä useissa taidekokoelmissa ympäri Suomen. Teksti ja kuvat Jauri Varvikko Mikko Paakkolan huimia horisontteja Kanneltalossa • Pakoputket • Rengastyöt • Putken taivutukset • Myös jenkkiputket Risto Tiittanen Oy Valuraudantie 6, 00700 Hki p. 09 563 2227 Kaarela-Seuran uusi hallitus 2024 Kaarela-Seura ry piti marraskuussa sääntömääräisen vuosikokouksensa, jossa valittiin uusi hallitus yhdistyksen seuraavalle kolmivuotiskaudelle. Toimikaudelle hallitukseen valittiin: Puheenjohtaja Jauri Varvikko 040 512 5105 jauri.varvikko@eepinen.fi Varapuheenjohtaja Pekka Haanpää 045 665 1575 pekkahaanpaa1@gmail.com Taloudenhoitaja Jaakko Juolahti 050 514 3840 jaska.juolahti@gmail.com Jäsensihteeri Leena Timoskainen 0400 614 704 leena.timoskainen@welho.com Kokoussihteeri Ulla Juolahti ulla.juolahti@gmail.com Petteri Auvinen petteri_auvinen@hotmail.com Heikki Hietanen tarjajahessu@gmail.com Lauri Koski lauri.koski@hotmail.com Virpi Koskinen virpi.koskinen@evl.fi Hannele Kosola hannel.kosola@gmail.com Nina Stranden nina.stranden@gmail.com Varajäsenet Marjale Laurila ja Marja-Terttu Rantala Yhdistyksen puheenjohtajaksi valittiin marraskuussa jatkamaan Jauri Varvikko. Muut hallituksen toimihenkilöt valittiin hallituksen järjestäytymiskokouksessa joulukuussa. Kaarela-Seuran toimitilat sijaitsevat samassa yhteydessä asukastalo Purpurin kanssa. Kaarela-Seura ry Mikko Paakkolan teokset ovat näyttäviä. Yhdessä pienten teosten kanssa ne luovat vahvan pieni-suuri kontrastin. Kanneltalon Galleriassa teokset pääsevät kunnolla oikeuksiinsa.
7 24.1.2024 PARTURI KAMPAAMO HANNASTIINA P. 09 566 6129 SITRATIE 1, 00420 HKI Tanotorvi on Kaarelan ja ympäristön kulttuurija kotiseutulehti. Se on perustettu vuonna 1964. Julkaisija: Kaarela-Seura r.y. Päätoimittaja: Jauri Varvikko, 040 512 5105 jauri.varvikko@eepinen.fi Osoite: Purpuripolku 6, 00420 Helsinki Aineistot: tanotorvi@eepinen.fi Painos 15 000 kpl Ilmoitusmyynti: Seija Kuoksa / Eepinen Oy P. 010 3206 663, 045 1323 828 seija.kuoksa@eepinen.fi Ilmoitushinnat: Tekstissä: 1,20 /pmm Etuja takasivu: 1,30 /pmm Kustantaja ja taitto: Eepinen Oy Paino: Botnia Print Oy, Kokkola Jakelualue: Kannelmäki, Hakuninmaa, Maununneva, Malminkartano, Kuninkaantammi, Honkasuo, Lassila, Pohjois-Haaga, Kaivoksela. Nippujakelu alueen yrityksiin. Toisinajattelija Toi sin aja tte lij a Kennedyn murhasta hyötyneet Vastaus siihen selventää monta seikkaa nykypäivään asti KENNEDYÄ EI SUINKAAN AMPUNUT Lee Harvey Oswald . Zapruderin filmistä näemme selvästi miten laukaus tulee etuoikealta ja kyseessä on räjähtävä luoti. Kyseessä on rikollisten käyttämä frangible eli pirstoutuva luoti. Zapruderin filmiä ei uskallettu näyttää moneen vuoteen yleisölle koska monet asiantuntijat olisivat heti nähneet, ettei tappava luoti tule Oswaldin suunnasta. Joten kyseessä on salaliitto, ja vieläpä laaja salaliitto, kun niin monet ovat osallistuneet totuuden salaamiseen, Warrenin komissiota myöten (jolle tosin ei edes näytetty Zapruderin filmiä). Hyötyjät Hyötyjiä oli monia: 1) Anti-castrolaiset kuubalaiset saivat koston siitä että Kennedy pilasi Sikojen lahden maihinnousun kieltäytymällä avustamasta sitä. 2) Kennedy oli luvannut purkaa CIA:n järjestön tuhannen päreiksi, ”scatter in the wind”. Tämä ei toteutunut. 3) Kennedy oli luvannut pistää FBI:n päällikön eläkkeelle. Tämä ei toteutunut. 4) Mafia oli halukas pääsemään Kennedyn pojista, jotka loivat vakavan uhkan järjestäytyneelle rikollisuudelle USA:ssa. Kennedyn murhan aikaan Mafia oli mahtitekijä Yhdysvalloissa. 5) Sotilasteollinen kompleksi oli huolestunut siitä, että Kennedy oli jo päättänyt luopua Vietnamin sodasta ja vetää joukot pois niin että viimeinen olisi poistunut vuonna 1965. Kennedyn kuoleman jälkeen sotaa kiihdytettiin ja siihen kulutettiin 30 miljardia vuodessa, yhteensä 500 miljardia. Tästä monet hyötyivät. 6) Teksasin teollisuus hyötyi erityisesti. Kaikki helikopterivalmistus keskitettiin teksasilaiselle Bellille ja 7387 helikopteria kaikkiaan valmistettiin Vietnamin sotaa varten jotka kaikki menetettiin. Yli 6000 putosi ja loput jäivät Vietnamiin. Lisäksi Teksasissa valmistettiin ”maasika”lentokonetta, F-111. Kennedyn murhan aikaan se oli vielä projekti nimeltä TFX. Lisäksi presidenttiys hyödytti Lyndon B Johnsonia henkilökohtaisesti. Mutta on vielä yksi syy Tämä nimenomainen syy ehkä paremmin kuin muut selittää sen miksi tutkintaa ei edes haluttu tehdä todelliset syylliset selvittäen. Nimittäin, Kennedy oli jo painattanut pienen erän seteleitä, 4 miljardia, poikkeavalla järjestelyllä. Kun normaaliseteleissä luki Federal Reserve Note, Kennedyn painattamissa luki United States Note. Myös sinetti oli erilainen, Kennedyn setelissä punainen, Federal Reserven setelissä vihreä. Tämä uusi menettely muodosti valtavan uhkan rahaeliitille joka oli Federal Reserven takana. Nimittäin Federal Reserven muodostivat yksityiset pankkiliikkeet, se ei ollut valtiollinen laitos, vaan yksityinen, pankkien muodostama liitto. Tämä rahoitti koko talouselämää. Oli rahaeliittiä hyödyttävää, kun valtio velkaantui liikepankeille. Vuonna 1989 valtion velan korot olivat jo 240 miljardia vuodessa, eli puolet kaikista koko USA:n tuloveroista. Kennedy olisi purkanut tämän järjestelyn jos olisi saanut elää. Lähde Craig Roberts, Kirja Kill Zone 1994. Esko Karinen ELÄMÄSSÄ TÄRKEÄÄ on mielestäni yhteyden luominen toiseen ihmiseen. Eikä vain yhteen vaan moniin. Yhteyksiä syntyy elämän eri vaiheissa. Osa on pitkäaikaisia, osa lyhyempiä, mutta silti tärkeitä. Perheessäni on kaksi teiniikäistä, joiden kohdalla olen alkanut pohtia, miten olla läsnä ja mukana heidän elämissään sillä lailla sopivasti. Velvollisuudet tietysti hoidetaan, herran jestas, eivät he kasva pellossa. Puhun siitä, miten olla läsnä mukavasti, äitinä tietysti enkä kaverina. Mutta että olisi muutakin puhuttavaa ja tehtävää kuin velvollisuudet. Olemme saaneet jopa täällä etelässä nauttia lumisesta ja purevan kylmästä talvesta. Se tuntui minusta erilaiselta kuin aiemmin. Kun lapset olivat pieniä, riitti pienikin lumimäärä ilonpitoon, ja ulkona viihdyttiin pitkään. Joululomalla nuorison sulkeutuessa huoneisiinsa mietin, missä ovat yhteiset pulkkamäkireissut. Entäs jäälyhtyjen tekeminen? Tunsin haikeutta. Työnsin sen sieluni sopukoihin, ja lähdin reippaana kolaamaan lunta. Ja suorastaan ylitin itseni, sillä pesin matot ja villapaidat hangessa. Tämmöinenkään puuha ei ollut aiemmin edes tullut mieleeni, kun oli kiire pulkkamäkeen. Haikeudesta selvittyäni aloin miettiä, ajaudunko mukuloistani kauas ja yhteys heihin katkeaa, kun ei ole yhteistä, kaikkia innostavaa tekemistä. Uusi vuosi meni rauhallisesti kotona yhden sairastaessa. Niin sairas ei kukaan kuitenkaan ollut, että emme olisi pitäneet perinteestämme kiinni. Nimittäin uuden vuoden levyraadista! Kukin perheenjäsen valitsi neljä biisiä yhteiseen Spotify-listaan, josta niitä sitten yksitellen soitettiin ja annettiin pisteitä asteikolla 4–10. Huoahdin mielessäni onnesta. Intohimoinen suhtautuminen musiikkiin yhdistää meitä. Kaikki kuuntelevat erilaista musiikkia, ja levyraadin ansiosta onkin mielenkiintoista kuulla nuorison tämän hetken suosikit ja kuulla heidän ajatuksiaan levyraadin eri biiseistä. Ehkä en olekaan heistä niin kaukana. Levyraati oli jännittävä, ja päättyi ensi tasapeliin, kunnes tilanne ratkaistiin ylimääräisillä biiseillä. Sitten nähtiin pienimuotoinen voitontanssi. On sanottu, että teini-iässä kuunneltu musiikki on yleensä sitä, minkä aikuinen kokee mielimusiikikseen. Omalla kohdallani se ainakin pitää paikkansa. Levyraadin tuiskeessa oli kiva katsoa, miten fiiliksissä nuoriso oli valitsemistaan biiseistä. Keski-ikäisen aivoilla on mahdotonta enää koskaan tavoittaa täysin nuorison tunnetiloja. Mutta jonkinlaisia flashbackeja omaan nuoruuteen tuli niistä eleistä ja ilmeistä, joita nuorisolla oli heidän eläytyessään musiikkiin. Miten itse heidän iässään olin sulkeutuneena omaan huoneeseeni ja luukutin täysillä lempimusiikkiani. Ja miten se tuntui fyysisesti kropassa, kun se oli vaan niin hyvää musaa! Onnekseni nuorisolaiset ovat kausittain innostuneita myös leipomisesta ja ruoanlaitosta. Keittiössä yhdessä puuhastellessa tai sählätessä löydämme yhteyden toisiimme eri tavalla. On aikaa jutella kiireettä, kukaan ei ole menossa minnekään eikä ole tarvetta käsitellä jotain tiettyä asiaa. Tietenkin on huomioitava, että tilanne ei ole automaatio. Joskus tilanne on leppoisa, joskus ei. Usein ei, mutta siitä päästään yli. Olen kiitollinen siitä, miten asiat elämässäni ovat. Ei se aina ihan Strömsötä ole, mutta ei sen pidä ollakaan. En kaipaa menneitä enkä haaveile vauvoista (koirasta kyllä, mutta sen on todettu jäävän haaveeksi, joka ei tule toteutumaan.) Silti tänä talvena muistelen vähän haikeana menneitä aikoja. Yhdessä vaiheessa lasten suosikkileikki oli Voice Of Finland -leikki. Olin leikissä aina tuomari ja lapset esittivät esityksiä. Olin Michael Monroe, istuin jalat pöydällä, löyhyttelin viuhkalla ja toistelin repliikkiä: ”jos sä haluut kokata, mee tonne. Mut jos sä haluat rokata, tuu tänne.” Jossain vaiheessa lapset leikkivät Hello Kittyä ja Hello Kitty palomiestä. Olohuoneessamme keikkaili myös täysin yllättäen Kieli-orkesteri. No, aika aikaansa kutakin. Nyt on jokaisella uusia, jänniä asioita meneillään. Ja tiedän ainakin sen, että musiikin avulla tavoitan sen lämpöisen yhteyden kuhunkin perheenjäseneen. Karolina Lamroth Kirjoittaja rakastaa musiikkia ja lukemista, on MLL Kannelmäen jäsenenä aina pienten puolella ja toivoo maailmanrauhaa. Mutsi ja lähiön lumo Hankien keskeltä haikeutta ja iloa Vanhaistentie 8, 00420 Hki P. 040 350 0086, 010 324 8880 www.e2sahko.fi • ALEPA MALMINKARTANON AUKIO • ALEPA SITRATORI • ASUKASTALO PURPURI • D-ASEMA KANNELMÄKI • K -MARKET MAUNUNNEVA • K -MARKET SITRATORI • KAARELANTIE 86 KERHO • KANNELMÄEN SRK-KESKUS • KANNELMÄEN PALVELUTALO • KANNELMÄEN TERVEYSASEMA • KANNELMÄEN VOIMISTELIJAT, Maununneva • KANNELTALO, KAHVILA, KIRJASTO • KAUPPAKESKUS KAARI • KAUPPAKESKUS RISTIKKO • KIRJASTOT (Malminkartano, P-Haaga) • LEEVI KANNELMÄKI • LÄÄKÄRIASEMA HEELA • MUIJA SECOND HAND SHOP • PALVELUTALO LEEVI • PARTURI-KAMP. HIUSPAJA • RAVINTOLA BRITANNIA • S -MARKET KAIVOKSELA TANOTORVEN jakelupisteet: WWW.NETTIKULTA.FI Asiakkaiden suosittelema Tule ilman ajanvarausta tai varaa aika puh. 044 9877 049. Teemme myös kotikäyntejä. Lapinlahdenkatu 19, Helsinki ma-pe 10-16, la-su ja iltaisin sop. mukaan KULTAA & HOPEAA OSTAMME Ajanvaraukset: 09-497 071 Vanhaistentie 8 Tervetuloa! Parturi-Kampaamo MARI LEINO p. 045-1312 721 Laurinniityntie 2, 00440 Helsinki www.marileino.fi Olemme lomalla 19.-25.2. Kantelettarentie 7, 00420 Hki P. 09 5862 021 Varaa ilmoitustilasi Tanotorveen! Seija Kuoksa P. 010 320 6663, 045-132 3828
Kannelmäen Keskusapteekki on muuttanut Palvelemme teitä jatkossa Kaaren Uudessa Apteekissa Kauppakeskus Kaaressa 2.krs, Stadiumin ja Luhta Brand Storen välissä. Olemme avoinna ma-pe 9-20, la 10-19 ja su 12-18 Tervetuloa! Näyttämällä tätä mainosta apteekissa saat valitsemastasi Orionin vitamiinivalmisteesta -20 % Etu on voimassa 31.1.2024 asti. Malminkartanon apteekki avataan remontin jälkeen samassa tilassa uudelleen 11.3.2024. Av. ma-to klo 9-17, pe klo 9-16 | Purpuripolku 6, 00420 Hki Ota yhteyttä: toimintakoordinaattori, 050 324 4329, asukastalopurpuri@gmail.com | facebook.com/asukastalopurpuri Tervetuloa asukastaloon! Asukaskahvit Ma klo 11.30-13.00 Kahvittelua, rupattelua ja oleskelua. Tarjolla kahvia, mehua ja pientä purtavaa. Svenskt språkcafé Joka toinen tiistai (parittomat viikot) klo14.00-15.30 Vi ska ha det roligt tillsammans, tala svenska, dricka kaffe och bli bekanta med varandra. Kielikahvila Ke klo 14.00–15.45 Tule harjoittelemaan suomen kieltä Rennossa ilmapiirissä kahvikupin ääressä keskustelemme eri teemoista. Peli-iltapäivä To klo 13.00–15.00 Tervetuloa pelaamaan koukuttavaa Rummikub-peliä. Ajan kulua ei edes huomaa. Neulontapaja Joka toinen torstai (parittomat viikot) klo 14.00–17.00 Puseroita, sukkia, lapasia tai mitä mieleen tulee. Sohvaperunat Pe klo 13–15 Purpuriin on hankittu TV. Katsotaan yhdessä mitä kannattaa katsoa!