No 3 13.3.2019 • 55. VUOSIKERTA WWW.TANOTORVI.FI JULKAISIJA KAARELA-SEURA RY SIRKKU INGERVO KM, erityisopettaja, opo, sosiaalityöntekijä 18 vuotta valtuustossa www.sirkkuingervo.fi Taistelen tasa-arvoisen koulutuksen, reilun perhepolitiikan ja puhtaan sisäilman puolesta! STOP ILMASTONMUUTOS! Tangokuningatar Saana Sassali viihtyy Kannelmäessä Piispan kanssa aamukahvilla KANNELMÄEN KESKUSAPTEEKKI Avainapteekki avoinna ma-pe 8-19, la 10-16 Vanhaistentie 1, uuden Alepan vieressä www.kannelmaenapteekki.fi Malminkartanon apteekki Luutnantintie 5, terveysaseman lähellä Ehdolla Eduskuntaan? Kysy pakettitarjousta Helsingin parhaisiin paikallislehtiin! Jakelupeitto yli 50 000 taloutta! P. 010 320 6663 Seija Kuoksa seija.kuoksa@eepinen.fi
2 13.3.2019 Tanotorvi on Kaarelan ja ympäristön kulttuurija kotiseutulehti. Se on perustettu vuonna 1964. Painos 25.000 kpl Lehti jaetaan ilmaiseksi kaikkiin talouksiin. Jakelualue: Kannelmäki, Hakuninmaa, Maununneva, Malminkartano, Konala, Pitäjänmäki, Lassila, Pohjois-Haaga, Etelä-Haaga. Nippujakelu: Myyrmäki, Kaivoksela. Jakelu virastoihin: alueen kirjastot ja Helsingin kaupungin virastot. Julkaisija: Kaarela-Seura r.y. Päätoimittaja: Jauri Varvikko, 040 512 5105 jauri.varvikko@eepinen.fi Osoite: Pakilantie 98 A 1, 00670 Helsinki Toimitusneuvosto: Professori Seppo Lindy MKT Heikki Majava Toimittaja Kari Varvikko VTM Jauri Varvikko Ilmoitusmyynti/Sivunvalmistus: Seija Kuoksa / Eepinen Oy Puh. 010 3206 663 tanotorvi@eepinen.fi Ilmoitushinnat: Tekstissä: 1,20 /pmm Takasivu: 1,30 /pmm Paino: Sata-Pirkan painotalo Oy, Pori Jakelu: Helsingin Jakelu-Expert Oy Hankasuontie 3, 00390 Helsinki Puh. 09 5615 6400 http://hjex.fi/jakelupalaute HA MM AS KA AR I HA MM AS LÄ ÄK ÄR IAS EM A HA MM AS LÄ ÄK ÄR IAS EM A HA MM AS KA AR I OY Va nh ais ten tie 3, 00 42 He lsin ki • Pu h. (09 ) 43 66 39 • Fax (09 ) 56 6 31 44 • Krn ro 39 7.4 56 • LY 06 86 07 6-5 • Ko tip aik ka He lsin ki Van ha iste nti e 3, 00 42 He lsin ki, Pu h. 09 43 66 39 HAMMASKAARI HAMMASLÄÄKÄRIASEMA HAMMASLÄÄKÄRIASEMA HAMMASKAARI OY Vanhaistentie 3, 00420 Helsinki • Puh. (09) 4366 390 • Fax (09) 566 3144 • Krnro 397.456 • LY 0686076-5 • Kotipaikka Helsinki Vanhaistentie 3, 00420 Helsinki, Puh. 09 4366 390 Toimimme edelleen Wanhalla Ostarilla kaikki palvelut samalla klinikalla • Implanttiklinikan palvelut kirurgiasta valmiiseen kruunuun tai siltaan • Panoraamaja 3D-kuvaukset • Keraamiset täytteet, laminaatit ja kruunut jopa yhdellä käynnillä • Kaikki yleishammaslääkäripalvelut • Suuhygienistin hoito ja valkaisut TALVITARJOUS: • Valkaisu vastaanotolla 250€ • Zoom-valkaisu 350€ • Maksuton implanttihoitoarviointi (voimassa 10.4. asti) Jari Laitinen , EHL suukirurgia, implanttikirurgia Pauliina Uutela , yleishammaslääkäri Olga Vabistsevits , yleishammaslääkäri Jaakko Partanen , erikoistuva hammaslääkäri Tuire Laitinen , suuhygienisti Sari Vuorinen , suuhygienisti PESULA NOUTOPALVELU kotiovelta kotiovelle (koko pääkaupunkiseutu) vain 10 € esim. puvuntakki 16 20€/kpl Mattopesut alk. 8 95€/m 2 MATTOJEN JA LIINAVAATEPESUN YKKÖSMESTA TÖÖLÖSSÄ JA MYYRMANNISSA TÖÖLÖNTULLIN • Mannerheimintie 83, Hki • p. 09 2418 770 MYYRMANNIN • Iskoskuja 3 A, Vantaa • p. 040 455 1230 sis. nouto & palautus T A R JO U S T A R JO US Petteri Auvinen Yo-merkonomi, palveluneuvoja ja luottamusmies HEIKOMMAN PUOLELLA www.petteriauvinen.fi | Kannelmäki • Duunarin ja paremman työelämän puolesta! • Lapsista ja vanhuksista täytyy pitää huolta • Asumisen hintaa pitää saada alaspäin • Toisen asteen koulutus maksuttomaksi Kantsun oma kundi Eduskuntaan! MÄTÄJOKI KUNTOON! HÄMEENLINNANVÄYLÄLLE MELUAITA HAKUNINMAAN KOHDALLE MÖLKKY-TURNAUKSIA , katusoittoa, toripiknik, paritanssia, taidetta, kirppiksiä… Millaista ohjelmaa sinä haluaisit ensi kesänä nähdä Malminkartanonaukiolla? Mitä haluaisit kokea, millaista toimintaa voisit itse järjestää? Malminkartanon nuorisotalolla järjestetään torstaina 28.3. klo 18-20 ideointi-ilta, jossa suunnitellaan porukalla Malminkartanonaukion kesäohjelmaa. Kaikki ideat ja kaikki ideoijat ovat tervetulleita lähtökohtana on, että kuka tahansa voi järjestää aukiolla ohjelmaa matalalla kynnyksellä. Pienistä puroista syntyy kiinnostava, hauska ja monipuolinen kesäohjelma. Malminkartanonaukion kesän ideointi-illan järjestävät yhteistyössä Malminkartanon alueen toimijat. Mukaan ovat tervetulleita alueen asukkaat, yrittäjät ja kaikki muut aukion kesästä kiinnostuneet. Ennakkoilmoittautumista ei tarvita. Lisätietoja voi kysellä yhdyskuntatyöntekijä Tuija Salovaaralta ja stadiluotsi Ella Tanskaselta (etunimi.sukunimi@hel.fi). Julkista taidetta Malminkartanoon Malminkartanonaukiolla nähdään ensi kesänä myös tilapäinen taideteos. Sculpture Expanded – Liikkuva julkisen taiteen laboratorio on Suomen kuvanveistäjäliiton toteuttama julkisen taiteen projekti, joka tuo Malminkartanonaukiolle ja muualle Malminkartanon ympäristöön taidetta kesän ajaksi. Myös tästä projektista kuulet lisää aukion kesäohjelman ideointi-illassa 28. maaliskuuta. Ella Tanskanen Stadiluotsi, Pohjoinen ja Kaarela Ideoi kesäohjelmaa Malminkartanonaukiolle Kantsun Olohuoneen käsityöja askartelukerho tiistaisin klo 18-21. Joka kuukauden viimeinen viikko käsityöilta on maanantai ja teema-askarteluilta klo 18-21. Ma 25.3. tehdään ns. Miniroskiksia by Roskapäiväliikkeen Tuula-Maria Ahonen. Raaka-aineena pienet ns. kannelliset lääkepurkit. Lämpimästi tervetuloa kaikki käsityön ja askartelun ystävät! Joka toinen keskiviikko avoin Juttukerho kantsulaisille klo 15-18. Seuraava Juttukerho keskiviikkona 20.3. Sitten 3.4. jne. kesään saakka. Mukavaa juttuseuraa ja kahvittelua ohjelmassa. Ystävällisin terveisin Briitta & Kantsun Olohuoneen vapaaehtoiset Kantsun Olohuoneella tapahtuu Lisätietoja 040 504 8984 tai kantsun.olohuone@koskilehto.fi. Kannelmäen ostari, Vanhaistentie 3
13.3.2019 3 Pääkirjoitus Seuraava numero ilmestyy 10.4.2019. Aineisto toimitukseen 29.3. mennessä. TÄMÄN LEHDEN ILMESTYESSÄ istun lentokoneessa matkalla New Yorkiin. Kyse on 50-vuotismatkasta. Tulipahan sellainenkin kilometripylväs ohitettua. Muistan kuinka nuorempana minuun teki vaikutuksen elokuvakohtaus, jossa vanhempi mies selitti pojalle, että auton ajaminen on kuin aikamatkustamista. Siellä, minne auton nokka osoittaa, on tulevaisuus ja perässä menneisyys. Ja näinhän se on. Olemme aikamatkaajia. Elämme jatkuvassa muutoksessa. Lähes koko solukkomme kuolee ja uusiutuu 10 vuodessa. Emme ole siis samoja olentoja kuin aiemmin. Elämme tässä ja tulevassa, vaikka hahmotammekin itseämme menneisyyden kautta. Myös yhteiskunta ja luonto ovat jatkuvassa muutostilassa. Asioiden muuttumattomuus on näennäistä, mutta myös lainalaista. Ilman tasapainoa ihmiskunta ja koko maapallon biosfääri olisivat kuolleet jo aikoja sitten. Mikä hallitsee elämänkulkuamme? Miksi epätasapaino ei ole jatkuvaa ja asiat tuppaavat asettumaan tiettyihin ja jopa tyydyttäviin uomiinsa? Onko elämänjanamme loputon vai onko loppu näkyvissä? Sanonta kuuluu, että tässä elämässä ei ole pakko tehdä mitään muuta kuin kuolla. Tästä syystä en tunne huonoa omaatuntoa, että vapautan tälläkin lennolla jälleen kerran muutaman tonnin hiilidioksidia. Paljon lentävän matkailijan päästöt voivat olla jopa suuremmat kuin hänen koko muun elämisensä päästöt yhteensä. Tämän reissun päästöillä olisin voinut ajaa kaksi vuotta autolla tai syödä lihaa kahdeksan vuotta. Ahdistaako? No ei. Teslan perustaja Elon Musk päästi pari viikkoa sitten raketillaan hiiltä ilmakehään ainakin viiden edestakaisen mannertenvälisen lennon verran. Puhumattakaan noesta ja alumiinista, jotka jäävät ilmakehään tuhoamaan otsonia useaksi vuodeksi. Päästömme eivät ole yhteisverrannollisia, vaikka nykyisessä tasa-arvoisuuden maailmassa haluaisimme niin uskoa. Kaikilla ihmisillä ei voi olla samoja vapauksia, koska biodiversiteettimme kantokyky ei kestä sitä. Ilmastonmuutoksesta puhuttaessa unohdetaan usein, että kyse ei ole vain omista yksittäisistä valinnoistamme, vaan deterministisestä syy-seuraussuhteesta; tapahtumaketjusta ja sykleistä, joiden liikkeellepanevat voimat on vapautettu jo kauan sitten. Suomi ja suomalaiset ovat osa omaa ekonomista ja ekologista prosessiansa siinä kuin intialaiset omaansa. Kausaalisuutta mietittäessä joudumme miettimään koko prosessin fysikaalista luonnetta. Mitkä kappaleet ovat aiheuttaneet minkäkin prosessin ja mikä vaikuttaa mihinkin. Esim. muurahaispesän yksittäiset muurahaiset eivät näennäisesti vaikuta koko pesän dynamiikkaan, koska muurahaiset toimivat kuten muurahaiset toimivat. Kuljemme muurahaispesän parviälyn tavoin ryhmäajattelun kautta kohti tuntematonta. Kuvittelemme olevamme ruorissa, mutta meitä ja ihmiskuntaa kuljettavatkin paljon suuremmat voimat, joihin emme voi vaikuttaa. Pyörä pyörii ja me siinä mukana, halusimme tai emme. Siinä kun voimme säädellä vaikkapa äänemme voimakkuutta, voimme säädellä suhteellisesti myös päästöjämme ja aiheuttamaamme rasitetta pallolle. Vaikutus on kuitenkin vain säätelyä. Emme pysty pysäyttämään väestönkasvua, emme sukupuuttoaaltoa, emme väestömassan aiheuttamaa biodiversiteetin tuhoa ja aloittamiamme alkuaineiden biokemiallisen kierron häiriöitä. Luonnon kannalta ihmisellä ei ole muuta arvoa kuin se, mitä mitataan maallikon nimikkeillä ’voima’ ja ’paine’. Fyysikko Kari Enqvistin mukaisesti ”kaikki mitä luonnossa tapahtuu, tapahtuu samoista syistä”. Kyse on vuorovaikutuksesta. Kaikki kappaleet tunnistavat toisensa. Atomit törmäävät toisiinsa ja aiheuttavat ketjureaktion. Energian vapautuessa liiketilat muuttuvat. Myös energiaa vapauttava muuttuu riippumatta siitä, muuttuuko vapautuksen kohde. Hiilidioksidipäästöistä puhuttaessa puhumme CO 2 :n vuorovaikutusvoimasta. Voivatko perhosen siiveniskut aiheuttaa myrskyn? Kyllä, sillä vuorovaikutus ei ole suoraviivaista, vaan epälineaarista. Ihminen on pieni osa maapallon energiatasapainoa. Emme kykene tuhoamaan palloa, mutta kykenemme tuhoamaan itsemme ja ison osan muista elävistä olennoista. Energia säilyy, mutta me emme. Olemme atomien tanssia maailmankaikkeudessa. New Yorkin matkani voi aiheuttaa maailmanlopun tai sitten ei, mutta emme pysty ennustamaan sitä. Missä kulkee vuorovaikutusvoimamme keikahduspiste ja ihmiselle negatiivinen takaisinkytkentä? Onko kamelin selkä jo katkennut? Tilastollisesti näyttäisi, että maapallolle aiheuttamamme rasite kääntyy päänmenoksemme, teemme mitä hyvänsä. Jo ihmisten määrä kertoo ekosysteemin epätasapainotilasta. Emme pysty pysäyttämään junaa, jossa matkustamme. Kenelle olen vastuussa lentoni aiheuttamista päästöistä? Syönkö lapsieni tulevaisuutta? Kysymys on ensisijassa moraalinen. Pääsiäissaaren myöhemmille sukupolville puuton saari oli heidän ainoa tuntemansa todellisuus. Menneestä, johon ei ollut enää paluuta, heillä oli vain jonkinlainen sumuinen mielikuva. Hyvää yötä Helsinki, huomenta New York! Jauri Varvikko, jauri.varvikko@eepinen.fi Fly me to the moon! KAUPPAKESKUS KAAREN kohdalla käynnistyi helmikuun lopussa johtosiirtojen ja jalkakäytävän työmaa. Kauppakeskuksen ja saman korttelin muiden tonttien asemakaava valmistui 10 vuotta sitten. Kaavaa ja liikennejärjestelyitä on toteutettu vaiheittain. Kauppakeskuksen viereen rakennetaan ABC:n autopesula ja polttoaineen jakelu siirtyy samalle tontille. Tästä syystä kaupunki ja HSY siirtävät nykyiset tonteilla sijaitsevat johdot ja jalkakäytävän katualueelle. Työmaa vaikuttaa Kantelettarentien reunimmaisen kaistan käyttöön kaivannon tukiseinien asentamisen ja joidenkin työvaiheiden aikana. Louhinnan aikana alueella liikkumista tarvittaessa rajoitetaan. Jalkakäytävän ja pyörätien sijainti vaihtelee. Kantelettarentien sillan ja Kehä I:n pohjoisen bussipysäkin välinen reitti ohjataan kauppakeskuksen jalkakäytäviä pitkin, sillä kaivanto ja työmaa estävät nykyisen yhteyden käytön. Suora yhteys pysäkille valmistuu kesällä. Myös kauppakeskuksen pihan paikoitusalueelle tulee muutoksia ja kauppakeskus tiedottaa niistä. Kattopysäköinti ja pysäköintikellari ovat käytössä normaalisti. Kauppakeskus Kaaren kohdalla tehdään johtosiirtoja kauppakeskuksen viereen rakennetaan autopesula Kuva Helsingin kaupungin karttapalvelu KADUN ALAISTEN JOHTOJEN ja putkien siirtotyöt sulkivat Pirkkolantien moottoriajoneuvoilta Metsäpurontien ja Maunulantien välillä 4. maaliskuuta alkaen. Korvaava reitti kulkee Metsäpurontien kautta. Myös Maunulan alueen bussiliikenne siirtyi poikkeusreiteille 4. maaliskuuta alkaen. Linjat 52, 550 ja 552 ajavat Maunulassa Pakilantieltä Pirkkolantielle Metsäpurontien kautta. Linja 51 siirtyi ajamaan suoraan Metsäläntietä ja kiertää kokonaan Pirkkolan ja Maunulan. Linja 63 ajaa Maunulaan Metsäläntien ja Männikkötien kautta. Tarkat tiedot bussien poikkeusreiteistä selviävät osoitteessa www.hsl.fi sekä reittioppaasta reittiopas.fi. Pirkkolantien varren tonteille pääsee ajamaan koko työn ajan. Työt aiheuttavat pienehköjä muutoksia myös jalankulun ja pyöräliikenteen reitteihin. Metsäpurontien kiertotie on johtoja putkisiirtojen takia käytössä vähintään kesään 2020 asti. Liikenteen poikkeusjärjestelyt alueella jatkuvat tämänkin jälkeen, jos RaideJokerin raitiotien rakentaminen alkaa suunnitellusti kesällä 2019. Tämä edellyttää, että Helsingin ja Espoon valtuustot hyväksyvät RaideJokerin lopullisen kustannusarvion. Pirkkolantien ja Pirjontien varteen on suunniteltu uutta asuinrakentamista ja Suursuonlaitaan uusi päiväkoti. Alueelle on tulossa myös Raide-Jokeri-pikaraitiotie. Uusi rakentaminen edellyttää putkien ja johtojen siirtämistä paikkaan, jossa niiden käyttö ja huolto on jatkossakin mahdollista. Muun kunnallistekniikan ohella siirretään myös maakaasun siirtoputkea, jotta suojaetäisyydet uusiin rakennuksiin täyttyvät. Tietoa työstä on koottu verkkosivuille osoitteeseen hel.fi/ johtosiirrot. Pirkkolantien liikenne kiertotielle KANNELMÄEN PELIMANNINTIEN ja Soittajantien välissä olevalla puistolla ja kalliolla ei ole ollut virallista nimeä tähän asti. Kaikki alueen asukkaat ovat tunteneet alueen vuosikymmeniä Auriksena, eli Aurinkokalliona. Helsingin kaupungin nimistötoimikunta otti viime vuoden joulukuussa yhteyttä Kaarela-seura ry:n ja Kårböle Gille rf:n alueen nimeämiseksi. Asukasyhdistysten ehotusten mukaisesista nimistötoimikunta päätti esittää puistolle nimeä Aurinkokallio – Solberget. Aurinkokallion epävirallinen nimi on ollut todistetusti käytössä ainakin jo 1960-luvun loppupuolella. Nimistötoimikunta on esittänyt Aurinkokallion nimeä lisättäväksi vireillä olevaan Pelimannintien länsipään asemakaavaan. Karttoihin nimi ilmestyy Pelimannintien asemakaavan vahvistamisen jälkeen. Asemakaavasta vastaa arkkitehti Mikael Ström . Aurinkokalliosta Aurinkokallio Aurinkokallio nimi ei vielä näy virallisissa kartoissa. Kuva Helsingin kaupungin karttapalvelu. Aurinkokallio Solberget Aamukahvilla piispan kanssa HELSINGIN PIISPA Teemu Laajasalo tapasi alueemme asukkaita kauppakeskus Kaaressa tiistaina 26.2. aamukahvin merkeissä. Mukana oli väkeä myös piispan toimistosta ja Kannelmäen seurakunnasta. Kannelmäen seurakunta tarjosi osallistujille kahvia ja pullaa sekä yllätyslahjan, seurakunnan Dösän kuvalla ja ’Yhteisellä tiellä’-sloganilla varustetun kahvimukin! Tilaisuuteen oli tullut paljon väkeä, jotka kuuntelivat niin piispan kuin Kannelmäen kirkkoherra Sakari Enroldin sanomaa kiinnostuneina. Piispalle sai esittää kysymyksiä, joihin hän vakuuttavasti vastaili. Piispan viesti asukkaille oli: ”Osoitetaan toisillemme armollisuutta ja lämpöä. Kristuksen kasvot heijastuvat meidän kaikkien kasvoista ja puheista.”
4 13.3.2019 LEGENDAARISEN Kari Suomalaisen poika Valtteri toimi vuoden verran YK-rauhanturvaajana Syyriassa joskus 1990luvulla. Hän kirjoitti kokemuksistaan kirjan ”Sauna Syyriassa” Valtterin huumori oli nerokasta ja sysimustaa. Hän ennakoi sen, että kirjasta nousee meteli. Siksi hän otti tulevat syytökset itse esille ja totesi, joo, kyllä minä rasisti olen, toisaalta kukaan ei pysty syyttämään minua ennakkoluuloisuudesta. Kaiken kertomani olen itse nähnyt ja kokenut. Rehellinen ihminen joutuu aina syytetyksi ja tuomituksi. En tiedä mihin Valtteri kuoli 1994 ainoastaan 38 vuotiaana. Hän ehti kirjoittaa myös kirjan Kuolet vain kahdesti. Kirjassa hän kertoi muisteloitaan toimestaan Oikeuslääketieteen laitoksen obduktiopreparaattorina eli kylmäkirurgina, kuten hän itse totesi. Sysimusta teos, mutta myös mielettömän hauska. Rauhanturvatouhusta hänellä oli selkeät mielipiteet, touhussa ei ole mitään järkeä, mikään ei muutu. Aina ne ovat siellä tapelleet ja aina ne tulevat siellä tappelemaan. Heidän suhtautumisensa sotimiseen on erilainen kuin meidän. Se on osa heidän kulttuuriaan. Sotiminen tarjoaa vaihtelua tylsään arkeen. Sota tarjoaa myös oikotien paratiisiin. Jostain syystä ylemmillä upseereilla ja uskonoppineilla ei ole niin tulenpalava kiire paratiisiin, he antavat kohteliaasti kiireisimmille tilaa, Suomalainen kuvaa värikkäästi joukkojemme yhteistoimintaa paikallisten kanssa. Pataljoonamme joutui palkkaamaan 60 paikallista töihin. Tästä alkoivat murheet, koska ei heillä voinut juuri mitään teettää. Miehet olivat syntyneet herroiksi, joille ei työ maistunut. Noissa maissa naiset tekivät työt. Työtä pidettiin alempiarvoisena puuhasteluna. Kokemusja koulutustaso oli myös olematon, kaikki meni rikki mihin he koskivat. Heidän työnimikkeensä oli handyman, jonkinlainen yleismies siis. Suurin osa päivästä kului varuskunnan pannuhuoneessa teetä juomassa. Kerranpa heille annettiin tehtäväksi kaataa parkkipaikalta pieni puu. 110 hengen työprikaati, marssikin paikalle valtavaa pulinaa pitäen. Kun joukkojen komentaja meni illalla katsomaan työn satoa, niin mitään ei ollut tapahtunut. Suunnitteluvaihe kesti kauan kuten asiat yleensä tuolla päin. Suivaantunut komentaja haki metrin mittaisen, macheten huoneestaan ja katkaisi puun kahdella iskulla. Suomalainen epäili, että puu saattaa vieläkin olla parkkipaikalla. Kerran kun näille handymaneille jaettiin vahingossa aseet, niin johan alkoi tapahtua. Huuto, kirkuna ja ramboilu alkoi heti. Ilmaan ammuttiin ja hauskaa oli. Vahinkojen välttämiseksi aseet jouduttiin vikkelästi keräämään pois. Suomalainen vertasikin porukkaa jonkinlaiseen leikkikoululaisten kaveripiiriin, joka on ryhtynyt pahantekoon. Kaikki tapahtui tunteen pohjalta ilman sen kummempaa ajatusta. Turhaa on heille edes yrittää mitään demokratiaa tuputtaa. He arvostavat sellaisia päälliköitä kuten Saddam tai Gaddafi. Mikäli nämä poistetaan vallasta niin kaaos seuraa kunnes uusi Saddam on löydetty. Heille pitää yrittää löytää mielenkiintoista puuhaa. Se on vaikeaa, koska maat ovat kivikautisella tasolla. Perussyy on se, että porukkaa on kerta kaikkiaan liikaa. Perheet kunnioittavat suurta lapsilukua. Kun ei ole työtä, leipää tai koulutusta niin lopputuloksen voi helposti arvata. Mikään ratkaisu ei ole tulla kylmiin pohjoismaihin ilman mitään koulutusta tai ammattitaitoa. Voi vaan ennustaa turhautumisen, mikä siitä seuraa. Nähty on. Poliitikot ovat täysin hukassa ongelman ratkaisussa. Maapallolla on parisen miljardia nuorta kaveria, joita kiinnostaa tulla Eurooppaan, koska kaveritkin ovat tulleet ja valehtelevat minkä ennättävät. Taisivat nämä entiset itädemokratiat menetellä sittenkin oikein. Suuretkin väestömäärät ovat vähenemässä sellaisissa maissa kuin Venäjä, Kiina ja Japani. Elintason nousu alentaa automaattisesti väkilukua ilman mitään toimenpiteitä. Jo Juutas Käkriäinen huomasi aikoinaan, ettei suuri lapsilauma tuonut mukanaan kuin kirppuja, luteita ja täitä kamalasta hajusta puhumattakaan. Meitä ei edes kirkko pakota pirttiviljelemään. Tämä on arka aihe kehittymättömissä maissa. Tietämätöntä kansaa on helppo hallita. Miksi väestön pitäisi aina vaan lisääntyä? Ei meitäkään pidä joka vuosi olla yhä enemmän. Nyt meillä notkuu jo 60.000 nuorta ilman koulutusta ja työpaikkaa. Eikös tuo porukka pitäisi saada aktivoiduksi? Pitäisi. Onko jossain hoidettu asiat hyvin? Ensiksi mieleeni tulee Israel. Sieltä ei löydy öljyä joten asiat täytyy hoitaa toisin, Väestö on sopivan kokoinen eikä uskontoakaan ole kuin sopivasti kotitarpeiksi. Arvot ovat kohdallaan. Koulutusta ja sivistystä arvostetaan. Onpa juutalainen missä hyvänsä, hän pärjää, hän on ahkera. Hyvä esimerkki on kaunis joululaulu White Christmas. Sen on säveltänyt juutalainen Irwing Berlin jenkeille ja maailman kristityille. Maassa maan tavalla niin hyvä tulee eikä siinä menetä mitään. Päin vastoin. Siinä voittaa. Heikki Majava MAJAVAN MATKASSA Väki vähenee, pidot paranee Helsingin Suunnistajat järjestää torstaina 21.3.2019 Kannelmäessä kaikille avoimen sprinttieli kaupunkisuunnistustapahtuman. Se on osa Helsingin seudun suunnistusseurojen keväistä Sprintti-Cup -sarjaa. Keskuspaikka on Halsuantie 2 piha-alue. TAPAHTUMAAN OSALLISTUU parisataa kaikenikäistä ja taidoiltaan eritasoista suunnistajaa. Suunnistusratoja on useita: Aja F-radat ovat pisimmät (3.5 km) ja ne on tarkoitettu kokeneille suunnistajille. B-rata on myös vaativa kun taas C-rata on sopivin vasta-alkajille. Sen pituus on 2.5 km, joten sen selvittää kävellenkin alle tunnissa. Nyt jos koskaan kannattaa tulla kokeilemaan kaupunkisuunnistusta. Seuraavilla ohjeilla pääset mainiosti alkuun ja lisää opastusta saat toimitsijoilta lähdössä ja maalissa. Älä arkaile kysyä. Tule tapahtumakeskukseen Halsuantie 2 torstaina 21.3.2019 klo 1819 välisenä aikana. Taskulamppu helpottaa kartanlukua iltahämärässä, varsinkin jos suunnistat pitkään. Kelistä riippuen nastapohjaisista kengistä voi olla hyötyä aivan kuten jokapäiväisessä liikkumisessakin. Osta kartta. Karttamaksu on 10 euroa ja alle 18 vuotiailta 5 euroa. Halutessasi voit lainata muutaman euron maksusta sähköisen leimasimen, jolloin saat tuloksen. Anna toimitsijoiden rekisteröidä leimasimesi. Voit mainiosti suunnistaa myös ilman leimasinta. Siirry lähtöön viitoitettua reittiä myöten. Lähtö on noin 100 metrin päässä Pelimannintien toisella puolella. Ilmoittaudu lähdön toimitsijoille ja toimi heidän ohjeittensa mukaan niin saat kartan ja pääset suunnistamaan. Lähtöpaikka on merkitty karttaan violetilla kolmiolla. Siitä johtaa viiva ensimmäiselle rastille. Viimeinen rasti on Halsuantie 2:n tuntumassa ja se on merkitty kaksoisympyrällä. Karttamerkeistä tärkeimmät ovat harmaalla piirretyt rakennukset, vaaleanruskealla piirretyt kadut ja tiet sekä keltaisella piirretyt nurmikot, jotka tosin nyt ovat lumihankia. Valkoinen väri kuvaa luonnontilaista metsää. Kartassa on suunnistajilta kiellettyjä alueita kuten rakennustyömaat sekä isot kadut. Ne on merkitty punaisella pystyviivoituksella. Myös on kiellettyä on mennä yksityisiin pihoihin. Ne on merkitty oliivinvihreällä. Kartassa myös on muureja, aitoja ja pensasaitoja. Niitä ei saa ylittää. Ne on merkitty paksulla mustalla viivalla, kaksiväkäisellä mustalla viivalla tai tummanvihreällä. Yleensä ne ovat sen verran korkeita, ettei niiden ylitys tule mieleenkään. Suunnittele miten kuljet ensimmäiselle rastille ja lähde matkaan. Useimmille rasteille on monta reittiä kuten isosta kuvasta näkyy. Voit valita lyhyemmän reitin, joka ehkä vaatii tarkkaa kartanlukua tai sitten pitemmän ja helpomman reitin. Kaikilla radoilla on vähintään yksi kadunylitys sillan kautta ja kadunalitus tunnelin kautta. Ne on merkitty karttaan. Turvallisuuden takia niiden kautta on kuljettava. Älä yritä seurata muita suunnistajia eli "peesata". He saattavat olla menossa ihan eri rastille kuin Sinä. Kun tulet maaliin, käy toimitsijapöydän luona, jolloin maaliintulosi rekisteröidään. Kartan luonnollisesti saat pitää. Sitten alkaakin suunnistuksen sosiaalinen puoli suunnistajat juttelevat mielellään reitinvalinnoistaan ja selittelevät virheitään eli "pummejaan". Liity mukaan. Monien mielestä tämä onkin ihan yhtä tärkeää kuin itse suunnistus. Taloyhtiöt ja päiväkodit ovat ystävällisesti antaneet meille luvan käyttää piha-alueitaan suunnistamiseen. Olemme siis heidän vierainaan. Olethan Sinäkin tämän luottamuksen arvoinen ja toimit kuten toivot omien vieraittesi toimivan. Nauti reippaasta ulkoilmaliikunnasta. Tutussa ympäristössä et varmasti pysty eksymään. Ja huomaa, että voit kävellä rauhallisesti vaikka koko matkan. Sinun ei tarvitse juosta. Kaupunkisuunnistuksessa onkin tärkeintä sujuva eteneminen rastilta toiselle. Sovita vauhtisi niin, että koko ajan tiedät sijaintisi kartalla. Silloin rastit tulevat mukavasti vastaan ja koet sitä löytämisen riemua, jota vain suunnistus voi tarjota. Lisää tietoa tapahtumasta osoitteessa http://helsinginsuunnistajat.fi/sprintticup2019kannelmaki Kari Sane Helsingin Suunnistajat Suunnistamaan kaupungissa KUNTOUTUSSÄÄTIÖ ON avannut viime vuoden lopulla Malminkartanon Puustellinpolulle Duunihuoneen, joka on päivisin yhteisökäyttöön tarkoitettu hiljainen työtila. Tilaa käytetään tällä hetkellä työ-, opiskeluja harrastustoimintaan. Lisäksi iltaisin Duunihuonetta käyttää muutamat ryhmät, mutta lisääkin ryhmiä tilaan mahtuisi. Tuuli Vilhunen Kuntoutussäätiötä kertoo, että Duunihuoneella käyvät kaiken ikäiset ja monen eri alan osaajat. ”Tavoitteemme on, että Duunihuoneesta tulisi Malminkartanon olohuone, oma yhteisö, jossa eri ikäiset ja eri taustoista tulevat ihmiset voisivat kohdata. Kohtaaminen ja kuulumisten vaihto toisten kanssa on tietenkin positiivista, mutta jokainen saa tulla Duunihuoneelle sellaisena kuin on. Toisten kunnioittaminen ja yhteiset pelisäännöt ovat luonnollisesti jokaisen Duunihuonetta käyttävän velvollisuus.” Duunihuone on osa Kuntoutussäätiön Paikallisuus ja maahanmuuttohanketta, jossa edistetään yhteisöllisyyttä ja osallisuutta Malminkartanossa ja lähialueilla. Kuntoutussäätiön tutkija Farid Ramadan kertoo hankkeesta: ”Hankkeen tavoitteena on tehdä lähiöistä elinvoimaisia ja luoda uudenlaisia tiloja yhteisöllisyydelle. Duunihuoneesta toivotaan muotoutuvan yhteisöllinen tila, jossa kaikenlaiset ihmiset voisivat luontevasti tutustua toisiinsa.” Yhteisölliset työtilat ja kollektiivit ovat kasvattaneet suosiota myös Suomessa viimeisten vuosien aikana. Tällaiset projektit kertovat tarpeesta löytää uudenlaisia yhteisöjä ja kuuluvuuden tunnetta myös suurkaupungeissa. Esimerkiksi Espoossa Karakallio Creative pyrkii edistämään kaupungin osan eläväisyyttä, ja saada ihmiset kiinnostumaan uudella tavalla kaupunkiympäristöistä järjestämällä tapahtumia ja luomalla kaupunkitaidetta. Myös kaupunkien kirjastoissa on avoimia työtiloja. Ramadan kertoo, että yhteisöllisiä työtiloja ei ole kuitenkaan Malminkartanossa. ”Halusimme tarjota myös Malminkartanon ja lähialueiden asukkaille mahdollisuuden yhteisölliseen työja harrastustilaan. Etuna tällaisissa työtiloissa on, että ihmiset voivat kohdata toisiaan myös lähipiirin ja oman kuplan ulkopuolelta. Keskustelu eri ammatteja harjoittavien ihmisten välillä voi olla antoisaa ja inspiroivaa. Opiskelijat ja työnhakijat voivat saada kontakteja tai hyviä vinkkejä tilassa työskenteleviltä tarjolla olevista työja opiskelumahdollisuuksista.” Olen itse työskennellyt Vallilassa yhteisöllisessä työtilassa. Se oli todella hyvä vaihtoehto tehdä tutkijana töitä, kun tilassa oli paljon luovaa työtä tekeviä ihmisiä. Esimerkiksi tilassa toimittajan töitä tehneiltä sai paljon hyviä neuvoja kirjoittamiseen.” kertoo aluetyöhanketta Kuntoutussäätiöllä toteuttava Tuuli Vilhunen. Ramadan kertoo muusta aluetyöhankkeen kevään toiminnasta: ”Tänä keväänä Kuntoutussäätiön Paikallisuus ja maahanmuuttohankkeessa on aloitettu myös yhteistyö AMK opiskelijoiden kanssa, joiden kanssa ollaan järjestämässä monenlaista ohjelmaa alueella. Esimerkiksi 13.3 järjestetään Duunihuoneella Kulttuuripirskeet. Lisäksi tiedossa hankkeen puitteissa on luontoretkiä ja muita tapahtumia Maltsussa, kuten dokumentti-iltoja ja Omenapuutarhapiknik toukokuussa. Duunihuoneella järjestetään 20.3 pop-up coworking päivä, jonne voi tulla tekemään töitä tai harrastamaan, vaikka et olisi vielä Duunihuoneen käyttäjä. Samalla on mahdollista tehdä sopimus tilan käytöstä, joka on ilmaista. Duunihuoneella tilaa noin 15 henkilölle, ja sieltä työpöytien lisäksi sieltä löytyy wc ja pieni keittiö. Duunihuoneen toimintaa voi parhaiten seurata Duunihuoneen FB-sivulta: www. facebook.com/duunihuone. DUUNIHUONE Yhteisöllinen työtila Malminkartanossa Reitinvalintoja HOASin alueella C-radan rastille 7. Kaikki ovat hyviä reittejä. Ruskea reitti (C) on paras, koska siinä ei joudu nousemaan kuin yhdet portaat. Sininen reitti (A) vaatii voimia, koska se kiertää korkean mäen kautta.
5 13.3.2019 14 95 Vanhaistentie 8, 00420 Hki puh.nro 040 350 0086 www.e2sahko.fi Hankasuontie 7, 00390 HELSINKI, P. 020 712 0500 info@automuovikem.fi, www.automuovi.fi Lämmin auto tuo mukavuutta ja turvallisuutta Calix Comfort Kit sisältää sisälämmittimen 1400 W ja asennussarjan 249,HUOLESTUTTAAKO AKUN KUNTO Testaamme akun veloituksetta ja tarvittaessa vaihdamme uuden akun edullisesti. Maalaukset, grafiikat, valokuvat ym. luovasti ja laadukkaasti. Kehystämö Galleria Aforte kehystää kaikki kuvasi. Kehruutie 1, Malminkartanon aseman vieressä pohjoispuolella (noin 100 m) puh. 041-537 5019, www.aforte.fi Avoinna Ke 11-17 • To-Pe 10-18 • La 10-14 • TERVETULOA! Kehystämö Galleria Aforte kehystää kaikki kuvasi Kehruutie 1, Malminkartanon aseman pohjoispäässä Puh. 041 537 5019 www.aforte.fi Avoinna Ti-Pe 9-11 ja 12-18, La 10-14 OLEN VUOSIKAUSIA harmitellut Pitäjänmäen suuralueen liian pientä asukasmäärää. Jotta terveysasema säilyisi edes jossain muodossa, jotta bussivuoroja voisi saada lisää, jotta kaupat ja kioskit kannattaisivat, jotta edes jossain olisi pankkiautomaatti, jotta kaupunki ripottelisi edes jotain palveluja, tarvitaan ainakin 20 000 asukasta. Ja Pitskusta on puuttunut viisi tuhatta. Kohta ei tarvitse haikailla väen perään. Kun uudet suunnitelman Pitäjänmäenja Vihdintien bulevardimaisesta rakentamisesta toteutuvat väkeä on kosolti enemmän kuin nyt. Kaupunginsuunnitteluväki lupaa, että väkeä mahtuu, kun tulee raidejokeri ja pikaraitiotie, kun kaikki käyttävät julkisia kulkuvälineitä ja kaikki on ympäristöystävällistä. Rohkenen epäillä, että tuleeko kaikki uusi mutkattomasti ja aikataulussa. Mutta tiedän että olen ollut monta kertaa väärässä. Ei länsimetrolla tee mitään, väitin vuosia. Nyt löydän aina silloin tällöin itseni vaihtelemassa metrosta bussiin ja päinvastoin. Sote mullistaa joka tapauksessa sen puolen palvelut. Kouluja ja päiväkoteja tarvitaan lisää. Vaikka on vanha, ei kannata vastustaa muutoksia. Ja vaikka olisi nuorikin ei sittenkään. Sen saavat karvaasti kokea kaikki Anton Tsehovin Kirsikkatarhassa. Helsingin Kaupunginteatterin isolle näyttämölle ovat lavastaja Janne Vasama joka näytelmän käsiohjelmassa suunnittelee: ”Autiolle saarelle ottaisin mukaan kaupunginosani Pitäjänmäen ja jonkun hyvän vuoristoradan” – ja valosuunnittelija Mika Ijäs rakentaneet upean kirsikkatarhan. Ohjaaja Lauri Maijala on puhaltanut näyttelijäkaartiin vauhtia ja tunnetta. Kaiken entisen katoamista ei venäläisen tavan mukaan hyväksytä tuppisuina eikä murjottaen. Mikä ilo oli nauttia Heidi Heralan, Emilia Sinisalon, Eero Saarisen, Jouko Klemettilän, Seppo Maijalan, Sanna Majurin, Chike Ohanwen ja kaikkien muidenkin heittäytymisestä hulvattomaan, mutta hallittuun menoon. Selkeä tavoite, keinot ja tahto sen toteuttamiseen. Näitä kaikkia on ollut Aino-Kaisa Saarisen elämässä jo pikkutytöstä lähtien. Helsingin Kaupunginteatterin pienen näyttämön Tahto -näytelmässä Saarisen perheen isä (Risto Kaskilahti) kannustaa tytärtään kilpailemaan pienestä pitäen. Aino-Kaisalle, Aikulle (Sanna-Jude Hyde) on selvää, että hän haluaa olla hyvä hiihtäjä ja voittaja. Sini Pesosen ohjaamassa näytelmässä ovat mukana Aikun vanhemmat, valmentajat, kilpatoverit, sponsorit, toimittajat, lääkärit, aviomies.Näytelmä on raikas ja sopivan yllätyksellinenkin. Tahdossa urheilu ja teatteri onnistuvat yhteistyössään hienosti. Ilakoiva, irvaileva, ilahduttava, innostava! Tätä kaikkea ja paljon muuta on Kom-teatterin kevään uutuus Juha Hurmeen Making of Lea. Näytelmäseurue yrittää vuonna 1868 saada Aleksi Kiven Lea -näytelmää esityskuntoon. Kaikki mikä voi mennä pieleen myös menee. Mukana ovat Aleksis Kiven tukijat ja hänen nujertajansakin. Juha Hurmeella on ainutlaatuinen kyky elävöittää mennyttä aikaamme, asettaa kansakunnan kaapin päälle asetetut ikonit oikeisiin raameihin. Making of Lea on niitä näytelmiä, jossa kaikki on kohdallaan, ohjaus yllätyksellinen, näyttelijät rooleissaan huippuluokkaa. Ei yhtään tyhjää hetkeä, ei mitään liikaa eikä mitään liian vähän. Tragikomiikkaa parhaimmillaan! Pasi Lampelan näytelmille on ominaista kaaos. Kaaos voi olla ulkoisissa tapahtumissa tai henkilöiden mielessä. Sammakkokuninkaassa Kansallisteatterin Willensaunassa se on molemmissa. Näyttämöllä on isä, poika ja tytär. Sisarukset – NHL jääkiekkoilija ja työtön haahuilija ovat läheisiä toisilleen. Autokauppias-isä seilaa lastensa välissä hieman hämmentyneenä. Lisäjännitteen esitykseen tuo se, että näyttämöllä on oikeasti isä ja poika, Heikki Nousiainen ja Mikko Nousiainen. Sisar on Sari Puumalainen. Poika on palannut kesäksi Suomeen. Hän on ajautunut pisteeseen, jossa ei enää kykene palaamaan jäälle. Ongelmia, ahdistuksia ja vastoinkäymisiä valvotaan taidolla ja tunteella. Tarina on samalla kertaa yllättävä ja itsestään selvä. Hella Wuolijoen Niskavuorella on vain vahvoja naisia. Ovatpa he kasvaneet siellä tai sinne tuotuja, emäntiä, tyttäriä tai piikoja. Heidän kohtalonsa on ymmärtää Niskavuoren itsekkäitä ja epävakaita, mutta hyvin hurmaavia miehiä. Teatteri Avoimissa Ovissa ohjaaja Heini Tola joukkoineen kertoo meille nuoren Loviisan ja Hetan tarinat. Loviisan pitää puolensa, ymmärtää ja antaa anteeksi. Heta säilyttää ylpeytensä ja ankaruutensa läpi elämän. Tarinan kertojina on kolme taitavaa näyttelijää: Ella Pyhältö (Loviisa, Siipirikko, Jaakko), Mirva Kuivalainen (Heta, Malviina) sekä Jukka Pitkänen (Juhani, Akusti, Santeri). Kaiken kruunaa Salla Markkasen musiikki. Leena-Maija Tuominen Voiko Pitsku olla liian suuri Varastossa olevien talvirenkaiden poistomyynti, jopa -55% Nokia, Goodyear, Yokohama, Nordexx, Continental KONALAN RENGAS Hankasuontie 4, puh. 09 548 6562 Avoinna ark. 8-18 PUUNHOITOA ja -KAATOA 040 521 99 59 Kai Vogt SUOMEN KANSALLISTEATTERI ja Suomalainen barokkiorkesteri (FiBO) ovat käynnistäneet kolmivuotiset taidehankkeet Kaarelan alueella. Näissä Helsingin mallin hankkeissa tavoitteena on tasapainottaa ja monipuolistaa kaupunginosien taideja kulttuuritarjontaa, vahvistaa kaupunginosien yhteisöllisyyttä ja myönteistä profiloitumista. Keskeistä hankkeissa on asukkaiden osallistaminen. Ensimmäisen kevään aikana teatteri ja orkesteri kulkevat rinta rinnan alueella ihmettelemässä. Kaarella Kansallisteatterin KAARELLAhankkeen tavoitteena on tuoda teatteria ja ilmaisun mahdollisuuksia Kaarelan alueen asukkaille. KAARELLA-hanke nostaa esiin alueen asukkaille tärkeitä asioita taiteen keinoin ja osallistaa alueen eri-ikäisiä ihmisiä. Hankkeen päätteeksi syntyy esitys, jossa pääosassa ovat asukkaat. KAARELLA-hankkeessa matkaa kaarelalaisten kanssa kuljetaan elämänkaaren ajattelun läpi. Ensimmäisenä vuonna lähdetään liikkeelle lapsuudesta. Kevään ja syksyn toiminnan läpikantavana teemana on asioiden tarkasteleminen lapsenomaisesti ihmetellen. Tätä kautta ehkä arkinen ja tuttu avautuu toisella tavalla. Maaliskuussa alueelle jalkautuu Ihme arki -taiteilijoita frakkipuvuissaan kysymään, keitä alueen ihmisiä pitäisi kiittää, kuka kaipaisi yllätyksen. Kuka tahansa voi ilmiantaa kiitettävän, ja valituille kiitettäville tehdään esityksellinen kiitos kevään lopulla. Ehdotuksia kiitettävistä voi antaa 1.–24.3. nettilomakkeella tai sähköpostilla. Yllätysten toteutuksiin otetaan myös asukkaita mukaan. Kerro, jos tahdot yllättäjäksi! Huhti–toukokuussa tutustutaan alueen asukkaisiin Naapuripöytätapahtumissa, joissa tuodaan yhteisen ravintolapöydän ääreen toisilleen tuntemattomia ihmisiä ja kohdataan mukavalla tavalla. Lisäksi on mahdollista tulla jakamaan omia tarinoitaan tarinateatterin keinoin, ja Kaarelassa saattaa törmätä klovneihin, jotka tutkivat ympäristöä ennakkoluulottomasti. Juurilla Suomalaisen barokkiorkesterin JUURILLA-hankkeessa pohditaan ihmisten juuria tai juurtumista uusiin ympäristöihin musiikin kautta. Kaarela on historiallisesti merkittävä alue, sillä useimmat Helsingin vanhimmista kivikautisista löydöistä, kuten myös Helsingin vanhin asutus, sijoittuvat Kaarelan alueelle. Historia on jättänyt jälkiä alueelle muutenkin pitkin matkaa. Kustaa III:n istuttamaa tammea voi vieläkin käydä ihailemassa. Niinpä kekseliäistä konsepteistaan tunnetun Suomalaisen barokkiorkesterin on luontevaa rakentaan vanhoille juurille elävää kulttuuria tämän päivän asukkaiden kera ja heitä varten sekä pohtia alueelle muuttaneiden uusien asukkaiden juuria taideprojektien kautta. Suomalainen barokkiorkesteri (FiBO) aloitti heti vuoden alussa avoimien harjoitusten järjestämisen Kaarelan alueen eri tiloissa. Avoimien harjoitusten myötä orkesteri tutustuu alueen toimijoihin ja asukkaisiin ja asukkaat tutustuvat orkesteriin. Harjoituksiin rakentuu hankkeen aikana osioita, joissa satunnaiset kuulijat, esimerkiksi palvelutalon asukkaat tai koulutai päiväkotiryhmän lapset pääsevät laulamaan yhdessä sovitun laulun orkesterilaisten säestyksellä. Tiedot avoimista harjoituksista löytyvät orkesterin kotisivun konsertit-listalta: fibo.fi/konsertit Annamari Pölhön kehittämä, suuren suosion saavuttanut senioribarokkiorkesteritoiminta rantautuu Kaarelaan syksystä alkaen. Kevään aikana kootaan osallistujaryhmiä, nautitaan tämänhetkisten ryhmien kevätkonsertista 13.5. sekä maistellaan tulevaa kesäisellä senioribarokkiviikolla Anna Rainion johdolla. Kyselyt: toimisto@fibo.fi Suomalaisen barokkiorkesterin esityksiä kuullaan Kanneltalossa maaliskuussa kolmessa julkisessa konsertissa, minkä lisäksi koululaisille on omaa ohjelmaa. Lintu nimeltä Agata on teos, jossa yhdistyvät nykytanssi ja barokkimusiikki. Sen suunnittelusta vastaavat nykytanssiesityksiä tuottava Katve ja FiBOn yleisötyötiimi FiBO Collegium. Esitykset ovat keskiviikkona 13.3.2019 kello 18 ja lauantaina 16.3.2019 kello 14. From Russia with love on puolestaan kiehtova kamarimusiikillinen iltakonserttiohjelma, joka aloittaa kansainvälisillekin areenoille päätyvän kiertueensa Kanneltalosta 27.3. kello 19. Kannattaa myös tulla kuulemaan Petteri Pitkon alustus kello 18.15. Yhtä ja toista, pientä ja suurta muutakin on jo vireillä tai itämässä. Otathan yhteyttä ja pysy kuulolla hankkeiden tapahtumista! KAARELLA-HANKE Eveliina Heinonen (taiteellinen suunnittelija), eveliina.heinonen@kansallisteatteri. fi, p. 050 382 6323 Facebook -> YTYÄ! Kansallisteatterin yleisötyö Pirjo Virtanen (teatterikuraattori), pirjo. virtanen@kansallisteatteri.fi, p. 050 374 2296, www.kansallisteatteri.fi JUURILLA-HANKE Laura Kajander (toiminnanjohtaja, taiteellinen koordinointi), laura.kajander@fibo.fi, p. 040 821 0651, www.fibo.fi Outi Kartano (tuotantopäällikkö), outi. kartano@fibo.fi Kaarella ja Juurilla Suomen Kansallisteatteri ja Suomalainen barokkiorkesteri Kaarelassa Suomalainen barokkiorkesteri (FiBO). Kuva Juuso Westerlund
6 13.3.2019 Kannelmäestä kertaheitolla tangokuningattareksi No nyt Kannelmäessä on viimein myös tangokuningatar. Tangokuninkaita alkoikin olla liikaa... Saana asuu avomiehensä kanssa Kannelmäessä toista vuotta. Hän on ihastunut Kannelmäen kylämäisyyteen. Tämä on kuin Kemijärvi, kaikki palvelut ja luonto lähietäisyydellä, Saana nauraa. Lapista kotoisin oleva Saana Sassali (30) on vuoden 2018 tangokuningatar. Mutta mitä hän tekee Kannelmäessä, ’tangokuninkaallisten Mekassa’? Meillähän on jo ennestään kaksi kuninkaallista, Saska Helmikallio ja Amadeus Lundberg? – Jaa, enpä tiennytkään, vastaa Saana yllättyneesti ja nauraa. – Amadeuksesta olen kyllä kuullut…. PIENESTÄ TYTÖSTÄ lähtien musiikkia harrastanut Saana Sassali on lähtöisin Sodankylän Syväjärveltä. Musiikki ja laulaminen ovat aina olleet osa lapsuuden perheen elämää. Saana ei ole ainut lahjakas taiteilija perheessä, sillä Saanan äiti on esiintynyt tanssilavoilla ja varmasti moni suomalainen muistaa Saanan isoveljen Matias Sassalin , joka lauloi Elämää juoksuhaudoissa -kappaleen v. 1991 Tenavatähti-ohjelmassa. – Olin kolmevuotias, kun isoveljeni palasi kotirintamalle ihailtuna sankarina, Saana hymyää. Saana muutti pois kotoa 16-vuotiaana. Peruskoulun jälkeen hän lähti Sodankylään lukioon. Ylioppilaaksi päästyään Saana sai opiskelupaikan Tornion Pop & Jazz Konservatorio Lappiasta, jossa hän suoritti musiikin perustutkinnon. Tämän jälkeen hän pääsi Kuopion Savoniaan opiskelemaan musiikkipedagogiksi. Melko pian Saana kuitenkin ymmärsi, ettei halua opettaa, vaan tehdä musiikkia. Hän pakkasi laukun ja tuli kesäksi töihin Helsinkiin Kannelmäki tukikohtana Kuutisen vuotta sitten Helsinkiin muuttanut laulaja on ehtinyt asua mm. Vallilassa ja Etelä-Haagassa. Lapin aksentti on silti pysynyt vahvana. Vaikka hän tiesi haluavansa muusikoksi, niin hän pyrki Laureaan sairaanhoitolinjalle. Saana koki tärkeäksi, että hänellä on myös ammattiin valmistava koulutus. Hän ehti tehdä sairaanhoitajan töitä jonkin aikaa muun muassa Leppävaaran Terveystalolla. Runsas vuosi sitten Saana muutti Kannelmäkeen ja viihtyy alueella erinomaisesti. Miten hän tänne eksyi? – Ostosreissut kauppakeskus Kaareen tutustuttivat minut Kannelmäkeen. Pian ajatus asunnon ostamisesta alueelta tuli realistiseksi. Saanan mielestä asuntojen hinnat ovat vielä jokseenkin kohtuulliset, kulkuyhteydet toimivat ja palvelut lähellä. – Täältä löytyy kaikki olennainen. Ei tarvitse käydä keskustassa. Tämä on kuin oma pikku kaupunkinsa. Ihan kuin olisi jossakin Kemijärvellä, hän nauraa. Saana kuvaa Kannelmäkeä rauhalliseksi asuinalueeksi, jota luonto ympäröi. Paloheinän ladut tulivat tutuksi viime keväänä. Hiihtämisen lisäksi Saana hoitaa kuntoaan lenkkeilemällä ja treenaamalla kuntosalilla. Tunteella ja varmalla otteella Käänteentekeväksi hetkeksi muodostui ilmoittautuminen Seinäjoen Tangomarkkinoille. Tämän Saana teki vain muutama päivä ennen ilmoittautumisajan päättymistä. Hän suoriutui kertaheitolla karsintoihin. Viimeiset karsinnat veivät kohtia finaalia. Saana teki tällöin päätöksen irtisanoutua silloisesta työstään sairaanhoitajana. Päätös toteuttaa pitkään kytenyt halu laulamisesta konkretisoitui. Mitä lähempänä loppusuora häämötti, sitä rennompi fiilis Saanalla oli. Laulaminen sujui ja tunnelma vei mukanaan niin, ettei enää laulaminen tuntunut pelkästään tekniseltä suoritukselta. Itseluottamus kasvoi esiintymisten myötä ja tunne siitä, että nyt menee hyvin valtasi mielen. Jälkeenpäin isoveli kertoi tienneensä että pikkusisko voittaa, kun kuuli tämän esiintyvän tangomaratonilla toukokuussa 2018. Heinäkuun finaalissa edettiin minuuttiaikataulun mukaisesti eikä yöunille jäänyt kovin paljon aikaa. Voitto irtosi Saanalle ensiyrittämällä, joka on Seinäjoen Tangomarkkinoiden historiassa varsin poikkeuksellista. – Minulle vitsailtiinkin heti voiton jälkeen, että olenko kenties ajatellut lotota, kuningatar kertoo nauraen. Muusikon elämää Saana on jo vuosia pitänyt yhtä insinöörimiehensä Markon kanssa. Myös Marko on intohimoinen musiikin harrastaja ja soittaa kitaraa Musta härkä -nimisessä punkrockbändissä. – Musiikki yhdisti meidät. Kun puoliso on samasta maailmasta ja tietää mitä alan haasteisiin kuuluu, niin se on pelkästään hyvä asia, Saana sanoo. Puolisolta tarvitaan ymmärrystä, kun orkesterin kanssa kuljetaan tuhansia kilometrejä keikkalavoilta toiseen eikä tulla yöksi kotiin. Saana laskeskelee, että kruunajaisten jälkeen kertyi puolessa vuodessa peräti 40 000 ajokilometriä. Saana on sopeutunut hyvin Etelän meininkiin. Laulaja sanoo, että siellä missä on koti ja työ, niin sinne hän on kotiutunut. Toki Lapin luonnosta ja kotijärven tunnelmasta kertoo hän välillä haaveilevansa. Onneksi seuraa löytyy muista Pohjoisen ihmisistä. – Helsingissä on melko paljon sodankyläläisiä ja lappilaisia, joiden kanssa pääsee tarvittaessa rupattelemaan ja rehellisesti kirvaahmaan. Saana hersyy. (kirvaaminen = kiroilu Lapin murteella). Kuningatar sulautuu joukkoon Saana on saanut kulkea pääkaupunkiseudulla vapaasti, sillä kukaan ei ole häntä julkisuuden henkilöksi tunnistanut. – Ei minua kukaan täällä tangokuninkaalliseksi tunnista. Vaikka kulkisin alasti kruunu päässä pitkin katuja, niin kukaan ei siltikään kiinnittäisi minuun huomiota, veistelee laulaja vaatimattomasti. Toista on maakunnissa, joissa hänet bongataan heti vaikka huoltaasemalta ja väki tulee kyselemään kuulumisia. Saana kertoo, että orkesterilla on riittänyt mukavasti keikkoja. Silloin kun Saana ei ole tien päällä, matkalla kohti keikkaa tai esiintymässä lavalla, niin hänet voi hyvinkin bongata paikallisesta koirapuistosta. Perheeseen kuuluu nimittäin avomiehen lisäksi viisivuotias irlanninterrieri Ansa . – Muutaman kerran olen käynyt myös laulamassa karaokea Lassilan ravintola Kuparikulmassa, tangokuningatar paljastaa. – Saan laulaa ilman sen suurempaa huomiota… Saana hymyää. Keikkoja buukattu ensi syksyyn asti Lähes vuoden 2018 loppuun asti Saana keikkaili yhdessä tangokuninkaaksi valitun Jarno Kokon kanssa. Vuodenvaihteessa Saana aloitti keikkailun Aika Velikultia -orkesterin kanssa. Orkesterin kokoonpanoon kuuluu myös isoveli. Matias soittaa orkesterissa rumpuja. Olen kaikkiruokainen musiikin suhteen ja laulan mitä vain. Keikoilla keskitytään tanssimusiikkiin. Ja tangot ovat tietysti luonnollinen osa repertuaaria. Vapaa-ajalla Saanan tulee kuunneltua aivan toisenlaista musiikkia. Hän heittää myös kevyempää keikkaa oman trion kanssa. Vaikka asunkin nykyisin Kannelmäessä, niin pyrin käymään Pohjoisessa, kun tilanne sallii. Vanhempani ovat olleet alusta lähtien tukenani ja heillä on minusta aina huoli. He ovat tietysti minusta ylpeitä ja onnellisia menestyksestäni. Vaikka vapaat eivät antaisikaan myöten kotikonnuilla käymiseen, niin keikkakalenteri vie sinne väkisin. Oman asuinseudun keikkapaikat ovat aina loppuunmyytyjä. Saana toivoisikin pääkaupunkiseudulle lisää tanssiravintoloita. Heinäkuun Tangomarkkinat menevät vielä tittelin vaatimissa tehtävissä, mutta sen jälkeen on uusien tuulien aika. Keväällä laitetaan sinkku tulille… ja ehkäpä saamme syksyllä kuulla jo Saanan pitkäsoittoa…? Teksti Nina Eriksson Kuvat Jauri Varvikko Finaalissa Saanan esittämä tango oli Kel onni on ja se on osa vakiorepertuaaria. SASKA HELMIKALLIO (ent. Hagert), s. 5.12.1980 Helsinki, on suomalainen iskelmälaulaja. Vuonna 2005 Helmikallio valittiin tangokuninkaaksi Seinäjoen Tangomarkkinoilla. Saska asui lapsuutensa Kannelmäessä, Kaarelantiellä. Nykyisin hän vaikuttaa Imatralla. Kuva Jauri Varvikko AMADEUS LUNDBERG s. 29.3.1989 Helsinki, valittiin Seinäjoen Tangomarkkinoilla tangokuninkaaksi vuonna 2009. Kannelmäessä suurimman osan elämästään asunut Lundberg on julkaissut viisi pitkäsoittoa. Lundbergin isä on Hortto Kaalosta tunnettu Taisto Lundberg ja tätinsä laulaja Anneli Sari. Kuva ohjelmatoimisto
7 13.3.2019 Kysy tarjousta kevään ja kesän tilaisuuksien järjestämisestä! ravintolamisteli@ravintolamisteli.fi Ruosilantie 10, Konala • P. 044 986 3626 A-oikeuksin varustettu Kannel Café tarjoaa Lähi-Idän raikkaita makuja, runsaan salaattipöydän, lämpimän lounaan, pikkusuolaista ja makeita leivonnaisia. AVOINNA ma–to 10–20, pe 9–18, la 10–16 Lounas ma–pe 11–15 Muina aikoina tapahtumien yhteydessä. Kanneltalo, Klaneettitie 5, 00420 Helsinki kannelcafe@hotmail.com • Puh. 0400 264914 Kyttäläntie 6, 00390 HELSINKI Puh. (09) 540 4000 Palvelemme: ma-pe 7.00-17.00 Helsingin Mattotyö ja Myynti Oy www.varisilma.? PINNAT UUSIKSI! ? Muovimatot ? Laminaatit ? Parketit ? Laadukkaat Borås-tapetit ? Kotimaiset Värisilmä sisäja ulkomaalit PÄÄLLYSTÄ LATTIASI MUOVIMATOLLA! MATON LEVEYS ON VAKIO. Kuivan tilan maton leveydet: 2m, 3m ja 4m Kostean tilan maton leveydet: 1,5m ja 2m PITUUDET OMIEN MITTOJEN MUKAAN Kyttäläntie 6, 00390 HELSINKI Puh. (09) 540 4000 Palvelemme: ma-pe 7.00-17.00 Helsingin Mattotyö ja Myynti Oy www.varisilma.? PINNAT UUSIKSI! ? Muovimatot ? Laminaatit ? Parketit ? Laadukkaat Borås-tapetit ? Kotimaiset Värisilmä sisäja ulkomaalit PÄÄLLYSTÄ LATTIASI MUOVIMATOLLA! MATON LEVEYS ON VAKIO. Kuivan tilan maton leveydet: 2m, 3m ja 4m Kostean tilan maton leveydet: 1,5m ja 2m PITUUDET OMIEN MITTOJEN MUKAAN MAALISKUUN ALUSSA juhlittiin Haagan Hierontaklinikan 2-vuotisjuhlia. Samalla pidettiin uuden Hyvinvointitila Kehon ja mielen voima avajaisia. Hieroja, yrittäjä Anette Mäki kertoo, että hyvinvointitilan ajatuksena on tuoda paikallisesti uusia palveluja tukemaan ja edistämään hyvinvointia. Hyvinvointitilan lähtökohta on tarjota ihmisille kokonaisvaltaisia KUN MUUTIN AIKANAAN KANNELMÄKEEN , riitti, että oli asunto täällä. Kävin töissä keskustassa, tulin töistä kotiin, kävin kaupassa ja kirjastossa, olin kotona. Viikonloppuisin luuhasin puolison kanssa keskustassa, lopun ajan kotona. En tuntenut asuinalueelta ketään eikä se haitannut. En kaivannut ketään. Kannelmäen hienous avautui minulle kunnolla vasta kun sain lapsia. Olin kotiäitinä kahden pienen lapsen kanssa. Joskus sosiaaliset suhteet rajoittuvat Mätäjoen sorsalauman kanssa seurusteluun tai naapuritalon kolmen ylämaanterrierin silittelyyn. Onneksi oli leikkipuistot Kannelmäki ja Trumpetti. Kun talvella raahauduin toppahousuissani vaunuja työntäen ja pulkkaa vetäen leikkipuisto Kannelmäkeen ja pääsin perille, tunsin itseni voittajaksi. Kevään saapuessa istuin jo auringon paistaessa hiekkalaatikon laidalla muiden vanhempien kanssa. Mustien silmäalusten ja kahvinhimon siivittämänä puhuimme kuka mitäkin. Osin samoja naamoja näin kun lähdimme lasten kanssa muskariin. En lopulta tiedä, kuka niistä musiikkileikkikoulun tunnelmista perheessämme nautti eniten, lapset vai minä. Osaan ne laulut vieläkin! Hiekkalaatikon reunalla sain aikuisia ystäviä, joiden kanssa on koettu vuosien varrella kaikenlaista. On keikkailtu bändinä päiväkodissa, paisteltu vohveleita yhdistyksen perhetapahtumassa tai vaan jauhettu omista asioista. Meillä on muutakin yhteistä kuin mangosose hiuksissa ja eripariset sormikkaat. Koulun kevätjuhlassa näkee niitä leikkipuistossa notkuneita, isoja ja pieniä, ja ne pienetkin ovatkin yhtäkkiä kamalan isoja. Perheessäni on tarvittu paljon terveydenhoitopalveluja, sekä julkista että yksityistä terveydenhuoltoa. Ja nekin palvelut täältä löytyvät, läheltä kotia tai hyvien joukkoliikenneyhteyksien päästä. Ja kun kevätjuhlaa edeltävänä iltana havaitaan, että lapsi on kasvanut ulos sukkahousuistaan tai kun toisen lapsen jalka on salaperäisesti kasvanut kaksi numeroa yhdessä yössä eikä sopivia kumisaappaita ole, arvostan sitä, että läheltä löytyy kauppa, mistä saa yhdellä kertaa sekä sukkahousuja että kumisaappaita. Vaikka yösydännä, jos on tarve! Yksi henkisen virkistäytymisen kulmakivistäni on Kanneltalo. Olen paikan vakikävijä, ja kokenut siellä kulttuurielämyksiä laidasta laitaan. Japanilaisia rumpumestareita, teatteriesityksiä lasten kanssa ja ilman, heviä akustisesti, Juurilla-klubia, vaikka mitä. Ehkä mieleenpainuvin kaikista kokemuksista oli Dave Lindholmin keikka. Kotona hoidin ilta-askareet pikkuväen kanssa, sanoin perheelle halipatsuippa ja kävelin Kanneltaloon. Konserttisalin pimeydessä uppouduin musiikkiin. Yleisö istui katsomossa, kukaan ei ördännyt eikä ollut kännissä. Musiikki oli pääosassa. Mahtava keikka, josta pääsi kotiin äkkiä. Viime kesän hienoin kulttuurielämys oli Sari Palmgrenin kävelyteos Aidatut unelmat, joka oli omanlaisensa löytöretki Kaarelan ytimeen. Kannelmäessä maailma on moneen suuntaan auki. On erilaisia ihmisiä erilaisin taustoin, on puita ja puistoja, palveluita, hyvä ulkoilu -ja harrastusmahdollisuudet ja toimivat liikenneyhteydet. Hyväksi havaittu vinkki lapsiperheille: sadepäivän pelastus voi olla myös junamatka Kehäradan ympäri, jopa molempiin suuntiin! Perheen hyvä, yhteinen reippailuhetki muoto on myös Pokemonien metsästys Kannelmäessä. Voin kertoa, että täällä on hyvät apajat. Pelin ansiosta olemme löytäneet perheen kanssa uusia paikkoja ja jopa taidetta. Raittiin ilman merkitystä en myöskään vastuullisena kasvattajana voi vähätellä. On mahtavaa, että Kannelmäki ei ole nukkumalähiö. Täällä on tapahtumia eri-ikäisille, on monenlaista yhdistystoimintaa, kaupungin taidehankkeita ja aktiivisia ihmisiä, jotka tekevät eivätkä vain meinaa. Yhteisöllisyys on alueen voimavara. Minulle Kannelmäki on yllätysboksi, josta putkahtaa ilmoille kaikenlaisia jännittäviä asioita. Ne löytääkseen riittää, että katsoo lähelle. Karolina Lamroth Kirjoittaja rakastaa musiikkia ja lukemista, on MLL Kannelmäen yhdistysaktiivina aina pienten puolella ja toivoo maailmanrauhaa. Mutsi ja lähiön lumo Oodi Kannelmäelle Kokonaisvaltaista kehon ja mielen hallintaa Lassilassa vietettiin uuden hyvinvointitilan avajaisia Hyvinvointitilan henkilökunta ottaa vastaan asiakkaita eri hoitomuotojen mukaan. Vas. Balihan Ermutlu, Ulla Pieniniemi, Titta Karjalainen, Veera Koski (valmennukset ja syvärentoutus), Merja Mäkelä (äänirentoutus; sointukylpy ja äänimaljahieronta), Mirkka Huhtamäki (shiatsu kurssit sekä joka torstai asahi terveysliikunta tunti), Tiina Puranen (homeopatia) Edessä hierojat Anette Mäki ja Nadia Haddouti. Lisäksi tilassa työskentelee Ulla Rantanen (Kalevalainen jäsenkorjaus ja kraniosakraaliterapia), Dr. Bhawna Sharma (Ayurveda konsultaatiot) sekä Heidi Törnqvist (Tässä ja Nyt valmennukset). hyvinvointipalveluita. Länsimaissa mieltä ja kehoa hoidetaan yleensä erikseen, mutta ne ovat yksi ja sama asia, Anette sanoo. Hyvinvointitila tarjoaa erilaisia kehon ja mielen yhteiseen hyvinvointiin liittyviä terveyspalveluja, kuten perinteistä hierontaa, syvärentoutusta, äänirentoutusta, sointykylpyjä, äänimaljahierontaa, kuumakivihierontaa, asahi-terveysliikuntaa, homeopatiaa, kalevalaista jäsenkorjausta, kraniosakraaliterapiaa, Ayerveda konsultaatiota ja ravintoneuvontaa. Lisäksi järjestetään joka kuukausi erilaisia vaihtuvia tapahtumia ja kursseja. Maaliskuussa esim. vauvahieronnankurssi vanhemmille, Intialaisen päähieronnankurssi kotija ammattikäyttöön sekä luentoja ravitsemuksesta ja hyvinvoinnista. Haluamme opettaa asiakkaitamme pitämään itsestään monipuolisesti hyvää huolta, Anette summaa. Stressi ja kiire polttavat nopeasti loppuun. Ei pidä jäädä kotiin tuskailemaan, vaan herätä huolehtimaan omasta mielestä, tunteista ja kehosta. Hyvinvointitilan nettisivuilta löytyy myös tapahtumakalenteri jossa listauksena kaikki tulevat tapahtumat: www.kehon-ja-mielen-voima.com Laajennamme vielä repertuaaria, Anette kertoo. Haussa on hyvinvoinnin ammattilaisia kuten esim. akupunktiota tekevä henkilö. Hyvinvointitila on avoinna joka päivä klo 8 21, myös viikonloppuisin. Aikoja voi varata netissä tai soittamalla p. 044 243 2993. Teksi ja kuva Jauri Varvikko www.ravintolamisteli.fi
8 13.3.2019 STADIN SLANGI ry:n jäsenlehti Tsilarin toimitus jakoi ravintola Sörkan Ruusussa historian ensimmäiset Dorkan paprunsa. Ne sai Ilkka Taipale Tsilarin toimituksen mielestä Ilkka Taipale on ansainnut paperinsa, koska hän on positiivisesti ja monipuolisesti hyvällä tavalla dorka. Toimitus tuntee hänet kaverina, joka kulkee omia polkujaan, kyseenalaistaa itsestäänselvyyksiä ja tajuaa dorkuuden kaikki ulottuvuudet. Ilkka Taipaleen epätavallisuus avartaa sekä Stadin että ihmiskunnan näköalaa ja potkii peffalle joka nurkan takana väijyvää tiukkapipoisuutta. Hänen innostuksensa herättelee ihmisiä mukaan ja antaa toivoa. Snadisti saman tyyppist lätinää stadin slangilla: “Me on tsiigattu monttu auki, mitä kaikkee se dorka on elämänsä aikana duunannu. Kallonkutistaja, poliitikko, pasifisti ja kansalaisaktivisti. Kundi on ollu Kellokosken dorkiksen ylileguri ja Tampereen yliopiston sosiaalipsykiatrian proffa, tsitannu eduskunnas ja Stadin valtuustos. Skolespettareitten mukaan se on poppamies ja tohtori ja psykiatri ja sosiaalilääketieteen dosentti. Se on huseerannu monis kansalaisjärjestöis ja jeesannu sellasii, kel ei oo himaa tai duunii, sellasii, ku on boses tai lataamos tai joil on trabeleit brenkun kans. Ilkka Taipale on yks niist aktivisteist, ku jeesas yksinäisii ja syrjäytyneit jäbii, ja on yks kaikkien tsennaamist 60-luvun radikaaleist stuiduist. Se dumattiin yllytyksest stikkaa luikut huitsiin: vuos ja kolme kuukautta ehdollist fengist. Dorkan paprut on arvokkain spettari, ku tosi stadilaiselle voidaan skrivaa. Paprujen kultaama maine on elinikäinen, ellei saaja jostain syystä menetä huumorintajuu ja tyri koko showta.” Tsilari on Suomen suurimman kotiseutujärjestön Stadin Slangi ry:n jäsenlehti ja skrivatun slangin ilosanoman julistaja. Teksti Kari Varvikko Kuva Virve Kuutar Ensimmäiset Dorkan paprut sai Ilkka Taipale Historian ensimmäiset Dorkan paprut sai Ilkka Taipale (oikealla). Taulun ojensi Tsilari-lehden päätoimittaja Kari Varvikko. Nyttemmin myös Kari Varvikko sai samaiset paprut. Kari Varvikko 75 vuotta TSILARI-LEHDEN PÄÄTOIMITTAJA ja Tanotorvi-lehden pitkäaikainen päätoimittaja Kari Varvikko täytti 5.3. 75 vuotta. Juhlat pidettiin ravintola Sörkan Ruusussa, jossa vietettiin railakas musiikkija slangipitoinen ilta. Samaisessa tilaisuudessa Stadin slangi ry myönsi myös Kari Varvikolle Dorkan paprut. Tanotorvi onnittelee. Bök i Kårböle JAG ÄR UPPVUXEN med föräldrar som visade mig behovet av att vara både social och engagerad i samhället och i det sociala livet och att vara tillbakadragen i ensamhet. Första delen av mitt liv var jag den sociala och aktiva. Behovet fanns i och med att vi flyttat med familjen till ett område och en stad, Helsingfors där vi inte kände så många människor. Kårböle Gille blev en viktig inkörsport till den sociala gemenskapen, redan innan barnen gick i skolan. När man har småbarn är det lätt att få kontakt med andra vuxna och det var ett trevligt gäng med föräldrar i Kårböle. Vi hade fester och rolig samvaro via gillet och Hem och Skola föreningen. Kårböle Gille ordnade eftermiddagsklubbar för våra barn, vilket betydde att de inte var tvungna att vara så mycket ensamma hemma efter skolan. Ännu idag finns den verksamheten kvar. Innehållet har varit relaterat till sport, drama, ordkonst, tjejgrupper mm. och det är mycket uppskattat av både barn och föräldrar. Vår fråga är idag att hur hitta föräldrar som har tid och lust att engagera sig i vår förening? En social verksamhet behöver alltid förnya sig och det sker via nya medlemmar som för in nya idéer och visioner. Kårböle Gille har alltid involverat människor i alla åldrar, fastän tyngdpukten har varit på barn och unga. Behovet av att vara ensam har ökat för mig under de senare åren. Barnen är utflugna och det finns mycket mera tid att använda. Att vara mera tillbakadragen känns naturligt, vilket inte betyder socialt isolerad, men ändå mer introvert än extrovert. Kanske jag har hittat en ny sida i mig som jag inte var medveten om. Kanske har jag ordnat så många tillfällen att jag mist inspirationen att vara aktiv. Kanske jag nu är mera en resursperson, som man kan ta till när det behövs. Vi borde bättre se sociala gemenskapers naturliga cykler, för att alla skall kunna känna sig inkluderade. Alla kanske inte vill eller orkar vara så aktiv hela tiden, men kan hitta sin egen roll i helheten ifall det finns utrymme för olika modeller. Kanske det uppstår en ny form av kollektiv individualist i framtiden, som naturligt rör sig på sitt eget individuella sätt i gruppen. Ifall det finns frihet i våra sociala föreningar och gemenskaper att själv definera sitt engagemang utifrån livsbehoven, så blir de mera livskraftiga. Den sociala gemenskapen påverkar vår livskraft på både gott och ont. Ifall det börjar kännas mera som krav än inspiration att vara aktiv, så betyder det att det kanske inte finns en tillräcklig bred medlemsbas. Föreningsverksamhet idag betyder något annat än det var för över 50 år sedan när många föreningar grundades. Därför behöver vi vara lyhörda till medlemmarnas behov och åsikter. Livskraftiga grupper är villiga att ta debatt om både sina syften och visioner. Barnens och de ungas välmående är ett viktigt syfte som behöver alla möjliga alternativ, inte bara elitsport med hårt tränande. Utövandet av konst ger värdefulla extra upplevelser som sätter positiva spår. Det är jag glad över att Kårböle Gille kan erbjuda våra barn i Kårböle. Harriet Fagerholm Kårböle Gille r.f Balansen mellan det sociala och privata PERJANTAINA helmikuun 22. päivänä saimme suruviestin: Yhdistyksemme pitkäaikaisin hallitusjäsen, filosofian tohtori, biologian dosentti Heikki Tuurala on siirtynyt ajasta ikuisuuteen. Kuollessaan hän oli 68-vuotias. Pitkäaikainen sairaus lopulta uuvutti sisukkaan miehen. Yhdistyksessämme Heikki hallitusjäsenyyden lisäksi oli pitkään myös sihteerinä ja jonkun aikaa puheenjohtajanakin. Muistamme hänet rauhallisena ja asiallisena sekä huumorintajuisena järkimiehenä, joka ei riidellyt kenenkään kanssa. Hänen kanssaan oli helppo työskennellä. Heikki oli muutenkin pitkäaikainen aktiivi yhteiskunnallisissa asioissa. Hän toimi vuosikymmenet SDP:n Kaarelan osastossa puuhamiehenä. Hän oli kehittämässä Kannelmäen nuorisotalon yökahvilaa, ollen myös paikanpäällä aikuisena vapaaehtoistyössä. Hän osallistui alueen tapahtumiin ja eri tilaisuuksiin. Lisäksi suurena luonnon ystävänä hän järjesti keväisin Mätäjokialueella mm. lintujen bongausretkiä. Heikillä oli aina kamera mukana, hän oli intohimoinen valokuvauksen harrastaja. Kesäisin Heikki vietti aikaa luonnon helmassa Ruovedellä Sotkansaaressa perheensä mökillä. Koska saaressa ei ollut sähköjä, Heikki uudistusmielisenä rakennutti mökin katolle aurinkopanelit sähköä tuottamaan. Hyvin kuulemma toimivat. Taisivat olla ensimmäiset koko pitäjässä. Heikin suku on kotoisin Pohjois -Pirkanmaalta Virroilta, ja hänen vanhempiensa hauta on Ruovedellä. Sinne Heikkikin lasketaan lopulta lepäämään. Kiitos Heikki yhteistoiminnasta ja kaikesta ansiokkaasta työstä, mitä olet tehnyt alueemme asukkaiden hyväksi. Olet ja pysyt muistoissamme. Lepää rauhassa! Kaarela -Seura ry Erik Bärlund puheenjohtaja Heikki Tuurala in memoriam NÄYTTELIJÄ-LAULAJA , mezzosopraano Eeva Semerdjievin sekä pianisti Janne Oksasen “Mannerismeja“konserttikiertue polkaistaan käyntiin avajaiskonsertilla Kannelmäen kirkossa su 7.4. klo 18. Konserttiin on vapaa pääsy, ohjelma 10€. ”Mannerismeja”-konsertissa yhdistyvät mm. Eeva-Liisa Mannerin runous, Taneli Pylkkäsen ”Kuoleman joutsen”-laulusarja, valikoima ulkomaalaisia liedejä, Janne Oksasen oma sävellys, Chopinin ”Ballade” No. 3, Op: 47 sekä Toivo Kuulan ”Satukuva”, Op 19: No. 3. Kiertueen seuraava konsertti pääkaupunkiseudun alueella on 16.6. Kulosaaren kirkossa klo 18. Konserttiin on vapaa pääsy, ohjelma 5€. Kuopioon suunnataan kesäkuussa Kuopio tanssii ja soi – festivaalin aikana, jolloin ”Mannerismeja” – konsertti soi Kuopion Alavan kirkossa. Konsertti on mahdollista kuulla myös Turunseudun Tarvasjoen kappelissa kesällä 2019. Janne Oksanen (s. 1994) soitti ensimmäisen soolokonserttinsa 15-vuotiaana, jonka jälkeen hän on esiintynyt laajasti kotimaan lisäksi mm. Skandinaviassa, Ranskassa, Italiassa, Belgiassa, Unkarissa ja Yhdysvalloissa. Keväällä 2018 hän esitti Toivo Kuulan koko pianotuotannon loppuunmyydyssä Musiikkitalon Cameratasalissa Helsingissä. Yle Radio 1 äänitti konsertin. Oksanen julkaisee debyyttilevynsä ”Kuula: Complete Piano Works” syksyllä 2019. Eeva Semerdjiev on helsinkiläinen freelance näyttelijä-laulaja, äänialaltaan mezzosopraano. Eeva valmistui Teatterikorkeakoulun Näyttelijäntyön laitokselta 2007 erikoistuen näyttelijäopinnoissaan musiikkiteatteriin suorittaen samalla klassisen yksinlaulun C-kurssitutukinnon Kannelmäen kirkosta kiertueelle Sibelius-Akatemiassa. Opintojensa jälkeen Eeva matkusti Yhdysvaltoihin jatko-opiskelemaan näyttelijäntyön eri tekniikoita. Noihin vuosiin sisältyy myös mm. työskentely new yorkilaisessa naamioteatteryhmässä: ”Homunculus Mask Theatre”. Eevan tähänastisiin oopperarooleihin Suomessa kuuluvat Silja Valon rooli kamarioopperassa ”Yllätä Ikuinen Virta”, Iittalan Musiikkijuhlat 2018, säv. Sampsa Ertamo, ohj. Arto Myllärinen sekä Clotilden rooli V. Bellinin oopperassa ”Norma”, Sellosali 2018, ohj. Ville Saukkonen. Samainen Saukkosen ohjaus tullaan näkemään myös Narvan Oopperapäivillä Virossa elokuussa 2019. Eevan performanssiteos ”Matkalla kohti valoa” tullaan näkemään Kajaanin Runoviikoilla heinäkuussa 2019. Teoksessa yhdistyvät Heikki Sarmannon ennen esittämättämät sävellykset, lausunta ja naamiotyöskentely. Kuva:@urbmonkey Eila Ilenius Näyttelijän yökirja Avain 2018 Ei kunnia, ei maine vaan taito kestää. (Anton Tšehovin Lokin Nina) Kirja teatterin katsojille, teatterityön tekijöille ja harrastajille julkisuuden kehän kummallakin puolen. Eila Ilenius avaa työpäiväkirjojaan. Hän on valinnut 128 roolityönsä joukosta 5 eri näytelmän työprosessien kuvaukset eri ohjaajien kanssa harjoituksista viimeiseen esitykseen. Tällaista näyttelijän itsetuottamaa sisäisten prosessien kuvausta ei juuri ole kirjallisuudessa aiemmin käsitelty. Muistelmateokset keskittyvät yleensä uran ulkoisiin tapahtumiin. Saatavissa Avain kustantamon, Booky.fi:n, Adlibriksen, Akateemisen ja Suomalaisen kirjakaupan sivuilta ja mainituista kirjakaupoista. Teos on myös lainattavissa kirjastoista. Eila Ilenius ti 19.3 Minna Canthin ja kirjastojen päivänä Kannelmäen kirjastossa klo 18 – 19. VAIKUTA KAUPUNGINOSASI ASIOIHIN! Liity Kaarela-Seuraan! Liittyminen on helppoa: maksat jäsenmaksun 10 euroa yhdistyksen tilille NORDEA FI09 1004 3000 2043 03, ja jätät yhteystietosi. Lähetämme sähköpostitse tai postin välityksellä infoa tapahtumista ja alueemme tärkeistä asioista.
9 13.3.2019 Kaikki uudistukset vaativat rahaa jos uskomme valtiovarainministeri Petteri Orpon huomautusta ”... ja miksi emme uskoisi”, sanoisi Uutisvuodon Peter Nyman . Mutta ongelma onkin siinä, että toisten uudistusesitykset vaativat sitä joko liikaa tai väärään aikaan ja väärään tarkoitukseen. Niinpä Petteri Orpo tuohtui, kun demarien Antti Rinne heitti viime vappupäivän puheessaan haasteen, että alle 1400 euroa kuussa saavien eläkkeitä pitäisi nostaa satasella. Orpon tiukassa valvonnassa olevasta valtion kassakirstusta ei sellaisia rahoja tietenkään löydy. Mutta hän on nyt vaalien lähestyessä ryhtynyt hemmoksi ja lupailee osinkotulojen verotuksen alentamista. Koululaiset keräsivät yli 50.000 nimeä kansalaisadressiin, jossa vaadittiin maksutonta toisen asteen ammattikoulutusta. Uudistuksen hinnaksi olivat laskeneet noin 140 miljoonaa euroa vuositasolla. Esitystä perusteltiin aivan oikein, että nykyinen talouselämän ja tuotannon kehitys vaativat parempaa koulutustasoa. Lisäksi esityksen toteuttaminen auttaisi vähentämään nuorisotyöttömyyttä ja nuorten syrjäytymistä. Mutta kuten saattoi odottaa, esitys hylättiin, eikä kansalaisaloitetta viedä eduskunnan käsittelyyn. Syykin oli ymmärrettävä, valtionkassasta ei tietenkään tässä tilanteessa löydy tällaisia varoja. Hallitushan on jo kuluvalla vaalikaudella vähentänyt koulutusja myös tutkimusmäärärahoja. Vaalit lähestyvät jo humisten ja hallitus hykertelee, kun työllisyystavoite 72 prosenttia jo saavutettiin, joskaan monien asiantuntijoiden arvioiden mukaan ei niinkään hallituksen toimien ansiosta vaan niistä riippumatta kansainvälisen taloustilanteen ja sitä seuranneen viennin kasvun seurauksena. Nyt tavoitetta ollaan jo nostamassa 75 prosenttiin, joka saattaa olla ylioptimistinen, kun kansainvälisen talouskasvun ennustetaan jälleen vähitellen hiipuvan. Hallituksen yksi keskeisin uudistustavoite on vielä loppusiunausta vailla. Soteuudistus ja siihen liittyvä kokoomuksen hartaasti toivoma valinnanvapaus, jonka piti säästää kuntien ja valtion terveydenhuollon, vanhusten ja lasten hoidon kustannuksia alun perin ilmoitetun mukaisesti jopa noin 3 miljardin verran. Lisäksi hoidon piti parantua ja terveyskeskusten jonot poistua, kun tulee kilpailevia yksityisiä hoivalaitoksia mukaan huolehtimaan kansalaisten hyvinvoinnista. Mutta miten kävikään. Eduskunnalle ei kelvanneetkaan hallituksen esitykset niihin sisältyneiden useiden perustuslakiemme kanssa ristiriidassa olevien pykälien vuoksi. Eduskunnan valiokunnat ovat istuneet ylitunteja yrittäessään muokata hallituksen esityksiä hyväksyttävään muotoon. Nyt koko eduskuntakin joutunee lykkäämään vaalitauon alkua, jotta hallituksen lehtolapsi saataisiin äänestettävään kuntoon suuren salin istuntoon. (En tiedä onko korrektia nimittää lehtolapseksi Setälän ja Orpon lehmäkaupan tulosta, mutta en keksinyt parempaakaan nimitystä tälle epäsikiölle soteja valinnanvapaus + 18 maakuntaa). Nimenomaan valinnanvapaus on joutunut erityisesti silmätikuksi, kun jo toimivat yksityiset hoivalaitokset on uusien kansainvälisten suurfirmojen omistukseen siirryttyä rikkoneet sopimuksia ja hoivan tasoa koskevia määräyksiä. Monia on jo jouduttu sulkemaankin tämän vuoksi. Silti kokoomuksen Petteri Orpolla on otsaa väittää, ettei valinnanvapautta voida enää peruuttaa lakikokonaisuudesta, vaikka ei ole enää mitään varmuutta, että lakia tässä muodossa voitaisiin hyväksyä eduskunnassa. Varsinkin kun jo hallituspuolueidenkin edustajista useita on ilmoittanut vastustavansa nimenomaan valinnanvapausmääritelmää. Tätä kirjoittaessani olen kuin vaali-illan tunnelmissa, lopputulos on vielä arvailujen varassa. Tämän hetken tietojen pohjalta voinen arvata, että mitään jytkyä ei tule. Eli valmista lakipakettia ei saada aikaan. Uudelle eduskunnalle ja hallitukselle jää sotkun siivoaminen. Tarpeellisiksi todetut muutokset ja uudistukset nykyisiin lakeihin ja käytäntöihin tehdään ja todennäköisesti suhteellisen nopeasti nojautuen perustuslaissa ilmaistuun selvään kantaan, että julkisen vallan on turvattava perusoikeuksien ja ihmisoikeuksien toteuttaminen. Tämä koskee ihmisten yhdenvertaisuutta lain edessä, oikeutta ihmisarvoisen elämän edellyttämää sosiaaliturvaa ja välttämätöntä toimeentuloa, oikeutta maksuttoman perusopetuksen lisäksi myös jatkokoulutusta varattomuuden estämättä sitä. Valtion budjetissa on yksi erikoisluokka, jolle varoja tuntuu riittävän. On tietenkin merkillepantavaa, että kansalaiset ovat varsin yksituumaisia siinä, että maamme itsenäisyydestä ja turvallisuudesta huolehtiminen on yhteinen asiamme. Mutta mielipiteet jakautuvat melkoisesti, kun määritellään keinoja tämän tavoitteen toteuttamiseksi. Mielipiteet jakautuvat selkeimmin maamme ulkoja turvallisuuspolitiikan yleislinjaa määriteltäessä. Suurin osa kansaamme haluaa jatkaa sotiemme jälkeen noudatettua puolueettomuusja sotilaallisen liittoutumattomuuden linjalla. Tämän politiikan ansiosta olemme säilyttäneet kansainvälisen asemamme ja hyvät naapuruussuhteemme kaikkiin lähinaapureihimme. Nykyisen hallituksen enemmistö on kyseenalaistanut noudattamamme kansallisen linjan. Kokoomus on jopa puoluekokouksen päätöksellä sitoutunut läntisen sotilasliittoutuman Naton kumppaniksi. Samoin myös perussuomalaiset ja siitä hallitukseen jäänyt ryhmä siniset ovat Natoon liittymisen kannalla. Suunnitellut puolustusvoimien asehankinnat on kohdistettu nimenomaan USA johtoisen Naton aseteollisuudelle. Tämä on johtanut jopa armeijan aseistuksen asiantuntijoiden piirissä erimielisyyksiin. Erityisesti nykyinen puolustusministeri haluaa miljardeja nykyisten hävittäjäkoneiden korvaamiseen uusilla. Hän on jopa rehvakkaasti kaksinkertaistanut ministeriönsä piirissä esitettyjen 64 koneen hankintatavoitteen esittämällä 120 koneen hankintaa. Useat puolustusvoimiemme aseistuksen asiantuntijat pitivät ministeriönkin esityksiä turhana rahantuhlauksena. Maamme puolustuskykyä voidaan parantaa kustannustehokkaammin torjuntaohjuksilla. Silloin säästyisi miljardeja muihin kansalaistamme hyvinvoinnin kannalta paljon ajankohtaisempiin tarpeisiin riittävästi varoja. Oiva Björkbacka EHDOLLA EDUSKUNTAAN HELSINGISSÄ jukkakekkonen.fi Jukka Kekkonen oikeustieteen tohtori, professori DEMOKRATIA OIKEUSVALTIO OPPIMINEN ILKKA TAIPALE UUSI TOTUUDEN TORVI! • Asunnottomuus pois! • Maksuton varhaiskasvatus! • Mielen sairaiden tilanne kuntoon! • Suomi työn, toiminnan ja talkoiden yhteiskunnaksi! • Tiede, taide ja köyhä kansa kunniaan! www.facebook.com/TaipaleIlkka/ Herkullinen Buffet-lounas arkisin klo 10.30-14 8,50 € sis. kolme erilaista lämmintä liharuokaa, kasviksia, riisiä, perunaa, pizza-buffet, monipuolinen raikas salaattipöytä, leivän, juoman, kahvin ja jälkiruoan. KUPARIPATA Pizzeria&Ravintola HANKASUONTIE 8, 00390 HELSINKI www.kuparipata.fi
10 13.3.2019 MESSUJA KANNELMÄEN KIRKOSSA • Messu sunnuntaisin klo 10. Kirkkokahvit. • Vauvakirkko su 24.3. klo 10. Tervetuloa erityisesti vuoden 2018 aikana kastetut vauvat läheisineen. • Kuoromessu su 31.3. klo 10. Messun musiikkina Michael Haydnin Missa Dolorum. Virpi Koskinen, liturgia ja saarna, avustava pappi Nina Rajamäki, Vokaaliyhtye CantoNovo, Anne Myllylä, urut, Johanna Kilpijärvi, sello, Tuula Honkanen, huilu. • Metallimessu su 31.3. klo 18. Mukana mm. Haka Kekäläinen, Mikko Saari, Virpi Koskinen ja nuoria. Järjestää Huopalahden rovastikunnan seurakunnat. • Luottamuksen messu ke 13.3. ja 10.4. klo 19. Taizé-lauluja ja hiljaista mietiskelyä. • Aamuehtoollinen ke 20.3. ja 3.4. klo 9.15. Ehtoollisen jälkeen aamiainen hintaan 1,50 €. • Iltaehtoollinen ke 27.3. klo 19. Suunnitellaan ja toteutetaan yhdessä nuorten kanssa. MUSIIKKIA KANNELMÄEN KIRKOSSA • Lauletaan yhdessä to 14.3. ja 28.3. klo 10.15. Avoin yhteislaulutilaisuus. • Bach to You. Su 24.3. klo 18. Jouni Somero, piano. Vapaa pääsy, ohjelma 10 €. • Mannerismeja su 7.4. klo 18. Eeva Semerdjiev, mezzosopraano ja Janne Oksanen, piano. Eeva-Liisa Mannerin runoja ja pianoteoksia muun muassa säveltäjiltä Chopin ja Kuula. Ohjelmassa yhdistyvät lausunta, laulu ja pianismi. Vapaa pääsy, ohjelma 10 €. MALMINKARTANON KAPPELISSA • Messu ja iltatee su 24.3. ja 7.4. klo 18 • Paastonajan vaellukseni kohti pääsiäistä. Lähde hiljentymisen, mietiskelyn ja rukouksen matkalle. Kokoontuminen maanantaisin 18.3., 25.3., 1.4. ja 8.4. klo 18–18.45. Mukaan voi tulla, vaikka ei pääsisi kaikille kerroille. Vetäjinä Nina Rajamäki, Mervi Lahola ja Kirsi Lindedahl. • Hiljaisuuden päivä la 23.3. klo 9.30–15.30. Miniretriitti keskellä paaston aikaa. Ilmoittautuminen ja tiedustelut ma 18.3. mennessä pastori Konsta Korhonen, p. 09 2340 3824. PAIKASSA, KAAREN -1. KRS • Tilkkutäkkipaikka la 16.3. klo 13–16. Tule virkkaamaan isoäidinneliöitä. Tilkuista kootaan peittoja vanhuksille. • Raamiskerho 4–12-vuotiaille torstaisin 28.3., 25.4. ja 23.5. klo 17.30-18.30 Kaaren -1. kerroksessa. Tutustutaan Raamatun kertomuksiin lapsilähtöisesti ja lapsia kiinnostavalla tavalla. Lisäksi laulamme, leikimme ja askartelemme yhdessä. Lapsi voi osallistua kerhoon sillä aikaa kun aikuinen käy ostoksilla. Ohjaajina toimivat seurakunnan työntekijät sekä vapaaehtoiset. PariAsiaa-luento ma 8.4. klo 18–19.30, os. Klaneettitie 6–8 A, 4. krs. Perheneuvoja Tero Pulkkinen ja PariAsiaa-luentojen vetäjä Dora Puhakka luennoivat aiheesta Oivalluksia parisuhteen tunnetaitoihin. Lastenhoito järjestetään yli 1-vuotiaille. Jos tarvitset lastenhoitoa, ilmoittaudu luentopäivänä klo 12 mennessä virastoon. Kannelmäen kirkko | Vanhaistentie 6, 00420 HELSINKI. Virasto, Klaneettitie 6–8 A, p. 09 2340 3800 | Malminkartanon kappeli, Vellikellonpolku 8. helsinginseurakunnat.fi/kannelmaki, facebook.com/kannelmaenseurakunta Millainen on Malminkartanonaukion kesä 2019? Mitä Malminkartanonaukiolla pitäisi tapahtua ensi kesänä ? Mitä sinä voisit järjestää, mihin haluaisit osallistua ? Tule mukaan i deoimaan aukiolle kaikkien aikojen kesä ! Ideointi-ilta 28.3.2019 klo 18-20 Malminkartanon nuorisotalolla (Malminkartanonaukio) Tilaisuu den järjestävät Malminkartanon alueen toi mijat. Tervetuloa ! Lisätietoja: Tuija Salovaara, yh dyskuntatyöntekjiä tuija.salovaara @hel.fi 040 482 2679 Ella Tanskanen, sta diluotsi ella.tanskanen @hel.fi, 040 358 5417 Ella Tanskanen, sta diluotsi, ella.tanskanen @hel.fi, 040 358 5417 KUKAPA EI HALUAISI asua kotona mahdollisimman pitkään. Apuvälineiden kirjo on yhä monipuolisempi, mikä tukee tätä tavoitetta. Moni ei kuitenkaan tiedä mitä hyödyllisiä tarvikkeita on saatavilla. Ettonet Oy tarjoaa kattavasti apuvälineitä, huonekaluja ja hyvinvointituotteita saman katon alta. Yritys uskoo niin kivijalkaan kuin hyvään palveluun ja päätti avata uusimman myymälänsä Kaaren kauppakeskukseen. Ettonetilla painopiste on tuotteissa, jotka ylläpitävät toimintakykyä ja lisäävät turvallisuutta – motto kuuluukin ”terveyttä tukien”. Välinesaralla yrityksellä on ratkaisuja esimerkiksi kaatumisia ehkäisemään: sisäja ulkorollaattoreita, ostoskärryjä, taitettavia kävelykeppejä sekä liukuestesukkia ja -jalkineita. Tukisukat ja niveltuet kuuluvat myös valikoimaan. Käteviä pienapuvälineitä on saatavilla mm. ruokailuun, pukemiseen, lukemiseen ja hygieniaan. Lukuteline säästää käsiäsi, suurennuslasi valolla näyttää pienenkin tekstin. Keittiön apuvälineet mielletään usein senioreiden tuotteiksi, mutta päivittäiset askareet sujuvat lapsesta aikuiseen kätevämmin esimerkiksi monitoimitai kierrekannen avaajalla. Hyvinvointia ja kuntoa ylläpitävät vaikkapa hierontapallot ja -rullat, vastuskuminauhat, tasapainolaudat ja pienet polkulaitteet. Kalusteissa Ettonet satsaa toiminnallisuuden lisäksi esteettisyyteen. Tavallista korkeampia nousuapu-, puu-, ja nojatuoleja on monia malleja eri verhoiluvaihtoehdoilla. Turvajakkaran avulla pääsee kurottamaan ylähyllyille horjahtamatta. Suihkutuolit tai -jakkarat ovat oiva varuste pieniinkin pesutiloihin. Ettonet Kauppakeskus Kaari, 1. krs www.ettonet.fi Puh: 044 2421166 Turvallista arkea oikeilla apuvälineillä Ettonet löytyy Kauppakeskus Kaaren ensimmäisen kerroksen itäpäästä, apteekin vierestä. www.kultatukku.fi Espoo, Kauppakeskus Espoontori, ark. 10-18 la 11-15 Helsinki, Kauppakeskus Ristikko, ark. 10-18 la 11-15 Helsinki, Kauppakeskus Itis (Hansasilta 2. krs.), ark. 10-18 Ostamme päivän hintaan: • kaikki kultaja hopeakorut • kellot • hammaskulta • pöytähopeat • rahat (joissa jalometallia) Voit myös tilata turvapussin ja lähettää esineesi meille maksutta postin kautta Verkkokauppa ja 9 myymälää, joissa Suomen suurin valikoima secondhand ja vintage -koruja Valikoimassa paljon merkkikoruja ja harvinaisuuksia sekä uusia kultasormuksia!
11 13.3.2019 ETKÖ SAANUT TANOTORVEA? Anna palautetta http://jakelupalaute.fi/tanotorvi Parturi-Kampaamo Mia Laine P. 09 566 6281 Kanneltie 11, 00420 Hki Kannelmäen Hammaslääkäriasema Laulukuja 4 (kauppakeskus Kaaren vieressä punatiilitalo) P. 09 566 0981 www.kannelmaenhammaslaakariasema.com • paikkaukset • juurihoidot • hammaskiven poisto • protetiikka • pienkirurgia HAMMASLÄÄKÄRI HLL Eero Auvinen ONKO SINULLA JOTAIN HAMPAANKOLOSSASI? HAMMASLÄÄKÄRIT Leena Kontiola Elina Veltheim 09 5482 420 ? Avoinna ma-pe Konala, Riihipellonkuja 3 (vanha ostari) Kauneusja terveyspalveluja PARTURI-KAMPAAMO SALON KLIPSI PALVELEE KAAREN SOKOKSEN YHTEYDESSÄ ma-ke 10-18, to-pe 10-20, la 9-17 TERVETULOA ! Salon Klipsi Sokos Kaari puh. 040 755 2580 | www.salonklipsi.fi • Pakoputket • Rengastyöt • Putken taivutukset • Myös jenkkiputket Risto Tiittanen Oy Valuraudantie 6, 00700 Hki p. 09 563 2227 Kantelettarentie 7, 00420 Hki P. 09 5862 021 Avoinna klo 10-17 , la ja muina aikoina sopimuksen mukaan ”97 % tiedemiehistä” Toisinajattelija Toi sin aja tte lij a ILMASTOVÄITTEISTÄ laajimmin levinnyt väite on, että ilmastotiedemiesten kesken vallitsee konsensus, yksimielisyys. Kun puhutaan tieteestä, ei tuloksia saada huutoäänestyksillä, joten painoa ei pitäisi laittaa jonkun mielipiteen yleisyydelle. Mielipiteitä on kuitenkin tässä asiassa paljon tutkittu. Keskeisimmät ilmastojärjestöt, hyvinkin 97 % järjestöistä sanoo tukevansa tätä ns. konsensusta, tosin usein monien jäseniensä vastalauseista huolimatta. Rahoituksen saannilla voi olla yhteyttä asiaan. Järjestöt saattavat istua myös kahdella tuolilla, kuten Kiinassa, missä tiedeyhteisön edustaja Xi Zshenhua on todennut että maan tiedeyhteisö suhtautuu ilmastonmuutokseen avoimin mielin, eli pitäen mahdollisena ilmastonmuutoksen aiheuttajana myös aurinkoa ja luonnon syklisyyttä. Cookin mielipidetutkimus Parhaiten tunnettu on John Cookin toteuttama tutkimus, jota on paljon siteerattu...väärin. Cookin tutkimus on toteutettu kaksi kertaa, vuosina 2013 ja 2016. Cookin tutkimus tulee parhaiten esiin skepticalscience-sivuston kautta, joka on Cookin viiteryhmän oma sivusto ja joka ei anna tutkimuksen merkityksestä ja luotettavuudesta oikeaa kuvaa. Muitakin tutkimuksia aiheesta on tehty. Cookin tutkimusta on syytetty tulosten manipuloinnista sekä datan luovasta käsittelystä. Ainakin neljä tutkijaa (mm. Dr. Richard Tol) on huomauttanut, että heidän tutkimustuloksensa eivät ole konsensuksen mukaisia, vaikka ne on niputettu konseksuksen kuuluviksi. Dr. Tol arvostelee Cookia muutenkin epätieteellisestä tutkimusotteesta. Cookin tutkimuksen toimijat ovat muka itsenäisiä, mutta tosiasiassa samaa viiteryhmää ja ovat olleet tiiviisti yhteydessä toisiinsa suunnitellessaan kysymyksiä ja vastausten tulkinnassa. Otoksen kokoa ei ilmoiteta ym. valituksen aihetta. Tuo 97% ovat itse asiassa vastanneet myönteisesti kysymykseen, onko ilmastonmuutos todellinen. Siinä ei puututa sen voimakkuuteen eikä varsinkaan siihen, onko se ihmisen aiheuttama. Ihmisen merkitystä asiantuntijoiksi ilmoittautuneista pitää 67% suurena tai melko suurena. Tutkimuksissa, missä on ainoastaan aitoja asiantuntijoita, kuten meteorologeja tai ilmastotieteilijöitä, on saatu tästä paljon pienempiä prosenttilukuja, kuten Stenhousen ja Maibachin vastaavissa tutkimuksissa. Ilmatieteen laitos Oma lukunsa ilmastonmuutosliioittelussa on kotimaisten toimijoiden osuus. Johtuneeko ryhmäpaineesta, mutta vain yksi ddr:läinen ajatus on näissä piireissä mahdollinen. Paljon energiaa tuhlataan vääristelyyn, mm. käytetään Kaisaniemen mittaustuloksia osoituksena lämpenemisestä, vaikka mikroilmasto Helsingissä on muuttunut ja lisäksi mittauspaikkakin on muutettu sisämaahan päin, se on nykyisin Toukolassa. Vuoden 1890 kesämyrskyssä mitattiin puuskissa 57 m/s lukemia ja melkein kaikki puut kaatuivat puistoissa, silti viime vuoden myrskyä sanottiin voimakkaimmaksi koskaan mitatuista. Vastakkaisia mielipiteitä Cookin tutkimusta on arvostellut Brandon Schollenbergin kirja: The Climate Wars: How the Consensus is Enforced. Yksi lähestymistapa aiheeseen on Dr. Tim Ballin kirja The Deliberate Corruption of Climate Science. Hän väittää, ettei juuri kukaan ole edes lukenut IPCC:n raporttia. Ball väittää, etteivät päättäjät ole lukeneet edes lyhyttä koosteosaa joka on heille tarkoitettu. Surullisena Ball pitää sitä, että vain harva lukee ”Tieteellinen perusta ilmastofysiikalle”-osaa, jossa harjaantumatonkin silmä havaitsee paljon arvosteltavaa. Ball pitää naiivina etteivät ihmiset, ja varsinkaan muut tiedemiehet voi uskoa, etteivät tiedemiehet voisi valikoida mittausarvoja, harhaanjohtaa, salata tai antaa tahallaan väärää kuvaa ilmastosta, jos ryhmäpaine ja rahoituksen jatkuvuus sitä edellyttää. Uutta tutkimusta Vuoden 2017 ilmastotutkimuksesta löytyy 485 tutkimusta, jotka eivät tue ns. konsensusta. Luku perustuu Kenneth Richardsin vertailuun uusista ilmastotutkimuksista (notrickszone.com). Toisinajattelijat Tunnetuin toisinajattelija lienee MIT:n ilmastoprofessori Richard Lindzen, joka on tehnyt urallaan yli 200 ilmastotutkimusta. Greenpeacen perustajajäsen, tohtori Patrick Moore on tunnettu denialisti. Astronautti, kuussa käynyt geologian tohtori Harrison Schmitt pitää ihmisen osuutta ilmastonmuutoksessa suurena arviointivirheenä. Ja näitä toisinajattelevia tiedemiehiä on tuhansia, heistä on listauksiakin wikissä. Suomalaisista denialisteista eniten äänessä lienee viime aikoina ollut lääkintöneuvos Mikko Paunio. 97 % amerikkalaisista 97 % amerikkalaisista kaskun mukaan on sitä mieltä, että ilmastonmuutos ei ole tärkeiden asioiden joukossa, kun pohditaan miten tehdä maailma paremmaksi paikaksi. Mutta tämä koskee vain tavallisia amerikkalaisia, ei välttämättä tiedemiehiä. Ero lienee siinä, että tavalliset amerikkalaiset maksaisivat lystin, kun taas ilmastotiedemiesten ammatti riippuu ilmastohuolen pysymisestä ajankohtaisena. Konsensus on epätoivottavaa Michael Chrichton, lääketieteen tohtori ja tunnettu kirjailija pitää epätoivottavana ilmiönä konsensusta tieteessä. Tiede edistyy vain vastakkainasettelun kautta. Ns. konsensus antaa vapaan vallan roistoille (Chrichtonin mukaan) kun väittelyn sijasta voidaan vain viitata siihen, että asia on jo sovittu. Tieteessä kysymys konsensuksesta ei ole relevantti. Ainoa millä on merkitystä on se, mitä tutkimukset kertovat meille. Ja ne eivät kerro meille, että ihmisen aiheuttama ilmastonmuutos olisi totta. Tällainen oppi ja skenaario on olemassa, mutta siitä on hyvin pitkä matka tosiasiaksi. Loppulause Ilmastonmuutoksen arvioinnissa pitäisi viimeinkin kiinnittää huomiota määriin, siihen miten vähäinen ihmisen ja hiilidioksidin vaikutus on. Äärimmäisen pieni lisäys voisi olla vaikuttava, jos ilmasto olisi erityisen herkkä, ja jos olisi tipping point, raja jota ei voisi ylittää. Nyt ei sadan vuoden aikana sellaisesta ole näkynyt merkkiä. Päinvastoin, ilmastoa muuttaa vain raaka voima, sellainen jota tulee esim. auringosta. Esko Karinen Parturi-Kampaamo MARI LEINO p. 045-1312 721 Laurinniityntie 2, 00440 Helsinki www.marileino.fi TEEN KOTIKÄYNTEJÄ Jalkahoito 55,00 sis. n. 10 min. kestävän jalkakylvyn, kynsien leikkuun ja ohennuksen, känsien ja kovettumien poistoa. Lopuksi vyöhyketerapeuttinen hieronta. Anne Karhunen Salon SeraFin p. 045 166 2881 Kaarela-Seura ry:n KEVÄTKOKOUS To 14.3. klo 18 D-asema, Klaneettitie 11 Tervetuloa! Ajanvaraukset: 09-497 071 Vanhaistentie 8 • Tervetuloa! JÄISELLÄ ULKOILUTIELLÄ Pajupillintien jatkossa ma 18.2.2019 kaatunut oranssitakkinen itsensä satuttanut nainen kiittää sydämellisesti apuaan tarjonneita n. 8v Nelliä ja sairaanhoitajaäitiään. Sain Haartmanin päivystyksessä hyvää hoitoa. Yhteystiedot lehden toimituksessa. Nimimerkki: Onneksi ei käynyt pahemmin: Kyynärsauvat ja särkylääke auttaa. Teboil Kaupintie 19 UUTISIA • Huolto avataan 25.3. • Maaliskuun keittotarjous 5€. Sisältää: Salaattipöydän, leipä, ruokajuomat (maitoa, piimää, mehua, kotikalja) Osto oikeuttaa lounaspassiin. Numero 11 on ilmainen: lounasbuffet, keittolounas tai Teboil grillituote Tervetuloa! PALAUTE Kaarelan Omakotiyhdistys ry:n KEVÄTKOKOUS Ma 18.3. klo 18 Kaarelantie 86 C kerhohuoneisto Tervetuloa! Kaarelan Eläkeläiset ry:n KEVÄTKOKOUS Ke 27.3. klo 13 Kaarelantie 86 C kerhohuoneisto Tervetuloa!
12 13.3.2019 TERVEISET KAARESTA! KAUPPAKESKUSKAARI.FI 18 90 Lorem Ipsum Vid aiorroAximusdae vidi serunti buscidu cimolest ped (14,90) 18 90 Lorem Ipsum Vid aiorroAximusdae vidi serunti buscidu cimolest ped (14,90) Kauppakeskus Kaari • Kantelettarentie 1 • 00420 Helsinki OLEMME AVOINNA MA–PE 9/10-20/21 LA 9-19 SU 11-18 Prisma auki 24 h Olemme kuunnelleet toiveitanne. Uusi ravintolamaailma aukeaa elokuussa 2019. #ParempiKaari Teemme töitä parempien herkkuhetkien puolesta Kevään ja kesän aikana rakennamme jälleen uusia syitä käydä Kaaressa. Kovasti toivottu ravintolamaailman uudistus valmistuu elokuun lopussa, jolloin avaamme valoisan ruokakeitaan kauppakeskuksen ensimmäiseen kerrokseen. Olemme varmoja, että tulet viihtymään uusissa, upeissa ravintoloissamme ostosten lomassa – ja niin tulemme mekin. Katso lisää verkkosivuiltamme. Maksuton etätyötila 3. kerroksessa. TERVETULOA UUTEEN MYYMÄLÄÄN! 1. krs Puinen seniorituoli 195,Pirka-tarrakenkä 79,• apuvälineitä • seniorikalusteita ja paljon muuta terveyttä tukevaa